Kuhmoisten Sanomat 23/2025

Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 23 – 2025 – 75. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI KE 4.6.2025 40 SIVUA LUETTAVAA – KESÄLEHTI alkaa sivulta 7
2 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Katja Sirviö toimitus@kuhmoistensanomat.fi Kevättä ja juhlaa N o sehän kolkuttelee taas jo aivan ovella. Kesä nimittäin. Ehkä se on ehtinyt jollakulla jo pirttiin asti. Yhden kesä alkaa kevätpäivän tasauksesta, toisen vasta silloin, kun Päijänteen vesi on uimalämpöistä. Kolmannelle kesän merkki on avautunut jäätelökioski, neljännelle Kuhmoisten Sanomien kesälehti, viidennelle Kiepsaus-tapahtuma. Täkäläiset ovat kuulleet kuulemistaan, kuinka Kuhmoinen on mökkipitäjä ja väkimäärä kesäkuukausina kolminkertaistuu. Suotta sitä enää toistelemaan – se näkyy ja kuuluu koko Toritien pituudelta. Kiitos, kausiasukkaat, kun olette täällä taas! Tuomassa väriä kylämme tasaiseen arkeen ja käyttämässä loistavia palvelujamme. Kiitos myös heille, jotka pitkän talven ajan pyörittävät sitä tasaisen harmaata arkea. Ympärivuotisille asukkaille ja pienyrittäjille. Ilman teitä ei kausiasukkailla olisi kylänraittia ja palveluita, joita kuluttaa. Tuokoon tuleva kesä teillekin jonkinlaisen kiitoksen jaksamisestanne. Kesäpitäjän kivijalkoihin kuuluvat kirkasvetinen Päijänne ja peruspalvelut aivan sen kainalossa, helposti saavutettavissa. Keskustaa halkovan Toritien sijaan kesällä kannattaa suunnata katseet myös sivukylille.Tiesitkö, että Harmoisissa valmistettavia Rosellin puukkoja myydään Australiassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa? Tai että Kylämältä löytyy kenties yksi valtakunnan kuvatuimmista liikennemerkeistä? Oletko poikennut Ruolahdella Tehin vaalealle hiekalle, jollaista ei pitäjästä toista löydy? Vietit Kuhmoisissa sitten kesäsi tai talvesi, pyörit keskustan vilinässä tai sivukylien rauhassa, olit palvelujen tarjoaja tai niiden käyttäjä, niin muista, että onnistunut kesä on myös mielentila. Ei talvellakaan sovi huonosti käyttäytyä, mutta kesä tuo eteen paljon kohtaamisia, ja kun ihmiset kohtaavat, ovat pelissä jokaisen tilanteessa olevan tunteet. Siksi olisikin hyvä muistaa vanhat tutut tervehdykset, kiitokset ja anteeksipyynnöt, mutta myös muiden arvostus, ymmärrys ja kuunteleminen. Unohdetaan kesän toreilla sekä kulttuurija urheilutapahtumissa toisten haukkuminen, perättömyyksien puhuminen ja ihmisten vastakkainasettelu. Annetaan meitä ympäröivien kanssaeläjienkin nauttia kesästä ja kesämielestä. Olkoon jokaisen kesä tähän astisista unohtumattomin. Kesä on myös mielentila Kirjoittaja on Kuhmoisten kotiseutuneuvos. PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI 4.6.2025 f Aurinko nousee 3.47 f Aurinko laskee 22.50 Nimipäivät Tänään Toivo, Puolustusvoimain lippujuhlan päivä To Sulevi Pe Kustaa, Kyösti Kustavi La Suvi, Roope, Robert Su Salomon, Salomo, Helluntaipäivä Ma Ensio Ti Seppo Ke Impi, Immi MIELIPIDE O lkoon ikäluokka mikä tahansa, koulun päättyminen ja kevätjuhla ovat olleet todellisia käännekohtia vuoden kierrossa. Nykypäivänä nuorille on runsaasti monipuolista tarjontaa, enkä tiedä, onko kevätjuhlalla enää yhtä suurta merkitystä kuin meille vanhuksille aikoinaan. Siellä kaukaisella 60-luvulla kevätjuhla oli suuri merkkitapaus. Sai jättää läksykirjat ja tarttua oikeisiin töihin. 15-vuotiaana oli erityistä intoa tavoitella samaa taitoa mitä vanhemmilla oli ja päästä samoihin työsaavutuksiin. Ensin oli kuitenkin oltava juhlassa. Omin silmin olen ollut todistamassa ensimmäisten ylioppilaiden lakituksen Kuhmoisten lukiosta 1965. Ihailin heitä ja myönsin nöyrästi, etten kykene heidän tasolleen. Kun työt vakiintuvat ja elinpiiri laajenee, juhlien aiheet lisääntyvät ja kasaantuvat ja ovat vaarassa menettää hohtonsa. Juhlaa ei saisi olla liian paljon, että arvo säilyy. Nyt on tarjontaa. Suomi herää kesän tullen. Koulut päättyvät, ja opiskelijat kukitetaan ja lakitetaan, ja täytekakkua on tarjolla. Yhtä sinnikkäästi kuin voikukkien kauniit kentät todistavat kevään riemusta kasvikunnassa, me ihmiset lähdemme kotikoloistamme liikkeelle sukulaisiin, tuttaviin ja seurantaloille. Ihmismieli mukautuu rytminvaihdokseen ja noudattaa kutsua. Jokaiselle on tarjolla vaihtoehtoja sisäpiiristä ulkokehälle. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sieltä ulkokehältäkin kannatta tavoitella kokemuksia ja sitoa uusia henkilösuhteita. Kortensa kantavat yhteiseen kekoon pienistä pienimmätkin järjestöt isojen ohella. Joku viihtyy suurissa kansanjoukoissa metelin tainnuttamana. Onneksi on valinnan vapaus, mille lippuluukulle suunnistaa tai minkä yhteisön toimihenkilöksi lupautuu. Vaikka olemme vasta kesän alussa, Kuhmoinen näyttäytyy esimerkillisenä suvipitäjänä jälleen kerran. Tulee pulma, mihin kaikkeen ehtii ja kuinka osaa valita. Samana päivänä voi olla monessa, mutta kukaan ei pakota lähtemään, paitsi yhdistysaktiivien täytyy. He ovat jo talvella luvanneet tulla lipunmyyjiksi, järjestysmiehiksi, soittajiksi, laulajiksi, puhujiksi, kahvinkeittäjiksi tai lettujen paistajiksi. Kaikki he ovat tarpeellisia, että juhlahetki syntyy ja sujuu. Kun omakohtaista kokemusta on karttunut erityyppisistä vastuutehtävistä, on suorastaan juhlallista astua valmiin pöydän ääreen. Muistelin juuri, kuinka soudin Haukkasaloon vakuutusasioissa 55 vuotta sitten ja kiersin saaressa polkuja pitkin jalkaisin. Äskettäin körötimme vaivattomasti lossilla veden yli, ja Päijänne kimalsi. Uuraan urheilukentän laidalla oli pöytä katettu, ja aurinko helotti. Näin syntyy juhla arkipäivien keskelle. Ja toinen, taas erilainen kokemus viime viikolta: Musiikkia ja kirjallisuutta Kissakulman Haapasenmaalla. Minäkin menin, ja sinne tuli paljon muitakin. Viereinen nuorisoseurantalo palveli omalla tavallaan, vieraanvarainen maalaistalo kulttuurin kehtona omalla tavallaan. Näiden kahden pihapiirin väliin jäi entinen kansakoulu, missä oli viimeinen suvivirsi laulettu 1926. Viljelty maa avautui silmien alla, talonpoikaiskulttuuri oli jykevällä perustuksella, Roinilan muorin kirkkovalssi leijui iloisena pirtissä siinä missä Sibeliuksen romanssikin. Illemmalla Unehtumattomat nuoret miehet viihdyttivät kansaa Torpalla. Askel kesäaikaan on otettu. Seppo Unnaslahti T ilinpäätöstä 2024 käsiteltäessä kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Silmu Sarvala sanoi valtuuston kokouksessa 26.5.2025, ettei 10 000 euron poikkeamista ole mikään hallintokunta tilivelvollinen valtuustolle. Sarvalalta on tainnut jäädä lukematta talousarviossa 2024 määritelty sitovuustaso, jonka mukaan ”valtuusto vahvistaa toimielinten tulosaluekohtaiset tuloja menomäärärahat. Vahvistetut määrärahat sitovat Määrärahojen ylityksistä toimielimiä tulosalueittain tulot yhteensä ja menot yhteensä tasolla. Määrärahoja ei saa ylittää ilman valtuuston lupaa.” Sarvala on siis itse vetänyt rajan 10 000 euroon – millä valtuuksilla? Sivistystoimen nettomenot ylittyivät peräti 570 000 eurolla (kaikki tulosalueet yhteensä). Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja kertoi Kuhmoisten Sanomien mukaan, että ”tarkastuslautakunta on kertomuksessaan ottanut asian esille ja muistutti, että sivistystoimella ei ole ylityksestä tilivelvollisuutta valtuustoon nähden”. Todellisuudessa lautakunta on arviointikertomuksessaan maininnut ainoastaan yhtenäiskoulun menomäärärahaylityksen ja todennut, että tilinpäätöskertomus sisältää yksityiskohtaiset selvitykset määrärahaylitysten syistä. Todellisuudessa tilinpäätöskertomus ei sisällä puolta sanaa selitykseksi minkään tulosalueen määrärahojen ylityksistä. Avoin Kuhmoinen esitti tulosaluekohtaisen selvityksen pyytämistä kaikista yli 10 000 euron ylityksistä ennen vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Esitystä ei kannatettu. Seuraavan talousarvion sitovuustasoksi kirjattaneenkin, että kymppitonni sinne tai tänne – ja vaikka menisi muutama satakin tonnia, toimielimen päällikkö saa kukat kuitenkin. Liisa Brander-Keskinen Kunnanvaltuutettu Osku Puukila Kunnanvaltuutettu
Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 3 Matkalle kohti aikuisuutta ”Sinulla on aivot päässäsi ja jalat kengissäsi. Sinä olet se, joka päättää, mihin suuntaan lähdet.” Emma Vaskisalo ja Helmi Mäntylä muistuttivat tulevia ysiluokkalaisia pesiksen tärkeydestä ja kehottivat pitämään koulun ilmapiirin huumorintäyteisenä ja turvallisena. Pirhan päivätoiminta jatkuu AJANKOHTAISTA Abiturienttien juhlapuheen pitivät Luukas Carlson ja Ilmari Huusko. He muistelivat muun muassa abitelttailua, jossa teltat vaihtuivat autoihin, nukkumajärjestelyt ontuivat ja makkara maistui bensalta. Kymmenen tuoretta ylioppilasta sai painaa valkolakin päähänsä lauantaina. Juhlapuheessa paljastui, että abiturienttien luokka oli jo alakouluaikoina ollut melkoisen vilkas ja aiheuttanut harmaita hiuksia. Peruskoulunsa päättävillä on ainakin juhlapuheen mukaan takanaan aikaisia aamuja ja turhanpäiväistä draamaa, mutta myös hauskoja hetkiä ja kavereita. TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ Y llä oleva lainaus on Dr. Seussilta ja se kuultiin abiturienttien, Luukas Carlsonin ja Ilmari Huuskon pitämässä juhlapuheessa. Kaksikko muistutti lukiourakkaansa jatkavia siitä, että lukioaika on muutakin kuin opiskelua ja ylioppilaskokeen stressaamista – nimittäin ainutkertaisia hetkiä. – Kerrankos sitä pääsee pelkäämään henkensä edestä kroatialaisen taksikuskin kyydissä, Huusko totesi. Yhdeksäsluokkalaisten juhlapuheen pitäneet Emma Vaskisalo ja Helmi Mäntylä vihjailivat jälkipolville, että Veskulta kannattaa pyytää lautapelitunteja, Miilan tunneilla kannattaa käyttäytyä ja että Tuulaan voi aina luottaa. Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Juha Nupponen kertoi juhlapuheessaan, että lukuvuoden teemana olleet oppilaiden ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen ovat jatkossakin tärkeä osa koulun kulttuuria. – Tässä koulussa jokainen on arvokas omana itsenään ja ansaitsee tulla kuulluksi, nähdyksi ja tuetuksi matkalla kohti aikuisuutta, Nupponen totesi. Oppilaita hän pyysi muistamaan koulusta muutakin kuin pänttäämisen ja säännöt: – Toivon, että kannatte mukananne kokemuksia ystävyydestä, oivalluksista ja itsenne ylittämisestä. TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVA päivätoiminta jatkuu omana ja ostopalveluna fyysisissä toimipisteissä. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti asiasta toukokuun lopussa. Syksystä alkaen palvelua tarjotaan 12 omassa ja viidessä ostopalveluna hankittavassa toimipisteessä viiden tunnin kokonaisuuksina, joka sisältää lounaan ja päiväkahvin. Palvelu on asiakkaiden tarpeisiin perustuva kuntoutusjakso etäpäivätoiminnan ja perhehoidossa tarjottavan päivätoiminnan rinnalla. Ryhmätoimintaa täydentävät lisäksi jokaisen kunnan alueella toimivat Lähitorit sekä järjestöavustuksilla tuettava ikäihmisten yksinäisyyttä lievittävä ja osallisuutta lisäävä ryhmätoiminta. Toimipisteissä järjestettävän oman ja ostettavan päivätoiminnan vuosikustannukset ovat arviolta 4,3 miljoonaa euroa. Järjestöavustuksiin käytetään miljoona euroa. Pirhalta vaadittiin purevampia toimia TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT PIRKANMAAN HYVINVOINTIALUEEN tarkastuslautakunta ilmaisee vuoden 2024 arviointikertomuksessaan huolen siitä, ajavatko taloustavoitteet liikaa toiminnallisten tavoitteiden edelle. Lautakunnan puheenjohtaja Touko Sikala toivoo, että seuraava valtuusto tarttuisi nykyistä purevammin todellisiin ongelmakohtiin. Tarkastuslautakunta nosti esiin muun muassa palveluihin pääsyn pitkät odotusajat, toimimattomien tietojärjestelmien aiheuttamat ongelmat sekä henkilöstön heikon työtyytyväisyyden. Positiivisina asioina tarkastuslautakunta näkee muun muassa erikoissairaanhoidon ja tytäryhtiöiden laadukkaan ja tehokkaan toiminnan, Taysin uudistamisohjelman etenemisen sekä digiklinikan. Pirha on pystynyt järjestämään ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumispaikan 97 prosentille hakijoista kolmessa kuukaudessa, mutta tarkastuslautakunta edellyttää, että tarjolla on riittävästi myös lyhytaikaisen hoidon paikkoja henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt äkillisesti. Lisäksi lautakunta on huolissaan siitä, että kotona asuu liian huonokuntoisia ikäihmisiä.
4 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 AJANKOHTAISTA EVANKELIUMIN ILTA To 5.6. klo 18 Puhe: Pirkko Muhonen Musiikki: Anna-Maija Lehtinen Helluntaisrk. Toritie 44 www.tuleuskoon.fi KUOLINILMOITUKSET VÄESTÖMUUTOKSET Carl Jansson poikkesi Lempäälästä tuoreen ufoliikennemerkin paljastustilaisuuteen. Jansson on maalannut merkin perinteistä mallia kunnioittaen. Taiteilija on etäistä sukua Tove Janssonille. Maanviljelijä Mattia lämmöllä muistaen ja kaivaten Matti Samuli HELENIUS s. 20.8.1947 k. 18.5.2025 Virtojen, vesien varrella, muistosi vielä elää. Laidunmailla ja metsissä lintujen laulu helää. Luokse suurimman valkeuden saavuit luojaasi luottaen. Jorma ja Marja perheineen Lassi ja Päivi perheineen Juha ja Eila perheineen Janne ja Elina perheineen Pirjo Tero ja Taru perheineen Puukkoisten kylän väki Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Matti siunataan 13.6. klo 13 Papinsaaren siunauskappelissa. Muistotilaisuus klo 14 seurakuntakodissa. Ilmoittautuminen muistotilaisuuteen 6.6. mennessä: jorma.helenius@kolumbus.fi tai 050 328 8571. Su 8.6. klo 10 Kansanlaulukirkko. Tuomas Taipale, Jussi Keltakangas. Senioreiden ja vapaa-ajan asukkaiden kirkkopyhä. Mukana Kuhmoisten Pelimannit. Striimaus. Messun jälkeen kirkkokahvit ja konsertti seurakuntakodilla. Kuolleet Ritva Helena Kanerva 93 v Kesälehti luettavissa veloituksetta verkossa– kuhmoistensanomat.fi osui Jaana Kourin teokseen Tulitanssi. Myös yleisö äänesti suosikkiaan kymmenestä ehdolle asetetusta kirjasta. Voiton vei Erkki Lehtirannan teos Kuudes Sormi. PÄIVÄN OHJELMAAN kuului juhlallinen paljastustilaisuus: Salojärventien varressa seisova legendaarinen ufoista varoittava liikennemerkki oli päivitetty uuteen, säänkestävään kuntoon. Tuoreen merkin esitteli yleisölle sen maalannut taitelija Carl Jansson. – Valitsin materiaaleja, jotka ovat sääolosuhteita ja aikaa kestäviä, Jansson korosti. Liikennemerkki on nyt maalattu akrylaattimaalilla vanerilevylle. Ufomerkin vanhemmista versioista maalit ovat karisseet ja lohkeilleet. Uutukaisen merkin toivotaan kestävän ajan hammasta paremmin. – Maalaustyöhön kului parikymmentä tuntia. Käytin pensseliä ja maalasin ilman sapluunaa. Taiteilija oli silminnähden tyytyväinen teokseen. Päivitetty ufoliikennemerkki kunnioittaa aikaisempia versioita maahan laskeutuvasta lenningas iloitsi. Tilaisuudessa tutustuttiin muun muassa tarokkikorttien saloihin, kuun kierron terveysvaikutuksiin ja henkitaiteilija Aleksandra Ionowan mietelmiin. Lisäksi julkistettiin vuoden 2024 rajatietokirja. Kirjan valitsi tänä vuonna väestöliiton emeritusprofessori Osmo J. Kontula. Kontulan valinta TEKSTI & KUVAT SANNA KANTOLA H elatorstaina vietettiin jokakeväistä Ultra-lehden Avointen ovien päivää. Yleisöä saapui Kylämälle sankoin joukoin eri puolilta Suomea. – Laskimme, että ainakin 60 ajoneuvoa tänne pysäköitiin, Ultran toimitusjohtaja Arja KuUltran teemapäivä Kylämällä Rakkaamme o.s. Nieminen Rakkaudella ja kiitollisuudella muistaen Saara Marjatta SYRJÄNEN s. 2.3.1936 Kuhmoinen k. 7.5.2025 Pyhtää En ole poissa vaan luoksenne saavun, mukana jokaisen nousevan aamun ja jokaisen tummuvan illan myötä toivotan teille hyvää yötä. Vesa ja Pirjo Sari ja Jukka Päivi ja Fuad lastenlapset perheineen Kaija-sisko Siunaus toimitettu 31.5.2025. Lämmin kiitos osanotosta.
Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 5 AJANKOHTAISTA Y htenäiskoulun 9. luokka lähti Nuorisokeskus Marttiseen leirikouluun 20.5. Bussi lähti koulun pihasta yhdeksältä, kyydissään 13 oppilasta ja kolme aikuista. Marttiseen saavuttiin vähän ennen kello yhtätoista. Oppilaat ja opettajat nukkuivat mökeissä. Mökkejä oli yksi aikuisille, yksi tytöille ja yksi pojille. Mökeissä oli kaikissa neljä kahden hengen huonetta. Ensimmäisenä päivänä ainoa ohjelma oli vaijeriliuku, jossa laskettiin alas noin kahdeksan metrin korkeudesta. Liuku sujui melkein kaikilta oppilailta vähintäänkin pienen kannustuksen jälkeen. Iltapäivällä ryhmä käveli lähes neljän kilometrin matkan käymään Kulma pizza kebab -grillillä syömässä. Loppupäivä oli vapaata ja oppilaat pelasivat ulkona erilaisia pelejä. TOISENA PÄIVÄNÄ ohjelma jakautui kahteen osaan. Pojat menivät sähkömaastopyöräilemään ja tytöt jäivät pelaamaan minigolfia. Minigolf oli hauska ja vaihtelevasti onnistunut ajanviete. Iltapäivällä oli kirkkovenesoutua, jossa tahdissa pysyttiin suhteellisen hyvin. Soudun rytmiin päästiin melko nopeasti. Vauhti oli nopea. Loppupäivä oli jälleen vapaata. Viimeinen päivä Marttisessa oli torstai. Aamupäivällä ryhmä kävi resiinaretkellä henkilöresiinalla. Matka oli yhteensä kuusi kilometriä ja se sujui kolareitta. Iltapäivällä oppilailla oli ohjelmassa siltakeinu, jonka idea on nimen mukaisesti hypätä alas sillalta ja jäädä keinumaan sillan alle. Kaikki eivät hypänneet, osa ei yrittänytkään, jotkut yrittivät mutta eivät saaneet hypättyä taaksepäin ja alas sillalta. Perjantaina bussi lähti kohti Lempäälän Ideaparkia, jossa ryhmällä oli ruokailu Raxissa ja aikaa käydä ostoksilla. Lisäksi heillä oli tunnin kestävä aktiviteetti, joko karting tai keilaus. Molemmat aktiviteetit olivat hauskoja. Kokonaisuutena leirikoulu oli onnistunut. Bussi palasi yhtenäiskoulun pihaan 23.5. kello 17.30. Varpu Lundahl Leirikoulussa yhdeksäsluokkalaiset kävivät resiinaretkellä. Kuuden kilometrin matka sujui kolareitta. Peruskoulun päättävät olivat leirikoulussa Marttisissa toukokuussa. Kuva: Kaisa Urpunen Yseillä onnistunut leirikoulu Raija Neuvonen ja Sakari Saarela saapuivat Pieksämäeltä Ultra-lehden toimitustalolle. Kumpikin jännitti oman rajatietokirjasuosikkinsa sijoittumista yleisöäänestyksessä. tävästä lautasesta. Esimerkiksi avaruusaluksen malliin ei ole tehty muutoksia, se on pysynyt samanlaisena noin kaksikymmentä vuotta. Arja Kuningas muistelee, että ensimmäinen ufovaroitusmerkki pystytettiin Salojärventielle 2000-luvun alussa. Erikoinen varoituskolmio tienvarressa vetää puoleensa uteliaita kulkijoita. – Se selvästi kiinnostaa ihmisiä. Salojärventiellä käydään kaikessa hiljaisuudessa nappaamassa valokuvia merkistä, Kuningas naurahtaa. Eikö merkki herätä virkavallan huomiota? – Tämä on yksityistie, joten ufomerkki ei kiinnosta poliisia, toimitusjohtaja hymyili. Ultran teemapäivä Kylämällä Ultra-lehden vieraat pääsivät osallistumaan Luonnon nostatus -rumpumatkalle. Matkan oppaina rummuttivat Seija Kansanaho ja Petra Värelä. Rummut ovat Kansanahon valmistamia. V aikka kesä tekee tuloaan, välillä kaikki tuntuu harmaalta: Pitkä flunssa iskee, luut murtuvat, lähipiirissä on sairautta. ”Älkää mistään murehtiko” on koetuksella. Sitten vuokramökillemme tulee kaksi Tampereen helluntaiseurakunnan kutsumaa ukrainalaista pastoripariskuntaa. Vaikka meillä ei ole mitään yhteistä kieltä, tulkin välityksellä pystymme vaihtamaan ajatuksia. He ovat täynnä kiitollisuutta Jumalalle, että ovat saaneet tämän hengähdystauon. ”On niin kaunista ja rauhallista. Saamme saunoa ja uida, syödä lounasta kaikessa rauhassa, mennä päiväunille ilman pelkoa hälytyksistä, nukkua pois univelkamme…” Omassa päässä vellovat ristiriitaisuudet: Eikö tunnu kahta kamalammalta palata takaisin sodan keskelle? Paljoa en uskalla kysellä heiltä sodan traumoista, mutta rivien välistä tulee koko ajan vahva luottamus Jumalan huolenJonk’ on turva Jumalassa pitoon, niin että omakin heikko usko vahvistuu. Sota saa ihmiset etsimään Jumalaa. ”Rintamalla kaikki rukoilevat.” Säteilevästi hymyillen he kertovat monia esimerkkejä rukouksen voimasta ja Jumalan varjeluksesta. Kerran he eksyivät hakiessaan turvaan lapsia rintamavyöhykkeeltä ja kuulivat ajaneensa miinoitetun tien kautta ilman mitään vahinkoa. Uskovan äidin rukoukset sodassa olevan pojan puolesta saavat muutkin sotilaat hakeutumaan tämän pojan lähelle, koska he kokevat, että luodit väistävät häntä. Ystävämme vakuuttavat: ”Kaikki arkipäivän rukousvastaukset vahvistavat luottamusta Jumalaan. Tietysti on hetkiä, jolloin pelottaa, mutta sydämessä on kuitenkin rauha ja perusturvallisuus, koska Jumala tietää kaiken.” ”Kun sota loppuu, tapaamme Ukrainassa”, he sanoivat iloisina. Nämä ukrainalaiset ystävät antoivat muutamalla tapaamiskerralla melkoisen uskon oppitunnin. Onko niin, että kun ei itse voi mitään ja on pakko turvata Jumalaan, silloin Jumala toimii? ”Heittäkää kaikki murheenne Hänen kannettavakseen, sillä Hän pitää teistä huolen.” (1 Piet.5:7) Se kehotus ja lupaus on annettu jokaiselle meistä. Ulla Lahtinen päijäläläinen paluumuuttaja, sydämellä kotikylä ja Päijälän kristillinen yhdistys. SANA
6 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Kunnanvaltuusto f 21 valtuutettua, jotka valitaan neljän vuoden välein kuntavaaleissa f Ylin päätöksentekoelin f Kokoontuu noin kahdeksan kertaa vuodessa f Kokoukset ovat yleisölle avoimia f Puheenjohtajisto vaihtuu kahden vuoden välein f Puheenjohtaja: Kimmo Malin f I varapuheenjohtaja: Silmu Sarvala f II varapuheenjohtaja: Markku Liehu Kunnanvaltuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta. Se hyväksyy syksyisin seuraavan vuoden talousarvion ja keväisin edellisen vuoden tilinpäätöksen sekä päättää kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan vastuuvapaudesta. Valtuusto päättää myös muun muassa kunnan strategiasta ja hallintosäännöstä. Kunnan tulevaisuuden ja suurten linjojen suunnittelu kuuluu valtuustolle. Valtuusto päättää kunnanjohtajan, hallintojohtajan, sivistystoimenjohtajan ja teknisen johtajan valinnasta. Kokousten lisäksi kunnanvaltuusto pitää suljettuja seminaareja, joissa valtuutetut saavat taustatietoja päätöksiä varten ja voivat keskustella epävirallisesti. Valtuuston kokouksissa valtuutetuilla on oikeus tehdä esityslistan ulkopuolelta aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloitteet lähetetään kunnanhallituksen käsiteltäviksi. Kunnanhallitus f 7 jäsentä, jotka kunnanvaltuusto valitsee f Toimikausi on kaksi vuotta f Johtaa kunnan toimintaa f Valmistelee kunnanvaltuuston päätettäväksi tulevat asiat f Kokoontuu noin kaksi kertaa kuussa f Kokoukset ovat suljettuja f Esittelijänä kunnanjohtaja f Puheenjohtaja: Pekka Pitkäranta f Jäsenet: Johanna Peltonen, Kari Paajanen, Juha Simola, Kati Hattunen, Ulla Salmi, Jarmo Rantala On liuta asioita, jotka kunnanhallitus voi päättää ilman, että sen tarvitsee siirtää niitä valtuuston käsiteltäväksi. Tällaisia ovat esimerkiksi asemakaavatonttien myynti, puutavaran myynti talousarvion mukaisesti, maankäyttösopimusten teko ja vaikutuksiltaan vähäisten kaavojen vahvistaminen sekä päättäminen niistä poikkeamisluvista, jotka eivät kuulu rakennuslautakunnan toimivaltaan. Kunnanhallitus päättää rakennustarkastajan, yhtenäiskoulun rehtorin ja ympäristösihteerin valinnasta. Kunnanhallitus päättää yli 80 000 euron hankinnoista ja urakkasopimuksista. Vaalitoimielimet f Keskusvaalilautakunta huolehtii vaalien yleisjärjestelyistä f Vaalilautakunta vastaa valtuustokauden aikana järjestettävistä suhteellisista vaaleista Lautakunnat f Johtavat ja valvovat palvelujen tuottamista kunnassa sekä vastaavat toimialansa taloudesta f Kussakin 5 jäsentä f Toimikausi on kaksi vuotta f Kokoukset ovat suljettuja f Voivat itsenäisesti päättää joistakin toimialaansa kuuluvista asioista. Nämä asiat käyvät ilmi kunnan hallintosäännöstä. Tarkastuslautakunta f Tarkastaa ja arvioi kunnan hallinnon ja talouden f Antaa arviointikertomuksen tilinpää töksen hyväksymisen yhteydessä f 4 jäsentä f Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja, mutta jäsenet eivät saa olla kunnan hallituksen jäseniä. f Puheenjohtaja: Eero Ikonen f Jäsenet: Silmu Sarvala, Kristiina Laakso, Jarkko Sumioinen Sivistyslautakunta f Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä sivistystoimenjohtaja f Puheenjohtaja: Leila Helaakoski f Jäsenet: Ilkka Säynätjoki, Jaana Hagström, Henna Hellstén, Ossi Viita Tekninen lautakunta f Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä tekninen johtaja f Puheenjohtaja: Ville Lehtonen f Jäsenet: Heljä Järvinen, Ulla Salmi, Jarmo Rantala, Osmo Puukila Rakennuslautakunta f Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä rakennustarkastaja tai ympäristösihteeri f Puheenjohtaja: Keijo Taponen f Jäsenet: Lilja Järvinen, Timo Sormunen, Silmu Sarvala, Tenho Kotajärvi Keurusselän ympäristölautakunta f Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Keuruu, Ruovesi, Virrat, Kuhmoinen, Jämsä ja Mänttä-Vilppula f Käsittelee terveysvalvonnan ja eläinlääkinnän asiat f 7 jäsentä: alle 15 000 asukkaan kunnista yksi ja suuremmista kaksi f Jäsen: Eero Ikonen Jaostot f Toimivat kunnanhallituksen alaisuudessa, kunnanhallitus valitsee jäsenet f Tukevat kunnanhallituksen toimintaa, eivät tee päätöksiä f Toimikausi kaksi vuotta Elinvoimajaosto f Edistää matkailun ja elinkeinotoiminnan kehittämistä, vastaa elinkeino-ohjelman valmistelusta ja toimeenpanosta f Jäseninä kunnanjohtaja, 4 luottamushenkilöä, 3 yrittäjien edustajaa, 1 nuorisovaltuuston edustaja Maankäyttöjaosto f Edistää kunnan maankäytön suunnittelua ja valmistelee kaavoitusta koskevia asioita f Jäseninä tekninen johtaja, kaavoitusasiantuntija, 4 luottamushenkilöä Kasvatusja opetusjaosto f Tuo huoltajien näkökulmaa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen f 6 jäsentä, jotka ovat varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja lukio-opetukseen osallistuvien huoltajia Vaikuttamistoimielimet f Nuorisovaltuusto, vanhusja vammaisneuvosto f Mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen suunnitteluun f Toimikausi 2 vuotta, kausi ei välttämättä ole yhteneväinen valtuustokau den kanssa Näin kunnan päätöksenteko toimii
Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 7 Hauskaa kesää! Eemeli Tolosen lempijäätelö on jätskialtaan isoin jäätelö. Kuva: Tuija Käki-Lahtinen
8 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Kesätervehdys kunnantalolta Tervehdys Yrittäjiltä KesäLEHTI K esä häämöttää jo. Moni meistä puhkeaa eloon ja kukkaan muun luonnon rinnalla. Päivät ovat pitkiä ja valoa riittää myös työn parissa ahkeroiville. Ahkeria käsiä kunnassa tarvitaankin ympäri vuoden. KESÄN TULLEN kuntalaiset siirtyvät sisätiloista puutarhoihin sekä turuille ja toreille. Muuttolinnut ja kausiasukkaat asettuvat reviireilleen ja tiluksilleen. Kunnan raitti vilkastuu ja sykkii elämää. Me kuhmoislaiset iloitsemme kausiasukkaista, kesämökkiläisistä, sillä heidän kunnassa käyttämiensä palvelujen turvin osaltaan varmistetaan palvelujen säilyminen kunnassa. Moni paikallinen ahertaa suven kuukaudet tarjoten tuotteitaan ja palvelujaan noin 10 000 kesän viettäjälle. Kuhmoisten kesä on täynnä tapahtumia. Sen voi katsoa alkavan yrittäjien Kiepsauksesta, joka järjestetään 7.6. Kuhmolan piha-alueella ja Sahanrannassa. Jokaiselle kesän viikolle kesäkuulta elokuun puoleen väliin on erilaisia rientoja kuten taidenäyttelyjä, konsertteja, yhteislaulutilaisuuksia, toripäiviä sekä urheiluja liikuntatapahtumia. Jokainen löytänee itselleen mukavaa tekemistä kesän aikana Kuhmoisissa. Kesätapahtumien lisäksi Isojärven kansallispuistoon ja Linnavuorelle pääsee myös kiihkeimmän kesäsesongin ulkopuolella samoin kuin kiertämään maastopyöräja melontareittejä. MELKO USEIN kuulee, että Kuhmoisissa on vähän majoituspalveluja. On totta, että kunnassa ei ole suurehkoa hotellia tai majataloa. Haluan tässä yhteydessä kuitenkin muistuttaa, että jos tarvitset omille vieraillesi majoitusta, tai matkailijat sitä kyselevät, on Sahanrannassa vastikään remontoidut majoitustilat, Kuntalan naapurissa sijaitsevassa Kuhmoisten Kivilinnassa vuokrattavia huoneistoja ja Pajatie 5:ssä isommallekin porukalle majoituskapasiteettia. Kopolan kurssikeskuksessa on käynnissä remontti, jossa tuli yllättäviä haasteita. Suunnitelma avaamisesta lykkääntyi, H aarapääsky oli palannut pitkältä etelänmatkaltaan synnyinseudulleen. Se istui Peltomäen riihirakennuksen harjahirren päällä ja luritteli matkakuulumiset. Tuntui kuin se olisi kysellyt minulta, että kuinkas olet papparainen pärjäillyt pitkän talven täällä kylmässä Pohjolassa? Marraskuisten myrskyjen kaatamia puita korjaillessa, talviunta ei olla nukuttu, vastasin. On ilo nähdä sinut täällä taas. Havahduin, kesä on tullut. YRITTÄJÄYHDISTYS EI myöskään ole nukkunut talviunta, vaan toimintaa ja yhteistyötä on ollut monella sektorilla. Mielihyvällä voi todeta kuhmoislaisten yrittäjien esimerkillisen yhteishengen. Jos oma kalenteri on täynnä, mietitään keneltä paikkakunnan yrittäjältä asiakas saisi haluamansa palvelun. Avuntarve ilmaantuu usein yllättäen. Joskus tarvitaan apua kulkupelin, television, rakentamisen, kiinteistöhuollon, tien kunnossapidon, pitopalvelun, kampaamon, kirjanpidon tai muun sellaisen tiimoilta. Kuhmoisissa on väkilukuun suhteutettuna kiitettävän paljon yrittäjiä, silti uusia kaivataan joukkoon. Etenkin nuorille halutaan viestiä mahdollisuudesta työllistää itsensä yrittäjänä ja sen myötä jatkaa elämistä kotikunnassa opiskeluajan jälkeenkin. Yhdistyksen edustajat ovat osallistuneet kunnan elinvoimajaoston toimintaan. Kunta, koulu ja yrittäjät ovat perustaneet yrittäjyyskasvatustyöryhmän, joka pyrkii edistämään nuorten ryhtymistä yrittäjiksi. Toiminnalle on lyöty alkutahdit kesän kynnyksellä tutustumalla koulun opetussuunnitelmaan sisältyvään yrittäjyyskasvatusaineistoon ja siihen, kuinka aineistoa hyödynnetään opetuksessa. Opetussuunnitelmaan on kiitettävän paljon sisällytetty yrittäjyyteen kannustavia elementtejä, käytännön toteutuksessa on aina petrattavaa. Halukkuutta koulutusyhteistyöhön yritysten ja yrittäjien keskuudessa kartoitetaan kesän aikana. Koulu kaipaa yrittäjiä kertomaan oman tarinansa ja myös kohteita yritysvierailuille. Kuntalaisilta ja kernaasti myös kausiasukkailta otamme vastaan vinkkejä toiminnan kehittämiseksi. KEVYTYRITTÄJYYS ON varteenotettava vaihtoehto yrittäjätaipaleen alkumetreillä. Kevytyrittäjänä voi testata omia liikeideoita ennen kuin sitoutuu täysimittaiseen liiketoimintaan. Yrittäjäyhdistys on matalan kynnyksen toimija, joka mielellään auttaa yrittäjäksi aikovia nuoria yhdessä kunnan elinvoima-asiantuntijan kanssa. Pienistä ideoista voi kasvaa jotakin suurta. Yrittäjäyhdistys toivottaa kaikille kesäksi auringonpaistetta ja sadetta sopivassa suhteessa! Unto Sarvala Yrittäjäyhdistyksen sihteeri mutta toiveissa on, että festariviikonloppuna, heinäkuun viimeisenä, olisi heilläkin majoituskapasiteettia tarjolla. Edellä mainitut palvelut sijaitsevat kirkonkylän keskustan tuntumassa. Lisäksi mökkimajoitusta on tarjolla ympäri kuntaa eri kylissä. KUHMOINEN PALVELEE -lehti, kattava tietopaketti yrityksistä ja palveluista, on jälleen ilmestynyt. Se on saatavilla kuhmoislaisissa yrityksissä. Poikkea hakemaan omasi. Kaikki kuhmoislaiset yrittäjät ja yritykset toivovat vilkasta kesää ja runsasta asiointia kunnan alueella. Tällä tavoin ylläpidämme paikkakunnan elinvoimaisuutta ja luomme edellytyksiä hyvään elämään ja vapaa-ajan viettoon. Antoisaa kesää jokaiselle! Nähdään kylillä! Sarianna Hanski Elinvoima-asiantuntija
Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 9 KesäLEHTI Flirttailu kuuluu keikalle TEKSTI KATJA SIRVIÖ P ientä Säätöä -yhtyeen kosketinsoittajalla Raine Ampujalla on vahva visio siitä, minkälaista musiikkia Kiepsaus-torilla tullaan ensi lauantaina kuulemaan. – Lauluissa pitää esiintyä kesä ja järvi. Järvi on Kuhmoisissa niin keskeinen elementti, meille soittajillekin, Ampuja sanoo. Niinpä toritapahtuman lavalla saatetaan hyvinkin kuulla sekä Summertime että Lähtisitkö (silloin kanssani järvelle). – Varmasti soitetaan paljon suomenkielisiä lauluja. Melodista kamaa, suomirokkia, poppia myös ja jotain englanniksikin, Raine Ampujan veli ja yhtyeen basisti Marko Ampuja lupailee. KOLMEN AMPUJAN (Raine, Marko, Outi) ympärille rakentuneella Pientä Säätöä -yhtyeellä on hyviä muistoja Kiepsaustorilta vuodelta 2019. Tuolloin yhtye säesti Virve Rostia. Helle helli ja tori oli täynnä ihmisiä. – Silloin tällaisella puoliammattilaisellakin tuli perhosia vatsaan, se oli kiva keikka, Marko Ampuja muistelee. Kivaa keikkaa soittajat lupailevat nytkin. Lähtöasetelmat kivalle keikalle luodaan sillä, että soittajilla on hauskaa. – Meille se ei ole vaikeaa. Hyvä fiilis ja tekemisen meininki tarttuvat. Kun soitetaan useampi setti, niin yleisöllä lähtee mono vipattamaan, Marko Ampuja lupaa. Kokeneet muusikot osaavat lukea yleisöään. He voivat poiketa suunnitellusta biisilistasta, jos herää tunne, että yleisön innostamiseksi tarvitaan jotain tiettyä kappaletta. Sellaisiakin on – varmoja tunnelman nostattajia. – Määrätty tempo laittaa vähintäänkin pään liikkumaan, vaikka lantio ei taipuisikaan. Ja kun flow’n saa päälle, niin sitten nostetaan tempo niin, että edessä on mellakka, Raine Ampuja sanoo. Tunnelman nostatuksessa oma roolinsa on myös spiikeillä kappaleiden välissä. Pientä Säätöä yhtyeen artisteina on nähty vuosien varrella erilaisia teatterialan ammattilaisia, jotka ovat tottuneet juttelemaan yleisön kanssa. Kiepsauksessa lavalle nousee Nita Laine. – Yleisölle flirttailu kuuluu tähän lajiin. Keikat ovat viihdyttämistä ja vuoropuhelua. Eikä viihdyttäminen voi perustua vain siihen, että soitetaan ja ollaan välillä hiljaa. Pieni stand up -elementti on hyvä olla olemassa. Tapahtuma ja kokemus syntyvät yhdessä, eikä ilman yleisöä ole bändiäkään, Raine, Marko ja Outi Ampuja intoutuvat kuvailemaan. AMPUJAT KUVAILEVAT Pientä Säätöä -yhtyettä järvenpääläiseksi bändiksi, jolla on erityinen suhde Kuhmoisiin. Outi Ampuja on syntynyt Kuhmoisissa, Markon ja Rainen vanhemmat ovat asuneet Kuhmoisissa ja pitäjä on veljeksille tuttu kesänviettopaikka. – Tämä on kiva bändi. Kaikki tekevät muitakin musiikkihommia, mutta välillä tullaan yhteen ja soitetaan hauskat kesäkeikat, Outi Ampuja kuvailee. Ampujien lisäksi yhtyeessä soittaa rumpali Juho Kaskinen. Artistit ovat vaihdelleet vuosien varrella, lavalla on nähty muun muassa Terhi Ylikoski, Anja Weck ja Teemu Paananen. – Juho on tosi hyvä. Hilpeä kaveri, joka soittaa minkä biisin tahansa ulkomuistista. Häntä sanotaankin Proffaksi, Raine Ampuja kehuu. Pientä Säätöä on nähty Kuhmoisissa kerran kesässä vuodesta 2016 lähtien. Tämä kesä on poikkeus, sillä keikkoja on kesäpitäjässä luvassa kaksi. Heinäkuussa Pientä Säätöä Pientä Säätöä on monipuolinen on cover-bändi. Biisivalikoimasta löytyy niin Jimi Hendrixiä kuin musikaalikappaleitakin. Raine Ampuja epäilee yhtyeen valikoimasta löytyvän kolmisensataa kappaletta, joita ei juuri tarvitse enää harjoitella. Kiepsaukseenkin yhtye valmistautuu yhdellä yhteisellä harjoituksella. Kuva: Pientä Säätöä nähdään Sahanrannassa. – Siellä oli hyvin väkeä viime vuonna. Soitettiin vähän turhankin pitkään, mutta kun ei maltettu lähteä. Jossain vaiheessa iltaa tajusin, että kohta ei löydetä veneellä kotiin saareen, Raine Ampuja muistelee. Kuhmoisissa soittamisesta erityisen hauskaa tekee sen, että yleisö tuntee soittajat. – Olemme olleet siellä jo niin pitkään, että meidät tunnistetaan. Näin syntyy luontevaa vuorovaikutusta yleisön kanssa. Hengitämme Kuhmoisten ilmaa samalla, kun soitamme, ja yleisössä on tuttuja naamoja, joille on kiva soittaa, Marko ja Raine Ampuja kertovat. – On mahtavaa tulla sinne taas, Outi komppaa. Kuhmoinen kiepsahtaa kesään lauantaina 7. kesäkuuta Nimi ei ole enne. Pientä Säätöä -yhtye on täynnä ammattilaisia, ja pienen säätämisen sijaan Kiepsauksessa nähdään ja kuullaan kiva keikka. Tällainen tunnelma oli Kiepsaus-torilla vuonna 2019, kun Pientä Säätöä säesti Virve Rostia. Kuva: Kuhmoisten Sanomat ” Tapahtuma ja kokemus syntyvät yhdessä, eikä ilman yleisöä ole bändiäkään.
10 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 KesäLEHTI ”Lehdestä ajateltiin vissiin aika myönteisesti” TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ K un motelli Eurooppa4 jouluaatonaattona vuonna 1995 paloi, soi Ylä-Mattilassa Patavedellä puhelin aamuvarhaisella. – Ilmoitamme teille , että motelli palaa, sanoi virkavalta lankapuhelimen toisessa päässä. Naapuruston ei tarvinnut ryhtyä toimeen, kuten unen pöpperössä puhelimeen vastannut Veikko Mattila luuli. Tieto oli tarkoitettu Marjatta Mattilalle, joka oli tuohon aikaan Kuhmoisten Sanomissa toimittajana. Salamalähtöä ei voinut tehdä, sillä auton rengas oli tyhjentynyt päivällä, eikä auto inahtanutkaan jäätävässä kelissä. Aamun valjetessa käynti tapahtumapaikalla oli pysäyttävä: Ravintola oli tuhoutunut ja sen jatkeena ollut vanha osa kärsinyt suuria vahinkoja. Uudempi kaksikerroksinen osa säästyi savuja vesivaurioin. Sammutusvesi oli jäätynyt paksuiksi puikoiksi, rikkinäisistä ikkunoista oli hypätty hankeen lasinsirujen sekaan. Palo oli alkanut ennen aamuneljää. Hälytyksen oli tehnyt valtatie 4:n autoilija. Pakkasta oli noin 30 astetta. Majoituspaikoista oli käytössä 69, yöpyvät vieraat olivat venäläisiä. Palossa menehtyi hotellin suomalainen huoltomies. Välittömässä vaarassa oli 40 asukasta, toistakymmentä henkilöä loukkaantui. Se oli yksi esimerkki dramaattisista tapahtumista, joista paikallislehti uutisoi. Verkkainen ilmestymistahti kerran viikossa antoi aikaa jutun tekemiseen. MARJATTA MATTILAN pesti toimittajana alkoi 1973 ja päättyi 2003. Välissä oli joitakin vapaavuosia ja äitiyslomia. Eurooppa 4:n tulipalon kaltaiset onnettomuudet eivät olleet Kuhmoisissa arkipäivää. Mattilalle mieleen on jäänyt 1970-luvulta alkanut rakentamisen buumi. – Vesitornin rakentaminen näkyi ja kuului, mutta sen sijaintipaikasta tai tarpeellisuudesta ei ollut kauheasti ristiriitoja. Uuden seurakuntakodin paikasta sen sijaan taitettiin lehden lukijapalstallakin peistä verissä päin. Toinen vaihtoehto seurakuntakodin paikaksi oli maa-alue Puukilan navettaa vastapäätä hieman pohjoisempana kuin nykyinen paikka. Se oli osan mielestä liian savinen, osan mielestä nykyiselle paikalle rakennettaessa parkkipaikat eivät riittäisi ja liikenteen melu häiritsisi. – Paloja pelastusaseman rakentamisesta ei käyty kauheasti keskustelua, mutta kirjaston siirtäminen pois kunnantalolta aiheutti ristivetoa. Jotkut halusivat sen Pohjoisporttiin, Mattila kertoo. Päijännekoti rakennettiin 1990-luvun alussa. Mattila muistelee ottaneensa tuolloin satavuotiaasta Amanda Moksista kuvan, jossa tämä osallistuu peruskiven muuraukseen toteamalla, että toivottavasti ”tästä talosta tulee hyvä”. – Kerrosja rivitaloja tuli sutenaan ja harjannostajaisia oli tämän tästä, Mattila kuvailee aikaansa toimittajana. TOINEN MATTILAN toimittajan aikaa leimannut ilmiö oli tietokoneiden ilmestyminen työmaailmaan. Kuhmoisten Sanomissa kirjoitettiin jutut kirjoituskoneella liuskoille vuoteen 1989 asti. Sitten toimitukseen saatiin ensimmäiset tietokoneet ja jutut saatettiin lähettää kirjapainoon. Samoin osoitteet. – Siltikin toimittaja ajoi vielä Jämsään taittamaan lehteä. 1990-luvun puolivälissä siirryttiin kokonaan koneisiin ja saimme taitto-ohjelmat. Naisvaltaiselle toimitukselle tietokoneiden kanssa työskentely ei ollut tuttua. Laitteita myyneeltä taholta Sanomat ostikin, paitsi opetuksen koneiden käyttöön, myös ilmoitusten valmistuksen. – Olimme kyllä melkoisessa atk-kylvyssä, mutta sinnikkäästi otimme asian haltuun. Minä, Eeva (Naavasalo)ja Kilpisen Eila. Juha Tarvainen tuli toimitukseen viikoittain ja opetti, Kuhmoisten Sanomien pitkäaikainen toimittaja ehti kokea työurallaan digimurroksen ja nähdä Kuhmoisiinkin iskeneen rakennusbuumin. Marjatta Mattila muistaa kesälehden työstämisen olleen aina erityisen hohdokasta. Ilmavia juttuja, lupauksia tulevan kesän tapahtumien kimarasta, niistä kertomista, kesäasukkaiden haastatteluja ja toki arkiviikon perusuutisointia. Työaika sen kun venyi ja paukkui. Vielä 80-luvun loppupuolelle asti lehtijutut kirjoitettiin käsin ja laitettiin Jämsän kirjapainoon maanantain bussilla. Toimittaja ajoi paikalle tiistaina, jolloin lehti taitettiin. Kuvassa taittaja Antero Rutanen ja esimies Aimo Enroos. Kuva: Marjatta Mattila. ” Olimme kyllä melkoisessa atk-kylvyssä, mutta sinnikkäästi otimme asian haltuun.
Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 11 METALLIROMUT Noudan! Kaikki metallit, autot, maatalouskoneet, työlaitteet sekä isot koneet. Myös purkutyöt, niin isot kuin pienet. Metallin kierrättäjä Kuhmoisissa ja lähialueilla! Otto Haggrén, Jämsä p. 0400 457 341 Kyllästetty puutavara, listat, paneelit, sahatavara, kiinnitystarvikkeet, mitallistetut, liimapuupalkit. MYÖS HÖYLÄYKSET. PUUTAVARALIIKE TALU OY Taulunmäentie 29, Padasjoki p. 050 557 1077 MA–PE 7–16 • LA 9–12 Pitäjän PARAS paikallislehti 75. vsk miten koneita käytetään. Myös ilmoitusten valmistus ostettiin muualta, kunnes Kati Sirén tuli taloon vuoden 2000 lopulla, Mattila kertaa. Eeva Polttila valittiin ensimmäiseksi kesäkuhmoislaiseksi 1994. Mattila muistaa toripäivän jälkeen istuneensa toimituksessa ja käsitelleensä kuvia Eevasta itsekseen. Tuossa hetkessä puseroon hiipi tunne siitä, että ”minähän osaan tämän”. Väärin määritetty kuvakoko olisi aiheuttanut vaikeuksia painossa. – Toisaalta koneet helpottivat työtä, toisaalta jännitti, että onnistuuko tämä. Muistaakseni lehti ei koskaan myöhästynyt aineistomme takia. Joskus oli painokoneessa häikkää ja toisinaan Postilla jakeluhäiriöitä. Silloin lehden ilmestyminen viivästyi. MATTILAN ALOITTAESSA toimittajana paikallislehden tehtävänä oli kertoa kunnan päätöksenteosta sekä seutukunnan ja järjestöjen tapahtumista. Ainoastaan, jos jollakin oli merkkipäivä, sankari yritettiin saada jutulle. – Seurakunnalta tuli lista kuntalaisista, jotka täyttivät pyöreitä. Lista julkaistiin lehdessä, eikä kyselty lupia. En tiedä, olisiko pitänyt kysyä, Mattila kertoo. Synttärihaastattelut olivat tuolloin yleisiä ja Mattilakin ehti niitä useita tehdä – jopa samasta henkilöstä. – Siinä kohtaa tuli pieni leipiintyminen. Kun merkkipäiväjuttuja tehtiin kymmenen vuoden välein, niin jossain kohtaa ei vain yksinkertaisesti ollut mitään sanottavaa. Silloin piti laittaa toinen toimittaja asialle. Lehden sisältö muuttui ajankuvankin muuttuessa. Päätoimittajaksi tullut kokenut Naavasalo toi mukanaan tuulahduksia lehtimaailmasta ja arkea keventääkseen Naavasalo ja Mattila alkoivat kirjoittaa Sopulisä-nimistä pakinaa. – Lehdestä ajateltiin vissiin aika myönteisesti. Oli kunnia-asia, jos toimittaja ilmestyi tilaisuuteen paikalle. Se oli jatkuvaa menemistä, viihdettä ja huvitilaisuutta. Lopulta koitimme opettaa järjestöjä siihen, että jos he uutisen lehteen haluavat, niin se pitää itse tehdä, Mattila kertoo. Kerran Mattila ja Naavasalo päättivät jättää äitienpäiväjuhlan väliin, sillä tulevaan lehteen oli jo tehty eräästä äidistä juttu. Maanantaina toimituksen puhelin soi ja närkästynyt ääni toisessa päässä sanoi: – Tietäkää, että toimittaja on töissä silloin, kun muut ovat lomalla. MATTILA ON ollut pitkään eläkkeellä ja kirjoittamisen ulkokehällä. Hän iloitsee siitä, miten paikallislehti on pärjännyt ja sinnitellyt itsenäisenä toimijana ja yrityksenä. – Kun iso ilmoittaja soitti 90-luvun puolivälissä ja kertoi luopuvansa lehtimainonnasta, mietimme, että mikä meidät perii. Pärjäsimme kaikesta huolimatta ja pärjätty on tähän hetkeen, jolloin lehdellä on takana 74 kokonaista vuosikertaa. Vuosiin on mahtunut värikkäitä, rohkeita ja persoonallisia toimittajia sekä paljon hyviä juttuja.
12 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 KesäLEHTI Pandora tuo Kuhmoisiin ysärin eurobeatia TEKSTI SANNA KANTOLA P alataan 1990-luvun alkuun. Music Television -kanavalla (MTV) nuori ruotsalainen nainen laulaa lyyrisesti englanniksi: ”Trust me”– Luota minuun. Laulaja Pandora iskeytyi pohjoismaisen yleisön tietoisuuteen vauhdilla. Artistin ensimmäinen lyhytsoitto Trust me (1993) oli myydyin single Ruotsissa ja esikoisalbumi One of a Kind nappasi kultalevyn Ruotsissa sekä Suomessa. Hittipolku Pohjoismaissa jatkui kaksi vuotta myöhemmin kakkosalbumin Tell the World myötä. Levy otettiin hyvin vastaan myös Japanissa. Tie tähtiin oli auki. Kaksitoista studioalbumia ja kuusi miljoonaa myytyä levyä myöhemmin Pandora eli Anneli Magnusson jatkaa musiikin tekemistä ja jakaa elämänsä kahden rakkaan maan, Ruotsin ja Suomen välillä. VÄSTERÅSISSA, KESKI-RUOTSISSA syntynyt Magnusson kasvoi Björnbackenin pienessä kylässä noin 40 kilometrin päässä Västeråsin kaupungista. – Lähdin 15-vuotiaana kaupunkiin, Carlforsska-musiikkilukioon opiskelemaan. Sieltä urani musiikin parissa alkoi, Magnusson muistelee. Lapsuudessaan Magnusson imi musiikkivaikutteita levyiltä, joita vanhemmat sisarukset perheen kotona kuuntelivat. Artistit, kuten Bob Dylan, Cat Stevens, Ola Magnell ja Dire Straits -yhtye tulivat tutuiksi. Laulaja tunsi vetoa myös kantrimusiikkia kohtaan. Magnusson manitsee esikuvina Johnny Cashin, Bob Dylanin ja Dolly Partonin. Jos musiikkitaivaan tähdet olisivat olleet Ysärin eurobeat on Pandoralla eli Anneli Magnussonilla verissä. Ura laulajana on kantanut jo neljä vuosikymmentä. Kuva: Jonas Bilberg. erilaisessa asennossa, Magnusson ehkä tunnettaisiin tänä päivänä kantripoljennosta. Ensilevy vei kuitenkin eurobeatin ja popin pariin. MILTÄ TUNTUI, kun esikoislevysi One of a Kind sai kultalevyn Ruotsissa ja Suomessa? – Oloni oli epätodellinen. En osannut odottaa mitään sen menestyksen kaltaista. Minähän vasta opiskelin musiikkia lukiossa. Rakastin laulamista, en ajatellut uraa tai menestystä, Magnusson kertaa 90-luvun tunnelmia. Laulaja kirjoittaa musiikkia myös itse. Albumilta This Could Be Heaven (1997) löytyy useampi kappale, joita Magnusson on ollut mukana luomassa. – Aloitin musiikin kirjoittamisen jo nuoruudessani ja olen jatkanut sitä, aina kun se on tuntunut hyvältä. Nyt on pakko udella, onko Magnussonilla suosikkia kappaleidensa joukossa. – Ehkä lauluni Don’t you know. Niistä kappaleista, jotka olen tehnyt yhteistyönä jonkun toisen muusikon kanssa, pidän erityisesti laulusta You believed. Se on 2000-luvun tuotantoa. MAGNUSSON KERTOO lapsuutensa kesistä Ruotsissa. – Lähdimme perheen kanssa usein Haraan. Se sijaitsee Pohjois-Ruotsissa, Jämtlandissa. Hara on äitini synnyinpaikka. Isovanhemmillani oli siellä maatila, lehmiä ja hevosia. Silloin tällöin sain ratsastaa farmilla. Vietimme myös paljon aikaa serkkujemme kanssa. Kesät Jämtlandissa olivat ihania! Nykyään Magnussonin suvi sujuu esiintyen. – Suuri osa keikoistani on Suomessa. Keikkatauoilla käyn ystävieni luona. Lisäksi yritän tutustua uusiin, tuntemattomiin paikkoihin, joissa en ole vielä käynyt. Viime kesänä vein miesystäväni Mikon Haraan, äitini mökille ja esittelin hänet sukulaisilleni siellä. Magnusson on kihloissa suomalaisen ex-jääkiekkoilija Mikko Peltosen kanssa. KIIREISTEN KEIKKAKAUSIEN aikana taitelija rentoutuu pyöräilemällä maastossa tai kävelemällä. – Katselen myös elokuvia. Joskus poikkean kirkkoon hakemaan henkistä rauhaa. Tulevaisuudessa Magnusson haluaa ostaa Peltosen kanssa Suomesta talon. – Vierailen Suomessa useita kertoja kuukaudessa. Reissailua on kestänyt jo 25 vuotta. On vaikea kuvata, mitä Suomi minulle merkitsee – sanotaanko, että Suomi on kuin lämmin halaus. Tunnen oloni täällä turvalliseksi ja rakastetuksi. Magnusson tulee ensimmäistä kertaa Kuhmoisiin. – Odotan jännityksellä, millaista siellä on. Se lienee vähän pienempi kunta? Ihmiset Kuhmoisissa ovat varmasti ystävällisiä ja kilttejä. Onko sinulla viestiä faneillesi? – Haluan kiittää kaikesta siitä rakkaudesta ja tuesta, jota olen saanut, ja toivon sen jatkuvan. Nähdään pian ja lauletaan yhdessä hittejäni! Pandora esiintyy Kuhmoinen Calling – We are one -festareilla lauantaina 26. heinäkuuta. Heinäkuussa Kuhmoinen Calling – We are one -festivaaleilla Sahanrannan lavalle nousee eurobeatin ja popin pohjoismainen kuningatar Pandora. ” Suomi on kuin lämmin halaus.
Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 13 KesäLEHTI Lavaemäntä Nina tarjoaa tähtisumua kaikille TEKSTI SANNA KANTOLA N ina Åkerman on tunnettu tanssimuusikko ja laulaja, joka muistetaan myös vuoden 2016 Tangokuningatar -kilpailun superfinalistina. Tänä kesänä Åkermanin voi kohdata Kuhmoisten Honkahovin tanssilavalla, missä hän lavaemäntänä huolehtii sekä esiintyjien että yleisön viihtyvyydestä. Kuinka kauan olet ollut mukana järjestämässä Honkahovin tansseja? – Aloitin vuonna 2024 juhannuksen jälkeen ja jatkoin elokuun loppuun. Tämä on siis melko tuore juttu. Kertoisitko, miten sinusta tuli lavaemäntä? – Olen ollut ohjelmatoimisto Gramofonissa kirjoilla esiintyvänä artistina vuodesta 2016. Kun Honkahovin keikkojen organisointi siirtyi Manu Syrjäseltä Gramofonille, ohjelmatoimisto kysyi, olenko kiinnostunut Honkahovin lavaemännöinnistä. Tartuin tilaisuuteen ja vastasin kyllä. Mitä tehtäviisi kuuluu? – Gramofoni palkkaa esiintyjät Honkahoviin. Minun työni on ottaa artistit vastaan keikkapaikalla ja emännöidä heitä. Lisäksi hoidan Honkahovin kahvilan. Luon tanssilavalle hyvän ilmapiirin niin, että kaikkien on mielyttävää tulla sinne. Meidän työporukka Honkahovissa on pieni. Järjestyksenvalvoja tulee ulkopuolelta ja minullakin on järjestysvalvojan kortti. Lisäksi mieheni, tyttäreni, appeni ja anoppini auttelevat. Se on sellaista perheporukalla toimimista. Koetko tähtisumua, kun kohtaat artisteja? – Kun itse häärää töissään, ei ehdi keskittyä ohjelmaan tai esityksiin. Yritän huolehtia siitä, että kaikilla on hyvä olla ja sekä esiintyjät että yleisö kokisivat sitä ”tähtisumua”. Oletko kotoisin Kuhmoisista tai sen lähiseudulta? – Olen asunut pitkään Ähtärissä, nyt asun Kangasalla. Kuhmoinen on keikkapaikkakuntana tuttu, olen ollut Ravintola Sahanrannassa keikoilla. Onko jokin Honkahovilla muuttunut tapahtumajärjestäjän vaihdon jälkeen? – Lavaemäntä on se uusi asia. Henkilökunta on myös vaihtunut. Yritän nyt Ninan tyylillä hoitaa Honkahovia. Paikan henki muuttuu aina jossain määrin, kun henkilökunta vaihtuu. Pyrin kuitenkin kunnioittamaan sitä, mitä Manun aikana on ollut ohjelmassa, ja jatkan osin yleisölle tutulla tyylillä. Esimerkiksi lavatanssi-iltaan kuuluu naisten tunti ja arpajaiset. – Pieniä muutoksiakin on, vaikkapa tarjoilut, ne ovat nyt Ninan näköisiä. Mitä herkkuja tarjoilet? – Viime kesän suosituimmat tuotteet olivat rakkaudella tehdyt kylmäsavulohileivät, anjovisleivät ja itsepaistetut pullat. Millaisia suunnitelmia sinulla on Honkahovin tulevaisuuden suhteen? – Toivotaan, että homma kantaa. Kaikki riippuu tietysti siitä, että käykö lavalla ihmisiä. Viime vuosi oli hyvä ja nyt odotetaan, että positiivinen trendi jatkuu. Sijainti on meillä mielestäni mainio ja keskeinen. Porukkaa tuli viime vuonna lavalle muun muassa Lahdesta, Jyväskylästä ja Jämsästä. Lavalle ajetaan pitkiäkin matkoja. Onko suomalaisella tanssilavakulttuurilla tulevaisuus? – Uskon ja toivon, että sillä on tulevaisuus. Esimerkiksi iskelmämusiikkia soittava Komiat on vetänyt paljon uutta, nuorta yleisöä tanssilavoille. Ajattelisin, että haluamme säilyttää lavaperinteen, mutta samalla emme myöskään halua, että lavatanssikulttuuri muuttuu liian totiseksi. – Tanssilavalle ei ole pakko tulla tanssimaan, sinne voi tulla vain viihtymään. Ja toisaalta, jokainen, joka tanssii, voi tehdä sen omalla tyylillään – ei tarvitse olla ammattitanssijan tasoinen parkettien partaveitsi. – Olen vanha sielu ja tykkään vanhasta musiikista, Nina Åkerman arvelee. Artistin ura alkoi jo vuonna 2010, kun hän voitti Olavi Virta -laulukilpailun. Tanssimusiikki vei naisen mukanaan. Kesällä Nina emännöi Kuhmoisten Honkahovin lavaa. Kuva: Janne Salkolahti
14 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 KesäLEHTI Kuhmoinen vie sydämen KESÄNOVELLI TEKSTI & KUVA ARJA MÄKELÄ & ILKKA PERÄOJA E lisabeth von Höppelhoffin Tesla alkoi lähestyä Kuhmoista. Hän oli lähtenyt liikkeelle kotoaan Kauniaisista ja toivoi auton akun riittävän perille saakka. Kuhmoinen oli hänelle outo paikka, eikä hän nytkään siihen sen kummemmin aikonut tutustua. Syy hänen uhraukselleen käyttää lomapäiviään pienellä tuntemattomalla paikkakunnalla oli perintö. Etäiseksi jääneen lapsettoman Bertil-sedän sökössä joskus kaukaisella 60-luvulla voittama mökki, sauna ja rantatontti olivat jostain kumman syystä periytyneet Elisabethille. Mökki ei vähäisissäkään määrin Elisabethia kiinnostanut. – Eihän se edes ollut meren äärellä. Saimaa, vai mikä Päijänne se lätäkkö nyt onkaan, mietti Elisabeth nyreissään porhaltaessaan kakkosnelosta jossain Vääksyn kohdalla. ELISABETHILLÄ OLI vakaa aikomus muuttaa perintö lihoiksi. Tehdä halvalla pieni myyntiremppa ja myydä koko roska. Elisabeth von Höppelhofff oli palkannut paikallisen remonttimiehen Juhani Takametsä-Järviön mökin kunnostusta tekemään. Koska Elisabeth ei takapajulan ihmisiä tuntenut, ei hän heihin myöskään luottanut. Kuten ei luottanut kehenkään. Hän aikoi pysytellä mökillä tarkkailemassa, ettei remonttimies laiskottelisi tai veisi mitään hänelle kuuluvaa. – Eihän tästä mikään unelmaloma tulisi, mutta rahan eteen pitää joskus tehdä uhrauksia, ajatteli Elisabeth. Elisabethin kurvatessa Kuhmoisten torille, jonne tapaaminen Juhanin kanssa oli sovittu, ei ilmassa leijaillut yhteisymmärryksen hitustakaan. Ennakkoluuloja leijaili sitäkin enemmän. Jos niitä oli Elisabethillä, niin oli niitä Juhanillakin. JUHANI HALUSI tehdä hyvän vaikutuksen kaupunkilaisneitiin, ja kertasi muistilapustaan, miten esittäytyä kauniaislaisittain. – Jag heter Juhani och jag reparerar sommarhuserna. Sommartiden hej hej, sylkäisi Juhani suustaan vähän liiankin nopeasti. Vaikutuksen Juhani tosiaan teki, sillä Elisabeth olisi hypännyt takaisin autoon ja lähtenyt pois saman tien, mutta Teslan akku oli tyhjä. Ylpeys oli nieltävä. – Päivää vaan, virkkoi Elisabeth. Juhani heitti helpottuneena pois lunttilappunsa, jossa seuraavaksi luki, ”vill du ha en flaska jaffis”. HAPAROIVAN SKANDINAAVISEN smalltalkin jälkeen Elisabeth ja Juhani pääsivät käytännön järjestelyistä yksimielisyyteen. Juhani lähti opastamaan, ja koska Teslaan ei saatu sähköä, myöskin kuskaamaan, Elisabethia perintömökille kapeita metsän uumenissa mutkittelevia hiekkateitä pitkin. Perille päästyään Juhani hyppäsi malttamattomasti autosta ja lähti vasaran kanssa arvioimaan vanhoja seinähirsiä ja ikkunanpieliä. Kesäpäivä oli helteinen, ja niin Juhani pian heitti paitansa pois paljastaen ruumiillisella työllä muokatun lihaksistonsa ja kauniisti ruskettuneen yläkroppansa. Nyt Elisabethillekin tuli kuuma, hiki suorastaan, mutta hän ei ollut ihan varma, mistä se johtui. Pystymättä kiskaisemaan katsettaan Juhanin komeudesta, hän yritti viritellä keskustelua siitä, mitä ihmettä ihmiset tekevät maaseudulla viikonloppuisin. Juhani ehdotteli ensin metsänraivausta ja kalastusta, mutta Elisabethin ilmeen huomatessaan yritti keksiä kaupunkilaiselle soveliaampaa tekemistä. – Honkahovissa olisi illalla tanssit, hän taisi sanoa. Elisabeth oli epätoivon partaalla. Lavatanssit kuulostivat lähinnä painajaiselta, mutta ajatteli, ettei ilta tämän pahemmaksi voi mennä, ja kuuli mutisevansa: – No voisihan sitä. KUTEN VALISTUNEEMMAT lukijat jo osannevat arvata, kesäinen maalaismaisema teki tehtävänsä, ja siitä lähtien kaikki kulki vääjäämättä yhteen suuntaan. Juhanilla itsellään ei illalla ollut tulevaisuudesta vielä aavistustakaan, kun hän liian pieni rippipuku päällään ajoi hakemaan Elisabethiä. Eikä liioin ollut Elisabethilläkään, kun hän kukkamekossaan vielä vähän vastentahtoisesti kyytiään odotteli. Missä kohtaa Amor sitten nuolensa ampui, on hieman epäselvää, mutta yksi arvio on, että automatkan aikana jo kipinöi. Tanssilavan taika sitten puhalteli liekin roihuvaksi. Joka tapauksessa seuraavana päivänä ei Juhani saapunut Elisabethin mökille, sillä hän oli jo valmiiksi siellä. Iloinen ja naureskeleva, ja toisiaan rakastuneesti katsova pariskunta ei enää näyttänyt työnantajalta ja palkolliselta, eikä liioin maalaiselta ja kaupunkilaiselta. Elisabethin lomareissu sai pysyvämmän luonteen ja Kuhmoinen uuden vakiasukkaan. Ja viiveellä, noin vuoden välein, aika monta lisää. MUUTAMAN VUODEN kuluttua Lissun ja Jussin tarina innoitti Kuhmoisten ja Kauniaisten päättäjät tekemään kuntaliitoksen. Uusi nimi saatiin yhdistämällä Kuhmoisista alkuosa ja Kauniaisista loppu, jolloin uuden kunnan nimeksi tuli Kuhmoinen. Sen jälkeen Kuhmoisissa ei koskaan enää koettu puutetta mistään. Silloin kuntaan saatiin jopa hammaslääkäri. Ja niin he yhdessä tanssien elivät elämänsä loppuun asti. Aina viimeiseen auringonnousuun ja -laskuun saakka. ” Lavatanssit kuulostivat lähinnä painajaiselta, mutta hän ajatteli, ettei ilta voi tämän pahemmaksi mennä.
Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 15
Tervetuloa pajamyymälään Rosellintie 1 17780 Harmoinen, Finland Puh: 044-7460300 www.roselli.fi Pajamyymälä avoinna arkisin klo 8:30–15:30 Kesälauantait 7.6., 14.6., 5.7. ja 12.7. avoinna klo 10:00–14:00 Huom! TUOTTEET KOTIIN JA MÖKILLE! HYVÄ VALIKOIMA FESCON-TUOTTEITA KESTOPUUTA TERASSEIHIN JA LAITUREIHIN RAKENNUSJA REMONTOINTITARVIKKEET SISÄJA ULKOMAALIT SAUNAJA KYLPYHUONE LVITARVIKKEET PUUTARHAJA PIHAMYYMÄLÄ MA–PE 8–17 LA 9–14 KYSY KULJETUSTA! SÄHKÖTIE 2, 17500 PADASJOKI P. 040 654 9949, www.rautanetpadasjoki.fi EURORAUTA OY VARASTOMYYNTI p. 03 874 590 Avoinna ark. 9–17, la 9–14 RAKENNUS-, PUUTARHAja TALOUSTARVIKKEET (Padasjoki) Taulunmäentie 1 BETONILAATTA 30 x 30 x 5 cm Sementti 20 kg Kuivabetoni S-100, 25 kg Pilariharkko 240 x 240 x 190 mm Rumpuputki alk. 200 x 6 m SN 8 Kompostija huussikuivike 80 L WC SANITEETTINESTE 3 L 8,90 8,90 PUUTARHAMULTA 40 L KESÄKUKKAMULTA 30 L Kevätja kesälannoite 10 L 10 10 € /4 ps € /4 ps SIEMENPUSSIT alk. 60 cm Nurmikonsiemen 0,5 / 0,8 / 2,5 / 10 kg Thermacell Hyttystorjuntalaite Raid AMPIAISTORJUNTA 300 ml Roundup rikkakasveille 1 L 29,90 29,90 alk. 5,20 5,20 alk. 0,70 0,70 11,90 11,90 19,95 19,95 WEKE Katiskat AITAVERKKO 60-150cm x 10/25 m Aitatolpan teräsjalka 51 x 51 x 650 mm PIENKONEBENSIINI 5 L, 2T / 4T Pienkoneöljy 0,6 L alk. 16,90 16,90 SAAVIT Orthex 30 / 65 L Säilytyslaatikko/kansi 32 L KASTELUKANNU 10 L Vesiastia hanalla 10 L PAKASTEPULLO alk. 0,5 L 6,90 6,90 alk. 14,95 14,95 10 10 € /3 ps € /3 ps 29,90 29,90 alk. 149 149 €€ 3,90 3,90 13,60 13,60 6,60 6,60 1,10 1,10 PALAHUOPA 3 m² Kattoja alushuoparullat KATTOPESU BioClean 5 L Nuohoussetti 3-os. 150/200 mm 19,95 19,95 4,90 4,90 13,60 13,60 PUUÖLJY 0,9 / 2,7 ja 9 L Terassilasta 178 x 85 mm TERASSIRUUVIT rusk./vihr. 200 kpl 5,90 5,90 alk. 10,90 10,90 9,90 9,90 1,69 1,69 7,90 7,90 3,30 3,30 72,90 72,90 32,90 32,90 34,90 34,90 alk. 16,90 16,90 alk. 9,90 9,90
Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 17 Meiltä ammattilaisen asentamana: LVI-TYÖT ILMALÄMPÖPUMPUT LÄMMITYSRATKAISUT JÄTEVESIRATKAISUT LVI-KALUSTEET RADONSANEERAUKSET Kysy myös rahoitustamme tarvikkeisiin ja työhön! TARVIKEMYYNTI CUBE ja ECO Asennus ja käyttöönotto Ohjeen nimike: 34793608 Ohjeen maaversio: FI Ohjeen kieli: FI EasyAce versio: 2021-04-07 Ohjeen versio: 2021-04-07 CUBE ja ECO Asennus ja käyttöönotto Ohjeen nimike: 34793608 Ohjeen maaversio: FI Ohjeen kieli: FI EasyAce versio: 2021-04-07 Ohjeen versio: 2021-04-07 CUBE ja ECO Asennus ja käyttöönotto Ohjeen nimike: 34793608 Ohjeen maaversio: FI Ohjeen kieli: FI EasyAce versio: 2021-04-07 Ohjeen versio: 2021-04-07 PÄIJÄT-HÄMEEN PUTKIMIEHET OY Keskustie 18 17500 Padasjoki 040 55 43882 www.putkimiehetoy.fi JÄTEVESIRATKAISUT AVAIMET KÄTEEN PAKETTINA lämmitys Ilmastointi Jätevesi Käyttövesi Suunnittelu kun putki on rikki ja ulos valuu shitti Päijät-H ämeen Putkimie het on hitti! ! posti@putkimiehetoy.fi LVI-MYYMÄLÄ AVOINNA MA–PE 8–17, LA 9–14 PÄIJÄT-HÄMEEN PUTKIMIEHET OY Sähkötie 2, 17500 Padasjoki, www.putkimiehetoy.fi, posti@putkimiehetoy.fi p. 040 554 3882 Suvimarja Lifestyle puoti & tilamyymälä 6.6.-10.8. avoinna joka päivä, ma-pe klo 10–18, la 10–16, su 12–18 -KEINUHONGANTIE 54, 17610 AUTTOINEN -KEINUHONGANTIE 54, 17610 AUTTOINEN 040 754 5455/PUOTI 040 562 8580/SUVI 040 754 5455/PUOTI 040 562 8580/SUVI -WWW.KEINUHONKA.FI WWW.SUVIMARJA.FI-WWW.KEINUHONKA.FI WWW.SUVIMARJA.FIsisustusja lähiruokapuoti/Kahvila-tilaravintola/mökkivuokraus/eläinpiha Keinuhongan tila JUHANNUSTANSSIT to 19.6. Marko Haavisto&Poutahaukat, K-18, liput 15 € Koko perheen BÖNDEBILEET heinäkuussa keskiviikkoisin klo 18–22, 9.7. Heikki Hela, 16.7. Eini, 23.7. Sani Glamping teltat
18 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 KesäLEHTI Helmi odottaa kesätöiden käynnistymistä TEKSTI & KUVA SANNA KANTOLA H elmi Salminen hymyilee leveästi. – Tämä on ensimmäinen kerta, kun tulen asumaan Kuhmoisissa yli kuukauden. Sain täältä kesätöitä! – Olen syntynyt Helsingissä ja en ole koskaan viettänyt paria viikkoa pitempää aikaa Kuhmoisissa. Joitakin viikkoja ja viikonloppuja olen oleillut mökillä ja isovanhempien luona, Helmi kertoo. Helmin mummila äidin puolelta sijaitsee Kuhmoisissa. Nuori nainen viettää aikaa myös isän sukulaisten kanssa perheen mökillä Hahmajärvellä. Ikävuosia Helmillä on neljätoista. Idea hakea kesätöitä Kuhmoisista tuli mieleen, koska perheen isoveli oli muutama vuosi sitten kesätöissä paikkakunnalla. TYÖHAUN HELMI käynnisti heti vuodenvaihteen jälkeen, tammikuussa. – Yritin jo viime kesänä löytää hommia Kuhmoisista, mutta silloin olin liian myöhään liikkeellä. Tänä keväänä sitten tärppäsi. Helmi sai työtarjouksia paikalliselta huoltoasemalta ja kahdelta marketilta. – Huoltoaseman ja yhden marketin työt sopivat kesäsuunnitelmiini. Toiseen kaupoista en valitettavasti tänä kesänä ehdi töihin, koska menen rippileirille Porkkalaan. – Hain Helsingistäkin töitä. Sieltä sain vain ”Tällä kertaa valinta ei kohdistunut sinuun” -vastauksia. Millaisia työtehtäviä sinulla on kesätöissä? – Kaupasta en tiedä vielä tarkasti. Luulen, että esimerkiksi hyllytystä. Huoltoasemalta kerrottiin, että voin tehdä sämpylöitä, hamppareita ja ranskalaisia. Pääsen ehkä myös kokeilemaan kassan käyttöä. Mahdollisista iltavuoroistakin on ollut puhetta. – Mutta se riippuu iästä, Helmi täsmentää. Suomessa 15 vuotta täyttänyt nuori voi tehdä iltavuoroja. Sitä nuoremmat eivät saa työskennellä illalla kello kahdeksan jälkeen. VIIME KESÄNÄ Helmi osallistui Tutustu ja tienaa -harjoitteluun. Töitä kertyi pari viikkoa. – Työskentelin Helsingissä Hoivatie Oy:n työelämäpalveluiden toimistolla. Siivosin ja järjestelin tavaroita, kävin ostoksilla työntekijöiden puolesta, vein roskia ja tein muuta sen sellaista. Olen ollut kaupassakin töissä Kuhmoisissa kaksi viikkoa samanlaisessa TT-harjoittelussa. Tälle kesälle Helmi löysi töitä kahdesta eri työpaikasta, yhteensä viideksi viikoksi. Ei hullumpi kesätyöputki. KOULUN KEVÄTJUHLIEN jälkeen Helmi kuitenkin suuntaa ensimmäiseksi rippileirille. – Riparilta toivon paljon kavereita. En oikein tiedä mitä muuta odotan. Toivoisin, että riparin aikana olisi lämpimät uimavedet, mutta koska leiri järjestetään meren rannalla, haaveeni ei taida toteutua. Helsingissä Helmi käy kesäisin Kivinokassa uimassa. Uimisen ohella ratsastus kiinnostaa häntä. Talli Kuhmoisissa onkin tuttu paikka. – Olin tallilla tutustumassa työelämään TET-harjoittelussa pari viikkoa sitten. Pääsin sinne, koska olin alkusyksystä katsomassa tallikisoja ja huomasin kysyä harjoittelusta. HELMI ON hyvä esimerkki siitä, että kannattaa rohkeasti tiedustella harjoittelupaikkoja, vaikkei vielä ole paljon työkokemusta. Helmi tuumii, että voisi muuttaa tulevaisuudessa Kuhmoisiin. – Silloin hankkisin hevosen. Ja jos saisin hevosen nyt, voisin heti muuttaa tänne! Helmi Salmisen mielestä sekä syntymäpaikka Helsinki että kesäpaikka Kuhmoinen ovat kivoja paikkakuntia. – Helsingissä minulla on paljon tuttuja, täällä Kuhmoisissa on enemmän sukulaisia, mutta ehkä nyt kesän aikana saan täältäkin uusia kavereita. Helmin sylissä on yksi uskollinen ystävä, perheen lemmikkikoira Pyry.
Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 19 TEKSTI PÄIVI HOTOKKA K alholanniemen kesäteatterissa nähdään tänä kesänä vieraileva ammattilaisesitys. Teatteri Stemman muodostavat Pasi Repo ja Annina Ärölä, jotka tuovat Kuhmoisiin oman näytelmänsä Aina onnelliset. Kyseessä on musiikkikomedia, jonka käsikirjoituksen on tehnyt Repo ja musiikin laatinut Ärölä. Näytelmä kertoo Ossin ja Päivin juhannusmatkasta, joka keskeytyy, kun sähköauto hyytyy mökkitielle. Tapahtumasta alkaa vauhdikas ja yllätyksellinen tarina. Näyttelijäduon soittamana esityksessä kuullaan livenä kitaraa, ukulelea, bassoa, huuliharppua ja harmonikkaa. TEATTERI STEMMA korvaa tänä vuonna Kuhmoisten Harrastajateatterin kesänäytelmän. Harrastajateatterin Teemu Seppälä kertoo, että ryhmä oli keväällä jo hyvää vauhtia valmistelemassa omaa näytelmää, kun näyttelijöitä joutui jäämään pois erilaisista, ymmärrettävistä syistä. Tällöin aikataulu oli jo liian tiukka varahenkilöiden löytämiseen. – Meillä kävi huono tuuri, sillä tänä vuonna valitsimme sellaisen näytelmän, jossa oli tavallista enemmän rooleja. Vaikka Harrastajateatteriin on tullut mukaan uusia kasvoja, ongelmana on edelleen tekijöiden saaminen eläkkeelle jäävien teatterilaisten tilalle. Yleisöä näytelmät kuitenkin kiinnostavat: viime kesänä KalholannieAmmattiteatteria Kalholanniemessä messä kävi noin 1 300 katsojaa. Myös Seppälä itse näytteli viime vuonna ensimmäistä kertaa kouluaikojen jälkeen. – Yllätyin, että näyttelijät saivat keskittyä pelkästään näyttelemiseen. Se oli tosi luksusta! Kannustan kaikkia vähänkään teatterista kiinnostuneita olemaan yhteydessä teatteriin, hommia on laidasta laitaan eikä näyttämöllekään tarvitse heti uskaltaa. Teatteriin kuuluu nimittäin myös muita harrastajia, jotka huolehtivat esimerkiksi tekniikasta ja väliaikamyynnistä. KOSKA PAIKKAKUNTA on pieni ja näyttelijäreserviä vähän, tämän kesän näytelmän valmistuminen jäi pienestä kiinni. Onneksi Seppälä kuitenkin löysi Kuhmoisten harrastusmessuilta Teatteri Stemman. Nyt Kalholanniemi ei jää tyhjilleen kesällä ja Harrastajateatteri pysyy taloudellisesti pinnalla. Myös teatterilaiset odottavat innolla, että pääsevät seuraamaan ammattilaisten työskentelyä. Teatteri Stemma esittää Aina onnelliset -komediaa usealla paikkakunnalla tänä kesänä yhteensä 30 kertaa. Kuhmoisiin on varattu seitsemän esitystä heinäkuun puolivälissä. Näytökset sijoittuvat tiiviin jakson ajalle lähes peräkkäisille päiville. Teemu Seppälä vakuuttaa, että vierailevista kesäteattereista ei tule tapaa Kuhmoisiin. Oma näytelmä olisi nytkin ollut mieluisin, ja saman näytelmän harjoitukset jatkunevat myöhemmin ensi kesää varten. Tervetuloa kesän näyttelyihin! Toritie 42 Anniina Ärölä ja Pasi Repo näyttelevät kesällä Kalholanniemessä musiikkikomedian Aina onnelliset. Kuva: Teatteri Stemma
20 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2025 Ompelimo Outi Kaikki ompelutyöt Töiden vastaanotto myös Kuhmoisten Kädentaitajien myymälässä puh. 050 555 8742, outi.savunen@gmail.com ARKKITEHTISUUNNITTELU, PÄÄSUUNNITTELU, RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA Korjausrakentamista sekä uudisrakentamista – aina asiakkaan tarvitsemassa laajuudessa kokonaispalveluista yksittäisiin palvelutarpeisiin. Hanna Lehtiniemi / Studio Hanna @ Lehtiniemi hanna@lehtiniemi.info • 040 568 1125 Tapahtumakalenteri • kesä 2025 Sahanrannassa LIVE-ESIINTYJIÄ koko kesän. Kts. ilmoitus sivu 40. Lukemal la paikallisl ehteä pysyt menossa mukana! Tapahtumakalenteri on tiivistelmä tiedossamme olevista tapahtumista. Kalenterissa ei ole kaikkia kesän tapahtumia ja emmekä vastaa mahdollisista virheistä. Lisätietoja tapahtumista saat mm. kunnan tapahtumakalenterista ja lehdessä olevista ilmoituksista. KesäLEHTI KESÄKUU 30.5.?29.06. Pääkirjaston galleriassa Terhi Mickelssonin maalauksia ja keramiikkaa 01.–31.07. Pajatien kesäkirppis 05.06. Ikkunaprinsessat -viihdekonsertti Honkahovissa 06.06. Kiepsausetkot Honkahovissa 07.06. Kiepsaus kesään toritapahtuma 07.06. Elokuva Kuhmolassa 07.06.?26.07. Lauantaitori Päijälässä 08.06. Kansanlaulukirkko Kuhmoisten kirkossa 10.06. Päijät-Rastin iltarastit, Hakinharju 12.06. Pekka Simojoen konsertti Päijälässä 15.06. Suurtoripäivä Kuhmolan torialueella 15.06. Luontokirkko Padasjoen Palotaruksella 17.06. Riihigallerian näyttelyn avajaiset Päijälässä 18.06.?10.08. Riihigallerian kesänäyttely Päijälässä 19.06. Lentisottelu Puukkoisilla 20.06. Muhkun pallonuittokisat Päijälässä 21.06.–14.08. Lavatanssi-iltoja Honkahovissa 24.06. Päijät-Rastin iltarastit, Antinkorpi 25.06. Kesälaulut Kalholanniemessä 28.06.?13.07. SuurKirppis Kuhmoisten työväentalolla 28.06. Jalkapallon kyläturnaus 29.06.?27.07. Tiekirkko Päijälän rukoushuoneella & Aino Ruokolan näyttely HEINÄKUU 01.-04.07. Kirpputori Pihlajakosken satamassa 01.-31.07. Pajatien kesäkirppis 01.07. Kyläkirkko Harmoisten nuorisoseurantalolla 02.07.?30.07. pääkirjaston galleriassa Seija Laukkasen maalauksia 02.?30.07. Kotiseutumuseo avoinna 02.07. Hippokisat urheilukentällä 02.07. Lauluilta Puukkoisten Maamiespirtillä 05.07. Ruolahden kyläpäivä Harjulassa 05.07. Elokuvatori-kylätapahtuma Pihlajakoskella 06.07. Runon ja suven päivä Päijälän Pirtillä 06.07. Kyläkirkko Harmoisissa 06.07. Veikko Ahvenaisen ”Kesäillan valssi” -konsertti Kuhmolassa 08.07. Päijät-Rastin iltarastit, Antinkorpi 10.07. Jippu, konsertti Kuhmoisten kirkossa 12.07.–20.7. Teatteriesitykset Kalholanniemessä 12.07. Toripäivä Pihlajakosken satamassa 12.07. Urheilupäivä ja kesäiltamat Puukkoisilla 13.07. Kyläkirkko Pihlajakosken nuorisoseurantalolla 15.07. Street Food Kuhmolan pihassa 16.07. Yhteislaulut iltatorilla Kuhmolan pihassa 19.07. Kesätori ja lasten tapahtuma Päijälässä 19.07. Aikuisyleisurheilukilpailut Kuhmoisten urheilukentällä 19.07. Nuorisoseuran kesäjuhlat Pihlajakoskella 20.07. Yhteislauluilta Riihigallerialla Päijälässä 20.07. Kyläkirkko Puukkoisten maamiespirtillä 22.07. Päijät-Rastin iltarastit, Harmoinen 26.07. We are one! -festivaali Kuhmoisten satamassa 27.07. Rukoushuoneen kesäjuhla Päijälässä 27.07. Konfirmaatiomessu kirkossa 31.07. Tangokonsertti Kuhmolassa ELOKUU 02.08.?28.08. Pääkirjaston galleriassa Reetta Tuomisen maalauksia 02.08. Secto Rally Päijälässä 05.08. Päijät-Rastin iltarastit, Harmoinen 09.08. Kesäretki Luutsaareen 12.08. Välimeren ruokakurssi Pihlajakoskella 17.08. Kyläkirkko Patavedellä 19.08. Päijät-Rastin iltarastit, Koulukeskus 23.08. Tapahtumapäivä laavulla Sappeessa 31.08. Luontoretki Päijälästä Isojärven kansallispuistoon