• Yhdessä Kylä kävi kylässä. Alpuan ja Lentiiran väki rinnakkain. >> 17 WWW.KUHMOLAINEN.FI TIISTAI 4. HELMIKUUTA 2014 Lippaat liikkeelle Alamitta Poikkeuslupia saa, mutta täyttyvätkö edellytykset? >> 6 NRO 10 PERUSTETTU 1959 IRTONUMERO 2 e MARJATTA KURVINEN Yhteisvastuukeräys: Hanna Liuski kerää Vepsällä >> 18 Aforismeja Olavi Iléniltä Suomi-Saksa-yhdistyksen tilaisuudessa kuultiin myös Olavi Ilénin aforismeja. >> 17 Juha Virta haastattelussa Tehtaan perustaja luottaa, että Kuhmossa voi pyörittää kannattavaa CLT-levytuotantoa. >> 4 Kiva HT:n edustusjoukkueen peliä nähtiin kotijäillä viimeistä kertaa tälle kaudelle. Runkosarja päättyy pian eikä kuhmolaisilla ole asiaa jatkopeleihin. Viimeisessä kotiottelussa moni pelaaja, myös kuvan Toni Heikkinen, pääsi maalinteon makuun. >> 22 Mitä heille kuuluu nyt? Hanna Liuski aloitti yhteisvastuukerääjänä jo vuonna 1965. Pääkirjoitus: Yhteisvastuukeräyksen apu on tervetullutta. >> 2 Mitä kolmelle syksyllä liiketalouden opinnot KAO:ssa aloittaneelle ja silloin haastatellulle nyt kuuluu? >> Teema s. 13
• KUHMOLAINEN Tiistaina 4. helmikuuta 2014 2 KESKUSTELE Kolumni Pääkirjoitus 4.2.2014 Antero Komulainen Päätoimittaja Martti Huusko antero.komulainen@almamedia.fi Kirjoittaja on paikallislehti Kuhmolaisen toimittaja. Olympialaiset aina iso juttu K uhmo-Skillä on jo tulossa 5. olympialaiset peräkanaa, jolloin seuran urheilija edustaa Suomea talviolympialaisissa. Suomen olympiajoukkueessa hiihtää Juho Mikkonen ja Sotshista kirjoitetaan siis jälleen paikallista olympiaurheiluhistoriaa lisää. Kuhmo-Skin ampumahiihtäjä Paavo Puurunen kilpaili 4 aikaisemmaissa olympialaisissa ja hän oli ensimmäinen kuhmolainen urheilija, joka on osallistunut Suomen joukkueessa olympialaisiin. Näin Juho Mikkosen sprinttihiihdon Italiasta Toblachin maailmancupista viime sunnuntaina. Hän väläytti välierien loppusuoran nousulla kovaa kansainvälistä vauhtiaan. Juho Mikkonen osaa kyllä sprintin vaatiman taktikoinnin. A Juho Mikkonen osaa sprintin vaatiman taktikoinnin.? Toimittajana mieleeni on jäänyt erityisesti Naganon olympialaiset 1998. Soitin Paavo Puuruselle muistaakseni 2?3 eri kertaa Naganoon. Täällä oli aamu ja siellä päivä pitkällä. Yksi puhelinhaastattelu Naganoon oli Puurusen menestyksekkään 10 kilometrin sprintin jälkeen. Puurunen oli komeasti 9. ja se on kova suoritus olympialaisissa. Nuori Paavo Puurunen kuitenkin tuumasi, että olisi pitänyt olla ainakin 8. sijalla ? sillä olisi varmistunut valmennusapuraha seuraavaksi kaudeksi. Puurunen varmisti sen asian samana talvena maailmancupissa. Vancouverin 2010 olympialaisissa jääkiekkokullan voitti Kanada ja pistepörssin Slovakian Pavol Demitra (1974? 2011). Suomi otti hienosti olympiapronssia nousemalla voittoon Slovakiasta. Slovakian Pavol Demitra oli taitava pelimies. Suru oli melkoinen, kun hän ja yli 40 muuta kuoli Venäjällä lentoonnettomuudessa, jossa KHL-joukkue Lokomotiv Jaroslav menetti lähes kaikki pelaajansa syksyllä 2011. 3,5 vuotta aikaisemmin Minnesota Wildissa Demitra oli pelannut slovakialaisen Marian Gaborikin ja Mikko Koivun kanssa parhaassa ketjussa, jonka olen koskaan livenä nähnyt. Kun Kiva HT vietti kuhmolaisen jääkiekkoilun 50-juhlia syksyllä 2011, niin juhlaväki vietti Lentua-salissa hiljaisen hetken kaikkien Jaroslavin onnettomuudessa kuolleiden henkilöiden muistolle. Tuon juhlaillan järjestäjäjoukolla tuli välillä muutakin tehtävää. Laajennettuna se suunnitteli tänne maailmanmestari Janne Pesosen kultajuhlat kesäksi 2011. Yhteinen apu on tarpeen elämän eri vaiheissa S uomessa on monien muiden kehittyneiden teollisuusmaiden tavoin inhimillinen elämä ja sen eri vaiheet tehokkaasti laitostettu. Syntymä, hoito ja kuolema tapahtuu turvallisesti harmaiden seinien sisällä sairaalassa tai hoitolaitoksessa. Syntymän tai kuoleman kohtaaminen on harvinaista tavallisessa elämässä. Usein läheisen viimeiselle matkalle saatteleminenkin tapahtuu ilman arkun kannen alle katsomista. Juuri käynnistynyt yhteisvastuukeräys haluaa taas herättää ihmiset huomaamaan läheisen elämän kaikissa vaiheissa, myös lopun häämöttäessä. Yhteisvastuukeräyksen tuotolla on tarkoitus järjestää kuolevien parissa työskentelevil- le saattohoitokoulutusta sekä perustaa tukija neuvontajärjestelmä ammattihenkilöiden, potilaiden ja omaisten tarpeisiin. Apu on tervetullutta. Erityisesti syrjäseuduilla, kuten täällä Kuhmossa, tuen saaminen ei ole itsestään selvää. Tämä apu on varmistettava. Se onnistuu osin yhteisvastuukeräyksen avulla, jonka juuret ovat syvällä historiassa. Syksyllä 1949, sodan ja pahojen hallavuosien jälkeen, lapsiperheiden tilanne Pohjois- ja Itä-Suomessa oli huono. Lapset olivat aliravittuja ja sairaita. Työttömyys vaikeutti perheiden toimeentuloa. Tuolloinkin tarvittiin pikaista apua, mutta auttavaa järjestelmää ei ollut, kunnes kirkko tuli hätiin yhteisvastuukeräyksellä. Apu on taas tarpeen. www.kuhmolainen.fi ?Saattohoitokoti pitäisi olla jokaisessa kunnassa terveyskeskuksen yhteydessä ja siellä pitäisi olla myöskin omaisilla mahdollisuus yöpyä. Sairastava omainen voi olla jo niin huonossa kunnossa, että lähtö voi olla hetki mikä hyvänsä ja silloin etämmmällä asuva omainen voisi myöskin olla yötä siellä.? Käsittämätöntä, että pitää avustuksilla kerätä enää nykyaikana. Keskustelua yhteisvastuukeräyksestä Gallup: Miksi sinä asut perukassa? Täällä minulla on aina jotakin puuhaa. Mitä minä kaupungissa tekisin. En mitään. Kaljabaariin siellä vaan tulisi lähdetyksi. Minä asun nyt jo kolmatta kertaa Lentiirassa. Reino Pakarinen Lentiira Ikäni olen täällä asunut. Helsinkiin tietysti houkuttelisi se, että lapset on siellä, mutta tuskin minulla aika siellä kuluisi. Korkanalta olen kotoisin ja menin kilometrin päähän raja-asemalle töihin ja Rajalta pääsin eläkkeelle niin kuin tuo Reinokin tuossa. Pentti Kurkinen Lentiira Rauhallisuus on kylällä asumisen hyvä puoli. Elämäntapa ei ole niin kiireinen. Olen maistanut kaupunkielämääkin ja ollut Oulussa töissä, mutta ei maalaispoika sopinut kaupunkiin. Muutin takaisin, enkä ole katunut. Timo Rankinen Alpua Minua täällä pitää se, että on mieskaveri täällä ? ollut jo kymmeniä vuosia. Me pyydetään talvella kalaa ja kesällä myös. Syntymäkotikin on sen saman järven rannalla. Ja kun keskustaan tulee asiaa, niin sinne pääsee autolla. Kaija Heikkinen Lentiira
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 KUHMOLAINEN 3 Mielipiteet: toimitus.kuhmolainen@almamedia.fi, Kuhmolainen, Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo. Tekstiviestit: Lähetä viesti numeroon 17192. Kirjoita viestin alkuun KUH ASIA sitten viesti Ohje: Kirjoittajan on ilmoitettava nimensä ja yhteystietonsa toimitukselle, vaikka kirjoitus toivottaisiinkin julkaistavaksi nimimerkillä. Kirjoittajan nimeä ei anneta toimituksen ulkopuolelle. Kirjoita napakasti. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja otsikoida tekstiä. Kirjoituksia ei palauteta. Kirjoituksia koskevat tiedustelut 010 665 9017. Uutisvinkit: Puhelimitse 044 332 5320, sähköpostitse toimitus.kuhmolainen@almamedia.fi. Jäljet pelottavat MIELIPIDE Ote Kuhmon kaupungin lausunnosta valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan 18.9.1990: ?Rantojensuojelun lopulliseen ohjelmaan tulisi sisällyttää myös Jonkerin järven ne rannat, jotka kuuluvat valtion ja valtionjohtoisten yhtiöiden omistukseen.? Silloisen kaupunginhalli- tuksen jäsenenä tiedän, että kaupungin tahto oli säilyttää kauniin Jonkerijärven rannat koskemattomina. Parikymmentä vuotta on vilahtanut, monta lupaavaa hanketta on kaupunkiin saatu, monta on valitettavasti kaatunut. Luonto on ja pysyy taloussuhdanteista huolimatta. Se on edelleen yksi kaupungin selviytymisstrategian tukijaloista. Luontoon liittyvät moninaiset arvot ovat nostaneet Kuhmon profiilia niin maailmalla kuin paikallisten asukkaidenkin keskuudessa ja lisänneet kaupungin houkuttelevuutta. Eritoten kuhmolaisen koskemattoman luonnon elämyksellisiä mahdolli- suuksia me myymme tällä hetkellä entistä enemmän ja tulevaisuudessa kiinnostus sekä erä- että luontomatkailua kohtaan tulee mitä varmimmin lisääntymään. Erityisesti tulee arvostaa myös paikallisten ihmisten läheistä luontosuhdetta. Kuhmossa rakennetaan tätä nykyä 30 kesämökkiä Urheilukärpänen puraisi 4. helmikuuta vuonna 1958 MIELIPIDE Elettiin vuo- den 1956 kesää Kuhmon kirkonkylässä. Olin oppinut ajamaan polkupyörällä, mutta isältä en saanut lupaa ajella pyörällä kirkonkylän teillä ja poluilla. Hän käski hakemaan pyöräilyluvan nimismieheltä. Pienen keskustelun jälkeen sain nimismies Korteniemeltä polkupyörän ajokortin. Lieneeköhän sellaista lupaa kenelläkään toisella. Kesällä 1956 pyrin kansakouluun. Kouluun ilmoittautumista varten oli oltava papintodistus, josta ilmenee kouluun tulevan ikä. Ystäväni Matti Larikan kanssa ajelimme polkupyörillä Pajakkakatua kohti Pajakkakosken takana olevaa pappilaa. Kirkkotien ja Pajakkakadun risteyksessä minun pyörästäni putosi ketjut paikoiltaan ja jäin jälkeen. Matti jatkoi matkaa edeltä ja minä tulin pappilaan vähän myöhemmin. Kanslistitäti löysi Matin tiedot papinkirjoista ja Matti sai asiansa toimitetuksi ja lähti ulos. Minä jäin pyytämään papintodistusta päästäkseni kansakoulun ensimmäiselle luokalle. Hetken päästä Matti tuli takaisin sisälle ja kertoi kanslistille, että Pekka ei ole vielä tarpeeksi vanha ensimmäiselle luokalle. Niin jäi minulta papintodistus saamatta ja koulu sai odottaa vielä vuoden. Syksyllä vuonna 1957 menin kansakouluun nykyiseen Kontion kouluun ensimmäiselle luokalle. Opettajanani oli Helvi Kivinen. Luokkatovereista muistuu mieleeni Pekka Karikko, Keijo Pikkarainen, Pentti Väätäinen, Antti Vesanto, Eero Komulainen, Kristiina Lunnberg, Aini Heikkinen ja Saara Puranen. Vuoden 1958 puolella oli meillä Ruukinrannalla koulun hiihtokilpailut. Sijoituin luokaltani sijaluvulle 1. yhdessä Eero Komulaisen kanssa. Helmikuussa oli Lahdessa hiihdon maailmanmestaruuskilpailut, jotka radioitiin. Koulun hiihtokilpailun jälkeen olivat opettajat Helvi ja Pekka Kivinen sopineet, että myös meidän luokan oppilaat pääsevät kuuntelemaan radiosta MM-hiihtokilpailujen ensimmäisen lajin selostusta opettaja Pekka Kivisen luokkahuoneeseen. Kisaohjelmassa oli helmikuun 4. päivänä miesten 30 kilometrin hiihto. Istuin Pekka Kivisen luokkahuoneen edessä korokkeella ja kuuntelin jännittyneenä Pekka Tiilikaisen selostusta Salpausselän hiihtokilpailusta. Suomalainen hiihtäjä Kalevi Hämäläinen voitti 30 kilometrin maailmanmestaruuden. Se- lostuksen jälkeen kuului radiosta laulu ?Jänö-Jussin? mäenlasku. Tätä selostusta kuunnellessani tapahtui minussa ns. urheilukärpäsen purema. Tauti oli niin vakava, etten ole parantunut siitä vieläkään. Suur kiitos Helvi ja Pekka Kiviselle tästä kokemuksesta, joka on vaikuttanut elämääni jo 56 vuotta. Alkoi kova hiihtoinnostus. Kuhmon Kiva järjesti 1958 keväällä sarjahiihtokilpailut. Saavutuksena noista kilpailuista on palkintokaapissani kullanvärinen pytty, jossa lukee: Ensimmäinen palkinto sarjahiihto alle 8-vuotiaat. Hiihtoharrastukseni kovuutta kuvaa se, että alkutalvesta 1957 ennen joulua oli suksi mennyt poikki jo kahdeksan kertaa. Pikkupojan kotipihan reviirin laajuutta kuvaa hiihtoretket Pajakkakadulta Mammankaivon hyppyrimäen maastoon, Tönölään nykyisen hiihtokeskuksen harjuille ja Multikankaalle. Maaliskuussa hiihdoin Eliaksen hiihdon laturetken Ahovaaran koululle ja takaisin. Keväällä 1958 muutti perheemme Kuhmosta Sotkamon Ontojoen Kallioisen voimalaitokselle. Siellä minulla oli jo silloin valaistu latu. Kivan sarjahiihtojen jälkeen on kilpailuja kertynyt yli 1700 ja hiihtokilometrejä vuosittain (2013), vapaita valmiiksi kaavoitettuja rantarakennustontteja on 380 ja uuden keskustan yleisosakaavan mukana kaupungin ympäristöön kymmenen kilometrin säteellä syntyy 150 uutta tonttia. Vapaita kaavoitettuja rantatontteja tulee siis olemaan yhteensä 530 ilman Jonkerijärven kaavasuunnitelmaakin. On vedottu hankkeen työllistävään vaikutukseen. Siihen on perustettu moni muukin aikaisempi hanke. Tässä tapauksessa jäljet pelottavat. Olemmeko liian höylisti luopumassa rannoistamme ja niistä harvoista erämaaluonteisista järvistämme, joita meillä vielä on? Hyväksymällä ensi viikolla valtuustoon tulevan Tornatorin kaavahankkeen mitä varmimmin sahaamme omaa oksaamme, sitä oksaa, millä itse istumme. Maija Penna Tervetuloa Jalkasalonki Hyvä Hoivan 3-vuotissynttäreille taan to 6.2. klo 10.00 ? 17.00. Kävijöiden kesken arvo LAHJAKORTTI KAHVITARJOILU! Synttäritarjouksena noin 76 000. Kuhmon Kivaa voinen pitää ns. kasvattajaseurana. Sen jälkeen olen ollut monen urheiluseuran jäsen ja kilpailulajejakin on kertynyt yli 180: Ontojoen Viri, Sotkamon Jymy, Kajaanin Hiihtoseura, Kajaanin Kipinä, Kajaanin Suunnistajat, Kajaanin Uimaseura, Kajaanin Ampujat, Kajaanin Varuskunnan Urheilijat, Vierumäen Ikiliikkujat, Oulun Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen Urheilijat, Oulun Seudun Melojat, Oulun Varuskunnan Urheilijat ja Kajaanin Avantouimarit. Sotshin talviolympialaiset ovat kohta alkamassa. Toivottavasti suomalaisten menestys innostaa nykynuoria liikunnallisiin harrastuksiin, joista tulee elämän kestävä tapa. Tällä elämänkokemuksella voin sanoa, että liikunta on hyvä lääke, vaikka olisikin terve. Olisi kiva saada ensimmäisen luokkani vuoden 1957 luokkakuva, jos sellainen jollakin olisi. TÄYDELLINEN JALKAHOITO 50? (ovh 54 ?) Tarjous voimassa 6. ? 12.2.14 aikana varatuista ajoista. PARAFIINIHOITOON. Jalkasalonki HyväHoiva Päivi Komulainen www.jalkasalonkihyvahoiva.com Kinttupolku 19 A p. 045 874 1077 7XOH RSSLPDDQ XXWWD PHWVlVWl MD PHWVlYHUR WXNVHVWD 0HWVlYHURNXUVVLW OD NOR .DMDDQL 5HQIRUVLQ 5DQWD 3RUWWL WL NOR .XKPR 9DOWXXVWRVDOL WR NOR 6RWNDPR 9DOWXXVWRVDOL .ROPH WXQWLD NHVWlYlOOl NXUVVLOOD WXWXVWXWDDQ PHWVl YHURWXNVHQ SHUXVDVLRLKLQ MD KDUMRLWHOODDQ Nl\WlQQ|Q HVLPHUNNLHQ DYXOOD & ORPDNNHHQ PHWVlYHURLOPRLWXV
• VHNl NDXVLYHURLOPRLWXNVHQ DUYRQOLVlYHUR
• Wl\WW|l /XHQQRLPDVVD .DLVD /DLWLQHQ 0HWVlNHVNXNVHVWD 7LODLVXXNVLVVD PXNDQD P\|V YHURWWDMDQ HGXVWDMD .XUVVLQ KLQWD ¼ KO| VLVlOWll NRXOXWXVPDWHULDDOLQ MD NDKYLW ,OPRLWWDXWXPLVHW ZZZ PHWVDNHVNXV ¿ WDSDKWXPDW WDL $QQH 3DONNL S .DLVD /DLWLQHQ S WDL HWXQLPL VXNXQLPL#PHWVDNHVNXV ¿ 7XWXVWX PHLKLQ MD SDOYHOXLKLPPH ZZZ PHWVlNHVNXV ¿ ZZZ PHWVllQ ¿ Pekka Jaakola Kirjoittaja on Kuhmossa varhaislapsuudessaan kasvanut ja nykyisin Kajaanissa asuva eläkkeellä oleva opistoupseeri ja liikunnanohjaaja. Lääkäreiden vastaanottopäivät Kysy myös päivystyksestä ? Gynekologi Eeva Kajalo pe 7.2. ja pe 21.3. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. ? Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Grigori Smirnov ma 17.2. ? Gynekologi Marika Kabel ? Alaraajatutkimukset ja tukipohke 19.2. Naistentautien ja jalliset fysioterapeutti Markku synnytysten erikoislääkäri. Vikström pe 7.2. ja ti 25.2. Mm. gynekologiset ultrat. ? Gynekologi Marja Komulainen ? Sisätautien erikoislääkäri la 8.2. Naistentautien ja synnyPertti Kuusela ke 26.2., tysten erikoislääkäri. ke 26.3., ke 23.4. ja ke 21.5. Mm. sydänfilmit, rasitus-EKG, MRI-kuvaukset diabetes ja Holter-tutkimuk(magneettirekka) set. su 9.2. ja su 23.2. Nyt myös nettiajanvaraus erikoislääkärin lähetteellä www-sivuiltamme ? Röntgenlääkäri Anita Hiltunen www.kuhmonlaakaripalvelu.fi su 9.2. Ultraäänitutkimukset. Mm. vatsa, nivelet ja kilpirauha- Lähetteemme ovat voimassa terveyskeskuksen nen. Hyvän olon hoitola Kuhmo Wellness - Luonnonläheistä hyvinvointia - Kanta-asiakas 2013 Kestotilaajana olet kanta-asiakas ? Kirurgi Esko Ripaoja to 12.2. ja ke 5.3. Mm. kaikki kirurgiset taudit, pkl-toimenpiteet, luomenpoistot, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, urheiluvammat, tapaturmat, eläkeasiat, työkyvyn arvioinnit, ajokortti- ja asetodistukset. Uusimme myös reseptit, Kela korvaa osan kuluista! laboratoriotutkimuksiin ja myös röntgenkuvauksiin. www.kuhmonlaakaripalvelu.fi Koulukatu 10 Kuhmo, puh. (08) 652 1533
• KUHMOLAINEN Tiistaina 4. helmikuuta 2014 4 PUHEENAIHEET Mertahallista puulastua Woodpoliksen käytössä nyt olevassa Merta-hallissa aletaan valmistaa kuivattua puulastua. Toimintaa alkaa pyörittää vasta perustettu Kainuun Lastu Oy, jolle kaupunki aikoo nyt vuokrata hallitilaa sekä tehdä halliin yrityksen toiminnan vaatimat muutokset. Muutostyöt maksavat 40 000 euroa. Kaupunginhallitus pohtii tiistain kokouksessaan, esittääkö se kaupungin lisätalousarvioon kyseistä määrärahaa. Kainuun Lastu Oy aikoo valmistaa puulastua tuoreesta puusta, minkä jälkeen tuote kuivataan, pakataan ja toimitetaan jakeluun. Hallissa on myös Woodpolis-projektissa hankittu sorvi ja vannesaha, joita Woodpolis vuokraa Kantolan alueen yritysten käyttöön. Hiekoitusaloite teknisessä Kevyen liikenteen väylien hiekoittaminen vain osittain on vaikeaa, toteaa Kuhmon tekninen lautakunta. Taajaman kevyen liikenteen väyliä ei voida jättää osittain hiekoittamatta, jolloin potkukelkan käyttö niillä luonnistuisi. Väylät ovat pääsääntöisesti liian kapeita. Tekninen toimi perustelee väylien hiekoittamista myös sillä, että kaupungilta ollaan vailla korvauksia, jos joku loukkaantuu kaatuessaan hiekoittamattomalla väylällä. Teknisessä toimessa aiotaan tutkia, olisiko joitakin väyliä mahdollista jättää kokonaan hiekoittamatta ja merkitä ne liikennemerkein. Lautakunta sai asian tutkittavaksi vihreiden valtuustoryhmän aloitteen jälkeen. Oikea aika tehtaan startille CLT-levytehdas: Markkinat odottavat tuotannon käynnistymistä. Se tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Martti Huusko martti.huusko@almamedia.fi Viime viikolla julkisuuteen tullut CrossLam Kuhmon CLT-levytehtaan perustaminen oli vuosina 1986 ? 2011 Kuhmo Oy:n myynnistä ja markkinoinnista vastaavana johtajana toimineella Juha Virralla työn alla noin vuoden ajan. ? Jätettyäni Kuhmo Oy:n myynti ja markkinointijohtajan tehtävät vuonna 2011 vedin vähän henkeä ja selvitin tulevaisuuden mahdollisuuksia. Noin vuosi sitten tuli esille, että voisin ryhtyä vielä yrittäjäksi ja perustaa Kuhmoon pohjoismaiden ensimmäisen CLT-levytehtaan, selvittää diplomi-insinööri Juha Virta. CLT-levytehtaan perustamiseen Juha Virta on panostanut toisaalta markkinatuntemustaan, puualan osaa- Liikennevirasto kysyy maanteiden kunnosta Antero Komulainen antero.komulainen@almamedia.fi Liikennevirasto on lähettänyt eri puolille Suomea yhteensä 30 000 kyselylomaketta, joiden teemana on vuosittainen tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus. Talven 2014 kyselytutkimus on lähetetty 350 henkilölle, jotka asuvat Kuhmon urakka-alueella. Liikennevirasto pyytää nyt kyselyn saaneita vastaamaan kysymyksiin viikon sisällä ensisijaisesti netissä tai sitten kysely- postin mukana olevalla lomakkeella. Kyselyn tulokset valmistuvat aikaisintaan toukokuussa. ? Vastaukset vaikuttavat suoraan urakka-alueiden kunnossapitoon ja niiden määrärahoihin, totesi asiakkuussuunnittelija Kaisa-Elina Porras Liikennevirastosta. Kyselyn toteuttaa Innolink Research Oy ja sieltä kerrottiin, että kyselyyn vastaa yleensä kolmasosa sen saajista, mutta määrä on ollut vuosittain nousussa. mista ja pääomaa. ? Oy CrossLam Kuhmo Ltd:n pääoma on reilut 500 000 euroa. Näin saimme uuden tehdashankkeen vahvalle pohjalle, joka vakuutti myös ulkopuoliset rahoittajat, selvittää Virta. Rahaa kuluukin, sillä tehdasinvestoinnit ovat kaikkiaan parin miljoonan euron luokkaa. Lisäksi tarvitaan vielä käyttöpääomaa, joka kattaa 20 ? 25 henkilöä työllistävän yrityksen käynnistämisen. ? Olen varautunut siihen, että omaa pääomaa voidaan tarvittaessa vielä merkittävästi nostaa, selvittää Virta. Kuhmon tarjoamia mahdollisuuksia CLT-levytehtaan kotipaikkana Juha Virta pitää hyvinä. ? Kuhmo Oy:n saha pystyy toimittamaan juuri tarvitsemaamme raaka-ainetta, paikkakunnalla on tehtäviin Toimitusjohtaja Juha Virta esittelle uuden yhtiön logoa Sivakkahallissa jo olevan CNC-työstökoneen ede A Uskon CLTlevyjen lisääntyvään käyttöön puurakentamisessa. Juha Virta Yrittäjä pystyvää työväkeä ja Sivakkahallin tilat ovat kohtuullisen pienin kustannuksin muunnettavissa uudelle tehtaalle sopiviksi. Lisäksi Woodpolikselta vuokrakäyttöön tulevat koneet täydentävät sopivalla tavalla yhtiölle hankittavaa konekantaa. Sivakkahallin laajennuksen ja muutostöiden jälkeen uusi tehdas sijoittuu noin 2 500 neliön suuruiseen teollisuushalliin, jossa toiminta on pystytty järjestämään tehokkaasti ja turvallisesti. Suurin yhtiön yksittäinen investointi on 3,2 x 12 metrin suuruisia CLT-levyjä valmistavan puristimen hankinta. Se maksaa noin miljoona euroa. Lisäksi hankitaan myös muuta laitteistoa. Kokonaisuudessaan vestoinnit nousevat kahteen miljoonaan. Kyselyssä tiedustellaan vastauksia muun muassa siihen, millä vastaaja tiellä liikkuu, mitä määriä, kuinka tyytyväinen hän on talvikunnossapitoon ja kokemuksia tiellä liikkumisen turvallisuudesta. aikaisesti koko maassa, ja se kattaa sekä yksityishenkilöt että ammattiautoilijat. Kuhmosta kunto- ja ajettavuusarvioita odotetaan erityisesti Nurmestieltä ? päätieltä numero 75, Sotkamontieltä ? päätieltä numero 76 sekä Kostamustieltä ? päätieltä numero 89. Arviointialueeseen kuuluvat myös näiden teiden jalankulku- ja pyörätiet. Kysely ei kohdistu ollenkaan kaupungin vastuulla olevien katujen ja teiden hoitoon ja ajettavuuteen. Liikennevirasto sekä alueelliset elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset vastaavat Suomen maanteistä. Teiden talvihoito tilataan alueurakoitsijoilta. Ne on valittu kilpailuttamalla. Tehtaan käynnistämistä nopeuttaa huomattavasti se, että Woodpoliksen koulutustehtaalla oli jo ennestään runsaasti sopivaa konekantaa eri työvaiheisiin. Niistä tärkein on CNC-työstökone, jonka avulla suuret CLT-levyt MARJATTA KURVINEN Liikennevirasto kyselee 350 kuhmolaiselta, kuinka tyytyväisiä he ovat kunnossapitoalueen maanteiden kuntoon ja ajettavuuteen talvikaudella 2013?2014 Liikennevirasto haluaa kyselyllä selvittää, kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat kunnossapitoalueen maanteiden kuntoon ja ajettavuuteen talvikaudella 2013?2014. ? Tutkimustulokset auttavat meitä kehittämään toimintaamme paremmin tarpeitanne vastaaviksi. Tuloksia käytetään myös yhtenä tekijänä urakoitsijan toimintaa arvioitaessa, tiedottaa Liikennevirasto vastaajille. Tutkimus tehdään saman-
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 KUHMOLAINEN 5 MARTTI HUUSKO JUHA VIRTA ? Valmistui diplomi-insinööriksi 1984 Teknillisestä korkeakoulusta ? Kuhmo Oy:n tuotantopäällikkö 1985-86 sekä myynti- ja markkinointijohtaja 19862011. Toimipaikkana Lontoo vuodesta 1992 lähtien ? Kuhmo Oy:n omistaja yhdessä Lauri Nakarin, Juhani Sirviön ja Juhani Pääkkösen kanssa vuodesta 1997 lähtien ? Omistaa Oy CrossLam Kuhmo Ltd:n työstetään yksilöllisesti tilausten pohjalta mahdollisimman tehokkaasti. ? Nykytekniikka mahdollistaa sen, että kukin 3,2 x 12 metrin levy voidaan käyttää tarkkaan ja taloudellisesti, Juha Virta korostaa. Tässä tilanteessa Virta antaa erityistä kiitosta Woodpolikselle. Ilman Woodpoliksen ammattitaitoista henkilökuntaa ja tuotantokoneita hanke ei olisi edes ollut mahdollinen. Tehtaan toiminta käynnistyy alkukesästä ja levytuotanto alkaa loppukesästä. Juha Virta arvioi, että alkuvaiheessa yhtiö työllistää noin 10 henkilöä ja tuotanto on tänä vuonna 10 000 kuution luokkaa. Ensi vuonna tavoitteeksi on asetettu 30 000 kuution tuotanto. Tämän myötä henkilökunnan määrä nousee 20 ? 25:een. essä. Koneella voidaan työstää täysimittaisia 3,2 x 12 metrin CLT-levyjä. Sivakkahallia kehitetään MARTTI HUUSKO Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Oy CrossLam Kuhmon käyttöön tulevan Sivakkahallin muutostöitä varten kaupungin vuoden 2014 talousarvioon varataan investointiosan talonrakentamiseen 710 000 euroa ja koneiden ja laitteiden muutostöihin 100 000 euroa. Muutostyöt mahdollistavat uuden, CLT-levyjä valmistavan tehtaan toiminnan käynnistymisen hallin tilois- CrossLam Kuhmo aloittaa CLT-levytuotannon tässä hallissa ensi kesänä. sa jo ensi kesänä. Talouden tasapaino päättäjien eteen Antero Komulainen antero.komulainen@almamedia.fi Kuhmon kaupunginhallitus käsittelee tänään tiistaina esitystä, jolla vietäisiin valtuustoon tasapainottamisohjelman mukaisia kulukarsintoja, joita on yhteensä 915 000 euroa. Tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt vuodelle 2014 ovat 600 000 euroa henkilöstökuluista, 27 000 euroa avustuksista, 168 000 euroa muista kuluista ja 120 000 euroa matkakuluista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 17. joulukuuta talousarvion 2014 ja talouden tasapainottamissuunnitelman vuosille 2014 ? 2016. Tuohon valtuuston joulukuussa hyväksymään talousarvioon ei sisältynyt tasapainottamisohjelmaa. Kaupunginhallitus päättää tänään esityksestä, että nyt tuo ohjelma ja sen vaikutukset huomioitaisiin vuoden 2014 talousarviossa. Jos esitys hyväksytään, niin asia tulee myös kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Muutostöiden edellytyksenä on, että yrityksen kanssa tehdään sopimus Sivakkahallin ja siellä olevien koneiden vuokrasta. CrossLam Kuhmon toimitusjohtaja Juha Virran mukaan yritys vuokraa Sivakkahallin tilat ja koneiden käyttöoikeuden toistaiseksi voimassa olevalla sopimukselle. Vuokrat kattavat myös tilojen kehittämis- ja muutostöistä aiheutuvat kustannukset. Uuteen tekniikkaan ja CLTlevyjen käyttöön puurakentamisessa Juha Virralla on vahva usko. ? Luotan levytehtaan menestymiseen, mutta myös mahdollisuuksiin kehittää Kuhmossa jalostusta elementti- ja talotuotannon suuntaan, hän arvioi. Samalla Juha Virta kiittää kaikista sydäntä lämmittävistä ja kannustavista kommenteista, joita on saanut hankkeeseen liittyen. Sivakkahallin alueella on vielä kaupungin omistamaa teollisuusmaata, joka mahdollistaa toiminnan laajentamisen. LIFE+ RapuKamu -hanke ja Kainuun Kalatalouskeskus järjestävät perjantaina 7.2.2014 klo 12.00 alkaen Kuhmo-talossa RAPUPÄIVÄN. Tilaisuuden tarkoituksena on kartoittaa Kuhmon rapuja ravustustilanne sekä miettiä keinoja rapukantojen elvyttämiseksi Kuhmon alueella. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki vesialueiden omistajat, ravustajat ja muut asiasta kiinnostuneet. Rapukamu -hanke Kainuun Kalatalouskeskus Sairaanhoitajan palvelut Ainolassa! Pikamittaukset mm. ? Tulehdusnäyte (CRP) ? Nielunäyte ? Hemoglobiini ? Korvahuuhtelut ? PAPA (irtosolu) -näytteet ? Sydänfilmit ? Keuhkojen toimintakokeet Monipuolista ja luotettavaa palvelua, ajanvaraus myös netissä! Lääkäreiden vastaanottopäivät ? ARTO VEHVILÄINEN, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 27.3., 28.3., 24.4., 25.4. ? OUTI VEHVILÄINEN, yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri 27.3., 28.3., 24.4., 25.4. ? LÜÜLI SEER, fysiatri, työterveyslääkäri, aikoja arkisin ? PEKKA KINNUNEN, yleislääketieteen erikoislääkäri 13.2., 27.2., 13.3., 27.3. Psykologi KATI SAXHOLM 25.2 Uusimme myös reseptit, Kela kor vaa osan kuluista! PALVELEMME: ma ? pe klo 8.00 ? 16.00 Ajanvaraus ja tiedustelut p. 044 745 2250 tai netistä www.kalevalantt.fi Koulukatu 20, 88900 Kuhmo, www.kalevalantt.? HENRY RANTANIEMI Kainuuntie 88, Kuhmo, p. 040 569 0096 Ilahduta ystävääsib onnittelulla Kuhmolaisessa Kuhmon kaupunki hakee säästöjä muun muassa palkkamenoista, avustuksista ja matkakuluista. Soita p. 010 665 9017 tai laita sähköpostitse ilmoitukset.kuhmolainen@almamedia.fi
• KUHMOLAINEN Tiistaina 4. helmikuuta 2014 6 PUHEENAIHEET Alamittaan voi saada poikkeuslupia MARJATTA KURVINEN Suomen riistakeskus aloittaa susikannan hoitosuunnitelman päivitystyön tekemällä kaksi kyselytutkimusta. Niissä kysytään susialueilla asuvilta kansalaisilta ja sidosryhmiltä, miten juuri heidän alueellaan olisi susien suhteen hyvä toimia. Tulevasta hoitosuunnitelmasta halutaan tehdä selkeä ja konkreettinen toimintamalli, johon paikalliset ihmiset ovat valmiita sitoutumaan ja joka samalla turvaisi elinvoimaisen susikannan. Kyselyistä ensimmäinen toteutetaan helmikuun aikana. Kysely osoitetaan henkilöille, jotka edustavat susireviireillä asuvien sidosryhmiä, kuten kuntia, kyläyhdistyksiä, luonnonsuojelijoita, riistanhoitoyhdistyksiä ja metsästysseuroja. Maaliskuussa toteutettavalla kansalaiskyselyllä kysytään suhtautumista suteen ja selvitetään, mitä vastaajat olisivat halukkaita tekemään susikysymyksissä. Susireviirien asukkaat voivat syksyllä osallistuamyös hoitosuunnitelman tekoon liittyviin työpaojoihin. Vihje: Ehkä sittenkin voi pyytää alle 60-senttisiä Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.fi Kuhmon kalastusalue suunnittelee poikkeusluvan hakemista uuteen järvitaimenen 60 sentin alamittaan. Kalatalousasiantuntija Kalle Torvinen ely-keskuksesta kertoo, että poikkeuslupia todennäköisesti myös myönnetään Kainuuseen, jos ehdot täyttyvät. Valtakunnallista linjausta poikkeuslupien myöntämisestä ei ole eikä ehkä tulekaan. Pohjois-Karjalan elykeskus on jo myöntänyt Lieksan Ruunaankoskille poikkeusluvan alamittaa pienempien rasvaeväleikattujen taimenten pyyntiin. Poikkeusluvat myönnetään tapauskohtaisesti harkinnan jälkeen. Vaikeinta poikkeuslupa on saada alueelle, joka on lähellä luonnontilaa ja jossa taimenen on mahdollisuus lisääntyä luontaisesti. Helpommin lupa taas irtoaa alueelle, jossa taimenkanta elää patoallastyyppisessä järvessä ilman lisääntymisalueita. Toinen poikkeuslupaa puoltava tekijä on se, että taimen elää koko elämänsä jokivesistössä eikä kasvakaan 60-senttiseksi ja lisääntyykin jo pienempänä. Jos kohtee- FAKTA ? Alamitta on kalojen alin sallittu pyyntimitta. ? Luonnonvesistä pyydetyn järvitaimenen uusi alamitta on 60 senttiä 67 leveysasteen eteläpuolella. Kyseinen leveysaste sijaitsee napapiirin pohjoispuolella. ? Uuden alamitan tarkoituksena on turvata luonnonvaraisina esiintyvien kalalajien säilyminen ja niiden lisääntyminen luonnossa. Järvitaimen ei yleensä ole kutenut vielä kertaakaan, jos se pyydetään pois jo 40-senttisenä. seen lisäksi on jo istutettu taimenia, parantaa se luvansaannin mahdollisuutta. Torvinen suosittelee, että poikkeuslupahakemuksiin on sisällytettävä hyvät perustelut ja että hakemus on käsitelty osakaskunnan yleisessä kokouksessa. ? Jos poikkeuslupia ei saada, koskikalastus loppuu, perustelee poikkeusluvan saamista Lammasperän osakaskunnan Onni Kilpeläinen ja ennakoi, että ainakin Lammasperä on mukana mahdollisesti tehtävässä poikkeuslupahakemuksessa. Lupaa hakee ehkä myös Korpisalmi V osakaskunta, Petokuvausyrittäjät jatkavat valtion mailla Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.fi Metsähallitus on sopinut neljän kainuulaisen petokuvausyrittäjän kanssa, että ne voivat jatkaa toimintaansa valtion mailla. Luonnonsuojelualueille kuvauskojuja ei kuitenkaan voida sijoittaa. Sopimukset on tehty suomussalmelaisen Martinselkosen Matkailun sekä kuhmolaisten Wild Brown Bearin, Boreal Wildlife Centren ja Wildlife Safaris Finlandin kanssa. Yrittäjien kannalta nyt tehty sopimus on hyvä, koska sopimukset saatiin solmituksi 5 ? 7 vuodeksi eteenpäin. ? Se valaa uskoa tulevaisuuteen. Ulkomaiset asiakkaat varaavat matkoja 1 ? 2 vuotta etukäteen, Wildlife Safaris Finlandin Lassi Rautiainen sanoo. Wild Brown Bearin Ari Sääsken mukaan sopimus mahdollistaa matkanjärjestäjien kanssa tehtävät sopimukset jo vuosille 2015 ? 2018. Yrityksen tavoitteena on Kuhmon Kalalla on mahdollisuus rasvaeväleikata istutettavat järvitaimenet. Tässä Pekka Kyllönen istuttaa pyyntikokoista taimenta Pajakkakosken niskaan viime keväänä. joka hallinnoi Pajakkajokea. Asia ei Pajakkajoessa kuitenkaan osakaskunnan sihteeri Kari Malisen mukaan aivan selvä. Mutkia matkaan tuo se, että Pajakkajoessa on jo Akonkoskessa niinsanottu pyydystä ja päästä -alue. Poikkeuslupia myöntämällä ely-keskus haluaa helpottaa myös kalankasvattajien tilannetta. Esimerkiksi Kuhmon Kalalla on altaissaan kasvamassa monen vuoden Susikyselyitä tulossa tarpeisiin järvitaimenia. ? Tätä työtä tehdään monen vuoden tähtäimellä eikä noin äkillisiin alamitan muutoksiin pysty reagoimaan, Pekka Kyllönen kalankasvattamolta kertoo. Kalankasvattamolla ei ole rahkeita kasvattaa taimenta uuden alamitan mukaiseen kokoon eli 60 senttiin. Se tulisi kalliiksi kasvattamolle eikä myöskään osakaskunnille todennäköisesti olisi rahaa ostaa niin isoja kaloja. ? Jos poikkeuslupia ei tule, pyyntikokoisten taimenten kasvatus hiipuu ja joudumme siirtymään kirjoloheen, Kyllönen sanoo. Kuhmon Kalan pääasiallinen kasvatuskala on jo nyt kirjolohenpoikanen. Todennäköistä on, että tulevissa pyyntikokoisten taimenten istutuksissa edellytetään kalojen olevan rasvaeväleikattuja. Kuhmon Kalalla on valmius rasvaeväleikkauksiin. Jämäkseen uusi veneranta Jämäkseen entiselle lanssipaikalle suunnitellaan uutta venerantaa. Alue sijaitsee Ontojärven Jämäslahden etelälaidalla. Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuoden 2014 aikana. Alue on Metsähallituksen omistuksessa, mutta nyt kaupunki hieroo alueesta kauppoja. 1,9 hehtaarin suuruisen alueen myyntihinta on 16 000 euroa. Kaupunginhallitus päättää tiistaina 4. helmikuuta alueen kaupasta. MARJATTA KURVINEN kaksinkertaistaa kojujen asiakasmäärät ja -viipymät viiden vuoden kuluessa. Silloin puhutaan jo vuositasolla 3500 ? 4000 kojuyöstä. ? Suurpetojen kuvaus ja katselu on ainoa kansainvälisesti kilpailukykyinen ohjelmapalvelutuote kesäaikaan, Sääski sanoo. Tyytyväinen uusiin sopimuksiin on myös Jani Määttä, joka on mukana sekä Martinselkosen eräkeskuksessa että Wild Brown Bearissa. Molemmissa paikoissa toimintaa voidaan tämän sopimuksen nojalla jatkaa entiseen tapaan. Petokuvauspaikalta voi päästä kuvaamaan myös ahmaa. Tämä yksilö kuvattiin viime keväänä Kuhmossa. Metsähallituksen Pohjanmaa-Kainuun aluejohtaja Arto Tolonen kertoo, ettei sopimuksia uusien petokuvausyrittäjien kanssa tällä erää tehdä. Tämä yrittäjien määrä on Kainuun valtion mailla riittävä. Hänen mukaansa petokuvaustoiminta sopii hyvin valtion monikäyttömetsiin. Metsähallitus edellyttää, että sopimuskumppanit toimivat lain ja säädösten mukaan. Lisäksi edellytetään, että velvoitteet yhteiskuntaa kohtaan on hoidettu, verot ja eläkemaksut maksettu. Suomussalmen sopimusalue on poronhoitoalueella, ja toiminnasta on sovittu Paliskuntain yhdistyksen kanssa. Sopimusten valmistelussa on kuultu myös Kainuun rajavartiostoa.
• TEEMA OPISKELU JA KOULUTUS Teeman löydät myös lehden verkkopalvelusta: www.kuhmolainen.fi JARNO HILTUNEN Matkailuvirkailijaksi keväällä valmistuva aikuisopiskelija Inga Jurvelin oli työssäoppimisjaksolla Hotelli Kalevalassa. Sieltä hän siirtyy Kuhmo-talolle. Matkailua oppimassa Vetovoimainen: Matkailualan hyvä työtilanne näkyy opiskelijamäärissä >> 14 Pystykarsinta palkitsee tekijänsä monin tavoin. >> 10 Oppilaitoksilla on keinoja auttaa, jos opiskelu tökkii. >>12 Oma koulu ei kiinnosta Suomussalmella. >> 8
• KUHMOLAINEN Tiistaina 4. helmikuuta 2014 8 OPISKELU JA KOULUTUS JUHANI MUSTONEN Vain yhdeksän opiskelijaa jäljellä KAO: Suomussalmen toimipaikalla armonaikaa reilu vuosi Juhani Mustonen juhani.mustonen@almamedia.fi Kainuun ammattiopiston Suomussalmen toimipaikka vetelee viimeisiään. Koska viime syksynä ei saatu kasaan yhtään aloittavaa ryhmää, ollaan siinä tilanteessa, että ensi lukuvuodesta on vaarassa tulla koulun viimeinen. Levyseppähitsaajaksi opiskelee yhdeksän nuoren miehen ryhmä, joka aloitti syksyllä vuonna 2012. Opettaja Simo Oikarinen kertoo, että heitä oli alunperin 17, mutta osa on mennyt töihin, osa muualle kouluun ja osa keskeyttänyt muuten vain. Jos ensi syksyksi ei saada uutta, vähintään kymmenen aloittajan ryhmää, on metallipuolen koulutusta tiedossa vain yhdeksi vuodeksi. ? Ennenkuulumaton hävikki tuli tällä ryhmällä, kun kahdeksan lopetti kesken, Oikarinen kuvailee. Ryhmän pienuuden etuna on se, että laitteita riittää jokaiselle. Nykyistä yhdeksän opiskelijan ryhmää Oikarinen kehuu ? mukavia poikia, jotka ovat ryhmäytyneet hyvin. Osa on erityisopiskelijan statuksella ? heille on annet- FAKTA ? KAO:n Suomussalmen toimipaikassa vain yhdeksän levyseppähitsaajaksi opiskelijaa. ? Viime vuonna ei saatu aloittavaa ryhmää, joten nykyiset opiskelijat uhkaavat jäädä viimeisiksi. ? Ensisijaisia hakijoita tarvittaisiin vähintään kymmenen. ? Vasta korjattu asuntola, jossa tilaa yllin kyllin. ? Laitteita riittää jokaiselle. ? Tehdään tilaustöitä. Seppo Nyman esitteli ysiluokkalaisille pojille KAO:n metallipuolen tiloja ja työvälineitä. ? Tukea annetaan erityisopiskelijoille. tava tukea yhteisissä aineissa. Käytännön työt sujuvat kaikilta. Levyseppähitsaajan koulutus sopii Oikarisen mukaan kenelle vain, joka haluaa perusammattiin. Kädentaidoista ja terävästi leikkaavasta päästä on hyötyä kaikille. Simo Oikarinen kävi aikoinaan itse metallipuolen eikä ole katunut. Hän pitää ammattikoulua ?tosimiesten kouluna? ja huomauttaa, että hänen oppilaansa ovat pärjänneet hyvin koulun jälkeen ? monikaan ei ole työttömänä. .DLQXXQWLH .XKPR WRLPLWXV NXKPRODLQHQ#DOPDPHGLD ¿ 3llWRLPLWWDMD 0DUWWL +XXVNR S .HVNXVNDWX 6RWNDPR WRLPLWXV VRWNDPROHKWL#DOPDPHGLD ¿ 3llWRLPLWWDMD 0DUWWL +XXVNR S $OXHWXRWWDMD -XNND .HUlQHQ S .DXSSDNDWX 6XRPXVVDOPL WRLPLWXV \ODNDLQXX#DOPDPHGLD ¿ 3llWRLPLWWDMD 0DUWWL +XXVNR S 8XWLVWXRWWDMD 6LUNNX 5DXWLR S .XVWDQWDMD $OPD 0HGLD .XVWDQQXV 2\ 3DLQRSDLNND 6XRPDODLQHQ /HKWLSDLQR 2\ .DMDDQL Opiskelijat tekevät ohjattuina monenlaista. Suurin osa heidän tekemistään töistä on tilaustöitä asiakkaille. Kaikki eivät ole tietoisia, mitä koululla on mahdollista teettää. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, hinta-laatu -suhde on kohdallaan. Oppilastöinä on syntynyt vaativiakin luomuksia, muun muassa savustimia, saunan kiukaita, erilaisia auroja ja muita metallisia työtarvikkeita. Ammattiin valmistavassa opiskelussa on tärkeää myös työelämään tutustuminen. Simo Oikarinen näkee sen mielekkääksi oppilaan sosiaalistumisen kannalta. Viime viikolla kävi Ruukinkankaan yläkoulun oppilaita tutustumassa metallipuolen koulutukseen. Opettaja Seppo Nyman esitteli heille koulun toimintaa ja laitteita. Torstaina vierailulla olleesta neljän pojan ryhmästä vain yksi oli kiinnostunut aloittamaan opiskelun nimenomaan Suomussalmella. Hänellä oli perusteena se, että koulumatkat olisi helpompaa järjestää. Muilla kolmella oli mielessään Kajaaniin meno. Aiemmin viikolla kävi kaksi poikaa, eivätkä hekään tuntuneet kovin innokkailta aloittamaan Suomussalmella. Seppo Nyman sanoo, että monet pojista ovat puhuneet autopuolesta. Se kiinnostaisi edelleen enemmän. Hyrynsalmelta on onneksi saatu muutamia poikia levyseppähitsaajan koulutukseen. Takavuosina yläasteelta oli kiinnostuneita enemmänkin. Jokavuotiseen Taitaja-kisaan osallistuneitakin löytyi hakijoista. Joillekin tutustumiskäynnit ovat enemmän vaihtelua normaaliin koulunkäyntiin kuin tosi mielellä tulevaan oppilaitokseen tutustumista. Simo Oikarinen vetoaa vanhempiin, että nämä ajattelisivat, että homma kuihtuu täällä, kun oppilaita ei ole. Kaikilla kun ei ole mieltä mennä lukioon, joten sitten suuntana näyttää olevan Kajaani. Toisaalta pienessä yksikössä on ongelmiakin. Opettajat saavat hoitaa kaiken, kun isommassa on monenlaisia työntekijöitä asioista huolehtimassa. Suomussalmella on hyvä asuntola. Se on peruskorjattu, mutta tällä hetkellä siellä asuu lähes pelkästään lukion oppilaita. Paitsi levyseppähitsaajia, valmistuu KAO:n Suomussalmen toimipaikasta myös lähihoitajia. Heitä on jäljellä vielä kaksi ryhmää, mutta armonaikaa silläkin puolella vain yksi vuosi, jos ei lisää hakijoita löydy. Opiskelulle ei ole ikärajoja ? Nyt on koulut meikäläisen osalta käyty. En enää koulun penkkejä kulutta?, moni on tokaissut päästötodistus kourassa koulun pihalla. Sähäkimmät ovat vielä polttaneet koulukirjansa uudenlaisen vapauden huumassa. Mutta harva on koulusta ja opiskelusta kokonaan eroon päässyt. Sillä koulusta töihin ja töistä eläkkeelle kaava ei enää toimi. Vaikka työpaikka pysyisikin samana läpi vuosien, ennen työuran alkua hankitut opit eivät loppuun asti kanna. Työpaikoilla järjestetään säännöllisesti koulutuksia ja työntekijät voivat hakeutua niihin myös omasta halustaan. Moni työikäinen opiskelee vapaa-ajallaan- kin. Siihen tarjoavat Kainuussa hyviä mahdollisuuksia kansalaisopistot. Opinto-ohjelmat ovat monipuolisia. Kansanopistojen kautta pääsee kätevästi myös avoimiin yliopistoopintoihin. Opiskelu ei enää ole aikaan ja paikkaan sidottua kehittyneiden etäopiskelumuotojen ja -yhteyksien ansiosta. Käytettävät ohjelmat ovat niin yksinkertaisia, että niiden takia ei tarvitse arkailla opintojen aloittamista. Kannattaa muistaa, että uuden oppimiselle ei ole ala- tai yläikarajoja. Jos jokin tutkinto jäi nuorena suorittamatta, unelman voi toteuttaa myöhemminkin. Sirkku Rautio
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 KUHMOLAINEN OPISKELU JA KOULUTUS 9 ?Nykylukio jäänyt ajastaan jälkeen? Suomen Lukiolaisten Liitto ihmettelee lukion tuntijaosta parhaillaan käytävää keskustelua. Lukiolaisten Liiton mukaan yleissivistyksen kannalta olennaista ei ole, montako kurssia opiskelija lukee tiettyä ainetta lukiossa. Koko kansan yhteinen sivistyspohja rakennetaan jo peruskoulussa, jonka koko ikäluokka käy. Lukio ei ole pelkkä peruskoulun jatke. ? Haluan, että tulevaisuuden lukiossa opiskelijoiden on voitava painottaa jatko- opintojensa kannalta tärkeitä aineita, sanoo liiton puheenjohtaja Otto Ahoniemi. Liitto puolustaa julkisuudessa kovin sanoin parjattua tuntijaon A-mallia, jossa oppiaineiden valinnaisuus kohdistuu niin kutsuttuihin koreihin. Korimallissa opiskelijan tulisi opiskella vähintään kymmenen kurssia luonnontieteitä ja kymmenen kurssia yhteiskunnallis-humanistisia aineita. ? Toisin kuin julkisessa keskustelussa väitetään, 8XGLVWDPPH P\\PlOll nuoret osaavat tehdä valintoja, varsinkin kun uudessa tuntijaossa lisätään opintoohjausta. On käsittämätön ajatus, että nuori, joka perehtyy syvällisesti yhteiskuntaoppiin mutta jättää psykologian opiskelun vähemmälle, olisi läpeensä sivistymätön, Ahoniemi jatkaa. Ahoniemi toivoo, että tuntijakokeskustelijat todella perehtyisivät esitykseen. Lukiolaisten Liiton mielestä nykylukio on jäänyt ajastaan jälkeen. Sirpaleinen ja täyteen ahdettu lukiokoulutus ei kykene vastaamaan nykymaailman haasteisiin eikä antamaan jatko-opintovalmiuksia. coolisti duuniin! Meillä opiskelussa on tekemisen meininki ja tekemisessä ilo. Kun sinulla on oma haaveammatti, me tarjoamme siihen koulutuksen. Yhteishaku 24.2.-14.3.2014! www.opintopolku.? ? PALJON EDULLISIA HUONEKALUJA 5(02177,0<<17, Kaikki seinävalaisimet Maskun tuotteet Meiltä saat myös ? TOIMISTOKALUSTEET ? SÄLEKAIHTIMET + ASENNUS Koroton maksuaika jopa 30 kk (kysy Matot www.kao.? Iskun tuotteet Koulukatu 14, Kuhmo, p. 0400 875 417 www.emkaluste.? Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13 Aktiiiviraha -rahoitusta) Ilmainen kasaus ja kotiinkuljetus Meiltä myös tulkkausja käännöspalvelut Kajaani Kuhmo Kuusamo suomussalmi Vuokatti Oletko sinä pohjoista tekoa? Jos olet liekeissä pää kylmänä, hae Lapin ammattikorkeakouluun. Siinä on sama henki kuin sinussa. Metsätalousinsinöörinä ja agrologina teet merkityksellistä työtä aitojen ihmisten ja asioiden parissa. AMK-tutkintoon johtava koulutus P ,;515,. ? ? P )=<?=$15><.4<.4ýý;. ? ? P )=<?=$15><.4<.4ýý;. ? ? $.0>.<05>1>=>0<)4$ Ylempään AMK -tutkintoon johtava koulutus P 1>).()4 0?B=ý4 <>>44.==)1>] ,;515,. ?B1)38. ? ? )=<?=$15><.4<.4ýý;. ?B1)38. ? Hakuaika 3.3.?1.4.2014. www.lapinamk.? Kemi ¤ Rovaniemi ¤ Tornio Teemana 4.3. 5DNHQWDPLQHQ 6LVXVWDPLQHQ
• KUHMOLAINEN Tiistaina 4. helmikuuta 2014 10 OPISKELU JA KOULUTUS KYSYIMME Mikä on tärkein koulusta saamasi oppi? Galina Malinen, Kuhmo: Käsityöt ja leipominen. Taisto Heikkinen, Kuhmo: Liikunta oli tärkein. Liikunta on säilymyt elämässä mukana. Oskari Dyster, Vuolijoki: Kirjoitustaito, lukutaito ja toisten huomioiminen. Kaikkien ihmisten kanssa toimeen tuleminen. Paavo Piirainen, Kajaani: Ehkä se, että ollaan ystävällisiä toisille ihmisille. Kunnioitetaan ja arvostetaan muita ihmisiä. Viivi Pitkänen, Hyrynsalmi. Olen oppinut tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Puita kouliessa oppii my Metsänhoito: Pystykarsinta palkitsee ahertajan monin tavoin Puut ovat kuten ihmisiä. Ja toisinpäin, ihmiset ovat kuin puita. Ne ovat selkeitä yksilöitä, kasvavat hitaasti, elävät vanhoiksi sekä kärsivät monista ympäristönsä ongelmista. Tuo näkemys on sisäistynyt pikku hiljaa metsäkokemusten lisääntyessä ikääntymiseni myötä. Metsätyöt kuuluivat lapsuuteni ja nuoruuteni vuosiin kuten useimmilla muillakin maaseudun pojilla. Opiskelu- ja opettajavuosieni aikana nuo työt jäivät vapaa-aikojen ja lomien aikaisiksi harrastuksiksi, mutta nyt eläkeläisenä ne ovat taas merkittävä osa elämäni kuntoliikuntaa ja merkitystä. Talvisin olen pystykarsinut kotini nuoria, jopa lähes tukkipuukokoisia männiköitä. Jo viides sandvikilainen sahanterä on menossa, ja vain osa Pellin lisäpalstamme 30-50 ?vuotiaista männiköistä on vielä karsimatta. Kun keho työskentelee tuossa yksinkertaisessa joskin raskaassa työssä, saavat aivot olla aika lailla vapaalla. Niinpä lähes väkisin on tullut mieleeni, että tuo pystykarsinta on vähän samanlaista kuin meillä ihmisillä lasten ja nuorten opastus, kasvatus ja koulutus. Karsintaa voisi kuvata myös sanalla sivistäminen, sillä onhan sana alun perin tarkoittanut pellavan käsittelyn viimeistä vaihetta ennen kehruuta langoiksi. Tuolloin sianharjaksista tehdyllä sualla oli harjattu sormauksen eli kouraan sopivan pellavatukun viimeiset päistäreet. Kun nuorista puista karsitaan joko kuivettuneet, vialliset tai liian alhaalla olevat tuoreet oksat 4-6 metrin kor- A Pystykarsinta on vähän samanlaista kuin meillä ihmisillä lasten ja nuorten opastus, kasvatus ja koulutus.? keuteen saakka, niin aikoinaan joskus 50-100 vuoden päästä niistä tulee, jos Luoja suo, valiopuita, joiden suorasta ja oksattomasta rungosta saa erinomaista rakennus-, huonekalu- tai muuta korkealuokkaista materiaalia. Nuo erilaiset karsittavat mänty-yksilöt ovat kuten nuoria ihmisiä, jotka ovat eri syistä kehittyneet erilaisiksi. Vähiten karsittavaa on sopivan tiheässä, aika karulla kasvumaalla kasvaneissa puissa. Ne ovat myös solakoita, ylöspäin kurottelevia runkoja, joiden elävät lehvät ovat yläkolmanneksessa, ja alaosan kuivat oksat karisevat luonnostaan. Usein tarvitaan kuitenkin harvennusta, mutta jos se viivästyy vaikka kymmenenkin vuotta, niin puusta ei enää saa millään kelvollista, vaan se kasvaa honteloksi roikulaksi, joka on herkkä lumi- ja myrskytuhoille. Liian tiheissä metsissä Alpo Komulainen ?mäntyä sivistämässä?. myös juuristokilpailu heikentää helposti vähänkin tässä kilpailussa jälkeen jääneiden kiinnittymistä isänmaan kamaraan. Kaikkein työläin ja toivottomin tapaus on rehevällä maalla väljästi kasvanut mänty. Se on oikea oksaturilas, jonka pahkainen ja paksutyvinen runko kelvannee aikanaan vain paperin raakaaineeksi tai polttopuuksi. Tällaisista yksilöistä voi kyllä kehittyä joskus komeita maisemapuita, joita tullaan ihastelemaan kauempaakin, mutta ei niitä ole mielekästä joka paikassa kasvattaa. Myös kaksihaaraiset tai useasti latvaa vaihtaneet puut ovat vaikeita karsia sopiviksi. Lisäksi ne sairastuvat helposti ja kuolevat kun niitä joutuu kovalla kädellä typistelemään. Joissakin puissa kuivat oksat ovat kuin rautanauloja, jotka eivät tahdo millään katkeilla, toisista taas oksajätteet karisevat yhdellä kepin huitaisulla. Näin taitaa olla meissä ihmisissäkin, että jotkut karistavat haittansa ja virheensä itse, mutta toisista ne eivät lähde millään, vaan ne istuvat tiukasti kuin pihkaoksa. Mutta annapa olla, että pakkasherra laskee lämpömittaria -30 asteen huonommalle puolelle. Silloin sitkainkin kuivaoksa pärähtää hangelle jo kohtuullisella lyönnillä. Myös myrsky ja lumi karistavat kuolleita oksia. Viime syystalven myrskyt repivät muun muassa lukuisista kaksihaaraisista puista toisen haaran maahan. Tunnettuahan on, että kun kansojen olot sopivasti vai- Noin 35-vuotiasta männikköä, jonka A pitäen itselleen kasvutilaa muita teho keutuvat, niin yksilöt jalostuvat, ja joutava ja sairas karisee pois kasvun ja kehityksen tieltä. Saa nähdä karisteleeko yhteiskuntia ravisteleva rakennemuutosten aikaansaama talous- ja työttömyyskriisi meistä mitään? Jos mäntytaimikko on kasvanut liian tiheässä, käy niin, että osa nuorista puista ei pärjää kilpailussa vaan kuolee heikkouttaan tai valon puutteeseen. Liika kilpailu ja ahtaus tai- Opintoja, elämyksiä, toimintaa SA NIITTYLAHDES 14.3. haussa 24.2. Kevään yhteis t Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Tutustu ja hae netissä! t Avoimen yliopiston linja t Erä- ja luonto-opaskoulutus t Terveysliikunnan ohjaus t Näyttelijäntyön koulutus - Teatteri Rajarikko t Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Pasi Viinikainen, Suomussalmi: Ahkera ja määrätietoinen opiskelu luo pohjaa tulevaisuudelle. Tutustu osoitteissa: www.pkky.?/pko ja www.pkky.?/amoni Tutustu netissä myös muihin koulutuksiimme!
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 KUHMOLAINEN OPISKELU JA KOULUTUS 11 yös ihmisestä HAE NYT Haapaveden Opistoon! 3RONXMD WXOHYDLVXXWHHQ ALPO KOMULAINEN Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 120 ov Valmistuttuasi voit työskennellä lasten ja nuorten parissa sekä ohjata eri-ikäisten monipuolista vapaa-ajantoimintaa. Lisätiedot: Lehtori Sini Hemmilä Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma 120 ov (liiketalouden perustutkinto, merkonomi) Saat opinnoista hyvät valmiudet toimia sekä kirjasto- että kulttuurialan eri tehtävissä. Lisätiedot: Lehtori Ulla-Mari Kivi Haku: 24.2. - 14.3.2014 ZZZ KDDSRS IL Alpo Komulainen on karsinut neljän metrin korkeuteen. Kuviolle on jätetty yksi väljästi kasvanut karilas, joka on ?ahnehtinut? taimesta okkaammin. taa olla monelle nuorelle ihmisellekin tukahduttavaa, mutta sopiva ponnistelu ja kanssaeläjien kohtuullinen tuki ja tuuppiminen voi edistää kasvua ja kehittymistä laadukkaaksi kansansa yksilöksi. Tällaiset mietteet ovat virkistäneet henkeäni, kun olen jo kymmenen talven aikana tiputellut oksia useimmiten ainakin kertaalleen harvennetuista männiköistä. Myös yhtiöt ja metsähallitus kokeilivat taannoin pystykarsintaa metsissään, mutta luopuivat siitä muutaman vuoden kokeilun jälkeen. En ihmettele yhtään tätä, sillä karsittavina olivat liian harvaan ja usein liian reheville maille istutetut männiköt. Hommassa taisivat olla kulut paljon suurempia kuin epävarmassa tulevaisuudessa mahdollisesti realisoituva tuotto. Kun metsäkeskuksen met- säinsinööri kävi tarkistamassa viimeisintä pystykarsintaaluettani, niin hän sanoi, että Sotkamossa oli sinä vuonna (toukokuu 2011) vain kaksi pystykarsintaan kemera-tukea hakenutta metsänomistajaa. Toinen oli ollut Lukkarilan Eino, jonka metsätyöt ovat olleet ainakin minulle eräänlaisia metsänkäsittelyn esikuvia. Tuo valtion maksama kemera-tuki ei ole suinkaan ollut päämotiivini harrastuk- Haluttu ja siksi luettu selleni. Voin kokemukseni perusteella vakuuttaa, että pystykarsinta palkitsee tekijänsä kuntona, virkistyksenä ja silmää ja mieltä ilahduttavana lopputuloksena, josta ovat nauttineet monet muutkin, puhumattakaan metsän vakiasukkaista kuten, puolukoista, sienistä, metsäpeuroista, metsoista, leppälinnuista ja monista muista. Alpo Komulainen LE LME HTEÄ KO yhdellä laskulla 0 70 ?/pmm+alv. Meillä valmistettaviin ilmoituksiin valmistuslisä 0,05 ?/pmm. Teemana 5DNHQWDPLQHQ 6LVXVWDPLQHQ Aineistopäivä ke 26.2. Esim. 2x50 pmm (82x50 mm) 70 ? 2x90 pmm (82x90 mm) 126 ? 2x150 pmm (82x150 mm) 210 ? 3x90 pmm (125x90 mm) 189 ? 3x180 pmm (125x180 mm) 356 ? Lukijoita 52.000 kpl! Meillä valmistettavien ilmoitusten hintoihin lisätään valmistuslisä 0,05 ?/pmm. Muut koot ? pyydä tarjous! Haluitteathluasni olevan ilmo Hintoihin lisätään alv 24% + KATTAVAA + VAIVATONTA + TEHOKASTA + EDULLISTA Sanna Koivusalo p. 040 587 2067 sanna.koivusalo@almamedia.? Seuraavat teemat Huhtikuu ti 1.4. Liikenne, ajoneuvot Toukokuu ti 6.5. Piha ja puutarha Eine Kotamaa p. 050 315 5849 eine.kotamaa@almamedia.? Kysy tarjousta myö s verkkopalveluistamm e! Verkossa yli 16 000 kävijää viikossa. Titta Toivanen p. 040 751 1749 titta.toivanen@almamedia.?
• KUHMOLAINEN Tiistaina 4. helmikuuta 2014 12 OPISKELU JA KOULUTUS Koulu tukee opiskelijaa ongelmissa Tukitoimet: Koululla on monta keinoa tukea, jos opiskelun jatkaminen tuntuu opiskelijasta mahdottomalta Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.fi Jos opiskelun jatkaminen tuntuu mahdottomalta, on oppilaitoksilla monta keinoa auttaa. Koulu voi järjestää yksilöllistä tukea, tehdä esimerkiksi käytännönläheisemmän opiskelusuunnitelman tai ohjata oppilaan esimerkiksi opinto-ohjaajan tai kuraattorin juttusille. ? Jos huomaat, että joku asia vaikuttaa elämääsi niin, että se häiritsee tavoitteiden saavuttamista etkä pysty asiaa omin voimin ratkaisemaan, älä jää puntaroimaan asiaa yksin liian pitkäksi aikaa, neuvoo koulukuraattori Jukka Mannermaa. Mannermaan pääasiallinen työnantaja on Sotkamon lukio, mutta hän työskentelee joka viikko myös Kainuun ammattiopistolla Kuhmossa ja Vuokatissa. Opiskelun etenemistä seuraa ryhmänohjaaja, joka on joku opettajista. Jos opiskelija on esimerkiksi paljon poissa koulusta ja harkitsee koulun lopettamista kesken, ryhmänohjaaja ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa. Hän voi puhua opiskelijan tilanteesta myös koulun hyvinvointiryhmässä opinto-ohjaajan ja kuraattorin kanssa. ? Pyrimme ottamaan selville, mistä poissaolot johtuvat ja mikä on keskeyttämisen motivaatio, kertoo Mannermaa. Joskus keskeyttämisen syy voi olla positiivinenkin. Näin on esimerkiksi silloin, kun opiskelija on siirtymässä opiskelemaan muualle. Entä jos syy ei ole pätevä? ? Minä en kyseenalaista kenenkään esittämää syytä, sanoo Mannermaa. Hänen mukaansa on tärkeää selvittää syy ja keskustella siitä. Voi esimerkiksi olla, että vaikka opiskelijan alkukartoitus on tehty, on oppimisvaikeus jäänyt huomaamatta ja opiskelu on käynyt liian raskaaksi. Ja jos oppilas sanoo, että opiskelu on liian raskasta, se syy otetaan vakavasti. ? Tämän ongelman ratkaisemiseen on keinoja, joita otetaan käyttöön varsinkin siinä tapauksessa, jos opiskelija kokee opiskelevansa oikeaa alaa ja motivaatio on olemassa. Mannermaa vakuuttaa, että kaikki oppivat, mutta oppimistavat ovat erilaisia. Jos joku oppii paremmin käytännön kautta, voidaan käytännön opetusta painottaa enemmän. Tai voidaan järjestää vaikka rauhallisempi oppimistila, jos kyse on siitä. Keinoja riittää. TUKITOIMIA ? Kainuun ammattiopistossa Kuhmossa tarjolla olevia tukitoimia opiskelijoille: ? 1. yksilöllinen tuki ? 2. henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ? 3. opinto-ohjaajan palvelut ? 4. kuraattorin palvelut (Jukka Mannermaa käy yhtenä päivänä viikossa) ? 5. psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut ? 6. psykologin palvelut (koulupsykologia ei ole) ? 7. terveydenhoitajan palvelut ? 8. etsivä nuorisotyö (tänne ohjataan kaikki koulunsa kesken jättäneet alle 29-vuotiaat) Kuraattorin ominta alaa on kuitenkin kouluun liittymättömien asioiden selvittely opiskelijan kanssa. Työhön voidaan ottaa mukaan myös huoltaja ja otetaankin, jos opiskelija on alaikäinen. Opiskeluongelmien taustalta voi löytyä taloudellisia syitä, alkoholin käyttöä tai esimerkiksi vanhempien työttömyyttä. ? On hyvä tuumata yhdessä ratkaisuja, Mannermaa sanoo ja neuvoo: Itse kunkin ? niin opiskeli- Sirpa Seppänen jatkaa liiketalouden opintoja, Tiia Lautamäki ja Kati Pihlajaniemi ovat lopettaneet. Kuva jan kuin kenen tahansa aikuisen ? on syytä miettiä omia valintojaan. Mihin suuntaan haluaa itseään viedä? Miten nukun, syön, liikunko tarpeeksi? Ja jos huomaa säännöllisesti tekevänsä huonoja valintoja, niin miksi niin käy? Pakolla ei ketään tietenkään koulussa voi pitää. Jos lopettamispäätös on vakaa eivätkä tukitoimet auta, niin kuraattori ohjaa opiskelijan Etsivän nuorisotyön pakeille. Etsivä nuorisotyö on laki- Ammattiopiskelun into vähentymässä Ammatillisen koulutus opiskelijamäärät ovat laskusuhdanteessa sekä Suomussalmella että Kuhmossa, käy ilmi kuntien tilastoista. Kahdesta kunnasta vain Kuhmon kokonaiskehitys on ollut nousujohteista. Vuoden 2013 alusta asti Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos on vastannut ammatillisen koulutuksen järjestämisestä Kuhmossa ja Suomussalmella. Kunnat vastaavat itse valtionosuuden ylittävistä kustannuksista Kajaanin kaupungille. Vuonna 2008 julkaistussa Ylä-Kainuun toisen asteen koulutuksen tulevaisuudenpolku -työryhmän raportissa ennustettiin, että Suomussalmella olisi kokonaisuudessaan 122 ammatillista opiskelijaa vuonna 2015. Tammikuussa 2014 läsnäolevia opiskelijoita oli yhteensä 32. Heistä 10 opiskelee kone- ja metallialaa ja 22 lähihoitajaksi. Paitsi että määrät eivät kohtaa ennustetta, ne ovat myös laskeneet runsaasti viiden vuoden takaisesta, jolloin opiskelijoita oli yhteenä 147. Kahdesta kunnasta vain Kuhmon kokonaiskehitys ammatillisen koulutuksen oppilasmäärissä on ollut nousujohteista. sääteistä. Sen pääasiallisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Etsivä nuorisotyö toimii Kuhmon lisäksi myös Sotkamossa ja Suomussalmella. Koulun lopettamisesta voi seurata myös taloudellisia seuraamuksia. Te-toimisto voi keskeyttää tuen maksamisen, jos alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori ei hae yhteishaussa kevään koulutukseen. Näillä toimilla pyritään pi- tämään nuoret aktiivisina. Tammikuussa 2009 tilastoissa näkyi läsnä olevana 31 autopuolen opiskelijaa, 45 kone- ja metallialan opiskelijaa, 7 sähköalan opiskelijaa, 43 lähihoitajaopiskelijaa sekä 21 kokkiopiskelijaa. oli 10 opiskelijaa. Toisaalta määrissä on ollut kasvua, sillä Kuhmon vastaavassa toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -työrymän raportissa ennustettiin vuonna 2007, että Kuhmossa ammatillisia opiskelijoita olisi yhteensä 59 vuonna 2015. Myös Kuhmossa opiskelijoiden määrä on hieman laskenut. Tammikuussa 2014 läsnä olevia opiskelijoita oli yhteensä 72. Heistä tekniikan ja liikenteen alaa opiskelee 35, rakennusalan perustutkintoa niin ikään 35 ja liiketalouden alaa 37 opiskelijaa. Tammikuussa 2009 opiskelijamäärä oli hieman korkeampi, 94. Tuolloin tekniikan ja liikenteen alaa opiskeli 75 opiskelijaa, liiketalouden alaa 19 opiskelijaa ja AVA-ryhmässä Kainuussa tilanne on Mannermaan mukaan hyvä. Nuorista pidetään Mannermaan mukaan hyvää huolta ja erilaista tukea on hyvin tarjolla. Kainuun ammattiopistossa opintonsa keskeyttäviä on valtakunnallisesti vertailtuna harvinaisen vähän. Esimerkiksi Kainuun ammattiopiston Kuhmon toimipaikassa opiskelun keskeytti syksyllä vain 3 opiskelijaa. Koko ammattiopistossa keskeyttämisprosentti on vain 3,3. Kajaanin kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämislupa tulee leikkautumaan vuonna 2014?2016. Tämä vie yhteensä 190 koulutuspaikkaa, mutta toisaalta noudattaa väestörakenteen muutosta, joka tapahtuisi vastaavalla tavalla myös ilman leikkausta. Muita haasteita toisen asteen koulutukselle Kainuussa tuo ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen leikkaus.
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 KUHMOLAINEN OPISKELU JA KOULUTUS 13 Yrittäjänä Kuhmossa ? ?????????? ^?????? <?????? /?????? ??????? ? ??????? ?? ???? ???????????? ???? ?????? W????????? ????? ???? ????????? ???? ??????? ????? ??????????? ?????? ??????????? ??????? ?? ?????? ???????? ??? ????? ????????? ??????? ^???????? ?????? <?? ^?????? on otettu koulun alkamispäivänä Kuhmossa. Kolmesta vain Sirpa jatkaa Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.fi Haastattelin elokuussa Kainuun ammattiopiston pihalla Kuhmossa kolmea satunnaisesti valitsemaani liiketalouden opintoja aloittelevaa nuorta. Mitä heille kuuluu? Sotkamolainen Sirpa Seppänen oli tullut Kuhmoon, kun ei ollut päässyt siihen koulutukseen, mihin ensisijaisesti haki. Sirpa kertoo nyt: ? Koulu on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Opiskelumotivaatio on löytynyt tässä pikkuhiljaa matkan varrella. En osaa sanoa, miten koulu on auttanut sen löytymisessä, mutta ala alkoi vain pikkuhiljaa kiinnostamaan. Kuhmolainen Kati Pihlajaniemi kertoi jo aloituspäivänä, ettei hän viihdu koulun penkillä. Hän lopetti koulun joulukuussa, koska hän koki, että ala oli hänelle väärä. Tiia Lautamäki on myös lopettanut koulun. Poissaoloja tuli sairastelun takia syksyllä paljon, koulukin uhkaili erottamisella ja 22. marraskuuta hän lopetti. Tiian piti puolisonsa kanssa muuttaa Kuhmosta pois, mutta he asuvat yhä Ylä-Vieksillä. Tiia aikoo yhteishaussa hakea jälleen uuteen koulutukseen. Kuhmossa ammattiopiston keskeytti syksyllä yhteensä vain 3 opiskelijaa. D?????? ?? ????????? ?????????? ?????????? ????????????? ??????? ????????? ??? ???????? ??????????? ?????? ??????????????????????? ?? ??????????????? ???? ???????????? ???????? ????????????? K? ?????? ????? ?? ??????? ???????? ???????????? ????? ???????? ?????????? ?????? ??? ??????????? ??????? <???? D? <??? D????? ?????????? ?? ????? ??????? <??????? ????????? ????????????? ?? ??? ???????? ?? ????????????????? d????? ???????? ?????????? ???? ????? ??? ???? ????? ????????????? ???? ?? ???????? ?????? ^? ?? ????? ????? ???? ?????? ????? ???????? ????? ??????? ??????? ????? ??????? ?? ???????? ,?????? ??? ?????? ?????? ?? ????????? K??? ??????? ???????????? ???????????????? ???????????? ????? ?? ???????? ?????????? ???????? <???????? ??? <????? ???? ???? <?????????? >?????????????? ???????????????????? AINOLAN KURSSIT KUHMOSSA Luokkahuoneesta luontoon Maiju Korhonen toimitus.ylakainuu@almamedia.fi Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan Suomessa noin kymmenen vuoden välein. Seuraava uudistus on kulman takana, sillä uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuonna 2016. Uudistus korostaa myös monipuolisten työtapojen käyttöä koulutyössä. ? Haluamme tuoda esille, että on muitakin tapoja opiskella, kuin kirjasta lukemi- nen. Kannustamme esimerkiksi kokeellisuuteen ja siihen, että oppilaat voisivat mennä oikeasti ulos luontoon ja tuntea omin käsin, miltä eri kasvit tuntuvat. Opetussuunnitelma rohkaisee opettajia kuuntelemaan oppilaitaan ja toteuttamaan opetusta heidän tarpeidensa mukaan, opetusneuvos Erja Vitikka sanoo. Tarpeita uudistukselle asettavat etenkin lasten ja nuorten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Lisäksi yksi keskeinen näkö- kulma ovat mediataitojen sekä tieto- ja viestintätekniikan hallitsemiseen liittyvät tarpeet. ? Monelle oppilaalle tietokoneen käyttö oppimisen välineenä on mieluista ja motivoivaa. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa oppilaiden hyvinvointia ja oppimismotivaatiota, Vitikka kertoo. Perusteet antavat raamit kunta- ja koulukohtaiselle opetussuunnitelmatyölle. Kunnat ja koulut päättävät itse, millaisia oppimateriaaleja ja työvälineitä he käyttävät. Opetushallitus antaa uuden opetussuunnitelman myötä lähinnä ohjeita erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. D??????? ??????????? ??????????? ???????????????????? ? ????? ??????? ??????????? ???? ??????? ??? ??? ??????? ??????? ????????? ???????? ?? ??????????? ????????? d??? ??????? ??????????? ??????????????? d? ????? ??? ??????????? <????? ???? ???? ???? ????? ???? ??? ????????? >? ????? ??? ?????????? <?????????? ,dd ?,?????????? ???? ?????????? ??????????? ??????? ??????? ?????? ???????? d? ????? ??? ?????? ????? W???????? ?????? ????????? ????????? ??????????? ???????????? ,???? ??? ?? ????? D????? ?????? ???? ? ?????? d??????????????? ??????? ???????????????????? >? ???? ??? ???? ? ????? d???? ????????? ?????????? ??? ???? ?? ??????????? ????????? ?????????? ????????? ??????????? ?? ???????? ?????? d???? ???????? ????????????? ?? ????????????? ????????? ????????? ???????????????? ????? ???????? ?????? ???????? ???? ????? ???? ???????? ???????? ??????? ?? ????????????? ,????? ?? ?????? D????? ?????? ???? ?? ???????? /????????????? ??????????? ?????????????????????????
• KUHMOLAINEN Tiistaina 4. helmikuuta 2014 14 OPISKELU JA KOULUTUS Matkailukoulutus vetää nyt nuoria AKKE VIRTANEN ja siinä sai soveltaa käytäntöön teoriaopintoja. Kuhmon jälkeen hän siirtyi Sotkamoon, Katinkultaan, joka osoittautui aivan toisenlaiseksi harjoitteluympäristöksi. Matkailualan monipuolisuus avautuu konkreettisesti erilaisten työssäoppimispaikkojen kautta. ? Katinkullasssa on ihan erilainen teema. Kaleva Spritissä oli itsenäistä työskentelyä ja täällä tehdään yhteisönä. Väyrynen toteaa koulutuksessa käydyn läpi asioita siivouksesta yrittäjyyteen. Matkailuala: Matkailualalla uskotaan töitä riittävän Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@almamedia.fi ? Matkailuala on niin suosittu koulutusala, että ensisijaisia hakijoita on aina enemmän kuin aloituspaikkoja, kertoo opettaja ja tiimivastaava Heli Luhtaniemi Kainuun ammattiopistolta (KAO). Matkailuala työllistää Luhtaniemen mukaan yli 11 prosenttia yksityisillä palvelualoilla työskentelevistä reilusta miljoonasta suomalaisesta ja tarjoaa työpaikan yli 130 000 henkilölle Suomessa. Matkailu- ja ravintola-alan työvoiman määrä kasvoi vuosina 1995?2011 jopa 35 prosenttia samalla kun useat muut toimialat vähensivät työvoimaansa. Matkailuala on osa palvelualaa ja työllistymisnäkökohdat Kainuussa hyvät. ? Laaja-alainen koulutus turvaa työllistymisen, Luhtaniemi lisää. Ei siis ihme, että KAO:n Vuokatin toimipisteen matkailukoulutus vetää puoleensa. Matkailupalvelujen kysyntä on nykyään vahvassa nousussa. Ihmiset kiinnittävät yhä enemmän huomiota vapaaaikaansa. Se vaikuttaa myönteisesti myös matkailualan FAKTA Matkailukoulutus KAO:n Vuokatin toimipisteessä ? Matkailupalvelujen tuottaja: Matkailualan perustutkinto, nuoriso, kesto 3 vuotta. Aikuiskoulutus 2 vuotta tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. ? Matkailuvirkailija: Matkailualan perustutkinto, nuoriso, kesto 3 vuotta. Aikuiskoulutus 2 vuotta tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. ? Matkaopas: matkaoppaan ammattitutkinto, aikuiskoulutus, noin 1 ? 1,5 vuotta henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. ? Tapahtumatuottaja: matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto , aikuiskoulutus 1,5 vuotta. työllisyysnäkymiin lähitulevaisuudessa. ? Erityisesti kausityöntekijöitä sesonkien ajalle tarvitaan jatkuvasti enemmän. Matkailuala antaa myös lukuisia mahdollisuuksia oman yrityksen perustamiselle, Heli Luhtaniemi sanoo. Lomamatkailun vahvan kausiluonteisuuden takia Yhteishakuun tullut muutoksia Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@almamedia.fi Toisen asteen ammatillisen koulutuksen valintaperusteisiin on tullut muutoksia. Yksi muutoksista koskee aiemmin ammatillisen tutkinnon tai amk-tutkinnon suorittaneita. ? Sellaiset hakijat, joilla on jokin toisen asteen tutkinto eivät voi hakea yhteishaussa, mutta he voivat hakea suoraan oppilaitokseen, kertoo tutkintovastaava Kaija Karhu Kainuun ammattiopiston Sotkamolaiset Nina Sirviö ja Riina Tanskanen työssäoppimassa Kalevala Spritillä. osa-aikaiset työsuhteet ovat yleisiä erityisesti elämysmatkailun, vesipuistojen ja huvipuistojen työntekijöiden keskuudessa. Lisäksi työpaikkojen alueellinen keskittyminen perustuu vahvasti suosittujen lomakohteiden sijainnille. Matkailuala avaa ovet Luhtaniemen mukaan myös lukuisiin työtehtäviin ulkomailla. Matkailuala on erityisen herkkä suhdannevaihteluille, joten alan työllisyystilanne vaihtelee yleisen taloustilanteen mukaan. Toista vuottaan matkailupalvelujen tuottajaksi opiskeleva sotkamolainen Aleksi Väyrynen oli vuoden vaihteen tienoilla työssäoppimisjaksolla kuhmolaisessa Kalevala Spiritissä. ? Oli mukava päästä kou- lun penkiltä näkemään, miten homma hoidetaan oikeasti, tiivisti hän myönteisen kokemuksen. Kalevala Spiritissä Väyrynen toimi muun muassa koko perheen joulukierroksella joulupukin pajan avaimenhaltijana, jolta lasten piti saada avain itselleen. Tätä ensimmäistä työssäoppimisjaksoa Väyrynen kuvailee mukavaksi ja rennoksi, Kuhmolainen aikuisopiskelija Inga Jurvelin valmistuu keväällä matkailuvirkailijaksi. Hän on järjestänyt opiskelunsa siten, että koko kevätlukukausi muodostuu työssäoppimisesta eri kohteissa. Helmikuun alkuun saakka hän työskenteli Hotelli Kalevalassa Kuhmossa. ? Kun on paljon työssäoppimista, näkee alan todellisuuden, Jurvelin sanoo. Opetusta Jurvelin kiittää monipuoliseksi. Siihen on sisältynyt muun muassa opastusta, tuotteistamista, matkailulainsäädäntöä, myyntityötä ja matkailumaantietoa. Opiskeluun kuului myös antoisia vierailuja matkailualan yrityksiin ja tapahtumiin. Inga Jurvelin on aikaisemmalta koulutukseltaan markkinointimerkonomi, mutta hän halusi laajentaa osaamispohjaansa. Jurvelin oli ollut pitkään työelämässä, kunnes jäi työttömäksi. Hän sai Kainuun ammattiopiston matkailualan peruutuspaikan. Sähäkän alun jälkeen asiat ovat sujuneet jouhevasti. ? Tuli tieto, että nyt olisi paikka tarjolla. Päätin asian tunnissa. Koulun puolelta Jurvelinin opiskelupaikka-asia oli vuorokaudessa selvä. Nyt hän suorittaa omaehtoista opiskelua työttömyysetuudella. ? Te-toimisto teki rahoituksen puolesta päätöksen nopeasti. Yhtenä perusteena koulutukseen lähtemisessä Jurvelinilla oli, että kyseessä on kasvava elinkeino ja se, että hän sai rahoituksen kuntoon. JUKKA OJA hakea aikuiskoulutukseen. Kuhmon toimipaikasta. Niiden, jotka ovat jo aiemmin suorittaneet jonkin tutkinnon, pitää nyt hakea ammatilliseen koulutukseen aikuiskoulutushaun kautta tai tiedustella opiskelupaikkaa suoraan oppilaitokselta. Tulevassa yhteishaussa ammatilliseen peruskoulutukseen voivat siis hakea perusopetuksen tänä keväänä tai aiemmin päättäneet nuoret, joilla ei ole aiemmin lukiossa tai ammattiopistossa suoritettua tutkintoa. Lukion suorittaneet voivat kuitenkin hakea yhteishaussa ammatillisen peruskoulutuksen yo-kiintiöpaikoille. Hakijoille, joilla on jo jokin ammatillinen tutkinto ja jotka haluavat vaihtaa alaa tai ammattia, hakureittinä on aikuiskoulutushaku. Myös lukion oppimäärän suorittaneet ja ylioppilastutkinnon suorittaneet voivat Yllä mainitun muutoksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden välitöntä siirtymistä perusopetuksesta suoraan tutkintotavoitteiseen ammatilliseen koulutukseen. Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen haku- ja valinta- Ne, joilla on jo toisen asteen tutkinto, hakevat suoraan oppilaitokseen, eivät yhteishaussa. palvelujen uusimisella toteutetaan hallitusohjelman tavoitteita. Uudistus edistää nuorisotakuun toteutumista. Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen tapahtuu 24.2. ? 14.3. välisenä aikana. Opiskelijoiden hakeminen oppilaitoksiin tapahtuu internetin osoitteessa www. opintopolku.fi. Aikuiskoulutuksen hakuaika on vähän pidempi. Aikuiskoulutuksen perustutkintokoulutukseen hakuaika on 24.2. ? 30.4. välisenä aikana. Poikkeuksena on haku liiketalouden perustutkintoon, johon hakuaika päättyy 15. toukokuuta.
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 KUHMOLAINEN Kuhmon lukiossa soi OPISKELU JA KOULUTUS 15 6,-2,7$ 26$$0,6((1 6,-2,7$ 78/(9$,6887((1 7LHWRD YDOPLXNVLD UHLOXW HYllW HOlPllQ MD MDWNR RSLQWRLKLQ Näytelmä: Taidot pääsevät esille Kuhmon yhteislukion oppilaat valmistelevat näytelmäkurssillaan musiikkinäytelmää Maratontanssit. Näytelmä perustuu Horace McCoyn 30-luvulle sijoittuvaan romaaniin Ammutaanhan hevosiakin. Tarina kertoo kahdesta nuoresta, jotka osallistuvat parina järjestettäviin maratontansseihin. Palkkiona voittajille on luvassa suuri rahasumma ja köyhät nuoret havittelevat sekä rahallista palkintoa, että mainetta ja kunniaa. Kilpailun aikana vastaan tulee monenlaisia ongelmia, ja unelmia tavoitellessa kaikki ei mene aivan putkeen. Näytelmän ja kurssin ohjaajana toimii viimeistä vuottaan teatteri-ilmaisun ohjaajaksi opiskeleva kuhmolaislähtöinen Erkki Kähkönen. Maratontanssit on Kähkösen kolmas ja viimeinen opiske- Kuhmon lukiossa on musiikkilinja. Musiikin opiskelijoita on mukana myös näytelmäkurssilla, jolla valmistellaan musiikkinäytelmää Maratontanssit. luun liittyvä työharjoittelu. Kurssin tarkoituksena on perehtyä näytelmän kautta teatterintekoon. Näytelmää harjoitellaan helmi- maaliskuussa kouluajan ulkopuolella. Nuoret halusivat osallistua näytelmäkurssille, sillä teatterinteko, itseilmaisu, ryhmässä toimiminen sekä yhdessä tekeminen kiinnosta- vat. ? Kurssi on mukavaa vaihtelua muun koulutyön ohessa sekä rentoa ja hauskaa yhdessäoloa. Näytelmää esitetään maaliskuun lopussa vähintään kerran arkiviikolla ja kerran viikonloppuna. Luvassa on mahdollisesti myös kolmas näytös. Tarkemmat päivämäärät ja kellonajat sekä paikka ilmoitetaan niiden varmistuttua. Musiikki on olennainen osa Kuhmon yhteislukiota, sillä lukiossa on mahdollista valita musiikkilinja, jossa opiskellaan vähintään 12 kurssia musiikkia. Lue lisää Kuhmon yhteislukion blogista osoitteesta kuhmonyhteislukio.blogspot.fi. Seitsemän hyvää syytä opiskella Suomussalmen lukiossa: 1. viihtyisä oppimisympäristö 2. opettajat tietävät, mistä puhuvat 3. projektit ja opintomatkat mm. Saksaan ja Ranskaan 4. monipuoliset työtavat ja moderni opetusteknologia 5. turvallisesti ja edullisesti kotoa käsin 6. aktiivinen oppilaskunta 7. Suomussalmen kunnan tarjoama stipendi kaikille uusille opiskelijoille ZZZ VXRPXVVDOPL ¿ OXNLR <KWHLVKDNX 6XRPXVVDOPHQ OXNLRRQ ± ZZZ RSLQWRSRONX ¿ /LVlWLHGRW 5HKWRUL 7LPR 3XOOLDLQHQ SXK WLPR SXOOLDLQHQ#HGX VXRPXVVDOPL ¿ Teeman löydät myös lehtien verkkopalvelusta www.sotkamolehti.fi www.kuhmolainen.fi www.ylakainuu.fi Kuhmon kansalaisopiston Valonnopeutta kevätkauden 2014 uudet kurssit! Musiikki Kansanlaulupiiri, Lentiira, ma 27.1.-28.4. (Tauno Harinen) Tietotekniikka Internet, sähköposti ja sosiaalinen media, ke 12.2.-19.3. Windows 8 -käyttöjärjestelmä ja tiedonhallinta ma 7.4.-12.5., opiskelijoiden omilla laitteilla (Katja Heikkinen) opiskeluun! Kädentaidot Pyydysrakentaminen, ma 13.1.-28.4. (Keijo Kilponen) Kuvataidepiirit, Jämäskoti ja Siikalahtikoti to 16.1.-24.4. (Urho Kähkönen) Helmityöt, la 8.2. ja su 9.2. (Kati Nevalainen) Ketjupunonta, la 22.2. ja su 23.2. (Kati Nevalainen) Kasvivärjäys, pe 13.6. ja la 14.6. (Meeri Komulainen) Vaihda nopeampaan! kaisanet.fi/ tarjoukset Ruuan valmistus Täytekakut, pe 21.3. ja la 22.3. (Elisa Immonen) Voileipäkakut, pe 28.3. ja la 29.3. (Elisa Immonen) Muu koulutus Järjestyksenvalvojankoulutus la 1.3. ja su 2.3. sekä la 15.3. ja su 16.3. (Toni Kovalainen) Hyötykasvit kotitarpeisiin la 8.3. ja la 15.3. (Taina Pulkkinen) Melonta, alkeet 2.6.-7.6. (Urpo Piirainen) Metsästäjän tutkintoon valmistava koulutus 28.7.-31.7. (Olavi Pääkkönen) + = KotiKuitu -liittymällä ja Kaisa Laajakaista -yhteydellä saat ylivoimaisesti nopeimman netin käyttöösi, myös langattomasti. www.kaisanet.fi NOPEIMMAT NETTIYHTEYDET ILMAN DATAKATTOA KAISANETILTÄ! Lisätietoja antaa Sisko Koistinen, puh. 044 081 9952. Näistä ja muista kursseista saat lisätietoa ja voit ilmoittautua kursseille osoitteessa www.kao.fi/kuhmonkansalaisopisto tai kuhmon.kansalaisopisto@kao.fi tai puhelimitse (08) 6165 6952. Sotkamo, Kainuuntie 15, p. 0800 39 3910 Kuhmo, Kainuuntie 85, p. 0800 39 3920 Suomussalmi, Keskuskatu 24, p. 0800 39 3950 Kajaani, Pohjolankatu 20, p. 0800 39 1234 Iisalmi, Pohjolankatu 5, p. 0800 39 8344
• KUHMOLAINEN Tiistaina 4. helmikuuta 2014 16 OPISKELU JA KOULUTUS Modernia kielten opiskelua Kuhmon kansalaisopistossa on voinut opiskella kieliä uudella tavalla syksystä 2013 lähtien. Italian kurssilla opiskelijat ovat Kuhmossa ja opettaja opettaa tietokoneen välityksellä Kajaanista. Alkuharjoittelun jälkeen opiskelu on sujunut hyvin ja opiskelijat ovat saaneet nauttia monipuolisesta opetuksesta. Opiskelijoilla on kuvaja puheyhteys opettajaan. Espanjan kurssilla opiskelijoita on sekä Kajaanista että Kuhmosta ja opetus tulee Kajaanista. Osa opiskelijoista osallistuu opetukseen kotikoneensa kautta, joten heille opiskelu on erityisen vaivatonta. Kuhmonkansalaisopiston rehtori Eila Vilén suosittelee kaikille italian ja espanjan opiskelusta kiinnostuneille tutustumista uudenlaiseen tapaan opiskella kieltä. Kansalaisopiston luokassa tunneilla on mukana henkilö, joka auttaa tietokoneen käytössä. Kansalaisopistojen opetusohjelmat löytyvät nykyään kätevästi kuntien ja opistojen kotisivujen kautta. Kuhmo: http://www.kao.fi/ kuhmonkansalaisopisto Sotkamo: www.sotkamo.fi/ Suomussalmi: www.suomussalmi.fi/ kianta-opisto Hyrynsalmi: www.hyrynsalmi.fi Puolanka: www.puolanka.fi/fi/ kansalaisopisto METSÄOPIT VALTIMOLTA NUORISOKOULUTUS yhteishaku Metsäkoneenkuljettaja t harvesterinkuljettaja t kuormatraktorinkuljettaja t puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Kaksoistutkinto Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailut ovat maksuttomia. Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Yhteishaku lukioihin 24.2. - 14.3.2014 www.sotkamonlukio.? Tarjoamme ammattipätevyysja työmenetelmäkoulutusta yrityksille ja kuljettajille. Ota yhteyttä! Titta Toivanen, p. 040 751 1749 titta.toivanen@almamedia.? t KB t Puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja t 5DNHQWDPLQHQ 6LVXVWDPLQHQ Eine Kotamaa, p. 050 315 5849 eine.kotamaa@almamedia.? Metsäkoneenkuljettaja t Teemana 4.3. Sanna Koivusalo, p. 040 587 2067 sanna.koivusalo@almamedia.? AIKUISKOULUTUS Lisätietoja Mikko Saarimaa 050 - 349 7172 1PIKPJT ,BSKBMBO BNNBUUJPQJTUP 7BMUJNP .FUTVSJOUJF " 7BMUJNP QVI ] XXX QLLZ ö BNPW
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 KUHMOLAINEN 17 MARJATTA KURVINEN MARJATTA KURVINEN Matti Kinnari oli järjestänyt tilaisuuden ohjelmaa, josta hän vastasi pitkälti itse. Kulttuurihetki omin voimin Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.fi Kyläyhdistysten puheenjohtajilla Timo Rankisella ja Mauri Väisäsellä oli toisen vierailupäivän lopulla paljon puhumista keskenään. Yhteyttä he aikoivat pitää jatkossakin. Kutsu kävi myös ensi kesän kylätapahtumiin. Kylillä samat kohtalot Kylässä: Alpualla ja Lentiiralla yhteistä Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@gmail.com Raahen perämetsässä sijaitsevalla Alpualla on yllättävän paljon yhteistä Kuhmossa itärajan pinnassa sijaitsevan Lentiiran kanssa. ? Hirveän samantapaiset kohtalot. Kehitys on mennyt saman kaavan mukaan, arvioi Alpuan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Timo Rankinen. ? Paljon heillä on samoja ERÄ JA LUONTO Tällä palstalla kerrotaan havainnoista Kuhmon metsissä ja vesillä. Palstalle toivotaan lukijoiden havaintoja ja kuvia, joita voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimitus. kuhmolainen@almamedia.fi. Pikkukuvassa jälleen ajankohtaisia metsäpeuroja. asioita kuin meillä, sanoo Lentiiran kyläyhdistyksen nokkamies Mauri Väisänen. Kyläläiset tutustuivat viime viikonloppuna toisiinsa Lentiirassa ja kävivät myös Venäjän rajalla Vartiuksessa. Molemmilla kylillä on sama tilanne: Hallussa on vastikään lakkautettu koulu, jonka lämpölaskua on yritetty pienentää. Alpuassa tehtiin siis lämpökeskus, Lentiirassa rakennettiin leivinuuni ja uusittiin öljylämmitysjärjestelmää. Suurimpana erona kylien välillä ovat etäisyydet. Kun Alpuan koulu lakkautettiin, siirtyivät oppilaat 7 kilometrin päähän Lampinsaareen. Kun Lentiiran koulu lakkautettiin, oppilaiden koulumatka piteni kymmenillä kilometreillä. 1 Metsäpeuran on nyt hyvä liikkua, kun lunta on vähän eikä järvilläkään ole sohjoa. Ja kyllä peurat ovat käyttäneetkin tilaisuutta hyväkseenkin etsiäkseen uusia talvilaitumia. Tipaksen Räätäkankaan iso lauma on hajonnut ja peuroja on havaittu Sotkamossa jo Joensuun tien takanakin. Myös Katermassa on paljon enemmän peuroja kuin alkutalvesta, samaten Sumsalla. On myös silminnäkijähavainto, että paksu peurojen tekemä jotos on jo Sumsalta tulossa kohti Kuhmoa. RKTL:n tutkimusmestari Arto Juntunen vahvistaa, että Kuhmossakin lienee taas metsäpeuroja. Harmittavasti peurojen seassa on taas myös poroja. ? Täällä on sitkiää ja periksiantamatonta porukkaa, varsinkin kirkon suhteen, sanoi Timo Rankinen ja viittasi näin useampaan kertaan poltettuun ja aina uudelleen rakennettuun Lentiiran kirkkoon. Alpuan saavutuksetkin ihastuttivat: ? Teillähän tuntuu menevän hyvin. On oma voimalaitos ja kaikki, päivitteli Mauri Väisänen kuultuaan kyläyhdistyksen tehneen lämpökeskuksen. Alpua liittyi vastikään Vihannin mukana Raahen kaupunkiin. ? Me on yritetty päästä Raahen kanssa vuoropuheluun. Se on huono vaihtoehto, jos on sukset ristissä kunnan kanssa, sanoo Rankinen. ? Meillä on ollut parempi yhteistyö Leader-ihmisten kanssa kuin kaupungin, arvioi Tauno Harinen Lentiirasta. Lentiira on kokenut hanketoimija ja saanut monille hankkeilleen Leader-tukea. ? Ei mekään ilman Leadertukea olisi pystytty tekemään lämpökeskusta , sanoi Timo Rankinen. Lentiiralaisten kokemus, että kyläkaavan teko helpotti rakennuslupien saantia, taas tuntui olevan alpualaisille merkki, että kaava kannattaa hommata omaankin kylään. Kuukauden kuluttua lentiiralaiset menevät vastavierailulle Alpuaan. Mukana tutustumishankkeessa ovat kyläläisten lisäksi Kainuun teemakylähanke ja Leader-yhdistykset. Herzlich willkommen -tervehdys oli tällä kertaa ihan paikallaan. Olihan kyse Suomi-Saksa-yhdistyksen järjestämästä tilaisuudesta, jonka yhdistyksen puheenjohtaja Maija Taskinen näillä tervetuliaissanoilla avasi. Kyse oli sunnuntaina Kuhmo-talolla järjestetystä musiikillisesta yleisötilaisuudesta, jonka Kuhmon SuomiSaksa-yhdistys Metsäpeura ry järjesti. Ohjelmanesittäjiä yhdistyksessä on omasta takaa. Eniten sunnuntaisessa konsertissa oli lavalla pianisti Matti Kinnari, joka esiintyi yksin ja säesti laulajia. Kinnarin säestyksellä lauloivat sekä Jarmo Kokkonen että Outi Pollari, joista jälkimmäinen oli tilaisuuden esiintyjistä ainoa, joka ei ollut yhdistyksen jäsen. Olavi Ilén lausui aforismejaan, Helli Hyytiäinen otteen Kullervo-tarusta ja Irina Ilén saman saksaksi. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää saksan kielen asemaa ja saksan kielen taidon JOHANNA HUOTARI MIKÄ? ? Kuhmon Suomi-Saksa-yhdistys Metsäpeura ry perustettiin vuonna 2002. ? Yhdistyksessä on 32 jäsentä. ? Yhdistyksen puheenjohtaja on Maija Taskinen. ? Kainuun toinen Suomi-Saksa-yhdistys toimii Kajaanissa. säilymistä. Lisäksi halutaan tehdä tunnetuksi saksankielistä kulttuuria Kuhmossa. Yhdistys jakaa vuosittain stipendejä saksan kielen opiskelijoille sekä lukiossa että yläkoululla. Lisäksi yhdistys tukee yläasteen ja lukion ystävyyskoulutoimintaa. Kun kouluille on tullut saksalaisia vieraita, on yhdistys järjestänyt ohjelmaa. ? Haluamme jatkossakin tukea tätä toimintaa, sanoi Maija Taskinen ja kertoi, että sunnuntain tilaisuuden tuotto käytetään kouluvierailujen edistämiseen. Yhdistyksellä on myös hyvät suhteet Helsingin saksalaiseen seurakuntaan, jonka pastori tulee jälleen keväällä Kuhmoon. 2 Korkeamäen metsosta on sen verran uutta silminnäkijätietoa, että lintu ei tosiaankaan ole siipirikko. Halutessaan se kyllä myös lentää. Jostain syystä se on hyvin kesy ja mieltynyt asustelemaan omakotialueella. Johanna Huotari lähetti kuvan oravasta, joka tuli istuskelemaan ikkunalaudalle. Oravat ovat yleisiä lintujen ruokintapaikkojen kävijöitä, joskus vähän turhankin rohmuja niin, että niitä yritetään karkotella pois. Julkaisemme tällä palstalla kuvia myös ruokintapaikoilta. Onko näkynyt erikoisuuksia? Miten on pikkuvarpusten laita vai onko vain tavallisia varpusia? 3
• KUHMOLAINEN Tiistaina 4. helmikuuta 2014 18 ELÄMÄNMENO MARJATTA KURVINEN Rapupäivä Kuhmossa perjantaina Kuhmon raputilanne ja muutaman vuoden takainen rapurutto, siirtoistutukset, täpläravut ja muut asiat nousevat esille ensi perjantaina klo 12. Silloin Life+ Rapukamuhanke ja Kainuun Kalatalouskeskus aloittavat rapuiltapäivän Kuhmossa. Tapahtumassa mietitään jo tosissaan keinoja rapukantojen elvyttämiseksi Kuhmon alueella. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet, ravustajat ja vesialueiden omistajat. Esitelmissä alustetaan aiheista rapurutto ja rapukannan hoito Kuhmossa, kalatalousviranomaisen näkemykset sekä rapuvesien hoito ja rapujärjestelyt Tauon jälkeen kello 14.30 järjestetään rapuklinikoita joissa asiantuntijoiden kanssa voi perehtyä yksittäisten vesialueiden raputilanteeseen. Rapupäivä ja rapuklinikka Kuhmo-talossa pe 7.2. kello 12?16.30. Yhteisvastuukerääjät hakivat lippaat perjantaina. Kerääjistä monet ovat toimineet yhteisvastuukerääjinä jo vuosikymmenten ajan. Rahaa saattohoitoon Palveluopas Yv-keräys: joka kotiin Kainuun soten palveluopas on valmistunut ja se jaetaan joka talouteen tällä viikolla. Opas jaetaan koko Kainuuseen Vaalaa lukuun ottamatta.Palveluoppaaseen on koottu Kainuun soten tärkeimmät yhteystiedot. Jokaisesta palvelusta on lyhyt esittelyteksti, ja palvelun alta tiedot löytyvät kunnittain. Palveluoppaan alussa on aakkosellinen palveluhakemisto. Helmikuun aikana opasta jaetaan myös kunnanvirastoihin, kirjastoihin sekä terveysasemille. Opas löytyy verkkosivuilta osoitteesta http://sote.kainuu.fi/ palveluoppaat. Millaisen kuoleman haluaisin? Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.fi Tämänvuotinen yhteisvastuukeräys herätti huomiota jo ennen itse keräyksen alkamista. Kuolevia ihmisiä esittävät julisteet ovat järkyttäneet mieliä. ? Keräyksen tarkoituksena onkin ravistella asenteita ja panna miettimään, millaisen kuoleman itse haluaisi, sanoo Kuhmon seurakunnan diakonissa Ritva Eskelinen. Runoruhtinaan jalanjäljissä Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.fi Lienee moni odottanut, että Panleinon konsertti Kuhmotalon Pajakkasalissa kuuluisi konserttisarjaan viidelle ihmiselle. Odotus oli kuitenkin väärä. Konserttiin tuli viitisenkymmentä ihmistä, jotka lienevät olleet tyytyväisiä konsertin antiin. Panleino esittää Eino Leinon runoihin sävellettyä musiikkia. Kvartetin sielu on laulusolisti Vesa Hyyryläinen, mutta muutkaan eivät jää varjoon. Viulisti Sakari Tervo ja pianisti Heljä Pylvänäinen ovat tehneet sävelmiin ellaiset sovitukset, että tuttu Lapin kesäkin kuulostaa ihan uudelta. Kuten Hyyryläinen totesi, Tervon viulussa soi niin hyttysen hyrinä kuin tunturin tuulikin. Neljäntenä kvartettiin kuuluu huilisti Anna-Leena Tervo, jonka säestämänä Nocturno soi juuri niin kuulaana, kuin sen kuuluukin. Soittajat ovat kaikki musiikin ammattilaisia eikä Hyy- Hän esitteli tämänvuotisen yhteisvastuukeräyksen kohteita Kuhmon yhteisvastuukerääjille perjantaina. Keräyslippaan haki tuolloin muiden kerääjien tavoin jälleen myös Hanna Liuski, joka on toiminut kerääjänä jo vuodesta 1965 saakka. Hän hoitaa yhteisvastuukeräyksen Vepsän kylällä naapureissaan. ? Heti viikon alussa lähden liikkeelle. Yleensä siellä osallistutaan keräykseen, Liuski kertoo. Keräystuotolla on tarkoitus järjestää kuolevien parissa työskenteleville saattohoitokoulutusta sekä perustaa tuki- ja neuvontajärjestelmä ammattihenkilöiden, potilaiden ja omaisten tarpeisiin. Saattohoitoa tarvitsee Suomessa noin 15 000 kuolevaa vuosittain, mutta vain osa saa sitä. ? Olemme todella tärkeän asian äärellä, sanoi Eskelinen ja toivoi, että keräystuoton myötä saattohoitokoulutusta saataisiin myös Kuhmoon. Seurakunta järjestää itsekin saattohoitoaiheisen illan vielä kevään kuluessa. Ulkomaan pääkohde on tänä vuonna Guatemela, jossa kirkko tukee ihmisoikeustyötä. Guatemalassa alkuperäiskansaa, maya-intiaaneja, syrjitään ja myös perheväkivalta on suuri ongelma. Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Guatemalan demokratian ja turvallisen yhteiskunnan rakentamista. Keräystuotosta 60 prosenttia menee Kirkon Ulkomaanavun kohteisiin. Pää- kohde on Guatemala 20 prosenttia menee saattohoitoon. 10 prosenttia jää omaan seurakuntaan, jossa raha ohjautuu diakoniatyöhön. 10 prosenttia menee vastaavaan, kirkon ja hiippakuntien tekemään työhön ja 20 prosenttia käytetään keräyksen materiaalin tuottamiseen. Kerääjät eivät saa palkkiota. Kuhmossa toteutetaan ovelta ovelle lista- ja lipaskeräys. Myös seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa, esimerkiksi yhteislauluillassa ja yhteisvastuulounaalla, liukujaisissa, ystävänpäiväkahveilla sekä toukokuisilla taimimyyjäisillä, kerätään varoja yhteisvastuuseen. Suuria arpajaisia eikä kirpputoria ei tänä vuonna ole. Kirkonkirjamaksuihin muutoksia Kirkkolain mukaan kirkkohallitus määrää seurakunnille ja keskusrekistereille kirkonkirjojen tietojen luovuttamisesta perittävän maksun. Uudet maksut ovat nyt tulleet voimaan. Maksut koskevat erilaisia todistuksia. Osa todistuksista on maksuttomia. Maksuttomia todistuksia ovat henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi kirkon yhteisestä jäsentietojärjestelmästä tulostetut seurakunnan jäsenen yksittäisiä tietoja koskevat todistukset eli niin sanottu eläätodistus. Jos erityislaissa on erikseen säädetty siitä, että viranomaisella on oikeus saada tiedot maksutta, noudatetaan kyseisen lain säännöksiä. Kirkon yhteisestä jäsentietojärjestelmästä tulostetusta muusta kuin yllä mainitusta elää-todistuksesta peritään seitsemän euroa ja manuaalisesti laaditusta todistuksesta 30 euroa. Todistus laaditaan manuaalisesti silloin, kun siihen on haettu tietoa muusta rekisteristä kuin kirkon yhteisestä jäsentietojärjestelmästä. Sukututkimusta varten laadittava todistus maksaa 30 euroa; jos laatimisesta aiheutuu työtä enemmän kuin 30 minuuttia, veloitetaan lisämaksuna jokaiselta alkavalta 30 minuutin jaksolta 15 euroa. Maksullisen todistuksen lähettämisestä postitse peritään lisäksi toimitusmaksua 5,50 euroa, joka sisältää laskutuksen ja postituksen. Jos asiakas on tilannut todistuksen ennen 1. helmikuuta, jolloin uudet maksut tulivat voimaan, sovelletaan vanhaa vuoden 2009 maksupäätöstä, vaikka todistus toimitettaisiin pyytäjälle vasta helmikuun aikana tai myöhemmin. MARJATTA KURVINEN ryläinenkään jää ollenkaan tulkinnoissaan Vesa-Matti Loirin varjoon. Vesa Hyyryläinen ja hänen taustallaan pianistipuoliso Heljä Pylvänäinen. Konsertin nimi Kulkijapoika viittaa samannimiseen Eino Leinon runoon. Hyyryläinen muistutti, että Eino Leino oli kulkija ja etsijä, joka etsi rakkautta ja luonnon tunnelmia. Ja kyllä hän niitä löysikin. Niin osuvia hänen luonnonkuvauksensa ovat. Kvartetti syntyi puolitoista vuotta sitten julkaistun Aurinkolaulu-levyn teon yhteydessä. Nyt kvartetti tekee uutta levyä, konsertoi Kainuussa ja muuallakin Suomessa sekä valmistautuu muun muassa Kainuu Helsingissä -yhtey- dessä pidettävään konserttiin. Nimensä Panleino kvartetti on saanut Leino-nimen lisäksi kreikkalaisen mytologia Pan-jumalasta, joka oli muun muassa metsän jumala ja soitti panhuilua. Pan-sana viittaa kvartetin jäsenten rakkauteen luontoa kohtaan, mutta uskoisinpa myös, että lintuun, jonka latinalainen nimi on Pandion haliaetus. Kyseinen lintu on kalasääski, jonka innokas tutkija, rengastaja ja pesäpohjien rakentaja biologi Vesa Hyyryläinen myös on. Hyyryläinen ja Pylvänäinen asuvat Paltamossa, josta myös Sakari Tervo on kotoisin.
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 KUHMOLAINEN 19 Opintotukeen korotuksia Korotus vanhempien tulorajoihin KUHMO Jumalanpalveluselämä ja yleinen srk-työ: Ti 4.2. klo 9-10 lähetyksen esirukouspiiri Lähetyssopessa (sisäänkäynti srk-keskuksen sisäpihalta). Klo 14-15.30 päihdekahvit sekä raamattu- ja keskustelupiiri Lähiötuvassa, Karhunpolku 3 A. Ke 5.2. klo 10 Lauvuksen työseura Rajalinnassa. Klo 10.15 tuolijumppa srk-keskuksen salissa. Klo 14 ehtoollishartaus ruokala Maikissa. Klo 1819.30 miesten raamattupiiri srk-keskuksen Lähetyssopessa. To 6.2. klo 18-19.30 kokoontuu Torstaipiiri srk-keskuksen Lähetyssopessa. Pe 7.2. klo 10.30 alk. myytävänä hernekeittoa, leivonnaisia, ym. torilla yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Jos pakkasta yli -15, myyjäiset srkkeskuksen Lähetyssopessa. La 8.2. klo 11-12.15 israelilaista kansantanssia Piilolan srk-kodilla, Karhunpolku 2 N. 5. sunnuntai loppiaisesta 9.2. klo 10 sanajumalanpalvelus Kuhmon kirkossa (s+l: Suutari, k: Lohi), LC Kuhmo Kuhmoniemi ja Helenat avustavat kolehdin keruussa, jumalanpalv.jälkeen kirkkokahvit srk-keskuksessa. Klo 15 gospelmessu Kuhmon kirkossa. Klo 18 Toivon sävelin kohti iankaikkisuutta. Iltamusiikki Yhteisvastuukeräyksen saattohoitoteemaan liittyen. Yhteislauluja ja kanttoreiden musiikkiesityksiä. Ma 10.2. klo 18 srk-keskuksessa lauluseurat, mm. Siionin Kanteleen lauluja. Mukana pastori Johannes Häkämies ja Heikon ihmisen lauluryhmä. Lopuksi teetarjoilu ja toimintapalaveri. Klo 18 naisten raamattupiiri srk-keskuksen Lähetyssopessa. Ti 11.2. klo 9-10 lähetyksen esirukouspiiri Lähetyssopessa (sisäänkäynti srk-keskuksen sisäpihalta). Klo 11 Jyrkkä- Särkijärven työseura Louhelassa. Klo 18 Koskettavaa ?luentosarjan tilaisuus Kuhmon kirkosssa, aiheena: Marian rakkauden teko.Jouko Puhakka, opetus ja musiikki , Heikon ihmisen lauluryhmä, Veikko Jaaranen, puhe. Näin Herra on minua auttanut!, todistuspuheenvuoro, yhteislaulua, musiikkia, esirukousta. Vapaaehtoinen kolehti. Kirja- ja äänitepöytä. Ke 12.2. klo 10.15 tuolijumppa srk-keskuksen salissa. Klo 12 eläkeläisten kerho srk-keskuksen salissa. Klo 14 hartaushetki ruokala Maikissa. Klo 18 miesten saunailta Paloniemen leirikeskuksessa. Alustus aiheesta ?Mitä kuuluu mies, 2014??. Sauna ja iltapala. Teresa-peittoihin tarvitaan lankoja. Langat voi tuoda kirkkoherranvirastoon. Haluaisitko olla vapaaehtoisena mukana pääsiäisvaelluksella Pietarina, enkelinä, torimyyjänä tms. Vaelluksen ensimmäinen suunnittelukokous on 4.2. siunauskappelilla alk. klo 16.30. Tarjoilun vuoksi ilm. ja lisätied. Emilia Pulkkiselle puh. 044 738 4308 tai Marja-Leena Suutarille, puh. 044 738 4317. Diakoniatyö: Diakoniapäivystys tiistaisin ja torstaisin klo 9-10. Muulloin voit ottaa yhteyttä puhelimitse diakoniatyöntekijöihin. Ke 12.2. klo 12 eläkeläisten kerho srk-keskuksen salissa. Kuorot: Ke 5.2. klo 14 Virsikuoron harjoitukset siunauskappelissa. To 6.2. klo 16 Löytäjät-kuoron harjoitukset siunauskappelissa. Klo 17.30 Kirkkokuoron harjoitukset siunauskappelissa. Lapsi-, perhe- ja pyhäkoulutyö: Perhekerho kokoontuu tiistaisin klo 9.30-11 Piilolan srkkodilla (Karhunpolku 2 N) ja klo 10-11.30 Lentiiran kirkossa/srk-talolla. Haluaisitko olla vapaaeh- toisena mukana pääsiäisvaelluksella Pietarina, enkelinä, torimyyjänä tms. Vaelluksen ensimmäinen suunnittelukokous on 4.2. siunauskappelilla alk. klo 16.30. Tarjoilun vuoksi ilm. ja lisätied. Emilia Pulkkiselle puh. 044 738 4308 tai Marja-Leena Suutarille, puh. 044 738 4317. Ti 11.2. klo 10-12 L&B -vaatekutsut srk:n kerhossa Piilolan srk-kodilla, Karhunpolku 2 N. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö: Ti 4.2. klo 18-20 Donkkis n. 7-13 vuotiaille srk-keskuksen salissa. Toimintapisteitä, hartaus, nyyttärit, kilpailuja, arvontaa. Voit tuoda mukanasi jotakin yhteiseen nyyttäripöytään. Ke 5.2. klo 17.30 King`s Kids kokoontuu Piilolan srk-kodilla, Karhunpolku 2 N. Ke 5.2. ja 12.2. klo 16-17.30 pelikerho (sählykerho) KAO:n salissa. Ei ennakkoilmoittautumista. La 22.2. lasketteluretki Kasurilaan, Avalanche-tapahtumaan. Tied. ja ilm. olli-pekka.karjalainen@evl.fi, p. 044 738 4313 tai jouko.malinen@ evl.fi, p. 044 738 4312. Oheisohjelmaa: mm. Immanuel ja IM-boys konsertti ilmaiseksi. Seurakunta maksaa matkan. Lentiira: Perhekerho kokoontuu tiistaisin klo 10-11.30 Lentiiran kirkossa/srk-talolla. Päiväkerho 4-6 -vuotiaille kokoontuu torstaisin klo 10-12 Lentiiran kirkossa/srk-talolla. 5. sunnuntai loppiaisesta 9.2. klo 10 messu Iivantiiran srk-kodilla (l+s: Kupiainen, k: Puhakka). Kirkkokahvit ja Gideonien seurat. Kastettu: Elli Inkeri Piirainen. Kuollut: Tyyne Eeva Heikkinen 81 v., Toivo Eelis Vilmi 85 v. Lopetan PARTURI-KAMPAAMO parturi-kampaamo liikkeeni 7.2. Marjatta Juntunen VALAKONSERTTI Milan Heiskanen, Piano Arja Koriseva & Hannu Lehtonen Lapin sotilassoittokunta KUHMO, Kuhmo-talo To 6.2.2014 klo 19.00 Liput 15 ?, tuntia ennen ovelta Ennakkomyynti: Kuhmo-talo (Koulukatu 1) www.lipputoimisto.fi p. (08) 615 55451 www.puolustusvoimat.fi/sotilasmusiikki n i o tivi v n i i v o kk Muista muutoksista merkittävimpiä on lähes 30 prosentin korotus vanhempien tulorajoihin. Tämä koskee vain muualla kuin vanhempansa luona asuvia 18?19-vuotiaita toisen asteen opiskelijoita. He voivat saada opintorahan, kun vanhempien vuositulot ovat alle 73 200 euroa. Alle 18-vuotiaiden ja vanhempansa luona asuvien toisen asteen opiskelijoiden tulorajoja ei koroteta. Heillä vanhempien tulot estävät opintotuen saamisen, jos ne ovat vähintään 61 000 euroa vuodessa. kiittää Teitä kuluneista vuosista. Hy Opintotukeen tulee useita muutoksia lukuvuodeksi 2014?2015. Opintolainoja korotetaan 100 eurolla kuukaudessa, ja opintorahoihin tulee noin 1,3 prosentin indeksikorotus. Opiskelijat, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopintonsa, saavat näitä suuremmat korotukset opintorahoihinsa. Samalla heidän enimmäistukiaikansa kuitenkin lyhenee viidellä kuukaudella. Opintonsa aloittavan korkeakouluopiskelijan opintoraha on 1. elokuuta 2014 alkaen 335,32 euroa kuukaudessa ja aiemmin aloittanut saa enintään 301,89 euroa kuukaudessa. Muilla kuin korkeakouluopiskelijoilla opintorahan enimmäismäärä on 249,21 euroa kuukaudessa. Opintolainan perusmäärä on korotuksen jälkeen 400 euroa kuukaudessa. Lisäksi vuokralla asuva opiskelija voi saada opintotuen asumislisää enintään 201,60 euroa kuukaudessa. Hyvät asiakkaani,on aika Suomussalmella 3.?9.2.2014 ?©¶º©¸¹°³¥ YRLPDDQ K\YLQ 6XRPXVVDOPHOOH Kesätöitä visassa pärjäävälle Metsänomistajat, metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajien liitot ja MTK arpovat Metsävisan koulutason voittajien kesken 14 kesätyöpaikkaa eri puolilla Suomea. Palkallinen työ järjestetään kotipaikkakunnalta tai mahdollisimman läheltä kotipaikkaa 2. ? 13. kesäkuuta 2014 väliseksi ajaksi. Yläkoululaisten Metsävisa järjestetään keskiviikkona helmikuun 5. päivänä. Aiemmin Metsävisassa ei ole ollut kesätöitä tarjolla. ONNITTELUJA PÄIVYRI 7lQllQ RQ WLLVWDL KHOPLNXXWD $XULQNR QRXVHH NHOOR MD ODVNHH NHOOR $UPL 5RQMD .H - / 5XQHEHUJLQ SlLYl .DWVR WDUNHPSL RKMHOPD ZZZ \ODNDLQXX ? VLYXLOWD +\YLQYRLQWLYLLNNR OLQNLVW¦ 1LPLSlLYLllQ YLHWWlYlW 7L .DXSRLVVD N\OS\O¦VV¦ \P SDOMRQ K\YL¦ WDUMRXNVLD MD WDSDKWXPLD $VVHU 7R 7HUKL 7HLMD 7LLD 7HD 7HUKLNNL 3H 5LNX 5LNKDUG 3LHQHQ W\W|Q VXXUL SlLYl RONRRQ Wl\QQl ULHPXD QDXUXD MD ODXOXD SDOMRQ SlLYlQSDLVWHWWD /lPSLPlW RQQLWWHOXW Neealle Wl\WWlHVVlVL YXRWWD OOD lLWL LVl MD 1LNR VHNl PXPPXW MD XNLW /D /DLQD 6X 5DLMD 5DLVD Ilahduta ystävääsib onnittelulla Kuhmolaisessa 0D (OLQD (OOD (OOHQ (OQD 7L 7DOYLNNL 3lLYlQ PLHWHODXVH ,KPLQHQ HL YRL NRNR HOlPllQVl NXONHD SHLOL NlGHVVl $LYDU $QGUHMHY Soita p. 010 665 9017 tai laita sähköpostitse ilmoitukset.kuhmolainen@almamedia.fi
• KUHMOLAINEN Tiistaina 4. helmikuuta 2014 20 TELEVISIO TV ? TIISTAI 4.2. Mr Selfridge (12) TV1 tiistai 04.02.2014 Uusi sarja alkaa 1/20. Amerikkalainen liikemies saapuu Lontooseen perustaakseen sinne maailman suurimman ja komeimman tavaratalon. Yle TV1 rastetut morsiamet. 05.45 Aamusydämellä. 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 Kuningaskuluttaja. 10.00 Sydämen asialla (7). 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Jumalanpalvelus. 12.05 Mullin mallin (S). 13.20 Valtiopäivien avajaiset. 14.10 Arkistokuvia: Jussit on jaettu ja juhlittu (S). 14.20 Uutisvuosi. 14.30 Luontoretkellä: Oslovuonon salaisuudet. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Yle Oddasat. 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa. 15.50 A-studio. 16.20 Aarteenetsijät. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 Yle Uutiset. 17.08?17.54 Sydämen asialla (7). 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.25 Yle Uutiset sää. 18.30 Puoli seitsemän. 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan. 19.55 Yhteisvastuukeräys. 20.00 Prisma Studio. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 Mr Selfridge (12). 22.05 Politiikan nappula (S). 22.35 Prisma: Lihavuusepidemian syntipukit. 23.25 Yle Uutiset. 23.30?00.20 Va- 06.50 Nallen aamujuonto: Nallen aamu. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.2. 06.52 Aistit: Haju. 06.57 Ystäväkirja. 07.02 Timppa (S). 07.12 Prinsessalaulu. 07.15 Jessin kanssa (S). 07.26 Kaapo ja Late: Lohikäärmeasu (S). 07.33 Neppajymykerho. 07.39 Ritari Mikke (S). 07.54 Franklin ja ystävät (S). 08.17 Kaapo (S). 08.41 Late lammas (S). 08.50 Pat & Stan (S). 09.00 Terveyttä lautaselta. 09.30 Yle Uutiset Uusimaa. 09.40 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi. 09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi. 10.00 Yle Uutiset Häme. 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi. 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi. 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa. 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi. 10.50 Oddasat. 11.05 Tuntematon Norja. 11.35 Silikonisukupolvi. 12.05 Menestyksen hinta. 12.35 Menestyksen hinta. 13.05 Luontoretkellä: Luonnon sininen hetki. 13.35 Julkkis lapsenvahtina. 14.15 Satuhäät. 15.05 Rintheessä. 15.35 McLeodin tyttäret (7). 16.20?16.23 Naurupa- Yle TV2 lat (S). 16.30 Tumpelot. 16.31 Pok ja Mok (7). 16.38 Viidakkojytä (7). 16.44 Martine (7). 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 Yle Uutiset minuutissa. 18.02 McLeodin tyttäret (7). 18.45?18.51 Kerrostaloelämää (7). 19.00 Yle Uutiset alueeltasi. 19.10 Yle Uutiset. 19.16 Urheiluruutu. 19.20 Yle Uutiset Suora linja. 19.30 Rintheessä. 20.00 Uusi päivä (S). 20.30?20.54 Siskonpeti (7). 21.00 Ajankohtainen kakkonen. 21.50 Yle Uutiset. 22.00 Urheiluruutu. 22.05 Shanghai Knights (12). 23.55?00.25 Rintheessä. MTV3 05.30 Aamusää. 06.25 Huomenta Suomen avaus. 06.35 Studio55. ?. 07.00 Huomenta Suomi. 09.05 Studio55.?. 09.30 Huomenta Suomen Uutiset. 09.40 Mitä tänään syötäisiin?. 09.45 Sydänmailla (S). 10.40 Emmerdale (S). 11.10 Emmerdale (S). 11.40?12.35 Lääkärit. 14.05 Alueellinen sääennuste. 14.10 Grand Designs ? unelma-asunnot. 15.10 Mitä tänään syötäisiin?. 15.15 Kerran lapsi, aina lapsi (7). 15.45 Kerran lapsi, aina lapsi (7). 16.15 Suomen surkein kuski. 17.15 Uutiset. 17.20 Päivän sää. 17.25 Kauniit ja rohkeat (S). 17.55 Mitä tänään syötäisiin?. 18.00 Emmerdale (S). 18.30 Emmerdale (S). 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.30 Salatut elämät (S). 20.05 Pientä pintaremonttia. 21.00 Kohde (12). 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 Pukumiehet (12). 23.35 666 Park Avenue (16). 00.35 Luuserit (12). 01.05?05.30 Eurojahti. Nelonen 05.00?06.00 Älypää-TV. 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-MikäMaan merirosvot (S). 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7). 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S). 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S). 08.15 Muuttajat. 08.45 Yllätyskokki Niki. 09.15 Reissussa lasten kanssa. 09.50 Onni Extreme. 10.20?10.50 Sisustuskaksoset. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.20 Hulluna häämekkoihin. 13.50 Sisustuskaksoset. 14.20 Yllätyskokki Niki. 14.50 Tyyliä vai ei. 15.50 Supernanny (7). 16.55 Frasier (S). 17.25 Matkaoppaat. 17.55 Himohamstraajat (7). 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 Farmi (S). 19.30 Matkaoppaat. 20.00 MasterChef Suomi. 20.57 Keno. 21.00 Holmes NYC (12). 22.00 Criminal Minds: Epäilyksen alla. 23.00 Farmi (S). 23.30 Californication (12). 00.05 Frasier (S). 00.35 Holmes NYC (12). 01.35 Dr. Phil (S). 02.25 Start!. 02.55?05.00 Älypää-TV. Sub 06.00 SubChat. 06.30 Eurojahti. 09.25 Eastenders (S). 10.00?10.55 Lemmen viemää (7). 13.55 Myytinmurtajat. 14.55 Gordon kokkaa tykimmin. 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat. 16.25 Eastenders (S). 17.00 Lemmen viemää (7). 18.00 Ensisilmäyksellä (S). 18.30 Dieetit vaihtoon!. 19.30 Mutsi (S). 20.00 Simpsonit (7). 20.30 Rillit huurussa (S). 21.00 112. 22.00 Sleepy Hollow (12). 23.00 Mutsi (S). 23.30 Nikita (16). 00.30 Bones (7). 01.25 Rikos ratkaistu. 02.25 Eurojahti. 04.00?06.00 SubChat. TV ? KESKIVIIKKO 5.2. Yle TV1 Historia: Hrustsev Amerikassa TV1 keskiviikko 05.02. klo 19.00. Käynti yhdysvalloissa syksyllä 1959 oli yksi hänen elämänsä kohokohtia. 05.55 Puoli seitsemän. 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 MOT: Vainoajien kurinpalautus. 10.00 Sydämen asialla (7). 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta. 11.00?11.05 Yle Uutiset. 11.45 Sven Tuuva (7). 14.00 Valtiopäivien avauskeskustelu. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 Yle Uutiset. 17.08 Sydämen asialla (7). 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.25 Yle Uutiset sää. 18.30 Puoli seitsemän. 19.00 Historia: Hrustsov Amerikassa. 20.00 Akuutti. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.05 A-studio. 21.55 Keskiviikon ravisuora. 22.00 Top of the Lake (16). 23.00 Yle Uutiset. 23.05?23.59 Ulkolinja: Sri Lankan kuoleman kentät (16). Yle TV2 06.50 PIKKU KAKKONEN: Katti Matikaisen aamu. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.2. 06.52 Babar ja Badun seikkailut (S). 07.06 Ystäväni Ronja. 07.12 Tiketi Tok (S). 07.25 Lauran tähti: Tohtori Laura (S). 07.39 Nallepaini. 07.41 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S). 07.54 Muumilaakson tarinoita (S). 08.17 Kaapo (S). 08.41 Late lammas (S). 08.50 Pat & Stan (S). 09.00 Elämäni eläimet. 09.30 Yle Uutiset Uusimaa. 09.40 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi. 09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi. 10.00 Yle Uutiset Häme. 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi. 10.20 Yle Uutiset ItäSuomi. 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa. 10.40 Yle Uutiset PohjoisSuomi. 10.50?11.05 Oddasat. 12.35 Menestyksen hinta. 13.05 Hymy Pyllyyn. 13.35 Julkkis lapsenvahtina. 14.15 Ajankohtainen kakkonen. 15.05 Rintheessä. 15.35 McLeodin tyttäret (7). 16.20?16.24 Naurupalat (S). 16.30 Galaxi. 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 Yle Uutiset minuutissa. 18.02 McLeodin tyttäret (7). 18.45? 18.52 Kerrostaloelämää (7). 19.00 Yle Uutiset alueeltasi. 19.10 Yle Uutiset. 19.16 Urheiluruutu. 19.20 Yle Uutiset Suora linja. 19.30 Rintheessä. 20.00 Uusi päivä (S). 20.30 Koistiset lennossa (S). 20.40?21.50 Jälkilämpö (12). 22.05?22.00 Yle Uutiset. 22.20?22.05 Urheiluruutu. 22.25 Senna. 23.45 Silminnäkijä: Ruokaa roskiin. 00.15?00.43 Rintheessä. päiväonnittelu: 6.2. 06.52 Kikattava Kakkiainen (S). 06.58 Kyllä Kasper osaa (S). 07.04 Possu Pallero (S). 07.15 Vertailuruutu. 07.20 Lilli ja kukkaisystävät (S). 07.31 Mikko Mallikas (S). 07.44 Neppajymykerho. 07.52 Muumilaakson tarinoita (S). 08.15 Kaapo (S). 08.40?08.50 Late lammas (S). 08.55 Yötyössä. 09.25 Extremen maailma. 09.50 Sotshin olympiakisat. 10.55 Ravintola kaltereiden takana. 11.25 Extremen maailma. 11.50?12.55 Sotshin olympiakisat. 13.00 Extremen maailma. 13.15 Sportmagasinet. 13.45 Sotshin olympiakisat. 14.50 Tartu Mikkiin. 15.40 McLeodin tyttäret (7). 16.25 Naurupalat (S). 16.29 Galaxi. 16.30 Kesäleiri (7). 16.45 Mimun maailma (7). 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 Sotshin olympiakisat. 19.00 Yle Uutiset alueeltasi. 19.10 Yle Uutiset. 19.16 Urheiluruutu. 19.20? 20.55 Sotshin olympiakisat. 21.00 Siskonpeti (7). 21.25 Kimmo (12). 21.50 Yle Uutiset. 22.00 Urheiluruutu. 22.05 Game of Thrones (16). 23.05 Hubotit ? melkein ihmisiä (16). 00.00 Hubotit ? melkein ihmisiä (16). 01.05?01.55 Mis?ts (16). MTV3 05.30 Aamusää. 06.25 Huomenta Suomen avaus. 06.35 Studio55.?. 07.00 Huomenta Suomi. 09.05 Studio55.?. 09.30 Huomenta Suomen Uutiset. 09.40 Mitä tänään syötäisiin?. 09.45 Sydänmailla (S). 10.40 Emmerdale (S). 11.10 Emmerdale (S). 11.40?12.35 Lääkärit. 14.05 Alueellinen sääennuste. 14.10 Pomo piilossa UK. 15.15 Mitä tänään syötäisiin?. 15.20 Perhe 2.0 (S). 15.45 Perhe 2.0 (S). 16.15 Kaappaus keittiössä. 17.15 Uutiset. 17.20 Päivän sää. 17.25 Kauniit ja rohkeat (S). 17.55 Mitä tänään syötäisiin?. 18.00 Emmerdale (S). 18.30 Emmerdale (7). 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.30 Salatut elämät (7). 20.05 Erilaiset äidit. 21.00 C.S.I. (16). 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 Viking Lotto ja Jokeri. 22.30 MTV Sport Uutiset. 22.40 Rikoksista pahin (16). 23.40 Fringe ? rajamailla Nelonen 05.00?06.00 Älypää-TV. 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-MikäMaan merirosvot (S). 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7). 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S). 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S). 08.15 Muuttajat. 08.45 Yllätyskokki Niki. 09.15 Reissussa lasten kanssa. 09.50 Hulluna häämekkoihin. 10.20?10.50 Sisustuskaksoset. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.20 Hulluna häämekkoihin. 13.50 Sisustuskaksoset. 14.20 Yllätyskokki Niki. 14.50 Tyyliä vai ei. 15.50 Supernanny (7). 16.55 Frasier (S). 17.25 Matkaoppaat. 17.55 Himohamstraajat. 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 Farmi (S). 19.30 Matkaoppaat. 20.00 Tervetuloa kotiin. 20.57 Keno. 21.00 Under the Dome (12). 22.00 Hyvät ja huonot uutiset. 23.00 Farmi (S). 23.30 Dexter (16). 00.35 Frasier (S). 01.05 Criminal Minds: Epäilyksen alla. 02.00 Dr. Phil (12). 02.55 Dr. Phil Sub 06.00 SubChat. 06.30 Eurojahti. 09.25 Eastenders (S). 10.00?10.55 Lemmen viemää (7). 13.55 Myytinmurtajat. 14.55 Kiinteistöjen kuningas. 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat. 16.25 Eastenders (S). 17.00 Lemmen viemää (7). 18.00 Ensisilmäyksellä (12). 18.30 Kurjat kuppilat USA. 19.30 Isän tyttö (S). 20.00 Simpsonit (7). 20.30 Miehen puolikkaat (S). 21.00 Muodin huipulle. 22.00 Viikingit (16). 23.00 Isän tyttö (S). 23.25 Vampyyripäiväkirjat (12). 00.20 Bones (12). 01.15 Rikos ratkaistu. 02.05 Eurojahti. 04.00?06.00 SubChat. TV ? TORSTAI 6.2. Yle TV1 Anja, tule kotiin (7) TV1 torstai 06.02. klo 12.55. (Suomi 1944, 69?). O: Toivo Särkkä. N: Helena Kara, Eino Kaipainen, Sasu Haapanen, Assi Nortia, Risto Veste. 05.55 Puoli seitsemän. 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 Akuutti. 10.00 Sydämen asialla (7). 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Puoli seitsemän. 11.35 Astudio. 12.25 Prisma Studio. 12.55 Anja, tule kotiin (7). 14.05?14.55 :: Erilainen aurinkomatka. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Yle Oddasat. 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa. 16.00 Eduskunnan kyselytunti. 16.55 Novosti Yle. 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 Yle Uutiset. 17.08 Sydämen asialla (7). 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.25 Yle Uutiset sää. 18.30 Puoli seitsemän. 19.00 Downton Abbey (12). 20.05 Kuningaskuluttaja. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.05 A-studio: Talk. 22.00 Ulkolinja: Keski-Afrikka kuohuu. 22.55 Yle Uutiset. 23.00? 00.40 Hiljainen todistaja (16). Yle TV2 06.50 Neposen aamu. 06.51 Nimi- MTV3 05.30 Aamusää. 06.25 Huomenta Suomen avaus. 06.35 Studio55.?. 07.00 Huomenta Suomi. 09.05 Studio55.?. 09.30 Huomenta Suomen Uutiset. 09.40 Mitä tänään syötäisiin?. 09.45 Sydänmailla (7). 10.40 Emmerdale (S). 11.10 Emmerdale (7). 11.40?12.35 Lääkärit. 14.05 Alueellinen sääennuste. 14.10 Koko Britannia leipoo. 15.15 Mitä tänään syötäisiin?. 15.20 Middle (S). 15.45 Jamie Oliverin helpot herkut. 16.15 Erilaiset äidit. 17.15 Uutiset. 17.20 Päivän sää. 17.25 Kauniit ja rohkeat (S). 17.55 Mitä tänään syötäisiin?. 18.00 Emmerdale (S). 18.30 Emmerdale (S). 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.30 Salatut elämät (S). 20.05 Maajussille morsian. 21.00 Tappajan näköinen mies (12). 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 Kultapoika (12). 23.35 Löytäjä (12). 00.35?05.30 Eurojahti. Nelonen 05.00?06.00 Älypää-TV. 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-MikäMaan merirosvot (S). 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7). 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S). 07.55 Chuckin ja ystävien seikkailut (S). 08.10 Muuttajat. 08.40 Yllätyskokki Niki. 09.10 Reissussa lasten kanssa. 09.50 Hulluna häämekkoihin. 10.20?10.50 Sisustuskaksoset. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.20 Hulluna häämekkoihin. 13.50 Sisustuskaksoset. 14.20 Yllätyskokki Niki. 14.50 Tyyliä vai ei. 15.50 Supernanny (7). 16.55 Frasier (S). 17.25 Matkaoppaat. 17.55 Tervetuloa kotiin. 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 Farmi (7). 19.30 Matkaoppaat. 20.00 Maaginen Criss Angel (7). 20.57 Keno. 21.00 Criminal Minds ? FBI-tutkijat (16). 22.00 Toimintatorstai: Until Death ? kosto tai kuolema (16). 00.00 Farmi (7). 00.30 Frasier (S). 01.00 Metcalfe: Lupaus (16). 02.45?05.00 Älypää-TV. Sub 06.00 SubChat. 06.30 Eurojahti. 09.25 Eastenders (S). 10.00?10.55 Lemmen viemää (7). 13.55 Myytinmurtajat. 14.55 Pieniä ihmeitä. 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat. 16.25 Eastenders (S). 17.00 Lemmen viemää (7). 18.00 Ensisilmäyksellä (12). 18.30 Muodin huipulle. 19.25 Pilanpäiten. 19.30 Tyhjätaskut (7). 20.00 Simpsonit (7). 20.30 Miehen puolikkaat (S). 21.00 Arrow (12). 22.00 Revolution (16). 23.00?23.35 Entourage (12). 23.00 C.S.I. Miami (16). 23.35 Tyhjätaskut (7). 00.05 Kolme miestä ja tyttö (7). 00.35 Bones (7). 01.30 Rikos ratkaistu. 02.20 Eurojahti. 04.00? 06.00 SubChat. TV ? PERJANTAI 7.2. Strada TV1 perjantai 07.02. klo 21.30. Strada kertoo kulttuurin ilmiöistä kylmän viileästi rakkaudella, anarkistisesti ja kumartelematta. Strada löytää uudet virtaukset ja möyhii ilmiöitä kriittisesti. Yle TV1 Yle TV2 05.55 Puoli seitsemän. 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 Aarteenetsijät. 10.00 Sydämen asialla (7). 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Puoli seitsemän. 11.35 A-studio: Talk. 12.30 Vuosien takaa nykypäivään. 13.00 Onnenpotku (7). 14.35 Euroopan viimeiset tunturipeurat. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Yle Oddasat. 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa. 15.55 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 Yle Uutiset. 17.08 Sydämen asialla (7). 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.25 Yle Uutiset sää. 18.30 Puoli seitsemän. 19.00 Hakekaa kätilö! (12). 20.00 Pressiklubi. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 A-studio. 21.30 Strada. 22.00 Inhimillinen tekijä. 22.50 Yle Uutiset. 22.55?00.25 Rakastuneita naisia (16). 06.50 PIKKU KAKKONEN: Katti Matikaisen aamu. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.2. 06.52 Sukkapyykkiä (S). 06.56 Matikkahirviöt (S). 07.08 Sirkus Temppula. 07.13 Aamuruno. 07.16 Kim ja Kai (S). 07.24 Kasper ja Liisa (S). 07.36 Onnea on. 07.38 Pikku Kakkosen posti. 07.43 Max ja Meeri (S). 07.54 Muumilaakson tarinoita (S). 08.17 Puu Fu Tom (S). 08.38 Sirkustelua. 08.50 Pat & Stan (S). 09.00 Silikonisukupolvi. 09.30 Yle Uutiset Uusimaa. 09.40 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi. 09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi. 10.00 Yle Uutiset Häme. 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi. 10.20 Yle Uutiset ItäSuomi. 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa. 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi. 10.50 Oddasat. 11.05 Luontoretkellä: Luonnon sininen hetki. 11.35 Elämäni eläimet. 12.05 Menestyksen hinta. 12.35 Menestyksen hinta. 13.05?13.35 Strömsön talkoot. 13.45 Kätilöt. 14.15 Tartu Mikkiin: Jatkot. 15.05?16.15 Luontoretkel- lä: Kohti pohjoisnapaa. 16.20?16.24 Naurupalat (S). 16.29 Galaxi. 16.30 Hemmot (S). 16.32 Jenni (7). 17.00 Pikku Kakkonen. 17.30 Sotshin olympiakisat. 18.00 Sotshin olympiakisat: Avajaiset. 21.00 Sotshin olympiakisat. 21.50 Yle Uutiset. 22.00 Tartu Mikkiin. 22.50 Kova laki: Erikoisyksikkö (16). 23.30 Mis?ts (16). 00.18? 00.41 Hung (16). MTV3 05.30 Aamusää. 06.25 Huomenta Suomen avaus. 06.35 Studio55.?. 07.00 Huomenta Suomi. 09.05 Studio55.?. 09.30 Huomenta Suomen Uutiset. 09.40 Mitä tänään syötäisiin?. 09.45 Sydänmailla (7). 10.40 Emmerdale (S). 11.10 Emmerdale (S). 11.40?12.35 Lääkärit. 14.05 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste. 14.10 Farm Kings. 15.10 Mitä tänään syötäisiin?. 15.15 Mike & Molly (S). 15.45 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat. 16.15 Maajussille morsian. 17.15 Uutiset. 17.20 Päivän sää. 17.25 Kauniit ja rohkeat (S). 17.55 Mitä tänään syötäisiin?. 18.00 Emmer- dale (S). 18.30 Emmerdale (S). 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.30 Salatut elämät (S). 20.05 Uuno Turhapuron veli (S). 21.30 Pulttibois (S). 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 Dallas (12). 23.35 Chicagon laki (16). 00.35 Eurojackpot ja Jokeri. 00.40?06.00 Eurojahti. Nelonen 05.00?06.00 Älypää-TV. 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-MikäMaan merirosvot (S). 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7). 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S). 07.55 Chuckin ja ystävien seikkailut (S). 08.10 Muuttajat. 08.40 Yllätyskokki Niki. 09.15 Reissussa lasten kanssa. 09.50 Hulluna häämekkoihin. 10.20? 10.50 Sisustuskaksoset. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.20 Hulluna häämekkoihin. 13.50 Sisustuskaksoset. 14.20 Yllätyskokki Niki. 14.50 Tyyliä vai ei. 15.50 Supernanny (7). 16.55 Frasier (S). 17.25 Matkaoppaat. 17.55 Maaginen Criss Angel (7). 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 Hauskat kotivideot. 20.00 The Voice of Finland. 21.25 Keno. 21.30 Elokuva: End of Days (16). 23.55 Elokuva: The Wackness ? Poutapilvikesä (16). 02.00 Frasier (S). 02.30 Falling Skies (16). 03.25?05.00 Älypää-TV. Sub 06.00 SubChat. 06.30 Eurojahti. 09.25 Eastenders (S). 10.00?10.55 Lemmen viemää (7). 13.55 Myytinmurtajat. 14.55 Mallitoimisto. 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat. 16.25 Eastenders (S). 17.00 Lemmen viemää (7). 18.00 Ensisilmäyksellä (7). 18.30 Tunteet pelissä (12). 19.20 Pilanpäiten. 19.30 Kolme miestä ja tyttö (7). 20.00 Simpsonit (7). 20.30 Miehen puolikkaat (S). 21.00 Perhe on painajainen (12). 23.05 C.S.I. Miami (16). 00.00 30 Rock (S). 00.30 Eurojackpot ja Jokeri. 00.35 Sleepy Hollow (12). 01.30 Grimm (16). 02.25 Eurojahti. 04.00?06.00 SubChat.
• Tiistaina 4. helmikuuta 2014 KUHMOLAINEN 21 TV ? LAUANTAI 8.2. Midsomerin murhat (12) TV1 lauantai 08.02.2014 Aaveratsastaja 2/2. Köyhtyneen aatelissuvun kartanon herruudesta käydään henkien taistelua, samalla kun päätön ratsumies vie yhä uusia uhreja. Yle TV1 Yle TV2 08.00 Yle Uutiset. 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Ylen aamu-tv. 10.00 Yle Uutiset. 10.05 Ykkösaamu. 10.45 YleLeaks. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Pisara. 11.10 Tohtori Kleistin perhe (7). 12.00 Pressiklubi. 12.30 Flåmin maisemarautatie. 13.30 Dokumenttiprojekti: Keinolumikylä. 14.25?14.55 Tuuli sydämessäni. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Vielä virtaa (S). 15.40 Tarinateltta. 15.55 Prisma: Lihavuusepidemian syntipukit. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 Yle Uutiset. 17.10 Ravisuoran 16 hevosta. 18.00 Yle Uutiset. 18.10 Yhteisvastuukeräys. 18.15 Toisenlaiset frendit. 18.45?19.35 Avara luonto: Galapagos. 19.40 Midsomerin murhat (12). 20.30 Yle Uutiset. 20.50 Urheiluruutu. 21.15 YleLeaks. 21.30 Uutisvuoto. 22.00 Ylikomisario Morse (12). 23.45?00.40 Terrorismin vaiheet. 07.45 PIKKU KAKKONEN. 07.46 Nimipäiväonnittelu: 8.2. 07.47 Harri ja dinot (S). 08.09 Pikku Kakkosen posti. 08.16 Lasten musiikkiestradi. 08.20 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S). 08.36 Viidakkokirja (7). 08.47 Viidakkokirja (7). 09.00 Galaxi. 10.00 Galaxin mestari: Lentismestari. 10.30 Sotshin olympiakisat: 1. kilpailupäivä. 13.00 Sotshin olympiakisat: 1. kilpailupäivä. 16.00 Sotshin olympiakisat: 1. kilpailupäivä. 18.30 Sotshin olympiakisat: 1. kilpailupäivä. 21.30 Sotshin olympiakisat: 1. kilpailupäivä. 21.50 Yle Uutiset. 22.00 Yleisurheilua : Hallimaaottelu. 23.45 The Wire (16). 00.46?01.33 Mis?ts (16). Cosmos ? salattu luonto. 11.55 Salatut elämät (S). 12.25 Salatut elämät (S). 12.55 Salatut elämät (7). 13.25 Jamie Oliverin helpot herkut. 13.55 Pilanpäiten. 14.05 Pilanpäiten. 14.15 Pokémon: Valkoinen ? Victini ja Zekrom (7). 16.10 Top Gear USA. 17.10 Tuhkimotarina 3 (7). 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.10 MTV Sport Uutiset. 19.30 Putous. 21.00 Selviytyjät. 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.10 Päivän sää. 22.15 Lotto ja Jokeri. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.40 Hamilton: kansakunnan puolesta (16). 00.45 Broadchurch (12). 01.40?06.00 Eurojahti. Eläinten ABC. 15.55 Waverly Placen velhot (7). 16.25 Hauskat eläinvideot. 16.55 Farmi (S). 17.25 Farmi (S). 17.55 Farmi (S). 18.25 Farmi (7). 18.55 HS-uutiset. 18.58 HSsää. 19.00 Holmes NYC (12). 20.00 Hauskat kotivideot. 20.57 Keno. 21.00 Elokuva: 007 ? Hänen majesteettinsa salaisessa palvelussa (16). 23.45 Under the Dome (12). 00.45 Elokuva: Vapaata riistaa (16). 03.05 Dexter (16). 04.10?05.00 Älypää-TV. (16). 23.10 C.S.I. Miami (16). 00.10 Viikingit (16). 01.10 Smallville (16). 02.10 Rikos ratkaistu. 03.10?06.00 Eurojahti. Sub 06.00?07.05 Eurojahti. 08.05 Ystävien kylä (S). 08.20 Maija Mehiläinen (S). 08.35 Katti kaiken tietää! (S). 09.00 INK ? Ihmenappuloiden kerho (S). 09.30 Maantiekiitäjä (S). 09.55 Kung Fu Panda (7). 10.20?11.25 05.00?05.35 Älypää-TV. 08.05 Pound Puppies (S). 08.30 Elixir. 09.00 Elixir Sport. 09.30 Start!. 10.00 Unelmien talo. 10.30 Supernanny (7). 11.30 Matkaoppaat. 11.55 Matkaoppaat. 12.25 Matkaoppaat. 12.50 Matkaoppaat. 13.20 Koiralle koti. 14.25 Eläintarhassa tapahtuu. 14.55 Merieläinten pelastajat. 15.25 06.00?08.00 Eurojahti. 11.00 Ben ja Kate (7). 11.30 Rasittavat tyttäret (S). 12.00 Whitney (7). 12.30 Perhe 2.0 (7). 13.00 Kerran lapsi, aina lapsi (S). 13.30 Middle (S). 14.00 Middle (S). 14.30 Bestikset (S). 15.00 Kreisiä menoa. 15.30 Näin tehtiin Risto Räppääjä ja liukas Lennart. 16.00 Ylläs ? huipulla tuulee. 16.55 Beverly Hillsin panttilainaamo. 17.25 Suurperhe Bates. 18.00 Masterchef USA. 18.55 Pilanpäiten. 19.10 Suomen surkein kuski. 20.05 Top Gear Top Fails. 21.00 Spesialisti Yle TV1 Yle TV2 MTV3 Nelonen Sub 08.00 Yle Uutiset. 08.05 Avara luonto: Galapagos. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Aamusydämellä. 09.45 Arjen huimapäät: Nuohooja. 09.55 Yle Uutiset. 10.00 Unelma Ruotsista. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna. 11.15 Tohtori Kleistin perhe (7). 12.05 Strada. 12.35 Köyhyys ? miksi?: Aurinkoenergiaäidit. 13.30 Akuutti. 14.00 Toisenlaiset frendit. 14.30 A-studio. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Vielä virtaa (S). 15.40 Hevosvoimia. 15.50 Historia: Hrustsov Amerikassa. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 Yle Uutiset. 17.10 Inhimillinen tekijä. 18.00 Yle Uutiset. 18.10 Yhteisvastuukeräys. 18.15 Aarteenetsijät. 18.45 Kettu (12). 19.45 Arto Nyberg. 20.30 Yle Uutiset. 20.45 Urheiluruutu. 21.05 Kotikatsomo: Kansan mies (7). 21.50 Aurelio Zenin tutkimuksia (12). 23.20 YleLeaks. 23.35?00.15 Ykkösaamu. 07.30 PIKKU KAKKONEN. 07.31 Nimipäiväonnittelu: 9.2. 07.32 Timppa (S). 07.43 Kimmo Kuu. 08.03 Sasu (S). 08.17 Musarullaa!. 08.45 Sotshin olympiakisat: 2. kilpailupäivä. 11.15 Sotshin olympiakisat: 2. kilpailupäivä. 14.00 Sotshin olympiakisat: 2. kilpailupäivä. 16.30 Sotshin olympiakisat: 2. kilpailupäivä. 18.00 Sotshin olympiakisat: 2. kilpailupäivä. 18.40 Yle Uutiset. 18.45 Sotshin olympiakisat: 2. kilpailupäivä. 21.00 Sotshin olympiakisat: 2. kilpailupäivä. 22.00 Yle Uutiset. 22.10 Strike Back (16). 22.55 The Wire (16). 23.55 Siskonpeti (7). 00.20 Kimmo (12). 00.45?01.35 Mis?ts (16). 06.00?07.00 Eurojahti. 08.00 Ystävien kylä (S). 08.15 Maija Mehiläinen (S). 08.30 Mia ja minä (S). 08.55 INK ? Ihmenappuloiden kerho (S). 09.25 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7). 09.50 Tom ja Jerry (7). 10.15 Angry Birds Toons (S). 10.20 Erilaiset äidit. 11.20 Maajussille morsian. 12.20 Salatut elämät (S). 12.50 Salatut elämät (S). 13.20 Sydänjää (S). 14.20 Menestyksen takana. 15.25 Pilanpäiten. 15.40 Big Fat Liar ? Valehtelija (7). 17.25 Putous. 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.10 MTV Sport Uutiset. 19.30 Ystävänpäivä (S). 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.15 Viikon sää. 22.20 MTV Sport Uutiset. 22.35 Americans (12). 00.00 Valitut (12). 01.00?05.30 Eurojahti. 05.00?05.35 Älypää-TV. 08.05 Pound Puppies (S). 08.30 Jaksa paremmin. 09.00 Tervetuloa kotiin. 10.00 SM-liigan viikkomakasiini. 10.30 Elixir. 11.00 Elixir Sport. 11.30 Eläintarhassa tapahtuu. 12.00 Merieläinten pelastajat. 12.30 Koiralle koti. 13.40 Hauskat eläinvideot. 14.10 Vaaleanpunainen pantteri (S). 14.15 Vaaleanpunainen pantteri (S). 14.25 Dr. Phil (S). 15.25 Huippumalli haussa. 16.25 Maaginen Criss Angel (7). 17.25 The Voice of Finland. 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 MasterChef Suomi. 20.00 Farmi (S). 20.57 Keno. 21.00 Elokuva: Hugo (7). 23.30 SM-liigan viikkomakasiini. 00.00 Big Love (12). 01.10 4D: Isäni on raskaana (S). 02.10?05.00 Älypää-TV. 06.00?08.00 Eurojahti. 11.00 Simpsonit (7). 11.30 Simpsonit (7). 12.00 Simpsonit (7). 12.30 Simpsonit (7). 13.00 Simpsonit (7). 13.30 Simpsonit (7). 14.00 Farm Kings. 15.00 Masterchef USA. 16.00 Face. 17.00 Salattu sisar (7). 17.55 Valehtelevat viettelijät (12). 18.50 Pilanpäiten. 19.05 Muodin huipulle. 20.00 Myytinmurtajat. 21.00 Skeleton Key (16). 23.05 Grimm (16). 00.05 Revolution (16). 01.05 Supernatural (16). 02.05 Rikos ratkaistu. 03.05? 06.00 Eurojahti. 23.10 Yle Uutiset. 23.15?00.05 Elävä vai kuollut?. MTV3 Nelonen Sub 05.30 Aamusää. 06.25 Huomenta Suomen avaus. 06.35 Studio55. ?. 07.00 Huomenta Suomi. 09.05 Studio55.?. 09.30 Huomenta Suomen Uutiset. 09.40 Mitä tänään syötäisiin?. 09.45 Sydänmailla (7). 10.40 Emmerdale (S). 11.10 Emmerdale (S). 11.40?12.35 Lääkärit. 14.05 Alueellinen sääennuste. 14.10 Selviytyjät. 15.05 Mitä tänään syötäisiin?. 15.10 Whitney (7). 15.40 Putous. 17.15 Uutiset. 17.20 Päivän sää. 17.25 Kauniit ja rohkeat (S). 17.55 Mitä tänään syötäisiin?. 18.00 Emmerdale (S). 18.30 Emmerdale (S). 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.30 Salatut elämät (S). 20.05 Suomen surkein kuski. 21.00 Panttivangit (16). 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 Rizzoli & Isles (12). 23.35 Vihjeet hukassa (7). 00.35 Louie (12). 01.05?05.30 Eurojahti. 05.00?06.00 Älypää-TV. 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-MikäMaan merirosvot (S). 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7). 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (7). 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S). 08.15 Muuttajat. 08.45 Yllätyskokki Niki. 09.15 Reissussa lasten kanssa. 09.50 Hulluna häämekkoihin. 10.20? 10.50 Sisustuskaksoset. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.20 Hulluna häämekkoihin. 13.50 Sisustuskaksoset. 14.20 Yllätyskokki Niki. 14.50 Tyyliä vai ei. 15.55 Hurja remontti. 16.55 Frasier (S). 17.25 Farmi (S). 18.25 Deittikamera (7). 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 Farmi (S). 19.30 Matkaoppaat. 20.00 Huippumalli haussa. 20.57 Keno. 21.00 Elokuva: Ladykillers (12). 23.10 Farmi (S). 23.40 Frasier (S). 00.10 Deittikamera (7). 00.40 Näkijä (7). 01.40 Näkijä (12). 02.35 Mad Men (12). 03.30 Dr. Phil (12). 04.20?05.00 Älypää-TV. 06.00 SubChat. 06.30 Eurojahti. 09.25 Eastenders (S). 10.00?10.55 Lemmen viemää (7). 13.55 Myytinmurtajat. 14.55 Beverly Hillsin panttilainaamo. 15.25 Suurperhe Bates. 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat. 16.25 Eastenders (S). 17.00 Lemmen viemää (7). 18.00 Ensisilmäyksellä (12). 18.30 Beverly Hillsin panttilainaamo. 19.00 Suurperhe Bates. 19.30 Lähiöunelmia (7). 20.00 Simpsonit (7). 20.30 Rillit huurussa (S). 21.00 A-Team (12). 23.20 Lähiöunelmia (7). 23.50 112. 00.40 Bones (12). 01.35 Vaarallinen totuus (16). 02.30 Eurojahti. 04.00?06.00 SubChat. 17.30?19. Toiminnallinen ilta 5-11 -vuotiaille. Risto Räppääjä ja Liukas Lennart -S- pe 18.00, la ja su 14.00 ja 16.00, ma 18.00. The Wolf of Wall Street. (K16) Ke 5.2. klo 19.45. MTV3 Nelonen TV ? SUNNUNTAI 9.2. MTV3: UUSI SARJA ALKAA! Americans. 9.2. klo 22.35 Elizabeth (Keri Russell) ja Philip Jennings (Matthew Rhys) ovat tuikitavallinen Washingtonin lähiöalueella asuva pariskunta. Näin siis ainakin muiden silmissä, sillä todellisuudessa he ovat KGB:n vakoojia. TV ? MAANANTAI 10.2. Yle TV1 Nelonen: Yllätyskokki Niki 10.02.2014 14:20 Ravintolan vapaapäivä. Keittiömestari Lintsi järjestää yllätysjuhlat poikaystävälleen Samille omassa ravintolassaan. 05.55 Puoli seitsemän. 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 Strada. 10.00 Sydämen asialla (7). 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Puoli seitsemän. 11.35 Arto Nyberg. 12.20 Kuinka nainen sai housut. 12.30 Halal-tv ? kansankodin kriitikot. 13.00 Irmeli seitsentoistavuotias (7). 14.20 Yhteisvastuukeräys. 14.25 Yhdistys jäsenpulassa. 14.55 Pisara. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Yle Oddasat. 15.15 Ylen aamutv: Tänään otsikoissa. 15.45 Ihminen ja yhteiskunta. 16.15 Kuningaskuluttaja. 16.40 Novosti Yle. 16.45 Yle Uutiset viittomakielellä. 16.50 Yle Uutiset. 17.00 Sotshin olympiakisat: 3. kilpailupäivä. 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.25 Yle Uutiset sää. 18.30 Uutisvuoto. 19.00 Prisma: Voyager aurinkokunnan rajalla. 19.50 Unohtuneet rikokset. 20.00 MOT. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 A-studio. 21.30 Dokumenttiprojekti: Ekopolis. 22.25 Kotikatsomo: Kansan mies (7). Yle TV2 06.45 PIKKU KAKKONEN: Jyrkin ja Neposen aamu. 06.46 Nimipäiväonnittelu: 10.2. 06.47 Ystävykset (S). 06.53 Samu ja Salla (S). 07.05 Nelli ja Iiro (S). 07.12 Jokeri Pokeri Box. 07.17 Oiva-nallen oivallukset (S). 07.26 Närpiäiset (S). 07.37 Kuminakuja 19 (S). 07.47 Muumilaakson tarinoita (S). 08.10 Musarullaa!. 08.34 Late lammas (S). 08.45 Sotshin olympiakisat: 3. kilpailupäivä. 10.15 Sotshin olympiakisat: 3. kilpailupäivä. 12.30 Sotshin olympiakisat: 3. kilpailupäivä. 15.00 Sotshin olympiakisat: 3. kilpailupäivä. 17.00 Pikku Kakkonen. 17.57 Sotshin olympiakisat: 3. kilpailupäivä. 18.40 Yle Uutiset. 18.45 Sotshin olympiakisat: 3. kilpailupäivä. 21.30 Sotshin olympiakisat: 3. kilpailupäivä. 21.50 Yle Uutiset. 22.00 Sotshin olympiakisat: 3. kilpailupäivä. 23.00?00.01 Game of Thrones (16). Menot klo 8. TAPAHTUMAT Athos-vuoren luostarit tutuiksi. Nuorisotalo Asema 13, Keskuskatu 13, ti 4.2. klo 18. Ikonit tutuksi ja Pyhät kuvat tutuksi -luentosarja. Luennoija diakoni Reijo Marjomaa. Kuhmo Kuhmon musiikkiopiston oppilaiden esityksiä. Kuhmo-talo, Koulukatu 1, ma 10.2. klo 19. Lapin sotilassoittokunnan valakonsertti. Kuhmo-talo, Koulukatu 1, to 6.2. klo 19. Soittokuntaa johtavat päällikkö, musiikkimajuri Juha Tiensuu sekä kapellimestari, musiikkikapteeni Jaakko Nurila. Solisti Milan Heiskanen. Kuulokerho. Turinatupa, Akkoniementie 9, ti 4.2. klo 10. Käsityöpiiri. Turinatupa, Akkoniementie 9, pe 7.2. klo 9. Lauluhartaus. Himmeli, Pilkkitie 2, to 6.2. klo 13.30. Eläkeläisperhepäivähoitajien tapaaminen 11.2. klo 14 Neljässä Kaesassa. Kirsti ja Anneli Sotkamo Aamurukous. Sotkamon Helluntaisrk, Makkosentie 51, ti 4.2. Musiikkiopistolaisten esityksiä luvassa 10. helmikuuta. Ohjattua ulkoilua. Turinatupa, Akkoniementie 9, to 6.2. klo 10. Sanan ja rukouksen ilta. Sotkamon Helluntaisrk, Makkosentie 51, ti 4.2. klo 19. Raimo Karmitz, Veijo Grönholm. Varkkikerho. Sotkamon Helluntaisrk, Makkosentie 51, ke 5.2. klo 17.30. Toiminnallinen ilta 1115 -vuotiaille. Laulupiiri/Pekka Partanen. Turinatupa, Akkoniementie 9, to 6.2. klo 13. Kuhmo Lukupiiri. Turinatupa, Akkoniementie 9, ti 4.2. klo 12. A Late Quartet -K7/4-. Ke 5.2. klo 18. Mix-kerho. Sotkamon Helluntaisrk, Makkosentie 51, to 6.2. klo Jack Ryan: Shadow Recruit -K12/9-. Ti 4.2. klo 18. ELOKUVAT Paranormal Activity: Merkityt -K16/13- pe 20.00, su 18.00 NÄYTTELYT Sotkamo Kuhmo 12 Years a Slave. (K16) Ti 4.2. klo 14, ke 5.2. klo 17.30. Juminkeko. Kalevalaa maailmalta - 100 nettitaiteilijaa ja Miranda Vissers. Postikortteja, maalauksia, kollaaseja. 7.1.?14.3. ma?pe klo 12?18. Ainoat oikeat. (K7) Ti 4.2. klo 19.45. Anselmi - nuori ihmissusi. (K12) To 6.2. klo 14. Ei kiitos. (K16) Ti 4.2. klo 18, ke 5.2. klo 13. Kaukopartio. (K16) Ke 5.2. klo 15. Onneli ja Anneli. Ti 4.2. klo 16.30, ke 5.2. klo 16, to 6.2. klo 16. ILMOITA Voit ilmoittaa tapahtumasi Menoinfoon osoitteessa www.kuhmolainen.?. Tiedustelut, p. 010 665 9017. Lisää tapahtumia osoitteessa www.menoinfo.?.
• KUHMOLAINEN Tiistaina 4. helmikuuta 2014 22 URHEILU&LIIKUNTA MARJATTA KURVINEN TULOKSIA Kivan juniorit voittivat kaikki kolme otteluaan ja samalla turnauksen lauantaina pelatussa Kivan F1-ikäisten kiekkoturnauksessa. Ensimmäinen ottelu oli Kiva - Hokki Red tyylipuhdas 4-0 voitto. Toinen ottelu Kiva - Hokki White jännittävien vaiheiden jälkeen (4-0 johdosta Hokki nousi tasoihin 4-4) voitettiin 7-4. Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@almamedia.fi Kolmas ottelu Kiva - SoKi Sotkamo 12-7. Tätäkin ottelua SoKi johti kahteen kertaan kahdella maalilla, mutta oman kylän pojat tulivat takaa ohi komeaan voittoon. Juniorit harjoittelevat kahdesti viikossa (Ma ja Ke illat) Kuhmon jäähallilla. Mukana turnauksessa olivat Kivan lisäksi SoKi Sotkamo, Hokki White Kajaani ja Hokki Red Kajaani. Kaikki joukkueet pelasivat toisiaan vastaan yhden ottelun verran. Kiva HT E2 pelasi sunnuntaina kaksi peliä Kuhmossa voittaen molemmat. Tulokset: Kiva HT-Hokki 15-5. Kivan pisteet: Eetu Pulkkinen 5+0, Konsta Piirainen 2+2, Miikka Tervo 2+2, Juho Kyllönen 2+2, Teemu Korhonen 2+1, Aapo Pikkarainen 2+0, Aleksi Kyllönen 0+1, Juuso Pappila 0+1 ja Valtteri Määttä 0+1. Maalivahtien torjunnat: Kivan Lasse Rönkkö: 17 ja Hokki 32 torjuntaa. Kivasta palkittiin Teemu Korhonen. Kiva HT-SuPs 5-3. Kivan pisteet: Eetu Saarinen 2+1, Aapo Pikkarainen 1+1, Valtteri Määttä 1+1, Noel Pulkkinen 0+2, Daniel Haverinen 1+0, Eetu Pulkkinen 0+1 ja Miikka Tervo 0+1. Maalivahtien torjunnat: Kivan Lasse Rönkkö:16 ja SuPs: 21 torjuntaa. Kivasta palkittiin Juuso Pappila. Kalpa - KuKi HT 1 - 1. KuKi HT:n maalintekijä Emma Kinnunen. Maalissa Christina Piirainen 34 torjuntaa, Kalpa Johanna Oksman 20 torjuntaa. Kainuun Nuorisocup 2. osakilpailu Hyrynsalmi 2.2. Tuloksissa vain ne sarjat, joissa on kuhmolaisia mukana. Naiset 11 vuotta 2 km P: 1) Suvi Kemppainen Hyrynsalmen Isku 7.45,5, 2) Jenny Kinnunen KuhmoSki -0.32,7, 3) Rita Koski Hyrynsalmen Isku -1.59,5, 4) Anni Karppinen Kajaanin Hiihtäjät -2.23,2. Naiset 12 vuotta 2 km P: 1) Veera Pääkkönen Kuhmo-Ski 9.06,4. Jussi Haverinen numerolla 5 pelasi hyvän pelin ja teki kaksi maalia. Kotona ei enää tavata Edustus: Hyvä peli, paitsi lopussa Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.fi Kuhmon Kiva HT:n edustusjoukkue tarjosi kotiyleisölle kunnolla nähtävää lauantaina iltapäivällä, kun se pelasi kauden viimeisen kotipelinsä. Kotijoukkue teki ottelun aikana harvinaisen paljon, peräti 10 maalia vierasjoukkueen eli OoKoon maaliin. Valmentaja Timo Heikkinen luonnehtiikin peliä aika hyväksi lukuunottamatta aivan viimeisiä minuutteja. Kolmannen erän puolivälissä kotijoukkue oli nimittäin jo 9 ? 1 johdossa. Lopussa tuli kuitenkin herpaantuminen, ja vastustaja teki aivan viimeminuuteilla monta maalia niin, että lopputulokseksi kirjattiin 10 ? 5. ? Lopetettiin pelaaminen liian aikaisin ja siitä lopusta jäi sitten huono maku suuhun, Heikkinen harmittelee. Peli pitäisi pelata loppuun asti. keen pelejä on enää lohkon 4 parhaalla. Siihen joukkoon kuhmolaisilla ei ole enää mitään mahdollisuuksia. Ne menivät oikeastaan jo kauden alussa, kun tuli viisi tappiota peräjälkeen. Sen jälkeen ote on parantunut, mutta kärki pääsi karkaamaan. antero.komulainen@almamedia.fi Sprinttihiihtäjä Juho Mikkonen teki maailmancupissa kilpailu-uransa kovimman suorituksen Toblacissa Italiassa. Mikkonen eteni välieriin ainoana Suomen joukkueen mieshiihtäjänä. Mikkosen kanssa samassa alkuerässä hiihtäneet Martti Jylhä ja Anssi Pentsinen karsiutuivat jatkosta. Mikkonen eteni maailmancupin sprintissä ensimmäistä kertaa aika-ajoista erävaihee- seen. Välierässään Mikkonen tarkkaili tilannetta hänniltä, mutta pysyi ryhmän mukana hyvin. Toisen lenkin aikana Mikkonen ei onnistunut nousemaan parempiin asemiin kirivaihetta varten. Loppusuoralla Mikkonen pystyi lisäämään vauhtiaan ja hiihti komeasti siinä vaiheessa kärkeä kiinni. Finaalipaikkaan ei ollut saumaa sijoituksen eikä aikavertailun kautta, mutta nousujohteinen suoritus olympialaisten alla oli erinomai- Joukkue pystyi pelaamaan 4 ketjulla koko ottelun. Vaikka tiedossa on ollut, ettei loppupeleihin ole pääsyä, joukkue on pystynyt tsemppaamaan peleihin. Kokonaisuutena lauantain peli oli kuitenkin hyvä. OoKoo on tähän asti ollut kuhmolaisille kova vastus. Kiva HT ei ole pystynyt voittamaan joukkuetta tätä ennen tällä kaudella. Heikkinen kertoo, että joukkueella olikin tarkoituksena tarjota kotiyleisölle kauden viimeiseksi peliksi kunnon matsi. Se onnistuikin aika hyvin. Maalinteko sujui eikä jäähyjäkään juuri tullut. Kuhmolaisista maalintekijöiksi nousi nyt 7 eri pelaajaa. Juha-Matti Heikkinen, Toni Heikkinen ja Jussi Haverinen tekivät kaksi maalia. Syöttöpisteitä keräsi eniten Joonas Pääkkönen, 4 kappaletta. Sarjataulukossa Kiva HT ja OoKoo ovat nyt peräkkäin, Kuhmo kahdeksantena ja OoKoo yhdeksäntenä. Sarjaa johtaa Jets 36 pisteellä. Heti perässä ovat SuKiKa, KaPa-51 ja PoU. Viimeistä ottelua oli Kuhmossa seuraamassa hyvänkokoinen 163 hengen yleisö. Lauantaina Martti Jylhä (vas.), Juho Mikkonen ja Anssi Pentsinen olivat Pohjois-Italiassa lumimotissa. Kuva maantieltä, jota pitkin he olisivat lähteneet Toblachiin 15 kilometrin päähän. nen tähän ajankohtaan. ? Tietenkin harmittaa, kun en päässyt finaaliin, mutta kyllä minä olen tyytyväinen, että pääsin ensimmäistä kertaa pisteille ja heti näin korkealle. Ei pidä heti jackpotia ahnehtia, tuumi Mikkonen kommentoidessaan suoritusta Suomen Maastohiihdon omille uutissivuille. ? Nyt on kyllä hyvä fiilis ja vire lähteä olympialaisiin. Suuntaamme Seiser Almiin leirille ja ollaan siellä perjantaihin saakka. Toivottavasti pysyn terveenä, mietti Mikkonen jatkoa. Välierän loppukirikamppailussa vastassa oli kovia kirimiehiä. ? Olin vähän hapoilla, mutta hyvä fiilis. Oli todella Jäljellä Kiva HT:n edustusjoukkueella on Savo-Karjalan III divisioonassa vielä kolme vieraspeliä, joista viimeinen on 22. helmikuuta Nurmeksessa. Runkosarja päättyy maaliskuun alussa, jonka jäl- Juho Mikkonen 10. kovassa mc-sprintissä Antero Komulainen Melkein mitalin syrjässä Laokojat kävi pelaamassa umpihankifutiksen MM-kilpailuissa Ukkohallassa lauantaina 1. helmikuuta. Laokojien Leena Lappalaisen mukaan porukkaa oli mukana reilusti ja pelaajille löytyi myös vaihtopelaajat. Joukkueella ollut realistinen mahdollisuus päästä mukaan mitalipeleihin kangasteli myös lupaavana mielissä, kun joukkue asteli kenttänä toimineelle Syväjärven jäälle. Mukana oli 10 naisjoukkuetta, jotka oli jaettu kahteen lohkoon. Ensimmäisen ottelun Laokojat voitti 1 ? 0 maalintekijänään Sari Sirviö. Seuraavassa ottelussa joukkue koki 0 ? 2 tappion. ? Emme olleet hereillä, totesi Leena Lappalainen ottelun kulusta. Vaikka Laokojat pääsi pelaamaan ottelun loppupuolella vastustajan maalin tuntumaankin, käänsi rouva Fortuna selkänsä joukkueelle. Kolmannessa ottelussa Laokojat ottivat sitten messevän voiton luvuin 4 ? 0. Maalintekijöinä olivat Lea Klemetti, Johanna Korhonen ja Elisa Heikkinen, joka teki kaksi maalia. Lohkon viimeisen ottelun alkaessa oli kolme joukkuetta tasalukemissa. ? Tasapelillä olisimme jo päässeet mukaan loppuotteluun, Lappalainen totesi. Vastassa oli Laokojien ?rakas vihollinen?, Happy Chickens, jonka joukkue oli kohdannut ennenkin. Luvassa oli jännittävä ottelu. Happy Chickens sai kuitenkin ratkaisevan maalin viimeisten kahden minuutin aikana, mikä pudotti Laokojat jatkosta. Sijoitukset: 1) Happy Chickens, 2) FC Uleåborg, 3) G-piste ja 4) FC Stray Cats. Laokojat jäi lohkovaiheessa neljänneksi. kovia kirimiehiä ja lyhyt loppusuora, mutta hyvin pystyin vastaamaan. On kyllä tosi hyvä fiilis. Maajoukkuevalmentaja Jussi Piirainen piti Mikkosen sprinttisuoritusta valmistautumisen kannalta isona helpotuksena. Hyvä sijoitus kovassa kilpailussa tuli juuri ennen Sotshia ja se lisää itseluottamusta. Sprintin kaksisvoitto meni Norjaan. Ola Vigen Hattestad voitti ja Eirik Brandsdal oli toinen. Saksan Josef Wenzel kiri kolmanneksi. Suomen olympiajoukkueen sprinttihiihtäjät matkustavat Sotshiin perjantaina. Muiden matkojen hiihtäjät matkustivat sinne eilen.