• PIHTIPUTAAN JA KINNULAN PAIKALLISLEHTI torstaina 3. 1. 2013 puh. 0207 931 620 www.kotiseudunsanomat.fi n:o 1?? 53. vsk TÄLLÄ VIIKOLLA: Aurinko on noussut ihan normaalisti joulukuun 21. päivän jälkeen. Maailmanloppua ei tullut nyt, eikä vuonna 1937 Sivu 4 Kirkkoherra Arja Huuskonen ja kunnanjohtaja Ari Kinnunen aloittivat juhlavuoden yhteisessä juhlassa ensin kirkossa ja sitten kunnantalon aukiolla. Jyri Lehtonen ja Eevi Nieminen etsivät Koirasalmeen yrittäjää. Yrittäjälle paikka avoinna Koirasalmessa Keskiaukeama Pihtiputaalaiset avasivat juhlavuotensa iloisin ilmein Komein ilotulitus 150 vuoteen HEIKKI JÄMSÉN Pihtiputaan 150-vuotisjuhlallisuudet avattiin komeasti. Uudenvuoden aattoiltana kokoonnuttiin ensin kirkkoon ja sieltä kunnantalon edustalle kuuntelemaan puheita ja seuraamaan paikkakunnan pitkän historian upeinta ilotulitusta. Väkeä tuli paikalle runsaastu, myös nuoria. Heihin kuuluivat Gala Ruotsalainen, Ada Paananen ja Karita Paananen. ??Odotan uudelta vuodelta paljon iloa. Sitä tuo kaikki kiva tekeminen. Vaikka se, että katsellaan raketteja, Helsingistä uudenvuoden viettoon Pihtiputaan mummolaan matkannut Maija Pasasesta näkövammaisten Vuoden Tuikku Keskiaukeama e Iloa ja onnea arjen keskellä Kirkkoherra Arja Huuskonen viestitti, että saamme olla kiitollisia menneistä vuosista, joihin sisältyy siellä täällä ilon ja onnen pilkahduksia arkisen elämän keskellä. ??Juhlavuoden aikana tietomme Pihtiputaasta lisääntyy ja voimme muistaa menneitä ja nykyisiä sukupolvia, jotka ovat uurastaneet hyvinvointimme eteen, Arja Huuskonen sanoi ja toivotti juhlavuoteen siirtyville pihtiputaalaisille onnea ja siunausta. Pihtiputaan Näkövammaisten Vuoden Tuikku on Maija Pasanen (oik.). irtonumero 1,50 Gala Ruotsalainen sanoi. Kahdeksanvuotias Gala arveli, että Pihtipudas täyttää kaksitoista vuotta. Pian kirkkoherra Arja Huuskonen kertoi, että seurakunta ja kunta ovat jo 150-vuotiaita. Kakussa oli paljon kynttilöitä Gala Ruotsalainen, Ada Paananen ja Karita Paananen ihailivat juhlavuoden ilotulitusta mummonsa Mirja Ruotsalaisen kanssa. Kunnanjohtaja Ari Kinnunen aloitti puheensa lainaamalla Pikku Myytä: ??Mitä enemmän kakussa on kynttilöitä, sitä iloisempi on syntymäpäivä. Pihtiputaan ilotulituksella kuorrutettu syntymäpäiväkakku rätisi ja paukkui lähes kymmenen minuuttia ja valaisi koko kylän. Kunnanjohtaja Ari Kinnunen kertasi mennyttä vuotta kuvaten sitä haastavaksi. Talous- ja muiden paineiden vastapainoksi kunnanjohtaja löysi päättyneestä vuodesta monta myönteistä asiaa, kuten KSupermarketin, Siwan ja Muurasjärven kyläkaupan avaukset, Putaanvirran koulun rakentamisen aloituksen, laajakaistahankkeen ja kuntakeskuksen kehittämishankkeen. ??Kaiken rakentamisen ja myllerrykset keskellä kuntalaisilla on vahva tahto kunnan säilymiseksi itsenäisenä ja siinä ohessa kestävän talouden rakentamiseksi, Ari Kinnunen totesi. Juhlavuosi näkyy kuntalaisten elämässä tapahtuma- ja kulttuuritarjonnan lisääntymisenä. ?? Tapahtumia on vähintään kerran kuukaudessa. Tapahtumien järjestämiseen aktivoidaan myös kyliä ja järjestöjä. Juhlatoimikunnalla on mahdollisuus tukea järjestelyjä, Kinnunen muistutti.
• 2? KOTISEUDUN SANOMAT? 3. tammikuuta 2013 Pääkirjoitus 3. tammikuuta 2013 Komea loikka juhlavuoteen muuttuu nopeasti arjeksi Pihtiputaalaiset aloittivat siirtymisen 150-vuotisjuhlavuoteensa kokoontumalla uudenvuoden aattona hartaushetkeen perinteikkääseen kirkkoonsa. Pihtiputaan seurakunta erosi Viitasaaresta 1. lokakuuta 1863. Jo sitä ennen virinneestä itsenäistymishalusta kertoo Pihtiputaan vuonna 1783 rakennettu kirkko. Arkisen kaunis rakennus on maakunnan vanhin jatkuvassa käytössä oleva puukirkko. Akustiikaltaan upeassa temppelissä kelpasi kuunnella pihtiputaalaisten nuorten soinnikasta laulua. Juhlavuoden kunniaksi palautettiin vuosiksi katkennut perinne uudenvuoden ilotulituksesta ja yleisötilaisuudesta kunnantalon aukiolla. Tapahtumassa oli juhlan tuntua: väkeä tuli paikalle paljon. Tilaisuus antoi monille täältä muuttaneelle ja kotiseudulleen joulun ja uudenvuoden viettoon palanneelle entiselle pihtiputaalaiselle tilaisuuden tavata tuttuja. Uudenvuoden perinteiden soisi jatkuvan myös juhlavuoden jälkeen. Kunnan ja seurakunnan juhlavuosi osuu ajankohtaan, jolloin maan kuntakenttä elää ehkä historiansa merkittävintä murroskautta. Paineet kuntien yhdistämiseksi ja kuntien palvelurakenteen uudistamiseksi ovat kovat. Muutospaineita ruokkivat väestön väheneminen ja ikääntyminen, mutta ennen muuta kuntatalouden rapautuminen. Uudistusta ajavien mielestä Päästä vedettyä kuntien palvelutuotanto ei pysty tuottamaan nykymuodossaan kuntalaisten tarvitsemia palveluja riittävän tehokkaasti ja hinnaltaan kilpailukykyisesti. Jos kuntauudistus etenee, se koskettaa väistämättä myös seurakuntia. Pihtiputaan seurakunta hyväksyi joulun alla jälleen kerran alijäämäisen talousarvion. Seurakunnan menot ovat olleet vuodesta 2007 lähtien joka vuosi tuloja suuremmat. Pienimmillään vaje on ollut 60 000 euroa ja suurimmillaan lähes puoli miljoonaa euroa. Kunta ja seurakunta halutaan pitää itsenäisenä. Toiveen toteutuminen edellyttää talouden kuntoonsaamista. Se taas edellyttää joustavaa asennetta uusien yhteistyömuotojen etsimiseen. ? Myllylä saattoi esimerkiksi pyöräillä Haapajärveltä 60 kilometriä Muurasjärvelle, soudella siellä 2-3 tuntia ja palata sitten pyöräillen takaisin. Myös sadan kilometrin rullasuksitreenit olivat arkipäivää. Parhaimmillaan Myllylä hiihti lumella yhden vuoden aikana huimat 14 200 kilometriä. Veikkaaja-lehti Mika Myllylästä Viikon kuva Uusi vuosi kirjaamon lattialla A loitanpa uuden vuoden muistelemalla armeija-aikojani Hämeenlinnan Jääkäripatteristossa. Sehän on varma konsti karkottaa lukijat, sillä mikä olisikaan tylsempää kuin kuunnella inttijuttuja. Asepalvelukseni palautui mieliin juuri uudestavuodesta. Tai tuskin voi puhua asepalveluksesta, sillä alokasajan jälkeen en juuri pyssyyn koskenut tykistä puhumattakaan, vaikka tykkimies olenkin. Sain nimittäin kohta valanteon jälkeen tällin ohimooni öisessä ojaanajossa armeijan kuormaauton lavalla ja päätin sen jälkeen vetäytyä aliupseerikoulusta, koska näin kaiken kahtena. Näkö toki palautui parissa kuukaudessa, mutta loppuajan sain viettää Etelä-Suomen sotilasläänin lähettinä nappaskenkähommissa. Ainoat aseeni olivat sotilasläänin kirjaamon kopiokone ja polkupyörä, jolla sutkutin Hämeenlinnan postiin. S en saman kirjaamon lattialla olen viettänyt kaikkein kummallisimman uudenvuodenaaton. Jälkeenpäin on kovastikin ihmetyttänyt, kuinka intissä saattoi touhuta kaikenlaista ihan ominpäin, jos vain kehtasi yrittää. Tuumasin, että jos kerran joudun viettämään uudenvuoden kasarmilla, niin vietän sitten kanssa, enkä mene punkkaan jo kello 22, jolloin armeijassa tulee aina hiljaisuus. Nappasin jo päivällä tuvasta patjan sekä petivaatteet ja kannoin ne muina miehinä kasarmin pihan läpi ?työpaikalleni? kirjaamoon, joka oli tietysti pyhien aikaan tyhjillään. Pihalla liikkui muitakin, mutta manööverini ei kiinnostanut ketään. Asetuin illan tullen mukavasti patjalle napostelemaan sotkusta ostamiani herkkuja sekä katselemaan kirjaamon telkkarista uudenvuoden ohjelmia. V asta aamulla paikalle ilmestyi päivystävä upseeri, joka kyseli, että mitäs miehiä. Silloin hiukan arvelutti, että käviköhän sittenkin huonosti. Päätin kuitenkin vetää lonkalta ilmoituksen: ?Tykkimies Kivinen, komennuksella sotilasläänin kirjaamossa?. Päivystäjä katseli hetken patjaa lattialla, mutta ei sanonut muuta kuin että jatkakaa. Arvaatte, että sen jälkeen huvitti. Olin päätellyt oikein: patteriston puolella ei tiedetä sotilasläänin asioista ja päinvastoin, vaikka samassa pihassa ollaan. Päivystäjä tuumasi vissiin, että kaipahan poika tietää, millä komennuksella on. Toisen kerran ehdin jo vähän hätkähtää. Olin vitsaillut tupakaverilleni eräästä luutnantista, enkä tajunnut, että hän oli kuunnellut seinän takana. Illalla luutnantti tuli patteriimme ja kysyi minulta, että kuka te olette. Vastasin, että tykkimies Kivinen, herra luutnantti. ?Ihme virtuoosi te olette?, hän sanoi ja lähti pois. Ei mitään ojennuksia eikä seuraamuksia siitäkään. Selvästi huumorimiehiä. Juha Kivinen Ajomatka Koirasalmesta Kinnulaan keskeytyi joulun alla, kun tien reunassa seisoi hirvi. Metsän komistus katseli pysähtynyttä autoa hetken ja paineli tien yli puiden turvaan. Kuvia voi lähettää sähköisesti osoitteeseen toimitus@kotiseudunsanomat.fi tai postissa osoitteella Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas. Kuvia voi tuoda myös suoraan toimitukseen. pahtuneet ovat kadonneet mielestä, tai eilisen päivän tai tämän aamun asiat? Tai hetki sitten tehdyt ja sanotut? V Muistatko? H yvää alkanutta vuotta. Uuden vuoden alkaessa on usein tapana muistella menneen vuoden tapahtumia, tehdä jonkinlaista yhteenvetoa. Vaan entäpä jos ei muistakaan? Jos vuoden takaiset asiat ovatkin peittyneet unohduksen harmaanuntuvaisella harsolla. Jos viime kesän päivistä ei muistukaan mieleen kuin yksityiskohtia sieltä täältä ja nekin toisten autellessa asian alkuun. Tai jos viime viikolla ta- arsinainen muistisairaus ei katso ikää. Se saattaa ottaa ihmisen haltuunsa jo kauan ennen kuin ajatellaan normaalin huonomuistisuuden alkavan. Iän mukana tulee väistämättä eteen tilanne, jossa elämä nyppii yksitellen pieniä asioita muistilokeroista, eikä jäljelle jäävistä saa helposti koottua kokonaista kuvaa. Sanomme liian helposti itsestämme, että muisti on mennyt ja tullut horopääksi. Joskus kyse voi ollakin todellisesta muistiongelmasta. Nimet häviävät tavallisesti ensimmäisinä. Tutut kasvot eivät löydäkään muistin uumenista niille kuuluvaa nimeä. Tämän sanotaan olevan vielä tavallista ja normaaliakin. Mutta häiritsee se silti. Jokainen itselleen rehellinen osaa parhaiten arvioida, milloin muistamattomuus tai asioiden nimien katoaminen vaativat vakavaa suhtautumista. M uistiongelmainen läheinen on haasteellinen kumppani. Muistavien on syytä muistaa, ettei jatkuva huomauttaminen toisen huonomuistisuudesta ainakaan helpota tilannetta. Ymmärrystä se vaatii. Paljon ymmärrystä. Iällisesti kunnioitettavan ja ihmisenä arvokkaan lähihenkilön muistin heikkenemistä seuranneena huomio tekee surulliseksi ja nöyräksi. Kun mikään ei ole enää itsestäänselvää. Kun valokuvien henkilöt menettävät nimensä, valokuvien paikat muuttuvat tuntemattomiksi, tapahtumat, vuosiluvut ja jälkipolvien iät katoavat sumuun, josta niiden noukkiminen on tullut mahdottomaksi. Suuremmalla kouralla hetkittäin rouhaiseva muistivaras vie käsityksen siitäkin, onko edessä ilta vai aamu, maatapano vai aamupostin haku. Ja taas kohta kuitenkin muistuu kirkkaasti mieleen neljättä polvea edustavan päivänsäteen nimi tuoden hymyn huulille. L eikillisesti voidaan puhua myös valikoivasta muistista, muistetaan se, mikä halutaan muistaa. Oiva keino ainakin silloin, jos hetkittäin sanoja kadottavaa moititaan liian usein huonomuistiseksi. Valikoivan muistin taakse on hyvä piiloutua. Elämä riisuu, vieden joskus muistin, joskus kuulon, joskus näön ja joskus jalat tai ymmärryksen. Luin jostain ajatuksen, joka sopii hyvin muistin heikkenemiseenkin: ?Pompannapit tipahtelevat yksitellen?. Sivullinen
• Uutiset 3. tammikuuta 2013? KOTISEUDUN SANOMAT? 3? Valtuusto pui talouden alijäämää pohjia myöten HEIKKI JÄMSÉN Pihtiputaan tulot eivät riitä menoihin, joutui kunnanvaltuusto toteamaan valtuustokauden viimeisessä kokouksessaan. Valtuusto pureskeli jouluruoan jälkeen viisi tuntia 600 000 euroa alijäämäistä talousarviota, mutta hyväksyi rahanjakoesityksen lopulta muutoksitta. ??Tulos talousarvioesityksessä on huono. Tasapainoitustoimiin joudutaan palaamaan vuoden mittaan ja katsomaan, löytyykö lisäsäästöjä, kunnanjohtaja Ari Kinnunen ennusti. Tälle vuodelle on kertynyt poikkeuksellisen paljon investointeja, kärjessä syksyllä valmistuva Putaanvirran alakoulu. Se maksaa 6,5 miljoonaa euroa. Summasta osa kirjautui viime vuodelle. ??Investointien loppusumma on seitsemän miljoonaa euroa, kun kestävä taso on miljoona euroa, Ari Kinnunen totesi. Kunnan rahaa menee Asematien, Ruukintien ja Kuormausalueentien kunnostamiseen. Sitä on varattu myös kuntakeskuksen kehittämiseen ja torialueen tekemiseen ns. Pussisen tontille. ?? Yksi iso asia on laajakaistahanke, josta on jo rahoituspäätökset tehty. Kaukolämpö- ja vesilaitos yhtiöksi Toiminnallisista muutoksista merkittävin on kunnan kaukolämpö- ja vesilaitoksen yhtiöittäminen. Valtuusto hyväksyi Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:n perustamisen. Yhtiö aloitti vuodenvaihteessa. Koulupuolen muutoksiin kuuluvat Peningin koulun sulkeutuminen keväällä ja oppilaiden siirtyminen Putaanvirran uuteen kouluun syksyllä. Tahkonpolun yläkoulun muutoksiin kuuluu asteittainen siirtyminen kahteen ikäluokkaryhmään nykyisen kolmen sijasta. Aluekirjasto aloitti vuoden alussa. Yhdistyminen tietää informaatikon tehtävän lakkaamista syksyllä. Kansalaisopisto ja musiikkiopisto yhdistyvät 1. elokuuta, jolloin toiminta jatkuu yhden rehtorin johdolla. Kunnanjohtaja arvioi, että tänä vuonna kuluu runsaasti aikaa kuntarakenneuudistukseen liittyvien asioiden parissa. ?? Kunnilta kysytään uudistuksesta lausuntoja ja näyttää siltä, että meidät pakotetaan ainakin keskusteluihin, vaikka Putaanvirran alakoulun rakennus alkaa hahmottua. Kouluhanke vie leijonanosan kunnan tämän vuoden investoinneista. varsinaisiin liitoksiin ei pakkokeinoja olla tässä vaiheessa käyttämässä. ?? Olennaista on pitää oma talous kunnossa. Vain se voi olla tae siihen, että meillä on mahdollisuus säilyä itsenäisenä kuntana. Kunnan yleisilme kohenee Ryhmäpuheenvuoroissa ei jääty kauhistelemaan alijäämää, vaan budjetista löydettiin paljon myönteistä. Keskustan ryhmän vetäjä Jyrki Hollanti listasi talousarviosta elinkeinotoimintaan liittyviä toimia ja sellaisia hankkeita, joihin pitäisi tulla ulkopuolista rahaa. ?? Esimerkkinä käy Asematien kunnostus. Sen ansiosta yleisilme kohenee ja ostoeurot pysyvät paremmin omassa kunnassa. ?? Laajakaistahanke parantaa kunnan palveluja ja tukee elinkeinoelämän edellytyksiä. Toivottavasti se saadaan mahdollisimman pian liikkeelle, Jyrki Hollanti sanoi. Mustina pilvinä Hollanti piti pariakymmentä tyhjää vuokraasuntoa. SDP:n varapuheenjohtaja Tuula Kokkonen muistutti, että toimintaympäristössä on menossa isoja asioita, kuten kuntarakennelaki, sote-uudistus ja valtionosuusjärjestelmääkin ollaan muuttamassa. ?? Saamme viime vuotiseen tapaan alijäämäisen budjetin. Emme ole kriisikunta, mutta ei meidän talousasema vahvakaan ole. Demareita lohduttaa se, että rahalla on saatu investointeja aikaan. ?? Tyytyväinen voi olla siitä, että työpaikat ja koulut ovat jatkossa turvallisia. Putaanvirran koulun rakentamispäätöksestä täytyy antaa valtuustolle kiitos. Kokkonen puuttui kasvaviin erikoissairaanhoidon menoihin. ??Ikääntymisessä on meidän haasteemme ja mahdollisuutemme on ennaltaehkäisemisessä. SDP kaipasi lisää läpinäkyvyyttä talousarvion laadintaan, talouden seurantaan ja sisäisen rahankulun seuraamiseen. ?? Tiedonkulkua viranhaltijoiden ja päättäjien välillä pitää pystyä parantamaan. Ei ihan paras perintö seuraajille Kokoomuksen Seppo Kahilainen totesi, ettei kautensa päättänyt valtuusto jättänyt ihan parasta perintöä seuraajille: veroprosenttia nostettiin neljässä vuodessa kolme kertaa. ?? Viimeinen yhden prosenttiyksikön korotus oli siinä mielessä merkittävä, että tiesimme, ettei se ole riittävä. Todellinen korotuspaine oli kaksi prosenttiyksikköä. Kokoomuksen kanta on, että jos Pihtipudas halutaan pitää vireänä, elinvoimaisena kuntana, juustohöyläämisen aika on ohi. ?? Meidän täytyy ryhtyä toisenlaisiin toimiin, Kahilainen sanoi. ?? Hyvää on se, että pakon edessä olemme pystyneet ottamaan härkää sarvista ja käynnistäneet sote-puolen rakenneselvityksen. Toinen hyvä asia on valtuustoryhmien yhteinen ponsi, jonka mukaan kunta jatkaa rakenneselvityksiä myös muilla toiminnan sektoreilla. Kokoomus on tyytyväinen siihen, että talousarvio turvaa kuntalaisten peruspalvelut. Kunnanjohtaja sai puolueelta kiitokset kunnan imagoa parantavien hankkeiden käynnistymisestä. Vasemmistoliiton Tapio Saastamoinen kuvasi päättynyttä kautta taisteluksi talouden ja homeongelmien kanssa. ?? Talous näyttää menevän aina vain huonompaan suuntaan. On viimeiset hetket herätä toimimaan talouden tasapainottamiseksi. Vasemmistoliitto jakoi pyyhkeitä siitä, että sillä ei ole ollut rohkeutta puuttua rakenteisiin, joilla taloutta olisi parannettu. ??Toinen asia on työpaikkojen luisuminen Viitasaarelle. Ote on löystynyt. Jos näin jatkuu, Pihtipudas on pian entinen kunta, Saastamoinen sanoi ja antoi virkaväelle kokonaistoiminnasta välttävän arvosanan. Sutinen ehdolla valtuuston johtoon Keskustan Pekka Sutinen on nousemassa Pihtiputaan kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi kahdeksi tulevaksi vuodeksi. Sutinen johti valtuustoa vuosina 1988-1992. Valtuustokauden puolivälissä puheenjohtajuus siirtyy Markku Kanaselle. Valtuuston toiseksi vara- puheenjohtajaksi on ehdolla vaalien ääniharava Lauri Mielityinen. Jos keskustan kunallisjärjestön sunnuntaina tekemät esitykset toteutuvat, kunnanhallituksen puheenjohtajaksi tulee Jani Ylälehto. Kunnanhallituksen jäseniksi ovat ehdolla Markku Kananen, Teppo Jämsén, Eija Kiljala ja Sirpa Närhi. Sivistyslautakunnan puheenjohtajaksi on ehdolla Jyrki Hollanti ja jäseneksi Paula Kivinen. Perusturvalautakunnan varapuheenjohtajan paikka näyttäisi tulevan Raimo Pärnäselle ja jäsenyys Irja Tiaiselle. Teknisen lautakunnan varapuheenjohtajuuden on ottamassa Erkki Kananen. Ympäristölautakunnan varapuheenjohtajaksi on ehdolla Ismo Pietiläinen ja jäseneksi Heli Hjelmeroos-Haapasalo. Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajana jatkaa Pekka Kärkkäinen. Perhontielle odotetaan häntärahoja JUHA KIVINEN Kinnulan tieurakoiden ikuisuusaiheen Perhontien päässä on häämöttämässä valoa vuosikymmenten odotuksen jälkeen. Kunnanjohtaja Juha Urpilainen rohkeni jo toivoa kunnanvaltuustossa, että jospa pääsisimme ajamaan ainakin jonkin matkaa uutta tietä viiden vuoden päästä. Valtuuston kokouksessa vieraana ollut Perhon kunnanjohtaja Jukka Hillukkala vakuutti, että ?tämä viedään nyt maaliin?. Perhontien rahat sisältyvät kunnan rakentamis- ja hankintaohjelmaan, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi valtuustokauden viimeisessä kokouksessa. Kinnula ja Perho laskevat olevansa liikkeellä kreivin aikaan, sillä ne aikovat hakea niinsanottuja häntärahoja EU:n ohjelmakauden vaihtuessa. Kinnula on sijoittamassa Perhontiehen kolmen vuoden aikana 1,3 miljoonaa euroa. Saman verran on myös Perhon kunnan osuus. Hankkeen kustannusarvio on 10 miljoonaa euroa, eli kuntien panos on 26 prosenttia. Sillä rahalla tie rakennetaan asfaltoitavaan kuntoon. Juha Urpilainen myönsi, ettei se ole oikein, että kunnat antavat noin suuren panoksen yleisen, kahden kuntakeskuksen välillä kulkevan tien kunnostamistöihin. Toiveena olisikin, että valtio voisi parempana aikana maksaa kuntien sijoitusosuuden takaisin, mutta sitä Urpilainen ei voinut varmasti luvata. Hoitajien nimikkeitä yhtenäistettiin Kinnulan kunnanvaltuusto teki useita nimikemuutoksia kunnan perusturvan henkilöstössä, jotta nimikkeet toimisivat paremmin käytännössä ja vastaisivat oikeaa tehtävänkuvaa. Perushoitajan, lähihoitajan, kodinhoitajan ja kuntohoitajan nimikkeet muutettiin hoitajiksi. Sosiaalijohtaja Kirsi AlonenKinnunen kertoi aloitteen muutokseen tulleen henkilöstöltä. Alonen-Kinnunen perusteli ratkaisua sillä, että hoitajia voidaan liikutella paremmin eri tehtävissä Kotipihassa ja kotihoidossa. ?? Tämä parantaa työnkiertoa, kun he voivat olla sekä osastolla että kentällä. Ilkka Leppänen (kok.) tuumasi, että nimikkeiden muutoksella saadaan myös nokittelua pois. ?? Jotkut ovat olleet niin lääkäriä siellä, Leppänen hymähti. Osastonhoitajan virkanimike muutettiin johtavaksi hoitajaksi, koska osastonhoitajan työhön on jo nyt kuulunut paljon johtavan hoitajan tehtäviä. Yhden Kotipihan osastoapulaisen nimike muutettiin hoitajaksi, koska siellä ei enää tarvita osastoapulaista, vaan ammattikoulutettu lähihoitaja. Kodinhoitajan nimike muutettiin perhetyöntekijäksi ja päivähoidon ohjaajan nimike sosiaaliohjaajaksi. Nämä liittyivät tehtäväkuvien muutokseen. Valtuusto perusti myös yhden uuden hoitajan toimen palveluasumisen yksikköön Kotipihaan.
• 4? KOTISEUDUN SANOMAT? 3. tammikuuta 2013 Keskellä viikkoa Lukijalta Onnea! Torstaina Elmeri, Elmo, Elmer, perjantaina Ruut, lauantaina Lea, Leea, sunnuntaina loppiainen, Harri, maanantaina Aku, Aukusti, August, tiistaina Titta, Hilppa. Moalimanloppu Virnettä viikkoon Puttaalainen ja kinnulalainen sattuivat putoamaan yhtäaikaa Näsineulan tornista. Mitä tamperelainen sanoi, kun siltä kysyttiin, kumpi osui ensimmäisenä maahan. ?? Ei sevväliä! 25 vuoden takaa TAHKON ELÄMÄNVYÖ MERKITTÄVIMPIÄ Professori Lauti Tahko Pihkalan satavuotisjuhla antoi kuvan siitä, kuinka laaja oli Pihtiputaan pappilan pojan Tahko Pihkalan työ. ?? Kunnioitamme yhtä tämän vuosisadan merkittävintä elämäntyötä, pääministeri Harri Holkeri sanoi. SYÖPÄYHDISTYKSELLE JAMEISTA 7 000 MK Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen vuosi alkoi valoisasti, kun Pihtiputaan Urheilijat luovutti uudenvuoden aattona yhdistykselle 7 000 markan shekin motellissa. Raha koostuu Saapasjalkarockin päätteeksi pidettyjen jatkojamien tuotosta. Ajatellen Krito, olen kukon velkaa Asklepiokselle. Huolehdithan velasta. Sokrates (kreikkalaisen ajattelijan viimeiset sanat) Että semmosta Tekstarit Ota kantaa! Kerro mielipiteesi tekstiviestillä. Lähetä viesti numeroon 0400 741 747. MUURASJÄRVELÄISILLE kiitos aivan upeasta jäälyhtykujasta. Oli ilo ajella joulun viettoon kauniissa, lyhdyin valaistuissa maisemissa. JOULUNA oli mukava kävellä lumista ja hiljaista kirkonkylää ja katsella ikkunoita. Kuvasuunta jäi erityisesti mieleen. LUMEN auraus kaavateillä ja pihoissa EI toimi Kinnulassa. Onko tullu otettua liikaa töitä? Hoitakaa hommanne, jos kerta tarjouksen teette! Vihainen ISO kiitos Reino Rasille. Uuudenvuoden päivänä luisuin autoineni ojaan. New Holland ja Reinon taidot nostivat autoni nopeasti tielle takaisin. Iso kiitos myös Ollille ja Kinnusen Annelle! Anna Nenonen SUSIJUTTU. Ette ole yksin. Mynämäen ja Nousiaisen kulmilla on sama ongelma. Terv. E. P. KINNULAN ilveksenmetsästys näyttää olevan pienen eliittipiirin etuoikeus. Unohtiko luvanhakija, että on muitakin metsästäjiä kuin heidän suosimansa kaveriporukka. PITKÄAIKAISLAITOKSEN työntekijä, älä käsittele vanhusta kovakouraisesti, älä puhu hänelle lapsenomaisesti äläkä mitätöi hänen pyyntljään. Omainen E lettiin vuotta 1937. Tapahtumapaikka oli Kanalanmäki. Helluntaiherätys nosti päätään sielläkin syrjäisellä kylällä. Herätysliikkeen saarnamiehiä tuli tiuhaan ja monet jäivät viikoiksikin seuroja pitämään. Tuottihan se tulosta. Kohta puoli kylää kuului uskon piiriin. Varsinkin naiset, miehet eivät niinkään. Heillä epäilys väijyi mielessä. Papit vakuuttivat, että moalimanloppu on lähellä, joten viisainta olisi tulla uskoon, muuten käy kalpaten ja on kuuma paikka edessä. Sanoivat senkin, että kun se tulee, on parasta nousta puuhun tai katolle. Sieltä on mahdollisuus päästä taivaaseen, koska se noukkii ylempänä olevat ensin. Syntisillä eikä nukkuvilla ei ole mahdollisuutta, kuuma järvi ja kiristys odottaa. Sanoivat, että sillä on sellainen kuuma jyrä, joka jättää kaiken alleen. Sitten se tapahtui. Seuraavana aamuna sankka savu peitti koko kylän, ettei eteensä tahtonut nähdä. Monet ottivat saarnamiehen neuvosta vaarin. Onnelan emäntäkin nousi tuvan katolle loppua oottamaan, jotkut puihin. Onnelan isäntä ei uskonut, vaan touhusi pihalla, vaikka silmiä kirveli ja ryvitti. Vihtori Kuovinen Keitelepohjasta (Pattiniska-Vihtori), jolla sattui nenäkin olemaan rukkasella niistettävä, tuli pihaan ja tervehti Villeä -haltuun isäntä. ??Kenen haltuun sinä tarkoitat, kysäisi Ville? ?? Etkö sinä onneton näe, että loppu on nyt, kato savua, Herran haltuun tietysti! ??Ota kessua ja pane piippuun. ??Ei, ei, se on syntiä, tuumasi Vihtori. ?? Kuule isäntä, antasitko pyörääsi lainaan, kävisin Korppisen kaupalta hakemassa pari pulloa rapakaljaa, tuntuu siltä, että eilen illalla Tyynelässä pitämäni seurat ovat viimeiset. Olisko isännällä jotain väkevää kaljan sekaan? ?? On on, tottakai, eilen myrkytin russakoita tuvan hirsien rakosista. Jäi vähän Täystuhoa. Kuuluvat sitäkin käyttävän. ?? Neätköhän tuossa savussa? Mutta ota, jos muistat, että tuot pyörän ehjänä takaisin. V ihtori lähti, kävi Korppisilla, mutta poikkesi tulomatkalla Sulberkin Villen mökille viimeistä lohdutuksen sanaa viemään. Ville oli vanha pirturokari, vähän esivaltaa piilossa. Variksen Matti oli joku päivä käynyt ja sanonut, että jos se saarnamies käy niin pane pirtua lasiin ja jäähytä sillä sen kahvia. Ville keitti kahvit. Vihtori joi kupin, toisen ja vielä kolmannenkin. Tavoitteli jo virren sanoja ja teki lähtöä. ?? Nyt kun lähet, muista että Tyynelän portissa on kettinki, etkä savun takia sitä näe niin oikase oikealta, siinä on pieni oja. Mutta ota vauhtia, se onnistuu. Vihtori oikaisi. Pyörästä katkesi kahveli ja etukiivusta tuli kaheksikko. ??Voi per... auta Herra... Se Sulberkin ketale.. Savu alkoi iltapäivällä hävitä. Ville huuteli katolle: ?? Tulehan Hildahii alas, saat vielä auringon pistoksen. Laitoin jo halakoperunat tulelle, särkiä päälle ja kuivannee tuo suutaki, kun oot puoli päivää supattanu. Näyttää siltä, että nuo Gutseitin miehet ovat Kolokun takana Taskossa saaneet mehtäpalon sammumaan ja moalimanlopun. Samalla saarnamies Vihtori saapui pihaan Villen pyörän osia raahaten ?? Jäitkö sinä ketale sen lupamaasi tulijyrän alle vai kävitkö Sulberkin Villen mökillä, sano äkkiä, häh? Ville otti rapun pielestä ruostuneen takareen kettingin, kierti monta kertaa kalavosen ympärille. ?? Kuule k...leen Kuovi, sulle tuli nyt lähtö. Älä, älä, anna mulle se paperkassi, siinä on Raamattu ja virskirja. ??Ei oo enneä. Hilda sytytti sillä uunin ja halakoja lisätessään kuulu virren veisuuta ja papatusta. Ville sieppasi Vihtorin taskusta ehjäksi jääneen rapakaljapullon, löi sen rappukiveen. ??Et tarvii enneä, jäi Täystuhoki torakoille. Ja nyt sinä moaliman alun ja lopun ketale häivyt, etkä taakses kato tai minä vetelen tällä kettingillä, että tuo sinun nenäs on kaheksikolla kuin tuo minun pyörän kiivu. Variksen Matti kun oli kuullut moalimanlopusta, se ei halunnut jäädä tulijyrän alle, vaan oli mennyt perunakuoppaan ja sinne nukahtanut. Hilima oli tullut herättämään. ??Nouse Matti, keitin makuvelliä, nouse. Voi, voi, voi, näinpä pahaa unta. Laskin Korppisen rinnettä, pojan koltiaiset olivat tehneet hyppyrin, lensin ainakin 30 metriä, siellä vasta nenä teki viillon hankeen. Näin pienen ruskean pallon hangella. ?? Selevä silimä on hangella, ei se silimä ollut, vaan Matin perämälli, joka törmäyksen voimasta oli lentänyt hangelle. O otko Hilima kuullut oisko saarnamies käynyt Sulberkin Villen luona? ??Muuttolan Toivo kävi, savun seassa Toivon piti mennä Läheaholle. Oli ajanut sivu ja törmänny suon kohalla veräjään ja yks riuku oli katkennut, tasapaino sen verran järkkyny ja Toivo kellahtanu ojaan. Vasen kenkä oli täyttynyt veellä. Toivo tiesi, että oli se saarnamies käynyt Sulberkin mökillä, sieltä lähtiessään veisannu virttä, mutta Puupon maissa jo Puupon Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen toimitus@ kotiseudunsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Kotiseudun Sanomat, Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Eemelin mukaan laulanut ?Elämää juoksuhaudoissa? ja lähellä Tyynelän porttia ?jos taiston kentälle jäi... Silloin rysähti. Tyynelän emäntä Juulia oli ihmetellyt, kun pappi-Vihtori pyörän osia kantaen, ärräpäitä tullut solkenaan, miten pappi rukoilee kävellessään. Kieppi-Heikki, kotoisin Uhtualta, oli mukana seuroissa, mutta hänellä ei vielä ollut saarnamiehen virkaa. Onnelaan kalenteriin mukaan oli merkitty seurat samalle päivälle. Vihtorilla ei ollut asiaa Onnelaan, joten Kieppi-Heikille piti saada papin arvo. Järvi oli kaukana, joten Vihtori esitti, että hän kastaa Heikin Tyynelän Iähteessä. Lähteelle mentiin, Heikki riisuuntui ja laskeutui veteen. Vihtori piti Heikkiä tukasta, mutta liian kauan. Heikki hörppäsi vettä. ??Älä kuule tie mulle toista kerta tätä. Herran siunausta sinulle. ?? Taidetaan tarvita molemmat. Tyynelän emäntä näyttää tulevan ja oikean käden ämpärissä näyttää olevan halko, ehkä pitempikin. Pane Heikki joutuin päälles ja pyyvä siunausta. Sanovat Heikin olevan hyvä saarnamies, varsinkin jos saa kupin pari. Heikillä sanottiin olevan haitarikin, muttei sitä hyväksytty seuroihin, olis pitäny olla kitara. Bassopuolella oli iso reikä, jota Heikki oli pikilapulla Savelaisen Oton kanssa paikannu. Joskus paikka irtosi, ääni tietenkin kuului kauas. Uuventalon Antti kesäiltoina kuultuaan Heikin soittoa oli sanonut, että Peltolan Villen vasikat on irti. Sellainen on moalimanloppu. Antti Kumpulainen Pikiteiden Talvinen muuttaminen metsä ja sorateiksi kulkija Katson pakkashuurteista on järkevää Huonokuntoisten päällystettyjen teiden muuttaminen sorateiksi on aivan järkevää, koska nykyisillä vähenevillä määrärahoilla päällysteitä ei pystytä enää uusimaan. Öljyn hinta on noussut valtavasti ja valtion varat ovat tiukentuneet. EU:n jäsenmaksu paisuu vuosi vuodelta ja eurokriisi vie lisää valtion varoja. Savossa teitä on jo vuosia palautettu takaisin sorapinnalle ja näin saatu parannettua tien kuntoa. Rekkakuski maisemaa, sen kylmää hohtavuutta, ja aina kun katson, niin ihme ja kumma, kaikki on kuin uutta. Jokainen puu on erilainen ja sillä oma peitto. Vaan oksat kylmästä pakkasta laulaa, niin somasti kuuluu soitto. Kuljen lumista tietä ja pakkanen puree, nyt kotiin kiire jo johtaa. Niin karu on talvi, vaikka metsät ja puut kauneuttaan hohtaa. Askelten alla pakkaslumi jo kohtaa kulkijansa. Sen ääni kaikuna jonnekin kiirii ja metsä sen syliinsä sulkee. Suopursujen ja kanervien kasvatti Uusi vuosi 2013 Uusi vuosi on alkanut. Vanha taakse jäänyt. Nyt rakentamaan Uutta taas. Ethän taakse käänny. Kaunis valkea lumipeitto peittää alleen maan. Vaan valon määrän lisääntyessä kohti kevättä kuljetaan. Iloita siitä nyt luomakunta saa. Siks? lähimmäistänne huomioikaa ja rakastakaa. Ekis Elämäjärvi 1.1.2013
• 3. tammikuuta 2013? KOTISEUDUN SANOMAT? 5 Jari Kumpulaisesta Vuoden Metsästäjä RHY:n erämiesillassa Pekan laavulla julistettiin joulurauha riistaeläimille NIINA LUOMALA Riistanhoitoyhdistyksen vuosittaista erämiesiltaa vietettiin Pihtiputaan Koivujoella, toistakymmentä vuotta sitten rakennetulla metsästäjien passi- ja ajanviettopaikalla Pekan laavulla. Joulukuisessa erämiesillassa on tapana julistaa joulurauha riistaeläimille ja palkita Vuoden Metsästäjä. Vuoden Metsästäjäksi valittiin Jari Kumpulainen, joka ei työkiireiden vuoksi ehtinyt erämiesiltaan. Metsästyskaverit luonnehtivat Kumpulaista monipuoliseksi metsästäjäksi. ?? Jos mies on vielä yh­ den aikaan yöllä näätää jäljestämässä niin kyllä se jo jotain kertoo, Pekka Manninen tuumaa. Toinen hyvä lintuvuosi ?? Perusteluja olivat esimerkiksi aktiivisuus pienpetopyynnissä ja talkoissa, toiminnanjohtaja Aulis Loukusa sanoo. Siinä harrastuneisuus usein punnitaan, kun innostusta riittää muihinkin töihin kuin itse metsästämiseen. Vuoden Metsästäjä Jari Kumpulainen kertoo olleensa myönteisesti yllätty- Pekan laavulla Koivujoella oli lämmin tunnelma. nyt valinnasta. ?? Mikäs siinä, ei se huonokaan asia ole, Kumpulainen naurahtaa ja toteaa, ettei titteli varsinaisesti mitään muuta, vaan metsästys jatkuu entiseen tapaan aina maaliskuulle saakka. Kumpulainen on vasta päässyt lempiharrastuksensa näädänmetsästyksen pariin ja kertoo, että kaikki lomat on säästetty metsästysaikaan. Näätää Kumpulainen jäljestää kahden Suomen- Katso vinkit: foodie.fm Tervetuloa S-market Pihtiputaan tammialeen. Alennukset jopa 70% S-market Pihtipudas Asematie 18, 44800 Pihtipudas Arkisin 7?21 Lauantaisin 7?18, Sunnuntaina 6.1 suljettu pystykorvansa kanssa, jolloin myös koiran kasvatus ja koulutus on iso osa harrastusta. Metsästyskausi oli Aulis Loukusan mielestä hyvä. ??Pienriistan kannalta toinen hyvä lintuvuosi, hän sanoo. Teerimäärät ovat edelleen hyvät, mutta hirvikanta taas on vähän laskussa, niin kuin on ollut tarkoituskin maasto- ja liikennevaurioiden ehkäisemiseksi. Erämiesillan järjestäneellä Liitonmäen Seudun Suomalainen 99 rs 1 90 kg 0 3 9 Snellman Porsaan lehtipihvi 2 kpl, 240 g (16,63 /kg) Rainbow Norjalainen lohifile Hinta voimassa 800-1400 g B-leikkaus 7.1. saakka Erällä on onnekseen paljon nuoria metsästäjiä 14-vuotiaista lähtien. Kustannukset on pyritty pitämään alhaisina, jotta mukaan lähteminen olisi helppoa. Myös naisia on metsästysporukassa mukavasti. 89 ps Oolannin Kuorelliset lohkoperunat pakaste, 600 g (3,15 /kg) 69 rs Hinta voimassa 8.1. saakka. Rainbow Miniluumutomaatit Espanja, 250 g Esimerkkejä pysyvästi edullisista hinnoistamme. Voimassa 31.1. saakka.
• 6? 3. tammikuuta 2013 KOTISEUDUN Koulu voitti työttömät val JUHA KIVINEN Tämä kolmikko oli Plokissa yhdessä jo kymmenen vuotta sitten: valmentajat Olli Nenonen (vas.) ja Martti Karjalainen sekä kapteeni Hanna Anttila. Pyykkö erotettiin, Nenonen palaa Plokin valmentajaksi JUHA KIVINEN Plokin kymmenvuotisen liigahistorian ylivoimaisesti huonoin alkukausi pakotti Pislaplokin johdon poikkeuksellisen kovaan ratkaisuun. Täksi kaudeksi päävalmentajaksi tullut savonlinnalainen Pertti Pyykkö sai lähteä joulun alla ja tilalle nimitettiin Plokin junioripäällikkö Olli Nenonen. Ploki ei ole aiemmin joutunut erottamaan valmentajaansa kesken sopimuskauden. Pislaploki lähti joulutauolle naisten mestaruusliigan viimeisenä. Eroa viimeiseen pudotuspelipaikkaan on venähtänyt peräti seitsemän pistettä. Liigan kaksi viimeistä karsivat paikastaan ykkössarjan kahden parhaan kanssa. Ploki ei ole koskaan joutunut liigakarsintoihin. Pislaplokin puheenjohtaja Raimo Pärnänen kertoo, että avaimia tappiokierteen katkaisemiseksi etsittiin pitkään, mutta lopulta ei nähty muuta keinoa kuin valmentajan vaihtaminen. ?? Menestys ei ole ollut tavoitteiden mukaista, joten johonkin ratkaisuun piti ryhtyä. Kausi mennään täysillä loppuun asti ja tavoite pudotuspeleihin pääsemisestä on edelleen voimassa, Pärnänen vakuuttaa. Olli Nenosen työtaakkaa helpotetaan emoseura Plokin puolella, sillä hän ei pysty osallistumaan yhtä aikaa sekä Pislaplokin liigajoukkueen että Plokin kakkossarjan ja A-tyttöjen SM-sarjan pelireissuille. Raimo Pärnänen on hyvillään siitä, että Plokille on saatu parin vuoden aikana koulutettua lisää juniorivalmentajia, jotka pystyvät auttamaan tässä tilanteessa. Nenonen toi Plokin ainoan mitalin Olli Nenonen on entinen lentopallon maajoukkuepelaaja ja moninkertainen Suomen mestari. Hän tuli Plokin naisten valmentajaksi kaudelle 2002-2003 ja nosti Plokin heti sensaatiomaisesti SM-liigaan seuran toisella ykkössarjakaudella lähes täysin junioreista koostuneella joukkueella. Olli Nenonen johdatti Plokin pronssille keväällä 2006. Se on seuran ainoa SM-mitali. Seuraavaksi kaudeksi Nenonen lähti Hämeenlinnan liigajoukkueen valmentajaksi, mutta joutui luopumaan joulutauolla selkävaivojen takia. Pertti Pyykön apuna kakkosvalmentajana toiminut Martti Karjalainen jatkaa Olli Nenosen parina. Sama kaksikko toimi yhdessä myös Nenosen edellisellä valmentajakaudella. Plokin kausi jatkuu ensi keskiviikkona kotona Oriveden Ponnistusta vastaan. Pekkariselle nimikkotori Kinnulaan? Äänestys hajotti rivit Rauno Kinnunen (kesk.) esitti valtuustossa kunnan- johtajan esityksen hyväksymistä, kun taas Kalevi Kinnunen (kesk.) ilmoitti keskustan ryhmän kantana, että kunnanhallituksen esitys hyväksyttäisiin. Kumpaakin esitystä kannatettiin, joten edessä oli äänestys. Siinä rivit hajosivat täysin, eli kaikista puolueista löytyi kannatusta kummallekin esitykselle. Kunnanhallituksen esitystä kannattivat keskustan Ilpo Leppänen jätti Kinnulan kunnanvaltuuston puheenjohtajan paikan kuudentoista vuoden jälkeen. Mikko Ihanti, Kalevi Kinnunen, Lasse Kröger, Jonna Leppänen, Esko Pelkonen ja Markku Toikkanen, ko- Kunnanjohtaja Juha Urpilainen ant jalkineitaan valtuustokauden viime Pisaralta silmänpainemittari Ilpo Leppänen (kesk.) vetäytyi Kinnulan kunnanvaltuustosta oltuaan valtuutettuna 36 vuotta ja valtuuston puheenjohtajana 16 vuotta. Läksiäisiksi Ilpo Leppänen teki vielä yhden valtuustoaloitteen. Siinä hän esittää, että Kinnulan torialue nimettäisiin Maurin toriksi kansanedustajan ja entisen ministerin Mauri Pekkarisen kunniaksi. Pekkarinen on kotoisin Kinnulasta. Pekkarisen nimikkotoria mietti jo viisi vuotta sitten Pro Kinnula -toimikunta, joka kävi hakemassa Seinäjoelta ideoita suunnitteluun. Kinnulan kunnanvaltuusto päätyi äänestyksen jälkeen karsimaan menoja enemmän työllistämisestä kuin koulupuolelta käsitellessään tämän vuoden talousarviota. Valtuusto päätti kunnanjohtajan talousarvioesityksestä poiketen äänin 10-6, että työllisyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn varatuista määrärahoista siirretään noin 78 000 euroa sivistyslautakunnan henkilöstökuluihin sekä 20 000 euroa maatalouden harkinnanvaraisiin avustuksiin. Lisäksi valtuusto edellytti, että kunta työllistää tänä vuonna enintään 20 henkilöä, johon sisältyvät sekä työllistämistoimet että nuorten työpaja. Varsinkin tämä kohta synnytti paljon porua valtuustossa, sillä kahdenkymmenen rajan todettiin täyttyvän nopeasti juuri voimaan astuneen nuorisotakuun sekä velvoitetyöllistämisen takia. Kunnanvaltuusto joutuukin antamaan jatkossa erikseen siunauksensa kaikille kahdenkymmenen rajan ylittäville uusille työllistämistapauksille. Kunnanhallituksen kokouksen jälkeen oli ollut arvattavissa, että talousar- viosta joudutaan äänestämään kunnanvaltuustossa, sillä hallitus oli jättänyt yksimielisesti oman budjettiesityksensä kunnanjohtajan esitystä vastaan, eli juuri sen, joka lopulta voitti myös valtuustossa. Pitkäaikaissairaiden Tuki ry Pisara piti kesällä Kinnulassa orjahuutokaupan, jonka tuotolla on hankittu silmänpainemittari terveyskeskukseen. Laite lahjoitettiin terveyskeskukseen. Oikaisu Viime lehdessä olleessa PoPin bändileirijutussa kerrottiin virheellisesti, että Juho Sneck soittaisi bassoa Loop-yhtyeessä. Juho on kuitenkin Loopin rumpali, vaikka hän soitti bassoa PoPin leirillä. Koirasalmen kämppäkartano edustaa uusinta metsäkämppäperinnettä. Se rakennettiin vuonna 1956 ja oli käytössä vielä 196 kansallispuiston ja Peuran polun retkeilyreitistön tärkeintä lähtöpistettä ja palvelukeskittymää kunnostetaan 120 000 eurol kertovat. Keskuksen toiminnasta vastaamaan etsitään uutta yrittäjää.
• 3. tammikuuta 2013? 7 UN SANOMAT ltuuston talousarvioäänestyksessä koomuksen Anitta Hakkarainen, Ilkka Leppänen ja Anneli Ripatti sekä SDP:n Virpi Piispanen. Kunnanjohtajan esityksen taakse asettuivat keskustan Rauno Kinnunen ja Ilpo Leppänen, kokoomuk- sen Heikki Muhonen sekä SDP:n Marketta Rouvinen, Olavi Tuikkanen ja Pentti Peltonen. ntoi ?kenkää? väistyvälle kunnanvaltuustolle. Valtuutetut tutkivat kunnalta saatuja joululahjameisen kokouksen päätteeksi. 60-luvun lopulla. Nyt Salamajärven olla, Eevi Nieminen ja Jyri Lehtonen ?Opetus kuuluu perustehtäviin? Jonna Leppänen oli tehnyt alkuperäisen muutosesityksen kunnanhallituksessa. Itsekin opettajana toimiva Leppänen perusteli opetuspuoleen sijoittamista sillä, että opetustoimi kuuluu kunnan perustehtäviin, mutta sellaiset työllistämistoimet eivät kuulu, joille ei ole työllistämisvelvoitetta. Leppänen huomautti, että myös sivistyspuolen tuntikehyksen leikkaaminen vähentää verotuloja, sillä käytännössä silloin karsitaan opettajien palkoista. Jonna Leppänen arvioi työllistämistoimia ?jossain määrin hallitsemattomiksi?. Hän sanoi, että niistä on koitunut vuosittain huikeita ylityksiä kunnan tileihin. Yläasteen ja lukion rehtorina työskentelevä Anitta Hakkarainen totesi, että hallituksen kannalla on todella hyvä pohja, koska perusturvajaos toivoi juuri sellaista muutosta budjettiin. Markku Toikkanen oli huolissaan siitä, että oikeat työpaikat ovat vähentyneet samalla, kun kunta on pyörittänyt omia työllistämistoimiaan. Toikkasen mielestä nyt pitäisi keskittyä tosissaan oikeiden työmahdollisuuksien löytämiseen. Koirasalmen kämppäkartano vailla yrittäjää Rakennuksen kunnostus menossa HEIKKI JÄMSÉN Koirasalmen kämppäkartanoa kunnostetaan hanketyönä sisältä ja päältä. Toinen ajankohtainen aihe on kalastuksesta ja luontomatkailusta kiinnostuneen yrittäjän löytäminen. ??Nykyisen yrittäjän sopimus päättyi vuodenvaihteessa. Tähän on yrittäjä haussa, joka huolehtisi majoitus-, kokous- ja kahvilatilojen ja Koirajärven virkistyskalastusalueen pyörittämisestä, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Eevi Nieminen kertoo. Kämpän ja sen pihapiirin kunnostukseen on polkaistu hanke, johon on saatu Keski-Suomen ELY-keskukselta työllisyysrahaa. ?? Katto, saunan laituri, terassi ja rännit on uusittu ja työn alla oli joulun alla vuolukivitakan rakentaminen. Pakkaskaudella maalataan sisätiloja. ??Keväällä työt jatkuvat piha-alueiden kunnostuksella. Niiden tarkoituksena on korostaa puiston näkyvyyttä Kinnulan ja Perhon suunnasta alueelle tuleville. Samalla parannetaan opastusasioita ja karavaanaripaikkoja, suunnittelija Jyri Lehtonen sanoo. Koirasalmen kävijämäärä alkaa nousta pilkkikauden edetessä. Kun jäät lähtevät ja lumet sulavat, tilalle tulevat kalastajat ja patikoijat. Alue hiljenee sienestyskauden päättyessä. Kävijöitä on 62 neliökilometrin laajuisen kansallispuiston alueella on noin 13? 000 vuodessa. Kävijämäärä on pysytellyt jo vuosia suurinpiirtein samana. Kävijämäärä ei perustu pelkkään arvioon, vaan molemmilla sisääntuloteillä on mittari, joka laskee autojen määrän. Alueesta 12 neliökilometriä on luonnonpuistoa, joissa ei yleensä saa liikkua lainkaan. Salamajärven luonnonpuiston läpi menee polku, jota saa käyttää. Reitiltä ei luonnonpuiston alueella saa poiketa. Ihan mitä vaan ei voi harrastaa Koirasalmen kämppäkartanon yrittäjältä edellytetään sitoutumista Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteisiin. ??Ihan mitä vaan alueella ei voi ryhtyä harrastamaan. Sirkusta ei alueelle voi tuoda. ?? On tärkeää, että luonto- ja retkeilyasiat ovat yrittäjälle läheisiä. Se helpottaa ihan varmasti toiminnan aloittamista, Eevi Nieminen toteaa. Lähtökohta on se, että yrittäjä tekee Metsähallituksen kanssa vuokrasopimuksen alueesta ja rakennuksista, vastaa kämpän ylläpidosta ja kuluista ja maksaa niistä vuokraa. Yrittäjän täytyy osallistua myös Metsähallituksen opastuspalvelujen jakamiseen. ??Ei voi sanoa asiakkaille, että en tiedä, olen täällä vain töissä, Eevi Nieminen nauraa. Englannin kielen taidosta on apua. Koirasalmen alueellakin käy ulkomaalaisia, mm. tsekkeja, venäläisiä ja brittejä. Jos ulkopuolista yrittäjää ei saada, toimintaa jatketaan tavalla tai toisella. Yksi vaihtoehto on hoitaa varaukset ja lupamyynti Metsähallituksen oman verkoston kautta tai käyttää apuna paikallisia yrittäjiä. ?? Tarkoitus on, että kämppäkartano pyörii, vaikka yrittäjää ei löytyisikään. Pentti Peltonen puolusti työllistämisrahoja. ?? En halua kuulua niihin, jotka eivät kannata työllistämistä. Minä tiedän, mitä on köyhyys. Kunnanjohtaja Juha Urpilainen muistutti, että yli 20 prosentin työttömyys alkaa vaikuttaa tuntuvasti verotuloihin. Urpilainen sanoi, että parasta sosiaalitukea on se, että saa olla töissä. Kunnanjohtaja piti opetustoimea tärkeänä, mutta hän lausahti myös, että aika pieniä opetusryhmiähän siellä on nyt ollut. Rouviselta kovaa tilitystä Tunteikkaan puheenvuoron työllistämisen puolesta käytti Marketta Rouvinen, joka on toiminut kunnan sosiaalisen yrityksen Kinnula Mahis Oy:n toimitusjohtajana. Mahis on hoitanut työvoiman vuokraamista. Rouvinen kertoi tyrmistyneensä kunnanhallituksen esityksestä. Hän sanoi, että kunnanhallitukseen on valikoitunut porukkaa, jotka kuuluvat Kinnulan paremmin ansaitseviin ja jotka katselevat asioita korkeammalta pallilta. Jonna Leppänen pahastui syytöksistä ja pyysi, ettei valtuustossa mentäisi hen- kilökohtaisuuksiin. Kinnulan työllistämishankkeiden konkarivetäjä Olavi Tuikkanen kysyi, eikö pitkäaikaistyöttömiä voisi työllistää kunnan metsiin, joissa olisi vaikka kuinka paljon tekemistä. Se olisi hänen mielestään tuottavaa työtä. Niukka ylijäämä tekee kipeää Kinnulan kunnan tämänvuotinen talousarvio on noin 12 000 euroa ylijäämäinen. Juha Urpilainen huomautti, että plussan puolelle menevä budjetti alkaa olla harvinaista. Esimerkiksi Saarijärvellä mentiin miinukselle 2,5 miljoonaa euroa ja Kyyjärvellä 1,2 miljoonaa. Urpilainen myönsi kuitenkin, että talousarvio vaati todella kovia panostuksia ja kipeitä asioita, kun tulot eivät nouse. Työttömyyden kasvu on vähentänyt veronmaksajia. Kunnan tilinpäätös on jäämässä useita satoja tuhansia alijäämäiseksi. Kunnanjohtaja totesi, että jatkossa kunnan on mietittävä tarkkaan investointejaan. Ne ovat yhä hankalampia, sillä valtio kiristää poistosuunnitelmia ja lyhentää velkojen takaisinmaksuaikaa. Seurakunta jatkaa miinustaloutta tämänkin vuoden Pihtiputaan kirkkovaltuusto hyväksyi vuosikatteeltaan 45 460 euroa miinuksella olevan talousarvion. Jos ennuste osuu kohdalleen, seurakunnan talouden alijäämäksi tulee 112?000 euroa. Kirkollisverojen tuotto on jäämässä parikymmentätuhatta euroa viimevuotiasta pienemmäksi. Tänä vuonna kirkollisveroja arvioidaan kertyvän 752 000 euroa. Osuutta yhteisöveroista Pihtiputaan seurakunnan arvioidaan saavan 91 000 euroa. Tilannetta korjaa se, että seurakunnalla on rahavaroja. Niitä talousarvio syö 86? 000 euroa. Juhani Krook huomautti, että alijäämää on ollut luvattoman pitkään ja jotain pitää alkaa tehdä. Krook pohti, löytyisikö apua yhteistyöstä naapuriseurakuntien kanssa. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Erkki Pietiläinen oli optimisti. ??Jollain omakotirakentajalla voi olla yhtä paljon velkaa ja me sentään voimme kerätä veroja. Näkövammaisten Tuikku-palkinto Maija Pasaselle Pihtiputaan Näkövammaiset palkitsee vuosittain Vuoden Tuikku -palkinnolla järjestön tukihenkilönä ansioituneen henkilön. Vuoden Tuikku 2012 on Maija Pasanen. Pihtiputaan Näkövammaisten puheenjohtaja Sointu Sumén-Tirkkonen kuvaa Maija Pasasta yhdistyksen jäsenten rinnallakul- kijaksi, jolta saa apua aina tarvittaessa. Työuransa Helsingissä terveydenhoitajana tehnyt Maija Pasanen on asunut Pihtiputaalla kymmenen vuotta. Toimintaan näkövammaisten kanssa on kuulunut mm. ajoittainen puheenjohtajan sijaistaminen. ??Olen ollut välillä pitempäänkin vara-Sointuna.
• 8? KOTISEUDUN SANOMAT? 3. tammikuuta 2013 Rakkaamme Sunnuntaiksi Martti MUHONEN Uudeksi vuodeksi * 21. 2. 1927 Kinnula ? 19. 12. 2012 K-S keskussairaala Surun kyynelten läpi hohtavat onnellisten päivien muistot. Puolisoa kaivaten Jenny Veljeä ja pappaa ikävöiden Maire-sisko Maarit ja Arvo Kari Heli ja Kari Mika ja Kirsi perh. Alina, Ari, Jonna, Janette Anna ja Sami Markus Anniina sukulaiset ja ystävät Seurakunnan kotisivut: www. pihtiputaanseurakunta.fi Kirkkoherranviraston ja taloustoimiston osoite: Sallilantie 4. Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9?12, toimistosihteeri Armi Siekkinen 014-579?1121. Virastopap- Aamuna kauniin talvisen hiljeni sydän lämpöinen. Kun loistat tähtenä iltataivaan, niin näethän meidät päällä maan. Me täällä alhaalla hiljaa aivan sun tähteäs kirkasta seurataan. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kinnulan kirkossa lauantaina 5.1.2013 klo 11.00. Hautauksen jälkeen muistotilaisuus Muholan monitoimitalolla. Rakkaamme Siiri Salme KARVONEN o.s. Paananen * 5. 8. 1928 Pihtiputaalla ? 7. 12. 2012 Pihtiputaalla Kaipauksella muistaen Erkki Hilkka ja Raimo Simo ja Liisa Eeva ja Tuomo Terttu ja Eero Veikko ja Helena Pirjo ja Tauno Martta ja Juha Seppo lastenlapset ja lastenlastenlapset muut sukulaiset ja ystävät Käyt enkeli vierelläs taivaanrantaa, on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa. Et kipua tunne taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä. Muistoissa elät keskellämme, säilyt aina sydämissämme. Jumalanpalvelukset Su 6.1. klo 10 messu pääkirkossa. Huuskonen, Kinnunen. Samalla vietetään Lions lohkon kirkkopyhää. Messun jälkeen kirkkokahvit Seurakuntakeskus Sallilassa. Erityiset tilaisuudet La 5.1. klo 12 Kerttu Kantolan muistoseurat Muurasjärven kirkossa. Su 6.1. klo 13 ?Kauneimmat joululaulut vielä kerran? Salme Hintsalla, Pajuniementie 95 Peninki. tulee kuitenkin tarkastella myös kriittisesti. On vaarana, että huonot tavat ja väärät asenteet periytyvät sukupolvelta toiselle. Tällaiselta perinnöltä pitää ajoissa katkaista siivet. Arvokkain perintömme on Raamatussa ilmoitettu Jumalan sana ja siihen sisältyvät kalliit totuudet. Monet asiat täällä maailmassa muuttuvat välillä liiankin kiivaaseen tahtiin, mutta arvokkain pysyy aina samana. Herran armo ja uskollisuus eivät muutu, vaan pysyvät samana polvesta polveen ja aina. Meidän ei saa jättää Pihtiputaan seurakunta Kun mietimme viime vuoden kulumista, niin ajattelemme koko maailmaa, Eurooppaa, isänmaatamme, kotiseutuamme, omaa perhettämme ja itseämme. Me näemme vuoden tapahtumissa Taivaan Isän siunausta, varjelusta, johdatusta ja sallimusta. Kaikkea emme pysty ymmärtämään ja hyväksymään. Uuden vuoden alkaessa saamme rohkeasti ja toiveikkaina katsoa eteenpäin. Jumalan antamaan turvaan luottaen on hyvä suunnitella tulevaisuutta. Ilouutinen Jeesuksesta on levinnyt perintönä sukupolvesta toiseen meidänkin maassamme ja tuon kaikkein arvokkaimman perinteen siirtyminen jatkuu. Me olemme saaneet vanhemmiltamme, isovanhemmiltamme ja yleensä vanhemmilta polvilta arvokasta kulttuuriperintöä. Olemme oppineet hyviä tapoja. Olemme saaneet opetusta oikeasta ja väärästä. Saamaamme perintöä pi 014-562 622. Kirkkoherra Arja Huuskonen 040-524 4541, vt. kappalainen Tarja Sulkala 0400931 986, seurakuntapastori Elina Pekkonen 040-734 0088, vs. kanttori Johanna Kinnunen 040-520 3388. Taloustoimisto ma-pe klo 9?12, talouspäällikkö Margit Bister 014579? 1131. Fax 014-562 631. Diakoniatoimisto ke klo 9?11, Eri ryhmien toimintaa Ma 7.1. klo 12 Päihderyhmä Kirkkotien päässä, paritalossa. Ti 8.1. klo 8.30 Kaiken Kansan aamupuuro Sallilassa. Klo 12 Lähetyksen touhupiiri Sallilassa. Piirissä mm. neulotaan yhdessä ja keksitään yhdessä tekemistä. To 17.1. klo 17 alkaa uusi sururyhmä Sallilassa. Ilmoittautumiset Tarja Sulkalalle p. 0400 931986 viim. 14.1. mennessä. Seurat Puhelinkuunteluseuroja Porista Rukoushuoneella Kirkkotie 10; pe 4.1. klo 18, la 5.1. klo 12 ja 17, su 6.1. klo 12 ja 17 , puh.kuuntelunumero 0600-392970. Päiväkerho Päiväkerhon eri ryhmät kokoontuvat normaalin viikko-ohjelman mukaisesti 7.1.2013 lähtien. Pyhäkoulu ja Varhaisnuoret Ke 9.1. klo 15.30 sählykerho 2.-4.-luokkalaisille Pihtipudas-salissa. Klo Kinnulan seurakunta vanhusten opettamaa elämänviisautta käyttämättä. Ikäihmiset näyttävät jo olemuksellaan, että elämässä voi selvitä korkeaan ikään asti. Taivaallinen Isämme luotsaa meitä elämän meren karikoissa ja kuljettaa turvallisesti kohti määräsatamaa. Taas on alkamassa mielenkiintoinen vuosi. Paljon hyvää on odotettavissa alkavana Pihtiputaan 150 juhlavuotena. Jumalan siunaamaa vuotta 2013! Arja Huuskonen, kirkkoherra Kati Kumpulainen 040-765 2453. Nuorisotoimisto: Nuorisotyönohjaaja Tauno Mattola 0400-940 632. Päiväkerho: Sallilantie 4, Inkeri Pasanen 040-524? 6664. Kylien kerhot Katja Montonen 040-841 5626. Seurakuntamestari: Mirjami Huttunen 0400-915 398. Vapaapäivät ma ja ti. 16.20 sählykerho 5.-6.-luokkalaisille Pihtipudas-salissa Muut varhaisnuorten kerhot jatkavat toimintaansa ensi viikolla eli viikolla 3. Nuoret To 10.1. klo 17 isoiskoulutus- ja jatkoisoiskoulutusryhmä: lähtö seurakuntakeskuksen pihasta Kinnulaan, jossa koulutusilta yhdessä Kinnulan nuorten kanssa. Paluu noin kello 21.00. Lisätiedot tarvittaessa Tanelta 0400-940632. seurakuntapastori Elina Pekkonen 040-734 0088, kanttori Martti Hertteli 040-352 5524. Seurakuntamestari Esko Lindholm 0400-688 124. Seurakunnan kotisivut: www. kinnulanseurakunta.fi Sähköposti: kinnulan.seurakun- Su 6.1. klo 10 messu, Pekkonen, Hertteli. Klo 18.30 seurat ry:llä. To 10.1. klo 12 seura- kuntakerho. Nuoret: To 10.1. klo 18-20 isoskoulutus seurakuntako- dissa; mukana pihtiputaalaiset isoset. Pihtiputaan helluntaiseurakunta Haudattu: Alpo Samuli Sällinen 70 v. To 3.1. klo 13.30 hartaus Eevakodissa. ta@evl.fi Fax: 014-485 715 Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto ma-pe klo 9?12, talouspäällikkö Terttu Korpi 014-485? 715, kirkkoherra Arja Huuskonen 040-524 4541 Kinnulassa tiistaisin klo 10?12, Su 6.1. klo 11 ehtoolliskokous. Puhujana Jaakko Kalkku. Ti 8.1. klo 18.30 rukouskokous. Keskustelupuhelin 040549 7683. Srk:n kotisivu www.vapaus.fi Rukoushuoneen vuokraus 040-842 4936. Kirpputori auki jälleen ti 8.1. alkaen, avoinna ti, ke ja pe klo 10?16. selviä yksin. Silloin voi ajatella osallistumista sururyhmään. Sururyhmä alkaa Pihtiputaan seurakunnassa tammikuussa. Sururyhmä on surijoille tärkeä purku- ja latauspaikka, toisistaan välittävien ja toisiaan tukevien muodostama vertaisryhmä. Siellä on lupa surra, näyttää kaikkia tunteitaan, keskustella ja kysyä vaikeitakin kysymyksiä. Ryhmän aloittaessa omaisen tai läheisen kuo- lemasta tulisi olla kulunut noin 2-6 kuukautta, ei kuitenkaan mielellään kahta vuotta enempää. Sururyhmä on kiinteä ryhmä, ts. samat ihmiset kulkevat koko matkan yhdessä. Ryhmässä tärkeää on luottamus siihen, ettei yhdessä puhuttuja asioita puhuta ryhmän ulkopuolella. Sururyhmä kokoontuu Sallilassa 17. tammikuuta alkaen torstaisin kello 17. Ryhmä kokoontuu 5-6 kertaa ja tulevat kokoontumisajat sovitaan ensimmäisellä kerralla. Ryhmän vetäjinä toimivat vt. kappalainen Tarja Sulkala sekä diakoni Kati Kumpulainen. Sururyhmään pitää ilmoittautua. Ryhmäkoko ei saa olla liian pieni tai suuri. Jos halukkaita on enemmän, toinen sururyhmä järjestetään mahdollisesti syksyllä. Ilmoittautuminen tapahtuu soittamalla Tarja Sulkalalle 14.1. mennessä (ke?pe) p. 0400 931 986. Häneltä voi myös kysellä lisätietoja ryhmästä. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa Muurasjärvellä 22.12.2012. Kiitokset osanotosta suruumme. Sydämelliset kiitokset äitiä vuosien varrella hoitaneille. ??LÄMMIN ? ??KIITOS ?? kaikille, jotka otitte ?? osaa suruumme. Raimo Backin omaiset LÄMMIN KIITOS ?? kaikille teille ??muistamisista ?? täyttäessäni vuosia. Anita Kokkonen HYVÄÄ UUTTA VUOTTA sukulaisille, ystäville ja tuttaville.?? Toivottaa Pentti Kananen Pihtiputaan postinjakajat KIITTÄVÄT muistamisista Jouluna 2012 ja toivottavat asiakkailleen Hyvää ja Rauhaisaa Uutta Vuotta 2013 Surulla on aikansa Uusi vuosi, vanhat kujeet. Korjaamo Seppo Pasanen kiittää asiakkaitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Jokainen kokee surun persoonallisesti. Surulla ei ole loppuun asti selvästi hahmoteltavia vaiheita eivätkä surevien aikataulut ole samanlaisia. Suru voi kestää loppuelämän ja parhaimmillaan merkitä persoonallisen kasvun mahdollisuutta. Joskus tuntuu, että omat voimat eivät riitä surussa eteenpäin pääsemiseen, ei
• Menoja ja tapahtumia Seurat ja yhdistykset AA-RYHMÄ perjantaisin klo 18 Seurakuntakeskus Sallilassa. EA-RYHMÄ. Päivystys Pihtiputaalla puh. 040705?2434. ELÄKELÄISET. Kerho jatkuu ke 16.1. klo 10 Valorinteellä. Johtokunta klo 9. ELÄKKEENSAAJAT. Kerho maanantaisin Työväentalolla klo 12. Jäsenmaksut kerhossa tammi- helmikuun aikana. KANSALLISET SENIORIT. Tapaaminen 9.1. klo 13. Kupsulla, Liitontie 8. KYLIEN KUORO. Harjoitukset kiertävänä Muurasjärven koululla ja Alvajärven Eläketalolla keskiviikkoisin klo 18.30. VIIHDELAULAJAT MELODIES. Harjoitukset torstaisin klo 18.30 Tahkonpolun koululla. Uudet laulajat mukaan! MLL. Vaihtori kunnantalon alakerrassa ma-pe klo 10-14. MLL MUURASJÄRVI. Perhekahvila parittomien viikkojen torstaisin klo 10.30-12.30 kerhotilassa. Eväät mukaan. Yhteydenotot Erja Kemell-Skantzille, p. 044-996 1603. REUMAYHDISTYS. Vesijumpat keskiviikkoisin klo 16. Tiedustelut Riitta puh. 040-701 3369. SYDÄNYHDISTYS. Terveyskeskuksen ikääntyvien sekajumppa Sopukassa Urheiluseurat TUISKU Palloilujaoston harjoitukset Pihtipudas-salissa: v. 2000-2002 s. ma klo 18.4519.30, vetäjä Keijo Vaittinen, sekä v. 2003-2004 s. ti klo 18-18.45, vetäjä Miia Tavaststjerna. Alle 9-vuotiaiden urheilukoulu jatkuu luistelukouluna maanantaisin klo 17.15-18. Pakkasraja -15°C. Yli 9-vuotiaiden yleisurheilukoulu Pihtipudassalissa maanantaisin klo 17.15-18.45. Hiihtoharjoitukset tiistaisin klo 16-17.30 Ritovuorella. Maakuntaviestijoukkueen ja huollon yhteispalaveri pe 4.1. klo 19 Jukolassa. Lähtö maakuntaviestiin Jukolasta 6.1. klo 7. MURTO Kahvakuulajumppa pe klo 19 jääkiekkokaukalolla. Ei maksua, omat kuulat mukaan. Yhteislenkki juosten tai Työttömyys lisääntyi Palvelutuuli kutsuu ideoimaan Työttömyysluvut nousivat marraskuussa. Pihtiputaan työttömyysprosentiksi kirjattiin kuun lopussa 12,4, kun se oli kuukautta aiemmin 11,6. Pihtiputaalla oli 228 työtöntä. Kinnulan työttömyysprosentti nousi marraskuun aikana 12,7:stä 13,5:een. Työttömiä Kinnulassa oli marraskuun lopussa tasan sata. Palvelutuuli-hanke pitää avoimet ovet -tapahtuman Muurasjärvellä maanantaina. Tilaisuus järjestetään seurantalo Harjulinnassa klo 13-20. Kyläläiset ja muut hankkeesta kiinnostuneet voivat käydä kuulemassa hankkeen etenemisestä sekä 3. tammikuuta 2013? KOTISEUDUN SANOMAT? 9 tiistaisin klo 9-10. LC EMMIT. Klubi-ilta Repussa ke 9.1. klo 18.30, LC PIHTIPUDAS. Hallituksen kokous to 3.1. klo 18.30 ja klubi-ilta pe 11.1. klo 18.30 Mantassa. 4H. Japani-kerho yli 10-vuotiaille aloittaa lukiolla ke 9.1. klo 16.30-18. Sanna Paananen ohjaa mangan, origamien ja animean maailmaan, piirtämistä, ruokaa ja japanin kieltä unohtamatta. Kerhot alkavat: ke 2.1. Muurasjärvi pienet ja Korppinen, to 3.1. Alvajärvi, ma 7.1. Muurasjärvi isot, Saani ja Kirkonkylä, ti 8.1. Peninki. MUISTIYHDISTYS. Muistikahvila Valorinteen kerhohuoneessa auki seu- raavan kerran to 17.1. klo 14-16. sauvakävellen kaikenkuntoisille su klo 19 punttisalilta. Junnujen hiihtoharjoitukset tiistaisin klo 19-20. Kokoontuminen pururadalla. Jukka p. 050-548 1387 ja Markku p. 0400-886 879. Salibandyvuorot ke klo 18.30 ja su klo 14. Maakuntaviesti. Lähtö Jukolasta 6.1. klo 7. RYHTI Lentopalloa koululla keskiviikkoisin klo 19.30. KINUSKI TEAM Hiihtokoulu 6-16-vuoti- aille ulkoilualueella keskiviikkoisin klo 18-19. MJK Junnujen treenit jatkuvat ma 7.1. klo 17. Miesten treenit perjantaisin klo 18.30 Kauden 2013 sarjoihin ilmoittautumiset ovat alkaneet. Huom! Miesten osalta ilmoittautumiset jo su 20.1. mennessä! Junnujen ja naisten osalta ilmoittautumisaika on hieman pidempi. Lisätietoa ilmoittautumisista www.muholanjalkapallokerho.com osallistua yhteiseen ideariiheen. Projektipäällikkö Reena Laukkanen-Abbey sekä yhteisövalmentaja Anja Saksola esittelevät erilaisia toiminta- ja palvelumalleja ja kannustavat kyläläisiä ideoimaan, kuinka kylän palveluita ja toimintaa voisi kehittää entisestään. Yhdessä mietitään myös, millaisia tiedotuskanavia kylälle tarvitaan, ja kuinka kyläläiset voivat itse olla mukana kylän kehittämisessä. Avoimissa ovissa on mahdollisuus pelata myös kyläkorteilla ja hahmotella sitä kautta, millainen olisi unelmien Muurasjärvi. Palvelutuuli-hanke on Suomen Nuorisoseurojen hallinnoima maaseudun kehittämishanke, joka pyrkii kokeilemaan ja luomaan erilaisia palveluntuotantomalleja yhteistyössä kyläläisten kanssa. Muurasjärven kylä on valittu yhdeksi hankkeen pilottikylistä. Hanke kestää tämän vuoden loppuun saakka. Kinnula MLL. Perhekahvila srkkodilla keskiviikkoisin klo 10.30-12.30. Peuhavuoro alle kouluikäisille sunnuntaisin klo 17-18 liikuntasalissa. YRITTÄJÄT. Liikuntasalivuoro sunnuntaisin klo 19-20. Kylät ELÄMÄJÄRVEN KYLÄSEURA. Yhteiset kunnonkohotuslenkit sauvojen kanssa tai ilman torstaiiltaisin 10.1. alkaen. Lähtö Mäntypirtin pihasta klo 18. Kaikki joukolla mukaan! TORSTAISIN klo 19.00 9 x 20 ?, 9 x 30 ?, JÄTTI-SUPER 3. riviltä 5 X 80 ?, 1 x 170 ? 1120,00 ? / ok 1 x 120 ?, 1 x 200 ? Palloraj. 49 Pelilippu 3,50 ? Liput: 10 ?, 14 ? ja 19 ? Kinnulassa BINGO Tervetuloa! BINGO Tuisku Menot JOKA PERJANTAI klo 19.00 Teollisuusalueella, Sompatalolla. Erittäin hyvät palkinnot. Tervetuloa!??????? ?Järj. Kinnulan KinuSki Team ry BINGO SUNNUNTAISIN klo 19.00 6.1., 13.1., 20.1., 27.1., 3.2. Voitot ostokortteina. Muurasjärven Urheilutalosäätiö PE 4.1. 0 alk. klo 2 Tehdään hyvää yhdessä! Liput 5 e. Lipputulot lahjoitetaan oman paikkakunnan hyväntekeväisyyteen KARAOKESOTA Emmit, Rotarit ja LC-Leijonat Kisan päätyttyä ilta jatkuu KARAOKELLA! LA 5.1. liput 5 e MusaMagian KARAOKE Kahvila-Ravintola Rientoja ja tilaisuuksia Pihtipudas Su 6.1. Peningin kauneimmat joululaulut Salme Hintsalla (Pajuniementie 96, Peninki) klo 13. Järj. Pihtiputaan seurakunta. Ma 7.1. Palvelutuuli -hankkeen avoimet ovet Muurasjärven Harjulinnassa klo 13-20. Kerrotaan hankkeen etenemisestä. Siitä kiinnostuneet voivat osallistua ideariiheen. Esitetään toiminta- ja palvelumalleja ja kannustetaan kyläläisiä ideoimaan, kuinka palveluita ja toimintaa voi kehittää. Koulujen ruokalistat Pihtipudas: Torstai: broileririsotto, mustaherukkahillo, tuoresalaatti. Perjantai: jauhelihakasviskeitto, ruisleipä, juusto, vihannes. Maanantai: broilerpyörykät, riisi, kastike, salaatti. Tiistai: uunimakkara, perunasose, kaali-ananassalaatti. Keskiviikko: kalalaatikko, punajuuriviipale. Kinnula: Torstai: ohrasuurimopuuro, ruusunmarjakeitto, tuore leipä, leikkele. Perjantai: currybroileri, riisi, vihreä salaatti. Maanantai: nakkikeitto, juusto, kasvislisäke. Tiistai: lihapullat, muusi, aurinkoinen porkkanaraaste. Keskiviikko: kalapihvit, perunat, kermaviilikastike, punajuuri-purjo-omenasalaatti. Kansalaisopistot Kinnula Muutokset vesiliikuntaryhmien aikatauluissa kevätkaudella. Maanantaisin vesiliikunta klo 14.45-15.45 ja vesijuoksu klo 15.4516.30. Keskiviikkoisin aquagym klo 16-16.30. Uusia kursseja: Helmityöt ja hopeasavikorut alkaa la 12.1. klo 10- 14.30. Op. M-L Åvist. Kierrätetään muovia alkaa to 17.1. klo 18-21. Op. P. Tiala. Itsepuolustuskurssi alkaa pe 1.2. klo 18 -19.30. Op. V. Toivoniemi. Ilmoittaudu kursseille joko netin kautta tai p. 044 4596261. Maakuntaviestit taas loppiaisena Hiihdon maakuntaviestit suihkitaan loppiaisena eli ensi sunnuntaina. Pihtipudas osallistuu kahdella joukkueella Keski-Suomen 66. maakuntaviestiin Keuruulla Keurusselän maastoliikuntakeskuksessa. Ykkösjoukkue taistelee pienten kuntien sarjan voitosta yhdessä Joutsan kanssa ja kakkosjoukkue pronssista Joutsan kakkosen kanssa. Pihtiputaan ykkösjoukkue: Markus Mattola, Venla Höykinpuro, Eetu Rasi, Tuomas Mattola, Heikki Marin, Sara Keränen, Roope Mikkonen ja Janne Uusitalo. Kakkosjoukkue: Markku Mäkelä, Jenna Rutanen, Joni Rekonen, Jukka Turpeinen, Leevi Mäkelä, Emmi Paukku, Aapo Varis ja Martti Mäkelä. Varahiihtäjinä ovat Kalervo Pieksämäki, Kalle Siekkinen, Martti Kuha, Veera Jämsen, Joonas Vainio ja Salla Turpeinen. Joukkueiden yhteispalaveri järjestetään perjantaina kello 19 Jukolassa ja suksihuolto lauantaina kello 10-12 hiihtokopilla. Sukset on tuotava kopille pitoalue puhdistettuna, muuten pohjustettuna sekä nimellä ja hiihtotyylillä merkattuna. Kisabussi lähtee lauantaina kello 7.30 Jukolasta. Mukaan sopii vanhempia, huoltajia ja kannustajia. Kinnula osallistuu KeskiPohjanmaan 62. maakuntaviestiin Himangalla. Tavoitteena on parantaa sijoitusta B-sarjassa 30:n paremmalla puolelle. Joukkueessa hiihtävät Miika Kinnunen, Akseli Mäntylä, Samuli Pigg, Rita Kinnunen, Emma-Kaisa Kieleväinen, Pirjo Urpilainen, Mikko Kinnunen ja Kari Kinnunen. Tervetuloa! Muuttuiko osoitteesi? Ilmoita uusi osoite myös meille, niin varmistat lehden perilletulon. 0207 931 620 ? Kotiseudun Sanomat TORILEIPÄKIOSKI katoaa katukuvasta. Hyvät asiakkaamme lämpimät kiitokset kuluneista vuosista. Uusia makuelämyksiä tuleville vuosille toivoen Jaana ja Hannes
• 10? KOTISEUDUN SANOMAT? 3. tammikuuta 2013 KESKI-SUOMEN LIITTO Regional Council of Central Finland KUULUTUS Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava Ehdotusvaiheen kuuleminen Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan (4. VMK) ehdotus asetetaan nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaisesti. 4. vaihemaakuntakaava päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja tarvittavilta osin siihen liittyvän alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä osoittaa puolustusvoimien alueiden melu- ja suoja-alueita. Kaavalla päivitetään myös virkistystoimintojen alueita. Pirkanmaan 1. maakuntakaava muutetaan Längelmäen osalta 4. vaihekaavan teemojen osalta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa. Lisäksi kumotaan lainvoimaisen maakuntakaavan vastaavia merkintöjä. Vaihemaakuntakaavan ehdotus on nähtävillä 1.1.2013? 31.1.2013 jokaisessa Keski-Suomen kunnassa ja Keski-Suomen liitossa (Sepänkatu 4, Jyväskylä) sekä verkkosivuilla www. keskisuomi.fi/4.vmk Kaavaehdotuksesta on mahdollisuus antaa palautetta, jonka pyydämme lähettämään kirjallisena 31.1.2013 mennessä osoitteeseen Keski-Suomen liitto, Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä, sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@keskisuomi.fi tai verkkosivujen kautta osoitteessa www.keskisuomi.fi/4.vmk Lisätietoja antavat Olli Ristaniemi p. 040 595 0052, Jarmo Koskinen p. 040 595 0007 ja Hanna Kunttu p. 040 591 5901. Jyväskylässä 12.12.2012 KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNTAHALLITUS Vuokrattavana Länsi- ja Sisä-Suomi ILMOITUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖKSISTÄ Saaja: Vapo Oy Diaarinumerot: LSSAVI/273/04.08/2010,LSS AVI/04.08/392/04.08/2010 ja LSSAVI/393/04.08/2010 Toiminnat: Vihviläsuon turvetuotantoalueen, Pieni Mäntynevan turvetuotantoalueen ja Hirvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupapäätökset, Pihtipudas Sijainti: Pihtiputaan kunnan Seläntauksen kylässä noin 10 km kuntakeskustasta lounaaseen. Päätöksien nähtävilläolo: Päätökset ovat kuulutusaikana 31.12.2012?30.1.2013 yleisesti nähtävillä Pihtiputaan kunnanvirastossa, Keskustie 9 ja Viitasaaren kaupungintalolla, Keskitie 10 sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa, Wolffintie 35, Vaasa. Päätökset ovat lisäksi luettavissa www. avi.fi/ymparistoluvat. Valitusaika päättyy: 30.1.2013 Lisätiedot: Ympäristöneuvos Satu Ahola, puh. 0295 018 744, satu.ahola@avi.fi Puh. 0207 931 620 Fax 014-562 528 toimitus@kotiseudunsanomat.fi www.kotiseudunsanomat.fi Julkaisija: Pihtipudas-Seura ry Avoinna ma-pe klo 8.30?15.30 Keskustie 8, 44800 Pihtipudas Kinnulan toimisto kunnanviraston yhteispalvelupisteessä ke klo 10?11 Ilmestyy keskiviikkoisin YKSIÖ Pihtiputaan keskustassa. P. 040-868 4335 Myytävänä YKSIÖ 34 m2, Liitontie 6, Virtakoto. Hp. 36.000 e. Puh. 040-725 7702 Torilla TEROITUSAUTO PE 4.1. Pihtiputaan tori 9?13.30 Kinnulan tori 14.30?17. Kirveet * puukot * sakset * luistimet * kairan-, karvanleikkurin- ja sirkkelinterät * avainpalvelua * vannesahanteriä 0400-741 747 Toimittajat Juha Kivinen Niina Luomala 0400-345 852 0400-175 294 Ilmoitukset ja tilaukset: ilmoitukset@kotiseudunsanomat.fi Anne Viander 0207 931 620 Pia Urpi 0207 931 621 Ikis ? verkkoluennot tammikuussa 2013 Ke 16.1. Tieto, viisaus ja sivistys, kansleri, professori Ilkka Niiniluoto. Ke 23.1. Terveys- ja hyvinvointi. Ympäristötekijät ovat vaaralli sia, mutta pelkäämmekö oikeita asioita? Professori,  Jouko Tuomisto. Luennot ovat verkkoluentoja: klo 14.00?16.00. Luennot pidetään sekä Pihtiputaalla että Viitasaarella valtuustosalissa. Vapaa pääsy, tervetuloa. Viitaseudun opiston kevätkauden lyhytkurssit Käden taidot Harppuneulonnan perusteet/ Mettälän halli/tekstiilityöluokka, (10  t, 18  ?) 19.1.?20.1. la-su klo 10.00?15.00, vetäjänä Teija Paananen. Opi neulomaan nopeasti ja helposti neulontaharpulla! Neulonnan perusteet: aloitus, tekniikat, päättely. Kurssilla neulotaan huivi, tuo omat langat (arkeen tai juhlaan sopivat), 150 x 20 cm:n huiviin 150 g sekä virkkuukoukku. Materiaalimaksu 5 ? opettajalle välineiden käytöstä ja kokeilulangoista. Ilm.11.1. mennessä. Keväinen vaate/ Mettälän halli/ tekstiilityöluokka (21t, 28 ?), 16.2.?23.3. la klo 10.00-16.00, opettajana Katariina Kattelus. Keväinen vaate ommelleen tai vaikkapa vaatekaapin kätköistä löytyvää vaatetta muodistaen. Haluttaessa voidaan myös värjätä ja kuvioida kangasvärein tai kirjoen, iloa kevääseen! Kokoontumiskerrat 16.2., 9.3. ja 23.3. Tietotekniikka Tietotekniikan jatkokurssi Pihtiputaalla/ Tahkonpolun koulu/ opiston atk-luokka (18 t, 28 ?) 8.1.?12.2. ti klo 10.00?12.15, opettajana Jarkko Pitäjämäki. Kerrataan aiemmin opittua. Jatketaan Internetin hyödyntämistä ja tutustutaan erilaisiin verkkopalveluihin. Tutkitaan sosiaalisen median käyttömahdollisuuksia omassa arjessa (mm. facebook, skype-puhelut, keskusteluryhmät). Siirretään kuvia kamerasta omiin koneisiin. Järjestellään kansioita ja varmuuskopioidaan kuvia. Tutustutaan verkkokuvapalveluihin ja kuvakirjojen tekoon. Ensiapukoulutus Ensiapu II / Tahkonpolun koulu/ luokka 201, (16 t, 28 ?) 21.1.? 18.2. ma klo 18.00?20.30, opettajana Sirkka-Liisa Laitinen. Syvennetään ensiavun tietoja ja taitoja, teoriaa ja käytännön harjoituksia. Kurssi on tarkoitettu kaikille yli 15-vuotiaille. Kurssin kokoontumispäivät ja -ajat sovitaan kurssilaisten kesken. Ilm.16.1. mennessä. Huom! Kausikortti ei käy tälle kurssille. Kotitalous Leipäkurssi/ Tahkonpolun koulu/ kotitalousluokka (4 t, 18 ?) 12.1. la klo 10.00?13.00, opettajana tekstiilityön ja kotitalouden opettaja Pauliina Koivisto. Kurssilla tehdään erilaisia helppoja ja maukkaita leipiä ja levitteitä. Muistathan ilmoittaa allergiat. Salaattikurssi/ Tahkonpolun koulu/kotitalousluokka (3 t, 18 ?) 13.2. ke klo 17.00?19.15, opettajana tekstiilityön ja kotitalouden opettaja Pauliina Koivisto. Kurssilla tehdään ruokaisia salaatteja moneen makuun. Ilmoitathan allergiat. Ilm. 8.2. mennessä. Liikunta Äitiysjoogaa/kevät/ Palvelukeskus Sopukka/sopukan Sali, (12 t, 18 ?) 9.1.?3.4. ke klo 18.30?19.15, opettajana Päivi Luomala. Rentouttavaa joogaa raskaana oleville sisältäen hengitys- ja rentoutusharjoituksia. Hajusteeton kurssi. Pehkosenkuja 4, 85800 HAAPAJÄRVI Puh. (08) 762 750, Gsm 0400-777 757 Fysioterapia, hieronta, akupunktio, erilaiset erikoiskäsittelyt ja ohjaukset. Asematie 5, Pihtipudas ? P. 0400 570 553 ? www.tasmahoito.fi Kaikenlaiset LVI-alan työt LVI- TRIM Oy Pihtipudas 0400 707 464 Jarmo Kumpulainen ? myynti ? asennus ? huolto Viitasaarentie 93, Pihtipudas ? 040-324 5458 ? www.rakthai.net Meiltä saa myös keskiolutta! ? 50+1TURISTIBUSSI ? 16+1 LUXUSBUSSI ? 8+1 TAKSI INVAVARUSTEIN ? HENKILÖTAKSI ? MYÖS PAARIKULJETUKSET Mika 040-545 1959 Veikko 0400-607 733 www.haapa-line.com HINAUSPALVELUA 24 H myös vaihtolavakuljetukset Purkaamo Auto-Osix Oy p. 0400-687 364 www.auto-osix.fi Leivon tilauksesta ? leivät, pullat, kakut, leivonnaiset Pitopalvelu ? kodin kaikkiin juhliin, pieniin ja suuriin p. 040-841 2182 ? Arja Varis ? Pihtipudas Lounasravintola suljettu. Ryhmille avoinna tilauksesta, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Juhla- ja kokouspalvelut ? Hoivapalvelut ? Keskustie 42, 43900 Kinnula ? puh. 044-295 8836, 044-517 2506 (ruokala) Tmi Tervosen Koti- ja Pitopalvelu Lounaskahvila EVÄSREPPU (Kunnantalolla) Avoinna: ma-pe 8-14.30 Lounas: 11-13 Tarvittaessa kuljetus kotiin ja työpaikalle Puh. 459 6842, 040-574 2599 Tyylitukka Puh. 040-571 9553 Avoinna ma-pe 10-18, muulloin sop. mukaan Keiteleentie 933, Kärväskylä ? Pirkko ja Oona p. 041-550 4504 Pihtiputaan kunnan hiihtojoukkueiden Piia Keisanen 045-638 4045 maakuntaviestit 2013 Keuruulla. Ilmoitushinnat 1.1.2013 Tekstisivu 0,89 /pmm Tekstin jälkeen 0,84 /pmm Takasivu 0,92 /pmm Kuolinilmoitukset 0,84 /pmm Kiitosilmoitukset 18,55 (25 pmm) Hintoihin lisätään alv 24% Ilmoitusten sisäänjättö Maanantaihin kello 10 mennessä. Yhteiskokous Jukolassa pe 4.1. klo 19.00. Kahvit. Suksihuolto la 5.1. klo 10?12 kentän huoltokopilla. Lähtö su 6.1. klo 6.55 Jukolasta linja-autolla. Kaikki tervetuloa, matkat ilmaiset. Järj. Liikuntatoimi ELÄMÄJÄRVEN RAKENNUSPALVELU V&J ? Rakennuspalvelua ? Saneerausta ? Uudisrakentamista ? Korjausrakentamista Yhteyshenkilö 044-965 2892 tai 040-582 9609 Puhelinvastaajaan ei voi jättää maksullisia ilmoituksia. Tilaushinnat 1.1.2013 Päätoimittaja Heikki Jämsén Ilmoittautuminen kursseille joko https://www.opistopalvelut.fi/viitaseutu/ tai puh. 040-8600 767 Kestotilaus 50 /vuosi Määräaikainen 12 kk 54 Pohjoismaat 12 kk 72 Hinnat sis. alv 10 % Levikki 5028 Tarkastettu 19.3.2012 Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki KURSSI ALKAA ? Pihtiputaalla ma 7.1. klo 16.15 ? Kinnulassa to 10.1. klo 15 lukio Ennakkoilmoittautuminen Pihtiputaan Autokoulu Oy Te tu rve lo ma, ke 10?18 ti, to, pe 10?17 muulloin sopimuksen mukaan Mari Varis Avoinna: ma 10?17, ti-ke 10?18, to-pe 10?17 Muulloin sopimuksen mukaan. JT. LINJAT a Puh. 040-8210 190 ? Sahinniementie 70, 44800 Pihtipudas Keskustie 13, Pihtipudas Käynti Jukolan p-alueelta Avoinna: Asematie 15, Pihtipudas p. 040-704 2844 TAKSI p. 044-745 4501 Pihtipudas Myös viikonloppupäivystys
• 3. tammikuuta 2013? KOTISEUDUN SANOMAT? 11 ? automaalaus ? kolarikorjaus ? ruostesuojaus ? vahinkotarkastukset ? pesu ja vahaus ? auton sisäpesu www.autopelti.com Edustus Kinnulassa: Parlamentin kukka 050-329 9774 ASIANAJOTOIMISTO Varatuomari Eero Hilpinen, Hakkarilantie 9, 44500 Viitasaari. Julkinen kaupanvahvistaja. Vastaanotto tarvittaessa Pihtiputaalla perjantaisin klo 9?10 kunnantalon ltk-huoneessa. Puh. 571 456, fax 571 455, 0400-667 946. e-mail: eero.hilpinen@asianajotoimisto.inet.fi RSNOTARIAATTI ? LAKIASIAPALVELUT ? JULKINEN KAUPANVAHVISTAJA RAIMO SILTANEN, Virastotie 5 A 1, 43800 Kivijärvi 0400-547 257 ? e-mail: rsnotariaatti@yritysnet.com Varaathan soittamalla oman palveluaikasi. TILINTARKASTUKSIA HTM-tilintarkastaja Risto Jarvansalo INTI PA LV ? Kauppakirjat, lahjakirjat, perukirjat ? Lainhuudonhakemiset ? Laillistettu kiinteistönR O N E N O Y välitys ? Arvioinnit ? Isännöinti ? Kokous- ja saunatilan vuokraus A LKV KU Julkinen kaupanvahvistaja Panu Kuronen E U Ä Ö NN L IS puh. 0500-716 178, sp. risto@jarvansalo.fi Tavattavissa Pihtiputaalla sopimuksen mukaan. Keskustie 14, PIHTIPUDAS ? Puh. 0400-647 010 Turvallinen kumppani yrityksellesi jo yli 20 vuotta SYDÄN-SUOMEN TALOUSHALLINTA OY Ajankohtaiset sähköiset ratkaisut liiketoimintaasi: ? myyntilaskutus ja reskontra ? ostolaskujen vastaanotto ja maksatus ? sähköinen arkisto Kaikki taloushallinnon palvelut ystävällisesti, ammattitaitoisesti, luotettavasti ja täsmällisesti. PL 20 (Ruukintie 2), 44801 Pihtipudas Avoinna klo 9.00?15.00 puh. 020 728 9600, fax 014 562 508 info@taloushallinta.com www.taloushallinta.com Ammattitaidolla ja luottamuksella. Keskustie 2, Pihtipudas 045-201 8104,www.aulisloukusa.fi Laskutukset, perinnät ym. toimistopalvelut. Kirjanpidot ja tilinpäätökset sekä veroilmoitukset: kaikki yhtiömuodot. Seudullinen Kehittämisyhtiö 040 -702 6777 AUTOPELTI HÄKKINEN HAMMASLÄÄKÄRI PYHÄSALMESSA HAMMASPROTEESIT Ajanvaraus 08-782 100 Korjaukset ja tiivistykset suoraan asiakkaille ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ? Jukka Tikanmäki ? Tuomo Ilvesvuori B. ÖSTBERG HAMPAANKOLO Pyhäsalmen hammashoitola Laguksentie 4 Viitasaari, puh. 571 254 0400-640 938 Koneurakointi ? kaivinkonetyöt tela-alustaiset 21 tn ja 14 tn, kumitelaalustainen 5 tn ? lavettikuljetukset max 18 tn ? traktorityöt ? hydrauliletkut ja liittimet Jouni Hautajoki puh. 0400-689 557 ? Polttopuita klapeina kuljetus ja teko. ? Vuokrataan umpikoriautoa muutot ym. ? Traktorityöt ja ruohonleikkuut KONEURAKOINTI ILPO MALINEN P. 040-508 7280 Kaikkien yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien yhteistyökumppani! FYSIKAALINEN HOITOLAITOS PIHTIPUTAAN FYSIOTERAPIA Fysioterapeutti Anne puh. (014) 562 320 FYSIKAALINEN HOITOLAITOS - fysikaalinen hoito - hieronta Jääjoentie 5 C 43900 KINNULA puh. 050-461 6055 FYSIOTERAPEUTTI Mari Pekkarinen NIEMENHARJU * Hirsitalot * Hirsihuvilat * Saunat * Höylähirret * Lamellihirret * Sahatavarat * Listat * Paneelit * Kutterinpurua kuivikkeeksi LVI-ASIOISSA Pihtipudas Puh. 014-561 641 MEILTÄ APU NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI! Puh. 014-562 089 Matti 0400-241 965 Ruukintie 1, Pihtipudas ? putkiasennustyöt ja huollot ? LVI-tarvikkeiden myynti ? öljypoltinhuollot Julkinen kaupanvahvistaja VESA ISOSALO 014-561 601 tai 0400-405 652 - Kauppakirjat - Lahjakirjat - Perukirjat - Testamentit www.pihla.fi Ikkunat ja ovet mittaus asennus rahoitus PERUSTAVAAN RAKENTAMISEEN Maarakennusurakointia Rahtikuljetuksia Hiekkaa Soraa Mursketta Salaojasoraa Multaa Maansiirtokuljetuksia Kiviaineskauppaa Myynti ja urakointi LÄHIVAKUUTUSYHDISTYS JÄRVI-SUOMI Ajojärjestely Tommi Pakarinen p. 040 552 2179 Taina Sorri p. 040 504 8275 Asematie 11, PIHTIPUDAS P. 014-561 658 ? Fax 014-561 659 Tilitoimisto V. Tikkanen Ky Keskustie 46 (Kinnuskeskus), Kinnula. P. 040-758 3761 Myyntipäällikkö Tuija Siltanen tavattavissa Kinnulassa kuukauden 1. ja 3. perjantai klo 9?12, muulloin sopimuksen mukaan. P. 0400-547 457 Kaikki vakuutuspalvelut myös ajoneuvojen rekisteröintipalvelut Kurottaja-nostotyöt Kuormaustyöt Seka-hyöty- ja ongelmajätteidenvastaanotto Tarvikemyynti Jätekuljetukset Likakaivojen tyhjennykset Viemäri - ja vesikaivohuolto Nosturi- ja vaihtopalvelut sertifioitu www.jatehuolto.net 040-727 6781 TEEMME TÖITÄ LAIDASTA LAITAAN Tilaa meiltä työntekijä: ? yksityiset - ja yrityssiivoukset ? metsätyöt ? ym. ? kaikenlaista MÖKKIPALVELUA Ota yhteyttä, palvelemme mielellämme. Hyödynnä kauttamme kotitaloustyön verovähennys PIHTIPUTAAN TYÖOSUUSKUNTA OK-TEAM Asematie 17, 44800 Pihtipudas ? p. 040-745 0964 0400-645 653 ? ? ? ? ? Fysik.hoidot ? Puh. 014-562 196 ? ? ? ? ? Hieronta ? ? ? ? ? Lääk.voim. Keijo Paavola ? fysikaaliset hoidot ? hieronta (myös ilman lähetettä) Valkeismäentie 71, 44970 Korppinen, Pihtipudas ? Rakennusurakointi ? home- ja kosteusvauriot ? ? kaikki rakentamiseen liittyvä yli 30 v. kokemuksella ? Ota yhteyttä: Hannu Turunen P 040 711 5817, hannu.turunen@pihla.fi www.witas.fi Kinnula ? Kivijärvi ? Pihtipudas ? Viitasaari Puh. 014-5776 200 (vaihde) RAKENNUSURAKOINTI Jorma 0400-244 705 T:mi Jorma Toikkanen jorma.toikkanen@co.inet.fi OSTAMME/NOUDAMME ROMURAUTAA ROMUT KIERTOON JA EUROIKSI ? romuautot ? maatalousromut ym. ? arvometallit ? akut ? renkaat ? vaihtolavapalvelu metalliromulle ? rekisteristä poistot MAKSUTTA /romutustodistukset ? nopea haku ja maksu ? ostamme ja noudamme kaikki metalliromut, romuautot ym. Maksutta romutustodistukset. Pihtiputaan Jätehuolto Oy KUUSAKOSKI OY:N VALTUUTETTU VASTAANOTTOPISTE Auto-Osix Oy ? www.auto-osix.fi Ruponkuja 2, 44800 Pihtipudas Puh. 0400-534 406 040-484 9255 /varaosat 040-727 6781, 0400-645 653 SEULOTUT SORAT ja MURSKEET Pyhäjärven Pitkältäkankaalta. Tenhusen Maansiirto ja Kuljetus Oy RAKENNUSLIIKE Mika Kumpulainen Oy ? 040-573 3371 Myös rakennuskoneiden vuokrausta Pihtiputaalla 0400-581 315 Keskustie 12 Pihtipudas KONEURAKOINTI Juha Jämsén ? kaivinkonetyöt 13 tn telakoneella ? ojankaivut ja pellonraivaus ym. ? pellonreunojen ja tienvarsien raivaus (energiapuukoura) ? pihojen ja teiden auraukset Uranetti Oy / Anne Heikkilä ? 044-525 6428 Sähköasennus ja varastomyynti Keskustie 12, Pihtipudas ? P. 0400-371 356 Timo Saastamoinen ? 040-557 3644, Timo Back ? 040-725 7702 rehut, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, tarvikkeet, työkoneet, varaosat, meiltä myös sisustustarvikkeet 0400-448 463, Alvajärvi KINNUS-KULJETUS OY Palolahdentie 11, Kärväsjärvi ? klassista hierontaa ? perinteistä verikuppausta ? jäsenkorjausta kaustislaisin opein ? infrapunasauna ? hierovia porekylpyjä Frantsilan kylpyöljyillä ? henkilökohtaista kunto- ja tanssiohjausta ? lomakoti Tuulensuoja ? loma-asunnon vuokraus EL-Point Oy www.maaselanmaatalous.fi ? sairaskyydit (Kela): invabussi, pyörätuoli- ja paarivarustus ? tilausajot: 18-, 23-, 36- ja 50-paikk. linja-autot (täysi turistivarustus) 0400-691 188 Pekka ? 0440 688 888 Timo (tilaa KELAN kyydit suoraan) kinnuskuljetus@gmail.com ? www.kinnus-kuljetus.fi ATK-PALVELUA TeamProg IT-koulutukset, kotisivut, internet-markkinointi www.teamprog.fi ? Jarkko Muhonen 044-5962 025 Paikalliset Puheenaiheet ja torimyyjän tarjoukset
• 12? KOTISEUDUN SANOMAT? 3. tammikuuta 2013 279 105 132 188 139 125 136 143 Saarioinen herkkupizza juusto-pepperoni 430 g (6,49 kg) Tavallista parempi ruokakauppa HK Rypsiporsas fileepihvi -27 % 360 g (9,69 kg) kermapippuri -36 % Ilman korttia 4,79 rs (13,31 kg) RS 300-350 g (8,54-9,97 kg) rajoitus: 2 kpl/talous 1 l (1,00 l) rajoitus: 2 pkt/talous 20 kpl erä LUMENPUDOTIN 2990 15 ? 1? -40% 995 395 (2-laatu) LUMILAPIOT alk. VARASTOLAATIKOT alk. Kaikki loput VALOSARJAT SÄNGYNALUSLAATIKKO Palvelemme tammi-maaliskuussa arkisin 9?18, la 9?16, su suljettu Tarjoukset voimassa 7 vrk lehden ilmestymisestä. Tervetuloa edullisille ostoksille toivottaa KÖYHÄ KAUPPIAS Putaan Tavaratalo, Rupontie 4, Pihtipudas ? 014-561 941 www.putaantavaratalo.fi Nyrkit puhuivat illanvietossa Torstai-iltana pahoinpideltiin pihtiputaalaisasunnossa alle nelikymppinen mies. Tunteet kuumenivat kosteahkon illanvieton aikana vähän ennen puolta yötä ja yhtä paikalla ollutta miestä lyötiin nyrkeillä. Lyönnit olivat aiheuttaneet kipua ja kuhmuja mm. kasvoihin. Henkistä särkyä aiheutti se, että seurue heitti pahoinpidellyn asunnosta ulos. 500 g (5,00 kg) rajoitus: 1erä/talous Valmistuneita Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksesta on valmistunut palveluvastaavaksi Julia Järvelin Pihtiputaalta sekä aikuiskoulutuksen puolelta lähihoitajaksi Virpi Kyröläinen Pihtiputaalta. Jämsän ammattiopistosta on valmistunut metsäkoneenkuljettajaksi Johannes Mäenpää Pihtiputaalta sekä Perttu Ruuska Kinnulasta. Taija Soisalo Pihtiputaalta on valmistunut lähihoitajaksi Jyväskylän sosiaali- ja terveysalan ammattioppilaitoksesta. 2 PKT Yksittäin 3,69 pkt (7,38 kg) Ilman korttia 1,92 pkt (1,92 l) Hinnat voimassa to-la 3.-5.1. Kotimainen LUMIKOLA Kulta Katriina kahvi PKT KPL Ilman korttia 4,69 kpl (13,40-15,63 kg) Saarioinen pihvi- ja kanahampurilainen 150 g (7,00 kg) KPL Ilman korttia 1,50 kpl (10,00 kg) -30 % Oolannin french fries 400 g (3,30 kg), pakaste PS Ilman korttia 1,89 ps (4,73 kg) -30 % Atria salsatäytteiset lihapullat ja jauhelihapuikot pekoni-tuorejuustotäytteellä 300 g (6,27 kg) PKT Ilman korttia 2,69 pkt (8,97 kg) -30 % 450-500 g (2,78-3,09 kg) pakaste 299 100 500 vaniljakermajäätelö -30 % Findus wok-vihannekset -47 % Valio Polar juustot NYT! K-PLUSSA-KORTILLA -30% 349 t. Juha-Matti ja Katja henkilökuntineen NYT! K-PLUSSA-KORTILLA -30% Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta muutosten vuodesta ja toivotamme hyvää alkavaa vuotta! PKT Ilman korttia 3,99 pkt (9,28 kg) PS Ilman korttia 1,99 ps (3,98-4,42 kg) -30 % Atria ohukaiset 400 g (3,13 kg) RS Ilman korttia 1,79 rs (4,48 kg) -30 % Apetit kotimaiset peruna & keittokasvikset 750 g (1,81 kg) pakaste PS Ilman korttia 1,95 ps (2,60 kg) -30 % Apetit kotimaiset peruna & uunijuurekset 750 g (1,91 kg), pakaste PS Ilman korttia 2,05 ps (2,73 kg) -30 % Asematie 1, 44800 PIHTIPUDAS P. 0207 345 220 palvelemme ark. 7?21, la 7?18 ja su 12?21 Lukion tytöille KLL-hopeaa Hämeenlinna lunasti ennakko-odotukset ja voitti Koululiikuntaliiton lentopallon tyttöjen mestaruuden Pihtipudas-salissa pelatussa finaaliturnauksessa. Pihtiputaan lukion joukkue avasi vakuuttavasti Hämeenlinnaa vastaan ja voitti erän 25-10. ?? Se oli täydellinen erä, mutta tuli niin sanotusti pahaan paikkaan. Nuorten pelaajien, ja miksei valmentajankin, on aina vaikea hallita peliä huikean avauserän jälkeen, joukkueen valmentaja ja lukion lentopallolinjan vetäjä Olli Nenonen totesi. Jatkossa Pihtiputaan tyttöjen peli pysähtyi kuin seinään ja Hämeenlinna vei toisen erän 25-18. Ote piti kolmannessakin erässä. Sen vieraat ottivat 15-9. ?? Kaikilla oli tieto, että jos me sen hoidamme, mestaruus on siinä. Jatkossa niin Mäkelänrinne kuin Laihiakin kaatuivat suoraan 2-0. ?? Tytöt hoitivat sen komeasti, mikä otettavissa oli. Lukion joukkueessa pelasivat liigaporukasta Heta Rissanen, Sanni Määttä, Henna Hämäläinen, Anni Sorvoja ja Jonna Kivinen. Mukana olivat myös Sini Koljonen, Anniina Matalamäki, Anni Toivonen, Eeva-Marja Koskinen, Henna Pollari, Ida Juvonen ja nilkkansa loukannut Alisa Mäkelä. Lukion tytöt olivat vuosi sitten kolmansia, joten lopputurnausessa oli tarkoitus päästä vielä pitemmälle. Turnaus saatiin Pihtipudassaliin Plokin kymmenvuotisen liigataipaleen kunniaksi. ?? Tytöt olivat sitä mieltä, että turnauksessa mennään voittoon asti, eikä se kaukana ollut. Mutta kun saatiin tietää, että maajoukkuetyttöjen Kuortaneelle Varalasta siirtyneen valmennuskeskuksen tytöistä iso osa siirtyikin Hämeenlinnaan, tiesimme, että vastaan tulee kova porukka. Pihtiputaan lukion tytöt ovat voittaneet kerran KLL:n mestaruuden. ??Hopea ei ole häpeä. Turnauksessa liigapelaajat ottivat mittaa toisistaan ja pelillisesti turnaus oli hienoa seurattavaa, OIli Nenonen sanoo. Pihtiputaan lukion lentopallolinjalla opiskelee kahdeksantoista tyttöä. ?? Tyttöjen osalta lentopallolinjalla ollaan hyvällä tiellä, Nenonen sanoo. Sanni Määtän isku toi pisteen, mutta Hämeenlinna oli lopulta liian kova vastus.