• Levikki 52 000 joka torstai! Kesä- s alastu k -25% Pulkamontie 8 96900 Saarenkylä 045 880 9445 KAUSIVARASTON TYHJENNYS! Murray TD taikkurin M ajolei ruohon-/ e ostajillenkeräys lehd per tai swee kärry perä AN KAUP E! PÄÄLL arvo 273,27 73 TORRIILISEV NYSKYS ÄTLÄV Teollisuustie 12 B I 96320 Rovaniemi I p. 020 792 0400 | ma-pe klo 8-17 I www.polarrengas.fi Hinnat voimassa 9.9.2012 saakka. VÄLTÄ SYKSYN VESILIIRROT KesärenKaat nyt ulosheittohintaan HUOLLAMME KAIKKI MERKIT JA MALLIT TAKUULLA korotonta mak suaikaa 6kk PIKAÖLJYNVAIHTO Maksa ostos kuudessa tasaerässä, kulusi on 4 euron tilinhoitopalkkio/kk 35 30.8.2012 VIIKKO www.lappilainen.fi 20. VuOsIKerta parhaimpaan hintaan! Myös postitse www.kullanosto.fi OSTAMME KULTAA Käteisellä: 14K 17,67/g 18K 22,81/g Vaihdossa: 14K 22/g 18K 28/g Kalevala Koruja Lapponiaesittelypäivä PE 31.8. klo 11-18 Tuo tämä mainos myymäläämme, niin saat +10 % lisää päivän hintaan! ROVANIEMI: Rovakatu 25, p. 044-740 3360 ark. 9-18, la 10-15, www.timanttiset.fi LAADUKASTA MAJOITUSTA KESKELLÄ ROVANIEMEÄ Ounasvaaran Lakituvat sijaitsee Ounasvaaran maisemissa, kävelymatkan päässä Rovaniemen keskustan palveluista. Kaupunkiseikkailujen ohella Safartican monipuoliset ohjelmapalvelut tarjoaa virkistäviä vaihtoehtoja niin luonnonrauhasta nauttiville kuin seikkailunhaluisille hurjapäille. RENTOUDU JA OLE KUIN KOTONASI! TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: SAFARTICA - Koskikatu 9, ROVANIEMI p. (016) 311 485 safartica@safartica.com www.safartica.com Vauh d seikka ikkaita Virki iluja lomastävää ilua! 1490, 1,5 mm - 3,0 mm Ajoleikkurit alk. Kenkätorilta Cofra turvajalkineet POISTOHINNOIN TASARAHALLA 10, 20, 30, 40, ERÄ ha puutareita kalusttopois ! hinnoin Löydät meidät myös facebookista. Sisäkenkiä, nilkkureita, talvikenkiä, maihareita! Trimmereiden siimoja a laaja valikoima! kpl Palvelemme e ark. 7.00-19.00, la 9.00-16.00, su 12.00-16.00
• 2 LEVIKKI 52 000 JOKA VIIKKO. TORSTAISIN. LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi utsjoki inari enontekiö muonio kittilä sodankylä savukoski kolari pelkosenniemi pello salla rovaniemi ylitornio tornio keminmaa kemi simo 30.8.2012 p ä ä K I R J O I T u S | sa tu La pi nl ampi kemijärvi tervola ranua posio Maksuton näköislehti jo keskiviikkoisin: www.lappilainen.fi K O L u m N I | unt o M at i nl ompol o Nuoret on saatava työnsyrjään kiinni Helsingin Sanomien mukaan Rovaniemi, Ko- paitsi olemassa vaara, että tie katkeaa kolari ja Ylitornio ovat kuntia, joissa nuorten konaan. Mitä pidemmälle työelämään pääsy viivästyy, sitä vaikeampaa työn syrjästä on syrjäytymisriski on suurin. saada kiinni. Rovaniemellä useampi kuin joka kymmenes nuori jäi tänä syksynä ilman koulutuspaik- Vielä tärkeämpi näkökulma on kuitenkin kaa. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelun yksittäisen nuoren näkökulma. Reteistä keskeyttää vuosittain yli 14 prosenttia opiske- puheista viis, ei kukaan oikeasti halua olla lijoista ja Muurolan lukiossakin 13 prosent- tarpeeton, ei toivottu, turha, työtön, syrtia. Ylitorniolla ilman koulutuspaikkaa on 14 jäytynyt, omaa paikkaa vailla. Tutkimusten mukaan työttömyys syö itsetuntoa ja jatkuprosenttia nuorista. essaan aiheuttaa masennusta ja vaikeuttaa Rovaniemeläisistä alle 24-vuotiaista joka työn löytämistä. kymmenes on työttömänä. Kolarissa peräti Siksi jokainen opiskelupaikkaa tai työtä vaille 16 prosenttia nuorista. jäävä nuori on liikaa. Luvut ovat karuja, monestakin näkökulmasta. Kyse on tietysti valtavasta kansanta- Toivottavasti tulevat kuntapäättäjät herääloudellisesta tappiosta, kun näiden nuorten vät entistä terävämmin toimimaan nuorten reitti opiskelujen kautta työhön ja tuottavaksi syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja pysäyttämiyhteiskunnan jäseneksi mutkistuu. On sitä seksi. satu.lapinlampi@lappilainen.fi Tij m en va n Do bb en bu rgh /s xc Käythiin koulua Näkyvät kläpit taas alkanheet koulun. Niin sannoo Aate ja puhistaa sormila varphaittensa väliä. Kuulema kaivo kuivanu ja veestä on huono. Muistelee samala kansakoulua. Ei saaha kuulema nykysin kuria ko puhe ei auta. Mutta olthiin sitä sillonki jos minkälaisia. Eikä piisanheet puhheet sillonkhaan. Sata oli heitä ollu oppilasta ja puoleksi poikia. Semmosia mettäperitten harjasniskoja. Osa oli rohki krantusti puhuteltavia. Kerranki löi opettaja karttakepin sälöiksi ko piti Armakselle jostaki saarnaa. Ja pani tämän hakehmaan liiteristä koijunsäippää uuen kepin kalupuuksi. No Armas toi metrisen halon ja löi sen opettajalle pöythään. Sano vielä että tämän pitäs kestää sulla eläkheele saakka. Opettaja siihen että tästä ei Armas kunnian kukko laula. Armas päästää naukean pierun ja sannoo että tuossahan se jo laulo. Terhveyenhoito oli hankala asia. Meiloli semmonen rohki raavas ja vöyreä terhveystäti kirkolta. Ko se ilmotethiin tulevaksi niin kauluskarvat olit kaikila pystössä. Silloli matkassa vistoja piikkiä ja nytki tulossa aamula yheksältä. Mutta met tehimä vastaiskun. Iltamyöhäsellä ahersimma maantien laithaan lumesta levikheen tyhjän pääle. No sehän oli tullu viittä vaile yheksänja aijaa tuhhauttanu klasia myöten sinne kinokseen. Tiima meni ko oli saatu sieltä pinthaan. Ei ollu ajoissa paikala ja met lähimä koko roikala kotia. Rokuli sille tuli. Mutta ussein se sai meät kiini. Kassula oli tavalista rutompi piikkipölkö. Sen vuoro tuli ja se pani tosissansa vastaan. Sitä oli piättämässä opettajia ja terhveystätin lisäksi lääkäri. Siihen nouethiin vielä paikala ollu nuohoojaki. Siinä olit sitte viranomasten valkeat takit ko korsteenista veetyt. Ja Kassu pyöri knipun sisälä ko veivarin terä. Viimen sano nokinaamanen lääkäri että kyllä se piikki taisi potihlaasseen sattua ko kukhaan muu ei huutanu. Olima poikain kansa kerran rohki villissä syynissä. Se lääkäri lasketutti housut alas ja piti kattelmuksen alakerthaan. Nosteli pussia jonkulaisela kapustalla. Kuulema katto että onko kivekset laskeintunheet kunnola. Se Eero sannoo että hällä net on joskus heltheelä polvissa saakka ja eikös sole hyä merkki. Mutta ko toukokuussa uipi niin jalkoväli oli sileä ko Tyyne-tätilä. Lääkäri siihen että näinhän se arjessa mennee. Silti opettaja sano laittavansa käytöksen alenuksen työn alle. Opettajat olit siihen aikhaan isoja herroja. Niinko yläpuolela olevia henkiolenoita. Net asuit koulun yläkerrassa. Kerran met tulima jo tiimaa ennen alotusta koulule kamuamhaan. Oli satanu tuohreen lumen ja siinä näky opettajan jälkiä. Menny oli kartanun poikki hyysikhään ja takasin. Rankisen Heikki sannoo totisena että näyttää opettaja Heimo Mönni käyhneen paskala. Että aivan ihmisen konstit silläki. Ei sollu opettajain vika se. Niitä vain piethiin ylempinä ko pöllitupakkaa tuhertavia tukkimiehiä. Tai sarkahousun perä maantiessä hevosta toruvia maamiehiä. Net ko olit unheuttanheet että mitä veelä tehhään. l u k i j a n k u v a | Heikki Ma r ttila Lapinpöllö katseli pihalla liikkujaa kaikessa rauhassa.
• LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi 3 K AT u g A L L u p riitta Kemppainen-Koivisto Mitä toimia kunnassanne on tehty nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi? anttI Määttä, HaLLIntOjOHtaja KOLarI Kolarissa on nuorten työpajatoiminta, perhetyötä sekä etsivää nuorisotyötä. Lisäksi toimivat peruspalvelut ehkäisevät omalta osaltaan nuorten syrjäytymistä. jaana KOsKeLa, KunnansIHteerI PeLKOsennIeMI Pelkosenniemi on onneksi pieni kunta, jossa monet alan ammattilaiset tekevät työtä yhdessä nuorten hyväksi jo erittäin varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisy on valtti. HeLI Knutars, HaLLIntOjOHtaja POsIO Posiolla alkaa etsivä nuorisotyö, työpaja toimii ja nuorisotila Apajassa on nuoria aktivoivaa toimintaa. Nuorten syrjäytyminen on huomioitu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa ja kunnan edustaja istuu Lapin nuorisopoliittisen ohjelman ohjausryhmässä. Lukijalta Lukijalta-sivu on avoin kanava kaikille Lappilaisen lukijoille. Periaatteena on, että asiat voivat riidellä, mutta ilkeily on tarpeetonta. Kirjeessä on oltava kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. tekstin pituus saa olla enintään 1 200 merkkiä välilyönteineen. toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita ytimekäs mielipiteesi ja lähetä se osoitteeseen: Lappilainen, Pohjolankatu 2, 96100 rovaniemi tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@lappilainen.fi. S u O R A A p u h ET TA Lestadiolaisessa uskossa on jotakin Lestadiolaisessa uskossa jotakin on. Mutta mitä? Minusta ei koskaan saada ja tule kunnon vanhoillislestadiolaista, mutta ei myöskään tämän uskonliikkeen elämäntavan ja kulttuurin hylkääjääkään. Olen kai väliinputoaja, mutta se ei kiusaa minua. Muita kylläkin. Tässä uskonyhteisössä voi nähdä paljon harrasta ja aitoa uskoa, mutta myös epäuskoa ja valeuskovaisia. Jopa huijareita. Minua ei kiinnosta tippaakaan, onko tämä usko oikeassa tai väärässä. Seuraan ensisijaisesti, missä määrin se on pohjoisen ihmisen mielenja sielunmaiseman tulkki ja edistää ihmisoikeuksia ja antaa arvoa elämälle ja ihmisyydelle. Olen havainnut, että lestadiolaisuuden maailmankuva on suppea, vastenmielisen itsekäs ja omaan napaan tuijottava. Lähtökohtana on, että kunhan minä, minä pelastun ja olen saanut synnit anteeksi ja perin taivaan valtakuntakunnan ja pääsen paratiisin ihanuuteen, epäuskossa olevien kohtalosta ei niin väliä. Tietysti käännytystyötä tehdään, että uskovien porukka olisi suuri, eikä taivaassa tarvitsisi yksin kököttää. Ennen kaikkea olisi mahdollisimman paljon saman paikkakunnan kavereita. En halua piehtaroida tässä uskossa, vaan rimpuilla ja päästä siitä irti, mutta en ole onnistunut siinä. Monia vuosikymmeniä on kulunut uskon ahtaissa ympyröissä ja seuroissa pyörimisessä, eikä se ole johtanut mihinkään paitsi että elämä on valunut silmieni ohi kovin elämättömänä. Mutta toisaalta joiltakin osin on ollut kyllä mielenkiintoista seurata ihmissielujen metsästäjän uskoa ja sen hörhöilyä, vapautta rajoittavia syntiluetteloita, miten pitkälle se fundamentaalisessa ja autoritäärisessä kiihkossa uskaltaa mennä uskonorjalauman koossa pitämiseksi. Olen minä yrittänyt tämän uskon aktiivista unohtamistakin monella konstilla, mutta toistaiseksi tuloksetta. Vanhoillislestadiolaisessa uskossa on jotain surkean pientä neulansilmän ahtautta, typistävää ja ahdistavaa, mutta samalla sanomattoman suurta ylimaallista taivaallisen avaraa. Ei sitä voi selittää, mitä se on? Jotakin selittämätöntä siinä on. Joka on kerran lestadiolainen on aina lestadiolainen, eikä sen vaikuttavasta piiristä noin vain karata maailman tuuliin. Tämä usko kyllä yllä pitää ja levittää pelon ja kauhun ilmapiiriä ja tunnetta sielun joutumisesta kadotukseen ja helvetin ikuiseen piinaan, jos ei usko oikealla tavalla. Mutta ei sekään ole koko selitys tästä hullusta uskosta. Jotakin selittämättömän taivaallista tässä uskossa on. Mutta en tiedä mitä? Silti minä uskon. Pentti Harjumaa runoilija-toimittaja, rovaniemi kokoomus kyykyttää köyhiä Kuntaministeri Henna Virkkunen ampui kuntiin täyslaidallisen kertoessaan tulevista kuntien pakkoliitoksista 2014, johon mennään olipa kunta rikas, köyhä kriisissä oleva tai kriisiytyvä kunta, joita Suomessa on mittava määrä. Tämän kokoomuksen tavoitteen toi Henna Virkkunen 20.7. tv-mediassa kaiken kansan tietoon tapauksessa Luvia, jossa hän yksiselitteisesti kertoi hallituksen käyttävän pakkovaltaa, mikäli Luvian kunta ei ylhäältä tulevia komentoja kuuntele. 20 000 asukasta kunnissa on Hennan mukaan hallituksen vähimmäisasukastavoite, josta ei tingitä. Pakkovalta on tämän hallituksen käyttösanastoa, jota demarit ja vasurit eivät ikäänkuin hyväksy, mutta juoksevat kokoomuksen perässä minkä ehtivät piiruakaan suuntaa muuttamatta. Vasureille maantieministerin ja oopperaministerin postit on auvoisaa arvovaltaa, josta ei voi luopua menipä kansalaisillamme syteen tai saveen. Demarit ovat olleet äärioikeistoa Lipposesta alkaen ja ovat vasurien tavoin kokoomuksen juoksupoikia, kuten keskusta Mari Kiviniemen aikana. Kokoomus on ainoa puolue hallituksessa, jolla on politiikan linjat kunnossa, eli köyhät kyykkyyn, omien, sekä päätettyjen EU-tukivelkojen maksumiehiksi. Suomen velat ovat pikapuolin kahden vuoden budjettia vastaava summa. Velan määrä 100 miljardia lähestyy noin 7 miljardin vuosivauhtia velan ylittäessä pikapuolin 95 miljardia ja 100 miljardia jo 2013. Pelkästään valtion vuotuiset korkomenot ovat 2,3 miljardin tasoa, joka nousee vauhdilla. Eu:n kreikkoihin on kylvetty veronmaksajien velkavastuita jo liki 40 miljardia, eli kohta yhden vuoden Suomen budjettia vastaavan määrän. On kerrottu, että ruoka kallistuu vuoden lopussa viiveellä muutaman prosentin ja varmasti nousee eduskunnan juoksupoikien hyväksyttyä arvonlisäveron 1 prosenttiyksikön noston vuodelle 2013, joka kohdistuu Suomen kansan enemmistöön. On veronmaksajalla maksamista! Erkki Hast Osmo Kammonen savukoski, peruss. T E KSTA R I T RAkAstAN sinua, Paula. ajat häiritsevästi ilta kymmenen jälkeen. Tiedämme missä asut. Lopeta, asia ei jää tähän jatkossa. T. Jani EskO lainaa sinä Simelle rahat, niin se pääsis veloista pois. Näyttää niin toivottomalta. tUMMAhIUksINEN, tosi kiva ja luonnollisesti myyntityötään hoitava nuori. Kiitos! Valittaja, kato peiliin! Hymyilyttääkö :) T. Tyytyväinen asiakas :) ONkO joku ottanut elämäntehtäväkseen mollata CM:n mansikanmyyjiä? Törkeää! Ihania ja herttasia tyttöjä ja palvelu on aina ollut ensiluokkaista :) hanhen pyynti Taas tehtiin merkillisyyksiä ja nyt se kohdistui hanhien pyytäjiin. Pyynnin aloitusaika 20.8. on ollut aivan hyvä. Nyt jotkut täysin ymmärrystä vailla olevat tahot siirsivät aloituksen päivämäärän 10.9. Ainakin Inarin tienoilla, jonka tunnen tosi hyvin, hanhet ovat jo muuttamassa etelämmäksi tuohon aikaan. Niitä ei havaitse kuin sattumoisin Pohjois-Lapissa! Pienet metsälammet eivät enää syksymmällä kiinnosta hanhia ja mustikatkin ovat melkein poikkeuksetta tuohon aikaan jo paleltuneita. Hanhet sanovat että hyi, eivätkä huoli! Pienet lammet lennetään jo tuolloin yli kakinan kanssa. Ei Kittilän tienoot näytä sen paremmilta noin myöhään syksyllä. Voi teitä humpuukit päättäjät. En malta olla mainitsematta samalla keväisestä karhun hiihdosta. Kuinka mahtavalta tuntuisikaan tosi metsästäjistä, kun vapun tienoilla saisi vaikkapa viikon hiihtämällä pyytää karhuja! Se olisi jotain. Hiihtokykyisiä metsästäjiä on tosi vähän. Kittilässäkin lienee 5­7. Kokeillaan ensi keväänä! Kalevi Niva Hanhimaa, Kittilä AINAINEN syyttä suotta hampaissa pitäminen, onko se paholaisesta... Vai sairautta hoitoon. MIksI yhä useammin kaupan kassalla hämmästyy tuotteiden hintoja, jotka eivät ole samoja kuin hyllyihin laitetut. T. Miksi sIttARIN mansikkatytöt todella ystävällisiä. Olisikohan joillakin peiliin katsomisen paikka? Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan... kROssIPYÖRÄLLÄ musta-valkea Kemijärvellä BBl XX rekisterinumero kokoomus kyykyttää köyhiä Taas on kulunut vuosi, marjasato on kypsynyt ja ulkomaalaiset poimijat ovat tulleet. Voi sanoa, että muuta ei sillä rintamalla ole tapahtunutkaan, ei ainakaan meille kylissä asuville marjastajille. Ulkomaalaiset poimijat kulkevat marjapaikoilla kuten ennenkin, ei näytä 2:n kilometrin sääntö vaikuttavan. On ollut asiasta puhetta ministeriötä myöten, mutta mitään konkreettista ei ole tehty. Tilannetta voi verrata tupajumiin: kun se kerran on taloon pääsyt, ei sitä oikein ole mahdollista saada pois. Ihmisillä ei ole laillisia keinoja pitää puoliaan marjapaikkojen valtaajia kohtaan, eivätkä poliitikot ja virkavalta pidä vaatimuksia arvossaan. Kun vielä kylistä perustettu neuvottelukunta osoittautui marjayritysten käsikassaraksi, odotettu apu jäi saamatta. Niin sanotun marjapuhelimen toiminta lopetettiin sinne saapuneiden asiattomien yhteydenottojen perusteella. Eikö "asiattomuudet" ole eräänlainen osoitus ihmisten turhautumisesta? Kylien ihmiset joutuvat nyrkkejään puristellen katsomaan sivusta, kun ulkomaiset marjastajat tyhjentävät läheiset marjapaikat. Tämä on vakava ongelma ja siihen tulisi saada toppi. Ulkomaalaisille olisi marjamaita vaikka kuinka paljon kyläyhteisöjen ulkopuoleltakin. Heille on annettu autot käyttöön, joten ei luulisi olevan vaikeaa ajaa sillä muutaman kymmenen kilometriä kauemmas. Ei ole tuettu pienituloisia työttömiä vastaavasti. Tämä kaikki sotii oikeustajua vastaan, sillä ihmisiltä on viety mahdollisuudet vaikuttaa asiaan. Yhteiskunta on muuttunut niin, että päättäjät eivät joko halua tai eivät uskalla nousta epäkohtaa korjaamaan. Erikoista tässä marjanpoiminta-asiassa on myös se, että kun ihmiset peräävät oikeuksiaan, niin toiset mollaavat ja ivaavat oikeuksiensa perääjiä. Mitenkähän he sitten käyttäytyvät, kun heille tärkeitä asioita ja oikeuksia aletaan polkemaan? Marjafirmat väittävät ohjeistaneensa poimijat pois kylien läheisyydestä, mutta kun seuraa tuota rallia, niin huomaa, etteivät puheet pidä paikkaansa. Eivät ihmiset näiden poimijoiden käyttöä vastusta, vaan kyse on enemmänkin pelisäännöistä, jotka tulisi saada pakollisiksi. Kyse on siitä, että ulkomaalaiset poimijat tuotiin maahan, jotta saatiin poimijoille maksettavat hinnat alas. Marjafirmat saavat suuremmat voitot käyttämällä näitä ihmisiä hyväksi, semminkin kun heillä ei ole mitään lain tuomaa suojaa tukenaan. Lopuksi: Esittäisin Kemijärviläisille marjanpoimijoille, että marjoja myydessämme suosisimme paikallista marjanostajaa. Mauri Rytilahti Kemijärvi tEkstIVIEstIt NUMEROON 173322 Viestin pitää alkaa LaPPI teKstarI, sen jälkeen välilyönti ja oma viestisi. esimerkkiviesti: LaPPI teKstarI elämä on kivaa. Merkkejä saa olla enintään 160. tekstiviestin hinta on 90 senttiä/viesti. Palvelu toimii yleisimmillä matkapuhelinoperaattoreilla. toimitus valitsee julkaistavat mielipiteet.
• 4 LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi XXXII ROVANIEMI-VIIKKO 8.-9.9.2012 Lapin ammattiopiston luonto- ja ympäristöalan toimipiste, Metsäruusuntie 18, Pöykkölä, 96400 Rovaniemi Myynnissä kesän ja alkusyksyn satoa sekä käsitöitä ja designia. Markkinaisäntänä trubatuuri Jukka Sirkkala Ohjelmassa: Työnäytöksiä, moottorisahataiteilija Mikko Virkkula. Kotieläinpuisto, hevosajelua, ym. Myytäviä tuotteita: käsitöitä, vihanneksia, perunoita, juureksia, Lapin rieskaa, Inarinjärven savusiikaa ja rautua, ym. Puffetissa lohikeittoa ja muita herkkuja. LAO:n kotaravintolassa kahvia ja täytettyjä lettuja. Lisätietoja p. 0400 299 573
• LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi 5 Luvatonta pyyntiä Poroenolla Kalastajat havaitsivat luvatonta ja laitonta verkkokalastusta Enontekiön Lätäsenon virkistyskalastusalueella. He ilmoittivat asiasta Lapin rajavartioston johtokeskukseen. Alueella kalassa olleen nelihenkisen seurueen kaksi jäsentä oli innostunut laskemaan mukanaan olleen kumiveneen avulla verkon Poroenoon Runkkakosken alapuolelle perjantaina 10. elokuuta. Lapin rajavartioston suorittamassa tutkinnassa saatiin selvitettyä luvattomaan pyyntiin syyllistyneiden henkilöllisyys. Epäillyt, ulkopaikkakuntalaiset miehet myönsivät luvattoman pyynnin ja heille kirjoitettiin asiasta rangaistusmääräykset. Tapauksesta ilmoittaneet kalastajat olivat tarvittaessa valmiita myös todistamaan asiassa, koska tekijöitä ei viranomaisten toimesta tavoitettu itse teosta. Lapin rajavartioston johtokeskukseen tullut kansalaisen ilmoitus johti sakkoihin. ajassa rovaniemi, Kolari ja Ylitornio syrjäyttävät nuorensa Lappilaisen avustaja riitta Kemppainen-Koivisto kysyi kunnallisvaaleihin ehdokkaita asettaneilta puolueilta, mitä toimia he tekisivät, jotta nuorten elämän peruspilarit pysyisivät kasassa. Ohessa viiden suurimman puolueen ehdokkaan vastaukset. Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien vastausta ei saatu määräaikaan mennessä. uhKA: KOuLupAIKAN puuTE JA KESKEYTTämINEN miten tehdä oppimisesta mielekästä ja motivoivaa? rovaniemellä liki 11 prosenttia nuorista jäi ilman koulutuspaikkaa. ammatillisista oppilaitoksista eroaa 14,4 prosenttia eli 393 nuorta. Muurolan lukiosta eroaa liki 13 prosenttia. Maria-Riitta Järvelä opiskelija, demarit Opinto-ohjausta lisää eri oppilaitoksiin. Opetuksen on oltava mielekästä, nuorten tarpeista lähtöisin, metodeja on monipuolistettava ja jokaisesta oppilaasta ja hänen oppimisestaan pidettävä huolta. Oppivelvollisuus on laajennettava kattamaan toisen asteen tutkinto. Tarvitaan koulupsykologeja, yhteisöllisyyttä ja kansalaiskasvatusta. Ei voi olla yhtään nuorta, jonka koulusta eroamisen jälkeisestä elämästä viranomaisilla ei ole tietoa. Jokaiselle nuorelle on löydyttävä paikka. Koulukiusaamiseen ja syrjintään nollatoleranssi! Rovaniemen on otettava käyttöön nuorten yhteiskuntatakuu. Se takaa työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Oppisopimusta on lisättävä ja vaikeasti työllistyvien kuntoutusta ja työelämään pääsyä helpotettava. Kunnan on panostettava nuorisotyön asiantuntijoiden palkkaamiseen. Nuorten työllisyyttä on tuettava monin tavoin ja autettava nuoret työuraan kiinni; etsivää nuorisotyötä, moniammatillista yhteistyötä ja nuorten työpajatoimintaa. Ilmainen työharjoittelu vääristää työmarkkinoita. Markus Korjonen piirisihteeri, vasemmistoliitto Opetuksen tulee olla yhteydessä elävään elämään. Koulun pitää kasvattaa osallistuvaksi, demokraattista yhteiskuntaa kehittäväksi kansalaiseksi. Tarvitaan opinto-ohjausta ja koko henkilökunnan ihmisen kohtaamisen taitoa. Kunta voi vaikuttaa myös tukemalla harrastustoimintaa, yhdistyksiä ja seuroja. Näissä toimimalla tarjoutuu mahdollisuus sitoa oppimaansa elettyyn elämään, syntyy elintärkeä sosiaalinen piiri ja nuori saa virikkeitä myös tulevaisuuden näkymien hahmottamiseen. Työttömyys ei ole uhka vaan toimettomuus. Tuet eivät riitä, ovat satunnaisia tai osa-aikatyötä ja tämä ruokkii syrjäytymistä. Aloittelevan yrittäjän on myös lähes mahdoton asioida sosiaalitoimistossa, joten yrittäjyyskään ei ole käypä tie ulos työttömyydestä. Asia on hoidettava valtakunnan tasolla uudistamalla perusturva kannustavan perustulomallin mukaiseksi. Rovaniemellä voidaan tarjota kunnan työpaikkoina oikeaa palkallista työtä. Palkattomat työharjoittelut eivät missään nimessä ole ratkaisu. Johannes Vähänikkilä opiskelija, vihreät Nuorten täytyy saada opiskelulleen tarkoitus ja päämäärä, opiskelu täytyy tehdä mielekkääksi ja tasokkaaksi. Nuorilla pitää olla luottoa siihen, että he tekevät jotain opinnoillaan, että heidän todistuksellaan on jotain arvoa myöhemminkin. Ei ole mitään järkeä kouluttaa kymmenittäin nuoria ammattiin, jossa ei ole työpaikkoja. Koulutuksen aikana on hyvä puhua myös jatkokoulutusmahdollisuuksista. Silja Koskinen lukiolainen Keminmaassa, kokoomus Nuorilla pitää olla tieto, mihin kaikkeen lukio ja ammatillinen opiskelu antavat valmiudet. Koulun asioihin pitää antaa mahdollisuus vaikuttaa. Oppituntien pitää olla enemmän oppilaita osallistavia, ei sellaisia, että opettaja puhuu itsekseen luokan edessä ja vaihtaa välillä vain muistiinpanodiaa. Osallistamalla ja pohtimalla oppilas oppii enemmän, asiat jäävät paremmin mieleen ja niitä osaa helpommin soveltaa. Sanna Karhu kansanedustajan avustaja, keskusta Oppilaitosten on kiinnitettävä enemmän huomiota opetusmenetelmiin ja oppilaanohjaukseen. Oppilaanohjausta on tehostettava erityisesti yläkoulussa, jotta nuoret hakeutuisivat sellaiseen toisen asteen koulutukseen, joka aidosti kiinnostaa ja johon nuori soveltuu. uhKA: TYÖTTÖmYYS - mistä 600 nuorelle työttömälle töitä Rovaniemellä? rovaniemen alle 19-vuotiaista 3,1 prosenttia on työttömänä. alle 24-vuotiaista jo 10,4 prosenttia. Koulupaikka puuttuu 10,8 prosentilta nuorista. Kolarissa nuorten työttömyys on 16 prosenttia. Ylitorniolla ilman koulupaikkaa on 14 prosenttia nuorista. näillä luvuilla Helsingin sanomat arvioi heinäkuussa kolme Lapin kuntaa sellaisiksi, joissa nuorten syrjäytymisvaara on suurin. Nuoria tulee rohkaista etsimään töitä ennakkoluulottomasti hyvinkin yllättävistä paikoista. On osattava tehdä työhakemus ja tiedettävä, miten työhaastattelussa käyttäydytään. Ennakkoluulottomuus ja taidot auttavat nuoren itseluottamusta ja pääsyä samalle viivalle muiden työnhakijoiden kanssa. Nuoria pitää rohkaista jatkokoulutukseen, jos omalla alalla ei ole töitä saatavilla. Monella ihmisellä on useampi ammatti. Tosin uudelleen kouluttautuminen heti edellisestä valmistuttua voi turhauttaa, joten on tärkeä pitää huoli, että töiden ja koulutuspaikkojen määrät ovat tasapainossa. Nuorten työttömyys on koko Suomen ongelma. Suurin tekijä työttömyydessä on luultavimmin motivaation puute. Moni nuori ajattelee, ettei tarvitse käydä töissä, kun tuillakin elää yhtälailla. Tämä kierre pitäisi saada rikottua. Mitä pidempään nuori on työttömänä, sitä vaikeampaa työn saaminen ja työelämään astuminen on. Nuorille on tarjottava mahdollisuuksia työllistyä, kuten oppisopimuskoulutusta. Kaupungin on luotava myös suunnitelma, miten se käytännössä on mukana toteuttamassa vuonna 2013 voimaan astuvaa nuorisotakuuta, jonka myötä nuorille täytyy tarjota kolmen kuukauden sisällä työ-, harjoittelu-, tai opiskelupaikka työttömäksi jäämisestä. sxc
• 6 LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi m i ete lause ita ei tässä enää kannata herätä, tunturit pilvien peitossa ja yö vastassa. Pentti harjumaa Löydätkö ajastimestasi kiireettömän hetken joka muistuttaisi siitä, kuinka kämmenen leveys on ihmisen elämä ikuisuuden rinnalla. Nanni törrö rintamaveteraanit palkitsivat ansioituneita satu Lapinlampi Rintamaveteraanien Lapin piiri palkitsi ansioituneita rintamaveteraanien asian puolesta toimineita henkilöitä 45-vuotisjuhlassaan Rovaniemellä. Piirin pöytästandaarin poikkeuksellisen ansiokkaasta työstä Lapin rintamaveteraanien hyväksi sai Rintamaveteraaniliiton puheenjohtaja ministeri Matti Louekoski. Samoin palkittiin myös kenraaliluutnantti Antti Simola, everstiluutnantti Pekka Helasterä sekä rakennusmestari Heikki Huhtala. Rintamaveteraaniliiton tinalautasella palkittiin Arvi Isonikkilä, Kaarlo Sukuvaara, Matti Lääperi, Aune Salmela sekä Ritva Kestilä. Rintamaveteraaniliiton ja -piirien tarkoituksena on veteraanien edunvalvonta, jolla pyritään parantamaan veteraanien kuntoutusta, eläketurvaa sekä erilaisia palveluita, joilla tuetaan veteraanien itsenäistä selviytymistä omassa kodissa. Veteraanien keski-iän ollessa jo 88 vuotta erilaisten palveluiden tarve kasvaa lähivuosina. Rintamaveteraanit alkoivat järjestäytyä 1960-luvun alussa. Lapin Rintamaveteraanien historiikissa kerrotaan, että veteraanit halusivat oman edunajajaliiton rintamatunnuksen omaaville veteraaneille, "varsinaisille monttumiehille, jotka olivat koko sodan ajan olleet juoksuhaudoissa". Alkujaan 1964 perustetun Rintamaveteraanien liiton nimi oli Rintamamiesveteraanien Asunto- ja tukiliitto ry. Vuosina 1964­1967 Lappiin perustettiin 18 yhdistystä. Kaikkiaan niitä oli ympäri maata 78 ja jäseniä yhteensä yli 10 000. Rintamamiesveteraanien Lapin piiri ry perustettiin Rovaniemellä 8. lokakuuta 1967. Jäseniä oli 3 737. Suurimmillaan jäsenmäärä oli vuotta myöhemmin, 4 491. Piirin tehtävänä oli toimia alueen osastoja yhdistävänä tekijänä. Nykyisin Rintamaveteraanien Lapin piirissä on mukana 13 osastoa. Tänä vuonna piirin veteraanien jäsenmäärä on 651. Lisäksi on 470 kannattajajäsentä. Osallistujia Lapin Rintamaveteraanien juhlassa 11. elokuuta oli liki 170. n i m i päivät 30. 31. 1. 2. 3. 4. 5. 6. tO PE LA sU MA tI kE tO eemil ja eemeli arvi Pirkka sinikka, sini ja justus soile, soili ja soila ansa roni, Mainio asko N I m E N TA K A N A ri i t t a tol one n Riitta Tolonen Reiluinta koululuokkaa etsitään satu Lapinlampi Koululainen-lehti etsii seitsemättä kertaa Suomen Reiluinta luokkaa. Kilpailu on suunnattu kaikille alakoululuokille ja sen tavoitteena on edistää reilua meininkiä, auttaa luokan yhteishengen lujittumisessa sekä ennaltaehkäistä ja vähentää kiusaamista. ­ Koulussa viihtyminen lisääntyy, kun kaikki ovat toisilleen reiluja. Kaikki otetaan leikkiin mukaan, eikä ketään jätetä yksin, muistuttaa lehden päätoimittaja Ville Kormilainen. Lehti haluaa auttaa luokkia luomaan itselleen turvalliset ja mieluisat puitteet koulutyön tekemiselle. Kilpailu sisältää kolme tehtäväjaksoa, joiden teemat ovat lukeminen, välituntivinkit ja kädentaidot. Kaikissa tehtävissä korostuu yhteispelin henki ja merkitys. ­ Kisa on ollut pelkästään positiivinen kokemus luokille, joiden kanssa olen siihen osallistunut. Reilu luokka -kilpailu on parantanut luokkahenkeä ja lisännyt yhteenkuuluvuuden tunnetta, kertoo useita vuosia kilpailussa mukana ollut Hamarin koulun luokanopettaja Sanna Paljakka. Vuonna 2011 kilpailun viesti tavoitti yli 250 000 alakoululaista. Kilpailun voitti Turengin koulun 4 C, joka pääsi viettämään unelmien luokkaretkipäivän Helsingissä. Tänä vuonna syyskuun palkintona on kirjailija Tuula Kallioniemen vierailu voittajaluokassa sekä paketillinen kirjoja. Lokakuun palkintona taitoluistelija Kiira Korpi vierailee voittajaluokassa ja ojentaa lahjakortin urheiluliikkeeseen, josta voi ostaa yhteispeliin innoittavia urheiluvälineitä. Pääpalkintona on Reilu Päivä Helsingissä, jossa voittajaluokka pääsee tapaamaan Kuningasideayhtyettä. Kuningasidealla ja Reilu luokka -kilpailulla on sama viesti: Enemmän duoo kuin sooloo. Isän valitsema Ansa Ansa on suomalainen naisen nimi, jonka lähtökohtana on suomen sana ansa, pyydys. Kustaa Vilkuna arvelee teoksessaan Etunimet, että Ansa rinnastettiin Paulaan, joka esiintyi naisen nimenä jo aikaisemmin. Sen juuret tosin eivät ole suomen paula-sanassa. Molemmat asiat ovat tuttuja rovaniemeläiselle Ansa Jaatiselle. ­ Paula-nimisten ystävien kanssa on joskus kiusoiteltu, että ollaanko sitä nyt paulassa vai ansassa. Varsinkin murrosiässä saatettiin tanssireissulta tulijalta kysyä, kuka on jäänyt ansaan. Samantyyppisiä huomautuksia on tullut muitakin, mutta ne eivät ole Ansaa haitanneet. -­ Muistan, että koulussa isommat lapset kokeilivat, miten reagoin 'jäniksen ansaan'. Omienkin lasten kaverit ovat saattaneet joskus hoksata, että "sinäkö se olet se ansa?" Nimen on Suomessa saanut kaikkiaan vähän yli tuhat tyttölasta, joista parin viime vuoden aikana viitisenkymmentä. Kaimojen tapaaminen ei ole ollut tavallista. ­ Muistan yhden hauskan puhelinkeskustelun, jossa soittaja osoittautui Ansaksi. Samoin kerran kyläpaikassa kätellessä uutta ihmistä kävikin ilmi, että ollaan kaimoja. Pariin otteeseen Ansa Jaatinen on saanut kirjeen, jonka saajaksi on merkitty Ansa Ikonen. Rovaniemen osoite on kuitenkin kertonut, että lähettäjä on vahingossa kirjoittanut kuoreen jostakin oman mielensä sopukoista tunnetun näyttelijän nimen. ­ Joskus joku on kokeillut "Hei, Ikonen" -tervehdyksellä reaktioitani. Postissa Ansa on saanut myös Astalle ja Anjalle osoitettuja kirjeitä. Jotkut ovat oppineet nimen alusta asti Astaksi ja käyttävät sitä. Ansan äidin kertoman mukaan tyttären mahdolliset nimet oli kirjoitettu listaksi paperille. Niitä sitten karsittiin niin pitkälle, että jäljelle jäivät Ansa ja Hely. Yhtenä tavoitteena oli löytää nimi, jota ei löydy suvusta. ­ Isä sen päätti, että tytöstä tulee Ansa Hely. Mummo oli aluksi ihmetellyt lapselle annettua nimeä. ­ Lapsuudesta on jäänyt mieleen mummon tuumailu, että "hyvinhän lapsi on nimensä kanssa pärjännyt". Siinä hän oli ihan oikeassa, Ansa hymyilee. Innokkaana uuteen tehtävään satu Lapinlampi ROVANIEMI Lapin liiton maakuntajohtajasta Esko Lotvosesta tuli keskiviikkona 29. elokuuta kaupungin virkamies, kun hän aloitti Rovaniemen kaupunginjohtajana. Lotvonen on aloittanut hyvissä ajoin perehtymisen uuteen työhön, koska pitää kaupunginjohtajan tehtävää niin merkittävänä, ettei siihen voi hypätä tuosta vain. ­ Monenlaisia ratkottavia asioita tulee ratkottavaksi, sillä kunnissa eletään muutosten aikaa. Ensimmäisenä suurena koitoksena Lotvosella on edessään ensi vuoden talousarvion laatiminen yhdessä virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa. ­ Tämän vuoden budjettiin näyttää tulevan ylityksiä jokaisella hallinnonalalla, joten kustannuspaineita on. Lisäksi valtionosuuksia leikataan ensi vuodeksi, hän kertoo. kanssa onkin tarkoitus aloittaa välitön koulutusprosessi ja puuttua ongelmiin sitä mukaa kun niitä löytyy. Tavoitteena on kehittää malleja, joilla järjestelmä saadaan toimivammaksi. ­ Siinä näyttää olevan ongelmia. Meidän pitää tarttua niihin rehellisesti. Myös syksyllä valittaville luottamushenkilöille on tarkoitus antaa koulutusta sopimusohjauksesta ensi vuoden alussa. Kolmantena suurempana kokonaisuutena syksyllä alkaa Rovaniemen kaupungin toimitilastrategian laatiminen. Siinä on tarkoitus selvittää tilojen tehokasta käyttöä, investointien tekemistä mahdollisimman oikeaan aikaan ja määritellä palvelutarpeet. Työn määrä ei kuitenkaan uutta kaupunginjohtajaa hirvitä, päinvastoin. ­ Olen tosi innostunut ja tarmoa täynnä. tilaaja-tuottaja-malli vaatii koulutusta Toinen kiinnostava haaste on sopimusohjaus eli niin sanottu tilaaja-tuottaja-malli, jota Lotvonen pitää poliittisesti kiinnostavana. Se pitää saada toimimaan paremmin. Johtavien viranhaltijoiden esko Lotvonen tietää, että syksyllä tuoreella kaupunginjohtajalla on edessään monta haastetta.
• LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi 7 Otto suutarin lapsuus on muuttunut maalauksiksi Maalauksissa leikkivät kivien elävät pinnat, ruusun tuoksu ja muistot paimenessa vietetyistä lapsuuskesistä. Otto suutari maalaa itselleen läheisiä aiheita. teksti ja kuvat: riitta tolonen ROVANIEMI Otto Suutarin maalaukset kutsuvat katsojaa pysähtymään luonnon yksityiskohtien äärelle. Puiden rungot, kivien elävät pinnat tai veden väreily ovat innoittaneet taiteilijaa yhtä hyvin kuin talviasuinen metsä tai kesäinen suo. Pohjoisen luonnon ja valon taitavana kuvaajana tunnettu Otto kertoo maalaavansa vain kohteita, jotka ovat jollakin tavalla hänelle itselleen läheisiä. Näin omakohtainen kokemus tai tunne saa ilmaisunsa maalauksessa. Erään kerran Otto oli maalannut suojeltuja mäntyjä Puolangalla, missä on perheen kesämökki. Emäntä, jonka maalla männyt olivat, toi hänelle kimpun juhannusruusuja kiitokseksi. Emännästä oli hienoa, että taiteilija niin arvosti heidän puitaan. ­ Mökillä laitoin kukat pöydälle vaasiin. Tunsin, että tämä muisto on ikuistettava! Laitoin ruusut selkäni taakse ja tein työn, jonka nimeksi tuli Tuoksuista maalattu. Se kertoo ystävyydestä, joka on maailman tärkeimpiä asioita. ­ Monet kukkamaalaukseni liittyvät ystävien tuomiin kukkakimppuihin, Otto lisää. tai jutustella leppäkertun kanssa. Hän saattoi pysähtyä ihailemaan lähteen kirkkautta ja heijastuksia. Kiinnostavaa oli seurata, milloin täällä tai tuolla linnunpesässä poikaset kuoriutuvat. ­ Pesien annettiin olla rauhassa, niitä ei koskaan hävitetty. Koppelon hautomista olen katsellut metrin päästä, Otto muistelee. Metsä ei tuntunut pikkupojasta pelottavalta. Päinvastoin se oli turvapaikka täynnä innostavaa elämää aamuvarhaisesta iltaan asti. Näinä vuosina Kainuun karu luonto piirsi oman lähtemättömän jälkensä paimenpojan sisimpään. Lapsuuden kokemukset ovat muuttuneet taiteilijan rikkaudeksi ja inspiraation lähteeksi. turvallinen metsä Jo seitsenvuotiaana Otto vietti pitkät kesäpäivät paimenessa. Paimenpoika kulki lehmäkatraan perässä pitkin tuttuja metsäpolkuja. Eläimet suunnistivat yleensä ongelmitta ruokapaikasta toiseen. Kun lehmät pysähtyivät lepäilemään, paimenella oli aikaa katsella oravien puuhia ja sudenkorentojen lentoa Varovasti valossa Kesämökille Kainuuseen Otto palaa vuosi vuoden jälkeen. Sen ympäristöä hänen siveltimensä on tallentanut vuosien varrella paljon, ja juuri niitä paikkoja hän on mielellään käynyt yhä uudelleen katsomassa. ­ Siellä lähistöllä on suuria, jäkälöityneitä kiviä, ne ovat vaikuttavia. Siellä olen maalannut paljon avosoilla. Suomaisema on jotenkin helppo yhteys luontoon. Eikä kesällä luonnossa muualla voisikaan itikkaparvien keskellä maalata, Otto naurahtaa. Kesäinen auringonvalokin on taiteilijan huomioitava Otto suutarin taulujen aiheena ovat usein luonnon yksityiskohdat. Yksityiskohta suutarin teoksesta Vihreä kesäyö Mäntymäessä. viisaasti. ­ Maalasin kerran mökillä suorassa auringossa valkoiselle kankaalle niin kauan, että kaikki muuttui silmissä oranssinkeltaiseksi. Normaali näkö palautui vähitellen, mutta sen jälkeen olen tehnyt työtä vain rakennuksen varjossa, Otto kertoo. Otolle kesä on tärkeä energian ja voimavarojen keräämisen aika. Muistikuvat säilyvät mielessä ja niitä voi maalata mihin vuodenaikaan hyvänsä. Syksy ja talvi ovat hänelle aktiivisinta luomiskautta. Kesällä taiteilija rentoutuu vetouistelun parissa. ­ Se on lepoa tyynellä järvellä. Siellä hiljaisuudessa tulee elämän ymmärtämiseen syvyyttä. Kun katselee taivaalla nopeasti vaihtuvia pilvitaideteoksia, ymmärtää, että vaikka kuinka kaunista luo, se katoaa joskus. Otto suutari syntynyt Kainuussa 1934 rovaniemellä vuodesta 1967 Perheeseen kuuluvat vaimo reeta ja tyttäret tuula ja Virpi Kauppaopettaja, taiteilija näyttelyitä vuodesta 1959 suomessa ja ulkomailla Otto suutari toivottaa ihmiset tervetulleiksi katselemaan maalauksiaan osoitteeseen Vaadintie 21. näyttely on avoinna 3.9.­30.10. lauantaisin ja sunnuntaisin kello 13­16, muina aikoina sopimuksen mukaan, p. 050 5269 330. Yrittäjälainaamo käynnistää bisnesmuotoiluvuoden satu Lapinlampi ROVANIEMI Rovaniemiviikon torstaina yrittäjät voivat saada Yrittäjälainaamossa vartiksi kerrallaan lainaan yritysasiantuntijoita sekä bisneselämän osaajia. Heidän kanssaan yrittäjä voi haastaa vapaasti yrittäjäelämän haasteista ja mahdollisuuksista. Yrittäjälainaamossa toimitaan kuten kirjastossa, mutta perinteisen bisneskirjan sijaan saakin lainaan elävän yrittäjän tai asiantuntijan. Kun yrittäjä on allekirjoituksellaan hyväksynyt Yrittäjälainaamon säännöt, hän voi lainata yhteensä kuusi eri yrittäjä- ja asiantuntijahahmoa. Yrittäjälainaamo toimii Living Library -periaatteiden mukaisesti, mutta sitä on sovitettu yrityselämään ja Rovaniemen WDC2012-vuoteen. Lainattavat hahmot on esitelty keskustelua herättävästi bisneskirjakansiossa. Yrittäjälainaamo toimii torstaina 6. syyskuuta kello 14­16 Santa's Hotelissa. tehdään omat visualisoidut muotoilutarinat YouTubeen. Bisnesmuotoilu-hankkeeseen osallistuvat yritykset maksavat pienen omavastuuosuuden, mutta Yrittäjälainaamoon kymmenen yrittäjää voi tulla tutustumaan ilmaiseksi sponsorien tuella. Bisnesmuotoilua satasella on WDC2012-rahoitteinen hanke, jota koordinoi Rovaniemen Kehitys. Muita kumppaneita ovat Lapin yliopisto ja Rovaniemen kaupunki. Lisätietoa: bisnesmuotoilu. wordpress.com. kansainväliselle opiskelijalle ystäväksi satu Lapinlampi ROVANIEMI Lapin yliopisto ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu hakevat vapaaehtoisia henkilöitä ja perheitä mukaan kansainvälisten opiskelijoiden ystävätoimintaan. Syksyn ystävätoiminta on käynnistymässä, ja uusia ystäviä ja perheitä otetaan toimintaan. Kyse on vapaaehtoistoiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua eri kieliin ja kulttuureihin sekä solmia uusia ystävyyssuhteita. askareitaan. Tänä syksynä Lapin yliopistoon ja Rovaniemen ammattikorkeakouluun saapuu yli 300 kansainvälistä vaihto- ja tutkinto-opiskelijaa. Tavoitteena on löytää ystävä jokaiselle halukkaalle. Uusia vapaaehtoisia toivotaankin runsaasti mukaan. Ilmoittautuminen ystävätoimintaan päättyy tiistaina 11. syyskuuta, ja ensimmäinen tapaaminen järjestetään keskiviikkona 26. syyskuuta. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen ystävä ja opiskelija pitävät yhteyttä toisiinsa itsenäisesti omien voimavarojensa ja aikataulujensa puitteissa. Lisätietoja ystävätoiminnasta löytyy nettisivuilta www. ulapland.fi/yp tai http://www. ramk.fi/fi/RAMK/Kansainvalinen_toiminta/Kotikansainvalistyminen.iw3. Muotoiluosaamisella tulosta Yrittäjälainaamo avaa Bisnesmuotoilua satasella -hankkeen, joka suunnattu erityisesti niille yrityksille, jotka haluavat käyttää muotoilua osana tuloksentekoaan. Tavoitteena on tilaisuuksien, konseptien ja esimerkkien avulla törmäyttää vajaan vuoden aikana 100 rovaniemeläistä yritystä muotoiluosaamisen avulla. Mielenkiintoisimmista 10­ 15 törmäytyksistä ja löydöistä kurkistus suomalaiseen arkeen Kansainväliselle opiskelijalle ystävätoiminta antaa mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Siksi on tärkeää, että toiminnassa mukana olevat ovat valmiita ottamaan kansainvälisen opiskelijan osaksi arkipäivän tuottaja jani siivola (vas.) on kutsunut mielenkiintoisia asiantuntijoita Yrittäjälainaamoon. Pekka rinne on yksi lainattavista.
• 8 ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi JAHTIKAUSI ALKAA! 569e Remington 770 METSÄSTySKIVÄÄRIPAKETTI Remington 770 + kiikaritähtäin + jalat 308-30-06 Koiragps PANTA HÄRKILA ONTARIO GORETEX PUKU 559e HÄRKILA COUGER GORETEX PUKU 559e 649e 995e alk. Browning X-Bolt KIVÄÄRIPAKETTI Weaver palat ja renkaat kaliiberi 308 aselaukku + hihna NAALI yKSIOLKAIN REPPU SAVOTTA ASEREPPU Tilavuus 40 L 39e 99e VAUDE METSÄSTySREPPU Escort PUMPPUHAULIKOT Field hunter Lincoln BASIC 12/76 päällekkäispiippuinen perusase 329e 799e 99e JAHTI REPPUJAKKARA 69e ...ja kalaa tulee! FINNWALD MUIKKUVERKOT korkeus 1,8m alk. 75e TREK PLUS 38e Suomalaiseen jalkaan HAIX TAPIO SOKKELIVERKOT kork. 2,4 - 0,7 alk. 68e SIIKAVERKOT tuplapitkät kork. 1,8m 89e 299e 52e Rovakatu 31, 96200 Rovaniemi, (016) 313 363 · Avoinna ma-pe 9-17, la 9-14
• LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi 9 Lappi herkuttelee Punaherukoista tehty mehu on erinomaista janojuomaa. Kuvat Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto Mehun keittäminen herukoista onkin helppoa Herukoista voi tehdä mehua tai niitä voi pakastaa sellaisenaan. Herukat ovat terveellistä, kuitupitoista syötävää, joten nautintatapaa tärkeämpää on se, että niitä nauttii riittävän usein. satu Lapinlampi Nyt on oikea aika säilöä musta- ja punaherukoita joko pakastimeen tai hilloiksi ja mehuiksi. Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille. Pakastimesta kannattaa pikaisesti syödä yksi hylly tyhjäksi, jos sinne ei muuten saa mahtumaan juuri kypsyneitä herukoita. Herukat pakastetaan rasioissa sokerin kera tai ilman. Kovakuorisina marjoina herukat voi hyvin pakastaa myös tukevissa pakastuspusseissa. Myös kuivattamiseen mustaherutat soveltuvat erinomaisesti. Niitä voi kuivata joko erityisessä kasvikuivurissa tai sähköuunissa alle 100 asteen lämpötilassa niin, että uuninluukku tuetaan auki esimerkiksi lusikalla. Myös perinteinen kuivattaminen uuninpankolla sopii herukoille. Sellaisetkin ihmiset, jotka eivät tavallisesti pidä herukoiden mausta, ovat yllättyneet kuivattujen mustaherukoiden mausta myönteisesti. vettä, ja niitä keitetään noin 20 minuuttia. Sen jälkeen mehu siivilöidään harsokankaan läpi ja siihen lisätään sokeria maun mukaan. Sitten mehu kuumennetaan uudelleen kiehumispisteeseen ja pullotetaan. Isompien mehumäärien valmistaminen käy helpoimmin kolmiosaisella höyrymehustimella. Marjat ja sokeri laitetaan kattilan ylimpään osaan, ja kun alimmaisessa osassa keitetään vettä, marjoista irtoava mehu kertyy keskiosaan, josta se valutetaan suoraan pulloihin. tutummin flavonoideilla on elimistöä suojaavaa ja mikrobitoimintaa ehkäisevää vaikutusta. Tehokkaimman hyödyn näistä luonnon hyvää tekevistä aineista saa, kun syö marjoja joka päivä parin desin verran, muistuttaa Toikkanen. Nykysuositusten mukaan tavoitteena olisi syödä kaikkiaan puoli kilo kasviksia päivässä. mutta myös jäädykkeisiin ja marjasalaatteihin. Smoothiejuomissa herukan makua voidaan pehmentää maitovalmisteilla. ­ Ihanan pirteän alun saa päivälleen, kun surauttaa sauvasekoittimella juoman, johon tulee pari desiä marjoja, saman verran vaikkapa vaniljajogurttia, iso lusikallinen kauralesettä ja vielä muutama mintunlehti, Pirjo Toikkanen vinkkaa. Mehua voi tehdä kattilassakin ­ Perinteisesti herukoista on keitetty mehua, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta varastoida kymmenittäin mehupulloja. Isojen marjamäärien keittäminen voi muutenkin tuntua vaivalloiselta. Kun pakastaa marjoja, niistä voi keittää mehua pitkin vuotta aina tarpeen tullen, sanoo kotitalousopettaja Pirjo Toikkanen. Mehun valmistamiseen ei tarvita välttämättä niin sanottua mehumaijaa, tavallinen kattila riittää. Ja kun varaa kaikki tarvikkeet valmiiksi, on mehun keittäminen helpompaa kuin luulisikaan. ­ Kattilaan laitetaan pari litraa marjoja ja puoli litraa Vadelmaa, mansikkaa tai jogurttia kaveriksi Mustaherukkamehu helpottaa flunssaista oloa, punaherukkamehu taas on mitä parhainta janojuomaa. Makuvaihtelua saa lisäämällä herukoiden sekaan muita marjoja. ­ Mustaherukan kanssa sopii vadelma ja punaherukan makua pehmentää mansikka. Samat yhdistelmät käyvät mehujen lisäksi hilloihin. Monikäyttöinen herukka maistuu jäätelön tai puuron päällä, käy kiisseleihin, rahkajälkiruokiin ja vispipuuroihin, herukat sisältävät flavonoideja Herukoiden terveellisyys ei ole pelkkä uskomus, sillä marjat sisältävät tutkitusti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä kuitua. Sen sijaan niissä ei ole rasvaa, eikä niistä saa turhia kilokaloreita. Erityisen terveellisiä marjat ovat sisältämiensä polyfenolisten yhdisteiden vuoksi. ­ Polyfenolisilla yhdisteillä, Fakta - Herukat voi pakastaa sekä rasioissa että pakastuspusseissa. - Myös pakastetuista herukoista voi keittää mehua. - Mehua voi keittää myös tavallisella kattilalla - Herukat sisältävät tutkitusti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä kuitua ja elimistöä suojaavia flavonoideja. UUSI TALOKIRJAMME ILMESTYY SYKSYLLÄ! Sámi muSea & luondduguovddás SaamelaiSmuSeo & luontokeSkuS Puh. 0400 898 212, Inarintie 46, 99870 Inari avoinna 1.6. ­ 19.9. joka päivä klo 9 ­ 20 20.9.­ 31.5. ti ­ su klo 10 ­17 Ravintola Sarrit puh. 016 661 662 inarin matkailuinfo puh. 040 168 9668 100 upeaa talomallia. Tilaa jo ennakkoon! R Rovaniemi ­ R i i Ranua ­ Kittil ­ Itä L Kittila Itä-Lappi: ittil i Jukka Huhtalo 050 435 0351 jukka.huhtalo@mittavakoti.fi Tornio ­ Kemi ­ Länsi-Lappi: Leo Isohanni 0400 891 861 leo.isohanni@mittavakoti.fi www.siida.fi www.mittavakoti.fi
• 10 LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi IJÄKAUPOILLE! NY T MÖNK eneet V loput noin! n yyshi s LOPUT 2012 MALLIT MYYDÄÄN NYT ! Seaking Hyvä valikoima käytettyjä mönkijöitä: Arctic Cat Prowler 2009 Arctic Cat 650 V2 2006 Honda TRX 500 2008 Odes 400 4x4 2010 Polaris Spm XP550EPS 2010 Polaris Spm 500 EFI 2005 Polaris Spm 500 traktori 2009 Polaris 500 Scrambler 2010 Polaris 500 H.O 2009 Polaris 500 H.O 2010 Polaris XP 550 EPS 2009 Polaris XP 550 2009 Polaris 850 XPS 2009 Polaris XP 850 EPS 2009 Rally USA 650 UTV 2008 Suzuki LTZ 400 crossi 2006 7990* 5190 5490* 3900 7990* 5990 7990* 6290 6990 6490 6990* 6990* 8490 8490 8990* 2990 Yamaha Kodiak 450 2005 4490* Yamaha Kodiak 450 2007 5900* Yamaha Grizzly 450 2007 4990 Yamaha Grizzly 660 4500* Yamaha Rhino 660 2005 6900* Yamaha YFM 350 2005 tieliikenn. 4250 * hinta sis. alv Tulossa: Polaris Spm 500E aj. 30h, tieliikennemalli 2008, kuin uusi! 6990 SportSman 500 Ho ForeSt 4x4 nYt Vain (sh. 7.890,-) + toim.kulut (sh. 9.490,-) + toim.kulut 6.490,8.490,- Kaikkiin käytettyihin 4x4 -mönkijöihin puskulevysarja (arvo 735) kaupan päälle! traktorimallina nYt LOPUT VARASTOSSA OLEVAT HONDA RUOHONLEIKKURIT Kysy tarjous myös muista leikkureista! raHoituS alk. 100,-/kk. laSke SopiVa kk-erä laSkurilla: www.polariS.Fi ­25% Tervetuloa konekaupoille! Kysy myös vaihtotarjousta www.polariS.Fi Valitse testivoittaja ja maailman markkinaykkönen! Tarjous on voimassa niin kauan kuin 2012 malleja riittää 23.7.-30.9.2012. Tarjousta ei voi yhdistää muuhun tarjoukseen. Kuvan malli on lisävarusteltu. PUHELINNUMEROT: Konemyyjät: 0400 784 331 · 040 735 3143 · 044 512 2774 Varaosamyyjät: 040 357 4191 · 044 512 2774 · 0400 867 874 Ajovarusteet: 044 758 9908 Huolto/töiden vastaanotto (ark.): 040 351 3612
• LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi 11 Lapin luonnossa Kuvat Olli-Pekka Salmisen kotialbumi Innokas kalamies sai savukoskesta viimeksi kalalla käydessään taimenen. Olli-Pekka salminen on vannoutunut pyyntimies ensimmäisen hirven Olli-Pekka salminen kaatoi15-vuotiaana. sen jälkeen niitä on kaatunut muutama lisääkin. Myös hanhet ja kanalinnut sekä kalat maistuvat innokkaalle pyyntimiehelle. elisa javarus kEMIJÄRVI Kemijärven kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salminen on henkeen ja vereen metsämies. Pienestä pojannaskalista saakka hän on harrastanut lähes kaikkia pyyntimuotoja. Ensimmäiset hirvensä hän ampui jo 15-vuotiaana. Salminen muistelee huvittuneena yläasteaikojaan. Hänen puutyöopettajansa totesi asiasta kuultuaan, että kyllä ne siinä olivat tämän syksyn hirvesi. Seuraavana viikonloppuna Salminen ampui Sallassa vasan. Sen koomin puutyön opettaja ei enää Olli-Pekan metsästyksiä kommentoinut. Jokunen kanttura on niidenkin vuosien jälkeen kaatunut. Myös hanhen ja kanalinnunpyynti on ollut aina Salmista lähellä, samoin kalastus. Hän jäi koukkuun perhokalastukseen, kun Karttulan kunnan väki luovutti hänelle läksiäisiksi perhovehkeet. Sittemmin kaupunginjohtaja ei ole virveliin tarttunut. Tällä erää tämän kesän viimeisen kalareissun Salminen teki Savukoskelle, itse Savukoskeen. ­ Kyllä Savukoskessa kalaa on, kun jaksaa vain huiskata. Harrin penikoita riittää ja saattaa hyvällä tuurilla taimenkin tarttua, kuten viime reissulla komea täpläkylki, Salminen kehuu. aloituksen siirtoa kolmella viikolla vääränä linjauksena. ­ Ei hanhia Lapin jängillä läjäpäin ammuta. Tosiasiassa vain harvat pääsevät siitä nauttimaan hyvienkin hanhikantojen aikana. Suurin osa maamme hanhikannasta ammutaan etelän pelloilla kuville. ­ Järkevintä olisi ollut tehdä päätös pyyntikiintiöstä ja aloittaa kausi perinteiseen aikaan. Hanhikantaa tulee tarkkaan seurata ja tehdä arviot koko maan alueelta, ei pelkästään Lapin osalta. ­ Myös joutsenen voimakas levinneisyys on varmasti osasyy hanhikannan laskuun, mutta tuskin selittää sitä kokonaan, Salminen jatkaa. tarvittaessa myös korjaavia liikkeitä, mikäli kanta näyttää ennakoitua heikommalta. Salminen pitää tärkeänä niin hanhen kuin kaikkien muidenkin riistalajien osalta kantojen kestävää pohjaa, vain sitä kautta turvataan hieno harrastus tulevinakin vuosina. Kanalintukannat ovat parin edellisen hyvän syksyn jälkeen hieman heikentyneet. Metsähallitus pidättäytyy myymästä lisää kanalintulupia lokakuulle Kittilän, Muonion, Savukosken ja Sodankylän lupa-alueille. Maa- ja metsätalousministeriö saattaa vielä lyhentää metsäkanalintujen metsästyskautta mainituissa kunnissa. Ministeriön päätös on odotettavissa syyskuun alkupuolella. Ministeriön päätöstä Salminen pitää hyvänä, mutta huonona puolena sitä, että metsästäjille pitäisi saada tieto kauden tilanteesta huomattavasti aikaisemmin. Hänen mukaan elokuun 20. päivään mennessä pitää jo viimeistään olla tieto kanalinnunpyynnin aikatauluista, eikä paria päivää ennen pyynnin alkua. Vuoden kierto ja vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa laajasti lappilaisen ihmisen elämään. Marjastuskaudesta siirrytään sienestyskauteen, kalastuskaudesta metsästyskauteen. Näin myös Salmisen osalta. Kaupunginjohtajalla sorsanmetsästys jää vähemmälle, mutta mies suuntaa kanalinnunpyyntiin Kemijärven, Sallan ja Savukosken kairoihin. ­ Toivotan kaikille metsämiehille onnistuneita metsäreissuja, elämyksiä, kokemuksia ja onnistuneita, turvallisia riistalaukauksia, lähettää Olli-Pekka Salminen terveiset. kemijoen istutukset tekohengitystä Lohikeskustelua Salminen seuraa tarkasti myös työnsä kautta. Lohiportaiden rakentaminen ei voi olla kynnys- eikä kustannuskysymys. Kemijoki Oy:n vuosittaiset istutukset yläpuolisille alueille ovat toki hyvä asia, mutta Salmisen mukaan tekohengitystä. Samalla rahalla saadan yksi porras joka toinen vuosi, jos vain niin halutaan. Virkistyskalastuksen merkitys on merkittävä Teno- ja Torniojokilaaksossa. ­ Kysymys ei ole pelkästään kalastuksesta, vaan myös elinkeinopolitiikasta. Kalastajat jättävät Utsjoelle ja Väylän varteen merkittäviä summia rahaa, Salminen pohtii. Hanhenmetsästys on puhuttanut erämiehiä pitkin kesää. Salminen pitää metsähanhen metsästysrajoitusta ja pyynnin hirvenpyynniin lihavat vuodet takanapäin Hirvenmetsästysluvat ovat pudonneet tälle syksylle useissa Lapin kunnissa. Salmisen mielestä niin sanotut lihavat vuodet ovat takanapäin, mutta hirviä vielä piisaa ensi syksyllekin. Hänen mukaansa riistanhoitoyhdistysten ja seurojen on hyvä seurata metsästyskauden aikana hirvikantaa ja tehdä Myös marjojen poimiminen kuuluu Olli-Pekka salmisen harrastuksiin. Kari Kilpimaa: savukoskelainen Kari Kilpimaa taistelee viimeiseen asti Yläkemijoen lohen puolesta. Luonnonvarainen lohen kulku tukittiin vuonna 1948, kun Isohaaran pato valmistui. tuolloin katkaistiin yläkemijokisten perinne ja siirrettiin merikalastajille. elisa javarus sAVUkOskI Kari Kilpimaa kertoo, miten Oiva Leukku kolmen muun kalastajan kanssa sai kesän kalansaaliista puolen vuoden toimeentulon. Välirauhan aikana Leukku sotki polkupyörällään Martin ja Savukosken väliä päivittäin. Mukanaan yli kymmenkiloisia lohia kahdessa puulaatikossa. EU tukee Lapin lohisotaa ­ Silloin joessa oli oikeasti kalaa. Sitä riittää enää vähäiseen virkistyskalastukseen, laskee Kilpimaa. Luonnonvaraisen lohen kulku Yläkemijoella tukittiin 1948, kun Isohaaran pato valmistui. ­ Nyt me olemme katkeria, emmekä puhu ääneen. Ja jos puhumme, kukaan ei meitä kuuntele, Kilpimaa toteaa ykskantaan. Kari Kilpimaa on harmissaan tulevien sukupolvien takia. Kun alueellinen tasa-arvo on ajettu alas ja viety luonnon raaka-aineet, kukaan ei kiinny maihinsa ja vesiinsä. ­ Eipä ruotsalaiset ole antaneet tukkia Torniojokea vaikka suomalaiset kovasti sitä yrittävät, Kari tietää. ­ Kyllä oli mahtava paahtaa pitkin Torniojokivartta hakkaamattomissa metsissä, upeissa maisemissa. Siellä oli vilkasta, kansainvälistä meininkiä. Veneillä tultiin jokea alas eikä muusta puhuttukaan kuin lohesta. ­ Meillä Itä-Lapissa ei enää ole muuta puheenaihetta kuin sää ja sääsket. Tai onko emäntä kyökin puolella pahalla päällä, Kari veistelee. 10­15 vuoden kuluttua. Emokalan kudun jälkeen lohenpoika vaeltaa mereen kolmivuotiaana. Se vaeltaa mereen toiset kolme vuotta, jonka jälkeen vasta lähtee pyrkimään ylöspäin. Kymmenien vuosien taistelujen jälkeenkin lohi herättää edelleen toivoa, luo positiivisuutta Itä-Lappiin. ­ Meitä on liian vähän. Meitä ei pidetä minään eikä meitä pelätä. Elämme valtion valitsemaa politiikkaa. Valoa on näkyvissä tunnelin päässä, EU nimittäin tukee Lapin lohisotaa. ­ Nyt EU-direktiivit vaativat Suomen muuttavan lohenistutukset luonnonvaraisiksi. Jos tätä ei noudateta, aloitetaan kunnon valituskierre. Silloin tulee tiukka paikka ministereillekin, EU:n vaatimuksia on nimittäin noudatettava, Kari jatkaa. ­ Meitä ei pidetä tasaarvoisina ihmisinä. Valtio voi tehdä meidän alueelle ja elintavoille ihan mitä tahansa. Se kenkkää metsät ja vedet eteenpäin pilkkahintaan, Kari kuvaa. Kilpimaan mielestä vesivoimasta on ainostaan haittaa. Sen suurimmat hyötyjät ovat Fortum, UPM10 ja Helsingin kaupunki. ­ Ne saavat Kemijoesta sähköä alle sentin kilowattitunnilta. Mieti, paljonko maksat itse sähköstäsi, Kari kysyy. ­ Tämä on suoraan tulonsiirtoa Itä-Lapista Helsinkiin. Yhtiöt tekevät suurta voittoa meidän kustannuksella. ­ Tämän voisi kuvata siten, että lapselta otetaan karkki pois. Päälle syytetään, kuinka he joutuvat meitä elättämään, Kari lausuu tuohtuneena. Direktiivit vaativat luonnonvaraisuutta Velvoiteistutukset ovat murto-osa siitä, jos kala pääsisi liikkumaan vapaasti. Vaikka alueelle saataisiin palautettua luontainen kalakanta, se ei elvy hetkessä. Kilpimaa arvioi, että paikallinen kanta on voimissaan Kari Kilpimaan mielestä vesivoimasta on vain haittaa.
• KES 12 LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi Huippulaadukkaat käsityönä Suomessa valmistetut MAXIMUS sängyt! · Runko-jajousistotakuu10v. · Verhoiltuhuonekalukankaalla · 7vyöhykepussijousitus · Kertopuurunko VerhoiltulaadukkaallaVera huonekalukankaalla Väri:mustatai harmaa 995, (1406,-) 895, MAXIMUS runkosänky paketti 160x200 cm · 7vyöhykepussijousitus.3erijäykkyyttä · Hintasisältäärunkosängyt,mustatpuiset jalatjaScandicprofiloituvaahtomuovipetauspatja · Kuvanpäätymyydäänerikseen (1214,-) MAXIMUS moottorisänky 90x200 cm · Integroidullapussijouistuksella · ValmistettukäsityönäSuomessalaadukkaista jakestävistämateriaaleista · Maximusmoottorisängyssäonvoimakas,kestäväjahiljainenmoottori · Jousistolla10vuodentakuujamoottorilla2vuodentakuu 995, 849, (1262,-) MAXIMUS jenkkisänky 160x200 cm · Hintasis.mustatkulmajalatja Scandicprofiloituvaahtomuovipetarin · Tukevayksilöllisestijoustavatiheäpussijousitus 119, (80*200 cm) Hintasisältääsivusta kiinnitettävätjalat. (1250,-) 499, (750,-) Sis.jenkkisängyn, jalatjapetauspatjan. HETI VARASTOSTA! ADVANCE runkosänky · Edullinenperusrunkosänky. · Bonnelljousisto,Puurunko · Sivustakiinnitettävätjalatkuuluvathintaan, · Päällinenpuuvillakangasta BONNIE jenkkisänky laatikolla 160*200 cm · Tukevakestäväpuurunko,sängyssätuplapussijousitus · Hyväjalaadukasparisänky,jossamyöshyvinsäilytystilaa · 10vuodenrunko-jajousistonkatkeamattomuustakuu 120*200 cm: 599,00 (890,00 ) HETI VARASTOSTA! HETI VARASTOSTA! 260 jousta/ m2 ADVANCE pussijousitteinen jenkkisänky 160*200 cm · Tukevatiheäpussijousitus · 5cmpaksuvaahtomuovipetari,päällinenirroitettavissa · Kestäväpuurunko 120*200 cm: 399,00 (650,00 ) HETI VARASTOSTA! 260 jousta/ m2 80*200 cm: 119,00 90*200 cm: 149,00 120*200 cm: 179,00 140*200 cm: 219,00 HETI VARASTOSTA! RAMOS vuodekulmadivaani sohva (995,-) · Kestäväpuurunko · Vuodekoko148*198cm · Leveys237cm,syvyys172/92cm · Divaaniosanpuolivaihdettavissaoikelletaivasemmalle 599, ARENA kulmadivaani sohva · Runkopuusta,kromatutmetallisetjalat · Tyynytonverhoiltumolemminpuolin · Divaaniosavauhdettavissapuoleltatoiselle · Mitat:leveys220cm,syvyys91/151cm 699, (995,-) JANEkulmadivaani · Ympäriverhoilluttyynyt · Irroitettavatpäälliset · Puurunko · Leveys208cm HETI VARASTOSTA! 449, (690,-)
• LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi 13 JANE sohvakalusto 3+2 istuttavat · Ympäriverhoilluttyynyt irroitettavillapäällisillä · SohvaSavonaharmaakankaalla HETI VARASTOSTA! 695, (1100,-) 89, (167,-) CONCEPTMedium työtuoli · Laadukaskirjoitustuoli,selkänojakallistettavissa · Selässäilmava"mesh"-verkko · Istuinkorkeudensäätökaasujousella · Käsinojienkorkeussäätö · Toimitetaankasaamattomana · Tuolissaonparkettiystävällisetkitkapyörät HETI VARASTOSTA! AVANT Laptop pöytä, valkoinen · Mitat:lev.90cm,kork.74cm,syv.44cm · Toimitetaanosinapaketissa · Kotimainen! HETI VARASTOSTA! 129, 159, (223,-) AVANT työpöytä, valkoinen · Mitat:lev.135cm,kork.74cm,syv.65cm · Laadukastamaalattuahuonekalulevyä · Kotimainen! HETI VARASTOSTA! (262,-) 59, (113,-) DARTKirjoitustuoli · Nuorekkaallaraitakankaallaverhoiltu mukavakirjoitustuoli · Istuimenkorkeussäätökaasujousella Perusasentoonlukittavakeinumekanismi · Toimitetaankasaamattomana · Tuolissaonparkettiystävällisetkitkapyörät HETI VARASTOSTA! AVANT laatikosto pyörillä · Mitat:lev.38cm,kork.53cm,syv.45cm · Laatikoissatukevatmetallikiskot · Toimitetaankasattuna · Kotimainen! HETI VARASTOSTA! 129, (206,-) 379, (546,-) INTRO sohvapöytä · Värit:Kiiltävävalkoinenrunko/kirkastaimustalasi · Mitat:lev.60cm,syv.110cm,kork45cm 155, (195,-) JULIA FEEL ruokailuryhmä 80x120cm · Valmisttetumdflevystä, korkeakiiltovalkoinen/musta · Feeltuoleissaverhoilukeinonahkaa jarunkokromattuametallia · Tuolitmustana/valkoisena 6hengen90x180cm599,-(824,-) KASPERtuoli · Väri:musta/valkoinen · Tuolinjalkaosakromattuametallia · Istuin-jaselkänojaosakeinonahkaa · Mitat:lev.50cm,syv.54cm,kork.82cm HETI VARASTOSTA! 49, 55, (69,-) FEELtuoli · Väri:musta/valkoinen · Tuolinjalkaosakromattuametallia · Istuin-jaselkänojaosakeinonahkaa · Mitat:lev.45cm,syv.55cm,kork.99cm (79,-) KU E IN NE HU MM ON Ä EK N AL U Meiltä myös Laulumaa -kalusteet! HETI VARASTOSTA! Kuljetukset ympäri Suomen joustavasti! Joustavat maksuehdot. 6-30 kk korotonta maksuaikaa 6 tai 10 kk sopimuksissavain4/kklaskutuslisä. 12,24ja30kksopimuksissa 30avausja4/kklaskutuslisä LISÄÄ TUOTTEITA VERKKOKAUPASTAMME WWW.VEKENKALUSTE.FI Vapaudentie 5, Rovaniemi puh. 020 778 0400 Ma­Pe 10­18, La 10­15
• 14 LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi Lapin luonnossa sinisorsakanta pysyy vakaana Vesilinnuista yleisimmän, sinisorsan kanta on pysynyt vakaana. Muiden vesilintojen tilanne ei ole yhtä hyvä, sillä esimerkiksi haapanan poikastuotto on romahtanut. satu Lapinlampi Riistataloudellisesti merkittävimmän riistavesilintumme, sinisorsan, pesimäkannassa ei ole tapahtunut muutosta viime vuodesta. Pesiviä sinisorsia Suomessa on noin 200 000 paria. Osa linnuista jää talveksi maahan osan muuttaessa etelään. Koko maassa tavattavan tavin kanta runsastui hieman, mutta on vuonna 2006 alkaneen taantuman jäljiltä pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Myös koko maassa pohjoisinta Lappia myöten tavattavan haapanan kokonaiskanta jäi pitkäaikaiskeskiarvoa pienemmäksi. Laji on taantunut 1980-luvulta lähtien. Haapanan poikastuotto heikkeni peräti 40 prosenttia viimevuotisesta. Kehitys on huolestuttava ja viittaa siihen, että kantojen muutoksiin eivät vaikuta pelkästään muuttoreitin varrella ja talvehtimisalueilla tapahtuvat ympäristömuutokset ja metsästys, vaan myös pesimäympäristön muutokset. Heinätavi on aina ollut harvalukuinen parhaiden lintujärvien lintu. Laji runsastui 1970-luvulla, mutta on sittemmin taantunut. Tänä vuonna heinäsorsa saattoi runsastua, mutta pienen aineiston vuoksi arvio on epätarkka. kasvua nokikanan poikastuotannossa Ilahduttavasti toisen vaateliaan lintujärvilajin, lapasorsan, kanta ei ole oleellisesti pienentynyt. Lapasorsaa ei tavata Pohjois-Lapissa. Tukkasotka, punasotka ja nokikana ovat taantuneet pitkään. Koskeloiden sisävesien kannoissa taas ei ole havaittavissa muutoksia. Muista vesilinnuista poiketen nokikanan poikastuotanto kasvoi tänä vuonna voimakkaasti. Telkän poikastuoton paraneminen vuodesta 2007 vuoteen 2011 asti saattaa selittää kannan kasvun tänä vuonna. Telkkä pesii koko maassa lukuun ottamatta puuttomia tunturiseutuja ja ulkosaaristoa. Lievää laskusuuntausta on myös sinisorsan ja telkän poikastuotossa. Tulokset käyvät ilmi Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen riistakeskuksen yhteisistä vesilintulaskennoista. Laskentoja on tehty vuodesta 1986 alkaen, ja kesällä 2012 tuloksia on saatu 324 laskentapaikalta koko maassa. heinäsorsan pieni kanta vaikeuttaa arviointia Kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneiksi luokiteltujen koko maassa tavattavan jouhisorsan ja Pohjois-Lappia välttelevän heinätavin kantojen pitkäaikaistrendi on selvästi taantuva. Jouhisorsan pesimäkanta on pienentynyt voimakkaammin, sillä laji oli aikaisemmin pohjoisessa varsin runsaslukuinen. riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on selvittänyt yhdentoista vesilintulajin kannan vaihtelua vuosina 1986­2012. kuusi karhua kaadettu Lapissa satu Lapinlampi Karhunmetsästys poronhoitoalueella on käynnissä. Karhuja on ensimmäisen metsästysviikon aikana kaatunut kuusi; kaksi läntisellä ja neljä itäisellä poronhoitoalueella. Läntisen kiintiön molemmat tähän mennessä kaatuneet karhut olivat uroksia. Toinen kaadettiin Kittilässä ja toinen Puolangalla. Itäisen poronhoitoalueen kolme uroskarhua on kaadettu Suomussalmella. Lisäksi yksi naaras kaadettiin Sallassa. Maa- ja metsätalousministeriön kiintiöasetuksen nojalla poronhoitoalueella saa kaataa 40 karhua, joista 10 läntisellä ja 30 itäisellä poronhoitoalueella. Viime vuonna saaliiksi saatiin läntisellä poronhoitoalueella kuusi ja itäisellä poronhoitoalueella 27 karhua. Metsästysvuoden 2012­2013 kokonaiskiintiö on 136 karhua, joista niin sanoituin kannanhoidollisin poikkeusluvin saa kaataa poronhoitoalueen eteläpuolella enintään 81 karhua ja poronhoitoalueella keskeytysmetsästyksessä 40 karhua. Kannanhoidollisen pyynnin ulkopuolelle jäävällä 15 karhun kiintiöllä varaudutaan erityisen merkittävää vahinkoa aiheuttavien karhujen poikkeuslupiin ensi vuoden heinäkuun loppuun saakka. Vahinkoperusteinen kiintiö koskee koko maata. karhukannan tasaisempi jakautuminen ja levittäytyminen myös läntiseen Suomeen. Hoitosuunnitelmassa ei ole asetettu kasvutavoitetta poronhoitoalueen karhukannalle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa asustaa ennen maanantaina alkavaa metsästyskautta yhteensä 1330­1445 yli vuoden ikäistä karhua, joista 240­310 poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen karhukanta on painottunut voimakkaasti itärajan tuntumaan ja merkittävä osuus rajan pinnassa kesänsä viettävistä karhuista vaeltaa syksyn mittaan talviunille Venäjän puolelle. Karhunmetsästys alkoi tänä vuonna maanantaina 20. elokuuta ja kestää poronhoitoalueella lokakuun loppuun tai kiintiön täyttymiseen saakka. Karhupuhelimen uusi numero on 029 431 2500. Juha Soininen / sxc Myyjäisilta RAVINTOLA tarjoaa iltapalaa: loimulohi/ lihakebakko, tzatsiki, vihreä salaatti ja sämpylä ULKONA erätulilla savu- ja loimulohta, nokipannukahvit ja makkaranpaistoa kaadetusta eläimestä tieto karhupuhelimeen Jokaisesta saaliiksi saadusta karhusta on välittömästi ilmoitettava Suomen riistakeskuksen karhupuhelimeen. Karhupuhelimesta voi myös kuunnella päivittäisen pyyntikiintiön tilanteen poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen eteläpuolella suurin osa kannanhoidollisesta kiintiöstä pyydetään Itä-Suomesta. Karhukannan hoitosuunnitelman tavoitteena on PERJANTAINA 31.8.2012 klo 18.30-20.30 Rovaniemen Rauhanyhdistyksellä Sahanperäntie 19 MYYTÄVÄNÄ tuoretta leipää ja herkullisia leivonnaisia ARVONTAA ja narunvetoa: palkintoina mm. retkeilyvälineitä LAPSILLE ongintaa ja muuta pikkupuuhaa T E R V E T U LO A !
• LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi 15 SYYSRETKILLE Savotta Military Makuupussi - koko 225 x 90 x 65cm - paino n. 2,6 kg - käyttöalue +15...-25C - pääli- ja vuorikangas: 300T Ripstop nylonkangas - täyte: microfiber 2-kerrosrakenne Vaude Sherpa 550 Makuupussi Täyte: Untuvaa 64%, untuvamaista kuitutäytettä 36% 6% Pieni pakkauskoko. Paino: 1390 g. Comfort +2 C Limit -3 C. Extreme -22 C. 99 90 169,­ Hinta ilman S-Etukorttia 199,­ S-ETUKORTILLA ERÄLEHDEN 9/12 TESTIVOITTAJA KOLMEN VUODENAJAN MAKUUPUSSITESTISSÄ RATKAISEVAN prisma.fi EDULLINEN 29 Retki XL -15 90 Retki Savustuslaatikko - Kaksi savustusritilätasoa ja rasvapelti - Sopii useimpiin grilleihin - Kaikki osat korkealaatuista ruostumatonta terästä Makuupussi -comfort -5°C, extreme -15°C -mitat: 230 x 90 x 60cm -paino: 2100g 29 90 King Camp Light Makuualusta -itsestään täyttyvä -koko 183 x 51 x 2cm -paino 1,2 kg 19,95 NYT MEILTÄ LAAJA VALIKOIMA RINKKOJA, MAKUUALUSTOJA YM. Polttoöljymyynti 044 7885 867 044 7885 868 -REPPUJA, Prisma Rovaniemi ma­pe 8­21, la 8­18, su 12­18 Teollisuustie 2 Puh. (016) 3305 500
• 16 LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi Skechers Keinukengät naisille -useita eri malleja ja värejä 39 prisma.fi prisma.fi 90 Skeittikengät (129,­) Etnies Kingpin Smu 49 RATKAISEVAN RATKAISEVAN EDULLINEN 90 (79,90) EDULLINEN Crocs Classic Sandaalit Avia Running Miesten juoksukengät -erittäin kevyt sekä joustavarakenteinen miesten juoksukenkä -koot 40-46 29,90 (44,90) 29,90 (79,90) Rykä Juoksukengät naisille -mallit Revive ja Trail Exodus -tukevat ja täysvaimennetut juoksukengät -Trail Exodus mallissa pronaatiotuki 39,90 Viking Kunto nto Kumisaappaat appaat Koot 36-47. 47. (79,90) 34,90 Rykä Studio Mid Flex Aerobic-jalkineet 59,95 (119,­) Polttoöljymyynti 044 7885 867 044 7885 868 Prisma Rovaniemi ma­pe 8­21, la 8­18, su 12­18 Teollisuustie 2 Puh. (016) 3305 500
• LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi 17 KOTI JA PIHA KAUNIIKSI House Puulyhty Calluna 11 cm. Korkeus 29 cm. 14,95 Korkeus 20 cm. Lyhty lehtikuviolla 14,95 1,95 House Puulyhty Lyhty metallikatolla. Korkeus 41 cm Korkeus 52cm 13,95 21,95 RATKAISEVAN prisma.fi EDULLINEN Irina Kattovalaisin Teho 5x25W. E14 kanta. Pakkaus ei sisällä polttimoita. Koukkukiinnitys. Sisältää valaisinpistotulpan. Kromirunko. Kirkkaat prismat. Leveys 75cm. Heat Module Kattopotti 4-os. Teho 4 x 50 W. GU10-kanta. Pakkaus sisältää lamput. Materiaali teräs/MDF. Väri harjattu teräs/kirsikka. 69,90 69,95 Muurla Muumi Hehku Muumipeikko- tai Pikku Myykattoriippuvalaisin Teho 11W energiansäästölamppu. E14 kanta. Pakkaus ei sisällä lamppua. Valaisinkupu suupuhallettua. Opaalilasia/mattapinta. Valaisinkuvun grafiikka uunipoltettu siirtokuva Halkaisija 15 cm. Aneta Vendela-kattovalaisin Teho 1 x 60 W. E27-kanta. Ei sisällä lamppua. Sisältää valaisinpistotulpan. Koukkukiinnitys. Metallirunko. Valkoinen. Kangasvarjostin. Lasikoristeet.Halkaisija 35 cm. Heat Module Seinäspotti 1-os. Teho 1 x 50 W. GU10-kanta. Pakkaus sisältää lampun. Johto välikytkimellä Väri harjattu teräs/kirsikka. 49,95 59,95 24,95 Prisma Rovaniemi ma­pe 8­21, la 8­18, su 12­18 Teollisuustie 2 Puh. (016) 3305 500 Polttoöljymyynti 044 7885 867 044 7885 868
• 18 LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi LAATUA KOTIIN Rosenlew RFM20100W vapaasti sijoitettava mekaanien ohjaus mikroaaltoteho 700 W tehotasoja 5 kpl uunintilavuus 20 l ajastin 30 min automaattinen sulatusohjelma pyörivä kypsennystaso liitäntäteho 1080 W 49, ­ Teho 700 W. Tilavuus 17 l. Digitaalinen ajastin. 6 tehoaluetta. Sulatusohjelma. 8 kiinteää ohjelmaa. Pyörivä alusta. OBH Nordica 7518 Mikroaaltouuni Mikroaaltouuni 89,95 Hugin Qualis AM820CTB Mikroaaltouuni - tilavuus 20 l - 5 tehoaluetta + grilli - 8 automaattiohjelmaa - sulatus ajan ja painon mukaan - digitaalinen ajansäätö ja kello - 230V 800W/1000W Hugin Artifex AG820CXC Mikroaaltouuni 119,­ Tilavuus 20 l. 5 tehoaluetta. 8 automaatiohjelmaa. Sulatus ajan ja painon mukaan. Digitaalinen ajansäätö ja kello. 230V 800W. Hopea tai valkoinen. 79,95 RATKAISEVAN prisma.fi EDULLINEN Johdonkelauspainike. Toimintasäde 12 m. Pestävä Hepa H12 suodatin. Imutehon säätö. Teleskooppiputket. S-bag® classic long. Performance pölypussi. Väri: sininen. Soft startkäynnistys. Imuteho 340W. Electrolux ZUS3932B Ultra Silencer Pölynmuri Angry Birds Action Game Angry BirdsTM © 2009-2012 Rovio Entertainment Ltd 24,90 Angry Birds Splat Flyer 199,­ Portaaton tehonsäätö. Teleskooppi imuputki. Toimintasäde 7 metriä. Liitäntäteho max 1800W. Imuteho 254W. Mikrosuodatin. Lattia/mattosuulake. Lisäsuulakkeet kannen alla:tekstiilisuulake, harja-ja rakosuulake. Pölypussi 1685. Volta U3920 Pölynimuri 6,50 Angry Birds Splat Strike 59,­ Pussiton pölynimuri. Multisykloni-rakenne Kompakti muotoilu, pehmeät pyörät ja helppo liikuteltavuus. Pestävä HEPA-suodatin. Toimintasäde 7,3 m. 3 piensuulaketta. Säädettävä teleskooppi-imuputki XL-pituus. Imuteho 250W. Äänitaso 85 dB(A)(IEC 60704-3). Volta U3515 Imuri 12,50 Angry Birds Splat Target 99,­ Polttoöljymyynti 044 7885 867 044 7885 868 12,50 Prisma Rovaniemi ma­pe 8­21, la 8­18, su 12­18 Teollisuustie 2 Puh. (016) 3305 500
• LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi Haasta toimitus testaamaan. Laskuvarjohyppyä tai matojen syömistä emme aio kokeilla, mutta monenlaista muuta kyllä. Lähetä ehdoksesi toimitukselle osoitteeseen: Lappilainen, Pohjolankatu 2, 96100 rovaniemi tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@lappilainen.fi, otsikkoon sana "testaa". 19 Lappilainen testaa Kulutuksen vähentämistä isossa mittakaavassa Onko uusi M-sarjan Mercedes Benz lupaustensa väärti? sitä selvitti Lappilainen kokeilemalla auton ajettavuutta. teksti ja kuvat: juho Hautala Suurta suorituskykyä, tyylikkyyttä ja taloudellisuutta. Tämä katumaastureissa mahdottomana pidetty yhtälö on nyt totta. Uusi Mercedes-Benz ML edustaa SUV-luokan uutta olemusta, mikä tarkoittaa hyvää niin ympäristölle kuin ajajan kukkarollekin. Hyvät terveiset Alabamasta muuttuvat todeksi kun tankkaamisen aika koittaa. Matka-ajossa testissämme ollut auto kulutti vain noin 6 litraa dieseliä sadalla kilometrillä, mikä on huikea luku suurelle ja tehokkaalle kulkupelille. Taloudellisuudestaan huolimatta auto on tehokas ja toimintakykyinen. Tuplaturbotettu 204-hevosvoimainen moottori tuottaa jopa 500 newtonin väännön, joten kapuaminen jyrkkääkin mäkeä onnistuu. Auto vakuuttaa kuitenkin kaikilla muilla osa-aluille, joten ääniä ei pitkään tarvitse harmitella. M-sarjan Mercedes on miehenkorkuinen auto, jonka on oppinut tuntemaan todellisena monitoimipakettina. Älykäs neliveto, upea muotoilu ja monipuoliset lisävarusteet takaavat pääsyn niin syrjäiselle kesämökille kuin näyttävän saapumisen kaupungin vilinäänkin. Juuri muuntaumiskyvyssä piilee tämän ajoneuvoluokan suurin tarkoitus, johon Mercedes onkin osannut vastata varsin mukavasti. Myös auton sisätilat ovat helposti muunneltavissa. Takapenkit saa hetkessä levitettyä samaan tasoon tavaratilan kanssa, jolloin kyytiin mahtuu suurempikin kuorma. Takaluukun automatiikka tekee lastaamisesta todella helppoa. M-sarjalaisessa istutaan henkilöautoa korkeammalla, uusi ML 250 on kulutuspihi, mutta silti tehokas ja monikäyttöinen kaupunkimaasturi. joten hyvä näkyvyys lisää ajamisen mielekkyyttä, oli kyydissä sitten tavaraa taikka matkustajia. Auton sielu on hyvin muotoiltujen ominaisuuksien summa, mieltä hivelevä taloudellinen ajokokemus. Yksi hyvä esimerkki liit- tyy käytettävyyteen ahtaissa oloissa. U-käännös uudella M-sarjalaisella onnistuu ennätyksellisen ketterästi: kääntöympyrän halkaisija on vain 11,8 metriä. Myös turvallisuuden tunne on käsin kosketeltava. Mercedeksen edustusautoista lainattu Pre-Safe-turvajärjestelmä huolehtii turvavyön riittävästä kiristämisestä autoon istuttaessa, mikä lisää tunnetta huolenpidosta yhdessä kaistavahtien, vireystilan valvontajärjestelmän ja muiden huipputeknisten turvallisuusratkaisujen kanssa. ML 250 Bluetec 4Matic Moottori: 2,1L r4 Diesel teho: 204 hv Kiihtyvyys 0­100 km / h: 9,0 s Huippunopeus: 210 km / h Vetotapa: neliveto Vaihteisto: 7G tronic plus Kulutus yhdistetty (l/100 km): 6,0­6,5 CO2-päästöt (g/km): 158­170 Hinta alkaen: 77 268,57 e Pikkudiesel naksuttaa Isoon mallisarjaan sovellettu downsizing eli pienempien moottorien käyttö herättää aluksi epäluuloa ja hämmennystä. Auton käynnistyksen jälkeen kuuluukin moderni pikkudieselin naksutus, poissa ovat V6-moottorista kantautuneet räyheät äänet. Äänimaiseman totaalinen muutos on ehkä suurin vaikutus, jonka yhteiset ilmastotalkoot ovat tähän ajoneuvoluokkaan tuottaneet.
• 20 LAPPILAINEN viikko 35/2012 | www.lappilainen.fi Saat vähintään 2000 KLX-534 IYV-478 Autosta kuin autosta vaihdossa mihin tahansa yli 6000 vaihtoautoon. Autosi käy käsirahasta! Autosi käy käsirahasta. Meiltä myös vaivaton ja nopea Rinta-Jouppi Rahoitus turvallisella kiinteällä korolla. Nopea luottopäätös. Takaajia ei tarvita. Rahoituslaskelma: Auton hinta 10.000 · Käsiraha 2.000 · Kiinteä korko 5.99 % · Luoton perustamismaksu 189 · Käsittelymaksu 9,9 /kk · Rahoitusaika 60 kk · kk-erä 168 /kk · Tod. vuosikorko 10,24 % · KSL:n mukainen luottohinta 11.823. Auto kesäksi! Maksut syksyksi! Vaihda autoa nyt! Saat lyhennyksistä vapaan kesän. Tarjous voimassa 18.6. - 18.9.2012. Kysy lisää myyjiltämme! Valitse autosi mistä tahansa 13 liikkeestämme osoitteessa www.rinta-jouppi.com ja tule tekemään kaupat Rovaniemelle! EBZ-612 FJL-524 59.980,DETHLEFFS ADVANTAGE T 6611 Fiat 2, 3 130 -10 18 tkm, MMI, TV, ilmast., webasto 49.800,Toyota LAND CRUISER 3.0 D4D Luxury 8h A 127kw -07 87 tkm, CO2=238g/km, p-tutka, h-kirja, autom.vaiht., automaatti-ilmast., vakionop.säädin, ajonhall.järj., aluvanteet, 42.980,Ford-TEC FREETEC A 564 Matkailuauto (S -09 21 tkm, MMI, ilmast., CD, lohkol., 2xrenk. 39.980,Opel INSIGNIA SportsTour Sport 2, 0 CDTI Ecotec A BL -12 4 tkm, maantiekul. 4.6, CO2=155g/km. Sport Business Line-paketti: sähkötoiminen takalu, tehdastakuu, automaattiilmast., urheiluistuimet, 2 x aluvanteet+pyörät, xenon. 38.900,MB E 200 CDI BE A 129 tkm, maantiekul. 4.7, CO2=145g/km 1. omist., huoltohist., autom.vaiht., automaatti-ilmast., vakionop. säädin, CD-soitin, vetok., 2 x aluvanteet+pyörät, 1-om. -09 36.980,MB C 220 CDI BE Premium Business 60 tkm, maantiekul. 4.0, CO2=127g/km, h-kirja, navi, xenon, ilmast., aluv., cruise. 31.100,-10 Skoda SUPERB Combi 1, 4 TSI Comfort -12 1 tkm, maantiekul. 5.6, ajotietok, CD/MP3, h-kirja, tehdastakuu, automaatti-ilmast. 29.880,Skoda YETI 1, 4 TSI Experience Green tec 0 1 tkm, CO2=148g/km, alv-väh.kelp, cruise, ilmast., TC, 2xrenk, CD. 28.890,Toyota AVENSIS 2, 0 D-4D DPF Linea Sol Plus Wagon -11 55 tkm, maantiekul. 4.7, CO2=142g/km, Keyless Go, 1. om., h-kirja, tehdastakuu. 27.900,Opel VIVARO Van L2H1 2,0 CDTI 84kw -10 60 tkm, CO2=227g/km, cd, kyyn.noja,, 1. omist., ilmast., webasto / ebersprächer. 26.890,Honda CR-V 2.2i-CTDi Elegance Plus 4wd 5d 108 tkm, maantiekul. 5.7, CO2=173g/km 1. omist., h-kirja, autom.-ilmast., vetok. 25.980,-08 Opel ASTRA GTC 1, 4 Turbo ecoFLEX Start/Stop 103 -11 7 tkm, CO2=140g/km, 1. om., huoltohist., tehdastakuu, autom.-ilmast., sport alusta. 24.990,Nissan JUKE 1, 6L DIG-T Acenta 2WD Sport Pack -12 24.900,Renault LAGUNA Hatchback 1, 5 dCi FAP Dynamique Busin -12 24.300,Nissan QASHQAI+2 2.0 dCi DPF Acenta 4x2 5-ov -09 79 tkm, maantiekul. 5.6, CO2=177g/km, takuu, h-kirja, ilmast., bluetooth, p-tutka, 23.980,Skoda OCTAVIA Combi 1, 2 TSI Elegance -11 10 tkm, maantiekul. 5.0, CO2=134g/km, xenon, 1. omist., h-kirja, tehdastakuu, 23.800,VW Crafter LM-350N 2.5 TDI -09 178 tkm, webasto, h-kirja, ilmast., vetok., CD, liukuovi oik. 22.800,BMW 520 i 4d E60 74 tkm, maantiekul. 6.8, CO2=219g/km, h-kirja, ilmast., ajonhall.järj., aluvanteet. 21.980,-03 Skoda OCTAVIA 1, 2 TSI Elegance 20 tkm, maantiekul. 4.9, CO2=134g/km, 1-om., h-kirja, ilmast., 2xrenk, cruise, CD. 4 tkm, maantiekul. 5.6, CO2=159g/km, 2 tkm, maantiekul. 3.7, 1/2-nahkaverh., 1. om.,huoltohist., tehdastakuu, aut.ilmast. h-kirja, tehdastakuu, aut.-ilmast., p-tutka. -11 21.980,Toyota COROLLA VERSO 1, 6 VVT-i Linea Terra 5p -09 46 tkm, maantiekul. 6.4, CO2=178g/km, ilmast, Keyless Go, lämm.sivup., h-kirja. 21.880,Toyota AURIS 1, 4 D-4D DPF Linea Sol 5ov -11 18 tkm, maantiekul. 4.3, CO2=128g/km, 1. omist., h-kirja, tehdastakuu, aut.-ilmast. 21.890,Audi A4 Avant 1.8 T quattro 5d 133 tkm, maantiekul. 7.1, ESP, h-kirja, automaatti-ilmast., vakionop.säädin, 4x4. 18.890,-06 Suzuki GRAND VITARA 1.9 DDiS 4WD Special Edition 5d ESP -08 165 tkm, maantiekul. 6.7, CO2=195g/km, h-kirja, aut.ilm., 2xrenk, cruise, lohkol. 18.049,Chevrolet AVEO 5-ov LT 1, 3D 70kw -12 Uusi! Maantiekul. 3.3, CO2=95g/km, tehdastakuu, ilmast., vakionop.säädin. 17.900,Dodge AVENGER 2.0 SE 21 tkm, maantiekul. 6.1, CO2=185g/km, 1-om., aut.ilm., ESP, 2xrenk, cruise, lohkol. 17.690,-10 Ford TRANSIT CONNECT S 1,8 TDCi 75hv -09 23 tkm, maantiekul. 168g/km, ilmast., webasto / ebersprächer, vetok., Alv-väh. 16.980,Toyota AVENSIS 1.6 VVT-i Terra Liftback 101 tkm, maantiekul. 5.7, CO2=172g/km, 1. omist., ilmast., vetok., 2xrenk., h-kirja. 16.980,-06 Volvo S60 2.5 T 4d AWD Geartronic -03 15.900,Suzuki JIMNY 1.3 JX 4WD 3d ABS -06 15.890,Mazda 3 1.6 TD Elegance 5ov (N80) -09 49 tkm, maantiekul. 4.1, CO2=128g/km, 1. omist., h-kirja, ilmast., CD-soitin, vetok. 14.900,Honda JAZZ 1.4i LS 5d AT -08 60 tkm, maantiekul. 5.0, CO2=137g/km, aut.ilm., CD. 13.980,Skoda OCTAVIA HB 1.9 TDI Ambiente -07 Maantiekul. 4.2, 1. omist., h-kirja, Ilmast., vakionop.säädin, ESP, airbag x 6, lohkol. 13.890,Chevrolet EPICA Star 2.5 LT 4d A -08 94 tkm, maantiekul. 6.6, CO2=219g/km, aut. vaiht., 1-om., h-kirja, p-tutka, Ilmast. 93 tkm, maantiekul. 8.1, Nahkaverh., Autom. 74 tkm, maantiekul. 6.8, CO2=174g/km, vaiht., Automaatti-ilmast., Vakionop.säädin, h-kirja, CD-soitin, 2xrenk. vanteineen. 13.890,Toyota HIACE 2.5 D4D 90 Air 5d pitkä Maantiekul. 8.4, h-kirja, ilmast., alv-väh., 2 x pyörät. 13.800,-06 Audi A4 1.6 Avant 156 tkm, maantiekul. 6.1, CO2=187g/km, 1-om., h-kirja, ilmast., ESP, 2xrenk, cruise. 12.980,-04 Ford FIESTA 1.4 TDCi 68 Titanium 3-ov -09 36 tkm, 1. omist., h-kirja, ilmast., CD-soitin. 12.900,Renault GRAND SCENIC 1.6-16 Latitude 5d -06 60 tkm, maantiekul. 6.0, CO2=177g/km, ESP, ilmast, h-kirja, 2xrenk. vanteineen. 11.980,Renault MEGANE 1.6 16V Confort Break 90 tkm, CO2=166g/km, cd, ilmast, h-kirja, 2xrenk. 10.980,-07 Renault Twingo 1.2 Trend Uusi ajamaton! Takuu 4 vuotta, cruise, CD, maantiekulutus 4.2l/100km 10.900,-12 Toyota COROLLA 1.6 VVT-i Sol 4d 117 tkm, maantiekul. 5.9, CO2=168g/km, h-kirja, aut.ilm., 2xrenk, CD, lohkol. -03 10.890,Peugeot 307 SW 1.6 109 tkm, maantiekul. 6.3, CO2=178g/km, h-kirja, ilmast., TC, 2xrenk, CD, lohkol. 9.980,-06 Citroen C4 1.6i 16V Design Coupe 3d 97 tkm, h-kirja, ilmast., vakionop.säädin, ESP, CD-soitin, 2xrenk. vant., aluvanteet,. 8.490,-07 Home-Car 406H-RACER 39 ATF -02 0 tkm, aluv., MMI. 5.900,Renault LAGUNA 1.8 16V Authentique 5d 120 tkm, maantiekul. 6.1, CO2=180g/km, h-kirja, ilmast., CD-soitin, vetok., lohkol. 4.980,-02 Mitsubishi L-200 2.5D Pickup 4x4, h-kirja, vetok., 2xrenk, lohkol. 2.870,-89 Renault CLIO 1.2 RN 3d 60 tkm, maantiekul. 5.3, 2xrenk, CD. 1.190,-97 Lada 110 1.6 5d 163 tkm, maantiekul. 5.3, CO2=168g/km, 1-om., h-kirja, 2xrenk. -06 Vaihdossa käyvät henkilö- ja tavara-autojen lisäksi matkailuautot ja -vaunut, moottoripyörät ja -kelkat, mönkijät, veneet ym. Meiltä löydät ROVANIEMI Alakorkalontie 11 Teemme kauppaa ma-pe 9-18 · la 10-15 Voit vaihtaa myös halvempaan! Lisäksi Yli 2000 vaihtoautoa osoitteessa www.rinta-jouppi.com ja kaikista kauppa onnistuu Rovaniemellä! Juha Ruonakoski Vesa Pääkkönen Kimmo Lokka Mika Haataja p. 040 732 3350 p. 044 599 4679 p. 040 562 5267 (lomalla) juha.ruonakoski@rinta-jouppi.com vesa.paakkonen@rinta-jouppi.com kimmo.lokka@rinta-jouppi.com mika.haataja@rinta-jouppi.com yli OSTAMME MATKAILUAJONEUVOA joista kaikista voit tehdä kaupat meillä Rovaniemellä 250 hyviä autoja. TARJOA!