• Terapiaa lapsen ehdoilla Puttaalla tapahtuu! Tuttu diakoni palasi Koulu voi olla kotona, kirjastossa tai kansalaisopiston kurssilla, ja jos aamulla ei jaksa herätä, voi illalla jatkaa pidempään. Mäenpään sisarukset Selma ja Hilma eivät kaipaa perinteiseen kouluun, eikä pikkusisko Martta puolestaan malta odottaa, että ihan oikea koulu joskus alkaisi. Kotiopetuksessa aika ja paikka joustavat 8 3 11 IR TO N U M ER O 2, 00 € 5 HANNA KANKAANPÄÄ PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI KESKIVIIKKONA 1.2.2023 WWW.KOTISEUDUNSANOMAT.FI N:O 5 ILMESTYNYT VUODESTA 1960
• 1 Kotiseudun sanomat xx.xx.2022 Nuoria kiinnostaa nuorten tekemä sisältö N uorten elämään liittyvät uutiset kiinnostavat nuoria yhä enemmän. Nousevia aiheita ovat terveyteen, mielenterveyteen, ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin liittyvät teemat – varsinkin jos haastateltavana on nuoria. Erityisesti nuorten itsensä tekemä sisältö kiinnostaa, ja oma kiinnostava osansa on kiusaamiseen liittyvä keskustelu ja uutisointi. Nämä kaikki selviävät tutkimuksesta, jonka Uutismedian liitto teetti selvittääkseen nuorten suhdetta ja luottamusta uutisiin. Mielenkiintoista on, että koronapandemian helpottaessa myös kiinnostus isoihin, ajankohtaisiin uutisaiheisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja ympäristöuutisointiin on laskenut. Pihtiputaan lukiolaisten kanssa tehty syksyn juttuyhteistyö on saanut paljon positiivista palautetta. Hyvä niin, sillä ensi viikolla saamme lukea lisää nuorten tuottamaa sisältöä. Tällä viikolla lehdessä on kuitenkin juttuja, jotka koskettavat kaikkia ikäluokkia. Mielenkiintoinen sukellus oppimiseen ja vaihtoehtoiseen elämäntapaan on keskiaukeamalla, jossa tutustutaan Mäenpään perheen ratkaisuun opettaa lapsia kotikoulussa. Hanna Kankaanpää Viikon kuva Pihtiputaan valtuuston asialista oli maanantaina lyhyt, mutta ytimekäs. Hankekatsauksen lisäksi valtuutetut tutustuivat brändityöryhmän työn tuloksiin, joita oli esittelemässä oululaisen mainostoimisto Brandsteinin toimitusjohtaja Tuomas Mujunen. Lukijan kuvia voi lähettää osoitteisiin toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Korkkikikkailua T aas yksi uusi maailman pelastava muutos on arkeemme kehitteillä. Jos en olisi hyvän kotikasvatuksen saanut ihminen ja jos tässä ei olisi kyse kultivoituneesta julkaisusta, laittaisin tähän muutaman ei niin sivistyneen sanan. Mutta koska olen ja on, en laita. Korkit, nuopahan pullojen ja tölkkien muoviset tulpat ovat nyt uhkaamassa maailmaa. Suomessa ne eivät uhkaa, koska ne palautuvat nätisti kierrätyspullojen mukana johonkin, jossa viisaat osaavat käsitellä niitä oikein. Vaihtoehtoisesti ne päätyvät muovinkeräyksen mukana samaan asialliseen käsittelypaikkaan. Muualla maailmassa ne ovat ongelma, siksi meidänkin on ryhdyttävä hölmöläisen puuhaan muuttamaan toimivaa systeemiä. N äin liikkuvan kuvan uudesta korkista. En kerro mitä ensimmäiseksi ajattelin, mutta toisen ja kolmannen ajatuksen saatan kertoakin. Samanlaisia korkkeja olen tavannut joissain pilleripurkeissa. Muutaman avaamiskerran jälkeen korkkia purkissa pitävä muovikaistale murtuu ja sitten se korkki onkin missä sattuu. Toinen asia, johon törmäämistä pelkään niin kovasti, että suorastaan uskon siihen, on korkin rakenne. Kun katsoo liikkuvan kuvan korkkia tarkemmin, sen reunaanhan jäävät törröttämään piikit, ne, jotka metallisessa korkissa narahtavat mukavasti ensimmäistä kertaa avatessa. Ja kun se korkki jää siihen pullon suulle töröttämään melkein pystyyn, en usko, että se on lainkaan miellyttävä kokemus heille, jotka nauttivat limukkansa suoraan pullon suulta. Veikkaan ikäviä kokemuksia. Ja mitä tapahtuu sitten? Jonkinlaista väkivaltaa kohdentuu ihan taatusti korkkiin joko käsin tai teräaseella, vaihtoehtoisesti sytkärillä, mikäli joku elää vielä niin mennessä ajassa, että tarvitsee kuljettaa tulivehkeitä mukanaan. Moderni kansalainen ei niitä enää tarvitse, paitsi metsäretkellä nuotion sytyttämiseen. V ielä muuan ajatus tulee mieleen. Maitotölkki. Korkki jää siis napottamaan reiän suulle. Pysyykö se siinä? Tarvitseeko varmistaa sormella, ettei se pyörähdä purkista poistuvan nesteen eteen, jolloin kyseinen tuote roiskuu sinne sun tänne ja vielä vähän tuonnekin? Ja jos se tarvitsee sivussa pitelijän, miten pikkuihmisten pienet sormet riittävät hallitsemaan maitotölkkiä ja vielä inhottavasti repsottavaa korkkia? En minä tiedä. Tai sitten tuote on mainio ja me kaikki taputamme käsiämme vuosisadan loistokkaan keksinnön edessä, maailma merineen pelastuu, keneltäkään ei mene hermo ja kaikki kuvittelemani hankaluudet ovat vain kirjoittajan sairasta mielikuvitusta. Ai niin, runebergintortussa ei ole korkkia! Sivullinen Sivullinen 1.2.2023 2 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 JULKAISIJA: Pihtipudas-Seura ry Lehti ilmestyy joka keskiviikko. Kokonaislevikki 3 951 (LT 2019) www.kotiseudunsanomat.fi TOIMITUS Osoite: Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Avoinna ma–pe klo 8.30–15.30 Puh. 020 793 1620 toimitus@kotiseudunsanomat.fi PÄÄTOIMITTAJA Hanna Kankaanpää Puh. 0400 741 747 hanna.kankaanpaa@kotiseudunsanomat.fi TOIMITTAJA Juha Kivinen Puh. 0400 345 852 juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. ASIAKASPALVELU Anne Viander Puh. 020 793 1620 anne.viander@kotiseudunsanomat.fi Reija Kärkkäinen Puh. 020 793 1621 reija.karkkainen@kotiseudunsanomat.fi ILMOITUKSET Puh. 020 793 1620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi ILMOITUSHINNAT 1.1.2023 Tekstisivu 1 € / pmm Tekstin jälkeen 0,94 € / pmm Kiitosilmoitukset 20,16 € / (25 pmm) Hintoihin lisätään alv 24 %. Ilmoitusten sisäänjättö maanantaihin klo 10 mennessä. Puhelinvastaajaan tai tekstiviestillä ei voi jättää maksullisia ilmoituksia. TILAUKSET 1.1.2023 Kestotilaus 79,90 € / vuosi Määräaikainen 12 kk 83,90 € / vuosi Pohjoismaat 12 kk 116,90 € / vuosi Hinnat sis. alv 10 % #meidänkotsari KOTISEUDUN SANOMAT Pääkirjoitus HANNA KANKAANPÄÄ
• Kotiseudun sanomat xx.xx.2022 1 Uutiset Kinnulassa aloitettiin marraskuussa ensimmäisenä Suomessa pilottikokeilu, jossa lasten käyttäytymisongelmia hoidetaan psykoterapeuttisella toimintaterapialla. Lähestymistapa eroaa merkittävästi perinteisestä toimintaterapiasta, jossa erilaisilla harjoituksilla pyritään vahvistamaan esimerkiksi lapsen motoriikkaa ja toiminnanohjausta. Psykoterapeuttinen lähestymistapa toimintaterapiassa antaa ohjakset lapselle, joka voi organisoida tilanteen. Leikin ja muun touhun yhteydessä puhutaan ja pyritään pääsemään lähelle lapsen sisäistä maailmaa ja kokemuksia. Lapsen tunne-elämää kohdataan kokonaan eri tavalla kuin aiemmin. Terapeutin roolina on olla lapsen kanssa turvallisuutta ja vakautta tuovana hahmona myös silloin, kun käsitellään vaikeita aiheita. IDEAN takana on Kinnulassa työskentelevä psykologi Risto Lappeteläinen, joka on työskennellyt lasten ja lapsiperheiden psykologina 90-luvulta asti. Välillä Lappeteläinen on keskittynyt hoitamaan aikuisia, mutta häntä on aina erityisesti kiinnostanut lasten psykoterapia. Psykoterapeuttista lähestymistä lasten voimakkaasti lisääntyneisiin haasteisiin hän on työstänyt nyt jo edesmenneen oppi-isänsä Matti Brummerin kanssa. – Silloin jo mietittiin, että eihän voi mitenkään olla niin, että lähes kolmasosalla lapsista olisi jokin aivoperäinen ongelma. Ihminen poikkeaa muusta luomakunnasta siinä, että ympäristön vuorovaikutuksella on valtavan suuri merkitys esimerkiksi ihmisen hermoston kehittymiseen, Lappeteläinen kertoo. – Useat lasten ongelmat liittyvät kasvuympäristöön ja lapsen kanssa olemiseen. Onko lapsi jäänyt vaille riittävää vuorovaikutusta tai vastaavasti ”hyysätty” liikaa, jolloin haasteena saattaakin olla itsenäistymisen vaikeudet. Ei ole kyse välttämättä isoista perhekriiseistä tai huonosta vanhemmuudesta, vaan tunnesuhteessa ja lapsen kanssa olemisessa on sattunut jotain, joka lasta on järkyttänyt, Lappeteläinen selittää. PILOTTIJAKSON kohderyhmänä ovat 4-8-vuotiaat. Kinnulan kunta maksaa lapselle 20 tapaamista, sekä lisäksi ohjausta annetaan lapsen läheisille aikuisille, kuten vanhemmille ja opettajille yhteensä viisi kertaa. Lapsi tavataan viikoittain, aikuiset kerran kuukaudessa. Tapaamisten kautta halutaan lisätä ymmärrystä ja yhteistyötä lapsen, kodin ja koulun välillä. Tapaamisten määrä on pieni, mutta monille riittävä. Tarvittaessa tapaamisia voi lisätä. Tavoitteena on, että toimintatapa saadaan tulosten myötä kelakorvattavuuden piiriin. – Uusi toimintatapa vaatii satsausta myös terapeutilta, sillä aihepiiriin tulee kouluttautua, ei voi vain päättää ryhtyä puuhastelemaan. Olemme jo pitäneet yhden kurssin, ja toinen on suunnitteilla tulevalle keväälle, Lappeteläinen kertoo. PILOTTIKOKEILUA Kinnulaan on suunniteltu pitkään. Lappeteläinen on hyvissä ajoin haastatellut ja kartoittanut lapsia, joille toimintatavasta voisi olla hyötyä. Neuvottelujen jälkeen idea todettiin kokeilemisen arvoiseksi. Tapaamiset toteuttaa psykoterapeuttisen koulutuksen Lappeteläiselta saanut toimintaterapeutti Vilma Haapalo. – Tässä on todellakin meneillään hyvin merkittävä pilottijakso, Lappeteläinen korostaa. Saman vahvistaa myös kuntoutustyöryhmää johtava ylilääkäri Heimo Lajunen, joka seuraa suurella mielenkiinnolla projektin etenemistä. Myös vanhemmat ovat olleet kiitollisia tuesta ja avusta, jota kokeilu on jo nyt tuonut. Ihmetystä on herättänyt sekin, että Kinnulassa on ylipäätään mahdollisuus saada tämän tyyppisiä palveluita. – Kunnalta tämä on rohkea ja arvostettava satsaus kinnulalaisten terveyteen, Lajunen toteaa. PSYKOTERAPEUTTINEN lähestymistapa sopii hyvin osaksi toimintaterapiaa. Toimintaterapeutit työstävät yleensä motoriikkaa, orientaatiota ja keskittymistä. Kun siihen kytkee psykoterapeuttisen otteen, ovat tulokset olleet jo nyt lupaavia. Toimintaterapiassa hyvä suhde on ollut keino saada harjoitukset tehtyä, mutta nyt ideana on, että tunnesuhde jo sinällään jäsentää ja kehittää lasta. – Kun lapsi tulee kohdatuksi, alkaa organisoitua, jäsentyä ja rauhoittua, niin hän saa koko potentiaalinsa käyttöönsä. Sillä on suuri merkitys toiminnanohjaukseen ja jopa lukuja kirjoitustaitoon, Lappeteläinen kertoo. – Oireilevia lapsia on paljon suhteessa psykoterapeutteihin, eivätkä kaikki lapset tarvitse kahden vuoden jaksoa – lyhyempikin riittää, varsinkin kun annetaan lisää ohjausta lasten kanssa toimiville aikuisille. Psykoterapia toimintaterapiaan yhdistettynä nopeuttaa lasten hoitoonpääsyä. Kinnulassa pilotoidaan lapsille uudenlaista toimintaterapiaa Lapsen tunne-elämän kohtaamiseen tähtäävä psykoterapeuttinen toimintaterapia on pilottikokeilu, jonka tavoitteena on pureutua kasvun ongelmiin ja helpottaa hoitoonpääsyä. Toimintaterapeutti Vilma Haapalo ja psykologi Risto Lappeteläinen toteuttavat toimintaterapiaa uudella tavalla. Nyt huomio kohdistuu lapsen sisäiseen maailmaan. HANNA KANKAANPÄÄ Kansallispuistojen kävijämäärä laski, kun koronasta päästiin Keski-Suomen neljän kansallispuiston käyntimäärät tasaantuivat hurjan koronaryntäyksen jäljiltä. Viime vuonna jäätiin edellisen vuoden käynneistä 11-16 prosenttia. Salamajärven kansallispuiston käyntimäärä oli viime vuonna oli 25 200, jossa on 13 prosenttia kasvua edellisvuoteen. Käyntimäärän kasvussa on kuitenkin kyse tarkentuneesta kävijälaskennasta. Todellisuudessa Salamajärvellä oli viime vuonna hiljaisempaa kuin vuonna 2021, mutta kävijälaskurien tarkastelu osoitti aiempien lukemien olleen alakanttiin. Käyntimäärälaskenta perustuu Salamajärvellä pääosin kahteen autolaskuriin, jotka oli viimeksi kalibroitu vuonna 2006. – Viime vuonna toteutettu uusi kalibrointi osoitti odotusten mukaisesti, että läpiajon määrä oli pienentynyt aiemmasta selvästi. Siksi puiston käyntimäärään tuli tänä vuonna tällainen pieni tasokorotus, selvittää virkistyskäytön erityisasiantuntija Maija Mikkola. Salamajärvellä uusittiin viime vuonna 3,5 kilometriä pitkospuita. Pitkospuiden kunnostustyöt jatkuvat tänäkin vuonna. Retkibussi jatkaa tulevanakin kesänä liikennöintiään Kokkolan ja Salamajärven kansallispuiston välillä. Leppänen ja Paukku palkittiin Vuoden liikuntateosta Perjantaina Jyväskylän Laajavuoressa järjestetyssä Keski-Suomen Urheilugaalassa julkaistiin Vuoden liikuntateot eri kunnista. Kinnulan Vuoden 2022 aktiiviliikkuja on Timo Leppänen. Hän on aktiivinen liikunnan harrastaja sekä liikunnan yhdysopettaja, joka harrastaa vapaa-ajallaan erityisesti jääkiekkoa ja pesäpalloa. Timo Leppäsen tsemppaamisen taidosta saavat nauttia myös oman perheen lapset ja Nurmelan koulun oppilaat. Pihtiputaan Vuoden liikuntateosta palkittiin Sirke Paukku. Hän toimii alakoulun liikuntavastaavana ja aktiivisena toimijana Pihtiputaan Tuiskussa sekä edistää kunnassa liikunnallista elämäntapaa. Lyhyet HEIMO LAJUNEN 3 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 Keski-Suomeen saatiin rahoituskauden viimeiset kehittämiseurot Keski-Suomen Ely-keskus myönsi maaseuturahastosta viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä reilut 1,1 miljoonaa euroa. Kolmasosa tuista myönnettiin kehittämishankkeille ja kaksi kolmannesta suoraan yritysten investointeja tukemaan. Samalla päättyi EU:n rahoituskausien välissä ollut kahden vuoden siirtymäkausi. Ely-keskus myönsi yritysrahoitusta pihtiputaalaiselle Mesimäen Hunajatarhalle energiainvestointeihin 3 891 euroa ja kinnulalaiselle Jussi Pekkariselle energiainvestointeihin 3 135 euroa. Leader Viisari -ryhmä myönsi yritysrahoitusta pihtiputaalaiselle Kolima Distillery Oy:lle pontikkatehtaan perustamiseen 22 806 euroa ja Koto Hotelli Pihtiputaalle maaseudun matkailuyrityksen tehostamiseen ja palvelujen parantamiseen 11 850 euroa. Leader Viisari myönsi hankerahoitusta Kinnulan Tekevä ry:lle polkutraktoripuiston rakentamiseen 21 548 euroa.
• Lukijoilta Nimipäivät KESKIVIIKKO Riitta TORSTAI Jemina, Lumi, Aamu PERJANTAI Hugo, Valo LAUANTAI Ronja, Armi SUNNUNTAI Asser, Kynttilänpäivä, J.L. Runebergin päivä MAANANTAI Tiia, Terhi, Teija, Saamelaisten kansallispäivä TIISTAI Riku, Rikhard Suomalaiset YK-rauhanturvaajat olivat avainasemassa lokakuussa 1973 käydyn Egyptin ja Israelin välisen Jom Kippur -sodan rauhoittamisessa Suezilla. Ensi syksynä noista ajoista tulee kuluneeksi 50 vuotta. Vuonna 1988 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin YK:n rauhanturvaajille. Nobel-palkinnon ansiolistaa pohjustaneet Suezin rauhanturvaajat kutsutaan läheisineen Haminaan SUEZ 50 -tapahtumaan elokuun alussa. Kokoontuminen on monille ensimmäinen, mutta ei välttämättä viimeinen mahdollisuus tavata vertaisia ja muistella silloisen rauhanturvatyön kiistatonta merkitystä maailmanrauhalle. Suezin 50 vuoden takaisista rauhanturvaajista ei ole minkäänlaista ajantasaista rekisteriä. Viidakkorumpu ei tavoita kuin osan heistä. Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani ja Suomen Rauhanturvaajaaliitto tavoittelevat mahdollisimman laajaa osallistumista. Niinpä järjestäjät hakevat tämän kirjoituksen kautta yhteyttä Suezin YK-palokunnan ja YKSV 1:n miehiin. Yhteydenotot terhoahonen2@gmail.com tai 040 504 0293. Lisätietoja on Wanhan Veteraanin nettisivuilla. Terho Ahonen SUEZ 50/ Wanha Veteraani Suez-veteraanit haussa Haminaan Tekstarit Metsäteollisuus ja kotimainen energiantuotanto uhattuina Suomalaisen metsäteollisuuden ja energiantuotannon tilanne on vakava. Tällä menolla yli sata vuotta rakennettua metsiemme talouskäyttöä halutaan voimakkaasti rajoittaa, vähentää puunjalostusta sekä lisätä metsien suojelua. Ennallistamisasetus on jo kaikkien tiedossa: tavoitteena on suojella Suomen alueesta 30 prosenttia ja lasku on EU:n arvion mukaan jopa 19 miljardia euroa. Näin ei voi jatkua. Euroopan Unioni hakee koko ajan mahdollisuutta saada päätösvaltaansa Suomen metsät. Ilmastopolitiikka on yksi keino, joka tarjoaa pääsyn metsien talouskäytön rajoittamiseen. Tietoisesti väärin lasketut hiilinielut ja päästöt osoittavat nyt, että metsätkin ovat jo päästölähteitä. Ilmastopaneeli Ollikaisen johdolla vilauttelee päästökaupasta miljardi laskuja ennallistamisen lisäksi. Näin ei voi jatkua. Turpeen kohtelu fossiilina polttoaineena on päästökaupan takia nostanut kotimaisen kaukolämmön kustannuksia rajusti. CHP-tuotanto, joka on suomalaisten kehittämä, on maailman tehokkain energiantuotannon tapa. Hukkaprosentti on vain kymmenen. Nyt, kun turve halutaan lopettaa polttoaineena, tarvitaan valtavat määrät puuta turpeen tilalle. Haketta tuodaan jo rannikon satamiin, mutta vakavinta on se, että miljoonia motteja metsäteollisuuden kipeästi tarvitsemaa kuitupuuta ja tukkiakin hakataan suoraan voimalaitosten polttoaineeksi. Metsäteollisuuden raaka-ainehuolto on nyt uhattuna, kun Venäjän puu on loppunut ja joka ainoa motti tarvitaan jalostukseen. Jos näin jatketaan, seuraavalla lämmityskaudella palaa voimalaitoksissa suuren sellutehtaan raaka-aineet kaasuna taivaalle. Nyt ollaan tilanteessa, jossa tehtaita suljetaan, jos tämä meno jatkuu. Suomen metsätaloudelle tämä on kohtalon kysymys. Jotta Suomi välttyisi kriisiltä, on Marinin hallituksen tehtävä heti selvä päätös turpeen käytöstä strategisena huoltovarmuus polttoaineena. Päästökaupassa turpeelle pitää hakea verottomuus vuotuiseen kasvuun saakka tai sitten kustannukset kompensoidaan energiantuotannossa kokonaan. Turvetta tarvitaan myös maataloudessa ja monessa muussa käytössä. Sota jatkuu Euroopassa, fossiileja polttoaineita rahdataan ympäri maailmaa Suomeen ja kotimaista energiaa ajetaan alas. Näin ei voi jatkua. . Hannu Hoskonen kansanedustaja Ilomantsi Mielipiteesi julkaistaan lukijan sivuilla! Ota rohkeasti kantaa, muistele, runoile ja lähetä meille kuvia! Lyhennämme tekstejä tarvittaessa. Julkaisun edellytyksenä on, että viestin lähettäjän nimi ja yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa. Tekstiviesteissä voit käyttää nimimerkkiä. Kirjoituksia voi lähettää osoitteisiin toimitus@ kotiseudunsanomat.fi tai Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Rasisti – minäkö? Erinäisillä leimakirveillä huitomisesta on tullut viime vuosina täysin hyväksytty tapa suhtautua kriittisiin ajatuksiin ja tappaa samalla kaikki rakentava keskustelu. ”Meillä on hädin tuskin varaa turvata Suomen kansalaisille perusasiat, joten emme voi jatkuvasti ottaa elättääksemme pakolaisia. Humanitäärisen maahanmuuton ongelmat, kuten lisääntynyt rikollisuus, ovat helposti todennettavissa länsinaapurissa, joten on järkevää rajoittaa maahan pääsyä saman kohtalon välttämiseksi. ” ”Rasisti!”, huutaa suvaitsevaiston edustaja kovaan ääneen ja kieltäytyy alentumasta kuuntelemaan enempää moista vihapuhetta. ”Saisi nuo kaikki venäläiset tussauttaa savuna ilmaan ja rokottamattomat kuolla ilman hoitoa”, toteaa vasemmistolainen arvoliberaali. Ja samassa suvaitsevaisto on autuaasti unohtanut, että syrjinnän ja rasismin määritelmä pätee myös heidän asettamiensa raamien ulkopuolella. Edes elefantin kokoiset ristiriidat eivät näyttäydy esteinä silloin, kun ratsastetaan suvaitsevaiston valkoisella yksisarvisella. Ei tuulimyllyjen rakentaminen lisää työpaikkoja kuntaan kuin vain välillisesti. Firmathan tuovat omat työntekijät ja kaluston rakentamisen ajaksi. EI SINISILMÄINEN Käytiin taas Sopukassa syömässä. Oli maukasta ja ravitsevaa. OMA PIKKUPORUKKA Ei vaan näy maantien kunnossapidossa, vaikka tien kuuluisi tiehoidon luokituksen puolesta olla ”korkealuokkainen autotie”... AURATAAN KUN EHDITÄÄN #meidänkotsari 4 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 Että semmosta... Olenko rasisti, jos tähän ikään mennessä olen oppinut, että miehet tietyistä kulttuureista ovat syntysuomalaisia päällekäyvempiä ja minun on järkevää ottaa se huomioon käytöksessäni esimerkiksi yöelämässä? Minä kutsun sitä tilannetajuksi, elämänviisaudeksi ja itsesuojeluvaistoksi – sinä kenties muukalaisvihamielisyydeksi. Entä jos tiedostan eräiden kulttuurien olevan huonommin yhteensoveltuvia suomalaiseen elämäntapaan enkä näin ollen koe yhteiseloa kummallekaan ihanteelliseksi; tekeekö se minusta kansallismielisen? Minä kutsun sitä se on realismiksi – sinä kenties rasismiksi. Onko se rotusyrjintää, jos toivon, että kaikki populaatiot ja kulttuurit vaalisivat omia viisauksiaan, perinteitään ja geneettisiä ominaisuuksiaan sen sijaan, että maailmasta tehtäisiin yksi suuri sulatusuuni? Minä kutsun sitä moninaisuuden kunnioittamiseksi – sinä kenties suvaitsemattomuudeksi ja kunnioituksen puutteeksi. Jos joku haluaa määritellä minut rasistiksi tai vaikkapa homofoobikoksi sekä misogynistiksi, niin sille varmasti löytyy perusteet, kunhan tarpeeksi kriteerejä venyttää. En kuitenkaan ymmärrä, millä logiikalla rasisti-sana voidaan paisuttaa kattamaan lukematon määrä eri tavoin ajattelevia ihmisiä, mutta ollakseen suvaitsevainen, tulisi solahtaa pieneen merihevosen muotoiseen lokeroon, jossa synnyttävä mies tulee nähdä luonnollisena asiana ja valkoisen miehen sietääkin olla hiljalleen katoava luonnonvara. Harmillisinta – ja vaarallisinta – kaikessa tässä on se, että hyväksi tarkoitettu ajatus yhdenvertaisuudesta kääntyy tätä menoa vähemmistöjä vastaan, kun todelliset hätäsignaalit hukkuvat jatkuvaan kohinaan. On erittäin tärkeää puhua asioista niiden oikeilla nimillä, mutta sitä ennen on varmistettava, ettei vaan ole mennyt puurot ja vellit sekaisin. Sanni Berg Vapauden liiton kansanedustajaehdokas Jyväskylä Työttömyysluvut nousivat selvästi joulukuun aikana Työttömyysluvut olivat selvässä nousussa joulukuussa, mutta tässä vaiheessa vuotta nousu selittyy tyypillisellä kausivaihtelulla. Pihtiputaalla työttömiä oli vuodenvaihteessa 178, mikä on 29 työtöntä enemmän kuin marraskuun lopussa. Kunnan työttömyysprosentti oli vuoden lopussa tasan 11 prosenttia. Kinnulassa työttömien määrä nousi joulukuussa 60:stä 72:een. Kinnulan työttömyysprosentti oli vuodenvaihteessa 12,2, joka oli myös koko Keski-Suomen työttömyysprosentti. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Pihtiputaalla oli vuodenvaihteessa viisi työtöntä enemmän, kun taas Kinnulassa työttömien määrä vähentyi vuodessa kuudella. Kiitos mukavasta kirjoituksesta 25.1. Kotiseudun Sanomissa. Toivottavasti kirjoitus poikisi mummoille managerin, sillä se olisi Pihtiputaalle oiva asia. Siellä on kyllä niin mukavia ihmisiä, että kuvittelisin jonkun tahon (Lionsit, Rotaryt, Pihtiputaan Ploki tms.) ottavan asiasta koppia itselleen ja vievän asiaa eteenpäin. L. Laitinen Mummolle manageri
• JUHA KIVINEN 5 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 JUHA KIVINEN Musiikkia ja urheilua Pihtiputaan vilkkaassa tapahtumakesässä Pihtiputaan kunnan uusi hyvinvointikoordinaattori Pauliina Koivisto oli ensimmäisen kerran kutsumassa väkeä perinteiseen tapahtumajärjestäjien iltaan. Osanottajia tuli jälleen mukavasti ja paljon tietoa saatiin tämän vuoden tohinoista. Näyttäisi siltä, että päällekkyyksiltäkin onnistuttaisiin välttymään harvinaisen hyvin. Kalenteri tulee vielä täydentymään kesän lähestyessä. ENSIMMÄISET ilmoitetut tapahtumat ovat edessä jo ensi viikon lauantaina 11. helmikuuta. Suomen Punaisen Ristin Pihtiputaan yhdistys järjestää silloin toimitiloissaan Oikotiellä Ystävänpäivätapahtuman ensi kertaa koronatauon jälkeen. Tapahtumassa on jälleen mukana myös lasten Nalle-sairaala, jonne voi tuoda mukana oman hoidettavan. Samana päivänä LC Pihtipudas Emmit emännöi neljän vuoden tauon jälkeen Lions-klubien SM-karaokekilpailuja ravintola Takkatuvalla. Samalla järjestetään yleiset karaoketanssit kaikelle kansalle. Pihtiputaan mieskuoron konsertti pidetään Minna Canthin päivänä, sunnuntaina 19. maaliskuuta. Konserttipaikka on vielä avoinna. Kylien kuoron äitienpäiväkonsertti on Muurasjärvellä sunnuntaina 14. toukokuuta. Pihtiputaan seurakunnan vapputapahtuma koko perheelle järjestetään viime vuoden tapaan perhekirkon jälkeen vapunaattona, sunnuntaina 30. huhtikuuta Seurakuntakeskus Sallilassa. Järjestelyihin saa jälleen osallistua muitakin kiinnostuneita tahoja. Seurakunta järjestää Vanhan käsikirjan mukaisen jumalanpalveluksen pääkirkossa sunnuntaina 4. kesäkuuta. Kirkkokansa saa halutessaan pukeutua vanhan ajan vaatteisiin. Matkailukeskus Niemenharjulla kokoonnutaan Wanhojen Wehkeiden näyttelyyn lauantaina 13. toukokuuta. Esillä on vanhaa tavaraa ja esineitä laidasta laitaan. Samassa yhteydessä järjestetään Rompetori . Tanssit Niemenharjun lavalla jatkuvat viime vuoden tapaan koko kesän ajan toukokuun lopusta syyskuun alkuun ohjelmatoimisto Gramofoni Oy:n pyörittämänä. Tanssi-illat on muutettu nyt perjantaiksi. Myös muutama erikoisilta on lavalle luvassa, mutta niistä on toistaiseksi varmistunut vain Koulun päättäjäisbileet lauantaina 3. kesäkuuta. Esiintymään on tulossa muun muassa kolme rap-yhtyettä. Pihtiputaan Rotaryklubin ohjelmallinen toripäivä pidetään Sallilan torilla lauantaina 10. kesäkuuta. Pihtipudas-Seura osallistuu perinteiseen Luonnonkukkapäivään lauantaina 17. kesäkuuta. Kohde on vielä avoinna. Pihtipudas-Seuran ja seurakunnan yhteisen Luontokirkon isännöintivuoro on Muurasjärven kylällä. Kirkonmenoihin kokoonnutaan Muurasjärven koulun pihalle sunnuntaina 23. heinäkuuta. Pihtipudas-Seura juhlistaa Suomen luonnon päivää Puttaalaisten hyvinvointikeskuksessa Suvannonlahdessa lauantaina 26. elokuuta. Sukututkimuspäivä Wanhassa Pappilassa palaa koronarajoitusten jälkeen Pihtipudas-Seuran kalenteriin lauantaina 23. syyskuuta. Lisäksi seura on järjestämässä Hannakaisa Nyrösen konserttia heinäkuussa, mutta päivämäärää ei ole vielä päätetty. Pihtiputaan Keihäskarnevaalit järjestetään 52. kerran Jorma Kinnusen kentällä. Keihäskoulu alMusiikkia ja urheilua oli ammoisina aikoina lähetetty radio-ohjelma, ja samalla nimellä voidaan kutsua myös Pihtiputaan tapahtumakesää. Toki paljon muutakin viihdettä on luvassa. Kaakkuri Blues & Jazz onnistui kahtena edellisenä kesänä niin hyvin, että Dex Viihde päätti jatkaa myös kolmannelle kerralle. kaa torstaina 29. kesäkuuta ja aikuisten pääkilpailut heitetään sunnuntaina 2. heinäkuuta. Vanhantalon Hereford-tilalla Korppisella pidetään Pihtiputaan Rotaryklubin satelliittiklubin Sillan Taidepolun avajaiset lauantaina 1. heinäkuuta. Vanhantalon tilalla on Lasten maatilapäivä lauantaina 22. heinäkuuta ja Kekritapahtuma lauantaina 28 lokakuuta. Pihtiputaan Hevosystäväinseuran ravikesään Hiekan Hippoksella saattaa olla mahdollista sisällyttää jopa viisi ravipäivää. Totoravien päivämäärät ovat keskiviikko 12. heinäkuuta ja keskiviikko 26. heinäkuuta. Paikallisravit pidetään sunnuntaina 13. elokuuta ja sunnuntaina 17. syyskuuta sekä mahdollisesti kesäkuussa, mutta päivämäärästä ei ole vielä tietoa. Ohjelmatoimisto Dex Viihde järjestää kolmannen kerran Kaakkuri Blues & Jazz -festivaalin Kaakkurin lavalla Putaanportilla perjantaina 21. heinäkuuta. Esiintymään on tulossa näillä näkymin viisi artistia, mutta nimilista paljastetaan vasta, kun yksi puuttuva esiintyjä saadaan varmistettua. Kaakkurin lavalle on tulossa myös aivan uusi tapahtuma. Vuosi sitten perustettu Pihtiputaan kulttuuri ry puuhaa syysillan keinovalaistussa ympäristössä pidettävää Kevyen musiikin konserttia syyskuun alkupuolelle. Päivämäärää ei ole vielä vahvistettu. Pääesiintyjäksi on kolme vaihtoehtoa ja lämmittelybändiksi on suunnitelty jotakin PoPi ry:n yhtyettä. Illan päätteeksi pidettäisiin jamit. Pihtiputaan Yrittäjät isännöi viime syksynä ensi kertaa hevosystäväinseuralta perinnöksi jääneitä Pihtiputaan Markkinoita , ja yrittäjäyhdistys on jatkamassa markkinoiden järjestämistä todennäköisesti sunnuntaina 1. lokakuuta. Antti Ojanperä ohjasti Mas Champia viime syksyn päätösraveissa Hiekassa. Niemenharjun lavalla tanssitaan jälleen läpi kesän, mutta nyt perjantai-iltaisin. JUHA KIVINEN JUHA KIVINEN JUHA KIVINEN
• 6 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 Pihtiputaan kunnanhallitus hyväksyi sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan sekä vanhusneuvoston laatiman testamenttivarojen käyttösuunnitelman ja päätti, että lautakunnat toteuttavat käyttösuunnitelman mukaiset hankinnat tämän ja ensi vuoden aikana. Käyttösuunnitelmaan esitettyjen hankintojen summaksi tuli yhteensä 150 500 euroa. Mahdollisesti jäljelle jäävät varat ohjataan vanhusja vammaisneuvoston käyttöön. SUURIN yksittäinen hankinta on ulkopeleihin tarkoitettu miniareena Putaanvirran koululle. Se maksaa 65 000 euroa. Miniareena rakennetaan kesäloman aikana alakoulun välituntipihalle pallokentän viereen Ritovuorelle siirrettyjen liikuntavälineiden paikalle. Samankaltainen areena pystytettiin vuosia sitten yläkoulun pihalle. Toiseksi suurin summa eli 40 000 euroa käytetään Testamenttilahjoituksella paljon hyvää lapsille, nuorille ja vanhuksille Edesmennyt pihtiputaalainen oli ilmoittanut viimeisenä tahtonaan ja erityistestamenttina, että Pihtiputaan kunta saa hänen rahastoissaan olevista varoista kolmasosan käytettäväksi lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi. Summa on perinnönjakokirjan mukaan 155 312 euroa. Testamenttilahjoituksella saadaan alakoulun takapihalle toinen miniareena. Yläkoulun pihalla areena on ollut useita vuosia. JUHA KIVINEN JUHA KIVINEN kirjaston lastenosastoon. Se tehdään kirjaston nykyiseen olohuoneeksi kutsuttuun tilaan, joka remontoidaan ja kalustetaan uusiksi. Lastenosastolle on kaavailtu pyörillä siirrettäviä kirjahyllyjä sekä seinille maalattavaa taidetta, jonka aiheena olisivat lastenkirjallisuudesta tutut hahmot. Varhaiskasvatukseen on tulossa lahjoitusvaroilla hankittava muksubussi. Samalla aiotaan uusia lasten ja nuorten kirjastonkäytön opetuksiin ja kirjavinkkauksiin käytettävää välineistöä. Kunnan nuorisotiloihin tulee lahjoitusvaroilla viisi digija kilpapelipistettä 12 500 eurolla. Hankintaan sisältyvät pelipöytä ja pelituoli, tietokone, kuulokkeet, näppäimistö, hiiri ja näyttö. VARHAISKASVATUKSEEN ollaan hankkimassa muksubussia, jonka hinta on 10 000 euroa. Muksubussi on suunniteltu erityisesti varhaiskasvatuksen tarpeita ajatellen. Sillä voi kuljettaa kerralla kahdeksaa lasta turvallisesti. Muksubussin ajonopeus on rajattu 15 kilometriin tunnissa. Istuintilassa on pehmustetut penkit ja helposti kiinnitettävät turvavyöt. Suojakaaret lisäävät matkustajien turvallisuutta. Vanhusneuvosto ilmoitti kunnioittavansa testamentin lahjoittajaa esittämällä lahjakortteja hierontaan tai jalkahoitoon vuonna 1944 syntyneille. Lahjakorttien hinta on 100 euroa kappaleelta ja niihin on käytettävissä 10 000 euron kokonaissumma. Palvelukeskus Sopukkaan hankitaan kuntoiluvälineitä 8 000 eurolla. Ostoslistalla ovat kävelymatto, kuntopyörä, pyörätuolipotilaille soveltuva istumaslipperi sekä Body-Solid vatsaja selkälaite. VIITASEUDUN opistolle ja Viitasaaren alueen musiikkiopistolle jaetaan kummallekin 2 000 euroa. Musiikkiopisto toteuttaa varoilla lastenkonsertin Pihtiputaalla ja järjestää mahdollisesti ilmaisia soitinkokeiluja paikkakunnalla soittoharrastuksesta kiinnostuneille. Kansalaisopisto toteuttaa varoilla parhaaksi katsomiaan harrastekokeiluja tai ilmaisryhmiä ikääntyville. Vanhusneuvoston esityksestä hankitaan Sopukkaan 1 000 eurolla äänikirjoja sekä laite, jolla niitä voi kuunnella. Äänikirjoja voisi lainata ja tarkoituksena olisi, että niitä vietäisiin myös sivukylille, missä kirjasto ja päivätoiminta voisivat avustaa. Lahjoitusvaroilla on tarkoitus edistää myös kuljetuspalvelua sivukyliltä Sopukan kuntosalille esimerkiksi kerran kuukaudessa sekä täydentää kunnan kotipalvelua palkkaamalla kotikäyntityöntekijän palkkatuella. Työntekijä kävisi vanhusten luona. Työ olisi pääasiassa jutustelua, mutta tarvittaessa hän voisi tehdä myös pieniä askareita. JUHA KIVINEN Pihtiputaan kirjaston uusi lastenosasto tehdään tähän huoneeseen.
• 7 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 VAUVA 2022 Kaikkien kuvan lähettäneiden kesken arvotaan 100 euron lahjakortti! Lähetä meille kuva vauvasta viimeistään torstaina 16.2.2023 sähköpostilla: ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi, postitse tai tuomalla toimistolle. Liitä kuvan mukaan vauvan nimi ja syntymäaika sekä vanhempien nimet ja asuinkylä, sekä laskutusosoite . (Isovanhemmat! Muistattehan kysyä luvan julkaisuun vauvan vanhemmilta) Onko perheessä uusi tulokas? Ovatko juuret Pihtiputaalla tai Kinnulassa? Julkaisemme vuonna 2022 syntyneiden vauvojen kuvat lehdessämme keskiviikkona 22.2.2023. Hinta: 15€/vauva (sis.alv 24%) Keskustie 8, 44800 Pihtipudas P. 0207 931 620 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi POIKKEUSAUKIOLOAJAT Palvelemme 2.–9.2. klo 9-13 Marraskuun alussa käynnistetty rahankeräys infuusiopumpun hankintaa varten sai lämpimän vastaanoton. Kokonaisuudessaan noin 5000 euroa maksanut laite saatiin hankittua kinnulalaisten avokätisyyden ja Arne Ritari-säätiön myöntämän, noin 40-prosenttisen tuen turvin. – Ihan näin suurta suosiota emme osanneet keräykselle odottaa ja moni on kysellyt, miksi se jo lopetettiin, Kinnulan Lions Clubin presidenttinä toimiva Olli Linna kertoo. Positiiviseen ongelmaan on yksinkertainen vastaus: tarvittava summa tuli täyteen ennätysajassa. Osa keräykseen osallistuneista antoi panoksensa jopa kahteen kertaan sekä yrityksensä puolesta, että henkilökohtaisena lahjoituksena. – Kyllä tämä yhteiseen hiileen puhaltaminen luo uskoa siihen, että jotain vastaavaa voisi järjestää jatkossakin, jos tarvetta ilmenee. Sukanvarteen emme halunneet kerätä ihmisten hyväntahtoisuutta hyväksi käyttäen, joten keräyksen päättyminen tuli joillekin jopa hieman pettymyksenä. – Olemme erittäin kiitollisia jokaiselle panoksensa keräykseen antaneelle. Tämä menee nyt yhteiseen hyvään, Olli Linna lausuu Lions Clubin puolesta. ERITYINEN kiitos keräyksen onnistumisesta annettiin Lions Clubin puolesta Airi Kinnuselle, joka halusi osallistua myös omalla työpanoksellaan keräyksen toteuttamiseen. – Luin Kotiseudun Sanomista, että tällaista suunnitellaan. Idea oli niin hyvä ja tärkeästä asiasta kysymys, että päätin soittaa ja kysyä, että voisinko jotenkin auttaa, Kinnunen kertoo. Kinnusen keräysalueeksi sovittiin Niemenkylän alue. – Jokainen oli hyvillään keräyksen toteutumisesta, ja kipupumpun hankinta koettiin hyväksi asiaksi. Keräyksen toteuttaminen oli helppoa, koska kaikki halusivat osallistua, Kinnunen kertoo. KIPUPUMPPU kotiutui Kinnulaan ja sen avulla pyritään hoitamaan kuntalaisia entistä paremmin silloin, kun tarve on suurin. – Infuusiopumppu mahdollistaa lääkkeiden tarkemman annostelun, eikä potilaan myöskään tarvitse osata itse pistää, Ylilääkäri Heimo Lajunen kertoo. Infuusiopumpun avulla voidaan annostella esimerkiksi antibioottia, mutta yleisin tarve on nimenomaan kipulääkkeelle. – Potilas voi olla pidempään kotona, mikä voi sellaisenaan olla jo merkittävä parannus elämänlaatuun, Lajunen kertoo. Kipupumpuksi kutsuttu laite on hankittu nyt erityisesti kinnulalaisten käyttöön. Lajunen muistuttaakin puoliksi leikillään, ettei sitä kannata Jyväskylään edes lainata, jää nimittäin pian hyvä laite sille tielleen. – Tietenkään emme toivo, että pumpun käyttöön syntyisi jonoa, mutta toisaalta tasainen käyttö pitää laitteen kunnossa. Kaapissa pölyttyessään laitekin kärsii, joten se kannattaa ottaa herkästi käyttöön aina tarpeen tullen. Terveyskeskuksen, kotihoidon ja Kotipihan henkilökunnille on jo annettu laitteen käyttökoulutus. Kinnula sai kipupumpun Lions Clubin rahankeräys Kinnulaan hankittavan kipupumpun mahdollistamiseksi onnistui yli odotusten. Tarvittava summa kerättiin ennätysajassa. Terveyskeskuksessa kipupumpun saapuminen oli juhlan paikka, sillä tarvetta laitteelle on ollut. Kuvassa vasemmalta Lions Clubin puolesta Manu Hulkko ja sihteeri Marja Hakkarainen, aktiivinen kerääjä Airi Kinnunen, Terveystalon palveluvastaavat Leena Viinikainen ja Johanna Muhonen, ylilääkäri Heimo Lajunen ja Lions Clubin presidentti Olli Linna. HANNA KANKAANPÄÄ – Jokainen oli hyvillään keräyksen toteutumisesta, ja kipupumpun hankinta koettiin hyväksi asiaksi. Keräyksen toteuttaminen oli helppoa, koska kaikki halusivat osallistua. ” HANNA KANKAANPÄÄ
• 8 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 Mäenpään perheessä Luomalanrannalla on toisin. Herätyksen jälkeen kiihdytellään korkeintaan aamupalapöytään, sillä kouluun ei ole kiirettä, se on yksi niistä asioista, joista Selma, 12, Hilma, 10, ja Pekka, 8, ehdottomasti pitävät opiskellessaan kotikoulussa. Nuoremmat sisarukset Aaro, 6, ja Martta, 3, aloittanevat hekin koulutaipaleensa kotiopetuksessa, mutta ihan vielä ei ole sen aika. SELMA Mäenpää on opiskellut kotikoulussa kolme vuotta. Hän ehti olla tavallisessa perusopetuksessa Lahdessa kaksi lukuvuotta, joten hänelle on muodostunut jonkinlainen käsitys siitä, mitä koulussa oleminen tarkoittaa. Ikävä takaisin ei ole, mutta jonkin verran häntä ovat välillä mietityttäneet esimerkiksi kaverit, joiden arki on kokonaan erilaista. Kun sosiaalisuutta ja kaverisuhteita ei muodostu koulussa, on Mäenpään perheessä panostettu sosiaalisiin harrastuksiin, kuten kuoroon ja erilaisiin kerhoihin. SUOMALAINEN oppivelvollisuus laajentui kaksi vuotta sitten kattamaan myös toisen asteen tutkinnon. Vaihtoehtoisesti oppivelvollisuus päättyy 18-vuotiaana. Perusopetuslain mukaisesti oppivelvollisen on joko osallistuttava järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muutoin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot. Kotiopetukseen siirtyminen ei ole tavanomainen ratkaisu, ja yleensä siihen johtavat terveydelliset syyt, esimerkiksi sisäilmaongelmista aiheutuvat poikkeuksellisen hankalat oireet. Pihtiputaalla Mäenpään perhe on ainoa, jonka lapset eivät käy koulua perinteiseen tapaan. Mäenpään perheen kokemusten mukaan Suomessa on erittäin koulumyönteinen yhteiskunta. He kokevan kotiopetuksen tavallaan pioneerityöksi, sillä yleisin reaktion kotiopetukseen liittyen on epäily ja hämmennys. Jopa Hannan ja Johanneksen omat vanhemmat ja sisarukset suhtautuivat alkuun skeptisesti, mutta ovat sittemmin ymmärtäneet myös vastakkaisen näkökulman. Teknisesti kotiopetukseen siirtymiseksi riittää kuntaan tehty ilmoitus perusopetuksesta eroamisesta. Virallisen eroilmoituksen myötä vastuu oppivelvollisuuden täyttymisestä siirtyy kunnalta huoltajalle. Kunnan tulee kuitenkin seurata oppimisen edistymistä. Hanna Mäenpää toteaa, että yhteistyö kunnan on sujunut erittäin hyvin. Pihtiputaalla tutkiva opettaja on erityisopettaja Auli Ruuska, joka tapaa kotiopinnoissa ahertavaa perhettä tasaisesti pitkin lukuvuotta. Oppimisen edistymistä seurataan esimerkiksi oppimispäiväkirjojen, erilaisten näyttöjen, kuvien, videoiden ja täytettyjen oppikirjojen avulla. – Seuraamiseen ei ole mitään ennalta määriteltyä tapaa. Joissakin kunnissa kotiopetuksessa olevia lapsia tavataan kerran tai pari vuodessa. Me tapaamme Pihtiputaalla kuitenkin useammin, Auli Ruuska kertoo. – Säännöllisten tapaamisten avulla tutkittavasta kokonaisuudesta ei muodostu lapsellekaan liian suurta palaa. Aikaa pitää kuitenkin varata tarpeeksi, sillä opinnot vaikuttavat lapsen koko tulevaisuuteen, hän jatkaa. Opintoja ei arvioida numeroilla tai kokeilla, mutta peruskoulun oppimäärä voidaan todentaa erityisellä testillä, mikäli huoltajat niin haluavat. KÄYTÄNNÖSSÄ opiskelu kotona on ajan ja paikan puolesta joustavaa. Päivätkin ovat keskenään erilaisia. Jos joinakin päivinä aikaa kuluukin enemmän kanojen hoitamiseen, saattaa toisena matematiikka luistaa suunniteltua paremmin. Opetus mukailee kotonakin virallista opetussuunnitelmaa. Kotiopetuksessa kunta ei ole velvollinen järjestämään tiloja tai oppimateriaaleja, vaan ne ovat huoltajan vastuulla. Vastuun mukana tulee myös vapaus, sillä opetussuunnitelman mukaiset tiedot voi hankkia muutenkin kuin kirjasta pänttäämällä. – Tosiasia kuitenkin on, että kirjat ovat hyvä runko, joka auttaa siinä, että kaikki tarvittavat asiat tulee käytyä läpi, Hanna Mäenpää kertoo. – Uusi opetussuunnitelma on kotikouluystävällinen, ja sisältää esimerkiksi paljon itsearviointia. Se on mielestäni hyvä, sillä kyllä tietoja ja taitoja opitaan ennen kaikkea elämää varten, Johannes Mäenpää pohtii. Kotiopettajaa auttaa, että lapset ovat innokkaita lukemaan. Mäenpään perheessä kirjahyllyt notkuvat, mutta lisäksi kirjasto on jokaiselle lapselle erityisen tärkeä paikka. Lempikirjojen lisäksi hyllyjen väleistä löytyy tietoa niin eläimistä kuin astronomiastakin, ja tietysti vinot pinot Aku Ankan taskukirjoja. OPETUSTA voi myös ulkoistaa. Opetussuunnitelman mukaisesti kaikkia aineita tulee oppia tietty määrä, ja esimerkiksi musiikkia voi opetella kuorossa tai soittotunneilla. Puukäsitöitä harjoitellaan kansalaisopistossa ja kielten opiskelun tukena on erilaisia sähköisiä oppimateriaaleja. – Kaikki ovat erilaisia oppijoita, ja ennen kaikkea haluamme kannustaa oppimisen iloon, uteliaiLähes jokainen koululainen tietää aamuisin sen tunteen, kun herätyskello soi ja aamun ensimmäiselle tunnille tulee kiire. Reippain juoksuaskelin kiritetään joko bussiin tai luokkaan – yhtä kaikki kiirettä pitää, sillä opetus alkaa kellon soidessa. – Joskus mietin, että jäävätkö lapset paitsi joistakin sukupolvikokemuksista, kuten koulun kevätjuhlista tai vastaavista. Toisaalta ne ovat vain kokemuksia, ja nyt heillä on puolestaan mahdollisuus kokea jotain erilaista. ” Kotikoulussa vapaus ja vastuu kulkevat rinnakkain Lahdestä Pihtiputaalle muuttaneiden Hanna ja Johannes Mäenpään lapsia voisi luonnehtia keskusteleviksi, sillä aiheesta kuin aiheesta pulppuaa asiaa, kun ensimmäisestä ujouden puuskasta päästään. Martta, Pekka, Aaro, Selma ja Hilma ovat jokainen omanlaisiaan oppijoita. Etätyömahdollisuudet olivat ratkaisevassa roolissa uutta asuinkuntaa miettiessä. Johanneksen työt ovat Lahdessa, mutta perheen koti Luomalanrannalla.
• 9 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 suuteen ja itsensä toteuttamiseen, Hanna kertoo. Aina ei suju mutkitta. Hanna myöntää välillä tuntuvan siltä, että omatkin aivot nyrjähtävät. Lapset osaavat kysyä vaikeita kysymyksiä, ja vastausten selvittäminen voi vaatia itseltäkin perehtymistä. Esimerkiksi 8-vuotias Pekka on kiinnostunut tähtitieteestä. Joskus myös aikatauluttaminen on haastavaa – ja jos aikataulun tekee, niin siitä kiinni pitäminen on vielä kokonaan toinen juttu. Vuoden aikana on kuitenkin paljon läpikäytävää, joten asiat on jaksotettava. – Selma on meistä varmasti sisäsyntyisesti järjestelmällisin, ja hän tekee välillä itselleen lukujärjestyksen, Hanna kertoo. – Mutta en minä sitä kyllä sitten välttämättä noudata, Selma huikkaa väliin. KOTIOPETUKSEEN siirtyminen vaati vanhemmilta pitkää kypsyttelyä, sillä vastuu on iso. Tietoa on nykyään saatavilla jo enemmän kuin aiemmin. Vertaistukiryhmiä löytyy sosiaalisesta mediasta, ja yhteiset taapaamiset tuovat vaihtelua arkeen. Hanna kuuluu Suomen kotikouluyhdistyksen hallitukseen. Yhdistys pyrkii lisäämään tietoutta ja konkreettisesti helpottamaan kotiopetuksen järjestämistä. Yhdistys on esimerkiksi neuvotellut sopimuksen, joka mahdollistaa oppimateriaalin ja opettajille tarkoitetun materiaalin tilaamisen suoraan kustantajalta. Opettajille tarkoitettuja kirjoja ei voi ostaa kaikkialta, ja varsinkin jälleenmyyjien kautta hankittuina ne ovat hintavia. – Minä tästä kotiopetuksesta haaveilin varmasti pidempään, Hanna kertoo. – Vuosia sitten puhuttiin, että kotiopetus voisi olla vaihtoehto, jos koulussa tulee vaikkapa jotain ongelmia. Lähipiirissä nähtyjen kokemusten takia tuntui siltä, ettei ainakaan mielenterveyden kustannuksella haluta koulua käydä. – Jossain kohtaa se kuitenkin muuttui niin, ettei siihen tarvita edes niitä ongelmia. Silti pohdinta kesti vuosia, sillä kotiopetus poikkeaa täällä valtavirrasta, ja toisaalta tuntui, ettei ole moraalista oikeutusta toimia niin, kun niitä ongelmiakaan ei ole ollut Hanna kertoo. Hänellä on itsellään hyviä muistoja kouluajalta. Numerot olivat hyviä ja kavereitakin oli, mutta silti tämänhetkisessä elämäntilanteessa kotiopetus tuntuu kriittisistäkin mielipiteistä huolimatta oikealta ratkaisulta. – Joskus mietin, että jäävätkö lapset paitsi joistakin sukupolvikokemuksista, kuten koulun kevätjuhlista tai vastaavista. Toisaalta ne ovat vain kokemuksia, ja nyt heillä on puolestaan mahdollisuus kokea jotain erilaista, Hanna pohtii. – Pitää tehdä niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, eikä omaa elämäänsä voi säädellä muiden mielipiteiden perusteella. Toisin kuin usein kuvitellaan, niin kotiopetus ei myöskään sulje pois jatko-opintoja, Johannes tiivistää. Kotikoulussa vapaus ja vastuu kulkevat rinnakkain HANNA KANKAANPÄÄ Selma on ahkera lukija. Kouluun ei ole ikävä, ja ystävyyssuhteita muodostuu sosiaalisissa harrastuksissa. Aaro ei vielä ole koulussa, mutta opettelee silti uutta ahkerasti. Kirjasto on yksi hänen lempipaikoistaan, sillä siellä ovat parhaat tarinat. Hanna van der Steenin kirjassa kolme erityistä sisarusta, Saaru, Jami ja Adu, on hylätty pieninä metsän keskellä sijaitsevaan Huvilaan. Heidän karua elämäänsä piristävät ”Lumottujen” esitykset, joita he käyvät katsomassa salaa tunteettomien Gammo-olentojen hallitsemassa Vilagossa. Eräänä päivänä Huvilan hirsien välistä leijailee kirjekuori. Se työntää nuoret seikkailuun, jonka aikana heille selviää, miten he liittyvät yhteen maan kohtalon kanssa. Hylätyt on ajankohtainen, moderni fantasiaromaani maailmasta, jota hallitsee vallanhimon turmelema ja laittomasti vallan kaapannut hallitsija. Diktaattori orjuuttaa alamaisensa kutomansa valheiden verkon avulla, mutta onneksi on myös niitä, jotka näkevät verkonsilmien läpi. Yökoulu ja pelottava peli Paula Norosen suositussa kirjasarjassa Yökoulu on tällä kertaa pulma. Yökoulun ja tavallisen koulun oppilaat eivät tule toimeen keskenään. Tilanteen parantamiseksi koulujen rehtorit päättävät järjestää korikallo-ottelun. Yökoulun äreä hämähäkki Gregor Hiltunen suostuu kutomaan korit täipalkkaa vastaan. Lauri Luurangon kallo toimii pallona. Peli alkaa yökoululaisten kannalta surkeasti. Tauolla zombi Paavo Tekonurmi neuvoo yökoululaisia: ”Käyttäkää hyväksi sitä, mistä he teitä kiusaavat.” Kuinka tiukassa ottelussa käy? Doreen Croninin kirjassa Tipujengin muodostavat pienet kananpojat Suttu, Muru, Papu ja Kultsi. Tipujengi lupaa hoitaa kaikenlaisia pulmatilanteita. He saavat asiakkaaksi pienen sinisen linnun, jonka talo on varastettu. Pihapiirissä tapahtuu muutakin outoa. Joku varastelee Yrmeän Oravan tammenterhoja. Pystyykö Tipujengi ratkaisemaan pihan pulmat? Tipujengi: Outo sininen siipiveikko Maltti ja Valtti: Suuri Viikinkiseikkailu Jerry Mikkelisen kirjoittamassa kirjassa liikennepuistokonstaapelit Malti ja Valtti saapuvat työpaikalleen TapainValvonta-ja Valistusyksikköön. Maltti ei innostu paperitöistä, joten hän raahaa vastentahtoisen Valtin kielletylle Vempelit & Härvelit -osastolle. He tutkivat outoa metallista palloa, joka osoittautuu aikakoneeksi. Pallo kiidättää konstaapelit viikinkien aikaan. Virkamiesruotsin avulla keskustelu sujuu jotenkin. Kun Valtin kaulassaan kantama riimuavain paljastuu, viikingit polvistuvat Valtin eteen. Riimuavain on merkki viikinkien kuninkuudesta. Innostuuko Valtti vallasta vai haluaako hän palata vangitun Maltin kanssa omaan aikaansa? Hylätyt Pudonneet Finlandia-voittajan Marisha Rasi-Koskisen mestarillinen, kerros kerrokselta aukeava romaani. Kolme nuorta etsii elämänsä suuntaa ja unelmiaan romaanissa, jossa kaikki ei ole sitä miltä aluksi näyttää. Sattuma sitoo nuoret merkillisillä langoillaan yhteen. Kadun nimi on Turnaround ja se näyttää aivan tavalliselta englantilaiselta pikkukadulta. Viimeisessä talossa tapahtunut onnettomuus on kuitenkin sysännyt liikkeelle asioita, joita ei voi pysäyttää. Teini-ikäinen Ian asuu yksin ja tekee konemusiikkia. Suomeen adoptoitu Elias perii kadulta talon biologiselta isältään ja unelmoi täydellisen roolipelin kehittämisestä. Kun samalle kadulle ilmaantuu salaperäinen hupparipäinen K, nuorten kohtalot kietoutuvat toisiinsa yllättävällä tavalla. Marisha Rasi-Koskinen on jälleen punonut todellisuuden arvoitusta pohtivan nuortenromaanin, jonka tiheä tunnelma vie lukijan mukanaan. Lukuvinkkejä lapsille ja nuorille Kirjastossa on kiinnostavia uutuuksia, jotka odottavat lainaajiaan. Marjaana Turpeinen Pihtiputaan kirjastosta keräsi muutaman mielenkiintoisen poiminnan viime vuonna julkaistuista uutuuskirjoista. Kolme ensimmäistä kirjaa soveltuu parhaiten alakouluikäisille, ja kaksi viimeistä ovat erityisesti nuorille suunnattuja.
• Muistoissamme Sunnuntaiksi Valo voittaa M iltä tuntuu liikkua pimeässä metsässä tai etsiä tavaroita pimeästä huoneesta? Silmät tottuvat hämärään, mutta pimeässä kulkeminen on silti melko hankalaa, vaivalloista ja ehkä pelottavaakin. Pimeässä kompastuu tai eksyy helposti. Pienikin valo auttaa selviytymään paremmin eteenpäin. Valo on tärkeää koko elämän kannalta. Toisaalta joskus valo voi olla jopa kiusallista. Valo paljastaa sotkun, se näyttää likaiset ikkunat ja pölyn kaapin päällä. T ulevana sunnuntaina on Kynttilänpäivä. Nimitys juontaa siitä keskiaikaisesta tavasta, että tuolloin siunattiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Kynttilänpäivänä juhlitaan sitä, että kirkossa käytettävät kynttilät kertovat itseään paljon suuremmasta asiasta. Se muistuttaa siitä, että Jeesus on maailman valo, joka loistaa kaikille maailman kansoille. Jeesus sanoi: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh.8:12) S amalla tavalla kuin kynttilänliekki valaisee pimeän huoneen, myös Jeesus haluaa tuoda valoa meidän elämäämme. Jeesuksen seurassa me kuljemme elämässä oikeaan suuntaan. Toisaalta tuo valo paljastaa meille myös sen, ettemme ole täydellisiä. Emme aina jaksa olla ystävällisiä, huomaavaisia ja epäitsekkäitä. Valo näyttää meille sen, että tarvitsemme anteeksipyytämistä ja anteeksiantamista. J eesuksesta loistava valo näyttää myös sen, että erehtyväisinäkin olemme arvokkaita ja ainutlaatuisia. Hänen valossaan saamme iloita toisistamme ja saamme myös levittää lämmön, rakkauden ja ystävyyden valoa toistemme elämään. Maria Pirttinen PIHTIPUTAAN SEURAKUNTA 10 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 Seurakunnan kotisivut: www.pihtiputaanseurakunta.fi Vt. kirkkoherra Jukka Kemppainen 044 7844422, seurakuntapastori Tuomas Hurme 0400 931986, kanttori Janne Peltokorpi 040 5203388. Seurakuntamestari 0400 915398. Diakoniatyö Maarit Vesterinen 040 7652453. Nuorisotyö Maria Pirttinen 044 7844425. Lapsityö Katja Kokkonen 040 8415626. Talouspäällikkö Anna-Maija Ojala 044 7844420. Kirkkoherranvirasto avoinna ma-ke klo 9–12, 044 7844421. JUMALANPALVELUKSET Su 5.2. klo 10 messu, Kemppainen, Peltokorpi, Pirttinen, pääkirkko. Mukana Tahkoniemi 2ripariryhmä. MUUT TILAISUUDET Ti 7.2. klo 10.30 hävikkiruokajakelu, Sallila. Ke 8.2. klo 8.30 maksuton aamupuuro, Sallila. MUSIIKKI To 2.2. klo 17 kirkkokuoro, Sallila. Ti 7.2. klo 18 Runebergin virretilta, Sallila. J.L.Runebergin elämää ja virsirunoutta. Ke 8.2. klo 16 lapsikuoro ja klo 17 kirkkoniekat, Sallila. ERI RYHMIEN TOIMINTAA To 2.2. klo 18 Gospeltanssi, Putaanvirran Sali. Ma 6.2. klo 17.30 Gospeltanssi, Muurasjärvi Antinhalli. Ti 7.2. klo 13 Touhupiiri, Sallila. SEURAT Su 5.2.klo 12 Rukoushuoneella. LAPSET JA NUORET To 2.2. klo 17 vauhtivarpaat, Putaanvirran Sali. Ma 6.2. klo 15.30 kokkikerho, Sallilan alakerta. Ti 7.2. klo 17 puuhakerho ja klo 18 varkki-ilta, Sallilan alakerta. Ke 8.2. klo 9.30 perhekerho, Sallilan alakerta ja klo 16 kokkikerho, Muurasjärvi. Seurakunnat Seurakunnan kotisivut: www. Seurakunnan kotisivut: www. kinnulanseurakunta.fi Sähköposti: kinnulan.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto auki ma-ti 10-14 ja ke 10-12. Talouspäällikkö Sinikka Niemonen 040 669 1996, vt. kirkkoherra Jukka Kemppainen 044 784 4422, seurakuntapastori Johanna Piirola 040 734 0088, kanttori Martti Hertteli 040 352 5524. Seurakuntamestari Esko Lindholm 0400 688 124. Diakoni Minna Ventilä 040 352 7757. Päivystys ma klo 9-12 virastossa, muina aikoin ajanvarauksella 2.2. klo 10-12 Perhekaffila srk-kodissa; Ventilä. 5.2. klo 10 Messu kirkossa, Yhteisvastuukeräyksen startti ja kirkkokahvit srk-kodissa; Piirola, Kinnunen ja Ventilä. Klo 18.30 Seurat Ry:llä. 7.2. klo 11-13 OmaisOiva vertaistukiryhmä Kinnulassa läheisestään huolehtiville ja omaishoitajille, srk-kodissa. 8.2. klo 12 Seurakuntakerho srk-kodissa, ”Martin laulukerho” Seurakunnan kerhoissa ei ole vuosimaksuja, mukaan voi tulla jokainen. Kahvituksissa on usein vapaa-ehtoinen kahvimaksu, kerhotoiminnan tukemiseksi. Ei diakoniavastaanottoa ma 6.2. KINNULAN SEURAKUNTA PIHTIPUTAAN HELLUNTAISEURAKUNTA Seurakunnan kotisivut: www. vapaus.fi Sähköposti: vanhemmisto@ vapaus.fi Ukraina-keräys käynnissä ajalla 1.1.-31.3.2023. Poliisihallinnon pienkeräysnro RA/2022/1796. Tili: Ukraina-keräys, FI 29 5345 0820 0479 60. Su 5.2. klo 14 ehtoolliskokous. Vanhimmisto. Seurakuntauhri. Kokouksen aikana pyhäkoulu yläkerran huoneessa, tervetuloa lapset ja vanhemmat tutustumaan! Ti 7.2. klo 18 rukouskokous. KIRPPUTORI avoinna ti, ke, ja pe klo 10-16. Puh. 044 509 0598. Otamme vastaan tavaroita myyntiin. KESKUSTELUPUHELIN 040 549 7683. RUKOUSHUONEEN VUOKRAUS puh. 040 842 493. Tapio NIEMI s. 22. 7. 1950 k. 25.12.2022 Jouluilta hämärtyy, tuuli pois jo etääntyy, joka kuusen latvahan tarttuu tähtitaivahan. Veljeä muistaen Sanni perheineen Reino perheineen Aila perheineen Tuovi perheineen Siunaus toimitettu 20.1.2023 Pihtiputaalla läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakas äitimme, anoppimme, mummomme ja isomummomme Maija-Kaisa KUMPULAINEN o.s. Kananen s. 27.9.1924 Pihtipudas k. 7. 1.2023 Pihtipudas Uupuivat voimat hiljalleen, hetki lähdön läheni. Päivänä kauniin talvisen tuli luoksesi rauha ikuinen. Me katselemme jälkiä kättesi töiden sua kiittäen, kaivaten, ikävöiden. Rakkaudella muistaen Leena ja Jaakko ?Antti perheineen ?Asko Juhani ja Tarja ?Tommi ?Nora Liisa ja Jorma ?Jenny perheineen ?Nasti perheineen ?Milja Sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaus toimitetaan lauantaina 11.2.2023 klo 10.00 Pihtiputaan kirkossa, jonka jälkeen on muistotilaisuus Seurakuntakeskus Sallilassa. Runebergin elämää ja virsirunoutta Sallilassa Pihtiputaan seurakunta järjestää ensi viikon tiistaina 7. helmikuuta kello 18 Seurakuntakeskus Sallilassa tilaisuuden, jossa kerrotaan Johan Ludvig Runebergin elämästä ja lauletaan hänen virsiään. Tilaisuuden järjestävät diakonissa Maarit Vesterinen ja kanttori Janne Peltokorpi. Johan Ludvig Runebergia (1804-1877) pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on ”Vänrikki Stoolin tarinat”, ja hän on muun muassa kirjoittanut kansallislaulumme sanat. Runeberg oli myös merkittävä virsirunoilija. Suomenkielisessä virsikirjassamme on seitsemäntoista virttä Runebergin koottujen teosten kaikkiaan 62 virsirunosta. Lisäksi Runebergin kädenjälki näkyy virsien kääntäjänä ja uudistajana. Runeberg on runoilijana hyvin lyyrinen ja eepillinen. Hänen virsissään on vahvaa kerronnallisuutta, kohti käyvää suoraa sanomaa ja kauniita kielikuvia. Ehkä rakkaimpia Runebergin virsiä ovat lastenvirsi ”Mä silmät luon ylös taivaaseen” (virsi 490) ja isänmaan virsi ”Sun kätes Herra voimakkaan” (virsi 577). Tunnustusta Wiitaunionin terveyskeskukselle Wiitaunionin terveyskeskus sekä Sairaala Novan Kirurgia ja Operatiivinen palvelualue saivat Kestomenestyjät-tunnustuksen hyvänä koulutuspaikkana nuorille lääkäreille. Koulutuspaikkakyselyn Kestomenestyjät-tunnustukset jaettiin Lääkäripäivillä Helsingissä. Kriteerinä oli, että koulutuspaikka on yltänyt nuorten lääkäreiden arvioissa viiteen tähteen jokaisena vuonna jaksolla 2019-2021. Koulutuspaikkakysely on Nuorten Lääkärien yhdistyksen ja Lääkäriliiton yhteistyössä toteuttama suomalaisten erikoistuvien lääkäreiden koulutusolosuhteita kartoittava tutkimus. Sen tavoitteena on kerätä kansallisesti tietoja erikoistuvien lääkärien koulutuspaikoista ja arvioida niiden laatua. Kyselyssä tarkastellaan muun muassa perehdytyksen ja ohjauksen toimivuutta, työoloja ja työn kuormittavuutta. Tulosten pohjalta tehdään Viiden tähden Koulutuspaikka -listaus ja tuloksia käytetään osana koulutuksen kehittämistyötä. Tulosten toivotaan motivoivan työnantajia uudistuksiin ja työolojen kehittämiseen. Yhteensä palkittiin koko Suomessa kahdeksan terveyskeskusta, viisitoista keskussairaalaklinikkaa, neljä keskussairaalaa, kaksi yliopistosairaalaklinikkaa sekä kolme yksityisen toimijan yksikköä tai muuta yksikköä.
• 11 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 Minna Ventilä palasi Kinnulaan, kun diakonian virka kokoaikaistettiin Vuosina 2019-21 Kinnulan seurakunnan diakoniatyöntekijänä työskennellyt Minna Ventilä palasi virkaan vuodenvaihteessa, ja nyt kokoaikaisena diakonina. Minna Ventilä kävi torstaina esittäytymässä Keski-Suomen muistiyhdistyksen Kinnulan alaosaston Kamu-kahvilassa. Hän kertoi palanneensa, koska virka oli muutettu kokoaikaiseksi diakonian viraksi, eikä siihen sisälly enää lapsija nuorisotyötä, kuten hänen edellisessä pestissään Kinnulassa. – Se oli silloin mukava, mutta aika kuormittava pesti, kun oli monta alaa vastattavana. Olen kuitenkin kouluttautunut diakoniksi, Ventilä huomautti. Seurakunnan lapsityö on nyt hoidettu siten, että Pihtiputaan seurakunnan lapsityöntekijä Katja Kokkonen käy pitämässä lasten päiväkerhoa. Rippikoulutunteja järjestetään Kinnulassa, mutta tänä vuonna rippikoulussa palataan myös yhteistyöhön Pihtiputaan seurakunnan kanssa, kun kinnulalaiset osallistuvat rippileirille Pihtiputaan Tahkoniemessä. MINNA VENTILÄ oli puolitoista vuotta diakonina Kaustisen ja Ullavan seurakunnassa. Hän kertoi halunneensa töihin lähemmäs Perhon Salamajärveä sijaitsevaa kotiaan, jotta hän voi olla enemmän vakavasti sairaan miehensä tukena. Ventilä ilahtui huomatessaan, kuinka kinnulalaiset olivat jo odottaneet hänen paluutaan. – Täällä on ollut ihanan kotoinen tunnelma. Olen nähnyt kaupassa hymyileviä kasvoja, ja yllätyin, kuinka moni on tullut toivottamaan minut sydämellisesti tervetulleeksi takaisin. Minna Ventilä on tavattavissa toimistossaan kirkkoherranvirastossa ilman ajanvarausta maanantaisin kello 9-12. Muina aikoina diakonin kanssa voi sopia tapaamisen ajanvarauksella. Ventilä kannusti ihmisiä tulemaan juttelemaan, vaikka ei olisi niin tärkeää asiaakaan. Diakoniin voi muutenkin ottaa yhteyttä kaikenlaisissa asioissa, ja hän johdattaa tarvittaessa asiakkaan esimerkiksi sosiaalitoimiston tai muiden palvelujen puoleen, asiasta riippuen. Seurakunta voi tukea ihmisiä kriisitilanteissa muun muassa pienillä kauppojen lahjakorteilla. Diakoniatyöntekijä opastaa ja neuvoo asiakasta yhteiskunnan tukipalvelujen pariin. Isommissa kriiseissä seurakunta on yleensä osaltaan mukana. Kaustisella seurakunta oli tullut apuun tulipalossa kotinsa menettäneelle perheelle. KESKUSTELEMINEN ja sielunhoito on diakonin ydintyötä. Minna Ventilä neuvoi ottamaan rohkeasti yhteyttä, ja myös silloin, jos joku tietää jonkun, jonka luona olisi hyvä käydä juttelemassa. Silloin olisi hyvä, jos omainen kysyisi henkilöltä, saako diakoni ottaa yhteyttä. – Varaan kotikäynneille aina hyvin aikaa. Silloin ei saa olla kiire, Ventilä korosti. Diakoni tekee myös leskikäyntejä. Yleensä vuoden sisällä hautajaisten jälkeen diakoni ottaa leskeen yhteyttä ja tarjoaa kotikäyntiä. Samoin diakoni ottaa yhteyttä 80 ja 85 vuotta täyttäneisiin ja sopii kotikäynnin, jos päivänsankari sitä haluaa. 90 ikävuodesta alkaen pappi tekee onnittelukäynnin vuosittain. 70ja 75-vuotiaille Kinnulan seurakunta järjestää vuosittain yhteiset syntymäpäiväjuhlat, ja ne ovat tulossa keväämmällä. Eilen tiistaina aloitettiin diakoniatyön tarjoamat aamupuurohetket seurakuntakodilla. Puurolle voi tulla joka toinen tiistai kello 9-10, ja sen jälkeen voi jäädä suoraan neulontapiiriin, jossa tehdään käsitöitä diakoniatyön tarpeisiin. Minna Ventilä on alkanut jälleen toimia myös vanhemman väen seurakuntakerhossa yhdessä muiden seurakunnan työntekijöiden kanssa joka toinen keskiviikko kello 12. Seuraavan kerran seurakuntakerho kokoontuu viikon päästä. Ventilä palauttaisi mielellään kyläiltojen perinteen, jota hän oli luomassa edellisellä pestillään. Hän on ajatellut myös diakonian päiväkahveja esimerkiksi kylätalolla tai jossakin kodissa. Diakoni Minna Ventilä otettiin ilahtuneesti vastaan Keski-Suomen muistiyhdistyksen Kinnulan alaosaston Kamu-kahvilassa. Minna Ventilä jakoi diakoniatyön esitteitä Kamu-kahvilassa. JUHA KIVINEN JUHA KIVINEN JUHA KIVINEN
• 12 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 Joukkueiden kauden kaksi aiempaa peliä olivat olleet myös viisieräisiä, mutta ne päättyivät salolaisten voittoon. Ottelu oli Plokille kauden yhdestoista viisieräinen, joista se on nyt voittanut viisi. Alku oli pihtiputaalaisille synkkä, kun LP Viesti vyörytti “emännän ottein” tahmeasti aloittanutta Plokia. Ensimmäinen erä oli ohi parissakymmenessä minuutissa. Toisessa erässä Ploki pääsi jo hieman peliin kiinni, mutta ote lipesi 1916 -johdosta erätappioon. Salolaisten tahtipuikkoa ottelussa peräti 30 pisteen edestä heiluttanut hakkuri Saana Lindgren oli erän lopulla vahva. Pitkän erätauon jälkeen Plokille taisteluvoitto LP Viestistä LiigaPloki haki sarjatilanteen kannalta äärimmäisen arvokkaan vierasvoiton Salohallista lentopallon naisten Mestaruusliigassa. LP Viesti kaatui erin 2-3 (25-14, 25-22, 20-25, 19-25, 13-15). Plokilaisilla oli Salossa aihetta riemuun penkin alle menneen Hämeenlinnan-reissun jälkeen. JUHA KIVINEN Ploki pääsi hallitsemaan tapahtumia. Hyökkäystehot löytyivät (52 %) ja joukkue nousi taisteluun otteluvoitosta. Kaksi erää miinuksilla ollut yleispelaaja Kristin Lux nousi omalle tasolleen ja oli kolmannessa ja neljännessä erässä joukkueen avainhahmo. Passari Olena Napalkova otti roolia neljännessä erässä tehden siihen passarille kovat viisi pistettä. Viidennessä erässä mentiin tasatahdissa tilanteeseen 9-9, josta Ploki repäisi voittoon tarvittavan eron. Kapteeni Anna Yefremenko teki lyhyeen erään huikeat seitsemän pistettä ja Dariana Hollingsworthin kovat hyökkäystehot säestivät. LIIGAPLOKIN parhaana palkittu keskipelaaja Aliisa Kähkölä pelasi yhden parhaista otteluistaan pihtiputaalaisseurassa. – Peli oli vuoristoratamaista, mutta Kim muistutti pitkällä erätauolla millä taktiikalla Kuva-Pirtin elokuvakerhot jatkavat, nyt lapset ilmaiseksi Koko perheen kolmen elokuvan elokuvakerho Pihtiputaan Työväentalon Kuva-Pirtissä alkaa ensi sunnuntaina 5. helmikuuta kello 14. Tarjolla on kolmena sunnuntaina kolme hauskaa suomea puhuvaa rainaa, jotka aikuisille maksavat yhden normaalin elokuvan hinnan eli 15 euroa. Alle 13-vuotiaille lapsille elokuvat ovat ilmaisia. Näin päättivät järjestäjät Pihtiputaan kulttuuri ry (Pihku) ja Pihtiputaan Työväenyhdistys saatuaan mainion yli neljänkymoli tarkoitus pelata ja se auttoi, Kähkölä kertoi. Päävalmentaja Kim Buchwald myönsi, että hyvän harjoitusviikon jälkeen ottelun alku oli pettymys. – En mielestäni ole tiukka valmentaja, mutta pitkällä tauolla sanoin tiukkoja sanoja, koska pelimme oli niin kaukana siitä miten olimme valmistautuneet ja olimme sopineet. Olin tosi pettynyt ensimmäiseen erään. Oli hienoa nähdä tyttöjen vastaavan huutoon. Loppu olisi voinut mennä Sarjataulukko Puijo Wolley LP Kangasala Kuusamo OrPo LP Viesti LiigaPloki Arctic Volley Hämeenlinna LP-Vampula JymyVolley 10 11 9 10 6 4 7 5 2 2 5 2 3 1 5 5 2 2 6 2 5 2 2 3 3 6 2 4 2 4 1 4 6 6 5 5 10 7 10 12 56-34 45-27 41-33 41-36 43-38 42-45 35-44 35-39 33-49 28-54 45 39 35 35 31 28 27 23 20 14 kummin päin vaan. Viestin päävalmentaja Tomi Lemminkäinen arvioi pelin olleen tasainen, kuten kauden aiemmatkin kohtaamiset. – Kaikki ovat menneet viiteen erään ja kyllähän Ploki ansaitsee voiton yhdestä, Lemminkäinen tuumasi. Seuraavan kerran Ploki esiintyy kotisalissaan viikon päästä keskiviikona 8. helmikuuta Oriveden Ponnistusta vastaan. Ottelu on Plokin liigajoukkueen viidessadas runkosarjaottelu. menen katsojan yleisömäärän mysteerielokuvansa ilmaisnäytökseen tammikuussa. Aikuisten kolmen elokuvan kerho alkaa myös ensi sunnuntaina, mutta kello 16. Nyt on tarjolla huomattavasti uudempia elokuvia kuin syksyn klassikkosarjassa. Myös aikuisten kerhon jäsenkortin hinta on vain viisitoista euroa. Alkukevään kerhoelokuvat esitetään kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena sunnuntaina, eli myös 19.2. ja 5.3. Kirjastosta saa lainata kaksi aikuisten kerhon ja neljä koko perheen kerhon jäsenkorttia ilmaiseksi. Viihdepalvelun kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kerhoelokuvien nimiä ei saa mainita painetussa mediassa. Tarkempia tietoja elokuvista saa muun muassa Facebookin Pihtipudas-, Pihtiputaan tapahtumatja Pihtiputaan kulttuuri ry:n ryhmistä. Lisätietoja saa sähköpostiosoitteista pekka. salminen@viitasaari.fi ja penttiruots@gmail.com. PR Putaalle menestystä taitajakisoista Alina Närhi, Miika Olkkonen ja Aaro Kahilainen edustivat Pihtipudasta Taitaja9-kilpailussa. Syksyllä järjestetystä Taitaja-paikalliskilpailuista Viitasaaren Pokella kolme parasta joukkuetta jatkovat viime keskiviikkona järjestettyyn aluekilpailuun Jyväskylään. Kilpailuun osallistui 16 joukkuetta, joista kaksi parasta jatkaa seuraavaan vaiheeseen. Pihtiputaan joukkueessa kilpailevat Alina Närhi, Miika Olkkonen ja Aaro Kahilainen selvittivät tiensä valtakunnalliseen finaaliin, joka järjestetään toukokuussa Espoon Taitaja-tapahtuman yhteydessä. – Pihtiputaalta Taitaja9 -kisaan on perinteisesti osallistuttu vapaaehtoisten 9.-luokkalaisten kanssa. Oppilaat saavat itse muodostaa kolmen hengen joukkueensa, opinto-ohjaaja Mirjami Kahelin kertoo. – Kilpailutehtävät liittyvät eri ammatillisiin perustutkintoihin. Tehtäviä voi siis tulla vastaan yhtälailla rakennusalalta, terveydenhoitoalalta kuin catering-alalta. Pihtiputaan joukkue sijoittui kahden parhaan joukkoon taitaja9-aluekisoissa Jyväskylässä. Seuraavaksi matka jatkuu valtakunnallisiin kilpailuihin. JONNA LUOPAJÄRVI
• 13 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 OSTO KORTTI BING Pihtiputaan Kuvapirtillä 2 x120 e, 2 x 160 e +muutvoitotyht.väh.760e LENTOPALLON MESTARUUSLIIGAA KE 8.2.2023 KLO 18.30 LIIGAPLOKI – OrPo Pihtipudas-sali Liput: aikuiset 15€, (12-15v. 7€) Otteluisäntä: P I H T I P U D A S k l o 1 1 . 4 5 t o r i K i n n u l a k l o 1 1 . 3 1 2 . 1 5 k u n n a n t a l o n e d u s t a Sunnuntaina 5.2 KANSANEDUSTAJA KANSANEDUSTAJA KANSANEDUSTAJA JOUNI KOTIAHO T a v a t t a v i s s a T u l e j u t t e l e m a a n ! T a v a t t a v i s s a T u l e j u t t e l e m a a n ! T a v a t t a v i s s a T u l e j u t t e l e m a a n ! MAKSAJA PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTARYHMÄ Seuratoiminta PIHTIPUDAS ELÄKELÄISET. Kerho Valorinteellä keskiviikkoisin klo 10. ELÄKELIITTO. Kerho Hubteekissa ke 8.2. klo 12. ELÄKKEENSAAJAT. Kerho työväentalolla maanantaisin klo 12. Jäsenmaksuja kerätään kerhossa tammi-helmikuussa. MUISTIYHDISTYS. Kaikille avoin muistikahvila Valorinteen kerhohuoneella to 2.2. ja 16.2. klo 14-16. Muistikahvila Elämäjärven Mäntypirtillä ma 13.2. MLL. Vaihtori kunnantalon alakerrassa ma-pe klo 8.30-14.30. Perhekahvila Kotiseudun Sanomien talossa tiistaisin klo 10-13. AVANTOUIMARIT. Kumpulan talviuintipaikan avain kunnantalon neuvonnasta. Kausimaksu 25 euroa. Saunavuorot keskiviikkoisin klo 16-20.30 (ajanvaraus 040 568 0344), perjantaisin klo 16-20 (ajanvaraus 040 417 4472) ja sunnuntaisin klo 13-18 (ajanvaraus Pudiksen somen kautta). SOTAORVOT JA PUOLISOT. Kokoontuminen to 9.2. klo 12 Kahvissa & Kupissa. Kahvi omakustanteinen. LC PIHTIPUDAS EMMIT. Hallituksen kokous to 2.2. klo 18 Shellillä. Klubitapaaminen to 16.2. klo 18 Takkatuvalla. LC PIHTIPUDAS. Hallitus to 2.2. klo 18.30 Mantassa. Klubitapaaminen pe 10.2. klo 18.30 Mantassa. RIISTANHOITOYHDISTYS. Rusakkoja jänispäivä Elämäjärvi-Peninki -alueella la 4.2. Kokoontuminen Mäntypirtille klo 10. Myös nuoret mukaan! Makkaratarjoilu! Riistakolmioiden laskenta on alkanut. Laskennat helmikuun loppuun mennessä. Tiedustelut Karilta, p. 040 554 9007. SYÖPÄYHDISTYS. Kerhon kokoontuminen Hubteekissa ti 14.2. klo 18. Suunnittelemme kevään tapahtumia ja mietimme meille lahjoitettujen varojen käyttöä. Ilm. Helena p. 040 841 0272 tai kerhon Facebook-sivulla. KINNULA OMAISHOITAJAT. Vertaistukiryhmä läheisistään huolehtiville ja omaishoitajille seurakuntakodilla ti 7.2. klo 11-13. ELÄKELIITTO. Kerho to 2.2. klo 12 Voimautuksen tiloissa, Keskustie 51. Irma Vehmaskosken konsertti viheltäen Keuruun Kimarassa la 4.2. klo 14. Ilmoittautumiset ja tiedustelut p. 0500 779 534/ Arja. VAPAAT ELÄKELÄISET. Kerho to 2.2 klo 11 Kinnula-talolla. Järjestäjinä Kerholaiset. RHY. Muista kokous Seurojentalolla ke 8.2. klo 18. Urheiluseurat TUISKU. Yleisurheilukoulu Menot torstaisin klo 15.15-16.15 Pihtipudas-salissa. LIIGAPLOKI. Kirppari avoinna pe klo 10-15 ja la klo 10-14 Asematie 11. Vastaanotamme lahjoitustavaraa (huonekalut, kodinkoneet, astiat, kirjat, LP-levyt, auton akut, koristelasi ym.). PUDIS. Salibandya pelataan Pihtipudas-salissa maanantaisin 0-3-lk klo 18-19.15, 4-lk ja vanhemmat klo 19.15. KINUSKI TEAM. Hiihtokoulu ja yhteisharkat ke 1.2. klo 18-19. Suksien voitelu-ilta paloasemalla ke 1.2. alkaen klo 17. Kansalaisopistot KINNULA Veden ja värin leikkiä – Akvarellimaalauksen lyhytkurssi to ja pe 9.-10.2. ja 16.-17.2. Veden, värin sekä eri paperilaatujen käyttämistä akvarellimaalauksissa. Sopii aloittelijoille ja jo hieman maalanneille. Ikis-luentoja voi seurata omalla tietokoneella tai kännykällä keskiviikkoisin klo 14. Linkin saa opiston toimistolta, p. 044 459 6261 tai sp: kopisto@kinnula.fi Ke 1.2. Sosiaaliset suhteet ja yksinäisyys – reseptejä hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamiseen. Osallisuusjohtaja, TtM, FT Anu Jansson, Vanhustyön keskusliitto. Ke 8.2. Suomalainen arvomaailma, ajan henki ja yhteiskunnallinen muutos. VTT, itsenäinen tutkija Martti Puohiniemi. Ke 15.2. Hyvinvointialueuudistus mahdollisuutena. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue. Ke 22.2. Ahvenanmaan asema Suomen historiassa. Dosentti, tutkimusjohtaja Christer Kuvaja, Svenska litteratursällskapet i Finland. Ke 1.3. Hyvä ravitsemus iäkkään hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukipilarina. Tervehdys pääsihteeri Arja Lyytikäinen, Valtion ravitsemusneuvottelukunta. FT, dosentti Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto. Ke 8.3. Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa? Säveltäjä Osmo Tapio Räihälä. Ke 15.3. Muuttolinnut palaavat – mutta yhä pienempinä parvina. FL, ornitologi Pertti Koskimies. Valokuvaaja Jussi Murtosaari. Ke 22.3. Nykyarkkitehtuurin trendejä, suunnanmuutos ja katsaus menneisyyteen. Puheenjohtaja, arkkitehti Henna Helander, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Kouluruokailu PIHTIPUDAS. Torstai: puuro ja soppa, leikkele (kinkku), tuorekurkkuviipale, tomaattiviipale, pehmeä leipä. Perjantai: seikeitto, maksamakkaraviipale, paprikasuikale, ruisleipä. Maanantai: jauhelihalasagnette, porkkanaraaste, jäävuorisalaattisuikale, kahden kaalin sekoitus, ketsuppi. Tiistai: broilerikastike, riisi, kiinankaali-kurkku-persikkasalaatti, punakaali-mustaherukkasalaatti. Keskiviikko: lohimureke tai kalapihvit, sitruunainen kastike, perunat, punajuuri-omenasalaatti, jäävuorisalaattisuikale. KINNULA. Torstai: uunimakkara, muusi, salaattibuffa (salaatti, kurkku, paprika, salaattijuustoPIHTIPUDAS Ma 6.2. Tasapainoharjoituksia ja maistiaisia Mäntypirtillä klo 13. Ma 6.2. Omaishoitajien ja läheisten kokoontuminen Hubteekissa klo 13. Vierailija Keski-Suomen Muistiyhdistyksestä sekä muistihoitaja. Ti 7.2. Johan Ludvig Runeberg -ilta Seurakuntakeskus Sallilassa klo 18. Puhutaan Runebergin elämästä ja lauletaan hänen virsiään. Ke 8.2. Lainan päivän kahvitarjoilu kirjastossa klo 10-15. Poistolehtiä, kilpailuja. Ke 8.2. Lentopallon naisten Mestaruusliigaa: LiigaPloki – Oriveden Ponnistus Pihtipudas-salissa klo 18.30. To 9.2. Jumppaa, testauksia ja maistiaisia Alvajärven eläketalolla klo 13. To 9.2. Keski-Suomen Omaishoitajien järjestämä hengähdyshetki Päiväkeskuksella (Kirkkotie 21) klo 13. Toimintaan voi tulla tutustumaan yksin tai yhdessä hoidettavan kanssa. Mukaan voi tulla kuka vain, ei tarvitse olla omaishoitaja. Pe 10.2. asti Paralympiavoittaja ja maailmanmestari Kalervo Pieksämäen mitalija palkintonäyttely Kahvissa & Kupissa ti-pe klo 8.30-16. La 11.2. SPR:n Ystävänpäivätapahtuma osaston toimitilassa (Oikotie lh 4) klo 13-15. Lapsille Nalle-sairaala, jonne voi tuoda mukana oman hoidettavan. SPR tarjoaa kahvit, mehut + suolaista ja makeaa. La 11.2. Lentopallon naisten Mestaruusliigaa: LiigaPloki – Puijo Wolley (Kuopio) Pihtipudas-salissa klo 17. La 11.2. Karaoketanssit Takkatuvalla klo 18. Vetäjänä Viihdekoukun Arttu. Ei pääsymaksua. Järj. LC Pihtipudas Emmit. Su 12.2. Lentopallon naisten 2-sarjaa: Pihtiputaan lukio/ Ploki – Nurmon Jymy/ TK Pihtipudas-salissa klo 17. Pe 24.2. Lentopallon naisten Mestaruusliigaa: LiigaPloki – LP-Vampula Pihtipudas-salissa klo 18.30. Ti 28.2. asti Sirpa Kemppaisen näyttely ”Kylässä” Koto Hotellissa. La 4.3. Lentopallon naisten Mestaruusliigaa: LiigaPloki – Pölkky Kuusamo Pihtipudas-salissa klo 17. KINNULA Su 5.2. Matalan kynnyksen lukupiiri moninaisen kirjallisuuden parissa viihtyville Kulttuuri-Kulmassa Klo 12. Maksuton. Järj. Kukkuu ry. Tapahtumakalenteri Aivovoimaa-valmennuksessa pohditaan työn tekemistä aivoja nyrjäyttämättä Keskisuomalaisille pienyrittäjille järjestetään Aivovoimaa-valmennusta, jossa pohditaan omia työskentelytapoja ja keskustellaan aivojen hyvinvoinnista. Ryhmämuotoisessa valmennuksessa yrittäjät saavat työkaluja aivojen hyvinvoinnin ja oman jaksamisen lisäämiseen. Aivovoimaa-valmennus kuuluu Keski-Suomen Muistiyhdistyksen Työstä aivovoimaa -hankkeeseen. Hanke alkoi helmikuussa 2021 ja kestää ensi elokuuhun asti. Hankkeen järjestämä valmennus on yrittäjille maksutonta. Ryhmään otetaan kymmenen osallistujaa. Keväällä järjestetään kaksi verkkovalmennusta. Helmikuussa aloittava ryhmä on tarkoitettu yli 55-vuotiaille yrittäjille ja maaliskuun ryhmä on avoin kaikille yrittäjille. Verkkovalmennuksessa käsitellään muun muassa työtapojen, työympäristön ja palautumisen merkitystä aivojen näkökulmasta. – Puhumme kognitiivisesta ergonomiasta eli miten yrittäjät voivat työskennellä aivoja nyrjäyttämättä. Toimiakseen tehokkaasti aivot tarvitsevat sopivasti rasitusta ja lepoa samalla tavalla kuin muukin kroppa, kertoo hankevastaava Lea Jokela. Yrittäjille aivot ovat tärkein työkalu. – Kun aivot ovat kunnossa, tekeminen on mielekästä, ja energiaa riittää muuhunkin kuin yrittämiseen. Yrittäjän hyvinvointi näkyy koko yrityksen toiminnassa, hanketyöntekijä Tuula Kauppinen toteaa. AIKAISEMMISTA valmennuksista on saatu rohkaisevaa palautetta. Osallistujat ovat havahtuneet tauottamisen ja pitkien yöunien tärkeyteen luovuuden ylläpitämiseksi. Jyväskyläläiselle yritysvalmentaja Arja Soramäelle vahvistui valmennuksessa käsitys siitä, miten kokonaisvaltaista aivoista huolehtiminen on. – Aivojen hyvinvointiin vaikuttavat uni, ravinto, rasitus ja sosiaaliset kontaktit. Olennaista on pitää nämä tasapainossa. Viitasaarelaisen metalliteollisuuden alihankintayritys Maarlan toimitusjohtaja Jari Puukilainen osallistui ensin itse Aivovoimaa-perusvalmennukseen ja tilasi sen jälkeen työpajatyöskentelyn työyhteisöönsä. – Meidän työväki ikääntyy ja työvoima pienenee. Lähdimme etsimään erilaisia tapoja vähentää aivojen kuormitusta ja tukea työkykyä. Koetamme herättää ihmisiä huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Sitä kautta jaksaminen paranee. Jari Puukilainen kevensi aivojensa kuormittumista lisäämällä taukoja työpäiväänsä ja tekemällä muistiharjoitteita. – Aiemmin hoidin asioita lounaallakin. Nyt olen tehnyt siitä rauhallisen elpymishetken. Jos tulee tunne, että aivot alkavat kuormittua, katkaisen työpäivän esimerkiksi kävelemällä tehdashallin ympäri ja miettimällä jotain kertotaulua. kuutiot). Perjantai: broilerikeitto, tuore leipä, juusto, tuore lisäke. Maanantai: kinkku-kasviskiusaus, salaattibuffa (kaali, puutarhurin sekoitus, persikka, raejuusto). Tiistai: mannapuuro, marjakeitto, tuore leipä, leikkele, hedelmät. Keskiviikko: nakkikastike, perunat, salaattibuffa (salaatti, tomaatti, maissi, pasta, juustokuutiot). Tule tapaamaan! Kansanedustajaehdokas SAMULI MATTILA Kinnulan torilla la 4.2. klo 11 alkaen. Maksaja: Uuraisten Keskustan kuntayhdistys ry
• 14 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 VUOKRATTAVANA KOKOUKSET HIRVIPEIJAISET • Perukirjoitukset • Sähköiset kauppakirjat • Avioerot • Testamentit • Perintöasiat • Lakiasiapalvelut • Toiminta: Kinnula-Pihtipudas-Kivijärvi RSNotariaatti RAIMO SILTANEN p. 0400 547 257 • rsnotariaatti@outlook.com PIHTIPUTAAN KUNTA Keskustie 9, 44800 Pihtipudas Puh. 014-459 6800 Markkinapaikka TORILLA OSTETAAN Ostetaan ENERGIAPUUTA HAKETUKSEEN Myös tienja pellonvarsien raivaukset sekä Kemera-tukikohteet Terho 0400 545 805 myllynmies.fi MYYNTIAUTO PERJANTAISIN KLO 13.00-15.00 PIHTIPUTAAN TAHKONAUKIOLLA puh. 050 307 5439 Vuokralle annetaan siisti kaksio Kinnulan keskustasta. Vapautuu 1.3.2023 p. 040 644 8990/Martti KIMMON KENKÄ Torstaina 2.2. Pihtiputaan torilla 9-16 Klikkaa kuvat ja hinnat Fb Sivistyslautakunta julistaa haettavaksi JÄRJESTÖJEN YLEISJA ERITYISAVUSTUKSET VUODELLE 2023 Pihtiputaan kunnan avustustoiminnan tavoitteina on kuntalaisten hyvinvointiin kohdistuvien palveluiden edistäminen ja monipuolistaminen, kunnan ja eri toimijoiden välisen yhteistyön mahdollistaminen sekä vapaan kansalaistoiminnan merkityksen ja moniarvoisuuden korostaminen. Lisäksi avustustoiminnalla vahvistetaan yhteisöllisyyttä, vapaaehtoistoimintaa, kylien elinvoimaisuutta, aktiivista harrastustoimintaa sekä hyvinvointia. Yleisavustukset on suunnattu toimintasuunnitelman mukaiseen toimintaan, joka on vuosittain toistuvaa. Erityisavustukset on tarkoitettu hakijan hanke-, kokeilu-, projektija kehittämistoimintaan, joka ei ole vuosittain toistuvaa. Hakemus on jätettävä ennen toiminnan aloittamista tai sovittava asiasta erikseen hyvinvointikoordinaattorin kanssa. Avustushaku koskee liikunta-, nuorisoja kulttuurijärjestöjä sekä – toimijoita, kyläyhdistyksiä, yleishyödyllisiä yhdistyksiä sekä terveysja kansanterveysjärjestöjä. Yleisavustushakemukseen tulee liittää vuoden 2023 talousarvio ja toimintasuunnitelma, vuoden 2022 toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnan/ tilintarkastuskertomus sekä selvitys muista samaa tarkoitusta varten saaduista ja haetuista avustuksista. Erityisavustushakemukseen tulee liittää myös hankkeen kustannusarvio. Lisäksi hakevan tahon tulee liittää hakemukseen pöytäkirjanote päätöksestä, jolla avustusta on päätetty hakea. Yksi yhdistys voi jättää vain yhden yleisavustushakemuksen, vaikka hakemuksessa esitettyjä käyttötarkoituksia voi olla useampia. Avustusten hakeminen Allekirjoitetut kirjalliset hakemukset liitteineen on toimitettava 31.03.2023 klo 15.30 mennessä osoitteella Hyvinvointikoordinaattori, PL 36, 44801 Pihtipudas. Hakemuksesta on käytävä selkeästi ilmi, haetaanko yleisvai erityisavustusta. Hakemuslomakkeita saa kunnantalon infosta, kunnan nettisivulta tai vapaa-aikatoimistosta email. liisa.hypponen@ viitasaari.fi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, jos tarvittavat liitteet eivät ole saatavilla hakuaikaan mennessä. Myöntämispäätös on ehdollinen, kunnes puuttuvat liitteet on toimitettu. Myöhässä saapuneet hakemukset hylätään. Tarkemmat avustuksen saannin ja hakijoiden arvioinnin kriteerit sekä maksatus-, käyttöja tiliselvityskäytännöt selviävät hyväksytystä avustusohjeesta, joka löytyy kunnan nettisivulta muiden avustuksen hakuun liittyvien asiakirjojen yhteydestä. Lisätietoja avustuksista antaa hyvinvointikoordinaattori Pauliina Koivisto p. 040 714 3888 tai pauliina.koivisto@pihtipudas.fi. Uusimon Erä-Kuukkelit ry:n vuosikokous la 11.2.2023 klo 12.00 Mäntyvuorentie 43, Pihtipudas. Johtokunta klo 11.00. ?Tervetuloa! ???????????Johtokunta Ilmoitus Fingrid Oyj voimajohtohankkeen YVAohjelman nähtävilläolosta (Vaala, Siikalatva, Haapavesi, Kärsämäki, Haapajärvi, Reisjärvi, Pihtipudas, Kinnula, Kivijärvi, Karstula, Saarijärvi, Multia, Uurainen, Äänekoski, Laukaa, Jyväskylä) Fingrid Oyj on toimittanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle (Keski-Suomen ELY-keskus) ympäristövaikutusten arviointiohjelman, joka koskee Vaalan Nuojuankankaan ja Laukaan Vihtavuoren välistä 400 + 110 kV voimajohtohanketta (Metsälinjan vahvistaminen). Voimajohtoreitin pituus on noin 297 kilometriä. Uusi voimajohto sijoittuu 252 kilometrin osuudella nykyisen 200 kV voimajohdon paikalle ja nykyisen voimajohdon rinnalle 45 kilometrin osuudella. Kuulutus ja arviointiohjelma ovat nähtävillä 6.2.2023 8.3.2023 Keski-Suomen ELY-keskuksen verkkosivulla www.ely-keskus.fi/kuulutukset/keski-suomi sekä hankkeen verkkosivulla www.ymparisto.fi/metsalinjanvahvistaminenYVA. Lisäksi tieto kuulutuksesta julkaistaan edellä mainituissa kunnissa. YVA-ohjelmaa koskevat mielipiteet ja lausunnot tulee toimittaa viimeistään 8.3.2023 osoitteeseen kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi tai Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, PL 250, 40101 Jyväskylä (viitteenä KESELY/548/2022). Hanketta koskeva yleisötilaisuus pidetään etäyhteydellä keskiviikkona 15.2.2023 klo 17.30 – 19.30. Osallistumislinkki tilaisuuteen tulee ennen tilaisuutta ympäristöhallinnon verkkosivulle www.ymparisto.fi/metsalinjanvahvistaminenYVA. Lisätietoja hankkeesta vastaava Fingrid Oyj, Jenni-Julia Saikkonen (ympäristö ja yritysvastuu) ja Pasi Saari (reittisuunnittelu) puhelin molemmille 030 395 5000, etunimi.sukunimi@fingrid.fi YVA-menettelystä Keski-Suomen ELY-keskus, yhteysviranomaisen yhteyshenkilö on Arja Koistinen, p. 0295 024 760, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jääjoen Metsästäjät ry Vuosikokous Metulassa la 11.2.2023 klo 10.00. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos kokouskutsun ilmoittamisesta. ?Tervetuloa ???????????Johtokunta Alvajärven Metsästäjät ry Sääntömääräinen vuosikokous pe 10.2.2023 klo 18.00 Alvajärven eläketalolla. ?Tervetuloa ???????????Johtokunta Kojolan Kyläseura ry Yleinen kokous su 19.2.2023 klo 12, hallitus klo 11.30, Kojolantie 317. Esillä sääntömääräiset asiat. ?Tervetuloa! Ilmoitus Volkkilankankaan tuulivoimahankkeen YVA-ohjelman nähtävilläolosta (Kivijärvi, Kinnula, Perho, Halsua, Lestijärvi) Winda Energy Oy on toimittanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelma) Volkkilankankaan tuulivoimahankkeesta ja sen sähkönsiirrosta. Tuulivoima-alue sijoittuu Kivijärven kuntaan ja sähkönsiirto vaihtoehdosta riippuen Kinnulan, Perhon, Halsuan ja Lestijärven kuntiin. Kuulutus ja arviointiohjelma ovat nähtävillä 6.2.2023 – 8.3.2023 www.ely-keskus.fi/kuulutukset/keski-suomi ja ympäristöhallinnon verkkosivulla www.ymparisto.fi/volkkilankankaantuulivoimahankeYVA. Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Kivijärven, Kinnulan, Perhon, Halsuan ja Lestijärven kuntien verkkosivuilla. YVA-ohjelmaa koskevat mielipiteet ja lausunnot tulee toimittaa viimeistään 8.3.2023 osoitteeseen kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi tai Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, PL 250, 40101 Jyväskylä (viitteenä KESELY/2275/2021). Hankkeen yleisötilaisuus pidetään Kivijärvellä 9.2.2023 klo 17 – 19 Kivijärven kunnan valtuustosalissa. Tilaisuuteen voi osallistua etäyhteydellä. Osallistumislinkki tilaisuuteen tulee ennen tilaisuutta edellä mainitulle ympäristöhallinnon verkkosivulle. Lisätietoja, hankkeesta vastaava Winda Energy Oy, Tuomas Hooli, p. 050 555 3589, etunimi.sukunimi@winda.fi, YVA-menettelystä yhteysviranomainen Keski-Suomen ELY-keskus, Arja Koistinen, 0295 024 760, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi. Kökön Erä ry:n vuosikokous su 12.2.2023 klo 13 Nylkimöllä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Johtokunta kokoontuu tuntia aikaisemmin. ?Tervetuloa! TORSTAINA 2.2. Kinnulan torilla klo 10-15.00 Pihtiputaalla Tahkon aukiolla klo 12-13.30 KAUDEN AVAUS! Tervetuloa pullaja leipäkaupoille! JÄTTIpullakassitarjous Tuoreet leivät LEIPÄKASSI • tuoreet hillopossut • lihapasteijat • karjalanpiirakat • laskiaispullat Suussasulavat RUNEBERGINTORTUT IRTOMYYNNISSÄ 25,/satsi /satsi 10,Heinäsuon Eränkävijät ry:n HIRVIPEIJAISET la 4.2.2023 Korppisella, Hommalassa. Samalla juhlistamme seuran 40-vuotista taivalta. Ruokailu klo 16-18, jonka jälkeen pientä ohjelmaa. Toivotamme tervetulleeksi jäsenet, maanomistajat, kyläläiset sekä naapuriseurojen edustajat. Kinnulan Rhy:n vuosikokous ke 8.2.2023 klo 18.00 Seurojentalolla (Kinnulatalo). Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 17.30. ?Tervetuloa ????????????Hallitus Lue Kotsaria verkosta joka päivä! OTA TUNNUKSET KÄYTTÖÖN! Paperilehden tilaajana saat lukuoikeuden kaikkeen sisältöömme verkossa. Myös näköislehti on luettavanasi jo tiistaisin! Uudella sivustolla digitaalisen lehtiarkiston selaaminen on entistä helpompaa. TUNNUKSEN LUOMINEN Klikkaa sivuston (www.kotiseudunsanomat.fi) yläpalkista linkkiä ”Luo tunnus”, ja seuraa näytön ohjeita. Täytä omat tietosi vaadittuihin kenttiin ja klikkaa ”Luo tunnus”. Tunnuksen vahvistaminen vaatii vielä pyörähdyksen omassa sähköpostissasi, jonne vahvistuslinkki lähetetään. Ohjeita seuraamalla sekin on helppoa. Vahvistamisen jälkeen olet valmis lukemaan paikallisuutisia. Tunnus kannattaa tehdä, vaikka et vielä olisikaan tilaaja. Osa jutuista näkyy myös kirjautuneille käyttäjille. LEHDEN TILAAMINEN VERKOSSA käy helposti, kuten ostokset missä tahansa kotimaisessa verkkokaupassa. Sivusto (www.kotiseudunsanomat.fi) opastaa askel kerrallaan eteenpäin. Maksunvälittäjä on paljon käytetty, luotettava ja turvallinen Paytrail. www.kotiseudunsanomat.fi
• 15 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 Meiltä kaikki asumisen palvelut! • Isännöintipalvelut • Kiinteistönvälitys LKV Katso kaikki kohteemme saaninkoski.fi • Kaupanvahvistaja • Kokousja saunatilojen vuokraus isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331 Asiakirjapalvelu Hautauspalveluedustus Kinnulassa: Kinnulan Parlamentti 050-576 9995 Kukka-Pibea ja Monosen Hautauspalvelu Ay Asematie 7 Pihtipudas puh. 014 561 165 Juhani 0400 246 154 HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Jorma Pekkala Ollintie 25, Pyhäsalmi 040 700 0090 Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. Julkinen kaupanvahvistaja. Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9–10 kunnantalon ltk-huoneessa. P. 014-571 456, 0400-667 946, eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi ASIANAJOTOIMISTO HAMPAANKOLO Pyhäsalmen hammashoitola Laguksentie 4 HAMMASLÄÄKÄRI PYHÄSALMESSA • Jukka Tikanmäki • Matias Toivonen Ajanvaraus 08-782 100 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET VAIHTOLAVAKULJETUKSET P. 040 507 7637 Henri Lehtinen Julkinen kaupanvahvistaja JUKKA TAVASTSTJERNA 0400-317 119 • kauppakirjat • lahjakirjat • perukirjat • testamentit • edunvalvontavaltakirjat • metsätalouden veroilmoitukset KESKI-SUOMEN OIKEUSAPUTOIMISTO Varatuomari Tuula Kiili. Keskitie 10 (kaupungintalo), Viitasaari. Avoinna klo 9-15. Perjantaisin tarvittaessa Pihtiputaalla (kunnantoimisto) Ajanvaraus p. 029 566 0830. Viitasaaren toimipaikka Rupontie 2 Pihtipudas www.maaselanmaatalous.fi rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet ja varaosat Timo Saastamoinen • 040-557 3644, Timo Back • 040-725 7702 Ammattitaidolla ja luottamuksella. SVT Talouspalvelut 040-161 5139 • Junganjärventie 7, Muurasjärvi Toimistopalvelut, kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot ja yhdistykset. • automaalaus • kolarikorjaus • ruostesuojaus • vahinkotarkastukset • pesu ja vahaus • auton sisäpesu www.autopelti.com 040 -702 6777 AUTOPELTI HÄKKINEN Pehkosenkuja 4, 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 0400-777 757 • www.ehtpiiponniemi.fi 040 502 9452 (myös ilta-aikoja) • klassinenja urheiluhieronta • intialainen päähieronta • koulutettu hieroja • bambuhieronta Hierontapiste Anita Karvonen Asematie 5 (Täsmähoito), Pihtipudas • Halmeniementie 163, Muurasjärvi LVI-ASIOISSA Puh. 014-562 089 Matti 0400-241 965 MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Ruukintie 1, Pihtipudas • putkiasennustyöt ja huollot • LVI-tarvikkeiden myynti • öljypoltinhuollot Rakennustuotteet ovet ja ikkunat kattopellit puutavara lämpöelementit rakoliiterit Autohuolto huollot ja korjaukset renkaat Monipuolisesta valikoimastamme Teollisuustie 16 Viitasaari ma-pe 8-16 0400 911 981 myllynmies.fi ovikauppa.com Puun osto energiapuu kuitupuu tukit Metsästystuotteet Tracker-koiratutkat Genzoradiopuhelimet SYDÄN-SUOMEN TALOUSHALLINTA Oy VISUAALINEN OHJEISTO LOGO Logo valkoisena, yrityksen päävärin (sininen) taustalla: Käännetty logoväritys tilanteisiin, joissa pohjaväri on valkoinen, tällöin logo on sininen: VÄRIPALETTI TYPOGRAFIA Logofontti on: GRAVITY Materiaaleissa käytettävä otsikkofontti on: GRAVITY Materiaaleissa käytettävä leipätekstin fontti on: garamond Peruskirjanpidosta yrityksen taloudenhallintaan Sujuvaa tilitoimistopalvelua omalla alueellasi. Turvallinen kumppani yrityksellesi. 1989-2019 30 VUOTTA Palveluksessasi Pihtiputaan toimisto PL 20, (Ruukintie 2) 44801 Pihtipudas Avoinna klo 9.00-15.00 Puh. 040 7299 360 info@taloushallinta.com 040 7299 367 Vuokko Runtti Kinnulan toimisto Ammestie 9, 43900 Kinnula Avoinna ma-pe klo 9.00-15.00 Puh. 040 7299 361 www.taloushallinta.com Auktorisoitu tilitoimisto Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Onni Mäkinen 040 413 9278 onni.makinen@hotmail.fi Pihtipudas OM Ky lm äSä hk ö Oy Sähköurakointi ja kylmäalan palvelut Upea juhlahuoneisto moneen tilaisuuteen: • kastetilaisuudet • häät, pikkujoulut • syntymäpäivät Wanha Pappila Wanha Pappila Os. Laurilantie 20, Pihtipudas Os. Laurilantie 20, Pihtipudas Vuokraus ja näyttö p. 0207 931 621 • muistotilaisuudet • kokoukset SARIN PALVELUTAKSI Kela-taksi tilaukset 0800 02183 (auto F4988) Auton puh.nro 0400 188 333 Kuljettajat: Juha Hyvönen & Sari Kemppainen Niemenharjun RAKENNUS OY Hiirenniemi 5 050 461 7280 • www.nhr.fi • rakentaminen • remontointi • puutavara • lauteet Tmi Tervosen Kotija Pitopalvelu • kaikki kodin juhlat, niin pienet kuin suuretkin • tilausleivontaa • tilausruokaa, myös kotiin toimitettuna Maija Tervonen 040 574 2599 ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi • maksulliset ilmoitukset tilaukset@kotiseudunsanomat.fi • tilauksiin liittyvät asiat toimitus@kotiseudunsanomat.fi • jutut, seurapalstat, menot ja vinkit P. 0207 931 620 Keskustie 8, 44800 Pihtipudas JUTTUVINKKI! toimitus@kotiseudunsanomat.fi 0400 741 747 / Hanna 0400 345 852 / Juha Kansallinen Mediatutkimus (KMT 2020). Mainostaja, 89 prosenttia lukijoista pitää mainontaa tässä lehdessä hyvänä asiana.
• 16 Kotiseudun Sanomat 1.2.2023 – Ainakin yksi suurimmista haasteista tulevina vuosina tulee olemaan pääkirkon kunnostaminen, Reijo Jämsén totesi avatessaan kokousta vanhimpana valtuutettuna. Tunnistettuja haasteita ovat myös viranhaltijoiden, erityisesti uuden kirkkoherran löytäminen seurakuntien johtoon. – Jukka Kemppaiselle kiitos ja kumarrus, että hän on totisesti meitä hyvin auttanut menneet vuodet ja suoriutunut tehtävästään erittäin hyvin. Myös valtuutetut voivat osaltaan vaikuttaa siihen, että seurakunta on hyvä ympäristö työskennellä. Jämsén muistutti, että paineet seurakuntien syventyvään yhteistyöhön ja liitosneuvotteluihin tulevat alkavalla kaudella varmasti kasvamaan. – Niistä pitää aikanaan keskustella avoimin mielin ja realiteetit huomioiden. PIHTIPUTAAN uusi kirkkovaltuusto valitsi valtuuston puheenjohtajaksi toiselle kaudelleen Lauri Mielityisen ja varapuheenjohtajaksi Helka Lohtanderin. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Tauno Mattola ja hänen varajäsenekseen Heini Kemppainen. – Reijo puhui asiaa. Pyrimme toimimaan sen mukaisesti, että saamme nykyiset työntekijät hyvin pidettyä. Kirkkoherra-asian tiimoilta olemme niin sanotusti ”jännän äärellä” taas keväällä, Mielityinen totesi kiittäessään valtuustoa luottamuksesta. Kirkkoneuvostoon jäseniksi valittiin Marja-Leena Sutinen (henkilökohtaiseksi varajäseneksi Hannu Aho), Veikko Puranen (Helli Huikari), Heli Hjelmeroos-Haapasalo (Paula Kivinen), Reijo Jämsen (Aira Kyläniemi), Helena Paananen (Marika Laitinen), Kari Leppänen (Marko Kahilainen) ja Irmeli Kuronen (Pentti Hytönen). Perheasiain neuvottelukeskuksen yhteisjohtokunnan jäseneksi valittiin Virpi Ylälehto ja hänen varalleen Minna Haikara. Sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunnan jäseneksi valittiin Helka Lohtander ja varajäseneksi Marja-Leena Sutinen. Suhteellisten vaalien vaalilautakunta, kolme Kuvassa ensimmäisessä kokouksessa paikalla olleita valtuutettuja. Takarivissä vasemmalta Lauri Mielityinen, Aira Kyläniemi, Heini Kemppainen, Tauno Mattola, Erkki Kananen, Pentti Hytönen ja kirkkoherra Jukka Kemppainen. Eturivissä vasemmalta Kari Leppänen, Helena Paananen, Helka Lohtander, Marja-Leena Sutinen, Helli Huikari, Veikko Puranen ja Reijo Jämsén. varsinaista ja kolme varajäsentä. Vaalilautakuntaan valittiin varsinaisiksi jäseniksi Heini Kemppainen, Erkki Kananen ja Pentti Hytönen. Varajäseniksi valittiin Kari Leppänen, Marja-Leena Sutinen ja Aira Kyläniemi. VALTUUSTOKAUSI alkaa vauhdikkaasti, sillä jo parin viikon kuluttua Pihtiputaan ja Kinnulan kirkkoneuvostot kokoontuvat yhteisesti vastaamaan tuomiokapitulin esittämiin kysymyksiin siitä, miten seurakunnat haluavat edetä kirkkoherran haussa tänä keväänä. Neuvoston ehdotukset käsitellään helmikuun kirkkovaltuustoissa ja toimitetaan sen jälkeen tuomiokapitulin tietoon. Tuomiokapituli on kiinnostunut siitä, haluavatko seurakunnat kirkkoherran viran täytettäväksi, käytetäänkö välitöntä vai välillistä vaalitapaa, mitä erityisvaatimuksia seurakunnat tunnistavat kirkkoherran työlle ja millaista palkkaa kirkkoherralle maksettaisiin. Välillisessä vaalitavassa valtuustot haastattelevat ja valitsevat kirkkoherran, kun taas välittömässä vaalitavassa järjestetään vaali, jossa seurakuntalaiset äänestävät. Kaksi vuotta sitten samoihin kysymyksiin vastatessa valittavalta kirkkoherralta edellytettiin hyvää viranhoitoa, sitoutumista molempiin seurakuntiin ja hyviä henkilöstöjohtamisen taitoja. Silloisessa vastauksessa puollettiin välillistä vaalitapaa sen joustavuuden, nopeuden ja edullisempien kustannusten takia. Vastauksessa todettiin, että valtuuston jäsenet voivat paremmin pureutua esimerkiksi haastatteluihin, mutta samalla pidettiin myös tärkeänä, että seurakuntalaiset voivat halutessaan osallistua julkiseen haastattelutilaisuuteen. Erona vaalitapojen välillä on myös se, että välittömässä vaalitavassa hakija ei voi perääntyä enää tuomiokapitulin esityksen jälkeen, kun taas välillistä vaalitapaa käytettäessä sopimus on sitova vasta, kun valinta on tehty. Kirkkoherra Jukka Kemppainen kertoo, että hakijan kannalta välillistä vaalitapaa pidetään yleisesti miellyttävämpänä vaihtoehtona, sillä se on myös prosessina kevyempi. On siis mahdollista, että se houkuttelisi useampia hakemaan kirkkoherran virkaan. – Lapuan tuomiokapitulin alueella on kevään aikana tulossa hakuun ainakin kahdeksan kirkkoherran virkaa, joten se aiheuttanee kilpailua sopivista hakijoista, Kemppainen kertoo. – Relevantti mietittävä kysymys on myös se, että mitä sitten, jos hakijoita ei tule, Lauri Mielityinen huomauttaa. Uuden kirkkovaltuuston ensimmäinen kokous avattiin Reijo Jämsénin johtaessa puhetta. Hän kiitti valtuutettuja siitä, että he ovat lähteneet täydellä sydämellä mukaan toimimaan seurakunnan parasta ajatellen. HANNA KANKAANPÄÄ Mielityinen jatkaa puheenjohtajana Raija Liisa Kinnunen valittiin ensimmäisenä naisena Kinnulan kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi vaalikauden avausistunnossa Kinnulassa tehtiin historiaa, kun Raija Liisa Kinnusesta tuli ensimmäinen nainen, joka valittiin Kinnulan kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi. Hän seuraa Juhani Räihää, joka ei asettunut ehdokkaaksi vaaleissa. Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Sirkka Pelto-Arvo. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Jarkko Rekonen. Hänen henkilökohtainen varajäsenensä on Samuel Demarco. Kirkkoneuvoston muiksi jäseniksi valittiin Maija-Liisa Salonpää (varajäsen Raili Linna), Teijo Meriläinen (Tarmo Toikkanen), Risto Pekkarinen (Raimo Leppänen), Jaana Nykvist-Pekkarinen (Anna Vasalampi) ja Lassi Niinijärvi (Tapio Pekkarinen). Kinnulan kirkkovaltuuston vaalikauden avauskokoukseen osallistuivat alarivissä vasemmalta: Raija Liisa Kinnunen, Jarkko Rekonen, Risto Pekkarinen, Lassi Niinijärvi, Olavi Tuikkanen, Tarmo Toikkanen, Marja-Liisa Salonpää ja ylärivissä vt. kirkkoherra Jukka Kemppainen, Raimo Leppänen, Teijo Meriläinen, Jaana Nykvist-Pekkarinen, Sebastian Pekkarinen, Sirkka-Liisa Pelto-Arvo ja Tapio Pekkarinen. JUHA KIVINEN