Lapin ylioppilaslehti 01/2021

LAPIN YLIOPPI LASLEHT I 1/ 202 1 TYÖNTEON HARRASTAJAT MEDIA , PILALLA AUTOILUN UUDET TUULET
OIKAISUT: LY 4/2020 elokuva-arvion kirjoittajaksi oli merkitty Kaisa-Reetta Seppänen. Elokuva-arvion kirjoitti Meri Väyrynen. LY 4/2020 Tekijät -listassa oli nimi Marjaana Sivpnen. Oikea kirjoitusasu on Marjaana Sivonen. K A I S A R E E T T A S E P P Ä N E N PÄÄTOIMITTAJALTA L A P IN Y L IO P P IL A S L E H T I TÄY T T I viime vuonna pyöreitä. Oltaisiin juhlittu, jos olisi voinut. Kevään näyttely pystytettiin yhdessä entisen, vielä silloisen, päätoimittajan, graafikon ja muutaman lehden avustajan kanssa. Tässä yhteydessä pitää kiittää myös Ahkiomaantien skanneria loistavasta yhteistyöstä. Näyttelyn pystytyspäivän maaliskuinen ilta jäi mieleen tyhjistä kauppojen hyllyistä. Käsidesiä ei vielä ollut. Kaikki peruttiin. Lopulta lehden näyttelyä ja avajaisia siirrettiin syksyyn. Kuukauden mittaan palauteseinälle ilmestyi muutama sananen; lehdeltä haluttiin kärkkäämpiä juttuja, reilua kantaaottavuutta, mutta toisaalta poliittista sitoutumattomuutta. Kuvakatsaus retrospektiiviin sivulta 8. Tämänhetkinen lehti on formaattina melko kankeasti vuorovaikutteinen; on vaikeaa arvioida sitä, kuka lukee, missä lukee ja mitä ajattelee. Myös sen vuoksi, kiitos palautteesta. Se ei tule perille, eikä lehti kehity, jos kriittiset tai rakentavat kommentit jäävät tyhjän kampuksen seinille kaikumaan. Lapin ylioppilaslehdellä ei tällä hetkellä ole toimittajakuntaa (en tiedä, onko ikinä ollut), joka vuosittain miettisi lehden linjan, formaatin ja juttuideoita ja olisi sitoutunut lehden tekemiseen vaikkapa lukuvuodeksi kerrallaan. Silti lehti on aina saatu kasaan ja avustajia on ollut mukava määrä. Riippumattomat opiskelijamediat ovat tärkeä osa opiskelijayhteisöjä. Viimeisimpänä Aalto-yliopiston lehti Aino sai leikkurista, vastoin kahden viestintätoimiston suosituksen. Suurimpana syynä lakkauttamiselle oli lehden suuri kuluerä. Tässä kohdassa media ei voi piiloutua lauseiden taa; on totta, että median tekemiseen kuluu rahaa ja ilmoilla tuntuu olevan aina taloudellinen vääntö, mutta tasapainon ja toimivan muodon hakeminen kuuluu asiaan. YTHS-palveluiden laajeneminen virittelee ikuista pakko/ automaatiojäsenyyskeskustelua, jonka voi taloudellisista syistä nähdä lopulta johtavan myös keskusteluun opiskelijamedioiden tarpeellisuudesta. Se keskustelu on käytävä avoimesti kaikkia osapuolia kunnioittaen ajoissa, ei pakko-saada-aikaan vimman sanelemana viikossa, kuten kävi Itä-Suomen yliopistossa Uljas-lehden osalta. Opiskelijayhteisöissä käytetään valtaa ja siellä, missä käytetään valtaa, on sitä syytä myös tarkkailla. Dialektinen ajattelu on laiskuutta, dialogin rakentaminen helvetin haastavaa. Lehden tekeminen on ollut antoisaa puuhaa ja hieman haikein mielin siirryn päätoimittajien listan jatkoksi; vuoden ensimmäinen lehti on viimeinen allekirjoittaneen toimittama Lapin ylioppilaslehti. Paljon tehtiin, mutta harvoin työt tekemällä loppuvat. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana tässä projektissa. Palataan! ?
L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 2 1 PÄÄTOIMITTAJA Kaisa-Reetta Seppänen paatoimittaja@lyy.fi GRAAFIKKO Elli Alasaari graafikko@lyy.fi KANSI Maria Tuunanen @madapeli MAINOSMYYNTI Joonatan Juhajoki joonatan.juhajoki@lyy.fi puh. 050 514 5171 PAINO i-print Seinäjoki PAINOS 700 kpl KUSTANTAJA Lapin yliopiston ylioppilaskunta Ahkiomaantie 23 B 96300 Rovaniemi puh. 044 787 5670 YHTEYSTIEDOT puh. 045 1109 293 paatoimittaja@lyy.fi @lapin_ylioppilaslehti TEKIJÄT Juuso Sievänen Maiju Kettunen Hanna-Mari Räsänen Maria Tuunanen Janne-Matti Lamminen Miro Sarola Alex Pentinpuro Sara Kalajanniska MEDIA , PILALLA 26–29 YHTEISKÄYTTÖAUTOT 20–21 LUONTOSUHTEEN JÄLJILLÄ 22–24 OTSIKKO – LYY :N UUSI HALLITUS ESITTÄYTYY 5–7 LAPIN YLIOPPILASLEHTI 40 VUOTTA 8–9 TYÖNTEON HARRASTAJAT 10–13 MUUTOKSEN TUULIA TEILLÄ 15–19 LY 4/20 lehden opintopsykologia käsittelevästä jutusta jäi vahingossa pois Judit Ginzboorgin upea kuvitus. Pahoittelut, Judit! J U D I T G I N Z B O O R G M A R I A T U U N A N E N ”YHTEISKUNNALLINEN KESKUSTELU JA POLITIKOINTI ON RETORISTA AKROBATIAA; EDDO-LODGE EI SÄÄSTÄ KRITIIKILTÄ ÄÄRIOIKEISTOLAISIA KUIN FEMINISTEJÄKÄÄN. ” S. 31 S A R A K A L A J A N N I S K A
L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 2 1 4 S U I H K I V A A S O P O A J A K U U M A A K O P O A LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIA KEHITTÄMÄSSÄ L A P IN KO R K E A KO U L U KO N S E R N I S S A ( L U C ) on tehty kehitystyötä viimeisen muutaman vuoden aikana ottaen aimo harppauksia. Mutta mihin suuntaan harppaukset ovat otettu? Kun syksyllä 2015 julkaistiin ensimmäiset uutiset koskien yliopiston halua ostaa Lapin AMK:n enemmistöosakekanta, näki yliopisto, että yhteisellä konsernilla turvataan lappilainen korkeakoulutus. Tämä lienee tavoite myös nyt konsernin kehityksen ”aktiivisessa vaiheessa”. Mielestäni tavoite on arvokas ja kannatettava. Haluan nähdä samalla turvaamisen tarkoittavan myös lappilaisen korkeakoulutuksen substanssia ja osaamista – en pelkästään lappilaisen korkeakoulun itseisarvon turvaamista. LUC-yhteistyöllä on taattu opiskelijoille läpi Lapin korkeakoulujen laadukkaat kirjastopalvelut. Lisäksi LUC-yhteistyö näkyy muun muassa tietohallintapalvelujen ja ICTinfran kautta. Tästä näkyvimpänä muutoksena yliopisto-opiskelijoille tuli siirtyminen Optimasta Moodleen muutama vuosi sitten. Lisää tämän kaltaisia ”samalle alustalle” siirtymisiä varmasti tulee, ja sama alusta on lähtökohta uusia palveluita hankkiessa. O p i s k e l i j a n y d i n t e h t ä v ä yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on opiskella. Kirjastoja it-palvelut ovat opiskelun tukipalveluita, jotka takaavat onnistumisen ydinalueella. Korkeakoulukonsernilla on uusi monivivahteinen strategia, jonka yhteyteen on nyt liitetty strategisia mahdollistajia, Study+, Work+ ja Global+, joista voit lukea lisää muun muassa opetusja kulttuuriministeriön verkkosivuilta löytyvistä Lapin yliopiston ja Lapin AMK:n tulossopimuksista. Plusohjelmilla kehitetään muun muassa koulutusta (Study+) ja hyvinvointia (Work+). Näillä ohjelmilla on suuri painoarvo kehityksen kärkikohteina tulevina vuosina. Kunnianhimo ohjelmien toimenpiteissä ja jatko t yös sä on lappilaisen korkeakoulutuksen substanssin turvaamista. Korkeakoulukonserni e i s a a n ä h d ä i t s e ä ä n itseisarvona, vaan toimijana, joka kehittyy ja on ajassa kiinni. Olemme olleet edelläkävijöitä, j a t ä t ä e d e l l ä k ä v i j y y t t ä vo i s i m i el e s t ä ni h e ija s t aa esimerkiksi yhteiset vahvasti resursoidut hyvinvointipalvelut opin t op s y kolo gine en Wor k+ o hj el m a n ka u t t a , S t u d y+ o h j e l m a l l a k ä y n n i s t e t t y opi s kel ij oi d e n mah d oll i s uu s kouluttautua itseään kiinnostavilla kursseilla läpi konsernin tai Global+ -työssä kehittyvä laadukas kotikansainvälistyminen. Katson vuosien 2021–2024 tulossopimuskaudella alkavien LUC-konsernin yhteisten toimien toteutusvaiheen käynnistämisen olevan elintärkeässä roolissa sen suhteen, voidaanko LUCk o n s e r n i n k a t s o a o l l e e n menestystarina. Tähän LUC-työhön myös ylioppilaskunta panostaa edunvalvonnassaan. ? A N T T I E T E L Ä A H O Edunvalvonta-asiantuntija
5 L Y Y LYY :N UUSI HALLITUS LY :N TENTISSÄ LYYn uusi hallitus on ainakin yhtä mieltä yhdestä asiasta; Rovaniemi on Rollo eikä Roi – vastoin 2016 järjestetyn maakuntalehden Lapin Kansan äänestyksen, jolloin Roi kiri ykkössijalle. Onko maailma vihdoin muuttunut? Legendaarisen K U V A T E L L I A L A S A A R I Tulenkantajat kokoonpanon Rollofunkin (pitäiskö lisätä sitsikirjaan?) hookki on joko jäänyt unholaan tai se ei ole korville syystä tai toisesta kantautunut. Mutta ei se mitään; tiedonhankintataidot ovat hallituksella kuitenkin timanttista luokkaa, sillä kiperän kysymyksen äärellä osattiin kääntyä Googlen puoleen. Tiesikö hallitus, että rakastamansa Rollo -nimityksen on saattanut hyvinkin keksiä mainittu rollolainen yhtye tentatussa kappaleessa? KUKA : Elina Kuula MITÄ : LYYn hallituksen puheenjohtaja, oikeustieteen ylioppilas MIKSI : Korkeakoulupolitiikka ja edunvalvonta on lempilapsiani, LYY antaa hyvät puitteet tehdä opiskelijoille parempaa ja hyvinvoivaa huomista. ROI VAI ROLLO : Rollo KAAMOS VAI YÖTÖN YÖ : Yötön yö YLPPÄ VAI LIPASTO : Ylppä PETRONELLA , FELLI VAI LOVISA : Lovisa, oma firma on aina oma ETÄ VAI LÄHI : Lähi, etäilyssä on monia hyviä puolia, mutta toivon pääseväni vielä luennolle Fellman-saliin (?: Toivomme sitä kanssasi.) MITEN JATKUU : TUUPPA ROLLOON ... ei me veetä sua dunkkuun?? (?: Miksi niin hämmentynyt?) GOOGLASITKO : Valitettavasti joudun myöntämään, että kyllä. Toivottavasti pääsin kuitenkin tentin läpi. (?: HPJ Kuula, erinomaista rehellisyyttä ja tiedonhankintaa. Kyllä, pääsitte tentin läpi.) KUKA : Tapion Jere MITÄ : LYYH21 Varapuheenjohtaja ja talousvastaava MIKSI : Koska edari näki minut soveltuvaksi tehtävään ja opiskelijan etu vaatii suojelijaa ROI VAI ROLLO : Rollo KAAMOS VAI YÖTÖN YÖ : Yötön yö YLPPÄ VAI LIPASTO : Oululaisenakin se on Ylppä eikä muuksi muutu PETRONELLA , FELLI VAI LOVISA : Sydän on siellä, missä remppapöytäkin ETÄ VAI LÄHI : Esko ja Asko im waiting for you (?: Toivottavasti Esko ja Asko jaksavat odottaa) MITEN JATKUU : TUUPPA ROLLOON ... ei me veetä sua dunkkuun (eipä vissiin) (?: Aivan oikein! Pidemmälle tutkimusta tehnyt olisi voinut vastata myös; Tuuppa Rolloon, on se varma soon se pleissi.) GOOGLASITKO : Jätän vastaamatta (?: Tapion Jere, kyllä lähteet täytyy aina mainita)
L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 2 1 6 KUKA : Siiri Peuraniemi, 3. vuoden luokanopeopiskelija MITÄ : LYYn hallituksen jäsen, ympäristö-, liikuntasekä tapahtumaja toimintaviestintävastaava MIKSI : Oppimisen ilosta ja LYYn hommat vaikutti inspiroivilta :) ROI VAI ROLLO : From Rollo with love KAAMOS VAI YÖTÖN YÖ : Yötön yö YLPPÄ VAI LIPASTO : Ylppä PETRONELLA , FELLI VAI LOVISA : Lovisa ja paninit <3 (LY: Peuraniemelle ehdottomasti ekstrapisteet taitavasta hymiöiden käytöstä) ETÄ VAI LÄHI : Lähi. Pyörösahan käyttöä on vaikea opetella etänä. MITEN JATKUU : TUUPPA ROLLOON ... (?:: hmm.. Pitääkö tähän laittaa nyt punakynää, vai eikö copy-paste toiminut? Vai onko tässä käynyt niin, että tunnollisuuden nimissä Peuraniemi on jättänyt vastaamatta kohtaan, johon ei ilman tiedonhakua tiennyt vastausta?) GOOGLASITKO : Googlasin :D (?: :--D) KUKA : Hanna Palosuo, Espoosta Rovaniemelle muuttanut kolmannen vuoden johtamisen psykologian opiskelija MITÄ : LYYh21 sosiaalipolitiikka-, kansainvälisyysja tuutorointivastaava MIKSI : Koska opiskelijoiden hyvinvointi sekä saavutettavat ja riittävät YTHS-palvelut vaativat puolustajaa. ROI VAI ROLLO : Rollo KAAMOS VAI YÖTÖN YÖ : Molemmat! Rakastan kesän loputonta valoa, mutta myös hämyistä ja rauhallista kaamosta. (?: LY komppaa, molemmin parempi.) YLPPÄ VAI LIPASTO : Ylppä PETRONELLA , FELLI VAI LOVISA : Lovisa yhteisöllisen tunnelmansa vuoksi – siellä tapaa AINA tuttuja. Petrosta löytyy kuitenkin kasvissyöjälle useammin ja varmemmin vaihtoehtoja. ETÄ VAI LÄHI : Lähi, ihan ehdottomasti MITEN JATKUU : TUUPPA ROLLOON ... ? GOOGLASITKO : Googlasin. Luulin, että tuohon oli tarkoitus kirjoittaa joku naseva kommentti siitä, miten Rollossa on ihmisen hyvä olla, mutta näköjään kyse onkin laulusta… (?: Kyllä tässä on laulusta kyse Palosuo! LY kehottaa kuitenkin luovuuteen tukalan paikan iskiessä. Jäämme odottamaan nasevaa kommenttia. Kolumnipalstalla on usein tilaa.) <3 FR OM RO LL O W IT H LO VE < 3 <3 FROM RO LL O W IT H LO VE < 3
7 L Y Y KUKA : Niko Mäntynenä. Rovaniemi born and raised MITÄ : Lyyn hallituksen työelämä ja vapaa-aika vastaava MIKSI : Kävelin väärästä ovesta sisään ja en uskaltanut sanoo ei. Mutta tosissaan siis haluan vaikuttaa ja parantaa Lyyn jäsenistön hyvinvointia ROI VAI ROLLO : Rollo. Roi on hyväksyttävää vain lentolipussa (?: Roger that, sir) KAAMOS VAI YÖTÖN YÖ : Yötön yö. Ei ole parempaa kuin kävellä päivänvalossa keskellä yötä. YLPPÄ VAI LIPASTO : Ylppä. Lipasto on paikka missä koruja säilytetään. (?: Liekkö kuitenkin lipas? Toki emme tiedä paljon Mäntynenällä on koruja; yhden lippaan vai kokonaisen lipastollisen verran?) PETRONELLA , FELLI VAI LOVISA : Petronella on paikka nauttia taiteesta ja lounaasta. Lovisa on paikka puhua politiikasta kahvin ja pullan kera. Felli on auki. (?: Heh-heh) ETÄ VAI LÄHI : Lähi. Etäyhteyksissä ihmiset voivat vaimentaa minut MITEN JATKUU : TUUPPA ROLLOON ... ei me veetä sua turpaan (?: ö_ö) GOOGLASITKO : En, mutta tarkastin Spotifystä miten se oikeasti menee (?: Onko herra Mäntynenällä ihan laillisesti asennettu Spotify? Lehden tietojen mukaan myös Spotifyhyn julkaistu kappale kunnioittaa kappaleen alkuperäistä muotoilua dunkkuun.) KUKA : Krista Perälä, 22-vuotias rovaniemeläissyntyinen hallituksen jäsen, matkailututkimuksen opiskelija ja innokas tanssilattian tamppaaja MITÄ : Vastaan hallituksessa koulutuspolitiikasta, edunvalvontaviestinnästä sekä kuntaja vaaliasioista MIKSI : Omalla kohdallani kävi fuksisyksynä klassinen ”annoin pikkusormen”. Kiinnostus opiskelijavaikuttamiseen lähti silloin nousukiitoon, ja viime loppuvuodesta koin, että minulla on paljon annettavaa myös LYYn hallituksen jäsenenä. Täällä sitä nyt ollaan edunvalvonnan ytimessä! ROI VAI ROLLO : Rollo! KAAMOS VAI YÖTÖN YÖ : Yötön yö on yökukkujan lemppari YLPPÄ VAI LIPASTO : Itse kuljen ylpällä PETRONELLA , FELLI VAI LOVISA : Petronella ETÄ VAI LÄHI : Lähi ehdottomasti MITEN JATKUU : TUUPPA ROLLOON ... En ehkä muista… (enpä vissiin). (?: Mahtavasti kierretty vastaus.) GOOGLASITKO : Totta sitä nyt funkin tunnistaa! (?: Jes!! *Lipastollinen serpentiiniä ja konfettia*) KOIN, ET TÄ MIN UL LA ON PA LJON A NN ET TAVAA MYÖ S LY YN HA L LI T UKSEN JÄSEN ENÄ. TÄÄ L LÄ SI TÄ N Y T OL LAA N ED UN VA LVONNA N Y T IMES SÄ!
L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 2 1 8 Lapin Ylioppilaslehden retrospektiivi -näyttely esitteli Lapin ylioppilaslehden 40-vuotis taivalta. Pyöreitä täyttäneen vuosi 2020 ei ollut helppo ensimmäisten juhlien peruuntuessa (tiedätte-kyllä-miksi). Toinen poseeraus tuotti tulosta; ohessa visuaalinen 2Dhen ahdettu 4D kulttuurihistorian jatkumoon. LY: N PÄ ÄT OI MI T TA J AT * 1979 Mirva Muranen (vastaava toimittaja) * 1980 Ilkka Laasonen * 1981–82 arkistot puuttuvat * 1983 Pekka Voutilainen & Toni Isoluoma (vast.) * 1984 arkistot puuttuvat * 1985 Tapani Leisti & Mikko Paananen (vast.) * 1986-87 arkistot puuttuvat * 1988 Sampsa Teittinen * 1989 Sampsa Teittinen, Veli-Matti Harjula & Jari Rajanen * 1990 Veli-Matti Harjula & Jari Rajanen, Heli Lohi * 1991 Heli Lohi, Marika Ruppa * 1992 Marika Ruppa & Marko Mäkinen (vast.) * 1993 Marika Ruppa & Marko Mäkinen (vast.), Petri Laukka & Matti Pietola * 1994 Petri Laukka & Matti Pietola, Reima Kangas * 1995 Reima Kangas * 1996–97 Esko Fält * 1998 Mervi Juusola * 1999–00 Riikka Kalsi * 2001 Semira Ben-Amor * 2002 Seppo Kärki, Marjoannika Kettunen * 2003 Seppo Kärki * 2004–05 Jarkko Kumpulainen * 2006–07 Iisakki Härmä * 2008 Stina Varkkola * 2009 Anna Ruohonen * 2010 Johan-Eerik Kukko * 2011 Jenni Mehtonen * 2012 Veli-Matti Kilpeläinen * 2013 Kaisa Eerola * 2014 Kaisa Eerola, Matias Partanen * 2015–16 Matias Partanen * 2017 Matias Partanen, Aleksi I. Pohjola * 2018–19 Aleksi I. Pohjola * 2020 Aleksi I. Pohjola, Kaisa-Reetta Seppänen * 2021 Kaisa-Reetta Seppänen 40 VUOTTA LAPIN YLIOPPILASLEHTEÄ K U V A T E L L I A L A S A A R I Näyttelyjulisteen suunnitteli Helmi Hakuri. Näyttelyä olivat toimituksen lisäksi toteuttamassa useat lehden avustajista.
Näyttelyn sähköiseen versioon voi käydä tutustumassa nettisivuillamme osoitteessa http://lapinylioppilaslehti. fi/2020/03/17/neljanvuosikymmenen-retrospektiivi/ 9 L Y 4 40 VUOTTA LAPIN YLIOPPILASLEHTEÄ
L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 2 1 10 T E K S T I J U U S O S I E V Ä N E N K U V A T M A I J U K E T T U N E N , V E L I M A T T I V I E R E L Ä J A J O H A N N A K E R Ä N E N K U V I E N E D I T O I N T I M A I J U K E T T U N E N TYÖNTEON HARRASTAJAT
11 Y L I O P I S T O L L A K T I I V I O N O P I S K E L I J A , joka toimii useassa opiskelijatoiminnassa ja joskus vieläpä yhtä aikaa. Jotkut opiskelijat toimivat pienemmissä tehtävissä, kuten tuotantoavustajina, tuutoreina tai vaikkapa varajäsenenä ainejärjestön tai harrastustoiminnan hallituksessa. Jotkut taas ovat haastavammissa hommissa, kuten tuottajina, tuutorvastaavana tai puheenjohtajina. Tunnistavatko haastateltavat itsensä tästä kuvauksesta? ”Kyllä!”, kuuluu vastaus. Etäisyydestä ja kiireistään johtuen, kaksi opiskelija-aktiivia on nyt Google Meet:n kautta etähaastattelussa. Toinen heistä, Meri Forsman, on 2020 kesällä teollisen muotoilun puolelta valmistunut taiteiden maisteri. Forsman asuu Muoniossa ja on töissä Metsähallituksella Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. ”Aloitin aktiivina toimimisen jo ensimmäisenä opiskeluvuotena Jalot Villit ry:n kulttuurivastaavana ja ylioppilaskunnan kulttuuripuheenjohtajana. Vaihto-opiskelun jälkeen ehdin opiskeluaikana olla niin LYYn hallituksessa, LYTin SYTY-vastaavana sekä Loimu Speksin ohjaajana ja puheenjohtajana. Lisäksi olin näyttelijänä useassa LYT:n näytelmässä”, listaa Forsman. Johanna Keränen istuu tietokone sylissään Lapin Ylioppilasteatterin takahuoneessa samalla, Jokainen yliopistolla tietää jonkun opiskelijan, joka on monessa mukana. Mutta minkä takia jotkut ovat jokapaikanhöyliä, kannattaako se ja mihin sellainen elämä voi johtaa? Kaksi aktiivia kertoo elämästään. kun näytelmäharjoitukset ovat käynnissä. ”Kaksi ensimmäistä vuotta en ollut mukana missään, mutta sitten aloitin Loimu Speksissä valokuvaajana. Sen jälkeen olen ollut Speksissä tuottajana sekä varatoiminnantarkastajana. Niin ikään olen toiminut LYT:ssä tuottajana ja nyt olen mukana myös hallituksessa. Radio Säteilyssä olen ollut tuotantoavustajana, ohjelmantekijänä ja valokuvaajana. Olen myös kevytyrittäjä ja olen mukana tekemässä podcastia, blogia ja somea Lapin yliopistolle”, Keränen latelee. Mikä ajaa aktiiviksi? Kun asioita perataan taakse päin ja mietitään, miksi opiskelijat aikoinaan lähtivät niin moneen toimintaan mukaan, Forsman kertoo omalla kohdallaan kaiken saaneen alkunsa hänen olemuksestaan. ”Kun aloitin yliopistolla, olin äänekäs persoona ja siksi kai kysyttiin mukaan juttuihin. Ja sitten kun halusi kavereita, niin siitä se lähti. Kun olin tehnyt pienempiä hommia, niin heräsi kiinnostus kerätä vastuuta isommista tehtävistä ja sitä kautta löysin asioita, joissa koin olevani hyvä ja halusin kehittyä”, Forsman muistelee. Keräsen tarina on hieman toisenlainen: ”Minulla on aina ollut tarve vaikuttaa. Jos voi tehdä siistejä juttuja, niin niihin haluaa mukaan. Minulla syttyi palo teatterin tekemiseen, kun kävin katsomassa LYT:n näytelmän. Oli niin hienoa, kun mahtavanoloiset tyypit tekivät jotain niin siistiä ja halusin voida tehdä samoin. Kaverini innostivat minua lähtemään myös mukaan Loimu Speksiin ja sitä kautta sain enemmän varmuutta miten hommat toimivat. Aktiiviksi tulooni ei ole mitään yhtä vastausta, vaan jostain syttyi kipinä ja se lähti leviämään.” On pakko tiedustella, onko aktiiviopiskelijoilla joitain yhteisiä piirteitä. ”Vastuullisia he ovat ainakin. Kaikki ovat erilaisia, mutta heillä on kuitenkin yhteinen halu tehdä sitä samaa asiaa ja heillä on intohimo omaa osuuttaan kohtaan”, aloittaa Forsman. ”Ja innostuminen! Vaikka tekisi eri asioita, niin jaksaa innostua siitä prosessista aina uudestaan. Ihmisillä on erilaisia tapoja tehdä asioita. Ei ole mitään peruslähtökohtaa, että tarvitsee jotkin ominaisuudet, että voi tehdä jotain tehtävää”, Keränen summaa. Keräsen ja Forsmanin mielestä syy miksi ihmisestä tulee aktiivi, riippuu paljon hänen omista tavoitteistaan, prioriteeteista ja elämäntilanteesta. Joillakin toimeliaisuus toteutuu perheessä ja jotkut käyvät töissä eivätkä ehdi tekemään Viereisen sivun kuvateksti: Muoniossa poikaystävänsä ja Halti-hauvan kanssa asuva Meri Forsman ja rovaniemeläinen Johanna Keränen ovat oppineet, että aktiivisuudesta on valtavasti hyötyä, mutta se vaati myös veronsa, jos ei osaa varoa. A
Ih m i se t v o iv a t t e h d ä j u tt u ja e r i ta v o in . A sio il l a on ta p a n a lo ks ah taa p a ik o i ll e en, v ai k ka po h j aom ina isu ud et ol i si v a t te ki jö i ll ä e ri la is e t . – J o h a n n a K e r ä n e n L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 2 1 12 “MU T TA JO S JU T T UJA T EKEE VA IN H YÖDYL LIS Y Y DEN T UN T EEN TAKIA, N IIN SE NÄKY Y SIINÄ T EKEMISES SÄ JA KULU T TAA PA LJON. SI L LOIN SI TÄ ASIAA EI PIDÄ OL LA T EKEMÄS SÄ. MU U T ENKAA N EI OLE SEL LAIS TA KÄSI T ET TÄ KUIN H YÖDY T ÖN IHMIN EN. ” – J O H A NNA K E R Ä N E N muuta. Ja joillakin ei vain ole tarvetta olla niin puuhakas. Hyötyä ja hyödyttömyyttä Alettaessa pohtia, mikä saa jonkun olemaan aktiivi, keskustelun sävy muuttuu. ”Fomo-fiilis on ainakin itsellä. Kun kaverit tekevät asioita, niin harmittaa. Sitä miettii, että minäkin haluan olla tuolla, koska tietää, että siellä on hauskaa. Yhdessä vaiheessa uuvuin ja silloin piti pitää taukoa. Se teki hyvää, mutta kyllä myös harmitti, kun ei voinut olla mukana”, Forsman pohtii. Keräsen mieleen muistuu uutinen, jossa pohdittiin ihmisen tarvetta olla hyödyksi: ”Tunnistan sen itsessäni, että kun olen kolme päivää tekemättä mitään, niin alan miettiä, että mitä tekisin, että olisin hyödyksi. Mutta jos juttuja tekee vain hyödyllisyyden tunteen takia, niin se näkyy siinä tekemisessä ja kuluttaa paljon. Silloin sitä asiaa ei pidä olla tekemässä. Muutenkaan ei ole sellaista käsitettä kuin hyödytön ihminen.” Seuraavaksi keskustelu kääntyy isoon ja inhottavaan koronaan. Vai onko se sittenkään inhottava? ”Kun korona alkoi eikä voinut kokoontua tekemään asioita, se oli tosi vapauttavaa, vaikka aluksi se oli todella stressaavaa.”, Keränen muistelee. ”Olin tosi onnellinen, kun korona tuli! Muutimme silloin pois Rovaniemeltä. Sanoin poikaystävälle, että nyt Rovaniemellä kukaan ei voi tehdä mitään ja silloin ei jää mistään paitsi eikä siten harmita. Anteeksi. Olen kauhea ihminen, kun ajattelen näin,” Forsman tunnustaa. Kun kysytään, onko tämän tapaisesta tomeruudesta hyötyä, asia on nopeasti käsitelty: ”On! Aivan valtavasti”, molemmat vastaavat. ”Minut otettiin LYT:n juhlavuoden vastaavaksi tuottajaksi, kun olin ollut niin monessa projektissa tuottajana ja minut valittiin yliopiston
M e r i F o r sm a n u sk o o, et t e i hä n o lis i i kin ä pää tyny t n y kyi see n t y ö hö n s ä M e tsä h a l l it uk s e l l e ilm an m o ni p u ol is t a jä rj e st ö t o im in t a a n sa . 13 Y L I O P I S T O L L A ”HARRAS T U S T EN JA PES T IEN KAU T TA T ULEE LU O T T O I T SEENSÄ. ” – M E R I F O R S M A N viestijäksi, kun oli sitä osaamista tuotannoista myös. Kaikki osaaminen kasautuu ja lumipallo pyörii”, Johanna Keränen nauraa käsiään pyörittäen. ”Kun aloitin Jaloissa Villeissä, pääsin etenemään muihin järjestötoimiin ja se vaikutti lopulta siihen, että pääsin nykyiseen työhöni. En olisi yksin matkailututkimuksenja teollisen muotoilun opiskelijana saanut tätä työtä mitenkään. Harrastusten ja pestien kautta tulee luotto itseensä. Jos on hakuilmoituksessa jotain ominaisuuksia mitä vaaditaan työssä ja niitä on saanut harrastustoiminnassa, siitä uskaltaa sanoa myös haastattelussa”, Forsman nyökkää ja kertoo mieleensä tulleen tapauksen: ”Kerran keskustelin kaverin kanssa järjestöja aktiivitoiminnasta. Kaverini kertoi, kuinka hänelle töissä kollegat olivat kommentoineet kaverini harrastuksia sanomalla, että ’Sinä siis harrastat työn tekoa?’ Siinä sitten pähkäilimme, että kaikki järjestötoiminta ja produktioiden tekeminen on tosiaan työn tekoa, jota me harrastetaan.” Kerran aktiivi, aina aktiivi Kysyttäessä kannattaako tai tarvitseeko olla aktiivi, Johanna Keräsen vastaus on varsin kattava: ”Kannattaa, jos siitä voi saada jotain irti ja voi nauttia siitä. Jos jokin asia kiinnostaa, sitä kannattaa kokeilla pienessä mittakaavassa. Käy tekemässä yhden pienen jutun ja seuraa vierestä, miten homma toimii. Mutta kenenkään ei tarvitse olla erikseen toimelias, jos se ei tunnu omalta”, Keränen summaa ja kertoo lopuksi, kuinka opiskelijaharrastusten kautta monet ovat löytäneet aivan uusia intohimoja, joita ovat lähteneen tekemään ammatikseen. Monilla opiskelut tuntuvat joskus venyvän pitkään ja heistä tulee niin sanottuja n:n vuoden opiskelijoita. Heidän kohdallaan haastateltavilla on vastaus valmiina: ”Ensi vuonna pyörähtää itsellä n:nnen vuoden puolelle. Aktiivisuus kasvattaa ja tämä on hyvä elämänkoulu”, Keränen kertoo. ”Itsehän opiskelin yhdeksän vuotta. En lusmuillut vaan kävin koulussa, mutta tein harrastuksia samalla. Toki on niitäkin, jotka panostavat harrastustoimintaan, kun eivät löydä intohimoa koulusta. Opintojen alussa en oikein tiennyt mitä halusin tehdä elämässä. Kun kasvoin, ymmärsin mikä se oma suunta on ja siihen auttoi tämä aktiivitoiminta. Jos olisin valmistunut määräaikaan mennessä, en tietäisi elämästä mitään ja olisin ihan väärällä alalla”, sanoo Forsman, kun äkkiä hänen luonaan tapahtuu jotain: ”Minulle tuli viesti, jossa minua
L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 2 1 14 pyydettiin mukaan kuntavaaleihin!” Forsman toteaa yllättyneenä ja molemmat haastateltavat repeävät nauruun. On ok sanoa ei Viimeisenä aiheena keskustelu siirtyy siihen tärkeimpään: jaksamiseen. Forsman aloittaa kertomalla, että aktiivisuuteen jää koukkuun. ”Minulle oli normaalia, että menin kahdeksalta kouluun ja tulin illalla yhdeksän aikaan kotiin ja koko sen ajan olin tehnyt töitä. Sitä jaksaa jonkin aikaa. Mutta sitten kun tekee ja tekee, niin yhtä äkkiä tulee burn out,” Forsman kertaa mennyttä vakavana. Forsmanin loppuun palaminen sai hänet hakeutumaan terapiaan. Hän on kuitenkin kiitollinen muiden aktiivien ymmärtävästä asenteesta. Forsman kertoo kavereiden tajunneen, ettei häntä pidä pyytää mukaan mihinkään, koska hän ei olisi osannut kuitenkaan kieltäytyä. Keräsen reitti uupumukseen oli tismalleen sama: ”Päivät olivat ihan älyttömiä. On harmi, että minun piti oppia kantapään kautta mikä on itselle se sopiva määrä ja miten pitkiä jaksoja kerrallaan pystyy tekemään vähän rankemmin”, Keränen muistelee. Hän on onnellinen, että nykyään uupumuksesta puhutaan paljon avoimemmin ja on sallittua sanoa milloin ei jaksa. ”Aikoinaan sovimme kaveriporukan kanssa, että jos emme halua lähteä johonkin mukaan, vastaamme ”ei” ja halaushymiö perään. Kerran näin kävikin ja teimme siitä kämpikseni kanssa taulun, joka muistuttaa, että on ihan okei kieltäytyä”, Keränen paljastaa. Forsman ja Keränen analysoivat yhdessä, että kunnianhimo on yksi iso tekijä miksi ei -sanan sanominen on vaikeaa ja ihmiset uupuvat. Ihmisillä on suuria suunnitelmia ja hienoja visioita ja jos sanookin ei, niin heistä tuntuu, ettei pääse toteuttamaan niitä. Lopulta kun toimeen tartutaan, niin äkkiä kohtaa sen tosiasian, ettei pystykään tekemään kaikkea. Lopuksi Forsman ja Keränen antavat omat vinkit niille, jotka ovat vasta alkamassa aktiiveiksi: ”Jos haluaa löytää omanlaisiaan ihmisiä, suuntaa elämälleen ja voi hyväksyä sen, että unelmista voi tulla totta myös muussa muodossa, aktiivitoiminta on hyvä vaihtoehto siihen. Se on myös hyvä tapa pelkojen kohtaamiseen”, kertoo Meri Forsman. ”Tekemällä oppii jatkuvasti ihan hulluna! Kun jokin kiinnostaa, niin aina kannattaa lähteä kokeilemaan”, Keränen kannustaa ja jatkaa, että jos ei tiedä jotain etukäteen, niin sen ei pidä antaa olla syy olla lähtemättä mukaan. ? FORSMA N JA KERÄ N EN A NA LYSOIVAT YHDES SÄ, ET TÄ KUNN IA NHIMO ON YKSI ISO T EKIJÄ MIKSI EI -SA NA N SA NOMIN EN ON VA IKEAA JA IHMISET U UP UVAT. Keräsen ystäväpiirissä ”ei” ja halihymiö -viesti tarkoittavat, että kieltäytymisen kanssa ollaan tosissaan. Koodille on ollut käyttöä ja se päätyi lopulta jopa tauluksi Keräsen ja tämän kämppiksen asuntoon.
15 Y H T E I S K U N N A S S A E N S A N H I N TA , T U O poliittisen kentän jakaja ja aikamme kuuma peruna, puhuttaa jälleen. Polttoaineveroa korotettiin viime elokuussa 250 miljoonalla eurolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että bensiinilitra kallistui 6,6 senttiä ja diesellitra 6,9 senttiä. Hinnankorotuksen takana on luonnollisesti pikaiseen tahtiin lämpenevä ilmasto, jonka pysäyttämiseksi myös Suomella on omat kansalliset tavoitteensa. Päämääränä on puolittaa kotimaisen liikenteen kasvihuonepäästöt vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2045 liikenteen olisi määrä olla nollapäästöinen. Liikenneja viestintäministeriössä laadittiin lokakuussa hallitusohjelman mukaisesti fossiilittoman liikenteen tiekartta, jossa eritellään keskeiset keinot liikenteeseen kohdistuvien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tiekartassa ei ehdoteta korotuksia polttoaineveroon mutta annetaan ymmärtää, että biopolttoaineisiin siirtyminen tulisi nostamaan tankkaamisen hintaa, sillä uusiutuvan dieselin markkinassa on niukkuutta. Hallituspuolueista keskusta on todennut, ettei se tule hyväksymään uusia korotuksia T E K S T I H A N N A M A R I R Ä S Ä N E N • K U V I T U S M A R I A T U U N A N E N polttoaineen hintaan enää tällä hallituskaudella. Vihreät sen sijaan kiristäisivät bensiinin ja dieselin verotusta entisestään. Oikeudenmukaisen muutoksen puolesta SAK:n elinkeinoasioiden päällikön Lauri Murasen mielestä Suomen ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta hänellä on epäilyksiä niiden toteutumisesta. ”Suoraan sanoen vähän häiritsee tässä ilmastopoliittisessa keskustelussa, että usein esitellään paljon rehvakammin sitä, että me ollaan saatu näin isot ja kovat tavoitteet, mutta sitten ei seurata että mitä niiden tavoitteiden ilmoittamisen jälkeen tapahtuu. Sanoisin, että nyt ollaan siinä ylärajalla, että pystymmekö me toteuttamaan ne tavoitteet, jotka olemme itsellemme asettaneet. Ja jos nyt liikennepuolelta katsotaan niin se on aika siinä ja tässä, että päästäänkö niihin tavoitteisiin”, Muranen sanoo. Murasen mukaan fossiilisten polttoaineiden hinnan korottaminen on keskeinen mekanismi liikenteen päästöjen vähentämisessä, kunhan muutos tapahtuu oikeudenmukaisesti. Oikeudenmukaisuus esimerkiksi maaseudun ja kaupungin sekä pienija suurituloisten välillä onkin yksi liikennekeskustelun kulmakivistä. Uuden vihreän teknologian hinta on korkea, mutta syrjäseuduilla auto välttämätön. Muranen ehdottaa ratkaisuksi pienituloisille kohdennettuja veronalennuksia ja maltillisia muutoksia. Käytettyjen fossiilittomien autojen markkinat olisi saatava aikaiseksi sekä fossiilisten polttoaineiden hinnankorotukset kompensoitava. ”Jos hintojen korotus olisi yksinään keino, niin pelkään että siihen tulee sellainen poliittinen vastareaktio. Jos ihmiset eivät koe sitä MUUTOKSEN TUULIA TEILLÄ Hallituksen ilmastotoimet ravistelevat liikennettä. Toimien vaikuttavuutta sekä liikenteen tulevaisuutta pohtivat SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen ja ympäristöliike Elokapina. OIKEUDENMUKAISU U S ESIMERKIKSI MAASEUD UN JA KAUP UNGIN SEKÄ PIEN IJA SU UR I T ULOIS T EN VÄ LI L LÄ ONKIN YKSI LIIKENN EKESKU S T ELUN KULMAKIV IS TÄ. U UDEN V IHREÄ N T EKNOLOGIA N HIN TA ON KORKEA, MU T TA S Y RJÄSEUD UI L LA AU T O VÄ LT TÄMÄT ÖN. B
L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 2 1 16
”JOS MEI L LÄ ON EKSIS T EN T IAA LIN EN UHKA N IIN SI L LOIN ON MIN U S TA KOH T U UL LIS TA SA NOA, ET TÄ N Y T VAAN T EHDÄÄ N NÄ IN MAKSOI MI TÄ MAKSOI. KO SKA T IEDETÄÄ N ET TÄ MEI L LÄ ON T EKNOLOGISET RATKA ISU T. " – L A U R I M U R A N E N 17 Y H T E I S K U N N A S S A politiikkaa oikeudenmukaiseksi niin sitten he äänestävät jotain muuta, joka kehtaa sanoa, että ilmastolle ei tarvitse tehdä mitään. Minusta se olisi pahin ratkaisu.” Muranen pohtii. Päästöjen karsimisen Muranen aloittaisi sieltä, mistä se on helpointa. Hän ei kieltäisi esimerkiksi turismia, mutta vähentäisi liikematkailua. Palaverit ja konferenssit kun sujuvat nykyään myös etäyhteyksin. Kehityksessä peruuttaminen ei ole Murasen mielestä ratkaisu ilmasto-ongelmiin. Toisaalta hän kritisoi ilmastotoimien markkinakeskeisyyttä, joka näkyy hyvin synteettisten polttoaineiden kysymyksessä. Synteettisen polttoaineen, eli vedestä ja ilmasta valmistettavien bensan ja dieselin, valmistus on periaatteessa mahdollista mutta kallista. Ratkaisu voisi olla valtion ja yksityisen sektorin yhteisyritys, joka ostaisi puhdasta sähköä ja tuottaisi synteettisiä polttoaineita. Murasen mielestä on kiinnostavaa kuinka allergisia sellaisille ehdotuksille, jotka eivät pohjaudu markkinoiden hyödyntämiseen, ollaan. ”Jos meillä on eksistentiaalinen uhka niin silloin on minusta kohtuullista sanoa, että nyt vaan tehdään näin maksoi mitä maksoi. Koska tiedetään että meillä on teknologiset ratkaisut. Tällaisten asioiden esittäminen on vähän tuskallista kun ruvetaan ilkkumaan, että tässä ruvetaan taas kommunismin haamua herättämään henkiin. En ole mitään sosialismia tänne takaoven kautta tuomassa, mutta joissain asioissa, jos halutaan toimia nopeammin niin täytyy olla uteliaampi näitä muitakin keinoja kohtaan”, Muranen toteaa. Elokapina haluaa pitää ilmastoasiat esillä Viime lokakuussa liikenteen yhteydessä kohua herätti ympäristöliike Elokapina, jonka mielenilmaus katkaisi liikenteen Helsingin Unioninkadulla. Mielenilmauksen viesti oli, että Sanna Marinin hallituksen ilmastotoimet ovat riittämättömiä ja, että sen tulisi julistaa ilmastohätätila. Elokapinan Rovaniemen ryhmän aktiivit Pyry Suutari ja Aarni Laakkonen ovat samoilla linjoilla: hallituksen ilmastotoimet eivät ole riittävän tehokkaita eivätkä nopeita. He kertovat, että Elokapinan tavoitteena onkin pitää ilmastoasioita aktiivisesti esillä politiikassa, jotta ne eivät pääsisi unohtumaan. Tämä tapahtuu painostamalla päättäjiä suoralla väkivallattomalla toiminnalla. Liikkeen tavoitteena on saada aikaan kansalaisfoorumi, jossa tavalliset kansalaiset osallistuisivat ympäristöpäätöksentekoon suoran demokratian kautta. Rovaniemen aktiivit korostavat, ettei Elokapinan lokakuisen mielenilmauksen takana ollut yksityisautoilun vastustaminen tai yksittäisten ihmisten kiusaaminen. Päinvastoin liike haluaa kaikki mukaan toimimaan yhteisen asian puolesta. ”Usein näissä ei ole kyse minkään yksittäisen asian vastustamisesta, vaan kaikki toimet ja tempaukset liittyvät päätavoitteeseen eli kokonaisvaltaiseen muutokseen”, selventää Laakkonen. ”Joo, ja myöskään tällainen yksittäisten ihmisten syyllistäminen tai heille kohtuuttoman kiusan aiheuttaminen ei ole koskaan toiminnan tavoitteena. Tässä halutaan saada kaikki mukaan, niin semmoinen sormien heiluttelu tai kiusan tekeminen ei palvele sitä tarkoitusta mitenkään”, Suutari komppaa. Yksityisautoilusta aktiivit ovat samoilla linjoilla; päästöt ovat kohtuuttomat ja muutoksia on pakko tehdä, mutta suurten etäisyyksien Lapissa auto on lähes välttämätön. Heidän mielestään muutosten tulisi
YKSI T Y ISAU T OI LU S TA AKT IIV I T OVAT SAMOI L LA LINJOI L LA; PÄÄS T Ö T OVAT KOH T U U T T OMAT JA MU U T OKSIA ON PAKKO T EHDÄ, MU T TA SU URT EN ETÄ IS Y YKSIEN LAPIS SA AU T O ON LÄHES VÄ LT TÄMÄT ÖN. L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 2 1 18 tapahtua nimenomaan yhteiskunnan rakenteiden tasolla. ”Järjestönä Elokapina ei tuomitse yksittäisiä ihmisiä, koska ongelma ei ole yksittäisissä ihmisissä sinällään vaan se on yhteiskunnan rakenteissa. Mitä yhteiskunta kokonaisuutena tekee. Jos yksittäinen ihminen lopettaa autoilun niin se ei muuta käytännössä yhtään mitään. Muutoksen pitää olla todella laajamittaista yhteiskunnallisesti, että sillä on mitään vaikutusta”, Laakkonen sanoo. ”Omasta mielestäni liikkumisen vapaus on perusoikeus, joka pitäisi mahdollistaa mahdollisimman monelle, mutta se pitää pystyä järjestämään kestävästi. Se kohtuuton haitta mitä ympäristölle tästä toiminnasta seuraa vie ennen pitkää liikkumisen vapauden meiltä kaikilta. Jos joltain ihmisryhmältä syystä tai toisesta vietäisiin vapaus liikkua tai vaihtaa paikkaa niin eihän se ole mitenkään tukevalla eettisellä pohjalla”, pohtii puolestaan Suutari. Aktiivit eivät suinkaan pidä yksittäisten ihmisten käytöksen muutosta kestävämpään suuntaan huonona asiana. Kaikki on kotiinpäin, vaikka merkittävät muutokset tapahtuvatkin rakennetasolla. Esimerkiksi juuri lanseeratut Domus Arctica säätiön yhteiskäyttöautot saavat heiltä positiivisen vastaanoton uudenlaisena liikkumisen muotona. ”Se on ihan tervetullut idea. Yhteiskäyttöauto on siinä mielessä hyvä idea, että kaikki eivät silloin tarvitse omaa autoa. Sillä sitten ajetaan vaan se mitä ajetaan ja se on käytössä sitten enemmän eikä seiso siinä tyhjänpanttina”, Laakkonen toteaa. Turismin ollessa keskeinen elinkeino Rovaniemelle, en malta olla lopuksi kysymättä mitä Elokapinan nuoret ajattelevat Lapin matkailusta. Tähän Suutari vastaa: ”Lapin luontomatkailuhan on omasta mielestäni vähän tällainen paradoksaalinen ilmiö. Toisaalta kaukomaista saapuu lentokonelasteittain turisteja ihastelemaan sitä kaunista ja koskematonta luontoa, mutta kuitenkin samalla tämä matkailutoiminta on mukana tuhoamassa sitä samaa luontoa mitä tullaan ihastelemaan. Ja muuttamassa sitä
KU T EN HU OMATA SAAT TAA, I LMAS T OKYS YMYKSET EIVÄT OLE YKSINKERTA ISIA RATKA IS TA. 19 Y H T E I S K U N N A S S A S Y N T E E T T IN E N P O LT T OA IN E * Raskaassa liikenteessä, kuten laivoissa ja lentokoneissa, tarvitaan nestemäisiä polttoaineita. Akkujen energiatiheys ei ole riittävän suuri, jotta ne voisivat toimia sähköllä. * Bensaa ja dieseliä voidaan valmistaa ilman kasvihuonepäästöjä ilmasta ja vedestä, eli hiilestä ja vedystä, tuottamalla vetyä uusiutuvalla tai ydinvoimasähköllä. * Vety voidaan yhdistää hiilen kanssa, jolloin saadaan synteettistä polttoainetta. Synteettisellä polttoaineella voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. * Synteettisen polttoaineen valmistus maksaa vielä toistaiseksi huomattavasti enemmän kuin fossiilisten polttoaineiden, sillä niiden tuottaminen vaatii uutta laitteistoa ja runsaasti puhdasta sähköä. peruuttamattomasti. Itse en näe tällaista kaukomatkailua ainakaan tässä nykyisessä mittakaavassa kauhean kestävänä toimintamuotona tulevaisuudessa. Ainakin nykyisellään se on ala, jolla on tietty elinkaari, koska se sahaa oksaa jolla se istuu. Ennen pitkää, kun punakettu syrjäyttää naalin ja lumisateet lakkaavat Lapissakin niin se matkailuala tyrehtyy myös.” Kuten huomata saattaa, ilmastokysymykset eivät ole yksinkertaisia ratkaista. On otettava huomioon monia näkökulmia uhanalaisesta luonnosta ihmisoikeuksiin. Teollistuneiden länsimaiden rooli suunnannäyttäjänä sekä vastuunkantajana ei ole helppo. Saavutetusta elintasosta tuskin moni haluaa luopua, mutta voimmeko luvata saman elintason kaikille planeettamme ihmisille. Oma auto on monelle liikkumisvapauden edellytys. Kukaan haastateltavista ei usko, että yksityisautoilun aika olisi ohi, vaikka bensan hinta nouseekin. Autoilu tulee vaan muuttamaan muotoaan. Tämä on nähtävissä myös Fossiilittoman liikenteen tiekartassa, jossa korostetaan etenkin uuden vihreämmän teknologian käyttöönottoa. Hybridija täyssähköautoja tullaankin oletettavasti näkemään tulevaisuuden katukuvassa entistä enemmän. ? Artikkelissa on käytetty haastattelujen lisäksi lähteinä Liikenneja viestintäministeriön Fossiilittoman liikenteen tiekartan työryhmän loppuraporttia sekä Veronmaksajain keskusliiton tiedotetta.
L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 2 1 20 EIKÖ MIKÄÄN OLE ENÄÄ OMAA? Ensin menivät polkupyörät, Airbnb vei asunnot, nyt on tullut autojen vuoro. Tänä talvena Das toi yhteistyössä Planbilin kanssa opiskelijoiden käyttöön kolme yhteiskäyttöautoa. Lapin ylioppilaslehti päätti ottaa selvää, mistä alustatalouden uusimmassa ilmiössä on kyse.