• 11.2.2026 | | Nro 6 VERKOSSA Lauttasaari.fi LAUTTASAARELAISTEN LÄMMIN LÄHIPANKKI K AT JA PE SO N EN Avantouinti on tapa kokea kaupunkia ja luontoa tavalla, jossa jokainen pulahdus vie lähemmäs itseään ja ympäristöä. Lauttasaaressa avantouinti on arvossaan, mutta Helsingillä on matkaa maailman talviuinnin pääkaupungiksi, jollaiseksi Oslo on julistautumassa. Kysymys on siitä, miten näemme meren vapaa-ajassamme: uhkana vai mahdollisuutena. s. 6–7 Talviuinti maailman kartalle RE/MAX Casa Alto | Branvest Oy Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Y-tunnus 1647693-5 Välitän Lauttasaaresta Välitän Lauttasaaresta SOITA MINULLE/HOIDAN HOMMAN Lauttasaaren Lauri Lauri Pakkala, LKV, LVV, KiLAT Laillistettu kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47 lauri.pakkala@remax.fi Tilaa Lauttasaari-lehti keskiviikon aamiaispöytään! Lauttasaari-lehti ilmestyy 45 kertaa vuodessa keskiviikkoisin. Lehteä kustantaa Lauttasaari-Seura. NÄIN TILAAT LEHDEN ITSELLESI TAI LAHJAKSI Lauttasaari-lehden vuositilaus maksaa 99 euroa (Lauttasaari-Seuran jäsenille 89 euroa). Lehden voi tilata kotiinsa tai yritykseensä verkossa: lauttasaari.fi/tilaalehti/ Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse: 050 591 6466, tai sähköpostitse: nina.wohlman@lauttasaari.fi Muista mainita lehden toimitusosoite ja laskutusosoite. Kotiin tai yritykseen tilattu Lauttasaari-lehti toimitetaan jo keskiviikon aamu jakelussa Helsingin, Espoon ja Vantaan alueille. Tilaamalla Lauttasaari-lehden vahvistat myös Lauttasaaren äänen kannattajan toiminta edellytyksiä. Tilaus on kotiseututeko! Ihanaa ystävänpäivää 14.2. & HYVÄÄ HIIHTOLOMAA! Seuraava Lauttasaari-lehti ilmestyy 25.2. 99 % * tu lo st en vi rh em ar gi na al i +/ –5 ,8 % -y ks ik kö ä. Lauttasaari-Seura hyödyntää tehtyä tutkimusta toiminnassaan ja toimii lauttasaarelaisille tärkeiden teemojen edistämiseksi. Liity nyt seuran jäseneksi ja tue seuran toimintaa! Mukaan pääset lauttasaari.fi -sivujen kautta tai skannaa koodi: lauttasaarelaisista on tyytyväisiä asuinalueeseensa (Lauttasaari-Barometri, Taloustutkimus Oy 2024*) JESSE p. 050 556 4130 jesse.nylund@km.fi EERO p. 050 515 1801 eero.heino@km.fi JANNE p. 040 753 1753 janne.kumpulainen@km.fi TIINA p. 050 548 0573 tiina.toivoranta@km.fi MIA p. 044 381 7771 mia.lindberg@km.fi REIJA p. 050 548 0581 reija.skog@km.fi ULLA p. 0400 512487 ulla.poyhonen@km.f i NOORA p. 050 587 4296 noora.melavirta@km.fi TANJA p. 040 867 3902 tanja.rajala@km.fi JOCKE p. 044 202 0471 joachim.bjorkwall@km.fi KLAUS p. 044 321 9870 klaus.huhtala@km.fi SUSAN p. 044 2025 777 susan.hyvonen@km.fi Amuletti Asunnot Oy | Lauttasaarentie 16, 00200 Helsinki | p. 09 622 4141 | lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Lauttasaari ME TEIMME SEN KUUDENNEN KERRAN PERÄKKÄIN Amuletti Asunnot Oy palkittiin Kiinteistömaailman Vuoden 2025 Ketjuyrityksenä. Kiitämme luottamuksesta ja jatkamme työtämme nöyrästi ja intohimolla tarjoten palkittua palvelua alueen asiantuntijatiimiltä. Tervetuloa juttusille! Lauttasaari_lehti_126x120_11.2.2026.indd 1 Lauttasaari_lehti_126x120_11.2.2026.indd 1 6.2.2026 10.23 6.2.2026 10.23
• PÄÄKIRJOITUS 2 11.2. 2 2 6 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 11.2.2026 Nro 6 Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L A U T TAS A A R I Ajassa Laru korjaa! Lauttasaari korjaa omia vaatteita ja muita tekstiilejä 21.2. kello 13–15. Maksuttomassa tapahtumassa Punaisella Huvilalla (Kauppa­ neuvoksen tie 18) on perustarvikkeita korjausompeluun. Apua saa korjaus­ aktiiveilta. Kalenteriin myös seuraavat kokoontumiset: 21.3., 18.4. ja 16.5. PS LUKU LAUTTASAARESTA Lähde: Tilastokeskus, 2024 612 Perheiden määrä, joissa vain äiti ja lapsia. Perheitä, joissa vain isä ja lapsia oli 142. Hiihtolomalla ehtii muotoilla jäästä ja lumesta JM Suomi hankki rakennusoikeutta 120 asuntoon Merivesi käväisi huippumatalalla Saaren lumija jääveistoskilpailu jatkuu 22. helmikuuta asti. Siis vielä on hyvinkin hiihtolomaviikko aikaa muotoilla oma mestariteos jähmettyneestä vedestä. Kun se on valmis, lähetä kuva teoksesta osoitteeseen hiilineutraali@lauttasaari.fi. Liitä viestiin yhteys tietosi, teoksen valmistumishetki ja -paikka Lauttasaaressa. Otsikoksi ”Lumija jääveistoskilpailu”. Sitten jännitetään. Kisan voittaja ratkeaa myöhemmin yleisöäänestyksellä – ja palkitaankin. PS JM Suomi on hankkinut Vattuniemestä rakennusoikeutta noin 120 asunnon rakentamiseen. Ensimmäinen kohde valmistuu Wavulinintielle vuoden 2027 alkupuolella. Asunto osakeyhtiö Lauttasaaren Valkosiipi on 24 omistusasunnon yhtiö, joissa asuntojen koot vaihtelevat kaksioista neljän huoneen koteihin. Yhtiö rakennetaan Joutsenmerkki-kriteerien mukaisesti A-energialuokkaan. Asunnoista tulee yhtiön ilmoituksen mukaan ensimmäiset joutsenmerkityt merkityt lauttasaarelaisasunnot. Kriteerit edellyttävät myös muun muassa päivänvalon maksimoimista. PS Pitkään jatkunut pohjoinen ilmavirtaus on ylläpitänyt kovia pakkasia ja ajanut merivettä etelään Suomenlahden rannikolta. Viime viikon perjantaina (6.2.) meriveden korkeus oli Ilmatieteen laitoksen mukaan Helsingissä lähes metrin (-94 cm) keskivettä alempana. Kun merijää laskeutuu, pintakivet rikkovat jään ja paljastuvat. Jos ilmavirtaus muuttuu lounaantai etelänsuuntaiseksi, merivettä nousee jääkannen päälle. PS C H AT G PT (O PE N A I) Kävelybarometri: Koivusaaren metroasema viihtyisin TEKSTI Pete Suhonen Uunituoreen kävelybarometrin mukaan lauttasaarelaiset metroasemat koetaan ympäristöltään selvästi Helsingin viihtyisimmiksi. Vastaajat saivat arvioida useimmin käyttämänsä metroaseman ympäristöä. Yhdeksästätoista metroasemasta kärkeen nousi Koivusaaren metroasema, jolle vastaajat antavat keskiarvon 4,3 (asteikko 1–5). Toiseksi viihtyisin on Lauttasaaren metroasema (3,98). Eroa kolmanteen, Kulosaaren metroasemaan (3,54), on paljon. Metroasemista vähiten viihtyisimmät ympäristöt ovat Sörnäisten (1,86), Herttoniemen (2,1) ja Kontulan (2,44) asemilla. Helsinkiläisten metroasemien ympäristöjen viihtyisyyden keskiarvo on 2,78. Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka miellyttävää on kävellä metroaseman ympäristössä. Koivusaaren ympäristö oli ylivoimainen (4,54) ja Lauttasaaren metroaseman selvä kakkonen (4,07). Epämiellyttävintä kävely oli Herttoniemen (2,52) ja Sörnäisten metroaseman ympäristössä (2,17). Barometrin tarkoituksena on mitata kaupunkilaisten tyytyväisyyttä kävelyn olosuhteisiin ja kävelyn laatuun Helsingissä sekä saada taustatietoa jalan liikkuvista helsinkiläisistä. Tutkimus toteutettiin nyt ensimmäisen kerran. Toimeksiannon Taloustutkimus Oy:lle antoi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala. Hieman pienimuotoisemmallakin työllä voi osallistua. Seuraava lehti ilmestyy 25.2. Perinteiseen tapaan Lauttasaari-lehti ei ilmesty koulujen hiihtolomaviikolla. Silloin on aika ja syy keskittyä hiihtoloman viettoon Lauttasaaressa. Kun on lunta ja pakkasta, mahdollisuuksia on pipolätkästä merijäähiihtoon. Ja jos Kasinonrannan jäälinnassa ei ole vielä käynyt, hiihtolomalla viimeistään. Katsasta myös Lauttasaaren tapahtumat sivulta 10. Seuraava Lauttasaari-lehti ilmestyy 25.2. Tapahtumatiedot lehteen tulee toimittaa 18.2. mennessä. Valmiiden ilmoitusaineistojen deadline on 19.2. kello 13. Toivotamme sujuvaa ja aurinkoista hiihtolomaviikkoa! PS Kasinonrannan jäälinnasta avautuu muun muassa merinäkymä länteen. Taitavan kuvan otti Katriina Hytti. Lauttasaaren talvi ennen vanhaan Lauttasaarelaiset ovat aina arvostaneet merellistä ympäristöään niin elannon kuin huvienkin vuoksi. Purjehdus ja melonta olivat aikanaan saarelaisten ykköslajeja. Julius Tallbergin rakennuttama Drumsö Casino (1913) uimarantoineen oli helsinkiläisten suosima kesänviettopaikka. Entä talvisin, oliko täällä mitään? Asukkaiden määrä toki väheni, kun huvila-asukkaat palasivat kaupunkiin, mutta talvihuvituksiakin löytyi ja niihin tultiin kauempaakin. Meren jäällä luisteltiin ja hiihdettiin – jopa kilpaillen – tai viiletettiin purjekelkoilla. Drumsö Casino oli aluksi talvisin kiinni, mutta ennen pitkää siitäkin tuli talvikohde. 1910-luvulla mäenlasku suurilla kelkoilla oli suosittu huvi aikuisten keskuudessa. Talvella 1914 Gunnar Tallberg rakennutti 400 metriä pitkän kelkkamäen, joka johti Myllykalliolta meren jäälle Casinon viereen. Kartano vuokrasi kelkkoja ja Casino myi kuumia juomia. Vuotta myöhemmin Lauttasaaren kartanossa avautui kahvila, joka palveli talvisin helsinkiläisiä, jotka tulivat Drumsölle kelkkailemaan. Kahvilaa piti Drumsö Casinon ravintoloitsija Aina Bergroth. Suosittu kahvila muuttui myöhemmin ravintolaksi ja lisätiloiksi kartanoon rakennettiin kaksikerroksinen puinen kuisti. Kartanon pääsisäänkäynnin komeat pylväät liittyvät nekin kartanossa toimineeseen ravintolaan. Ravintola halusi hienomman sisäänkäynnin ja remontin yhteydessä kartanon pääsisäänkäynti muutettiin toiselle puolelle taloa, nykyisen Otavantien puolelle. Talon parvekkeen alapuolelle lisättiin pylväikkö. Valitettavasti ravintola ei saanut nauttia hienosta sisäänkäynnistään kuin vuoden verran. Kauppaneuvos Julius Tallberg kuoli vuonna 1921 ja kartano muutettiin Gunnar ja Clara Tallbergin yksityisasunnoksi. Talvihuveja toki oli muitakin. Lauttasaaren ensimmäinen yhdistys, Drumsö Ungdomsförening järjesti hiihtokilpailuja jo 1910-luvulla ja Lauttasaaren Pyrintö rakensi ensimmäisen hyppyrimäkensä 1930-luvun alussa. Talvisin saaren kovakuntoiset melojat ja purjehtijat hyppäsivät mäkeä ja hiihtivät kilpaa. Hiihdon taso oli kova. Eräs tunnettu saarelainen hiihti Lahteen saakka Salpausselän kisoja katsomaan. Ville Elomaa Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmän puheenjohtaja Koivusaaren metro asema on Helsingin 19 metro­ asemasta viihtyisin ja ykkönen myös kävely­ ympäris­ töltään.
• 3 11.2.2026 Nro 6 KOONNUT ANNA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Laura ”Olen todella innostunut tekoälystä. Näen sen mahdollisuutena. Käytän tekoälyä töissä ja vapaa-ajalla monipuolisesti. Uhkakuvia on maalailtu paljon, mutta meidän pitäisi mennä rohkeasti kohti uutta.” Toni ”Muokkaan ja tuotan tekstiä tekoälyllä ja käännän kieliä. Vapaa-ajalla haen turhaa tietoa. Minusta tekoäly on normaali teknologinen kehitysaskel. En usko, että se oppii säätelemään itse itseään. ” Pia ”Käytän duunissa ja privaatisti. Enimmäkseen haen tarkennuksia, jotta pääsen asian ytimeen. Tekoälyssä ei ole kuin olemassa olevaa tietoa. Tieto ei ole aina oikeaa, ja jos tekoäly luo huonoja prosesseja, niitä voi olla vaikea korjata.” Oliver ”Käytän ruoka-aineiden tarkastamiseen tai lasken kaloreita. On mahdollisuus, että tekoälylle kasvaa tietoisuus ja se kaappaa vallan maailmasta. Työpaikkoja se vie, saa nähdä tuleeko peruspalkka niille, joiden työpaikan se on vienyt.” Mitä mieltä tekoälystä? TEKSTI Pete Suhonen Gyldenintiellä, sarjakuvataiteilija Joonaksen entisessä työhuoneessa taiteileva Olli Freese on täpinöissään. Helmi-maaliskuun vaihteessa kulttuurikeskus Sähinän kaksi kerrosta täyttyvät lauttasaarelaisesta taiteesta, kun talossa järjestetään Taidetori. ”Tarkoitus on tuoda Larun omat taiteilijat tutuksi”, tapahtumaidean isä Freese sanoo. Mainosmaailmassa kannuksensa hankkinut Freese on itse maalannut kolme vuotta. Taiteilijuus alkoi, kun Freese halusi irtioton aiemmasta työstään. Tulppa irtosi, ja ensimmäiset värikylläiset abstraktit työt mdf-levylle syntyivät vimmalla. Freesen noin sadasta työstä osa on löytänyt jo uuden kodinkin. ”Oli tuntuma, että kaltaisiani on Lauttasaaressa paljon muitakin. Tiesin, että taitelijat saattavat olla arkoja tuomaan omia töitään esille. Se vaatii hieman luonnetta ja uskallusta. Hienoja töitä lojuu studioissa. On tärkeää saada ne nyt esille.” Taidetorin taiteilijoista neljäsosalla on taiteellinen peruskoulutus. ”Valtaosa teoksista on maalaustaidetta, mutta myös grafiikkaa ja veistoksia on tarjolla. Taiteilijoissa on taiteen maistereita, graafikkoja ja arkkitehti muun muassa. Teosten kirjo kattaa niin japanilaisella tekniikalla tehtyjä puupiirroksia kuin tuunattuja autojen pölykapseleitakin. Kaikkiaan myytävänä on jopa viisisataa teosta”, Freese kertoo. Taidetorilla taiteilijoiden sukupuolijakauma on naisiin kallellaan. Esille panijoista miehiä on viidennes. Tulppa irti ”Hämmästyin, kun kartoitimme Taidetorille tulevaa tarjontaa. Teoksissa on hurja määrä osaamista ja intohimoa. Joukossa on kosolti uusia aloittajia. Ehkä tulevaisuuden tähtiäkin.” Freese arvioi, että kaupan olevien teosten hintahaitari on ”muutamasta kympistä pariin tonniin”. Taidetorille halutaan myös lapsiperheet. Tapahtuman ajan Sähinästä löytyy lasten Taidenurkka, jossa kaksi ammattitaitoista ohjaajaa opastaa lapsia taiteen tekemiseen. Rakennuksessa toimiva kahvila Sumppi & Soppa on avoinna koko tapahtuman ajan. Saako Taidetori jatkoa, on toistaiseksi hämärän peitossa. ”Tämä on pilotti, taidetapahtuman start-up. Nyt katsotaan, kuinka lauttasaarelaiset ottavat meidät vastaan. Jos Taidetori toimii, kerta ei jää viimeiseksi ja saattaapa levitä muihinkin kaupunginosiin”, Freese ennakoi. Hän kehuu vuolaasti työryhmäänsä. ”Kertakaikkisen mahtava joukko tekee töitä rakkaudesta lajiin”. Työryhmään kuuluvat taidemaalausta harrastava Nina Kaukoranta, kuvanveistoa Kuvataideakatemiassa opiskeleva Aleksi Myllyoja sekä kuvataideopettaja Veera Pirilä. Tapahtumaa on ollut tukemassa Lammin Säästöpankki, joka avasi toimipisteen viime vuonna Lauttasaareen. Taidetori kulttuurikeskus Sähinässä (Heikkiläntie 10) 28.2.–1.3. kello 13–18. Face bookista tapahtuma löytyy nimellä ”Lauttasaaren Taide tori”. Instagramissa @lauttasaarentaidetori Lauttasaaren eka Taidetori tulee! Lähes neljäkymmentä lauttasaarelaista taiteilijaa ja taiteen harrastajaa myy pian teoksiaan Heikkilän­ tiellä. Tarjolla on jopa 500 työtä. Siinä he ovat: Taidetorin lauttasaarelaistaiteilijat. Löydätkö tuttuja? Olli Freese ideoi Taidetorin. Nina Kauko ranta oli Lauttasaari­ päivänä ohjaamassa yhteisöllisen taide teoksen tekoa. ”Hienoja töitä lojuu studioissa. On tärkeää saada ne nyt esille.” LUKIJAN KUVA Lauttasaari ilmasta 3.2.2026 kello 8.15 ”Kirkas sää ja lentokoneen optimaalinen reitti antoi mahdollisuuden saada upea kuva Lautta saaresta”, kertoo Finnairin lennolla Helsingistä Frankfurtiin matkustanut Anssi Kariola. Valokuvassa pääväylien ryhmittämä Lauttasaaren asuntokanta erottuu talon tarkkuudella ja valaistu Pyrkän kenttä loistaa keskellä. Kuva kertoo mainiosti myös merijääolosuhteista. Oikeassa laidassa näkyy talviaikainen väylä Kaapelitehtaan edustalle. Kuvan alalaidassa Melkin ja Pihlajasaaren välistä kulkevan matkustajalaivaliikenteen sula, sekä peräaaltojen heikentämä jääalue, joka ulottuu Ulko-Hatun eteläpuolelle ja lähelle Sisä-Hattua. PS LUKIJOILTA Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimi­ merkkiä, muista kuitenkin kertoa oikea nimesi ja yhteystietosi toimitukselle. Toimitus saattaa editoida ja lyhentää kirjoituksia. He tulevat Heikkiläntielle MAALAUSTAIDE • Nina Kaukoranta • Melissa Liestalo • Eija Kallioniemi • Eimi Salmi • Rebecca Kupi • Hanna Kallio • Sophie Schubakoff • Elli Oksala • Diana Godenhjelm • Alex Markwith • Veera Pirilä • Laura Ollila • Thomas Wikström • Kristina Andersson • Pia Hinttula • Sofia Amberla • Sanna Vakkilainen • Valter Stranden • Johanna Strand • Tuulikki Veijola • Maria Hastö • Leif Wikholm • Johanna Virtanen • Susanne Immonen • Eila Ruohonen • Helena Eliasson • Ruut Jemina • Jorma Santaharju • Juha Kaila • Olli Freese • Pauliina Aarnio GRAFIIKKA • Saga Rantanen • Merja Kokkonen • Maria Lehtivaara • Pirjo Hirvonen KUVANVEISTO • Kirsi Manninen • Aleksi Myllyoja
• 4 11.2.2026 Nro 6 Siksi saarella soi saha TEKSTI ja KUVAT Päivi Litmanen-Peitsala Lauttasaaressa soi moottorisaha ja puu rytisee. Kaupungin palautekanavissa soi samaan aikaan: miksi puu kaadetaan, miksei viereistä puuta kaadettu ja miksi runko jätetään pitkin pituuttaan maahan? Staran vastaava luontomestari Antti Kurkaa on oikea henkilö vastaamaan, kun kyse on kaupungin metsänhoidosta. Kurkaa oli taannoin Länsiulapanniemessä viisihenkisen tiimin kanssa hommissa. Mökkien väleistä ja kulkuväylien varrelta kaadettiin ja pätkittiin viitisentoista täysikasvuista puuta. ”Mökkialueen kaadot tehtiin tällä kertaa alueen yhdistyksen aloitteesta. Kiersimme jo syksyllä katsomassa, mitkä puut ovat heikentyneet ja saattavat olla vaaraksi. Hoitotöitä ja kaatoja tehdään kaupungin periaatteiden ja ohjeiden mukaan.” ”Hoitotöiden toteuttajana Stara seuraa puiden kuntoa ja tekee tarvittavan kaupungin metsänhoidon periaatteiden mukaisesti. Talousmetsinä ei kaupunkimetsiä hoideta, vaan kaadotkin tähtäävät nykyisin monimuotoisuuden lisäämiseen. Vaaralliset puut poistetaan tietysti kulkuteiden ja kesämajojen viereltä, mutta rungot ja latvukset jätetään mieluusti maastoon lahoamaan.” ”Yleensä kiirettä riittää myrskyjen jälkeen ja meidän porukka hoitaa hommia rannikolta aina Vantaanjoelle!” Puuhommissa monia päättäjiä Lauttasaaren puista pääosa on metsäalueilla. Puistojen hoidosta ja katupuiden kohtalosta päättää kaupunkiympäristötoimialalla viherkunnossapito. Antti Kurkaan porukka hoitaa metsiksi luokiteltuja alueita, jotka ovat tilkkutäkkinä ympäri saarta: Myllykallio, Kotkavuori, Länsiulapanniemi, Vattuniemi, Särkiniemi, Vaskiniemi, Nackapuisto ja muutama rantametsikkö. ”Kunkin kohteen luontoarvot tarkastetaan aina kaupungin tietojärjestelmistä ennen toimenpiteitä. Joka metsurilta löytyy kännykästä äpit mistä löytyy kaikki mahdolliset kartat, luontotiedot. Ja kaikki osaavat niitä myös käyttää. Ennen kuin puu kaatuu, vaaditaan paljon selvittelyä ja esivalmisteluja”, kertoo Kurkaa. ”Toivomuksia kaadoista tai kaatamatta jättämisistä tulee paljon. Kun viime vuosina ohjeena on kaadettujen runkojen ja latvusten jättäminen luontoon, tulee sanomista myös siisteydestä. Puita ei kaadeta merinäköalan avaamiseksi tai pihanäkymien parantamiseksi. Metsä säilyy vain, kun se saa kasvaa metsänä”, toteaa Antti Kurkaa osasta palautteeseen tulleista viesteistä. ”Luonnon omaan rytmiin luotetaan kaupungin pienten metsiköiden hoidossa muutenkin. Kun puita kaadetaan, tulee aina kysymyksiä myös uusien istuttamisesta. Istutuksessa ei riitä, että taimi tökätään maahan. Jos kauris ei syö, kuivuus hoitelee helposti parivuotiseen vesan ennen kuin se ehtii kasvattaa juuret.” Itsestään kylväytyneet taimet pärjäävät, jos ne löytävät paikoikseen kivenkolon tai kallionjuuren, jonne metsässä kävelijät eivät askella. ”Taimikon suojaus Lauttasaaren metsiköissä olisi mahdottomuus. Koirien taluttajat, 25 000 asukasta, maastopyöräilijät ja talviset pulkkamäet tekisivät taimikoista entisen alta aikayksikön.” Ryhdy metsuriksi! Kysyttäessä metsäammattilaisten taustoja, tulee ilmi yllätys. Antti Kurkaa tuntee Lauttasaaren jopa kymmenien vuosien ajalta. Ullanlinnalaispoika pyöräili kesäisin Laruun uimaan. Edelleen hän liikkuu paljon ympäri Helsinkiä fillaroiden, kävellen ja jopa hiihtäen myös työajan ulkopuolella. Metsureistakin usea on kotoisin pk-seudulta. ”Pystyviä metsureita Helsingin seudulle löytyy lähikunnista. Kaveri Pohjois-Karjalasta voi olla kiinnostunut tulemaan, mutta kun täälläpäin elämisen perusmenot ovat suuret, niin into helposti laantuu”, Kurkaa sanoo. ”Me laitamme työnhakijan aina näyttämään taitonsa. Kaupunkialueella ei riitä, että puu kaatuu. Sen tulee kaatua sinne, minne pitääkin. Aika moni reputtaa kokeen.” Länsiulapanniemessä taito oli koetuksella. Majojen välissä sahan lipsahdus olisi merkinnyt parinkin kesämajan uudelleen rakentamista. ”Kun kaatoja tehdään keskellä kaupunkia tai ulkoilualuetta, on sahamiehen lisäksi paikalla oltava vahdit, jotka katsovat kulkutiet tyhjiksi. Eivät kaverit siellä joukolla turhaan seisoskele, eivätkä Staran miehet turhaan lapioihin nojaile, vaikka ei jokainen sahaa käyttelisikään. Motoa ei näihin metsiin mahdu”, Kurkaa naurahtaa. ”Kaupunkialueella ei riitä, että puu kaatuu. Sen tulee kaatua sinne, minne pitääkin.” ”Taimikon suojaus Lauttasaaren metsiköissä olisi mahdottomuus.” Länsiulapanniemen kaadettujen puiden rungot pätkittiin ja keväällä pöllejä siirrellään esimerkiksi ohjaamaan kävelyä pääpoluille. Kun Larun metsät tuntee niin hyvin kuin Antti Kurkaa, osaa suojella myös Länsiulapanniemen jättipahkapuuta polun varrella. Ei kaadettu. Metsäyksikkö ja Stara hoitelevat näitä kartassa vihreänä näkyviä metsiä. Katupuita ja puistojen kuntoa vahtaavat toiset yksiköt. Kaupungin metsänhoidon periaatteita 1. Tunnistetaan ja turvataan metsien luontoarvot 2. Jätetään pääsääntönä metsäalueet vanhenemaan luontaisesti 3. Jätetään lahopuuta ja tiheikköjä 4. Säilytetään vanhoja puita 5. Torjutaan haitallisia vieraslajeja 6. Suositaan luontotyypin mukaista monilajisuutta 7. Suositaan ja edistetään puuston monipuolista ikä­ rakennetta 8. Vahvistetaan metsäistä verkostoa 9. Ylläpidetään metsien hiili­ nielua ja ­varastoa 10. Varaudutaan luonnon­ tuhoihin ja muihin metsän kestävyyttä uhkaaviin riskeihin 11. Vähennetään metsien liiallista kulumista 12. Vaalitaan metsiä kaupunki­ laisten terveyden ja hyvin­ voinnin lähteenä 13. Ylläpidetään metsämaise­ mia osana kaupunkikuvaa AJASSA Moni kysyy, miksi Lauttasaaresta kaadetaan puita. Vastaus löytyy tästä jutusta.
• 5 11.2.2026 Nro 6 Eteenpäin, sanoi mummo lumessa TEKSTI Pete Suhonen Tammikuun puolivälissä lumenhoito puhutti Lauttasaaressa, niin somessa kuin pihaparlamenteissakin. Lumimuhjuisilla jalkakäytävillä ei pystynyt kulkemaan lastenrattailla saati rollaattoreilla. Koirien omistajat epäilivät, että jalkakäytävien liukkaudentorjuntaan on käytetty koirien tassuille kivuliasta kalsiumkloridiluosta muuallakin kuin tehostetun talvikunnossapidon pyöräreiteillä. Moni jopa toivoi, että jalkakäytävät olisivat saaneet vapaasti tamppaantua kuljettaviksi ilman Staran väliintuloa. Jatkamme muhjukeskustelua tulevien lumisateiden ja talvien varalle. Miksi hoitamattomilla jalkakäytävillä lumi tamppaantuu ”kuljettavaksi” eikä muhjua, jossa on hankala edetä, synny, tiimipäällikkö Toni Aaltonen kaupunkiympäristön toimialalta? ”Lumi voi tamppaantua ”kuljettavaksi”, kun jalankulku ja pyöräily tiivistävät irtolunta: lumirakeet puristuvat toisiaan vasten ja alkavat muodostaa keskinäisiä sidoksia (sintraantuminen). Näin syntyy tiivis, pakkautunut lumipinta etenkin silloin, kun lämpötila pysyy pakkasen puolella. Muhjun syntyminen vaatii käytännössä useamman tekijän. Keskeistä on, että jalkakäytävällä on lunta tai sohjoa valmiiksi – eli että poistossa on ollut kunnossapidon viive. Jalkakäytävälle voi kulkeutua suolaa ajoradan talvihoidosta tai kalsiumkloridiliuosta, jos harjasuolattu pyörätie kulkee vieressä. Vaikka se ei yksinään muodosta muhjua, se voi muuttaa poistamatta jääneen lumen käyttäytymistä: seos pysyy herkemmin kosteana ja pehmeänä, eikä tiivisty yhtä helposti pakkautuneeksi lumipinnaksi. Kolmas edellytys liittyy liikenteen aiheuttamaan lumen sekoittumiseen jalkakäytävällä. Kun lunta ei ole poistettu ajoissa, jalankulku (ja mahdollinen pyöräily) sekoittaa lumimassaa, jolloin siitä tulee helposti epätasaista, märkää ja likaista. Pelkkä kemikaali ei aiheuta muhjuuntumista, ja jos lumi poistetaan ajoissa, muhjua ei pääse syntymään.” Eli muhjua esiintyy vain vaatimukset alittavasta talvikunnossapidosta – sitä ei ehdi syntyä, jos työ on hoidettu ajoissa? ”Käytännössä noin. Ohut muhjukerros voi syntyä myös vaatimusten puitteissa, koska lähtökynnys A-luokan teillä on lumen syvyys kolme senttiä ja sohjo kaksi senttiä. Tämä ei aina ylity eikä urakoitsija käynnistä toimenpiteitä. Tällöin käytävälle voi jäädä esimerkiksi kaksi senttiä lunta, joka voi muuttua pieneksi määräksi muhjua.” Lauttasaaren lumenhoidosta vastaa Stara. Miksi esimerkiksi Lahnalahdentien jalkakäytävällä, jonka vieressä ei ole harjasuolattua pyörätietä, esiintyi samankaltaista muhjua kuin Lauttasaarentiellä. Onko Stara käyttänyt katuosuudella tai jalkakäytävällä kalsiumkloridiliuosta? ”Kalsiumkloridiliuosta on Lauttasaaressa käytetty tänä talvena vain tehostetulla talvihoidetulla polkupyöräreitillä (Lauttasaarentie). Liuosta taikka suolaraetta, ei ole käytössä yhdelläkään Staran aliurakoitsijalla Lauttasaaressa. Tehostetut polkupyöräreitit ovat Staran omassa hoidossa, ja näitä reittejä hoitavat ajoneuvot eivät kulje ajoradoille taikka jalkakäytäville muutoin. Samanlaista muhjua tulee, kun käytävää taikka ajorataa ei ole ajoissa aurattu ja lämpötila pääsee käymään lähempänä nollaa. Vaikka sen jälkeen tulisi pakkasta, niin muhju on siinä niin kauan, kunnes se hoidetaan siitä pois. Se myönnetään, että epäonnistumisia on tänä talvena tapahtunut. Liukkaudentorjunnassa olemme kuitenkin käyttäneet vain hiekkaa.” (Viimeiseen kysymykseen vastasi Stara/kaupunki-infran kunnossapito) ”Se myönnetään, että epä­ onnistumisia on tänä talvena tapahtunut.” Lauttasaarentie 18.1. AJASSA Tammikuun lumisateiden aikaan ihmeteltiin saaren jalkakäytäville muodostunutta likaista muhjua, jossa oli hankala edetä. Kyse on käytännössä aina Staran virheestä. Töölön Puustelli toteuttaa elämäsi helpoimman PUUSTELLI HELSINKI TÖÖLÖ Runeberginkatu 49 00260 Helsinki 010 277 7304 TERVETULOA PALVELEVAAN KEITTIÖMYYMÄLÄÄN! • Myymälässämme saat asiantuntijan vinkit keittiöremonttiin. • Kerromme toteutuneiden keittiöremonttien kustannuksista Helsingin alueella. • Myymälässä olevat mallikeittiöt auttavat hahmottamaan millaiset ratkaisut sopivat omaan kotiisi. Keittiöremontin Parhaat TOIMITUSja ASENNUSAJAT jaossa nyt! Keittiöremontin Helsingissä remonttien toteutuksesta vastaa PUUSTELLIN OMA ASENNUSYHTIÖ, jonka asentajat ovat Puustellin sertifi oimia. PALVELEMME ILMAN AJANVARAUSTA MA-PE 10-18 l LA 10-14 SUURI MUHJUKESKUSTE LU Ilmoita muhjusta tänne Kun taas lumisateet saapuvat, mahdolliseen lumimuhjuun kannattaa reagoida. Ota kuva, kerro katuosoite ja lähetä sähköpostia kaupungille: palautteet@hel.fi Lahnalahdentie 17.1
• 6 11.2.2026 Nro 6 Avannot ovat parasta merikaupunkia TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Meri on harmaa ja tuuli puree, mutta laiturilla Länsiulapanniemellä tunnelma on kaikkea muuta kuin kylmä. Anne Laakso, Liisa Lampola ja Riikka Lehtinen heittävät kylpytakit niskaan ja reippailevat laiturin kärkeen. Joku mainio tyyppi on muodostanut avantoaukosta nuolen. ”Nämä jääteokset ovat ihania! Ei ole varmaa, kuka näitä tekee. Joskus on ollut sydän, jopa hainevä”, Laakso kiittelee. Vesi on tänään matalalla ja kolmikko joutuu kahlailemaan. Yleensä Laakso dippaa itsensä veteen pariksi kymmeneksi sekunniksi. Lampola ja Lehtinen mielellään uivat jonkun kierroksen, kymmenen vetoa parista kolmeen minuuttiin, joten Humauksen iso avanto Vattuniemessä on siihen otollinen. He kaikki kuitenkin korostavat sitä, että avantouinti ei ole suoritus. On kuunneltava omaa kehoa ja sen hetkistä tilaa. Avantouinti on ulospäin yksinkertaista – nopea pulahdus jäiseen veteen – mutta sen ympärille on kasvanut kokonainen kulttuuri. Avanto muuttaa suhdetta paitsi kylmään, myös kaupunkiin, luontoon ja kanssauimareihin. Talviuimarit puhuvat usein siitä hetkestä, kun astuu veteen ja kaikki muu katoaa. Ajatukset hiljenevät, keho herää ja mieli tyhjenee. Miltä avannon jälkeen tuntuu? ”Kuin koko kroppa hengittäisi”, Laakso kuvailee. ”Aina sanomme ystävieni ja kumppanini kanssa, että jee, taas me ylitettiin itsemme! Jokaisen avantokerran jälkeen tulee vähän rohkea olo”, Lehtinen sanoo. Merikaupungin harrastus Laakso kertoo, kuinka monissa pohjoismaisissa kaupungeissa meri on osa arkea. ”Esimerkiksi Oslossa lähdettiin miettimään sitä, miten ihmiset saadaan käyttämään merta, ei vain täyttämään rantaa taloilla ja maksimoimaan neliöhintaa, vaan miten kaupunkilaiset ja meri saadaan yhteen. Järjestettiin arkkitehtikilpailuja, joista syntyi kaupunkiin uimaportaita ja kelluvia saunoja. Niitä tulee koko ajan lisää. Oslossa laitureita on vähän väliä, ihmiset käyvät uimassa samalla, kun toiset käyvät museossa. Paikalliset kulkevat kylpytakeissa keskustassa. Se rakentaa ihan erilaista kaupunkitunnelmaa. Nyt Oslo on julistautunut maailman saunaja talviuintipääkaupungiksi”, Laakso sanoo. Eikö Helsingin tai jonkin muun merikaupungin olisi pitänyt kahmia nuo leimat? Suomessa asetelma on Laakson mukaan ristiriitainen. Meillä on tuhansien kilometrien rantaviiva ja muka vahva luontosuhde, mutta kaupunkisuunnittelussa meri nähdään usein riskinä: kuka vastaa, jos jotain tapahtuu? Entä jos joku liukastuu? Talviuimarit kokevat, että keskustelu jumittuu helposti vastuukysymyksiin ja kustannuksiin, vaikka kyse on lopulta hyvin yksinkertaisista asioista: tukevista portaista, turvallisesta kulusta ja mahdollisuudesta käyttää merta osana arkea. ”Ei tämän tarvitse olla kallista, emme me vaadi mahdottomia. Moni talviuintipaikka on syntynyt yhteisöllisesti. Uimarit usein itse pitävät avantoja auki, korjaavat, viestivät keskenään ja pitävät silmällä olosuhteita. Harrastus ei vaadi kalliita varusteita ja tärkeää on, että avanto on lähellä eikä kymmenen sekunnin pulahdusta varten tarvitse lähteä tunnin metromatkan päähän toiseen kaupunginosaan. Sitä paitsi on muistettava, että uiminen on jokamiehen oikeus”, Laakso lisää. Talviuimarit toivovat, että kaupunki näkisi heidät kumppaneina. Että ymmärrettäisiin, ettei harrastus ole vain hetkellinen trendi, vaan osa kaupunkikulttuuria, joka tukee hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Avantouinti on harvinaisen saavutettava laji: se on edullinen, avoin ja sopii monen ikäisille. Kun harrastusten kustannukset nousevat ja seurojen jäsenmäärät laskevat, kylmä vesi vetää puoleensa yhä enemmän ihmisiä. Lauttasaaren kylmävesiuimarit -Facebook-ryhmään kuuluu jo 1 700 jäsentä. Humauksen jäsenmäärä on jo liki 1200 ja kasvussa. Se on yksi Helsingin suurimmista yhdistyksistä. Lampola, Laakso ja Lehtinen kuuluvat kaikki Humaukseen, Laakso myös Suomen Saunaseuraan. Ehkä kysymys ei lopulta ole ainoastaan avantouinnista, vaan siitä, millaisen kaupungin haluamme. Sellaisenko, jossa meri on taustaa ja riski, vai sellaisen, jossa se on yhteistä olohuonetta. Yhteisö syntyy laiturilla Vaikka veteen mennään usein yksin, avantouinti on sosiaalinen laji. Laiturilla jutellaan, saunassa vaihdetaan kuulumisia ja pukutiloissa istutaan termospullon äärellä. Ikä, tausta tai ammatti eivät juuri merkitse: samassa tilassa kohtaavat parikymppiset ja eläkeläiset, paikalliset ja ulkomaalaiset, ensikertalaiset ja vuosikymmeniä uineet. Lampolan ja Laakson mukaan harrastuksen kirjoittamaton sääntö on, ettei pukuhuoneessa tai laiturilla puhuta politiikasta, uskonnoista ja muustakaan sellaisesta, joka saattaa herättää kränää. Uinnin jälkeinen olo on euforinen eikä ole mitään syytä lähteä herättelemään konflikteja. Moni kertoo, että ystävyyssuhteet ovat syntyneet juuri laiturilla. ”Kysymys on siitä, millaisen kaupungin haluamme. Sellaisenko, jossa meri on taustaa ja riski, vai sellaisen, jossa se on yhteistä olohuonetta.” ”Ei pidä ajatella mitään. Pää pitää tyhjentää ja sitten vaan mennä, vettä lähestyttäessä rauhoittaa hengitys ja rentoutua.” Riikka Lehtinen, Liisa Lampola ja Anne Laakso ovat vannoutuneita avantouimareita. Avantouinti on tapa kokea kaupunkia ja luontoa tavalla, jossa jokainen pulahdus tuo lähemmäs sekä itseään että ympäristöä. Helsingillä on kuitenkin vielä matkaa maailman talviuinnin pääkaupungiksi. ”Inviksen” alkuillan hämärässä on maagista uida.
• 7 11.2.2026 Nro 6 Avannot ovat parasta merikaupunkia Uuteen kaupunginosaan muuttanut löytää tuttavia, ulkomainen vieras saa kokemuksen, joka jää mieleen loppuiäksi. Avantouinti toimii käyntikorttina Suomeen, tarinana, joka halutaan kuulla ja kokea itse. ”Tapaan työn puolesta paljon ulkomaalaisia ja matkustan paljon. Kerron tästä aina, kun ihmiset kysyvät mitä harrastan. Kun kerron, että tykkään käydä talvella uimassa meressä, kaikki aina pyytävät kertomaan lisää. Tämä kiinnostaa ihmisiä”, sanoo Lehtinen. Ja usein käy niin, että vieraat päätyvät kokeilemaan itse. Kylmä vesi yhdistää, rikkoo kirjaimellisesti jään. Yrittäjänä toimiva Laakso on vienyt useita yhteistyökumppaneita sekä ulkomaisia ystäviään avantoon ja nämä ovat menettäneet sille sydämensä täysin. Lampola ui avannossa jo nuoruudessaan ja muutettuaan Helsinkiin noin kolmenkymmentä vuotta sitten. ”Silloin se oli paljon harvinaisempi harrastus, jota sai selitellä. Uin luonnonvesissä läpi vuoden. Tykkään olla vedessä aina, kun sinne vain pääsen. Rauhoittuminen ja luonnon yhteys on minulle se juttu. On hienoa nähdä vuodenaikojen vaihtelu uiden, vedestä käsin.” Kun viettää aikaa meressä ympäri vuoden, ympäristön tila tulee konkreettiseksi. Kylmävesiuimarit puhuvatkin vastuusta. Veden laatu, jäätilanne ja sääolosuhteet eivät ole uimareille vain abstrakteja uutisia. Moni kertoo havahtuneensa siihen, kuinka paljon esimerkiksi jätevesiä yhä päästetään mereen – ja miten vähän siitä puhutaan. Luontosuhde syvenee, ja samalla kasvaa halu suojella. Laakso sanoo, että mitä enemmän ihmisiä saadaan meren äärelle, sitä enemmän merellä on puolustajia. Kehon ja mielen kokemus Avantouinnista puhutaan usein terveysvaikutusten kautta: endorfiineista, stressin laskusta ja paremmasta unesta. Kokemus on kuitenkin myös henkinen. Se vaatii itsensä ylittämistä ja palkitsee välittömästi. Vaikka mieli vastustaa viimeiseen asti, veteen menemisen jälkeen olo on voittamaton, kolmikko kertoo. Mitä ennen avantoa pitäisi ajatella, miten psyykata itseään? ”Neuvon aina, ettei pidä ajatella mitään. Pää pitää tyhjentää ja sitten vaan mennä, vettä lähestyttäessä rauhoittaa hengitys ja rentoutua”, Lehtinen vinkkaa. Avantouinti nostaa itseluottamusta, keho tuntuu omalta ja hyväksytyltä. Laji rikkoo ulkonäköpaineita. ”Täällä näkee kaikenlaisia kehoja, ja se tekee hyvää”, Laakso sanoo. Uiminen luonnonvesissä on maagista. ”Uin ympäri saarta ja saari näyttää hyvin erilaiselta eri puolilla. Uiminen talvella täysikuun aikaan on hienoa. Ja se, kun näkee laivan lipuvan merellä, kuulee sumutorven ja muuten on aivan hiljaista”, Lampola kertoo. ”Aivan totta! Kaunis näky on myös se, kun illan pimeydessä menee uimaan Humauksella ja näkee kaupungin valot ja siluetin vastarannalla. Se näyttää minikokoiselta New Yorkilta”, sanoo Lehtinen. ”Saunaseuran laiturilla jää saattaa muuttua sellaiseksi Mojito-jäähileeksi. Kerran siellä seisoi kuusi naista kauhomassa jäähilettä, jotta aina yksi pääsi kerrallaan veteen. Se on sitä yhteisöllisyyttä”, Laakso nauraa. Lampola ja Lehtinen marssivat hyiseen veteen ilman epäilyksen häivää. ”On hyvä muistaa, että vesi on lämpimämpää kuin ilma.” Joku ystävällinen tyyppi on muokannut Länsiulapanniemen avannon nuoleksi. Humaus hakee laituria OmaStadissa Talviuintiseura Humaus ry sai Helsingin kaupungilta uuden laiturin vuoden 2025 alussa, mutta vain väliaikaisen. Ponttoni­ laituri on epäkäytännöllinen ja epävakaa. Sijainti on tuulinen ja avomeren armoilla. Laituri kaipaisi jämäkämpää suojaa. Nyt pyyhkeitä lentelee tuulessa mereen. Aiemmassa laiturissa oli seinämä. Humauksen hallituksen jäsen Riikka Lehtinen kertoo heidän ilmoittaneen laituritoiveen Helsingin kaupungin osallis­ tuvan budjetoinnin uudelle OmaStadi­kierrokselle. ”Äänestys alkaa maaliskuussa. Nyt pidetään peukkuja, jotta saadaan jämäkkä uusi laituri. Se hyödyttäisi koko saarta, sillä Humaus ottaa koko ajan vastaan uusia jäseniä. Ja kesäisin kuka tahansa saa käydä laiturilla uimassa”, vinkkaa Lehtinen. Oslo paalupaikalla Vaikka Helsingillä olisi mahdollisuus olla maailman talviuinti­ ja saunapääkaupunki, paalupaikalla on tällä hetkellä Oslo. Oslo Badstuforeningilla on 18 000 jäsentä. Voittoa tuottama­ ton yhdistys tarjoaa kelluvia saunoja ja saunavuoroja eri puolilla kaupunkia. Matkailijoille kaupunki markkinoi itseään talviuinti­, sauna­ ja hyvinvointikaupunkina. Visit Oslo nostaa esiin sau­ nomisen ja jäiseen veteen pulahtamisen tarjoaman “aidosti norjalaisen” elämyksen, jossa yhdistyvät vastakohtien kontrastit: kuuma sauna ja kylmä vuonovesi sekä upea arktinen ympäristö keskellä kaupunkia. Markkinoinnissa painotetaan Oslon vuonon puhdasta vettä, erinomaista ulkoilma­ ja talviluontoa sekä sitä, miten saunan ja uinnin yhdistelmä tarjoaa rentoutumista ja hyvinvointia vieraille ja paikallisille. Pete Suhonen ”Laakso on vienyt useita yhteistyö­ kumppaneita sekä ulkomaisia ystäviään avantoon ja nämä ovat menettäneet sille sydämensä täysin.” Ja sitten vuonoon. Kuva Visitoslo.com
• 8 11.2.2026 Nro 6 ENNEN Lauttasaaressa on järjestetty pujottelukilpailuja – peräti kahdessa eri paikassa. Kun Kotkavuorella alppihiihdettiin TEKSTI Kari Kemppinen Lauttasaaren Pyrintö rakensi Myllykallion jyrkkään, kumitehdas Vulcanin mäenrinteeseen 1930-luvulla saaren ensimmäisen hyppyrimäen (K17). Sen alastulorinne päättyi pieneen lampeen. Sittemmin lampi täytettiin. Nykyään kohdalla ovat Pyrkän tenniskentät, talvella luistellaan tekojääkaukalossa. Käyttämätön ja vaarallinen hyppyrimäki purettiin vuonna 1951, ja sen alastulorinteeseen kunnostettiin pujottelurinne. Alkuvuodesta järjestetyn rinteen vihkiäiskilpailun voittivat lauttasaarelaisveljekset Osmo (1925–2015) ja Eino Kalpala (1926–2022). Pyrkän voittoisan pujottelukilpailun jälkeen nuoret ”vauhtiveljekset” ilmoittautuivat mukaan Lauttasaaren Pyrinnön järjestämään pujottelukilpailuun. Ne järjestettiin Kotkavuoren jyrkässä rinteessä talvella 1951. Pikkupojat kutsuivat Kotkavuoren pujottelurinnettä ”Slaalikseksi”. Se alkoi kapeana ja jyrkkänä Gunnar Tallbergin ja hänen puolisonsa Claran Gottage-huvilan kulmalta. Rinne leveni samana vuonna valmistuneen Johtamistaidon Opiston kohdalla, ylitti silloin vielä hyvin kapean Pohjoiskaaren ja jatkui Viirikujalle meren rantaan. Ensimmäisen laskun jälkeen kokeneille kilpailijoille lähes tuntemattomat Kalpalan veljekset olivat kaikkien yllätykseksi sijoilla 1. ja 2. Kilpailun jury päätti, että kaikki kilpailijat laskevat uudelleen, koska ”ajanotossa oli ollut ongelmia”. Mutta uusintakaan ei muuttanut järjestystä kisan kärjessä, ja Kalpalat julistettiin voittajiksi – mikä oli veljesten keskinäinen järjestys, siitä ei ole enää tietoa. Pujottelukilpailujen järjestäminen Kotkavuoren rinteellä loppui pian. Pohjoiskaari 31:n ja Viirikujan kulmaan valmistui vuonna 1954 asuintalo, ja Johtamistaidon Opiston asuntola rakentui Pohjoiskaaren suuntaiseksi vuonna 1956. Myös saaren vesihuollon ja -tunnelien suunnittelu oli alkanut. Vesitorni valtasi Kotkavuoren huipun 1958, mutta Kalpalan veljesten rakkaus alppilajeihin ei sammunut. Vuonna 1964 Eino ja Osmo Kalpala perustivat Kalpalinnan hiihtokeskuksen Janakkalaan. Do it again. Lauttasaarelainen Marja Salokangas laski Kotkavuoren puuterissa talvella 2012. Kotkavuoren pujottelukisat päättyivät Viirikujalle meren rantaan. Kujaa ei enää ole. ”Jury päätti, että kaikki kilpailijat laskevat uudelleen, koska ajanotossa oli ollut ongelmia.” Kotkavuoren kisoissa ilotulitus vuonna 1946 ”Lauttasaaren Pyrintö järjesti toissailtana pujottelu kilpailut Lauttasaaren mäessä ilotuli­ tuk si neen. Mukana olivat kaik­ ki piirin parhaat pujottelijat. Suomen mestari Viljo Hyyppä voitti vakuuttavasti… Huo­ limatta huonosta säästä oli parisatapäinen yleisöjoukko saapunut kisoja seuraamaan.” Helsingin Sanomat 21.3.1946 Kaikki arjen asiointiin www.lauttis.fi lauttis_ Lauttis I Lauttasaari
• 9 11.2.2026 Nro 6 LAUTTASAAREN JA LÄHIALUEEN HYVÄT KAHVILAT JA RAVINTOLAT PAIKKA OSOITE MIKÄ AUKI TARJOLLA Bar52 Heikkiläntie 2, 00210 Helsinki Facebook: Bar52 Lauttasaari ke–to 12–00(01) pe–la 12–02 su–ti 12–22 Heikkiläntiellä sijaitseva takuuvarma menomesta ja tunnelmallinen olohuone. Biljardi, darts ja isot screenit ympäri ravintolaa. Bingo sunnuntaisin klo 14. Livemusiikkia. Karaoke joka perjantai klo 21 alkaen, tervetuloa laulamaan! Jamit joka kuun viimeinen lauantai klo 18 toukokuun loppuun asti. Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma–pe 11–14 Muina aikoina tilauksesta yksityistilaisuuksiin. Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11–14. Koirat ovat tervetulleita terassille ja sisälle. Kestosuosikki: savulohi. T Blue Peter Seaside Restaurant Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma–pe 11–15 Yksityistilaisuuk­ sissa sopimuksen mukaan. Herkullinen lounas rauhallisessa merellisessä miljöössä klo 11–14. Lounaaseemme kuuluu pääruoan lisäksi salaattipöytä, tuoretta itseleivottua leipää ja kahvi/tee. Myös vegaani vaihtoehto. Ruoat valmistetaan tuoreista raaka­aineista ravintolassamme. Parkki paikkoja. Koirat tervetulleita terassille ja loungeen. Tilaisuudet 10–200 hlö. T W Casa Mare Gyldenintie 6, 00200 Helsinki ma–pe 11–22 la 12–22 su suljettu Suosittuja klassikkoannoksia ja vaihtuvia teemaviikkoja sekä lapsille oma lasten lista. Pizzoja, pihvejä, kalaa, kanaa, salaatteja, keittoja, jälkiruokia. Aina listalla mm. paistettuja muikkuja ja naudan maksaa. Nyt käynnissä Bliniviikot. T W Kirkkokahvila Myllykallionrinne 1, kirkon B­rappu arkisin 10–14, lounas 11–13 Tarjolla on lounas noutopöydästä, johon sisältyy vaihteleva lämmin ateria ja kahvi/tee. Lounaan hinta on 10 €. Alle 3­vuotiaat syövät ilmaiseksi lounastavan aikuisen seurassa. Kirkkokahvilassa tarjolla iloisen palvelun lisäksi myös suolaista ja makeaa kahvileipää sekä virvokkeita. Loru Itälahden katu 27, ravintolaloru.fi 044 3096 959 ma–pe 10.30–14 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihto ehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas­buffet. T Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi ma–to 16–21 pe–la 13–21 su 14–20 Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma–to 9.30–20 pe 9.30–22 la 10–22 su 10–19 Lounas klo 11–14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja tuoreet munkit. T Solmu Brewery Vattuniemenkatu 11 00210 Helsinki solmubrewery.com ma–ti suljettu ke–to 11–00 pe–la 11–02 su 11–19 Lauttasaaren oma panimo, joka tarjoaa herkullista ruokaa ja laajan juomavalikoiman. Lounas 11–14, Viikonloppuisin tarjolla brunssi 11–14 ja Sunnuntaisin Sunday Roast 14–18.30, Keskiviikkoisin Pubi­visat, Torstaisin Live­musiikkia. Koirat tervetulleita. Kesto suosikki: kaupungin paras Tuna Melt. Sumppi& Soppa Heikkiläntie 10 kulttuurikeskus Sähinä 040 768 0053 arkisin 10–16 Lounas 11–15 Pasta­annos 13,70 €, keittolounas, salaattipöytä ja päivittäin leivotut pullat viihtyisässä miljöössä kulttuuri keskuksen aulassa. Tarjolla myös sesongin makeita herkkuja sekä erikoiskahveja. Meiltä myös pitopalvelu ja yksityistilaisuudet. Koirat tervetulleita. Kestosuosikki: korvapuusti. T Cafe Tarina – Bakery Shop Veneentekijäntie 4 cafetarina.fi ma–ke 12–18 to–pe 11–18 la 10–16, su & pyhät suljettu Leipomon myymälä ja kahvila, jossa tarjolla itseleivottuja suussa sulavia kakkuja ja muita makeita leivonnaisia sekä piiraita ja muuta herkkusuolaista, joiden lisäksi vaihtuvia kausi­ herkkuja. Iso osa tuotteista gluteenittomia. Cafe Tarinan oma aromikas kahvipaahto. Kesto suosikki: voisilmäpulla, korvapuusti ja muut pullat sekä mustikka­kauramurupiiras. T Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma–to 15–24 pe–la 15–01 (02) su 15–22 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baari kujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Terassi käytössä läpi vuoden. Meille myös koirat ovat tervetulleita. Pe–la uusien asiakkaiden vastaanotto päättyy tuntia ennen sulkemista. RAVINTOLAOPAS MAINOS T = Takeaway W = Kotiinkuljetus Wolt.fi Kotiinkuljetus Foodora.fi F = Lounasravintola Baari Kahvila Myös yksityistilaisuuksiin Päivällisravintola Kannustamme kaikkia lauttasaarelaisia käyttämään saaren omia palveluja! RAVINTOLOITSIJA, TULE MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN! Hinta vain 37 € + alv/lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: 050 591 6466 tai nina.wohlman@lauttasaari.fi 96 % * tu lo st en vi rh em ar gi na al i +/ – 5, 8 % -y ks ik kö ä. Yrittäjä, ota yhteys Lauttasaari-lehden ilmoitusmyyntiin! Suunnittelemme juuri sinulle parhaan tavan tavoittaa lautta saarelaiset. Nina Wohlman, nina.wohlman@lauttasaari.fi, 050 591 6466 Lauttasaari-lehden lukijoista suosii lauttasaarelaisia palveluja vähintään melko usein. (Taloustutkimus Oy, 2024*). Tervetuloa Punaiselle Huvilalle, Kauppaneuvoksentie 18 LAUTTASAARI-SEURAN TOIMISTO LOMAILEE Toimisto on suljettu viikon 8 (16.–20.2.2026) HYVÄÄ HIIHTOLOMAA! LAUTTASAARI-SEURAN TOIMISTO PALVELEE maanantaisin klo 15–18 ja keskiviikkoisin klo 12–14.
• 10 11.2.2026 Nro 6 Larutorin rivi-ilmoitukset 11 € /rivi. Noin 25–35 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi nina.wohlman@lauttasaari.fi tai soita Ninalle, 050 591 6466. HALUTAAN VUOKRATA Etsin asuntoa 1–2 H Lauttasaaresta. Varma vuokra. Puh. 041 367 8583. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti TAPAHTUU LIIKUNTA Lauttasaaren Pyrinnön jumpat. Ma klo 17 ja 17.45 Sähinällä, ti klo 10 Sähinällä ja klo 18.30 Myllykallion ala-asteella, ke klo 18 Lauttasaaren yhteiskoululla, to klo 19 Lyk ja pe klo 12 Kirkon jumppasalissa. Lauttasaaren Kisa-Siskot jumppauttavat. Ma klo 20–21 Myllykallion ala-aste. Ti klo 20–21 Vattuniemen ala-aste. To klo 19–20 Vattuniemen ala-aste. La klo 10–11 Vattuniemen ala-aste. Oma alusta ja juomapullo mukaan. Lauttasaaren uimahalli (Lauttasaaren yhteiskoulu, Isokaari 19). Avoinna ti–pe klo 16.30–21. Lauantaisin 7.30–16. Lauttasaaren liikuntapuisto (Pyrkkä). Avoinna talvikaudella ma–su kello 8–21.30. Asahia Kasinonrannalla (merirosvolaivan lähellä) keskiviikkoisin klo 17. Vetää Yrjö Mähönen. MUUT Taidetori 28.2.–1.3. klo 13–18. Kulttuurikeskus Sähinässä (Heikkiläntie) myynnissä lauttasaarelaistaiteilijoiden töitä. Lapsille taidenurkka omien taidetaitojen kokeiluun ja kehittämiseen. Kahvila Mutterissa (Lauttasaarentie 2) perjantaina 13.2. Wine & Paint -ilta. Hinta 38 euroa sisältää ohjauksen ja kaikki maalaustarvikkeet. Lapset puoleen hintaan. Lumija jääveistokilpailu jatkuu Lauttasaaressa 22. helmikuuta asti. Lähetä valokuva lumitai jääveistoksestasi osoitteeseen hiilineutraali@lauttasaari.fi MLL:n perhekahvila Apajan nuorisotalolla keskiviikkoisin kello 9.30–11.30. Murhamysteeri torstaisin klo 18, Sidewalk, Lauttasaarentie 25. Ratkaise yksin tai porukalla. Minecraft-pelikerho 7–12-vuotiaille torstaisin klo 17–18.30. Itälahdenkatu 22A. Ensimmäinen kerta maksutta. Baaripähkinä ravintola Kaunis Kampelassa (Lauttasaarentie 10) tiistaisin klo 18 alkaen. Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532. Virkatodistukset 09 2340 5000. Kirkkokahvila avoinna ma–pe klo 10–14. Lounas klo 11–13. Kirkkokahvilan catering. Hintatiedustelut ja varaukset sähköpostitse: kirkkokahvila.lauttasaari@ evl.fi MESSUT Taize-iltakirkko ke 11.2. ke klo 18. Meditatiivista Taize-musiikkia. Laskiaissunnuntain messu 15.2. klo 11. Heusala & Valojärvi. Pyhäkoulu messun yhteydessä. Toiveiden iltakirkko ja teehetki ke 25.2. klo 18. Mukana Kalle Kuusniemi. TAPAHTUMIA Neitsyt Maria -ikoneja ammuslaatikoissa – Marian Icons On Ammo Boxes -ikoninäyttelyn avajaiset su 15.2 klo 13–14 seurakuntasalissa kirkkokahvien jälkeen. Näyttelyn avaavat Ukrainan Suomen-suurlähetystön edustaja ja seurakuntayhtymän johtaja. Taideprojektin ovat toteuttaneet ukrainalaiset taiteilijat Sonya Atlantova, Oleksandr Klymenko & Herman Klymenko. Näyttely on esillä 15.2.–28.2. Espoon työväenopiston akvarellikurssin Luontoa siveltimellä -näyttely 5.2.–28.2. B-rapun ja kirkkosalin aulassa kirkon aukioloaikoina. Keskiviikkopiiri 11.2. klo 13–14.30 seurakuntasalissa. Vieraana lastenkirjojen kuvittaja Mervi Lindman. Kuoro kaikille -harjoitukset to 12.2. klo 17–17.50 seurakuntasalissa. Voit tulla ilmoittautumatta. Sinkkuilta kirkolla täysikäisille pe 13.2. klo 18–21 ystävänpäivän merkeissä. Tunnelmaa luomassa DJ Mikko Saari. Kirkkokahvila myy alkoholipitoisia ja alkoholittomia juomia ja pientä purtavaa. Nuorten aikuisten ilta 18–29-vuotiaille ti 17.2. klo 18–21. Pelailua ja yhdessäoloa. Tapaaminen kirkon B-aulassa. Avoin raamattupiiri to 19.2. klo 18–19 Kirkkoherra-huoneessa, B-rappu, 2. krs. KIRJASTO Pajalahdentie 10 a Shakkikerho maanantaisin kello 17–20. Naapuruuspiiri torstaisin kello 13–15. Lukupiiri torstaina 5.3. kello 18. Jamaica Kingaidin Rauhattomat. Runopiiri 19.2. kello 18–19.30. Miia Toivion Sukupuutot, voit lainata teoksen kirjaston asiakaspalvelutiskiltä. Dekkarilukupiiri 12.2. kello 18– 19.30. Jørn Lier Horstin Lähtölaskenta. Sticka på svenska maanantaisin 15–17. Svenska gruppens språkbad i biblioteket, torsdagar 5.3. kl. 16– 17. Språkgruppen är avsedd för icke-svenskspråkiga som vill öva sin svenska i trygg miljö. Birgit Pomoell leder samtalen. Ingen anmälan behövs. Maksutonta tietokoneopastusta senioreille torstaisin kello 10–12. Opastajina Enter ry:n perehdyttämät vapaaehtoiset vertaisopastajat, jotka itsekin ikäihmisiä. Ota opastukseen mukaan oma laitteesi ja laturi. Varaa aika opastukseen: 09 3108 5020. NUORISOTALO APAJA Avoinna maanantaina, keskiviikkona ja torstaina kello 14–17 ja 17.30–21. Perjantaisin 14–17 ja 17.30–22.45. Lauantaisin, sunnuntaisin ja tiistaisin nuorisotalo on suljettu. Tilassa toimii myös ruotsinkielinen nuorisotalo Ungdomsgården Drumsö. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b Avoinna ma–to klo 10–18, pe klo 10–16. Toimitusvaraukset ti klo 9–12, ke klo 12–15 ja to klo 9–12. p. 050 380 3531 tai lauttasaari.srk@ evl.fi Päivystävä pappi puhelimitse ma–pe klo 10–18 p. 09 2340 4302 ja B-aulassa ma–to klo 16–18. Käsityöpiiri ma 23.2. klo 13 B-aulassa. Lauttasaari 80 v Helsingin kaupunginosana -luentotilaisuus ti 24.2. klo 18–19 seurakuntasalissa. Kalevala soi – säveltäjä Luukas Hiltusen profiilikonsertti pe 6.3. klo 19–20. Sovituksia Erkki Melartinin oopperasta ”Aino” ja Luukas Hiltusen säveltämä ”Marjatta”. Esiintyjinä viulisti Emi Otogao, alttoviulisti Gregor Hrabar ja pianisti Marie-Therésè Zahnlecker ja kanteleensoittaja Iida-Maria Kuronen. Vapaa pääsy. Käsiohjelma ovelta 10 €. Perhekerho kaikille ma, ti ja pe klo 9–11 D-rapun kerhotiloissa. Muskari tiistaisin klo 10. Tiedot loma-ajan kokoontumisista: joel. niemi@evl.fi Alakoululaisten Krypta tiistaisin klo 16–18 Kryptassa. 7–12-vuotiaille. Pelailua, askartelua ja rentoa hengailua. Ei ilmoittautumista. Tiedot loma-ajan kokoontumisista: joel.niemi@evl.fi Asahia tiistaisin klo 16–17 liikuntasalissa. Maksuton liikehäiriösairauksista kärsiville. Tied. Riaz, p. 040 167 6021. Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Kirkkoherra-huoneessa, B-rappu, 2. krs. Seniorilautta keskiviikkoisin klo 10.30–12 seurakuntasalissa. +65-vuotiaille suunnattu ryhmä. Tied. Piia Leppäkoski, p. 050 479 4858. Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12.05–12.50 kirkon liikuntasalissa. Tied. Veera Niemelä 050 557 6274. Lasten Aurinkokuoro keskiviikkoisin klo 14.30–15.15 seurakuntasalissa. 6–12-vuotiaille. Maksuton. Tied. aino.valojarvi@evl.fi Nuortenillat ke ja pe klo 18–21 Kryptassa. Yläkouluikäisistä nuoriin aikuisiin. (Ei kokoontumista 18.2. ja 20.2.). Tied. varpu.koivunen@evl.fi Barcarola-kuoron harjoitukset torstaisin klo 18–20.30 seurakuntasalissa. Ei kokoontumista 19.2. Odotuksen sävyt -ryhmä lasta odottaville. Kokoontumiset 25.2., 4.3., 11.3., 18.3. ja 25.3. klo 17.00– Simulaatiokeskuksessa avoimet ovet Vattuniemenkadulle avautuu simulaatiokeskus Simucenter. Keskus tarjoaa simuloitua golfia, ammuntaa (myös metsästystä) ja itselukevaa dartsia. Paikassa on myös neljän pelipaikan huone keinotodellisuuden elämyksiin. Hiihtolomaviikonloppuna keskuksen palveluja voi käydä testaamassa maksutta. Luvassa on kilpailuja palkintoineen ja pientä syötääväkin. Simucenterin avoimet ovet 21.–22.2. kello 11–17. Vattuniemenkatu 7. Simucenterissä voi pelata simuloitua golfia. 18.30. Ilmoittautuminen srk:n verkkosivuilla 9.2. mennessä. Kysy peruutuspaikkoja: eija.harkanen@ evl.fi JOHANNES FÖRSAMLING Fritids: måndagar och tisdagar kl 13–16 i Pärlan, Drumsö kyrka, c-trappan. För barn i klasserna 3–6. Tvåspråkigt familjecafé med gröt och musiklek: fredagar kl 9–11 tillsammans med Lauttasaaren seurakunta i Drumsö kyrka, c-, d-trappan och gympasalen. Musiklek på svenska kl 10. Fastlagssöndag på Drumsö för hela familjen: 15.2 kl 16: Spraymålning i snön, pulkabacke och vinterlekar utanför kyrkan. Vi bjuder på ärtsoppa och rågbröd ute – eller inne, beroende på väder. Pyssel och musiklek inne ifall vädret är dåligt. Kl 17 Mässa med små och stora. Johannes och Petrus barnkörer medverkar. Kyrkkaffe med fastlagsbulle. Drumsö kyrka, Kvarnbergsbrinken 1. Andakt i Drumsö seniorhus: 17.2 kl 17.00. Jubla! Kören: för barn i lågstadiet. Vi övar torsdagar kl 15.15–16 i Pärlan, Drumsö kyrka, c-trappan. JÄSENILLE Drumsö Pensionärer har stadgeenligt vårmöte onsdagen den 11 februari kl.14 i St Jakobs kyrkas församlingssal. Stadgeenliga ärende som bokslut och årsberättelse samt val av ordförande för föreningen. Jasmin Kulla sjunger tillsammans med oss. Lauttasaaren Marttayhdistys ry:n vuosikokous pidetään 24.2.2026 klo 18, Lauttasaaren Marttayhdistyksen kokoontumistilassa Lauttasaaren kirkolla (Myllykallionrinne 1 E). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, päätetään hallituksen kulukorvauksista sekä vuosija ylimääräisten kokousten ilmoittamisesta. Esityslista on nähtävillä kokouksessa. 80 vuotta osana Helsinkiä Huopalahden kuntaan kuulunut Lauttasaari liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1.1.1946. Seurakuntasalissa selviää, miksi Lauttasaaresta tuli osa Helsinkiä, ja millaista elämä on ollut osana pääkaupunkia. Tilaisuuden järjestää Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmä. 24.2. kello 18–19 Helsingin kaupungin alue ennen vuoden 1946 suurta alue liitosta (punainen) ja alue liitoksessa osaksi kaupunkia tullut alue (sininen ja keltainen). Keltaisella Huopalahden kunta. Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. HELSINGIN KAUPUNGINARKISTO
• 11 11.2.2026 Nro 6 Varaa paikkasi palstalle Ninalta: 050 591 6466, nina.wohlman@lauttasaari.fi Hinta alkaen 32 €/lehti + alv, ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. lauttasaari.fi/lauttasaari­lehti/mediakortti/ Ilmoittajat myös netissä: lauttasaari.fi/saaren-palvelut/ PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! VARASTOINTIA 0207 007 755 www.pelicanselfstorage.fi Vuokraa 1– 30 m 2 säilytystilaa Tapiolasta 50 mm korkea ilmoitus 47 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Pirauta Ninalle, 050 591 6466. APTEEKKEJA Lauttasaaren Kirkkoapteekki palvelee teitä Vattuniemessä Ma–pe / Må–fre 8.30–20 La / Lö 9–16 Su ja pyhät suljettu Sö och helgdagar stängt Heikkiläntie 2 / Heikasvägen 2 09 542 141 00 Drumsö Kyrkoapotek betjänar er på Hallonnäset APTEEKISTA MYÖS KOTIOVELLESI 70 mm korkea ilmoitus 64 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. TULE MUKAAN LEGENDAARISEEN PALVELU­ HAKEMISTOON! SIIVOUSPALVELUJA ATK-PALVELUA JALKAHOITOA JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén VALOKUVAUSTA LUKKOPALVELUJA Heikkiläntie 5, 00210 Helsinki Puh. 010 820 4310 www.paraslukko.com myynti@paraslukko.com päivystys 24/7 www.lauttasaari.fi Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty kesäviikoilla 26–30. Vuosikerta 45 lehteä. Lehti ilmestyy myös digilehtenä: lauttasaari.fi/digilehti Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari­Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Taru Tarvainen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Kaleva Media Uutismedian liiton jäsen. Nina Wohlman ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 nina.wohlman@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari­lehti Instagram: @lauttasaarilehti Facebook: Lauttasaari­Seura Instagram: @lauttasaariseura Lauttasaari.fi Juttuvinkit ja tapahtumatiedot: lehti@lauttasaari.fi Lauttasaari­Seuran toimisto avoinna ma klo 15–18 ja ke klo 12–14. Punainen Huvila: Kauppaneuvoksentie 18 LÄÄKÄRIPALVELUT • Päivystämme terveyttäsi • Lauttasaaren lääkäriasema & rokotusklinikka Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki | info@saaristolaakarit.fi www.saaristolaakarit.fi | Ilmainen pysäköinti LAUTTASAARI • Lääkärin ja hoitajan vastaanotot • • Rokotukset • Laboratorio • Kotikäynnit • • Pattipoliklinikka• Anemiapoliklinikka • PUNKKI­ ROKOTUKSET KAMPANJAHINNOILLA ilman ajanvarausta helmikuun ajan! Ajanvaraus saaristolaakarit.fi/nettiajanvaraus (24/7) Ma–to 9–17, pe 9–15, la 10–14 0200 200 33 30 mm korkea ilmoitus 32 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Ilmoituksen rakentaminen sisältyy tarvittaessa hintaan. 60 mm korkea ilmoitus 56 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Soita Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti nina.wohlman@ lauttasaari.fi LUKUELÄMYKSIÄ TILAA LAUTTASAARILEHTI KESKIVIIKON AAMIAISPÖYTÄÄN! Vuositilaus 99 euroa (LauttasaariSeuran jäsenille 89 euroa). lauttasaari.fi/tilaalehti 050 591 6466 tai nina.wohlman@lauttasaari.fi Muista mainita lehden toimitusosoite ja laskutusosoite. REMONTTIPALVELUT REMONTTIMYYNTI Lauttasaaren Asennuspalvelu Oy Lauttasaarentie 4, 00200 Helsinki Toimisto p. 044 747 4470 www.breilin.fi toimisto@lauttasaarenasennuspalvelu.fi Vuodesta 2011 takuutyötä! SÄHKÖTYÖT Sähköpalvelu Paikallinen sähköalan ammattilainen. Luotettavaa ja ammatti­ taitoista sähkötyötä p.040 4600 869 https://ace-energia.fi/ info@ace-energia.fi VENEPAIKKOJA Kysy vapaita venepaikkoja satamakapteeni Kari Lehtonen, puh. 0400 329 955 3 4 5 7 8 10 18 19 21 11 12 13 14 9 6 16 1 20 24 2 Digilehden löydät osoitteesta Lauttasaari.fi ja lehtiarkiston osoitteesta www.lehtiluukku.fi/lehdet/lauttasaari MYLLYKALLIO 10. Kampaamo Nina C., Katajaharjuntie 6 11. K-Market Kasinonranta, Isokaari 9 12. K-Market Oliivi, Isokaari 42 13. Lauttasaaren kirkko, B-rapun aula, Myllykallionrinne 1 14. Lykin liikuntasalien aula, Isokaari 19 KOTKAVUORI 1. Cafe Mutteri, Lauttasaarentie 2 2. Erkkeri LKV, Lauttasaarentie 14 3. Kauppakeskus Lauttis, kolme noutopistettä: Market-taso, Lauttasaarentien sisäänkäynti ja Otavantien yläsisäänkäynti 4. Kirjasto, Pajalahdentie 10 5. Lauttasaaren senioritalo, Pohjoiskaari 1-3 6. Lauttasaaren Suutari, Lauttasaarentie 36 7. Puhuri by Patisserie Teemu Aura, Kauppaneuvoksentie 18, Punainen Huvila 8. Ravintola Casa Mare, Gyldenintie 6 9. Sannamaija kosmetiikkaja kauneuspalvelut, Lauttasaarentie 34 VAT TUNIEMI 15. Blue Peter Seaside Restaurant, Vattuniemen puistotie 1 16. Emmaus, Heikkiläntie 2 17. Kuntokeskus EasyFit, Vattuniemenkatu 17 18. K-Supermarket Vattuniemi, Kiviaidankatu 2, kaksi noutopistettä: teline molempien sisäänkäyntien yhteydessä 19. Lidl, Heikkiläntie 4 20. Pelle P Shop, Veneentekijäntie 18 21. Aulatila Itälahdenkatu 22 A, Itälahdenkatu 22 A 22. Ravintola Loru, Itälahdenkatu 27 23. S-Market, Itälahdenkatu 27, kaksi noutopistettä: teline aulan molemmissa päissä 24. Solmu Brewery, Vattuniemenkatu 11 Lauttasaari-lehden saat täältä! 22 23 17 15 HUOM. UUSI!
• 12 11.2.2026 Nro 6 Hiilineutraali Lauttasaari -työryhmä järjestää lumija jääveistoskilpailun Lauttasaaressa. Kisaan voi osallistua yksin tai ryhmässä, esim. perheen, ystäväporukan tai päiväkotiryhmän kanssa. Kilpailuaika on 22.12.2025–22.2.2026. Osallistumisohjeet: Lähetä meille sähköposti viimeistään 22.2.2026 osoitteeseen: hiilineutraali@lauttasaari.fi Laita otsikoksi: “Lumija jääveistoskilpailu” Liitä mukaan sähköpostiin: 1. Valokuva teoksesta (kuvan koko vähintään 3 Mt) 2. Teoksen nimi/nimimerkki, esim. ”Jääkarhu” 3. Teoksen toteutusaika ja -paikka Lauttasaaressa 4. Yhteystiedot: tekijä/t (ikä, puhelinnumero, sähköpostiosoite) Huom. alle 18-vuotiaiden osalta tarvitsemme myös huoltajan suostumuksen ja huoltajan yhteystiedot. Kilpailun voittaja valitaan yleisöäänestyksellä ja eniten ääniä saanut teos palkitaan. Tarvittaessa teoksista tehdään alkukarsinta asiantuntijavoimin. Äänestysohjeet ilmoitetaan Lauttasaari-lehdessä helmi-maaliskuussa. Luovuus valloilleen ja tekemisen riemua talven kulkua seuraten! Lauttasaaren lumija jääveistoskilpailu 22.12.2025–22.2.2026 UUTISET Napakasti, oleelliseen pureutuen. SAAREN PALVELUT Lääkäristä siivousapuun, varastointia ja hierontaa unohtamatta. Lauttasaaren parhaat palvelut, liikkeet ja ravintolat esiin. LAUTTASAARI-LEHTI Lauttasaaren äänen­ kannattaja jo vuodesta 1968. Milloin se ilmestyy, miten lehdestä voi ostaa ilmoituksen ja mihin hintaan? SEURAA MYÖS SOMESSA DIGILEHTI Etusivulla aina linkki tuoreimman Lauttasaari­lehden digiversioon. SAARIOPAS Mitä jokaisen uuden ja kauemminkin asuneen lauttasaarelaisen kannattaa tietää. TAPAHTUMAT Ei Lauttasaari­ päivää ilman Lauttasaari­Seuraa. Täältä löydät tiedot Seuran järjestämistä tapahtumista. LAUTTASAARIBAROMETRI Tutkittua tietoa lauttasaarelaisten asenteista saaren kehittämiseen. Lauttasaari.fi kokoaa Lauttasaari-lehden uutiset ja Lauttasaari-Seuran ajankohtaiset kuulumiset. Seuraa sivustoa, niin tiedät, mitä Lauttasaaressa todella tapahtuu. SEURAA SAAREN OMAA VERKKOPALVELUA! Saaren edunvalvoja ja yhteisöllisyyden tyyssija numero 1. Liittymällä jäseneksi tuet tärkeää toimintaa ja pääset halutessasi osaksi sitä. Drumsö på svenska.