PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI keskiviikkona 11. 8. 2021 puh. 0207 931 620 n:o 32 • 61. vsk www.kotiseudunsanomat.fi Tahkontuvalle rakentuu Kuhakota Valoa, vettä ja väriä Tuija Jämsénin taiteessa Korona vei Murron juoksut, mutta ulkoilutapahtuma onnistui irtonumero 2,00 e s. 12 s. 6 s. 12 Kylän muisti muutti vanhat tarinat tanssiksi Sivu 6
2 KOTISEUDUN SANOMAT 11. elokuuta 2021 ” Koulujen alkamisen huomaa aina viimeistään siitä, kun aamuisin ja iltapäivisin jalankulkijat kutistuvat huomattavasti aiempaa pienemmiksi. Käytös muuttuu vähän hoipertelevaksi ja poukkoilevaksi, ja joskus voi autoilija yllättyä tuon pienen kulkijan seuraavasta siirrosta. Saattaapa olla niinkin, että kulkija yllättyy itsekin. Varma tunnusmerkki on, että usein selässä keikkuva reppu on lähes yhtä suuri kuin kantaja. Uusia ekaluokkalaisiahan ne tietenkin ovat harjoittelemassa koulutietä, eikä kaikki säännöt ja ohjeet vielä pienillä tule selkäytimestä. Eikä välttämättä vähän vanhempienkaan liikennekäyttäytyminen ole kesäloman jälkeen ihan tuoreimmassa muistissa, vaikka rutinoituu toki ajan myötä. Lapset vasta harjoittelevat liikenteen pelisääntöjä. Liikenneturva teki lapsille kyselyn koulumatkoista, ja monet lapsista kokivat kävelyn tai pyöräilyn olevan mieluisin tapa tulla kouluun. Selvähän se, varsinkin jos samasta suunnasta kulkee myös kavereita samaa matkaa. Noista matkoista syntyy myös mukavia muistoja, ovathan ne ensimmäisiä itsenäisiä vastuita pienen koululaisen elämässä. Autoilijoiden käyttäytymiseen liittyen tuloksissa näkyi se maalaisjärki, joka aikuisilla ratin takana pitäisi olla Ykkösluokalle lähtevä lapsi saa monen vanhemman herkistymään. Uuden koulurepun kanssa otetaan valokuva ja sitten lähdetään kohti kouluta. Ekaluokalle mennään lähtökohtaisesti eskarista tuttujen kavereiden kanssa, joten vanhemmat jännittävät todennäköisesti tilannetta enemmän kuin itse koululaiset. Pyhäjärven Sanomat 4.8.21 Bingo V oi voi, ihminen on herkkä luulemaan kaikenlaista, ja yhä pahemmaksi se muuttuu, kun ihminen alkaa uskoa luulemansa todeksi. Näin on minulle käynyt. Onneksi vain tämän kerran, ehkä myös jokunen muu muistuu mieleen, mutta niitä ei lasketa. Ajoittain se pakottaa kuitenkin ajattelemaan, kannattaisiko ottaa asiasta selvää, ennen kuin ryhtyy vakavammin luulemaan. S e on tämä bingo. Tietämys aiheesta rajoittuu kouluaikaiseen omatekoiseen bingoruudukkoon, jossa tunnilla pelattiin erilaisilla opettajan usein toistuvilla sanoilla, maneereilla, karttakepin käytöllä ja muilla meitä kovasti huvittaneilla asioilla. Palkintoja tässä kisassa tuskin jaettiin, kunhan vain saatiin jännittää, kuinka pitkälle peli etenee, ennen kuin opettaja huomaa ja keskeyttää hyvän harrastuksen ennen aikojaan. Toinen bingotuttavuus sijoittui laivalle, jossa ylisukupolvinen pikkuälymystö pelasi karkkibingoa. Tässä jaettiin sentään palkintojakin. Ruudukot olivat sen verran yksinkertaisia, että osaamattomampikin bingoilija kykeni seuraamaan nuoremman polven ruksimista. Ja armollisiakin ne olivat, peli loppui vasta, kun kaikki pelin hakeneet saivat ruutunsa täyteen ja noutaa karkkiaskinsa naama leveässä hymyssä. Kumpikaan edellä mainituista bingokosketuksista ei vaatinut kovin korkeaa osaamista. Aikuisten oikeaan bingoon ei siis ole minkäänlaista näppituntumaa. T ässä päästäänkin siihen luulemiseen. Aivan kaikkia luulojeni sisältöjä en tässä ryhdy avaamaan, koska paitsi ettei kannata mahdollista typeryyttään revitellä pohjia myöten auki, ei kannata myöskään hankkia nykyistä suurempaa vihamieslaumaa. Laatulehti esitteli taannoin ansiokkaasti bingon saloja ja kertoi bingokansan iloitsevan päästessään jälleen pelaamaan. Luin artikkelia useampaan kertaan ja siinä matkan varrella hämmästelin ja kummastelin kerran jos toisenkin. Bingopalloileva herrahenkilö kertoi niin monimutkaisista bingoilun koukeroista, ettei asiaa tuntematon pysynyt mukana. Tässä tuli jälleen yksi luulo, eli olettamus, ettei toimittajalla olisi omasta takaa ollut bingoilun terminologia hallussa. Niin tai näin, vaikutti siltä, ettei pelaaminen olekaan aivan sitä, mitä olen sen kuvitellut olevan, vaan paljon koukeroisempaa ja jonkinmoista tietämystä, ehkä vahvaakin, vaativaa. Sivullinen Päivä täynnä tunnetta T oissa viikolla vietettiin minun ja Antin suurta päivää. Me menimme naimisiin. Juhlia edeltävä stressin ja jännityksen määrä oli valtava, sillä yhteen päivään sisältyy niin paljon. Me menimme kihloihin vuoden 2019 alussa, joten reilun kahden vuoden ajan odotettiin tuota yhtä päivää. Sitä, jolloin sanoisimme tahdon. Edellisen viikon ajan sääennustukset uhittelivat sadetta juhlapäivälle, mikä luonnollisesti lisäsi jo aiemminkin hyvin korkealla ollutta stressin määrää. Helteiden kuivattama luonto saikin perjantaina virkistystä ja valmistelut siirtyivät hetkeksi sisätiloihin. Itse juhlapäivä oli kuitenkin täydellisen aurinkoinen. Sopivan viileä niin, että jaksoi olla juhlatamineissa koko päivän, mutta oikein valoisa ja kaunis. H ääpäivä on täynnä rakkautta, mutta niin olivat myös edeltävät päivät. Häiden kaltainen monivaiheinen juhla vaatii paljon työtä, mutta missään vaiheessa ei tarvinnut pelätä, että hommia ei olisi saatu tehtyä, kun perhettä, sukulaisia ja ystäviä oli niin paljon apuna. Kukat, kattaukset, koristelut ja valot olivat lopulta täydellisesti. Vaikka totta kai tiedän, että elämässäni on paljon ihania ihmisiä, kaikki välittäminen ja huolenpito konkretisoitui muutamaan päivään niin voimakkaasti, että kyyneliltä ei tosiaankaan säästytty. K un hääjuhlan alussa istuimme omassa pöydässämme pappilan salissa rakkaat ihmiset ympärillämme ja iloinen puheensorina täytti tilan, oli onnellinen olo. Aurinko valaisi säteillään koristellut pöydät ja kaikki näytti niin kauniilta. Tuntui melkein epätodelliselta. Siinä se päivä oli. Odotettu, jännitetty, pelättykin. Ja kaikki meni niin hyvin. Ruokailut, puheet, laulut, monet kyyneleet, kahvit, kakut, yhteiskuvat, leikit, häävalssit ja tanssit menivät ohi yhdessä hujauksessa. Kolmen aikaan yöllä, kun olin tyhjentänyt hyvän tovin myös päivältä jäänyttä kuohuviinipulloa, alkoi nukuttaa niin että oli viimeisen tanssin aika ja täytyi kutsua taksi. Koto Hotellin sviitissä uni tuli pian. V aikka päivä meni nopeasti ohi, siitä jää iloa ja rakkautta muisteltavaksi vuosikausiksi. Ja uusi nimi. Nyt alkaa elämä rouva Lukkarisena. Hetken kestää totutella, mutta tässähän on loppuelämä aikaa. Krista Lukkarinen PÄÄSTÄ VEDETTYÄ VIIKON KUVA Turvallista koulumatkaa Pääkirjoitus 11. elokuuta 2021 Korppisella kesää viettävä Marjatta Ruuska lähetti kuvan kukkaloistosta terassilla. Lukijan kuvia voi lähettää osoitteisiin toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. luonnostaan. Lapset toivoivat autoilijoiden antavan tietä suojatiellä, hiljentävän vauhtia ja olevan selkeitä vuorovaikutustilanteissa. Myös kännykän käyttö ajaessa huolestutti lapsia. Pelko siitä, ettei aikuinen huomaakaan lasta esimerkiksi ylittämässä tietä, oli todellinen. Onko lähetetty sähköposti tai ajankohtainen tieto somen tapahtumista todella sen arvoista? Loppujen lopuksi me aikuiset olemme ne, jotka antavat nuoremmille mallin. ”Älä teen niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin mitä sanon” on hupaisena sanontanakin jo mennyt pois muodista.
11. elokuuta 2021 KOTISEUDUN SANOMAT 3 UUTISET Ensimmäinen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pihtiputaalle Pihtiputaan kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan ensimmäisen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman. Suunnitelmalla turvataan vedenhankinnalle tärkeät ja siihen soveltuvat pohjavesivarannot sekä estetään pohjaveden laadun heikkeneminen. Suunnitelmaa sovelletaan kunnan maankäytön suunnittelussa, viranomaiskäsittelyssä ja lupia myönnettäessä. Suunnitelman laati Ramboll Finland Oy. Pihtiputaalla on kuusitoista pohjavesialuetta. Kunta on teettänyt Ramboll Oy:llä lisätyönä pohjavesialueiden rajausmuutosesityksiä Muurasjärvellä Särkiharjun ja Rimmin pohjavesialueilla. Esitykset huomiodaan suunnitelmaa toteutettaessa. Uusi ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Pihtiputaalle Riihitiellä sijaitseva Riihikodon rivitalo on otettu Pihtiputaan varhaiskasvatuksen käyttöön. Riihikotoon perustettiin elokuun alussa kaksi kahdeksanpaikkaista ryhmäperhepäivähoitoryhmää. Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion investointiosaan 50 000 euron lisämäärärahan Riihikodon muutostöiden kattamiseksi. Tämän vuoden investointiohjelmassa ei ollut varauduttu ryhmäperhepäiväyksikön perustamiseen. Riihikotoon on siirretty lapsia Tenavatuvan ryhmäperhepäivähoidosta sekä Muksulan varahoitoryhmästä. Sivistystoimen toimialajohtaja Jutta Hartojoki kertoi valtuustossa, että Onnimannin päiväkoti ja Tenavatupa ovat täynnä ja kotona lapsia hoitavia perhepäivähoitajia on enää kaksi. Riihikodon tiloja Hartojoki kiitteli ihaniksi. Kunnanjohtaja Ari Kinnunen selitti, miksi tarvitaan lisää päivähoitopaikkoja, vaikka lasten määrä on vähentynyt Pihtiputaalla. Kinnunen kertoi, että perhepäivähoidon tarve on vähentynyt, mutta toisaalta yhä useampi perhe vie lapsensa päiväkotiin. Kotihoidon määrä on vastaavasti vähentynyt. Riihikodon rivitalo on alun perin ollut vammaispalvelujen käytössä ja viimeksi oppilasasuntolana. Talo oli kuitenkin tyhjänä koko talven koronan takia, ja siellä oli vain pari asukasta, joille löytyi uusi asunto varsin helposti. HANNA KANKAANPÄÄ Kinnulan uuden kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous nuijittiin läpi ripeässä tahdissa. Tunnustelujen tuloksena koottu nimilista esiteltiin kohta kerrallaan valtuustolle, joka hyväksyi ryhmien yhteisesti esittämän jaon. Vahvasti Keskustan johdolla rakentuneessa paikkajaossa tuli kuitenkin myös yllätyksiä, kun pitkään kuntapolitiikkaa tehneitä konkareita jäi pois keskeisiltä paikoilta. Paikkajako sujui päällisin puolin yhteistyössä, mutta ryhmien sisällä on hiljaista kuohuntaa. Paikat on kuitenkin jaettu pitkälti vaalitulosta kunnioittaen. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Manu Toikkanen, ja uutena valtuutettuna ensimmäistä kauttaan oleva Ilari Kinnunen valittiin varapuheenjohtajaksi. Kunnanhallituksen puheenjohtajajien toimikaudeksi päätettiin kaksi vuotta. Puheenjohtajuus säilyi Markku Toikkasella ja hänen varamiehenään ensimmäistä kauttaan aloittava Samuel Demarco. Kunnanhallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Esko Pelkonen, varalle Markku Ruuska. Uuden kunnanhallituksen jäseniä ovat Virpi Piispanen, (varalla Jaana Nykvist-Pekkarinen), Pirkko Kauppinen (Meiju Hakkarainen) ja Lasse Kröger (Juha Urpilainen). Erityisesti Urpilaisen jääminen kunnanhallituksen varajäseneksi oli odottamaton käänne, jota paikalla olleet SDP:n valtuutetut eivät halunneet tarkemmin kommentoida. Urpilainen oli itse ilmoittanut esteestä, eikä ollut paikalla kokouksessa. – Haluan kiittää ryhmiä hyvästä yhteistyöstä paikkoja jakaessa. Tässä hengessä on hyvä jatkaa. Haastan kaikki valtuutetut toimimaan virkamiesten tukena ja toimimaan Kinnulan Tuulivoimakaava vireillä Kinnulassa Kinnulan kunnanhallitus käynnisti tuulivoimayleiskaavan laatimisen Pekanrämeen hankealueelle. Myrsky Energia Oy jätti aloitteen kaavan laatimisesta Kinnulan länsiosaan Paljakantien varrelle. Alue sijoittuu lähimmillään 1,5 kilometrin etäisyydelle Perhon ja Kinnulan rajasta. Yritys suunnittelee korkeintaan kahdeksan tuulivoimalaitosyksikön rakentamista. Tuulivoimalat olisivat teholtaan 5-10 megawattia kuitenkin siten, että tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi alle 45 megawattia. Kaavoituksessa tarkasteltava lapojen pyyhkäisykorkeus on 300 metriä. Voimaloiden tarkempi lukumäärä, koko ja sijainti tarkentuvat suunnittelun edetessä. Alueelle sijoittuu muun muassa metsäyhtiöiden maa-alueita. Energia Oy on tehnyt maanvuokrasopimuksia lähes koko voimala-alueelta 85 prosentin kattavuudella. Viimeisten voimalapaikkojen neuvottelut ovat vielä käynnissä. parhaaksi, Markku Toikkanen lausui. Izoterms ja Saarensalmi puheenaiheina Pitkään viilattu putkitehtaan vuokrasopimus on viimeistä silausta vaille valmis. Uusi valtuusto pääsi vielä painamaan sormenjälkensä sopimukseen, kun kauden ensimmäisessä kokouksessa hyväksyttiin Putkitehtaan vuokrasopimuksen irtisanomisajaksi kuuden kuukauden sijaan kolme. – Olemme käyneet tiiviitä neuvotteluita ja tilanne näyttää nyt kokonaisuudessaan hyvältä, myös vuokrarästien osalta, kunnajohtaja Erkki Nikkilä kommentoi sopimusta. Kokouksessa käytiin myös periaatekeskustelua Saarenkylän alueen tonttien myynnistä, sillä pitkäaikainen markkinointi ei ole tuottanut alueen tonttikauppaan toivottua tulosta. Erilaisia konsteja on kokeiltu, esimerkiksi Witaksen hallinnoimassa hankkeessa alueelle on tehty mainosvideo. Tontteja on pyritty myymään myös ilman rakentamisvelvoitetta. Huutokaupat.comin kautta myytävänä ollut tontti päättyi 28 000 euron korkeimpaan huutoon, mikä on 12 000 euroa alle tavoitehinnan. Kunnanjohtaja herätteli valtuustoa pohtimaan, millä ehdoilla Saarensalmen tontteja jatkossa myydään. Kunnan taseessa tonttien arvo on lähellä tuhatta euroa, sillä aikanaan alueen kehittämiseen on saatu rahoitusta. Moni tuntui olevan sitä mieltä, että myymällä edullisemmin rakentamisvelvoitteella saadaan alueen kehittämiseen uutta potkua. Lasse Kröger oli eri mieltä. – Tontteja ei voida myydä pilkkahintaan, vaan on syytä kunnioittaa jo aiemmin tontin ostaneita. Lisäksi pitäisi huomioida myös alueen sisäosan tonttien myynti, eikä myydä rantoja alennuksella, hän totesi. Luottamuspaikat ja valitut edustajat: Kunnanvaltuusto Pj. Manu Toikkanen, vpj. Ilari Kinnunen Kunnanhallitus: pj. Markku Toikkanen (Samuel Demarco), vpj. Esko Pelkonen (Markku Ruuska), Virpi Piispanen (Jaana Nykvist-Pekkarinen), Pirkko Kauppinen (Meiju Hakkarainen), Lasse Kröger (Juha Urpilainen). Kunnanhallituksen alainen konserniohjaus, sisäinen valvonta ja riskienhallinnan jaosto: pj. Manu Toikkanen (Joonas Kinnunen), vpj. Ilari Kinnunen (Jari-Heikki Rauhala), kolme jäsentä ja heille varajäsenet jaostoon valitsee kunnanhallitus. Valtuuston vaalilautakunta: pj Joonas Kinnunen (Markku Toikkanen), Vpj Jari-Heikki Rauhala (Kalevi Kinnunen), Anitta Hakkarainen (Lassi Niinijärvi), Matleena Paananen (Lasse Kröger), Mikko Hämäläinen (Markku Ruuska). Tarkastuslautakunta: pj. Kalevi Kinnunen (Kari Taipale), vpj. Anitta Hakkarainen (Tuija Muhonen). Jäsenet: Marjatta Räihä (Jonna Aarrekangas), Arja Rekonen (Lassi Niinijärvi), Reijo Voutila (Olavi Tuikkanen). Keskusvaalilautakunta: pj. Ilpo Leppänen, vpj. Seija Paananen. Jäsenet: Juha Kiiskilä, Olli Linna, Virpi Pekkarinen. Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: Vappu Kinnunen, Maarit Piispanen, Heikki Dahlbacka, Jorma Timonen, Arja Urpilainen. Elinkeinolautakunta: pj. Markku Ruuska (Manu Toikkanen), vpj. Lassi Niinijärvi (Arto Hämäläinen), Ilpo Linna (Sirkka-Liisa Pelto-Arvo), Jenni Numminen (Kaija Lindholm), Iina Oikarinen (Arja Urpilainen). Sivistyslautakunta: pj. Joonas Kinnunen (Jarkko Rekonen), vpj. Samuel Demarco (Kalevi Kinnunen), Panu Puputti (Anna Vasalampi), Erika Kinnunen (Minna Itkonen), Matleena Paananen (Minna Pekkarinen). Tekninen lautakunta: pj Ilari Kinnunen (Ilpo Linna), Vpj Tapio Pekkarinen (Lassi Niinijärvi), Meiju Hakkarainen (Jonna Leppänen), Raili Laitinen (Arja Rekonen), Martti Sääksjärvi (Jarmo Piispanen). Viitasaaren kaupungin, sekä Kinnulan ja Pihtiputaan kuntien yhteisen perusturvalautakunnan jäsenet: Jari-Heikki Rauhala (Markku Ruuska), Sanna Piispanen (Arja Rekonen). Kansalaisopiston johtokunta: pj. Samuel Demarco (Joonas Kinnunen), Kalevi Kinnunen (Jari-Heikki Rauhala), Heidi Pyykkö (Olavi Tuikkanen), lisäksi kaksi jäsentä Lestijärven kunnasta. Viitasaaren alueen musiikkiopiston johtokunnan jäsen: Salla Puputti (Marjatta Räihä). Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen kuntayhtymän valtuuston jäsenet: Anitta Hakkarainen (Kalevi Kinnunen). Sydän-Suomen jätelautakunta: Marketta Rouvinen (Simo Hämäläinen). Keski-Suomen liiton edustajainkokouksen edustaja: Manu Toikkanen (Markku Toikkanen). Keski-Pohjanmaan liiton edustajainkokouksen edustaja: Esko Pelkonen (Ilari Kinnunen). Edustaja Viitasaaren kaupungin ympäristölautakuntaan: Ilpo Linna (Ilari Kinnunen). Kinnulan valtuustossa sopusointu Puheenjohtajat. Vasemmalta kunnanhallituksen vpj. Esko Pelkonen, valtuuston pj. Manu Toikkanen, kunnanhallituksen pj. Markku Toikkanen ja valtuuston vpj. Ilari Kinnunen.
4 KOTISEUDUN SANOMAT 11. elokuuta 2021 Unelmahöttöä. Ajelin rauhallisesti autolla kunnes poliisi pysäytti. Sanoivat että olin ajanut lievää ylinopeutta ja kysyivät mistä tällainen kiire johtui. Hetken mietittyä vastasin sen johtuvan ilmastonmuutoksesta sekä koronasta ja eikös niiden varjolla politiikot selittele tekemänsä hölmöydet. Hetken tuumailu ja toivotus hyvää turvallista matkaa. Ohisalolle ja muille ilmastofaneille, ostakaa 100 000 eurolla metsää. Elkää ikinä hakatko tai myykö puutavaraa, se on ekoteko. Silloin ei tarvitse isännöidä muitten metsissä. Euroopan unionin maissa kauan sitten oli valtavat metsät. Nyt voisivat aloittaa siellä metsien istutukset. Alvajärven teinit, te ette tunne sääntöjä kun pyöräilette keskellä maantietä ja ette osaa näyttää suuntamerkkiä, kun kääntyä aiotte. Oppi on menny hukkaan kuin vesi hanhen selästä. Niemenharjun lomalaisten tansseissa taisi olla henkilökuntakin ”lomalla”, kun paikat olivat iloisesti rempallaan! Vessojen lukitukset rikki, pöntön osia irti lattialla, miesten koppeja ei saanut lukkoon (olleet rikki jo vuosia), eikä vaan viitsitä korjata. Terassille ei päässyt haukkaamaan raitista ilmaa ja juomakin piti nauttia kapealla laudalla rappusissa. Eipä päässyt kaunis terassimaisema oikeuksiinsa. Vaatimaton oli nelostien varressa oleva mainoskin. Tuulikki ja Anttu Jos vaikka itsellenne otattekin kokeellisia koronarokotteita, älkää hyvät ihmiset sentään alaikäisiä lapsianne koekaniineiksi antako. THL:llä on jonossa yli 8000 rokotehaittailmoitusta odottamassa käsittelyä. Kannattaisi ottaa aikalisä. Huolestunut äiti Kiitos Sinulle kohtelias nuori, joka autoit tämän mummelin kadonneen puhelimet metsästyksessä perjantaina iltapäivällä. Ilman apuasi olisi puhelin hukkunut iäksi. Ota kantaa tekstiviestillä. Lähetä viesti numeroon 0400 741 747 Nimipäivät Nimipäivät Virnettä Virnettä viikkoon viikkoon Ajatellen Ajatellen Keskiviikko Sanna, Susanna Torstai Klaara Perjantai Jesse Lauantai Onerva, Kanerva Sunnuntai Marjatta, Marja, Jaana, Marjo, Marita, Marjut, Marianne, Maritta, Marjaana, Marjukka, Marianna Maanantai Aulis Tiistai Verneri – Ville, papukaija ei ole häkissä! Oletko nähnyt sitä? kysyi äiti huolestuneena. – En, mutta huomasin juuri, että kissa on alkanut puhua. On vain kaksi tapaa elää elämäsi. Toinen on se, ettei mikään ole ihme. Toinen se, että kaikki on ihmettä. Albert Einstein Kirjoitukset: toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Lukijalta Että semmosta Että semmosta Kolme viikkoa sitten julkaistusta 1930-luvun juhannusretken kuvasta tunnistettiin keskellä seisova pisin mies Erkki Tenhunen. Aiemmin kuvassa tiedettiin olevan Yrjö Kinnunen toisena oikealta. Miehet, kuula: 1) Matti Kahilainen Tuisku 14,84. Naiset, kuula: 1) Vilma Räsänen Viitasaaren Viesti 12,09, 2) Tiia Tirkkonen Keiteleen Kunto 11,61. Naiset, keihäs: 1) Laura Pesola Reisjärven Pilke 45,44, 2) Sanni Nokelainen Jyväskylän Kenttäurheilijat 43,69, 3) Sandra Laulumaa Oulaisten Huima 42,83. Pojat 9 v, kuula: 1) Elmeri Marin Tuisku 4,86. Pojat 9 v, keihäs: 1) Elmeri Marin 14,49. Tytöt 9 v, seiväs: 1) Eerika Hokajärvi ViiVi 120. Tytöt 9 v, kuula: 1) Eerika Hokajärvi 5,99, 2) Ella Vehniäinen ViiVi 4,35, 3) Lyyti Puttonen ViiVi 4,22. Tytöt 9 v, keihäs: 1) Eerika Hokajärvi 18,44, 2) Ella Vehniäinen 11,51, 3) Lyyti Puttonen 6,84. Tytöt 11 v, seiväs: 1) Hertta Tikka Tuisku 190. Tytöt 11 v, kuula: 1) Emilia Vehniäinen ViiVi 7,11, 2) Lotta Puttonen ViiVi 5,46. Tytöt 11 v, keihäs: 1) Emilia Vehniäinen 24,23, 2) Hertta Tikka 18,83, 3) Lotta Puttonen 11,94. Tytöt 13 v, seiväs: 1) Sanni Siekkinen Tuisku 210. Tytöt 13 v, kuula: 1) Emma Hiironen Tuisku 7,16. Tytöt 13 v, keihäs: 1) Sanni Siekkinen 27,69. Pojat 15 v, seiväs: 1) Aaro Tikka Tuisku 260. Tytöt 15 v, seiväs: 1) Eerika Siekkinen Tuisku 250. Tytöt 15 v, keihäs: 1) Eerika Siekkinen 37,19. Pihtiputaan Tuiskulla tuloskisat Helmi Jauhiaisen SM-kulta havisutti historian lehtiä Julkaisija: Pihtipudas-Seura ry Ilmestyy keskiviikkoisin Puh. 0207 931 620 Keskustie 8, 44800 Pihtipudas www.kotiseudunsanomat.fi Avoinna ma-pe klo 8.30–15.30 Kokonaislevikki 3 951 (LT 2019) TOIMITUS toimitus@kotiseudunsanomat.fi Päätoimittaja Hanna Kankaanpää puh. 0400-741 747 Reija Kärkkäinen puh. 0207 931 621 reija.karkkainen@kotiseudunsanomat.fi Ilmoitushinnat 1.1.2021 Tekstisivu 1,00 /pmm Tekstin jälkeen 0,94 /pmm Takasivu 1,03 /pmm Kuolinilmoitukset 1,00 /pmm Kiitosilmoitukset 20,16 (25 pmm) Hintoihin lisätään alv 24 % Ilmoitusten sisäänjättö Maanantaihin kello 10:een mennessä Puhelinvastaajaan tai tekstiviestillä ei voi jättää maksullisia ilmoituksia. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Tilaushinnat 1.1.2021 Kestotilaus 72 /vuosi Määräaikainen 12 kk 76 Pohjoismaat 12 kk 109 Hinnat sis. alv 10 % Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki hanna.kankaanpaa@ kotiseudunsanomat.fi Toimittaja Juha Kivinen puh. 0400-345 852 juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0207 931 620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi Anne Viander puh. 0207 931 620 anne.viander@kotiseudunsanomat.fi JUHA KIVINEN Kinnulalainen Helmi Jauhiainen jysäytti melkoisen pommin voittamalla keihäänheiton Suomen mestaruuden 14-15-vuotiaiden SM-kilpailuissa Kokkolassa perjantaina. Jauhiainen edustaa Reisjärven Pilkettä. Helmi Jauhiaisen voittotulos oli 47,86. Toiseksi sijoittuneen Lahden Ahkeran Jenni Väänäsen tulos jäi yli kahden metrin päähän. 14-vuotias Helmi Jauhiainen nousi hyvin harvinaiseen joukkoon, sillä Kinnulassa ei muisteta olleen tätä ennen kuin yksi yleisurheilun Suomen mestari. Hänkin on keihäänheittäjä, Elina Raatikainen. Kinnulan Kimmoja edustanut Elina Raatikainen sai kultaa 16-vuotiaiden SM-kisoissa Kankaanpäässä vuonna 1988. Samana vuonna Pihtiputaan Tuisku isännöi ainoan kerran nuorten SM-kisoja, ikäluokkana 20-vuotiaat. Raatikaisen voittotulos oli tuolloin 42,56. Mukana oli muun muassa myöhempi MMja EM-mitalisti Mikaela Ingberg, joka jäi neljänneksi tuloksella 41,78. Suomen mestaruuksiinkin tottunut Pihtiputaan Tuisku jäi mitaleitta nuorten SM-kisoissa. Lähimmäksi ylsivät keihäänheittäjät Tiisa Paukku ja Mico Kumpulainen, joiden sijoitus oli neljäs. Tiisa Paukku jäi SMpronssista vain 22 senttiä. 14-15-vuotiaiden SMkisat, Kokkola: T 14 v, keihäs: 1) Helmi Jauhiainen Reisjärven Pilke 47,86, 2) Jenni Väänänen Lahden Ahkera 45,74, 3) Sohvi Ylinen Alavuden Urheilijat 45,32. P 15 v, 100 m: 1) Topi Timonen Oulun Pyrintö 11,74... 6) Henri Hiironen Pihtiputaan Tuisku 12,29. P 15 v, 300 m: 1) Topi Timonen 36,36. Alkuerässä Henri Hiironen 40,18. P 15 v, keihäs: 1) Topi Parviainen Tuupovaaran Urheilijat 69,91... 4) Mico Kumpulainen Tuisku 57,00. 16-17-vuotiaiden SMkisat, Hyvinkää: N 17 v, keihäs: 1) Nanna Leivonen Jyväskylän Kenttäurheilijat 50,88... 4) Tiisa Paukku Tuisku 47,17.
11. elokuuta 2021 KOTISEUDUN SANOMAT 5 HANNA KANKAANPÄÄ Poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesä on tuonut synkkiä pilviä satonäkymien ylle. Viljasadon on arvioitu jäävän koko KeskiSuomessa aiempia vuosia heikommaksi. Loppukesän sateistakaan ei enää ole helpotusta, vaan pitkittyessään sateet voivat jopa viivästyttää sadonkorjuuta. Syysviljat ehtivät hyötyä alkukevään kosteudesta, ja niiden sadon odotetaan olevan hiukan kesäviljoja parempi. Tiloilla tilanne saattaa vaihdella paljon lohkojen välillä, ja jopa lohkojen sisällä on eroja. Sopivasti suojaisa, kostealla paikalla kasvanut vilja saattaa tuottaa hyvänkin sadon, mutta varsinkin aurinkoisilla hiekkamailla kuivuus näkyy. – Totta puhuen, ei nyt oikein hyvältä näytä. Kuivuus on vienyt viljat monin paikoin, ja hehtopainossa on menetetty paljon, talousja viljelyasiantuntija Reijo Kivisalmi ProAgriasta kertoo. Nurmirehun osalta ensimmäinen sato oli monilla viljelijöillä hyvä, mutta toiseen satoon on kuivuus vaikuttanut ja sato on jäänyt lähes olemattomaksi. Kolmannen sadon osalta Kivisalmen mukaan toivotaan parasta, vaikka kuivaa on ollut. – Osalla viljelijöistä toisen sadon lannoitteet ovat vielä sulamattomina maassa, mutta sade voisi vielä auttaa, hän kertoo. Hellekausi on aikaistanut viljojen valmistumistumista, ja puinnit on osin jo aloitettu, hieman tavallista aiemmin. Kivisalmi kertoo, että korsi ja tähkä on tänä kesänä lyhyttä. – Heinäkuun lopussa varsinkin kaurapellot olivat paikoin epätasaisesti valmistuneita. Vaikea sanoa mistä se johtuu, voi olla jälkiversontaakin, hän pohtii. Poikkeuksellisen aikaisin puimaan Kinnulassa Pauli Kinnusen ensimmäinen peltolohko puitiin ennätysaikaisin, heinäkuun 28. päivä. – En muista, että koskaan aiemmin olisi päästy puimaan näin aikaisin. Tähän lohkoon vaikutti hiekkamaa ja helle, kuivaa oli ja korsi jäi lyhyeksi. Viljan laatu sinänsä on hyvä, mutta jyvä on pientä, Kinnunen kertoo. Alkukesän sateet tulivat yhtenä ryöpsäyksenä, ja vaikka keväällä vettä seisoi pelloilla, Kinnusen tilalla päästiin pienillä vaurioilla. – Käsin kylvettiin jonkin verran lisää, kun pellot olivat niin märkiä, että traktorilla ei olisi pellolle ollut asiaa pitkään aikaan. Kinnusen tilalla on 36 hehtaaria nurmella, kuusi viljalla ja lisäksi 60 hehtaaria on metsää. Viljan osuus kokonaisalasta on pieni, ja sato syötetään omalle nuorkarjalle. Tarvittaessa viljatäydennystä ostetaan ulkopuolelta. Tilalla on neljäkymmentä lypsävää ja lähes saman verran nuorkarjaa, joista osa on liharotuisia. lypsylehmät ovat pääasiassa täysrehuruokinnalla, joten normaalina vuotena viljasato on omaan tarpeeseen riittävä. Säilörehusato on Kinnusen tilalla onnistunut hyvin, mutta siinäkin on sattumalla pelinsä. – Kolme satoa tulee tavallisestikin, mutta nyt päästiin keväällä aikaisin tekemään ensimmäinen. Sade sattui sopivasti lannoituksen päälle, ja nurmi lähti hyvin kasvuun. Heinäkuun puolivälissä tehtiin toinen sato ja näyttää siltä, että kolmaskin tulee vielä hyvin. Nyt saadut sateet vilkastuttavat kasvua, Kinnunen kertoo. – Säilörehu on meille tärkein, tehdään se itse alusta loppuun. Tänä kesänä on jouduttu ajamaan tuoretta eläimille enemmän, kun laitumet ovat olleet todella kuivia. Helle on vaikuttanut myös siten, että ympärivuorokautisen laiduntamisen sijasta karjaa on jouduttu ottamaan sisälle päiväksi viileämpiin tiloihin. Kyllä lehmäkin on osannut tuuletinta arvostaa näillä helteillä, Kinnunen kertoo. Kaikki tehdään omin voimin Pauli Kinnusella on menossa seitsemäs vuosi isäntänä sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Kulujen pitäminen kurissa on maitotilan elinehto. Kustannukset kasvavat, mutta maidon hinta pysyttelee samoissa lukemissa. Koneita huolletaan pitkälti omin voimin, ja hyvällä huollolla puimurikin on saavuttanut yli kolmenkymmenen vuoden iän ja edelleen toimii moitteettomasti. – Meillä on viljaa niin vähän, että kun se on pysynyt ehjänä ja hyvässä kunnossa, niin on omaan käyttöön riittävä. Tilanne voisi olla toinen, jos puitavaa alaa olisi enemmän, Kinnunen kertoo. – Hoidan navetan käytännössä kokonaan yksin, mutta tänä kesänä palkkasin veljeni meille töihin kiireajaksi. Lisäksi isä on ”renkinä”, kun asuu sopivasti lähellä. Kun itse tehdään lähes kaikki, niin tämä järjestely on mahdollistanut enemmän aikaa perheelle, Kinnunen kertoo. Kinnusten perheessä eletäänkin jännittäviä aikoja, sillä elokuun puintien lisäksi odotetaan uutta perheenlisäystä syntyväksi piakkoin. – Meillä on viisi lasta ja kuudes tulossa, joten kiirettä pitää, Kinnunen kertoo. ”Ennen ei ole heinäkuussa puitu” Seppo Kinnunen on apulaisena poikansa Pauli Kinnusen maatilalla. Kesä on hänenkin muistinsa mukaan ollut poikkeuksellinen, sillä puimaan on päässyt aiemmin vasta pitkästi elokuun puolella. Nurmirehusato on Kinnusilla onnistunut. – Pitää niittää ennen kuin näyttää tähkää, niin kasvu jatkuu hyvin. Lannoittamaan ehdittiin sopivasti ennen ainoaa sadetta, niin tämä sai hyvän alun, Kinnuset kertovat. Puttaan parhaimman lounaan syöt meillä! Puttaan parhaimman lounaan syöt meillä! Hyvää ruokahalua! Herkkupöytä joka päivä klo 11-19 Ravintola avoinna klo 8(9)-20 tilauksesta myöhempään (kokoukset, juhlat yms.) kunnanvirasto, Keskustie 9 p. 040 574 2599 Asematie 11 • p. 040 552 2701 Harjukatu 2 • p. 020 786 6370 Rupontie 1 • p. 014 562 663 Hyvää ruokahalua! To 12.8.: Nakkistroganoff (L,G) • Maissipaneroitua kalaa, tillimajoneesi (L) • Hernekeitto (M,G) Pe 13.8.: Helmen pannupihvi, sipuli-pekonikastike (L,G) • paistettua lohta ja tillihollandaise (L,G) • Nakkikeitto (M,G) La 14.8.: Riistakäristys (L,G) • Paahdettuja broilerin koipia sweet chili (M,G) Su 15.8.: Sitr.kirjolohikasvispaistos ja tillifraiche (L,G) • Mureaa possunniskaa ja pippurikastike (L,G) Ma 16.8.: Lasagne (VL) • Karjalanpaisti (M,G) • Kerm. lohikeitto (L,G) Ti 17.8.: Ahvenmureke ja sitr. hollandaisea (VL,G) • Pekoninakit (L,G) • Curry-kanakeitto (L,G) Ke 18.8.: Possupataa stroganoff (L,G) • Lihamakaroonilaatikko (L) • Lihakeitto (M,G) To 12.8.: Kanansiivet (L,G) • Jauhelihakastike (L,G) • Kuningatarkiisseli (M,L,G) Pe 13.8.: Tonnikalapasta (L) • Lihapullat (L,G) • Ananasrahka (L,G) La 14.8.: Täytetty lihamureke • Currykana (L,G) • Suklaamousse (L) Su 15.8.: Kinkkukiusaus (L,G) • Uunilohi (L,G) • Lemoncurdrahka (L,G) Ma 16.8.: Pannupihvi (L,G) • Barbequekana (L,G) • Vaniljarahka (L,G) Ti 17.8.: Makkarapihvi (L,G) • Savuporokiusaus (L,G) • Omena-kaurapaistos (L) Ke 18.8.: Kebabkiusaus (L,G) • Kana-pekonikastike (L,G) • Mangokiisseli (M,L,G) Putaanportintie 11•p.040 668 5017 Shell Pihtipudas Päivi Suomalaisen TAIDENÄYTTELY esillä elokuun loppuun Tervetuloa! Torstai 12.8. Kaalilaatikko (M,G) Perjantai 13.8. Kesäkeitto (L,G) Maanantai 16.8. Juusto-paprikakeitto (L,G) Tiistai 17.8. Kasvissosekeitto (L,G) Keskiviikko 18.8. Punainen lohikeitto (L,G) Joka päivä salaattibuffa Torstai 12.8. Kaalipata (L,M) Perjantai 13.8. Karjalanpaisti (L,G,M) Maanantai 16.8. Makkarakupit (L) Tiistai 17.8. Lihamureke (L,G) Keskiviikko 18.8. Paistettu kala (L) Vielä ehdit kirjoittaa Kotiseutulehti Pihtiputaan Joulu 2021 -lehteen! Aineistoa otetaan vastaan 31.8.2021 asti. Lähetä aineistosi reija.karkkainen@ pihtipudas-seura.fi tai os. Pihtipudas-Seura ry Keskustie 8 44800 Pihtipudas
6 11. elokuuta 2021 KOTISEUDUN SANOMAT Marjastajien ja muiden luonnossa liikkuvien on muistettava pysäköintisäännöt. Tieliikennelaki on voimassa myös yksityisteillä ja laki kieltää pysäköinnin taajamankin ulkopuolella niin, että se haittaa tai vaarantaa liikennettä. Näin mäennyppylän taakse tai tiukkoihin kurveihin ei saa pysäköidä. Kiellettyä on myös kiinteistöille pääsyn estävä pysäköinti. Näin ollen esimerkiksi pellolle johtavaa liittymää ei saa tukkia, jotta leikkuupuimuri ja muut työkoneet pääsevät tekemään työtään. Nykyaikaiset maatalouskoneet ovat kasvaneet niin suuriksi, että usein ne tarvitsevat tien koko leveyden kulkeakseen, eikä liittymiin voi lainkaan pysäköidä henkilöautoja. Yksityisteillä liikkuu myös puutavaraautoja ja metsäkoneiden kuljetusautoja läpi vuoden kaikkina vuorokauden aikoina. Yksikin väärin pysäköity auto saattaa aiheuttaa tuntien viivästyksen. Tilapäinen pysäköinti yksityistien varteen on sallittua, jos sen voi tehdä muuta liikennettä estämättä eikä se vaaranna liikenteen turvallisuutta. Huomaavaista voisi olla jättää tuulilasille puhelinnumero, josta autoilijan tarvittaessa tavoittaa. Puutavarayhdistelmien kuljettajat toimivat yleisesti näin ja jättävät puhelinnumeronsa varoituskolmioon näkyville. Liikenne on yhteispeliä ja tämä pätee myös yksityisteillä liikkumiseen. Mikäli pysäköinnin kanssa on toistuvia ongelmia, niin tiekunnilla on aina mahdollisuus ryhtyä toimiin asianmukaisten liikennemerkkien tai jopa puomien asettamiseksi. Suomen Tieyhdistys Muista yksityisteiden pysäköintietiketti marjastusja metsästyskaudella Elokuisten iltojen pimentyessä saamme vielä elää hetken koronakesän muistoissa, kun Hannakaisa Nyrönen ja Kalle Kinnunen laulavat meille Merikannon ym. iki-ihania kesäisiä sävelmiä Pihtiputaan Seurakuntakeskuksessa Sallilassa ensi viikon perjantaina 20. elokuuta kello 18. Molemmat laulajat ovat paikkakunnalla ennestään tuttuja lukuisista esiintymisistään vuosien kuluessa. Kalle Kinnunen toimi aikoinaan monena kesänä Pihtiputaan Kulttuuripäivien laulunopettajana. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Keski-Suomen konservatorion laulunlehtorina. Hannakaisa Nyrönen on kotoisin Viitasaarelta ja edennyt viime vuosina aimoharppauksin kotimaisten dramaattisten sopraanojen kärkikaartiin. Hän on osallistunut menestyksekkäästi lukuiKesäisiä lauluja elokuun illassa siin kotimaisiin laulukilpailuihin, mm. kansallisen Merikanto-kilpailun voitto vuonna 2015 Mäntyharjulla. Kirkkain saavutus hänellä on toistaiseksi kansainvälisen Elizabeth Connell -laulukilpailun voitto vuonna 2019 Australian Sydneyssä. Tähän dramaattisille sopraanoille tarkoitettuun kilpailuun osallistui 80 laulajaa 29 maasta. Finaaliin selviytyi Hannakaisan lisäksi laulajat Venäjältä, Yhdysvalloista, Australiasta ja Serbiasta. Viime syksynä Hannakaisa debytoi Suomen Kansallisoopperassa. Pianistina toimii niin ikään meille lukuisista esiintymisistään täällä kotipitäjässään tuttu Annaleena Porttikivi. Hän toimii nykyisin Meri-Lapin musiikkiopiston pianonsoiton opettajana. J.L. HANNA KANKAANPÄÄ Kylän muisti on sen ihmisissä ja arkkitehtuurissa. Paikoissa, jotka ovat olleet kylän tapahtumien näyttämönä niin kauan, kuin kylä on ollut. Nykytanssia ei se näyttämö ole ennen tätä kesää nähnyt, mutta niin kuin ennenkin, Muurasjärven kylänraitti ja sen ihmiset ottivat uudet tuulet vastaan vakavasti ihastellen. Kylän muisti on teos, joka on raikas tuulahdus kesän tapahtumien kirjoon. Erillisistä kohtauksista muodostunut kokonaisuus kuljettaa katsojan läpi kylän ihmisistä kummunneista muistoista, jotka tanssin koreografiaksi ja kokonaisuudeksi ovat koonneet sisarukset Kirsi Nuutinen ja Elisa Keisanen. Teosta rytmittäneen musiikin suunnittelussa on ollut mukana myös Helena Lehmuskero. Tanssi ei ole muurasjärvisille uusi asia, sillä onhan Harjulinnalla pitkät perinteet tanssikansan pyörittäjänä. Ensimmäisiä oppejaan sieltä ovat saaneet myös monet teoksen esiintyjistä. Kaikki heistä ovat entisiä tai nykyisiä muurasjärvisiä. Teoksessa esiintyivät Sylvi Hytönen, Arja Drexler, Sirpa Jauhiainen, Kirsi Järveläinen, Anita HANNA KANKAANPÄÄ Ilosjoen kyläseuran tämän kesän voimanponnistus on yhtä aikaa tarpeesta lähtenyt käytännön rakennus ja erikoinen taideteos. Tahkon tuvan pihapiiriin nouseva tummanpuhuva rakennus on kohtaamispaikka, kota ja laavu samassa paketissa. Erikoisen rakennuksesta tekee sen kuhaa muistuttava arkkitehtuuri, joka on ideasta toteutukseen asti täysin kyläläisten käsialaa. – Idea lähti kylän naisten kokoontumisesta. Pelkän taideteoksen lisäksi haluttiin tehdä jotain käytännöllistä. Ajatus syttyi ja jalostui vähitellen, erilaisista yhteisötaideteoksista tunnettu Jaana Bombin kertoo. Esiin haluttiin tuoda kylän identiteettiä ja perinteitä. Metsästys ja kalastus ovat tärkeitä ja luonnon läheisyys tärkeä osa ihmisten elämää, ja ne näkyvät myös Kuhakodaksi nimetyssä rakennuksessa. Rakentajien kädenjälki näkyy Ensimmäinen luonnos oli valmiina pian kokoontumisen jälkeen, eikä Hilkka Räisänen laskenut tunteja askarrellessaan pienoismallia tulevasta rakennuksesta talven aikana. Kodan epätavanomainen muoto oli haaste, mutta kun Martti Junnikka tarjosi suunnitteluapua ja teki piirustukset, saatiin suunnitelmasta toteuttamiskelpoinen. – Olihan se aika haastavaa, vaikka työn puolesta piirtäminen on tuttua. Vastaavaa soikeahkoa ja suippoa muotoa ei ole aiemmin tullut tehtyä, Junnikka kertoo. Piirustukset ja 3D mallinnus kuitenkin selvensivät ajatusta, ja kyläyhdistyksen kokouksen osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että tämä rakennetaan. Kodan tumma ulkoasu on toteutettu palahuovalla, joka muistuttaa kuhan suomuja. Muoto ja evä on helppo hahmottaa, ja harkittuja yksityiskohtia on sijoiteltu eri puolille rakennusta. Valosydän korkealla katossa on sekin mielenkiintoinen kiinnekohta katseelle. Käytännöllinen, mutta myös kaunis, niin kuin taideteoksen kuuluukin olla. – Suunnitelma on elänyt rakentaessa, ja tiettyjä asioita on pitänyt laittaa käytännön sanelemana. Rakentajat ovat saaneet jättää oman kädenjälkensä, Räisänen kertoo. Toteuttamiseen rahoitusta Wiisarilta Rahoitusta kodan rakentamiseen saatiin Leader Wiisarilta. Kokonaisbudjetti on 25000 euroa, josta puolet, Kuhakota on Ilosjoen yhteinen taidonnäyte Kantola, Sinikka Keisanen, Paula Kivinen, Hertta Lokkila, Auli Tuominen, Tiina Turpeinen ja Sari VirkkalaTurpeinen. Pukusuunnittelusta vastasi Siiri Ahonen. Kyläyhdistyksen aloitteesta lähtenyt ideointi on ammattilaisten käsissä Ilosjoelle rakennettavan Kuhakodan talkoissa on ollut väkeä parhaimmillaan lähes kaksikymmentä henkeä. – Vaarana on, että tämä valmistuu ennen aikojaan, talkoolaiset ilakoivat. Vanhoja muistoja nykytanssin keinoin Erillisistä kohtauksista koostuva Kylän muisti -teos oli mielenkiintoinen ja upeasti toteutettu. Pieni sadekaan ei haitannut sen enempää tanssijoita kuin katsojiakaan.
11. elokuuta 2021 7 KOTISEUDUN SANOMAT tuottanut varsin mielenkiintoisen lopputuloksen, joka kyllä kannattaa käydä katsomassa. Nykytanssin keinoin on onnistuttu tuomaan katsojille näkyväksi paikkojen ja ihmisten vahvat siteet ja juuret, yhteisöllisyys ja talkoohenki. Sukupolvet limittyvät toisiinsa, ja teoksen nuorimmat esiintyjät Sylvi Hytönen ja Hertta Lokkila tuovat vakavien kohtausten rinnalle iloista kepeyttä ja heleyttä. Nuorissa tytöissä on myös yllättävän paljon ilmaisuvoimaa ja rohkeutta, joka ehdottomasti antaa esitykselle lisämaustetta. Mausteena matkassa on myös taidokas äänisuunnittelu, ja sen erilaiset elementit. Kyläläisiltä kerätyistä muistelmista mukana on katkelmia, jotka vievät takaisin menneisiin aikoihin, ja saavat aikaan hyväntahtoista naurua. Ja kylmiä väreitä. Kuten tanssiteokset aina, tämäkin jättää katsojalle tilaa tulkita tapahtumia. Tarina ei ole yhtenäinen, eikä sen ole tarkoituskaan olla. Kohtaukset luovat ikkunoita muurasjärveläiseen sielunmaisemaan, jossa kaikki ei aina ole ollut pelkästään hyvää ja helppoa. Toisaalta kylällä on vahva yhdessä tekemisen kulttuuri, jonka tanssijat onnistuvat välittämään katsojille. Teos ei ole liian siloiteltu, vaan siinä on vahvaa elämisen makua ja sopivaa rosoisuutta, joka innosti ensiesityksessä yleisön mukaan muistelemaan. Parhaimmillaan se myös vahvistaa kylän omaa identiteettiä itsenäisenä yhteisönä Pihtiputaan ja Reisjärven välillä. – Ensisijainen tunnelma on kiitollisuus siitä, että tanssijat ovat antaneet meille niin paljon ja heittäytyneet täydellä sydämellä mukaan tekemiseen, Elisa Keisanen totesi tuoreeltaan ensiesityksen jälkeen. Vaikka hän on pitkälti ollut etäyhteyksien varassa Barcelonassa koronarajoitusten vuoksi, yhteiset keskustelut ja esityksen hiominen on vahvistanut suhdetta tanssijoihin ja Muurasjärveen. Lapsuusmuistoissa Keisasen kauppa on ollut tuttu paikka. – Kun tulin tänne, tuntui kuin olisin ollut täällä jo pidempään, hän kertoo. Muurasjärven Tanssiva Elokuu jatkuu viikonlopun mittaisella tanssileirillä 20.22. elokuuta. Sitä ennen voi ohjelmaan tupsahtaa myös erilaisia pienempiä pop up -tapahtumia, joista ilmoitetaan lyhyellä varoitusajalla tapahtuman Facebooksivulla. sarilta. Kokonaisbudjetti on 25000 euroa, josta puolet, 12 500 euroa saatiin tukea. Loppuosa on yhdistyksen omarahoitusosuutta, josta iso osa voidaan kuitata talkootyöllä. Talkootunteja on kertynyt yli 600, ja ahkeria tekijöitä on talkoissa ollut sankoin joukoin. Jos tekemistä ei juuri sillä hetkellä olekaan ollut, on kuitenkin ollut yhdessä mukava kahvihetki. Kahvittelusta onkin muodostunut tärkeä osa talkoita, ja siihen voi ihan jokainen osallistua. – On hienoa, että tästä on tullut kylän yhteinen projekti, jota tullaan katsomaan ja jonka tekemisessä halutaan olla mukana, Hilkka Räisänen kertoo. – Kuhakota on suunnitelman mukaan valmis lokakuun loppuun mennessä, mutta vaarana on, että se valmistuu jo aiemmin. Talkoohenki on ollut hyvä, ja parhaimmillaan rakennustyömaalla on pakertanut liki parikymmentä talkoolaista samaan aikaan, talkoolaiset kertovat. – Projektin ytimessä on ollut kyläyhteisön taidot ja halu tehdä yhdessä. Ilman taitavia tekijöitä tämän kaltaisen projektin toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista. Nyt syntyy ainutlaatuista, uutta arkkitehtuuria. Tunnen ääretöntä arvostusta näitä taitavia tekijöiKuhakota on Ilosjoen yhteinen taidonnäyte HANNA KANKAANPÄÄ Pihtiputaan lukiossa aloittaa tänään syksynä poikkeuksellisen pieni ryhmä ekaluokkalaisia. Uusia opiskelijoita on nyt vain 20, kun aiempina vuosina on totuttu huomattavasti isompiin ryhmiin. Johtopäätöksiä syistä ja seurauksista ei ole helppoa vetää, lukion rehtori Markku Piippo kertoo. Samaan aikaan lukion toimintaan vaikuttavat oppivelvollisuusiän nosto, maksuttoman toisen asteen alkaminen, uusi opetussuunnitelma ja vielä koronaan liittyvät varotoimet, joiden osalta Pihtiputaalla käytännössä jatketaan siitä, mihin keväällä jäätiin. Jatkuva valmius tehdä muutoksia lyhyellä varoajalla, sekä suunnitella varsinaisen opetuksen lisäksi myös varasuunnitelma nopean käänteen varalle, on kuormittanut opettajia jo vuoden ajan. Hyvällä suunnittelulla ja varotoimilla tähdätään siihen, ettei etäopetukseen tarvitsisi talven aikana siirtyä. Uudessa opetussuunnitelmassa sisältöihin tulee lisää monipuolisuutta, ja sekä yritysten, että korkeakoulujen kanssa kannustetaan lisäämään yhteistyötä. Työ on vielä aluillaan, ja Piippo muistuttaa, että Pihtiputaalla vastaavaa yhteistyötä on tehty jo ennen uutta opetussuunnitelmaa. Syksyn myötä tilanne selkiytyy, kun suunnitelmia saadaan toteuttamisvalmiiksi ja päästään soveltamaan käytäntöön. Toisen asteen maksuttomuus tuli niin nopealla aikataululla, että Piipon mukaan on vaikea sanoa, miten kotitaloudet sen lopulta ymmärsivät. Markkinointia lukiossa tehtiin ennen yhteishalkua eri tavoin, mutta jälkikäteen ajatellen merkittävä puutos oli nuorten ja vanhempien yhteisen jatkoopintoillan puuttuminen livenä. Etäyhteydellä tunnelma ei ole samanlainen, ja monet tärkeät kysymykset saattavat jäädä kysymättä. – Aika näyttää miten tilanne etenee, ja muutaman viikon päästä nähdään, tuleeko esimerkiksi muualle opiskelemaan lähteneitä takaisin omalle paikkakunnalle. Nyt tämä on vielä kaikki uutta, Piippo toteaa. Liikkuvia osia nyt niin paljon, että ehkä vasta muutaman viikon päästä voidaan analysoida tilannetta paremmin. On kuitenkin muistettava, etteivät kaikki ikäluokatkaan ole keskenään samanlaisia. Vaihtelua on oppilasmäärissä ollut ennenkin, eikä yhden vuoden notkahdus vielä tuo muutoksia koulun arkeen. Toki pidempään jatkuessaan oppilasmäärien pieneneminen on huolestuttava trendi. Poikkeuksellisen pieni aloittavien opiskelijoiden määrä ei kuitenkaan vielä uhkaa Pihtiputaan lukion erikoistumislinjoja. – Tietysti taloudellinen järki pitää päätöksenteossa olla mukana, mutta erikoislinjat pitivät vielä pintansa. Odotetusti lentopallolinja on edelleen suosituin, Piippo kertoo. – On vaikea sanoa, mikä nykytilanteessa vaikuttaa meihin eniten. Muutoksia on nyt paljon, mutta periaatteessa jatketaan siitä mihin keväällä jäätiin. Jokainen näistä asioista on jo yksittäinkin iso muuttuja, ja kun kaikki tapahtuu yhtä aikaa, voisi luonnehtia, että turbulenssia on, Piippo pohtii. – Kuntaliiton asiantuntijan mukaan maksuton toinen aiheuttaa kaupungeissa liikettä reuna-alueiden ja keskustojen välillä. Kun kehyskunnista tullaan keskustan lukioihin paremmilla keskiarvoilla, hakeutuu osa opiskelijoista vastaavasti kehyskuntien lukioihin. Näin Kela maksaa koulukuljetukset kahteen suuntaan. Meillä tilanne ei ole ihan sama, mutta tämä kertoo siitä, miten tilanne voi kääntyä nurinkuriseksi, Piippo kertoo. Uudistettuihin tiloihin Kinnulassa sivistysjohtaja ja rehtori Minerva Rannila ottaa tulevan lukuvuoden vastaan rauhallisesti. – Meillähän on kaikki ollut käytännössä maksutonta jo vuosia, joten sen suhteen ei ole oleellisesti eroa aiempaan, hän kertoo. Kinnulassa aloittaa tänä syksynä yhdeksän uutta opiskelijaa, joista yksi on Kivijärveltä. Tilanne on tavanomainen, sillä aiemminkin opiskelijoita on ollut naapurikunnista. Kaikkiaan lukiolaisia Kinnulassa on 27. – Pienen lukion haitoista puhutaan opiskelijoiden keskuudessa paljon, mutta moni opiskelupaikkaa pohtiva huomaa vasta kysyttäessä miettiä millaisisa etuja pienellä lukiolla on. Opiskelijat pääsevät parempiin tuloksiin, kun opettajilla on aikaa enemmän ja pieni yhteisö tukee oppimista. Kelkasta ei pääse tippumaan. Lopputuloksissa se tarkoittaa sitä, että opiskelijat saavat omaan tasoonsa nähden parempia tuloksia, Rannila kertoo. Uusi opetussuunnitelma rantautuu Kinnulaan vähitellen. Haastetta muutoksiin tuo se, että samoja opettajia työskentelee alakoulusta lukioon, joten esimerkiksi lukujärjestykset on saatava täsmäämään. – Kinnulassa on käytössä perinteisiä valtakunnallisia linjoja noudatteleva opetus. Kansainvälisyyttä lisätään, mutta yritysja korkeakouluyhteistyötä on tehty jo aiemmin, ja sitä jatketaan ja jopa lisätään. Tänä vuonna opiskelijat pääsevät esimerkiksi mukaan joulunavaustapahtuman suunnitteluun yrittäjien kanssa, Rannila kertoo ja jatkaa, että opetussuunnitelma on kuin jatkuvasti muuttuva työkirja. Ensimmäisen vuoden jälkeen nähdään, mihin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Uusi lukuvuosi aloitetaan uudistetuissa tiloissa. Viime kevään pressuhallitunnelma on enää muisto menneestä, sillä valtuustosalin sisustamisen lisäksi aulaan saapuivat maanantaina opiskelijoiden suunnittelemat matot ja itse valitut sohvat. Lisäksi valtuustosali on nuorten käytössä. – Nyt tilat ovat paljon käyttökelpoisemmat kuin aiemmin, Rannila kertoo. – On kiva uudistaa ja kehittää, kun nuoret ovat fiksuja, eivätkä riko paikkoja. Roskat menevät roskiin ja ylipäätään nuorilla on hyvät käytöstavat. Se lisää kaikkien viihtyvyyttä. Maksuton lukio ei aiheuta suuria muutoksia Ilosjoelle rakennettavan Kuhakodan talkoissa on ollut väkeä parhaimmillaan lähes kaksikymmentä henkeä. – Vaarana on, että tämä valmistuu ennen aikojaan, talkoolaiset ilakoivat. Vanhoja muistoja nykytanssin keinoin Kinnulassa opiskelijat saivat valita aulaan uuden sisustuksen. Hyvältä näyttää, Minerva Rannila arvioi. Erillisistä kohtauksista koostuva Kylän muisti -teos oli mielenkiintoinen ja upeasti toteutettu. Pieni sadekaan ei haitannut sen enempää tanssijoita kuin katsojiakaan.
8 KOTISEUDUN SANOMAT 11. elokuuta 2021 Rakkaamme, Isi, Pappa, Isopappa Veikko Albert SUVANTO s. 20. 4. 1930 k. 29. 7. 2021 Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään, silti teidän olen, lähellenne jään. Tallentakaa menneen parhaat muistot, muiden olla antakaa kuin ennen voimissani te minut muistakaa. Lämmöllä muistaen ja kiittäen Tuulikki ja Pauli Toimi ja Päivi Unto Teijo Satu ja Jouko Jouni ja Eija Ismo ja Sari lastenlapset ja lastenlastenlapset muut sukulaiset ja ystävät Rakas puoliso, äiti ja mummu Margit Hannele KINNUNEN o.s. Flink s. 8. 5. 1965 Pyhäjoki k. 2. 7. 2021 Sairaala Nova Sun muistos kallis ainiaan jää kauniina mieliimme loistamaan, vaikk’ sydämes kultainen väsyi pois, emme hyvyyttäs, lämpöäs unhoittaa voi. Rakkaudella kaivaten Olli-Erkki Petri, Jonna ja Senni Oona ja Olli äiti sisarukset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitetaan la 14.8.2021 klo 14.00 Pihtiputaan kirkossa. Muistotilaisuus läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos Sopukan ja Pihtiputaan terveyskeskuksen henkilökunnalle isämme hyvästä hoidosta. Siunaus on toimitettu 24.7. läheisten ja ystävien läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Pihtiputaan Pihtiputaan helluntaiseurakunta helluntaiseurakunta Muurasjärveläinen Pirkko Honkanen o.s. Tullila ja sieviläinen Olavi Honkanen ovat asuneet Ruotsissa 61 vuotta. Kaikki kesät he ovat viettäneet Suomessa, mökillä Vuohtojärven rannalla. Timanttihäitä vietetään 13.8. Jälkikasvu onnittelee SUNNUNTAIKSI Seurakunnan kotisivut: www. vapaus.fi Sähköposti: vanhimmisto@vapaus.fi Pihtiputaan seurakunta Pihtiputaan seurakunta Seurakunnan kotisivut: www.pihtiputaanseurakunta.fi Kirkkoherranviraston ja taloustoimiston osoite: Sallilantie 4. Avoinna ma, ti, ke klo 9-12. Vt. kirkkoherra Jukka Kemppainen 044 784 4422, seurakuntapastori Tuomas Hurme 0400-931 986, kanttori Pertti Ruotanen 040-520 3388, toimistosihteeri Armi Siekkinen 044 784 4421. Talouspäällikkö Anna-Maija Ojala puh. 044 784 4420. Diakoniatyö: Maarit Vesterinen 040-765 2453. Nuorisotyö: Maria Pirttinen 044 784 4425 Päiväkerho: Katja Kokkonen 040841 5626. Seurakuntamestari: Mirjami Huttunen 0400-915 398. Vapaapäivät ma ja ti. Kinnulan seurakunta Kinnulan seurakunta Seurakunnan kotisivut: www. kinnulanseurakunta.fi Sähköposti: kinnulan.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto auki ma-ti 10-14 ja ke 1012. Talouspäällikkö Sinikka Niemonen 040-669 1996, vt. kirkkoherra Jukka Kemppainen 044 784 4422 , seurakuntapastori Johanna Piirola 040-734 0088, kanttori Martti Hertteli 040-352 5524. Diakoniatyöntekijä Minna Ventilä 040 352 7757. Seurakuntamestari Esko Lindholm lomalla 30.6.-15.8. sijaisena Kalevi Kinnunen 0400 758 886. Onnen löytäminen Meillä on usein mielessämme erilaisia asioita, joiden myötä uskomme saavuttavamme onnen elämäämme. Joku voi toivoa varallisuutta, toinen työtä, kolmas vaikkapa puolisoa itselleen. Yksi tärkeä asia jokaiselle on terveys. Ajattelemme, että saavutettuamme sen tietyn asian olemme varmasti onnellisia. Edellä mainitut asiat ovatkin meille tärkeitä ja niitä on jokaisella oikeus toivoa ja tavoitella. Ennen kesää toivoivat varmasti useimmat saavansa aurinkoisen ja kauniin kesän. Tänä kesänä saimmekin kokea runsaasti kaivattua aurinkoa ja hienoja lomakelejä. Kuitenkin saimme myös huomata, että jokaisella kolikolla on myös kääntöpuoli. Kun toisaalta nautimme kauniista ilmoista, oli ajoittain tukahduttava kuumuus monille jo liikaa. Usein voikin käydä, että saavutettuamme yhden asian alammekin tavoittelemaan toista, siis jotakin jäi uupumaan. Raamattu sanoo, että meillä on oikeus nauttia monista asioista, joita saamme taivaalliselta Isältämme. Näihin asioihin kuuluvat tärkeät perustarpeet ja myös elämän pienet nautinnot. Nämä asiat eivät kuitenkaan Raamatun mukaan tuo pysyvää onnea meille. Raamattu kuitenkin kertoo asioista, jotka tuovat pysyvän onnen elämäämme ja joita kannattaa tavoitella. Näihin kuuluvat esimerkiksi toisten auttaminen ja hyvän puhuminen ja rauhan etsiminen (Ps. 34). Kuinka nämä hyvät asiat voisivat lisääntyä elämässämme? Psalmissa sanotaan ”Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä.” ja Matteuksen evankeliumissa ”Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan”. Tärkein onnen lähde on siis kokea suurempaa Jumalan läheisyyttä. Vain hänen lähellään voimme löytää todellisen onnen, joka ei riipu maallisen elämän epävarmoista vaihteluista. Vajavaisina ihmisinä, sellaisina kuin olemme, saamme tulla Hänen luokseen. Voimme jokainen ottaa vastaan ikuisen elämän lahjan, jota Hän tarjoaa Pojassaan Jeesuksessa. Jeesus on tie Isän luokse. Siunausta loppuvuodelle kaikille! Jarkko Muhonen Urheiluliiton ansiomerkit tuiskulaisille Pihtiputaan Keihäskarnevaalit ry on hakenut Suomen Urheiluliiton kultaiset ansiomerkit pitkäaikaisesta toiminnasta Pihtiputaan Onnea! Noudatamme koronavarovaisuutta, tervetuloa Jumalan sanan ääreen. Su 15.8. klo 14 sunnuntaikokous. Ti 17.8. klo 18 rukouksen, ylistyksen ja yhteyden ilta. Kirpputori avoinna ti, ke ja pe klo 10–16. P. 044 983 6786. Maskisuositus ja käsidesiä tarjolla. Keskustelupuhelin 040 549 7683. Rukoushuoneen vuokraus 040 842 493. Oikaisu Pihtiputaan uusia luottamushenkilöitä koskevassa jutussa oli viime viikolla nimivirhe. Kiinteistötoimitusten uskottu mies on Panu Huikari, ei Anu Huikari. Mielensäpahoittaja ja poika Muholan kesäteatterissa Reisjärveläinen Teatteri ReTe esittää lauantaina kello 19 näytelmän ”Mielensäpahoittaja ja poika” Muholan kesäteatterissa. Kahden aikuisen miehen näytelmässä nähdään Mielensäpahoittajana Erkki Teittinen ja pojan roolissa Jussi Rekonen. ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun aurinko paistoi”, lataa Mielensäpahoittaja, reilu 80-vuotias isäntä Sysi-Suomesta, pohjoiselta havumetsävyöhykkeeltä. Mielensäpahoittajaksi mies ryhtyi, kun lääkäri vaatii muuttamaan elintapoja. Ruokavalion remontoinnin sijasta hän heittäytyi rehellisesti valittamaan, koska ”tukkeumat johtuu siitä ettei sano mitä ajattelee”. Mielensäpahoittaja asuu yksinään, sillä emäntä on Kuusikodissa. ”Kaikenlaisia vaiheita tuppaa vaikkei pyydä”. Hänen on opittava keittämään ruskeakastike ja kattamaan pöytä vain yhdelle. Mutta missä on helppoja kotiruokaohjeita perunaan, puolukkaan ja punajuureen uskovalle, kun kirjastosta löytyy pankleesialaisia makuja ja kasvissyöjän maailma? Erityisesti Mielensäpahoittaja tuohtuu kaupunkilaistuneen poikansa ja miniänsä tekosista. Poika kasvattaa lapsensa vinoon ja järjestää isälleen kotiapua, jota isä ei ota huoliakseen. Lähisuku ei ole Mielensäpahoittajalle ainoa väärineläjä vaan huutia saa myös ulkomaailma mittakaavaan katsomatta. Onneksi parhaat asiat pysyvät: järjen ääni, Jaakko Teppo, hanurimusiikki ja vaimon käsi omassa kämmenessä. Tuomas Kyrön kirjoituksiin pohjautuvaan iskevään tragikomediaan on helppo samastua. Kaikki tuntevat ainakin yhden jäärän, jonka maailmankuvaa ei mikään muuta, joka tekee eikä analysoi. Tuttua on myös vanhemman ja aikuisen lapsen kanssakäyminen. Kuka määrää kenenkin elämästä? Näytelmä pohjautuu Tuomas Kyrön teoksiin Miniä, Mielensäpahoittaja, Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike sekä Kyrön kolumneihin, Dramatisointi on Seija Holman ja ohjaus sekä sovitus Erkki Teittisen. Tuiskun ja keihäskarnevaalien hyväksi. Merkit luovutettiin Pihtiputaan Keihäskarnevaalien 50-vuotisjuhlassa. Merkin saivat Tuula Kinnunen, Martti Kinnunen, Juha Turpeinen, Kaija Spets ja Seppo Spets. Suomen Urheiluliitto luovutti kultaisen ansiomerkin myös Alpo Kokkoselle. Kuolleita: Anja Leena Paananen 81 v., Veikko Albert Suvanto 91 v. ja Ritva Tellervo Pasanen 83 v. Jumalanpalvelukset Su 15.8. klo 10 messu pääkirkossa. J. Kemppainen ja M. Hertteli. Eri ryhmien toimintaa Ti 17.8. klo 12.30 hartaus Sopukassa. Muuta Maksuton Vanhemman väen leiripäivä järjestetään Tahkoniemessä 26.8. klo 1015. Mahdollisuus saunoa ja uida, pelata pihapelejä, hiljentyä Hiljaisuuden polulle, laulaa ja askarrella. Arpajaiset Yhteisvastuun hyväksi, ota arparahaa mukaan. Tarjolla lounasta ja päiväkahvit. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon tai diakonissa Maaritille 16.8. mennessä! Su 15.8. klo 13 Sanajumalanpalvelus kirkossa; Kemppainen ja Hertteli ja klo 19 Seurat Ry:llä. Ke 18.8. Hartaudet: klo 12.30 Kotipiha, klo 13.15. Pihlajakoti ja klo 14 Eevakoti. Klo 17 kirkkoneuvoston kokous srk-kodissa ja klo 18.30 esikoululaisten koulutielle siunaaminen kirkossa ja mehutarjoilu srk-kodissa. Lasten päiväkerhot alkaa 24.8., ohjaajana Kirsti Tuikkanen. Vielä ehtii ilmoittautua, lomake löytyy www.kinnulanseurakunta. fi/tule-mukaan/lapsille-jalapsiperheille/paivakerho => ilmoittautuminen, voit tulostaa ja toimittaa virastoon/jättää seurakunnan postilaatikkoon. OPISTOT PIHTIPUDAS Viitasaari: Intuitiivisen kirjoittamisen kesäkurssi kela 25.-28.8. Ilmoittautumiset ti 17.8. alkaen opistopalvelut. fi/viitaseutu tai heti opiston toimistoon p. 040 860 0767. Ilmoittautumisaika päättyy la 21.8. Valmistuneita Kinnulalaislähtöinen Pirjo Urpilainen on valmistunut terveystieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta 28.6. KOULURUOKA Pihtipudas Torstai: seikeitto, maksamakkara, tuore vihannes, pehmeä leipä. Perjantai: lihapyörykät, kastike, perunasose tai perunat, vihreä salaatti. Maanantai: uunimakkara, perunasose, kaali-kurkku-ananassalaatti, kurkkusalaatti. Tiistai: juustoinen broilerikeitto, leikkele, tuore vihannes, pehmeä leipä. Keskiviikko: kaalilaatikko, perunasalaatti, puolukkahillo. Kinnula Torstai: kanakastike, riisi, salaattipuffa. Perjantai: seitikeitto, tuore leipä, suolakurkku. Maanantai: lihapyörykät kastikkeessa, perunat, kaalimaan salaatti. Tiistai: kasvissosekeitto, leikkele, tuore leipä. Keskiviikko: kirjolohikiusaus, punajuurikuutiot, kurkkuinen salaatti.
11. elokuuta 2021 KOTISEUDUN SANOMAT 9 MENOT MENOT JA TAPAHTUMAT Lotta Pekkariselle pesäpallon tyttötuomaripalkinto SILJA KINNUNEN Kinnulalainen Lotta Pekkarinen on saanut valtakunnallisella pesäpallon nuorisoleirillä parhaan tyttötuomarin palkinnon. 14-vuotias Pekkarinen pelaa Kinnulan Kimmojen ja Reisjärven Pilkkeen yhdistelmässä PiKi D-tytöissä ja on harrastanut pesäpalloa esikouluikäisestä. Lisäksi hän pelaa Kinnulan Kimmoissa Naisten maakuntasarjaa, ja on pelannut muutaman pelin Naisten suomensarjassa. Pekkarinen valittiin myös leirin poikien kilpasarjan syöttötuomariksi ItäLänsi -peliin. – On poikkeuksellista, että valinta osui näin nuoreen. Saman polun käyneitä on noussut valtakunnan ykköstuomareiksi, Kinnulan Kimmojen puheenjohtaja Janne Urpilainen toteaa. – Lotta on näppärä ja tiedonhaluinen, lahjakas nuori tuomari. Tämä on iso juttu, Urpilainen jatkaa. Leiritiedotteen mukaan ”hyvä tuomari hoitaa velvoitteensa niin kentällä kuin sen ulkopuolella”. Tuomarina oppii hyödyllisiä tietoja ja taitoja, kuten päättäväisyyttä, itsenäisyyttä, ryhmässä toimimista, toisten kunnioittamista, erilaisuuden suvaitsemisesLotta Pekkarinen sai kiitosta seuralta tuomaroinnistaan. Kuva: Saimi Airaksinen ta ja kommunikointia, ja tällaiset ominaisuudet ovat arvokasta osaamista sekä tuomariuralla että ylipäätään elämässä. Tuomarointi on sivutoimi Pekkarinen keskittyy ensisijaisesti pelaamiseen, ja tuomarointi on sivutoimena. Hän kertoo, että tuomarina pääsee eritasoisille leireille, joissa voi saada oppia toisilta tuomareilta ja tuomaritarkkailijoilta. – Palkinnon saaminen tuntuu hyvältä ja oli yllätys, Pekkarinen kertoo. – Pelaamisessa parasta on onnistuminen, eikä vain yksilönä, vaan koko joukkueena. Tuomarina taas pääsee paljon leireille ja saa uusia kavereita, ja se auttaa pelaamisessa, kun tilannetaju ja pelin hahmottaminen kehittyy. Pekkarinen lisää, että tuomaroidessa parasta on myös se, kun saa olla osa peliä vähän erilaisessa roolissa kuin pelaajana, ja pääsee haastamaan itseään. – Tilanteet ovat nopeita ja joutuu sietämään joukkueilta ja yleisöltä tulevaa painetta. Mutta kuitenkaan ei ole yksin, vaan hyvässä tuomariporukassa on helppo tuomaroida. RIENTOJA JA TILAISUUKSIA PIHTIPUDAS Pe 13.8. Kylän Muisti -tanssiteos Muurasjärvellä klo 18. Lähtöpaikka Muurasjärven koululla. Muut esitykset la 14.8. klo 13, su 15.8. klo 13 ja 16 sekä la 21.8. klo 17.30. To 19.8. Kalevalais-jäsenkorjaajan Marianne Mannisen luento HUBteekissa klo 14. Luennon tarjoaa Pihtiputaan kipukroonikot vertaistukiryhmä. Pe 20.8. Kesäisiä lauluja elokuun illassa Sallilassa klo 18. Ti 31.8. asti taitelija Päivi Suomalaisen taidenäyttely Herkkuravintola Takkatuvan neloskabinetissa. La 4.9. Pienoismessut Putaanvirran koululla klo 11-15. Tutustutaan yhdistysten ja toimijoiden toimintaan. Su 19.9. Paikallisravit Hiekan Hippoksella klo 13. Järj. Pihtiputaan Hevosystäväinseura. Pe 1.10. asti Valo – vesi – väri. Tuija Jämsénin akvarelleja Kahvissa & Kupissa. PIHTIPUDAS MLL. Vaihtori kunnantalon alakerrassa ma-pe klo 8.3014.30. PUTAAN ERÄMIEHET. Hirvija haulikkoammuntaharjoitukset tiistaisin klo 18-19. RIISTANHOITOYHDISTYS. Karhupalaveri Työväentalolla ma 16.8. klo 18. Seurojen karhuvastaavat ja muut asiasta kiinnostuneet paikalle. Hirvija karhumerkkiammunnat + jousikoe la 14.8. klo 10-12 ampumaradalla, valvojat Muurasjärven Metsästäjät ja Valkeismäen Jahti. Metsästäjätutkinto ke 18.8. klo 18 ampumaradalla, valvojat Jorma T. ja Erkki H. LC PIHTIPUDAS. Klubitapaaminen Mantassa pe 13.8. klo 18.30. KÖKÖN ERÄ luopuu käteiskäsittelystä. Maksut suoraan tilille FI37 5345 08 5000 5490. 4H. Metalliromun keräys Pihtiputaalla Mettälän hallilla työpajan lastauslaiturin vieressä ti 31.8. saakka. ORTODOKSINEN TIISTAISEURA. Kokoontuminen ti 24.8. klo 18 Sallilassa. KINNULA ERÄMIEHET. Talkoot la 14.8. klo 9 alkaen. Puuhommia, raivausta ja siivousta. SEURATOIMINTA SELÄNTAUKSEN KYLÄSEURA. Muista kokous to 26.8. klo 19 kyläseurantalolla! Kesäkirppis, kirjojen ja lehtien vaihtotori, Katan kanalan kananmunat, sekä kahvio avoinna kesäajan keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 10-14 Seläntauksen Kyläseurantalolla (ent. kyläkoulu), os. Kyläseurantie 16, Pihtipudas. Tuotteita voi tuoda myyntiin. Otetaan vastaan ehjää ja puhdasta tavaraa myös lahjoituksena. La 14.8. myynnissä hernekeittoa soppatykistä ja lettuja (molempia saa myös mukaan). Lisätietoja Irmeli Kuronen p. 040-575 0330 SAANIN KYLÄSEURA. Saanin liikuntakisa ti 31.8. asti. Päivämäärä ja nimi postilaatikon vihkoon Kangasaholla. Alle 18-v. voivat merkitä ikänsä osallistuakseen sarjaansa. Kävelyä, juoksua tai pyöräilyä yksi suoritus päivässä. Reippaimmat palkitaan ja kaikille arvotaan palkintoja. KYLÄTOIMINTA TUISKU Yleisurheilukoulu urheilukentällä torstaisin klo 18. Jukolan kuntosalin salija yrityskortteja voi ostaa Tanja Tavaststjernalta (p. 040507?3159, tanja.tavaststjerna@pihtipudas.fi) tai Pihtiputaan Kiinteistöpalvelusta. Hinnat Tuiskun nettisivulla ja Facebookissa. RYHTI Pyöräilyn kuntosuoritusvihkot Kohisevan laavulla, Särkilahden tienhaarassa ja kentän kopilla. LIIGAPLOKI Kirppari avoinna perjantaisin klo 10-15, lauantaisin klo 10-14 ja maanantaisin klo 10-15. MJK Miesten 6-divarin kotipelit: pe 13.8. klo 19 MJK – HPP, la 28.8. klo 14 MJK – MuurY, la 18.9. klo 15 MJK – FCS. URHEILUSEURAT Yli tuhat vierasta kävi Puttaalaiset-näyttelyssä Lähinnä yli 700-jäseniseksi kasvaneen PuttaalaisetFacebook-ryhmän jäseniltä ja Pihtipudas-Seuran arkistoista koottu yli 50 mustavalkoisen valokuvan näyttely aivan kirkonkylän keskustassa keräsi yli kaksi kertaa enemmän kävijöitä kuin järjestäjät odottivat. Noin vuosia 1900-1959 käsittäneen näyttelyn vieraskirjaan kertyi 1 030 kävijän nimeä, joten oletettavasti vierailijoita oli vähintään 1 100-1 200. Näyttelyn järjestivät Pihtiputaan Rotaryklubi sekä sen satelliittiklubi Silta. Sen ja Fb-ryhmän ideoi alun perin kolmikko Olli Valkonen Sillasta, Rotaryklubin presidentti Heikki Suvanto ja molempien klubien varajohtaja Pentti Ruotsalainen. Roudauksen talkootyötä johti Jukka Kananen ja siivouksessa sekä avajaistarjoilussa häärivät niin rotarit kuin heidän puolisonsakin. Näyttely oli auki 3.-31.7. paitsi maanantaisin, ja päivystyksen hoitivat rotaritalkoolaiset paria päivää lukuun ottamatta. Entisen Siwan tilat ilmaiseksi käyttöön lahjoittanut LähiTapiola antoi luvan pitää kuvia seinällä vielä ainakin elokuun ajan, jotta halukkaat ryhmät voisivat mahdollisesti vierailla näyttelyssä. Tilalahjoituksen ansiosta näyttelyssä ei kerätty pääsymaksua. Klubit tiedottavat näyttelyjen jatkosuunnitelmistaan ja mahdollisesta lisäkuvien hankinnasta rahoituskuvioiden selvittelyn jälkeen. Pentti Ruotsalainen Puttaalaiset-valokuvanäyttelyn aktiivisia järjestäjiä olivat mm. (edestä oikealta) Jukka Kananen, rotaripressa Heikki Suvanto ja Ilpo Kananen. Kuva: Pentti Ruotsalainen OSTO KORTTI BING Pihtiputaan Kuvapirtillä 2 x120 e, 2 x 160 e +muutvoitotyht.väh.760e Teemme parhaammme, että viihtyisit! NIEMENHARJU Tanssitaan klo 19-24. Noudatetaanhan kaikki koronaohjeita. Järjestäjät kiittävät yleisöä, klo 19-20 välillä ilmainen pullakahvitarjoilu. OLET TERVETULLUT Tänään ke 11.8. uusi tanssilavojen valloittaja Neitoset Upea tanssikausi päättyy.
Seläntauksen Kyläseura ry:n kevätkokous to 26.8.2021 klo 19.00 Kyläseurantalolla. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Johtokunta Putaan Erämiehet ry ti 17.8.2021 ampumaradalla. MESTARUUSAMMUNNAT klo 17.00 haulikko ja hirvi. KESÄKOKOUS klo 19.00, sääntöjen määräämät asiat. Kokouksessa käsitellään myös siirtyneen vuosikokouksen asiat. HIRVIKOKOUS. Kesäkokouksen jälkeen, hirvikokoukseen mukaan kaikki hirvimetsälle aikovat. Tervetuloa Johtokunta Alvajärven Metsästäjät ry:n kesäkokous to 19.8.2021 klo 19.00 Alvajärven eläketalolla. Johtokunta klo 18.30. Hirvimetsälle aikovat, ilmoittautuminen kokouksessa. Tervetuloa Johtokunta 10 KOTISEUDUN SANOMAT 11. elokuuta 2021 KINNULAN KUNTA Keskustie 45, 43900 Kinnula Puh. 044-459 6211 PIHTIPUTAAN KUNTA Keskustie 9, 44800 Pihtipudas Puh. 014-459 6800 KOKOUKSIA TORILLA MYYNTIAUTO PERJANTAISIN KLO 13.00-15.00 PIHTIPUTAAN TAHKONAUKIOLLA puh. 050 307 5439 Wiitaunioni on Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin muodostama yhteistyön palvelumalli. Palvelut perustuvat molempien kuntien vahvuuksiin. Meillä työskentelee yhteensä noin 1000 ammattilaista. Tule työyhteisöön, jossa välitämme toinen toisistamme! Wiitaunioni hakee ICT-tukihenkilöä Toimi oli aiemmin haettavana 30.7.2021 mennessä. Toimi laitetaan uudelleen hakuun. Toimea aikaisemmin hakeneet henkilöt otetaan huomioon valintaa tehtäessä. Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin yhteinen ICT-palvelu vahvistaa osaamistaan hakemalla vakituiseen työsuhteeseen tulevaa ICT-tukihenkilöä. Jos nautit auttaa organisaation muita henkilöitä ICT-ongelmissa ja pidät itsenäisestä työstä, olet etsimämme henkilö! Saat tehtävääsi ICT-tiimin tuen ja hyvän perehdytyksen. Meillä on myös mahdollisuus osittaiseen etätyöhön ja tarjoamme henkilöstölle ePassi-hyvinvointiedun. Alkusijoituspaikka on Viitasaaren kaupungin toimipisteessä. Tehtäviin kuuluu työasemaja käyttäjätuki, ICT-laitteistojen ja ohjelmistojen asennus ja tuki, käyttäjätunnusten ylläpito ja hallinta. Toimeen edellytetään vähintään opistotasoista tietoteknistä koulutusta (esim. datanomi), minkä lisäksi edellytetään kokemusta Microsoft-käyttöjärjestelmistä ja toimistosovelluksista sekä ADja lähiverkon tekniikan ja laitteistojen perustuntemusta. Palvelinympäristöjen ylläpidon osaaminen katsotaan hakijalle eduksi. Tehtävien hoito edellyttää monipuolista atk-osaamista, palvelualttiutta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä vaatii oman auton käyttöä työpisteiden välillä. Työpisteitä sijaitsee Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntien alueella. Työ alkaa sopimuksen mukaan, ja työ jatkuu toistaiseksi. Palkkaus ja työsopimuksen ehdot KVTES:n mukaan (01ICT060). Työsuhteen täytössä noudatetaan 6 kk:n koeaikaa. Hakemukset ensisijaisesti Kuntarekryn kautta osoitteessa www. kuntarekry.fi tai osoitteella pihtiputaan.kunta@pihtipudas.fi viimeistään 30.8.2021 mennessä. Lisätietoja: talousjohtaja Ari-Jukka Käsmä 044-459 6820, ari-jukka.kasma@ pihtipudas.fi Ostetaan ENERGIAPUUTA HAKETUKSEEN Myös tienja pellonvarsien raivaukset sekä Kemera-tukikohteet Terho 0400 545 805 myllynmies.fi OSTETAAN Uusimon Erä-Kuukkelit ry Kesäkokous la 21.8.2021 klo 12.00 Uusimon kodalla. Johtokunta klo 11.00. Tervetuloa Johtokunta Ilosvuoren Eränkävijät ry:n kesäkokous la 21.8.2021 klo 13.00 ampumaradalla, Haapavuorentie 71. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Johtokunta kokoontuu klo 12.30. Hirvipalaveri pidetään heti kokouksen jälkeen. Tervetuloa Johtokunta Muurasjärven vesiosuuskunta ILMOITA VESIMITTARILUKEMAT 31.8.2021 mennessä nettisivuillamme www.muurasjarvenvesiosuuskunta.fi tai viestillä 0400 921 051 (nimi ja lukema) TARJOUSPYYNTÖ katujen ja kevyenliikenteen väylien talvihoidosta (Silkkiperäntie, Keskustie, Kirkkotie) Kinnulan kunta pyytää tarjouksia katujen ja kevyenliikenteen väylien talvikunnossapidosta Silkkiperäntien, Keskustien ja Kirkkotien osalta. Tarjoukset on toimitettava tarjouspyynnön mukaisesti vaadittuine liitteineen 6.9.2021 klo 15.00 mennessä os. Kinnulan kunta/tekninen lautakunta, Keskustie 47, 43900 Kinnula, kuoreen merkintä ”talvikunnossapitotarjous Silkkiperäntie, Keskustie ja Kirkkotie” tai sähköpostitse osoitteeseen ilkka. paananen@kinnula.fi. Tarjouskaavakkeet ja lisätietoja Ilkka Paananen p. 044459 6222. Kunta pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. Tekninen lautakunta Kotkatjoen Eräpojat Ry Kesäkokous la 28.8.2021 klo 16.00 Sompatalolla. Kokouksen päätyttyä pidetään hirvikokous. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Keskustan Pihtiputaan kunnallisjärjestö Paikallisyhdistysten kokoukset Korppinen py su 15.8.2021 klo 19.00 Erkki Kananen, Isomäki Muurasjärvi py su 15.8.2021 klo 18.00 Eläketalo Pihtipudas py to 19.8.2021 klo 18.00 kunnanvirastotalo Alvajärvi py ja naiset to 19.8.2021 klo 18.00 Irma ja Heikki Toikkanen, Majaniementie 20 Vuosikokous ma 23.8.2021 klo 18.00 kunnanvirastotalolla. Vuosikokousasiat sekä aluevaalien ehdokasasettelu. Mukana Keskustan Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Sinikka Varila. Johtokunta klo 17.00 Kahvitarjoilu! Tervetuloa! LEIPÄKAUPPIAS Pihtiputaan torilla PE 13.8. Terttu Kinnunen 040 510 2683 KIMMON KENKÄ TORSTAINA 12.8. Pihtiputaan torilla 9-17 Rieker, Skechers, Pomar, Kuoma... Klikkaa kuvia Facebookista. Myös verkkokaupasta heistore.fi YKSIÖ Pihtiputaan keskustassa. P. 040 723 9753 VUOKRATTAVANA Sivistyslautakunta julistaa haettavaksi JÄRJESTÖJEN ERITYISAVUSTUKSET VUODELLE 2021 (2. haku) Pihtiputaan kunnan avustustoiminnan tavoitteina on kuntalaisten hyvinvointiin kohdistuvien palveluiden edistäminen ja monipuolistaminen, kunnan ja eri toimijoiden välisen yhteistyön mahdollistaminen sekä vapaan kansalaistoiminnan merkityksen ja moniarvoisuuden korostaminen. Lisäksi avustustoiminnalla vahvistetaan yhteisöllisyyttä, vapaaehtoistoimintaa, kylien elinvoimaisuutta, aktiivista harrastustoimintaa sekä hyvinvointia. Erityisavustukset on tarkoitettu hakijan hanke-, kokeilu-, projektija kehittämistoimintaan, joka ei ole vuosittain toistuvaa. Hakemus on jätettävä ennen toiminnan aloittamista tai sovittava asiasta erikseen hyvinvointikoordinaattorin kanssa. Avustushaku koskee liikunta-, nuorisoja kulttuurijärjestöjä sekä -toimijoita, kyläyhdistyksiä, yleishyödyllisiä yhdistyksiä sekä terveysja kansanterveysjärjestöjä. Erityisavustushakemukseen tulee liittää vuoden 2021 talousarvio ja toimintasuunnitelma, vuoden 2020 toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnan/ tilintarkastuskertomus sekä selvitys muista samaa tarkoitusta varten saaduista ja haetuista avustuksista. Erityisavustushakemukseen tulee liittää myös hankkeen kustannusarvio. Lisäksi hakevan tahon tulee liittää hakemukseen pöytäkirjanote päätöksestä, jolla avustusta on päätetty hakea. AVUSTUSTEN HAKEMINEN Allekirjoitetut kirjalliset hakemukset liitteineen on toimitettava 1.9.2021 klo 15.30 mennessä osoitteella Sivistyslautakunta, PL 36, 44801 Pihtipudas. Hakemuslomakkeita saa kunnantalon infosta, kunnan nettisivulta tai vapaa-aikatoimistosta email. liisa.hypponen@viitasaari. fi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, jos tarvittavat liitteet eivät ole saatavilla hakuaikaan mennessä. Myöntämispäätös on ehdollinen, kunnes puuttuvat liitteet on toimitettu. Myöhässä saapuneet hakemukset hylätään. Tarkemmat avustuksen saannin ja hakijoiden arvioinnin kriteerit sekä maksatus-, käyttöja tiliselvityskäytännöt selviävät hyväksytystä avustusohjeesta, joka löytyy kunnan nettisivulta muiden avustuksen hakuun liittyvien asiakirjojen yhteydestä. Lisätietoja avustuksista antaa hyvinvointikoordinaattori Kati Laine-Rissanen. p. 040 714 3888 tai kati.laine-rissanen@pihtipudas.fi. LIIKUNTASALIVUOROT 2021-2022 Kinnulan kunnan sivistyslautakunta julistaa liikuntasalivuorot haettavaksi elokuun 27. päivään klo 15.00 mennessä. Vuoroja voivat hakea järjestöt, työpaikat, yhteisöt, puulaakit ym. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa sähköpostilla harri.kinnunen@kinnula.fi. Lisätietoja liikuntatoimistosta 044-459 6226. VIITASAAREN ALUEEN MUSIIKKIOPISTO TIEDOTTAA Syyslukukauden 2021 alkaminen Musiikkiopisto Opetus alkaa maanantaina 16.8.2021. Opettaja ottaa yhteyttä ennen opetuksen alkua ja sopii soittotunnin ajankohdasta. Tiedustele vapaita oppilaspaikkoja rehtorilta puh. 044 459 7359 / Miia Kuusela. Musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus Alkaa viikolla 33. Huom! Muskarissa ja soitinvalmennuksessa on vielä vapaita paikkoja. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyssä. Ryhmien aikataulut ilmoitetaan koteihin sähköpostitse ennen lukukauden alkua. Ilmoittautuminen musiikkiopistoon, musiikkileikkikouluun ja soitinvalmennukseen osoitteessa viitasaari.eepos.fi Lisätietoja 044 459 7305 kanslia tai musiikkiopisto@viitasaari.fi
11. elokuuta 2021 KOTISEUDUN SANOMAT 11 LVI-ASIOISSA Puh. 014-562 089 Matti 0400-241 965 MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Ruukintie 1, Pihtipudas • putkiasennustyöt ja huollot • LVI-tarvikkeiden myynti • öljypoltinhuollot Homeja kosteusvauriokorjaukset Lämpökuvaukset • Kosteusmittaukset p. 0440 128 944 Keittiökalusteita Keittiökalusteita • automaalaus • kolarikorjaus • ruostesuojaus • vahinkotarkastukset • pesu ja vahaus • auton sisäpesu www.autopelti.com AUTOPELTI HÄKKINEN 040 -702 6777 Yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien kumppani Vaihde (014) 577 6200 www.witas.? www.facebook.com/witasoy Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Keski-Suomen Oikeusaputoimisto Viitasaaren toimipaikka • Varatuomari Tuula Kiili Keskitie 10 (kaupungintalo), Viitasaari. Avoinna klo 9-15. Perjantaisin tarvittaessa Pihtiputaalla (kunnantoimisto) Ajanvaraus p. 029 566 0880. Vuokrattavana rakennuskoneita! RAKENNUSURAKOINTI T:mi Jorma Toikkanen • 0400 244 705 jorma.toikkanen@co.inet.fi Julkinen kaupanvahvistaja JUKKA TAVASTSTJERNA 0400-317 119 • kauppakirjat • lahjakirjat • perukirjat • testamentit • edunvalvontavaltakirjat • metsätalouden veroilmoitukset Rupontie 2 Pihtipudas www.maaselanmaatalous.fi rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet ja varaosat Timo Saastamoinen • 040-557 3644, Timo Back • 040-725 7702 Ammattitaidolla ja luottamuksella. SVT Talouspalvelut 040-161 5139 • Junganjärventie 7, Muurasjärvi Toimistopalvelut, kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot ja yhdistykset. Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. Julkinen kaupanvahvistaja. Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9–10 kunnantalon ltk-huoneessa. P. 014-571 456, 0400-667 946, eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi ASIANAJOTOIMISTO Rakennus-ja LVI-urakointi Erkki Korpelin putkistosaneeraukset lämmitysjärjestelmätmaalämpö p. 0400 678 753 erkki.korpelin@gmail.com erkkikorpelin.fi LVI-asennukset ja tarvikemyynti @ Tur?allinen kumppani yrityksellesi. SYDAN-SUOMEN TALOUSHALLINTA ?? Auktorisoitu t1l1to1m1sto Peruskirjanpidosta yrityksen taloudenhallintaan Pihtiputaan toimisto PL 20, (Ruukintie 2) 44801 Pihtipudas Avoinna klo 9.00-15.00 Puh. 020 728 9600 info@taloushallinta.com 1989-2019 30 VUOTTA Palveluksessasi Kinnulan toimisto Ammestie 9, 43900 Kinnula Avoinna ma-pe klo 9.00-15.00 Puh. 020 728 9607 www.taloushallinta.com Sujuvaa tilitoimistopalvelua omalla alueellasi HAMPAANKOLO Pyhäsalmen hammashoitola Laguksentie 4 HAMMASLÄÄKÄRI PYHÄSALMESSA • Jukka Tikanmäki • Tuomo Ilvesvuori Ajanvaraus 08-782 100 Hautauspalveluedustus Kinnulassa: Kinnulan Parlamentti 050-576 9995 Kukka-Pibea ja Monosen Hautauspalvelu Ay Asematie 7 Pihtipudas puh. 014 561 165 Juhani 0400 246 154 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET VAIHTOLAVAKULJETUKSET P. 040 507 7637 Henri Lehtinen • Fysioterapia • Hieronta • Kuntoutuspalvelut www.kunnonsyke.? Keskustie 14 Pihtipudas p. 040-149 4005 Anne Vuorenmaa-Huuskonen 040 149 4005 Oskari Ojaniemi 0400 548 104 Janne Niskakangas OMT-FYS. 040 158 9850 040 502 9452 (ma-ke, myös ilta-aikoja) • klassinenja urheiluhieronta • intialainen päähieronta koulutettu hieroja • bambuhieronta Hierontapiste Anita Karvonen Fysioterapeutit Jalkojenhoitaja Erja Laukkanen • Elina Niemi • Eero Viitikko Ritva Leppänen Ajanvaraus 0400 540 666 Fysioterapia, työfysioterapia, hieronta, jalkaterapia, akupunktio lymfaterapia, erilaiset erikoiskäsittelyt ja ohjaukset. Kaikki hoidot myös ilman lääkärin lähetettä. w w w .t as m ah o it o. ? A se m at ie 5 , P ih ti p u d as HAMMASPROTEESIT Korjaukset ja tiivistykset suoraan asiakkaille ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO B. ÖSTBERG Viitasaari puh. 014 571 254 0400 640 938 HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Jorma Pekkala Ollintie 25, Pyhäsalmi 040 700 0090 JÄTEHUOLTO JA KIERRÄTYSPALVELUT VAIHTOLAVAPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET VIEMÄREIDEN AVAUKSET JA KUVAUKSET JÄTTEEN KERÄYSVÄLINEIDEN MYYNTI JÄTEASEMA AVOINNA TOISTAISEKSI: MA, KE, PE klo 9-15 TI JA TO SULJETTU ARKISTOJEN TUHOAMINEN Ota yhteyttä ja kysy lisää! Yritykset 010 636 7000 Yksityiset 010 636 5000 Toimisto 040 727 6781 www.lassila-tikanoja.?/asioi Reisjärventie 215, Pihtipudas MEILLÄ TEHDÄÄN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ. JÄTTEEN VASTAANOTTO jatkuu pandemian aikana, mutta kontaktointi vain puhelimitse. OSTAMME KUNTTAA / METSÄPOHJAA Suomen Kunttamestarit Oy Hyvä tuotto metsälle, ennen päätehakkuuta. Kuntannosto: männikkökankailta • mieluiten 2-3 vuotta ennen päätehakkuuta 0400 387 888 Lestijärvi toimitettuna Alvajärven Karihautakankaalta Jorma Pasanen 0400 706 133 Jarkko Pasanen 0400 269 787 Useita murskelajikkeita moneen tarpeeseen • soraja metsäautotiet • pihat ja pihatiet • rakennusten perustukset • suodatuskentät ym. Ota yhteyttä: Kuljetukset myös kevyellä kalustolla asiakkaan toiveet huomioiden. KALLIOMURSKETTA KALLIOMURSKETTA Tmi Tervosen Kotija Pitopalvelu Lounaskahvila EVÄSREPPU (Kunnantalolla). P. 040-574 2599 Avoinna: ma-pe 8-14.30. Lounas: 11-13. Tarvittaessa kuljetus kotiin ja työpaikalle. Pihtipudas A se m at ie 11 www.juhlapalvelukranssi.fi • 040 841 2182 040 552 2701 SORKANHOITOA p. 045 849 3211 sorkanhoito@gmail.com Maatalouspalvelu T. Ruuska Oy Tehdään yli 10 vuoden kokemuksella Meiltä kaikki asumisen palvelut! • Isännöintipalvelut • Kiinteistönvälitys LKV Katso kaikki kohteemme saaninkoski.fi • Kaupanvahvistaja • Kokousja saunatilojen vuokraus isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331 Asiakirjapalvelu • Kuumakivihieronta • Neurosonic-patja • Personal trainerin palvelut • Energiahoidot SIESTA, Keskustie 38, Kinnula 044 291 2439 /Saara Urpilainen www.rentosiesta.fi FYSIOTERAPEUTTI Mari Pekkarinen Kirkkotie 5, KINNULA FYSIKAALINEN HOITOLAITOS puh. 050-461 6055 fysikaalinen hoito hieronta PARASTA PALVELUA YLEISLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO LL Risto Laitila 040-716 5841 /Anne Korpela Asematie 12 terveyskeskus Pihtipudas Pehkosenkuja 4, 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 0400-777 757 • www.ehtpiiponniemi.fi
12 KOTISEUDUN SANOMAT 11. elokuuta 2021 JUHA KIVINEN Muurasjärvellä vietettiin leppoisaa ulkoilupäivää, jonka järjestelyistä vastasivat MLL:n paikallisyhdistys ja urheiluseura Murto. Murron puheenjohtaja Jukka Turpeinen kertoi, että kylällä haluttiin jotakin järjestää, vaikka perinteiset juoksutapahtumat Junganjärven ympärijuoksu ja Maalaismaraton jouduttiin perumaan toisena vuonna peräkkäin koronan takia. Koronarajoituksia ei ollut enää Maalaismaratonin perinteiseen aikaan heinäkuun puolivälissä, mutta tapahtumalle piti saada luvat niin aikaisin, ettei Murrossa uskallettu ottaa riskiä juoksun järjestämisestä, kun rajoitusten poistumisesta ei ollut varmuutta. – Kun tietä myöten juostaan, pitää olla luvat Ely-keskukselta ja poliisilta. Katsotaan vuoden päästä uudestaan. Tarkoitus on jatkaa kumpaakin juoksua. Muutamia ehti jo ilmoittautua ja kovasti oli kyselijöitä, eli olisi ollut muuten hyvä sauma järjestää, kun on ollut hiljaiseloa tapahtumissa, Murron puheenjohtaja Jukka Turpeinen jutteli. Muurasjärven kyläseuran hanke kulttuurija luontopolun rakentamiseksi kylän keskustan liepeille etenee hyvin. Kaivuuja hiekoitustyöt on tehty, ja JUHA KIVINEN Pihtiputaalainen opettaja Tuija Jämsén teki opiskeluaikanaan kuvataiteen perusopinnot Jyväskylän yliopistoon, mutta omien maalausten tekeminen jäi häneltä lähes koko työuran ajaksi. Eläkkeelle jäätyään Tuija Jämsén löysi nuoruusvuosien rakkautensa uudelleen, ja nyt hänen akvarellejaan on nähtävillä Pihtiputaalla Kahvi & Kuppi -ravintolassa eloja syyskuun ajan. – Monille tämä on yllätys, mutta jotkut tietävät, että olen tehnyt kuvia aina jossakin muodossa. Isällä oli työhuone ja siellä oli tosi paljon kyniä ja papereita. Hiivin puoliksi salaa isän työhuoneeseen ja riipustelin kaikenlaista. Isän kynät eivät olleet tavallisia, koska hän oli sähköurakoitsija, ne olivat teräviä piirtimiä, joilla sai aikaan tarkkaa ja hienoa jälkeä, Jämsén kertoi näyttelynsä Valo – vesi – väri avajaisissa. Tuija Jämsén sanoi kokeilleensa eläkkeelle jäätyään, mikä olisi se hänen juttunsa, josta pitäisi kaikkein eniten. – Sitten tuli pandemia aika pian, ja vaikka täällä maalla ollaan hyvin suojassa, se alkoi kuitenkin ahdistaa, kun koko päivä täyttyi ikävistä uutisista ja tuntui, että uskaltavatko ihmiset mennä edes kauppaan. Osallistuin netissä KeskiSuomen taidemuseon taidetyöpajaan, ja se oli avain, että nyt minun täytyy tehdä jotain. Marssin valokuvaamoon ja kysyi Leinon Jounilta, vieläkö myyt vesivärejä. Ostin ne kaikki loput. Sen jälkeen olen maalannut joka päivä harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Jämsén on aina ihaillut akvarellisteja. – Vesiväri on vaikea väline. Se on arvaamaton, mutta siinä onkin sen kiehtovuus. Ei voi aina tietää, mikä on lopputulos. Tuija Jämsén hakee aiheensa luonnosta. – Luonnossa rauhoitun ja lataudun. On siinä kauneusarvokin, mutta myös meditatiivinen ja terapoiva merkitys. Kuvat eivät ole oikeasti mistään. Ne ovat yhdistelmiä mielikuvistani. Joka katsoo kuvaa, voi täydentää sen omassa mielessään. Monet, jotka ovat katsoneet näitä töitä, ovat sanoneet, että tuo on sieltä. He ovat osanneet nimetä paikan, vaikka se ei ole oikeasti se paikka. Jämsén arvioi, että suurin asia hänen kuvataiteen opinnoissaan oli se, että hän pystyi käyttämään niitä avuksi erityisopettajan työssään sellaisten oppilaiden kanssa, joihin ei voinut saada kontaktia kielellisesti. – Kaikkein vaikeimmilla lapsilla, jotka käyttäytyivät väkivaltaisesti tai muuten villisti, ei ollut sanoja purkaa pahaa oloaan, mutta kontakti löytyi kuvan kautta yhdessä piirtämällä. Tuija Jämsénin akvarelleista kuvassa vasemmalla ylhäällä ”Keväänkorvalla”. Tuija Jämsén karkotti korona-ahdistusta akvarelleihin syksyllä jatketaan pitkospuiden rakentamisella kivisille ja pehmoisille pätkille. Joen ylityksiin tulee pari puusiltaa. 3,1 kilometrin mittaisen reitin avajaiset ovat ensi vuoden syksyllä. Ulkoilutapahtumaan toi petankkipelin Espoossa asuva Kaija Kinnunen eli Ahon Kaija. Hän oli peluuttanut petankkia kylällä jo aiemmin kesän aikana. – Ajattelin, että kun en tunne kylältä enää ketään, niin tässä olisi yksi tapa päästä tutustumaan. Ajattelin myös kyläläisiä, kun tämä on täällä maalla pelkkää työntekoa, että jos he hennoisivat uhrata silloin tällöin tunnin työajasta hauskanpitoon. Kinnunen oli laittanut viestiä kylän WhatsAppryhmään. Ensin paikalle tuli seitsemän pelaajaa ja toisella kerralla oli viiden hengen mummopetankkiporukka, jossa naurua piisasi. Kaija Kinnunen lähti nuorena Muurasjärveltä kauppaopistoon Jyväskylään ja kun töitä ei löytynyt, muutti Helsinkiin. Kreikassa hän asui seitsemän vuotta ja perusti siellä perheen. – Kun piti ruveta ajattelemaan lapsen tulevaisuutta, huomasin että oma maa mansikka ja muu maa mustikka. Lapsen tulevaisuuden kannalta kannatti tulla Mukava päivä Muurasjärvellä takaisin Suomeen. Sairaanhoitajana en ole ollut enkä pappina, mutta muuten olen tehnyt melkein kaikkea siltä väliltä. Jäin eläkkeelle kiinteistönvälittäjän työstä, Kinnunen kertoi. Ainakin osittainen paluumuutto on käynyt Kaija Kinnusen mielessä. – Mitä enemmän ikää tulee, huomaa, että kotiseutu rupeaa kiinnostamaan. Saattaisin olla kaksoiskuntalainen. Kyläryhmän kautta olen löytänyt ihmisiä. Kasvoista tunnistin esimerkiksi Nokkalan Taimin ja Turpeisen Jukka on vanhoja tuttuja. Kinnusten kotitalo oli jäänyt perinnönjaossa vanhemmalle veljelle ja Kaija Kinnuselle, ja nyt hän on talon ainoa omistaja, joten asuinpaikkakin olisi valmiina. Talo sijaitsee aivan Muurasjärven keskustassa. Rihanna Skantz ja Anton Tenhunen pomppulinnassa. Kaija Kinnunen on löytänyt pelikavereita petankkiin Muurasjärven WhatsApp-ryhmän kautta.