Nro 2 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Huvilasaaresta kaupunginosaksi (vuodet 1940-1969) 40 € Lauttasaari-Seuran jäsenille -20% Lauttasaari kuvina Myynnissä Lauttiksen Info-kirjakaupassa. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että vierailu koskemattomassa kaupunkiluonnossa laskee asukkaiden stressiä. Ensiarvoisen tärkeitä luontokokemukset ovat lasten kehitykselle. Silti Helsinki syö jatkuvasti kaupunkialueiden lähiluontoa rakentamisen tieltä, myös Lauttasaaressa. Biologi Christina Lindénin mukaan merkittävät luontokohteet pitäisi suojella rakentamiselta kokonaan. s. 6-7 "Lauttasaari tarvitsee viherkaavan" LAUTTASAAREN VAAKUNATUOTTEET Mukit ja magneetit myös Lauttiksen Info-kirjakaupasta, isännänviirit vain Seuran toimistolta, soita 050 591 6466. Punainen Huvila, Kauppaneuvoksentie 18. 20 € 2 kpl (11,95/kpl) Muki 95 € Isännänviiri 5 € Magneetti 10.1. 2019 Senioripalvelut kotiin tuotuina Senioripalvelut kotiin tuotuina Palveluitamme mm. Ulkoiluja saattoapu Lääkkeen antaminen ja jakaminen Kaupassakäyminen Suihkuapu ja hygienian hoito Siivousapu Juttuseura Veloitamme 32 euroa tunnilta (alv %). Kotitalousvähennyksen jälkeen hinta vain tunnilta. Kysy lisää ja varaa ilmainen kartoituskäynti: www.hopeajoutsen.fi 16 euroa m m m m m m 040 77 88 829 Senioripalvelut kotiin tuotuina Palveluitamme mm. Ulkoiluja saattoapu Lääkkeen antaminen ja jakaminen Kaupassakäyminen Suihkuapu ja hygienian hoito Siivousapu Juttuseura Veloitamme 32 euroa tunnilta (alv %). Kotitalousvähennyksen jälkeen hinta vain tunnilta. Kysy lisää ja varaa ilmainen kartoituskäynti: www.hopeajoutsen.fi 16 euroa m m m m m m 040 77 88 829 Senioripalvelut kotiin tuotuina Palveluitamme mm. Ulkoiluja saattoapu Lääkkeen antaminen ja jakaminen Kaupassakäyminen Suihkuapu ja hygienian hoito Siivousapu Juttuseura Veloitamme 32 euroa tunnilta (alv %). Kotitalousvähennyksen jälkeen hinta vain tunnilta. Kysy lisää ja varaa ilmainen kartoituskäynti: www.hopeajoutsen.fi 16 euroa m m m m m m 040 77 88 829 Kiireetöntä palvelua ilman suurta hoitajavaihtuvuutta. Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com Hei, Asiakkaani on ostamassa paria sijoitus asuntoa Lauttasaaresta tai keskustan alueelta. Etsimme ensisijaisesti putkiremontoidusta talosta (putkiremontista enintään 20 vuotta), metron läheisyys, siisti kunto ja parveke plussaa. Huoneisto voi olla myös vuokrattu. Mikäli sinulla on myyntiaikeita ota yhteyttä, ostaja maksaa välityspalkkion.
PÄÄKIRJOITUS 10.1.2019 Nro 2 2 10.1. 2 1 9 ?? Dekkaripiiri. Lauttasaaren kirjastossa aloittaa tammikuussa uusi jännityskirjallisuuteen keskittyvä lukupiiri. Suomalaiset ovat tunnetusti dekkarikansaa, joten ryhmässä dekkarirohmut löytävät keskusteluseuraa kaltaisistaan. Ensimmäinen kokoontuminen on to 17.1. klo 18-19.30 ja kirjana Emelie Scheppen Ikuisesti merkitty. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 25–64-vuotiaista. Helsinkiläisistä 25–64-vuotiaista korkea-asteen koulutus on 48,7 prosentilla. Lähde: Helsingin kaupunki, Kaupunkitutkimusja tilastot Ajassa LUKU LAUTTASAARESTA S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 66,8 % Lainaa mittareita kirjastosta Metroliikenne on poikki 12.–13. tammikuuta väleillä Lauttasaari– Mellunmäki ja Lauttasaari–Vuosaari. Syynä on ratalinjan asetinlaitteiden käyttöönotto. Katkoksen vuoksi metrolla ei pääse lauantaina ja sunnuntaina lainkaan Lauttasaaresta idän suuntaan. Osa junista ei käänny Tapiolassa kuten tavallisesti. Kaikki metrot ajavat kuitenkin Lauttasaaresta länteen eli Matinkylään asti. Metroa korvaamaan tulevat bussit. Saarelta pääsee Itä-Helsinkiin bussilinjoilla 99B, 99M ja 99V, jotka vievät Herttoniemen, Itäkeskuksen, Mellunmäen ja Vuosaaren metroasemille Rautatientorin kautta. Linjat 20, 21 ja 21B korvataan busseilla 20X ja 21X. Bussi 20X kulkee Kampista Lauttasaaren metroaseman kautta Katajaharjuun ja bussi 21X Kampista Vattuniemeen Lauttasaaren metroaseman kautta. Sekä linjojen 20 että 21 reittiosuus Itämerenkatu-HietalahdenrantaBu le vardi-Albertinkatu/Fredrikinkatu-Laivurinkatu jää ajamatta. Korvaavien linjojen reitit voi etsiä HSL:n Reittioppaasta. Metroliikenne poikki viikonloppuna Mietityttääkö kodin energiankulutus, kosteus tai radon? Lauttasaaren kirjaston kokoelmaan on saatu uusia mittareita. Lainattavissa on kolme energiankulutusmittaria, kaksi kosteusmittaria, radonmittari ja infrapunalämpömittari. Mittareiden laina-aika on 14 vuorokautta ja niitä voi tiedustella kirjaston asiakaspalvelupisteestä. Mittareita ei voi varata. Taas pääsee uimaan! Lauttasaaren yhteiskoulun uimahalli on palannut joululomalta ja avannut ovensa. Uimaan pääsee tiistaisin kello 16.15-21, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 16-21, perjantaisin kello 18-21 ja lauantaisin kello 7.30-16.30. Aikuisten lippu maksaa kuusi euroa, opiskelijoiden neljä ja lasten, eläkeläisten, työttömien ja invalidien liput 3,50 euroa. Tarjolla myös kymmenen kerran sarjalippuja. Lisätietoja numerosta 09 6841 2725. Pitkään on Lauttasaareen kaivattu heijastinpuuta ja nyt sellainen on tänne viimein saatukin. Heidi Arles keksi aloittaa tavan Vattuniemenkadulta. ”Luin Facebookista keskusteluketjua heijastinpuusta ja ajattelin, että sellaisen tekeminen olisi kivaa puuhaa yhdessä lasten kanssa. Niinpä otin kasan yritykseni heijastimia ja vietiin ne läheiseen puuhun”, hän kertoo. Heijastinpuu sijaitsee Vattuniemenkadulla noin viisikymmentä metriä uuden koulun työmaasta Ryssänkärkeä kohden, lähellä Rainmakersin rakennusta. Heijastimet ovat kiinnostaneet. ”Paljon sieltä on jo mennyt, pitää viedä lisää. Ja toki muutkin voivat tuoda puuhun heijastimia.” Heijastinpuu Vattuniemeen Vattuniemenkadulla on heijastinpuu. HEIDI ARLES Luonnotonta kehitystä Kaupunki on vähätellyt jo pitkään Lauttasaaren kasvua. Syitä vähättelyyn voi vain arvailla, mutta kasvua ei viitsi. Siksi Lauttasaari-lehti laski yhdessä Lauttasaaren kaavoituksesta vastaavan tiimipäällikkö Mikko Reinikaisen ja Helsingin väestöennusteita laativan Pekka Vuoren kanssa, paljonko saarella on asukkaita vuonna 2030. Kuinka ollakaan, kasvu ei näyttäytynytkään ”maltillisempana kuin tähän asti” kuten päättäjille kerrottiin Lauttasaaren sillan katusuunnitelman muistiossa. Päin vastoin. Lauttasaari kasvaa myös jatkossa tuplasti nopeammin kuin muu Helsinki. Kaupungin oma ennuste lupaili kanta-Lauttasaareen noin 1 200 asukkaan lisäystä seuraavan 12 vuoden aikana, mutta Reinikaisen ja Vuoren estimaatti osoitti yli 4 000 asukkaan kasvua. Kaupungin arviosta puuttui 3 000 asukasta Vattuniemestä, 500 Myllykallion alueelta ja 750 muualta saaresta. Luvassa onkin 250 prosenttia enemmän asukkaita kuin kaupunki on viestinyt, kiihtyvällä kasvuvauhdilla. Vuosina 2000–2017 saaren väkiluku kasvoi keskimäärin noin 300 asukkaalla vuodessa. Vuoteen 2030 mennään noin 400 uuden asukkaan vuosivauhtia. Kolme viikkoa takaperin kysyimme saaren kadulla, kirkossa, kirjastossa ja kapakassa 20 asukkaalta, miltä kasvu maistuu. Harva sanoi pelkäävänsä kasvua sinänsä, mutta seuraukset arveluttivat. Saaren rantojen ja puistojen puolesta koettiin suurta huolta. Kunpa ei pitäisi. Biologi Christina Lindén sanoo tässä lehdessä sen, mitä moni ajattelee: saaren metsät ja rannat pitää suojella kokonaan rakentamiselta. Siihen on matkaa. Nyt suunnittelijoiden puheissa pyörii rantaraitin rakentaminen Länsiulapanniemeen, jonne johtavaa viherkäytävää on jo kavennettu. Myllykallion pohjoisreunaa nakerretaan asunnoille, Kotkavuoren laen ja rinteen rakentaminen kummittelee. Tutkimukset osoittavat, että rikkumattomalla kaupunkiluonnolla on kiistämättömiä terveyshyötyjä. Erityisen suotuisia vaikutuksia sillä on lasten kehitykseen. Harva kaupunkilainenkaan nimeää suosikkiympäristökseen urbaanin alueen. Pohjoismaissa luotetaan puutarhaterapiaan, Japanissa määrätään metsähoitoja. Ei pidä olla Nostradamus veikatakseen että kaupunkiluonnon arvo vain nousee. Silti kaupunki on hukkaamassa pala palalta parastaan, mitä sillä on tarjota asukkailleen, pormestarilleenkin. ”Lauttasaaren eteläkärki. Siellä tuntee olevansa kuin ulkomerellä ja se on lähellä kaupunkia”, kuvaili Jan Vapaavuori taannoin Helsingin suosikkipaikkaansa. Pete Suhonen Päätoimittaja KATJA PESONEN
3 10.1.2019 Nro 2 SAARI PUHUU *) Lauttasaaren lähin jääalueen mittauspiste on Suomenlinnan eteläpuoli. Se kuvaa hyvin myös Lauttasaaren eteläpuolen jäätilannetta. Mittausjaksolla 1971–2017 jääpäiviä on ollut keskimäärin 82 vuodessa. 80-luvulta alkaen jokainen uusi vuosikymmen on ollut edellistä vähäjäisempi. Ainoa jäätön talvi Suomenlinnassa ja Lauttasaarta ympäröivällä vesialueella koettiin vuonna 2008. Merijääpäiviä vuodessa*) (ka. Suomenlinnassa) 1971–80 94 1981–90 98 1990–00 78 2001–10 75 2011–17 60 Seurasaari Porsas Mustasaari Melkki Pohjoinen Käärmeluoto Läntinen Käärmeluoto Ulko-Hattu Sisä-Hattu Tiirasaari Niittysaari (n. 400 m) Käärmesaari (n. 600 m) Koivusaari Veijarivuoren ranta Erityiset vaaranpaikat Pilkkipaikkoja Lauttasaaren itäja eteläranta tarvitsevat laivaväylistä varoittavat merkit talveksi. Asia kuuluu Liikennevirastolle. Laiv avä ylä La iv av äy lä Satunnai nen huoltovä ylä Kaskisaari Lehtisaari 0,5 km Huoltov äylä TEKSTI Pete Suhonen Lauttasaaren pohjoispuolelle on jo kehittynyt heikko merijää. Viime talvena jäistä nautittiin myös saaren eteläpuolella, jossa on noudatettava erityistä varovaisuutta, vaikka jää olisikin paksua. Autolauttojen peräaallot nostavat ja laskevat jäätä satojen metrien päässä väylistä, ja jää saattaa railoontua. Lauttasaaren itäpuolelle, saaren ja Jätkäsaaren väliselle alueelle, ei kannata mennä lainkaan. Salmessa kulkee läpi talven huoltoreitti Ruoholahdenkanavan suulle. Muista nämä Ei Melkkiin Melkin itäpuolen jää on jatkuvasti alttiina laivojen aalloille, länsipuolella on yllättäviä sulia paikkoja kovienkin pakkasjaksojen aikaan. Pohjoiskärjen editse kulkee satunnainen huoltoreitti itä-länsisuunnassa. Ei Sisä-Hatun ja Ulko-Hatun väliin Hattujen välisellä matalalla vesialueella on jatkuva virtaus. Jää on heikkoa. Vuonna 1999 Hattujen länsipuolelle hukkui kelkkailija. Ei siltojen alle Siltojen alla on jatkuva virtaus. Vältä Lapinlahden siltaa. Älä kulje lainkaan Lauttasaaren, Kaskisaaren tai Koivusaaren sillan alta. Meriveden korkeus vaikuttaa Muista: kun merivesi laskee tai nousee voimakkaasti, se heikentää jäätä. LEIKKAA TALTEEN! Jääkausi alkaa Vaikka merijäästä tulisi tänä talvena paksua, vaaranpaikkoja on kosolti. Nämä jokaisen lauttasaarelaisen pitää tietää. Punaisella viivoitetulle alueelle ei ole menemistä ankaranakaan jäätalvena. Myös saaren itäpuolen jäitä tulee aina välttää. MUISTA VAARANPAIKAT *) Lauttasaaren lähin jääalueen mittauspiste on Suomenlinnan eteläpuoli. Se kuvaa hyvin myös Lauttasaaren eteläpuolen jäätilannetta. Mittausjaksolla 1971–2017 jääpäiviä on ollut keskimäärin 82 vuodessa. 80-luvulta alkaen jokainen uusi vuosikymmen on ollut edellistä vähäjäisempi. Ainoa jäätön talvi Suomenlinnassa ja Lauttasaarta ympäröivällä vesialueella koettiin vuonna 2008. Merijääpäiviä vuodessa*) (ka. Suomenlinnassa) 1971–80 94 1981–90 98 1990–00 78 2001–10 75 2011–17 60 Seurasaari Porsas Mustasaari Melkki Pohjoinen Käärmeluoto Läntinen Käärmeluoto Ulko-Hattu Sisä-Hattu Tiirasaari Niittysaari (n. 400 m) Käärmesaari (n. 600 m) Koivusaari Veijarivuoren ranta Erityiset vaaranpaikat Pilkkipaikkoja Lauttasaaren itäja eteläranta tarvitsevat laivaväylistä varoittavat merkit talveksi. Asia kuuluu Liikennevirastolle. Laiv avä ylä La iv av äy lä Satunnai nen huoltovä ylä Kaskisaari Lehtisaari 0,5 km Huoltov äylä *) Lauttasaaren lähin jääalueen mittauspiste on Suomenlinnan eteläpuoli. Se kuvaa hyvin myös Lauttasaaren eteläpuolen jäätilannetta. Mittausjaksolla 1971–2017 jääpäiviä on ollut keskimäärin 82 vuodessa. 80-luvulta alkaen jokainen uusi vuosikymmen on ollut edellistä vähäjäisempi. Ainoa jäätön talvi Suomenlinnassa ja Lauttasaarta ympäröivällä vesialueella koettiin vuonna 2008. Merijääpäiviä vuodessa*) (ka. Suomenlinnassa) 1971–80 94 1981–90 98 1990–00 78 2001–10 75 2011–17 60 Seurasaari Porsas Mustasaari Melkki Pohjoinen Käärmeluoto Läntinen Käärmeluoto Ulko-Hattu Sisä-Hattu Tiirasaari Niittysaari (n. 400 m) Käärmesaari (n. 600 m) Koivusaari Veijarivuoren ranta Erityiset vaaranpaikat Pilkkipaikkoja Lauttasaaren itäja eteläranta tarvitsevat laivaväylistä varoittavat merkit talveksi. Asia kuuluu Liikennevirastolle. Laiv avä ylä La iv av äy lä Satunnai nen huoltovä ylä Kaskisaari Lehtisaari 0,5 km Huoltov äylä Tämä oli yksiselitteinen lopputulos Lauttasaari-Seuran sote-ryhmän lauttasaarelaisille teettämästä kyselystä. Vastaajista lähes 90 prosenttia haluaa, että terveysasema säilyy saarella. Kyselyyn vastasi 471 henkilöä. Heille oli tärkeää säilyttää lähilääkäri ja terveydenhoitaja samoin sosiaalihoitaja ja neuvolatoiminta kävelyetäisyydellä. Kyselyn mukaan verikokeet ja näytteenotto sekä hammaslääkäripalvelut haluttiin takaisin saarelle. Monet halusivat myös kuvantamista ja erikoislääkäripalveluita Lauttasaareen. Vapaamuotoisissa vastatauksissa ihmeteltiin, miksi näin runsasväkiseltä alueelta halutaan hävittää tärkeät palvelut. Moni uskoi, että palveluiden siirtäminen vaikuttaa haluun valita Lauttasaari asuinpaikaksi. Terveyspalvelujen siirtämistä verrattiin päiväkotien ja koulujen siirtämiseen pois saarelta. Vastaajista työikäisiä oli 57 prosenttia. Heistä 32 prosentilla oli työterveyshuolto. Silti he kannattivat terveysaseman säilyttämistä. 23 prosentilla vastaajista oli lapsia. Yhden hengen talouksia oli 33 prosenttia. vastaajista yli 65-vuotiaita oli 45 prosenttia, mikä on enemmän kuin heidän osuutensa eli noin 20 prosenttia Lauttasaaren väestöstä. Naisia vastaajista oli 80 prosenttia. Kyselyn tuloksia käsitellään lisää ensi numerossa. Näin kysely tehtiin Kyselylomake oli jaossa Lauttasaaren terveysasemalla, Lauttasaaren kirjastossa, Lauttiksen Apteekissa ja Kirkko Apteekissa sekä netissä seuran sivuilla. Vastaukset käsitteli Tutkimustie Oy. Lauttasaari-Seuran sote-ryhmä kiittää kaikkia vastaajia. Saaren terveysasema säilytettävä! SOTEKYSELY TAMMIKUUN SMALL TALK 1. Tekojää Mistäköhän saisi merialueille sellaista vähintään kymmensenttistä terästekojäätä? 2. Vaalivuosi Olkaa varovaisia siellä. Vastuu päättäjäksi haluavan puheista on juuri siirtynyt äänestäjälle. 3. Tammi-säät Ja sitten vielä väitetään, että Suomen kesä on epävakaa. 4. Aapeli-myrskyn tuhot Bajamaja kaatui Vattuniemen koulun rakennustyömaalla. Ei suuria hätiä, SRV:ltä rauhoiteltiin. 5. Palvelujen kehittyminen Kun meitä oli 18 000, oma terveysasema oli itsestäänselvyys. Kun meitä on 30 000, oma terveysasema on luksusta. 6. Pyrkällä jäätä näkyvissä ”Hokkarit olalle, kaakao termariin ja punssi toiseen! Huomenna voi olla jo myöhäistä!” 7. KenenStadi? Sillä lailla. OmaStadi-hankkeesta bongattu ensimmäinen kaupungin virkamiehen ”asukasidea” Lauttasaareen. 8. Uudenvuoden paukut Eiköhän rakentamisen melu räjäytyksineen tuota lemmikeille suurempaa stressiä kuin muutaman tunnin pauke uudenvuoden yönä. 9. Sillat Näin merijääkauden alussa on syytä muistuttaa, että sillat ovat ylittämistä, eivät alittamista varten. 10. Lauttiksen montut Lauttasaarentiellä ja Otavantiellä on kymmenkunta Helenin juoksuhautaa. Miehiä ei juuri näy. Nostoväkeäkö sinne odotellaan?
TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Lauttasaarelainen Kari Jussi Aho, 58, on intohimoinen kalastaja. Tenolla hän perhokalastaa, Lauttasaaresta taas löytyy hyviä kalapaikkoja esimerkiksi Sisä-Hatun tienoilta. Välillä hän lähtee veneellään vähän pidemmällekin. Silloinkin hän jahtaa meritaimenta. ”Joka toinen vuosi on napannut” hän hymyilee. Rivitaloasunto Pohjoiskaarella omalla rannalla ja venelaiturilla on täydellinen oman elämänsä merimiehelle. Suuremmalle yleisölle Kari Jussi on tunnetumpi Rukakeskus Oy:n ja Pyhätunturi Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Niiden lisäksi hän ja hänen neljä sisarustaan omistavat muun muassa lääkärikeskus Aavan ja siihen kuuluvan Pikkujätin. Kari Jussi on vastikään viettänyt perheineen parin viikon joululoman Pyhällä. Mutta onko talven ihmemaa uhattuna? ”Ilmastonmuutoksesta kärsivät kaikki ja sen merkit ovat nähtävissä nykyään melkein joka paikassa, Ruka ja Pyhä ovat kuitenkin hyvissä asemissa sijaintinsa ja vahvan lumiosaamisen vuoksi. Enemmän mietityttää se, miten nuoriso saadaan tulevaisuudessa kiinnostumaan lumilajeista. Laskettelu, hiihto, luistelu ja vastaavat olivat osa lasten ja nuorten normaalia vapaa-aikaa talvisin vielä parikymmentä vuotta sitten, mutta nyt kiinnostus on kääntynyt etelän surkeiden talvien vuoksi kesä ja sisälajeihin. Näkeehän sen Lauttasaaressakin kuinka suosittuja esimerkiksi PPJ ja ToPoLa ovat”, sanoo itsekin jalkapalloilevan pojan isä. Terveydenhuollossa haasteita pk-yrityksille tuovat puolestaan alan voimakas keskittyminen ja sote-päätösten viivästymisen aiheuttama epävarmuus. ”Yksityisiä lääkärikeskuksia on myyty valtavasti viime vuosina. Aava lienee viimeisiä kasvollisesti omistettuja pktai perheyrityksiä koko toimialalla.” Ahon perheen viisi sisarusta vetävät Rukaa, Pyhää ja Aavaa toisessa polvessa. Heidät on kasvatettu yrittäjyyteen. Kari Jussi aloitti 20-vuotiaana Rukan markkinointipäällikkönä. Hän oli kutsumusammatissaan. Opit hän oli hakenut Kauppakorkeakoulusta. Isä Juhani antoi sisaruksille vapaat kädet ja tulokset olivat niin hyviä, että voisi puhua jopa Rukan ja Pyhän uudesta tulemisesta. Ehkä siksi Kari Jussi haluaa osoittaa luottamusta ja vastuuta myös omille työntekijöilleen. Hän ei usko johtamisessa vanhakantaiseen pomottamiseen ja kyykyttämiseen, päinvastoin. Hänelle työntekijät ovat osa suurta perhettä. Hän haluaa innostaa ja kannustaa, ottaa mielellään vastaan kehitysehdotuksia ja tuoreita ideoita. ”Meillä on myös hyvin paljon muita erityyppisiä sidosryhmiä. Tässä työssä on oltava määrätietoinen ja vahva, mutta samalla nöyrä kuuntelemaan.” Kari Jussi on alun perin kotoisin Munkkivuoresta, josta perhe muutti Tapiolaan hänen ollessa kuusivuotias. Ensimmäisen oman asuntonsa hän hankki Punavuoresta ja muutkin asunnot ovat sijainneet keskustan tuntumassa. Hän vannoi, ettei koskaan muuttaisi keskustasta pois, mutta 2000 hän päätyikin silloisen tyttöystävänsä houkuttelemana Lauttasaareen. Eron tultua Kari Jussi jäi saarelle. Sen jälkeen on löytynyt vaimo Mari ja syntynyt kolme lasta, jotka nyt ovat 4-, 7ja 10-vuotiaita. ”Pidän siitä, että Lauttasaari on sekoitus erilaisia ihmisiä. On nuoria, vanhoja, perheitä, yksinasuvia. Viihdyn paikoissa, joissa on nuorekas ilmapiiri ja sellainen saarella on.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 4 10.1.2019 Nro 2 KASVOT PA R A S TA S a a r e l l a 1. Oma ranta ”Taloyhtiöllämme on laituri, pienvenepaikkoja sekä hiekkapohjainen uimaranta.” 2. Kotkavuori ”Teemme sinne miniretkiä, joita lapset kutsuvat kalliokiipeilyksi." 3. Sisä-Hattu ”Hyvä paikka citykalastukselle.” Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta. Lauttasaari-lehti jaetaan kaikkiin saarelaisiin koteihin ja yrityksiin, joilla ei ole ovessaan mainoskieltoa. Uusimman lehden saat torstaisin myös Kahvila Puhurista, Kauppakeskus Lauttiksesta, Lauttasaaren ruokakaupoista, Isokaaren R-kioskilta, kirjastosta, Mutterista, Mereosta ja Ruoholahden kauppakeskuksesta. Näköislehden voit lukea lehtiluukku.fi -palvelussa. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lumibisnesmies Kari Jussi Aho haluaa tukea muita yrittäjiä käyttämällä saaren palveluita. Hän nauttii erityisesti saaren ravintoloista ja käy perheineen mielellään aina uudessa paikassa syömässä. TULE MEILLE TÖIHIN! OLETKO SE SINÄ Kosmetologi/ Kynsimuotoilija/ Hiusmuotoilija joka haluat liittyä joukkoomme? Rakastat käsillä tekemistä, asiakaspalvelua ja kouluttautumista. Lähetä vapaamuotoinen hakemus kuvalla info@hairspot.fi Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i
5 10.1.2019 Nro 2 Lauttasaaren säätiön raha-avustukset vuodelle 2019 Lauttasaarelaisilla kulttuurin, liikunnan, varhaiskasvatuksen, koulutuksen tai muun vastaavan toiminnan parissa toimivilla voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä on mahdollisuus hakea kohdeapurahaa tai toimintatukea Lauttasaaren säätiöltä. Avustusta haetaan sähköisesti osoitteesta www.lauttasaarensaatio.fi löytyvällä lomakkeella. Hakemus on lähetettävä helmikuun 24. päivään 2019 mennessä. Hakemuksen voi lähettää myös postitse säätiön hallitukselle osoitteella Lauttasaaren säätiö c/o Petäjä, Taivaanvuohentie 14 C 21, 00200 Helsinki. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Drumsöstiftelsens penningunderstöd för år 2019 Föreningar och sammanslutningar på Drumsö som idkar ickevinstbringande verksamhet inom kultur, idrott, småbarnspedagogik, utbildning eller inom andra områden har möjlighet att hos Drumsöstiftelsen ansöka om stipendier eller understöd. Ansökningar kan göras elektroniskt genom att fylla i den blankett som finns på adressen www.lauttasaarensaatio.fi. Ansökningen bör inlämnas senast den 24 februari 2019. Ansökningen kan också sändas till adressen Drumsöstiftelsen c/o Petäjä, Beckasinvägen 14 C 21 00200 Helsingfors. Försenade ansökningar behandlas ej. LAUTTASAAREN SÄÄTIÖ – DRUMSÖSTIFTELSEN Villa Alba Wanhanajan kotimaisia villahousuja ja paljon muuta lämmintä! Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Koruliike Pearly Parrot Helmikoruasiantuntija Kellot ja korut Korjaukset ja huollot Paristonvaihdot Tervetuloa! Gyldenintie 6, 050 414 3791 pearlyparrot.fi Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmän järjestämä HISTORIAILTA tiistaina 15. tammikuuta klo 18.00 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1. Aiheina ovat ? Lauttasaaren asemakaavoituksen historia 1900-luvun alusta 1950-luvulle ? Vattuniemen muuttuminen teollisuusalueesta asuntoalueeksi Aiheita esitellään vanhojen karttojen ja valokuvien avulla. Esillä on runsaasti ennen julkaisematonta materiaalia. Lauttasaaren historiasta kertovat Ville Elomaa, Kari Kemppinen ja Antti Matilainen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! TARJOA SEURALAISILLE JÄSENETUJA Lauttasaari-Seura on Helsingin suurimpia kaupunginosayhdistyksiä yli 900 jäsenellään. Jos myös sinun yrityksesi haluaa tarjota saarelaisille jäsenetuja, ota pikaisesti yhteyttä osoitteeseen seura@lauttasaari.fi ja pyydä lisätietoja. Viime vuoden jäsenetuihin voit tutustua osoitteessa lauttasaari.fi. Jäsenedut sovitaan aina kalenterivuodeksi kerrallaan. Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. Puistokaari 13 C, 4/4 krs 2H, K, KPH, LÄNSIPARV. 53 m² Hp. 290.000 € Vuosi on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle ja uusia asuntoja tulee myyntiin. Näiden uusien myynti alkaa lähipäivinä. Soita meille ja kysy näistä lisää. Jos olet harkitsemassa oman asuntosi myyntiä, niin meille kannattaa soittaa ja pyytää käymään. Tehdään hyvät kaupat! Melkonkatu 19 B, 7/9 krs 2H, K, KPH, LÄNSIPARV. 61 m² Hp. 268.000 € Pohjoiskaari 7 A, 2/2 krs 4H, K, KPH, ETELÄPARV. 84 m² Hp. 529.000 € Vattuniemenkatu 10 lämmin autohallipaikka. Hp. 19.000 €
6 10.1.2019 Nro 2 ILMIÖ TEKSTI Kirsikka Moring Kaupunkisuunnittelun uusin trendi ei enää olekaan hongkongilaistaminen. Euroopan suuret ja myös Helsingin kokoiset kaupungit ovat vetovoimaisia vain, jos niissä on tarpeeksi väljyyttä, viheralueita ja luontokokemuksia tarjolla. Lukuisat viime aikoina tehdyt viihtyvyysja luontotutkimukset kertovat asukkaiden arvostavan alueidensa luontoarvoja suojelevia kaupunkeja. Suomessa ja maailmalla on tehty lukemattomia tutkimuksia ekologisen kaupungin ominaisuuksista. Ristiriitaisia näkemyksiä on viljelty aaltoina 1980-luvulta lähtien ja sitä ennenkin. Tiivistä vai hajautettua? Vihreää vai urbaania? Mitä tarkoittaa Lauttasaaressa asukasmäärän tuplaaminen? Monen suunnittelevan virkamiehen vastaus on, että täällä on kaikki hyvin. Asukkaita kuullaan, vuorovaikutus toimii, eikä uhkia ole. On aika katsella ympärilleen. Virkamiesten ja asukkaiden kommunikaatio ei ole mitä sen pitäisi, vaikka lain kirjain toteutuukin. Siltakiista osoitti sen selkeästi. Entä miten voi saaren luonto? Vihreys on lääkettä Viheralueilla on maailmanlaajuisissa tutkimuksissa todettu olevan stressiä poistavia terveydellisiä vaikutuksia. Jo lyhyetkin käynnit luontoalueilla, olivatpa ne sitten kaupunkipuistoja tai metsiä, elvyttävät väsyneen, tasoittavat pulssin ja tasapainottavat sydämen sykkeen. Kaupunkisuunnittelun ja kaavoitusperiaatteiden uusi aika on alkamassa – ainakin mikäli lukee ja uskoo asiaa pohtineiden tutkimusryhmien ajatuksia. Esimerkiksi psykologian professori Kalevi Korpela nostaa esiin luonnon terveysvaikutusten tutkimuksissa nousseita havaintojaan. Mitä enemmän ihminen arvostaa luontoa ja liikkuu siellä, sitä positiivisemmat ovat luonnon vaikutukset. Stressi vähenee ja kielteisten asioiden paino hellittää. Mielipaikkaa kartoittavissa kyselytutkimuksissa on käynyt ilmi, että vain 10–15 prosenttia sanoo mielipaikakseen urbaanin ympäristön, Korpela sanoo. Korpela kertoo miten masentuneisuus ja ahdistuneisuus on sitä vähäisempää mitä vihreämpiä asuinalueet ovat. Viime vuosina luonnon terveysvaikutusten tutkimus on Korpelan mukaan kasvanut räjähdysmäisesti. Yhä uudet tieteenalat osallistuivat niihin, erityisesti ympäristöpsykologia, joka tutkii elvyttäviä ympäristöjä. Nyrkkisääntö on, että viheralueen tulisi sijaita 300–500 metrin etäisyydellä asuinpaikasta. Rannat ja kalliot Tilastokeskuksen keräämä tieto (Luontokokemukset ja ekologia kaupungin suunnittelun voimavaroina) toteaa kaupungin kaavoitusja hoitosuunnitelmien luovan viihtymisen puitteet, mutta ”ovatko luontokokemukset ja ekologia linjassa?” Kaupunkilaiset korostavat kyselyissä ympäristösuhteessaan eniten rauhaa ja hiljaisuutta. He haluaisivat kokea tilanja vapauden tuntua. Suomen ympäristökeskus julkisti 19. joulukuuta hälyttävän raportin, jossa todettiin, että puolet Suomen luontotyypeistä on jo nyt uhanalaisia, Suomen metsäluontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia, Etelä-Suomessa vielä enemmän. Tämän tulisi vaikuttaa myös kaupunkisuunnitteluun ja lähiluonnon säästämiseen ellei peräti lisäämiseen. Meillä Lauttasaaressa se tarkoittaisi rantojen ja kallioiden erityistä suojelua ja saarta halkovan vihervyöhkkeen säilyttämistä. Japani ja Kiina tutkivat Kotimaisista ja kansainvälisistä maisemaja ympäristötutkimuksissa käy ilmi, että ihmiset arvostavat luonnonmukaiselta näyttävää, vanhaa, helppokulkuista metsää, jossa on hyvä näkyvyys. Kaupunkipuistot ovat seuraavaksi arvostetuimpia alueita. Japanilaiset lääkärit määräävät lääkkeeksi käyntiä metsissä tai puutarhoissa. Kiinassa on vihdoin alettu kiinnittää huomiota ympäristöongelmiin. Sveitsi ja Saksa ovat heränneet ekosuunnitteluun uuteen aikaan, jossa korostuu vihreys. Ruotsissa ja Tanskassa käytetään masennuksen hoitoon yleisesti puutarhaterapiaa. Englantilaiset ovat todenneet, että luonto on lääke sydänja verisuonitautien ehkäisyssä tärkeä elementti. Samoihin johtopäätöksiin ovat Kaupunkiluonto on LÄÄKETTÄ Sekä suomalaiset että kansainväliset asukastutkimukset korostavat luontosuhteen merkitystä terveydelle. Rakentamattoman Kotkavuoren tammikuista charmia. Kelon oma rauha Kotkavuorella. ”Tärkeintä on luonno n mukaisuus, joka kirvoittaa esiin lasten luovuuden ja stimuloi aisteja.”
10.1.2019 Nro 2 7 Kaupunkiluonto on LÄÄKETTÄ Sekä suomalaiset että kansainväliset asukastutkimukset korostavat luontosuhteen merkitystä terveydelle. Rakentamattoman Kotkavuoren tammikuista charmia. LÄHTEITÄ JA LUETTAVAA ?? Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä/Duodecim-lehti 2018/13Tilastokeskus: Luontokokemukset ja eko logia kaupungin suunnittelun voimavaroina. ?? Tiedeykkönen. Pasi Toiviainen. Myytti tiiviistä ekokaupungista. ?? Helsingin Visio 2050 ?? Viheralueiden arvottaminen Helsingin kaupungin kaavoituksessa/ yleiskaava 2002. Turun ammattikorkeakoulun Kestävän kehityksen koulutusohjelma toukokuu 2011/76. ?? Arjen kaupunki. Kaupunkitutkimuksen päivät 2019, teemojen esittely. www.kaupunkitutkimuksenpaivat.net ?? Suomen ympäristökeskus: Luontotyyppien uhanalaisuus. ?? Children´s Human Nature Situations /Tukholman yliopisto. Julkaistu: Frontiers in Psychology ?? About The Convention on Biological Diversity/ The Observer: Habitat loss threatens all our future. theguaardian.com ?? -Lajien tuho 2018/3. Jenni Valta/Turun Yliopisto Lauttasaari tarvitsee viherkaavan Saarella asuva biologi Christina Lindén sanoo ääneen sen, mitä moni muukin saarelainen ajattelee: luontoalueita ei saa rakentaa. TEKSTI ja KUVA Leena Virtanen Lauttasaaressa on rantoja mistä valita. Joinakin päivinä tekee mieli kuljeskella Länsiulapanniemen voimakallioilla, joskus piileskellä Takaniemen suojassa tai tuulettaa päätään Ryssänkärjen tuulissa. Juuri rannoilla näkyy selvimmin saariluonnon monimuotoisuus, sillä ne vaihtelevat sisälahtien vyöhykkeestä kallioiseen ulkosaaristoon. Arvokasta alkuperäisluontoa on jäljellä myös Myllykalliolla ja Kotkavuorella. Monimuotoisuuden suojeleminen on kuitenkin jatkuvasti ristiriidassa kaupunkisuunnittelun tavoitteiden kanssa, ja uuden yleiskaavan myötä uhkakuvat ovat taas kasvaneet. ”Yleiskaava sallii melkein mitä vain. Lisäksi se on niin epämääräinen, ettei se ohjaa enää alempien kaavatasojen suunnittelua viheralueiden suhteen”, kritisoi biologi ja luonnonsuojeluaktiivi Christina Lindén, joka on asunut saarella 1970-luvulta lähtien. Lindénin mielestä on myös vaarana, että luontoarvot kärsivät, kun kaupungin eri virastot on nyt yhdistetty kaupunkiympäristön toimialan alle. Lindén kertoo, että muuttaessaan saarelle hän ei ensin edes ymmärtänyt, miten paljon täältä löytyy alkuperäistä luontoa. Näiden vuosikymmenten aikana hän on nähnyt, miten luonto on heikentynyt, toisaalta kulumalla, toisaalta ylihoitamalla, mikä tarkoittaa esimerkiksi puiden liiallista kaatamista metsäalueilla. Lindén kuitenkin muistuttaa, että toisin kuin luullaan Lauttasaaressa on keskimääräistä vähemmän viheralueita asukasta kohden. ”Ja tämä suhde vähenee koko ajan. Helsingin länsiosan saaristo on ylipäätään kapea ja harva, joten luonnonrantaa on jäljellä vähän.” Tällä hetkellä Lindéniä, kuten monia muitakin, harmittaa erityisesti Isokaaren tulevan päiväkodin työmaa, joka rikkoo Myllykallion viherkäytävän, saaren ainoan metsäsillan. Hänen mielestään paikka oli lähtökohtaisestikin väärä, eikä päiväkotia olisi saanut rakentaa aivan käytävän keskelle. ”Pienissä ympäristöissä, pienissä lähimetsissä 10–15 metrilläkin on merkitystä. Tässä tapauksessa puita kaadettiin heti rakentamisen alkuvaiheessa myös suunnittelualueen ulkopuolelta. Tällaista vain tapahtuu, ennen kuin kukaan edes huomaa mitään, kun tarvitaan parkkipaikka tai muuta vastaavaa. Ympäröivään luontoon ja monimuotoisuuteen tulisi kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota myös toteutumisvaiheessa”, Lindén korostaa. Hän on itse saanut nähdä, miten kettu jolkottelee Isokaaren metsikköä pitkin rannalle eli juuri viherkäytävää pitkin. ”Ekologiset käytävät ovat tärkeitä linnuille ja eläimille.” Rannoista Lindén arvelee, että suunnittelijat eivät ylipäätään ymmärrä luonnonrantojen moninaisuuden merkitystä vaan ajattelevat pelkästään näkymiä. ”Jos jonnekin jää yhdenlaista rantaa, niin se ei korvaa sitä toisentyyppistä rantaa. Pohjoisrantoja ei voi korvata etelärannoilla tai päin vastoin.” Miten saarta sitten pitäisi suunnitella tulevaisuudessa? ”Ensimmäiseksi pitäisi rajata pois kaikki tärkeät luontoalueet, niille ei tulisi ollenkaan rakentaa. Koko saarelle pitäisi tehdä viherkaava”, Lindén ehdottaa. ”Luontoalueita tarvitaan monimuotoisuuden säilymisen, ihmisten viihtymisen ja myös luonnonhistoriallisista syistä: onhan se kaikin puolin mukavaa, kun voi vielä paikallistaa kaupungin sijaintia maapallolla luonnon perusteella!” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Christina Lindén nauttii Myllykallion luonnosta. Hänen mukaansa kaupunkisuunnittelijat eivät ymmärrä esimerkiksi rantojen monimuotoisuuden merkitystä. päätyneet myös suomalaiset tutkijat, jotka julkaisivat tutkimustuloksiaan Duodecim -lehdessä (13/2018). ”Lyhytkin vierailu metsässä tai muulla laadukkaalla luontoalueella palauttaa stressistä. Väestötasolla voidaan auttaa kansalaisten liikkumista tarjoamalla ja pitämällä yllä siihen sopivia ja mieluisia ympäristöjä. Metsät ovat Suomessa matalan kynnyksen liikuntaympäristöinä”, tukijat toteavat. Viheralueiden ja mielenterveyden välisistä yhteyksistä on myös tutkittua tietoa, joka havainnoi positiivisen yhteyden viheralueiden määrän ja aikuisten mielenterveyden tasapainon välillä. Tutkimusnäytöt viheralueiden puutteiden vaikutuksesta lasten käyttäytymishäiriöiden lisääntymiseen – tai päinvastoin ovat vielä puutteellisia, mutta kysymys on herätetty. Ruotsalaiset lastenpsykologit ovat tutkimuksissaan listanneet 16 tärkeää laatukriteeriä luonnosta vieraantuneiden lasten ja luonnon kohtaamisissa. Tärkeintä on luonnonmukaisuus, joka kirvoittaa esiin lasten luovuuden ja stimuloi aisteja. (Children´s Human Nature Situations, Tukholman yliopisto.) Myös Suomessa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota leikkipuistojen tarjoamiin luontokokemuksiin. Mutta miten nämä toiveet voivat toteutua esimerkiksi Isokaaren uudessa mammuttipäiväkodissa? Tuleeko ahdasta? Miten tilanne ratkaistaan? Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry ”Mielipaikkaa kartoittavissa kysely tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vain 10–15 prosenttia sanoo mielipaikakseen urbaanin ympäristön.”
TEKSTI Ville Elomaa Kun ensimmäinen läppäsilta valmistui vuoden 1935 lopussa, merkitsi se suurta mullistusta Lauttasaaren rakentamiselle. Rakennustarvikkeet oli nyt helppo kuljettaa kuorma-autoilla ja rakennuspaikat helppo käydä raivaamassa. Grynderit innostuivat rakentamaan asuintaloja ja Lauttasaaren omistaja, Julius Tallbergin perikunta taas näki teollisuuden saamisessa saarelle isoja taloudellisia etuja. Vattuniemen ensimmäisen asemakaavan laati Lauttasaaren yhdyskunnan rakennustarkastajaksi pyydetty, Helsingin kaupungin rakennustarkastajana toiminut arkkitehti Arne Thulé alkuvuodesta 1939. Tässä suunnitelmassa Vattuniemen länsiranta oli kaavoitettu asunnoiksi ja loput niemestä teollisuustonteiksi. Yhdyskunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelman ja se toimitettiin eteenpäin Lääninhallituksen hyväksyttäväksi. Mutkia tuli matkaan, kun professori Otto-Iivari Meurman teki tarkastuskierroksen Vattuniemessä ja totesi, että Thulén suunnitelmassa oli paljon ongelmia ja määräysten vastaisuuksia. Meurmanin mukaan suunnitelmaa ei tultaisi hyväksymään. Julius Tallbergin perikunta tilasi pikaisesti uudet suunnitelmat arkkitehti Ole Gripenbergiltä ja kehotti yhdyskunnanvaltuustoa vetämään Thulén suunnitelman takaisin. Näin tapahtuikin ja yhdyskunnanvaltuusto hyväksyi uuden suunnitelman kesäkuussa 1939. Gripenbergin asemakaavasuunnitelmassa ei ollut enää asuinkortteleita lainkaan, vaan Vattuniemen länsirantakin oli varattu teollisuudelle. Lääninhallitus kuitenkin vaati palauttamaan länsirannan korttelit asuinkäyttöön ja suunnitelmaa rukattiin sen verran vuonna 1941. Lääninhallitus vahvisti Gripenbergin asemakaavasuunnitelman 1942. Tehtaat tulevat Ensimmäiset tehtaat tulivat Vattuniemeen vuonna 1938 ja näistä eräs oli Hellbergin radiotehdas, joka rakensi tehdasrakennuksensa kartanon pellon nurkalle, rannan tuntumaan. Vuonna 1939 tuli lisää tehtaita sinne tänne keskelle Vattuniemeä, oli metallituotteita ja korkkieristysmateriaalia tekeviä laitoksia ja suuri Mahogany Oy:n puuviilutehdasalue. Samana vuonna aloitti myös Lauttasaaren autokorjaamo Oy, josta tuli myöhemmin Konela. Kun säännöstely lopetettiin 50-luvun alussa, rakentamistahti Lauttasaaressa kiihtyi ja tämä näkyi myös Vattuniemessä. Teollisuusalueelle kohosi nyt isoja pääkonttoreita, kuten Helkama Oy ja Lääketukku Oy sekä Helsingin villakehräämön suuri tehdasrakennus, ensin tosin yksikerroksisena. Vuonna 1956 Särkiniementien päähän valmistui Lauttasaaren pienteollisuustalo, tuohon aikaan uusinta uutta edustanut konsepti. 1960-luvulla Vattuniemeen tulivat autoliikkeet ja veneliikkeet, joille riitti paljon tilaa vielä metsäisellä niemellä. Asuntojen vuoro Vattuniemen asemakaavaa muutettiin vuonna 1970, jolloin asuntorakentaminen oli mahdollista lähes koko alueella. Asuintaloja oli kyllä tullut 1950ja 1960-luvuilla kahteen rantakortteliin Vattuniemen länsipuolella, mutta muuten koko niemi oli täysverinen teollisuusalue savupiippuineen. Ensimmäiset asuinkerrostalot valmistuivat 1972 ja vuosikymmenen kuluessa Vattuniemi oli kokenut muodonmuutoksen, teollisuusalue alkoi olla asuinalue. 1980-luvulla trendinä oli rakentaa entisten teollisuusrakennusten tilalle toinen toistaan hienompia pääkonttoreita. 1990-luvulla jäteveden puhdistamo purettiin, sen paikalle tuli uusia katuja ja uusi asuntoalue. 2000-luvun alussa alkoi toimistorakennusten purkaminen tai muuttaminen asunnoiksi. Vattuniemestä on teollisuusalueen leima jo kadonnut ja siitä on tullut uusi, tiheästi rakennettu asuinalue. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Historiaillassa lisää aiheesta Lauttasaaren asemakaavoituksen historiasta kerrotaan Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmän järjestämässä Lauttasaari-illassa tiistaina 15. tammikuuta Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa kello 18 alkaen. Luvassa mielenkiintoisia kuvia ja ennen julkaisematonta materiaalia. Väliajalla kahvitarjoilu. 10.1.2019 Nro 2 8 ENNEN PIIRIT Ensimmäiset tehtaat tulivat Vattuniemeen vuonna 1938. Asuinrakentaminen alkoi vuoden 1970 asemakaavamuutoksen myötä. Kun Vattuniemi asuinalueeksi muuttui Vuosi 1972. Puuviilutehdas Mahoganyn entiselle tehdasalueelle nousee kerrostaloja. ? Kolme pastoria jakoivat lemmikkieläimille siunauksia Lauttasaaren kirkon eteisessä. TEKSTI ja KUVAT Anna Konttinen ”Lauttasaaressa on idyllistä olla koiran omistaja, ulkoilureitit ovat hienoja. Toki koirapuistoja kaipaisin lisää ja roskiksia voisi olla useampia. Ruben on kooikerhondje, sen lempiruokaa on kaikki – vähän ongelmallista, sillä se imuroi suuhunsa ihan kaiken. Ruben lienee hengellisempi kuin minä. Lapsen uskoa on vielä jäljellä”, Sofia Finnilä pohtii. Siunatut lemmikit! Tilaisuuden järjestivät pastorit Pirjo Työrinoja, Kristiina Kokko ja Annette Markkunen. Siunauksen sai myös Kokon spanieli Onni. ”Olen teologi, kivaa, että koirakin voi saada siunauksen. Labrapoodle Minni on itselleni kovin rakas. Paras Minnin syömä ruoka on pakkaseen unohtunut sisäfile, jonka paistoimme sille”, kertoo Milla Turunen. ”Vuosi on ollut rankka, koira on tuonut iloa ja voimaa. Yksin en ehkä olisi tullut, mutta olen tutustunut Fannyn kautta lenkkeilykavereihin Minniin ja Millaan. Ainakin Vattuniemessä on koiraystävällistä porukkaa, Lauttasaari on hyvä paikka omistaa koira”, sanoo Ina Söderström.
9 10.1.2019 Nro 2 Kaapelitehtaan tulevat tapahtumat Tallberginkatu 1, Helsinki Ilmoitus Merikaapelihalli Disobey 11.-12.1. Love Me Do Winter Fair 19.-20.1. Vegemessut 26.-27.1. Kaapelitehtaan kaikkien rotujen pentunäyttely 3.2. UusioUra: Rekrytointija uravalmennustapahtuma yli 45 v. 5.2. Kustom Kulture Show 9.-10.2. Puristamo Helsingin antiikki-, taideja keräilymessut 12.-13.1. Taidekoulu Alfa-Art: LUO 16.-27.1. Lauri Heikkilän näyttely 29.1.-7.2. Turbiinisali Uusinta Ensemble: Tombe de sommeil 3.2. Tanssiteatteri Hurjaruuth: Naisklovnifestivaali Punainen helmi 6.-9.2. Tango Frostbite 14.-17.2. Pannuhalli Tanssiteatteri Hurjaruuth: Talvisirkus Rakkaus 13.1. asti Pannuhallin kellari Harmonikkojen myyntinäyttely 18.-19.1. Zodiak – Uuden tanssin keskus Mira Kautto: Station to Station to Station & Laura Jantunen: Talvi / yhteisilta 22.-29.1. Sivuaskel 2019 -festivaali 1.-9.2. Kaapelitehtaan museot: Psykoanalyysin yö 25.1. Suomen valokuvataiteen museo Iiris Kaarlehto & Inka Kynkäänniemi: All Connections Are Boundaries 27.1. asti Marja Helander, Harri Pälviranta ja Kari Soinio -yhteisnäyttely 24.2. asti Photofuss: Muutoksessa / In Transition 24.2. asti Hotellija ravintolamuseo Taikinan taju 31.5. asti Palveluksessanne! (jatkuva) Teatterimuseo Kivi kääntyy 31.8. asti MUU Kaapeli Pia Männikkö, Anne Roininen & Heidi Saramäki: Valaistuminen 13.1. asti Kameraseura Galleria West Vuoden luontokuvat 2018 31.1. asti Drawing Gallery D5 Sanna Haimila: Flow 17.1. asti Stoa Mariapassio Stoa Mariapassio 17 vuotta 28.6. asti Kultti ry Kulttuurilehtigalleria (jatkuva) Katso lisää: www.kaapelitehdas.fi/tapahtumia Arkin luovat ja leikkisät kesäleirit tulevat taas – ilmoittautuminen on käynnissä! Arkissa voi harrastaa arkkitehtuuria, muotoilua ja rakentamista eri ikäisten viikottaisissa opetusryhmissä tai kesän monilla teemaleireillä. Molempia järjestetään Kaapelitehtaalla Ruoholahdessa. Arkin arkkitehtuuriopetus on laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta. Nuoret harrastajat Arkissa visioivat ja toteuttavat viikoittain pienoismalleja, torneja ja tulevaisuuden kaupunkeja arkkitehtiopettajien johdolla. Opetusta annetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kevään opetus alkaa viikolla 4. Paikkoja on vielä jäljellä, joten nyt on hyvä hetki käydä ilmoittautumassa! Arkissa käy viikoittain lähes 800 lasta ja nuorta. Kesäsuunnitelmat kannattaa aloittaa he ti, sillä Arkin kesäleireille voi jo ilmoittautua! Kesäloman iloksi Arkki järjestää lapsille ja nuorille Kaapelitehtaalla pienoismalli-, tietokone-, ja muotoiluleirejä. Kiehtovalla unelmien talo -tietokoneleirillä suunnitellaan unelmien talo SketchUp -ohjelman avulla. Lopputuloksena syntyy kolmiulotteinen virtuaalimalli rakennuksesta, jonka sisällä voi kulkea huoneesta toiseen kuin oikeassa talossa. Elokuvan ammattilaisen urasta haaveileville on tarjolla animaatioleiri, jossa leiriläiset pääsevät luomaan elokuvan hahmot ja ympäristön sekä toteuttamaan animaatioelokuvan. Arkin arkkitehtuurija kuvataideleireillä voi mielikuvituksen päästää valloilleen ja luonnostella omat haaveet ja unelmat. Sen sijaan pienoismallileireillä rakennetaan yhdessä fantasiamaailma taikka oma unelmien talo. Arkin laajasta leirivalikoimasta löytyy jokaiselle jotakin! Arkin suosituin klassikko on Majaleirit, joita järjestetään jo 26. vuotta Espoon Ruukinrannassa. Majaleireillä rakenne taan pienryhmissä erilaisia majoja, opetel laan solmuja ja työkalujen käyttöä sekä nautitaan itse paistetuista muurinpohjaletuista! Arkissa voi järjestää myös rakentelusynttärit. Teemaksi voi valita Karkkitehtuurin, Syö tävän kaupungin, LEGO ® -palapelikaupungin tai Fashion designin. Myös aikuiset pääset nauttimaan Arkin aktiviteeteista virkistyspäivien muodossa. www.arkki.net Arkin kesäleirit tulevat taas! Yhteistyössä syntyy isompikin maja. Kuvaaja: Jani Laukkanen Huippusuosittu Psykoanalyysin yö tulee taas! Kaapelitehtaan museoissa järjestettävä tapahtuma tuo alitajuntaa aktivoivia ajatuksia talven keskelle perjantaina 25.1. klo 18.30– 23.00. Psykoanalyyttista teoriaa ja hoitomenetelmää on kehitetty toistasataa vuotta, ja sillä on ollut keskeinen merkitys myös länsimaisessa kulttuurielämässä. Psykoanalyyttisella tulkinnalla on paikkansa niin näyttämöllä, ravintolaelämässä kuin valokuvauksessakin. Illan ohjelmaan kuuluu puheenvuoroja, keskusteluja ja aktivoivia harjoituksia psykoanalyytikkojen sekä aiheeseen perehtyneiden taiteilijoiden ja kulttuurintuntijoiden joh dolla. Kolmen museon tapahtuma järjestetään yhteistyössä Suomen Psykoanalyyttisen Yhdistyksen kanssa. Liput tapahtumaan maksavat 15 euroa, alle 18-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi. Sisäänpääsy myös Museokortilla. Museoiden näyttelyt ovat auki koko tapahtuman ajan. Valokuvataiteen museon tiloissa järjestetään neljä assosiointiharjoitusta, jotka alkavat aina tasatunnein. Leikkimielisissä sessiossa tulkitaan kuvia suuren näyttelytilan Ideaalin perilliset -näyttelyssä. Yhteistä harjoitusta kommentoivat valokuvataiteilijat Harri Pälviranta ja Kari Soinio sekä psykologi, psykoanalyytikko Anne Kotkavirta. Jokainen sessio on erilainen ja halutessaan voi osallistua vaikka kaikkiin. Teatterimuseon lavalla käsitellään kulttuuria psykoanalyyttisten ajatusmallien kaut ta. Ensimmäisen luennon pitää psykologi, psykoanalyytikko ja laillistettu psykoterapeutti Jorma Myllärniemi aiheesta Silmät sielun peilinä – katseen merkityksestä. Toisena puheenvuorona kuullaan aiheesta Kateus ja seksuaalisuus, joista puhuu psykologi, psykoanalyytikko Elina Reenkola. Illan keskustelupaneelin otsikko on Aleksis Kivi, tuntematon ja tunnettu. Keskusteluun osallistuvat mm. ohjaaja Lauri Maijala ja psykoanalyytikko, psykiatrian dosentti Ilpo Lahti. Hotellija ravintolamuseon baarissa on mahdollista nauttia virvokkeita ja pientä syötävää koko illan ajan. Iltayhdeksältä baarissa aloittaa Psykoanalyyttisen yhdistyksen järjestämä keskusteluklubi Café Freud. Keskustelun alustaa psykoanalyytikko Jussi Kotkavirta. ”Olet niin ihana, että voisin syödä sinut suuhuni”, rakastavainen sanoo. Café Freudissa keskustellaan tällä kertaa suusta, oraalisuudesta ja elämästä nykykulttuurissa. Psykoanalyysin yö 25.1.2019 Vilho Setälä, 1920-30-luku
TAIDE Keramiikkaa talveen -vitriininäyttely tammikuun loppuun asti Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a. Ulla Fogelholmin jouluaiheista keramiikkaa, kuten puurokulhoja ja glögimukeja. Diversity or dystopia II – Collage exhibition. Tania Muhosen futuristinen kollaasinäyttely 7.1.-7.2. kulttuurikeskus Sähinässä, Heikkiläntie 10. Käynti Makers -kahvilan kautta. LIIKUNTA KÄSIPALLO Dicken – HIFK 12.01. klo 15.45, Pirkkolan palloiluhalli, miesten SM-liiga KORIPALLO ToPoLa Mamit Porvoon Tarmo la 12.1. klo 09.30, Lauttasaaren yhteiskoulu, naisten V divisioona. ToPoLa Karkkilan Urheilijat la 12.1. klo 11.30, Lykki, minitytöt 08 II divisioona. ToPoLa Hoops KlaNMKY White la 12.1. klo 13.30, Lykki, 14-vuotiaat pojat 05 III divisioona. ToPoLa 07 LoU Basket Kipinä 07 la 12.1. klo 15.15, Lykki, minitytöt 07 III divisioona. ToPoLa Tapiolan Honka la 12.1. klo 16.45, Lykki, miesten II divisioona. ToPoLa Top Gun WB 2 la 12.1. klo 18.40, Lykki, miesten III divisioona. ToPoLa Helmi Basket su 13.1. klo 11.30, Lykki, 14-vuotiaat tytöt 05 II divisioona. ToPoLa Porvoon Tarmo su 13.1. klo 15.30, Lykki, minitytöt 07 I divisioona. ToPoLa Koristajat – GranD su 13.1. klo 17.15, Lykki, naisten III divisioona. ToPoLa LoU Basket A-tytöt su 13.1. klo 19.20, Lykki, 19-vuotiaat tytöt I divisioona. Larun petankistit kokoontuu joka to kello 15 ja su kello 11 Pajalahden kentällä, jos ei nyt aivan kaatamalla sada. Mukaan ei tarvitse ilmoittautua, kenttä on avoin kaiken ikäisille ja kaiken tasoisille lajin ystäville. MUUT Dekkarilukupiiri alkaa Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a. Luetaan yksi jännityskirja kuukaudessa ja kokoonnutaan keskustelemaan siitä kahvitai teekupposen äärelle. Ensimmäinen tapaamiskerta to 17.1. klo 18-19.30 ja kirjana Emelie Schepp, Ikuisesti merkitty. Seuraava kokoontuminen 7.2. ja kirjana Heikki Valkaman Laserjuuri. Kevään loput kirjat valitaan yhdessä ensimmäisellä tapaamiskerralla. Lasten elektroniikkakerho maanantaisin klo 18 Lauttasaaren kirkon kryptassa, Myllykallionrinne 1. Lasten kokkikurssi tiistaisin ja torstaisin klo 18 kirkon keittiössä. Satutunnit Lauttasaaren kirjastossa keskiviikkoisin klo 10-10.30 marraskuun loppuun. Satutunnit on tarkoitettu 3-6-vuotiaille ja ne kestävät noin puoli tuntia. Mukaan mahtuu 40 lasta. Pajalahdentie 10a. Jos mukaan haluaa tulla lapsiryhmän kanssa, ilmoittautuminen osoitteeseen lauttasaaren_kirjasto@hel.fi Suomen kielen kielikahvila keskiviikkoisin klo 17.-18.30 Lauttasaaren kirjastossa. Tervetuloa juomaan kuppi kahvia ja juttelemaan suomeksi! Naapuruuspiiri senioreille kokoontuu keskiviikkoisin klo 13-15 Lauttasaaren kirjastossa osoitteessa Pajalahdenkatu 10a. Vuoden ensimmäinen kokoontuminen on 9.1. Toiminta alkaa taas tammikuussa 9.1 2018. Tervetuloa viihtymään ja tapaamaan naapureitasi kahvikupposen äärelle! Lisätietoa numerosta 09 310 44549. Tietotekniikan vertaisopastusta torstaisin 17.1.-16.5. klo 10-12 Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a. Opastukseen on varattava aika etukäteen (1 tunti/asiakas) kirjastosta, p. 09 3108 5020. Opastus on senioreille tarkoitettua maksutonta apua tietotekniikan käytössä. Järjestäjänä Enter ry, jonka vapaaehtoiset vertaisopastajat neuvovat tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden sekä sähköisten palveluiden käytössä. Oma laite mukaan. Palvelu on maksuton. Lisätietoa info@entersenior.fi tai 050 307 9366. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Myllykallionrinne 1 F Messu su 13.1. klo 11, Heusala, Markkunen, Kuusniemi, Valojärvi. Viikkomessu ke 16.1. klo 19, Markkunen, Andersson. Messu su 20.1. klo 11, Tolppanen, musiikki Marjukka Andersson ja Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni. Tyhjän sylin messu su 20.1. klo 17. Jumalanpalvelus lapsettomille, lapsensa menettäneille sekä heidän läheisilleen kaikille, joilla on kokemus tyhjästä sylistä. Musiikkia, rukousta ja ehtoollinen. Avoin sururyhmä 10.1. klo 17.30. Läheisensä menettäneet saavat tukea ja lohtua surun ja kipeän elämänvaiheen keskellä. Mukana pastori Marko Heusala 09 2340 4306 ja diakoni Taina Viherkari 09 2340 4323. Avoin rukouspiiri tiistaisin klo 18, Lauttasaaren kirkko, kerhohuone 15. Raamattupiiri joka toinen tiistai 15.1. alkaen klo 18.–19.30, Lauttasaaren kirkko, kokoushuone 10, B-rappu. Seniorilautta keskiviikkoisin klo 10, Seurakuntasali. Metsäkerho joka arkipäivä ma-pe klo 9-11, kokoontuminen D-portaan edessä. Maksuttomassa kerhossa retkeillään lähiluonnossa, leikitään, lauletaan ja syödään eväitä. Kerhossa vetäjinä Anu ja Ida Lönnqvist. Lisätietoja: anu.lonnqvist@evl.fi, 050 380 3514. JOHANNES FÖRSAMLING Kvarnbergsbrinken 1 Högmässa sö 13.1. i S:t Jacobs kyrka. Repo-Rostedt, Böckerman. Kyrkkaffe. Träffpunkt gör ett besök tillsammans med seniornätverket till det nya centrumbiblioteket Ode ti 15.1. kl 14-16. Rundvandring, infotorg och kaffeservering. Medborgartorget, Tölöviksgatan 1. Obs! Klockslaget. Ollberg. Andakt i Drumsö seniorhus ti 15.1. kl 17.30. Lindström. S:t Jacobkörens vårtermin startar ti 15.1. kl 18.30. Körövning i S:t Jacobs församlingssal. Henricson. Roströstens vårtermin startar to 17.1. kl 18.30. Körövning i Körsalen, Högbergsgården. Henricson. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Sana ja rukous pe 11.1. lo 19, Kari Koskinen. Herätyskokous su 13.1. klo 14, Sampo Santasalo. Alkupiiri ke 16.1. klo 19, Riku Garam. JEHOVAN TODISTAJAT Lauttasaarentie 10 Raamatullinen esitelmä 13.1. klo 11 aiheesta ”Noudattakaa vieraanvaraisuutta.” Puheen jälkeen tutkitaan Raamattua aiheesta ”Minä vaellan sinun totuudessasi”. JÄSENILLE Drumsö Pensionärer rf månadsmöte måndagen 14.1. kl 14 S:t Jacobs församlingssal Kvarnbergsbrinken 1. Vår gäst Marcus Rantala från stadsstyrelsen: Vad händer i Helsingfors. Välkommen även nya medlemmar vi bjuder på kaffe med dopp. Följ med våra hemsidor drumso.spfpension.fi. Lauttasaaren kansalliset seniorit Lake, kuukausitapaaminen ma 14.1.2019 klo 12 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, tuolloin Leela Peuralinna avaa meille, mitä tarkoittaa Mindfulness. Tervetuloa jäsenet ystävineen. 10 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. 10.1.2019 Nro 2 Helsingin antiikki-, taideja keräilymessut järjestetään la ja su 12.1.-13.1. Kaapelitehtaalla, Tallberginkatu 1. Tapahtumatiloina ovat Puristamoja Valssaamosalit. Tarjolla on taidelasia ja taidekeramiikkaa, retroja designkalusteita, valaisimia, kirjoja, koruja, kelloja, tekstiilejä, taidekäsitöitä sekä numismaattisia ja filatelistisia herkkuja. Myös maksutonta rahojen, postimerkkien ja postikorttien arviointia. Ovet ovat avoinna molempina päivinä klo 10-16. Aikuiset 8 e, perhe 16 e. Perhelippu sisältää sisäänpääsyn kahdelle aikuiselle ja kaikille perheen alle 18-vuotiaille lapsille. Alle 15-vuotiaat pääsevät maksutta messuille aikuisen seurassa. Molempina päivinä klo 14-16 liput myydään alennuksella, silloin aikuisten liput 6 e ja perheet 12 e. Antiikki-, taideja keräilymessut Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 7 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti VUOKRALLE TARJOTAAN Isokaari 3:ssa vapaana kaksi toimitilaa 44 m2 (vuokrapyyntö 490,-/kk) ja 50 m2 (Vuokrapyyntö 600,-/kk). Tilat hyväkuntoisia sisääntulokerroksessa ja soveltuvat moneen tarkoitukseen. Lisätiedot: Is tsto Larutalo p.0400-818 241. MYYDÄÄN Autotalli Vattuniemessä, lämmin ja kylmä vesi ja lattiakaivo. P. 040 550 5016. OSTETAAN Perhe etsii kolmen makuuhuoneen (noin 85-100 m2) kotia vanhasta Lauttasaaresta. Mikäli harkitset asuntosi myyntiä, olethan yhteydessä 040-5410437. OSTETAAN Ostetaan 3-4 h koti, 00200 Joustava aikataulu Soita! Kati / 050 359 2581 NÄYTTELYJÄ Tammikuun näyttely "Meri". Marianna Raikkalan meriaiheisia akryylitöitä. Hiusmuotoilu Nax-et, Tallbergin puistotie 1 PAIKKOJA TARJOLLA Etsimme Pohjoiskaarelle 8 huoneiston pienkerrostaloon osa-aikaista talonmiestä. Mahdollisuus asuntoon. Tiedustelut isänn. Matilainen, p. 09 4242 8216 AA-KOKOUKSIA Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Lauttasaarilehden voi myös tilata Vuonna 2019 lehden vuosikerta on 45 numeroa ja sen hinta on 60 euroa. Nykyisille tilaajille tilaus jatkuu automaattisesti. Ilmoitathan mahdollisimman pian, jos et halua jatkaa tilaustasi. Tiedustelut, tilaukset ja tilausten lopetukset: seura@lauttasaari.fi tai 050 591 6466. Nro 44 13.12.2018 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Kierrätys on hyödyllistä. Lauttasaari kärsi hetken aikaa kirpparipulasta, mutta nyt täältä löytyy niin perinteistä kirpputoria kuin second hand -liike. Onpa myös pari vaatekeräyspistettä, joihin voi pudottaa käyttämättömät vaatteet. Entä tiedätkö kuinka joulukrääsä kierrätetään? s. 6-7 Joululahjaksi Lauttasaaren vaakunatuotteet Mukit ja magneetit myös Lauttiksen Info-kirjakaupasta, isännänviirit vain Seuran toimistolta, soita 050 591 6466. Punainen Huvila, Kauppaneuvoksentie 18. 20 € 2 kpl (11,95/kpl) Muki 95 € Isännänviiri 5 € Magneetti Saaren kierrätysopas Joulu Joulu Joulu Joulu P K Johtaa Saara Aittakumpu Hinnat alk. 20€/10€ joulukonsertti.? To 20.12.2018 Johanneksenkirkko klo 18 ja klo 20 La 15.12.2018 Lauttasaaren kirkko klo 19 Ravintola on kiinni 22.12.-15.1. Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivottaa Blue Peterin väki BISTRO. LOUNAS. SAARISTOLAISPÖYTÄ. www.bluepeter.fi, 010 424 9801, Vattuniemen puistotie 1 LAHJAVINKKI PUKINKONTTIIN Blue Peterin/Faron Lahjakortti ravintolasta tai kotisivujemme kautta www.bluepeter.fi Joulun makuja tarjolla arkisin klo 11-14 ja sunnuntaisin klo 12-16. Esittelyt ja esitteet Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. Kaikki kohteet: www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki Marjaleena 040-763 5415, Arif 041-537 6060 marjaleena@takio.com, arif@takio.com Asunto Oy Helsingin Vaapukkapiha, Vattuniemenkuja 6 Rakenteilla uudiskohde. Valinnainen vuokratontti. Rakennuttaja JM Suomi Oy. Kysy lisää vapaana olevista asunnoista meiltä. Mielenkiintoisia yksiöitä omaan tai sijoituskäyttöön, kaksioita sekä tilavia perheasuntoja aina hulppeaan 121,5m² terassiasuntoon saakka. Uusi koulu ja lastentarha valmistuu viereen. Hinnat 231 700 € 1 200 000 €
11 H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA FYSIKAALISTA HOITOA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 682 0201 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa PARTURI P. 09 676 985 Tallbergin puistotie 1 00200 Helsinki PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ KORJAUSOMPELUA VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8, kesäviikoilla 26-30 eikä viimeisellä viikolla 52. Painos 12 500 kpl. Jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren koteihin ja yrityksiin. Lisäksi toistakymmentä noutopistettä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 108 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. 10.1.2019 Nro 2 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry ?? Fysioterapia ?? Hieronta ?? Jumpparyhmät ?? Veteraanikuntoutus ?? Jalkahoidot ?? Kotikäynnit REMONTTIPALVELUJA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA JÄSENKORJAUSTA KAITAFILMIEN JA VHSNAUHOJEN DIGITOINTI 050 590 9990 Pajalahdentie 9 ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ??????????? ??????????? ??????????? ??????????? ???????????? ???????????? ???????????? ???????????? ????????????? ????????????? ????????????? ????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ???????????? ???????????? ???????????? ???????????? varaaheti.fi/kalevalainen Ilmainen arvio! Soita 040 8495 331 aparnasremontit.fi Kaikki kodin ja toimiston remontit sekä puusepäntyöt vankalla kokemuksella! Service också på svenska! www.lauttasaari.fi TALVI A L E Lauttasaarentie 14 Ma-Pe 11-18, La 11-14 040 592 4664 040 545 6859 PYÖRÄT JOPA -10% -40% PYÖRÄHUOLTO.COM & PAPA’S BIKES KYPÄRÄT, LUKOT alk. 10€ C M Y CM MY CY CMY K lauttasaari_lehti_palvelu_tarjolla_syyskuu_v2.pdf 1 04/09/2018 15.51 SIIVOUSTA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA Lauttasaari-lehti jaetaan kaikkiin saarelaisiin koteihin ja yrityksiin, joilla ei ole ovessaan mainoskieltoa. Uusimman lehden saat torstaisin myös Kahvila Puhurista, Kauppakeskus Lauttiksesta, Lauttasaaren ruokakaupoista, Isokaaren R-kioskilta, kirjastosta, Mutterista, Mereosta ja Ruoholahden kauppakeskuksesta. Näköislehden voit lukea lehtiluukku.fi -palvelussa. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry KIRPPUTOREJA LAUTTASAAREN KIRPPIS Melkonkatu 28 ma-pe 10-18 la-su 10-16 lauttasaarenkirppis.com RAVITSEMUSNEUVONTAA TERVEYTTÄ JA ENERGIAA ELÄMÄÄN KOULUTETTU RAVINTONEUVOJA AVUKSESI • Elämäntaparemontissa • Sairauksien tukihoidossa • Ikäihmisten kuntoutuksessa • Urheilutavoitteiden saavuttamisessa Varaa aika tai kysy lisää 050 520 4639, sari@elovoima.fi www.elovoima.fi www.lauttasaari.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti REMONTTIPALVELUJA Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti www.lauttasaari.fi
12 10.1.2019 Nro 2 RUOHOLAHDESSA K-CITYMARKET KAUPPAHALLIKUJA PALVELEE & SINA hyvä ruoka PYSÄKÖINTI PLUSSA-KORTILLA RUOHOLAHDEN EUROPARKISSA ILMAINEN1h Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.kauppakeskusruoholahti.fi Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash • Ciao! Caffe • Dressmann Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Hehku • Hiusfashion • HopLop • Hua Du Asian Fusion Cuisine • Jysk K-Citymarket • K-Rauta • Kierrätyspiste • Mayor’s Gym • Motivus • Musti ja Mirri • Peura muotia naisille Posti pakettiautomaatti • Subway • TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff % 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/ puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%). www.k-citymarket.fi Parturityönä 25, Kampaamotyönä 35, Tarjoukset voimassa TO-SU 10.-13.1.2019 tai niin kauan kun tuotteita riittää AVOINNA JOKA PÄIVÄ Palvelutiskit auki myös sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 12-18 HIUSFASHION HAPPY HOUR Hiustenleikkaukset Ma-ke 13-16 APTEEKKI Relatabs 30 tbl Maitohappobakteeri jokapäiväiseen hyvinvointiin! 12, 90 (norm. 16,17) Ta rjo us on voim assa tammikuun 2019 aja n BIEDER KUKKAKAUPPA Vaikka ulkona on talvi on meidän kukkakaupassa kevät! Tule tutustumaan kevätvalikoimaamme! FENNO OPTIIKKA 1 99 rs Pirkka tumma RYPÄLE 500 g rasia (3,98 kg) Etelä-Afrikka HK takuumurea NAUDAN SISÄFILEE kokonainen, n. 1,8 kg Suomi 29 95 kg RAJ. 2 kpl/talous -27 % PLUSSA-KORTILLA Valio APPELSIINITÄYSMEHU 1 l (1,33 l) ilman Plussa-Korttia 1,85 tlk (1,85 l) RAJ. 1 erä/talous 4,3 tlk Vitamin Well VITAMIINIJUOMAT 0,5 l (3,60 l) sis. pantit 0,40 ilman Plussa-Korttia 2,55 plo (4,70 l) sis. pantin 0,20 RAJ. 2 erää/talous -23 % PLUSSA-KORTILLA 4,2 plo Savuhovi pitkään kypsyneet LEIKKELEET 200 g (12,50 kg) ilman Plussa-Korttia 2,99 pkt (14,95 kg) -16 % PLUSSA-KORTILLA 5,2 pkt Atria Perhetilan KANAN FILEESUIKALEET 300 g (8,33 kg) Lempeä Guajillochili ja Pehmeän pippurinen 300 g yksittäin 2,99 rs (9,97 kg) 5,2 rs 2 99 pkt Findus Dagens ATERIAT 340 400 g (7,48 8,79 kg) pakaste 1 99 Bruno KLEMENTIINI Espanja kg 2 tlk 3 60 Valio MARJA-JA SOSEKEITOT 750 g -1 kg (1,80 2,40 kg) yksittäin 2,45 tlk (2,45 3,27 kg) RAJ. 1 erä/talous 19 95 kg Atria takuumureat NAUDAN ENTRECÔTEPIHVIT Suomi 1 99 Pirkka KUKKAKAALI Espanja kg