• Lauttasaari Lauttasaari Nro 14 ? 10.4.2015 | Perustettu 1968 1 Nro 14 Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Mikä pelastussuunnitelma? s. 4 10.4.2015 Lauttasaari-lehden vaalitentti s. 10-11 Lykissä on maailmanmestareita s. 6-7 Oikeita ihmisiä asuntoasioihin. MYYTÄVÄT ASUNNOT Vattuniemenkatu 22, 4h, avok, s, p, 106 m2 5. krs kulmahuoneisto. Varteenotettava vaihtoehto uudeksi kodiksi, isommallekin perheelle. Vh. 664 000 ?. MYYTÄVÄT ASUNNOT Gyldenintie 10, 3h, k, s, 79 m2 ?Lofthenkinen? koti 50-luvun hissillisessä taloyhtiössä. Asunnossa on mielenkiintoisia, lämminhenkisiä yksityiskohtia. Vh. 389 000 ?. Gyldenintie 1, 2h, k, p, 60,8 m2. Valoisa 3. krs:n päätyhuoneisto. Ihanan isot huoneet, lakatut lautalattiat ja leveät ikkunalaudat. Vh. 303 000 ?. Gyldenintie 6, 2h, k, 57 m2 Tunnelmallinen ylimmän kerroksen vapaa kulmahuoneisto loistopaikalla vanhan Lauttasaaren palvelujen äärellä. Vh. 256 000 ?. Puistokaari 19, 2h, k, p, 53 m2 Onko se oikea tässä: ylin kerros, hissi, länsiparveke, putket tehty, hyväkuntoinen, läpitalon, kivat näkymät ja hyvin kaappitilaa. Vh. 288 000 ?. Otavantie 5, 2h, k, 41 m2 Tunnelmallinen, kaunis ja valoisa koti vehreän ja rauhallisen Otavantien varrella. Erinomainen pohjaratkaisu. Vh. 229 000 ?. Täydenpalvelun vuokrausta Ulla Niinivaara, LVV 041-537 6061 Tommi Leminen, LKV, LVV Juho Elevaara 041-537 6065 Tuula Suuntala 041-537 6062 041-537 6079 Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878 www.AsuntosijoittajanABC.. www.kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma | Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Sinulle, joka arvostat korkealaatuista kodinhoito- ja siivouspalvelua. Klaara on kodin kutsutuin vieras. Hoidamme kotisi, mökkisi ja toimistosi yksilöllisten tarpeidesi mukaan lattiasta kattoon, sisätiloista puutarhaan ja siivouksesta sisustukseen. Palvelemme Lauttasaaresta käsin yksityisiä ja yrityksiä koko pk-seudun alueella. Kuinka voimme palvella sinua? Tilaa Soita! ilmainen kartoituskäynti, soita! / Kaisa KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | INFO@KLAARA.COM TIMO HELLSTEDT ? Harmaakaihileikkaukset ? Silmätautien erikoislääkäri ? Taittovoimaleikkaukset ? Silmäkirurgi ? Näöntutkimukset ? Lääketieteen tohtori ? Silmien terveystutkimukset ? Silmäsairauksien hoidot ? Silmälaboratorio / kuvantamistutkimukset LAUTTASAAREN SILMÄLÄÄKÄRIKESKUS Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 10.4.2015 Kevään merkkejä Tätä pääsiäismaanantaina kirjoittaessa näyttää taas lupaavalta. Kevät saattaa sittenkin saapua saarellemme. Sitä onkin jo odotettu. Linnut ovat aloittaneet ahkeran livertelyn ja pesänrakennuksen jo muutamia viikkoja sitten, niitä on välillä käynyt ihan sääliksi. Luonto välillä huijasi? Samoin kevään ensimmäiset kukkijat ehtivät jo kertaalleen pilkistää seinän vierestä innokkaan uteliaana päätyäkseen lähes saman tien pakkasen puremiksi ja loskan peittämiksi. Toivottavasti tällä kertaa onni suosii enemmän. Kaikesta kevään ihanuudesta huolimatta meillä on ongelma. Yhtä varmasti joka vuotinen kuin itse kevät. Ne kasat! Ne ovat itselleni, jo yli 20 vuoden kokemuksella, joka vuosi yhtä käsittämätön ilmiö. Kasat ovat saaneet myös somessa jo osansa. Miten tämä fiksu saarikansa erehtyy talvella luulemaan, ettei niitä tarvitse poimia mukaansa? Luulemaan, että lumipeite pitää laiminlyönnin salaisuutena maailman loppuun saakka? Ja sitten se armoton kevätaurinko sulattaa lumet ja kasat; paikoitellen löyhkä on lievästi ilmaistuna kuvottava, puhumattakaan siitä, ettei ulkoillessa tahdo löytyä jalalle paikkaa? Lapsia ei voi päästää tutkimaan kevätmaastoa, kun pomminvarma tuliainen olisi pesukonekeikka sekä vaatteille että kengille. Voisiko joku asiaan kunnolla perehtynyt kirjoittaa lehtemme yleisöpalstalle selvityksen siitä, miksi niitä kasoja ei talvella kerätä? Arvostaisin kovasti myös kasojen jättäjien perustelua toiminnalleen, heidän näkökulmansa jää aina keskusteluista puuttumaan. PS Jos jollekin jäi ?kasan? olemus epäselväksi, kyse on koirien jätöksistä. Shama Österman Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen, perhetyöryhmän puheenjohtaja Tässä lehdessä Saako Seura jatkaa Punaisella Huvilalla?........s. 3 Monelta taloyhtiöiltä puuttuu pelastussuunnitelma......................................s. 4 Lykissä on maailmanmestareita...................s. 6-7 Lauttasaarelaiset ehdokkaat vaalitentissä..............................................s. 10-11 30.4. ilmestyvän Lauttasaari-lehden teemana on KOTI: asuminen, sisustaminen ja rakentaminen. Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Lehti ilmestyy perjantaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Tilausmaksu kotimaa 40 euroa/vuosikerta, sis. alv Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Group Oyj Lauttasaari-ilta asukaspysäköinnistä Tervetuloa saamaan tietoa, miten asukaspysäköinti toteutuu Lauttasaaressa. Asiaa esittelevät kaupunkisuunnitteluviraston liikenneasiantuntijat Juha Hietanen, Taina Toivanen ja Jari Tikkanen. Aika: torstaina 16.4.2015 klo 18.00 Paikka: Punainen Huvila, Kauppaneuvoksentie 18. Tilaisuuden järjestää Lauttasaari-Seura Punkkibussi aloittaa taas Punkkibussi on aloittanut ro­ kotteiden antamisen Lauttasaa­ ressa torstaina 9. huhtikuuta. Se päivystää tästä lähtien joka torstai kello 14-18.30 Itälahden­ kadun S-Marketin vieressä. Tänä vuonna bussista saa halutessaan myös jäykkäkouristusrokotuksen. Punkkirokoteohjelma koostuu kolmesta rokotteesta, joista kaksi ensimmäistä tulee ottaa 2 viikon - 4 kuukauden välein, ja kolmas noin vuoden päästä. Sen jälkeen riittää yksi tehosterokote 3-5 vuo­ den välein. On hyvä muistaa, että kesken jäänyt rokoteohjelma ei suojaa TBE-virukselta eli puutiai­ saivokuumeelta. Tuoreimpien tilastojen mukaan puutiaisaivokuume yleistyy pää­ kaupunkiseudulla; vuodesta 2013 alkaen on uusia puutiaisaivokuu­ metapauksia todettu ensimmäistä kertaa myös Espoossa, jossa tar­ tunnat ovat tulleet Espoosta saa­ duista punkeista. Med temat Sibelius - Influenser ger Manskören Manifestum, som i år firar sitt 5-års jubileum en konsert i Drumsö kyrka tisdagen 14. april klockan 19. Manifestums klangideal är en fullödig klassisk sångteknik som ger möjlighet att även inkludera mer omfattande verk i repertoaren. Jonas Rannila som under hös­ ten kommer att slutföra sina stu­ dier vid Sibelius Akademin leder kören. Han har trots sin ringa ålder hunnit leda ett flertal körer samt fungerat som vice kapell­ mästare vid Helsingfors Festspel, och för produktioner vid Tam­ merfors Opera och Nyslotts Ope­ rafestival. Som konfrerencier un­ der konserten kommer Sibelius kännaren och diplompianisten, mus dr. Folke Gräsbeck att ge en initierad inblick i den musik som kören framför. Vid orgeln sit­ ter Petros Paukkunen som har slutfört sina studier vid Sibelius Akademin med lysande vitsord. Paukkunen har kompletterat si­ na orgel studier vid Amsterdams konservatorium under ledning av Jaques van Oortmerssen. Kören framför ett urval av Sibe­ lius klassiska manskörs komposi­ tioner som influerats av Karelian­ simen, till exempel Sortunut ääni, Sydämeni laulu, Venematka. Vid konserten framförs även den fem­ te satsen ur Kullervo symfonin till orgel ackompanjemang. Fritt inträde, program 10 euro. Manskören Manifestum i Drumsö kyrka Kirjastolla ilta puutarhapeukaloille LSS.perhetyoryhma@gmail.com www.facebook.com/ lauttasaari-seura perhetyöryhmä Lauttasaari Nro 14 ? 10.4.2015 www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 045 611 2987 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Kiinnostaako kukkapenkki, vehreä parveke tai kaupunkivil­ jelmä? Tiistaina 28. huhtikuuta kello 18. järjestetään Lauttasaa­ ren kirjastolla tapaaminen, jossa kokeneet puutarhaharrastajat ja aloittelevat multasormet voivat vaihtaa tietoja. Luvassa on lautta­ saarelaisten kaupunkiviljelijöiden kertomuksia laatikkokasvatuk­ sesta, vinkkejä netin puutarha­ tietolähteistä, puutarhalehtien la­taamista tabletille sekä kahvia. Samalla suunnitellaan, josko ta­ paamisista voisi tehdä jopa tavan. Kohta voi istuttaa jouluruusun maahan ja odotella vuoden päästä uutta kukintaa. Lauttasaari-Seuran kuulumisia Kevätkokouksessa kiitosta vapaaehtoistyöstä Seuran kevätkokous pidettiin 26. maaliskuuta. Kokouksessa vahvis­ tettiin vuoden 2014 tilipäätös ja käsiteltiin toimintakertomus. Ko­ kouksen puheenjohtajan toiminut Sirpa Asko-Seljavaara totesi, et­ tä Seuralla on ollut paljon toimin­ taa ja kiitti Seuran hallitusta va­ paaehtoisesta työstä oman alueen asioiden hoitamiseksi. Hän nosti esiin myös keskustelun kaupun­ gilta saatavien avustusten hankki­ misesta. Tilannetietoa kaavoituksesta Seuran kaavatyöryhmän edusta­ jat pitivät perinteisen neuvotte­ lun kaupunkisuunnitteluviraston edustajien kanssa. Esillä olivat muun muassa päiväkotien ja kou­ lujen tilanne, meneillään olevat kaavamuutokset ja asukaspysä­ köinti. Asukaspysäköinnin alka­ minen siirtyy ensi syksyyn. Myös aikarajoihin tulee muutoksia ja ilman pysäköintitunnusta sallittu pysäköintiaika on 4 tuntia. Laut­ tasaari-Seura järjestää asukaspy­ säköinnistä tilaisuuden 16. huhti­ kuuta Punaisella Huvilalla. Yksittäisistä kaava-asioista esil­ lä olivat muun muassa Isokaarelle suunniteltu päiväkoti, Lauttasaa­ rentie 25 kaava ja Lohiapajalah­ den uusi kaavaehdotus. Kaupunkisuunnitteluvirasto on muuttamassa Isokaarelle suun­ nitellun päiväkodin kaavaa siten, että ajo olisi vain Isokaarelta ja rakennuksia siirretty idemmäksi. Viherkäytävä tontin itäpuolella kuitenkin säilyy. Ehdotus on tar­ koitus tuoda lautakuntaan syksyl­ lä 2015. Hanketta esiteltiin Laut­ tasaari-lehdessä viime keväänä. Kohteeseen tulisi 244 paikkaa. Isokaarella on vireillä toinenkin hanke. LYKin viereiselle tontille suunnitellaan liikuntahallia. Sen hakijana on LYK. Lauttasaarentie 25 kaavamuu­ tos ostoskeskuksen vastapäisellä tontilla on ollut nähtävänä ja se on tarkoitus saada lautakunnan kä­ sittelyyn nyt keväällä. Lohiapajanlahden alueelle uu­ disrakentaminen on taas esillä. Suunnitelma on aikalailla aiem­ man vuoden 2002 ehdotuksen mukainen. Kohteeseen kaavail­ laan 6 kerrostaloa, joissa olisi 5-6 kerrosta ja yhteensä 300 uutta asuntoa. Ehdotuksessa on aiem­ paan verrattuna muutettu aallon­ murtajaa ja venepaikkoja järjes­ telty uudelleen. Suunnitelma on tehty yhdessä veneilijöiden kans­ sa. Ehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä 2015 ja lauta­ kuntaan syksyllä 2015.
• Lauttasaari Nro 14 ? 10.4.2015 3 Punaisesta Huvilasta aiesopimus Lauttasaari-Seuran kanssa H elsingin kaupunki on asettanut omis­ tamansa Lauttasaa­ ren kartanon ja sen yhteydessä sijaitse­ van Punaisen Huvilan avoimeen myyntiin. Oy Julius Tallberg Ab harkitsee tekevänsä ostotarjouk­ sen kartanosta. Yhtiö selvittää tulevan inves­ toinnin edellytyksiä. Mikäli Kar­ tanon hankinta onnistuu, yhtiön on tarkoitus siirtää toimistonsa kartanon päärakennuksen ylä­ kertaan ja saneerata sen alaker­ taan tilat kahvilatoimintaa var­ ten. Punainen Huvila vuokrattai­ siin edelleen Lauttasaari-Seuran käyttöön. Oy Julius Tallberg Ab ja Lauttasaari-Seura ovat tehneet vuokrauksesta aiesopimuksen. Lauttasaari-Seuran puheen­ johtaja Katri Penttinen pitää Oy Julius Tallberg Ab:n ostoaietta merkittävänä kulttuuritekona ja toivoo, että Tallberg onnistuu saa­ maan Kartanon omistukseensa. Sitä puoltavat historialliset syyt­ kin. Seura on erittäin toiveikas Punaisen Huvilan tilojen säilymi­ sestä nykyisessä käyttötarkoituk­ sessa. Lauttasaaren kartanon empi­ re­tyylinen päärakennus on pe­ räisin 1800-luvun alkupuolelta. Punainen Huvila on saaren van­ hin rakennus vuodelta 1792. Mo­ lemmat rakennukset ja tontti ovat suojeltuja. Kartanon pääraken­ nus on ollut pitkään tyhjillään, ja sille on etsitty erilaisia käyttö­ tarkoituksia niissä kuitenkaan onnistumatta. Kaupunki kunnos­ ti Punaisen Huvilan ja vuokrasi sen Lauttasaari-Seuralle vuonna 1983 kotiseututaloksi. Huvilal­ la sijaitsevat Seuran toimisto ja Bamse koki ison rempan Lauttasaari-Lehden toimitus. Hu­vilan tilat ovat myös kaikkien lauttasaarelaisten vuokrattavissa kokouksia ja muita tilaisuuksia varten. Oy Julius Tallberg Ab:n toimi­ tusjohtaja Martin Tallberg ker­ too, että yhtiö haluaa kantaa yh­ teiskuntavastuuta Lauttasaaren Kartanon säilymisestä historial­ lisena kohteena. Yhtiön perus­ taja kauppaneuvos Julius Tallberg osti Lauttasaaren kartanon maa-alueineen vuonna 1911 Wilhelm Wavulinin perikunnalta. Oy Julius Tallberg Ab on vuon­ na 1880 perustettu perheyhtiö. Yhtiö on Tallberg konsernin emo­ yhtiö, joka huolehtii tytäryhtiöi­ den rahoituksesta sekä osallistuu niiden kehittämiseen. Yhtiö on vakavarainen ja se omistaa sekä hallinnoi huomattavaa kiinteistöja osakesijoitusvarallisuutta. Punainen Huvila on ollut Lauttasaari-Seuran käytössä vuodesta 1983. Bamses språkbad joutui putkiremontin ikeen alle, mutta käänsi sen voitoksi. Samaan syssyyn päiväkodin sisätilat rempattiin nätiksi lattiasta kattoon. R Teksti ja kuva Katja Pesonen akennuksessa, jos­sa kielikyl­ pypäiväkoti Bam­­­­ses språk­ bad sijaitsee Katajaharjus­ sa, ­valmistui vastikään putkiremontti. Kolme kuukautta lapset ja henkilökunta viettivät Lauttasaaren yhteiskou­ lun tiloissa sitä paossa. Mutta kun kerta rakennukseen oli tulossa tuollainen massiivinen remppa, miksei samalla laittaisi kuntoon koko Bamsea, ajatteli päiväkodin johtaja ja esikoulun opettaja Ellen Engdal. Tiloille kun ei ole teh­ ty mitään vuosikausiin ja paikka oli vähän aikansa elänyt. Remontti alkoi joulukuussa ja valmistui maaliskuussa. Nyt koko konkkaronkka on päässyt takai­ sin paikkaan, joka on yhtä aikaa tuttu, mutta kuitenkin erilainen. Ja todellakin hyvällä tavalla eri­ lainen. Keittiö on muuttunut moderniksi kaakeleiltaan ja kaa­ pistoltaan, ja lapset ovat saaneet kaksi omaa pientä lavuaaria ruo­ kailutiloihin käsienpesua varten. Sitä ympäröivät söpöt punaiset kaakelit. Seinät on maalattu ja vanha kauhtunut muovilattia on vaih­ dettu pehmeään vinyyliin. Wc ja kodinhoitohuone ovat vaihtaneet paikkaa. Se selkeyttää ja helpot­ taa askareita. Kun kodinhoito­ huone on lähellä ulko-ovea, lapset voivat esimerkiksi nakata likaiset kurahousunsa sinne kätevästi sen sijaan, että he lampsisivat niiden kanssa huoneiden poikki, kuten ennen kodinhoitohuoneen olles­ sa kauempana. Entinen wc-tila oli pieni ja huonokuntoinen, nyt toi­ miva ja kaunis. Engdal kertoo projektia helpot­ taneen huomattavasti se, että erään hoidossa olevan lapsen äiti Nina Välkepinta-Lehtinen on ammatiltaan arkkitehti ja on suunnitellut wc:n ja kodinhoito­ huoneen. ?Remontoidessa on otettava niin monia asioita huomioon, että Anni Sivula, Ida Lundqvist, Freja Gummerus, Ines Arjama ja Ellen Engdal kuvailevat uusittuja Bamsen tiloja sanalla ihana. ammattilaisen apu on tullut tar­ peeseen. Ammattilainen huomaa asioita, joita itse ei edes tulisi aja­ telleeksi?, toteaa Engdal. ?Lapset ovat olleet ihan innois­ saan uusitusta päiväkodistaan, erityisesti ihanasta vessasta?, hän iloitsee. Engdal on jäämässä toukokuus­ sa äitiyslomalle, minkä myötä päiväkodissa tapahtuu muutamia Pääsiäisenä runsaasti lintulajeja Teksti Pekka Rusanen Vaikka pääsiäiskelit eivät suo­ sineet muuttolintujen ryntäystä, kertyi uusia kevätlajeja muka­ vasti. Osansa oli harrastajien toimeliaisuudella, kun perintei­ nen neljän päivän pääsiäiskisa virittyi Santahaminaa vastaan. Lauttasaaressa havaittiin jopa 90 lintulajia, mutta Santis pisti tällä kertaa kuudella lajilla paremmak­ si. Varsinkin metsälajiston moni­ puolisuus pisti naapurin listassa silmään. Siellä vielä säilytetään luonnoltaan rikasta metsää. Lauttasaaressa taas monipuo­ lisen lähiluonnon arvostaja tur­ hautuu kaupungin hakkuu- ja rai­ vausintoon. Erityisesti suojaavaa pensaskerrosta ja liikaa komeaa puustoa, mutta jopa pieniä laho­ puulaikkuja on poistettu surutta, mikä näkyy luonnontilaa suosi­ van lajiston köyhtymisenä. Kymmenisen vuotta sitten saim­ me aikaan, vasta kovalla painostuk­ sella, myönnytyksiä luonnontilan vaalimiseksi, mutta viime vuosina rakennusvirasto näyttää luisuneen käytännön toimissaan tuttuihin ylilyönteihin. Ehkä tässä on men­ ty luonnonhoitosuunnitelman rajoissa, mutta miksi niitä mak­ simoiden? Yleisesti ottaen vain arvokkaimmiksi osoitetut alueet, Telvan ja Takaniemen puistot se­ kä Nackapuisto, ovat saaneet ke­ hittyä enimmäkseen luontaisesti, muutoksia. Hänen saappaisiinsa astuu äityisloman ajaksi lasten­ tarhanopettaja Ida Lundqvist, ja lastentarhanopettajasta Jutta Selinistä tulee esikoulunopetta­ ja. Uutena vahvistuksena henkilö­ kuntaan liittyy Carina Blomvist. Bamses språkbad järjestää taas jokavuotisen Bamse-päivän 12. huhtikuuta kello 10-14. Tapahtumassa on arpajaiset, poniratsastusta, sähkömoporata, kasvomaalausta ja onnenpyörä. Peppi Pitkätossukin tulee käymään. Samalla voi tutustua uusittuihin tiloihin. Bamse sijaitsee osoitteessa Katajaharjuntie 22 H. Lauttasaaren kevätmuuttajien ensihavaintoja 31.3. selkälokki, niittykirvinen, isolepinkäinen 1.4. kaakkuri, kuikka 3.4. jouhisorsa, punasotka, tuulihaukka, riskilä, västäräkki, rautiainen, pähkinähakki, pajusirkku 4.4. ristisorsa 5.4. harmaasorsa, mustalintu 6.4. piekana, isokuovi, laulurastas, peukaloinen, nokkavarpunen mutta niillekin on osoitettu erilai­ kuin korvalle kevätaamujen lin­ sia hoitotoimia. Vähempi toime­ tukonserteissa, joita niin monet liaisuus puistometsien hoidossa arvostavat. olisi kauniimpaa niin silmälle
• Lauttasaari 4 Nro 14 ? 10.4.2015 Ovikoodit eivät pidättele päättäväistä voroa. Sekä asunto- että liikemurtojen määrä on kasvanut viime vuosina, ja paloturvallisuusasiatkin ovat monilla taloyhtiöillä retuperällä. Parannus lähtee onneksi pienistä muutoksista. M Teksti ja kuva Katja Pesonen urrot asun­ toihin ja liiketiloi­ hin ovat lisäänty­ neet viime vuosina. Lauttasaarelainen turvallisuusa­ lan yrittäjä Toni Lahti Secpla­ nista kertoo, että jo pelkästään vuodesta 2013 vuoteen 2014 asuntomurtojen määrä on kasva­ nut 11 prosenttia. Se on yhtä kuin 600 murtoa enemmän. Liikemur­ toja tehtiin viime vuonna viisi prosenttia enemmän kuin 2013. Vaikka asuntomurrot mielletään monesti omakotitaloasukkaiden riesaksi, kerrostalotkaan eivät ole niiltä turvassa. ?Taloyhtiöiden pääasiallinen tur­ vallisuusongelma on, ettei tur­ vallisuutta ymmärretä koko­ naisuutena. Yksittäisistä asiois­ ta taas pulmia aiheuttaa se, että samaa ovikoodia pidetään liian kauan. Näin se jää edellisille asukkaille ja ehkäpä jopa näiden kavereille. Se kerrotaan ulkopuo­ lisille, kuten pitsakuskeille ja ka­ vereiden kavereille?, hän sanoo. ?Siksi ovikoodi olisi hyvä vaih­ taa esimerkiksi kerran vuodessa. Myös lukot kaipaavat säännöllistä vaihtamista, sillä vanhoja avai­ miakin pyörii entisillä asukkail­ la. Sama pätee yritysten entisiin työntekijöihin?, Lahti vinkkaa. Vaikka murrot ovat lisäänty­ neet, niiden tekotavat ovat Lah­ den mukaan pysyneet pitkälti sa­moina: tiirikkaan ja sorkkarau­ taan luotetaan edelleen. Uutena kikkana on tiedustelijan lähettä­ minen ennakkoon. Joku siis tulee asuinalueelle etsimään pimeänä olevia asuntoja, jonka jälkeen var­ sinaiset varkaat iskevät ne tyh­ jentämään. ?Hit and run ?termiä käytetään näistä pääosin ulkomaalaisista ryhmistä. Kun varkaus sitten huo­ mataan, itse varkaat ovat yleensä jo toisessa maassa ja heistä hyvin pieni osa saadaan kiinni?, kertoo Lahti. ?Varkaat ovat tulleet myös röyh­keämmiksi. He voivat käydä asunnossa jopa silloin, kun asuk­ kaat ovat paikalla. He hyppäävät ensimmäisen kerroksen asun­ toon avoimesta ikkunasta, kun asukkaat ottavat aurinkoa takapi­ halla.? Lahti perusti Secplanin vuoden alussa. Yrityksessään hän laatii Toni Lahti Secplanista kertoo pelastussuunnitelman puuttuvan monelta taloyhtiöltä, vaikka pelastuslain mukaan se on oltava. Oletko turvassa? turvallisuussuunnitelmia sekä tarj­ oaa turvallisuuskonsultointia ja -koulutusta. Secplan on keskittynyt sekä varkauksien estoon että palo­ turvallisuuteen. Lahden asiakkaita ovat erityisesti asunto-osakeyh­ tiöt ja PK-yritykset henkilöstöi­ neen, minkä lisäksi hän laatii tur­ vallisuussuunnitelmia erilaisiin tapahtumiin. Hän räätälöi turval­ lisuuspalvelut asiakkaan tarpei­ den mukaan avaimet käteen peri­ aatteella niin, että tämä saa kaikin puolin kattavan, juuri itselleen sopivan kokonaisuuden. ?Monella pienyrittäjällä on ko­ va tahtotila saada firmansa tur­ vallisuuspuoli kuntoon, mutta osaaminen tai henkilöstö ei riitä. Taloyhtiöillä taas voi olla pelas­ tussuunnitelma täysin tekemät­ tä, vaikka pelastuslaki määrittää sen taloyhtiöiden velvollisuudek­ si. Olen yhdeltä jos toiseltakin taloyhtiöiltä kysynyt, onko heillä pelastussuunnitelmaa ja vastaus on yleensä ollut, että mikäs se sel­ lainen on?, hän sanoo. ?Toisaalta sen kuitenkin ym­ märtää, sillä tavallinen ihminen ei voi mitenkään tietää, mitä kaik­ kea pelastussuunnitelma vaatii, ja asioiden selvittäminen on iso ponnistus. Siksi nämä asiat on hyvä antaa alan yrityksen tehtä­ väksi.? Lahden mukaan yleisin palon ai­ heuttaja kerrostaloissa on va­ rastoissa olevat palavat nesteet ja elektroniset laitteet. Kellari­ komeroissa säilytetään huoletta maaleja, bensaa, puhdistusainei­ ta, kaasupulloja ja akkuja, mutta ei tarvita kuin pieni kipinän ai­ heuttaja ? vaikka pieni sähköinen pölyhiukkanen naapurivarastosta - kun koko kellari on ilmiliekeis­ sä. Hän muistuttaa, ettei palavia nesteitä saa säilyttää käytävillä, kuten ei muutakaan tavaraa. Lahti kehottaa kääntymään tur­ vallisuutta suunniteltaessa aina ammattilaisen puoleen. ?Ammattilainen katsoo asioita eri silmällä ja osaa huomioida pie­ netkin jutut. Rakennukseen teh­dyt huolelliset ja perusteelliset turval­ lisuussuunnitelmat kan­ tavat vuo­ siksi eteenpäin ja maksavat itsensä nopeasti takaisin, kun niiden an­ siosta vältytään suurilta ongel­ milta.? www.secplan.fi 30. tammikuuta perjantaina puolen yön tienoilla nainen pa­ lasi keskustasta kotiin T-bussil­ la. Hän jäi pois Lauttasaaren­ tien viimeisellä pysäkillä, kuten moni muukin yhtä aikaa hänen kanssaan. Hän käveli kotiinsa Katajaharjun tienoille ja tul­ tuaan alaovelle hän kaiveli avai­ mia laukustaan. Tuossa hetkes­ sä tuntematon mies tulee hänen taakseen ja riuhtoo laukun hä­ nen käsistään. Nainen juoksee perään huutaen, mutta mies kii­ tää pois näkyvistä. ?Oli onni, että minulla sattui jäämään kotiavain kouraan. Lom­pakko kortteineen ja rahoi­ neen kuitenkin hävisi tuon lau­ kun mukana?, nainen harmittelee. Hän miettii, miten mies valikoi hänet. Ensinnäkin bussista astui ulos muitakin. Hän on 170 sent­ timetriä pitkä, tomeran oloinen pakkaus, joka kulki vieläpä kor­ kokengillä napakasti asfalttia is­ kien. ?Luulisi, että uhriksi valikoitui­ si yleensä vähän hennompia ja heiveröisempiä ihmisiä?, hän saa heitettyä jo hymyillen. ?En pelästy pienistä. Olen asu­ nut ulkomailla paljon levotto­ mammissa paikoissa kuin Lautta­ saari ja juuri täällä piti sen ryös­ tön tapahtua, kun muualla ei ole käynyt mitenkään. Mutta niinhän asiat yleensä tapahtuvatkin: sil­ loin kun niitä vähiten odottaa.? Tuossa tilanteessa hän huusi juostessaan ?soittakaa poliisi!?. Nainen kiittää naapureitaan sii­ tä, että he reagoivat hänen pyyn­ töönsä ja joku oli todellakin soit­ tanut paikalle apua. Poliisi saapui naisen arvion mukaan vain kol­ men minuutin päästä soitosta. ?Olen valtavan iloinen siitä, että ihmiset vastasivat hätääni ja po­ liisi otti sen vakavasti. Poliisilta tuli paikalle useampi partio ja he tutkivat aluetta pitkään?, hän kiittelee tapaukseen osallistu­ neita ihmisiä. ?Onneksi lähti vain laukku enkä saanut esimerkiksi terä­ aseesta. Liikun paljon omalla autolla ja jos tulen myöhään kotiin, tulen yleensä taksilla. Se on kalliimpaa, mutta tämä opet­ ti maksun olevan sen arvoista. Kannustan lauttasaarelaisia pi­ tämään tämän tapauksen mie­ lessä, sillä ei tiedä onko kysees­ sä vain yksittäinen ihminen vai onko näitä voroja useampiakin?, nainen sanoo. FAKTA Pieniä konsteja turvallisuuteen Toni Lahti kehottaa laittamaan turvallisuusseikat kuntoon. Jo pienillä asioilla saa kodin tai firman turvallisuutta kohennettua. Tässä hänen vinkkinsä: - Sekä taloyhtiöiden että yritysten kannattaa vaihtaa ovikoodi kerran vuodessa sekä päivittää lukostot patentoituun lukostomalliin. - Puuoviin voi hankkia murtosuojaraudat, jotka estävät oven vääntämisen auki sorkkaraudalla. - Lasiovet kannattaa suojata murtosuojakalvolla. Se estää lasin sirpaloitumisen sitä iskettäessä eikä ryöväri saa ujutettuaan itseään sisälle. - Säilytä palavia ja herkästi syttyviä aineita oikein. - Irrota sähkölaitteet pistorasioista silloin, kun et niitä käytä. - Hanki sammutuspeite ja sammutin sekä opettele käyttämään niitä. Laukkuryöstö Lauttasaaressa
• Nro 14 ? 10.4.2015 Lauttasaari 5 Keväinen kasvohoito! 45min 59 ? Alkupuhdistus, elvyttävä entsyymihoito, soluja uudistava ja ihoa heleyttävä imukuppihieronta sekä kiinteyttävä collagen naamio. Voimassa huhtikuun ajan. Hoitola Tähtiolo Munkkiniemen puistotie 2, 00330 Helsinki P. 050 550 3775 ? www.hoitolatahtiolo.fi ? Facebook Eija Korte Kiinteistönvälittäjä, LKV P. 0440 410 055 eija.korte@remax.fi Asun Lauttasaaressa - kutsu kotiisi ilmaiselle arviokäynnille! Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki Erinomaisia välittäjiä. Erinomaisia tuloksia. 89,5 m2 Itälahdenkatu 8 C. Hyvä pohja! 4H, K, KPH/SAUNA, WC, VH, LASIT. ETELÄPARV. Hp. 394.000 ?. 83 m2 Särkiniementie 27 B . Kaunis, remontoitu koti! 4H, K, KPH, WC + 2 LASIT. PARVEKETTA. Hp. 412.000 ?. 80 m2 Puistokaari 10 B. Ylin kerros! 4H, K, KPH, SAUNA + LASIT. PARVEKE. Putket uusittu. Hp. 488.000 ?. 80 m2 Puistokaari 13 B. Huippupohja! Putkiremontoitu yhtiö. 4H, K, KPH, WC + LASIT. PARVEKE. Vhp. 451.000 ?. 73 m2 Melkonkatu 21 a A. Rv. 2012. 3H, K, SAUNA + LASIT. PARV. 4/6 krs. Kauppapalvelut vieressä! Hp. 367.000 ?. 53 m2 Otavantie 4 B. Hyvällä paikalla, keskellä Lauttasaarta! Ylin 5/5 krs (hissi on). 2H, K, KPH + LÄNSIPARV. Hp. 244.000 ?. 71,5 m2 Melkonkatu 7 B. Tyylikkäästi remontoitu 3H, K, KPH + LASIT.PARVEKE. Hissitalon 4/6 krs. Hp. 336.000 ?. 62 m2 Pajalahdentie 8 B. Erinomaisella paikalla! Valoisa ja kodikas 3H, AVOK, KPH + LÄNSIPARVEKE. Hp. 306.000 ?. 47 m2 Lauttasaarentie 15 A. 2H, K, KPH + PARVEKE. Julkisivu- parveke ja putkiremontti valmistumassa. Hp. 225.000 ? + vo noin 52.000 ?.
• 6 Lauttasaari Lauttasaari ja kuolonvuodet Mead sukeltaa viime vuosisadan Suomeen Nälkävuodet verottivat Ruotsin valtakuntaa kovalla kädellä 1600-luvulla. Tuolloin Lauttasaarelle valikoitui tärkeä tehtävä: se säilytti ruokaa nälkäisille. Teksti Seppo Väisänen Olemme kaikki kuulleet puhuttavan ruttopuistosta, joksi Vanhan kirkon puistoa kansanomaisesti kutsutaan. Nimi johtuu siitä, että Helsingin kaupungin väkiluku väheni parina nälkävuonna 16951697 kolmanneksella. Tämä ei suinkaan ollut mitään poikkeuk­ sellista. Koko Ruotsin valtakunta koki koko Euroopan historiankin valossa ainutlaatuisen kovan väestötappion juuri suuren Pohjan sodan kynnyksel­lä vuosina 1695-1697. Noissa ta­pahtumissa oli Lauttasaarella, Drommensbyllä, miksi sitä silloin kutsuttiinkin, oma kiintoisa osuutensa. Kuningatar Kristiina oli lahjoit­ tanut Helsingille ratsumestari Skytten lesken omaisuudesta muutamia tiloja ikuiseksi omaisuu­ deksi. Mikään ei kuitenkaan ole täällä maan päällä pysyvää. Kaarle XI toteutti 1680 reduktion, jolla aatelisten tilat tai oikeastaan ve­ ronkanto-oikeus peruutettiin. Niin Drumsö palautettiin yksityiseen omistukseen. Joka tapauksessa Helsingin kau­punki oli käyttänyt 1650 saa­ maansa aluetta hyödyksi, ehkä sitä oli juuri tästä syystä kaupungille haluttukin. Lauttasaari sukeltaa näin esiin historian hämärästä ensim­ mäisen kerran yhteydessä Helsinkiin. Mirkka Lappalainen kertoo palkitussa kirjassaan Jumalan vihan ruoska - Suuri nälänhätä Suo­ messa 1695?1697, että saarella oli Helsingin viljamakasiini. Ehkä paikka oli va­likoitunut juuri syrjäisyytensä takia. Kruununmaka­ siineja oli isommilla paikkakunnilla ja niissä säilytettiin veronkan­ nosta kertynyttä viljaa. Suurin osa vietiin Tukholmaan, josta sitä turhaan yritettiin syksyllä tuoda takaisin nälänhädän uhkaamaan Itämaahan. Kahden katovuoden jälkeen tilanne keväällä 1697 oli todella paha. Lappalainen otsikoi erään lukunsa kuvaavasti: Kruu­ nun viljasta tulee elinehto. Pahaksi onneksi kuningas Kaarle XI kuoli, ja holhoojahallitus hallitsi maata Kaarle XII:n ollessa vasta 15-vuotias. Lappalaisen kertomuksesta pää­tellen tilanne Helsingissä oli ta­ vanomaista parempi. Tämä johtui siitä, että läänin, Uudenmaan- ja Hämeen läänin apulaiskuvernööri Georg Johan Maydell oli avun kysyjänä tavallista aktiivisempi. Hän kysyi holhoojahallitukselta, missä määrin viljaa voitiin myydä velaksi. Tämä antoi luvan antaa nälkää näkeville seuraavan vuoden satoa vastaan eikä puhunut panteista, Maydell oli näet varmaan antanut ennen pantteja vas­ taan. Lappalaisen lyhyt kuvaus on poikkeuksellinen, osin dramaatti­ nenkin. Nälkää näkevät pyrkivät aina hakeutumaan sinne, missä viljaa on tai ainakin kuvitellaan olevan. Sitä oli ensin lähiseudun taloissa ja lopulta vain keskusten viljamakasiineissa. Helsinkiin vael­ tavat kerjäläiset kokoontuivat luonnollisesti makasiinin luo. Varamaa­ herra Maydell kirjoitti maaliskuun 30. päivänä 1697 kruunulle, että ?hätää kärsivä rahvas tulvi makasiinien luo. Sen luona kuuli jatku­ vaa valitusta ja huutoa?. Juuri Helsingin - siis Lauttasaaressa olevan - kruununmakasiinin turvallisuus aiheutti erityistä huolta. Maaherra Abraham Cronhjort kirjoitti kruunulle: ?Koska maassa on suuri nälkä, varkaat voivat iskeä sinne, vaikka siinä olisi miten hyvät ovet ja seinät?. Jo syksyllä 1696 makasiinille oli pakko hankkia vartiointi, jonka kus­ tannuksista pormestari ja raati vastasivat. Huoli makasiinin turval­ lisuudesta oli aiheellinen. Vartioinnista huolimatta makasiinia ei jätetty rauhaan. Ennen joulua 1696 muuan sotilas kavereineen murtautui pormestarin ranta-aittaan Lauttasaaressa. Saaliina oli puolitoista tynnyriä silak­ kaa. Nuoret miehet eivät olleet mitään ammattirikollisia, vaan va­ rastivat ruokaa itselleen ja perheelleen. Toisen miehen äiti oli käs­ kenyt heidän hakea silakat aitasta. Huhtikuussa 1697 sinne hiipi hauholainen mies, joka yritti va­ rastaa kolme palaa leipää. Makasiinilla viljaa mittaamassa ollut sotilas sai hänet kiinni itse teosta. Raastuvanoikeus suhtautui tähän varkausyritykseen armeliaasti, sil­ lä tekijän tarkoituksena oli vain ?sammuttaa nälkänsä?. Oikeus to­tesi, että vaikka makasiinin vilja oli tarkoitettu hädänalaisille, esivalta vastasi sen jakelusta eikä sitä saanut omin luvin mennä hakemaan. Rangaistus oli vähäinen. Olisi kiintoisaa ajatella tätä episodia jatkettavaksi kertomalla, mi­ tä täällä tapahtui seuraavana nälkäkautena 1867-1868 ja siten kol­ mantena eli 1918, jolloin kerjuukeppi vaihtui kivääriin. Nro 14 ? 10.4.2015 Elina Meadin suvussa kiersivät tarinat suomalaisen kulttuurin suurista nimistä, joista yksi, Joel Lehtonen, valikoitui hänen kirjansa inspiraatioksi. L Teksti ja kuva Hilkka Kotkamaa auttasaarelaisen Elina Meadin kirja Vihreä leski ja huutolaispoika kertoo millainen Suomi oli vuonna 1903, Venäjän suuriruh­ tinaskunnan itäinen osanen. Kir­ jan päähenkilöksi nousee uransa alussa oleva kirjailija Joel Lehtonen (1881?1934). ?Kiinnostuin Lehtosesta jo kouluaikoina, kun isoäitini antoi minulle Joel Lehtosen hänelle ja hänen sisaruksilleen tekemän kä­ simaalatun lautapelin. Käärmeis­ tä ja tikapuista koostuvan pelin isoäiti sai, kun kirjailija hoiti ja viihdytti heitä lapsena. Yhteyteni sen ajan kulttuurihenkilöihin kul­ kee sukuni tarinoina lohjalaisesta kartanosta, johon helsinkiläiset opiskelijat ja tulevat kulttuurin tunnetut nimet kokoontuivat. Näihin kaveriporukoihin kuului myös isoenoni Riku?, Mead ker­ too. Kartanon elämään tutustui nuori varaton kirjailija oleskele­ malla siellä kesäisin ja kirjoitta­ malla salin pöydänpäässä. Asiaan kuului, että joutohetkinään hän hoiti lapsia, jotka olivat aidosti hänen sydäntään lähellä. Lapsi­ rakkaus näkyy Lehtosen tuotan­ nossa monina hienoina lapsille tarkoitettuina kirjoina, kuten Kanojen Kukkelman ja muita eläintarinoita, Tarulinna sekä satumu­ kaelmissa Kansansatusovitelmia Suomen lapsille. ?Moni on vieläkin sitä miel­ tä, että Lehtonen on kirjoittanut Suomen parhaat sadut.? Joel Lehtosen elämää leimasi voimakkaasti hänen lapsuutensa kokemus huutolaislapsena. Leh­ tosen äiti hylkäsi hänet puolitois­ tavuotiaana. ?Lehtonen sai kyllä hyvän kas­ vatuskodin suuresta pappilasta, johon hän ei kuitenkaan täysin kotiutunut. Hän kutsui itseään huonosti juurtuneeksi pappilan pistokkaaksi. Kasvattiäidin seura­ piirien saleissa ja kamareissa hän oli tuntenut olevansa muukalai­ nen?, sanoo Mead. Lasten kohtalo kirpaisi Lehtos­ ta niin, että se sai hänet siteeraa­ maan ajan Köyhäinhoidon kä­ si­kirjaa: ?Kun lapsi ilmeisesti on aivan huonossa hoidossa taikka suorastaan pahoinpitelyn alainen tai kun siveellinen elämä kodissa on siksi rappiolla, että lapsikin nähdään kulkevan turmiota kohti. Tällöin olisi lapsi välttämättä erotettava vanhemmistaan?. Lehtosen pitäessä majaansa Grün­ dalin perheessä Lohjalla, hän tapasi varsin kirjavaa väkeä. Aikaa kuvaa se, että yksi kartanon pojista, Elina Meadin isoeno Gösta, lähti pakoon tsaarin kutsun­ toja Amerikkaan. Tyttäret Anna ja Aino olivat tyytyneet osaansa: ?Heidän piti lukea, soittaa, merkata liinaa ristipistoin ja resoneerata saksalaisen ylioppilaan kanssa.? ?Suvun tietoa Lehtosesta sain periä äidiltäni, joka antoi minul­ le kirjoja, tutkimuksia sekä tuon Lehtosen tekemän lautapelin. Kirjan kieli on ollut pohdinnan paikka. Vuonna 1903 käytettyyn kieleen olen pyrkinyt lukemalla ajan kirjallisuutta ja seurustele­ malla vanhojen ihmisten kans­ sa. ?Ehdin puhua jopa isoäitini kanssa nämä asiat, sillä hän eli 104-vuotiaaksi?, Elina Mead ker­ too. Lehtonen omisti Helsingissä har­ vinaisen aparaatin, puheli­ men. Ystäviinsä hän piti kuitenkin yhteyttä kirjeillä. Näitä lippusia oli niin paljon, että niistä on teh­ ty jopa kirja. ?On täällä telefooni, mutta kirjeessä kulkee ihmisen sielu kaikkinensa, sen ilo, kaipuu ja nostatus.? Lapsuuden ystävät voit Lauttasaarelaiset Clarissa ja Julia ovat tunteneet toisensa kolmevuotiaasta saakka. Maaliskuussa kummallekin tuli kultaa muodostelmaluistelun nuorten SM- ja MM-kisoissa. Teksti Anna Saurama Kuva Minna Kälviä C larissa Laiho ja Julia Saarinen tapa­ sivat toisensa Her­ nesaaren jäähallissa järjestetyssä luiste­ lukoulussa ollessaan kolmen vanhoja. Siitä asti he ovat luistelleet Helsingin Luistelijoissa ensin yksinluistelupuolella, josta he vähän vanhempina siirtyivät muodostelmaluisteluun, juniori­ joukkueen Musketeersin riveihin. Clarissa ja Julia ovat sydänystäviä. He luistelevat Helsingin Luistelijoiden juniorijoukkueessa Musketeers, joka voitti vastikään maailmanmestaruuden.
• Nro 14 ? 10.4.2015 Romaanin kirjoittaminen ei ai­ na sujunut. Usein se eteni tuskal­ la, hankalasti: ?Ei peeveli, ei tässä auta itku markkinoilla, on kirjoitettava pikkuinen näytelmä, sellainen soma harrastelijoille.? Mutta kun kirjoitus luistaa: ?Olen musteen ja paperin itsevaltias! Olen Diktaattori niin kuin Bobrikov!... Kuolemaa ja sairautta vastaan voimme käydä vain tarinoiden voimin.? Joel Lehtosen mieli lepäsi maa­ seudulla, erityisesti Savon kor­ pimaisemissa. ?Niin kaunis oli Uu­simaa, mutta Savossa hänen henkensä asui. Köyhä korpi piti omastaan kiinni.? Lehtosella oli alituinen ikävä maalle Savoon, Sääminkiin: ?Korkeavuorenkatu oli kiveä ja kiusaa, pakko päästä maalle astelemaan, maauskoa valamaan, viilentämään niveliä metsän varjoon.? Näistä tun­ nelmista syntyi myöhemmin klas­ sikkoteos Putkinotko. Kirjoittamisesta kirja kertoo: ?Välillä Lehtonen oli palavissaan. Välillä surun syövereissä. Alakulo poltti esille epäilyn. Reumatismi rankaisi... aika ruokki epäluuloa, venäjää olisi pitänyt joka paikassa puhua.? ?Halusin kirjoittaa vuosisadan alusta, koska se on minusta ihana ajanjakso Suomen historiassa?, pohtii Mead. ?Se oli aikaa suurten nälkävuo­ sien ja itsenäistymisen välissä. Elettiin kulttuurin muutosta, vä­ kevästi, vaikka jälkikäteen olisi voinut kuvitella eletyn hyvinkin siveellisesti. Helsingissä oli kui­ tenkin prostituutiota, asuntopu­ laa ja maalta muuttaneiden väes­ tömassojen sopeutumattomuutta. Naisasialiike ja sosialismi pukkasi Lauttasaari 7 esiin. Ihmiset saivat koteihinsa säh­ köt ja teosofit selittivät maailmaa. Helsinki oli vielä pikkukaupunki, jossa ?ruotsinkieliset ylioppilaat kulkevat Esplanadin pohjoispuolta ja suomenkieliset saavat tyytyä etelään?. Suomessa pidettiin kier­ tokouluja, kirjoja piiloteltiin ja sensuuri oli vallassa. Elettiinhän sortovuosien toista aaltoa.? Vuoden 1903 Suomi oli ilma sa­ keana myös politiikkaa. Olisi­ ko Suomen paras olla Venäjän kyljessä, hiljaa ja sopeutuen, vai olisiko parempi haikailla Ruotsin yhteyteen. Rohkeimmat esittivät, että Suomi olisi voimakkain ihan itsenäisenä, koska maalla oli oma omintakeinen kulttuurinsa, kare­ lianisminsa ja Kalevalansa. Lehtonen kuului heihin, jotka uskoivat fennomaniaan ja suoma­ laisen kulttuurin voimaan: ?Laula. Se on ehkä kaikkein tärkeintä ? kuorot ja musikantit pian lurittelevat ryssänvallan kumoon.? Lehtonen työskenteli Eino Lei­ non tapaan kiertäen usein ystä­ viensä nurkissa, vinttikamareissa ja salin pöytien ääressä. Unelmana olivat kuitenkin paremmat olot, suurteokset ja ehkä elo oman katon alla. ?Tulen vielä takaisin, tulen fanfaarit soiden ja kuittaan menneet. Ostan huvilan jossa on kaksi salia. Molemmissa tanssitaan. Otan köksän. Elän kuin herra ja kirjoitan kirjoja.? Pekka Tarkka tarttui 1980-lu­ vulla Lehtosen tutkimukseen ja huomasi ihmeekseen, miten tut­ kimaton tämä kirjailija oli, vaikka hänet muuten lasketaan suoma­ laisten kirjailijoiden klassikko­ kaartiin. Tarkan tutkimukset ovat kuuluneet myös Elina Meadin kir­ jan lähdeaineistoon. Elina Mead uppoutuu kevääseen heräävällä Pohjoiskaarella yli sadan vuoden takaiseen Helsinkiin. Sen ajan elämällä ja kielenkäytöllä on paljon annettavaa nykyihmiselle. tivat maailmanmestaruuden yhdessä ? Pitää uskoa unelmiin ja tehdä lujasti töitä niiden eteen, niin varmasti palkinto näkyy tulevaisuudessa. ?Meille kerrottiin, että sitä voisi mennä kokeilemaan, ja se olikin tosi kivaa?, Clarissa ja Julia kerto­ vat. Niin kivaa, että harjoitella jak­ saa 25 tuntia viikossa läpi vuo­ den. Ennen kisoja on vielä teho­ päiviä ja mahdollisesti leirejä siihen päälle. Sitoutumista vah­ vistaa hyvä tiimi ja sen yhdessä tekemisen asennetta kuvastaa ni­ mi Musketeers ? muskettisoturit. Mottona on luonnollisesti: ?Yksi kaikkien ja kaikki yhden puoles­ ta?. ?Motivaatio ei tipu, kun kaikki kaverit on siellä. Meidän joukkue on tosi yhtenäinen, ja meillä on aina hauskaa yhdessä. Kaikilla on sama tavoite, ja tehdään tosi kovaa töitä sen eteen, että tavoite saavutetaan?, Clarissa selittää. Hän lisää, ettei talvella kisakau­ den ollessa käynnissä tee edes mieli olla missään muualla kuin hallilla joukkuekavereiden kans­ sa. Vain kahta viikkoa ennen MMkisoja Musketeers voitti muodos­ telmaluistelun nuorten Suomen mestaruuden, mikä vahvisti us­ koa maailmanmestaruuden mah­ dollisuuteen. Nuorten MM-kisat järjestetään kahden vuoden vä­ lein, ja tällä kertaa kilpailu pidet­ tiin Zagrebissa, Kroatiassa 13. 14. maaliskuuta. ?Säät ei ihan suosineet, mutta paikka oli oikein hieno. Kisat oli hyvin järjestetty ja katsomossa oli koko ajan tosi hyvä fiilis?, kak­ sikko kuvailee. Musketeers oli ensimmäisen ki­ sapäivän ja lyhytohjelman jälkeen kakkosena. Takaa-ajoasemasta se nousi Nälkäpeli-vapaaohjelmal­ laan ennätyspisteille ja voitti maa­ ilmanmestaruuden. Mikä on tiiviin ja työteliään joukkueen ohella ki­ samenestyksen salaisuus? ?Vanhemmat ja kaikki tukijou­ kot, kuten joukkueen huoltaja, joukkueenjohtaja, muut ystävät ja sponsorit. Valmentajilla on suuri rooli, he tukevat meitä koko kau­ den ja pyrkivät tekemään meistä mahdollisimman hyvän joukku­ een. Ja siinä he onnistuivat!? Helsingin Luistelijoiden muodostelmaluistelun voittoisa juniorijoukkue Musketeers. Clarissa ja Julia päättivät perus­ koulun viime keväänä Lautta­ saaren yhteiskoulussa. Clarissa opiskelee nyt Lykin lukiossa, ja siellä tarjoiltiinkin koko koululle MM-mitalikahvit munkilla hänen kunniakseen. Rehtori ojensi Cla­ rissalle pehmolelunallen, jollai­ sia taitoluistelukisoissa tavataan heittää jäälle. Julia käy Mäkelän­ rinteen urheilulukiota, jossa pe­ rinteisesti muistetaan koulun me­ nestyjiä syksyn ylioppilasjuhlien yhteydessä joulukuussa. Onnit­ teluja satoi niin opettajilta kuin opiskelukavereilta. Mitä neuvoja antaisitte nuorille menestystä tavoitteleville urheili­ joille? ?Pitää uskoa unelmiin ja teh­ dä lujasti töitä niiden eteen, niin varmasti palkinto näkyy tulevai­ suudessa?, kannustavat Clarissa ja Julia.
• Lauttasaari Saimi tässä hei, Arkipäivän rutiinit ne ovat vaan aina olleet lähellä sydäntä. Elämän suola ja ilo kun koostuu monenkirjavista arkisista asioista. Juhlat ja pyhät tuovat sitten pienen tovin särmää ja vaihtelua. Jälkikasvu ja arki ovat minun mielestäni kaksi suomen kielen milteipä kauneinta sanaa. Kolmas on sitten suolalohifilee. Hyvä mieli tuli pitkäksi aikaa, kun perhettä piipahti kyläilemässä. Varasin täältä nykyisestä asuintalostani kerhohuoneen, jossa kahvittelimme kaikessa rauhassa. Söimme tyttären tekemiä lohileipiä ja makeana herkkuna nautimme omenahyvekakkua. Harvoin tulee oltua yhdessä koolla. Se johtuu siitä, kun eri puolille Suomen maata on levittäydytty. Kuka sitten mistäkin syystä. Pohjois-Pohjanmaalta tänne maalikylään Aarnen kanssa meidät elämä nakkasi vuosikymmeniä sitten. Aviossa ehdittiin olla 57 vuotta. Pitkän työrupeaman Aarne teki suutarina. Moni pieksupari valmistui osaavissa käsissä. Hyvä mies Aarne oli. Tolkullinen työmies ja turvallinen isä lapsille. Suuri tynnyrillinen ehti yhteiseltä taipaleelta muistoja kertyä. Niitä käyn joutessani läpi aina vaan. Kuunliljat Aarnen haudalla jatkavat omalla tavallaan meidän perheen tarinan kerrontaa. Näin olen asian ajatellut. Meidän Esko-poika on onnikkakuskina Oulussa. Eläkepäiviä poika-kulta jo odottelee. Tytär Tellervo on kalamyyjä. Jatkaa suvun kalakauppias-perinnettä omalta osaltaan. ?Tellun Kalasta? on Kaakkois-Suomessa tullut kuulemma suosittu siellä päin vierailevien turistien ansiosta. Oi niitä aikoja, kun kuningaskalaa eli aitoa Tenon lohta torilla fileoin ja sutjakkaasti siivutin ja yksi lohisiivu saattoi painaa sen 100 grammaa! Tänä päivänä väki taitaa syödä marketissa myytävää kasvatettua kirjolohta. Pojantytär Pipsa kun on taiteellista sorttia, niin merkkipäiväksi lähetti itse maalaamansa taulun, jossa komea 25-kiloinen Tenon lohi poseeraa punainen omena suussa! Tiesi, mikä on mummulleen mieleinen aihe. Tyttärenpoika Taneli muutti vastikään tänne saaren toiseen päähän mielitiettynsä patrik Gayer Från Drumsö till riksdagen Lauttasaaresta eduskuntaan Kom och träffa Patrik / Tule tapaamaan Patrikia 11.4 13-15, Heikkastorget vid köpcentret Heikkaantori ostoskeskuksen vieressä Nro 14 ? 10.4.2015 Saimi H. asuu saarella ja hänellä kerrottavaa. Ajatus on kovin lennokas. Tarinoita, muistoja ja kannanottoja riittää. Entisajoista sekä ajankohtaisista. kanssa. Poika on lukumiehiä: opiskelee bisnestä ja käy töissä. Niin on soma näky, kun nuoripari pieni perhoskoira talutushihnan päässä kävelee rantatiellä täällä koiraystävällisellä saarellamme. Yhteyttä pidetään jälkikasvun ja sukulaisten kanssa säännöllisesti. Postikortteja lähetetään ja puhelimella soitetaan. Opin sitten kuitenkin kännykkää käyttämään. Se roikkuu uskollisesti kaulassa virkatussa pussukassa. Samanlaisen kännykkäpussin ostin Taimi-siskolleni, joka nyt vihdoin raski luopua lankapuhelimestaan ja siirtyi nykyaikaan simpukkapuhelimen käyttäjäksi omana 75-vuotispäivänään. Syntymäpäivätervehdyksen lähetin siskolle Radio Suomen Onnen sävelen välityksellä. Se kai se on sitten se meidän ikäihmisten naamakirja. Tervehdyksen voi radio-ohjelmaan jättää viestinä omalla äänellä, taikka sitten lähettää postikortilla radiojuontajan luettavaksi. Sisko muutti koti-Kainuusta 80-luvulla Mäntsälään miehen perässä. Tupperwareja on ikänsä esitellyt ja myynyt. Herkkuhissiä ja muuta tarpeellista. Tai tarpeel- lista ja tarpeellista, miten siihen muovitavaraan nyt kukin sitten oikein suhtautuu. Toivekipaleenkin laitoin merkkipäivän viestiin. Ja kyllä tuntui juhlavalta lauantai-aamuna, kun Aikamiehet esittivät Iltatuulen viestin. Oli sisko ohjelman kuullut ja vähän itkeä tihrustanutkin onnesta, kun oma nimi mainittiin ja monien vuosien listaykkösenä ollut musiikkikappale soi. Että myötäkarvaan elämässä olen tosiaan saanut kulkea. Oma elämä on ollut rikasta hoitajanja kalanmyyntitöitten parissa. Perhe on aina ollut se kivijalka, jonka päälle olen niin sanotusti taloani rakentanut. Taloon on kuulunut miehen ja lasten lisäksi lemmikkielikot, työ, sukulaiset, naapurit, ystävät, omat ja lasten harrastukset sekä niiden lisäksi kiitollisuus terveistä päivistä ja nykyhetkestä, jota saan viettää turvallisesti. Lasten ja lastenlasten eloa matkan päästä seuraan ja rinnallakin kuljen. Arkiset rutiinit pitävät taloni perustukset yllä yhä edelleen. Valmiiseen ruokapöytään pääsen kolme kertaa päivässä. Liinavaat- teet pestään ja huone siivotaan säännöllisesti. Asuinympäristö on kaunis ja oiva ulkoiluun. Voin jumpata ja osallistua monenmoiseen yhteiseen tekemiseen. Kyläluuta en koskaan ole ollut, mutta mukavasti ystävystynyt useammankin kanssa-asujan kanssa. Ja nimenomaan ystävystynyt, isoilla kirjaimilla kirjoitettuna. Iloitaan kun on aihetta, ja surraan kun taas siltä tuntuu. Vierellä kuljetaan vasta- ja myötämäkiä. Onhan tuo omakin reviiri kaventunut, mutta väitän, että ote ja sisältö ovat kyllä pysyneet samana priimana. Mieleen tulee tuo entisajan Fazerin Verraton -suklaarasia, jonka neljä perusmakua riitti eikä edes osannut kaivata mitään lisää. Nykyisin suklaissa, kuten elämässäkin, on jos mitä makuja, paljon valinnanvaraa, vaihtoehtoja ja variaatioita. Välillä liiankin kanssa. Mutta perusasioiden äärellä ne parhaat ?twistit? kuitenkin kokee. Kuten jälkikasvun, arjen ja suolalohifileen muodossa. Että eletäänhän sovussa. Itsen ja toisten kanssa. Tätä toivottelee Saimi H. SARI 63 SARKOMAA 97 kansanedustaja terveydenhuollon maisteri kolmen koululaisen äiti järki ja tunteet KOKOOMUS HELSINKI Lähipalvelut ? päivähoito, peruskoulu, terveys- ja vanhuspalvelut ? ihmisen mittaiseksi. Ketään ei saa jättää yksin. TERVETULOA KESKUSTELEMAAN: PE-SU 10.-12.4. ? Lapsimessuille. Tarkemmat ajat kotisivuillani. MA 13.4. ? Sarin puhelintunti klo 15.30-16.30 gsm 050 511 3033 ja some-kyselytunti klo 16.30-17.30 www.facebook.com/ sarkomaasari. Aiheena asumisen kalleus, eläkkeiden ostovoima ja ikäihmisten palvelut. TI 14.4. ? Narinkkatorille klo 12 ? 12.30. Paikalla myös pääministeri Stubb. LA 18.4. ? Pajalahden kentän kevätmessuille Lauttasaareen klo 10.30-12.30. Aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin. www.sarisarkomaa.fi Sarin tukiyhdistys Saimin turinoita Annonsen betald av Patriks stödgrupp 8
• Nro 14 ? 10.4.2015 Lauttasaari 9
• Lauttasaari 10 Nro 14 ? 10.4.2015 Eduskuntavaalit 2015 Lauttasaarilehden vaalitentti Eduskuntavaaleissa on mukana seitsemän Lauttasaaressa asuvaa ehdokasta. Lauttasaari-lehti pyysi heitä vastaamaan päivän polttaviin kysymyksiin. Ne ovat: Sote-uudistukseen liittyen: 1. Mikä rooli yksityisellä sektorilla tulisi olla sosiaali- ja terveydenhuollossa? 2. Pitäisikö perusterveydenhuollon palvelut olla lähellä asukkaita vai järjestää monipuolisemmat palvelut keskitetysti? Kuntien lakisääteiseen vastuuseen liittyen: 3. Pitäisikö vanhusten laitoshoidossa olla määritelty hoitajamitoitus vanhusta kohti? 4. Pitäisikö lapsella olla subjektiivinen oikeus päivähoitoon? Ympäristöasiat: 5. Pitäisikö yksityisautoilua vähentää? Jos niin miten? 6. Mitä mieltä olet Pisararadasta? Miten Teksti Katja Pesonen Lotta Keskinen, RKP, nro 104 1. Mielestäni palveluiden tuot­ tamisessa ratkaisevinta ovat laa­ tu ja saatavuus, eivät niiden tuot­ tajat. Hoitoa on tarjottava kaikille tasapuolisesti, ja julkisen sekto­ rin ei tarvitse aina olla palvelui­ den tuottaja. Vapaus valita hoito­ paikka antaa asiakkaalle mahdol­ lisuuden valita hänelle parhaiten sopiva palvelu, mikä edesauttaa palvelun laadun parantamista. 2. Hoidon tulee olla lähellä. Terveydenhuoltopalveluiden kes­ kittäminen tuhoaa paikallisen kontaktin, joka aiheuttaa monille lisääntyvää turvattomuuden tun­ netta. Hoidon löytämisen tulee olla helppoa ja hoitoon hakeutu­ misen tulee tarvittaessa olla help­ poa. Ennaltaehkäisevään hoitoon on tärkeä sijoittaa. 3. Kyllä. Senioreita tulee arvos­ taa ja heille on tarjottava laadu­ kasta vanhushoitoa. Meidän täy­ tyy huomioida, että seniorit ovat heterogeeninen ryhmä yksilöitä, joilla on henkilökohtaisia tarpeita ja toiveita. Sama ratkaisu ei sovi kaikille. On tärkeää, että senio­ reille tarjotaan laadukasta hoitoa. 4. Kyllä. En näe syytä, miksi läh­ teä muuttamaan nykyistä järjes­ telmää. jakaisit kustannukset Helsingin, muiden kuntien ja valtion kesken? 7. Pitäisikö lakisääteisesti lisätä jätteiden kierrätystä? Kuntarakenteesta: 8. Pitäisikö pääkaupunkiseudun yhteistyöstä säätää lailla? Kannatatko metropolihallintoa? 9. Pitäisikö kaavoitusta koskevaa lainsäädäntöä uudistaa? Kerro itsestäsi: 10. Jos joutuisit autiolle saarelle, etkä tiedä, kuinka kauan joutuisit siellä olemaan, kenet julkisuuden henkilön haluaisit seuraksesi ja miksi? 5. Kannatan joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen käyt­ töön taajamissa pitäisi kannustaa enemmän, jotta yksityinen henki­ löautoilu vähenisi. Joukkoliiken­ ne voisi olla edullisempi. 6. Joukkoliikennejärjestelmää on syytä kehittää, jotta se vastaa asukkaiden tarpeita. Siksi kanna­ tan Pisararadan rakentamista. Pi­ sararata olisi myös hyvä turismia ja vieraita ajatellen. Valtion tulisi osallistua kustannuksiin. 7. Kyllä. Meidän tulee aktiivi­ sesti vastustaa luonnonvarojen liikakulutusta ja varjella luontoa paremmin. 8. Kuntien pitää saada sopia keskenään asiasta. Kannatan lisää yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien välillä. 9. Maankäyttöä ja kaavoitusta koskevan lainsäädännön moni­ mutkaistuminen pitää pysäyttää ja ELY-keskuksille on tarjottava riittävä rahoitus, jotta kaavoi­ tusasiat onnistuvat mallikkaasti myös pienissä kunnissa. 10. Toivoisin seurakseni Nobe­ lin rauhanpalkinnon saaneen Malala Yousafzain. Hän on viisas ja rohkea nuori nainen, ja olisi hyvin mielenkiintoista tutustua häneen. Kirsikka Moring, Vihr., nro 76 1. Yksityinen sektori tulee säilyttää vaihtoehtona julkisen terveydenhuollon rinnalla. Silti julkisten terveyspalveluiden ta­ soa ja saatavuutta tulisi nostaa. Voitaisiin myös harkita terveys­ seteleitä, joita voisi käyttää sekä julkisella että yksityisellä puolel­ la. Julkisen terveydenhuollon tar­ joamat mahdollisuudet on lisäksi saatava niin houkuttaviksi, ettei työvoima karkaa yksityiselle sek­ torille. 2. Perusterveyshuolto, terveys­ keskukset ja neuvolapalvelut on pidettävä siellä, missä asukkaat­ kin ovat. Lauttasaaren terveys­ asemaa ei pidä siirtää muualle. Suurempaa yhteistyötä vaativa erikoisterveydenhuolto voidaan keskittää suunnitellusti Kalasa­ tamaan valmistuvaan uuteen ter­ veydenhuollon keskukseen. Neu­ volaa ei pidä lakkauttaa juuri, kun Lauttasaareen syntyy ja muuttaa yhä enemmän lapsia, ja terveys­ aseman lakkauttamissuunnitel­ mien sijaan tulisi palauttaa labo­ ratoriopalvelut, lisätä henkilö­ kuntaa ja miettiä muutenkin sen kehittämistä. 3. Pitäisi. Muutoin laitoksissa ajaudutaan erilaisiin tuottavuus­ ohjelmiin ja henkilökunnan mini­ moimiseen eikä se ole kenenkään etu ? ei ainakaan laitoksessa ?hy­ vää elämää? viettävien vanhusten parhaaksi. 4. Kyllä. Se on demokraattisen ja tasa-arvoisen päivähoidon kivi­ jalka. Siksi maksan veroni. Lotta Keskinen (RKP) Kirsikka Moring (Vihr.) 5. Yksityisautoilua tulisi vähen­ tää harkitusti. Se ei saa olla pak­ komielle, ja jos ja kun autoilua vä­ hennetään, tulee tilalle rakentaa riittävän toimiva ja tehokas jul­ kisen liikenteen verkosto. Myös poikittaisreittejä tulee kehittää yhä toimivammaksi. Metroasemi­ en yhteyteen tulisi rakentaa riit­ tävästi paikoitustilaa ja tulevai­ suuden keveille ja päästöttömille sähköautoille suunnitella jo nyt riittävä latausverkosto. 6. Pisararataa tarvitaan, jos ha­ lutaan vähentää yksityisautoilua. Entisestään ruuhkaantuva kau­ punki voitaisiin pelastaa nopealla ja toimintavarmalla Pisararadal­ la. Helsingin, ympäristökuntien ja valtion tulee jakaa kustannukset 1/3 + 1/3 + 1/3. 7. Lakisääteisyys ei auta, vaan asukkaiden omatoiminen halu kier­rättää. Lakien sijaan tulee li­ sätä tietoa ja tiedotusta sekä ra­ kentaa uusia ongelmajätepisteitä. Esimerkiksi kartonki-, lasi- tai pa­ perinkeräys olisi tuotava niin lä­ helle asukkaita kuin mahdollista. Kierrätyskeskuksia ja kirpputo­ reja tulee olla kaikissa kaupungi­ nosissa. 8. Kyllä. Suuret ja yhteistä kaa­ voitusta vaativat hankkeet vaati­ vat seudun yhteistä päätöksente­ koa. Kannatan metropolihallintoa suurissa kysymyksissä. Samalla kannatan lähes kaikissa miljoo­ nakaupungeissa työskenteleviä kaupunginosavaltuustoja, jotka kuuntelevat ja kunnioittavat asuk­ kaiden näkemyksiä. Alueensa paras asiantuntija on asukas itse. Häntä tulisi kuunnella paljon her­ kemmällä korvalla kuin nykyään. 9. Yleiskaavan rinnalle tulee saada lainvoimaisia erityiskaa­ voja, joilla turvataan pienemmän mittakaavan suojelutoimia, ku­ ten viheralueiden säästämistä ja rantojen suojelua tai taataan kau­ punkimetsien monimuotoisuus. Tämä on erityisen tärkeää alueil­ la ? kuten Lauttasaaressa ? jossa harkitaan vanhan asutuksen tii­ vistämistä. 10. Herättäisin henkiin Samu­ li Paulaharjun, jonka loputto­ mia tarinoita soilta, kairoilta, tuntureilta ja metsistä jaksaisin kuunnella niin kauan kuin elämä virtaa. Tarinoiden voima, taika ja lumous antavat elämälle tarkoi­ tuksen ja perspektiivin. Jos Pau­ laharjua ei saa henkiin, ottaisin mukaani elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallion, jonka huikeat kertomukset Siperiasta ovat epä­ todellisuudessaan todellisia. Patrik Gayer, RKP, nro 97 1. Tärkeintä on palvelujen laa­ tu, ei se kuka tai mikä taho palve­ luja tuottaa. Palvelujen laatu voi tietyissä tapauksissa parantua lisäämällä kilpailua samalla, kun syntyy uusia työpaikkoja yksityi­ selle sektorille. Palveluseteli an­ taa myös asiakkaalle enemmän valinnanvapautta. Terveydenhoi­ toalalla on myös paljon lupaavia yksityisiä yrityksiä ja start-upeja. Antamalla heille markkinat täällä kotona, voimme auttaa yrityk­ siä kasvamaan ja kansainvälis­ tymään. Kaiken tämän on silti tapahduttava julkisen sektorin määrittämien tiukkojen kritee­ rien sisällä, jotta laatu ei kärsi. 2. Palvelut tulisi olla mahdolli­ simman lähellä asukkaita. Laut­ tasaari on kasvava kaupunginosa, ja koko Suomen väestö vanhenee. Tämä tarkoittaa, että palvelujen tarve tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan. Siksi Lauttasaaren terveysasema on säilytettävä. 3. Tärkeintä on turvata laadulli­ set ja inhimilliset palvelut kaikille kansalaisille. Käytännössä tämä vielä tänä päivänä voi tarkoittaa määriteltyä hoitajamitoitusta. On kuitenkin muistettava, että meillä jo tänään on pula hoitajista ja on mielestäni tärkeää, että olemassa olevia resursseja käytetään mah­ dollisimman tehokkaasti. 4. Subjektiivinen päivähoito on yksi tasa-arvoisen Suomen perus­ pilareita. Kaikille lapsille kuuluu oikeus laadukkaaseen päivähoi­ toon, eli kyllä. 5. Pidemmällä aikavälillä pitäisi samalla, kun pitäisi edistää ym­ päristölle vähemmän haitallisia autoja, esimerkiksi sähköautoja. Samalla on tärkeää pitää mieles­ sä, että monille lapsiperheille ja vanhuksille ei pelkkä julkinen lii­ kenne riitä, jolloin hyvät tieliiken­ neyhteydet ovat myös tärkeitä. 6. Pisararata olisi todella tär­ keä infrahanke Helsingille ja koko Suomelle. Se on kuitenkin myös erittäin kallis, eikä valtiontalo­ udessa ole tällä hetkellä paljon liikkumavaraa. Mielestäni Pisara­ radan kuuluisi olla korkealla pri­ oriteettilistalla, jos uusia infra­ hankkeita lähdetään edistämään seuraavalla hallituskaudella. 7. Uskon tässä asiassa valistuk­ sen lisäämiseen jo senkin takia, että on mahdotonta valvoa yksit­ täisten ihmisten kierrättämistä. Kierrätän itse ja minusta vastuu ympäristöstä kuuluu meille kai­
• Lauttasaari Nro 14 ? 10.4.2015 11 Eduskuntavaalit 2015 Patrik Gayer (RKP) Maria Vuorelma (Vihr.) Seppo Kanerva (PS) Sebastian Weckman (RKP) Nina Castén (SDP) kille, ei vain valtiolle. 8. En kannata esitetyn tapaista metropolihallintoa. Se olisi vain lisännyt byrokratiaa tuomatta kuitenkaan oikeita tehokkuus­ säästöjä. Mielestäni yhteistyötä kuntien välillä pitäisi tiivistää, mutta moni niistä ongelmista joi­ hin pyritään metropolihallinnolla pääsemään kiinni, voidaan myös löytää ratkaisuja kaupungin si­ sällä. Tarkoitan tällä varsinkin kaavoituksen tehostamista ja li­ särakentamista sellaisilla alueilla, joissa sitä ei Lauttasaaren tapaan ole jo tehty. 9. Kyllä. Varsinkin nykyinen valitusprosessi hidastaa rakenta­ mista ja huonontaa Helsingin ja Suomen asemaa investointikoh­ teena. Helsingin väestö kasvaa hurjaa vauhtia ja asumisen hinta on jo nyt kohtuuton. Siihen voi­ daan tehokkaimmin ja nopeim­ min puuttua lisärakentamisella, ja konkreettisin ja nopein tapa lisätä rakentamista on kaavoituk­ sen tehostaminen. 10. Nyt tuli paha kysymys. Au­ tiolla saarella olisi varmasti todel­ la tylsää, joten ottaisin mukaan koomikko André Wickströmin. Hän on hauska, mutta samalla myös erittäin fiksu mies ja olisi varmasti mukavaa ja viihdyttävää seuraa. ole kestävällä tasolla. Liikennettä pitää ohjata vähemmän saastut­ taviin liikennemuotoihin. Kehi­ tetään ja laajennetaan joukkolii­ kennettä läheisessä yhteistyössä metropolialueen kanssa. Kehite­ tään ja rakennetaan yksisuuntai­ sia pyöräteitä. Kannustetaan säh­ köautojen laajempaan käyttöön­ ottoon. 6. Raidehankkeita pitää tukea, sekä kuntien että valtion, niiden kokonaishyödyn takia. Helsinki on jo tarjoutunut ottamaan mui­ den kuntien osuudet Pisararadan kustannuksista itselleen. Valtion näkökulmasta on kuitenkin ole­ massa kiireellisempiäkin raide­ projekteja, kuten raide-Jokeri, mutta Pisararataa ei tule unohtaa. 7. Kyllä. Jätehierarkian noudat­ taminen tulisi olla sitovampaa. Olemme verrattain hyviä kierrät­ tämään eri materiaaleja, mutta uusiokäyttöä ja jätteen ehkäisyä tulisi lisätä. 8. Kyllä ja kyllä. Lauttasaares­ sa huomaamme, miten osa-op­ timointi kuntarajan molemmin puolin ei johda parhaimpiin tulok­ siin. Liikennesuunnittelua, maan­ käyttöä ja sosiaali- ja terveyspalve­ luja tulisi suunnitella laajemmassa yhteistyössä. Samalla tulisi myös vahvistaa paikallisvaikuttamista siihen sopivissa kysymyksissä, kuten päivähoidossa. 9. Kyllä. Asukkaille pitäisi antaa enemmän vaikutusvaltaa oman alueensa kehittämiseen. Suojel­ laan Lauttasaaren viheralueet ja Sähinän kulttuuritoiminta! 10. Madventuresin Riku Rantala. Riku osaa todennäköisesti kaikki selviytymisniksit. Eikä Ri­ kun kanssa varmasti juttu loppui­ si kesken. Voisimme viihdyttää toi­ siamme matkakertomuksillamme. Sen kulujen jako oli jo suunnitel­ tu: 600 miljoonaa Suomen valtiol­ ta, 200 miljoonaa EU:lta ja loput 200 miljoonaa ensin Helsingiltä, joka jakaisi sitten 15 miljoonan kulut sekä Espoolle että Van­ taalle. Surullista, että tämä suuri työllistävä kohde raukesi ja rahat luistavat Kepu-Suomeen. 7. Opastus on lakia luistavampi. 8. Metropolialue olisi järkevä, jos se muodostuisi pääkaupunki­ seudun yhteispäätöksellä. Se olisi alueen puuttuva välihallintopor­ ras. 9. Metropolialueella tai pää­ kaupunkiseudun vapaaehtoisella yhteistyöllä kaavoitusongelmat helpottuisivat. 10. Katri Helenan kanssa. Hän opettaisi sinivalkoiselle miehelle sinivalkeita lauluja. tyisautoilulle. Meidän joukkolii­ kenteemme toimii hyvin, mutta toivoisin, ettei lippujen hintoja nostettaisi, päinvastoin. Kausi­ korttien hintojen alentaminen li­ säisi joukkoliikenteen käyttöä ja näin sen kustannukset pieneni­ sivät. Myös Länsiväylän viereen tuleva metro parantaa liikkumis­ mahdollisuuksia ja nopeuttaa asukkaiden siirtymistä paikasta a paikaan b. 6. Tässä asiassa olisi tärkeää päästä eteenpäin. Helsinkiä ym­ päröivien kuntien pitäisi nähdä heille radasta koituvat hyödyt ja siksi osallistua kustannuksiin. Tä­ mä rata ei nimittäin ole vain Hel­ singin hyväksi, vaan koko pääkau­ punkiseudun asukkaille. 7. Ei. Mutta jokainen taloyhtiö voisi kaupungin kanssa järjestää paremmat mahdollisuudet asuk­ kaiden jätteiden kierrättämiseen. 8. Uskon, että kuntien välistä yhteistyötä voisi parantaa niin, että kuntien palveluita olisi mah­ dollista käyttää riippumatta mis­ tä kunnasta on kotoisin. En usko metropolihallinnon kuitenkaan olevan tähän vastaus. 9. Mielestäni kaavoitusasiat etenkin pääkaupunkiseudulla pi­ täisi tehdä enemmän yhteistyös­ sä kuntien välillä. 10. Riippuu vähän, mitä muuta sinne saisi tuoda mukaan. Jos ky­ se on vain henkilöstä, niin ehkä viime kauden Survivor tv-sarjan voittajan. Hänellä olisi varmasti kokemusta siitä, miten parhaiten pärjäisimme, kunnes pääsisimme sieltä pois. heikompiosaista väestöä, joka ei pärjäisi ilman julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Julkista sektoria tulee kehittää vastaamaan tämän päivän tarpeita. Sitä ei pidä laittaa kilpailemaan samassa asemassa yksityisen sektorin kanssa, sillä silloin kärsivät heikoimmat. 2. Vaikea kysymys. Monipuoli­ semmat palvelut keskitetysti voi­ sivat olla tehokkaammat sote-pal­ velujen järjestämisen tehokkuu­ den näkökulmasta eli voisivat tuoda säästöjä. Kuitenkin mie­ lestäni on tärkeää katsoa, kuin­ ka kauas tietyn alueen asukkaan perusterveydenhuollon palvelut siirtyvät, mikäli hänen lähiterve­ ysasemansa esimerkiksi lakkau­ tettaisiin. Lauttasaaren terveys­ asema pitäisi mielestäni säilyttää edellä mainituista syistä. 3. Kyllä pitäisi, koska se on mie­ lestäni ensiedellytys vanhusten palvelujen laadun takaamisessa. Vanhuspalvelujen kehittämisek­ si tarvitaan toki monia muitakin keinoja, jotta saadaan aikaan mahdollisimman laadukas elämä kaikille hoitoa tarvitseville van­ huksille tulevaisuudessakin. 4. Kyllä, 3-vuotiaasta ylöspäin. 5. Toki pitäisi ympäristösyistä näin tehdä. Julkista liikennettä on kehitettävä niin, että yhä useampi voisi valita vaihtoehdokseen jul­ kisen liikenteen autoilun sijasta. 6. 7. Ehdottomasti pitäisi. 8. Kannatan metropolihallin­ toa. 9. 10. Kyseinen julkisuuden hen­ kilö olisi kulttuurineuvos, kirjaili­ ja Veijo Baltzar. Hän on ainoa jul­ kisuuden henkilö kenen seurassa en ainoastaan pärjäisi epämää­ räisen ajan autiolla saarella, vaan jopa viihtyisin oikein hyvin, sillä hän on upea, lämminsydäminen, sekä välittävin ja oikeudenmukai­ sin tuntemani ihminen. Maria Vuorelma, Vihr., nro 88 1. Kaikilla on oikeus terveys- ja sosiaalipalveluihin. Tämä tarkoit­ taa, että julkiselle sektorille pitää suunnata tarpeeksi varoja, jotta niitä voidaan tarjota tyydyttäväs­ ti. Jos tämä minimitaso ei kelpaa, voi hakeutua halutessaan yksityi­ selle puolelle, mutta yksityistä ei voi rinnastaa julkiseen terveys­ palveluun. 2. Sekä että. Perusterveyden­ huollon pitää löytyä läheltä. Eri­ tyisemmät tarpeet täytyy hoitaa keskitetymmin, jotta saadaan mah­dollisimman laadukasta käy­ tettävissä olevilla resursseilla. 3. Hoidon tarve on hyvin yksi­ löllistä. Joku tarvitsee vain vähän apua, toinen melkein koko ajan. Apua täytyy saada siinä määrin, kuin sitä tarvitsee. Minimihoita­ jamitoitus per vanhus voisi olla perusteltua, mutta voisiko myös olla vaarana, että sitä ei pidettäi­ si minimitasona, vaan riittävänä tasona? 4. Kyllä. 5. Kyllä, liikenteen ilmastopääs­ töt ja pienhiukkaspäästöt eivät Seppo Kanerva, PS, nro 163 1. Yksityistä roolia tarvitaan etenkin terveydenhuollossa, jos se osoittautuu julkista taloudelli­ semmaksi. Julkinen tulee kuiten­ kin säilyttää jo yksistään osaami­ sen säilyttämiseksi ja monopolin estämiseksi. Jos julkinen taito häipyy, ei kyetä edes arvioimaan tarjouskilpailuja. 2. Ihmisläheisyyden vuoksi lä­ helle - taloudellisuuden vuoksi keskitetyksi. 3. Ei. 4. Kyllä 5. Ei 6. Pisaraa tarvitaan aikanaan. Sebastian Weckman, RKP, nro 111 1. Yksityissektorin tulisi aina olla tukena kunnallispalveluille. Täten voimme turvata sen, että kaikki voivat saada tarvittavan hoidon mahdollisimman lyhyessä ajassa. 2. Mielestäni on tärkeää, et­ tä palveluita löytyy asukkaiden läheisyydestä. Se on kustannus­ kysymys, mutta lähtökohtaisesti palvelujen tulisi sijaita lähellä alueen asukkaita. 3. Meidän pitää aina varmistaa, että vanhusten hoidon palveluta­ so on mahdollisimman hyvälaa­ tuinen. Jokainen tarina vanhuk­ sen huonosta kokemuksesta on esimerkki meidän epäonnistumi­ sestamme. Siksi laitosten on tuo­ tava esiin heidän tarpeensa niin, että palvelut saadaan mahdolli­ simman hyvään kuntoon. 4. Kyllä. Tämä on tärkeätä var­ sinkin kun puhutaan yksinhuol­ tajista. 5. Luulen ihmisten jo nyt kat­ sovan muita vaihtoehtoja yksi­ Nina Castén, SDP, nro 135 1. Yksityistä sektoria sote-pal­ velujen tuottajana toki tarvitaan jatkossakin palvelutuotannon monipuolistajana, ja sitä var­ ten, että julkiset palvelut voivat palvella mahdollisimman hyvin Eduskuntavaalit sunnuntaina 19.4.2015. Ennakkoäänestys 8.-14.4.2015.
• Lauttasaari 12 Liikunta on lapselle luontaista. Nro 14 ? 10.4.2015 Lauttasaaren Pyrinnön Tyttösporttiksessa tytöt pääsevät vaikuttamaan liikuntatuntien sisältöön, mikä tuo mielekkyyttä harrastukseen. Tyttöenergiaa ja liikunnan riemua Liikunnan on oltava lapsille hauskaa, jotta se jatkuisi myös aikuisena. On myös muistettava, ettei kilpaurheiluharrastus sovi kaikille. Pyrinnön Tyttösporttiksessa jokainen saa löytää oman lajinsa. Teksti Emilia Jokinen Kuvat Rina Syrjälä L auttasaaren Pyrintö lii­ kuttaa Lauttasaaren yh­ teiskoulun tiloissa eri­ tyisesti kahta ryhmää: 3?6-vuotiaita tyttöjä ja poikia leikinomaisessa IPIS-jum­ passa sekä 6?13-vuotiaita tyttöjä Tyttösporttiksessa, joka tutustut­ taa tytöt monipuolisesti erilaisiin liikunnan lajeihin. ?Lauttasaaressa on jo runsaasti muuta liikuntatarjontaa pojille. Meillä on rajatusti vuoroja käy­ tössämme ja halusimme keskittyä tarjoamaan jotain omaa tytöille, ? selittää Tyttösporttiksen tarvetta seuran puheenjohtaja Johanna Ti­monen. ?Drop-out-ilmiö on yleinen. Lap­si ei ole välttämättä valinnut pienestä pitäen lajia, jota harras­ taa ja löytänyt omaa juttuaan. Ei voi sanoa, että kaikkien tyttöjen ja poikien välillä on eroja, mutta tytöt voivat olla hiljaisia ja arkoja ja kaivata eri asioita kuin pojat?, seuran lasten vastaava Rina Syrjälä tarkentaa. Seura painottaa harrastetoimintaa ja matalan kynnyksen osallistumista. Kilpaurheilulla on pitkät perinteet kaikkialla Suo­ messa, mutta ei-kilpailevia ryh­ miä tarvitaan lisää. ?Muutos tähän suuntaan on hi­ dasta, mutta hyvästä?, toteaa Syr­ jälä. Kilpaurheilu opettaa monia val­ miuksia lapsille, muttei välttämät­ Lukijan ääni tä sovi kaikille. Osalle se saattaa peräti aiheuttaa pysyvän vasten­ mielisyyden kaikkea liikkumista kohtaan. ?Jos liikunta koetaan epämiel­ lyttäväksi, ei sitä tule enää jatka­ neeksi.? IPIS-jumppa tutustuttaa pienet, alle kouluikäiset lapset kehon käyttöön ja toimintaan ja opettaa, Tyttösporttista on järjestetty jo yli kymmenen vuoden ajan. Viimeisimpänä uudistuksena on ryhmän jako kahtia, jotta harjoit­ telusta voidaan tehdä paremmin eri ikäkausien vaatimuksia vas­ taavaa. 6?9-vuotiaiden harjoitte­ lu on vielä leikillisempää. Isom­ mat, 10?13 -vuotiaat tanssivat ja pelaavat joukkuepelejä. Tytöt pääsevät itse vaikuttamaan har­ joitusten sisältöön, mikä tekee toiminnasta heille mielekästä ja palkitsevaa. Lauttasaaren Pyrintö panostaa laadukkaaseen toimintaan. Syrjä­ nen on ammatiltaan yläkoulun lii­ kunnanopettaja ja tuo vetämään­ sä Tyttösporttikseen kasvatuksel­ lista ja monialaista näkökulmaa. ?Lasten liikunnassa tärkeintä on antaa lapsille valmiudet lii­ kuntaan, oli laji mikä tahansa. On tärkeää antaa onnistumisen elämyksiä ja sitä kautta saamme liikunnallisia aikuisia, ? Syrjälä tii­ vistää lasten liikunnan ohjaami­ sen haasteita. ?Lasten liikunnan ohjaaminen on haavoittuvaista. Sanoilla ja teoilla pystytään moniin asioihin ? niin hyvässä kuin pahassa.? Nuorempien tyttöjen ryhmä on täynnä ja sinne voi ilmoittautua varasijoille. Vanhempien tyttö­ jen ryhmässä on vielä muutamia paikkoja. ?13?16 -vuotiaille ei ole omia ryhmiä, mutta esimerkiksi lukio­ laiset tulevat suoraan aikuisten ryhmiimme,? Timonen kertoo. Yleisurheilun perinne elää vielä jokasyksyisissä Lasten olympia­ laisissa, joissa voi kilpailla juok­ sussa, pallonheitossa ja pituushy­ pyssä. Seura järjestää myös ke­säIPIS-jumppaa alle kouluikäisille, jonne ei tarvitse ilmoittautua ja liikunnallista kesätoimintaa 7?13 -vuotiaille. 30.4. ilmestyvän Lauttasaari-lehden Kuntoilutelineet ovat aikuisille Kevät on taas ja pian kesä. Kau­ punki on asentanut kuntoilute­ lineet Kasinonrantaan, mikä on tosi hyvä asia. Kuinka helppo on poiketa laitteissa vaikka lenkkeil­ lessä tai muuten vain. Yksi toivomus kuitenkin olisi. Nimittäin laitteethan on tarkoi­ tettu aikuisille eivätkä pikkulas­ ten kiipeily- ja leikkitelineiksi. Lauttasaaressa on eri puistoissa, ? Lasten liikunnassa tärkeintä on antaa lapsille valmiudet liikuntaan, oli laji mikä tahansa. miten erilaisia työvälineitä voi käyttää. Jumpassa on myös van­ hempien jumppakertoja, jolloin vanhemmat ja lapset liikkuvat yhdessä. Pienten lasten jumppa on ollut suosittua. Viime vuonna saatu lisävuoro täyttyi heti. teemana on KOTI: asuminen, sisustaminen kuten myös Kasinonrannassakin, lasten omat leikkitelineet ja kii­ peilypaikat. Viihdymme kaikki ja tilaa on, kun huomioimme tois­ temme olemisen. Aurinkoista kesän odotusta kai­ kille toivottelee kuntoilija Reija Laine ja rakentaminen. Alan toimijoille ilmoitushinnoista kampanjatarjous! Tiedustelut ja tilavaraukset osoitteesta seura@lauttasaari.fi.
• Lauttasaari Nro 14 ? 10.4.2015 13 RESULTAT FÖR FINLAND OCH HELSINGFORS Kom och ta pulsen på Marcus vid Heikasskvären! 108 Tule keskustelemaan Marcuksen kanssa Heikkilänaukiolle! 10.4 kl./klo16-17 11.4 kl./klo 11.30-12.30 Lauttasaaren musiikkiopiston OPETTAJIEN KONSERTTI su 12.4.2015 klo 18.00 Lauttasaaren kirkko Tervetuloa! www.marcus.fi ANNONSEN BETALD AV SVENSK METROPOL TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUJEN RAUTAINEN OSAAJA EDUSKUNTAAN SEIJA MUURINEN Lauttasaari-lehti on perjantaisin ilmestyvä kaupunginosalehti, jota julkaisee kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry. Terveystieteiden tohtori, sairaanhoitajadiakonissa, kaupunginvaltuutettu, sosiaalija terveyslautakunnan varapuheenjohtaja 54 Monipuolinen käytännön työkokemus Suosittelevat mm. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, professori Sirpa Asko-Seljavaara ja ekonomisti Hannele Luukkainen Tavattavissa Heikkaanaukiolla la 11.4. klo 12.30-14.00 Lauttasaari-lehti jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren kotitalouksiin ja yrityksiin. Lisäksi lehdellä on toista kymmentä jakelupistettä eri puolella saarta sekä yksi Ruoholahden Kauppakeskuksessa. Lehti on myös luettavissa osoitteessa lehtiluukku.fi. www.seijamuurinen.net Maksan ilmoituksen itse TARJOUKSET VOIMASSA 10.-12.4.2015 VALIOJOGURTTI 200g ATRIA PERHETILAN broilerin ohut fileeleike 250-350g 2 99 rs (8,5411,96 kg) K-Plussa-kortilla Ilman K-Plussa-korttia 4,49/rs (12,83-17,96) 1 ? 5 prk (1,00 kg) K-Plussa-kortilla PIRKKA COSTA RICA kahvi 500 g Myös tumma paahto K-Plussa-kortilla 5 ? Yksittäin ja ilman korttia 2,85/pkt, rajoitus 1 erä/talous (5,7 kg) 2 pkt (5,00 kg) SATSUMA Argentiina (uusi sato) 1 99 kg 1 ? (6,76 L) Yksittäin ja ilman K-Plussa-korttia1,89/tlk (7,56) K-Extra Oliivin uudesta salaattibaarista voit kasata mieleisesi salaatin. Kyytipojaksi kaupassa puristetut luomumehut, jotka sisältävät yli puoli kiloa hedelmiä ja kasviksia. Ilman K-Plussa-korttia 1,39 (2,78 kg) K-Plussa-kortilla TARJOUS VOIMASSA 2.4.-3.6.2015 FAZER MAITOSUKLAALEVY 200 g 3 90 pkt (2,00 kg) 1 69 tlk TARJOUKSET VOIMASSA 2.4.-3.5.2015 BARILLA kuviopastat 500 g Ei täysjyvät VALIO CREA maustetut ruokakermat 2,5 dl K-Plussa-kortilla Yksittäin ja ilman K-Plussa -korttia 0,55/prk (2,75 kg) K-Extra Herkkulautasta löydät herkulliset Take away-tuotteet myös luomuina. Paistopisteessä paistetaan pitkin päivää tuoretta leipää, suolaista ja makeaa. TARJOUS VOIMASSA 10.-12.4.2015 TARJOUS VOIMASSA 10.4.-3.5.2014 K-Plussa-kortilla HARTWALL UPCIDER siiderit 4,7% 0,43-0,5 L 2 kpl (9,75 kg) Yksittäin ja ilman K-Plussa-korttia 2,19/kpl (10,95 kg) K-Plussa-kortilla 2 39 pl (sis pnt 0,20) (4,38-5,09 L) Ilman K-Plussa-korttia 2,69/pl (sis pnt 0,20) (4,98-5,79 L)
• Lauttasaari 14 Helsinki 135 23 Mediapastori Varavaltuutettu Sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen Näyttöä ja kokemusta kansanedustajan työstä Turvallisuuden ja hyvinvoinnin puolestapuhuja Kokemusta oikeasta työnteosta, tervettä järkeä ja todellisuudentajua Kaupunginvaltuutettu vuodesta 2001 Kevätmarkkinoilla Pajalahden puistossa la 18.4. klo 10 mukana eduskuntavaaliehdokkaat Maksaja tukiryhmä ROHKEASTI JA RAKENTAVASTI - ARVOISTA TINKIMÄTTÄ www.markkuvuorinen.fi markku.vuorinen@kolumbus.fi Keskusta. JUHA HAKOLA Nina Castén esittää lauluperformanssin asukastalon puolesta Lauttasaaren kartanon edessä Otavantiellä la 11.4. klo 16. 135 Nina Castén klo 10 143 Jaakko Meretniemi klo 10-13 147 Nasima Razmyar klo 10.30-11.30 149 Kaarin Taipale klo 10-11:30 Erkki Tuomioja 152 klo 10 Maksaja: Lauttasaaren Sosialidemokraatit ry OSAAVA PÄÄTTÄJÄ TAKAISIN EDUSKUNTAAN ÄÄNESTÄJIEN TAVATTAVISSA Juha on sopivan ikäinen, sopivan kokenut ja hänellä on näyttöä sekä stadin että valtakunnan päättäjänä. Lisäksi hänellä on aina asenne kohdallaan ? työssä, politiikassa ja harrastuksissa. Harry ?Bogo? Bogomoloff Kaupunginvaltuuston I vpj. www.juhahakola.fi MARKKU VUORINEN EDUSKUNTAAN 2015 Nro 14 ? 10.4.2015 JUHA TAVATTAVISSA: Su 12.4. klo 12?15.00 Lauttasaari, Heikkaan aukio. Tarjolla makkaraa ja mehua. NYT AVATTU IHANA SISUSTUSSHOP, jossa myynnissä lamppuja, mattoja, kaappeja... Tarjolla myös iloista, innostunutta ja aikaansaavaa suunnitteluapua. Tule kuvien kera ja pyydä tarjous. Me haluamme ratkoa sisustuspulmasi! Ma-ke 10-16, La 10-14 Melkonkatu 16 A-rappu 2.krs. 09 673 040, 09 673 050 Lauttasaari -lehti osoitteessa www.lehtiluukku.fi. Netissä luettavissa myös kaikki lehden viime vuoden numerot. 46 lYk:n kasvatti eduskuntaan! Markku SaarikangaS iso mies ? suuri sydän 172 Helsinki Helsingin poliisin ylikomisario, hallintotieteiden maisteri, kaupunginvaltuutettu, kiinteistölautakunnan puheenjohtaja. HELSINKILÄISTEN HYVÄKSI Ilmoituksen maksoi Juha Hakolan tukiyhdistys Petaa elämäsi parhaat unet tulemalla Eerikinkatu kuuteen TEMPUR 7 cm -sijauspatjat alkaen 7 x 80 x 200 cm 668 ? (norm. 835 ?) ?20% Oikaisu Lauttasaari-lehden numerossa 13 (27.3.2015) oli juttu tietoises­ ta vanhemmuudesta. Sen yhtey­ teen oli lipsahtanut väärä kuva ja kuvaajan nimi. Kyseessä on kuva, jossa vilisee lasten jalkoja. Kuva on tarkoitettu tässä lehdessä il­ mestyneeseen juttuun Pyrinnön liikuntakerhoista, johon se on nyt laitettukin. Kuvaajan nimenä oli Rina Syrjänen, kun se todellisuu­ dessa on Rina Syrjälä. Muutama virhe oli myös metsä­ kerhosta kertovassa jutussa. Las­ tentarhanopettajan nimi on Sini Sakko, ei Saukko, Sanna Seppälä on päiväkoti Melkon ja Särjen va­ rajohtaja, ja päiväkoti Särjessä on ollut syksystä 2013 kaksi kerhoa. Aamupäiväkerho on ti-pe kello 9.30-11.30 ja iltapäiväkerho on ma-to kello 12.30-15.30. TEMPUR-tyynyt alkaen Original S 95,20 ? (norm. 119 ?) Millennium S 103,20 ? (norm. 129 ?) TESTAA TEMPUR ja saat LAHJAKSI sisustustyynysetin! LAHJAKSI (arvo 45?) Lahjatarjous on voimassa Tempur Sleep Centereissä, eikä edellytä ostamista. TEMPUR VANTAA BRAND STORE & OUTLET Kauppakeskus Tikkuri 2. krs TEMPUR SLEEP CENTER HELSINKI Eerikink. 6 ? www.tempur.com
• Nro 14 ? 10.4.2015 Lauttasaari 15
• Lauttasaari 90 Anderson Nicholas 91 92 Biaudet Eva senior financial advisor Borgarsdóttir Sandelin Silja diskrimineringsombudsman yhdenvertaisuusvaltuutettu 97 Gayer Patrik pol.mag., ministerspecialmedarbetare VTM, ministerin erityisavustaja 98 pol.mag., stipendieombud VTM, apuraha-asiamies 104 Keskinen Lotta ekon.mag., karriärrådgivare KTM, uraohjaaja 108 Rantala Marcus pol.mag., statssekreterare VTM, valtiosihteeri 100 företagare yrittäjä Olkinuora Hilkka (ob./sit.) 109 Storgård Päivi stadsfullmäktigeledamot, redaktör kaupunginvaltuutettu, toimittaja pol.dr., gränsbev. överinspektör VTT, rajavart. ylitarkastaja 111 13.?17.4.2015 Esittelyssä Tulostuslaitteet ja -tarvikkeet Rajoitettu erä! Lumia 435 Max. 1 kpl / asiakas 7440 Toimiva työpiste Esittelyssä työpisteen tarvikkeet Esittelyssä siivous- ja kahviotuotteet Lambi Deluxe WC-paperi 36 rullan säkki Max.1 säkki / asiakas 1500 / säkki 2758 Alv. 24 % Staples Ruoholahdessa Porkkalankatu 13, 00180 Helsinki Avoinna ma?pe klo 8?16.30 p. 010 681 6300 ruoholahti.myymala@staples.fi TIISTAI 14.4. www.staples.fi Rajoitettu erä! Rexel Alpha -silppuri 2490 44 86 Alv. 24 % Alv. 24 % KESKIVIIKKO 15.4. Tule tutustumaan! / kpl / kpl Siisti toimisto informatör tiedottaja Supertarjouksia ja yllätysetuja Teemapäiviä Tuote-esittelyjä o k k i i v s i Av a j a MAANANTAI 13.4. Jungner-Nordgren Anna Riksdagsvalet/Eduskuntavaalit 19.4.2015 På förhand/Ennakkoon 8?14.4 informationschef, urban farsa tiedotuspäällikkö, urbaani faija imiston o t t e e n n a v Olemme a oholahteen u R n lä ä m y tarvikemy Tulosta! 103 HELSINGFORS ? HELSINKI Weckman Sebastian pol. stud. valt.yo pol.stud., kommunikationskonsult valt.yo, viestintäkonsultti LÄHELLÄ SINUA sarjayrittäjä Tcheng Emma Ellenberg Benjamin NÄRA DIG 107 110 96 102 Janzon Max pol.mag., projektledare VTM, projektinvetäjä Peltomaa Jufo (ob./sit.) journalist, präst toimittaja, pastori assistent för riksdagsledamot kansanedustajan avustaja 101 Hertzberg Veronica 106 95 Ekman Johan pol.mag., personalchef VTM, henkilöstöpäällikkö Hassan Ahmed 105 journalist, gruppordf. i stadsfullmäktige toimittaja, valtuustoryhmän pj. Ehrnrooth Cecilia företagare, ekon.dr., mamma yrittäjä, KTT, äiti ergoterapeut toimintaterapeutti Månsson Björn 94 Dahlblom Christina Grandén Ira Charlotte ?Lotte? ministerspecialmedarbetare ministerin erityisavustaja 93 99 Granberg-Haakana Nro 14 ? 10.4.2015 Annonsen betald av SFP i Helsingfors 16 Voi hyvin töissä Esittelyssä ergonomiatuotteet Turvallinen työpaikka TORSTAI 16.4. Kulta Katriina -kahvi PERJANTAI 17.4. Esittelyssä ensiapu- ja työsuojelutarvikkeet Max. 2 pkt/asiakas 195 478 / kpl Alv. 14 % Tarjoukset voimassa ainoastaan Staplesin Ruoholahden myymälässä mainittuina päivinä tai niin kauan kuin tavaraa riittää. GP Super LR6/AA -alkaliparisto multipack Max. 5 pkt / asiakas 199 9 63 Alv. 24 % / pkt
• Lauttasaari Nro 14 ? 10.4.2015 SÄÄDETTÄVÄ VUODE www.jensen.? tavallisen vuoteen hinnalla! Diplomat Dream LE -moottorivuode 180 x 200 cm, norm. 5.040,NYT 2.990,48 erässä: 62,29/kk 120 x 200 cm, norm. 3.400,NYT 2.190,36 erässä: 60,83/kk 90 x 200 cm, norm. 2.520,NYT 1.495,24 erässä: 62,29/kk sis. Softline I -sijauspatja, tummanharmaa verhoilu, tammijalat. Hankintoja helpottaa TUOHI MasterCard -luotto, jolla maksat ostoksesi tasaerissä jopa 48 kuukauden aikana ilman korkoja tai kuluja. Tätä kutsutaan Nousukausirahoitukseksi*. * Maksaessasi ostokset TUOHELLA 1.1.?19.6.2015 välisenä aikana saat ostolle jopa 48 kk korotonta ja kulutonta maksuaikaa tasaerissä. Tätä kutsutaan Nousukausirahoitukseksi. TUOHEN muusta käytöstä maksat korot ja kulut sopimusehtojen mukaisesti. TUOHI MasterCard on kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti. TUOHEN todellinen vuosikorko laskettuna 1500 euron käytössä olevalle luotolle on 20,9 %. Laskennassa on käytetty 3 kk:n euriborkorkoa (02/2015) ja siinä on huomioitu kuukausittainen tilinhoitomaksu. TUOHI on jatkuva luotto, se on voimassa toistaiseksi, ja sen myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Luottoraja on 1 000?10 000 euroa, korko on 3 kuukauden euriborkorko + 12 % ja tilinhoitomaksu on 5 euroa kuukaudessa, ei vuosimaksua. Lisätiedot tuohi.?. Nousukausirahoitus ei ole käytössä Vepsäläisen verkkokaupassa. www.vepsalainen.com 17
• Lauttasaari 18 Nro 14 ? 10.4.2015 Saarella tapahtuu Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi LAUTTASAAREN KANSALLISET SENIORIT RY - LAKE ke 29.4. klo 18.00 Soitinkarnevaali, konsertin jälkeen mahdollisuus tutustua soittimiin ja musiikkiopiston opettajiin. Ma 13.4.2015 klo 12.00 kuukausitapaa­ minen Seurakuntasalissa. Vieraamme (henkilötiedot kevätohjelmassa) kertoo mm. palveluverkkouudistuksesta. Varatut liput ?Aamu? ja ?Kesäyön unelma? jaetaan. ?Kartanoita ja kulttuuria? -retkelle 27.5. varaukset vahvistetaan (maksu 60,-, sopimuksesta myös viimeistään 6.5.). Tietoja kesäretkestä elokuussa ja syyskauden ohjelmaan tulevista näytelmistä ?Billy Ellliot?, ?Luulosairas?, ?Nummisuutarit?, Tabu ? ihmisen ääni? ja baletti ?Pieni merenneito? (paikkoja voi varata). Lauttasaarelaiset yrittäjät esittelevät tuot­ teitaan (tarkemmin edellisessä lehdessä). Tervetuloa tutustumaan toimintaamme. Lauttasaaren Sosialidemokraatit Lauttasaaren kokoomus ry Kokoomuksen kansanedustajaehdokkai­ ta tavattavissa Lauttasaaressa 11.4. ja 18.4. Lauantaina 11.4. kokoomusteltta päivystää Heikkaan aukiolla klo 11-14. Lauantaina 18.4. teltta pystytetään Lauttasaaren kevätmarkkinoille Pajalahden kentälle klo 10-14. Molempina päivinä menossa mukana myös HotDog-kärryt (hodareita tarjolla rajoitettu määrä). Tervetuloa kyselemään ja keskustelemaan! LAUTTASAAREN MARTAT Tiistaina 14.4. klo 19.00 Kansallisteat­ terissa Maaseudun tulevaisuus. Oltava paikalla hyvissä ajoin. Jos kysyttävää soita Leenalle 040 512 5703. Lauttasaaren musiikkiopisto Tulevia tapahtumia: pe 10.4. klo 18.00 Huhtikuun sävelet su 12.4. klo 18.00 Opettajien konsertti Lauttasaaren kirkossa ke 15.4. klo 19.00 Keskiviikon iltasoitto pe 17.4. klo 17.00 Pianistien kevätkonsertti (Virva Garamin ja Jussi Pernun oppilaat) pe 17.4. klo 19.00 Laulajien kevätkonsertti (Sari Anneli Ruokosen oppilaat) ke 22.4. klo 19.00 Kitaristien kevätkonsertti (Matti Riutamaan ja Mikael Rec­ hard­tin oppilaat) pe 24.4. klo 18.00 Orkestereiden kevätkonsertti Lauttasaaren kirkossa LASY järjestää musiikillisen lauluperformanssin Lauttasaaren asukastalon puolesta lauantaina 11.4. klo 16 Kar­ tanon portailla Otavantiellä. Kyse on mielenosoituksesta kartanon saamiseksi asukkaiden käyttöön. Ohjelmisto on Drom:n uutta mustalaismusiikkia, jota Timopekka Sillantaus säestää kitaralla. Lisätietoja: pj Kimmo Sarje, 040 757 6131. LASY on mukana Helsingin demareiden vaaliautolla keskiviikkona 15.4. klo 11 Heikkaantorilla (S-market edusta). LASY:n vaalitempaus on lauantaina 18.4. klo 10-14 Lauttasaaren kevät­ markkinoilla, Pajalahden puistossa ja päiväkotialueella, Tallbergin puistotie 2:ssa. Paikalla ovat ainakin viisi kansanedustajaehdokasta. Saatavilla on esitteitä, lehti, ehdokaskatalogi ja muuta jaettavaa. Ruusuja tai ilmapalloja. Lisätietoja: Jorma Westlund, 040 770 0683. Lauttasaari-Seura ry Asukasilta asukaspysäköinnistä Laut­ tasaaressa torstaina 16.4.2015 klo 18.00 Punaisella Huvilalla, Kauppaneuvoksentie 18. Asiaa esittelevät kaupunkisuunnitteluviraston liikenneasiantuntijat Juha Hietanen, Taina Toivanen ja Jari Tikkanen. MLL LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS Perhekahvila kokoontuu keskiviik­ koisin klo 9.30-11.30 nuorisotalo Apa­ jassa, Pajalahdentie 10 (kirjaston talo). Perhekahvilaan ovat tervetulleita alle kouluikäiset lapset hoitajineen. Lapsille on leluja ja paljon leikkikavereita - vanhemmat saavat toisistaan vertaistukea ja uusia ystäviä. Perhekahvilan ohjelma keväällä 2015 15.4. KiDMEMO, Jenni Lahti 22.4. Synnytyksestä palautuminen pilateksen avulla, Riina Marttinen 29.4. Kotigastronomi, Maarit Laakkonen 6.5. kahvittelua 13.5. StarKids -lastentarvike, Anu Tervala 20.5. kahvittelua 27.5. kahvittelua Lauttasaaren isä-lapsikerho kokoon­ tuu Lahnalahden leikkipuistossa ai­na keskiviikkoisin klo 16.45-18.30. Isälapsitoimintaan ovat tervetulleita kaikki isät lapsineen. Rentoa yhdessäoloa ja Tiira-taidejuliste Erik Bruunin Lauttasaari-Seuralle suunnittelema Tiira-taidejuliste (50x70 cm) myynnissä Punaisella Huvilalla. Julisteesta myös 50 numeroitua arvokappaletta, joissa Erik Bruunin signeeraus. Julisteen voi ostaa myös valmiiksi kehystettynä. Laadukkaissa alumiinikehyksissä kaksi värivaihtoehtoa: musta ja alumiini. leikkejä omassa tahdissa. Tanssitan vauvaa - uusi kurssi on al­ kanut. Tiedustele vapaita paikkoja, lisätiedot yhdistyksen kotisivuilla http://lauttasaari.mll.fi. Paikallisyhdistyksen kevätkokous on 13.4. Tervetuloa kaikki mukaan klo 18.00 Lahnalahden asukaspuiston tiloihin. Kevään kirpputori järjestetään sun­ nuntaina 26.4. Myllykallion alakou­ lulla, varaa päivä jo kalenteriisi! Lisätietoa kirppis-tapahtumasta yhdistyksen kotisivuilla http://lauttasaari.mll.fi. ÖPPNA DAGHEMMET TALLEN BARN från 0 år är tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/ familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 (Bibliotekshuset) tisdag, torsdag och fredag kl. 9-12.30. Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl. 10.30. Sångerna åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Kul SPRÅKBAD/KIELIKYLPY för er som inte har svenska som modersmål! Närmare information tel 040 530 7390 under Tallens öppettider, www.folkhalsan.fi/ drumso. Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus Myllykallionrinne 1. Virasto: ma, ti, to, pe klo 9-14 ja ke 1318. P. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Pe 10.4. klo 9 - 12 Avoin perhekerho. Klo 16 Salibandykerho 7-8 ?vuotiaille. La 11.4. klo 12.30 Lentopalloa kaikentasoisille pelaajille liikuntasalissa, uudet pelaajat tervetulleita! Su 12.4 klo 11 Messu Niemelä, Andersson. Klo 18 Lauttasaaren musiikkiopiston opettajien konsertti, vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ma 13.4. klo 9 - 12 Avoin perhekerho. Klo 18.30 Kirkon Kamarikuoro. Ti 14.4 klo 11 Seniorilaulut, Helka Silventoinen. Klo 14-15 Vapaaehtoisvälityksen info­ tilaisuus seurakuntasalissa. Klo 15 Krypta-klubi 7-10-vuotiaille Pelaillaan ja tavataan kavereita. Klo 15 Lapsikuoro. Klo 17 Nuorten Kryptailta. Klo 18 Avoin rukouspiiri Lauttasaaren kirkolla, B-porras toinen kerros. Klo 19 Raamatturinkeli E-porras. Klo 19 Sibeliusvaikutteita - Manifes­ tum-mieskuoron konsertti. Johtaa Jonas Rannila. Urkurina Petros Paukkunen. Vapaa pääsy,ohj. 10 e. Ke 15.4. klo 15 Krypta-klubi 7-9-vuotiaille ja klo 17 10-14 ?vuotiaille. Klo 15-18 Kirkon esittelijä tavattavis­ sa kirkkosalissa. Klo 17-21 Kirkkokahvilan keskiviik­ koilta. Kaikille avoin olohuone. K-Supermarketin ylijäämätuotteista tehtyä il­tapalaa vapaaehtoista maksua vastaan. Leipää jaetaan myös mukaan. Tervetuloa! Klo 19 Viikkomessu, Työrinoja, Valojärvi To 16.4. Torstaipiiri klo 12. Pienten musiikkikerho klo 13-13.30 B-porras, 2. krs. Eija Härkänen. Kaikille avoin Saarikuoro kirkossa klo 17.30, joht. Aino Valojärvi. Nuorten kryptailta klo 18. Muuta La 18.4 klo 10 Pyhiinvaellus Lautta­ saaresta Pariisiin. Tutkija, pastori Panu Pihkalan luento klo 10.?Mikä on ilmastopyhiinvaellus?? Luennon jälkeen kävelykierros Lauttasaaren ympäri klo 11 alkaen. Seurakunta tarjoaa mukaan pientä evästä. Tervetuloa! Kirkkokahvila ma, ti, to ja pe klo 10-17 ja ke 10-21. Lounas klo 11-13. Pappi tavattavissa to klo 13-15 ja diakoniatyöntekijä ti, to, pe klo 11-13. Lounaslista seurakunnan verkkosivuilla ja Facebookissa. Taidenäyttely Kirkkokahvilassa ja aulatilassa kahvilan aukioloaikoina. Pappi päivystää kirkkoherranvirastossa ma, ti, to ja pe 9-14, ke virastossa 13-15, sakaristossa 15-19 sekä puhelimitse mape klo 9-21 p. 09 2340 4302. man, Sanitärsgatan 4-6. Stefan Djupsjöbacka. Ti 14.4 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyr­ kan med Santeri Siimes. Kl. 19: Mariavesper i Johanneskyr­ kans krypta. Busck-Nielsen, Böckerman. On 15.4 kl. 14?15.30: Diakoniträffen i S:t Jacobs församlingssal. Terho. Kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan. Lindström, Almqvist. Kl. 17-19: Familjecafé i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivå. Lappalainen. Fr 17.4 kl. 10: Nallegudstjänst i Maria­ kapellet. Repo-Rostedt. Kl. 12.15?13.30: Veckolunch i Hög­ bergs­gården, Högbergsgatan 10 E. Välkommen på middagsbön i Johanneskyrkan kl. 12. Johannes församlings medlemmar hälsas välkomna med till en rekreationsdag för ande, kropp och själ på Heponie­ mi retreatgård, Karis-Lojo, 28.5.2015. I programmet ingår en bibeltimme med Monica Heikel-Nyberg över temat ?Guds rättvisa?, lunch, kaffe och fritid. Dagen avslutas med mässa i kapellet. Start kl. 9 från Kiasma med retur i Helsingfors ca 18. Anmälningar till Karin Salenius, tfn 09 2340 7724 eller karin.salenius@evl.fi. Sista anmälningsdag 8.5. OBS! Vid inbetalning till Gemensamt Ansvar använd referensnumret: 305721. (Tryckfel i J 12). JEHOVAN TODISTAJAT Raamatullinen puhe SU 12.4.2015 klo 11.00: ?Jäljittele Jeesuksen nöyryyttä ja hellyyttä?. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi Johannes Församling Sö 12.4 kl. 10: Högmässa i S:t Jacobs kyrka. Repo-Rostedt, Almqvist. Kyrkkaffe. Kl.12: Högmässa i Johanneskyrkan. Terho, Repo-Rostedt, Almqvist, Böckerman. Furahakören medverkar. Kyrkkaffe. Kl. 18: Musik i Johannes. ?I Sibelius fotspår? i Johanneskyrkan. Harry Dahlström, baryton, K-E Gustafsson, orgel. Må 13.4 kl. 10?11.30: Babyrytmik i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. För barn under 1 år. Wiklund. Kl. 11-12: Cellverksamhet ?Guds när­ varo i vår samvaro? i S:t Jacob. Gertrud Strandén. Kl. 13: Samtalsgruppen i Majblom­ Larutori Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Perjantaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. Vuokralle tarjotaan ? Juliste 25 ? ? Juliste + kehys 85 ? Näistä -20% Seuran jäsenille. Vuokrattavana toimistohuone Lauttasaaressa Gyldenintie 10. Vuokra 270/kk. P. 040 741 1674. Kadonnut Kaulaketju, jossa lentomerkkiriipus. Palkkio. P. 0500 874 771. Lahjoitetaan ? Signeerattu juliste 180 ? ? Signeerattu juliste +kehys 240 ? Punainen Huvila ? Kauppaneuvoksentie 18 ? Avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30 Kuormalavoja. Eri kokoja. Tee trendikäs sohvapöytä tai käytä polttopuuna. Tiedustelut p. 050 591 6466. AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras.
• Lauttasaari Nro 14 ? 10.4.2015 Palveluja tarjotaan 19 Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinnat alkaen 25 ?+alv/lehti. Ilmoitus laitettava vähintään neljään perättäiseen lehteen. Katso tarkemmat hintatiedot mediakortista osoitteessa www.lauttasaari.fi. Vuokraa kokoustilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. www.lauttasaari.fi Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista ? 20 %. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466. Kaikki viime vuoden Lauttasaari-lehdet osoitteessa lehtiluukku.fi
• 20 Lauttasaari Nro 14 ? 10.4.2015