• Lauttasaari Lauttasaari Nro 18 ? 8.5.2015 | Perustettu 1968 1 Nro 18 Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Dicken on Suomen mestari s. 3 8.5.2015 Nepalin tragedia s. 8-9 Eksotiikkaa juhlapöytään s. 4 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO MYYTÄVÄT ASUNNOT Vattuniemenkatu 22 4h, k, s, p 96 m2 Ihana, valoa tulvillaan oleva koti, johon muutat ilman remonttihuolia. 4 krs. kulmahuoneisto. Kauniit huoneet, avokeittö ja iso aurinkoinen parveke. Vh. 604.000,00 ?. MYYTÄVÄT ASUNNOT Melkonkatu 2 4h, k, p 92 m2 Heti vapaa ja muuttovalmis perheasunto, jossa 3 tilavaa makuuhuonetta, kunnon keittiö, iso olohuone ja lasitettu länsiparveke. Vh. 449.000,00 ?. Pohjoiskaari 15 2h, avokeittiö 50,5 m2 Asunto omassa luokassaan. Harvinainen kaksio, mistä näkymät aukeavat kolmeen suuntaan. Vh. 497.000,00 ?. Salakkakuja 4 1h, kk, p 30 m2 Koti Sinulle, joka arvostat rauhallista sijaintia ihan merenrannan tuntumassa! Vh.169.000,00 ?. 6VTJO -BVUUBTBBSFO LPIUFFNNF 7BMPJTB ZMJNNÊO LFSSPLTFO QFSIFBTVOUP -BVUUBTBBSFOUJF # N 0I L SU NI LQI XD KB QBSWFLFUUB û
• UVMFWB QVULJSFNPOUUJPTVVT BSWJPMUB û "SJG )BNJEVMMB .BSKBMFFOB -FNJOFO -,7 :,7 -,7 "," BSWJPJKB OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaani etsii Lauttasaaresta omaksi kodikseen 3h tai pientä 4h huoneistoa. Huoneiston kunnolla ei ole merkitystä, sekä hyväkuntoiset että remontoitavat huoneistot kiinnostavat. KAUPAN VÄLITYSPALKKION MAKSAA OSTAJA. Ota yhteyttä: Eero Heino, p. 050 515 1801 tai eero.heino@kiinteistomaailma.fi "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö www.kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma | Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO Sinulle, joka arvostat korkealaatuista kodinhoito- ja siivouspalvelua. Klaara on kodin kutsutuin vieras. Hoidamme kotisi, mökkisi ja toimistosi yksilöllisten tarpeidesi mukaan lattiasta kattoon, sisätiloista puutarhaan ja siivouksesta sisustukseen. Palvelemme Lauttasaaresta käsin yksityisiä ja yrityksiä koko pk-seudun alueella. Kuinka voimme palvella sinua? Tilaa Soita! ilmainen kartoituskäynti, soita! / Kaisa KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | INFO@KLAARA.COM SARI PITKÄNEN, Optikko RAYMOND ANDERSSON, Optikkomestari ? Heikkonäköisten apuvälineiden erikoiskoulutus ? Näöntutkimukset ? Piilolasien erikoiskoulutus ? Piilolasitutkimukset, sovitukset ja määräykset ? Työnäkemisen erikoiskoulutus ? Heikkonäköisten apuvälinesovitukset LAUTTAOPTIIKKA Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 8.5.2015 Nro 18 ? 8.5.2015 Sateen siivittämä vappumarssi Teksti ja kuva Irja Arpiainen Parasta lapsille? Meillä Lauttasaaressa on jo Helsingin suurin ala-aste. Nyt olemme ilmeisesti saamassa myös kaupungin suurimman päiväkotirakennuksen Isokaarelle, vastapäätä yhteiskoulun tonttia. Suunnitelmissa on ollut sijoittaa päiväkotiin jopa 250 lasta. Päiväkodin tontti on pieni ja kallioinen. Rakennus täytyykin tehdä kahteen kerrokseen, jotta lapsille jäisi leikkialuetta suositusten mukaiset 20 neliötä lasta kohti. Päiväkotia tarvitaan Myllykallion alueella kipeästi. Mutta mitä kertoo se, että päiväkodista halutaan tehdä näin iso? Osittain tietysti on kyse siitä, että saarelta on vaikea löytää kaupungin omistamia tontteja, jotka sopivat päiväkotikäyttöön. Vattuniemessä hyviä yksityisten omistamia tontteja olisi ollut, mutta ne on gryndattu asunnoiksi yksi toisensa jälkeen. Lapsiperheiden palvelujen tarve on rakennuskiimassa täysin unohdettu. Isokaaren päiväkodin suunnitelmissa ehkä olennaisempaa kuitenkin on ajan henki, suuruuden ekonomia. Vielä pari vuotta sitten jo 150 lapsen päiväkotia pidettiin erittäin suurena. Nyt ollaan siis valmiit nokittamaan jopa sadalla. Osa virkamiehistä pitää näin suurta päiväkotia henkilökunnan kannalta hienona, koska sijaisia on helpompi saada. Asioita voi pohtia monelta kannalta. Itse olen taipuvainen ajattelemaan asiaa lapsen näkökulmasta. Voin vain kuvitella, mitä pieni ihminen miettii, kun hän astuu reilusti yli 200 lapsen hoitolaitokseen. No, tästä on vielä matkaa Oslon tilanteeseen. Siellä on 500 lasta sijoitettu ?kustannustehokkaasti? vanhaan margariinitehtaaseen. Vain kellokortit puuttuvat, kun lapset suorittavat aikuisten heille suunnittelemaa elämää. Riitta Elf Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Dickenin naiset voittivat kultaa........................s. 3 Juhlapöytä koreaksi uudella tavalla.................s. 4 Nepalin tregedia koskettaa...........................s. 8-9 Onnittelut äidille............................................s. 12 Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Lehti ilmestyy perjantaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Tilausmaksu kotimaa 40 euroa/vuosikerta, sis. alv Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Group Oyj Tämän vapun suosituin vappuvaate perinteisellä vappumarssilla oli sadeasu. Se ei kuitenkaan tahtia haitannut. Puistossa oli luvassa entuudestaan tutun Nallekoplan musisointia. Poliisisoittajat ujuttavat laulun ja soiton lomaan asiaa myös liikenteestä. Kahdeksanhenkinen poliisisoittajien kokoonpano viih­ dytti vettä valuvia kuulijoita tutuilla lauluilla. 112-laulu kehottaa hätätilanteissa turvautumaan poliisiin. Naseva kertosäe ?kutsu poliisi yks yks kaks? on iskostunut monen kuulijan mieleen jo aiemmilta vuosilta. Vaahteramäen Eemelistä kertovaa laulua hyräilivät aikuisetkin. Lähes joka vuosi koplan ohjelmistossa on myös uusia kappaleita. Tänä vuonna lienee Suomen euroviisukappale Aina mun pitää innoittanut tekijöitä. Koplan esittämä Säännöt-laulu kertoi siitä, miten elämässä, lapsilla ja aikuisilla, on aina sääntöjä ja todella usein niitä on vaikea noudattaa; ne on kuitenkin luotu turvallisuutemme vuoksi. Opettavaisesti liikennesäänöistä kertoo lopuksi yhteislauluna laulettu Georg Malmsténin Lasten liikennelaulu. Liikenteessä käyttäytymisen taidon siemen kylvetään jo lapsena. Lahnalahden puistossa vilkkui monenlaista eläinhahmoa: pari karhua, kettu, hiiri sekä Heimo-karsu (karhun ja suden risteymä), olipa joukkoon kummaan eksynyt myös merirosvo Punaparta. Nämä puiston ?kalustoon? kuuluvat hahmot toivottivat kiltin poliisileijonan kanssa kuulijoille ?Hauskaa vappua!? Tiistaina 12. toukokuuta kello 17.30-20 lähdetään iltakävelylle Lauttasaaressa nauttimaan saaren luonnosta ja raittiista ilmasta. Lähtö on Katajaharjusta bussin 20 päätepysäkiltä 1040. Retkellä kävellään Laukkaniemestä Lauttasaaren sillalle seuraten pohjoisrannan kävelyväylää. Matkan varrella pysähdytään katsomaan kasveja ja lintuja. Kävelyretken järjestävät yhteistyössä Lauttasaari-Seura ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Lauttasaaren orkesterilla on äitienpäiväkonsertti Lauttasaaren kirkossa 10. toukokuuta kello 18. Kapellimestarina on Ahti Valtonen ja solistina viulisti Aleksi Kotila. Konsertissa kuullaan kolme Sibeliuksen teosta ja T?aikovskin viulukonsertto. Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi Lauttasaa- ren orkesteri aloittaa konsertin Sibeliuksen Historiallisia kuvia I -sarjan Festivo-osalla. Festivon jälkeen piipahdetaan naapurimaahan T?aikovskin suositun viulukonserton siivittämänä. Solistiksi saapuu Sibelius-Akatemiassa opiskeleva viulisti Aleksi Kotila, joka on soittanut usein myös Lauttasaaren orkesterin riveissä. Konsertin lopuksi kuullaan kaksi Sibeliuksen soitetuinta orkesterisävellystä. Orkesteri soittaa toisen sinfonian finaali-osan ja riipaisevan kauniin Valse tristen. Konserttiin on vapaa pääsy ja ohjelma maksaa 10 euroa. Kaatuneiden muistopäivää vietetään sunnuntaina 17. toukokuuta. Tilaisuudet järjestetään totuttuun tapaan eli kello 9.30 lasketaan seppele sankarihaudoilla ja lausutaan rukous. Mukana ovat muun muassa Lauttasaaren säätiö ja Lauttasaari-Seura. Kello 10 pide- tään kaksikielinen jumalanpalvelus Sankt Jakobin kirkossa. Iltakävely Lauttasaaressa Konsertti äitienpäivän kunniaksi Tässä lehdessä Lauttasaari Sateinen sää ei haitannut Lauttasaaren perinteistä vappumarssia keskiviikkona 29. huhtikuuta. Lapsia marssille oli tullut Lauttasaaren päiväkodeista ja perhepäivähoidosta sekä muutama ryhmä Ruoholahdenkin puolelta. Mukana oli myös muutama Lauttasaaren ala-asteen koulun luokka. Tänä keväänä ylivoimaisesti suosituin vappuasu oli sadeasu. Monen sadetakin uumenista pilkotti myös perinteistä vappurekvisiittaa, hauskoja päähineitä, serpentiinejä ja vappupillejä. Marssi lähti totuttuun tapaan Pajalahden kentältä. Tällä kertaa Lahnalahden puistoon marssittiin Tallbergin puistotietä pitkin, sillä Lauttasaarentien varrella os­toskeskuksen ja metron rakentaminen vaikeuttaa ison joukon kulkua. Poliisi johdatti marssijat turvallisesti perille. www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 045 611 2987 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Kaatuneiden muistopäivä Lauttasaari-Seuran kuulumisia Huoli yleiskaavasta kerrottiin valtuutetuille Lauttasaaren kohtuuton tiivistäminen aiheuttaa Lauttasaari-Seuran mielestä monenlaisia riskejä. Lauttasaari-Seura lähetti asiasta muistionsa kaikille valtuustoryhmille yleiskaavan lähetekeskustelua varten. Seuran mielestä kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen tuo saarelle kaikki liian tiiviin kaupungin haitat etenkin, kun saarella nytkään ei ole riittävästi julkisia palveluja. Länsiväylän muuttami- nen kaupunkibulevardiksi tietää taloudellisia riskejä, koska kaupunki joutuu lunastamaan tiepohjan valtiolta. Seuran mielestä bulevardilla liikenne ruuhkautuu ja päästöt laajenevat asuinkaduille ja turvallisuusriskit lisääntyvät. Valtuustokeskustelussa 5. toukokuuta apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki esitti Länsiväylän muuttamista ensimmäiseksi. Lauttasaari-Seuran mielestä se on kaikista sisääntuloväylistä vaikeimmin muutettavissa. Seuran kannanotto on kokonaisuudessaan Seuran nettisivuilla lauttasaari.fi Keskustelutilaisuus koulujen ti­lanteesta Seuran hallitus pitää kohtuuttomana sitä, että saarella joudutaan käymään koulua tilapäistiloissa. Seura järjestää vielä ennen kesälomia asukastilaisuuden, mihin eri virastojen edustajat kutsutaan selvittämään kouluja koskevia suunnitelmia.
• Lauttasaari Nro 18 ? 8.5.2015 3 Dickenin kuulumisia Dickenin naiset voittivat Suomen mestaruuden Dickenin naisilla oli unohtumaton finaalisarja. Se pelasi HIFK:n kotikentällä viime viikon tiistaina matsin, joka katkaisi vastapuolen kolmen mestaruuden putken ja toi voiton Lauttasaareen 20 vuoden tauon jälkeen. Teksti Markku Enström Kuva Jan Nylund D ickenin naiset ovat voittaneet käsipallon naisten Suomen mestaruuden. Finaalisarjan viimeinen ottelu pelattiin 28. huhtikuuta HIFK:ta vastaan. Vuonna 1995 juhlittiin edellistä Dickenin naisten Suomen mestaruutta, eli peräti 20 laihaa vuotta pelattiin ennen tämän vuotista täräytystä. Nuoren joukkueen run­ko koostuu pitkälti omista vuosina 1991-93 syntyneistä pelaajista. Joukkue nousi 4 vuotta sitten 1-divisioonasta SM-sarjaan. Ensimmäinen kausi meni tyydyttävästi huomioiden kuinka nuoria ja ko­ kemattomia pelaajat olivat. Toisella kaudella Jani Vaskolan valmentama joukkue pelasikin ennakkoluulottomasti häviten vä­ lierässä tiukasti. Kolmannella SM-sarjakaudella edettiin jo finaaliin, mutta naiskäsipalloa suvereenisti hallinnut HIFK vei mestaruuden selvästi 3-0 voitoin. Tällä kaudella otettiin sitten se kauan kaivattu mestaruus. Ottelusarja oli mieleenpainuva sekä pelillisesti että viihdearvoltaan. Dicken vei yllätyksellisesti kaksi ensimmäistä finaalia selvin, yli 10 maalin eroin ja näytti siltä, että HIFK oli lyöty. HIFK:n kokenut ja taitava joukkue kuitenkin Lukijan ääni Pesimärauha linnuille Itälahdenkadulla erään taloyhtiön matalan osan katolla on pesinyt monta vuotta 3-4 kalalokkiparia menestyksekkäästi. Tä­­nä vuonna lokkiparit olivat jo tulleet ja varanneet sekä kunnostaneet entiset pesänsä. 28. huhtikuuta kello 12.15 joku mies tuli mustan jätesäkin ja työvälineen kanssa ja suti kaikki neljä valmista pesää jätesäkkiin. Kaksi päivää myöhemmin tuli taas mies, jolla oli mukanaan muovikassi ja pitkä keppi. Pesistä ei ollut enää jäljellä kuin joku risu, jotka mies noukki käsin kassiinsa kaikista pesistä. Sen jälkeen hän poistui ja meni taloyhtiön autotallin ovesta sisään niin kuin edelliselläkin kerralla. 2. toukokuuta kaksi lokkiparia on rakentanut uuden pesän. Maanantaina 4. toukokuuta kello 11.15 tapahtui se, mitä pelkäsin: pesät hajotettiin uudestaan. Antakaa linnuille pesimärauha! Silminnäkijä Toimittajan kommentti Kerrostalojen katoilla voi pesiä useita lokkipareja, joista osa on rauhoitettu ympäri vuoden. Kaikki linnut kuitenkin on rauhoitettu pesimäaikaan, joka on Etelä-Suomessa 10.3.-31.7. Tuona aikana on kaikenlainen lintujen ja pesinnän häiritseminen kielletty. Kielto koskee muun muassa pesien ja munien siirtämistä ja hävittämistä sekä pesivien lintujen ja niiden poikasten häiritsemistä. Tässä tapauksessa kyse on Itälahdenkadulla sijaitsevan ravintolan katolla olevista lokin pesistä. Nyt siis siellä suunnalla pitää ottaa tarkastelun alle ihmisten moraali ja alkaa ottaa lakipykälistä onkeensa. Pesärauhan rikkominen on lainvastaista. Katja Pesonen Dickenin naiset toivat käsipallon Suomen mestaruuden Lauttasaareen 20 vuoden tauon jälkeen. ryhdistäytyi viime hetkillä voittaen kolmannen finaalin kahdella ja neljännen finaalin yhdellä maalilla. Vedonlyöntitoimiston kertoimet olivatkin ennen ratkaisevaa finaalia vahvasti HIFK:n eduksi. Ratkaiseva viides finaali käynnistyi molemmilta joukkueilta hermoillen. Nähtiin helppoja virheitä, huonoja ratkaisuja sekä vaatimatonta joukkuepeliä. Ensimmäisen puoliajan puolivälissä näytti siltä, että HIFK menee menojaan johtaen 10-7. Dicken pääsi kuitenkin peliin mukaan, ja erätauolle lähdettiin Dickenin 11-12 johtoasemassa. Toisella puoliajalla joukkueet tekivät maaleja lähes vuorotahtiin ottelun pysyessä tasaisena. Ratkaisu tapahtui noin 10 minuuttia ennen pelin päättymistä. Dicken löysi vielä kirivaihteen johon HIFK ei pystynyt vastaa- maan. Dickenin leveämpi pelaajamateriaali vaikutti siten, että avainpelaajat saivat läpi ottelun lyhyitä lepohetkiä, kun taas HIFK ei tähän pystynyt. Lopussa Dicken oli yksinkertaisesti vahvempi ja paremmassa kunnossa. Lopputulos oli Dickenin hyväksi 24-29, ja kauan odotettu Suomen mestaruus tuli Lauttasaarelaisseuralle. Ratkaisevaa viidettä finaalia oli seuraamassa Helsingin Urheilutalolla peräti 851 katsojaa. Harva on takuulla päässyt kokemaan sellaista tunnelmaa, joka hallissa tässä ottelussa oli. Molempien joukkueiden oma katsomo-osa eli äänekkäästi mukana ottelun alkuvihellyksestä loppusummerin soittoon saakka, mikä on todella hienoa käsipallokulttuuria. Dicken on seurana kasvanut maamme johtavaksi käsipallo- Pääskyjen ensijoukot saapuivat Teksti Pekka Rusanen V iileistä keleistä huolimatta osui kuunvaihteeseen joitakin innostavia muuttopäiviä. Merkittävin oli 22. huhtikuuta, jolloin Jukka A. Lahtinen ja Jouni Lindqvist laskivat viiden tunnin aikana Myllykalliolta yli 1 900 kurkea reilussa viidessäkym- menessä parvessa. Lukumäärä on tiettävästi Helsingin uusi yhden päivän kevätennätys. 25. huhtikuuta havaittiin Ryssänkärjestä käsin tuhatkunta kahlaajaa, pääosin Venäjälle suuntaavia meriharakoita ja iso­ kuoveja. Toukokuun alun harvinaisuuksia edustivat kaksi kattohaikaraa ja kevään toinen haarahaukka sekä valkoselkätikka. seuraksi. Miehet pelaavat nyt kolmatta kertaa peräkkäin finaalissa, jotka alkoivat 7. toukokuuta. Ensimmäinen kotipeli on 9. toukokuuta. Pitkäjänteinen juniorityö sekä tyttö- että poikapuolella on tuonut jo juniorisarjoissa hienoja tuloksia. Muun muassa tänä kautena B-pojat ylsivät pronssille ja B-tytöt hopealle. Kiitos kaikille naisten joukkueen taustaryhmäläisille, jotka ovat uhranneet valtavasti aikaa joukkueen eteen. Kiitos myös valmennukselle, ja suuret onnittelut pelaajille upeasta saavutuksesta! Dickenin toiminnasta kiinnostuneet voivat pistäytyä Dickenin toimistolla osoitteessa Pajalahdentie 9 tai netissä osoitteessa www.dicken.fi. Eläinaiheista taidetta Lauttasaarentiellä Lauttasaaren kevätmuuttajien ensihavaintoja 22.4. pikkutylli, metsäkirvinen 23.4. tiltaltti 24.4. pikkukuovi, valkoviklo, pikkulokki 25.4. härkälintu, mustakurkku-uikku, teeri, lapintiira, lapinsirkku 26.4. kirjosieppo 27.4. rantasipi, haarapääsky, leppälintu, pajulintu 28.4. pensastasku 30.4. nuolihaukka, räystäspääsky, törmäpääsky 1.5. kattohaikara, merikihu, sirittäjä 5.5. käenpiika Ulla Kauhanen, Mulle ei kukkoilla Kaken kehyksen ikkunassa osoi­ teessa Lauttasaarentie 17 on esillä kuvataiteilijan ja kirjailijan Ulla Kauhasen öljy- ja akryylimaalauksia aiheinaan eläimet. Työt ovat liikkeen ikkunassa, joten niitä voi käydä ihailemassa yötäpäivää. Ne ovat esillä 29. toukokuuta asti.
• Lauttasaari 4 Chuchot ovat espanjalaisia minicroissantteja, jotka on täytetty vaniljakastikkeella. Nro 18 ? 8.5.2015 Lauttasaarelainen konditoria- ja pitopalveluyrittäjä Paula Leppe kannustaa kattamaan juhlapöytään hieman erilaista tarjottavaa. Eksotiikkaa juhlapöytään Mitä jos sittenkin kevään ja kesän juhlissa korvaisi mansikkakermakakun tiramisulla ja lusikkaleivät chuchoilla? Perinteistä poikkeava herkkupöytä tekee lakkiaisista ja rippikahveista elämyksen niin sankarille kuin vieraille. N Teksti ja kuvat Katja Pesonen yt se alkaa. Juhlaputki. Pian moni nuori laskee lakin kutreilleen ja konfirmaatiokahvit on järjestettävä isovanhemmille, kavereille, tuttaville, serkuille, naapureille ja kaimoille. Mutta mitä pöytään? Mitä jos herättäisi vieraiden uinuvan hedonistin tarjoamalla tällä kertaa muutakin kuin mansikkakermakakkua, lusikkaleipiä ja voileipäkakkua. Perinteissä ei ole mitään pahaa, mutta jos niistä pidetään kiinni pelkästään tavan vuoksi, pieni tuuletus voi olla hyvästä. Lauttasaarelainen konditoriaja pitopalveluyrittäjä Paula Leppe Mama?s Delistä kertoo naposteltavan sopivan kevään ja kesän juhliin. Pieniä annospaloja voi tehdä monipuolisesti niin, että jokaiselle löytyy jotakin, ja tuolloin esille voi laittaa kaikenlaisia erilaisia makuja, jolloin tilaisuus jää vieraiden mieliin hienona makuelämyksenä. Paulan aviomies on eteläamerikkalainen, mikä tarkoittaa sitä, että heillä on iso suku ja isoja juhlia. Paula on siis tottunut kestitsemään laumoja. ?Äitini asui 15-vuotiaaksi asti ulkomailla, joten muualta tulleiden vaikutteiden myötä meidän perheessämme ei ole koskaan noudatettu suomalaisia perintei­ tä. Meillä on aina ollut juhlapöydässä vaihtelevasti kaikkea?, hän kertoo ja kannustaa muitakin laittamaan pöydän koreaksi vähän erilaisilla, jopa eksoottisilla ruuilla. Heidän perheensä juhlaruuissa näkyy muun muassa eteläamerikkalaisia ja välimerellisiä vaikutteita. Eksoottinen ei automaattisesti tarkoita tulista tai mausteista, vaan yksinkertaisesti kotimaisesta poikkeavaa. Paula tekee usein juhliin chileläistä tomaattisalaattia, jossa pääaineksina on pilkotun tomaatin lisäksi korianteria, öljyä, suolaa ja valkosipulia. Kokonainen Brie-juusto pöydässä näyttää upealta. Sen viereen sitten kunnon leipää, jossa on pehmeä sisus ja rapea kuori. Eräs Paulan juhlapöydän suosikki on espanjalainen perunamunakas. Espanjalainen munakas paistetaan paksuksi niin, että siitä saadaan leikattua viipaleita. Sitä tarjotaan perinteisesti tapaksena, haaleana drinkkipurtavana. Paula suosittelee myös vartaita, kuten kana- tai kasvisvartaita, jotka voidaan tarjota kylmänä tai lämpimänä tsatsikikastikkeen kans­sa. Aikuisten ja lasten herkkua ovat myös pieneen palaan voitaikinaa käärityt prinssinnakit. Täytteenä voi käyttää toki paljon muutakin, kuten juustoa, kinkkua ja kasviksia. Vastaavana naposteltavana toimivat myös piirakat. Paula muistuttaa, että naposteltavan valmistamisen ei tarvitse olla pikkutarkkaa puurtamista. Hä­ nen vinkkinsä valmistelujen helpottamiseksi on tehdä ensin normaalikokoista ruokaa, joka sit­ten pilkotaan pieniksi tarjoiltaviksi. Näin voi tehdä esimerkiksi voileiville. Suolaisen jälkeen on saatava suu makeaksi. Paula näyttää chuchoja, espanjalaisia herkkuja. Ne ovat pieniä sokerissa kiepsautettuja croissantteja, jotka on täytetty taivaallisella vaniljakastikkeella. Hän myös myy minileivoksia, joihin kuuluu niin täyttä suklaata olevaa tryffeliä kuin espanjalaista paahtovanukasta. ?Ja toki juhlissa pitää olla se kakku. Mutta mitä jos mansikkakermakakun sijaan tarjolle hankkisikin juusto- tai tiramisukakun?, hän heittää. Kakun tilalle voi koota muffineistakin tornin monikerroksiselle tarjoilulautaselle. Herkkujen kylkiäisiksi Paula suosittelee itsepuristettuja tuoremehuja. Ne ovat sekä terveellisiä että raikkaita janojuomia, jotka maistuvat lapsillekin ja tekevät hyvää syöminkien lomassa. Vieraat voivat lähteä kotiin vatsa täynnä herkkuja, joita ei joka pippaloista löydykään. Hietalahden kauppahallissa on 9. toukokuuta kesäkauden avajaiset kello 8-18. Mukana on kaikenlaisia sirkushuveja, herkkuja sekä esiintymässä Paula Koivuniemi. Minileivokset ovat kuin koruja. Niitä on vaivaton napata pöydästä kahvikuppi toisessa kädessä. Vuosien täyttynyt unelma Paula Leppe ehti työskennellä 25 vuotta tavaratalon vaateostajana, kunnes hän jätti työn taakseen ja avasi espanjalaisiin herkkuihin erikoistuneen konditorian ja pitopalvelun Mama?s Delin Hietalahden kauppahalliin. Jotkut ihailivat tekoa, jotkut kauhistuivat. Leppe kuitenkin koki ajan olevan oikea. ?Meillä oli ollut jo yhdeksät yt-neuvottelut ja joka kerta olin saanut jatkaa. Ilmapiiri oli kuitenkin muuttunut. Kaikki oli epä­varmaa, ihmiset jännittyneitä ja kireitä ja ajattelin olevan vain ajan kysymys, koska tulee minun vuoroni. Minulle tarjottiin jatkoa, mutta valitsin irtisanomisen?, hän kertoo. Paula oli vuosia haaveillut omasta kahvilasta. Irtisanomisen jälkeen hän meni TE-keskuksen yrittäjäkoulutukseen ja sai vahvistusta unelmalleen. Ajatus tuntui hyvältä luissa ja ytimissä. Hän alkoi etsiä sopivia tiloja. Paula on asunut Lauttasaaressa lähes koko ikänsä ja yritti löytää paikkaa saarelta. Kahvila- ja konditoriatoimintaan sopivia liiketiloja ei kuitenkaan tahtonut löytyä, enemmänkin toimistotiloja, joten hän sai paikan Hietalahden kauppahallista. Paula avasi konditoriansa Mama?s Delin huhtikuussa. Mama?s Delin pienen kahvilan lisäksi Leppe myy espanjalaisia herkkuja, kuten leipiä, kakkuja, leivoksia ja suolaisia leivonnaisia. Hän tekee yhteistyötä espanjalaisen maahantuojan kanssa, joka tuo tuotteita suoraan flamencomaasta. Valikoimissa on kuitenkin myös lauttasaarelaisen Voipoikien leipiä ja gluneenittomiakin tuotteita on jossain vaiheessa tulossa. Mama?s Deli on myös pitopalvelu, joka hoitaa tarjottavat niin suuriin juhliin kuin firmojen palavereihin. Paula on nauttinut jokaisesta päivästä herkkuyrittäjänä, vaikka se tarkoittaakin pitkiä päiviä. ?Edellinen työni alkoi olla enemmän excel-taulukoiden täyttämistä ja tietokoneen kanssa juttelua kuin ihmiskontakteja, vaikka ihmiskontakti on juuri sitä, mitä haluan työltäni. Tässä koen, että saan tehdä ihmisille hyvää, tuoda heille aurinkoista mieltä. Minulle on tullut jo vakioasiakkaita, jotka tulevat kahville ja jutustelemaan. Eräskin vanha rouva tulee tänne joka päivä juomaan kahvit, se on hänen ainut tekemisensä päivän aikana. Tuntuu hienolta, että voin olla hänelle työni ansiosta läsnä.?
• Lauttasaari Nro 18 ? 8.5.2015 Synttäreiden kunniaksi Motivuksen jäsenille: MAKSA 5 Nyt tarjolla hyviä pienvenepaikkoja Lauttasaaren Katajaharjussa; Venekerho Telkkäkuja ry:llä (Telkkäkujan ja Koivusaarentien risteyksessä) vapaita venepaikkoja moottoriveneille, veneen enimmäispaino 1000 kg. Hinnat: jäsenmaksu 40 e, laiturimaksu 80 e, liittymismaksu 150 e sisältäen avainpanttiosuuden 50 e. Yhteydenotot ja tiedustelut sähköpostitse telkkakuja@luukku.com tai puhelimitse 040 533 7783. LIIKU 6 12 KK KK AINAISJÄSENYYS nyt 31? (norm.69?)! Sisältää CityShopparin ja Armcasen. KUNTOSALI alk. 26?/kk (312?), OHJATUT TUNNIT alk. 36?/kk (432?) Vuosikortin ostajalle kaupan päälle käytännöllinen Smartshake -shaker! OHJELMAA JA TARJOUKSIA 6.-13.5.2015! Lue lisää www.motivus.fi Jo vuodesta 1984 MOTIVUS RUOHOLAHTI VAIN NAISILLE! Itämerenkatu 21, 4.krs Joukkueen monivuotinen yhteistyökumppani onnittelee Suomen mestareita! Erkkeri, perustettu 1995, on Lauttasaaren kokenein asuntokauppias. Kun harkitset kodinvaihtoa, hyödynnä osaamisemme. Asunnonarviointi on maksuton. Soita ja sovi tapaaminen!
• Lauttasaari 6 Nro 18 ? 8.5.2015 LAUTTASAAREN KYLÄTALKOOT 23.5. n e d i o k l Kylätaataulu: aik teellä uspis o v i i s audu 12:00. t t i o . m l I kello ti kello 14:00 onsert k o o k l Ta 000:lle Tänä vuonna rannoilla riehuu 2000 talkoolaista. Tule mukaan! 2 nnassa menu: a r n o n Kasi lkoo selle ta m. i a l o o k tal am, na Nam, n eelle! h r e p o aa kok uartistit. aari m l e j h O ys ipp ääsk a hu Mukanmivat Jenny P. ina toi anna Stellan ko Kiiski. j a t n o Ju ja S low ja A S J D n esig Music d Valitse lähin siivouspisteesi ja ilmoittaudu pisteellä 23.5 klo 12:00 1. Pohjoiskaaren ja Melojantien risteys, pyöräilytie. 4. Nahkahousunkuja, meren ranta. 7. Vaskiniementien ja pyöräilytien risteys, meren puolella. 2. Meripuistotien ja Talbergin puistotien risteys, liikenneympyrän meren puolella. 5. Isokaaren ja Myllykalliontien kulma. 8. Katajaharjuntien ja Luoteisväylän risteys. 3. Vattuniemenkadun ja Veneentekijäntien kulma. 6. Takaniementien ja Tiirasaarentien risteys, meren puolella. 9. Lauttasaarentien ja Lemissaarentien risteys. www.facebook.com/Lauttasaarenkylatalkoot
• Nro 18 ? 8.5.2015 Lauttasaari 7
• 8 Saimin turinoita Saimi H. asuu saarella ja hänellä kerrottavaa. Ajatus on kovin lennokas. Tarinoita, muistoja ja kannanottoja riittää. Entisajoista sekä ajankohtaisista. Lauttasaari Nro 18 ? 8.5.2015 Nepal ? surun neiden temppe Saimi tässä hei, Naapurini järjesti eilen ehtoolla illanistujaiset. Muutamaa päivää aikaisemmin olin saanut postilokerooni pienen kutsukortin, jossa naapuri pyysi pukeutumaan rennosti ja tuomaan mukana jotakin makeaa kahvipöytään. Matalalattiabussilla numero 20 kävin Stockmannilla ostamassa rasian Vihreät kuulat -marmeladia ja lakkalikööriä. Nepalin maanjäristys kauhistuttaa. Se tuntuu raskaalta erityisesti niiden ihmisten sydämissä, jotka ovat käyneet siellä matkoillaan ja nähneet Katmandun kauniit temppelit sekä tutustuneet nepalilaisten lämminsydämisyyteen. Rennostikin omasta mielestäni pukeuduin. Olen kyllä sitä mieltä, että bleiserissä ja helmet kaulassa kylään kuuluu mennä, vaikka kyläpaikka olisi sitten vain hissimatkan päässä. Kopinakengistä olen siirtynyt sandaaleihin. Töölön torin kenkäkaupasta olen erilaisia kenkiä ostanut jo vuosikausia. Teksti Hilkka ja Anni Kotkamaa Kuvat Anni ja Joonas Kotkamaa Miten lie puheeksi tuli sisustaminen, erilaiset tavarat ja asuminen yleensäkin. Muisteltiin, kuinka tv:n antennipistokkeen paikka saneli ennen koko olohuoneen sisustuksen. Useampaa meistä yhdisti muutamat entisajan mööpelit kuten Tuomikalusteen Siesta-sohvakalusto, Rokokoo-huonekalut ja gobeliini-seinävaate Peurat lammella -aiheella. Ja ne Jalostajan vihertävät sinappilasit, jotka otettiin sitten käyttöön juomalaseiksi. Olen sitä mieltä, että olo tuntuu omalta täällä nykyisessä asuintalossa, kun on tuttuja tavaroita ympärillä. Ja jokaiseen esineeseen kun tahtoo liittyä jokin muisto. Yleensä mukava. Omalla kohdallani tosin pieni Taistelevat metsot -ristipistotyö piti hävittää, koska aina sitä katsellessa tuli mieleen sen vaivalloinen teko: ohjeiden tavaaminen, hikiset sormet ja hartioitten särky. Mutta ne pienet puiset kastanjetit. Kunniapaikalla seinällä. Ne ovat matkamuisto Kalevi Keinäsen järjestämältä Las Palmasin matkalta vuodelta 1966. Siitä matkasta olisikin paljon kerrottavaa. Illanistujaisissa ihmeteltiin, että kyllä televisio tarjoaa tänä päivänä ties kuinka monia sisustusohjelmia, joista vinkkejä oman huushollin tavaroiden järjestämiseen pitäisi kyllä löytää. Ja niissä ohjelmissa sisustustavaroita käydään ostamassa oikein alan pikkuliikkeistä. Meistä ajatus pikkutavaroiden ostamisesta kyllä tuntuu oudolta, koska yleensähän lahjoiksi tai tuliaiseksi saadut tavarat ja koriste- esineet päätyvät esille pöydille, seinille ja lipastoille.Vuosien saatossa niitä vain kertyy eikä niitä rahalla tarvitse ostamalla ostaa. Illanistujaiset sujuivat hyvin. Surullisen kuuluisat sairauskertomuksetkin jäivät kokonaan käsittelemättä, kun muu tarinointi nousi siivilleen. Pian huomasimme, että oli kotiinlähdön aika, iltauutiset jo alkamassa. Että enää ei sitten ehditty ottaa kantaa edes tulevan ostoskeskuksen nimeen. Että onko se hyvä vai ei. Vaikka itse se saatiin viidestä eri vaihtoehdosta valita. No, se aihe jääköön sitten vaikka seuraaviin illanistujaisiin. Ajattelin ne itse vuorostani järjestää. Että eletäänhän taas sovussa. Kukin tyylillään. Tätä toivottelee Saimi H. Katso maisemia lintuperspektiivistä Lauttasaari-Seuran jäsenille avautuu tilaisuus käydä tutustumassa Salmisaaren B-voimalaitoksen piippuun. Vierailu on keskiviikkona 3. kesäkuuta kello 16.30. Varapäivä huonon sään sattuessa on tiistai 9. kesäkuuta. Salmisaaren B-voimalaitoksen 153 metriä korkea savupiippu on Helsingin korkein rakennelma. Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus käydä ihailemassa Lauttasaaren ja pääkaupunkiseudun maisemia lintuperspektiivistä. Turvallisuussyistä piippuun pääsee vain pieni ryhmä, joten paikat arvotaan. Arvomme kahdeksan paikkaa määräaikaan mennessä ilmoittautuneiden Seuran jäsenten kesken. Piippuun kiivetään kierreportaita, joten kävijällä pitää olla kohtuullinen kunto. Korkean tai ahtaan paikan kammoisille käynti ei sovellu. Käyntiin tulee varata aikaa noin 1,5 tuntia. Ilmoittautumiset sähköpostilla Lauttasaari-Seuran toimistoon osoitteella seura@lauttasaari.fi viimeistään keskiviikkona 20.toukokuuta. Laita viestiin nimesi, kännykkänumerosi ja vierailun kohde. Tarkemmat tiedot kokoontumispaikasta ilmoitetaan paikan arvonnassa voittaneille. Lisätietoja antaa Ville Elomaa (ville. elomaa@kolumbus.fi). Tutustumiskäynnin järjestävät Lauttasaari-Seura ja Helsingin Energia. N epalin maanjäristyksestä kertovat uutiset herättivät muistoja ja huolia jokaisen sellaisen mielessä, joka joskus on käynyt Nepalissa. 7,9 asteikon maanjäristys oli purkanut mannerlaattojen kiukkua Nepa­ -lin huikeissa vuoristomaisemissa. Vuoriahan siellä riittää, 9 maailman 14:sta korkeimmasta vuoresta sijaitsee Nepalissa huippuna maailman korkein vuori Mount Everest, nepalilaisittain Sagarmata. 27 miljoonan hengen kansa asuu hankalissa, mutta henkeäsalpaavan kauniissa maisemissaan vieraanvaraisesti ja yhteisöllisesti. Maailman köyhimpien ihmisten hymy on herkässä ja jo­ kaisessa peltihökkelissäkin on koristeena värejä, tupsuja, lippuketjuja ja kukkaseppeleitä. Katmandussa asuu noin miljoona ihmistä, mutta kaupungin rajat ovat epämääräiset. Kathmandun laakson asukasluvun arvioidaan olevan 2,5 miljoonaa. Rakennuksia on ikivanhoista temppeleistä uusiin lasitoimistoihin asti. Vain korkeat rakennukset puuttuvat, ilmeisesti juuri maanjäristyksen takia. Kun mieleen on painunut tällainen kuva, uutisissa väläytetyt sorakasat ja romahtaneet talot ovat surullista katsottavaa. Tämän hetken tietojen mukaan noin 40 prosenttia Katmandun rakennuksista on sortunut tai kärsinyt merkittäviä vaurioita. Ja ne sitkeät ja yritteliäät ihmiset. Heidän yhä nouseva surmalukunsa hirvittää. Tarkkaa kuolleiden määrää ei ole vielä tiedossa, sil- ? Suru kuolleista tulee jatkumaan pitkään, samoin pelko siitä, oliko tämä järistys vain ennakkovaroitus vieläkin suuremmasta tuhosta. Näin yhtenäisiä temppelimaisemia ei Kat lä lähempänä maanjäristyksen keskusta olevat paikat ovat vielä särkyneiden teiden takana. Kaupungin keskustaan saakka näkyvät upeat lumihuippuvuo­ ret eivät herätä tänään ihastusta, vaan sielläkin piilee vuoristo­ ky­­­läläisten, vaeltajien ja vuo­ri­­­­ kiipeilijöiden kauheita sur­man­­ lou­kkuja. Tavallisimmat, meil­lekin tutut, vaellusmaastot ovat juuri siihen suuntaan, mis­ sä järistyk­ sen keskipiste on. Himalajalle vael­ta­­­­jien ko­koon­tumispaikka tapaa olla Pokharan kaupunki, joka on nyt kaupungeista lähinnä jä­ ristyksen keskipistettä. Tuo vuo­ ristojärven ja kukkivien puu­ tarhojen kaupunki jää matkailijan mieleen maanpäällisenä pa­­ratiisina. Ei ole tiedossa, miltä Pokharassa näyttää tänään, koska yhteydet sinne ovat poikki. Kathmandussakin on sähköä vain niillä, joilla on oma generaattori - ja harvalla on. Samalla voi miettiä miten on käynyt niille suomalaisena kehitysyhteistyönä rakennetuille ve­ sijohtojärjestelmille, joista vuo­ ristokylien asukkaat olivat niin kiitollisia. Entä miten tärähtäneitä ovat huimista korkeuseroista tunnetuille alueille rakennetut sähkölinjat, joista osa on rakennettu suomalaisena kehitysapu- Meidän silmäämme ovat monet Nepalin talot varsin heikosti rakennettuja. Maanjäristyksen raivaamisess jotka etsivät vanhempiaan.
• Lauttasaari Nro 18 ? 8.5.2015 n ja romahtaeleiden maa 9 Liity nyt hyvään Seuraan! Liity nyt mukaan Lauttasaari-Seuran toimintaan! Liittymällä voit vaikuttaa oman asuinympäristösi kehitykseen. Mitä enemmän jäseniä Seurassa on, sitä paremmin ääntämme kuullaan kaupungin päätöksenteossa. Kun liityt Seuran jäseneksi viimeistään maanantaina 11. toukokuuta, voit voittaa keittiömestarin kolmen ruokalajin illallismenun kahdelle Blue Peter -ravintolassa. Täytä jäsenlomake osoitteessa www.lauttasaari.fi tai Punaisella Huvilalla. Seuran jäsenmaksu on henkilöjäseniltä 20 euroa vuodessa. Saat maksulomakkeen kotiisi liittymisen jälkeen. Punainen Huvila avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30, muina päivinä sopimuksen mukaan. p. 050 591 6466. S-Market Itälahdenkatu, to 21.5. klo 14.00-18.30 thmandussa enää juuri ole. na? Seutua ryhdytään ehkä raivaamaan Nepaliin tehdyn perus­ kartan avulla. Peruskartta on niinikään Suomen lahja Nepalin kansalle. Nepalilaiset ovat ihania ihmisiä. Reilumpaa ja vieraanvaraisempaa väkeä saa hakea. On sääli, että järistys vie monelta nepalilaiselta sananmukaisesti leivän suusta. Suosittu matkailumaa työllistää melkoisen joukon turisti- ja vaellusoppaita, kantajia, matkamuistokauppiaita ja käsityöläisiä. Myös vuorikiipeilijöiden kalliit matkat tuovat suuren määrän rahaa maahan, jossa muita palkka- sa ovat haavoittuvimpia lapset, töitä ei ole kuin harvoille. Miten käy turismin ja kuka uskaltaa lähteä enää vaeltamaan tai kiipeämään Himalajalle? Suru kuolleista tulee jatkumaan pitkään, samoin pelko siitä, oliko tämä järistys vain ennakkovaroitus vieläkin suuremmasta tuhosta. Myös jälleenrakennus jatkuu pitkään. Ikivanhojen temppeleiden jälleenrakennus on mahdotonta. Patanin vanhassa kaupungissa on - tai oli - paljon hindulaisia ja buddhalaisia temppeleitä 1600-luvulta. Kathmandun laaksossa sijaitsee seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta. Koteja tarvitaan kodittomille valtavat määrät. Monet pääkaupunginkin rakennukset ovat meidän silmällämme varsin heikosti rakennettuja. Se saattaa olla hyvä, kun maa järisee. On parempi saada niskaansa aaltopeltiä kuin betoniseinää. Matalat rakennukset ovat Kathmandun yleisnäkymä, pilvenpiirtäjiä ei ole. Maaseudulla rakennukset on tehty usein niin, että talo on rakennettu huone tai kerros kerrallaan ja usein tyyli ja rakennusmateriaali on välillä vaihtunut. Kathmandua on sanottu tarinoiden kaupungiksi. Tämä viimeisin tarina on hyvin surullinen. Nepalin tärkein tulonlähde on turismi. Elinkeinon tulevaisuus on hämärän peitossa. Anni ja Joonas Kotkamaa kävivät Nepalissa nelisen vuotta sitten.
• Lauttasaari 10 Nro 18 ? 8.5.2015 Karnevaalitunnelmaa kirppiksellä Myllykallion ala-asteella kävi kova kuhina harmaasta sadesäästä huolimatta, kun MLL:n Lauttasaaren paikallisyhdistys järjesti perinteisen kirpputoritapahtumansa sunnuntaina 26. huhtikuuta. Tällä kertaa tapahtumaan osallistui myös Lauttasaaren musiikkiopisto. Teksti Eeva Bergroth Kuva Jasna Mieskoski M onenlaista tava­ raa not­kuvat myyn­tipöydät le­­ vittäytyivät koulun ruokalasta ai­­­ na ulkotiloihin asti, kun MLL Lauttasaari järjesti perinteisen kirpputorin. Ihmisiä parveili kojujen ympärillä tasaisena virtana sadetakit kahisten. Lasten vaatteet, kengät, lelut ja pelit vaihtoivat omistajaa letkeässä hengessä. Pajalahden päiväkodin vanhempainyhdistys piti ulkona katoksen alla kahviota. Myös Nupu­ rin tallin lupsakat ponit olivat tuttuun tapaan mukana. Pieniä ratsastajia riitti sateesta huolimatta jonoksi asti. Moni vanhempi totesikin poniratsastuksen muo­ dostuneen perinteeksi, jota odotetaan päiväkausia etukäteen. Lauttasaarelainen Jenni Hama­ ra tutki myyntipöytiä yhdessä 3-vuotiaan tyttärensä Liinan kanssa. Hän tunnustautuu kirppisharrastajaksi, joka hankkii lä- hes kaiken, erityisesti lastenvaatteet ja ?tarvikkeet kirpputoreilta. Täällä hän oli ensimmäistä kertaa ja iloisesti yllättynyt. ?Yllättävän suuri ja hyvin järjestetty tapahtuma. Ja ylipäätään hienoa, että kierrätyskulttuuri nos­ taa päätään myös täällä Larussa. Tällaisia tapahtumia voisi saarella olla enemmänkin.? Sisäänkäynnin luona myyntikojua pitänyt Katja Harviainen myi tavaroitaan ensimmäistä kertaa MLL:n kirpputorilla. ?Aiempia kirppiskokemuksia on lähinnä Hietsusta, mutta tänne aion tulla jatkossakin. Kauppa on käynyt ihan kohtuullisesti ja ilmapiiri on säästä huolimatta todella mukava?, Katja kertoi. Leppoisaa tunnelmaa arvosti myös kolmatta kertaa myyntipuuhissa ollut Hanna Litovaara. ?Kävin täällä ensimmäisen kerran asiakkaana vuonna 2010 ja nyt olemme joka kerta sisareni kanssa myymässä. Tästä on muodostunut meille jokavuotinen kevättraditio, meillä on aina nämä samat myyntipisteetkin täällä salin perällä?, Hanna hymyili ja vilkutti sisarelleen naapuripöytään. Hanna on kokenut kirppiskävijä, joka on ollut myymässä niin itsepalvelu- kuin perinteisillä kirp­ putoreilla. Hän pitää tämän tapahtuman tunnelmasta ja ihmisläheisyydestä. ?Täällä on lisäksi loistava hinta-laatusuhde, lapsiperheille täy­ del­ linen ostospaikka. Varsinkin pienten lasten ulkovaatteet kannattaa hankkia täältä?, Hanna hehkutti. 6-vuotiaalle tyttärelleen Hanna ei kuulemma enää juurikaan löydä vaatteita kirpputoreilta. Hän kannustikin koululaisten vanhempia myymään pieneksi jääneitä, hyväkuntoisia lastentavaroita kirpputoreilla. Kuten viime vuonna, kirpputoritapahtumassa myymättä jääneen tavaran sai lahjoittaa MLL:n kierrätettyjen lastentavaroiden liikkeeseen, Marskin muksuille. Sitä kertyikin yhdistyksen iloksi säkkikaupalla. Kirpputori järjestettiin myös viime syksynä ja sitä kaavaillaan taas täksi syksyksi. MLL:n Lauttasaaren paikallisyhdistys järjestää niiden lisäksi paljon erilaisia perhetapahtumia sekä ylläpitää muskaria ja perhekahvilaa nuorisotalo Apajassa. Toimintaan voi tutustua tarkemmin MLL:n kotisivuilla lauttasaari.mll.fi tai Facebookissa. Tule mukaan! Mukavat mutta myrskyisät Soitinkarnevaalit MLL:n kirpputori järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa samana päivänä Lauttasaaren musiikkiopiston Soitinkarnevaalin kanssa. Perinteisesti vappuviikolle ajoitetun karnevaalipäivän ohjelmassa oli lukuisia oppilaskonsertteja, niin pääsalissa kuin siellä täällä musiikkiopiston värikkäästi koristelluilla käytävillä. Luokkahuoneissa eri ikäisten lasten oli mahdollista kokeilla haluamiaan instrumentteja opiston opettajien opastuksella. Apulaisrehtori Anna Saunamäki vaikutti riehakkaan kakofonian keskellä tyytyväiseltä. ?Yhteistyö MLL:n kanssa on sujunut mainiosti ja päivä on ollut onnistunut. Ihmisiä on käynyt tasaiseen tahtiin huonosta säästä huolimatta, eikä menoa ole haitannut sekään, että myrsky rikkoi opiston pääoven ja ihmisten on pitänyt tulla takakautta sisään?, hän hymyili. Nupurin tallin ponit olivat perheen pienimpien mielestä parasta koko kirpputorissa. Lauttasaaren Perhesäätiö auttaa taloudellisessa hädässä Lauttasaaren kesäkotiyhdistys tarjosi perheille ja vanhuksille mökkielämää. Muuttuessaan vuonna 2002 Lauttasaaren Perhesäätiöksi se myöntää avustuksia niille, joiden talous on tiukilla. Teksti ja kuva Aila Heinonen L auttasaari on tunnettu lukuisista kansalaisjärjestöistä, jotka ovat vuosikymmenien aikana toimineet aktiivisesti lauttasaa­ relaisten elämänlaadun parantamiseksi sekä saarellamme yhteisöllisyyden ja viihtyvyyden edis­ tämiseksi yhdessä muiden toi­mijoiden kanssa. Yksi näistä monista järjestöistä oli Lauttasaaren kesäkotiyhdistys, joka perustettiin toukokuussa vuonna 1959 tavoitteena kesäkodin hankkiminen lauttasaarelaisille äideille, lapsille ja vanhuksille. Monien varainhankinta ponnistelujen jälkeen heinäkuussa 1963 yhdistys osti Rantamala-tilan Espoon Nuuksion kylästä Heinäslammen rannalta. Kesäkoti palveli monipuolisesti lauttasaarelaisia. Siellä järjestettiin erilaisia ja eri-ikäisille tarkoitettuja leirejä, retkiä ja juhlia. Myös seurakunta käytti kesäkotia toimintaansa ahkerasti. Juhan­ nus­ juhlat olivat tärkeä kesän tapahtuma. Syksyllä tehtiin mar- jaretkiä kesäkodin ympäristöön. Kesäkotia ylläpidettiin osittain talkoolaisten ja vapaaehtoisten voimin. Kun kesäkodin ylläpito alkoi tuottaa vaikeuksia, yhdistys luopui kesäkodista 23 toimintavuoden jälkeen ja myi Rantamalan tilan joulukuussa 1986. Tila palasi entisen omistajasuvun haltuun. Saamallaan myyntihinnalla yhdistys osti asuntoja Lauttasaaresta ja vuokrasi niitä edullisesti sekä käytti vuokratuottoja avustusten myöntämiseksi lauttasaarelaisille. Turvatak­seen toiminnan ja talouden Lauttasaa­ ren kesäkotiyhdistys päätti marras-joulukuussa vuonna 2001 purkaa yh­­­­distyksen ja samalla perustaa Lauttasaaren Perhesäätiön jatkamaan yhdistyksen työtä. Yhdistyksen varat ja vastuut luovutettiin säätiölle joka aloitti toiminnan vuonna 2002 välittömästi yhdistyksen purkautumisen jälkeen. Yhdistyksen hallitus jatkoi ensimmäisenä Perhesäätiön hallituksena. Yhdistyksellä oli myös toinen haave, jolla autettaisiin erityisesti Lauttasaaressa asuvia vanhuksia. Sen toteuttamiseksi koottiin yhteen lauttasaarelaisia järjestöjä, ja huhtikuussa 1971 yhdeksän järjestöä yhdessä perustivat Lauttasaaren Vanhustentalosäätiön. Aktiivisen toiminnan tuloksena säätiö avasi maaliskuussa 1975 Lauttasaaren Vanhustentalon, nykyisen Lauttasaaren Senioritalon joka tämän vuoden maaliskuussa vietti 40-vuotisjuhlaa ja julkaisi historiikin, Lauttasaaren Senioritalo 1975 - 2015. Yli kymmenen toimintavuoden aikana Lauttasaaren Perhe­ säätiö on voinut kartuttaa varallisuutta hankkimalla lisää asun­­toja, joiden vuokratuloista kertyy myös avustusvaroja. Niillä säätiö tukee taloudellisesti avun tarpeessa olevia lauttasaarelaisia vanhuksia, äitejä, isiä, lapsia ja perheitä. Säätiö voi myöntää avus­ tuksia silloinkin, kun kau­ pun­­ gin tai seurakunnan dia­ ko­­­­­­­niatyön avustusten myöntä­ miskriteerit eivät täyty. Säätiöltä voi hakea avustusta jatkuvasti säätiön hakulomaketta käyttäen. Avustushakemukset käsittelee sää­­tiön työvaliokunta. Seuraava kokous on 1. kesäkuuta. Avustushakemukset lähetetään osoitteeseen Lauttasaaren perhesäätiö, Myllykallionrinne 1 F, 00200 Helsinki. Säätiön kotisivut avautuvat kesän alussa. Lauttasaaren Kesäkotiyhdistys muuttui 2002 Lauttasaaren Perhesäätiöksi. Se auttaa taloudellisesti avuntarpeessa olevia lauttasaarelaisia. Hakemuksia voi lähettää toukokuun loppuun saakka.
• Lauttasaari Nro 18 ? 8.5.2015 Härligt väder hade vi under Östermalmsbesöket! 11 Körsbärsträden blomstrade redan i Kungsträdgården. Ett dopp in i det svenska student- och affärslivet Lykkis gymnasister åkte till Stockholm för att bekanta sig med affärslivet och kulturen i Sverige. Text Elina Rusi och Kaisa Tissari Bild Anna Silfverberg, Ksenija Puolakainen och Aino Puttonen L ykkis gymnasister åkte till Stockholm för att bekanta sig med affärslivet och kulturen i Sverige. Första dagen började med ett besök till ett motsvarande gymnasium, Thorens Business School, där bi­ trädande rektor Johan Sparr­ man visade oss runt på skolan efter en tankeväckande presentation och diskussion. Moderna utrymmen, case-baserad undervisning och dress code förmedlade oss en företagsam stämning på skolan. På eftermiddagen tog vi en rundtur på Stockholms universitet där finländaren Matias Åberg, som gör magisterprogrammet i statsvetenskap, berättade om möj­ ligheterna att studera i Sverige efter gymnasiet. Det gäller att ha ett bra avgångsbetyg samt bra vitsord i studentskrivningarna för att komma in på universitetet. Språkkunskaper är nyttiga, men man klarar sig även med B-svenska! Matias tipsade oss om att man nog själv måste vara aktiv och utåtriktad för att hitta nya vänner i Stockholm. Han rekommenderade också universiteten i Lund och Uppsala, eftersom de har ett livligare studentliv. Många gymnasister tyckte att det vore kul att studera i Sverige! Dessutom skulle man inte behöva plugga till inträdesproven genast efter studentskrivningarna. Under resan fick vi möjligheten att besöka Finlands Ambassad i Östermalm. Katarina Bäckman från ambassaden presenterade deras verksamhet. Markku Sirviö från Finsk-svenska handelskammaren berättade med över 30 års erfarenhet om det svenska näringslivet och de kulturella skillnaderna mellan Finland och Sverige, speciellt i affärslivet. Den typiskt finska autoritära stilen med fokus på effektivitet fungerar dåligt i Sverige. Man ska hellre föra en dialog med samarbetspartnern. Och inte ge upp för lätt. Man ska aktivt ringa efter och hålla kontakten om man vill sälja sin idé eller produkt till en svensk. Och även om svenskarna påstår att det går bra på engelska uppskattar de dem som talar deras språk. Gymnasisterna var också nöjda med att den finska utbildningen uppskattas högt i Sverige och att finländarna anses vara flitiga och pålitliga arbetare. Våra gymnasis- På Söder. Vid Slussen kan man se flera av Stockholms berömda sevärdheter. ter uppmuntrades att söka Nordjobb och senare också praktikantplatser i Sverige. Ingen dum idé. I tre dagar fick vi uppleva och studera den svenska kulturen och språket. Men vi fick också se den ur en annan synvinkel. Lina Puranen, en andra generationens invandrare, mötte oss på Finlands­ institutet och berättade om sin uppväxt i Sverige på två språk och mellan två kulturer. Dessutom var Lina insatt i ungdomskulturen och hon berättade bland annat om de trendigaste rap-drottningarna och de roligaste komediserierna i Sverige för tillfället. Till exempel SVT Play, den svenska motsvarigheten till Yle Arenan, hjälper till om man vill förbättra sina språkkunskaper med hjälp av humor. Alla som var med på resan är säkert eniga om att vi finländare och svenskar är så lika men ändå olika. Efter alla besök och upplevelser förstår vi bättre att en helt annan värld med sina möjligheter öppnar sig för dem som kan eller är villiga att lära sig språket. Någonting att tänka på! Resan arrangerades i samarbete med nätverket Svenska Nu samt med stöd från Svenska Kulturfonden.
• Lauttasaari 12 Nro 18 ? 8.5.2015 Mor, lilla mor Mor lilla mor, vem är väl som du? Ingen i hela världen. Du är mig nära i bön, i dröm, vart jag så ställer världen. Texten är skriven av Astrid Gull­ strand. År 1912 publicerades den i hennes diktsamling På stjärnestig. Sex år senare tonsattes dikten av Ellen Heijkorn. Visan väcker tankar och minnen samtidigt som begreppet mors dag är känsloladdat. Många barn minns sin mor med glädje och tacksamhet medan andra helst inte vill tänka på sin barndom som väcker smärtsamma minnen. Benita Backas-Andersson gav nyligen ut en bok När rädslan vilar där hon berättar om sin uppväxt på 1950-talet med föräldrar som inte ?tyckte om varandra?. Det är kuslig läsning om ett barns utsatthet. Grannarna visste hur det var fatt men ville inte blanda sig i. Som vuxen har Benita försonat sig med sin barndom och förmått gå vidare. Boken är nu i sin fjärde upplaga. Manuset är översatt till finska av Liisa Ryömä med hopp om att få en förläggare för den finska utgåvan. Från min barndom på Drumsö minns jag att vi gjorde morsdagskort i barnträdgården och senare i folkskolan för att överräckas till mamma med vårens första blommor; tussilago, vitsippor och blåsippor (numera fridlysta) som det fanns rikligt av på Drumsö. Mor lilla mor. Klass III. Drumsö folkskola 1949. Benita Ahlnäs Morsdagskort. Drumsö barnträdgård. 1946. Benita Ahlnäs JUHLA MOKKA kahvi 500g 3pkt, myös tumma paahto 10 2kpl/140g K-Plussa-kortilla 3 pkt 2 50 2 pkt (8,93kg) Morsdagskort. Klass I. Lönnbeckska samskolan. 1950. Benita Ahlnäs Ha en trevlig mors dag! Benita Ahlnäs Tryckt morsdagskort 1953 Tarjoukset voimassa 7.-10.5.2015 FAZER MARJAPIIRAKAT VARHAISPERUNA K-Plussa-kortilla ? Mamma skulle vara befriad från köksbestyren. Efter att hon hade uppvaktats med kaffe på sängen, eller snarare i sängen eftersom kaffet alltid skvalpade över, så förbereddes frukostmiddagen som det hette på den tiden. Potatismos och knackkorv och riven morot stod ofta på menyn och som dessert fattiga riddare med jordgubbssylt och en klick vispgrädde. Så var det i vår familj. Morsdagen har säkert firats på många andra sätt och under andra omständigheter. Kanske har det varit stora släktkalas med olika generationer eller så finns det familjer där dagen på grund av olika omständigheter inte har firats. Kanske har mamma varit intagen på sjukhus och det har blivit ett besök vid sängkanten. Eller så har barnen inte brytt sig om sin mamma. Jag råkade höra i drumsöbussen en replik: ?Min mamma tänker bara på sig själv. Jag tror att hon inte alls tycker om sina barn.? Åren har gått. De forna barnen har blivit mödrar och firas i sin tur av sina barn. Kanske blir det en bukett vitsippor. Kanske uppvaktning tidigt om morgonen. Eller så en god måltid i hemmiljö. Eller buffetlunch på någon restaurang på Drumsö. Espanja 0 89 kg Erä! Tuore KOKONAINEN KIRJOLOHI Suomi/Ruotsi 5 99 kg Rajoitus 2 kalaa/talous (6,66kg) (raj. 1 erä/tal.) Yksittäin ja ilman KPlussa-korttia 4,75/pkt (9,50kg) Yksittäin ja ilman K-Plussa korttia 1,45/pkt (10.36 kg) K-Extra Oliivi on äitienpäivänä Suomen aukiololain mukaisesti suljettu, muuten palvelemme normaalisti. Huom! 14.5. Helatorstaina palvelemme poikkeusluvalla 12-21. K-Extra Herkkulautta palvelee äitienpäivänä 9-23, muuten palvelemme normaalisti. Helatorstaina palvelemme 9-23. MANSIKKA 250g rasia Espanja 1 89 rs (7,56kg) Tarjoukset voimassa 7.-10.5.2015 PENSASMUSTIKKA REILUN KAUPAN RUUSU 125g rasia Espanja 10 kpl Kenia 1 89 rs (15,12kg) 5 60 nippu TROPICANA TÄYSMEHUT 0,85L 2 99 tlk (3,52L)
• Lauttasaari Nro 18 ? 8.5.2015 13 Ajaton citykoti Lauttasaaresta Nyt ennakkomarkkinoinnissa! www.skanska.fi/cordelia visualisointi visualisointi As. Oy Helsingin Cordelia, Kiviaidankatu 5 ? www.skanska.fi/cordelia Ennakkomarkkinoinnissa kerrostalokoteja merellisessä Lauttasaaressa! Cordelia rakennetaan viihtyisään asuinkortteliin, jonka keskelle rajautuu puistomainen piha-alue. Täältä on lyhyt kävelymatka niin merenrantaan kuin metropysäkillekin. Kiinnostuitko? Lisätietoja asuntomyynnistämme puh. 0800 162 162 (maksuton), asuntomyynti.paakaupunkiseutu@skanska.fi Cordeliasta löytyy vaihtoehtoja monenlaisiin elämäntilanteisiin. Etsitkö kompaktia pienempää asuntoa ilman saunaa, vai kenties isoa kotia, johon voi liittää pienemmän sivuasunnon? Kun varaat kotisi ajoissa niin tämäkin on mahdollista. Talon 6. kerroksessa sijaitsee hulppea saunaosasto. Kaikista kerroksista kulku hissillä korttelin alla sijaitsevaan autohalliin. Energialuokka C. Oma tontti. Arvioitu valmistuminen loppuvuodesta 2016. Huoneistoesimerkkejä 1h+kt 32,5 m2 1h+kt 35 m2 1h+kt+työtila 56 m2 2h+kt 42,5 m2 3h+kt 54,5 m2 3h+kt+s 77 m2 3h+kt+s 89,5 m2 3-4h+kt+s 94,5 m2 4h+kt+s 119 m2 3. krs 2. krs 1. krs 2. krs 2. krs 2. krs 1. krs 1. krs 3. krs mh. ? 74.100 71.700 90.000 92.400 111.900 137.700 142.500 151.500 207.000 vh. ? 247.000 239.000 300.000 308.000 373.000 459.000 475.000 505.000 690.000 e 1 2 is t ä - 18 ÄLÄ KULJE OSTOSTESI OHI. ii k l a k os k l o . 5 . 14 ee l e v p al MUKAVAN KOKOISESSA RUOHIKSESSA ON KAUPUNGIN PARAS RUOKAKAUPPA, OIKEA RAUTAKAUPPA, SISÄLEIKKIPUISTO, ALKO, APTEEKKI SEKÄ MONTA MUUTA ERIKOISLIIKETTÄ JA RAVINTOLAA. TARJOLLA ON KAIKKI OLENNAINEN ARKEEN JA JUHLAAN, MUTTA EI YLIMÄÄRÄISTÄ. NIINPÄ ASIOINTIKIN ON SUKKELAA. PERILLE PÄÄSET KÄTEVÄSTI JULKISILLA JA AUTOILIJOITA ILAHDUTTAA TUNNIN ILMAINEN PYSÄKÖINTI K-PLUSSA-KORTILLA. TERVETULOA! A UUIKTSETSSA: RUOH facebook.com/kauppakeskusruoholahti Itämerenkatu 21, 00180 HELSINKI ? www.kauppakeskusruoholahti.fi AVAJAISET 21.5.