Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 LUKIJAPOSTI ” Maailmassa ainoa pysyvä asia on muutos. Kirjoittaja on helsinkiläinen muusikko, joka rakentaa Kuhmoisiin Pekka Lehmussaari voitti arkiliikuntahaasteen. Sattumalta onni suosi Sini Lehmussaarta arvonnassa. 7.6.2023 f Aurinko nousee 3.43 f Aurinko laskee 22.54 Onnea nimipäivänä! Tänään Suvi, Roope, Robert, Robin To Salomo, Salomon Pe Ensio La Seppo Su Impi, Immi Ma Esko Ti Raili, Raila Ke Pihla, Kielo Koko kesän tärpit f Muista uida f Muista levätä f Muista syödä jäätelöä f Muista nauttia auringosta KOLUMNI Janus Hanski PÄÄKIRJOITUS Katja Alatalo toimitus @kuhmoistensanomat.fi Ihmiset tarvitsevat kiinnekohtia ja pysyvyyttä alati muuttuvassa maailmassa. On oltava jotain vakaata alustaa, jolle uskaltaa rakentaa omaa elämäänsä. Joku on joskus sanonut, että maailmassa ainoa pysyvä asia on muutos. Uudet sukupolvet nuoruuden itsevarmassa ehdottomuudessa haluavat haastaa edellisen sukupolven valinnat: siis sen sukupolven ajattelijat, jotka omassa nuoruudessaan myös tiesivät kaiken paremmin kuin edellinen sukupolvi. Me Euroopassa olemme saaneet elää poikkeuksellisen pitkään rauhan aikaa. Ikävä kyllä, ihmiskunnan tunnettu historia on hyvin sotaisa ja väkivaltainen, ja nykyaika on pikemminkin paluu normaaliin. Euroopan demokratioiden menestys perustuu pitkälti sitä edeltäneisiin kammottaviin maailmansotiin. Kaikki, jotka joutuivat kokemaan sen ajan, sanovat hiljaisella äänellä: ”Toivottavasti ei koskaan enää”. Sotien jälkeinen yhtenäiNostalgian lumo syys auttoi myös Suomen sen menestyksen uralle. Se yhtenäisyys tarvitsi yhteisiä arvoja, kiinnekohtia, musiikkia, viihdettä, kaiken sen kovan työn lisäksi, millä tämä maa saatiin kukoistamaan. Suomen yhtenäiskulttuuri perustui siihen, että meillä on jotain omaa: tässä tapauksessa kaikkein suurimmalla uhrauksella pidetty itsenäisyys. Se mahdollistaa vakaan alustan, jossa pystyy olemaan eri mieltä asioista, riitelemään, olemaan samaa mieltä ja ponnistelemaan omien kykyjensä mukaan saavuttaakseen unelmiaan. Kaiken perusta on kuitenkin se, että olemme sitoutuneet ajatukseen jostain puolustamisen arvoisesta. Maailma, ja Suomi sen mukana, muuttuu ja näin pitääkin olla. Mutta uusi rakentuu aina vanhan päälle. On nuorten etuoikeus kuvitella, että he keksivät maailman kokonaan uudestaan. Heillä on siihen intoa ja idealismia, ja usein nuoruudesta jääkin jokin pieni muutos idulleen tekemään maailmaa hitusen paremmaksi paikaksi. Nostalgia ei ole pelkkää menneisyyden kultaamista, sillä se edustaa juuri niitä muistojen kerrostumia joita ihmiset tarvitsevat mielekkääseen elämään. Vanhentuessaan ja vääjäämättömän lähestyessä lähes kaikkien ajatukset pyörivät lapsuuden ja nuoruuden asioissa. Ehkäpä ihmismieli näin suojelee itseään, koska tulevaisuuteen ei ole enää mitään näkymää. Mutta aina on nostalgia. Muistot heräävät voimallisesti henkiin nuoruuden suosikki-iskelmästä tai valokuva-albumin selailusta. Koko mennyt elämä on olemassa tietyissä esineissä, paikoissa ja ihmisissä. Onneksi usein paljon armollisemmassa muodossa. Kukapa sitä enää ”niitä tylsiä juttuja” muistella haluaa, kivat asiat kirkastuvat. Nuoretkin kyllä ymmärtävät myöhemmin, että eivät edeltäneet sukupolvet olleet yhtään tyhmempiä kuin he. Kaikki sukupolvet tekevät aina parhaansa. Errare humanum est Kuhmoisissa on menossa aika, jolloin katse taloudessa lienee syytä suunnata kaukonäköisesti. Jokainen hanke tulee tarkoin punnita päättäjien ja kuntalaisten äänenpainoja kuunnellen. Kunnan, mahdollisesti, 3-hallille siirtyvän teknisenvarikon käytännönläheinen pohjapiirros ja suunnitelmat ovat valmistuneet. Varikon siirto keskustaan, kunnan muiden palvelujen keskipisteeseen, säästää vuosien varrella turhia ajokilometrejä 24-hallille ja niihin käytettyä aktiivista työaikaa. 24-halli Honkahovin suoralla on nykyisellään kuntalaisille vuosia jatkunut verotaakka, jonka ylläpitoon kuluu luvattoman paljon varoja. Pelkkä lämmitys on tuottanut satojentuhansien kuluerät. Saatamme puhua kokonaisuudessaan miljoonista, jotka lentävät tuuleen. 24-halli tulee saada tuottamaan, tai edessä on kiinKuntatalouden kaukonäköisyys Voittoon 106 pisteellä teistön myynti investoijille. Tappiollisena sen ylläpitoa ei voi jatkaa pienen kunnan kuntalaisten piikkiin. Varikon siirron mahdollisena vaihtoehtona on kilpailuttaa teknisen toimen työt tulevaisuudessa, jolloin Kuhmoisten elinkeinoelämä saa vahvistusta työkentälleen. Ulkoinen töiden valvonta ja kilpailutus määräajoin tarkoittaa tulos tai ulos -periaatetta. Nämä ovat pelisäännöt, joilla yksityinen yrittäjä pysyy leivässä. Teknisen toimen työn kilpailutus lienee edullisin vaihtoehto, kuten monet Suomen päättäjät ovat todenneet. Yhteenkään tappiolliseen miljoonaseikkailuun meillä ei ole enää varaa. Mielenkiinnolla seuraamme miten tärkeäksi kuntalaisten varojen kaukonäköisen säästämisen päättäjämme kokevat? Osku Puukila Avoin Kuhmoinen Kesä on kuhmoislaisille samanlaista kihelmöivän odotuksen aikaa kuin adventti lapsille. Jokainen voi asettaa 24. luukun haluamaansa paikkaan, mutta luukuista ensimmäinen avataan aina samana lauantaina, kun kylä kiepsahtaa kesään yhteistoimin. Kesäpitäjä, joka kiepsaus-viikonloppuna herää eloon ja kolminkertaista asukasmääränsä. Nämä kuluneet fraasit, joilla Kuhmoista on viime vuosikymmenet kuvailtu, eivät ole mainosmiesten keksimiä lauseita vaan totta. Totta on myös se, että kunta vain ja ainoastaan hyötyy kesän tohinoista. Narinaa kuuluu kuitenkin. Kärttyisimmät uskaltavat ehdottaa kesäasukkaiden käännyttämistä takaisin kotikaupunkeihinsa. Hiljaa närkästyvät pohtivat keskenään, kuinka paljon kuntalaisten verorahoja kesänrientoihin kulutetaan. Kullakin on oikeus huoliinsa, ja onneksi Kuhmoissa on kesän vieraista huolimatta tilaa asettua saunakamariin omaan ylhäiseen seuraansa. Muiden ilo, rohkeus ja yritteliäisyys eivät kuitenkaan ole keneltäkään pois, tai vaikka olisikin, niin kunta jää takuulla saamapuolelle. Siinä totuudessa yksilön yrmeydellä ei ole sijaa. Ehkä joku kuntalaisista haluaa käpertyä omiin oloihinsa, tehdä kuten ennenkin on tehty ja tyrmätä kaiken ulkoa meille tulevan. Yksin jääminen on kuitenkin kuolinisku paitsi yksilölle myös kunnalle. Vaikka se nöyrää suomalaista ärsyttää, itsestään on pidettävä meteliä ja ovien on oltava auki joka suuntaan. Aivan kuten jouluna julistetaan joulurauha, voimme me kuhmoislaiset nyt julistaa kesärauhan. Vietetään kesää asiaankuuluvalla riemulla ja elämöinnillä, hiljaisuudelle ja hartaudelle on sija sitten syksyllä. Kuin joulua odottaisi Sanna Kantola – Sammaloitunut kivi ei vieri, totesi Kuhmoisten seniorit ry:n liikuntatiimin vetäjä Markku Haulivuori arkiliikuntahaasteen palkintotilaisuudessa kirjastolla. Haulivuori kannustaa kaikkia liikkumaan. Seniorit järjestivät arkiliikuntahaasteen 15 .tammikuuta – 30. huhtikuuta. Haasteen vastaanottaneet saivat merkitä itselleen pisteen taulukkoon liikkuessaan vähintään puoli tuntia päivässä. Kaikenlainen arkiliikunta hyväksyttiin: lumenluonti, kävely tai vaikka halkojen hakkaaminen. Arkiliikuntahaasteen pääpalkinnon, lahjakortin kuumakivihierontaan, voitti Pekka Lehmussaari huimalla pistemäärällä 106. Kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen luovutti palkinnon voittajalle. Toinen ja kolmas palkinto arvottiin. Sini Lehmussaari ja Aini Kankkunen voittivat kumpikin lahjakortin hierontaan. Arkiliikuntahaaste järjestettiin ensimmäistä kertaa Kuhmoisissa. Sanna Kantola
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 3 Sanna Kantola Kuhmoisten yhteiskoulun ylioppilaat vuodelta 1973 kokoontuivat Kuhmoisiin nykyiselle yhtenäiskoululle muistelemaan kevättä 50 vuotta sitten. – Nuoruudessamme, ennen peruskoulu-uudistusta, opiskeltiin ensin neljä vuotta kansakoulussa, sen jälkeen pyrittiin oppikouluun. Oppikoulu muodostui viisivuotisesta keskikoulusta ja lukiosta, joka kesti kolme vuotta. Luokioluokkia olivat 6, 7 ja 8, riemuylioppilaiden puuhanainen Kirsti Porttila selventää vanhaa koulujärjestelmää. Välimatkat olivat pitkiä ja osa nuorista oppilaista asui kirkolla vuokralla ja kävi koulua sieltä käsin. Jotkut riemuylioppilaista lähtivät ylioppilaskokeiden jälkeen maailmalle. Helena Aholan nykyinen asuinpaikka on Thaimaa. Osa on palannut entiselle kotiseudulleen. Koulu, koti ja koko kylä kasvattivat – On ollut ihana tutustua uudestaan lapsuudenystäviin, kertoo paluumuuttaja Marja Ikonen. Kevätjuhla koululla oli koskettava, kiittelivät riemuylioppilaat. – On hienoa, kun lapsilla on täällä mahdollisuus opiskella pienissä ryhmissä. Luokkakoot ovat valtavia suuremmilla paikkakunnilla. Kaikki muistot kouluvuosilta eivät olleet pelkästään huolettomia. – Jouduin rehtori Ester Uotilan puhutteluun, mutta hän ei minua murentanut, huikkaa joku koiranleuka. – Koulu oli ennen hyvin autoritäärinen. Kaikki meistäkin ovat silti päässeet eteenpäin elämässä. Riemuylioppilaat osallistuivat koulun juhlatilaisuuden päätteeksi seppeleen laskuun sankarihaudalle. – Toivomme kaikkea hyvää kunnalle ja koululle, he toivottivat. Riemastuttava määrä riemuylioppilaita kokoontui yhtenäiskoulun liikuntasaliin viime lauantaina. Yksitoista Kuhmoisten yhtenäiskoulun ylioppilasta painoi valkoisen lakin päähänsä lauantaina. Peruskoulun päättäneet yhteiskuvassa, kuvassa oikealla kaksi valmentavan koulutuksen suorittanutta ukrainalaista nuorta. Sanna Kantola Kuhmoisten sanomat Kuhmoisten satamassa olevasta kolmesta pop up-kojusta yksi siirtyy Kuhmolan torialueelle. Kunta ottaa kojujen varauksessa käyttöön sähköisen ajanvarausja maksujärjestelmän, joka mahdollistaa laajemman ja monipuolisemman vuokraustoiminnan. Jatkossa kojujen vuokraus on mahdollista paitsi yrittäjille myös muille kiinnostuneille. Lisätietoa vuokrausehdoista löytyy kunnan pop up-myyntikojujen verkkosivuilta. Lisäksi sivuilta löytyy linkki sähköiseen ajanvarausjärjestelmään. Aikaisempi manuaalinen varausjärjestelmä poistuu käytöstä. Kunnan sivuilta löytyvät myös myyntikojujen käyttöehdot ja -maksut. Tavoitteena on saada uusi järjestelmä käyttöön kesäkuun puolivälin jälkeen. Muutos kojujen varausjärjestelmään Kuhmoisten sanomat Kuhmoisten terveysaseman uudessa palvelussa on mahdollista kysyä neuvoa chatin kautta samalla tavalla kuin puhelimessakin. Chatissa sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen, antaa ohjeita ja tarvittaessa ohjaa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon. Chat-palvelun kautta voi lisäksi uusia reseptejä ja kysyä tutkimustuloksia. Neuvoja ei voi kysyä suun terveydenhoidon palveluista Uuden palvelun löydät Pirkanmaan hyvinvointialueen pirha.fi-sivuilta. Ikäihmisten hoitoon tukea Uusi puhelinpalvelu tarjoaa lääkäriapua ikäihmisten kotihoidon ja asumispalveluiden hoitajille. Hoitajat voivat soittaa lääkärille ja saada opastusta asiakkaiden vaivojen hoitoon. Yhteydenotot lääkäriin tehdään puhelinpalvelussa aina hoitajan kautta. Tavoitteena on saada kiireellisissä asioissa apu ikäihmisten vaivoihin mahdollisimman pian, suoraan kotiin. Näin ikääntyneiden ei tarvitsisi välttämättä lähteä päivystykseen. Päivystyspuhelimella pyritään myös helpottamaan päivystyksen ruuhkia. Uudistuksia terveydenhuollon palveluissa Kuhmoisten Sanomat Liisa Kontturi on valittu Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaat ry:n puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin Olavi Nordman, sihteeriksi Markus Koskinen sekä rahastonhoitajaksi Anne Huuhtanen. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Heikki Hurtta, Ari Kajander, Jouko Kontturi ja Kirsti Salminen. Edellinen puheenjohtaja Pentti Rauhala valittiin kunniapuheenjohtajaksi. Vapaa-ajanasukkaille uusi puheenjohtaja
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 Kuhmoinen TAYS Henri Juhani Kristian SONKAMUOTKA Rakas äidilleen on lapsi jokainen. Muistoon sekoittuu kyyneleet, ne surusta ovat särkyneet. s. 28.9.1983 k. 6.2.2023 Ikävöiden Äiti ja Jari Nuku rauhassa Rakas veljeni ja Eno Miia ja Miisa Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos kaikille Henriä muistaneille. Rakkaamme SANAN KULMA Timo Huttunen KIITOKSET Kirjoittaja on Hollolan seurakunnan kirkkoherra. Nyt saa mennä hyppimään Arja Heinilä Olin alaluokalla ihastunut luokkani Suvi-nimiseen tyttöön ja niinpä kevätjuhlassa laulettu ”…ja suvi suloinen…” sai poskeni punoittamaan muustakin kuin lähestyvän kesäloman lupauksista. Rakkaustarinaa ei tuosta yksipuolisesta ihastuksesta syntynyt, mutta siitä huolimatta Suvivirsi on jäänyt minulle yhdeksi merkityksellisimmistä virsistä. Siinä on lupaus kesästä, vapaudesta ja mahdollisuuksista. En ole ymmärtääkseni ainoa, jolla on lämmin suhde Suvivirteen. Meitä on monta sukupolvea, joiden kokemusten mukaa Suvivirrestä alkaa kesän riemut. Ja sitten meillä on jokunen nuorempi ihminen, joille on epäselvää, onko Suvivirsi sallittujen vai kiellettyjen laulujen joukossa. Opetushallitus ohjeisti viime syksynä (19.9.2022) koulutuksen järjestäjiä muun muassa yhteisistä juhlista ja uskonnollisista tilaisuuksista varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukioissa ja ammatillisissa koulutuksissa. Suvivirren sai laulaa tänäkin keväänä koulujen kevätjuhlissa, eikä yksittäinen virsi tee ohjauksen mukaan tilaisuudesta uskonnollista tilaisuutta. Tilanne on kuitenkin aika lailla päälaelleen kääntynyt aiemmista vuosikymmenistä. Uskonnonvapauden osalta ruuvi on päätös toisensa jälkeen kiristynyt, oikeus olla harjoittamatta uskontoa on vienyt tilaa oikeudelta harjoittaa uskontoa. Haikeutta taidan eniten tuntea tämän kehityskulun äärellä, vaikka tässäkin muutoksessa lienee sekä hyvää että huonoa. (luterilaisenkin) kristityn tulee rakentaa identiteettiään toisin kuin valtakulttuuri ohjaa. Siinä on haasteellisuuden ja haikeuden ohella kutsu henkilökohtaisen vakaumuksen kirkastamiseen. Tapakulttuurien rönsyjen sijaan on mahdollisuus keskittyä uskon ytimiin. Suvivirressä ollaan ytimessä. Herttaiselta tuntuva virsi käännettiin suomeksi vuonna 1700. Takana oli 2020-lukua huomattavasti vaikeampia vuosia. Jopa kolmasosa suomalaisista kuoli nälkään noina ”suurina kuolonvuosina” 1600-luvun lopussa. Muistuttakoon Suvivirsi siten niin uskonnollisemmille kuin epäuskonnollisillemme ettei niin suurta epätoivoa olekaan, etteikö voisi toivoa valoisempaa tulevaisuutta. Usko, toivo ja rakkaus ovat kristillisen uskon perusarvot. Suloista suvea! Suvi suloinen Arja Heinilä Uimalan ranta on puhdistettu tulevaa uimakautta varten kunnan toimesta. Artturi Heickel suoritti sukelluksen varmistajanaan Juha Karppinen VPK:sta. Liikuntatoimen Janne Kotajärvi hoiti puheyhteyttä sukeltajapuhelimella. – Suurin esine, minkä olemme järven pohjasta aiemmin nostaneet, on polkupyöräteline. Koruja, uimalaseja ynnä muuta pientä löytyy yleensä aina, kertoo Heickell. Nykyään ei paljonkaan ole enää lasinsiruja, sillä pullot ovat muovia. – Muutenkin nuorison oleskelu on siistimpää, tai sitten he ovat vaihtaneet paikkaa, Kotajärvi sanoo. Ranta syvenee nopeasti jo ennen hyppytornia. Hyppyalueella veden syvyys on jo seitsemästä yhdeksään metriin. – Tällä kertaa vedestä saatiin saaliiksi kaksi vanhaa olutpulloa, uimalasit, ja termospullon kansi, kertoo Karppinen. Myös Kokonniemen ranta ja Rekolanranta on tarkistettu sukeltaen. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla otetaan rannoilta vesinäytteet. Tulokset tuodaan rantojen ilmoitustauluille. – Mikäli kesän aikana ilmenee uimarannoilla jotain poikkeavaa, kuten esimerkiksi levähavaintoja, niistä tiedotetaan uimarantojen ja kunnan internet-sivuilla, vesihuoltolaitoksen Tapio Nysten kertoo. Kuluvan viikon lopulla suoritetaan myös ympäristöterveydentarkastajan toimesta kaikille virallisille kunnan uimarannoille tarkastus, jossa kiinnitetään huomiota rannan siisteyteen ja puhtauteen. VPK:n Artturi Heickell on hyppäämässä uimalan laiturilta veteen. Köyden toisessa päässä seisoo varmistamassa Juha Karppinen. Janne Kotajärvi hoitaa puheyhteyttä sukeltajaan puhelimen kautta. KUHMOISTEN KULTTUURIYHDISTYS RY KESÄN 2023 TAPAHTUMAT La 10.6. klo 9–16 Kiepsaus kesään. Mm. järjestötuvassa (Kuhmola) yhdistykset esittelevät toimintaansa. Su 18.6. klo 10 Kirkkopyhä Kuhmoisten kirkossa. Kansanlaulukirkko Kuhmoisten Pelimannien johdolla. Kirkkokahvit seurakuntasalissa. Ke 28.6. klo 17–18 Nostalgiakonsertti Päijännekodilla. Muusikko Janus Hanski herkistää kuulijat Virran ja Rautavaaran sävelin. Ei ennakkoilmoittautumista. Ma 3.7. klo 18–20 Historiapiiri Kissakulman torpalla. Kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti kertoo myllärimestari Oskari Frimanin tarinan. La 8.7. klo 9–02 We are one -festivaali, joka ulottuu Kuhtuu-torilta Sahanrantaan, kirkkoon ja illalla Honkahoviin. Ti 11.7. klo 18 Hautausmaakierros Seppo Unnaslahden johdolla. Su 23.7. klo 18–22 Musiikillinen risteily Päijänteellä. Elämyksiä kauniissa järvimaisemissa Janus Hanskin ja säestäjän laulattamana. Ti 8.8. klo 18 Yhteislaulutilaisuus Kalholanniemessä. Kuhmoisten Pelimannit laulattavat yleisöä. Yhteistyössä Senioreiden kanssa. Tervetuloa! Lisätiedot: sihteeri@kkyh.fi, p. 045 139 8309 (tekstiviesti), www.kkyh.fi ja FB-ryhmä Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys ry. Su 11.6. klo 10 Messu. Mukana Iitin kirkkokuoro. Pe 9.6. Naisten Tupailtaan yhteiskyyti srk-kodilta klo 17. Kastetut Ronja Nina Inka Victoria Sallmén Avioliittoon vihityt Jarmo Juhani Simola ja Iina Henriikka Oivanen Lämmin kiitos onnitteluista! Anna-Liisa Ylänen
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 5 ” Pitäisi olla iloinen siitä, että saa liikkua. Jokainen omalla tasollaan. Ei kaikista ole maailmanmestareiksi. Olli Lehto kertoo Mäkimaan Muhkun toiminnasta. KesäLEHTI 33 Koulu, koti ja koko kylä kasvattivat Kevään riemuylioppilaat muistelevat. We are one! Sari ”Sakke” Vallenius järjestää suurfestivaaleja. Kansikuvassa Valtteri Kankkunen Kuvaajana Tuija Käki-Lahtinen Pekko-päivät Timo Koivusalo palaa Pihlajakoskelle. 14 14 88 22 22 Korpisudet kokoavat yhteen lähes kokonaisia ikäluokkia ”Pekon pehmeät arvot voivat olla hyvinkin ajankohtaisia”
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 KesäLEHTI Meillä on edessä ikimuistoinen kesä. Laskin Kuhmoinen palvelee -lehdestä, että Kuhmoisissa pidetään kesällä 72 erilaista tapahtumaa. Niitä on tänä kesänä joka lähtöön, pienistä kylätapahtumista, isoihin festareihin saakka. Näin runsas kulttuuritarjonta kertoo mielestäni meidän erityisen suuresta innokkuudesta ja yritteliäisyydestä. Kylät ja yhteisöt haluavat luoda itse laadukasta omanlaistaan toimintaa. Tämä on hieno piirre, sillä ilman vapaaehtoisia järjestäjiä tapahtumat huutaisivat poissaolollaan. Tapahtumat kuuluvat Suomen ja Kuhmoisten kesään. Niissä on oma idyllinen viehätyksensä. Ihmiset käyskentelevät rennosti ja ilman kiirettä. Kaikilla on aikaa jutella keskenään. Vierasta tervehditään, ja voidaan vaihtaa jopa pari sanaakin. Tunnelma on maalaismaisen idyllinen. Tunne, jonka kesällä erilaisista tapahtumista saamme, kantaa meitä pitkälle syksyyn saakka. Tänä kesänä olemme saaneet kaksi aivan uudenlaista tapahtumaa, Pihlajakosken Pekko-päivät sekä Kuhmoinen kuhtuu: We are one -festivaalin. Olen päässyt seuraamaan läheltä molempien kehittymistä yhä suuremmiksi ja toimivimmiksi, ja odotan innolla mihin nämä kehityskaaret huipentuvatkaan. Olen luottavainen kaikkien tapahtumien suhteen. Niiden taustalla on suuri määrä innokkaita talkoolaisia. Jokaiseen tehtävään ja osa-alueelle löytyy aina ammattitaitoinen innokas osaaja. Festarit, Pekko-päivät ja muutkin ensimmäistä kertaa järjestettävät tapahtumat ovat vielä kehitysvaiheessa, ja se pitää ottaa huomioon. Voi olla, että jotain asiaa ei ole huomattu, jotain puuttuu tai on unohtunut, mutta yhdessä ja oikealla asenteella me selätämme haasteet. Annetaan Kesäterveiset Kuntalasta ” Tunnelma on maalaismaisen idyllinen. kaikkien kukkien kukkia. Ilman yritteliäisyyttä, näkemystä, innokkuutta ja talkoohenkeä näitä 72 erilaista tapahtumaa ei tulisi. Teltat eivät nouse yksin, makkarat eivät lämpeK & K = Kuhmoinen ja kesä Ihana, kaivattu kesä ja valo ovat taas täällä! No okei, vähän lunta ja rakeitakin on, mutta se kuuluu asiaan näin alkukesästä. Jo helatorstain kauniista kelistä lähtien on kylänraitti vilkastunut silminnähden – kesäkuhmoislaiset ovat saapuneet. Yrittäjäyhdistyksemme on tuottamassa vuosittaista Kuhmoinen Palvelee -lehteä, joka ilmestyy aina sopivasti ennen kesää. Lehti jaetaan koteihin ja Toritien liikkeisiin, saatavilla sitä on laatikoittain yrityksille ja yhdistyksille. Luottokonkarimme Kati Siren tekee lehden yhdessä toimikuntamme kanssa. Palvelee -lehdestä löytyy valtavasti tietoa yritystemme, yhdistystemme ja kuntammekin toiminnasta. Lehteen pyritään aina keräämään uusia ja innostavia juttuja osoittamaan, miten elinvoimainen kuntamme on. Kansikuvaksi Kati valikoi aina kuvan, johon silmä osuu, ja jota ihmiset messuilla pysähtyvät Kuhmoisten osastolle tutkimaan. Mielestäni tämän vuoden kansikuva on yksi parhaista. Melonta on huippusuosittu harrastus ja upeita reittejä Kuhmoisista löytyykin. Vuoden suurin ponnistus yrittäjäyhdistyksen hallitukselle on Kiepsaus Kesään. Tapahtuma kerää sataellei tuhatpäisen yleisön, oli keli mikä tahansa. Ja yleensä se on hyvä. Kiepsaukseen tullaan tapaamaan tuttuja, kiertelemään torilla, syömään, kuuntelemaan musaa, viihtymään. Vuoden Kesäkuhmoislaisen kaste on traditio. Kiepsaus on Kuhmoisten positiivista brändäystä parhaimmillaan. Kiitos tapahtuman toteutuksesta kuuluu hallituksemme Juha Simolalle ja Sasu Kauppiselle. Parin vuoden tauon jälkeen tapahtuman päättävä kulkue on Tuomolan Karin ansiota. Kuten olen usein todennut, tapahtumia voi järjestää, mutta paikalle saapuvat ihmiset tapahtuman tekevät. Kiepsaus on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan, paikallisten, vapaa-ajanasukkaiden ja matkailijoiden ihana sekamelska. Kesä on Kuhmoisissa häppeningiä pullollaan, Kuhtuuta, We are one -festaria, Pihlajakoskella on Pekko kaivettu naftaliinista. Jokaiselle on varmasti jotakin. Ja roppakaupalla ihanaa luonnon rauhaa, jonka vuoksi hektisestä kaupungista paetaan maalle. Toivotan omasta ja Kuhmoisten Yrittäjäyhdistyksen puolesta kaikille lempeän leppeää ja rentouttavaa kesää! Eija Heinonen Sanna Kantola Arja Heinilä ne ilman lämmittäjää ja se kahvi pitää jonkun keittää. Tapahtumat tarvitsevat paljon näkymätöntä energiaa. Energiaa, joka kumpuaa yhteisöstään. Kiitos järjestäjille tästä energiasta, jonka vapautatte pyyteettömästi kaikkien kuntalaisten hyväksi. Kunta on me, ja yhdessä me pidämme tämän kunnan pystyssä. Minun näkökulmastani kunnan tulevaisuus näyttää kesäisen valoisalta ja lämpimältä. Hyvää, kaunista ja yhteisöllistä kesää kaikille. Kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 7 KesäLEHTI ”Me teemme viikon kohokohtasi” Mia Varvikko Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Sanomien henkilöstö on muuttunut kevään aikana. Päivi Hotokka ja Anna Karhila jäivät pois ja lehteä on kevään ajan tehty aiemmalta kesältä tutun Arja Heinilän ja uutena (tai tosi vanhana) tuttavuutena remmiin on astunut Katja Alatalo. Kesätoimittajana aloitti toukokuussa Sanna Kantola. Henkilökunta esittäytyy omin sanoin. Toimittaja Katja Alatalo ”Kuhmoinen on kasvattanut minua 20 vuotta. Olen kirjoittanut ylioppilaaksi Kuhmoisten lukiosta keväällä 2007 ja karistanut kylän tomut jaloistani vasta pari vuotta myöhemmin. Aloitin Kuhmarissa peruskoulun tet-viikoilla. Lähdettyäni Kuhmoisista valmistuin journalistiikan maisteriksi ja olen avustanut maakunta-, paikallisja kaupunkilehtiä. Kävin Karstulan kansainvälisillä ampumaviikoilla samana viikonloppuna, kun Anders Behring Breivig ammuskeli Norjassa. Silloin tunnelmat olivat ristiriitaiset. Tätä lukuun ottamatta minulla on ollut vain mahtavia juttukeikkoja – purjehdusta Päijänteellä, jääkiekon MM-kultajuhlat Jyväskylässä kesällä 2011, kesäillat palloilukatsomoissa ja lukuisat kyläjuhlat Kuhmoisissa. Ari Vatasen kanssa olisin voinut jutella vaikka kuinka kauan. Hänen tapansa puhua moottoriurheilusta on ainutlaatuinen. Yritän toimittajana rimpuilla irti rutiineista ja nähdä, tehdä ja kokea asioita uudella tavalla. Nopea olen ainakin ja perusteelliseksi yritän opetella. Ysärin kasvattina ja hyväntahtoisen huumorin ystävänä odotan Kuhmoisten kesästä eniten Pekko-päiviä. Joel Hallikainen oli ensimmäinen fanitukseni kohde. Kesissä on parasta niiden alku näinä käsillä olevina päivinä ja loppuminen elokuun hämärtyessä. En pidä heinäkuun helteistä. Vapaa-ajalla yritän olla esimerkillinen äiti. Tykkään liikkua luonnossa koirien kanssa. Kilpailen agilityssa, joten treenikentälläkin on joskus käytävä. Hevoset ovat olleet osa elämääni lähes 30 vuoden ajan ja ovat yhä. Tarjoamalla kahvit minut saa houkuteltua mukaan melkein mihin tahansa.” Kesätoimittaja Sanna Kantola ”Noloa sanoa, mutta Kuhmoisiin minulla ei ole ollut minkäänlaista suhdetta. Kaikki täällä on minulle uutta ja ihmeellistä. Voidaan todellakin sanoa, että tarkastelen elämää ja tapahtumia Kuhmoisissa tuoreesta näkökulmasta. Minulla on tyypillinen tämän vuosituhannen media-alan työpolku. Opiskelin Tampereen yliopistossa journalistiikkaa. Valmistuttuani olen tehnyt töitä lehdissä, radiossa ja televisiossa. Kaikki keikat ovat jokainen omalla tavallaan unohtumattomia. Mieleenpainuvin haastateltava on ollut Japanissa kohtaamani 100-vuotias, erittäin terve ja teräväpäinen, mutta samalla hauras nainen. Kun häntä katsoi silmiin, tuntui siltä, että kohtaa jotain elämää suurempaa. Toimittajana olen utelias, kaikki maailmassa kiinnostaa. Kesältä Kuhmoisissa odotan auvoisia suvipäiviä, lehmiä, mansikoita ja kesätapahtumia. Aamuiset järviuinnit, kesäsateet ja -helteet, marjat ja talvipesistään esiin könynneet suomalaiset ovat kesässä parasta. Työni on vapaa-aikani ja vapaa-aikani on työni. Olen sekä vasenettä oikeakätinen kirjoittaja.” Toimittaja Arja Heinilä ”Olen ollut koko ikäni suhteessa Kuhmoisiin. Vauvasta lähtien kesäisin, sittemmin talvisinkin. Olen tutustunut moneen mukavaan ihmiseen ja kivaan paikkaan Kuhmarin juttukeikoilla, ihania ovat olleet kaikki. Tänä kesänä siirryn pilatesja sup-hommiin, mutta pysyn Kuhmarin vakioavustajana. Toimittajana olen lempeä ja tunnelmoiva. Odotan Kuhmoisten kesältä toripäiviä ja festareita. Aurinko, vesi ja vihreys ovat kesässä parasta. Vapaa-ajallani saunon, liikun ja kudon. Tykkään seistä päälläni, erityisesti sup-laudalla.” Kaiken muun osaaja Tuija Käki-Lahtinen ”Olen syntynyt Kuhmoisissa, asunut muualla monta vuotta, ja palannut takaisin noin kymmenen vuotta sitten. Kuhmarissa teen vähän kaikkea, paitsi kirjoitan. Valmistan ja myyn ilmoituksia, taitan lehteä, palvelen asiakkaita, ylläpidän tilausjärjestelmää ja hoidan laskutusta. Onneksi apunani on kultaakin kalliimpi Mia Varvikko. Kuhmoisten kesässä on ihanaa, kun kylänraitti vilkastuu ja hymyileviä kasvoja näkyy kaikkialla. Kesällä pyöräilen, mökkeilen ja nautin luonnosta, tuoreista marjoista, vesillä liikkumisesta, lämmöstä ja iloisesta mielestä. Hassuttelu on kivaa.” Tuija Käki-Lahtinen, Arja Heinilä, Katja Alatalo ja Sanna Kantola ovat olleet tekemässä kesälehteä. Säännöllisinä avustajina ovat toimineet myös Elina Syrjänen ja Risto Ojala. Toimistokoira Hoppu ottaa rennosti.
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 KesäLEHTI Katja Alatalo Elokuvaohjaaja Timo Koivusalon muistellessa Kuhmoisissa viettämiään kesiä toistuu puheessa säännöllisesti sanat “hienoa” ja “mahtavaa”. Pihlajakoski lumosi porilaisen miljööllään niin, että hän palasi sinne vielä ohjatessaan Tapio Rautavaarasta kertovaa Kulkuri ja joutsenta sekä Sibeliusta. – Muistot Kuhmoisista ovat mahtavat. Pekko-elokuvissa kyläkauppiasta näyttelevä Seppo Helenius vinkkasi, että Pihlajakoskella on kaksi kaveria jatkamassa Mikko Niskasen jalanjäljillä. Siitä yhytin Jyrki Luukon ja Jorma K. Lehtosen. Luukko jatkaa edelleen firmassani, olemme tehneet yhdessä jo 20 pitkää leffaa, Koivusalo muistelee. Aloittaessaan ensimmäisen Pekko-elokuvan kuvauksen Pihlajakoskella 30 vuotta sitten Koivusalo ei tuntenut sen paremmin Pihlajakoskea kuin sen asukkaitakaan. Hän on edelleen kiitollinen saamastaan avusta ja paikoista, joihin pääsi kuvaamaan. – Herrajumala, 30 vuotta sitten, vaikka täytän itse ensi vuonna vasta 20. Pekko-elokuvia kuvattiin Pihlajakoskella viitenä kesänä. – Niitä voisi kutsua laidunkauden avajaisiksi, kun pääsimme Kuhmoisiin ja Pihlajakoskelle. Pekko-elokuvat ovat siitä hauskoja, että niissä on ikuinen kesä ja luulen, että monen mielessä Pihlajakoski on sellainen ikuisen kesän kylä. Ja Kuhmoinen muutenkin, Koivusalo sanoo. Pääkaupunkiseudulla elokuvia tehdessä tekijätiimi lähtee päivän päätteeksi kotiin. Pekko-elokuvia tehdessä Pihlajakoskella viivyttiin kuukauden päivät, istuttiin illat yhdessä ja juteltiin mukavia. – Se oli leirinuotiomeininkiä iltaisin. Koulun pihassa oli asuntovaunualue ja koulussa jonkin verran huoneita, joissa pystyi majoittumaan. Yhteisöstä tuli pirun hauska ja tuolta ajalta on jäänyt tuttavuuksia ja ystävyyksiä, joiden kanssa olen vieläkin tekemisissä. Korkeakulttuuria yli hilseen Kesän Pekko-päivillä nähdään kaikki viisi elokuvaa. Hahmon luonut Koivusalo uskoo elokuvien kestäneen aikaa ja säästyvän ennakkosensuurilta. – Ehkä elokuvissa on erinäisiä sensitiivisiä sanoja, joita ei voi enää käyttää. Pekko ja muukalainen -elokuvassa tumma mies tulee kylään, mutta sekin elokuva oli jo aikanaan erilaisuuden puolustuspuheenvuoro, joka sai Humanismin käsi -palkinnon. Koivusalo kuvailee Pekko-elokuvien huumoria ajattomaksi. Naurun kohteena ovat paitsi itse Pekko myös Tyräahon muut asukkaat, eivät asiat. Maailma ympärillä on muuttunut paljon, mutta pienen ihmisen ajatukset, ilot, murheet ja järjettömyydet eivät niinkään. – Sitä paitsi ehkä tämmöiset pehmeät ja lempeät arvot voivat olla hyvinkin ajankohtaisia. Mutta tietysti elokuviin pitäisi laittaa sisältövaroitus siitä, että Pekon agraaris-eroottinen vartalo voi yhä aiheuttaa kiihtymistä katsojissa. Koivusalo on tehnyt Pekko-elokuvien jälkeen useita suosittuja elokuvia. Elossa olevista elokuvaohjaajista hänellä on eniten katsojia – kaksi miljoonaa. Silti hänet muistetaan edelleen Pekko-hahmosta. – Pekko on sukupolvia yhdistävä kaveri. Uusi sukupolvi on löytänyt korkeakulttuurin, jopa niin korkean kulttuurin, että se menee joillakin yli hilseen. Elokuvien musiikki on tullut tärkeäksi ja ihmiset yhä toivovat häihinsä sitä laulua, jonka Joel Hallikainen lauloi Kuhmoisten kirkossa poliisin ja Kaisa Kuovin menneessä naimisiin, Koivusalo kertoo. Leffojen laadusta ei tingitty Pekko-elokuvat olivat Koivusalon ensimmäisiä elokuvia. Ensimmäisen – ”Pekon pehmeät arvot voivat olla hyvinkin ajankohtaisia” Jos Pekko ilmestyisi valkokankaalle 30 vuoden jälkeen, olisi hän Timo Koivusalon mukaan kasvanut ainakin kehollisesti eri suuntiin. – Pekko on aina ollut salaviisas, korpifilosofi, jota pidetään tyhmänä. Itseasiassa hän on fiksu ja pärjää nokkeluudellaan eri tilanteissa. Hahmoa ei ehkä tarvitsisi päivittää kovin paljon. ” 30 vuotta sitten, vaikka itse täytän vasta ensi vuonna 20. Artista Film
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 9 KesäLEHTI Sanna Kantola Pihlajakosken kylän Kulttuurimakasiini ja Kahvilamakasiini avautuvat kesäkuun alussa. Makasiinit on lahjoitettu kyläyhdistykselle 1970-luvulla ja ne on remontoitu yleisön käyttöön 2010-luvun alussa. Makasiineilla on vieraillut väkeä läheltä ja kaukaa. Lea Sinivaara, Pihlajakosken kyläyhdistyksen rahastonhoitaja ja näyttelytoiminnan vastaava on järjestänyt näyttelyitä Kulttuurimakasiinilla kuusi vuotta. Osa taiteilijoista nähdään kesän aikana työskentelemässä näyttelytiloissa. –Tapaamiset taiteilijoiden kanssa ovat tuottaneet kävijöille iloa, Sinivaara sanoo. Vanhoja tuttuja ja uusia nimiä Kesän näyttelykausi käynnistyy Virpi Miettisen teoksilla. Miettinen maalaa maisemia, kukkia ja muotokuvia öljyja akryyliväreillä. Taiteilija on vieraillut makasiineilla aikaisemminkin. Tämän kesän näyttelyyn tulee 25 uutta työtä. Juhannukselta Kulttuurimakasiinin valtaavat Enni Kurkelan akvarellit ja Joonas Sinivaaran tussija mustekynäpiirrokset. Kesän elokuvanostalgia Pihlajakosken Pekko-päivät näkyvät myös Kulttuurimakasiinilla. Kesäheinäkuun vaihteessa tiloissa voi tutustua Pekko -elokuvien tuotannoissa käytettyyn rekvisiittaan. Lisäksi esillä on elokuvajulisteita. – Koko kylä elää tapahtumassa mukana, onhan kulunut 30 vuotta ensimmäisen Pekko -elokuvan valmistumisesta, Sinivaara innostuu. – Useat pihlajakoskelaiset osallistuivat aikoinaan elokuvan tekoon talkooapuna tai elokuvaavustajina. Heinäkuun taidekurssi Leena Aalto-Heikkilän, Virpi-Maria Palokallion ja Altti Nuuttilan yhteisnäyttely avaa Kulttuurimakasiinin heinäkuun. Toiselle viikolla heinäkuussa Juha Mäenpää, valokuvaaja ja kuvaamataidonopettaja, ohjaa kaksipäiväisen akvarellileirin. Leiri toteutetaan kahvilassa, josta jalkaudutaan luontoon maalaamaan. Ilmoittautuminen on käynnissä ja kiinnostuneet voivat olla yhteydessä kyläyhdistyksen Lea Sinivaaraan. Samaan aikaan Mäenpään taideleirin kanssa avautuu käsityöja kirppispuoti. Myynnissä on käsitöitä kahvipussikoreista kintaisiin. Puodin järjestävät Aira Mäkinen ja Paula Niinimäki. – Olen halunnut taiteen ohella tuoda esiin paikalMakasiinien monipuolinen taidekattaus Pihlajakosken Kahvilamakasiinin ovesta kurkistelee kesäkahvilan pitäjä Vuokko Liimatta. Kesän ensimmäisenä taiteilijana Kulttuurimakasiinin puolella on Virpi Miettinen. Virpi Miettisen näyttelyn nimi on Kesäinen kukkaloisto. Hänen töitään on esillä jo toista kesää Kulttuurimakasiinissa. – Onneksi olin juuri vienyt maalaukseni Vehkajärven mökiltä, kun sinne murtauduttiin, Miettinen kertoo. lista käsityötaitoa, Sinivaara korostaa. Loppukesästä öljyväritöitä Heinäkuun lopussa taidemaalari Svetlana Ruoho avaa näyttelynsä Neljäs kesä. Ruoho opettaa öljyvärimaalausta näyttelyaikana tiistaista keskiviikkoon. Heinä-elokuun vaihteessa taiteilija Marika Kojo debytoi näyttelyllä Kevyt henkäys. Kahvilamakasiini on auki kesänäyttelyiden aikana. Kahvilakävijät voivat tutustua Vuokko Liimatan pysyvään näyttelyyn vetokoirista ja Lapin maisemista. vuonna 1993 ilmestyneen Pekko aikamiespojan poikamiesajan – ohjasi Sina Kujansuu, mutta sen jälkeen Koivusalo otti ohjat omiin käsiinsä. – Kun ensimmäinen elokuva oli tehty, Spede soitti ja sanoi, että haluaisi tuottaa seuraavan. Ehto oli, että minun on ohjattava se itse. Toinen, joka suositteli ohjaamaan Pekot itse, oli Esko Nikkari. Hänen kanssaan olimme tehneet tv-sarjaa ja hän tiesi, että minä tunnen Pekon parhaiten. Koivusalo siis käsikirjoitti, ohjasi ja näytteli Pekko-elokuvissa, teki niihin itse musiikit ja myös tuotti kolme viimeistä elokuvaa. – Sitten me vielä leikattiin ne itse. Se oli jotenkin selkeämpää, sillä itse kuitenkin tiesin, mitä elokuvalta halusin. Koivusalo tavoitteli jo Pekko-elokuvia tehdessään laatua. Amatöörinäyttelijä sai ympärilleen maan ykkösnäyttelijät ja koomikot. Tekninen tiimi koostui huippuammattilaisista. Lavastuksen ja valaistuksen eteen nähtiin vaivaa. – Minulla oli vain hahmo, jonka osasin, eikä mitään koulutusta alalle. Opin itsekin paljon ammattilaisia seuraamalla. Tuotannon on oltava laadukas, sisältöä saa haukkua vaikka kuinka paljon. Se on aina mielipidekysymys. Kovien nimien saaminen mukaan tuotantoon oli Koivusalon mukaan yllättävän helppoa. Kotimaisia elokuvia ei tehty tuohon aikaan kovin paljon. Kotimainen leffa oli suorastaan lamassa ja Pekko oli useana vuonna Suomen katsotuin elokuva, vaikka yhdelläkään ei ollut yli sataa tuhatta katsojaa. – Näyttelijät lähtivät mukaan mielellään. Sain tyypit, jotka halusin, eikä tullut sen jälkeen mieleenkään, ettenkö käyttäisi samoja. He löysivät roolinsa. Kun teimme Pekko ja poika -elokuvaa, etsimme 10-vuotiasta poikaa. Hakukirjeitä tuli 3000. Aivan järjetön määrä. Pekon mopon tarakalle valikoitui lopulta Kalle Wallin, joka nykyään lentää airbus-lentokoneita. Teryleeni on kutistunut Pekko Aikamies poika jäi 1990-luvun lopussa Koi”Pekon pehmeät arvot voivat olla hyvinkin ajankohtaisia” vusalon muiden elokuvahankkeiden alle. Haave Rautavaarasta ja Helismaasta kertovasta elokuvasta toteutui luvatun rahoituksen myötä. Kulkuri ja joutsen -elokuva menestyi niin hyvin, että Koivusalo tarttui saman tien Irwin Goodmaniin ja teki Rentun ruusun. – En ikinä kyllästynyt Pekkoon, hahmo on niin lähellä minua itseäni. Koivusalolta toivotaan yhä Pekon paluuta valkokankaalle. Jopa itse Jope Ruonansuu toivoi viimeisinä aikoinaan Tyräahon heräävän vielä henkiin. – Hänen kohdallaan aika loppui valitettavasti kesken. Surullista on, että aika moni elokuvien näyttelijöistä on lähtenyt pois: Leo Lastumäki, Esko Nikkari, Esko Hukkanen. He elävät onneksi tarinoissa. Koivusalo ei kuitenkaan ole koskaan sanonut ehdottomasti ei Pekon paluulle. Päinvastoin – eihän sitä koskaan tiedä, mitä hullutuksia saa päähänsä. – Tehtiinhän aikanaan Entäs nyt Niskavuori -elokuva. Olisiko nyt Entäs nyt Tyräahon aika? Pekon puku vain on niin huonoa teryleeniä, että se on kutistunut kaapissa. Olisi pitänyt ostaa laadukkaampi. Pekko-päivät Pihlajakoskella 30.6. – 2.7. Pekko on saanut olla rauhassa, toisin kuin vaikka Uuno Turhapuro. Timo Koivusalo epäilee sen johtuvan siitä, että elokuvia ei ole näkynyt televisiossa tai suoratoistopalveluissa. DVD-elokuvien uusintapainoksetkin myytiin aikanaan loppuun. ” En ikinä kyllästynyt Pekkoon. Olisko nyt Entäs nyt Tyräahon aika? Artista Film Arja Heinilä
Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 KesäLEHTI Elina Syrjänen Mikä seuratoiminta käsittää ikähaitarin vauvoista senioreihin, vailla raja-aitoja? Nuorisoseura tietenkin! Kuulumisten perusteella Kuhmoisten viisi nuorisoseuraa voivat hyvin, vaikka ikää niistä jokaisella on jo reilusti yli sata vuotta. Toiminta painottuu kesiin Puheenjohtajien mukaan tekijöitä on toistaiseksi riittänyt, vaikkei heitä olekaan ”jonoksi asti”. Jäseniä seurassa voi silti olla useita kymmeniä, esimerkiksi Kissakulman nuorisoseurassa peräti 80. Lomilla ja viikonloppuisin seurojen järjestämiin aktiviteetteihin osallistuu kuntalaisten lisäksi vapaa-ajanasukkaita yleisönä ja ajan salliessa talkoolaisinakin. – Meillä toiminta painottuu lomiin ja kesäaikaan, puheenjohtaja Sara Seppälä Pihlajakosken nuorisoseurasta kertoo. Syykin on selvä: Nuorisoseuran kahdeksasta hallituksen jäsenestä vain yksi asuu Pihlajakoskella vakituisesti, muut ovat vapaa-ajanasukkaita, joiden juuret ovat tavalla tai toisella Pihlajakoskella. Puheenjohtaja Markus Korppilan mukaan suurin osa Ruolahden nuorisoseuran aktiiveista elää tällä hetkellä kiireistä lapsiperhearkea, joten yhdistysaika on kortilla. Ruolahden nuorisoseuralaisten keski-ikä saattaa kuitenkin olla tällä hetkellä jopa Kuhmoisten nuorin. – Seurassa tehtiin sukupolvenvaihdos 2010-luvun alussa, jolloin kaikki jäsenet olivat alle 30-vuotiaita, Korppila paljastaa. Näyttää siltä, että monessa nuorisoseurassa on kasvamassa myös uutta tekijäpolvea. Kuhmoisten seura täyttää 130 vuotta Kuhmoisten Nuorisoseuran puheenjohtaja Ansku Nurmisen mielestä on tärkeää järjestää toimintaa resurssien ja tarpeen mukaan ja niin, että se on avointa ja yhdenvertaista. – Tarkoitus on, että järjestäminen pysyy ilon puolella. Kuulostellaan, otetaan vastaan ideoita ja mietitään, mille voisi olla kysyntää, hän toteaa. Kuhmoisten Nuorisoseurassa uutta on ollut muun muassa viikoittain kokoontuva nuorten pyöräkerho palkattuine ohjaajineen. Seura täyttää tänä vuonna 130 vuotta. Ansku Nurmisen mukaan juhla tulee esille jollakin tavalla jokaisessa nuorisoseuran järjestämässä tapahtumassa. Viime vuonna seura sai tunnustuksen, kun se valittiin Etelä-Suomen alueen vuoden nuorisoseuraksi. Paikallisten nuorisoseurojen toiminta on toisiaan täydentävää, joten Kuh” Seurassa tehtiin sukupolvenvaihdos 2010-luvun alussa. Nuorisoseuroissa saavat seurustella nuoret ja vanhat moisissa on voinut kokea koko perheelle sopivan aktiviteettikirjon: kuutamohiihtoa, lumiveistoa, jäälinnakkeen rakentamista, lasten hiihtokilpailuja, maastopyöränvuokrausta, nuorten pyöräkerhoa, maastopyöräilyretkiä, onkikilpailuja, saappaanheittoa, kesäjuhlia, huovutuskurssia, historiapiiriä, iltamia, tansseja, kyläpäiviä ja kyläkirkon kirkkokahveja. Kesäjuhlia odotetaan joka vuosi Monet aktiviteeteista ovat jo perinteiksi muodostuneita ja odotettuja kuten Pihlajakosken kesäjuhlat, joita nuorisoseura on järjestänyt talollaan yhtäjaksoisesti 1920-luvulta lähtien. Poikkeuksena olivat sotavuodet ja koronavuosi 2020. Kesäjuhlaan kuuluu urheiluhenkinen päiväjuhla ja iltamaosuus revyineen ja tansseineen. – Ollaan oltu onnellisessa asemassa siinä, että Seija Tanninen Arja Heinilä Kuhmoisten nuorisoseuralla ei ole omaa taloa. Viime kesän juhliin Kuhmoinen lainasi Ruolahden nuorisoseuran taloa, joka on remontin jälkee hienossa kunnossa. Kissakulmalla vietetään heinäkuussa hevostelupäivää. Kuvassa on viime kesän hevostelua.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 11 Fakta f Suomessa toimii 650 paikallista nuorisoseuraa, jotka järjestävät harrastustoimintaa, tapahtumia, koulutuksia ja projekteja. f Suurin osa nuorisoseuroista ylläpitää omaa nuorisoseurantaloa tai muuta toimitilaa. f Kuhmoisissa nuorisoseuroja on viisi: Harmoisten, Kissakulman, Kuhmoisten, Pihlajakosken ja Ruolahden nuorisoseurat. f Paikallistoiminnan lisäksi järjestetään myös maakunnallista ja valtakunnallista nuorisoseuratoimintaa. f Valtakunnallisen Suomen Nuorisoseurat ry:n tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa. f Nuorisoseurojen syntyvaiheet liittyvät 1800-luvun lopun kansalliseen heräämiseen ja sivistysaatteen nousuun. f Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin 1881 Kauhavalla. f Liikkeen aatteellisena oppi-isänä pidetään Santeri Alkiota. f Nuorisoseuratoiminnassa on mukana kaikenikäisiä. Jäsenistöstä puolet on alle 29-vuotiaita ja neljäsosa alle 16-vuotiaita. f Lähde: Suomen Nuorisoseurat ry:n internetsivut (https://nuorisoseurat.fi/) MANSIKOITA VALMIIKSI POIMITTUNA HEINJOEN MANSIKKATILA VT 24:N VARRELLA , HEINJOENTIE 46, 17510 NYYSTÖLÄ P. 03 5561270, 040 561 2443 MYÖS HERNETTÄ MANSIKKA VADELMA TYRNI Tevännintie 125, Arrakoski p. 044 715 0223 www.marjatilasarkio.com Marjatila Särkiö R KKA • MANSIKKA • VADELM A • TYRNI RETK IPAIK KA KOKO PERH EELL E Tevännintie 125, Arrakoski p. 044 715 0223 www.marjatilasarkio.com • Sahatavaraa, myös kyllästettynä • Listoja, paneeleita ym. höylätavaraa ---SUORITETAAN HÖYLÄYSTÄ ---PUUTAVARALIIKE TALU OY Taulunmäentie 29, Padasjoki p. 050 557 1077 MA–PE 7–16 • LA 9–12 ” Nuorisoseuraliike on ollut hyvin mietitty asia. Nuorisoseuroissa saavat seurustella nuoret ja vanhat Pihlajakosken vapaa-ajanasukkaat ovat sankoin joukoin saapuneet paikalle sekä päiväettä iltajuhlaan, Sara Seppälä kertoo. Juhlayleisöä on saatu myös Pihlajakosken veneilijöistä. Nuorisoseuralaisten jälkikasvu puolestaan on ollut aktiivisesti mukana kesäjuhlan tapahtumajärjestelyissä. Oma osansa nuorisoseuratoiminnassa on myös jalkapallojoukkue Pihlajakosken Pallolla PiPalla. – Meillä on pyrkimys, että syyskaudellakin, jolloin pitäjässä hiljenee, tarjoaisimme ihmisille jotakin, Kissakulman nuorisoseuran puheenjohtaja Seppo Unnaslahti puolestaan sanoo. Kissakulmalla yritetään keksiä aina jotain uutta, esimerkiksi tänä vuonna Torpan piirissä järjestettävä koko perheen hevostelupäivä heinäkuussa. Toinen kokeilu ovat torstain levytanssit. Torpan torstaitanssit olivat suosittuja etenkin 1960-luvulla, ja tänä vuonna vanha perinne herätetään henkiin. Nuorisoseurataloja voi vuokrata juhliin Yksi yhteinen tapahtuma viidellä nuorisoseuralla on: loppukesän vuosittainen mölkkyturnaus. Tänä kesänä turnauksen järjestää Kuhmoisten nuorisoseura. Kuhmoisten nuorisoseuralla ei ole omaa taloa, joten se vuokraa tilat tarvittaessa. Sen sijaan muilla kuhmoislaisilla nuorisoseuroilla on omat nuorisoseurantalot. Niitä vuokrataan tapahtumiin, kokouksiin ja juhliin. Ylläpito on keskeinen haaste, jossa vuokratuloilla on tärkeä merkitys. Talojen käyttöasteen ja vuokraustoiminnan lisäys olisi ylläpidon kannalta tärkeää. Kissakulman Torppaa on viime vuosina kunnostettu ja varustettu, joten se on kaikin puolin mainiossa vuokrauskunnossa, ilmalämpöpumpun asentamisen ansiosta myös talvikautena. – Kiitän vuosien varrella saamaamme Vesurin EU-rahoitusta ja Kotiseutuliiton kautta saatua Opetusministeriön rahaa, joka on tarkoitettu seurantalojen kunnostuk seen, Seppo Mari Nilsson Unnaslahti sanoo. – Meillä on velvollisuus pitää vanha seura pystyssä ja kiinteistö kunnossa, hän lisää. Vuonna 1902 valmistunut Torppa on Kuhmoisten vanhin nuorisoseuran talo. Nykyiselle paikalleen Kissakulmalle Torppa siirrettiin kirkonkylältä, Saukontassun päiväkodin tienoilta, vuonna 1932. Kunnostaminen on tärkeää työtä Ruolahden nuorisoseuran talon Harjulan terassilta ja ikkunoista voi ihailla Päijänne-maiseman auringonlaskua ja peltovainioita. Juhliin istumapaikkoja on kuutisenkymmentä, konsertteja ja muita esityksiä varten katsomopaikkoja yli 100. Tanssilattiaakin on kehuttu. Markus Korppilan mukaan seuran toiminta keskittyykin aika lailla Harjulan ylläpitoon sähköineen, vakuutuksineen ja tiemaksuineen. Rakennus on hyvässä kunnossa, sillä katto on uusittu ja ulkovuori kunnostettu 2010-luvun alkupuolella ja sisätilat 1990-luvulla. – Seuraavaksi tarkoitus on parantaa hieman talon varustelua ja tulevina vuosina mahdollisesti uusia pihan grillikatos, Korppila kertoo. Tilanne on samantapainen muillakin: vanhat ja edustavat nuorisoseurantalot ovat ylpeydenaiheita, mutta niistä on huoltakin. – Korjaustoimenpiteitä pitäisi saada tehtyä, että talo pysyy jatkossakin pystyssä, Pihlajakosken Sara Seppälä toteaa. Seurat mukautuvat nykyaikaan Harmoisten vuonna 1907 perustettu Nuorisoseura sai oman talon vuonna 1913. Tänä vuonna vietetään rakennuksen 110-vuotisjuhlaa. Ulkomaalaus on tulevien vuosien projekti. Sisällä on uusittu sähköt ja keittiökin laitettu. – Muutaman kerran kesässä on juhlavuokraajia ja tiehoitokunnat pitävät säännöllisesti kokouksia, puheenjohtaja Juha Simola Harmoisten Nuorisoseurasta kertoo. Talossa on ehditty sadan vuoden aikana järjestää monenlaista. Harmoisissa on muun muassa tanssittu hämäläistä hääpurpuria vanhanajan tyyliin. Iltamia on pidetty, näytelmiä näytelty. – Minunkin vanhemmat olivat näyttelemässä iltamissa ja kesäjuhlissa kun olin nuori, Simola muistelee. Nyt nuorisoseurantalon lähistölle on suunnitteilla luontopolku. Seppo Unnaslahti on iloinen nuorisoseuraliikkeen säilyneestä elinvoimasta ja tarpeesta. – Nuorisoseuraliike on ollut aikanaan hyvin mietitty asia. Vaikka yhteiskunta on muuttunut 1800-luvun lopulta, nuorisoseurat ovat pystyneet mukautumaan nykyaikaan ja uusiin tarpeisiin, hän toteaa. Pihlajakosken nuorisoseuran kesäjuhlat ovat monelle kesän kohokohta. Viime vuoden kesänäytelmän Aira Samulin, ja Pekka sekä Pätkä. KesäLEHTI LUE KESÄLEHTI VERKOSSA ILMAISEKSI www.kuhmoistensanomat.fi
Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 KesäLEHTI Katja Alatalo Voimisteluja urheiluseura Mäkimaan Muhkussa ei ole ikinä piitattu rajoista – ei karttaan piirretyistä, eikä urheiluväen itselleen luomista. Seura on 64-vuotisen historiansa toiminut sekä Kuhmoisten että Längelmäen (nykyisin Oriveden) alueella. Jonkin aikaa raja oli jopa Hämeen ja Keski-Suomen läänien välinen raja. Seura yhdistää Päijälän ja Tapialan sekä Oriveden “kaupunginosat” Puharilan, Vinkiän ja Otteleen. – Mäkimaa ei ole kylä, vaan kansa puhui Mäkimaasta. Jos olet alueella ajanut, tiedät kyllä miksi. Karttasana Mäkimaasta on tullut myöhemmin, seuran alkuperäisjäsenet Risto ja Olli Lehto kertovat. Kanat tai pallo kukkapenkissä Muhkua edelsi vuonna 1949 perustettu nuorisokerho Siniset Kotkat. Oma urheiluseura poltteli kuitenkin nuorten mielessä ja Eero Dahlmanin sekä Työväen urheiluliitolta saaneiden ohjeiden mukaan seura perustettiin 22 osallistujan voimin huhtikuussa 1959. Esimerkkinä aktiivisten lasten ja nuorten toiminnalle olivat vanhempien pyörittämät työväenja pienviljelijäyhdistykset. – Kaikkea me keksittiin ja pelattiin yhdessä. Mitä muuta meillä siellä olisi ollut. Päivät tehtiin metsätöitä. Sodan käyneet kärsivät henkisesti, jollain oli luoti mennyt jalasta läpi, toinen oli menettänyt sormia. Kukaan ei kuitenkaan hakenut eläkettä, vaan maata rakennettiin mitä pystyttiin. Me vähäsetkin oltiin isän mukana pärekattotalkoissa, Olli Lehto kuvailee tuon ajan elämää Kuhmoisten länsipuolella. Muhkun suurin paikallisvastus ei ollut Kumu vaan längelmäkeläinen Västilän voima, jonka kanssa palloa potkittiin. ”Jos ei kanat niin sitten poikain pallo” oli Lehtojen äiti tokaissut nähtyään uudelleen järjestetyt kukkapenkit. Rajana vain mielikuvitus Muhkun toimintaa leimasi alusta asti pula-ajalle tyypillinen mielikuvituksen käyttö. Torpissa ei katsottu urheilua telkkarista, vaan nuorille raamatun virkaa toimitti Urheilun pikkujättiläinen, jossa kerrottiin eri lajeista. Maailmalle jo lähtenyt isoveli Risto toi kotikylälle tietoa ja taitoa. – Ekaa kertaa, kun uskallettiin Tampereelle lähteä kahdestaan, ostettiin muovinen jalkapallo. Nahkaiseen ei kai ollut varaa. Se oli monipuolinen, pelattiin sillä vesipalloa rannassa, Risto Lehto toteaa. Naapurin navettaa korjatessa jäi ylimääräiseksi sen verran metalliputkea, että kiinnittämällä se puiden väliin päästiin vetämään leukoja. Jääpallomailat taitettiin katajasta ja luistimet rakennettiin sahan terää hyödyntämällä. Ei niillä kaartamaan päässyt, mutta eteenpäin pääsi. Moukari syntyi kivestä, sinkkivaijerista ja lapionvarren kädensijasta. Kansallisen tason mäkikisoja Mäkeä Mäkimaassa hypättiin kansallisella tasolla 17 talvena. Nimekkäin mies tornissa oli Lahden hiihtoseuraa edustanut mäkiviikon tuplavoittaja, mm-mitalisti ja maajoukkuevalmentaja Pentti Kokkonen. Hyppytorni valmistui vuoden 1967 lopulla. – Rakennettiin yhtyneitten maille. Kirjoitin pääkonttoriin Valkeakoskelle kirjeen, että saataisko rakentaa. Saattoi se Juusosta (Walden) johtua, että lupa saatiin, Risto lehto kertoo. Piirustuksia ei ollut varaa tilata ammattilaiselta, mutta onneksi käytössä oli jo mainittu Urheilun pikkujättiläinen. Ylämäen ja hyppyripöydän profiilia hahmoteltiin uistimensiiman avulla. Kinaa käytiin siitä, tuleeko tornista liian korkea, jolloin hypyt menisivät jäälle saakka. – Isoissa mäissä hyppäämään tottuneet kymmenenvuotiaat vetivät mäestä täysiä ja näyttivät meille vanhoille mallia. Saimme lahjoituksena Lahden hiihtoseurasta hyppyvälineitä, meillä oli (Veikko) Kankkosen sukset. Ne lahjoitettiin takaisin museoon, Olli Lehto nauraa. Osallistujia Muhkun mäkikilpailuissa oli parhaimmillaan yli 30, jopa Ypäjältä ja Suolahdesta asti. 30 metrin mäki oli aloittelijalle sopivan kokoinen. Viimeiset kisat mäestä hypättiin 1986. Purkamisen jälkeenkin mäki lämmitti monen Muhkun jäsenen elämää – sitä poltettiin kylän uuneissa pitkät tovit. Kunnon läksiäiset pidetään Mäkimaan Muhku ei ole kärsinyt jäsenkadosta ja jäseniä on tälläkin hetkellä yli sata. Suurin osa heistä on kannattajajäseniä, vanhoja aktiiveja, joiden muut suhteet Mäkimaahan ovat sammuneet. Alueella nousee säännöllisesti savu enää kolmesta piipusta. Toiminta on kuitenkin jatkunut, vaikka tämän kevään perinteisissä äitienpäiväjuoksussa lähtöviivalla oli vain neljä lähtijää. Keväiset ampumahiihtokilpailut käydään yhä. Muhku talkoilee elokuisessa Suomen MM-rallissa ja julkaisee omaa Muhku Magazinea. Lehden takana on Matti Santanen. Lauluja soitinyhtye Oksetti keikkailee yhä ja juhannuksePotkupallolupin tie päättyi nelosdivariin Katja Alatalo Mäkimaan Muhku pelasi vuoteen 1999 jalkapalloa piiritasolla. Vuonna 1963 seura päätti liittyä Suomen palloliittoon, kun aiempina kesinä oli pelattu lähialueiden seuroja vastaan taitotasoa verraten. – Kymmeniä vuosia jauhettiin piirisarjoja, joskus noustiin ja joskus tiputtiin. Sitten alkoi olla ongelma saada pelaajia jopa Länkipohjaan kotiotteluihin. Matkalla piti poiketa pirteissä kysymässä, Risto Lehto muistelee. Kova himo pallon potkimiseen kuitenkin oli, ja vuonna 1986 perustettiin jalkapallojaosto rekisteröitynä erikoisseurana ”sisarseuraksi” Muhkulle. – Kaikki seurat olivat tuohon aikaan football cluOlli ja Risto lehto ovat Vja U-seura Mäkimaan Muhkun alkuperäisjäseniä ja tehneet luottamustoimissa pitkän uran seuran eteen. – Meidän motto on ollut, että hiekkalaatikkoa ei unohdeta. Pääasia on ollut, että ihmiset liikkuvat, veljekset kertovat. beja. Me totesimme yhdessä, että me ei ainakaan olla mikään fc, Lehto sanoo. Muhkulaisen huumorin lopputuloksena sisarseuran nimeksi tuli Potkupallolupi Muhku ry. Potkupallolupi rekisteröitiin Kangasalle, joten harjoitusolosuhteet paranivat huomattavasti. Myös uusia pelaajia tuli joukkueeseen mukaan. Seura aloitti seiskadivarissa vuonna 1987 ja juhli jo vuonna 1990 vitosdivarin voittoa. Nelosessa joukkue pelasi uransa loppuun asti. – Pelaaminen sillä tasolla alkoi vaatia rahaa, melkein kymppitonnin vuodessa. Pelaajia joukkueeseen oli kyllä tulossa, mutta olivat sellaisia vilpereitä, vähän vaikeita luonteita, että hommasta ei tullut mitään, Lehto kertoo. Muhkun lajivalikoima on vuosien varrella ollut laaja harrastettu on kaikkea pyöräilystä pöytätennikseen. Seura on pelannut jääkiekkoa liiton Lahden piirissä. Längelmäen hiihtomestaruuskilpailuihin ilmoittautui vuonna 1963 yli sata hiihtäjää. Monipuolista menoa Muhkussa na pelataan muhkulottoa. Urheiltu Mäkimaassa on tosissaan, mutta ei vakavissaan. Lehdon veljekset painottavat, että kilpaurheilusta huolimatta seuran pohjimmainen tarkoitus on ollut saada kansa liikkumaan. – Pitäisi olla iloinen siitä, että saa liikkua. Jokainen omalla tasollaan. Ei kaikista ole maailmanmestareiksi, Olli Lehto sanoo. Mäkimaan muhku täyttää ensi vuonna 65 vuotta. Seuran hallitus on jo pitkään miettinyt, joko kohta heitetään hyvästit. – Vielä ei ole ollut kuitenkaan sen aika. Mutta kun on, niin reippaat läksiäiset pidetään. Tämä seura ei ole sellainen, joka vain hiipuu hiljaa pois, Risto Lehto toteaa. Katja Alatalo Muhku Magazine
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 13 PADEL – HELPPOA JA HAUSKAA! KENTÄT KUHMOISTEN SATAMASSA AVATTU KAUDELLE 2023 LÄHDE ROHKEASTI KOKEILEMAAN KENTTIEN VARAAMINEN: 1. LATAA PUHELIMEESI PLAYTOMIC -SOVELLUS (myös selainversio) 2. KIRJAUDU SOVELLUKSEEN JA SYÖTÄ MAKSUTIEDOT 3. ETSI SOVELLUKSESTA PADEL KUHMOINEN 4. VARAA HALUAMASI AIKA (peruutukset myös sovelluksesta) JUHANNUKSEEN ASTI ARKISIN 10 €, LA–SU 20 € / tunti / kenttä HUOM. NELJÄLLE PELAAJALLE VAIN 2,50-5 € / tunti! VUOKRAVÄLINEET: 3.6. ASTI DIRTY COCK-RAVINTOLASTA (käteismaksu) ja 4.6. ALKAEN VIERASVENESATAMAN LAUTTAKIOSKISTA 3 € / hlö LISÄTIEDOT: www.padelkuhmoinen.fi TIEDUSTELUT: info@padelkuhmoinen.fi / 041 571 8169 Kuhmoisten mökit ja asunnot myy Vesa Teräväinen, OP Koti Rautaista ammattitaitoa elämän suurimpiin kauppoihin! Vesa Teräväinen 040 769 8133 vesa.teravainen@op.? Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Kuhmoinen, Asikkala, Padasjoki Puffetti Tervetuloa kisailemaan! Sarjojen kolme parasta palkitaan ja kaikki saavat osallistumispalkinnon. Järjestelyistä vastaa Kuhmoisten Kumu Kesän kaikki Hippo -kisat Hartola torstai 8.6. Kalkkinen lauantai 10.6. Vääksy torstai 15.6. Sysmä keskiviikko 26.7. Padasjoki keskiviikko 16.8. Ilmoittautumiset alkaa klo 17 kisapaikalla -kisat Keskiviikkona 5.7.2022 klo 18.00 Kuhmoisten urheilukentällä Lajit tytöille ja pojille: 1-2 vuotiaat 20m 3-9 vuotiaat 40m 10-13 vuotiaat 60m 14-15 vuotiaat 100m Järvi-Häme Oy LKV #PäijänteenJohtava
Kuhmoisten Sanomat 14 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 Partio f Kattojärjestöllä Suomen Partiolaisilla on 65 000 vapaaehtoista jäsentä. f Sen jäseniä ovat kymmenen partiopiiriä sekä ruotsinkielisestä partiosta vastaava Finlands Svenska Scouter rf. f Lippukunta on partion paikallisyhdistys, niitä on Suomessa noin 750. f Suomen partiolaiset kuuluvat molempiin partion maailman järjestöön. f Partion ikäkaudet ovat perhepartio, sudenpennut, seikkailijat, tarpoajat, samoajat ja vaeltajat. f Perhepartioon pääsee vanhemman kanssa 3-vuotiaana, samoajiin kuuluu vielä 22-vuotiaana. f Yli 22-vuotiaat ovat aikuispartiolaisia, mutta aikuispartiolla ei ole virallista partio-ohjelmaa. KesäLEHTI Katja Alatalo Partioprosentti mittaa, kuinka suuri osa ikäluokan lapsista kuuluu partioon. Suomen partiolaisten tavoite on yhdeksän prosenttia, Kuhmoisissa tuo prosentti on yli 30. – Keskusjärjestöstä ne sitten välillä kyselevät, että mitä me täällä Kuhmoisissa teemme. Meidän lippukunnassa on tällä hetkellä 101 jäsentä, ja sen toimintaa pyörittää lähes 20 ahkeraa vapaaehtoista, partion joka paikan höylä Niina Saarinen kertoo. Paikallinen lippukunta on nimeltään Kuhmoisten Korpisudet. Sen perusti vuonna 2011 seurakunnan nuoriso-ohjaajana työskennellyt Markus Rantanen paikallisten toimijoiden kanssa. Rantasen työtä ryhmänvetäjänä jatkoi vuonna 2017 Kuhmoisiin tullut pitkän linjan partiolainen Nina Korhonen. – Meidän Viivi oli silloin eskarilainen, mutta pääsi partioon, sillä ilmoiKorpisudet kokoavat yhteen lähes kokonaisia ikäluokkia tukseen oli mennyt väärä vuosiluku. Mukaan tarvittiin aikuisia pienten avuksi, ja silloin Ville lähti mukaan, Niina kertoo. Niina ja puolisonsa Ville Saarinen ovat päätyneet partion pariin tuttua reittiä. Ensin hurahtivat lapset, sitten tuli pula ryhmiä johtavista aikuisista. Yhdessä Niina ja partiotaustainen Ville lähtivät ryhmänjohtajaksi sudenpennuille, ja pian löytyi reitti lippukunnan muihinkin pesteihin. Nyt koko perhe elää ja hengittää partiota, jopa perheen koirakin pääsee toisinaan mukaan partioretkille. Kunnon kansalaisia kasvamassa Partiosta tulee ensimmäisenä mieleen tulenteko ja solmut. Partion maailman laajuinen päämäärä on kuitenkin ”kasvattaa nuoresta persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva, paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen” – kunnon kansalainen siis. – Tuohon meidän kaikki käytännön toimet tähtäävät. Esimerkiksi vaelluksen onnistuminen vaatii suunnitelmallisuutta ja vastuullisuutta, Ville toteaa. Keinoja on kuitenkin monia, ja ryhmästä tulee oman näköinen. Toiset tutkivat, toiset retkeilevät, toiset askartelevat ja toiset ” Ohjaaminen on kivaa ja välillä vähän haastavaa. Nyt en enää eksy nin helposti metsään. Viivi Saarinen Partioasujen tarkoitus oli aikanaan hävittää luokkaerot. Jäsenmaksut pidetään alhaalla, jotta kuka tahansa pääsisi partioon mukaan. Varainkeruu yhdistykselle on lasten heiniä. Niina ja Ville Saarisen mukaan jokaisen pienikin työpanos partiolle on tärkeä. kisaavat mielellään. Niina vietti ensimmäisen yönsä puolijoukkueteltassa yhdessä ryhmänsä kanssa ja tarttuu mieluummin askartelusaksiin kuin karttaan ja kompassiin. Partion päämäärään tähdätään neljän eri osaalueen avulla, jotka ovat suhteen kehittäminen luontoon, itseensä (kuinka pidetään itsestä huolta), toiseen (kuinka ollaan osa porukkaa) sekä yhteiskuntaan (kansainvälisyys). – Tosi tärkeä osa partiota on se, miten pystyt vaikuttamaan asioihin. Porukassa on voimaa, ja keinoja toimia löytyy, Niina sanoo. – Johtaminen on yksi tärkeä asia. Miten ollaan johdettavana ja miten ryhmää johdetaan. Mitä isommaksi partiolaiset kasvavat, sitä enemmän he alkavat itse suunnitella partiokertoja ja johtaa nuorempia. Isommat ihmettelevät aluksi, miksi pienet eivät aina toimi ohjeen mukaan, mutta oppivat ohjaamaan ja käsittelemään heitä ajan kuluessa, Ville jatkaa. Opin karttuessa nuorelle jää takataskuun vastuuntuntoa sekä projektiosaamista. Fossiilit nauravat itsensä kipeiksi Kovista tavoitteista huolimatta partiotoiminta on ”älyttömän hauskaa”. Kuhmoisissa tykätään partiolaisista niin paljon, että kun heille kysellään purjehtimismahdollisuutta tai opettajaa vihdan tekoon, niin apua löytyy. Lapset ovat käyneet kuumailmapallon pallon sisällä, olleet Kasmirin keikalla ja käyneet tutkimaan luolia. – Meillä toimii myös aikuispartioryhmä Fossiilit. Kokoontumisten jälkeen on posket kipeänä nauramisesta. Aikuispartio on hyvä paikka tavata muita lippukunnan aikuisia ja päästä juttelemaan. Myös ei-vielä-partiolaiset aikuiset ovat tervetulleita mukaan Fossiileihin. Aikuispartio toimii myös johtajahuoltona, joka tukee jaksamista pysyä toiminnassa mukana ja samalla meillä on hauskoja aktiviteetteja – majakkareissua, jousiammuntaa, melontaretkiä, Saariset kertovat. Eräänlaista bensaa Partiossa toimivien aikuisten liekkeihin on luonnollisesti se, että lapsilla on kivaa. Kuhmoisista on kesällä lähdössä kolme partiolaista Etelä-Koreaan maailman Jamboree-leirille 55 000 muun partiolaisen ” Tärkeä osa partiota on se, miten pystyt vaikuttamaan asioihin. Porukassa on voimaa ja keinoja toimia löytyy. Partiolaisten arkisto
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 15 Korpisudet kokoavat yhteen lähes kokonaisia ikäluokkia Maailman muuttuessa myös partio muuttuu, Saaristen mukaan jopa etunenässä. Hevosen valjastamisen sijaan nykyään nuoret opettelevat sähköpostin lähettämistä. Ryhmänjohtajien koulutuksissa puhutaan moninaisuudesta, esteettömyydestä ja henkisestä turvallisuudesta. Kuvassa Nella, Viivi, Niina ja Ville Saarinen. Kunta pitää partiolaisista hyvää huolta, samoin kiitosta saavat yhdistykset, yritykset ja seurakunta. – Meillä partiossa on melkein kokonaisia ikäluokkia ja mukaan liitytään, koska kaveritkin ovat liittyneet, Niina ja Ville Saarinen kertovat. kanssa. Oma viehätyksensä on vuosittaisissa kotimaassa järjestetyissä suurleireissä. – Evolla on vain hiekkasuora, puhelinmasto ja sähkökaappeja vähän hassuissa paikoissa. Leirillä sinne nousee täysvertainen 13 000 asukkaan kaupunki: apteekki, hammaslääkäri, kahvila, pizzeria, Niina kuvailee. (Jonne lapsilta oli pääsy kielletty, mutta josta ryhmänjohtajat saattoivat illalla käydä pahimpaan nälkäänsä ostamassa 16 pizzaa.) Suurten kaupunkien partiolaiset telttailevat puistoissa ja retkeilevät omalla majallaan kaupungin ulkopuolella. Kuhmoisten partiolaiset tekevät retkiä kaupunkeihin ja matkustavat ensimmäistä kertaa elämässään paikallisliikenteellä. – Partion retket ovat turvallinen tapa tutustua maailmaan, sillä mukana on ammattimaiset ohjaajat. Ja aina saa partiokavereita ympäri Suomea, Saariset kertovat. Partiolaisten arkisto Katja Alatalo
Kuhmoisten Sanomat 16 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 Hahmajärvi 2.7. Pelimannien juhlakonsertti Tapialassa Hahmajärvellä Sappee 29.7. Iltatapahtuma Sappeen kentällä KesäLEHTI Puukkoinen Päijälä 22.6. Lentopallo-ottelu Puukkoisten kentällä Puukkoinen Hassi 15.7. Urheilupäivä urheilukentällä ja kesäiltamat Maamiespirtillä 13.8. Kyläkirkko Maamiespirtillä 3.6.–29.7. Kesätori Jaskan kirppiksen pihalla 3.6.–13.8. Jaskan kirppis 20.6. Riihigallerian avajaiset 1.–30.7. Tiekirkko 6.7. Runon ja suven päivä Pirtillä 15.7. Kesätori Pirtillä 16.7. Yhteislauluilta Pirtillä 30.7. Rukoushuoneen kesäjuhla 5.8. Secto Rally Finland Kylämä Hahmajärvi Päijälä Sappee Poikkijärvi 7 Honkahovi Linnavuori Kuhmola, tori Isojärven kansallispuisto Pitkäjärven melontareitti Haukkasalon urheilukenttä Uimala ja urheilukenttä Kuntosali Satama 1 2 3 5 4 6 7 10 11 Kylä täynnä rientoja Kuhmoinen 8.6. Mielenterveyshaasteet perheessä -luento Kuhmolassa 9.6. Sataman aamujumppa maanantaisin ja perjantaisin kesäja heinäkuussa 9.6. Naisten Tupailta Puukkoisten maamiespirtillä 9.6. Miesten Kotailta Yhtenäiskoululla 9.6. Kiepsaus-pyöräilyilta Kuhmolan pihalta 10.6. Kiepsaus kesään Kuhmolan pihalla 10.6. Asemuseon herkkuja rompetori 13.6. Ulkojumppa urheilukentällä 14.6. Lähitori Päijännekodilla 18.6. Suurtori 20.6. Ulkojumppa urheilukentällä 24.6. Honkahovin tanssit 27.6. Ulkojumppa urheilukentällä 28.6. Nostalgiakonsertti Päijännekodilla 28.6. Lähitori Päijännekodilla 28.6. Nostalgiakonsertti Päijännekodilla 30.6. Miesten Kotailta Kuhmoisten kappeliseurakunnalla 1.7. Kuhmoisten jalkapallon kyläturnaus urheilukentällä 4.7. Yleisurheilutreenit urheilukentällä 4.7. Ulkojumppa urheilukentällä 6.7. Honkahovin tanssit 8.7. Kuhmoinen kuhtuu: WE ARE ONE -festivaali 8.–16.7. Suurkirppis Työväentalolla 11.7. Ulkojumppa urheilukentällä 12.7. Hyväntekeväisyyskonsertti Kuhmoisten kirkossa 13.7. Honkahovin tanssit 18.7. Ulkojumppa urheilukentällä 20.7. Honkahovin tanssit 22.7. Kansalliset aikuisyleisurheilukilpailut urheilukentällä 23.7. Musiikillinen risteily Päijänteellä, lähtö satamasta 25.7. Ulkojumppa urheilukentällä 27.7. Honkahovin tanssit 1.8. Yleisurheilutreenit urheilukentällä Elina Syrjänen Elina Syrjänen Anna Karhila 11
Kuhmoisten Sanomat 18 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 YKKÖSKOHDE YMPÄRI VUODEN Lorna Simpson – HAZE 8.10.2023 saakka | Pirjetta Brander – POHJAVIRTAUS 3.9.2023 saakka Elena Näsänen – YÖ JA PÄIVÄ 3.3.2024 saakka | Anna Estarriola – MOMENT 23.9.–3.3.2024 Minna Henriksson & Ahmed Al-Nawas – GENESIS 19.11.2023 saakka PAPERIPERKELE ja SELLUPORTIN TAKANA 19.11.2023 saakka | KARTANON KLASSIKOT Lorna Simpson, Haze, 2019. Kuva: James Wang. Helene Schjerfbeck, Punainen pää II, 1915. Pirjetta Brander, Puutarha. Nykyinen versio paratiisista, 2009, stillkuva animaatiosta. MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI | RAVINTOLAGOSTA.FI Avoinna: 1.6.–31.8. joka päivä 10–18 | 1.9.–31.5. ti–su 11–18 Taidetta, historiaa, arkkitehtuuria, makuja saunaelämyksiä TAIDESAUNAN YLEISÖVUOROT JOKA TIISTAI, HEINÄKUUSSA MYÖS KESKIVIIKKOISIN! Yleisöopastukset kesä-elokuussa sunnuntaisin Gösta klo 13 ja 15 Gustaf klo 14 KUHMOISTEN KIRJASTOT PALVELEVAT KESÄLLÄ Kuhmoisten pääkirjasto & galleria Toritie 42 • p. 040 359 4542 s-posti: kirjasto@kuhmoinen.fi verkkokirjasto: Keski-Finna https://keski.finna.fi/ Palveluajat: (galleria avoinna kirjaston aukioloaikoina) ma, ke, pe klo 10–15 • ti ja to klo 12–18 Omatoimiaika joka päivä klo 7–21 Pihlajakosken lähikirjasto Pihlajakoskentie 388 • p. 044 793 8060 s-posti: eeva.markkanen@kuhmoinen.fi * Parillinen viikko pe 12:30–15:00 * Pariton viikko pe 9:00–11:30 Päijälän lähikirjasto Päijälän Pirtti, Päijäläntie 12 • p. 044 793 8060 s-posti: eeva.markkanen@kuhmoinen.fi * Parillinen viikko pe 9:00-11:30 * Pariton viikko pe 12:30-15:00 Lähikirjastot ovat kiinni pe 30.6.–14.7. KIRJASTON GALLERIAN NÄYTTELYT KESÄLLÄ 2023 5.–28.6. Saara Ripatti, maalauksia 1.7.–2.8. Eine ja Susanna Rautavaara, puuveistoksia 5.8.–6.9. Tuula Kuusisto, Pirjo Kuulusa ja Raili Rannikko, maalauksia Ilmainen sisäänpääsy! Eräjärventie 946, Eräjärvi, Orivesi 040 350 1253, 050 436 8466 Liput enn. 20/18/10€ ovelta 25/23/12€ erajarventeatterit.fi Liput: erajarventeatterit.eventiolive.fi 17.6.-11.8. Paasilinna Leskinen Keski-Vähälä Smeds ohj. Anne Helminen ETN & Osko 16.06. Popkone 17.06. PETRI NYGÅRD (liput 18/20 €) 22.06. Manserokkia 6 kielellä, Ari Kankku Kankaanpää 23.06. Antti Toivola 24.06. Antti Toivola 30.06. Aarne Tenkanen (liput 10 €) 01.07. Sikajuhlat, sikaa tarjolla klo 19 alk. KONSTA HIETANEN 05.07. Vellari & Eki Liikanen 07.07. Ottopojat 08.07. We are One 14.07. Antti Toivola 15.07. Maraton-karaoke Sahatie 9, 17800 Kuhmoinen • puh. 040 548 6806 • www.sahanranta.fi Rantakalaillat klo 18 to 22.6.–3.8. Terassibingo klo 18 to 22.6.–3.8. Koko terassi laulaa ke 21.6.–2.8. Musiikit luo Velleri ke–to 21.6.–3.8. 21.07. Antti Toivola 22.07. Pientä Säätöä 28.07. Mika Rämä Manserokin kuolemattomat 29.07. Hauli Bros 04.08. Nina Åkerman & Janne Salkolahti 05.08. CatCat (liput 10 €) 02.09. Sataman Valot Tervetuloa! PADASJOEN PADASJOEN KESÄTEATTERISSA KESÄTEATTERISSA 2023 2023 Kuka korjaa Kuka korjaa kesämökin? kesämökin? su 2.7. klo 14 ti 4.7. klo 19 ke 5.7. klo 19 to 6.7. klo 19 su 9.7. klo 14/17 ti 11.7. klo 19 ke 12.7. klo 19 to 13.7. klo 19 su 16.7. klo 18 ti 18.7. klo 19 ke 19.7. klo 19 to 20.7. klo 19 la 22.7. klo 14 su 23.7. klo 14/17 Ohjaus: Riitta Keinänen-Korpela Kirj.: Ilkka Malmi/Rami Saarijärvi Liput: aikuiset 17 € lapset 4-12 v 15 € Varaukset: 044 727 7477 klo 9–19 Nyystöläntie 232 • Tervetuloa! • www.padasjoenharrastajateatteri.com GALLERIA ja KOTIMUSEO Länkipohjantie 158, Kuhmoinen Avoinna kesäkuussa lähinnä viikonloppuisin klo 11–16 Kuvataiteen ja keräilykulttuurin ystävät TERVETULOA! Tied. 040 553 5569 Kuhmoisten Sanomat KESÄKESÄTARJOUS 4 kk 3 kk hinnalla paperilehtenä 39 39 €€ (vain kotimaa ja tilauksen tulee alkaa viimeistään 21.6.2023) Vai luetko mieluummin diginä? 3 kk diginä 23 23 € € 6 kk diginä 32 32 € € TEE TILAUS ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi KesäLEHTI
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 19 KELLO LIIKE M. Pilli p. 040 725 2010 Edesniemi 46 Jämsä Muista hoitaa hiuksiasi myös kesällä!!! KATTAVA TUOTEVALIKOIMA PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT *Leikkauspalvelut *Hoitopalvelut *Kiharaja värjäyskäsittelyt *Kampaukset *Ripsien ja kulmien kestovärjäykset Hohka Parturi-Kampaamo kauppahuone koskela Tule käymään kyläkaupassa tai vieraile verkossa 0400974177 www.kauppahuonekoskela.fi ????a????????k???? ????????????n???????????? ????e????????ä????! Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen AVOINNA MA-TO 8.30-17 PE 8.30-18 LA 9-15 KesäLEHTI Graafikko näkee kaiken väreinä Arja Heinilä ” Reissunainen otti ja tempaisi. Tuija Käki-Lahtisella on oma suunnittelutoimisto Visubird. – Olen kiinnostunut muun muassa väreistä, typografiasta, huonekaluista ja arkkitehtuurista. Pidän suorista linjoista. Metsässä näen oksankäppyrätkin jatkojalostettuina Tuijalla on oma Moi-mallisto, johon kuuluu pipo, panta T-paita ja postikortteja. Idea mallistoon lähti I love Paris -paidasta, jonka Tuija osti matkaltaan. – Kuhmoisista puuttui tällainen brändituote ja päätin toteuttaa sen. Arja Heinilä Tuija Käki-Lahtisen löytää sieltä mistä kuuluu pulppuava puhe ja nauru. Tuija on monipuolisesti lahjakas ja luova. Hänen töistään välittyy hyväntuulisuus ja iloinen elämänasenne. Yrityksensä Visubirdin nimissä hän tekee mainostoimistopalveluja. – Lapsena jo olin kiinnostunut maitotölkkien ulkonäöstä ja ajattelin, että olisi kiva suunnitella niitä, Tuija sanoo. Visuaalista suunnittelua tarvitaan kaikkialla. Suunnittelijan jälki näkyy julisteissa, logoissa, päivän lehdissä ja katumainoksissa. – Kaikista töistäni välittyy haluttu viesti. Näen kaikki ihmiset ja yrityksetkin väreinä ja kuvina. Ideat, värit ja linjat liikkuvat usein yöllä Tuijan päässä. Seuraavana päivänä työ valmistuu tietokoneen ääressä. Rymsteeraus alkoi jo lapsuudesta Työpaikoilla Tuija ajautui aina visualistitiimeihin. Marimekossa aluevisualistina Tuijalle kuului 25 myymälää, joiden esillepanot hän teki. – Minulla on hyvä tilan hahmottamiskyky ja vahva kaupallinen tausta, sain myynnin aina kasvuun. Mööpeli-Tuija rymsteerasi jo lapsena omassa huoneessaan. – Äitini sanoi, ettei joka lauantai tarvitse vaihtaa huoneen järjestystä. Aina me niitä kuitenkin siskon kanssa puljattiin. Tuija päivitti aikaisempia opintojaan Tampereen Tredussa ja valmistui sieltä mediapalvelujen toteuttajaksi toissa keväänä. – Kuhmarin osa-aikatyön lisäksi minulla on aikaa tehdä oman yritykseni Visubirdin suunnittelutyöt. Reissun päältä kodin lämpöön Tarvittiin 25 vuotta reissaamista ympäri Suomea, ennen kuin paluumuutto Kuhmoisiin tuntui mukavalta ajatukselta. Tuija oli väsynyt ainaiseen matkustamiseen – Reissunainen otti ja tempaisi, sanoi itsensä irti unelmatyöstään ja muutti tänne, Tuija kertoo. Matkaväsymys oli reissunaisen asettumisen yksi syy, mutta painavin motiivi taisi olla rakastuminen Santtu Lahtiseen. – Voisin nykyään kutsua itseäni kotihiireksi. Nuoruuden vauhdikkuus on vaihtunut metsässä samoiluun koirien kanssa. Tampereelle on tosin välillä ikävä. Tuijan oma koti on mustan, harmaan ja ruskean eri sävyjen kotoisa väriharmonia. – Vaikka rakastankin värejä, en halua olla niiden ympäröimä. Se syö luovuuttani. Kesät molskittiin menemään – Minulla oli hyvä lapsuus Kuhmoisissa. Viipotimme kavereiden kanssa ympäriinsä. Kesät molskattiin järvessä. Kaveriporukkamme vanhimmat pojat vetivät meitä kaiken maailman välineillä Päijänteellä. Talvella rymisteltiin pulkkamäissä ja tehtiin isoja lumihevosia. – Lukio takkusi, pidin ainoastaan luovista aineista, Tuija sanoo. Ja taas kuuluu iloista naurua.
Kuhmoisten Sanomat 20 Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 Kahvilat f Sarin kotikahvila, tarjolla lounasta f Kädentaitajien kahvila, leivonnaisia ja lähiherkkuja f Lauttakioski, kattava jäätelövalikoima f Makasiinikahvila Pihlajakoskella, viehättävä miljöö f Heretyn kämppäkahvila, tarjolla vuokravälineistöä ulkoiluun f Nihtilän tilan kahvila, mahdollisuus eläinten rapsutteluun f Päijälän kahvila, avoinna kyläkirjaston aukioloaikana KesäLEHTI Sanna Kantola Kuhmoisten kunta toteuttaa kausiasukkaille suunnatun kyselyn verkossa. Linkki on julkaistu kunnan kotisivuilla kesäkuun alussa ja tietoja kerätään heinäkuun 2. päivään asti. Kyselyyn voi vastata myös kunnan pisteellä Kuhmoisten kesätapahtumissa. Kysely suoritetaan Kuhmoisten ohella Pälkäneen ja Kangasalan alueilla ja sitä koordinoi matkailun projektipäällikkö Mesi Lähteenkorva. – Kyseessä on alustava Kausiasukkaiden viihtyvyyttä kartoitetaan tutkimustyö, jossa kartoitamme perustietoja tämän laajemman alueen kausiasukkaista. Tutkimus on osa matkailun kehittämisen projektia, jolla pyritään kasvattamaan alueiden elinvoimaa. Kausiasukas voi tulla läheltäkin Tilastonkeskuksen mukaan Kuhmoisissa oli viime vuonna 3 165 kesämökiksi määriteltävää kausiasuntoa. Yksi kyselyn tavoitteista on kartoittaa tietoja Fakta f Kausiasukkaalla viitataan niihin kunnan asukkaisiin, joilla on kunnassa vapaa-ajan asunto, jota käytetään vaihtelevasti ympäri vuoden. f Etätyön myötä työskentely mökkikunnissa on tullut mahdolliseksi ja asuminen ei enää rajoitu pelkästään vapaa-aikaan tai kesään. f Ennen käytettiin sanoja mökkiasukas tai kesäasukas, kansankielellä kesämökkiläinen. kausiasuntojen käyttäjistä ja käyttöasteesta. – Vallalla on oletus, että suurin osa kausiasukkaista tulee tänne Kuhmoisiin pääkaupunkiseudulta. Kun katsotaan muualla tehtyjä tutkimuksia, kuten mökkibarometriä vuodelta 2021, havaitaan, että monet kausiasukkaat tulevat oman kunnan tai sen naapurikunnan alueelta, Lähteenkorva toteaa. Kyläyhteisön rooli on tärkeä Kuntaa kiinnostaa, miten kausiasukkaat kokevat asemansa suhteessa vakituisiin asukkaisiin. Mitkä asiat vaikuttavat viihtyisyyteen kausiasunnon sijaintipaikalla ja mitä palveluita käytetään? – Vaikuttaa siltä, että Kuhmoisissa Päijälän kaltaisissa kylissä yhteisö on vahva ja aktiivinen. Uskon, että yhteisöllisyys voisi vetää myös kausiasukkaita mukaan kylän elämään ja sitouttaa heitä, Lähteenkorva sanoo. Lisäksi kyselyn avulla selvitetään, miten tieto kausiasunnon alueen palveluista saavuttaisi asukkaat entistä tehokkaammin. Täytä kysely, voita palkinto Jättämällä kyselyn yhteydessä yhteystietonsa voi voittaa lipun Kuhmoisten We are one! -festivaalin konserttiin Honkahovissa. Lisäksi palkintona on risteilyja teatterilippuja Kangasalan ja Pälkäneen suunnalla. Kyselyyn löytyy linkki Kuhmoisten kunnan nettisivujen etusivulta. Katja Alatalo Ravintola Sahanranta lähtee tulevaan kesään kehitetyllä hampurilaislistalla, majatalon täysin uusituilla huoneilla sekä monipuolisella ohjelmistolla, jossa kirkkaimpana tähtenä loistaa rap-artisti Petri Nygård. – Ennakkolippuja Nygårdin keikalle on ostettu Kuhmoisten ulkopuoleltakin. On selvää, että noin kovaa nimeä Sahanrannassa ei ole esiintynyt koskaan, yrittäjä ja ravintoloitsija Manu Syrjänen sanoo. Läpi kesän Sahanrannan esiintymislavalle nousee monipuolisia artisteja kuhmoislaisesta Matleena Junttasesta Aarne Tenkaseen ja Konsta Hietaseen. – Jos joku sanoo, että häntä kiinnostavaa esiintyjää ei ole, niin en usko. Noh, jousikvartettoa ei ole kuultavissa. Huoneet rempattu, menu päivitetty Majatalon huoneet on talven aikana remontoitu täysin. Niihin on asennettu ilmalämpöpumput ja uudet laminaatit, pintoja on maalattu ja tapetoitu, liinavaatteet on uusittu. Saadun palautteen mukaan huoneet ovat paremmat kuin monessa lähiseudun hotellissa. – Huoneet ovat siistit ja varustetaso hyvä, Syrjänen kehaisee. Ruokalistalta löytyy muun muassa lohija poKova kattaus kesän esiintyjälistalla roburger sekä muita mielenkiintoisia uutuuksia. Pizzauuni vain jää tänä kesänä lämmittämättä. – Suomessa on 1200 kokin paikkaa auki, eikä meillä ole pizzakokkia lainkaan. Sen suhteen ei onneksi ole hätää, kylällä on monta paikkaa, jotka tekevät hyviä pizzoja. Sahanranta tarjoaa kävijöilleen mahdollisuuden minigolfiin ja Lauttakioski naapurissa alkaa myydä Ravintolat f Dirty Cock: ”Normi meiningillä mennään. Live-esityksiä on kerran tai kaksi kuukaudessa. Parkkipaikalta löytyy sähkölataustolppa.” f Wanha pankki: ”Kesä etenee tutuissa kuvioissa. Paistamme maukkaat pitsat ja burgerit. Odotamme innolla Kiepsaus-tapahtumaa sekä uutta Kuhmoinen Kuhtuu We are one-festivaalia, jossa olemme mukana.” f Wonkamies: Kattavan ruokalistan lisäksi tarjolla viikonloppuaamuisin brunssi. Live-esiintyjiä kesäkuun puolesta välistä heinäkuun loppuun. Katja Alatalo Honkahovin ovet aukeavat jälleen tanssikansalle. Yrittäjä Manu Syrjänen toivoo väen löytävän parketille, muuten Honkahovin tansseja on turha jatkaa. – Viime kesänä tansseja ei järjestetty lainkaan. Kesällä 2021 oli neljät tanssit, joista jokainen oli täysin floppeja – alle sadan hengen tansseja. Kesä 2020 oli koronan vuoksi katastrofi, Syrjänen kertaa. Tänä kesänä tansseja on viidet ja lavalle nousevat muun muassa paikallinen Urho Tuhkanen ja unehSahanrannan terassille ovat tervetulleita hyvin käyttäytyvät koirat. Parhaimmillaan niitä on ollut 12 ja vain kerran häiriökäyttäytyjä on jouduttu poistamaan. Honkahovissa kohtalon kesä tumattomat sekä naapurista Hassista tulevat Norolan pojat. Ennen koronaa Honkahovin tanssit olivat hyvässä nosteessa ja kesällä 2019 kävijäkeskiarvo oli 300 tanssijan luokkaa. Sitä vähempi määrä ei Syrjäsen mukaan Honkahovin kokoisella lavalla näytä miltään. Honkahovin kävijäennätys on kesältä 1996, jolloin siellä esiintyi Jari Sillanpää. Yleisömäärä oli 998. – Ei sinne niin paljon mahdu, mutta sen verran siellä väkeä oli, Syrjänen nauraa. aamiaisia. – Se on hyvä lisä meidän majoittujille ja veneilijöille. Kokonaisuuttahan tässä rakennetaan, ei asiakasta kiinnosta, kuka palvelun tuottaa, kunhan sen saa helposti. Meiltä kysytään kaikkea mahdollista auton vuokraamisesta lähtien, Syrjänen kertoo. Matkaparkki on tervetullut lisä, mutta moni karavaanari jatkaa Syrjäsen mukaan matkaansa kuullessaan, että ainut keino varata yöpymispaikka on puhelimeen ladattava matkaparkki-sovellus tai soitto kunnan tekniseen päivystykseen. – Ensimmäisenä kesänä matkaparkin paikat varattiin meiltä ja väkeä riitti. Seuraavana kesänä käyttöön tuli sovellus ja majoittujien määrä romahti, Syrjänen harmittelee ja lähettää terveisensä kunnan suuntaan. Katja Alatalo