• PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI keskiviikkona 14. 2. 2018 puh. 0207 931 620 n:o 7 • 58. vsk www.kotiseudunsanomat.fi Tuiskulle mukava saalis pm-hiihdoista Esimerkilliset liikkujat saivat tunnustuksen Seurantalot sinnittelevät muutoksessa TÄLLÄ VIIKOLLA: Jukolassa keskusteltiin seurantaloista. Simo Skantz palkittiin Vuoden liikuntateosta vaimonsa Annen kanssa. Keskiaukeama Sivu 3 Sivu 12 Äänekoskelta saatiin mitaleita Pihtiputaan Tuiskun hiihtäjille. irtonumero 2,00 e Kinnulan KinuSki Teamin Alma Syrjä lähti näin vauhdikkaasti ladulle 10-vuotiaiden tyttöjen sarjassa, kun KinuSki Team järjesti Keski-Pohjanmaan piirinmestaruushiihtojen yhteislähtökilpailut. Alma sai pm-pronssia. Lisää hiihdoista keskiaukeamalla. Lappu rintaan ja ladulle!
• 2 KOTISEUDUN SANOMAT 14. helmikuuta 2018 ” Vaikka väki on kunnissa vähentynyt ja monet kylät hiljentyneet, seurantalojen ylläpitäjiksi on löytynyt tähän asti ahkeraa ja talkootyötä arvostavaa väkeä. Ei välttämättä tarpeeksi, mutta kuitenkin niin paljon, että suurin osa taloista on vähintään kohtalaisessa kunnossa. Jos Jukolassa pidetyn seurantaloillan ilmapiiriä tulkitsee, kirkonkylien ja kylien taloista aiotaan pitää jatkossakin niin hyvää huolta kuin taustajoukkojen voimat ja käytettävissä olevat varat antavat myöten. Monet seurantaloista alkavat olla yli satavuotiaita, osa vielä vanhempia. Esimerkiksi Pihtiputaan kirkonkylän vanhoihin rakennuksiin kuuluvat kirkko, kotiseutumuseo, Jukola ja Työväentalo muodostavat arvokkaan rakennushistoriallisen kokonaisuuden, jota ilman kylä ja pihtiputaalaisten identiteetti ei olisi sama kuin se tänään on. Samaa voi sanoa Kinnulan Nuorisoseuran aikanaan rakentamasta talosta. Seurantalot, työväentalot ja kylätalot lujittavat niissä toimivien ja niiden vaikutuspiirissä asuvien ihmisten yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia. Talot viestivät, että yhteistyö on ollut voimaa suomalaisella maaseudulla jo aikana, jolloin aineellinen elämä oli vaatimatonta eivätkä kaukonäköisimmätkään osanneet haaveilla nykyisenkaltaisesta hyvinvoinnista. Seurantaloilla on paikkansa digiajassakin. Seurantalojen taustajoukot koostuvat sinnikäästä väestä Kirkon verkkaiseen uudistustahtiin tottunut kansalainen suorastaan hätkähti, kun maakuntalehdet uutisoivat kirkon suunnitelmista muuttaa hiippakuntajakoa. (...) Hiippakuntauudistus on vanhaa sanontaa lainaten ”oikeansuuntainen, mutta riittämätön”. Keski-Suomen osalta tulisi perustaa erillinen maakunnan kokoinen Keski-Suomen hiippakunta, tai ainakin Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli tulisi siirtää Jyväskylään. Joutsan Seutu Pihtiputaalta oli mukana lahjakas joukko Emmejä, kun Kiuruvedellä kisattiin Lion SMkaraokekisaa. Merja Noronen voitti naisten sarjan ja Pirjo Järvelin lauloi kolmanneksi. Myös muut Lions Pihtipudas Emmien laulajat sijoittuvat hyvin. Merja totesi harrastuksestaan: ”Uskalla unelmoida, elämä ilman haaveita on liian arkipäiväistä. Joku haaveista voi tuntua niin hyvältä että haluat toteuttaa sen!” Merjan matka jatkuukin tästä suoraan Kiuruveden Iskelmäviikoille semifinaaliin, joka kisataan 17. heinäkuuta. Lukijan kuvia voi lähettää sähköisesti osoitteeseen toimitus@kotiseudunsanomat. fi tai postissa osoitteella Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Kuvia voi tuoda myös suoraan toimitukseen. Sivakoimaan siitä! K yllä ne on vallan komeat maisemat ja latuvärkit Pihtiputaalla. Oletteko arv. lukija panneet tuon merkille? Aurinkoinen pakkaspäivä, puut huuruhunnuissaan ja latu sukeltaa auringon loihtimaan timanttimereen. Miten kukaan voi olla lähtemättä sivakoimaan? Tiedän että voi hyvinkin. Eivät kaikki sinne pääse työn, levon tai sairauden tai muun inhimillisen esteen tai puutoksen vuoksi. Sopii sitä silti unelmoida. Sitä tässäkin parahultaisesti toimitan. V aan kun vanhuus tuo mukanaan hienoja oikeuksia, on niitä käytettävä sumeilematta. Joten ryhdyn taas omaksi huvikseni muisteloimaan vuosikymmenien takaisia aikoja. Tämän teen silläkin riskillä, että ärsytyskynnykset saattavat tuotapikaa ylittyä. Oli se aikaa, kun huopatossun tai kumikengän nokkaa työnnettiin suksen näystimeen, tartuttiin petäjän rungosta pätkäistyyn ja katajasta väännetyllä sommalla somistettuun sauvaan ja lähdettiin hiihtää vinttuloimaan kouluun. Ei se pito kummoinen ollut enempää suksen alla kuin päälläkään, mutta sitkeällä sisulla matkasta aina selvittiin. K ansakoulun neljännellä jo vähän hävettikin, hienoja lukkosuksia kun oli ilmaantunut jo muutamille. Onneksi oppikoulun alkaminen seuraavana talvena hellytti kotiväen hankkimaan oikeat reikäpohjamonot ja lukolliset sukset. Hiihtotrikoot eivät välttämättä imeneet kosteutta eivätkä pitäneet tuultakaan. Kilpahiihtoa harrastavilla lajitovereilla oli jo koulussa oikeita hiihtohousuja, kumilenkillä jalan alle kiilattuja mitälie nailoneita olleetkaan. Vaan kyllä niillä sarkahousuillakin hiihteli. Ja aina se ajatus kiertyy niihin parhaisiin hiihtohetkiin. Päivällä auringon sulattama latu oli iltaa kohden kovettunut ja suhina suksien alla oli aivan eri kuin päivällä. Mukavampi. Ilta alkoi hämärtyä, pakkanen nipisteli poskia ja sinisyys laskeutui koivikkoon, jossa omatekemä latu kiemurteli. Pihasta tuli savun tuoksu, joka lupasi saunan olevan lämpenemässä. Siitä ei hiihtohetki parantunut. N ythän on käytettävissä erimoiset vermeet ja olosuhteet hiihtokansalla. Silti vielä aivan liian pieni joukko harrastaa tätä ikisuomalaista urheilulajia. Sitäpaitsi nyt alkaisi olla jo kiire hypätä ladulle. Kohta kuitenkin sataa vettä ja se on siinä sitten. Sivullinen Muurit murtuvat E räät innostuivat vaalikampanjan aikaan muistelemaan, kuinka heidän nuoruudessaan presidentinvaaleissa valittiin aina uusi Kekkonen. Sanat presidentti ja Kekkonen tarkoittivat samaa. Minä en sentään pitänyt Urkkia kuolemattomana, mutta moni muu asia tuntui nuorukaisesta ikuiselta. Oli täysin mahdoton ajatus, että jonakin päivänä ei olisi Neuvostoliittoa ja itäisen Euroopan satelliittivaltiot pääsisivät vapaaksi kommunistidiktatuurin ikeestä. Samoin ajattelivat tietenkin lähes kaikki muutkin maamme päättäjistä alkaen. Jopa presidentti Kekkonen oli kuulemma alistunut uskomaan, että itä tulee viemään voiton lännestä aatteiden taistossa. Hän ei ehtinyt näkemään, kuinka siinä kävi. Berliinin muuri murtui kolme vuotta Kekkosen kuoleman jälkeen. V iime viikon maanantaina tuli kuluneeksi 10 316 päivää siitä, kun itäsaksalaisille annettiin puolivahingossa lupa mennä vapaasti LänsiSaksan puolelle. Ihmiset alkoivat heti hakata rikki Berliinin muuria. Sitä oli alettu rakentaa 10 316 päivää aiemmin. Muuri oli siis pystyssä vähemmän aikaa kuin sen murtumisesta on nyt kulunut päiviä, vaikka ikuisena taisi moni pitää sitäkin kansojen vankilan symbolia. Amerikassa presidentti Trump on rakentamassa muuria Meksikon rajalle. Siitä on valmiina vasta pieniä pätkiä ja aika näyttää, ehtiikö siitä kuinka paljon edes valmiiksi ennen kuin Trumpin nelivuotiskausi tulee täyteen. Trumpin jättihanke on toki Berliinin muurin vastakohta. Sillä pyritään estämään ihmisten pääsy maahan. T ietenkin maailmanhistoria on tulvillaan suuruudenhulluja kuvitelmia. Ikuiset valtakunnat ovat sortuneet Roomasta alkaen. Neuvostovalta kesti 74 vuotta ja Hitlerin unelma Natsi-Saksan Tuhatvuotisesta valtakunnasta surkeat 12 vuotta. Euroopan Unionin voi ajatella syntyneen vuonna 1951, jolloin perustettiin Euroopan hiilija teräsyhteisö, mutta tuskinpa moni edes kuvittelee EU:n olevan ikuinen, sen verran mahdottomalta ajatus on pitkin matkaa tuntunut jäsenvaltioiden jatkuvien erimielisyyksien takia. EU:han ei sitä paitsi ole valtakunta, vaikka jotkut ovat sitä siihenkin suuntaan työntäneet ainakin löyhemmissä liittovaltiohaaveissaan. Ihmisen osuus maapallon historiassa on niin mitätön, että tuhatvuotinen valtakuntakin on säälittävää ininää. Nykyihminen kehittyi yli 100 000 vuotta sitten ja varhaisin korkeakulttuuri 5 500 vuotta sitten. Se asettuu oikeisiin mittasuhteisiin, kun muistetaan, että elämä sai alkunsa maapallolla neljä miljardia vuotta sitten. Luulisi ihmisen siis oppineen, ettei mikään ole ikuista. Ei edes Paavo Väyrynen. Juha Kivinen Pääkirjoitus 14. helmikuuta 2018 Päästä vedettyä Lukijan kuva Kun Jukolassa keskusteltiin seurantalojen käytön lisäämisestä, naapurissa Työväentalolla pelattiin bingoa.
• 14. helmikuuta 2018 KOTISEUDUN SANOMAT 3 Uutiset Sydäniskuri on viksu vekotin — sitä ei voi käyttää väärin HEIKKI JÄMSÉN Aika moni pihtiputaalainen on saanut koulutuksen paikkakunnalle hankittujen sydäniskureiden käyttöön. Syyskuun loppuun jatkuvan Kansalaisten taidot ja defibrillaattorit maaseudun kartalle -hankkeen (KanDee) nimissä on hankittu defibrillaattoreita ja koulutettu maallikoita niiden käyttöön. Tavoitteena on vähentää alueellista eriarvoisuutta KeskiSuomessa lisäämällä elvytystietouttaja osaamista. Näin pyritään edistämään sydänterveyttä ja turvallisuutta parantamalla sairaalan ulkopuolisesta sydänpysähdyksestä selviytymistä. LC Pihtipudas organisoi viime keväänä eri järjestöjen kanssa paikallisen hankkeen yhden sydäniskurin saamisen Pihtiputaalle. Niitä hankittiin lopulta kuusi. Sydäniskureiden sijoituspaikat ovat Pihtipudas-salin kahvio, kunnantalo, pääkirkko, Niemenharjun matkailukeskus, Elämäjärven Mäntypirtti, Muurasjärven eläketalo. Näiden lisäksi TimberTeamille on hankittu sydäniskuri ja hammashoitolastakin iskuri löytyy. — Tärkeää on tietää, että kaikki ovat hätätilassa käytettävissä ja erityisesti kunnantalon laitetta voitaisiin lainata viikonloppuisin järjestettäviin tapahtumiin, koska kunnantalo on viikonloppuisin kiinni, sydäniskureiden hankinnassa LC Pihtiputaan puolesta mukana ollut Pekka Arkilahti totesi. Turvaa hengitys ja soita numeroon 112 Paineluelvytys on aloitettava, jos ihminen on tilassa, ettei häneen saa yhteyttä ja hänen hengityksensä on epänormaalia. Jos olet tilanteessa yksin, yritä herätellä potilasta ravistelemalla ja puhuttelemalla. Varmista, että hengitystiet ovat auki. Soita heti hätäkeskuksen numeroon 112 ja avaa kaiutin, että kuulet lisäohjeet. Älypuhelimeen kannattaa laittaa 112-sovellus, jolloin puhelin paikantaa sijaintisi. Jos läheltä löytyy sydäniskuri, kiinnitä elektrodit potilaan paljaalle rintakehälle ja kylkeen ja kuuntele laitteen ohjeita. Jos laite antaa iskun, jatka paineluelvytystä ja toimi ohjeiden mukaan. — Laite neuvoo käyttäjäänsä, eikä sitä voi käyttää väärin, kouluttaja Kaisu Paalanen sanoi. HEIKKI JÄMSÉN Nopealla yhteenlaskulla Pihtiputaalta ja Kinnulasta löytyy useita seurantaloja. Kunta ylläpitää yhdessä järjestöjen kanssa Kinnulan Seurantaloa ja Muholan kyläseura kylän vanhaa koulua, Monitoimitaloa. Pihtiputaan kirkonkylällä urheiluseura Tuisku omistaa Jukolan ja työväenyhdistys Työväentalon. Pihtipudas-Seura on kunnostanut Wanhan Pappilan. Muurasjärveltä löytyvät Harjulinna, Kaitalan kylätalo ja työväentalo Tarmo. Alvajärveläisillä on lottien aikanaan rakentama Maamiesseurantalo, jonka toiminta on Maamiesseuran ja Maaja kotitalousnaisten varassa. Seläntauksen kyläseuran hallussa on kylän vanha koulu. Korppisellakin riittää ahkeroimista koulusta tehdyn kylätalon kanssa. Elämäjärven kyläseura on laittanut Mäntypirtin viimeisen päälle kuntoon. Ilosjokiset rakensivat kokonaan uuden talon. Käyttö lisää hyvinvointia Kosken sosiaalialan osaamiskeskuksen hyvinvointihanketta Anja Saksolan kanssa vetävä Sirpa Pekkarinen kertoi Jukolan seurantaloillassa, että hankkeen tehtävänä on vähentää 14 keskisuomalaiskunnan alueella yksinäisyyttä ja osallisuuden esteitä ja selvittää toimijoita ja toimitiloja. Kohdekuntia ovat myös Pihtipudas ja Kinnula. — Olemme tärkeän asian äärellä, kun mietimme seurantalojen ja kansalaisten kokoontumispaikkojen, olohuoneiden ja matalan kynnyksen paikkojen käyttöä. Kyse on siitä, miten kuntalainen voi vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden ennaltaehkäisevään työhön, Sirpa Pekkarinen sanoi. Hän toi terveiset Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamisen keskittymältä, jossa on mukana 80 organisaatiota kampanjoimassa kansanterveyden edistämiseksi. — Hankkeessa on neljä Seurantalot kuntoon ja käyttäjiä lisää teemaa: luonto, lepo, liikunta ja yhteisöllisyys. Hyvinvoinnin teot ovat arkisia: otetaan kaveri mukaan ja kysytään vaikka, mitäs meinasit ensi viikolla tehdä, jolloin vastaaja pääsee keskusteluun mukaan. Illassa mietittiin talojen käyttöä, sen lisäämistä ja sitä, miten arvorakennusten ylläpitoon saadaan tuloja. Iltaan osallistui hyvä määrä kyläaktiiveja. Aira Kananen on mukana Pihtiputaan Työväentalon toiminnassa. Talossa pelataan tiistaisin bingoa. Tapani Sairanen, Kaisa Pärnänen ja Heikki Toikkanen ovat monessa mukana Alvajärvellä. Heikki Toikkasella listaa, että viimeksi kunnostettiin Maamiesseurantalon katto. Rahat siihen piti hakea pankista. Pihamaan laitto jäteja sadevesijärjestelmineen on kesken, samoin keittiöremontti. Korppisen kyläseuran puheenjohtaja Jorma Toikkanen oli paikalla Erkki Kanasen kanssa. Toikkasen mielestä suurin kysymys on, miten seurantalot saadaan säilymään. Korppisen kylätalo on maalattu ulkoa ja energiaremontti jatkuu ensi kesänä. Töitä tehdään talkoilla ja teatterimatkojen tuloilla. Kunnan kanssa on neuvoteltu, että kyläseura ottaa vastuulleen jätehuollon aluekeräyspisteen ylläpidon. Kyläseura sai uuden sihteerin ja rahastonhoitajan, joten uudistumisprosessi on käynnissä. Jorma Toikkanen tietää myös Pihtiputaan Työväentalon kunnon. Talo maalattiin sisältä toistakymmentä vuotta sitten. Samalla uusittiin lämmitysjärjestelmä. — Pikaisia korjaustarpeita ei ole, mutta suunnitelmia kyllä. Jos taloa yritetään vuokrata, keittiö pitäisi kunnostaa ja vessat uusia. Jukola kaipaa kunnostusta Tuiskun ja Hevosystäväinseuran toimijaa Martti Kuhaa kiinnosti tilojen käytön monipuolistaminen. Erityisesti Jukola kaipaa nopeasti kunnostusta, muistutti Kuhan tavoin Tuiskun johtokuntaan kuuluva Tapio Saastamoinen, joka pyörittää Jukolassa joka torstai bingoa. Jukolassa on 25 vuotta toiminut kuntosali auttaa osaltaan talon suurten lämmitysja ylläpitokustannusten maksamisessa. Jukolassa on tehty lämpöremonttia, mutta Saastamoinen sanoo sen olevan vieläkin hatara kuin harakanpesä. Lämmitys on liian iso menoerä. Katto on kunnossa, mutta maalit karisevat, ikkunat pitäisi uusia ja syöksytorvet roikkuvat. Kunnanjohtaja Ari Kinnunen muistutti, että kunta koettaa olla yhdistysten ja niiden talojen säilyttämisessä tukena. — Viime valtuustossa tehtiin periaatepäätös, että voimme olla järjestämässä kunnostushankkeisiin liittyvää välirahoitusta. Kinnunen nosti esille myös metsästysseurojen lukuisat tilat. Pihtiputaalla on 29 metsästysseuraa tai seuruetta. Kinnulassa seuroja on reilu kymmenen. Lähes jokaisella seuralla on jonkinlaiset tilat ylläpidossaan. Kinnulan kunnanjohtaja Pekka Kanervio kertoi suojellusta Kinnula-talosta, joka on vaativa kunnostettava. Kinnulassa on herännyt ajatus saada Seurantalon yläkertaan tilat järjestöille, jossa ne voisivat toimia ja säilyttää papereitaan. Nyt talo toimii viikoittain nuorisotalona, jonka ylläpidosta huolehtii neljä yhdistystä. — Yhteistyöllä saadaan voimaa tekemiseen, Kanervio totesi. Juhani Krook PihtipudasSeurasta myönsi, että kokemusta kiinteistöjen kunnostamisesta on kertynyt ja tietoa siitä, kuinka paljon Wanhan Pappilan, Kotiseutumuseon ja seuran kustantaman paikallislehden toimitilojen ylläpito maksaa. Muurasjärven Urheilutalosäätiön puheenjohtajalla Markku Mäkelällä on iso paino harteillaan Harjulinnan ja Kaitalan kylätalon hoidossa. Harjulinna on kohtalaisessa kunnossa ja lämpiää hakkeella, mutta laittoa vaativia kohteita riittää silti. Ulkoapäin talo on kunnossa, mutta LVI-puoli olisi uusittava. Rahaa on taskussa jonkin verran, kun Pirttiniemen lomakylä on saatu myytyä. Yhdistystori sopii markkinointiin Kohta päättyvä Wolmar-hanke on selvittänyt, kenellä seurantaloja on, kuka niitä ylläpitää ja mitä niiden säilyttämiseksi pitäisi tehdä. Hankkeen aikana on listattu 600 paikkaa lähtien seurantaloista. Sen aikaansaannoksiin kuuluu yhdistystori.fi, jossa yhdistykset voivat markkinoida tilojaan ja joka voi toimia ponnahduslautana kehittämistoimille. Ritva Pekkarinen vihjaisi, että Pihtiputaalla ja Kinnulassa voitaisiin harkita jonkun sopivan seurantalon muuttamista hyvinvointituvaksi. Joutsassa ja Karstulassa tästä on hyviä kokemuksia. Paikan ei tarvitse olla kunnantalo tai kirjasto. Hyvinvointituvan toimintaan voi saada Leader-rahoitusta Martti Kuha muistutti, että etenkin Pihtiputaalla tiloja on tarjolla liikaakin ja lisäkäytön löytäminen niille on vaikeaa. — Kesällä harrastustoiminta keskittyy luontoon ja talvella hyvin varustetut koulut tarjoavat paremmat ja ilmaiset tilat. Talvisin kansalaisopistot vuokraavat taloja, mutta maksavat niin vähän, että yhdistyksille aiheutuu enemmän kuluja kuin tuloja. Toimintaa luonnehdittiin hyväntekeväisyydeksi, joka tukee itsessään kyläläisten hyvinvointia. Haussa hyvin korjattu talo Tiedätkö hyvin korjatun seurantalon, jonka korjaushanke sopii esimerkiksi muillekin? Ehdota Hyvän korjauksen palkinnon saajaa maaliskuun loppuun mennessä. Seurantaloasian neuvottelukunta myöntää yhdelle seurantalolle Hyvän korjauksen palkinnon. Jukola alkaa olla pikaisen kunnostuksen tarpeessa. Hyväkuntoisessa Työväentalossa remonttia kaipaavat keittiö ja vessat. Kinnulan Seurojentaloon halutaan tehdä yhdistyksille yhteisiä toimitiloja. Pihtiputaan sydäniskureille koulutettiin käyttäjiä.
• 4 KOTISEUDUN SANOMAT 14. helmikuuta 2018 Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Ota kantaa! Kerro mielipiteesi tekstiviestillä. Lähetä viesti numeroon 0400 741 747. Onnea! Keskiviikkona ystävänpäivä, Tino, Voitto, Valentin, torstaina Sipi, Sippo, perjantaina Kai, lauantaina Väinö, Rita, Karita, Väinämö, sunnuntaina Kaino, maanantaina Eija, tiistaina Heli, Heljä, Helinä, Hely. Virnettä viikkoon — Satutko tietämään, mikä on kuningatar Elisabethin henkivartijakaartin motto? — No? — Toweria ei jätetä! 25 vuoden takaa PUHELINKOPIN RYÖSTÖ PIELEEN Elämäjärven puhelinkopin rahalipas yritettiin ryöstää varhain perjantaiaamuna viiden aikaan. Ryöstäjät tulivat kuitenkin nähdyiksi, ja heille tuli äkkilähtö. Poliisi sai autossa olleet neljä viitasaarelaisnuorta kiinni Kärsämäen Shellillä. TUISKUN KUNTOSALI ALOITTAA Urheilutalo Jukolaan valmistuvan kuntosalin avajaisia on jouduttu siirtämään parilla kuukaudella. Näillä näkymin Pihtiputaan Tuisku pääsee avaamaan salin ensi viikolla. Saliin on tulossa 18 erilaista kuntolaitetta. Ajatellen Kestää elämäniän ennen kuin oivaltaa, ettei tiedä mitään. Siksi isoäiti ja lastenlapset tulevat niin hyvin toimeen. Helen Exley ONKO ilmainen leivänjako tarkoitettu sellaiseksi, että leipää heitellään pitkin pihamaita? Näin Elämäjärven rivitaloissa! K-KAUPASSA on hyvin askartelutarvikkeita! Ja siisti kauppa. Siispä ruusu tässä! Askartelija PIHTIPUTAALLA pitää vastaanottoa valejalkojenhoitaja. Tekee myös kotikäyntejä mm. Valorinteelle. Koulutus pätevöittää Keskellä viikkoa Että semmosta Lukijalta Tekstarit Maantieverkolla on reilusti yli miljardin euron remonttitarpeet. Tämä korjausvelka on hoidettava ajallaan, ettei taakka kasva liian suureksi. Sama velkatilanne on myös yksityisteillä. Pelkästään asuttujen teiden osalta on korjausvelan suuruudeksi arvioitavissa 400-500 miljoonaa euroa. Valtion teitä on kunnostettu erityisellä korjausvelan hoito-ohjelmalla. Periaatteessa yli puoluerajojen ollaan yhteisessä käsityksessä, että tiestö on yhteiskunnan toimivuuden kannalta aivan elinehto. Maa ei tule toimeen ilman toimivaa tieverkkoa. Metrohuuman ja Tallinnan tunnelihypetyksen keskellä ei saa unohtaa tiestön korjausvelan hoitamista ja liikkumisen edellytysten ylläpitämistä. Maanteiden korjausohjelmaa on jatkettava ja mukaan on liitettävä voimakkaasti myös yksityistiet. Autolla ajettavia yksityisteitä on yli 350 000 kilometriä, noin yhdeksän kertaa maapallon ympärysmitta. Kyse on tiestömme hiussuonisuonistosta, joka on ratkaisevassa asemassa maan asuttuna pitämisessä sekä elinkeinoelämän, kuten biotalouden ja rakennusteollisuuden, elinvoimaisuudessa. Käsitykseni on, että noin viiden vuoden kuluttua metsäteollisuudella on isoja ongelmia puun pois saamiseksi yksityisteiden varsilta. Pullonkauloja ovat esimerkiksi sillat, joista remonttia vailla on tuhansia. Yksi siltakorjaus maksaa jopa miljoonan. On kova vaatimus edellyttää, että tieosakkaat yksin kustantavat tämän, kun koko yhteiskunta yksityisteitä kuitenkin tarvitsee. Yksityisteiden rahoitustukeen on nykytasosta saatava selkeä korotus. Tarve on 35-40 miljoonaa euroa vuodessa, nyt tuki on 13 miljoonaa euroa. Naapurimaassa Ruotsissa valtion rahoitustuki on kymmenkertainen. Valtionavun hakeminen on koko maan kannalta keskitetty Pirkanmaan Ely-keskukseen. Tuen saamisessa etusijalle nousevat siltakorjaukset teillä, joissa rapistuva silta saattaa muodostaa erityisesti asutusliikenteelle ja raskaalle liikenteelle puollonkaulan. Siltojen jälkeen tulevat kantavuuden, kuivatuksen parantamistyöt ja liikenneturvallisuutta parantavat toimet. Jaakko Rahja Erityisasiantuntija Suomen tieyhdistys Myös yksityisteillä on iso korjausvelka ja tiestön korjauksia on jatkettava Jo riittää pieneläkeläisten haukkuminen Olen kyllästynyt pieneläkeläisten haukkumiseen lehtien palstoilla. Monet näistä kirjoittajista ovat sitä mieltä, että nämä pienellä eläkkeellä olevat ihmiset eivät ole tehneet töitä. Ajattelen, että tyhjät tynnyritkö siellä kolisee, vai tuuliko se heidän huulia heiluttaa, mutta annetaan heille anteeksi, he eivät tiedä mitä puhuvat. Ajatellaanpa vaikka täällä Kinnulassa ennen sotia ja vielä sodan jälkeen syntyneitä ihmisiä, omia vanhempiamme. Silloin ihmiset elivät suurilta osin ruoan osalta omavaraistaloudessa, kahvi ja sokeri suolan lisäksi haettiin kaupasta. Tilat olivat pääosin pieniä, mutta töitä niissä oli riittämiin. Vielä 1960-luvulla ei maataloudessa ollut paljon koneita käytössä, työ oli fyysisesti raskasta. Kaikissa peltotöissä ja talvella metsätöissä hevoset hoitivat suurelta osin nykyisten koneiden työt. Melkein joka talossa oli tusinan verran lapsia. Kyllä niillä äideillä oli kädet täynnä töitä lasten kaitsemisen ohella, ei ollut päiväkotia minne olisi lapset kiikuttanut. Äideillä oli niin paljon töitä, että näin jälkikäteen ei voi muuta kuin ihmetellä kuinka he jaksoivat. Ei ollut pesukoneita, tiskikoneesta puhumattakaan. Leipää piti leipoa harva se päivä karjanhoitoa unohtamatta. Illat kuluivat lankaa kehräten, sukkia kutoen ja parsien. Räsymatot kudottiin kotona iltapuhteella. Miehet hoitivat raskaat peltotyöt ja ojankaivuut pelkän lapion ja kuokan avulla. Talveksi piti hankkia paljon polttopuita, koska huoneet lämmitettiin puilla ja karjallekin piti lämmittää vettä. Miehet olivat talvella hevosten kanssa metsätöissä, asuivat viikot jollakin tukkikämpällä, eväänä leipää ja heinätukko. Laitapa siihen hommaan näitä huulten heittäjiä, taitaisi siinä naama venähtää. Työeläketurva oli vielä 1960-luvulla harvojen etuoikeus. Vähissä olivat ne palkkatyöt täällä sivukylillä, joten revipä siitä sitten sitä eläkettä. Osa näistä ihmisistä on juuri niitä pieneläkeläisiä, heistä iso osa tarvitsee lääkkeitä, hoivaa ja erilaisia tukipalveluja, mihin ei pieni eläke enää tahdo riittää. Kuitenkin monet heistä ajattelevat positiivisesti, ”ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot”. ”Päivät raskaasti raadettiin ja kelpas uni yöllä. Pyhät ne pyhinä pidettiin ja arki alkoi työllä” (Leino) Toini Hämäläinen Saarensalmi PIHTIPUTAAN KUNTA Keskustie 9, 44800 Pihtipudas Puh. 014-459 6800 NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMISTUKI 2018 HAETTAVANA Pihtiputaan kunta julistaa haettavaksi vuoden 2018 nuorten kesätyöllistämistuen. 1. Tuki myönnetään työnantajalle, jonka tulee olla Pihtiputaalla toimiva yritys tai yhdistys. 2. Tuki voidaan myöntää työsuhteen alkaessa 15 vuotta täyttäneen, mutta alle 20-vuotiaan Pihtiputaalla kirjoilla olevan nuoren työllistämiseen vähintään yhden kuukauden (1 kk) ajaksi ajalle 21.5.–16.9.2018. Lukion tai muun oppilaitoksen kuluvana keväänä päättävien nuorten osalta työllistämiskausi on 2.5.–16.9.2018. Työllistämistukea maksetaan 250 e/nuori. Jos maksettu palkka on alle 500 e/kk, maksettava tuki on 1/2 palkasta. Työssä maksettavan palkan tulee olla kyseisen alan työehtosopimuksen mukainen. Tukea voi hakea myös Pihtiputaan lukiossa opiskeleva nuori, vaikkei hän olisikaan Pihtiputaan kunnan asukas. 3. Kesätyöllistämistuki on haettava su 15.4.2018 mennessä. Tuen hakee työnantaja, joka palkkaa nuoren/nuoret. 4. Lisätietoja saa www.pihtipudas.fi/hallinto/ilmoitustaulu tai Sari Pasanen p. 040 173 6803. Hakulomakkeita saa kunnan neuvonnasta tai kunnan nettisivuilta kohdasta ajankohtaista. ? Pihtipudas 14.2.2018 Pihtiputaan kunnanhallitus Mikko Ihanti jatkaa HYS:n johdossa Kinnulan Hevosystäväinseuran pitkäaikainen puheenjohtaja Mikko Ihanti valittiin jatkamaan tehtävässään seuran vuosikokouksessa. Seuran varapuheenjohtaja on Marko Kinnunen ja sihteeri Tuomo Häkkinen. Kaikki hallituksen erovuoroiset jäsenet valittiin uudelleen. Kinnulan Hevosystäväinseura jatkaa yhteistyötä Pihtiputaan Hevosystäväinseuran kanssa ja antaa järjestelyapua Hiekan Hippoksen ravitapahtumiin. Kinnulan paikallisravit järjestetään Hiekassa jälleen loppukesästä. Kinnulan HYS aikoo järjestää myös ensi kesänä hevostapahtuman Hiilingin harjoitusradalla. Tapahtuma järjestettiin ensi kertaa viime vuonna. KESTOTILAAJILLA ON MAKSUTON LUKUOIKEUS Kotiseudun Sanomien näköislehteen. Tilaajatunnuksen saat toimituksestamme p. 0207 931 620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.? Vuopionperä varasijalle Uuraisilla Pihtiputaan kunnansihteeri Helena Vuopionperä on hakenut Uuraisten talousja hallintopäällikön virkaa. Kunnanhallitus valitsi yhteiskuntatieteiden maisteri Vuopionperän varasijalle. Tehtävään valittiin kauppatieteiden ja kasvatustieteiden maisteri Sari Karhu Suonenjoelta. Hän toimii Suonenjoen hallintojohtajana.
• 14. helmikuuta 2018 KOTISEUDUN SANOMAT 5 Meidän äiti... Kaksi pientä sanaa. Mitä ne sisältävät? Meille ne ovat kaksi kauneinta sanaa, mitä olla saattaa. Meidän äiti, sisukas, vahvatahtoinen, työteliäs, rakastava auktoriteetti. Äidin sana oli laki, jota vastaan ei pullikoitu. Ehkä joskus nurkan takana nuristiin ja tehtiin sitten niin kuin äiti sanoi. Äiti täyttää 100 vuotta 18 helmikuuta! Se on hurja ikä, kun sen sanoo ääneen. Sadassa vuodessa on nähty monen vuosikymmenen vaihtuminen. Rahakin on vaihtunut useampaan kertaan. Muutoksiin on ollut pakko sopeutua. Milloin ruokaa saatiin kortilla ja milloin sitä ei vain ollut kaupoissa. Maalla väki yritti parhaansa mukaan saada jotain viljeltyä, kaikesta oli pulaa. Sota katkaisi nuoruuden, jos sitä nuoruutta oli. Äiti kertoi olleensa ensimmäistä kertaa lapsenlikkana talossa, josta pappa sitten kehoitti tulemaan pois. Emäntä ei ollut niitä ystävällisimpiä työnantajia. Kysyessäni, minkä ikäinen äiti oli, äiti vastasi, että jotain kahdeksan. Siis kahdeksan ja lapsia hoitamassa. Oman isän jalanjäljissä hän oli piikana samassa talossa, hoiti lehmiä ja välillä varsaakin, joka ei sopinut talliin. Puoliso tuli tavattua samoissa merkeissä, mutta armeija ja sota vei isän rintamalle viideksi vuodeksi. Naimisiin äiti ja isä menivät vuonna 1943. Lapsia syntyi kuusi. Kolme vanhinta vuosina 1945-1949 ja me nuorimmat 1953-1958. Äiti jäi leskeksi vain 53-vuotiaana. Elämä oli rankkaa, alaikäisiä lapsia vielä kotona ja elanto saatiin savisista, kivisistä pelloista ja viidestä lehmästä. Rahaa ei tullut kuin vähäisestä meijeritilistä. Meillä ei ollut koskaan nälkä, mutta en ole varma, etteikö äidillä joskus ollut. Työtä opittiin tekemään. Lasten suu oli aina tärkein. Äiti toi kyläseuroista ja kinkereiltä pullasiivuja esiliinan taskussa minulle, kun tiesi miten tykkäsin ”vehnäsestä” eikä sitä ollut aina varaa tehdä. Lapsuusmuistoissa elää vieläkin vasta kirnutun voin ja vesirieskan maku. Se oli gurmeeta jos mikä. Äiti oli tarkka siitä, että koulut käytiin kunnolla. Todistus tarkastettiin aina. Sain joskus kuulla, ettei romaaneja lukemalla kokeisiin lueta. Olin jo silloin kova lukemaan, eivätkä ne läksykirjat ollet niin hyviä. Äiti oli kurinpitäjä, mutta koskaan meitä ei lyöty, ei fyysisesti eikä henkisesti. Luunappi kajahti joskus otsaluuhun, mutta sen saatuaan tiesi varmasti ansainneensa sen. Ei koskaan turhaan eikä ohimennen. Äiti on oli vanhan kansan kasvatti, jonka mielestä vanhemmat ihmiset ovat aina oikeassa. Tästä meille tuli välillä kiista, kun se soti oikeudentuntoani vastaan. Jälkikäteen ajateltuna, ehkäpä siinä samankaltaisuus kohtasi välillä äidillä ja tyttärellä. Äidin sydän on ollut aina avoinna lapsille. Ihan sama ovatko ne omia, naapurin, tyttären tai hoitolapsia. Se on sellaista ”tulkaa kaikki minun tyköni” -ajattelua. Lapsenlapsia lennähti, kuin muutolintuparvia mummolaan Koivujoelle. Heillä on monta hersyvää muistoa mummosta ja lettukesteistä. Koskaan en kuullut, että äiti olisi kieltänyt tulemasta, vaikka muutakin työtä varmasti riitti. Nyt on menossa jo neljäs polvi lapsia ja vieläkin jokaisen uuden tulokkaan syntymä on äidille suuri ilon aihe. ”Rätinki” määrästä on jo vähän hakusassa, muuta pienellä muistelolla päästään ajantasalle, että 16 heitä on, seitsemästoista lapsi syntyy mitä luultavammin sopivasti syntymäpäivälahjaksi. Äiti sai asua kotona Koivujoella 94-vuotiaaksi. Hän leipoi sen kevään syntymäpäiväksi vielä pullataikinan. Yrittipä miten vain auttaa kotitöissä, kuului vastaus, ”että noo, kyllä minä ite” Sairaudet ja liikkumisen huonous veivät kirkolle ja Veteraanitalolle. Muutos oli kova. Muutamat itkut tuli itkettyä. Kolmen vuoden jälkeen äidin tie vei Sopukkaan. Kotiin on aina ikävä, vaikka hän ymmärtää, ettei siellä voi enää pärjätä. Kotona käydessä pitää aina tarkistaa ”nurkat”. Nyt mennään päivä kerrallaan ja pohditaan elämän arvoituksellisuutta. Miksi jotkut elävät niin kauan ja toiset viedään heti synnyttyään. Monet keskustelut on aiheesta käyty ja tultu siihen tulokseen, että päiviemme määrää ei voi tietää. Hyvä näin. Äiti on yllättänyt minut usein suvaitsevaisuudellaan ja avarakatseisuudellaan. Joskus olen miettinyt, että mitenkähän tämän tai tämän asian kertoisin ja vastaanotto onkin ollut yllättävän ymmmärtäväinen. Joitakin asioita on, joissa hänellä on vankkumaton mielipide. Äiti on sukupolvea, jossa mies on aina ylempänä. Tämän päivän naisten asemasta hän sanoo, että on hyvä kun on ammatit ja valinnanvapaus tehdä mitä haluaa. Lähteä jos on tarve lähteä. Johtuneeko äidistä ja kasvatuksesta, mutta meidän perhe on kiinteä ja läheinen. Äidistä pidetään hyvää huolta kiitokseksi hänen huolenpidostaan meitä kohtaan. Aina on turva ollut kotona. ”Kynnys on hyvin matala”, kuuluu hänen sanontansa. Voimme vain toivoa mahdollisimman kivutonta ja surutonta aikaa vanhuuden päiviksi. Aina se ei ole helppoa. Elämällä on taipumus potkaista välillä ja jokainen menetys saa äidin pohtimaan, miksi ei ole hänen vuoronsa. Olen ajatellut, että jokainen eletty päivä äidin kanssa on lahja meille lapsille. Äidin kivuliaina ja huonoina päivinä on helppo yhtyä hänen toiveeseensa, että taivaan isä voisi jo muistaa häntä. Juhlimme äidin kanssa perheen ja läheisten läsnäollessa ja katsomme mitä elämällä on vielä tarjottavana seuraavalle sadalle. Lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten puolesta Riitta Pajumäki Meidän äiti, kaksi pientä, mutta kauneinta sanaa Aili Pajumäki täyttää sunnuntaina sata vuotta. Poliisin hälytystehtävät vähenivät Kinnulassa Poliisi jouduttiin kutsumaan viime vuonna hätiin Kinnulassa selvästi harvemmin kuin vuotta aiemmin. Poliisi sai viime vuonna hälytystehtäviä Kinnulaan 115 kertaa, kun niitä oli edellisvuonna 154 ja sitä edellisenä peräti 177. A-kiireellisyysluokan tehtäviin poliisi kutsuttiin Kinnulaan yhdeksän kertaa. Vaikka rikokset vähenivät, viime vuosi oli Kinnulassa kuitenkin edellistä väkivaltaisempi. Väkivaltarikoksia tehtiin kahdeksan, kun niitä kirjattiin vuotta aiemmin vain kaksi. Kinnulassa tuli viime vuonna ilmi yksi raiskaus ja yksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Huumausainerikoksia oli yksi. Omaisuusrikoksia Kinnulassa tehtiin 15, jossa oli vähennystä edellisvuoteen neljän rikoksen verran. Viime vuonna poliisi oli huipputehokas, sillä kaikki omaisuusrikokset selvisivät, kun taas vuotta aiemmin selvittämisprosentti oli vain 21. Moottorikulkuneuvoja varastettiin kahdesti, varkauksia tehtiin kolme ja petoksia yksi. Liikennerikokset vähenivät kolmella Kinnulassa, niihin syyllistyttiin kolmetoista kertaa. Törkeän rattijuopumuksen raja ylittyi kolmesti. Pihtiputaalla pahoinpitelyitä Pihtiputaalla poliisilla oli yhtä kiirettä kuin vuotta aiemmin. Hälytystehtäviä kirjattiin 683, jossa on vähennystä edellisvuoteen kolmen hälytyksen verran. A-kiireellisyysluokan tehtäviä oli 79. Väkivalta lisääntyi myös Pihtiputaalla. Väkivaltarikoksia tehtiin 29, kun niitä oli edellisvuonna 16. Henkirikoksen yrityksiä oli yksi. Pihtiputaalla tapahtui viime vuonna kaksi raiskausta, kolme lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä sekä yksi muu seksuaalirikos. Huumausainerikoksia saatiin selville kahdesti. Omaisuusrikokset vähenivät kahdeksallatoista, niitä tehtiin 75. Moottorikulkuneuvoja varastettiin kerran, varkauksia oli 16, ryöstöjä yksi ja petoksia yhdeksän. Liikennerikokset vähenivät kuudella, niitä oli 98. Törkeisiin rattijuopumuksiin syyllistyneitä poliisi sai kiinni viidesti ja rattijuopumukseen syyllistyneitä neljästi. Poliisi kävi joulun alla selvittelemässä aseella uhkailua Kinnulan keskustassa. Tarjoukset voimassa KE-TI 14.-20.2. tai niin kauan kuin tavaraa tarjousaikana riittää. facebook.com/ AleMakasiini LIBRESSE SITEET 30-48 KPL/PKT (0,08-0,13/kpl) Norm. 4,95 LIBRESSE PIKKUHOUSUNSUOJAT 40-60 KPL/PKT (0,05-0,07/kpl) Norm. 3,65 17 95 SÄÄSTÄ 23 % 2 95 CHAMPION NEW ENERGY 5W 40 5L (3,59/l) Täyssynteettinen moottoriöljy Norm. 23,35 LASTEN SUKAT 31/ 34-35/ 38 Tyttöja poikakuosi LASTEN COLLEGEHOUSUT 90-130 cm Sininen, turkoosi, meleerattu harmaa, pinkki tai musta 4 95 10 00 SÄÄSTÄ 17 % SÄÄSTÄ 16 % 2 kpl 5 pr/pk t Yksittäin 5,95 4 95 LASTEN TRIKOOPAITOJA 90-130 cm Paljon eri kuoseja Norm. 5,95 Valikoima vaihtelee myymälöittäin 5 95 TENA LADY TUPLAPAKKAUKSET 20-56 KPL/PKT (0,11-0,30/kpl) Norm. 6,95 BIOLAN MUSTA MULTA 10 L (0,30/l) 2 95 2 00 5 kpl KUKKIEN, VIHANNESTEN JA JUURIKASVIEN SIEMENPUSSIT RAID MUURAHAISSYÖTTI Norm. 3,25 Libresse tuplapakka ukset! 3 95 2 95 PIHTIPUDAS ark. 9-18 la 9-16 P. 044 785 2737 SÄÄSTÄ 20% SÄÄSTÄ 19% SÄÄSTÄ 14%
• 6 14. helmikuuta 2018 KOTISEUDUN SANOMAT Skantzit palkittiin Vuoden liikuntateosta JUHA KIVINEN Keski-Suomen kunnissa jaettavalla Vuoden liikuntateko -palkinnolla palkittiin Kinnulassa ahkerina liikkujina tunnetut Anne ja Simo Skantz. Anne Skantz (70) naurahtaa, että palkinto tuli heille vähän puskista. — En suoraan sanoen tajunnut, kun urheilugaalaan tuli kutsu, että voiko tämä olla totta. Kiitos kunnalle ja etenkin Harri Kinnuselle huomionosoituksesta, Anne kiittelee. Tunnustuksen saamiseen vaikutti myös se, että pariskunta on kannustanut muitakin liikkumaan. — Jos vaikka kauppareissulla joku sanoo, ettei ole tekemistä, niin olen koettanut kehottaa lenkille lähtemistä, ja voisin lähteä lenkille itsekin kaveriksi, Anne kertoo. Anne käy tiistaisin Harri Kinnusen vetämässä kuntopiirissä, jossa tehdään eri pisteissä jumppaliikkeitä intervallityyliin tai kukin oman vointinsa mukaan. Keskiviikkoisin on vuorossa Jonna Voutilan jumppamix. Anne pyöräilee mielellään, juoksee luontopoluilla ja on myös himohiihtäjä. Tänä talvena mittarissa on noin kolmesataa kilometriä. Lisäksi hän on kohottanut kuntoaan raivaamalla lähes kahdeksan hehtaarin metsäpalstan. Simo Skantz (67) harrastaa pyöräilyä ja sauvakävelyä sekä käy tiistaisin Mari Pekkarisen vesijumpassa ja kuntopiirissä sekä perjantaisin Harri Kinnusen ohjaamassa juttujumpassa koulun kuntosalilla. Siellä saa treenata ja jutella. Viime perjantaina oli ollut olympiahiihtojen odotukset päällimmäisenä esillä. — Jos jää kotiin, niin siellä saa olla, kyllä se liikettä vaatii, Simo tuumaa. JUHA KIVINEN Kinnulalaiset pääsivät hurraamaan omalle piirinmestarille, kun KinuSki Team järjesti Keski-Pohjanmaan piirinmestaruushiihdot ja K-P-Cupin osakilpailun yhteislähdöillä sunnuntaina. Piirinmestariksi venytti täpärästi maalikameran ratkaisulla Pyhäjärven Pohtia edustava Roni Kinnunen 15-vuotiaiden sarjassa. Ronilla oli yllään K-P Cupin keltainen johtajan liivi. Hän oli saanut sen edellisenä päivänä Haapajärvellä sprintin pm-kisoissa, jossa Roni otti myös voiton. — Ihan hyvä hiihto, suksi luisti. Eilisestä kilpailusta Ronille pm-kultaa tutulta ladulta Jo kaksi piirinmestaruutta voittanut Tatu Syrjä (keltainen liivi) jäi Kinnulassa hopealle. 12-vuotiaiden pm-kultaa voitti Kalajoen Junkkarien Oscar Rahja (72). HEIKKI JÄMSÉN Saarijärvellä syntynyt Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian dekaani Pekka Neittaanmäki oli vauhdikas maaseudun poika, josta oman maakunnan yliopisto kasvatti alansa kansainvälisen vaikuttajan. Nuoruuden harrastuksiin kuuluivat hiihto ja mäkihyppy. Neittaanmäki otti lajit tosissaan. Hyppyrin juurelta hänet vietiin kahdesti sairaalaan. Pekka Neittaanmäki on ohjannut yli sadan tohtoriksi valmistuneen väitöskirjan. Matemaattisten tieteiden järjestö AMS on listannut 1300-luvulta lähtien yli 200 000 matemaattisten tieteiden alan väitöskirjaohjaajaa. Vain viisi heistä on ylittänyt sadan väitöskirjan rajan. Neittaanmäen ohjaamat 105 väitöskirjaa nostavat hänet maailman tilastossa kolmannelle sijalle. Pekka Neittaanmäki tutkii digitaalisia palveluja, digitaalisia alustatalouksia, informaatioteknologiaan liittyviä teollisuussovelluksia ja signaalianalyysia. Hän on toiminut Jyväskylän yliopiston tietotekniikan professorina vuodesta 1988. Tutkijana hän on vieraillut mm. Japanissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. — Erikoisalueeni on, miten tekoälyllä voidaan jäljitellä reaalimaailmaa. Olemme simuloineet mm. keskussairaalan koko toiminnan tietokoneelle ja löytäneet tapoja esimerkiksi odotusaikojen lyhentämiseksi. Neittaanmäen ensimmäinen teollinen hanke liittyi Äänekoskella vanerintuotannon tehostamiseen. Tekoäly on maaseudulle tulevaisuuden mahdollisuus — Olemme tehneet kymmeniä käytännönläheisiä hankkeita, joilla toimintoja pyritään joustavoittamaan ja saamaan ongelmakohtia pois. Tekoäly muuttaa maailman toiseksi Mikä on tekoäly ja miksi yliopiston professori kiertää lukioissa puhumassa tekoälystä. — Siksi, että tekoäly muuttaa opiskelunne ja elinikänne aikana maailmaa ratkaisevasti. Uudet tietokonejärjestelmät ymmärtävät, pystyvät perustelemaan, oppivat ja toimivat vuorovaikutuksessa. Järjestelmien kanssa pystytään keskustelemaan. Abeille Neittaanmäellä oli antaa yksi tärppi. — Tekoälyn hyödyistä kysytään varmasti kevään yo-kirjoituksissa. Niitä ovat Neittaanmäen mukaan mm. tiedon jakamisen helppous. Koneet eivät tarvitse unta eivätkä väsy. Päätökset voidaan tehdä faktoihin perustuen ilman tunteita, jolloin virheet vähenevät. Tekoälyä hyödyntävät järjestelmät ovat helppoja dokumentoida ja robotteja voidaan käyttää vaarallisissa paikoissa, kuten ydinvoiman yhteydessä, kaivoksissa. Tekoälyyn liittyy myös ongelmia. — Tekoäly ei ole inhimillinen eikä se pysty loogiseen perusteluun. Roboteille voidaan syöttää väärää tietoa ja johtaa niitä harhaan. Kun ihmiselle tulee väärää tietoa, hän pystyy sanomaan, että tuo ei varmaankaan ole totta. Valeuutisten havainnointia tutkitaan myös Jyväskylän yliopistossa. Robotit pystyvät auttamaan lukujärjestysten laatimisessa ja ne tulevat avuksi sairaaloihin. Kone pystyy kommunikoimaan kuuden kielen välillä. Tietokone oppii tunnistamaan tekstiä. Tekoäly on pian apuna käytännön lääkärintyössä. Jo nyt on kehitetty kone, joka tunnistaa hengitysilmasta 15 eri sairautta. Joukossa ovat miesten yleisin syöpä eturauhassyöpä, keuhkosyöpä, krooninen munuaissairaus ja paksunsuolensyöpä. Tekoälystä on tulevaisuudessa iso etu metsäpitäjä Pihtiputaalle ja muille maaseutualueille. Ihmisiä vapautuu raskaista töistä ja työllistyy uusille aloille. Uudenkaupungin autotehdas todistaa, että robotit työllistävät. — Näin käy, kun otamme sopivalla tavalla robotteja avuksi ja luomme tuotannollista toimintaa robotteja ja ihmistyötä yhdistelemällä, Neittaamäki ennustaa. — Halpamaihin on viety paljon työtä. Kun työyksikön hinta oli aluksi Intiassa yksi ja Suomessa kymmenen, nyt yksikön hinta Intiassa on jo kahdeksan. Shanghaissa kustannustaso on jo korkeampi kuin Suomessa. — Tehokkuus ja uusi tekniikka paikallisessa tuotannossa tuovat työtä ja ovat synnyttäneet paikoin kroonisen työvoimapulan. 3D-printtaus on yksi iso tekninen innovaatio. — Se tuo mahdollisuuksia paikalliseen tuotantoon. Ei tarvitse enää lähettää valmistusta Kiinaan ja rahdata sieltä tuote takaisin. Pekka Neittaanmäki kyseli Putaanvirran koulun oppilailta, mitä he aikovat ryhtyä isompina tekemään. Vastauksia tuli vähän, mutta professorin käyntikortti oli haluttua tavaraa. It-professori hoitaa puhelunsa vanhalla Nokialla.
• 14. helmikuuta 2018 7 KOTISEUDUN SANOMAT Muurasjärvi isännöi hiihdon OP-Cupia Hiihdon OP-Cupin toinen osakilpailu järjestettiin viikko sitten Muurasjärven valaistulla ladulla perinteisellä tyylillä ja kymmenen asteen pakkasessa. Juniorit pääsevät seuraavan kerran ladulle OPCupissa ensi viikon keskiviikkona, jolloin kolmas osakilpailu hiihdetään Alvajärven valaistulla ladulla kello 18.30. Tulokset: Tytöt 6 v, 400 m: 1) Tinja Myllynen Pihtiputaan Tuisku 4.39, 2) Elma Heinonen Muurasjärven Murto 7.45, 3) Lyydi Heinonen Murto 8.00. Pojat 6 v, 400 m: 1) Elmeri Marin Tuisku 3.01, 2) Severi Turpeinen Murto 5.45, 3) Saku Turpeinen Murto 7.19. Tytöt 8 v, 1,5 km: 1) Hertta Tikka Tuisku 9.32, 2) IidaStina Marin Tuisku 10.34, 3) Sylvi Hytönen Murto 11.13, 4) Hertta Lokkila Murto 11.55. Pojat 8 v, 1,5 km: 1) Oskari Paananen Tuisku 8.05, 2) Roni Kärkkäinen Tuisku 10.05, 3) Albin Laitinen Tuisku 14.33. Tytöt 10 v, 1,5 km: 1) Sanni Siekkinen Tuisku 6.57, 2) Emma Hiironen Tuisku 7.01, 3) Annina Marin Tuisku 7.49, 4) Adelina Laitinen Tuisku 8.05, 5) Milla Myllynen Tuisku 9.04. Pojat 10 v, 1,5 km: 1) Roope Kärkkäinen Tuisku 8.28, 2) Atte Varis Tuisku 9.12. Tytöt 12 v, 1,5 km: 1) Ella Paananen Tuisku 5.54, 2) Eerika Siekkinen Tuisku 6.30, 3) Tyyne Hytönen Murto 9.36. Pojat 12 v, 3 km: 1) Henri Hiironen Tuisku 12.08. Tytöt 14 v, 3 km: 1) Roosa Marin Tuisku 12.49, 2) Alisa Marin Tuisku 13.23, 3) Aada Laitinen Tuisku 15.47. Pojat 14 v, 3 km: 1) Kalle Siekkinen Tuisku 12.36. Tytöt 16 v, 3 km: 1) Nita Rasi Tuisku 12.56. Skantzit palkittiin Vuoden liikuntateosta Kinnulan koulukeskuksen liikuntatilat ovat olleet ahkerassa käytössä Skantzin pariskunnalla. meinasin vain tulla sairaaksi, Roni kertoi. K-P Cupissa on jäljellä yksi osakilpailu. Roni Kinnunen kamppailee cupin voitosta Ylivieskan Jarkko Reijosen kanssa. Reijonen taisteli Kinnulassa voitosta maaliviivalle asti. Niin ikään Pyhäjärven Pohtia edustava entinen Kinnula, K-P Cup 3/4 ja Pm yhteislähtö: P 10 v, 2 km: 1) Jesse Hirvinen Kokkolan Veikot 7.20,4. T 10 v, 2 km: 1) Klaara Kivistö Kalajoen Junkkarit 7.15,5, 2) Laura Aho Reisjärven Pilke + 5,1, 3) Alma Syrjä Kinnulan KinuSki Team + 5,7. P 13 v, 3 km: 1) Anton Hannula Alavieskan Viri 8.55,6. T 14 v, 3 km: 1) Liinu Tiainen Nivalan Urheilijat 9.27,0. T 13 v, 3 km: 1) Peppi Leppälä Pilke 8.32,9. P 12 v, 3 km: 1) Oscar Rahja Junkkarit 9.24,5, 2) Tatu Syrjä KinuSki Team +4,7, 3) Matias Mutka Kannuksen Ura +18,8. T 12 v, 3 km: 1) Meea Haikara Reisjärven Pilke 9.53,6. P 16 v, 8 km: 1) Jaakko Mattila Himangan Urheilijat 20.51,3. P 15 v, 5 km: 1) Roni Kinnunen Pyhäjärven Pohti 13.47,2, 2) Jarkko Reijonen Ylivieskan Kuula +0,1. P 14 v, 5 km: 1) Rasmus Remesaho Toholammin Urheilijat 15.00,0. T 16 v, 5 km: 1) Anni Mäkinen Himangan U 15.51,4. T 15 v, 5 km: 1) Oona Kiljala Kuula 14.09,0... 8) Viivi Syrjä KinuSki Team +1.06,5. Miehet 15 km: 1) Jouni Komu PyPo 36.39,4, 2) Miikka Kinnunen PyPo +0,6, 3) Anssi Koirikivi Haapajärven Kiilat +2,9. M 35, 10 km: 1) Sauli Päivärinta Nivalan U 24.23,1. M 20, 10 km: 1) Esa-Pekka Mustola Kuula 24.38,5. M 18, 10 km: 1) Tuomas Törnvall Junkkarit 26.54,1. M 17, 10 km: 1) Aapo Taipale Vetelin Urheilijat 24.15,8. Naiset 5 km: 1) Elina Mäkitalo Himangan U 13.20,0. N 20, 5 km: 1) Elisa Parkkinen PyPo 13.54,4. N 17, 5 km: 1) Eerika Konu KokkV 13.57,0. N 35, 5 km: 1) Päivi Peltoniemi Himangan U 15.09,3. M 40, 5 km: 1) Jarkko Mäkelä Himangan U 12.40,8. M 45, 5 km: 1) Mauno Juola Junkkarit 12.38,4. M 50, 5 km: 1) Simo Törnvall Junkkarit 12.39,3. M 55, 5 km: 1) Kari Kinnunen Vetelin U 14.00,4. M 65, 5 km: 1) Mikko Kinnunen Vetelin U 14.11,6. M 70, 5 km: 1) Heikki Hukari KokkV 17.04,5. Kinnulalaisten sijoitukset edellisistä cupja pm-kisoista: Pyhäjärvi, K-P Cup 1/4 ja Pm pitkät matkat: T 10: 2) Alma Syrjä. P 12: 1) Tatu Syrjä. T 15: 8) Viivi Syrjä. P 15: 2) Roni Kinnunen. Haapajärvi, K-P Cup 2/4 ja Pm sprintti: T 10: 6) Alma Syrjä, P 12: 1) Tatu Syrjä. T 15: 7) Viivi Syrjä. P 15: 1) Roni Kinnunen. M: 4) Miikka Kinnunen. Ronille pm-kultaa tutulta ladulta kinnulalainen Miikka Kinnunen sai pm-hopeaa miesten 15 kilometrillä. Kaksi pm-mitalia Syrjän perheeseen KinuSki Teamin Tatu Syrjä hiihti pm-hopealle ja hänen siskonsa Alma Syrjä pm-pronssille. Tatullakin oli keltainen liivi. Hän on vahvasti kiinni K-P Cupin voitossa vietyään nimiinsä kaksi edellistä osakilpailua. Tatu tuumasi, että cupin johtopaikka on pieni yllätys. — Ei ole tullut hirveästi harjoiteltua, kun on muitakin harrastuksia, kuten pesäpalloa, jalkapalloa ja jääkiekkoa. Jo kaksi piirinmestaruutta voittanut Tatu Syrjä (keltainen liivi) jäi Kinnulassa hopealle. 12-vuotiaiden pm-kultaa voitti Kalajoen Junkkarien Oscar Rahja (72). Roni Kinnunen loppusuoralla.
• 8 KOTISEUDUN SANOMAT 14. helmikuuta 2018 FYSIKAALINEN HOITOLAITOS PIHTIPUTAAN FYSIOTERAPIA • Fysik.hoidot • Lääkinnälliset tuet • Puh. 014-562 196 • Hieronta • Kotikäynnit • Lääk.voim. Keijo Paavola Rakkaamme Esko Matias VÄISÄNEN s. 17. 9. 1942 Kinnula k. 6. 2. 2018 Kinnula Surun kyynelten lävitse loistavat onnellisten päivien muistot. Kiittäen ja kaivaten Seija On Isän ja Papan neuvot loppuneet, hän hiljaa nukkui pois. Näin emme olis tahtoneet, on meiltä paljon pois. Rakasta isää ja pappaa kaivaten Harri, Minna, Veera ja Venla Kimmo, Miia, Minttu ja Mette Heli, Jouni ja Hanna Satu, Tomi ja Oona Susanna, Jukka, Maria, Daniel ja Eveliina siskot ja veljet perheineen muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan perjantaina 23.2.2018 klo 13 Kinnulan kirkossa. Vainajan toivomuksesta muistotilaisuus vietetään läheisten läsnä ollessa. Rakkaamme Siiri Sanelma RUUSKA o.s. Siipola s. 28. 5. 1931 Sievi k. 20. 1. 2018 K-S:n keskussairaala Vei Herra kotiin jo uupuneen, elon pitkän kulkea antoi. Nosti siivilleen äitimme armaan, vei turvaan paikkaan varmaan, isän viereen, tähtien taa. Kaipauksella muistaen Väinö Eila ja Guy Pirjo ja Kalle sisko perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Sunnuntaiksi SYDÄMELLISET KIITOKSET kaikille teille, jotka kunnioititte rakkaamme Pauli Kivivuoren muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. Helmi ja lapset perh. † Pihtiputaan seurakunta Rakkaamme Maire Ilona SALONEN o.s. Peussa s. 25. 4. 1919 Kuolemajärvellä k. 30. 1. 2018 kotona Kinnulassa Kiittäen ja rakkaudella kaivaten Jukka Maritta Jorma ?Juha-Matti ja Sebastian ?Jouko, Anu ja Inari sukulaiset ja ystävät Kertokaa Karjalaan liitävät linnut kumpuni kukille kuiskaus tää. Vaikka polkuni kotoa kauaksi kulki Karjalan sineen sieluni jää. Nyt Karjalan kunnailta alkanut tie, ikiaikaisen istuimen luokse vie. Meille muistot jäävät ja kiitollisuus, Luojan suuruutta soikoon sun virtesi uus. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kinnulan kirkossa lauantaina 24.2.2018 klo 14.00. Siunauksen jälkeen muistotilaisuus seurakuntakodilla. Pihtiputaan helluntaiseurakunta Tänään ke 14.2. klo 18 SPR:n järjestämä Lauluja ystävälle -yhteislaulu/ystävänpäiväilta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! To 15.2. klo 11–13 kaiken kansan ruokailu. Alkuhartaudessa elämästään kertoo riippuvuuksistaan päässyt Elina Naukkarinen. Ruokana hernekeitto ja kalakeitto. Vapaaehtoinen maksu. Su 18.2. klo 14 sunnuntaikokous. Vierailijoina Mirka ja Jyri Kippilä Jyväskylästä. Esirukouspalvelua. Ti 20.2. klo 18.30 rukouksen, ylistyksen ja yhteyden ilta. K e s k u s t e l u p u h e l i n 040 549 7683. Rukoushuoneen vuokraus 040 842 4936. Kirpputori avoinna ti, ke ja pe klo 10–16. Puh. 044 509 0598. Synttärisankari ONNEA 8-vuotiaalle VERTILLE! Viljo, Elise, isi ja äiti Rakkaamme Kaarlo Pentti KANANEN s. 13. 5. 1920 Pihtipudas k. 30. 1. 2018 Pihtipudas Sinä rakastit isänmaata, kotiseutua, luontoa sen. Sinä kylvit ja niitit työn iloa tuntien, kunnes kultainen viljapelto valmistui korjuuseen. Niin maamies, paljon uurastanut, kutsun sai Luojaltaan. Lämmöllä muistaen Ilpo ja Tuija, Nuutti ?Kalle ja Anu ?Aku Pekka ja Anni ?Anna Marjatta ?Heikki ja Mira ?Timo ja Maria Taina ja Juha, Samppa, Riikka ?Jaakko ?Reeta ja Saku Maija-sisko muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan lauantaina 24. helmikuuta 2018 klo 10 Pihtiputaan kirkossa. Hautauksen jälkeen siirrymme muistotilaisuuteen Seurakuntakeskus Sallilaan, Sallilantie 4, lämpimästi tervetuloa! Sydämellinen kiitos kaikille isämme hoitoon ja huolenpitoon osallistuneille. Kinnulan seurakunta To 15.2. klo 12 varttuneidenkerho Ry:llä ja 19 Kinkerit Sinikka ja Jorma Niemosella, Lestijärventie 70, läksy: Joh 6:22-55, II sakramentti ehtoollisesta ja virsi 476. Su 18.2. klo 10 messu kirkossa ja 18.30 vuosikokous ry:llä. Ke 21.2. klo 12 seurakuntakerho srk-kodissa, aiheena kunnan tarjoamat palvelut. To 22.2. klo 19 Miestenilta Muholan monitoimitalossa. Tuhkaa pään päälle Laskiaistiistaita seuraa tuhkakeskiviikko. Tuhkan ripottelu pään päälle ilmaisee katumusta. On laskeuduttu paastonaikaan. Tiistain ilo ja rieha vaihtuu toisenlaiseen tunnelmaan. Kellä vaihtuu. Elämässä vuorottelevat ilo ja murhe. Paha juttu jos eivät vuorottele: ainainen ilo on teeskentelyä, ainainen murhe tuskallista ja puuduttavaa. Eikö mikään enää hymyilytä? Sisäinen uskonelämäkin vaihtelee. Oleellista on kulkea oikeaan suuntaan, pimeästä valoon. Autuaat ovat hengessä köyhät ja murheelliset sillä heillä on luvassa taivas ja lohdutus. Se tulee kun saa nähdä Jumalan. Pietari puhelee tämän päivän tekstissä: Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin te myös varustautukaa sillä mielellä. Sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä, ettei hän enään sitä aikaa, jonka hän lihassa vielä on, ihmisten himon, vaan Jumalan tahdon mukaan eläisi. Sillä kyllä siinä on, että me menneen ajan elämästä kulutimme pakanain mielen mukaan, vaeltaissamme irstaudessa, himoissa, juopumisessa, ylönsyömisessä, ylönjuomisessa ja hirmuisissa epäjumalan palveluksissa. He oudoksuvat, ettette heidän kanssaan juokse samaan säädyttömän hekuman menoon, ja pilkkaavat. (1. Piet. 4:1-5) Tässä liikutaan uskonelämän ytimessä. Syntinen on puhdas, väärä on vanhurskas. Vain uskon tähden jonka Jumala lahjoittaa. Muotojumalisuus ei merkitse mitään. Jospa Kristuksen kärsimystien katselu saisi vaikuttaa murheen. Meidän tähtemme hän sen kulki. Jospa hänen rakkautensa vaikuttaisi katumisen parannukseksi, jota ei yksikään kadu. Se murhe on Jumalan mielen mukainen, mutta maailman murhe saattaa matkaan viimein kuoleman. Vapahtajamme ääni kuuluu murheellisen korviin: Ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut. ja: Uskosi on sinut pelastanut. Mene rauhaan. Miksi tuskan kalvaa annat sieluas, sä syntinen? Miksi syntein taakkaa kannat? Katso, Kristus kantoi sen! Sovitusta saarnatahan, rohkaistu siis uskomahan anteeksanto syntien. Vk 80:4 P.S. Moni pihtiputaalainen on käynyt Pärnussa ja majoittunut Pärnu-hotelliin. Sen edustalla olevalta nykyiseltä aukiolta julistettiin Viro itsenäiseksi 23.2.1918. Julistus päättyi sanoihin: Jumala varjelkoon Sinua ja runsaasti siunatkoon, mitä ikinä Sinulle tapahtukoon Rakas Isänmaani! Paavo Lahtinen Kuollut: Terttu Unelma Matilda Korhonen 91 v. Jumalanpalvelukset Su 18.2. klo 13 messu pääkirkossa. E. Pekkonen ja J. Kinnunen. Musiikki To 15.2. klo 15.30 lapsikuoro Sallilassa. Klo 17 kirkkokuoro Sallilassa. Eri ryhmien toimintaa Ke 14.2. klo 12.30 hartaushetki Sopukassa. Klo 13.15 hartaushetki terveyskeskuksessa. To 15.2. klo 13 seurakuntakerho Muurasjärven Eläketalolla. Ti 20.2. klo 12 Touhupiiri Sallilassa. Ke 21.2. klo 8.30 kaiken kansan aamupuuro Sallilassa. Seurat Pe 16.2. klo 18.30 vuosikokous Rauhanyhdistyksellä. Päiväkerho Ke 21.2. klo 9.30 perhekerho päiväkerhotiloissa. Pyhäkoulu ja varhaisnuoret Hiihtolomalle puuhaa! Varhaisnuorten talvileiripäivät 26.–27.2. klo 9-16 Tahkoniemen leirikeskuksessa 9-12 vuotiaille. Yöpyminen omissa kodeissa. Hinta 15€/ leiriläinen/ 2 pv sis. aamupala, lounas ja välipala, ohjelma, vakuutus. Leirillä mukana seurakunnan työntekijöitä ja isosia. Ilmoittautua voi vt. nuorisotyönohjaajalle Päivi Kanaselle 040 524 6664 21.2. saakka. Hiihtolomalle puuhaa! Lasten talvileiripäivä ke 28.2. klo 9-16 Tahkoniemen leirikeskuksessa 6-8 vuotiaille. Hinta 10€/leiriläinen sis. aamupala, lounas ja välipala, ohjelma, vakuutus. Leirillä mukana seurakunnan työntekijöitä ja isosia. Ilmoittautua voi vt. nuorisotyönohjaajalle Päivi Kanaselle 040 524 6664 21.2. saakka. Nuoret La 17.2. klo 10-14 rippikoululaiset Yhteisvastuun kerääjinä. Kokoonnutaan Sallilaan, jossa infoa keräyksestä ja ohjeistus. Tarjotaan välipala. Jos et pääse paikalle korvaava diakoninen tehtävä on toukokuussa. Tarvittaessa ota yhteyttä nuorisotyöntekijään tai diakoniatyöntekijään.
• 14. helmikuuta 2018 KOTISEUDUN SANOMAT 9 Menoja ja tapahtumia Menot 2 x 100 • 2 x 170 muut voitot yht. väh. 860 Pr. 57 Pelilippu 3,50 5 7 JUKOLAN BINGO JUKOLAN BINGO JÄTTI-SUPER 3. riviltä 1160,00 / ok TORSTAISIN klo 19 TORSTAISIN klo 19 BINGO Pyhäsalmen Urheilutalolla su 18.2. klo 18.00 Palkinnot mm. 2x100e ja 2x160e Irtolehti: 1340e pr 55. Tervetuloa! Järj. Pyhäjärven Pohti ry PIHTIPUDAS Helmi-maaliskuussa Mikko Salmelinin valokuvanäyttely terveyskeskuksen galleriassa. Ke 14.2. Ystävänpäivän Tanssiaiset Jukolassa klo 13-16. Kylärengit. Kahvio, leivonnaisarpajaiset. Vapaa pääsy. Järj. LC Emmit ja Seniorityöryhmä. Ke 14.2. SPR:n ystävänpäivän lauluhetki helluntaiseurakunnan tiloissa (Kolimantie 2 B) klo 18. Yhteislaulua, ajatuksia ystävyydestä ja iltakahvit. To 15.2. Kuntotestejä ja karjalanpiirakkatalkoot klo 13 Tahkon Tuvalla Ilosjoella. Pe 16.2. Leipomispäivä Kojolan koululla klo 10. Pe 16.2. Ukrainalainen Etnomusiikkiyhtye Dzerela Karpat Sopukassa klo 13. Vanhaa etnomusiikkia Ukrainan länsiosista ikivanhoilla kansansoittimilla, kuten symbaalilla, nailla (panhuilu) ja okariinalla. Pe 16.2. Lukion vanhojen tanssit Pihtipudas-salissa. Päiväesitys klo 12.10 ja iltaesitys klo 19. La 17.2. Madepilkkikilpailu Ukonniemen kalasatamassa Ilosjoella klo 17-21. Osallistumismaksu 15 e. Järj. Pihtiputaan Urheilukalastajat. La 17.2. Lentopallon naisten mestaruusliigaa LiigaPloki – LP Kangasala Pihtipudas-salissa klo 18.30. Su 18.2. Lentopallon naisten mestaruusliigaa LiigaPloki – OrPo Pihtipudas-salissa klo 18.30. Ma 19.2. Omaishoitajien ja läheisestään huolehtivien virkistyspäivä Sopukassa klo 12. Omakustanteinen ruokailu, rentoa ohjelmaa. Ilm. ke 14.2. menn. Anna-Leena 044-709 1829 tai Riitta 040-860 0799. Ti 20.2. Perinteiset Karjalanpiirakkatalkoot Muurasjärvellä Kaitalassa klo 11. Mukaan voi tulla myös maistelemaan tai muuten vain seurustelemaan. Ti 20.2. Tapahtumajärjestäjien yhteispalaveri kunnanviraston valtuustosalissa klo 18. Kahvitarjoilu. Ke 21.2. Oppilaskonsertti Putaanvirran koulun salissa klo 18. Vapaa pääsy. Järj. Viitasaaren alueen musiikkiopisto. To 22.2. Vanhoja perinteitä Mäntypirtillä klo 13. Pe 23.2. Tasapainoja kuntotestejä Alvajärven eläketalolla klo 12. La-su 24.-25.2. Nykytanssin ja luovan liikunnan viikonloppukurssi lapsille Sopukan liikuntasalissa, 2-5-v. klo 10-10.45, 6-8-v. klo 11-11.45 ja 9-12-v. klo 12-12.45. Aiempaa kokemusta ei vaadita. Hinta 25 e, sis. alv. Ilm. ja lisätiedot 040-778 8644. Ti 27.2. 14. Kuutamohiihto klo 18. Lähtö Elämäjärven Mäntypirtiltä. Latu kiertää järvenrantaja jokimaisemissa. Buffetti, arvontaa. Ei osanottomaksua. Tied. Kari p. 040 554 9007. Pe 2.3. Garage After Ski Arvolantien hallissa. Alakoululaisten DJ-disco klo 17-19, Nuorison UV-bileet klo 19-21 ja Vesterinen yhtyeineen klo 21. La 3.3. Talvitapahtuma Niemenharjun Matkailukeskuksessa klo 12-15. Koiravaljakkoajelua Alaskan huskyilla, maksuttomat nappulahiihdot Muurasjärven Murron kanssa, pulkkamäki, arvontaa ym. Su 4.3. Laturetki Suks’ Eemin Siwakointi reitillä Pihtipudas – Alvajärvi – Muurasjärvi. Huoltopisteet avoinna klo 9-15. Osanotto 5 e, perhe 10 e. Järj. liikuntatoimi, Tuisku, Ryhti, Murto ja Ruokolahti. To 15.3. Finlanders-yhtyeen konsertti Elämäjärven Mäntypirtillä klo 19. Ennakkoliput M-Mainoksella. KINNULA To 15.2. Suomen historian vuosikymmenet kirjastossa klo 19. Vuorossa on 70-luku. Tarjoilua. Ma 19.2. Oppilaskonsertti srk-kodilla klo 18. Vapaa pääsy. Järj. Viitasaaren alueen musiikkiopisto. Pe 2.3. Kuutamohiihto Muholan perinteisellä ladulla klo 19-23. Ladulla nuotiopaikkoja. Monitoimitalolla tarjolla makkaraa, mehua ja kahvia. Järj. MuholaSeura ja vapaa-aikatoimen tiimi. Rientoja ja tilaisuuksia Pihtipudas EA-RYHMÄ. Päivystys puh. 040-705 2434. ELÄKELÄISET. Kerho Valorinteellä keskiviikkoisin klo 10. ELÄKKEENSAAJAT. Kerho Työväentalolla maanantaisin klo 12. Hallituksen kokous ma 19.2. klo 11. Jäsenmaksut kerhossa helmikuun aikana. ELÄKELIITTO. Kerho ke 21.2. klo 12 osuuspankin kokoustiloissa. Shaukat Anjamin kirjan esittely. MLL. Perhekahvila parittomien viikkojen tiistaisin klo 10.30-13.30 Kotiseudun Sanomien talossa. Omat eväät mukaan. Kahvi-, teeja mehutarjoilu. Vaihtori avoinna ma-pe klo 10-14 kunnantalon alakerrassa. AVANTOUIMARIT. Kumpulan talviuintipaikan avaimen saa kunnantalon infosta. Saunavuorot keskiviikkoisin klo 16-20. SYDÄNYHDISTYS. Vesijumppa Simmarissa maanantaisin klo 13-13.30 ja perjantaisin klo 13-13.45. MUISTIYHDISTYS. Muistikahvila Valorinteen kerhohuoneella parillisten viikkojen torstaisin klo 1416. SENIORITYÖRYHMÄ. Työryhmän kunnon testausta Sopukan jumppasalissa ma 19.2. klo 9. 4H. Uimakoulu uimataidottomille talvilomalla Simmarissa ma-pe 26.2.-2.3. klo 9.30-11 (ke klo 11-13). 40 e + oma tai kimppakyyti. TUISKU Lähtö hiihdon maakuntaviestiin la 17.2. klo 8 Jukolasta. Voitelupalvelu kopilla to-pe klo 17. Tiedustelut p. 050-307 2874. Hiihtokoulut urheilukentällä. Alle 9-v. tiistaisin klo 17, sukset mukaan! Yli 9-v. keskiviikkoisin klo 17.30. Sauvat mukaan. Urheilukoulut Pihtipudas-salissa maanantaisin 6-9-v. (s. 2009-2011) klo 16.30-17.30 ja 9-15-v. (s. 2008 ja aiemmin) klo 17.30. Naisten kuntonyrkkeily Tuiskun kuntosalilla keskiviikkoisin klo 19 ja sunnuntaisin klo 18. MURTO Hiihtokoulu sunnuntaisin klo 14-15 pururadalla. Urheilukerhot 6-12-vuotiaille tiistaisin klo 17-18 Muurasjärven koululla. Liikutaan ulkona ja sisällä. Kuntolaatikot pururadalla, Särkiharjun koulun risteyksessä ja Untisperällä Lepistön kohdalla. Vihkoon päivä, nimi ja kuntoilulaji. Sählyvuoro kaikille keskiviikkoisin klo 20-21.15. Naisten kuntoiluvuoro salissa tiistaisin klo 19-21, kuntojumppaa ja pelailua. Naisten kuntosalivuoro Urheiluseurat sunnuntaisin klo 18.30-20. RYHTI Lasten liikuntakerho keskiviikkoisin 18.15-19.15 Maamiesseurantalolla. PLOKI Harjoitukset. F-junnut 0-2 lk to klo 15.15-16.45. E-ja D-junnut 3-6 lk ti klo 15.30-17 ja ke klo 15-16.15. C-tytöt 7-8 lk ti klo 17.1518.45, to klo 16-17.30 ja pe klo 15.45-17.15. B-tytöt ti klo 17.15-18.45, ke klo 15.45-17.15 ja pe klo 19.1520.45. F-D-nuoret Putaanvirran salissa, Cja B-nuoret Pihtipudas-salissa. LIIGAPLOKI Seurat ja yhdistykset Metalliromun keräyslava vanhan TVH:n pihalla ja Kojolassa Hännisen pajan tontilla. Vain metallijätettä. PUDIS Sählyä Pihtipudas-salissa maanantaisin, 4-lk ja nuoremmat klo 19-20, 5-9-luokkalaiset klo 20-21. MJK Maanantai, fysiikkatreenit 3-9-luokkalaisille klo 1617.30. Torstaina C-junnut klo 19-20.30. Perjantaina D-junnut klo 17-18.30, Ejunnut klo 18.30-19.30, miehet klo 19.30-21. Sunnuntaina -12 ja nuoremmat sekä G/F-junnut klo 13-14. Kansalaisopistot Kinnula Ilmoittautumiset joko netin kautta https://www. opistopalvelut.fi/suomenselka/ tai p. 044-4596 261. Chilin kasvatus keskiviikkoisin 28.2.-14.3. klo 18-19.30 keskuskoululla. Perustietoa chileistä ja kasvatuksesta. Lajikkeiden erot ja ominaisuudet. Sadon säilöminen. Maksu 10 e. Retkeilyja vaelluskurssi Salamajärven kansallispuistossa lauantaisin 3.3., 24.3., 7.4. ja 21.4. sekä la-su 5.6.5. Vaellus pe-su 11.-13.5. Kokemusten purku la 26.5. Simmarin uimaopettaja ohjaa. Ilmoittautumiset puh. 040-734 1882/ Asta. O R T O D O K S I N E N TIISTAISEURA. Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia pe 23.2. klo 18 Sallilassa. NEURORYHMÄ. Tapaaminen ti 27.2. klo 17 Viitasaaren kaupungintalolla. Pelailemme ja askartelemme. Ota halutessasi pieni määrä omia villalangan pätkiä mukaan. Lisätiedot Merja p. 0400-772 712. Kimppakyydit Pihtiputaalta Hilkka p. 0400-583 225. D I A B E T E S Y H D I S TYS maksaa jäsenelleen 20 euroa Outin järjestämästä Ikean kyydistä la 24.3. Loppu maksetaan itse. Ilmoittautumiset Outille p. 040571 0143 ke 28.2 mennessä. Lähtö aamulla, paluu illalla. Kinnula MLL. Perhekahvila keskiviikkoisin klo 10-12 entisen Pikkukarhun tiloissa. MUISTIYHDISTYS. Kamu-kahvila kirjastossa to 15.2. klo 10. Seurakuntapastori Elina Pekkonen tiedottaa seurakunnan kevään tapahtumista. VAPAAT ELÄKELÄISET. Kerho Monitoimitalolla to 15.2. klo 11. Järjestäjinä Eija, Regina, Hannes ja Pekka. ELÄKELIITTO. Kerho to 1.3. klo 12 srk-talolla. YRITTÄJÄT. Kunnan ja yrittäjien keskustelutilaisuus sekä iltakahvit kunnantalon valtuustosalissa ti 20.2. klo 18. Kurssille mahtuu 10. Maksu 70-100 e osallistujamäärästä riippuen. Ilm. pe 16.2. mennessä p. 044-4596 261. Linnunpönttö pe 16.2. klo 18-21.45 ja la 17.2. klo 10-15.30. Pönttö valmiista osista ja koristelu mielen mukaan. Maksu 10 e. Tanssikurssi pe 20.4. klo 18-22 ja la 21.4. klo 10 -17.30 Seurojentalolla. Mm. fusku, foksi, bugg ja tango. Alkeista liikkeelle. Kouluttajina tanssinopettajat Pirjo ja Tommi Koivula. Maksu 50 e. Sitovat ilm. ma 19.3. mennessä opistolle. Kouluruokailu Pihtipudas Torstai: broilerpastavuoka, maissisalaatti, ketsuppi. Perjantai: possukastike, perunat, vihersalaatti. Maanantai: makaronilaatikko, vihersalaatti, puolukkahillo, ketsuppi. Tiistai: lihakeitto, juustoviipale, tuore vihannes, pehmeä leipä. Keskiviikko: kalapihvi, perunasose, vihersalaatti. Kinnula Torstai: pinaattiohukaiset, porkkana-appelsiinisalaatti, perunasalaatti, puolukkahillo. Perjantai: suikalepaisti, riisi, hedelmäinen vihersalaatti. Maanantai: kirjolohikiusaus, punajuuri. Tiistai: kasvispyörykät, perunat, kastike, kinkkupastasalaatti. Keskiviikko: lihamureke, muusi, puolukkahillo, sateenkaari-salaatti. Tervetuloa tuumailemaan Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Pihtiputaan kunnan valtuustosaliin tiistaina 20.2. klo 18.00. Mukana kunnanjohtaja Ari Kinnunen. • käydään läpi uusia ideoita • päivitetään tapahtumakalentereita • uutta infoa kärkihankemainonnasta jne. TAPAHTUMAJÄRJESTÄJIEN YHTEISPALAVERIIN Keski-Suomen 71. MAAKUNTAVIESTI Kyyjärvellä lauantaina 17.2. klo 12.00. Pihtiputaan joukkueen bussi lähtee Jukolasta klo 8.00. Mukaan sopii varahiihtäjiä, huoltajia, kannustajia. Pihtiputaan kunta – Tuisku – Murto Keskustie 46, Kinnula P. 0400 479 685 PE 16.2. lounas 11-13 • 19-24 (02) Musaa moneen makuun. LA 17.2. 19–02 • Kultakurkku 2018 karaoke alkukarsinta. Laulamaan rohkeasti ja kannustusjoukot mukaan! Tervetuloa!
• 10 KOTISEUDUN SANOMAT 14. helmikuuta 2018 Kurkelan Metsästäjät ry:n vuosikokous Kinnulan Parlamentissa lauantaina 24.2.2018 klo 17.00. Johtokunta kokoontuu klo 16.00. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa Johtokunta Kinnulan Erämiehet ry Talvikokous sunnuntaina 25. helmikuuta 2018 klo 13.00 Seurojentalolla. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa Johtokunta Karkausmäen Eräpojat ry:n vuosikokous Bitissä to 22.2.2018 klo 19. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Johtokunta klo 18. Tervetuloa Johtokunta Pihtiputaan Demarit ry Kevätkokous su 18.2.2018 klo 16.00 Pihtiputaan Työväentalolla. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa Johtokunta Säkkärämäen Osakaskunta ry Sääntömääräinen vuosikokous su 4.3.2018 klo 12 Rinteellä, Takalantie 52. Paikalla Timo Meronen Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta. Tervetuloa Johtokunta Nuora-Hoikan Erä ry:n sääntömääräinen talvikokous ti 27.2.2018 klo 19.00 Arto Toivosella. Tervetuloa Johtokunta Putaan Erämiehet ry Vuosikokous su 4.3.2018 klo 12.00 Takkatuvalla. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa Johtokunta OK-TALO 90 m 2 , remontoitu, järven rannalla, 1,5 km keskustaan, vapautuu 1.3. P. 040 700 6074 KINNULAN KUNTA Keskustie 45, 43900 Kinnula Puh. 044-459 6211 PIHTIPUTAAN KUNTA Keskustie 9, 44800 Pihtipudas Puh. 014-459 6800 PIHTIPUTAAN KUNTA Keskustie 9, 44800 Pihtipudas Puh. 014-459 6800 Vuokrattavana KOKOUSKUTSU Pihtiputaan kunnanvaltuuston kokoukseen, joka pidetään kunnanviraston valtuustosalissa maanantaina 19.2.2018 klo 18.00. 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Toimielinten pöytäkirjojen tarkastaminen sähköpostimenettelyllä / Pihtipudas 4. Vuonna 2017 tehdyt kuntalaisaloitteet ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet 5. Vuonna 2017 tehdyt valtuustoaloitteet ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet 6. Eropyyntö luottamustehtävästä sekä tarkastuslautakunnan varajäsenen valinta 7. Muut esille tulevat asiat Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalolla 23. päivänä helmikuuta 2018. ?Pihtiputaalla 14. helmikuuta 2018 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pentti Räisänen Kuulutus 14.2. MYLLYNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ Ranta-asemakaava koskee osaa kiinteistöstä 601-407-4145 Myllyniemi. ?Ranta-asemakaavaehdotus asetetaan MRA 27§:n mukaisesti julkisesti nähtäville Pihtiputaan kunnanviraston ilmoitustauluille 14.2. -16.3.2018 väliseksi ajaksi. ?Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus nähtävilläolon aikana esittää kirjallisena muistutus kaavaehdotuksesta. Mahdolliset muistutukset tulee toimittaa pe 16.3.2018 klo 15 mennessä osoitteeseen Pihtiputaan kunta, Kunnanhallitus, Keskustie 9, 44800 Pihtipudas tai sähköpostilla pihtiputaan.kunta@pihtipudas.fi. ?Kaava-aineisto on nähtävissä myös kunnan internetsivuilla osoitteessa www.pihtipudas.fi. ?Lisätietoja asiasta antavat: Tuomo Järvinen, arkkitehti / FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, tuomo.jarvinen@fcg.fi, p. 040 753 1524 tai Helena Raatikainen, aluearkkitehti / Pihtiputaan kunta, helena.raatikainen@pihtipudas.fi, p. 044 459 7389. Pihtiputaan kunnanhallitus Lasit ja lasitukset Kuivajääpuhdistus Soodaja hiekkapuhallukset Ajoneuvoja pienkonehuollot Osamaalaukset www.m-fintec.fi 044 344 8922 Tmi Tervosen Kotija Pitopalvelu Lounaskahvila EVÄSREPPU (Kunnantalolla). P. 040-574 2599 Avoinna: ma-pe 8-14.30. Lounas: 11-13. Tarvittaessa kuljetus kotiin ja työpaikalle. 040-580 8361 Lasse Hakkarainen • 24 h • tilataksi 1+8 • invaja paarivarustus • myös tilausajot TAKSIPALVELU TAKSIASEMA Pihtiputaan Pihtiputaan ympärivuorokautinen päivystys p. 014-106 469 Pihtiputaan alueelta Pihtiputaan alueelta p. 0100 876 50 KELATAKSIT KELATAKSIT Reisjärventie 421 Pihtipudas www.juhlapalvelukranssi.fi 040 841 2182 Keskustie 42, 43900 KINNULA 045-232 9120 (ravintola) • 0500-900 207 (toimisto) Kinnulan Kartano Oy Lounasravintola ti-pe 11-13 • Ateriapalvelut • Juhlaja kokouspalvelut Jyväskyläntie 4, 69950 Perho • puh. 040 621 2666 jaanika.pent@luxdent.fi • www. luxdent.fi • tarkastukset • paikkaukset • juurihoidot • hampaiden poistot • proteesit • lapset -25% LIHA-AUTO Pihtiputaan Tahkon Aukiolla TO 15.2. klo 14-16.30 Viljapossua etuselkä, kylki 5,50e/kg. Lapa 5,90 e /kg. Jauheliha 6,90 e /kg. Täyslihasäilyke 5 € /prk. Laakamäen Kotiliha, 0400-577 433 /Heikki. P.S. Joka toinen torstai. LEIPÄKAUPPIAS Pihtiputaan torilla pe 16.2. Terttu Kinnunen 040 510 2683 Torilla UUDELLEEN HAETTAVANA KÄRKITAPAHTUMIEN YHTEISMARKKINOINNIN AVUSTUS ke 14.3.2018 klo 15.00 mennessä Pihtiputaalla on erinomaisia ja laadukkaita tapahtumia hyvin monipuolisesti, ja jo viime vuonna aloitettu yhteistyö etenkin yhteismarkkinoinnin kannalta on koettu hyödylliseksi ja sen kehittämiseen löytyy kiinnostusta. Pihtiputaan kunta on myöntänyt 10 000 € määrärahan kärkitapahtumien yhteismarkkinointiin. ?Hae mukaan kärkitapahtumamarkkinointiin vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksesta tulee ilmetä suunnitellut markkinointitoimenpiteet, tapahtuman tunnettavuus, pääasiallinen sisältö, järjestäjä, arvioitu yleisömäärä sekä ajankohta. ?Kunta ei koordinoi yhteismarkkinoinnin toteuttamista, ainoastaan avustuksen jakamista. Avustuksen saaneet tapahtumat vastaavat itse yhteistyössä yhteismarkkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta. Mukaan voivat hakea yhteisöt, työryhmät sekä yksityiset toimijat. ?Aikaisemmin toimitetut hakemukset otetaan huomioon myös uudessa haussa. ?Palauta kirjallinen hakemus allekirjoitettuna kunnanhallitukselle os. Pihtiputaan kunta/kunnanhallitus, PL 36, 44801 Pihtipudas. Pihtiputaan kunta on saanut Maaseuturahastosta rahoituspäätöksen ”HARJUNTAKASESTA MAAILMANKARTALLE – Sydän-Suomen luontoreitistön kehittäminen” -esiselvityshankkeelle. Esiselvityksen päätavoitteena on selvittää keskeiset luontoreitteihin liittyvät kehittämistarpeet Pihtiputaan kunnassa. Paikkakunnan vaellusreittien käyttö on tarkoituksena saada tulevaisuudessa laadullisesti ja määrällisesti uudelle tasolle. Hankkeen yhteydessä selvitetään myös kuntalaisten ja kunnassa toimivien yritysten tarpeet alueen luontoreittien kehittämiseksi. Etsimme nyt hankkeeseen PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ kartoittamaan reittien kehittämistarvetta. Projektityöntekijälle tarjoamme viiden kuukauden määräaikaisen työsuhteen, alkaen sopimuksen mukaan joko 1.4.2018 tai 1.5.2018. ?Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu muun muassa reittien läpikäynti maastossa sekä kirjallisen raportin laatiminen kehittämistarpeista. Lisäksi projektityöntekijä vastaa hanketiedotuksesta sekä yleisötilaisuuksien järjestämisestä hankkeen tiimoilta. ?Haemme omatoimista ja kokenutta luonnossa liikkujaa. Kokemus vastaavista tehtävistä lasketaan eduksi. Edellytämme, että työhön valittava henkilö hallitsee toimistotyökalujen käytön ja omaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja hankeraportointiin. Työ edellyttää matkustamista ja oman auton käyttöä. ?Hakuaika päättyy ke 28.2.2018. ?Hakemukset ensisijaisesti Kuntarekryn kautta. Halutessasi voit toimittaa hakemuksen myös sähköisenä osoitteeseen pihtiputaan.kunta@pihtipudas.fi. ?Lisätiedot: kunnanjohtaja Ari Kinnunen, puh. 044 459 6806 tai ari.kinnunen@pihtipudas.fi KOKOUSKUTSU Kinnulan kunnanvaltuuston kokoukseen, joka pidetään valtuustosalissa torstaina 22.2.2018 klo 19.00. 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Korkotalletuksen tekeminen 4. Saatavien alaskirjaus 5. Valtuustoaloite Silkkiperäntien loppuosan kunnallistamisesta 6. Talouden seurantaraportti ajalle 1.1.–31.12.2017 7. Investointien seuranta ajalle 1.1.–31.12.2017 8. Saatavien alaskirjaus, FinnOrto 9. Hallintosäännön muutos 10. Muut asiat Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalolla 26.2.2018 klo 9.00–15.00. ?Kinnulassa 8.2.2018 Manu Toikkanen Valtuuston puheenjohtaja KINNULAN KUNTA JÄRJESTÄÄ KUNNAN YRITTÄJILLE TAPAAMISEN ti 20.2. klo 18.00 valtuustosalissa. Mukana ovat Kehitysyhtiö Witaksesta toimitusjohtaja Mirja Arkimaa ja matkailupäällikkö Jasmine Sepponen. Matkailuasioiden lisäksi käydään läpi ajankohtaisia asioita, kuten investointitukien hakemista ja teollisuusalueen kehittämistä. ?Kutsu on kaikille kunnan yrittäjille. ?Kahvitarjoilu. Kunnan puolesta Pekka Kanervio Kuljettajat HUOMIO! DIREKTIIVIPÄIVÄT PIHTIPUTAALLA la 24.2. ja su 25.2. Ilm. 0400 644 500 tai 040 911 2996
• 14. helmikuuta 2018 KOTISEUDUN SANOMAT 11 ASIANAJOTOIMISTO Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. Julkinen kaupanvahvistaja. Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9–10 kunnantalon ltk-huoneessa. Puh. 014-571 456, 0400-667 946, fax 014-571 455, eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi FYSIKAALINEN HOITOLAITOS fysikaalinen hoito hieronta FYSIOTERAPEUTTI Mari Pekkarinen puh. 050-461 6055 Kirkkotie 5, KINNULA HAMMASLÄÄKÄRI PYHÄSALMESSA • Jukka Tikanmäki • Tuomo Ilvesvuori Ajanvaraus 08-782 100 HAMPAANKOLO Pyhäsalmen hammashoitola Laguksentie 4 SEULOTUT SORAT ja MURSKEET Pyhäjärven Pitkältäkankaalta. Tenhusen Maansiirto ja Kuljetus Oy 040-743 9816 • 0400-581 315 Edustus Kinnulassa: Parlamentin kukka 050-329 9774 Kukkia, sidontaa Inter ora välitys Lahjatavaraa RAKENNUSLIIKE Mika Kumpulainen Oy • 040-573 3371 Myös rakennuskoneiden vuokrausta Pihtiputaalla LVI-ASIOISSA Puh. 014-562 089 Matti 0400-241 965 MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Ruukintie 1, Pihtipudas • putkiasennustyöt ja huollot • LVI-tarvikkeiden myynti • öljypoltinhuollot HAMMASPROTEESIT erikoishammasteknikko Jorma Pekkala Ollintie 25, Pyhäsalmi P. 040 700 0090 Homeja kosteusvauriokorjaukset Lämpökuvaukset • Kosteusmittaukset p. 040 580 8274 p. 0440 128 944 Keittiökalusteita Keittiökalusteita • automaalaus • kolarikorjaus • ruostesuojaus • vahinkotarkastukset • pesu ja vahaus • auton sisäpesu www.autopelti.com AUTOPELTI HÄKKINEN 040 -702 6777 JULKINEN KAUPANVAHVISTAJA Kivijärventie 1110 43900 KINNULA 0400 889 530 markku.toikkanen@kinnula.fi kauppakirjat lahjakirjat testamentit perukirjat Toimistopalvelut, kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot. Ammattitaidolla ja luottamuksella. 045-201 8104, www.aulisloukusa.fi SVT Talouspalvelut 040-161 5139 Korhosperäntie 30, Muurasjärvi Junganjärventie 7, Muurasjärvi Sähköasennukset ja tarvikemyynti Risto Korpi, Lauri Kinnunen • P. 0400-371 356 SÄHK ÖTYÖ T EL-Point Oy Yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien kumppani Vaihde (014) 577 6200 www.witas.? www.facebook.com/witasoy Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari • romuautot • maatalousromut ym. • arvometallit • akut • renkaat • vaihtolavapalvelu metalliromulle • rekisteristä poistot MAKSUTTA Metalliromun keräys p. 0400 534 406 / Tero HINAUSPALVELU 24h p. 0400 687 364 OSTAMME/NOUDAMME ROMURAUTAA PURKAAMO AUTO-OSIX OY Pihtipudas • www.auto-osix.fi 040 484 9255 / varaosat Keski-Suomen Oikeusaputoimisto Viitasaaren toimipaikka • Varatuomari Tuula Kiili Keskitie 10 (kaupungintalo), Viitasaari. Avoinna klo 9-15. Perjantaisin tarvittaessa Pihtiputaalla (kunnantoimisto) Ajanvaraus p. 029 566 0880. • Fysioterapia • Hieronta • Kuntoutuspalvelut www.kunnonsyke. Keskustie 14, Pihtipudas p. 040-149 4005 Anne Vuorenmaa-Huuskonen Joni-Pekka Puranen • Jari Pekkanen Isännöintipalvelut Kiinteistönvälitys Kokousja saunatilojen vuokraus Keskustie 14, Pihtipudas lkv@saaninkoski.fi 045 212 1331 Lue lisää meistä www.saaninkoski.fi Vuokrattavana rakennuskoneita! RAKENNUSURAKOINTI T:mi Jorma Toikkanen • 0400 244 705 jorma.toikkanen@co.inet.fi • putkityöt • tarvikemyynti • maalämpöpumput • ilmalämpöpumput • navetoiden putkityöt • astianpesukoneet • trailerija rakennustelinevuokraus 040-664 7787 kehaykkonen@gmail.com Putaanportintie 3, Pihtipudas • Määräaikaishuollot ja korjaukset • Katsastustarkastukset ja näyttö • Ilmastoinninhuollot ja korjaukset • Nelipyöräsuuntaukset • Vikakoodinluku ja vianmääritykset Mika 040-545 1959 Veikko 0400-607 733 www.haapa-line.com • 50+1TURISTIBUSSI • 16+1 LUXUSBUSSI • 8+1 TAKSI INVAVARUSTEIN • HENKILÖTAKSI • MYÖS PAARIKULJETUKSET Tilitoimisto juuri Sinun yritystäsi tai maatilaasi varten JP Tilipalvelu Oy Salmenrantatie 288, 44880 Muurasjärvi 040-867 4966 jp.tilipalvelu@gmail.com Pehkosenkuja 4, 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 0400-777 757 Julkinen kaupanvahvistaja JUKKA TAVASTSTJERNA 0400-317 119 • kauppakirjat • lahjakirjat • perukirjat • testamentit • edunvalvontavaltakirjat • metsätalouden veroilmoitukset JÄTEJA YMPÄRISTÖPALVELUT KOTITALOUKSILLE JA MÖKKILÄISILLE PIHTIPUTAALLA PIHTIPUTAALLA LISÄKSI: JÄTEKULJETUKSET LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET VIEMÄRIHUOLTO JA KUVAUKSET NOSTURIJA VAIHTOPALVELUT NOSTOKORIJA NOSTOTYÖT KONEJA PERÄVAUNUKULJETUKSET MAANRAKENNUSJA KAIVURITYÖT HYÖTYJÄTEASEMA METALLIROMUN NOUTO / VASTAANOTTO TARVIKEMYYNTI Pihtiputaan jätehuolto Oy Puh. 040 727 6781, 0400 645 653 Reisjärventie 215, Pihtipudas www.jatehuolto.net • Rakennuspeltityöt • Kattoturvatuotteet T:mi PK RAKENNUSPELTI puh. 040 541 3402 Pekka Kananen 045-273 3765 (to-pe) 040 502 9452 (ma-ke) • jalkojen perushoidot • ihoja kynsiongelmat • tutkimukset ym. • myös kotija laitoskäynnit! • klassinenja urheiluhieronta • intialainen päähieronta • koulutettu hieroja • Jalkaterapia Juha-Matti Konttinen Hierontapiste Anita Karvonen Elina Niemi 0400 570 553 Henna Mönttinen 0400 578 370 Fysioterapia, hieronta, akupunktio, lymfaterapia, erilaiset erikoiskäsittelyt ja ohjaukset. Kaikki hoidot myös ilman lääkärin lähetettä. A se m at ie 5 , P ih ti p u d as • w w w .t as m ah o it o. ? Lisätiedot ja varaukset: Uranetti Oy /Anne Heikkilä 045 871 5880 LOMAKOTI TUULENSUOJA LOMAKOTI TUULENSUOJA Hierontaa ja hemmoittelua juuri Sinulle! Koulutettu hieroja ja jäsenkorijaaja T v l ! www.mokkihaku.fi/ID14785 • majoitusta lomaan ym. Anne Heikkilä /Uranetti Oy 044 525 6428 Palolahdentie 11, Kärväsjärvi www.uranetti.? YLEISLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO LL Risto Laitila 040-716 5841 /Anne Korpela Asematie 12 terveyskeskus Pihtipudas • PERUKIRJOITUKSET • KAUPPAKIRJAT • TESTAMENTIT • AVIOEROT • PERINTÖASIAT • LAKIASIAPALVELUT • JULKINEN KAUPANVAHVISTAJA RSNotariaatti RAIMO SILTANEN p. 0400 547 257 Rupontie 2 Pihtipudas www.maaselanmaatalous.fi rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet ja varaosat Timo Saastamoinen • 040-557 3644, Timo Back • 040-725 7702 OSOITTEENMUUTOS! Kun osoitteesi muuttuu ILMOITA se myös meille p. 0207 931 620 Kotiseudun Sanomat Näin varmistat lehden perilletulon!
• 12 KOTISEUDUN SANOMAT 14. helmikuuta 2018 Urheilu Puh. 0207 931 620 Julkaisija: Pihtipudas-Seura ry Päätoimittaja Heikki Jämsén 0400-741 747 Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki -20% KEHYKSET ja KEHYSTYKSET (Tarjouksen aikana jätetyt työt) ajalla 1.–28.2. Seija Tiainen on valittu Kehittämisyhtiö Witaksen yrityskehittäjäksi. Hän aloittaa tehtävässä 5. maaliskuuta. Tiainen on koulutukseltaan tradenomi (AMK). Hän on toiminut palvelupäällikkönä Pihtiputaan Osuuspankissa, jossa yhtenä vastuualueena on ollut yritysja maatila-asiakkaat. Aikaisemmin Tiainen on toiminut mm. Keski-Suomen Osuuspankilla rahoitusneuvojana sekä Dextili Oy:llä kirjanpitäjänä. Tiainen on kotoisin Pihtiputaalta, jossa hän asuu myös tällä hetkellä. Tiainen kokee pienen paikkakunnan etuna sen, että ihmiset tuntevat toisensa ja tätä kautta on helppo luoda erilaisia sidosryhmiä. Nykyisessä työssään hän on päässyt seuraamaan läheltä Pihtiputaan yrityseläSeija Tiainen Witaksen yrityskehittäjäksi mää. Lähipiiri kuvailee Tiaista sosiaaliseksi ja ulospäin suuntautuvaksi persoonaksi, jolle perhe sekä ystävät näyttelevät suurta roolia. Ulkona liikkuminen ja harrastukset tuovat vastapainoa työlle. Seija Tiainen Inola ei enää Tuiskussa Toissa viikon Kotiseudun Sanomissa oli virheellistä tietoa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunnan Vuoden Urheiluteko -palkinnon saaneesta laukaalaisesta Inkki Inolasta. Toisin kuin jutussa luki, Inola ei edusta enää Pihtiputaan Tuiskua. www.keitelegroup.fi 10 KESÄTYÖNTEKIJÄÄ Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Keitele Groupin liikevaihto vuonna 2017 oli 237,2 miljoonaa euroa. Palveluksessamme on 450 puualan ammattilaista. Uudet tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Tuotamme vuodessa 830.000 m3 sahatavaraa ja 350.000 m3 jatkojalosteita. Haemme Keitele Timberille Haemme kesälomien tuurauksiin työntekijöitä kesälle 2018. Työ sijoittuu touko-syyskuu väliselle ajalle Keiteleen tuotantolaitoksillemme. Työtehtävät ovat erilaisia tehtäviä tuotannon parissa. Tehtävät eivät edellytä alan aikaisempaa kokemusta, mutta puualan koulutus ja tehdastyökokemus katsotaan hakijalle eduksi. Tehtäviin vaaditaan 18 vuoden ikä. Työ on kaksija kolmivuorotyötä. Hakemukset ja tiedustelut 31.3.2018 mennessä Jukka Lindsberg jukka.lindsberg@keitelegroup.fi tai p. 020 7469 200 / 040 765 3853. Asuntoja voi kysyä tarvittaessa Keiteleen kunnalta. Katso rekryvideot: www.keitelegroup.fi/tyopaikat Mietitkö aperuokintaa tilallesi? Tule kuulemaan kokemuksia! Vierailemme myös lihanautatilalla. Kokoontuminen Ullan ruokahuoltamolla os. Leppälänkyläntie 12, Kannonkoski Ilmoittautumiset 14.2. mennessä: anne-mari.malvisto@jamk.fi, tai 040 643 2946. Lihanautatilojen Apepäivä Kannonkoskella 20.2. klo 10-15 KESÄTÖITÄ PIHTIPUTAAN KOTISEUTUMUSEOLLA Pihtipudas-Seura hakee kahta pihtiputaalaista kielitaitoista nuorta museonhoitajaksi kesäksi 2018. Kirjalliset hakemukset viimeistään pe 16.3.2018: Pihtipudas-Seura ry / Hallitus, Keskustie 8, 44800 PIHTIPUDAS tai terttua.paananen@gmail.com Tiedustelut: Puheenjohtaja Juhani Krook p. 0400 691 003 tai sihteeri Terttu Paananen p. 0400 632 563 Pihtiputaan Tuisku sai neljä piirinmestaruutta Äänekoskella järjestetyissä piirinmestaruushiihdoissa. Kultaa toivat Oskari Paananen, Aleksi Siekkinen, Kalervo Pieksämäki sekä tyttöjen viestijoukkue 10-vuotiaiden sarjassa. P 8 v, 1 km: 1) Oskari Paananen Pihtiputaan Tuisku 5.32,9, 2) Matias Kallio Ski Jyväskylä + 35,6. T 8 v, 1 km: 1) Lumi-Kukka Saaranen Ski Jyväskylä 5.43,7, 2) Hertta Tikka Tuisku + 24,6, 3) Eerika Siekkinen Tuisku + 56,7. P 10 v, 2 km: 1) Aleksi Siekkinen Tuisku 8.29,2, 2) Aleksi Jalasaho Äänekosken Huima + 17,8. T 10 v, 2 km: 1) Martta Stenman Uuraisten Urheilijat 9.24,8... 5) Emma Hiironen Tuisku + 29,5, 6) Anniina Marin Tuisku + 1.26,7, 7) Adeliina Laitinen Tuisku + 2.13,0. P 12 v, 3 km: 1) Kalle Tossavainen Ski Jyväskylä 11.40,6... 7) Henri Hiironen Tuisku + 2.18,0. T 13 v, 3 km: 1) Lotta Salonen Kaipolan Vire 11.54,2... 3) Alisa Marin Tuisku + 3.04,9. T 14 v, 3 km: 1) Anniina Ström Ski Jyväskylä 11.56,4... 5) Roosa Marin Tuisku + 2.30,1. T 15 v, 5 km: 1) Sanni Räisänen Ski Jyväskylä 17.50,9... 7) Nita Rasi Tuisku + 3.13,4. Miehet 10 km: 1) VeliMatti Räisänen Jämsänkosken Ilves 28.22,3... 9) Janne Uusitalo Tuisku + 3.01,3... 14) Markus Mattola Tuisku + 5.20,2. M 45, 5 km: 1) Jari Kuhno Saarijärven Pullistus 15.25,0, 2) Pertti Huotari Tuisku + 26,9, 3) Tero Viik Huima + 37,7. M 70, 3 km: 1) Kalervo Pieksämäki Tuisku 12.41,2, 2) Hannu Hytönen Konneveden Urheilijat + 54,7. T 10 v, 3x2 km: 1) Tuisku (Emma Hiironen, Anniina Marin, Sanni Siekkinen) 16.44,3, 2) Ski Jyväskylä +19,3. P 12 v, 3x3 km: 1) Ski Jyväskylä 27.22,9, 2) Tuisku (Aapo Rasi, Aaro Tikka, Henri Hiironen) + 3.40,3. T 12 v, 3x3 km: 1) Jämsänkosken Ilves 29.56,2, 2) Tuisku (Ella Paananen, Helmi Viitala, Eerika Siekkinen) + 1.34,9. T 16 v, 3x3 km: 1) Ski Jyväskylä 24.35,1... 4) Tuisku (Nita Rasi, Tiisa Paukku, Roosa Marin) + 3.26,2. Tuiskulle neljä pm-kultaa Vain piste Rovaniemeltä LiigaPlokin tuliaisina Rovaniemeltä oli vain yksi sarjapiste, kun peliään viime aikoina roimasti parantanut WoVo vei voiton lentopallon naisten mestaruusliigan kamppailussa 3-2 (25-19, 2523, 14-25, 17-25, 16-14) Tahmean alun otteluun saanut LiigaPloki hävisi kaksi ensimmäistä erää, mutta voitti kolmannen ja neljännen selvästi. Viidenteen erään rovaniemeläiset saivat taas kovan vireen päälle ja veivät sen lukemin 16-14 ja ottivat heille elintärkeät kaksi sarjapistettä. Viidennessä erässä Ploki nousi 11-6 tappiotilanteesta vielä tasatilanteeseen 1212, mutta viisi torjuntaan lyöntiä oli liikaa ja WoVo pääsi juhlimaan ensimmäistä voittoaan tällä kaudella. Kun samaan aikaan LP Kangasala voitti kotonaan Nurmon Jymyn, LiigaPlokin saalistama sarjapiste pitää sen kahdeksan pisteen etumatkalla näihin joukkueisiin. LP Kangasalalla ja Nurmolla on jäljellä kolme ottelua, joissa on jaossa yhdeksän pistettä. Tällä matematiikalla LiigaPlokin viides sija runkosarjassa on käytännössä varma. LiigaPloki pelaa ensi viikonloppuna kauden viimeiset runkosarjan kotiottelunsa. Lauantaina Pihtipudassaliin saapuu LP Kangasala ja sunnuntaina Oriveden Ponnistus. HPK 13 5 1 3 59-26 50 LP Viesti 13 3 1 2 50-21 46 Kuusamo 12 2 4 4 51-33 44 OrPo 12 2 1 4 46-23 41 LiigaPloki 7 3 4 5 39-35 31 Jymy 5 2 4 10 33-49 23 Kangasala 6 1 3 11 32-48 23 Vampula 2 2 16 20-53 10 WoVo 1 3 15 14-56 5 Tuiskulaisten mitalijuhlaa Äänekosken piirinmestaruushiihdoissa. Kuva: Marko Hiironen Laskiaista Elämäjärvellä Elämäjärven kyläseura järjesti laskiaistapahtuman Mäntypirtillä. Osallistujia oli noin viisikymmentä. Yhdistysten johtokuntien välisen viestinhiihdon upeaan kiertopalkintoon sai ensimmäisen kiinnityksen Elämäjärven kyläseura. Hiihtotuloksia: Tytöt 6 v: 1) Elsa Kumpulainen. Tytöt 8 v: 1) Elsa Lokkila. Tytöt 10 v: 1) Reetta Lokkila. Pojat 4 v: 1) Santtu Siekkinen. Pojat 8 v: 1) Veikka Laitinen. Pojat 10 v: 1) Konsta Laitinen. Yhdistysten parisprinttiviesti: 1) Elämäjärven Kyläseura (Jari Siekkinen ja Jaana Kälkäjä), 2) Elämäjärven Erämiehet (Jarno Siekkinen ja Heikki Rasi).