• PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI keskiviikkona 5. 2. 2020 puh. 0207 931 620 n:o 6 • 60. vsk www.kotiseudunsanomat.fi Kimmojen naiset saivat paikan suomensarjassa PoPi järjesti myös aikuisten bändikurssin Jakarilla kahden juhlan vuosi TÄLLÄ VIIKOLLA: Kari Leppänen sai äidiltään syntymätodistuksensa synttäreillään. Asta Saastamoinen (vas.) ja Johanna Tiainen bassoharjoituksissa. Keskiaukeama Sivu 5 Sivu 5 Jatta Pekkarinen huusi väärää syöttöä viime kauden maakuntasarjassa. irtonumero 2,00 e Pihtiputaan luonto saa kirjoittamaan ja kuvaamaan Ari ja Tuija tekivät runokirjan, Kristiina pystytti näyttelyn Ari Saastamoisen runoista ja Tuija Siidorowin kuvista kootun Kannan sut tähtiin -kirjan julkistamisesta puhutaan pitkään. Putaanvirran koululla tapausta juhli toistasataa ihmistä. Kirja piti julkistaa alunperin Kahvissa ja Kupissa, mutta väki ei olisi sinne mahtunut. Eipä hätää, sillä kulttuuria löytyy myös Kahvista ja Kupista, jonka tiloissa voi katsella helmikuun ajan Kristiina Strandmanin valokuvanäyttelyä Ylistys Suomen luonnolle – neljä vuodenaikaa. Sivu 7 Ari Saastamoinen ja Tuija Siidorow (oikealla) olivat järkyttyneen onnellisia kirjansa saamasta kiinnostuksen määrästä. Kristiina Strandmanin mielipaikkoihin kuuluvat Koliman ja Alvajärven rantamaisemat.
• 2 KOTISEUDUN SANOMAT 5. helmikuuta 2020 ” Valtaosa nuorista on huolestunut ilmastonmuutoksesta, mutta heistäkin löytyy ilmastoskeptikoita. Viidesosa hyväksyy täysin tai osittain väitteen, että ilmastonmuutosta ei tapahdu. Yli puolet 13–18-vuotiaista kokee, että nuorten ääni ei kuulu riittävästi ilmastoasioissa. Sanomalehtien Liiton teettämän kyselyn mukaan alle kolmannes on sitä mieltä, että nuoria kuullaan mediassa riittävästi ilmastoon liittyvässä uutisoinnissa. Nuoria kiinnostavat eniten uutiset, joissa kerrotaan, miten ilmastonmuutos voidaan ratkaista. He toivovat myös perustietoa siitä, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse ja mitä siitä voi seurata. Ilmastouutiset herättävät nuorissa halua toimia tai tehdä asialle jotain. Toisaalta uutisointi lisää ahdistusta, mutta samalla kiinnostusta. Ilmastonmuutoksesta on tullut iästä riippumatta nuorten suurin yhteiskunnallinen huolenaihe. 64 prosenttia on joko erittäin tai melko huolestunut ilmastonmuutoksesta. Nuoret ajattelevat, että ilmasto ei kestä nykyisiä elämäntapojamme. He kaipaavat päätöksiä poliitikoilta, mutta uskovat myös siihen, että jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista tekee itse jotain, kuten kierrättää, syö valikoidummin ja kiinnittää tarkempaa huomiota päivittäiseen kuluttamiseensa. Nuoret haluavat äänensä kuuluvan ilmastoratkaisuissa Jokainen meistä voi vaikuttaa (hillitä ilmastonmuutosta) ikään katsomatta. Koskaan ei ole liian myöhäistä kokeilla kasvisruokaa, alkaa kierrättää, vaihtaa auto polkupyörään, ostaa kestokasseja kertakäyttöisten tilalle, syödä lautanen tyhjäksi, tehdä oma ilmastomarssi tai kirjoittaa kantaaottava kirjoitus nettiin. Nämäkin ovat vain murto-osa kaikesta siitä, mitä voi tehdä auttaakseen ilmastoa. Marianna Grof Kiuruvesi Päivi Juvonen toi toimitukseen isänsä koulunjohtaja Lauri Tolosen albumista löytyneitä kuvia Pihtiputaalta. Tässä kuva Korppisen uudesta koulusta ajalta, jolloin lapsia syntyi ja kyläkouluille oli tarvetta. Lukijan kuvia voi lähettää sähköisesti osoitteeseen toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai postissa osoitteella Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Kuvia voi tuoda myös suoraan toimitukseen. Ponnisteluja V iidenkymmenenviiden vuoden takaisessa, nyt jo edesmenneessä Karjalan Maa -nimisessä aviisissa uutisoitiin lääketieteen kehityksestä ja tarkemmin siitä, miten leukemiaan ollaan kiivaasti etsimässä rokotetta. Tyypit arvelivat syyllisen olevan virus, ja löydön johtavan pikaiseen kyseiseltä taudilta suojaavan rokotteen kehittämiseen. Sittemmin uutiset aiheesta vähenivät. Ilmeisesti virus liihottelee edelleen omilla teillään. Ne ovat nämä virukset sellaisia veijareita. Tuoreemmat uutiset eri aviiseissa kertovat Alzheimerin tautiin löytyvän rokotteen jo kuluvana vuonna. Rotat ja hiiret ovat jo saaneet omansa, joten muistisairaita rottia ei liene odotettavissa lähitulevaisuudessa. Rottaparat ovat uhanalaisia myös tuon edellä mainitun leukemian suhteen. Tutkijat pystyivät kokeellisesti todistamaan, että kanoilta löytynyt leukemiavirus aiheutti rotille kyseistä tautia. J os sitten mennään ihan tositapahtumiin, on totta, että aikoinaan lapsia ja aikuisiakin piinanneet taudit on saatu rokotuksilla lähestulkoon katoamaan maailmasta. Tai ainakin melkein. Toisaalta kukaan ei voi tietää, josko olisivat hiipuneet omia aikojaankin. Tämmöisenkin ajatuksen heitti ilmoille muuan ikääntyneemmän sukupolven viisaita pohtiva ajattelija aamukahvinsa takaa. Siitä kehkeytyikin mielenkiintoinen keskustelu. Leukemiarokotetta ei vielä tiettävästi ole ja Alzheimerrokotteenkin tuleminen epäilytti kyseistä pohdiskelijaa kovasti. Varsinkin viimeksi mainittua on vaikea markkinoida suurille kansanjoukoille, ehkä myös ensimmäistä. Tuolloin ei liene kannattavaa satsata kehittämistyöhön, niillä kun ei voi kääriä samalla tavalla rahaa kuin sellaisilla rokotteilla, joiden ottamattomuudella on helpompi pelotella kansaa ja markkinoida suurille joukoille tai ikäryhmille. Ja sehän se on lääketehtailla pyrkimys, tuumiskeli viisaita pohtiva ajattelija ja sohotti ryhmyisellä etusormellaan kohti kuulija. Naurahti sitten vielä ja mutisi, etteivät ne ihmiskunnan parasta ainakaan ajattele. M elkoisen tiukkaa tekstiä tuli viisaiden viirusilmien takaa. Yritin siinä kiemurrella jo ihan menneisyyteni vuoksi ja selittää, miten on hyvä että tauteja ehkäistään. Siihen tuo vastapeluri hörähti ja pudisteli päätään ja epäili etten ole uskossani kovinkaan vahva. Sitä en käynyt kieltämään enkä myöntämään. Mitäpäs minä. Sitä vaan siinä tuumittiin vielä, että varmasti pian tulee hetki, jolloin ihmisrupin omat systeemit ottavan vallan ja sanovat kiitos, mutta nyt riittää. Me hoidetaan nämä hommat ihan itse. Luonto on aina kuitenkin viisaampi kuin tiede. Sivullinen Vitsillä sisään! N yt vietetään koulujen ja tiedotusvälineiden yhteistä Sanomalehtiviikkoa. Opiskelu ja oikean tiedon jakaminen ovat varsinkin näinä valeuutisten aikoina yhä tärkempiä tekijöitä ihmisten arjessa. Elämässä tarvitaan myös huumoria. Sitä ovat alan viisaat toivoneet enemmän paikallislehtiin, jotka ovat muutenkin lähellä lukijoitaan. Palautetaanpa siis Sanomalehtiviikon kunniaksi mieleen verraton pihtiputaalainen kirjahanke, josta on vierähtänyt aikaa parikymmentä vuotta. Putaanvirran koulun opettajat Tanja Hokajärvi, Anne Kahilainen ja Johanna Pöysti kokosivat hauskuuksia oppitunneilta ja tekivät ”Sanaharakka” -kirjan, jonka WSOY otti vieläpä kustantaakseen. Tässä siis kouluhupia vuodelta 2001! O pettaja kertoi, että viimeiselle tunnille tulee vieras. Monenlaisia arvauksia kuultiin, kunnes luokan perältä kuului kirkkaalla äänellä: – Jeesus! Y mpäristöja luonnontiedon tunnilla pohdittiin, mitkä asiat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tokaluokkalainen Matti ehdotti liskon ja taivaan olevan vuorovaikutuksessa. Kun lisko kuolee, se pääsee taivaaseen. M iten myyrä selviää talven kylmissä pakkasissa? ”Se juoksee koko ajan niin että sillä on lämmin.” Miksi kalalla on suomut? ”Ettei vesi menisi kalasta läpi.” Miksi pelto-ojien varsille pitää jättää luonnonkasvivyöhyke? ”Ettei lapset varasta jyviä.” Millaista karhun hengitys on talviunen aikana? ”Löyhkäävää.” E kaluokkalaisella pojalla oli ollut koko viikon läksyt tekemättä, joten hän joutui kirjoittamaan siitä viestin kotiin. Alimmaiseksi lappuun tuli kohta ”Huoltajan allekirjoitus” ja sen perään viiva. Poika ei kuitenkaan tohtinut näyttää viestiä kotona. Kun opettaja sai seuraavana aamuna lapun takaisin, huoltajan allekirjoituksen kohdalla luki haparoivin kirjaimin Äiti . N ainen ja mies rakastuu ensiksi. Sitten miehestä siirtyy siittiäiset naiseen. Siittiäinen alkaa kehittyä vuosia. Sitten vauva syntyy ja sitten isä ja äiti eivät pääsekään enää mihinkään. U usi kunnanjohtaja vieraili koululla. Jokainen oppilas sai esittää hänelle keksimänsä kysymyksen. Pentti sai vuoron ensimmäisenä ja räväytti: – Oletko käynyt vieraissa? Kunnanjohtaja piti ilmeensä peruslukemilla ja vastasi: – Olen asunut täällä vasta niin vähän aikaa, ettei minulla ole vielä paljon tuttavia, joissa käydä vieraisilla. S ananlaskun selityksiä: ”Kun kissa on poissa, hiiret hyppivät pöydällä”. – Kannattaa olla useampi kissa. Juha Kivinen Pääkirjoitus 5. helmikuuta 2020 VIIKON KUVA PÄÄSTÄ VEDETTYÄ Nuoret toivovat tulevansa kuulluiksi ilmastoratkaisuissa.
• 5. helmikuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 3 Uutiset Sosiaaliohjaaja auttaa monessa pulmassa Pihtiputaalainen Keski-Suomen Betonirakenne (KSBR) aloittaa infrarakennustyöt Karstulan Korkeakankaalla, jonne valmistuu yhdeksän tuulivoimalan tuulipuisto vuoden 2021 lopussa. KSBR:n osuus urakasta kattaa kaikki muut työt paitsi turbiinien asennuksen ja sähkönsiirron. Tuulipuiston hankekehittäjä ja rakennuttaja on OX2. Kyse on markkinaehtoisesta hankkeesta, johon ei käytetä tukia. Puiston vuosituotanto noin 140 GWh, mikä vastaa noin 28 000 kotitalouden sähkönkulutusta. KSBR urakoi Karstulan tuulipuistoa Digivauhdista syrjäytyminen ei ole vain ikäihmisten ongelma Lapsi ei erota totta ja kuvitelmaa Omatoimikirjasto on oiva esimerkki sähköisestä palvelusta, joka houkuttelee helppokäyttöisyydellään kirjastoon kaikenikäisiä uusia asiakkaita. – Käyn lukemassa täällä joka aamu lehdet, pihtiputaalainen 74-vuotias nainen kertoo ja silmäilee samalla maakuntalehteä. Hän ei kerro nimeään eikä halua tulla kuvattavaksi. – Olen kovin tyytyväinen kirjastoon. Uutisia seuraan myös telkkarista ja radiosta. Naisella ei ole tietokonetta eikä älypuhelinta. Sen sijaan pankkitunnukset löytyvät. Hän ei ole koskaan joutunut käyttämään Kelan, verohallinnon, terveydenhoidon tai minkään muunkaan laitoksen tarjoamia digitaalisia palveluja. – En ole törmännyt ongelmiin palvelujen saamisessa, mutta olen ajatellut, että sitten kun vanha matkapuhelimeni menee rikki, laitan älypuhelimen. Uuden välineen käyttöön haastateltava arvelee saavansa apua sisareltaan. – Hän on käyttänyt älypuhelinta kauan. Veljeltäkin löytyy apua tekniikan opetteluun. – En usko, että älypuhelimeen siirtymisessä tulisi ongelmia. Nainen on harkinnut tietokoneen tai vaikka tabletin hankkimista. – Mutta se on jäänyt toistaiseksi harkintavaiheeseen. Ehkä olen vähän vanhanaikainen, mutta tulen hyvin toimeen nykyisillä välineillä. Haastateltava tietää, että kirjastossa on järjestetty tilaisuuksia, joissa digitekniikkaa on tehty tutuksi. Niihin hän ei ole osallistunut. Yhteiskunnan digitalisoituminen herättää haastateltavassa huolta, vaikka hän on saanut tarvitsemansa palvelut muuta kautta. – Eniten minua huolestuttaa lasten liiallinen tietotekniikkaan uppoutuminen. Se ei kuitenkaan ole todellista elämää. Lapset saattavat vieraantua todellisuudesta. – Tuttuni kuuli päiväkodissa pojan kertovan toiselle pojalle mummonsa kuolleen. Toinen kysyi, kuka hänet tappoi. Siitä tietää, että kaikkea on katsottu. Pienillä ei ole tajua, mikä on totta ja mikä fiktiota. – Myös vanhempien puhelimenkäyttö huolestuttaa. Olen lukenut lasten toivovan, että vanhemmat eivät selailisi puhelinta niin paljon, vaan keskittyisivät kännykän sijasta lapseensa. HEIKKI JÄMSÉN Vanhusneuvostojen kokouksissa päivitellään lähes säännöllisesti sitä, että suuri osa ikäihmisistä ei pysty hyödyntämään digi-palveluja. Ongelma ei koske pelkästään vanhuksia, vaan nuoremmistakin ikäryhmistä löytyy heitä, jotka eivät osaa tai halua toimia digiyhteiskunnan ehdoilla. Asiointia on viety vauhdilla verkkoon ja kasvokkain tapahtuvaa palvelua on etäännetty tai se on lopetettu kokonaan. Virastojen sivuilla asioiminen edellyttää tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta. Olennainen osa asiointia on tunnistautuminen. Vanhusten kanssa Pihtiputaalla työskentelevät asiakasohjaaja Jonna Kekkonen ja päivätoiminnan ohjaaja Riitta Höykinpuro ovat kysyneet asiakaspiiriltään, kuinka monella heistä on pankkitunnukset. Suurimmalta osalta tunnukset puuttuvat, samoin tunnistautumisen mahdollistava mobiilivarmenne, vaikka se ei älykännykkää edellytäkään. Pankkitunnusten saaminen ei ole itsestään selvää. Jonna Kekkonen kertoi tapauksesta, jossa asiakas halusi tunnukset, mutta pankki ilmoitti asiakkaan kanssa puhelimessa keskusteltuaan, ettei niitä myönnetä, koska hakija ei osaa niitä käyttää. Ratkaisuksi ehdotettiin asiakkuuden vaihtamista paikkakunnalla toimivaan pankkiin. Vastaanottopalvelujohtaja ja vanhusneuvoston sihteeri Sari Nurmivaara löytää pitkän listan palveluista, jotka edellyttävät sähköistä asiointia tai perinteinen asiointi puhelimella on hankalaa ja kallista: poliisi, verohallinto, pankit, vakuutusyhtiöt, Kela, maistraatti, verkkokaupat. – Erikoissairaanhoidostakaan ei enää välttämättä lähetetä epikriisiä (selostus sairauden kulusta ja hoidosta) postitse, vaan kehotetaan katsomaan se netin Omakannasta. Mutta ihmiset eivät Omakantaan pääse, jos heillä ei ole pankkitunnuksia tai muuta tunnistautumiskeinoa. – Niinpä mietimme, mitä asioinnin helpottamiseksi voi tehdä. Digiasointiin opastetaan kansalaisopistoissa ja kirjastoissa. Joissakin 4H-yhdistyksissä on koulutettu digi-helppareita, Nurmivaara kertoo. Tukitoimista huolimatta digipalvelujen ulkopuolelle jää ryhmä, jolta palvelujen käyttö ei onnistu opastuksesta huolimatta. Asioiden hoidosta hyvä sopia ajoissa Kun ikää tulee lisää ja halu tai taito digipalvelujen käyttämiseen puuttuu, apua asiointiin löytyy usein lähipiiristä. Jotta vaikkapa laskujen maksussa vältytään ikäviltä yllätyksiltä, jokaisen kannattaa miettiä ajoissa, miten asiointi hoituu. Yksi vauhdilla lisääntyvä muoto edunvalvontavaltuutuksen (valtakirjan) tekeminen. Jonkun läheisistä voi valtuuttaa sillä asioidenhoitajaksi. Valtuutus astuu voimaan vasta kun sitä todella tarvitaan. Jos läheltä ei löydy sopivaa henkilöä, virallisempi, hankalampi ja kalliimpi tapa on sopia holhoustoimilain mukaisesta edunvalvonnasta. Myös eläkeläisjärjestöissä on herätty ikäihmisten digiasioinnin koulutustarpeeseen. Eläkkeensaajien Keskusliitto järjestää Virroilla digiasioinnin vertaiskoulutusta. Siihen voivat halukkaat osallistua. 4H:n toiminnanjohtaja Asta Paananen, kirjastotoimenjohtaja Jari Eskelinen, vastaanottopalvelujohtaja Sari Nurmivaara, asiakasohjaaja Jonna Kekkonen ja päivätoiminnan ohjaaja Riitta Höykinpuro miettivät, miten ikäihmisiä autetaan digiasioinnissa. Vesiensuojeluyhdistys myös Keski-Suomeen Vesiensuojelun yhdistystoimintaa käynnistetään Keski-Suomessa osana ympäristöministeriön kärkihankkeita. Asiasta kerrotaan lisää Viitasaarella keskiviikkona 19. helmikuuta pidettävässä seminaarissa. Tilaisuuteen ehtii ilmoitttautua vielä tänään osoitteisiin ari.huhtala@kvvy.fi tai heikki. helle@kvvy.fi. Sosiaaliohjaajan vastaanotolle tulon kynnystä madalletaan. Sosiaaliohjaajan puoleen voi kääntyä, jos tuntee tarvitsevansa apua esimerksiksi Kela-asioinnissa, eläkehakemuksissa, asumiseen ja asunnon muutostöihin liittyvissä kysymyksissä, toimeentulossa, kuntoutuksessa, omaisen pärjäämisessä, ikäihmisiin liittyvissä huolissa tai sosiaalietuuksien hakemisessa. Sosiaaliohjaajan puoleen voi kääntyä myös mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Sosiaaliohjaajan vastaanotto on avoinna Pihtiputaan terveysasemalla tiistaisin kello 8-14. Toimisto löytyy aikuisneuvolan vierestä. Palvelua annetaan kaikenikäisille ajanvarauksella tai ilman, sosiaaliohjaaja Aura SagulinRaatikainen kertoo. Palvelua on käynnistelty syksystä lähtien, mutta tieto uudesta palvelusta on tullut monelle yllätyksenä. – Ilmeisesti tästä ei ole tiedetty, Sagulin-Raatikainen sanoo. Sosiaaliohjaaja Aura SagulinRaatikainen ottaa vastaan Pihtiputaalla tiistaisin.
• 4 KOTISEUDUN SANOMAT 5. helmikuuta 2020 Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Ota kantaa! Kerro mielipiteesi tekstiviestillä. Lähetä viesti numeroon 0400 741 747. Onnea! Keskiviikkona J. L. Runebergin päivä, torstaina saamelaisten kansallispäivä, Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki, perjantaina Riku, Rikhard, lauantaina Laina, sunnuntaina Raija, Raisa, maanantaina Elina, Ella, Ellen, Elle, Elna, tiistaina Iisa, Isabella, Talvikki. Virnettä viikkoon – Muutan Turkuun. On mukava päästä lähemmäksi lastenlapsia. – Asuvatko hekin Turussa? – Ei kun Englannissa. 25 vuoden takaa ILTALUKIO PYÖRÄHTI KÄYNTIIN Pihtiputaan kansalaisopisto ja lukio ovat aloittaneet iltalukion yleisön pyynnöstä. Opisto kantaa päävastuun ja lukio antaa opettajiaan iltalukion käyttöön. Iltalukion esittelytilaisuudessa ilmoittautui tusinan verran aikuisopiskelijoita. PERHEKAHVILA KINNULAAN Perhekahvila avasi ovensa vanhainkoti Kotipihan takasiivessä. Kahvilan perusti Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kinnulan osasto. Samanlaisia hengähdyspaikkoja toimii monissa muissakin MLL:n osastoissa. Ajatellen On surullista vanheta, mutta mukavaa kypsyä. Brigitte Bardot PUTTAALLA Liitontien seutuvilla vapaana kuljeksivat kissat käyvät kuseksimassa naapuruston seinänvierustoissa ja jopa ovenpielissä. Pistävä haju kulkeutuu lumisissa kengissä sisällekin. Lemmikit hallintaan! REISJÄRVENTIE ei ole ihmisten henkilöautolla ajettavassa kunnossa. Juputusta autolla ONKOHAN kinnulalaisella henkilöllä lupaa pitää haaskaa Urpilan jokipenkalla ja osittain Kivijärvessä, jossa kelluu peuranraatoja jään alla. Hirven jätteitä on pitkin vesijättöä. Kun kevättulvat tulevat, ne huuhtoutuvat järveen. Nyt ne pystyisi keräämään vielä pois. Havainnoi mökkiläinen Kivijärven rannalta VALTIO tukee isoilla summilla sähköautoihin siirtymistä, mutta kotien lämmittämisessä sähkö on melkein kirosana. Ainakin siitä päätellen, että sähkövero nousee tasaisin välein. Fossiilisista polttoaineista yritetään päästä eroon ja sähkö on vielä monen kodin lämmitysmuoto. Eipä taida olla kummoinen ympäristöteko vaihtaa uusiutuvasti tuotettu sähkö johonkin muuhun. Lämpöä riittää, mutta loppuvatko rahat ENTINEN K-rauta sopii ainakin sijaintinsa puolesta hyvin kuntosaliksi. Hyvä suunta KESKELLÄ VIIKKOA LUKIJALTA ETTÄ SEMMOSTA TEKSTARIT Erkki sai verkosta elämänsä hauen Erkki Kemppaista onnisti viime viikon tiistaina, kun hän sai 13,9 kilon painoisen ja 120 sentin pituisen hauenkörilään Alvajärvestä Kourusaaren luota. Erkki pelkäsi, että vonkale ehtii karata, koska se oli jäänyt vain päästään kiinni verkkoon, mutta hän sai haalittua kalan veneeseen. Hauki on Erkin kaikkien aikojen suurikokoisin saalis. Edellinen oli tuplasti pienempi, seitsenkiloinen hauki. Hirveästi hirvittää! Viime Kotiseudun Sanomissa oli pitkä mielipidekirjoitus, jossa annettiin selitteleviä vastauksia esittämääni kysymyksiin terveystalosopimuksesta. Esittämäni kysymykset ovat syystäkin herättäneet kauhun sekaisia tunteita Kinnulan kunnan johdossa. Vastaukset kysymyksiini olivat kuitenkin vähintäänkin viereen vastattuja ja ympäripyöreitä. Totuutta haluttiin peitellysti kiertää tai sitä ei vieläkään ymmärretä. Totuuden myöntäminen on vaikea, koska silloin valkenisi kuntalaisille tehdyn terveystalosopimuksen taloudellinen järjettömyys. Terveystalo ei ole tullut Kinnulaan tekemään hyväntekeväisyyttä. Se on yritys, jonka tehtävänä on tehdä rahaa osakkeenomistajilleen. Rahaa tehdään kinnulalaisten terveydellä. Sopimuksen arvo on noin 2,4 miljoonaa euroa vuodessa, jonka myös mielipidekirjoituksen allekirjoittaneet ovat nyt myöntäneet. Tämä on hyvä alku totuudelle. Tällä summalla ostetaan ainoastaan 30 henkilön työpanos. Henkilöä kohden työpanos maksaa siis 80 000 euroa. Kunnan omana työnä tehtäessä 30 henkilön työpanos maksaisi 40 000 e/hlö Totuus terveystalosopimuksesta valkenee hiljalleen x 30 henkilö = 1,2 miljoonaa. Säästö kunnan omana työnä tehtäessä olisi siis 1,2 miljoonaa. Tämä on yksinkertaista karkeaa Peuhan matematiikkaa, jonka jokainen pystyy halutessaan hahmottamaan. Puhutaan siis miljoonaluokan puhalluksesta vuosittain. Olen pyytänyt tähän yksinkertaiseen laskutoimitukseen vastausta kunnan johdolta viimeiset kaksi vuotta tehden aloitteita ja kysymyksiä asiasta. Miksi vastausta ei ole annettu ja milloin se viimein annetaan? Verrattaessa kunnanvaltuustossa 29.5.2017 hyväksyttyä terveystalosopimusluonnosta lopulliseen 23.8.2017 allekirjoitettuun terveystalosopimukseen ollaan totuuden äärellä. Valtuuston sopimusta tehtäessä sen aikaiset johtavat poliitikot ja viranhaltijat ilmoittivat johdonmukaisesti terveystalosopimuksen kiinteäksi hinnaksi 1 948 000 euroa vuodessa. Samat tahot ilmoittivat sopimuksen myös säästävän sote-kustannuksia ainakin 100 000 euroa vuodessa. Todellisuudessa terveystalosopimus maksaa siis noin 2,4 miljoonaa vuodessa. Sopimusta pidettiin aluksi reilu vuosi niin salaisena, etteivät edes kunnanhallituksen jäsenet saaneet sopimuksesta nähdäkseen kuin ”oleelliset” osat. Uuden kunnanjohtajan myötä sopimus on sittemmin saatu vapaaseen käyttöön ja siitä voidaan keskustella. Miksi asioita on salailtu ja osaa valtuutettuja ja kuntalaisia on vedätetty näin pitkään? Kenen hyödyksi salailua on tehty? Valtuusto käyttää kunnassa ylintä päätäntävaltaa, jonka päätöksen täytäntöön panee kunnanhallitus. Näin oletetaan tapahtuneen myös valtuuston päätökselle, jossa päätettiin terveystalosopimuksesta. Allekirjoitettu terveystalosopimus on kuitenkin kustannusrakenteeltaan ja sisällöltään erilainen kuin valtuuston päättämä ja hallinto-oikeuden vahvistama sopimus. Osan muutoksista on kunnanhallitus (23.4.2018) hyväksynyt jälkikäteen. Valtuusto antoi 29.5.2017 asiaa päättäessään viranhaltijoille ja seurantaryhmälle oikeuden neuvotella terveystalosopimuksen sisällöstä, ei kuitenkaan oikeutta päättää. Perustuslain mukaan viranomaisten on tarkasti noudatettava lakia, säädöksiä ja annettuja päätöksiä. Tähän edellyttää myös kuntalaki ja Kinnulan hallintosääntö. Onko viranhaltijoilla ja seurantaryhmällä oikeus muuttaa valtuuston hyväksymää terveystalosopimusta omin päin vai olisiko allekirjoitettu sopimus pitänyt tuoda kunnanhallituksen kautta valtuuston vahvistettavaksi? Voiko kunnanhallitus (23.4.2019) hyväksyä muutoksia valtuuston 29.5.2017 hyväksymään terveystalosopimukseen? Valtuutettujen ja muiden kuntalaisten tulee tietää viranomaisten päätösten sisällöt ja vaikutukset omaan ja kunnan talouteen ja arkeen, vaikka ne olisivat joskus kiusallisia selittää. Juha Urpilainen Moni on huolestuneena ihmetellyt, kun kunnan rivitalojen ovenedustojen syvennykset ovat muuttuneet ”autokatoksiksi”. Autot, mopot ym. moottorihärvelit ajetaan omalle etupihalle säältä suojaan. Mukavahan siitä on ovenpielestä lähteä... Mutta vastapainona asialle pitäisi pohtia rakennusten ja ihmisten turvallisuutta. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun jokin työlaite tai auto syttyy oikosulun takia palamaan. Siinä menee yöaikana pian koti ja asunto usealta asukkaalta. Joku mainitsi kerran, ettei siihen parkkeeraukseen voi puuttua. Voi hyvänen aika sentään! Nykyaikana moinen piittaamattomuus pitäisi olla kaikkien ymmärrettävissä. Kunta voisi ottaa kiireesti kantaa asiaan, esim. vuokralaisille tiedottamalla ja laitosmiehet voisivat sitten myös asiaan puuttua, kun pihoissa käyvät. Kyllä niitä häätöjä on järjestynyt pienemmistäkin huomautuksista. Näin meillä Kinnulassa Tervetuloa luontomatkailuseminaariin Me teimme sen! to 13.2. klo 9-14 Kpedu Perhon toimipaikka, Haanentie 26, Perho 8.30 Aamukahvit 9.00 Tilaisuuden avaus Lauri Laajala, Perhon kunnanjohtaja 9.05 Koulutus ja työelämäyhteistyö Jarmo Matintalo, kehitysjohtaja, Kpedu 9.10 Luontomatkailu myötätuulessa Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja 9.20 Kansainvälisyyttä ESC-nuorten kanssa Kati Paasila, Villa Elba 9.40 Yrittäjien tarina Rödsön Poropirtti / Sofia Thodén, Tummu ja Tytär 10.00 Yrittäjien yhteistyössä on voimaa Mika Korte, Wilderness Call Marja Hakkarainen, Riistaravintola PikkuPeura Sari Jukonen, Hotel Kokkola Natalia Alaspää, kaikkien rakastama tehonainen 11.00 Lounas, riistaruoka, omakustanteinen 12.00 Yhteistyössä Metsähallituksen kanssa Maija Mikkola, Metsähallitus 13.00 Luonto ja yrittäjyys Ville Voipio, luonto-ohjaaja opiskelija, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri 13.20 Me teimme sen! Mari ja Matti, Luonnossa on mahdollisuuksia ja #ReittienKP Ilmoittautumiset ma 10.2. mennessä matti.louhula@kpedu.fi. Tilaisuus on maksuton. Kpedu Perho Luonnossa on mahdollisuuksia hanke ja Reittien ja matkailupalvelujen Keski-Pohjanmaa II-vaihe
• 5. helmikuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 5 JUHA KIVINEN Pihtiputaan ainoa Bobcaturakoitsija Kari Leppänen tunnetaan paikkakunnalla niin laajalti lempinimestään Jakari, että moni ei ole tajunnut, kenestä on puhe, kun hänen oikea nimensä on mainittu. Jakari-nimi tulee Karin LA-puhelinharrastuksen ajoilta. Kari Leppänen vietti pari viikkoa sitten 50-vuotispäiviään ja hänen yrityksensä täyttää keväällä 25 vuotta. Kari osti aikoinaan Bobcatin apeltaan Aki Paanaselta. – Ajoin hänen konettaan 90-luvun alussa firaabelihommana ja kun hän rupesi lopettelemaan, haksahdin tähän hommaan. Työskentelin sitä ennen maatalouslomittajana, mutta ne hommat loppuivat, kun tuli astmaa ja allergiaa, Kari Leppänen kertoi. Alkuvaiheessa maanrakennustyöt olivat enemmän reissuhommia. Hän oli paljon Viitasaarella, mutta työmaita oli myös eri puolilla maakuntaa, kuten Jyväskylässä, Saarijärvellä, Keuruulla ja välillä Kuopiossakin asti. – Aivan alussa olin muutamia viikkoja Helsingissäkin, mutta sinne ei onneksi tullut jäätyä. Kun myöhemmin hommia on ruvennut olemaan enemmän omalla paikkakunnalla, intoa ei ole enää ollutkaan niin paljon lähteä kauemmas. Rakennustyömaat ja Pihtiputaan kunta työllistävät Karia. Bobcat on tuttu näky myös Pihtiputaan ja Muurasjärven haudoilla. Haudankaivuu on ollut alusta asti Karin vakiotyötä. Hän tuumasi, että muuten ei olisi ollutkaan kannatusta ostaa Bobcatia, ellei tiedossa olisi ollut jo yksi varma työmaa hautausmailla perintönä appiukolta. Kari Leppäsen syntymäpäivävieraat antoivat tunnustusta siitä, että hän on keksinyt aina uutta toimintaa yritykselleen. Tuoreimmasta päästä mainittiin esimerkkinä nosturija koriauto, joka on ollut hänellä vuoden verran. Kari on vaihtanut sillä katuvalojen lamppuja sekä ollut asentamassa ja purkamassa Asematien joulukadun valoja. Kari laittoi lieteauton puolisen vuotta sitten. Hän on tyhjentänyt sivukylien likakaivoja Pihtiputaalla. Hän tekee myös lumenaurauksia kunnan kohteissa Timo Kemppaisen aliurakoitsijana. Syntymäpäivän aamunakin Kari tuli puoli neljän aikaan auraamasta. Syntymäpäivillä vitsailtiin, että Karihan on melkein kasvanut kiinni Bobcatiinsa. Hän tuumasi, että on se vähän erikoisempi kuin kaivinkone. Jokaisen raajan pitää käydä eri tahtiin. Kari muisteli, kuinka 25 vuotta sitten ei aloitettu nollilta, vaan otettiin hirveästi velkaa. – Ei saanut starttirahaakaan. Nyt on päästy jo sille puolelle, ettei tarvitse sitä ajatella. Yrittäjän elämää Kari kuvaili jatkuvaksi taisteluksi. – Jos tänä päivänä saisi valita, lähdenkö yrittäjäksi vai vieraalle töihin, niin vieraalle lähtisin. Aina tulee haaveiltua, että kyllä tämä saa riittää ja tulisi säännöllinen elämä. Vaikka menet aamulla seitsemältä töihin ja neljältä pääset, ei se työpäivä siihen lopu. Jos romut menevät rikki, ne on korjattava, on se ilta tai yö. En voi sanoa kuukauden päästä viikonloppuna, että lähdetään silloin jonnekin. Haudankaivuuseenkaan ei ole tuuraajia hirveästi rivissä. Se on sitovaa hommaa. Jakari täytti 50 ja ura Bobcatin ratissa 25 Kari Leppänen ja Bobcat – erottamaton pari Pihtiputaalla. Kimmoilta naisjoukkue pesiksen suomensarjaan HEIKKI JÄMSÉN Pesäpallo on aiempaa tiiviimpi osa Kinnulan kesäkautta. Kimmojen ykkösjoukkueen muodostavat suomensarjassa vuosien tauon jälkeen pelaavat naiset. Kyse on lajin kolmanneksi korkeimmasta sarjatasosta superpesiksen ja ykköspesiksen jälkeen. – Tavoite on säilyttää paikka sarjassa, pelata nousujohteinen kausi ja kasvaa joukkueena, pelinjohtajakaksikon Jarkko Urpilaisen kanssa muodostava Panu Puputti sanoo. Joukkueen johtajana toimii Maarit Lahti ja huoltajana Timo Pekkarinen. Pesäpallo pyörittää Kinnulassa isoa joukkoa. Naiset pelaavat myös maakuntasarjassa. C-tytöt ja D-tytöt mudostavat yhdistelmäjoukkueet Reisjärven kanssa. E-junnuissa pelaa tyttöjen ja poikien sekajoukkue. Lisäksi F-ikäisiin ja G-ikäisiin on tulossa joukkueet, Kimmojen junioritoiminnasta vastaava Panu Puputti kertoo. Kimmot on suomensarjan pohjoislohkon eteläisin joukkue. Pohjoisin löytyy Rovaniemeltä. Pelaajasopimuksia on tehty kaksitoista. Täydennystä saadaan nuorista haastajista. Pääosa suomensarjan pelaajista on tuttuja paikallista pesistä seuraaville. Paluumuuttajiin kuuluu Haapajärven Pesäkiiloissa pelannut Tuuli Pekkarinen. Uutena kasvona nähdään Laura Varvelin. Hän pelasi ykköpesistä Ylivieskan Kuulassa. Jatkajiin kuuluu keiteleläinen Hanna-Kaisa Harjula. Juniori-ikäisiä tyttöjä on tulossa mukaan Reisjärveltä. Hanna Mäntylä, Tuuli Pekkarinen ja Salla Puputti lähtevät suomensarjaan hyvillä mielin. – On tosi kiva päästä uudelle sarjatasolle pelaamaan, näyttämään taitonsa ja oppimaan, tytöt sanovat. Panu Puputti ja Janne Urpilainen suorittavat parhaillaan lajin huippuvalmentajakoulutusta Tampereella. Sitä edellytetään suomensarjatason valmentajilta. Kimmojen osallistuminen naisten suomensarjaan on suora seuraus kasvaneesta nuorten pelaajien määrästä. – Meillä on ollut vahvaa kasvua nuorten pesäpallossa ja etenkin tyttöjunioreissa. Kun meillä on suomensarjassa joukkue, se mahdollistaa pelaajapolun jatkamisen pidemmälle omassa seurassa omille ja lähialueenkin nuorille ilman että pitäisi lähteä 13-14-vuotiaana pelaamaan kauemmaksi muihin seuroihin, Panu Puputti sanoo. Intoa pesäpalloon näyttää Kinnulassa riittävän. – Pelaajamäärät ovat kasvaneet hienoisesti joka vuosi. Kimmojen pesismenestyksen takaa löytyy pitkäjänteinen juniorija koulutustoiminta. Kaikki valmennuksesta kiinnostuneet koulutetaan vaadituille tasoille seuran kustannuksella. Koulutuksia pyritään saamaan myös omalle paikkakunnalle. Tulevaan kauteen on valmistauduttu tiiviisti talven ajan harjoituksissa. Ensimmäinen näkyvä tempaus pidettiin perjantaina Salessa pidetyissä myyjäisissä ja arpajaisissa. S-ryhmä on saatu Kimmojen yhteistyökumppaneiksi niin, että KPO:n asiakkaat voivat merkitä itsensä Kimmojen kannattajiksi. KPO tukee seuraa kannattajien määrän mukaan. Perhon kanssa on keskusteltu yhteistyöstä miesten joukkueen saamiseksi. Vähintään ystävyysotteluita nähdään miestenkin puolellakin. Saana Puputti, Elisa Mäntylä, Juulia Järvelä, Melina Hiekkanen, Miina Urpilainen ja Lotta Pekkarinen pitävät muiden nuorten kanssa huolta siitä, että sarjapesistä pelataan Kinnulassa jatkossakin.
• 6 5. helmikuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT JUHA KIVINEN Musiikkiyhdistys PoPi ry on järjestänyt bändikursseja pihtiputaalaisille lapsille ja nuorille toistakymmentä vuotta. Nyt pantiin myös aikuiset musiikkioppiin Muurasjärven Harjulinnassa yhden viikonlopun aikana. Tiia ja Teppo Jämsén kutsuivat aikuisia mukaan evästyksellä, että kenenkään ei tarvinnut osata soittaa. Kahdeksan kurssilaista otti haasteen vastaan. Joukossa oli myös muutama, joilla oli ennestään hieman soittokokemusta. Aiemmilta bändikursseilta tutut nuoret toimivat varsinaisina ohjaajina ja Tiia ja Teppo pysyttelivät nyt tsemppipuolella. – Lupasin, että ohjaajamme tekevät ihmeitä ja jokainen pystyy varmasti jotakin soittamaan. Eilinen päivä jo osoitti, että jokaiselle löytyi soitin ja he pystyivät soittamaan bändin mukana, Tiia Jämsén kertoi kurssin toisena päivänä. Ei liikaa sointuja kappaleissa Lauantain aikana oli saatu valmiiksi Juice Leskisen ”Viidestoista yö” ja J. Karjalaisen ”Mies jolle ei koskaan tapahdu mitään”. Sunnuntaina harjoiteltiin Dingon ”Autiotaloa”. Juha Tapion ”Sitkeä sydän” oli vielä suunnitteilla. – Biisit on valittu sillä lailla, että ne eivät ole liian monimutkaisia eikä sointuja ole hirveän paljon – kolme tai neljä, korkeintaan viisi. Ei soittaminen ole loppujen lopuksi niin kovin vaikeaa. Vaikka moni sanoo olevansa aivan epämusikaalinen, niin kyllä sieltä on rytmitaju löytynyt. On aika olennaista, että soinnun saa oikeaan kohtaan vaihtumaan, Tiia huomautti. Teppo Jämsén oli huomannut hieman eroja eriikäisten opettamisessa. – Lapset ovat nopeita oppimaan, mutta he keskittyvät vähemmän, kun taas aikuiset ovat vähän hitaampia oppimaan, mutta he ovat sataprosenttisesti mukana keskittymisessä. Kosketinsoittimia ja laulua opettanut Riikka Jämsén kehui oppilaitaan. – Vaikka se ei tule ensimmäisellä tai edes kymmenennellä kerralla oikein, aikuisilla on tosi paljon motivaatiota oppimiseen. He ovat tosiaan yllättäneet. Rytmitajua löytyy ja äänet tulevat ainakin suunnilleen oikeaan kohtaan. Riikka Hytönen sanoi lähteneensä ylittämään itseään. Hän naurahti myös tulleensa kurssille, koska taustalla oli sosiaalista painetta. – Oma tyttöni Miina Hytönen on opettamassa täällä bassonsoittoa. Hän Parissakin päivässä oppii soittamaan bändissä Ummikot astuivat rohkeasti mukavuusalueen ulkopuolelle PoPi ry:n aikuisten bändileirillä antoi ymmärtää, että jos en ilmoittaudu kurssille, kotiolot olisivat voineet käydä hankaliksi. Ja kun olen vierestä kuunnellut, kun Tiia ja Teppo ovat tehneet työtä lasten kanssa, niin on siinä pieni kipinä herännyt itsellekin. – Olin katsonut, että koskettimet voisin ehkä just hallita. Ei se nyt hyvin ole mennyt, mutta kehitystä tapahtuu siihen nähden, että en ole soittanut aiemmin. Ihmettelen, että niinkin hyvin on mennyt. Neljään opin laskemaan, Riikka nauroi. Tiinan oli pidettävä lupauksensa Tiina Turpeisella oli todella hyvä syy tulla mukaan. – Satuin sanomaan ääneen viime kesänä Muinaisnuorten kinkereillä, että milloin pidetään aikuisten bändileiri. Tunsin tämän velvollisuudeksi ja päätin, että menen mukavuusalueen ulkopuolelle. En osaa laulaa enkä soittaa, olen ihan ummikko. Välillä pysyn mukana ja välillä putoan kärryiltä. Olen kuitenkin yllättynyt, että olen oppinut sormia käyttämään. – Tiina lupasi, että hän alkaa harjoitella vähän enemmänkin, kunhan saa jonkin soittimen kotiin. – Tämä on ollut tosi kivaa, ohjaaja on ollut hyvä ja pitkähermoinen. Asta Saastamoinen ja Johanna Tiainen harjoittelivat Lavalla vasemmalta Tuomo Kokkoniemi, Asta Saastamoinen, ohjaaja Saara Turpeinen, Otto Skantz, Hilma Hytönen, Aliisa Asiala, Tiina Turpeinen ja Riikka Hytönen. Riikka Jämsén (vas.) opetti Dingon ”Autiotaloa”. Riikka Hytönen ja Tiina Turpeinen lauloivat ja Hilma Hytönen soitti.
• 5. helmikuuta 2020 7 KOTISEUDUN SANOMAT Parissakin päivässä oppii soittamaan bändissä Ummikot astuivat rohkeasti mukavuusalueen ulkopuolelle PoPi ry:n aikuisten bändileirillä bassokitaran kanssa. Johanna lähti täysin ummikkona kurssille. – Halusin opetella soittamaan rumpuja ja bassoa. Rummut on äärimmäisen vaikea soitin. Johanna sai houkuteltua Astan matkaansa. – Tänne oli matala kynnys tulla. Olen aikoinaan soittanut kitaraa ja viulua musiikkiopistossa, mutta viiteentoista vuoteen en ole soittanut varmaan yhtään mitään, Asta kertoi. Asta omistaa myös basson, mutta hän ei osannut soittaa sitä aiemmin. – Olen rakentanut sen puupiirissä, ja olen rakentanut sähkökitarankin, mutta sitä ei ole vielä kasattu. Asta oli hyvillään siitä, ettei kurssilla soitettu mitään maailman vaikeimpia kappaleita, sillä basso vaati opettelua. – Basso eroaa aika paljon kitarasta. Tässä on vähemmän kieliä ja ne ovat paksumpia. Tätä on raskaampi soittaa. Mutta eihän viulukaan ollut mikään helppo. Siinä on vielä kapeampi otelauta, eikä siinä ole nauhoja. Jos on kankeat sormet, se on mahdoton soitin. Asta sanoi todella yllättyneensä omasta ja kaikkien muidenkin edistymisestä. – En olisi uskonut, että kaksi kappaletta saadaan purkkiin neljässä tunnissa. Soitettiin ihan hyvin yhteen. Kaksi päivää on mennyt ihan siivillä. Lavalla vasemmalta Tuomo Kokkoniemi, Asta Saastamoinen, ohjaaja Saara Turpeinen, Otto Skantz, Hilma Hytönen, Aliisa Asiala, Tiina Turpeinen ja Riikka Hytönen. ”Ympäröivä maailma on kuin aarrearkku” Nyt sekin ihme on nähty – runokirjan julkaiseminen sai ihmiset liikkeelle HEIKKI JÄMSÉN Kolmen vuoden kypsyttely on ohi ja Kannan sut tähtiin -runoja kuvakirja on valmis. Ari Saastamoisen ja Tuija Siidorowin kirjaa voi kuvata suorastaan tapaukseksi paikkakunnalla, sillä sen julkistamista juhli Putaanvirran koulun ruokasalissa pitkälti toistasataa ihmistä. Jos joku tietää, milloin kirjan julkaiseminen on saanut yhtä suuren väkimäärän liikkeelle, kertokoon missä ja milloin. – En ymmärrä, miten tästä tulikin näin upea tilaisuus, muun muassa Kotiseudun Sanomien toimittajana aikanaan työkseen kirjoittanut ja kuvannut Tuija Siidorow iloitsi. Tuijalle kirjan tekeminen on jo tuttu juttu. Elämäjärven kyläkirja on hänen käsialaansa. Ari Saastamoinen tunnetaan jo kolmenkymmenen vuoden uran tehneenä kunnan teknisen puolen työntekijänä, demarien entisenä kunnanvaltuutettuna ja kaksien vaalien kansanedustajaehdokkaana, ay-aktiivina ja hyväntekeväisyystempausten järjestäjänä. Nyt hän on myös runoilija. – Nyt työnkuva on vähän muuttunut, mutta aikaisemmin kohtasin työssä paljon ihmisiä ja näin kaikenlaista matkan varrella. Osa kosketti ja osa ei. Arin Facebook-kaverit ovat olleet jo pitkään perillä myös Arin kirjallisista taipumuksista. Peukkuja ja kiittäviä kommentteja ilmaantuu huomattava määrä aina kun Ari läväyttää runon seinälleen tai Mummolasta-sivustolle. Tuijan ja Arin kirjaidea lähtikin liikkeelle someyhteistyöstä. – Aloin huomata, että muutkin kuin minä alkoi huomata, että Arin runot ovat tosi hienoja ja niistä voisi tehdä vaikka kirjan. Päädyimme ajatukseen, että kirjassa voisi olla runoja ja kuvia ja ryhdyimme pikkuhiljaa tekemään sitä, Tuija kertoo. Välillä meni puolikin vuotta, ettei työ edistynyt, välillä otettiin useampikin askel kohti valmistumista. – Kyllähän me kolme vuotta sitä tehtiin, mutta Ari sanoi aina, että tehdään sitten kun on aikaa, eihän tässä ole mikään kiire. Ari Saastamoinen sanoo kirjoittaneensa murrosikäisestä lähtien. Kaikki aiheet ovat kelvanneet runon aiheiksi. – Olin poikkeava poika. Lueskelin kaikkea. Rakkausromaaneitakin, Ari naurahtaa. Jäyhän suomalaismiehen mitat täyttävä Ari poikkeaa siinäkin yleisestä linjasta, että hän tunnustautuu tunteelliseksi. Kun nykyinen pappa katselee lastenlasten kasvavan, silmänurkasta joutuu usein pyyhkäisemään sinne kihoavan kyyneleen. – Kirjoittaminen on ollut minulle hyvä väylä purkaa tunteitani ja kirjoittaa niitä ulos. Useimmiten kirjoittaminen helpottaa, mutta toisaalta tekstit ovat joskus niin koskettavia ja raskaita, että niitä ei itse pysty ainakaan julkisesti lukemaan. Ari on niitä kirjoittajia, jotka odottavat hetkeä, joka tuntuu runon syntymiselle otolliselta. – Alan kirjoittaa, kun mielessä on ajatus ja aihe, joka kantaa pitemmälle kuin kaksi riviä. En istu alas ja päätä siinä, että nyt minä teen runon. – Ei runoa voi väkisellä kirjoittaa. Arista tuntuu, että hän on saanut tukea kirjoittamiselleen kaikilta, myös työkavereiltaan. – Eivät ne ole koskaan reagoineet siihen mitenkään, eivätkä ole leukailleet. Ehkä eivät ole uskaltaneet. Olen aika iso ja pahansisuinen, Ari nauraa. HEIKKI JÄMSÉN Kahvila Kahvissa ja Kupissa voi tutustua helmikuun ajan Kristiina Strandmanin valokuvanäyttelyyn, johon kytkeytyvät myös kirjallinen ja kädentaidollinen osio. – Tämä on näyttely, jossa Suomen ihastuttavaa ja kaunista luontoa on kuvattu valokuvin, sanoin ja käsitöin. Kristiina Strandman sanoo ottaneensa kuvia vuosien varrelle, keränneensä aineistoa ja ryhtyi joku vuosi sitten kirjoittamaan kuviin liittyvää tarinaa. – Tämä on ollut valmiina piironginlaatikossa vuoden verran. Nyt tuntui siltä, että se oli hyvä tuoda näytteille. Kristiina Strandmanille luonto on luovuuden lähde. Hän toivoo, että ihmiset pysähtyisivät ja poikkeaisivat luontoon. Kuvien tarinoissakin kysytään kuin pienenä piikkinä, miksi emme pysähdy hetkeen ja katso ympärillemme. ”Milloinka olet viimeksi malttanut pysähtyä katselemaan, mitä kaikkea kaunista ympärilläsi oikein onkaan, vai onko kiire tai uraputki tehnyt sinusta jo sokean ja kuuron kaikelle sille kauneudelle, jonka Taivaan Isä on meille anAri Saastamoinen ja Tuija Siidorow tekivät yhdessä runoja kuvakirjan. tanut. Ympäröivä maailma on kuin aarrearkku, joka on muotoja, värejä, ääniä ja tuoksuja tulvillaan.” Kristiina Strandman on miettinyt paljon sitä, mikä meitä estää pysähtymästä. – Nykypäivä ja yhteiskuntamme suosii kiireen kulttuuria ja kiireestä on tullut arvo. Kiireistä ihmistä pidetään tehokkaana. Monet asiat sujuisivat paljon paremmin, kun malttaa pysähtyä hetkeen. Valtava hyörinä ja sählinki pilaa asioita, kuten ihmisten välisiä suhteita. Luovuuskin kiireessä kuolee. Pihtiputaalle lapsuusmaisemiinsa palannut Kristiina Strandman irtisanoutui kolme vuotta sitten Rovaniemen kaupungin sotepuolen asiantuntijatehtävistä ja perusti yrityksen, jonka kautta hän tekee yhteistyötä mm. kuntien kanssa. Koulutukseltaan hän on hallintotieteiden tohtori. Hän väitteli vuonna 2009 kuntien strategisesta johtamisesta ja siihen liittyvästä viestinnästä. Strandman ilmoittautuu intohimoiseksi pienten kuntien ja maaseudun puolestapuhujaksi. Hän tekee parhaillaan tutkimussuunnitelmaa tieteellistä artikkelia varten, joka liittyy harvaan asuttuihin kuntiin ja niiden kuntastrategioihin. – Maailma on hektinen, kamalan nopeatempoinen ja koko ajan muutoksessa. Kaiken pitää olla massiivista ja suurta, ja vain suuri on tuottavaa ja vaikuttavaa. – Haluan vieläkin uskoa siihen, että Suomessa pystytään asumaan myös maaseudulla ja säilyttämään maaseudun elinehdot. – Yleisessä keskustelussa ei pitäisi asettaa vastakkain maalla ja kaupungeissa asumista, vaan tehdä hyvää yhteistyötä. Maaseudun Tulevaisuuden tekemän kyselyn mukaan yli 800 000 suomalaista suunnittelee vakavissaan muuttamista maalle. Kaikki eivät halua asua pääkaupunkiseudulla. Kristiina Strandmanin mukaan kyse ei ole pelkästään haavekuvasta. – Voin hyvin ajatella, että tieteen, taiteen ja kulttuurialojen tekijät etsivät luovia asuinympäristöjä itselleen ja perheilleen. – Pehmeiden arvojen nousu on näkyvissä, onneksi. Nuoret arvostavat kuluttamisen sijasta lähiruokaa, luontoa ja vapaa-aikaa lasten ja perheen kanssa. Kristiina Strandmanin kuvista ja käsitöistä on koottu näyttely Kahviin ja Kuppiin.
• 8 KOTISEUDUN SANOMAT 5. helmikuuta 2020 Rakkaamme Matti Evald PAANANEN s. 20. 10. 1928 Pihtipudas k. 30. 12. 2019 Pihtipudas Rakkaudella kaivaten ja kiittäen Pertti ja Tarja ?Joona ja Ville sukulaiset ja ystävät Käy enkeli kanssasi taivaan rantaa, on askeleesi kevyt, jalkasi kantaa. Muistoissa elät keskellämme, säilyt aina sydämissämme. Siunaus toimitettu 18.1.2020 omaisten ja läheisten ystävien läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. KIITOS! Kannan sut tähtiin -kirjan tekijät Ari ja Tuija Pihtiputaan helluntaiseurakunta Seurakunnan kotisivut: www. vapaus.fi Sähköposti: vanhimmisto@vapaus.fi Synttärisankari Synttärisankari-palsta on tarkoitettu alle 10-v. lasten onnitteluun. Palsta on ilmainen. Kuvat ja onnittelutekstit sähköpostilla: ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi tai ne voi tuoda toimitukseemme. Seurakunnan kotisivut: www. pihtiputaanseurakunta.fi Kirkkoherranviraston ja taloustoimiston osoite: Sallilantie 4. Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-12, toimistosihteeri Armi Siekkinen 014-579 1121. Kirkkoherra Arja Huuskonen 040-524 4541, seurakuntapastori Erkki Lavanti 0400-931 986, kanttori Johanna Kinnunen 040520 3388. Taloustoimisto ma-pe klo 9-12, talouspäällikkö Anna-Maija Ojala puh. 044 784 4420. Diakoniatoimisto ti klo 13-15, Tuomas Hurme 040-765 2453. Käynti päätyovesta. Päiväkerho: Katja Kokkonen 040841 5626. Nuorisotoimisto: Sanna Heinineva 044-784 4425. Seurakuntamestari: Mirjami Huttunen 0400-915 398. Vapaapäivät ma ja ti. Pihtiputaan seurakunta Kinnulan seurakunta Seurakunnan kotisivut: www. kinnulanseurakunta.fi Sähköposti: kinnulan.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto ma-ti klo 10-14, ke 10-12, to-pe suljettu , talouspäällikkö Sinikka Niemonen 040-669 1996, kirkkoherra Arja Huuskonen 040-524 4541, seurakuntapastori Johanna Piirola 040-734 0088, kanttori Martti Hertteli 040-352 5524. Diakoniatoimisto on avoinna ilman ajanvarausta tiistaisin klo 10-12, diakoniatyöntekijä Minna Ventilä 040 352 7757. Seurakuntamestari Esko Lindholm 0400 688 124. SUNNUNTAIKSI HEIKKI JÄMSÉN Pihtiputaan kirkossa konsertoi ensi keskiviikkona sellisti, musiikin tohtori ja mezzosopraano Seeli Toivio. Ohjelmistossa kuullaan Toivo Kuulan ja Oskar Merikannon lauluja, mutta yleisö voi varautua myös dramaattisiin ooppera-aarioihin Wagnerista Verdiin. Monilahjakas taiteilija, laulaja, sellisti, sanoittaja, sovittaja ja konserttimanageri, voisi konsertoida klassisen laulun lisäksi pelkästään sellolla. Sitä hän on opiskellut mm. SibeliusAkatemiassa, Budapestissa Liszt-Akatemiassa ja Lontoossa Royal Academy of Musicissa. Sellistinä Toivio on osallistunut menestyksellisesti noin neljäänkymmeneen sellokilpailuun. Hän on levyttänyt kaikki Bachin soolosellosarjat. Seeli Toivio taitaa kevyemmänkin musiikin. Häneltä sujuvat luontevasti iskelmä, pop ja tango. Toivio on valmistunut musiikin tohtoriksi SibeliusAkatemiasta. – Viisivuotiaana päätin, että minusta tulee esiintyjä. Halusin olla sellisti ja oopperalaulaja. Mutta kun selloa piti harjoitella aamusta iltaan, nousin vasta viime vuosina sellon takaa laulajaksi. Laulua Seeli Toivio opiskelee Margareta Haverisen johdolla. Viulistina aloittanut Haverinen tietää, miten soolosoittimesta siirrytään lauluun. Oppi on mennyt ilmeisen hyvin perille, sillä Toivio konsertoi laulajana yli sata kertaa vuodessa. Hän valmistautuu parhaillaan Toivo Kuula -laulukilpailun alkueriin. – En tiedä Suomessa toista muusikkoa, joka on vienyt sellonsoiton näin pitkälle ja pomppaa sieltä oopperalaulajaksi, Seeli Toivio sanoo. Toiviota säestää Siuntion seurakunnan kalastava kanttori, pianisti ja Lauluakatemian perustajiin ja opettajiin kuuluva Pami Karvonen. Konserttiin on vapaa pääsy. Ohjelma 10 euroa. Kirkossa Kuulaa ja Merikantoa Eipä monikaan tule ajatelleeksi, miten monien vaiheitten läpi kristinusko on kulkenut tähän päivään. Uskoisin, että olisi hyvä pysähtyä tämän asian äärelle. Kristinusko on kirjoitettu uskonto. Vuosituhanten ja vuosisatojen aikana ovat syntyneet kirjoitukset, joihin vedotaan edelleen. Vaikuttaa siltä, että leirinuotiolla kerrotun kulttuurin siirtäminen on saanut uuden ja erityisen pyhän merkityksen, kun se on saatettu kirjoitettuun muotoon. Lisäksi uusi keksintö kirjainkirjoitus yksinkertaisti tiedon tallentamista. Aikaisemmin oli ollut vain hieroglyfeja ja nuolenpääkirjoitusta. Tajuttiin, että henkinen perintö voitiin tallentaa tuleville polville. Kirjoitetun ja luetun merkitys on korostunut myöhemminkin historian aikana. Kirjapainotaito antoi tavalliselle kansallekin mahdollisuuden ottaa selvää siitä, mitä Raamatussa oikein on kirjoitettu. Se myös vapautti ajattelua niin, että uskonnollisia kysymyksiä voitiin haastaa ja maailmankuvaa laajentaa uskonnollisista kysymyksistä nykyaikaisen tieteen pariin. Kristinuskoa sanotaankin kirjan uskonnoksi. Kirjoitetun sanan lisäksi kristinuskolla on toisena tukevana jalkana historia. Se, mikä on kirjoitettuna, on Kristinuskon syvät juuret sidottuna historiaan. Raamatussakin on loppujen lopuksi hyvin vähän ajatonta viisautta. Ilmiöt eivät roiku tyhjästä. Hyvä esimerkki tästä on Jeesuksen syntymä. Se sidotaan tapahtumiin Roomassa ja tuon ajan Lähi-idässä. Muutenkin ihmiset on ymmärrettävä oman aikansa edustajina. Tapa kirjoittaa historiaa on tietenkin muuttunut vuosituhansien ja -satojen aikana. Nykyaikainen tiede onkin vasta muutaman vuosisadan ikäinen. Ihmisen halu pohtia elämän suuria kysymyksiä on sen sijaan yhtä vanhaa kuin ihmisten olemassaolo. Kristinuskon elämän ja kuoleman kysymys on: Onko Jumala kulkenut mukana kautta kaikkien ihmiskunnan hyvien ja pahojen vaiheitten? Jatkokysymys on: Kulkeeko Hän jatkossakin niin, että minäkin saan olla tässä kulkueessa mukana? Voinko olla osallinen johonkin sellaiseen, mikä on itseäni suurempaa? Viime sunnuntaina alkoi yhteisvastuukeräys, jonka teemana on ”Sinä riität”. Näillä sanoilla rohkaistaan vanhempia lasten kasvatuksessa. Ensi sunnuntain jumalanpalveluksen otsikkona on ”Ansaitsematon armo”. Se rauhoittaa levotonta sielua. Heikki Jyllilä KYLÄTOIMINTA MUHOLA-SEURA JA MUSIIKKIYHDISTYS. Koko perheen iltamat Muholan Monitoimitalolla la 22.2. klo 18-22. Ohjelmassa mm. yhteislaulua ja -leikkejä, visailua, puffetti, arvontaa, lopuksi tanssia orkesterin tahtiin. Ilmainen sisäänpääsy. Su 9.2. klo 14 sunnuntaikokous. Kenneth Karppinen Jyväskylästä puhuu ja laulaa. Kerätään uhri äskettäin valmistuneen Jyväskylän helluntaisrk:n uuden rukoushuoneen rakennusrahastoon. Ti 11.2. klo 18.30 rukouksen, ylistyksen ja yhteyden ilta. K e s k u s t e l u p u h e l i n 040 549 7683. Rukoushuoneen vuokraus 040 842 4936. Kirpputori avoinna ti, ke ja pe klo 10–16. Puh. 044 509 0598. Tytti ja Petri Syrjä ja Ploki palkittiin Vuoden liikuntateoista sekä innokkaina hiihtokoulun vetäjinä useita vuosia. Syrjän perhe toimii malliesimerkkinä monipuolisen liikunnan harrastamisessa eikä pelkästään kilpaurheilun saralla. Pihtiputaalla Vuoden liikuntateon arvoisena palkittiin Plokin junioritoiminta. Ploki on Suomen vanhin juniorilentopallon erikoisseura, jonka toiminnalla on ollut merkittävä vaikutus paikkakunnan lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen sekä paikkakunnan lentopallokulttuurin syntymiseen ja kehittymiseen. ”Katsomo notkuu ja raikaa kun Ploki pelaa!”. Keskisuomalaisten kuntien Vuoden liikuntateot palkittiin perjantaina KeskiSuomen Urheilugaalassa Jyväskylässä. Kinnulassa palkinnon saivat Tytti ja Petri Syrjä. Perusteluina mainitaan, että he ovat toimineet aktiivisesti jalkapallovalmentajina To 6.2. klo 18.30 Yhteisvastuu-Startti, tämän vuoden keräyksen esittelyä, tilaisuus alkaa kahvituksella, kahvikolehti Yv:lle, seurakuntakodissa. Su 9.2. klo 10 messu kirkossa; Johanna Piirola ja Martti Hertteli ja klo 18.30 Seurat Ry:llä. Ma 10.2. klo 9.30-11.30 Perhekaffila srk-kodissa. Ke 12.2. klo 9 aamupuuro srk-kodissa. Tulossa: su 16.2. Yhteisvastuulounas (lohikeitto, leivät ja jälkiruoka) ja myyjäiset srk-kodissa, tähän kiitollisuudella vastaanotetaan ruokatarpeita, myyjäisiin tuotteita sekä arpajaispalkintoja. Kuollut: Iida Maria Kumpulainen 86 v. Kastettu: Olka Leila Daalia Koljonen. Jumalanpalvelukset Su 9.2. klo 13 messu pääkirkossa. E. Lavanti, M. Hertteli. Erityiset tilaisuudet Ti 11.2. klo 17 kirkkovaltuuston kokous Sallilassa. Ke 12.2. klo 18 Talvikonsertti pääkirkossa. Seeli Toivio mezzosopraano, Pami Karvonen piano ja urut. Ohjelmassa mm. Merikannon ja Kuulan lauluja sekä pianoja urkusooloja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tervetuloa! Musiikki Ke 5.2. klo 15.15 kuorokerho Sallila. To 6.2. klo 17 kirkkokuoro Sallila. Ke 12.2. klo 15.15 kuorokerho Sallila. Eri ryhmien toimintaa Ke 5.2. klo 12.30 hartaus Sopukka. Klo 13.15 hartaus Kaski. To 6.2. klo 17 hartaus Metsäkoto. Seurat Su 9.2. klo 12 seurat Rukoushuoneella. Klo 14 seurat Rauhanyhdistyksellä. Valtteri Laitila. Perhekerho To 6.2. klo 9.30 perhekerho Sallilassa. Pyhäkoulu ja Varhaisnuoret: Maanantaisin sählykerho Pihtipudas-salissa; 2.-4.-luokkalaiset klo 15.3016.15 ja 5.-6.-luokkalaiset klo 16.15-17.00. Tiistaisin Luoviskerho Sallilan alakerrassa: 1.-3.-luokkalaiset klo 15.30 ja 4.-6.-luokkalaiset klo 17.00. Kerho kestää 1,5h. Ke 12.2. klo 15.30 RCkerho Sallilan alakerrassa. Nuoret Perjantaisin nuortenilta klo 19.30-00. Sallilan alakerrassa. Muut Yksinäisyys on kasvava ongelma Suomessa, ja myös Pihtiputaalla on paljon yksinäisyyttä kokevia senioriikäisiä. Monet iäkkäimmät ihmiset joutuvat asumaan syystä tai toisesta yksin. Yksinäistä arkea helpottaisi, kun edes joskus pääsisi keskustelemaan toisen ihmisen kanssa. Pihtiputaan seurakunnan diakoniatyö kokeilee vapaaehtoisringin perustamista, missä joukko halukkaita vapaaehtoisia kävisi silloin tällöin vierailemassa yksinäisten ihmisten luona. Minkäänlaista sitoutumista ei edellytetä, mutta olisi hyvä, että saisimme sellaisen joukon ihmisiä, jolla pidemmällä aikavälillä onnistuttaisiin välittämään lähimmäisenrakkautta. Jos koet itsesi juttuihmiseksi, joka haluaa olla juttukaveri tutulle tai tuntemattomalle yksinäiselle, niin ota yhteyttä vs. diakoni Tuomas Hurmeeseen. Puhelimitse tai sähköpostilla: tuomas. hurme@evl.fi puh. 040 765 2453 Kun saamme koottua vapaaehtoisten ringin, niin katsomme myöhemmin keväällä päivän, jolloin yhdessä kokoontuisimme aiheen tiimoilta. Kotiseudun Sanomat p. 0207 931 620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi Aika kiitoksen...
• 5. helmikuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 9 Menoja ja tapahtumia Menot OSTO KORTTI BING Pihtiputaan Kuvapirtillä 2 x120 e, 2 x 160 e +muutvoitotyht.väh.760e 2 x 100 €• 2 x 170 € muut voitot yht. väh. 860 € Pelilippu 3,50€ Kahvitarjoilu Pr. 45 5 7 JUKOLAN BINGO JUKOLAN BINGO JÄTTI-SUPER 3. riviltä 700,00 €/ ok TORSTAISIN klo 19 TORSTAISIN klo 19 Pihtipudas ELÄKELÄISET. Kerho Valorinteellä keskiviikkoisin klo 10. ELÄKKEENSAAJAT. Kerho maanantaisin klo 12 Työväentalolla. Jäsenmaksuja kerätään kerhossa helmikuun aikana. MLL. Vaihtori avoinna ma-pe klo 9-15 kunnantalon kellarissa. Perhekahvila avoinna keskiviikkoisin klo 10-13 Kotiseudun Sanomien talossa. VIITASEUDUN KUULO. Kuulolähipalvelu Valorinteellä joka kuun ensimmäisenä maanantaina klo 1012. Kojehuoltoa, neuvontaa ja vertaistukea. MIESKUORO. Harjoitukset tiistaisin klo 18.3020.30 Putaanvirran koululla. AVA N T O U I M A R I T. Kumpulan talviuintipaikan avain kunnantalon infosta. Kausimaksu 25 euroa. Saunavuorot keskiviikkoisin klo 16-20. Sauna 5 euroa/ kerta. RHY. Talviriistakolmioiden laskenta pe 28.2. asti. Laskenta suoritetaan laskentavastaaville toimitettujen ohjeiden mukaisesti. S Y D Ä N Y H D I S T Y S järjestää teatterimatkan Jyväskylään la 18.4. ”Phantom – Pariisin oopperan kummitus”. Hinta 40 euroa, sisältää lipun, väliaikakahvit, ruokailun ja kyydin. Lähtö Muurasjärvi klo 10, Alvajärvi klo 10.15, Tahkon aukio klo 10.30. Ilmoittautumiset ja maksu ke 18.3. mennessä Seija Mustamäki p. 0400 615 497 tai seija. mustamaki@gmail.com. Vesijumpat Simmarissa maanantaisin ja perjantaisin klo 13-13.30. Jokainen maksaa uintimaksunsa, sydänyhdistys jäsenten ohjausmaksun. M U I S T I Y H D I S T Y S . Muistikahvila torstaisin klo 14-16 Valorinteen kerhohuoneella 13.2., 27.2., 12.3., 26.3., 9.4., 23.4., 7.5. ja 4.6. LC PIHTIPUDAS EMMIT. Hallituksen kokous ke 5.2. klo 19 Eväsrepussa. Klubikokous la 8.2. bussissa matkalla Karstulaan. LC PIHTIPUDAS. Hallituksen kokous Mantassa to 6.2. klo 18.30. Klubitapaaminen Mantassa pe 14.2. klo 18.30. Juha Jämsén kertoo Plokin lentopallotoiminnasta. SAANIN ERÄNKÄVIJÄT. Rusakkojahti la 8.2. Kokoontuminen kodalla klo 8. ORTODOKSINEN TIISTAISEURA. Kokoontuminen huom! ma 10.2. klo 18 Sallilassa. DIABETESYHDISTYS maksaa jäsenille lipun hinnan (15 euroa) Edith Piaf – Yöperhonen -konserttiin su 16.2. Lippuja saa Helka Lohtanderilta, p. 040 558 9574. 4H. Hygieniapassikurssi + tentti la 22.2. klo 10-17 lukiolla. Ota mukaan henkilöllisyyspaperit (passi, ajokortti tai kelakortti) ja eväät. Hinta 20 euroa/ 4H:n jäsenet, 25 euroa muut (sisältää kurssin ja kortin). Ilmoittautumiset pe 14.2. mennessä 040 734 1882 tai pihtipudas@4h.fi. HENGITYSYHDISTYS. Teatterimatka Saarijärvelle su 1.3. ”Ikiliikkuja” -esitykseen. Matkan hinta 30 euroa jäsen, ei jäseneltä 35 euroa. Sis. kyydin, teatterilipun ja väliaikakahvin. Lähtö J. Paanasen tallilta klo 12. Sitovat ilmoittautumiset to 20.2. mennessä Meeri p. 040 417 6682. TUISKU Yleisurheilukoulu Pihtipudas-salissa maanantaisin klo 17-18. Hiihtokoulu torstaisin klo 18. Kokoontuminen huoltokopilla. Mukaan ovat tervetulleita eskarit sekä ykkösja kakkosluokkalaiset. Hiihtokoulu on maksuton. Ohjaajina toimivat Kati ja Viivi Pihtiputaan lukion hiihtolinjalta. Ota mukaasi hiihtovälineet ja asu, jolla voit hyvin liikkua. Pakkasraja -15°C. Talviurheilukoulut kaikille kouluikäisille tiistaisin ja torstaisin klo 17.30-19.30. Kokoontuminen kentällä. Tied. Miikka Kinnunen p. 050 400 8035 tai Mika Paananen p. 050 307 2874. Kuntonyrkkeily Jukolan salilla keskiviikkoisin klo 19 ja sunnuntaisin klo 18. MURTO Lasten hiihtoharjoitukset torstaisin klo 19 pururadalla. Sählyvuoro kaikille keskiviikkoisin klo 20-21.15. Kuntosuorituslaatikot Särkiharjussa linja-autokatoksessa Kolehmaisen luona, Meijän kaupan seinällä ja Untisperällä Lepistön tienhaarassa. Vihkoon merkitään päivä, nimi ja kuntoilulaji. RYHTI Uintija keilausmatka Nivalan Uikkoon la 15.2. Lähtö entiseltä kaupalta klo 9.40. Ilmoittautumiset pian Kaisalle 040 748 6462 tai Ritvalle 040 833 9979. Matka on yhteinen Murron kanssa. PLOKI Harjoitukset. D-ikäiset: ti klo 15-16.30 ja pe klo 15.15-16.45 Putaanvirran sali. C-ikäiset: ma klo 1920.30 to klo 16.30-18 ja pe klo 16.45-18.15 Putaanvirran sali. Aja B-ikäiset: ti klo 16-18, ke klo 16-18, to klo 15.30-19 (puntti) ja pe klo 18.30-20.30 Pihtipudassali. LIIGAPLOKI Fanimatka Kuopioon ti 11.2. klo 14.30 Car Servicen pihasta, Vts Neste klo 15. Peli alkaa klo 18. Ilmoittaudu Onni p. 040 575 6397 viimeistään su 9.2. mennessä. Kirppari auki perjantaisin klo 10-15 Asematiellä (entinen Piken Kenkä). Metalliromun keräyslava vanhan TVH:n pihalla. Vain metallijätettä. PUDIS Sählyä pelataan keskiviikkoisin: 0-3-luokkalaiset klo 18-19.15 ja 4-9-luokkalaiset klo 19.15-20.30 Pihtipudas-salissa. SPORTTIKERHO 0-2 lk keskiviikkoisin klo 15-16 Putaanvirran salissa. 3-4 lk torstaisin klo 15-16 Pihtipudas-salissa. 7-9 lk pojat tiistaisin klo 15-16 Pihtipudas-salissa. 7-9 lk tytöt keskiviikkoisin klo 15-16 Pihtipudas-salissa. Muurasjärvi: 0-2 lk ja 3-6 lk maanantaisin klo 12.4513.30 vuoroviikoin. MJK Harjoitukset salissa perjantaisin: 7-13-vuotiaat klo 17-18.30, alle 7-vuotiaat klo 18.30-19.30, aikuiset ja vanhemmat junnut klo 19.3021. KINUSKI TEAM Yhteislenkki tiistaisin klo 18.30. Hiihtokoulu kouluikäisille torstaisin klo 18. PIHTIPUDAS Pihtiputaan opistomaalarien taidenäyttely TK-galleriassa helmi-maaliskuussa. ”Ylistys Suomen luonnolle neljä vuodenaikaa” -valokuvanäyttely kahvila Kahvissa & Kupissa helmikuussa. Pe 7.2. Kyläluutajuhlat Wanhassa Pappilassa klo 12. Kylien historiaa, Juhani Krook. Kahvitarjoilu. Kimppakyyti Sopukan pihasta klo 11.30. Järj. Seniorityöryhmä. Pe 7.2. Lainan päivä -kahvit kirjastossa klo 10-15. Poistolehtien myyntiä. La 8.2. Madepilkkikisa ”Suomi madepilkkii” Kolimalla. Lähtö Ukonniemen kalasatamasta. Kilpailuaika klo 17.30-21, puolen tunnin siirtymät. Kioski. Järj. PUK. Su 9.2. Ploki – Rantaperkiön Isku. Lentopallon naisten 1-sarjaa Pihtipudas-salissa klo 12. Su 9.2. Ploki – Ylöjärven Ryhti. Lentopallon naisten 2-sarjaa Pihtipudas-salissa klo 16. Su 9.2. Voitonjuhla LiigaPlokin ja raviohjastaja Santtu Raitalan kunniaksi Putaanvirran salissa klo 19. Mm. Aikamatkan musiikkia sekä kakkukahvit. Järj. kunta. Ma 10.2. Ystävät yhdessä Korppisen kylätalolla klo 12. Ma 10.2. Sopukan Ystävänpäiväjuhla klo 13. Vieraana Ari Saastamoinen, Helena Lehmuskero ja Mieskuoro. Ti 11.2. Kuntoiluporukan jumppa Muurasjärven koulun salissa klo 10. Ke 12.2. Talven taikaa -konsertti kirkossa klo 18-19. Seeli Toivio (mezzosopraano) ja Pami Karvonen (piano ja urut) esittävät mm. Merikannon ja Kuulan lauluja sekä pianoja urkusooloja. Järj. seurakunta. Pe 14.2. Vanhojen tanssit Pihtipudas-salissa. Kouluesitys klo 12 ja yleisöesitys klo 19. Pe 14.2. SPR:n Ystävänpäivä-tapahtuma osaston toimitilassa Oikotie lh 3 klo 16-19. Infoa ystävätoiminnasta. Myynnissä SPR-tuotteita ja arpoja. Mahdollisuus tutustua sydäniskuriin. Kahvitarjoilu. Su 16.2. Edith Piaf – Yöperhonen. Talkshow – elämäkerta – konsertti Putaanvirran koulun salissa klo 17. Päivi Mäkinen, säestäjänä Veli Matti Friman. Liput ennakkoon Kahvi & Kuppi, Pudasport, Meijän kauppa, K-Supermarket sekä Leijonilta. Lippuja ovelta ainostaan käteisellä. Järj. LC Pihtipudas ja LC Pihtipudas Emmit. La 29.2. Ploki – LP-Vampula. Lentopallon naisten 1-sarjaa Pihtipudas-salissa klo 17. Su 1.3. Ploki – LP Viesti Akatemia. Lentopallon naisten 1-sarjaa Pihtipudas-salissa klo 14. Su 1.3. LiigaPloki – LP Viesti. Lentopallon naisten Mestaruusliigaa Pihtipudas-salissa klo 17. To 5.3. LiigaPloki – Nurmon Jymy. Lentopallon naisten Mestaruusliigaa Pihtipudas-salissa klo 18.30. Su 8.3. Kuutamohiihto klo 18. Lähtö Elämäjärven Mäntypirtiltä. Peltoja järvenrantalatu 5 km. Buffetti, arvontaa. Ei osanottomaksua. Järj. Elämäjärven Kyläseura. KINNULA La 22.2. Koko perheen iltamat Muholan Monitoimitalolla klo 18-22. Yhteislaulua ja -leikkejä, visailua, puffetti, arvontaa ym. Tanssia orkesterin tahtiin. Ilmainen sisäänpääsy. Järj. Musiikkiyhdistys ja Muhola-Seura. Pihtipudas Tekniikkaja tehohiihtokoulu jo enemmän hiihtäneille lapsille ja nuorille perinteisellä ja vapaalla tyylillä torstaisin 6.2.-19.3. klo 18-19.30. Kokoontuminen urheilukentän parkkipaikalla. Ilm. opistopalvelut.fi/ viitaseutu tai 040 860 0767. Kinnula Ilmoittaudu netin kautta https://www.opistopalvelut. fi/suomenselka/ tai p. 044 459 6261. Oma laite tutuksi ke 5.26.2. klo 16-18 kirjastossa. Oma älypuhelin, tabletti tai kannettava mukaan. Vapaa pääsy. Verkkoasiointiavustajan kanssa voit sopia henkilökohtaisen ajan, jos et voi osallistua yhteiseen ohjaustilanteeseen p. 040 367 0544. Hauskaa kirjansidontaa viikonloppukurssi pe-su 21.-23.2. Meijän tilassa. 20 tuntia, 24 euroa. Op. Tuija Juppo. Tehdään kirjoja rennosti helpoilla sidoinnoilla: pitkäpisto-, kopti-, korsetti-, luurankoja näpinläpisidos. Voit käyttää uutta tai kierrätysmateriaalia. Kansiksi käyvät pahvit tai vanhat kirjan kannet. Kansiin voi käyttää kangasta tai vanhoja tekstiilejä. Sivuiksi käy kopiopaperi, pakkauspaperi, vanhat tapetit, ym. kierrätysmateriaali. Osallistujille lähetetään lisätietoa lähempänä kurssia. Vielä ehtii mukaan! Tilkkutyöt torstaisin 27.2.-26.3. klo 17.30-20.30 Meijän tilassa. Kurssilla tutustutaan erilaisiin tilkkutyötekniikoihin ja valmistetaan tuotteita omien mieltymysten mukaan. Vanhat pitsit käyttöön pe 7.2. klo 18-21 ja la 8.2. klo 9.30 Meijän tila, Keskustie 46. Valmistetaan sisustustavaroita, kuten tauluja käyttäen vanhoja pitsejä, liinoja, verhoja tms. Ota mukaan lautaa tai muu alusta ja rekvisiittaa, kuten nyörejä, nappeja, nauhoja, koristeita, maaleja ja kuumaliimaa. Jyväskylän kesäyliopiston välittämät luennot keskiviikkoisin klo 14-16. Tarkista paikka opistolta! 5.2. Elämältä se maistuu! Psykologi, FL Pirkko Lahti. 12.2. Ikääntyvä kuluttaja. Professori Terhi-Anna Wilska, JYU. 19.2. Musiikki ja masentunut mieli. Musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä, JYU. 4.3. Oppiminen ja sosiaalisuus pitävät aivot kunnossa. Aivotutkija, PsM Katri Saarikivi, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, HY. URHEILUSEURAT KANSALAISOPISTOT RIENTOJA JA TILAISUUKSIA SEURAT JA YHDISTYKSET Kinnula M U I S T I Y H D I S T Y S . Kamu-kahvila kirjastossa to 20.2. klo 10. Jalkojen omatoimisesta hoidosta kertoo kosmetologi-jalkojenhoitaja T A LV I K O N S E R T T I Talven taikaa S E E L I T O I V I O Mezzosopraano P A M I K A R V O N E N Piano ja urut Ohjelmassa mm. Toivo Kuulan ja Oskar Merikannon lauluja Liput 10 €, käteinen (Kortit käy levyostoissa) www.seelitoivio.com Keskiviikkona 12.2. klo 18 Pihtiputaan kirkko PIHTIPUTAAN KUNNAN KULTTUURITOIMI -20% KEHYKSET ja KEHYSTYKSET (Tarjouksen aikana jätetyt työt) ajalla 1.–28.2. EDITH PIAF YÖPERHONEN Talkshow – elämäkerta – konsertti Putaanvirran koulun salissa su 16.2. klo 17.00 viihdetaiteilija-näyttelijä PÄIVI MÄKINEN säestäjä: harmonikkataiteilija VELI MATTI FRIMAN Väliajalla konserttikahvit 5€ Lippuja ennakkoon: Kahvi&Kuppi, Pudasport, MeiJän Kauppa, K-Supermarket sekä leijonilta. Lippuja ovelta vain käteisellä. Lisätietoja ja lippujen ennakkovaraukset 050-408 9724, 0500 123 201 Järjestää: LC Pihtipudas ja LC Pihtipudas Emmit Liput 15€ Marika Pasanen. LC KINNULA. Klubikokous pe 14.2. klo 19 Ruskassa. ELÄKELIITTO. Kerho to 13.2. klo 12 Seurakuntatalolla. Jäsenkortit jaossa.
• 10 KOTISEUDUN SANOMAT 5. helmikuuta 2020 Saunallinen, täysin remontoitu KAKSIO 52 m 2 Muurasjärvellä. P. 040 913 9100 PIHTIPUTAAN KUNTA Keskustie 9, 44800 Pihtipudas Puh. 014-459 6800 Kotkatjoen Eräpojat ry:n vuosikokous su 16.2.2020 klo 12.00 Parlametissa. Tervetuloa Johtokunta Kinnulan Rhy:n vuosikokous ti 18.2.2020 klo 18.00 Seurakuntakodilla. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 17.30. Tervetuloa Hallitus Ilosvuoren Eränkävijät ry:n vuosikokous Tahkontuvalla su 16.2.2020 klo 14.00. Käsitellään vuosikokouksen sääntömääräiset asiat. Johtokunta kokoontuu klo 13.00. Tervetuloa Johtokunta Pihtiputaan Urheiluautoilijat ry Vuosikokous su 23.2.2020 klo 13.00 Simon Autossa. Hallitus klo 12.00. Tervetuloa Kahvitarjoilu Hallitus MYYTÄVÄNÄ TORILLA KOKOUKSIA • lasit ja lasitukset • terassilasit ja -lasitukset • sälekaihtimet ja huollot • markiisit • pressuovet • liuskaverho-ovet • farmer/kangasnosto-ovet Asennukset ja huolto Suomen Lasi ja Kaihdin Oy 044 344 8922 MEILLÄ VOI MAKSAA Kotiseudun Sanomien TILAUSJA ILMOITUSLASKUT • käteisellä • pankkikortilla MEILLÄ VOI MAKSAA Kotiseudun Sanomien TILAUSJA ILMOITUSLASKUT • käteisellä • pankkikortilla Keskustie 8 Pihtipudas puh. 0207 931 620 • avoinna ma-pe 8.30–16 Ilman palvelumaksuja! Tmi Tervosen Kotija Pitopalvelu Lounaskahvila EVÄSREPPU (Kunnantalolla). P. 040-574 2599 Avoinna: ma-pe 8-14.30. Lounas: 11-13. Tarvittaessa kuljetus kotiin ja työpaikalle. Pihtipudas A se m at ie 11 www.juhlapalvelukranssi.fi • 040 841 2182 040 552 2701 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET VAIHTOLAVAKULJETUKSET P. 040 507 7637 Henri Lehtinen YLEISLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO LL Risto Laitila 040-716 5841 /Anne Korpela Asematie 12 terveyskeskus Pihtipudas MEILLÄ PALVELULLA ON KASVOT Vakuutusedustaja Pekka Paulus p. 040 585 8245 Ota yhteyttä ja kysy lisää! ota yhteyttä ja varaa kotikäynti! Vakuutusedustaja Pekka Paulus p. 040 585 8245 pekka.paulus@pohjantahti.fi UUDET VAKUUTUKSET VAKUUTUSYHTIÖN VAIHDOT LIHA-AUTO Pihtiputaan Tahkon Aukiolla TO 6.2. klo 13-16.30 Viljapossua suoraan tilalta etuselkä, kylki 6,50e/kg. Jauheliha 7,90 e /kg. Täyslihasäilyke 5 € /prk. Laakamäen Kotiliha, 0400-577 433 /Heikki PE 7.2. klo 13-15 Pihtiputaan torilla POPPANAja MATONKUTEITA, LOIMIA ym. Poppanamyynti 0500 336 437 Leivon tilauksesta RASVARIESKAA myynnissä myös Meijän Kaupalla, Muurasjärvellä. Meiltä myös muut KOTILEIVONNAISET. Kotileipomo Helena Karvonen p. 040 581 5250 Uunituoreita (myös glut.) KALAKUKKOJA Kuopiosta. PE 7.2. klo 9.30-13 K-Supermarket, Pihtipudas 14-16 Kinuski, Kinnula. Esikouluun ilmoittautuminen lv. 2020–2021 Pihtiputaan kunnassa järjestetään esiopetusta v. 2014 syntyneille lapsille Putaanvirran ja Muurasjärven kouluilla. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa siten, että lapsen on osallistuttava oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Ilmoittautuminen tapahtuu ilmoittautumislomakkeella. Ilmoittautumislomake ja esikouluinfo, jossa on tarkemmin kerrottu Pihtiputaalla järjestettävästä esikoulusta, koulukuljetuksista ym., on lähetetty pihtiputaalaisten v. 2014 syntyneiden lasten koteihin. Jos kirje ei ole jostain syystä saapunut perille, lomakkeet saa myös www.pihtipudas.fi > Varhaiskasvatus ja koulutus > Esiopetus tai sivistystoimistosta soittamalla puh. 040 8600 709. Lomake tulee palauttaa sivistystoimistoon 28.2.2020 mennessä. ?Pihtiputaalla 3.2.2020 Sivistystoimen toimialajohtaja Pihtiputaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen työja loma-ajat lukuvuonna 2020–2021 Syyslukukausi alkaa keskiviikkona 12.8.2020 ja päättyy perjantaina 18.12.2020. Syysloma on viikolla 42 eli 12.10.–16.10.2020. Syyslukukausi ei sisällä lauantaityöpäiviä. ?Kevätlukukausi alkaa maanantaina 4.1.2021 ja päättyy lauantaina 5.6.2021. Talvilomaviikko on viikko 9 eli 1.3.–5.3.2021. Kevätlukukausi sisältää yhden lauantaityöpäivän 5.6.2021 ja yhden viikolla olevan vapaapäivän 14.5.2021. ?Mikäli koulun lukuvuosisuunnitelmassa on em. poikkeavia työpäiviä, koulu tiedottaa niistä hyvissä ajoin etukäteen. ?Pihtiputaalla 3.2.2020 Sivistystoimen toimialajohtaja Kyllästyttääkö tiekunnan papereiden ja numeroiden pyörittelyt tai kokousten järjestelyt? Anna ne tieisännöitsijälle hoidettavaksi mm. • tieyksiköinnin laadinta ja ylläpito • tiemaksujen laskutus • kirjanpito • tiekokoukset Tieisännöitsijä Anne Viander • p. 044 579 1420 anne.viander@gmail.com Pihtipudas Jos osaat kirjoittaa, kuvata, olet kiinnostunut kaikesta ja tulet luontevasti toimeen erilaisten ihmisten kanssa, sinulle voi avautua väylä toimittajaksi. Tule avustajaksi ja kesätoimittajaksi Kotiseudun Sanomiin Ota yhteyttä pian! Päätoimittaja Heikki Jämsén 0400 741 747 heikki.jamsen@kotiseudunsanomat.fi Pihtiputaan kansanjuhla Sydämellisesti tervetuloa Pihtiputaan kansanjuhlaan LiigaPlokin SuomenCupin voiton sekä Santtu Raitalan vuoden raviohjastajan menestyksen johdosta su 9.2. klo 19.00 alkaen Putaanvirran koulun saliin. Ohjelmassa mm. Aikamatkan musiikkia, LiigaPlokin ja vuoden raviohjastajan haastatteluita sekä kakkukahvit. Pihtiputaan kunta Pihtipudas Torstai: kasvispyörykät, perunat, kastike, salaatti. Perjantai: merimiespihvilaatikko, lämmin kasvislisäke, vihersalaatti, punajuuri. Maanantai: makaronilaatikko, vihersalaatti, puolukkahillo, ketsuppi. Tiistai: juustoinen broilerkeitto, leikkele, tuore vihannes, leipä. Keskiviikko: kinkkukiusaus, vihreä salaatti, punajuuri. Kinnula Torstai: hernekeitto, tuore leipä, juusto, juurespala. Perjantai: slaavilainen broileri, täysjyväohra, kaali-kurkkuananassalaatti. Maanantai: curry-broilerikiusaus, aurinkosalaatti, mustaherukkahillo. Tiistai: härkä-juureskäristys, perunamuusi, coleslaw-salaatti. Keskiviikko: kasvis-nuudelivuoka, kinkku-juustosalaatti. KOULURUOKAILU
• 5. helmikuuta 2020 KOTISEUDUN SANOMAT 11 Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. Julkinen kaupanvahvistaja. Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9–10 kunnantalon ltk-huoneessa. Puh. 014-571 456, 0400-667 946, fax 014-571 455, eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi FYSIKAALINEN HOITOLAITOS fysikaalinen hoito hieronta FYSIOTERAPEUTTI Mari Pekkarinen puh. 050-461 6055 Kirkkotie 5, KINNULA HAMPAANKOLO Pyhäsalmen hammashoitola Laguksentie 4 SEULOTUT SORAT ja MURSKEET Pyhäjärven Pitkältäkankaalta. Tenhusen Maansiirto ja Kuljetus Oy 040-743 9816 • 0400-581 315 LVI-ASIOISSA Puh. 014-562 089 Matti 0400-241 965 MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Ruukintie 1, Pihtipudas • putkiasennustyöt ja huollot • LVI-tarvikkeiden myynti • öljypoltinhuollot HAMMASPROTEESIT erikoishammasteknikko Jorma Pekkala Ollintie 25, Pyhäsalmi P. 040 700 0090 Homeja kosteusvauriokorjaukset Lämpökuvaukset • Kosteusmittaukset p. 0440 128 944 Keittiökalusteita Keittiökalusteita • automaalaus • kolarikorjaus • ruostesuojaus • vahinkotarkastukset • pesu ja vahaus • auton sisäpesu www.autopelti.com AUTOPELTI HÄKKINEN 040 -702 6777 Yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien kumppani Vaihde (014) 577 6200 www.witas.? www.facebook.com/witasoy Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Keski-Suomen Oikeusaputoimisto Viitasaaren toimipaikka • Varatuomari Tuula Kiili Keskitie 10 (kaupungintalo), Viitasaari. Avoinna klo 9-15. Perjantaisin tarvittaessa Pihtiputaalla (kunnantoimisto) Ajanvaraus p. 029 566 0880. Vuokrattavana rakennuskoneita! RAKENNUSURAKOINTI T:mi Jorma Toikkanen • 0400 244 705 jorma.toikkanen@co.inet.fi • putkityöt • tarvikemyynti • maalämpöpumput • ilmalämpöpumput • navetoiden putkityöt • kodinkonemyynti • trailerija rakennustelinevuokraus 040-664 7787 kehaykkonen@gmail.com Putaanportintie 3, Pihtipudas Tilitoimisto juuri Sinun yritystäsi tai maatilaasi varten JP Tilipalvelu Oy Salmenrantatie 288, 44880 Muurasjärvi 040-867 4966 jp.tilipalvelu@gmail.com Julkinen kaupanvahvistaja JUKKA TAVASTSTJERNA 0400-317 119 • kauppakirjat • lahjakirjat • perukirjat • testamentit • edunvalvontavaltakirjat • metsätalouden veroilmoitukset Rupontie 2 Pihtipudas www.maaselanmaatalous.fi rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet ja varaosat Timo Saastamoinen • 040-557 3644, Timo Back • 040-725 7702 Katso kaikki kohteemme www.saaninkoski.fi Isännöintipalvelu Kaupanvahvistaja 24h isännöintipäivystys! Pyydä tarjous Meiltä kaikki asumiseen liittyvät palvelut! Keskustie 14, Pihtipudas isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331 Kiinteistönvälitys LKV Kokousja saunatilojen vuokraus Asiakirjapalvelu Saat Pihtiputaalla L&T:ltä kaikki palvelut, joita ympäristösi ylläpitoon tarvitset. JÄTEHUOLTO JA KIERRÄTYSPALVELUT VAIHTOLAVAPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET VIEMÄREIDEN AVAUKSET JA KUVAUKSET JÄTTEEN KERÄYSVÄLINEIDEN MYYNTI ARKISTOJEN TUHOAMINEN Ota yhteyttä ja kysy lisää! Yritykset 010 636 7000 Yksityiset 010 636 5000 Toimisto 040 727 6781 www.lassila-tikanoja.?/asioi MEILLÄ TEHDÄÄN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ. • Määräaikaishuollot ja korjaukset • Matkahuollon rahtipalvelut • Katsastustarkastukset ja näyttö • Ilmastointihuollot ja korjaukset • Nelipyöräsuuntaukset • Vikakoodinluku ja vianmääritykset JULKINEN KAUPANVAHVISTAJA Kivijärventie 1110 43900 KINNULA 0400 889 530 markku.toikkanen@kinnula.fi kauppakirjat lahjakirjat testamentit perukirjat • Fysioterapia • Hieronta • Kuntoutuspalvelut www.kunnonsyke.? Keskustie 14 Pihtipudas p. 040-149 4005 Anne Vuorenmaa-Huuskonen 040 149 4005 Aino-Liisa Hettula 0400 548 104 Jari Pekkanen 0400 406 370 naprapaatti Meri Räsänen 050 491 5145 Ammattitaidolla ja luottamuksella. SVT Talouspalvelut 040-161 5139 • Junganjärventie 7, Muurasjärvi Toimistopalvelut, kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot ja yhdistykset. Mika 040 545 1959 www.haapa-line.com • 50+1 turistibussi • 16+1 luxusbussi • henkilötaksi • 8+1 taksi invavarustein • myös paarikuljetukset Muurasjärvi 48+1 BUSSI invavarustein uutta ASIANAJOTOIMISTO Fysioterapia Hieronta (myös ilman lääkärin lähetettä) Akupunktio Naprapaatti Meri Räsänen p. 050 491 5145 Rakennus-ja LVI-urakointi Erkki Korpelin putkistosaneeraukset lämmitysjärjestelmätmaalämpö p. 0400 678 753 erkki.korpelin@gmail.com erkkikorpelin.fi LVI-asennukset ja tarvikemyynti @ Tur?allinen kumppani yrityksellesi. SYDAN-SUOMEN TALOUSHALLINTA ?? Auktorisoitu t1l1to1m1sto Peruskirjanpidosta yrityksen taloudenhallintaan Pihtiputaan toimisto PL 20, (Ruukintie 2) 44801 Pihtipudas Avoinna klo 9.00-15.00 Puh. 020 728 9600 info@taloushallinta.com 1989-2019 30 VUOTTA Palveluksessasi Kinnulan toimisto Ammestie 9, 43900 Kinnula Avoinna ma-pe klo 9.00-15.00 Puh. 020 728 9607 www.taloushallinta.com Sujuvaa tilitoimistopalvelua omalla alueellasi Sähköasennukset ja tarvikemyynti Myymälä • P. 040 486 1511 SÄHK ÖTYÖ T EL-Point Oy Pehkosenkuja 4, 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 0400-777 757 • www.ehtpiiponniemi.fi Hautauspalveluedustus Kinnulassa: Parlamentin kukka 050-329 9774 Kukkia Kukkasidontaa Lahjatavaraa Kukka-Pibea ja Monosen Hautauspalvelu Ay Asematie 7 Pihtipudas puh. 014 561 165 Juhani 0400 246 154 040 502 9452 (ma-ke, myös ilta-aikoja) • klassinenja urheiluhieronta • intialainen päähieronta • koulutettu hieroja • Hierontapiste Anita Karvonen Elina Niemi 0400 570 553 Tuula Koljonen 040 159 5065 Fysioterapia, hieronta, akupunktio, lymfaterapia, erilaiset erikoiskäsittelyt ja ohjaukset. Kaikki hoidot myös ilman lääkärin lähetettä. w w w .t as m ah o it o. ? A se m at ie 5, P ih ti p u d as Lisätiedot ja varaukset: Uranetti Oy /Anne Heikkilä 045 871 5880 Hierontaa ja jalkojenhoitoa ammattitaidolla juuri Sinulle! T v l ! Varaus myös Booking.com -sivuston kautta • majoitusta lomaan ym. Anne Heikkilä /Uranetti Oy 044 525 6428 Palolahdentie 11, Kärväsjärvi www.uranetti.? LOMAKOTI TUULENSUOJA LOMAKOTI TUULENSUOJA HAMMASLÄÄKÄRI PYHÄSALMESSA • Jukka Tikanmäki • Tuomo Ilvesvuori Ajanvaraus 08-782 100
• 12 KOTISEUDUN SANOMAT 5. helmikuuta 2020 Urheilu Julkaisija: Pihtipudas-Seura ry Ilmestyy keskiviikkoisin Puh. 0207 931 620 Keskustie 8, 44800 Pihtipudas www.kotiseudunsanomat.fi Avoinna ma-pe klo 8.30–15.30 Kokonaislevikki 4 181 (LT 2018) TOIMITUS toimitus@kotiseudunsanomat.fi Päätoimittaja Heikki Jämsén puh. 0400-741 747 heikki.jamsen@kotiseudunsanomat.fi Toimittaja Juha Kivinen puh. 0400-345 852 juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi Tilaushinnat 1.1.2020 Kestotilaus 71 /vuosi Määräaikainen 12 kk 75 Pohjoismaat 12 kk 108 Hinnat sis. alv 10 % Ilmoitushinnat 1.1.2020 Tekstisivu 1,00 /pmm Tekstin jälkeen 0,94 /pmm Takasivu 1,03 /pmm Kuolinilmoitukset 1,00 /pmm Kiitosilmoitukset 20,16 (25 pmm) Hintoihin lisätään alv 24 % Ilmoitusten sisäänjättö Maanantaihin kello 10:een mennessä. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0207 931 620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi Anne Viander puh. 0207 931 620 anne.viander@kotiseudunsanomat.fi Reija Kärkkäinen puh. 0207 931 621 reija.karkkainen@kotiseudunsanomat.fi Puhelinvastaajaan tai tekstiviestillä ei voi jättää maksullisia ilmoituksia. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Päivä aloitettiin reippaasti Alahärmän Kisaa vastaan kotisalissa. Ensimmäisen erän alku oli tasainen, sitten meidän porukka heräsi kunnolla ja erä meni meille pistein 25-14. Toinen erä alkoi meidän osaltamme huonosti ja Kisa otti muutaman pisteen etumatkan. Lopulta erä kuitenkin kääntyi meidän eduksemme ja voitimme pistein 25-15. Ensimmäisen ja toisen pelin välissä meillä oli pitempi tauko, jolloin kukin osaltaan tankkasi seuraavia pelejä varten. Seuraavana vastassa oli Haukiputaan Heitto. Aiemmin hävisimme HaHelle 2-0, mutta tällä kertaa pelasimme omalla tasollamme ja veimmekin pelin 2-0 (2518, 25-19) Viimeisenä vastaan asettui Vaasan Kiisto. Tähän peliin valmentajat päättivät kokeilla uutta kokoonpanoa ja hienostihan se meni. Peli oli tasaista molemmissa erissä, ja toisen erän viimeiset pisteet olivat erityisen jännittäviä. Peli päättyi 2-0 voittoomme pistein 25-21 ja 26-24. Tästä matkamme käy C-pooliin tavoitteena SMfinaalipaikka. Aino #2 ja Inka #4 B-tytöt voittivat kaikki ottelunsa kotiturnauksessa Plokin A-tyttöjen pelirapsa Malmin peruskoululta Perjantaina myö lähärettiin ajalemmuaa siinä kolomen maissa kohti issoo kirkkoo. Matkalla myö pysähyttii Sellillä Jämsäsä, oli muute hyvvää ruokkaa. Siittä sitte jatkettii matkaa ja apauttiarallaa puoli kympiltä suavuttii miäränpäähä. Majotuttii Tuusulasa Nahkurin hotellissa. Käyttii saanassa ja sitte mentiiki jo vällyje vällii. Mahtavvie yöunie jäläkkee pyäräytettii uamu käynttii pikkuusella uamulenkillä ja syöttii omatoimine aamupala oma mau mukkaa. Sitte lähärettii köröttelemmää kohti Malamin peruskoulua missä sitte nii pelattiinki ne kolome pelijä. Niistä voiski sitte pari sanasta sanoa. Noh se ensimmäine peli Nurmon Jymyä vastaan oli vaiherikasta. Ensimmäine erä oli aika hyvvää ettei jopa sanottas. Vastaaotto toimi ja syöttö oli priimaa. Myö hakattii sitä palloa kenttää. Notta lähettäs iha laukalle ni oliha siinä pelissä sitte se toinenni erä pelattavana... Siinä oltiiki sitte aiva lukusuoran toisesa pääsä. Kolomanteen erräähä siinä sitte pätkähettii, mutta kuiteki sitte noustii sieltä pohojalta, sieltä oli kuiteski aika kiva ponnistaa. Tiukka peli, mutta kyllähä myö se voitettii 2-1 (25-13, 25-27, 15-13). Sitte päästiiki siihe toisee pellii Oulun Kiskoa vastaan. Sehä oliki sitte jo vähä paremppaa pellii. Parin mutkan kautta saatiiki iha toimiva paketti kassaa. Oikkeestaa kaikki toimi, mitäs sitä nyt kiertellemmää. Elikkä tosiaan heleppo peli päätty meille 2-0 (2725, 25-19). Päivä alako olla loppumasa ni koittiki sitte se viimene tuomio PuMaa vastaan. Alussa näytti kyllä siis iha katastroffaaliselle. Käytii tuas vähä sielä mudasa mutta sieltä sitä vasta sitte noustiiki rinnalle ja ohi nii että nuapurin mummoki säikähti. Oli sitte muute sitä ääntä ettäs tiiätte. Toisee errää lähettiiki sitte iha samalla meininkileissönillä. Kurassa käytii mutta sitte käviki nii että otettii ihteemme niskasta kiinni ja viettii samalla otteella suihkuhu asti. Elikkä fiksummat tajus että myö voitettii se 2-0 (25-22, 25-22). Elikkä siis veetääs vielä kaikki yhtehe: kolome peliä, kolome voittoa, elikkäs oisko se sitte turnausvoitto iha olan takkaa. Noh olikos tässä sitte ennää muuta sanottavvaa. Eiku hupsankeikkaa unohtu tosiaan sannoo että piästiihä myö tosiaa välierriin nyt sitte tämän saatosta. No eiköhä tämä ollu tässä, saijonaarasta ja karkkikaupan kautta kotiappäi. Sonja #8 Ella #10 Ploki löi JyLen kakkossarjassa Lähdimme koulun jälkeen matkaamaan liukkaassa kelissä Jyväskylään, jossa vastaan asettui Jyväs Lentis. Alkulämmittely jäi hieman lyhyeksi järjestäjän ongelmien takia. Ensimmäisessä erässä vastustaja ei saanut omaa peliään kuntoon, kun taas meidän peli toimi. Vastaanotto ja hyökkäyspeli onnistui ja veimme erän 14-25. Toinen erä lähti takkuisemmin käyntiin. Vastustaja sai omaa peliään kuntoon ja omat virheet lisääntyivät. Loppujen lopuksi pidimme johtoaseman ja erä päättyi meille 20-25. Vastustajan vahva taistelu jatkui kolmannessa erässä ja erä jatkui tasaisena puoleenväliin asti, jonka jälkeen vastustaja otti tärkeän syöttöputken. Omat Wartti liikaa Plokille Kaksi pistettä Tähdeltä Lauantaina lähdettiin pelaamaan Kuortaneelle tuplaviikonlopun ensimmäistä peliä. Ensimmäisessä erässä peli lähti nihkeästi käyntiin Kuortaneen johtaessa jo 8-2. Huonon alun jälkeen pelimme parani ja nousimme ohi erävoittoon asti. Toinen erä jatkui hyvällä fiiliksellä ja se vietiinkin. Pitkän erätauon jälkeen oma peli katosi täysin ja kolmas ja neljäs erä menivätkin Kuortaneelle. Viidennessä erässä olimme 6-11 -häviöllä, mutta ensimmäisen erän lailla saimme kuitenkin käännettyä pelin meille. Lopputulos oli 2-3 (21-25, 17-25, 25-21, 25-17, 15-17) Sunnuntaina lähdettiin taas matkaan, tällä kertaa kohti Jyväskylää. Peli lähti liikkeelle noudattaen saSuuntana oli Vihtavuori. Vastassa oli Vehniän Wartti, jossa oli entisiä lentopallolinjalaisia. Eka erä alkoi heikosti, jatkui heikosti ja loppukin heikosti, eli ei pysytty pelissä mukana. Eka erä Wartille pistein 25-18. Tokassa erässä peli jatkui heikkona, mutta loppua kohden parani. Meillä oli semmoinen ihan nätti etumatka, mutta sitten tapahtui notkahdus. Erän loppu oli tiukkaaki tiukempi, mutta kuitenkin vartissa Wartti nousi erän voittoon 28-26. Kolmas erä alkoi tosi hyvin vastustajan osalta ja jatkui vahvana loppuun asti. Oma peli ei oikein nyt lähtenyt käyntiin, mutta hienoja suorituksia nähtiin myös. Wartti vei erän 25-18 ja pelin 3-0. Niina #12, Inka #4 ja Julia #2 Sunnuntaina pelasimme kotisalissa Vilppulan Tähteä vastaan. Lähdimme peliin hieman eri kokoonpanolla. Ensimmäinen erä lähti hyvin, ja johdimme pelin alussa. Välillä vastustaja pääsi kirimään, mutta lopulta erä päättyi meille 25-22. Seuraavaan erään lähdimme samalla taistelutahdolla, mutta vastustaja paransi peliään vähentämällä virheitään ja vei erän 24-26. Pidemmän erätauon jälkeen lähdimme hakemaan eräpistettä, mutta pelimme kaatui syöttövirheisiin ja erä meni jälleen vastustajalle tiukasti 25-27. Kolmannessa erässä pelimme ailahteli ja vastustaja meni edelle jo heti alussa järkevillä suorituksilla. Neljäs erä päättyi vieraille 16-25. #9 Aino Leinonen #21 Veera Jokilahti virheet lisääntyivät huimasti ja hyökkäyspeli ei tuottanut enää tulosta. Vastustaja vei erän 25-18. Neljäs erä alkoi jälleen vastustajan hallinnassa, mutta pelimme alkoi pikkuhiljaa löytyä. Tulimme tasoihin erän myötä ja erä jatkui tasaisena loppupisteille saakka. Veimme erän lopulta hyvällä taisteluasenteella 20-25. Peli päättyi siis 1-3 Plokille. Arkipelin myöhäinen ajankohta näkyi pelissä huomattavasti ja energiatasotkin tippuivat pelin myötä. Välillä oli vähän väsynyttä tekemistä, mutta keräsimme itsemme hyvin viimeiseen erään. Julle Kemppainen Petra Turunen maa kaavaa kuin lauantaina. JyLe johti jo 8-1, mutta saimme kirittyä eron kiinni. Tasatilanteessa peli hieman sekottui yhden pelaajamme loukkaannuttua. Kiri ei kuitenkaan riittänyt ja erä meni tiukasti Jyväskylään. Toinen erä oli tasaista vääntöä alusta loppuun asti JyLen ollessa kuitenkin parempi viimeisissä palloissa. Pitkän erätauon jälkeen kävi sama kuin lauantaina, paukut eivät enää riittäneet omaan peliin. Erä ja täten myös peli JyLelle 3-0 (27-25, 25-22, 25-15) Viikonlopusta käteen jäi kaksi sarjapistettä, ja tästä suunnataankin katseet ensi sunnuntaina pelattavaan kotipeliin Ylöjärven Ryhtiä vastaan. #16 Senni ja #2 Jenna Kuortaneelta voitto Plokille 1-sarjassa Häviö Kuusamossa pudotti LiigaPlokin kolmanneksi LiigaPlokin peli ei toiminut ja tuliaisiksi Kuusamosta jäi vain yksi erävoitto, kun kotijoukkue Pölkky otti täyden pistepotin erin 3-1 (25-13, 25-23, 19-25, 25-15). Samalla se nousi LiigaPlokin ohi toiseksi lentopallon naisten Mestaruusliigan sarjataulukossa. Ensimmäinen erä oli oli Kuusamon selvää hallintaa. Toisessa erässä LiigaPloki oli tasoissa vielä tilanteessa 23-23, mutta erävoittoon asti se ei kuitenkaan päässyt, kun vahvasti syöttänyt Pölkky paineli lopussa ohi. Kolmannessa erässä LiigaPloki sai syötöllään Kuusamon vastaanottoa paremmin rikki, ja hetken näytti siltä, että se herää voittotaisteluun. Neljännessä erässä palattiin taas ensimmäisen erän käsikirjoitukseen ja ottelu ratkesi kotijoukkueen eduksi. LiigaPlokin peli ei lähtenyt kulkemaan koko ottelun aikana ja ”kadonneen peli-ilmeen metsästys” onkin tärkein projekti ennen seuraavaa ottelua, joka pelataan ensi tiistaina Kuopiossa sarjajumbo Puijo Wolleytä vastaan. Kangasala 16 1 2 2 56-20 52 Kuusamo 13 3 3 2 54-27 48 LiigaPloki 10 8 5 57-34 46 LP Viesti 12 2 2 4 49-26 42 Vampula 10 2 3 5 45-34 37 H-linna 8 2 2 10 37-44 30 Jymy 6 2 4 10 38-49 26 OrPo 5 2 3 11 34-48 22 WoVo 4 1 2 14 24-52 16 PuWo 2 2 18 15-62 8 LiigaPloki kaipaa iloisempaa ilmettä heikosti sujuneen Kuusamo-pelin jälkeen.