• TARVETTA HYVILLE TALVIRENKAILLE? Parasta pitoa ja palvelua! Meiltä niitä löytyy - jokaisessa hintaluokassa. Teollisuustie 12 B | 96320 Rovaniemi | p. 020 792 0400 | ma-pe klo 8?17 | www.polarrengas.fi Lue s. 8-9 lappilaisten tunturi- ja hiihtokeskusten kuulumiset 49-50 2.12.2015 VIIKOT Lapin suurin ilmaisjakelulehti! ? Painosmäärä 60 000 kpl, jakelu kaikkiin Lapin kuntiin Viikon uutuudet! ? www.lappilainen.fi Pukinkonttiin! UUTUUS Sony Xperia M5 Muista Just Cause 3 PS4/Xbox One (PC 49,90) 69,90 KATSASTUS GTA: San Andreas PS3/Xbox360 24,90 Meillä pelien ja pelikoneiden korjauspalvelu. Tuo käytetyt pelit ja pelikoneet vaihdossa. Hinta sisältää kaikki pakolliset päästömittaukset, myös OBD-testin. 69 ? kestävä ja suoritus- kykyinen (IP65/68) ? ominaisuuksia sisä- ja ulkotiloihin ? aito Xperia - pitkä akunkesto 349e BACtrack VIO Mobilealkometri e 99e Tarjous koskee henkilö- ja pakettiautojen katsastuksia (max 3500 kg). Saarenkylä ja Eteläkeskus Sampokeskus Puh. 040 120 6699, myynti@telemies.fi www.telemies.fi Ajanvaraukset: www.avainasemat.fi Kauppakeskus Rinteenkulma, p. 313 385 www.pelimies.fi ? ma-pe 10-20, la 10-18, su 12-16 Puh. (016) 425 0030 ? AVOINNA: ma-pe 9.00 - 17.00 Teollisuustie 12 D, Rovaniemi ? Yhdysväylä 6, Saarenkylä N ALE U U P P O L % 0 5 I T N Y Y M HTYY! KII Vietämme 60-v. synttäreitä Ke-la 2.-5.12.15 ngät et ja ke A! e t t a a v L Nyt HALVAL Tarjoamme Kakkukahvit pe 4.12. klo 10-17! Loppuunmyynnistä ASU STE ? KENKÄ PESONEN Sodankyläntie 13 | 98500 PELKOSENNIEMI 016 851 264 Palvelemme: ma-pe 10-17, la 9-14 normaalihinnasta! Kellarista 60 ?/pss tuotteita! Pakkaa itse! Tervetuloa! ICE KARTING 2013-2014 ICE-KARTING Suosittu Ice Karting tekee ? Lähtövalot myös ensi talvena! ? paluun Huipputarkka ajanotto ? Max. 10 autoa yhtä aikaa radalla 10 autoasisältyy yhtä aikaa radalla ? -Kilpailuun harjoitukset, - Huipputarkka aika-ajot sekä finaaliajanotto Kilpailuun sisältyy harjoituk? -Haasta ystäväsi kilpailuun ja set, aika-ajot sekä finaali tule nauttimaan - Haasta ystäväsi kilpailuun ja tule nauttimaan! yt! Varaa n Tiedustelut ja varaukset +358 (0)40 778 91 06 tiYHÄ StititiRtiS PYHÄ SAFARIS tititititititititititititi tititititititititititititititititititi titititititititititititititititi Sädetie 1,tititi98530 Pyhätunturi, Lappi, FINLAND titititititititititititititititititititititititititititi titi tititititititititititititititititititititititititititi +358 (0)40 778 91 06 | info@pyhasafaris.com tititititititititititititititititititi www.pyhasafaris.com | www.facebook.com/pyhasafaris titttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttt kaikki -60% Ultra-?kannettava BACtrack VIO muuttaa älypuhelimen alkometriksi. BACtrack on yhteensopiva useimpiin Android-? ja iPhone laitteisiin ja sovelluksen voit lataa Anroid tai iTunes sovelluskaupasta ilmaiseksi. Luontotie 1, 98530 Pyhätunturi www.luontoon../pyhaluosto www.luontoon../naava Naavan ja Pyhä-Luoston joulunaika on tapahtumia täynnä - Tule mukaan nauttimaan! 5.12. 12.12. 20.12. 21.12. 23.12. 23.12. 28.12. 30.12. Naavan Perinteiset joulumyyjäiset Rösölänperän Ruppanat: Unikuvia-teatteriesitys Iloiset Joululaulut: Tapsa & Niemettäret Revontulten Salaisuudet-esitys Tonttu Torinan Satutuokio Kauneimmat Joululaulut: Pelkosenniemen Seurakunta Revontulten Salaisuudet-esitys Vapaalasku elokuvakiertue Naava Luontokeskus & Matkailuinfo Aukioloajat Arkisin 9.00 - 17.00 Viikonloppuisin 10.00. - 17.00 Avoinna joka päivä Tervetuloa! puh. 0206 39 7302 pyhaluosto@metsa..
• 2 LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi 2.12.2015 L U K I J A N K U VAT www.lappilainen.fi Kommentoi juttuja netissä KOLUMNI Suomalaiset tavat tarttuvat Kolme vuotta sitten elokuussa vierailin ensi kertaa Suomessa, lähdin unkarilaisesta helteestä ja saavuin suomalaiseen kesään. Silloin oli vain 15 astetta lämmintä. Kun matkustimme Helsingistä Vimpeliin, jossa on aviomieheni perheen kesämökki, tutustuin suomalaiseen maisemaan ja sanoin itselleni: ?Onpa kaunis maa tämä Suomi! Voi harmi, että vaikka on niin paljon järviä, ei ole mahdollista uida, koska ilma on aina liian kylmä.? Kuorrutetut oksat. Kuva Mira Niittylahti. Heti kun saavuimme perille, mieheni lämmitti rantasaunan ja kysyi haluanko juoda olutta. Minulla oli tosi kylmä ja olin huolissani mutta vastasin: ?No niin, minä tulen auttamaan sinua ja annappa olutta minulle!? Olisin antanut kaikkeni kuumasta teestä ja lämpimästä peitosta. Pari tuntia myöhemmin, kun olin uimassa auringonlaskuun -alasti-, veden lämpötila oli 10 astetta. Tiesin silloin, että tulisin rakastamaan tätä maata. Myöhemmin muutimme kokonaan Suomeen ja viime vuonna yritin saunoa talvella ensimmäistä kertaa elämässäni. Halusin tietää, millainen tunne on, jos kieriskelee lumessa saunan jälkeen. Nyt minulla on uusi unelma: tänä talvena haluaisin kokeilla avantouintia. Kuulin, että Rovaniemellä on paikka joen rannalla Koskipuistossa, jossa on avantouintipaikka. Kysyin ystävältäni, paljonko lippu maksaa ja hän vastasi, ?Kertauinti 3 euroa, mutta voi ostaa myös kausikortin!? Nauroin ja sanoin, että en ole varma vielä, tarvitsenko sitä. Luulen, että kertalippu riittää. Tämä maa on alkanut muuttaa minua. Maastossa kulkiessa löytyy vanhoja veistoksia. Kuva Veikko Kainulainen. Olen aina halunnut asua jossain välimeren maassa ja nyt olen iloinen Suomessa. Rakastan talvea, terveellistä suomalaista ruokaa, pyöräilyä, sauvakävelyä ja saunaa. Olen iloinen, että voin nauttia Suomen talvesta ja kaikista niistä asioista, joita Suomi voi tarjota. Kun unkarilaiset ystäväni näkevät facebookissa mitä teen Suomessa, he eivät halua uskoa, että se todella tapahtuu minulle. Minulla ei ole kylmä enää ja aina kun näen järven tai joen Suomessa, ensimmäinen ajatukseni on, että voisi olla ihanaa päästä uimaan. Sanotaan, että jos sinä kokeilet avantouintia kerran, et voi enää lopettaa. Kuka tietää? Ehkä minä tarvitsen sen kausikortin. Franciska Männikkö-Donaszi Kuva: Sakari Männikkö Jääpitsiä Kemijokirannassa. Kuva Raija Juopperi. Lappilaisten omat kuvat Lappilaisen toimitus ottaa vastaan lappilaisten ottamia kuvia. Eteesi ei tarvitse osua elävän elämän erikoisuuksia tai luonnottomia luontokappaleita. Kaikki tavalliset, silmää hivelevät kuvat laitetaan talteen. Niitä julkaistaan lehden sivuilla. Katso lisää kuvia Lappilainen lehti -facebook-sivuilla. Jpg-kuvat otetaan vastaan osoitteessa lukijakuvat@lappilainen.fi
• 3 LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi Lapin lentoasemien joulusesonki edellistä vuotta vilkkaampi Lappilainen Lapin lentoasemilla eletään vuoden kiireisimpiä aikoja, kun matkailijat eri puolilta maailmaa saapuvat nauttimaan lumisesta joulusta. Tilauslentoja odotetaan joulukuussa tulevan viime talvea enemmän, runsaat 430 lentoa. Joulukuun vilkkain kenttä Lapissa on Kittilä, johon tulee 153 tilauslentoa. Rovaniemelle saapuu 141 tilauslentoa, Ivaloon 69 ja Enontekiölle 57. Eniten jouluturisteja on tulossa Iso-Britanniasta. Lentoja saapuu myös Ranskasta, Hollannista, Espanjasta ja Irlannista sekä uudenvuoden ympärillä Venäjältä. ? Lappiin on tulossa tilaus- lentojen määrien perusteella viime vuotta vilkkaampi talvisesonki erityisesti Rovaniemellä. Tilauslentojen määrän nousu kertoo Lapin houkuttelevuudesta matkailukohteena, vaikka maailmantaloudessa eletään epävarmoja aikoja. Lapin suosiota turvallisena matkakohteena voivat lisätä myös maailman viime aikojen tapahtumat. Nyt kun pohjoisen vetovoima on kasvanut, alueen matkailutoimijoiden on pystyttävä entisestään vahvistamaan positiivista virettä ja tekemään taianomaisesta Lapista vielä houkuttelevamman matkailutuotteen, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta. Ajassa Luksustelttailua Muoniossa Kuva: Antti Pietikäinen Lappilainen Harriniva Hotels & Safaris laajentaa tarjontaansa Muoniossa. Aurora Glamping -kohde tarjoaa majoitusta matkailijoille Muoniossa. Tämä luksustelttailuun lukeutuva majoitus tulee olemaan ainoa luokkaansa Suomessa ja pohjoisessa Euroopassa. Lappilainen ? Matkailijat etsivät uusia ja aitoja kokemuksia. Turvallinen luonnossa oleminen ja tekeminen sekä erämaahan tutustuminen kuin myös revontulien näkeminen ovat niitä asioita, joita asiakkaamme odottavat matkaltaan Lappiin. Tärkeää heille on kokea luontomme, mutta niin, että kaikki palvelut ovat lähellä. Erityisesti kansainväliset asiakkaat hakevat erämaakokemusta ripauksella luksusta, ja tämän haluamme tarjota heille. Glamping eli luksustelttailu yhdistää ulkoilun, luonnon ja ylellisyyden, kertoo myynti- ja markkinointipäällikkö Niina Pietikäinen Harrinivasta. Glamping on tunnettu ja suosittu matkailutrendi, joka on kovassa kasvussa. Talviglamping kohteita löytyy jo joitakin maailmalta, mutta Harriniva Hotels & Safaris -konsernin Aurora Glamping Muoniossa voi turisti jatkossa yöpyä uudenlaisessa Aurora Domessa. tulee olemaan ensimmäinen Suomessa ja pohjoisessa Euroopassa. Aurora Dome ainutlaatuinen kokemus Aurora Domessa yöpyminen antaa kokemuksen olemisesta ja yöpymisestä luonnossa. Mukavassa ja lämpimässä tilassa on mieluisaa nauttia revontulista ja ympäröivästä talvisesta maisemasta To- rassiepin rannalla. Aurora Dome on kaikilla mukavuuksilla varustettu pyöreä, iglun muotoinen telttarakennus, jossa yksi seinä on läpinäkyvä. Ne on lämpöeristetty ja lämpöä sekä tunnelmaa tuo puulämmitteinen takka. Domet on sijoitettuna niin, että läpinäkyvä seinä mahdollistaa näkymän järven yli pohjoiselle taivaalle, ja siten parhaimman näkyvyyden revontulien katselemiseen. Palvelut, kuten wc, suihku ja sauna, ovat vain muutamien kymmenien metrien päässä. Kaikissa on hotellitasoiset mukavuudet ja sisustus muodostuu lappilaisista elementeistä husky- ja poroteemoilla. Domet on tarkoitettu kahdelle hengelle, mutta tarvittaessa laajennettavissa lisävuoteilla neljälle hengelle. Ne on sijoitettu rantaan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kupeeseen ja tulevat ympärivuotiseen käyttöön. ? Glamping-idea sopii meidän tuoteperheeseen loistavasti ja vastaa kysyntään omintakeisista paikoista luonnossa, joissa luksus on mukana. Olemme toteuttaneet täyden palvelun elämyslomia jo yli 40 vuoden ajan ?Best in Wilderness? -ajatuksella. Aurora Domet tuovat oivan lisän majoitustarjontaan lumihotellin, mökkien ja hotellien lisäksi, toteaa Pietikäinen. Maailmanlaajuiseen matkailutrendiin lukeutuva ?GLAMPING? eli glamorous camping tarkoittaa loistokasta leiriytymistä. Leiriytyminen tapahtuu erilaisissa perustelttaa huomattavasti paremmissa majoituksissa kuten tiipiiteltoissa tai kevytrakenteisissa puumökeissä. Asiakkaan kannalta tärkeintä on, että päästään luonnon keskelle, mutta yön voi nukkua lähes hotellitasoisessa majoituksessa. Kuva: Yhteisverkko Yhteisverkko vyöryy Etelä-Lappiin Lappilainen Huippunopea tietoliikenneyhteys on nyt saatavilla Rovaniemellä, Ylitorniolla, Pellossa, Tervolassa ja Ranualla. Loppukeväällä 2015 aloitettu yhteisverkon rakentaminen on kahden operaattorin, DNA:n ja Soneran, ainutlaatuinen yhteishanke. Se mahdollistaa kattavat ja huippunopeat tietoliikenneyhteydet myös haja-asutusalueille. Hankkeen ansiosta syrjäseutujen tietoliikenneyhteydet nopeutuvat monikymmenkertaisiksi. Yhteisverkon rakentaminen alkoi Kuusamosta. Kesän aikana valmistui Itä-Lappi, alkusyksystä Pohjois-Lappi ja Länsi-Lappi. Nyt valmista on Etelä-Lapin kunnissa. Lähes koko Pohjois-Suomen arvioidaan valmistuvan tämän vuoden loppuun mennessä. ? Yhteisverkon tavoitteena on saada parempi kuuluvuusalue mobiililaajakaista- ja puhepalveluille tuomalla kattavammat ja huippunopeat yhteydet myös haja-asutusalueille, kertoo Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen. Kahden operaattorin taajuudet ja resurssit yhdistämällä pystyttiin toteuttamaan tuplasti nopeampi 4G-verkko.
• 4 LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi M I E T E L A U S E I TA Miksi syytät yhteiskuntaa kaikesta, jos itse et tee paremman elämäsi eteen mitään? Ryyppäät ja kännäät ja kohtelet itseäsi huonosti kuin pahinta vihollista. Pentti Harjumaa Se, mikä ihmisille kalleinta on täällä, on koti, usko sekä oma isänmaa. Nuo lahjat arvokkaita on aina maitten päällä ja niitä jokainen kai tahtoo puolustaa. Nanni Törrö Joulupadasta soppaa ja saippuaa vähävaraisille Lappilainen Pelastusarmeija on aloittanut jouluavun jakamisen. Taloudellisessa ahdingossa olevia lapsiperheitä autetaan jakamalla ostokortteja K-kauppoihin. Lisäksi apua tarjotaan yksin asuville vähävaraisille ja eläkeläisille. Pelastusarmeija jakaa jouluun mennessä tuhansia Pakkauksia ympäri Suomen paikallisten osastojensa välityksellä. Perinteiset joulupadat ilmestyvät katukuvaan 15. joulukuuta. Joulupataan voi lahjoittaa rahaa, vaatteita ja lasten leluja. Pakkaus sisältää valikoiman Pirkka-tuotteita: shampoon ja hammasharjan sekä elintarvikkeita, joita on helppo säilyttää ja käyttää. Viestintäpäällikkö Eija Kornilow kertoo, että joulun ajan pakettien antamisessa järjestöllä on pitkät perinteet: - Olemme jakaneet hygieniatarvikkeita ja ruokaa joulun alla jo 109 vuoden ajan. 1980-luvulla oli tapana antaa muun muassa saip- puaa, kuivattuja luumuja ja riisiä. Lupauksemme soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa on edelleen ajankohtainen, vaikka maailma on muuttunut. Perustarpeet ovat säilyneet samoina sukupolvelta toiselle ja köyhyys koskettaa yhä useampaa ihmistä. Kuva: Pelastusarmeija Joulupata-keräystä jo vuodesta 1906 Vuosikymmenien aikana on Joulupadasta tullut perinteinen näky jouluisessa katukuvassa. Yli satavuotias keräys on tärkeä osa suomalaista jouluperinnettä. Antamisen ja auttamisen aate elää yhä vahvana. Lapissa Joulupata-keräykseen ulkona voi osallistua Rovaniemellä. Vähävaraisia voi auttaa myös netti- ja tekstiviestilahjoituksilla sekä tilisiirrolla. Ohjeet auttamiseen löytyvät sivulta www.joulupata.fi Keräyksestä saadut varat käytetään sosiaaliseen toimintaan ja taloudellisessa ahdingossa elävien ihmisten auttamiseksi. Pelastusarmeija Unelma, Anelma Meri, Vellamo Airi, Aira Selma Niko, Niklas, Niilo, Itsenäisyysp. Sampsa Kyllikki, J. Sibeliuksen p., suomal. musiikin p. Anna, Anne, Anu Jutta Tatu, Daniel, Taneli Tuovi Seija Jouko Nooa, Heimo Kuva: selfie Pelastusarmeijan lupaus vähävaraisille; soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa on edelleen ajankohtainen ja toteutuu joulun aikana jaettavassa Pelastuspakkauksessa. järjestää joka vuosi joulujuhlan, johon ihmisiä kutsutaan. Perusperiaatteena on, että lahjoitukset jaetaan paikallisesti sille alueelle mistä lahja on tullut. Kuvat: Pia Jokela Lappilainen Rovaniemen yrittäjien puheenjohtaja Esa Auer (keskellä) sai viimeisessä luotsaamassaan yrittäjäjuhlassaan onnitella Hyvärisen perhettä kahdessa polvessa. Liisa ja Pertti Hyvärinen (vas.), Katja Ollakka ja Tarja Pikkupirtti (oik.). Uusi puheenjohtaja Konsta Repo ja uuden hallituksen jäsen Seija Kupila, joka valittiin Rovaniemen vuoden 2015 yrittäjänaiseksi. 2.12. ke 3.12. to 4.12. pe 5.12. la 6.12. su 7.12. ma 8.12. ti 9.12. ke 10.12. to 11.12. pe 12.12. la 13.12. su 14.12. ma 15.12. ti N I M E N TA K A N A Ri i t t a Tol one n Repo Rovaniemen Yrittäjien puheenjohtajaksi Rovaniemen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 28.11.2015 pidetyssä kokouksessa Konsta Repo. Hän toimii yrittäjänä vaimonsa Kaisa Revon kanssa Lapin Apuvälinepalvelu Oy:ssä. Yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Esa Auer ilmoitti jo syksyllä, ettei ole ehdolla jatkamaan. - Kuusi vuotta puheenjohtajana on riittävä aika. Nyt on hyvä saada nuorta kaartia jatkamaan ja edelleen kehittämään sitä hyvää työtä mitä hallitus on näinä vuosina tehnyt, Auer sanoo. Hallitukseen valittiin lisäksi Seija Kupila, Sirpa N I M I PÄ I VÄT Rytilahti, Kirsi Mikkola, Veli-Matti Kilpimaa, Hannu Sukuvaara, Markku Iljina, Pasi Hiukka, Jani Siivola, Petri Lehtinen, Mirkka Koskelainen, Heidi Alariesto ja Risto Suutari. Rovaniemen Vuoden yritys 2015 on Hyväristen Taidekehystämö Oy. Yrityksen juuret vievät 40 vuoden taakse, jolloin Liisa ja Pertti Hyvärinen aloittivat taulujen kehystämisen autotallissaan. Nyt yritystä vetävät sisarukset Katja Ollakka ja Tarja Pikkupirtti. Juhlapäiväsankari Niilo Joulukuun 6. päivänä juhlitaan meillä ja muuallakin. Perinteiset itsenäisyyspäivän tapahtumat täyttävät päivän. Pienemmät merkkipäivät kuten nimipäivät, jäävät juhlan varjoon. Kemin kaupungin nuoriso-ohjaaja Niilo Karjalainen, yksi päivän nimipäiväsankareista, toteaa asian olevan juuri näin. - Eipä Niilon päivänä paljon nimiä kerkiä muistella. Partiolaisena päivään kuuluu kirkkoon meno partiopaidassa olemaan edustava kerran vuodessa. Mut voipahan sanoa, et mun nimipäivä on liputuspäivä, hän sanoo. Varsinkin Euroopan katolisissa maissa joulukuun kuudentena vietetään Pyhän Nikolauksen päivää ja lapset saavat usein joululahjat silloin. Nikolausta pidetään joulupukin esikuvana. Niilo on suomalainen muoto Nikolaus-nimestä, jonka osat merkitsevät ?voittoa? ja ?kansaa?. Niilo Karjalaisen opiskelupaikkaan eli Peräpohjolan Opistoon Torniossa liittyy tunnettu kaima, opiston alkuajan johtaja Niilo Liakka. Yksi Opiston rakennuksista on nimetty Niilontaloksi tämän kansanvalistuksen edistäjän, kansanedustajan ja ministerin mukaan. - Luonnollisesti se on hienoin talo, Niilo lisää. Samanikäisiä kaimoja hän on tavannut harvoin. - Taisi mennä 20 vuotta ennen kuin tapasin toisen Niilon. Kyseisen laatuyksilön löysin koulusta Torniossa. Niin ikään karvanaamainen nuoriso-ohjaaja. Nykyään tiiän kolme kaimaa. Nimeä googlaillessa on tullut kuva, että suurin osa meistä eli noin 98,4 % on 70+ -vuotiaita ja asuu susirajan pohjoispuolella. Nyt uusia Niiloja on alkanut kuulemma taas kasvaa. Eli olen tulossa muotiin. Kun Niiloa odotettiin syntyväksi, perheessä käytettiin hänestä ?työnimeä? Taisto Aatos. - Se ei ilmeisesti ollut riittävän korrekti. Piti olla erilaisia ja valita nimi, jota kukaan muu ei vissiin tuohon aikaan muksuille antanu, Niilo arvelee. Ei ole vaikea arvata, että luovien nuorten kanssa työtä tekevä saa helposti lempinimiä. - Niitä on enemmän kun jaksaa muistaa. Nykyään on eniten käytössä Nipsu, melkein enemmän kuin oma nimi. Uusin lisäys nimikavalkadiin on töissä annettu Nibs. Smooth.
• 5 LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi Salla Ski Resort Paras perheille Perhekohteeksi profiloituneesta Sallasta löydät leppoisan tunnelman sekä tasokkaat rinteet. ??? Kaikki sopivassa mittakaavassa. Sallatunturin Tuvat Levähdä kodikkaassa tuvassa Koe kaamoksen kauneus ja lumen lumo. ??? Valloita talvinen erämaa kelkkasafareilla ja suksilla. ??? Nauti lappilaisista herkuista ravintola Kielassa ja after ski tunnelmasta Papana Pupissa. Aina ei tarvitse lähteä kauas, tule Sallaan! Huhtikuun erikoistarjous! Majoitus- ja hissilippupaketti -20% Everything you need for an unforgettable holiday in Lapland! Kaikki onnistuneen loman ainekset saman katon alta! Sallatunturin Tuvat ? Hangasjärventie 1 ? 98900 Salla ? Finland Tel.: +358-(0)16-831 931? Fax: +358-(0)16-837765 tuvat@sallatunturi.fi ? www.sallatunturi.fi Salla Ski Resort +358-(0)16-837 711 ski@salla.fi
• 6 LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi Uusi lappilainen luonnonkosmetiikkasarja lanseerattu Kuva: Forest of Finland Lappilainen Forest of Lapland Oy on hyödyntänyt Lapin ainutlaatuisia raaka-aineita, perinnetietoa ja uusimpia tieteellisiä tutkimuksia kehittäessään huippukosmetiikkaa. ? Toimme Davvin neljä tuotetta, kaksi miehille ja kaksille naisille, markkinoille syksyllä. Kotimaisuus, lappilaisuus sekä sertifioitu 100 prosenttinen luonnontuote ovat asioita, joita kuluttajat arvostavat. Kuulemme päivittäin solmiessamme jälleenmyyjäsopimuksia, että tällaista tuotetta on odotettu, toteaa toimitusjohtaja Antti Kuivalainen. Lapin luonnossa voimaa Lapin puhdas luonto, yötön yö ja vaativat kasvuolosuhteet tekevät sen puista, kasveista ja marjoista parempia raaka-aineita käytettäväksi kosmetiikassa kuin etelämpänä kasvaneet lajit. Uuteaineiden vaikuttavuutta on tutkittu viimeisen 10 vuoden ajan runsaasti erityisesti Pohjoismaissa ja PohjoisAmerikassa. Tiedetään, että Napapiirin pohjoispuolella kasvaviin kasveihin muodostuu luonnostaan enemmän antioksidantteja ja suojaavia aineita kuin etelämpänä kasvaneisiin kasveihin. ? Kaikkialla maailmassa kuluttaja valitsee yhä useammin tuotteen, joka on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista, ja joka ei sisällä synteettisiä kemikaaleja. Me uutamme vaikuttavat aineet kemikaalittomasti, kertoo Kuivalainen. Uutta lappilaista kosmetiikkasarjaa saa noin kahdeltakymmeneltä jälleenmyyjältä Lapissa. Arktisilla Markkinoilla 18.?20.12.2015 Arktikumissa sekä muutamissa turistikauteen valmistautuvassa tunturikohteessa tuotteita on myös kaupan. Pikkujouluihin kauniiksi Kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto Riitta Kemppainen-Koivisto Seerumin sively kasvoille luo pohjan päivän kaunottarelle. Pohjustus jatkuu ja luomet saavat my?????????????????? ö????????????????? s hieman pigmenttiä sisältävän voiteen. Päälle sivellään kevyttä väritöntä puuteria pumpulilla. Varsinainen meikkaus alkaa tästä. Kymmenen naista on kokoontunut kaunistautumaan Lapin ammattiopiston kosmetologilinjan koulutustilaan. Kakkosvuosikurssin opiskelijat ovat ensimmäistä kertaa tekemässä ehostusta aikuisille naisille. Opettaja Maria Vanhala ohjaa nuoria kannustaen: ? Tosi hyvä! Just noin! Olet tehnyt aivan oikein! Valoa silmiin Aikuisen naisen ehostus Asiakkaan värimaailma tulevalle meikille määrittyy vaatetuksen, silmien värin ja asiakkaan tyylin mukaan. Tulevan kosmetologin on tiedettävä, miten ihon kunto ja hiusten tyyli, tuo ikävä harmaantuminen, jäisi kevyesti piiloon kun työ on valmis. Aloitetaan hillitysti, vaalealla ja tummemmalla harmaalla. Huuliin voidaan katsoa sitten värikkyyttä, varmistaa Vanhala opiskelija Jemina Seitaniemen suoritusta. Selviää, että aikuisen naisen parhaita värisävyjä ovat peh- miina silmärajauksen tekoon. Työvaiheiden edetessä pelkkä ihmiskäden kosketus tuntuu hyvältä. Tulevan kosmetologin käden kosketus on lämmin, sively lempeä, käsi vakaa. On kuin hieronnassa olisi, meikkien vaimea tuoksu huokuu puhtautta. Ilme piristyi, juhlatunnelma syntyi Jemina Seitaniemen käsittelyssä. meät, neutraalit ja kylmät sävyt. Keltaiseen vivahtavat värit voivat näyttää tunkkaiselta ja helmiäisvärit korostavat ryppyjä. Pohjustuksen tulee olla heleä, mutta peittävä. Lopputulosta parantaa ripsien ja kulmien kestovärjäys, jotka Vallaton Villa on kutojan taivas luovat huoliteltua vaikutelmaa. Jeminan pöydällä on 16 työkalun, meikkisudin, sarja. Välillä työn jälkeä putsataan pumpulipuikoilla. Värin tulee olla sopivan vahvaa, oikeaan tyyliin levittäytynyt ja val- Silmän ympärys saa rajauksen mustalla, aidolla rajausvärillä. Olo on kiireetön, olo alkaa tuntua juhlalliselta. Ripset taivutetaan kaarevammiksi ja laitetaan ripsiväri. Edellisen kerran niissä oli väriä vuonna 1999 häissä Tallinnan laivalla. Väri ei tahtonut laantua kolmeen päivään, oli niin kestoväriä. Kulmakarvat ikään kuin kammataan ojennukseen pienellä harjalla, josta tulee hieman myös tummentavaa väriä. ? Vielä jos tuosta korostat yläreunaa rajausvärillä, niin ilme piristyy, antaa opettaja viimeisen ohjeen Jeminalle. Huulet rajataan huolellisesti, mattapintainen huulipuna sivellään peittävästi ja ohuesti huulille. Päivän kaunotar on kiitollinen ja valmis kuvattavaksi. Työn tekijä Jemina voi takuuvarmasti askeltaa kohti tammikuun näyttökoetta. Ja asiakas pikkujoulun viettoon. Kioskikauppiaita etsitään Ranualle, Posiolle, Kittilään, Keminmaalle ja Kemiin Kuvat: Franciska Männikkö-Donaszi Franciska Männikkö-Donaszi Rinteenkulman kauppakeskuksessa on kauppa, jonka nimi oli Lankamaailma. Nimesin sen aina Lankataivaaksi, koska siellä on paljon erilaisia, värikkäitä lankoja ja kaikkia tavaroita mitä tarvitset, jos rakastat kutomista tai virkkausta. - Lankamaailmaa pidin Rinteenkulmassa kaksi vuotta. Vaihdoimme nimeä ja olemme jatkossa Vallaton Villa. Voimme tilata ihan mitä tahansa mitä asiakkaat pyytävät. Toivon, että voimme palvella nyt paremmin, kertoo yrittäjä Taina Kerkelä. Kerkelä muutti Rovaniemelle vuonna 1990 ja kun käsityöliike Esti tuli myyntiin, hän osti sen. Siitä on nyt 25 vuotta aikaa. - Muistan, kun aloitin tuolloin ja kuinka entinen omistaja oli rajannut hyllyt. Minä muutin heti asioita ja halusin, että asiakkaat pääsevät koskettelemaan tuotteita. On hirveän kivaa antaa asiakkaalle osaamistani. Olen myös opiskellut alaa. Vaikka olen tehnyt tätä jo 25 vuotta, silti on yhä ihanaa tulla töihin. Mitä ihmiset täältä etsivät? Taina Kerkelä palvelee Vallaton Villa yrityksessään. - 20 vuotta sitten asiakkaat tulivat syksyllä ja kysyivät mikä on muotia. Mutta nyt he tietävät mitä haluavat. Jos meillä ei ole hyllyssä lankaa, jota asiakas haluaa, voimme tilata sellaista. Meille tulee koko ajan uusia lankoja, joten valikoimaa löytyy ohkaisesta villasta paksuun. On myös merinovillaa, alpakkaa, silkkisekotteita. Sukkalankoja on paljon. Lähdemme siitä, että on hyvälaatuisia lankoja, vaikka puhutaan vain sukista. Eli kun neulot sukat, ne voi pestä ja ne pysyvät lämpiminä ja hyvinä. On myös lankoja, joissa on aloe vera ja jojobaöljy -käsittely. Mitä ihmiset neulovat mielellään? - Villasukkia tehdään paljon, mutta myös tuubihuiveja, lapasia, myssyjä. Nyt on muotia, että nuorilla on lapaset ja myssy. Joulu tulee. Mikä voisi olla hyvä joululahja mielestäsi? Väri-iloa talveen. Väki kokoontuu valmistamaan, neulomaan ja kutomaan yhdessä. - Jouluksi kudotaan sukkia, lapasia ja kynsikkäitä lahjaksi. Sitten yksi suosittu pieni lahja on tiskirätti, koska sen voi lähettää ystävälle kirjekuoressa. Lappilainen R-kioski etsii uusia kioskiyrittäjiä. Ketju on franchising-toimintaa, jossa kauppiasvetoisesti johdetaan yritystä. Lupa-asioissa autetaan, koulutusta ja valmennusta on tarjolla. ? R-kauppiaaksi ryhtymisen kynnys on erittäin matala ja rahoitustarve pieni. Alkuun tarvitaan 6 000 euron aloitusmaksu ja noin 20 000 euron vakuus. Kauppias saa avaimet käteen periaatteella mahdollisuuden hyvään tuloksentekoon, valmiin liiketilan ja vastaa kaikista investoinneista, R-kioskin tuleva toimitusjohtaja Teemu Rissanen kertoo. Oppisopimuskoulutus tutuksi Lappilainen Työnantajille ja nuorille tehdään tunnetuksi oppisopimuksen mahdollisuuksia pelien ja mobiilisovellusten avulla. Näillä uusilla viestinnän keinoilla tieto leviää myös peruskouluille, työpajoille, TE-toimistoille ja sosiaalitoimelle. Viestintä uusiutuu OpsoDiili- hankkeessa, jossa on mukana useita pohjoisen toimijoita ja sitä koordinoi Lappia Torniossa. Lumiturvallisuus puhuttaa toimijoita Lappilainen Lumiturvallisuutta on olla tietoisia syistä, jotka johtavat lumivyöryihin. Etenkin tunturimaisemissa on osattava ennakoida vaaratilanteet. On myös hyvä tietää, millaisia onnettomuuksia on ollut ja millaista koulutusta on saa- tavilla. Tietoa tarvitsevat niin ammatikseen lumen kanssa tekemisissä olevat kuin ulkoilulajien harrastajatkin. Lumen vaaroista keskusteltiin 100 osallistujan voimin viikonloppuna Rovaniemellä Humanistisen Ammattikorkeakoulun järjestämässä seminaarissa.
• 7 LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi Tarve synnyttää yrittäjyyttä Lappilainen Biotalouden kasvu on tulevaisuudessa merkittävässä roolissa Suomen talouden nousussa. Hallitus nosti biotalouden kärkihankkeeksi, koska näkee metsien tarjoaman potentiaalin työpaikkojen ja viennin kasvussa. Viimeisimmät valtakunnan metsien inventoinnin tulokset muutaman viikon takaa kertovat myös metsissä olevan hoitotarpeen vakavuuden. Lapissa taimikonhoidon määrä pitäisi kolminkertaistaa ja ensiharvennusten määrä kaksinkertaistaa nykyiseen verrattuna. Metsissä siis riittää työtä useammallekin yritykselle ja työntekijälle. Metsäpalvelu Laurila syntyi syksyn myötä. Yritys tarjoaa lähinnä raivaussahatyötä ja metsänviljelyapua yksityisille maanomistajille. Osaamista on myös suunnitteluun ja neuvontaan metsäasioissa. Opastusta saa riistan huomioimiseen metsien käsittelyssä. Yrityksille ja yhteisöille tarjotaan pienten ryhmien metsästys- ja luontoretkiä sekä neuvontaa ja koulutusta viestinnässä. Tällaiset uudet toimijat syntyvät ympäristön tarpeeseen. Pohjoisen metsiä pitää osata hoitaa, kiinnostus luonnossa liikkumiseen kasvaa ja yrityksillä tulee olla selkeää osaamista viestinnässä. Lähes kaikilla aloilla on mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Juri Laurila pääsi vauhtiin yrityssuomi.fi -sivuston kautta, jossa voi tehdä liiketoimintasuunnitelman. Idean muuttuminen yritystoiminnaksi voi olla lähempänä kuin arvaakaan. Vaihda nyt Juhlavuoden edullisimpaan. Hanki Lapin vakain sähkösopimus. Taatusti LAppilaiselta Anna asiakaspalvelumme auttaa, soita 016-331 6100 Tai jätä yhteydenottopyyntö netissä: www.energiapolar.fi/juhlavuosi Koskikatu 27, PL 8013 ? 96100 Rovaniemi Puh. 016 331 6100 asiakaspalvelu@energiapolar.fi
• 8 LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi Ikivanhat jättiläiset ovat herkkiä luontotyyppejä Lappi lumoaa, se vie järjen ja tekee ihmisistä lapinhulluja. Sydän jää ikuisesti erämaahan ja sitä tullaan täältä hakemaan yhä uudestaan ja uudestaan. Luonto palkitsee patikoijat ja hellii hiihtäjiä. Paukkupakkasista huolimatta tulee polte palata takaisin Pohjolaan. Lapin maisemat hivelevät silmää. Fennoskandialle tyypillinen tunturiluonto on osa suomalaista kansallismaisemaa ja tärkeä matkailuvaltti. Tunturihiihto, pujottelu ja syöksyhiihto alkoivat Lapissa varsinaisesti 1930-luvulla Pallaksella. Lapin tunturit tunnetaan ennenkaikkea talviurheilukeskuksistaan, mutta ne ovat myös 65 miljoonaa vuotta vanhoja jättiläisiä. Nimekkäitä ovat myös Suomen korkein tunturi Halti, Saana ja Korvatunturi. Tunturilla tarkoitetaan vuorenomaista muodostumaa, jolla on puuton laki eli paljakka. Paljakka on erityispiirre joka kohoaa metsänrajan yläpuolelle. Se erottaa varsinaisen tunturin eteläisemmissä osissa kohoavista vaaroista. Alppien muodostuminen synnytti laajoja kallioperän muutoksia, joiden vaikutuksesta ne nousivat. Nykypäivän muotonsa tunturit saivat viimeisellä jääkaudella noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö virtasi Suomen ylitse. Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos on yksi merkittävimpiä uhkia tunturiluonnon säilymiselle. Luontotyyppien säilymiseen vaikuttavat muun muassa lumipeitteisen ajan lyheneminen, metsänrajan nouseminen sekä se, ettei kaikilla luontotyypeillä ole mahdollisuutta siirtyä tuntureilla ylemmäksi ilmaston lämmetessä. Elinalueiden supistuminen johtaa useiden tunturilajien uhanalaistumiseen. Lappilaisille ja maakunnassa liikkuneille tuttuja paikkoja ovat Aakenustunturi, Ailigas, Halti, Hammastunturi, Karhutunturi, Kaunispää, Kiilopää, Korvatunturi, Kovddoskaisi, Kätkätunturi, Lammasoaivi, Lehmäkero, Luosto, Muotkatunturit, Olos, Ounastunturi, Pallas, Peltotunturi, Pyhätunturi (Kittilä), Pyhätunturi (Pelkosenniemi), Ropi, Saana, Sallatunturi, Sokosti, Sorsatunturi, Suomutunturi, Särkitunturi, Talkkunapää ja Ylläs. Sallatunturista näkymät Venäjälle asti Lappilainen Sallatunturit on Sallassa, Lapissa sijaitseva tunturialue koostuen kahdesta huipusta, joista korkeampi on 478,8 metriä. Lieksasta Savukoskelle ulottuva 270 kilometriä pitkä UKK-vaellusreitti kulkee Sallatunturien kautta. Sallatunturien huiput tunnettiin aiemmin nimillä Iso Pyhätunturi ja Pieni Pyhätunturi. Ne sekaantuivat usein Pyhätunturiin Pelkosenniemellä joten nimi muutettiin Sallatuntureiksi. Alueella on hiihto- ja lomakeskus. Siellä on 15 eri vaikeustasoista rinnettä, joista 11 on valaistuja. Hissejä on kuusi. Hiihtolatuja on 160 kilometriä, joista valaistuja on 43 kilometriä ja koiralatuja 17,5 kilometriä. Hiihtokeskus valittiin vuoden 2009 hiihtokeskukseksi. Parhaiten Sallan ainutlaa- Pyhä-Luosto on kahden tunturikeskuksen kokonaisuus Lappilainen Elisa Javarus tuisuus aukeaa, kun nousee ylös tunturiin. Mahtava maisema ja tunturiluonto näyttäytyvät aina Venäjälle asti. Tunturin päällä käden ulottuvilla on myös itse pääasia eli hyvin hoidettu rinneverkosto, josta löytyy vaihtoehtoja kaiken tasoisille mutkittelijoille. Mukavia ja sopivan pienimuotoisia taukopaikkoja tarjoiluineen on eri puolilla tunturia myös maastohiihtäjille. Salla Ski Resort on monipuolinen ja kompakti paketti. Perheet, lautailijat ja New School -laskijat nauttivat sinisistä itärinteistä ja punaisista eturinteistä sekä Snow Parkista. Experteille riittää takamaastoa ja esimerkiksi pujottelurinne, jonka haasteista kertoo sekin, että alppimaajoukkueet käyttävät sitä harjoittelupaikkanaan. Lasten oma rinne on turvallisesti eturinteen alaosassa Keloravintolan pihapiirissä. Kuva: Lappilainen Pyhä-Luosto on monipuolinen kahden tunturikeskuksen kokonaisuus. Suomen eteläisimmän tunturijonon luonto tarjoaa ainutlaatuisen ametistikaivoksen, kansallispuiston sekä upeat puitteet hiihtoon ja lasketteluun. Alueella yhdistyy kokonaisuudeksi ruuhkattomuus, aito lappilaisuus ja modernit matkailupalvelut. Pyhän rinteet haastavat kokeneet laskijat sekä tarjoavat aloittelijoille ponnahduslaudan uuden harrastuksen pariin. Pyhä on ollut intohimoisten hiihtäjien pyhiinvaelluksen kohde jo 60-luvulta alkaen. Pyhällä on 14 hoidettua rinnettä joista 12 on valaistuja. Luoston rinteet joita on siirtymäreitteineen seitsemän, sopivat erityisesti perheille ja leppoisan laskettelun ystäville. Pyhällä ja Luostolla on yhteinen 150 kilometrin mittainen latuverkosto joista valaistuna on 40 kilometriä. Pyhä-Luoston kansallispuisto Pyhä-Luoston kansallispuisto sijaitsee aivan molempien tunturikeskusten vierellä, yhdistäen keskukset toisiinsa pitkin kuruja ja keroja. Se tarjoaa jylhät maisemat, upean luonnon ja hiljaisuuden, yhdessä alueen monipuolisten palvelujen kanssa. Kansallispuistossa on kaikkina vuodenaikoina hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn tai pienten vaellusten tekemiseen. Luontokeskus Naavan luontonäyttely kertoo PyhäLuoston kansallispuiston luonnosta, geologiasta ja Pyhä-Luosto yhdistyy pitkin kuruja ja keroja. kulttuurihistoriasta joka päivä. Pitkin vuotta siellä järjestetään muun muassa luontoiltoja ja konsertteja. Luoston tunturikeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Euroopan ainoa toimiva ametistikaivos jonne matkailijat ovat tervetulleita. Kaivos on avoinna päivittäin. Talvisin Lampivaaraan kuljetaan Luostolta joko hiihtäen tai lumikulkuneuvolla. Kuva: Lappilainen Levin huippu nousee 530,3 metriä merenpinnan yläpuolelle. Levi kasvaa ja kehittyy Lappilainen Ensimmäisen auto körötteli Kittilään tiettävästi joko vuonna 1908 tai 1909. Sen kyydissä tuli kaksi matkustajaa Rovaniemeltä, he majoittuivat Nikulan Kievariin. Eino Tiensuu ja Kosti Ylikantola perustivat alueelle ensimmäisen varsinaisen matkailuyrityksen Sirkan Matkailumajan, joka tunnetaan nykyisin nimellä Levin Matkailumaja. Turisteja tuli jo 50-luvulla Australiasta, Kanadasta ja Japanista asti. Matkailijoiden kiinnostus Leviä kohtaan kasvoi 1960-luvulla. Laskettelutoiminta saatiin vauhtiin v. 1963 kun Levin pohjoisrinteeseen saatiin ensimmäinen niin sanottu kapulahissi, jossa hiihtäjän piti itse kiinnittää vetokapula ylöspäin vetävään vaijeriin. Tuon jälkeen Levi on jatkanut kasvuaan. Vuonna 1982 avattu Kittilän lentokenttä avasi väylän yhä laajenevalle asiakaskunnalle. Alueelle on rakennettu lumetusjärjestelmä, Suomen ensimmäinen gondolihissi, kesäkelkkarata, kylpylä- ja liikuntakeidas. Levillä on pysyvä paikka FIS:n kisakalenterissa. Yrittäjät uskovat vahvaan kasvuun Levillä löytyy aktiviteetteja, elämyksiä, kulttuuria ja hyvinvointipalveluja. Alueen yrittäjät uskovat alueen vahvaan kasvuun. Tämä näkyy monenlaisina uudistuksina Levin alueella tulevana talvena. Oy Levi Ski Resort Ltd:n pääkohde on South Pointin hiihtokeskus. Siellä tehostetaan lumetusta ja lapsiperheiden Leevilandia laajenee jolloin lomailusta tulee entistä sujuvampaa. Hullu Poro ja Levi Wellness Club yhdistävät voimansa ja nostavat kerralla Levin hyvinvointipalvelut uudelle tasolle. Kautta 2015-2016 tukee ainutlaatuinen Levin wellness viikko-ohjelma. Marraskuussa avattu Kuura Brasserie & Winebar tuo tuulahduksen Keski-Eurooppalaista bistrotunnelmaa. Levi Spirit puolestaan parantaa tarjontaansa lanseeraamalla kokoustilan 20 henkilölle. LeviMarketin kylkeen on avattu Cafe Soma. Levi Rally Center on saanut näyttävät 160 neliön asiakastilat. Hotel Levi Panorama panostaa lasten lumimaahan hotellin pihalla. Levin Alppitaloille avataan ensi kaudelle uudet 2 hengen sviitit. Hotelli Hullu Poron huoneet ovat saaneet uuden ilmeen. Taivaanvalkeiden rantasaunan yhteyteen on valmistunut rantariihi. Poron Portin liikekiinteistöön on avattu K-Market LevinPoro. Lappiravintola Jängän lisätarjontaan kuuluu miniruokalista Michelin-kokki Jouni Toivasen tapaan. Ravintola Sapuska tarjoaa klassikkoja Sveitsin ja Itävallan keittiöistä. Café Nietoksen eteen on rakennettu patio. Draivin Lounge on saanut lisää asiakaspaikkoja sisätiloihin 25 asiakaspaikan verran. Best Western Levin Klubi satsaa treenaajiin. Mielenvalkean pihalla voi viuhtoa Winter Laser Worldissa.
• 9 LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi Kuva: Lappilainen Olos tunnetaan ensilumen hiihtokeskuksena Lappilainen Saariselän sijainti takaa, että lunta löytyy heti sesongin alusta lähtien pitkälle kevääseen asti.  Saariselkä on Euroopan pohjoisin laskettelukeskus Lappilainen Saariselkä on Suomen ja samalla koko Euroopan pohjoisin laskettelukeskus. Tunturijono ja erämaa-alue sijaitsee Inarin, Savukosken ja Sodankylän kunnissa, osittain Urho Kekkosen kansallispuiston alueella. Korkein tunturi on Sokosti, joka on korkeimmillaan 718 metriä merenpinnan yläpuolella. Muita Saariselän alueen tuntureita ovat muun muassa Kaunispää, Kiilopää, Ukselmapää sekä Vuomapää. Alun perin alueesta teki tunnetun ja merkittävän siellä tehdyt kultalöydöt. Saariselkä on perinteinen hiihtokeskus. Laskettelurinteet sijaitsevat noin kilometrin päässä kylästä Kaunispään ja Iisakkipään kyljessä. Ensim- mäinen hiihtohissi valmistui Kaunispäälle joulukuussa 1970. Rinteisiin on viime vuosina investoitu voimakkaasti. Saariselän ylpeys on Suomen pisin streetti joka kulkee nimellä Freestylepark. Tämä 1200 metriä pitkä streetti on lautailijoiden unelma ja sijaitsee Riekko-rinteessä Kaunispään puolella. Vastaavan tyyppinen lapsille suunnattu Junior Park tarjoaa haastetta perheen pienemmille hurjapäille. Lunta riittää pitkälle kevääseen Kokonaisuutena Saariselän laskettelukeskus on helppolaskuinen ja sopii erinomaisesti perheille ja aloittelijoille. Pohjoinen sijainti takaa, että Olostunturi on Muonion kunnassa sijaitseva tunturi, joka kohoaa 524 metrin korkeuteen merenpinnasta. Tunturi-Lapin keskellä sijaitseva Olos on laskettelukeskuksista pienin ja kodikkain. Korkeuseroa on yli parisataa metriä ja pisimmät rinteet puolentoista kilometrin mittaisia. Hoidettuja rinteitä on kymmenen joille pääsee neljällä hissillä. Tunturin juurelta katsottuna sen vasen puoli on yläosaltaan jyrkempää, ja keskivaiheesta eteenpäin varsin loivaa laskettavaa. Kolme Aurinkorinnettä ovat sen sijaan ylimmästä osastaan loivia, ja taittuvat keskiosaltaan hyvinkin vauhdikkaiksi. Olos tunnetaan hyvin ensilumen hiihtokeskuksena. Sieltä on lyhyt matka muihin tuntureihin sekä alueen luontokohteisiin. Oloksen laella kasvaa karvamaksaruoho, joka on suojeltu kasvi ja ainoa laatuaan koko Suomessa. Tunturin voi kiertää ympäri, joko talvella hiihtäen tai kesällä patikoiden, tulistelulaavuja on kaksi reitin varrella. Latuverkostoa riittää 250 kilometriä Olostunturin, Särkijärven, Jerisjärven ja Muonion vaihtelevissa maastoissa. Alueen hiihtokauden huipentuma on Lapponia-hiihto. Paratiisimainen Pallas lunta löytyy heti sesongin alusta lähtien pitkälle kevääseen asti. Saariselän rinteet on nimetty hupaisasti lintujen mukaan. Rinteitä ovat muun muassa pöllö, naakka, huuhkaja, tilhi, varpunen ja lunni. Laskettelukeskuksessa rinteitä on yhteensä 15, hissejä on viisi. Maastohiihto on Saariselällä vahvasti esillä. Ympäristössä kulkee 200 kilometrin latuverkosto, josta 34 kilometriä on valaistu. Saariselän erämaa-alue on suosittu vaelluskohde helppokulkuisuutensa, koskemattomuutensa sekä verrattain tiheän autiomajojen ja varaustupien verkoston ansiosta. Saariselälle suuntautuvia vaelluksia aloitetaan usein esimerkiksi Raja-Joosepista, Kiilopäältä ja Kemihaarasta. Lappilainen Lapin kuuluisimpiin luonnon- ja maisemanähtävyyksiin lukeutuvat Pallastunturit ovat osa kansallismaisemaa. Sen korkein huippu on 807 metrin korkeuteen nouseva Taivaskero. Rinteitä on yhdeksän, joista pisin 2400 metriä pitkä. Hissejä on kaksi. Yhteensä keroja on noin kymmenen ja ne näkyvät parhaiten kauempaa. Kerojen väliin jäävät syvät kurut täyttyvät talvella lumesta ja tykkylumiset kuuset koristavat tuntureiden alarinteitä. Pallas on aito ja perinteinen laskettelutunturi ja todellisen nautiskelijan paratiisi. Erityisesti Telemark -harrastajat arvostavat keskuksen korkealle. Keväällä tunturiin vie tampattu lumipolku ja talviset reitit tarjoavat upeat mahdollisuudet muun muassa maastohiihtäjille, varjoliitäjille ja telemark-laskijoille. Pallas- tunturi ovat myös lumikenkäilijöiden suosiossa. Pallastunturit ovat legendaarinen osa Lapin matkailun historiaa. Naisten löytämiltä Pallastuntureilta sai alkunsa suomalaisen tunturihiihdon tarina. Maastohiihtäjälle Pallastunturilla on tarjottavanaan upeita maisemia ja noin 200 kilometriä vaihtelevia latuja. Suosittuja kohteita ovat retket Vuontispirtille, Nammalkuruun ja Raattamaan. Kuva: Lappilainen Ounasvaaralla onnistuvat perheen pienimmätkin Lappilainen Ounasvaara on paitsi tunnettu urheilukeskus, myös ympärivuotinen virkistysalue lähellä Rovaniemen keskustaa. Ounasvaaralla on merkittyä ja huollettua reitistöä sekä lukuisia hyviä maisemapaikkoja. Talvella Oukulla voi muun muassa lasketella ja hiihtää, kokea vauhdin hurmaa talvikelkkaradalla tai vaikkapa lumikenkäillä. Eri lajeja on liki 50 ja tarjonta kasvaa kaiken aikaa. Ounasvaara on paikkakuntalaisten suosima virkistyspaikka jossa on mäkikeskus, hiihtostadion hyppyrimäkineen, Lapin Urheiluopisto, Lappi-areena, Ounasvaaran palloiluhalli, jousiammuntarata sekä laaja ja valaistu latu- ja kuntorataverkosto. Pohjoisrinteellä sijaitsee Arctic Golf Oy:n golfkenttä ja etelärinteellä Toramon ampumarata. Metsämaastot ovat suosittuja suunnistusmaastoja. Hiihtolatuja on yhteensä 100 kilometriä joista puolet on valaistuja. Rinteitä on kahdeksan ja hissejä viisi. Vauhdikas 800-metrinen talvikelkkarata tarjoaa vauhdin hurmaa turvallisissa Kuva: Ounasvaara Näkymä Yllästunturilta. Ylläs on Länsi-Lapin ylpeys Lappilainen Ounasvaara on suosittu virkistyspaikka. olosuhteissa. Snow Parkista löytyy eritasoiset hyppyrit, reilit ja pressit, jotka huolletaan päivittäin. Leppoisa Rendin Lumimaa Rendin Lumimaa on leppoisa lumiliikunta ja -leikkipaikka koko perheelle. Perhepuistossa on aloittelijoille sopivat ensirinteet. Huipulle noustaan mukavasti naru- tai taikamattohissillä. Lisäksi puistosta löytyy Talvikaruselli, jossa voi käyttää kaikkia lumiliikuntavälineitä. Keskuksen puolesta tarjolla ovat pulkat ja liukurit. Puistoon on myös tulossa tuubimäki. Ounasvaara sijaitsee Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa. Kemijoki kiertää Ounasvaaran pohjoispuolelta ja laskee kohti etelää. Ounasjoki päättyy Ounasvaaran juurelle, josta se jatkuu Kemijokena aina Perämerelle saakka. Vaikka Ounasvaaran 203 metrin korkeuteen merenpinnasta nouseva huippu on paljas, se sijaitsee puurajan alapuolella, eikä siten ole tunturi. Vaaran paljas kalliohuippu on nimeltään Juhannuskallio. Rakkamuodostumista tunnetuin on lakettelurinteenä toimiva Tottorakka. Länsi-Lapin ylpeys, Ylläs kohoaa 719,3 metrin korkeuteen. Tunturin kupeessa sijaitsee kaksi kylää, pohjoispuolella Äkäslompolo ja eteläpuolella Ylläsjärvi. Yllästunturilla on kaksi laskettelukeskusta: Ylläsjärven puolella Sport Resort ja Äkäslompolon puolella Ylläs-Ski. Hiihtokeskuksista on yhteys toisiinsa. Alueella on runsasti matkailuun liittyviä palveluja. Perinteiselle ja luistelutyylille sopivia latuja on 330 kilometriä latuja joista 38 kilometriä valaistu. Taukopaikkoja löytyy alun 50. Koiran kanssa hiihtäminen on sallittu neljällä ladulla. Kahdessa hiihtokeskukessa on yhteensä 63 laskettelurinnettä ja 29 hissiä. Ylläksellä on gondolihissi joka kulkee tunturin juurelta huipulle seitsemässä minuutissa. His- sissä on 55 kahdeksan hengen gondolia ja sen erikoisuutena on maailman ensimmäinen gondolisauna. Ylläksellä on neljä FISrinnettä joista yksi on Suomen ainoa Super-G rinne. Moottorikelkkareittejä on 410 kilometriä, näistä hoidetaan 300 kilomeriä. Ympärivuotinen Ylläs Ylläksellä tapahtuu ympäri vuoden. Tarjolla on muun muassa musiikkia, kulttuuria, urheilua ja näyttelyitä joista osa sopii koko perheelle. Aktiviteeteistä mainittakoon laskettelu, hiihto, lumikenkäily, moottorikelkkailu, maastopyöräily kesällä ja talvella, melonta, kalastus ja retkeily. Ylläksellä onnistuu kaikki, mitä tahansa haluaa harrastaa. Ylläksellä voi saunoa tuntureiden syleilyssä Äkäslompolojärven rannassa, Suomen korkeimmalla sijaitsevassa saunassa Yllästunturin huipulla. Perinteiseen savusaunaan pääsee Ylläsjärven rannassa. Jos rohkeus riittää, niin Äkäslompolosta, Ylläsjärveltä ja Luosusta voi pulahtaa myös avantoon. Leijahiihto on hauska ja monipuolinen laji, missä voi vapaasti valita tyylin leppoisasta ulkoilusta ja luonnosta nauttimisesta vauhdikkaisiin temppuihin. Talvisurffauksessa tuuli valjastetaan hyötykäyttöön ja hypätään kelkan kyytiin. Äkäslompolon puolella on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskus Kellokas. Alueella on seitsemän muuta tunturia, jotka ovat Kukastunturi, Lainiotunturi, Kuertunturi, Kesänki, Pyhätunturi, Kellostapuli sekä Aakenus.
• 10 LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi L A P P I L A I N E N K I R JA R i i t t a Ke m p p a in en - Ko ivis to Hauki on muutakin kuin jänkäkoira Mikko Peltolan eli Peltsin kautta viimeistään tutuksi tullut Erätulilla ohjelma on villinnyt useampia Lapin hulluja. Miehen matkan teko pitkin Suomea on innostanut katsojat kertomaan omia tarinoitaan pohjoisen maisemista ja tunnelmista. Ohjelman nimeä kantavassa kirjassa meno on mutkatonta, kalojen narraus tuo aina hyvää mieltä ja vaellusten väsymys tuntuu hartioissa. Oman intohimon vaaliminen on tunnistettavissa teoksen sivuilla, kuvat syöpyvät katsojan silmiin, herkut herättävät kurnivan nälän ja takaavat sohvaperunalle oivallisen mahdollisuuden siirtyä tarinoiden tunnelmiin. Kirjoituskilpailusta kootut kirjan tarinat kertovat luontokokemuksista eri puolilla maata. Itse ohjelma ehti pyöriä televisiossa 22 vuotta, ja niistä 5 viimeistä vuotta ohjelmaa toimitti Peltsi tiiminsä kanssa. Pohjoisen tarinoissa tärkeitä ovat vaellukset tammukkajoen varteen, levähdyshetket tulistelupaikoilla, uudet kokemukset, hyinen tammikuu autiotuvassa ja pakkasmaastossa. Vaikka ohjelma päättyi, luonto säilyy. Tarinoissa luonto herää eloon, jäkälä tuntuu ja tuoksuu, nokipannukahvin aito maku herahtaa kielen päälle. Käsivarren, Hetta-Pallaksen, Sirkan ja Inarin maisemat ja tunnelmat tuntuvat aivan omilta. Kun lukija on tehnyt Lapin kierroksen, voi käydä kurkkaamassa miten tarina muuttuu kun siirrytään Pielisen ja Kolin maisemiin. Madetoja, Illa & Salonen, Jari. 2015. Erätulilla. Ikuisessa maisemassa. Gummerus. Suojaa mökkisi jäätymis- ja kosteusvaurioilta Kuva: Lappilainen Lappilainen Kesäasuntojen suojaus talvea varten on ajankohtaista viimeistään nyt. Vielä ehtii suojata mökin jäätymis- ja kosteusvaurioilta. Vesi-, vuoto- ja jäätymisvahinkoja vastaan voi varautua helposti etukäteen. Päävesihanan sulkeminen ja putkien sekä lvi-laitteiden tyhjentäminen ovat tärkeimmät tehtävät mökeillä. Talviasuttavan mökin vedensaanti on kuitenkin turvattava ympäri vuoden. Ratkaisun tuovat eristetyt ja lämpökaapelilla varustetut vesijohdot, jotka pitävät mökin ulkopuoliset vesijohdot sulina. Yhteisiä suojaustoimia sekä talviasuttaville että kylmäksi jätettäville mökeille ovat ilmanvaihdosta huolehtiminen sekä ulkona tehtävät toimet, kuten salaojien tarkistukset, kattovesien ohjaus pois perustuksista sekä lehtien ja roskien puhdistukset vesiränneistä. Vinkit talviasuttavan mökin suojaukseen Sulje päävesihana, kun olet mökiltä pois pidemmän aikaa. Varmista vedensaanti ja suojaa ulkona olevat putket esim. käyttämällä lämmitettyä ja eristettyä erikoisputkea. Huolehdi ilmanvaihdosta. Tarkista ja korjaa tarvittaessa ulkopuolisten vesien ohjaus kuten kattovedet ja salaojat. Yhteisiä suojaustoimia sekä talviasuttaville että kylmäksi jätettäville mökeille ovat ilmanvaihdosta huolehtiminen sekä ulkona tehtävät toimet. Hyvin varustellulla ja talviasuttavalla mökillä päävesihanat on aina syytä sulkea, jos mökiltä ollaan pois pidempiä aikoja. Näin estetään mahdollinen vuotovahinko sisätiloissa. Ulkona vesiputkien jäätymistä voidaan estää eristetyillä ja lämpökaapeleilla varustetuilla vesijohdoilla. - Läpi vuoden asuttavien kesäasuntojen ja haja-asutusalueilla sijaitsevien rakennusten vedensaanti on turvattava. Joskus vesiputket on pakko tuoda maan pinnalla tai lähellä maan pintaa, esimerkiksi pihan kallioisuuden vuoksi. Erillisen ohjausyksikön avulla energiankulutus on hallittua verrattuna ohjaamattomiin järjestelmiin, Uponorin tuotepäällikkö Marko Haljoki painottaa. Talviasuttavan mökin ilmanvaihtokoneen talviasetuksissa voi olla konekohtaisia  eroja, jotka on aina syytä varmistaa laitteen valmistajalta. - Perussääntö on, jos mökillä on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto ja peruslämpö päällä, niin ilmanvaihtoa ei saa sammuttaa talveksi vaan se jätetään poissa?asentoon. Tällöin pitää myös huomioida, ettei mökin peruslämpö laske liian alas, jolloin koneen automatiikka saattaa sammuttaa laitteen, tarkentaa tuotepäällikkö Kaisa Airas. tetään kylmäksi tai peruslämmölle talvea varten, estetään vuotovahingot ja putkirikot sulkemalla päävesihana tai kaivopumppu talven ajaksi. Lisäksi vesiputket ja mahdolliset koneet ja laitteet on tyhjennettävä kokonaan vedestä esimerkiksi paineilmalla. Myös vesilukot ja lattiakaivot tyhjennetään; jos se ei ole mahdollista, niihin kannattaa laittaa jäänestoainetta, jotta ne eivät jäädy ja riko rakenteita. Ilmanvaihdosta on huolehdittava myös talvella. Perusmökeissä on yleensä painovoimainen ilmanvaihto, jolloin on tärkeä huolehtia, että kaikkia korvausilmaventtiilejä ei suljeta talveksi. Ilman täytyy päästä vaihtumaan, muuten voi syntyä kosteusvaurioita. Useimmiten takanpellit voidaan jättää raolleen, kunhan piippu on suojattu. Kesäasuttavan mökin varautumistoimet Tyhjennä putkistot ja lvilaitteet vedestä, tyhjennä tai suojaa myös lattiakaivot. Huolehdi ilmanvaihdosta. Tarkista ja korjaa tarvittaessa ulkopuolisten vesien ohjaus mm. kattovedet ja salaojat. Kun kesäasuttava mökki jä- MOOTTORIKELKKA-LEHTI VUODESTA 1988 - KELKKAILIJOILTA KELKKAILIJOILLE uutuudet - tekniikka - varusteet - vertailut - kohteet - henkilöt - kisat - uutiset NUMERO #001 ? 2015 HINTA 9,50 ? MOOTTORIKELKKA-LEHTI VUODESTA 1988 rave re 600 mikä kelkka lynx polaris rush 600 on reittien POLARIS axys sb 800 SKI-DOO renegade xrs kuningas? yamaha SRviper ltx  vertailussa metsäkelkat ARCTIC CAT BC 570 XTE LYNX 49 RANGER ACE POLARIS VOYAGEUR 550 SKI-DOO TUNDRA ACE & KELKKALEHDEN KELKKAKOULU KAUDEN VARUSTEUUTUUDET RIITTÄÄKÖ 600 KUUTIOTA? 535047-1501 Pal.vko 2015-13 NÄIN IRROTAT KELKAN TIUKASSAKIN PAIKASSA KOKEILUSSA KELKKAPUKUJA SEKÄ HANSKOJA ARCTIC CAT M 6000 VASTAAN 800-KUUTIOINEN VUORIKELKKA 1_2015taitto.indd 1 uutuudet - tekniikka - varusteet - vertailut - kohteet - henkilöt - kisat - uutiset NUMERO #002 ? 2015 HINTA 9,50 ? NUMERO #003 ? 2015 HINTA 9,50 ? malleihin MOOTTORIKELKKA-LEHTI VUODESTA 1988 katsaus 2016 30.1.2015 9:45:45 uutuudet - tekniikka - varusteet - vertailut - kohteet - henkilöt - kisat - uutiset MOOTTORIKELKKA-LEHTI AJETTU kauden kuumimmat uutuudet: # lynx xtrim re 800R E-TEC # polaris axys pro rmk 800 155? le # SKI-DOO MXZ x-rs 600 E-TEC 129? grönlanti luminen maa, jossa VUODESTA 1988 kelkkailu on uutta tulevaisuus olemmeko kehityksen päätepisteessä? paljonko painaa? punnitsimme 4 600-kuutioista osa kerrallaan AJETTU: vertailussa vuorikelkat ARCTIC CAT m6000 153? & LYNX boondocker 3900 800 & POLARIS PRO rmk 800 163? & SKI-DOO summit 800 174? ARCTIC CAT PANTERA 3000 LYNX BOONDOCKER 3900 & ds 4100 800R e-tec POLARIS AXYS SKS 800 H.O. 155 SKI-DOO RENEGADE x 1200 4-TEC YAMAHA srviper S-TX DX 146 & 535047-1503 urho kekkosen kansallispuistossa Lynx boostdocker 900 ace turbo KOEAJOSSA LYNX 69 YETI 900 ACE 535047-1502 TEHOJEN JA AJO-OMINAISUUKSIEN LOISTAVAA YHDISTELYÄ ISON TYÖKELKAN SUURET MAHDOLLISUUDET TARINA SIITÄ KUINKA HUONO VALMISTAUTUMINEN KOSTAUTUU NOPEASTI VESICROSSIT LAAJENTUIVAT NYT MYÖS ETELÄISEEN SUOMEEN 20.3.2015 14:54:26 kelkkailua meiltä ja maailmalta. Koeajot, Vertailut, tekniikka, ihmiset, kohteet, varusteet, kisat, uutiset, uutuudet...
•     
• & epäonnekas safari ruotsissa WATERCROSS-KAUSI 2015 kertaa vuodessa 2_2015taitto.indd 1     ­  ??? ??­?? ??? ???­????  Pal.vko 2015-44 5 Pal.vko 2015-21 PÄÄSIMME TUTUSTUMAAN PUISTOON METSÄHALLITUKSEN HUOLTOPORUKAN MATKASSA otiin k a o r e m 5 nu na kannettu 43.50? tilaa kelkkalehti itselle tai lahjaksi tee tilaus kätevästi osoitteessa www.kelkkalehti.com omaamainosta.indd 1 15.10.2015 12:47:11
• 11 LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi Ukrainalaista väriä Rovaniemen pääkirjastossa Riitta Tolonen Ija Shulga on 55-vuotias ukrainalaisnainen, joka rakastaa luoda ympärilleen kauneutta, värejä ja iloa erityisesti tauluillaan. Arki ja kova työ rakennusmaalarina ja rapparina ei ole sammuttanut tätä intoa, pikemminkin päinvastoin. Nyt kun työtä on tarjolla vähän, hän miettii opiskelua suunnittelijaksi, joka auttaa ihmisiä remontoimaan vanhoja asuntojaan viihtyisiksi ja toimiviksi. - Olen maalannut aina, ilmaisen itseäni tauluissa, Ija kertoo. - Pidän ympäristön seuraamisesta, erityisen kiinnostavia ovat tietysti ihmiset. Olen luonnollisesti maalannut paljon ukrainalaisia ihmisiä, mutta viime aikoina myös esimerkiksi afrikkalaisia. Hehän rakastavat kirkkaita värejä ja tauluistakin tulee värikylläisiä. Musta-valkoisissa tauluissaan Ija kuvaa suomalaisillekin tuttua Pietaria. Sen arkkitehtuuri ja ukrainalaisittain ajatellen valoisat kesäyöt antavat aiheita loputtomiin. - Vaikka olosuhteet olisivat vaikeat, maalaaminen tuottaa minulle aina iloa, hän sanoo. Hänen viimeisin aluevaltauksensa ovat lautasmaalaukset, koristelautaset. Niihin Kuvat: Riitta Tolonen Taiteilija Ija Shulgan sisar Vita Kosonen ja yksi näyttelytöistä. Ija Shulga maalaa mielellään ihmisiä. hän on kuvannut energisen näköisiä, iloisia ihmisiä. - Ei minulla alakuloisia tau- luja olekaan, hän naurahtaa ja kertoo olevansa optimisti. - Me elämme, iloitsemme ja uskomme tulevaisuuteen. Ja kun Jumala on antanut lahjoja, käytetään niitä. Länsi-Ukrainassa Jemilchenon kaupungissa asuvan Ijan taidenäyttely avataan Rovaniemen pääkirjastossa 14. joulukuuta. Vaikka Ija itse ei avajaisiin pääse, hänen Rovaniemellä asuva sisarensa Vita Kosonen on paikalla. Hän on valmis kertomaan ukrainalaisesta kulttuurista laajemminkin. Näyttelyyn voi tutustua 3. tammikuuta asti. Talvesta tuli pyöräilyn kulta-aikaa Lappilainen Kevättalvella Pyhä-Luoston lumille pääsee paksuilla renkailla viime talven tapaan. Isokurunkankaalle Pyhätunturin päähän vedetään aurinkoisille hangille muutaman kilometrin mittainen reitti ja myös Luoston puolelle on suunnitteilla reitti pulleilla renkailla polkijoille. Hiihtohaluttomillekin on silloin laduista kaukana hieno tapa tarjolla tutustua kansallispuiston kauniiseen talviseen luontoon ja maisemiin. Pyöräilemään voi suunnata myös kun haluaa vaihtelua hiihtokilometreille tai lumikenkäilylle. Läskipyörällä lumille Rakkaalla lapsella on monta nimeä - paksupyörä, läskipyörä, fatbike, fättäri. Paksupyörät tulivat Suomeen muutama vuosi sitten ja varmasti jäädäkseen. Leveillä renkailla eteneminen tuo ihan uudenlaisen tavan tutustua hiljaiseen talviseen luontoon. Paksujen renkaiden ansiosta pyörällä pääsee vaivattomasti lumisellakin reitillä. Suuret renkaat ja renkaiden normaalia pienempi ilmanpaine tasoittavat ajoa, ja eteneminen paksupyörällä onnistuu kokemattomaltakin polkijalta normipyöräilystä poikkeavissa olosuhteissa. Ketterä ja kevyt poljettava paksupyörä sopii kaikille, jotka pyöräillä osaavat. Omaa paksupyörää ei tarvitse, sillä sellaisen voi vuokrata paikallisilta yrittäjiltä. Rovaniemellä pyörää vuokraa Ounasvaaran Latu. Kuva: Timo Reinvuo Kysely ympäristöasioista Lappilainen Lapin yliopisto selvittää lappilaisten ja kainuulaisten näkemyksiä ympäristöstä ja ympäristöpolitiikasta. Kysely lähetetään marraskuun lopulla kuudellesadalle lappilaiselle ja kainuulaiselle. Siinä kysytään ympäristötietoisuutta ja miten maakuntien asukkaat arvioivat ympäristöhallinnon ja eri elinkeinojen toimintaa pohjoisessa. ? Luonto on monen tärkeän elinkeinon perusta Lapissa ja Kainuussa. Niin poronhoito, metsätalous, kaivosteollisuus kuin luontoelämyksiin pohjautuva matkailukin ovat osa pohjoista elinkeinoelämää. Kysely on tärkeä sen selvittämiseksi, mitä lappilaiset ja kainuulaiset ajattelevat esimerkiksi eri alojen ympäristövastuusta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista, yliopistonlehtori Leena Suopajärvi sanoo. Pohjoissuomalaisten ympä- ristönäkemyksiä on selvitetty viimeksi laajemmin 1990-luvulla. ? Toki kaivosasenteita on selvitetty maakunnallisesti ja paikallisesti ja Pohjois-Suomi on ollut mukana myös esimerkiksi metsiä tai kalastusta koskevissa valtakunnallisissa kyselytutkimuksissa. Mutta ainakaan minun tiedossani ei ole yleisiä ympäristöasioita koskevaa kyselyä, joka olisi kohdennettu Lappiin ja Kainuuseen, Suopajärvi sanoo.
• 12 LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi Kuvat: Prime Time Oy Annin ykkösjuttu on kitara ja laulu Kuva: Eva Backe Elisa Javarus Haddaway on trinidadilais-saksalainen eurodancelaulaja. Artistin What Is Love -single nousi vuonna 1993 hittilistojen kärkeen Euroopassa. Kappale on yksi tunnetuimmista eurodance-hiteistä. Parasta ennen! -pikkujoulutapahtuma takaa aikamatkan 1990-luvulle 1990-luvun oman musiikkigenren, eurodancen, henkeen vannova Parasta ennen! -pikkujoulutapahtuma järjestetään 5. joulukuuta Rovaniemen Lappi Areenalla. Tapahtuma lupaa pikkujoulunajan karnevaalihenkeä sekä aikamatkan 1990-luvun tunnelmiin tuttujen hittien ja artistien siivittämänä. Ensimmäistä kertaa Rovaniemellä järjestettävässä tapahtumassa esiintyy useita kansainvälisiä artisteja niin meiltä kuin muualtakin. Illan aikana lavalle nousevat saksalaiset Captain Jack ja Haddaway sekä ruotsalaiset Dr. Alban ja Rednex. Levylautasen takana tunnelmaa nostattaa DJ Matti Airaksinen, YleX -radiokanavalta tuttu Parasta ennen! -ohjelman juontaja. Illan kotimaisena vetonaulana nähdään Waldo?s People, joka muistetaan muun muassa U Drive Me Crazy ja I Dream -hiteistään. - 1990-luvulla elettiin lamavuosia joten uskon, että kyseinen kepeä, vailla sen syvällisempää sanomaa ollut eurodance -musiikkityyli tarjosi oivan hetkellisen irtioton todellisuudesta ja arjesta, summaa Waldo?s Peoplen nokkamies Marko ?Waldo? Reijonen. - Mieleeni on jäänyt lama. Ajat olivat kurjia ja sen vastapainoksi kaivattiin fiiliksiä nostattavaa musiikkia. Sama pätee tänäkin päivänä. Kuuntelin tuolloin 20 vuotta van- Tulevaisuudensuunnitelmat ovat selvillä Nyt futis vie Annin ajan niin tarkkaan, että kuoroharrastus on pitänyt pistää jäihin. Musiikista on tullut lukiolaiselle Lappilainen Eurodance syntyi kurjien aikojen keskelle Rovaniemeläinen Anni Turpeinen (17) istuu vielä koulupenkillä, mutta tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvillä. Anni on ollut kova menijä pienestä pitäen. Nelivuotiaasta lähtien hänelle on maistunut pipolätkä ja katusähly. Jalkapalloa Anni on pelannut vaahtosammuttimen kokoisesta saakka. Futis on ollut osa elämää jo peräti 12 vuoden ajan. Nuori nainen pelaa Rovaniemen palloseuran naisten Btyttöjen edustusjoukkueessa. Aiemmin hyökkääjänä, pienen tapaturman jälkeen hänestä leivottiin maalivahti. - Kyllä tässä on tavoitteena pitää futis osana elämää muodossa tai toisessa. Tähtäimessä olisi päästä naisissa liigatasolle, Anni paljastaa. Urheilu kaikissa muodoissa on Annille henki ja elämä. Vapaa-aika kuluu myös sivakoiden. Vastapainona rankalle ruumilliselle rehkimiselle Anni soittaa ja laulaa. Jo ala-asteen musiikkiluokilla hän sai vankan kosketuksen useisiin bändisoittimiin paitsi pianoon. Kuorolaulukin on tullut tutuksi matkan varrella. Waldo?s People oli ensimmäinen suomalainen yhtye, jonka musiikkivideo U Drive Me Crazy soi säännöllisesti musiikkitelevisio MTV:n pohjoismaisessa versiossa. hempaa musiikkia, 70-luvun musaa, ja löysin eurodancen vasta myöhemmällä iällä. Mutta se oli sitten menoa kertalaakista, paljastaa tapahtumassa levylautasen takana nähtävä DJ Matti Airaksinen. 1990-luvun eurodanceilmiöstä on tekeillä kotimainen Never-ending Dream -elokuva. - Eurodance oli aikansa massailmiö, sukupolvikokemus aikana ennen nettiä ja somea. Musiikin voima synnyttää edelleen niin häpeilemätöntä iloa ja vihaa, että se ansaitsee oman elokuvansa, sanaillaan Sons of Lumière ?tuotantoyhtiöstä. Konsertin järjestää Prime Time Oy. Iloinen ja eläväinen Anni on esiintymislavalla kotonaan. Muutamia keikkoja on merkitty joulun ajalle kalenteriin. jokapäiväinen juttu. Kitara ja laulu on noussut ykköseksi. Näppäränä tyttönä Anni ehtii vielä soittaa Ounasvaaran lukiolaisista koostuvassa Oukku Music Clubissa. Bändi heittää yhteistä keikkaa, Anni esiintyy myös yksinään. - Tykkään olla lavalla, pistäydyn soittamassa ja laulamassa muutamissa pikkujouluissa ja juhlissa. Annin suunnitelmissa on saada valkolakki kolmessa vuodessa. Sen jälkeen hän lähtee armeijan harmaisiin. - Mikäli viihdyn siellä, voisin tähdätä kadettikouluun ja tehdä uran armeijan leivissä. Realistisimpana päämääränä minulla kuitenkin on poliisikoulu. Opiskelut vievät nuoren naisen Lapin rajojen ulkopuolelle etelään. Anni arvelee, että hän palaa takaisin kotikonnuilleen. - Minulla ei ole minkäänlaista hinkua etelään. Olen reissannut paljon ja aina on niin mukava tulla takaisin kotiin.
• LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi S-ETUKORTILLA OMISTAJALLE: Keskiviikosta lauantaihin 2.?5.12. Osuuskauppasi. 13