1 Keskiviikkona 17.12.2025 Nro 51-52– KESKIVIIKKO 17.12.2025 NRO 51-52 54. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI KORPILAHTI Martinpolku 22, P. 0400 587 444 Ark. 9–18, la 9–15, su 11-15 14 95 kpl (24,95) MA-PE 9-18 LA 9-15 SU 11-15 POIKKEUSAUKIOLOAJAT: 21.12. SU 11-15 24.12. KE 8-13 25.12. TO SULJETTU, 26.12. PE SULJETTU Tarjoukset voimassa 24.12.2025 saakka. 9 95 kpl 4 95 kpl (14,95) 10 € kpl PEHMOPUPU AVAIMENPERÄRENKAALLA Yllätyspaketti, jossa joku 6:sta eri hahmosta. Korkeus n. 12cm LADATTAVA LEDTASKULAMPPU 1000LM sisältää 18650 litiumakun. Käyttöaika n. 4h. Type-C USB-kaapeli sisältyy 10 € 3 PSS 3,95/pss JOULUMIX 500G maitoja valkosuklaan makuisia makeisia hasselpähkinän, kaakaon, karamellin ja mansikan makuisilla täytteillä 2 € 1€/kpl 3 KPL LINTUBAARI 225 G •rasvasiemenpähkinällä 24 90 säkki 2,49/kg 22 90 säkki 1,53/kg KUORETON AURINGONKUKANSIEMEN 10KG KUORELLINEN AURINGONKUKANSIEMEN 15KG -20 % LOPUT TALVIRENKAAT LOPUT TALVIRENKAAT AITOA RETROA ALKUPERÄISAITOA RETROA ALKUPERÄISPAKKAUKSESSA PAKKAUKSESSA LUISTIMET Nostalgiaa 70-80 -luvulta, Made in Czechoslovakia LED-NAUHA 5M kosteaan tilaan, 3000K, väri lämmin valkoinen KANE’S SODA POP XMAS SPECIAL LIMSA 0,5 L sis.pantin 0,15 TASKUTUHKAKUPPI • useita erilaisia IXO7 3,6V AKKURUUVINVÄÄNNIN HANSA SYTKÄRIT 50 KPL/LTK TALVITYÖHANSKAT Teddyvuori, koko 10 MIESTEN NAHKAHANSKAT Fleecevuori, koot 9,5-11,5 PILKKIRUKKANEN Nahka, teddyvuori, koko 11 MUTKA NAHKARUKKANEN Teddyvuori, koot 9-11 AKKUPORA, SIS. AKKU+LATURI 77 € setti 48 € setti LED-OMENA 15CM Ajastintoiminto 6h on/18h off. Paristot 3 x AA tai 3 x AAA (ei sis). 9 95 kpl 1 50 tlk 2 95 kpl 1 65 kpl 4 95 pari 7 95 pari 7 95 pari ACCESS THERMO NAISTEN TAI MIESTEN KERRASTO koot S-XXXL, huippumukava MAHTAVA JOULULAHJAIDEA MAHTAVA JOULULAHJAIDEA VAIMOLLE, ÄIDILLE... VAIMOLLE, ÄIDILLE... HYVINVOINTISETTI sis. pää-ja vartalopyyhkeet, kasvoharjan ja 10kpl uudelleenkäytettäviä kosmetiikkalappuja 10 € setti 10 € kpl 25 € kpl 19 € pari 13-OS. MONITOIMITYÖKALU HUIPPULAATUA EDULLISESTI! HUIPPULAATUA EDULLISESTI! LAHJAKSI! LAHJAKSI! 10 € kpl (24,95) SERLA HELLÄ WCPAPERI 40RLL JA SERLA TALOUSPAPERI 20RLL JÄTTIERÄ HALVALLA JÄTTIERÄ HALVALLA PS4-PELI Hasbro Family funpack sis. Trivial Pursuit-tietopelin, Monopolin, Risk-strategiapelin ja Boggle-sanapelin 19 90 pari 17 90 kpl Realpaks LÄMPÖSAAPPAAT koot 41-46 Tavallinen tai kevyt eva irrotettavalla lämpövuorella EVA-SAAPAS EVA-SAAPAS MYÖS LYHYTMYÖS LYHYTVARTISENA VARTISENA PUSSILAKANASETTI 155*220CM +TYYNYLIINA TAI TUPLASETTI 240*220CM + 2 X TYYNYLIINA useita kuoseja, polycotton PREMIUM QUALITY PREMIUM QUALITY 10 € setti PIENKONEMOOTTORI BENSIINI 2T JA 4T 10L 10L ZARCO LUBE BRAKE CLEANER 500ML OSTA KOKO OSTA KOKO LAATIKKO LAATIKKO 12 PULLOA 19,90€ 12 PULLOA 19,90€ (1,66/PLO) (1,66/PLO) VARSI-IMURI CL117FD 10,8V kiinteä akku PUSSITON PÖLYNIMURI RO2985 900W HYVÄT HYVÄT VARUSTEET VARUSTEET YHTEISHINTA YHTEISHINTA 79 € kpl 59 € kpl 10 € ltk 129 € kpl AKKULUMILAPIO RLST40D Kevyt ja kätevä. Jonköping® Li-ion 20 V akut / Makita LTX 18 V järjestelmän akut. Akut ja laturi ostettava erikseen. 40V (2 akkua) Työskentelyleveys: 40cm Lumenkorkeus maks: 20cm Heittopituus: 6m TAITEILJASETTI 500OSAINEN FOXTELL LÖYLYTUOKSU 1L TERVAINEN RIIHI KESTOKASSI KOOT XS-XL SYTYTYSPALAT 32KPL SÄILYTYSRASIASETTI 5-OS. ALKAEN ALKAEN 3 € setti 5 € pari 26 95 kpl (34,95) 1 € pkt 25 € YHT 10 € 5 PRK 2,95/prk Äm yri 39 39 90 90 uutuus uutuus 199 199 90 90 uutuus uutuus all inclusive 55 90 90 uutuus uutuus jättitykki ARVO 11,90 € ARVO 11,90 € TAI TAI KAUPAN PÄÄLLE KAUPAN PÄÄLLE Aarrearkun ostajalle: SUIHKURALLIaarrearkun metsästäjätsuihkulajitelma rakettilajitelma 23 23 90 90 pkt pkt 11 90 90 3 kpl/pkt 3 kpl/pkt turbo thunder 99 90 90 uutuus uutuus 6 PM 99 99 90 90 uutuus uutuus mammutti 29 29 90 90 uutuus uutuus pikku musta 20 laukausta! Tyyliä! TOSI järeä! On voluum ia!! Legendan paluu! Suomen paras?! KATSO HINTAA! tarvikkeet mukana, peltilaatikko MYYNNISSÄ MYYNNISSÄ 27.12. ALKAEN 27.12. ALKAEN
2 – Keskiviikkona 17.12.2025 Nro 51-52 Juha Hyvärinen Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettää Raakel, torstaina Aapo. Rami, perjantaina Iiro, Iikka, Iisakki, lauantaina Benjamin, Kerkko, sunnuntaina Tomi, Tuomas, Tommi, maanantaina Raafael ja tiistaina Noel, Senni. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Sunnuntaina 21.12. on talvipäivän seisaus, jolloin päivä on lyhimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla. Talvipäivänseisauksesta eteen päin päivät alkavat pikkuhiljaa pidentyä kohti kevättä. Maarit Nurminen Nimipäivät Kotiseutuyhdistys järjesti sunnuntaina 14.12. jo perinteeksi muodostuneen Vanhan myllyn joulutulet -tapahtuman, jossa saatiin nauttia elävän tulen tuomasta tunnelmasta, kuumasta glögistä, pipareista sekä nuotiomakkarasta. Sää oli suosiollinen: pikkupakkasessa ei päässyt tulemaan kylmä, ja maata koristi ohut lumipeite. Kävijöitä oli arviolta 60–70. Lisäys viime viikon lehden itsenäisyyspäivän viettoa koskevaan juttuun. Tämä teksti oli jäänyt pois lehdestä. Korpilahden yhtenäiskoulu toteutti itsenäisyyspäivän aattona 5.12. jo perinteeksi muodostuneen kynttiläkäynnin sankarihautausmaalla, kun oppilaat kävivät luokittain hiljentymässä ja laskemassa kynttilät sankarimuistomerkin juurelle. Kynttilän kävivät laskemassa parittomat luokka-asteet, eli 1., 3., 5., 7. ja 9.-luokkalaiset. Yhdeksäsluokkalaiset Armi, Ani ja Ilmo kuvasivat kynttilänlaskutilaisuutta juhlalliseksi ja merkitykselliseksi, koska tällä tavoin kunnioitetaan historiaa. Historian tunneilla on käsitelty myös Suomen sotahistoriaa. Kysyttäessä, aikovatko nuoret hakeutua asepalvelukseen, Ilmo vastaa, että näillä näkymin ei aio mennä armeijaan. Armi ja Ani tietävät mahdollisuudesta hakeutua naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen, mutta ainakaan vielä asia ei heitä kiinnosta. Entä miten nuoret aiJoulutulet valaisivat Vanhalla myllyllä kovat viettää itsenäisyyspäivää? Perheen kesken ja tavallista hienommin syöden sekä Linnan juhlia katsellen. Ennen sitä perjantain koulupäivä jatkui vielä mm. tanssitilaisuuden merkeissä. Tänä vuonna aion sukeltaa joulukuplaan. Parin vuoden tauon jälkeen lapset tulevat jouluksi kotiin ja saan keskittyä pilkkomiseen, keittämiseen, paistamiseen ja muihin köökkihommiin oikein antaumuksella. Pidän tonttuhattua päässä keittiössä ja kuuntelen joululauluja. Etukäteen olen jo pohtinut, miten eri askareet aikataulutetaan, jotta asiat sujuisivat mahdollisimman hyvin. -Rosollia, sienisalaatti ja waldorfinsalaattia ei voi tehdä kovin aikaisin, koska ne vettyvät. Laatikot voisi paistaa leivinuunin matalassa ja leppeässä lämmössä vasta aattona, koska niistä tulee niin ihana joulun tuoksu. Ja piparkakut, niitäkin yksi jälkikasvun jäsen toivoi. Ja itseleivottuna. Toisen vävykokelaan toiveena oli maksalaatikko ja olikos se niin, että hänen perheessään joulun aikaan kuluuvat myös mäti ja sen sellaiset. Toinen omista kupeiden hedelmistä on joskus todennut, että joulupöydässä pitää olla savustettua lohta. Josko kuitenkin ne kylmäsavulohinapit riittäisivät? Mites on jälkiruuan laita, ajatuksien virta päässä on katkeamaton. Seis. Mieleen nousee muistoja väsymyksestä ja siitä, että joulu tuntuu hujahtavan ohi loputtomassa köksävuorossa. Seuraavaan aikuisten lasten kanssa yhdessä vietettävään jouluun voi mennä taas muutama vuosi, joten antaa sen sienisalaatin vähän vettyä. Armollista, rauhaisaa ja valoisaa joulun aikaa sekä onnea ensi vuodelle! Joulukuplaan Jyväskylän kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy kaupunkistrategian vuosille 2026-2029. Tarkennettu esitys syntyi useiden äänestysten jälkeen. Jyväskylän visiossa kaupunki haluaa jatkossakin olla kasvava, kansainvälinen sivistyskaupunki. Valtuustolle esitetään, että työtä tehdään kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti neljän kärjen sekä kahden läpileikkaavan teeman kautta. Kärjet ovat jo entuudestaan tutut liikuntapääkaupunki, koulutusja kulttuurikaupunki sekä elinvoima, osaamisen ja yrittäjyyden kaupunki sekä nuorten kaupunki. Läpileikkaavia teemoja on kaksi, kestävyys ja kansainvälisyys. Lisäksi strategiassa on kuvattu kaupungin arvot ja se, miten tavoitteisiin tullaan pääsemään. Kaupunginhallitus tarkensi käsittelyssään vielä tavoitteita ja tekstimuotoiluja strategian teksteihin sekä kärkien ja poikkileikkaavien teemojen alle. Kokouksessa äänestettiin useista muutosesityksistä. Kaupunkistrategia etenee valtuuston käsittelyyn
? Keskiviikkona 17.12.2025 ? 3 JOULU naapurissa ? 2 KORPILAHTI PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN Kolmen paikallislehden kesälehti Korpilahti petäjävesi toivaKKa UUrainen UUrainen Petäjävesi korPilahti toivakka Naapurissa paikallislehti Kolmen paikallislehden kesälehti Korpilahti petäjävesi toivaKKa UUrainen UUrainen Petäjävesi korPilahti toivakka Naapurissa paikallislehti PAIKALLISUUTISET JOULU naapurissa ILOISTA JOULUA! toivottaa Sähkö-Teve Teuvo ja Teemu Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! TOIVAKKA Lievestuore Hankasalmi HYVÄN OLON LAHJAKORTIT PUKINKONTTIIN! p. 0400 640 059 Kiitos asiakkaillemme kuluneesta vuodesta. Rauhallista joulua ja onnellista vuotta 2026. www.fysioterapiaoiva.fi toivottaa Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2026. Lämmin kiitos asiakkaileni kuluneesta vuodesta! Kukkakauppa on suljettu 25.12.2025-4.1.2026 Toivakantie 30, Toivakka, p. 0400 905 851 Miian Kukkapalvelu KIINTEISTÖNVÄLITYS-LKV • Perukirjat ja perinnönjaot • Kauppaja lahjakirjat • Erilaiset valtakirjat ym. Nopea ja joustava palvelu NOTARIAATTIPALVELU PEKKA PIETILÄ OY LKV 0400 644 140 Hyvää joulua, Hyvää joulua, onnellista onnellista tulevaa vuotta! tulevaa vuotta! Toivakan Keskusta Toivakan Keskusta kiittää kuntalaisia kiittää kuntalaisia kuluneesta vuodesta, kuluneesta vuodesta, sekä toivottaa sekä toivottaa hyvää joulua ja hyvää joulua ja onnellista vuotta 2026! onnellista vuotta 2026! Rauhallista joulua JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2026 TOIVOTAMME YLIOPISTOJA AMK-OPINTOJA, luovien alojen opintoja sekä lukiokursseja P. 050 409 3004 www.alkio.fi KOKOUKSET, TILAISUUDET, JUHLAT JA MAJOITUKSET P. 050 432 9190 www.tahtela.fi Seuraa meitä hakamaki.jussi@gmail.com MEHTONEN Tikkala p. 014 828 420 Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Hyvän joulun toivotukset Siunattua joulunaikaa ja armorikasta vuotta 2026! Toivakan lähikirkkoalue Kiitos kuluneesta vuodesta. Rauhaisaa joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2026! KD Uuraisten po. Johtokunta KIITOS! KIITOS! Puuportaat/ Puuportaat/ kaiteet kaiteet puusorvaamo.com puusorvaamo.com TEKSTIILIKAUPPA TEKSTIILIKAUPPA METKA OMPELU palvelee asiakkaita Uuraisilla vielä ti-pe 9–17 sekä la 20.12. klo 9–14. Jouluviikolla ei olla enää auki. Petäjäveden ompelimosta on myös koneet sammutettu. Joulutauko 22.12.6.1.2026 Kiitän asiakkaita kuluneesta vuodesta ja tästä on hyvä jatkaa vuodelle 2026! Hyvää Joulua ja turvallisia kilometrejä vuodelle 2026! Taksi Martti Piesanen Uurainen p. 040 9130 908 Perälän väki toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnea vuodelle 2026! Jouluaatto 24.12. 7–13 Joulupäivä 25.12. 10–15 Tapaninpäivä 26.12. 9–20 Uudenvuodenaatto 31.12. 7–21 Uudenvuodenpäivä 1.1. 9–20 Loppiainen 6.1. 9–20 Toivakantie 30, TOIVAKKA p. 040 3011 800 ma-pe 7–21, la 8–21, su 10–19
? Keskiviikkona 17.12.2025 JOULU naapurissa ? 4 ? kolumni, Markku Koskinen Oli sopivan vilpakka talvikeli, kun sinisten ajatusten konklaavi kohtasi toisensa kesän jäljiltä yhteisissä pikkujouluissa. Lähestyvä juhla läikähteli iloisesti kaikkien sydänaloissa, jälleen näkemisen riemun ollessa sanoin kuvaamaton. Siniset ajatukset vaihtuivat joulun kynnyksellä punasävytteisimmiksi ja entistä lämminhenkisimmiksi. Korpilahti, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen välinen demokratia tuoksui joulusuklaalle ja piparkakkutalolle. Talvimetsä kimmelsi lumitimantein, kun pikkujoulujen auvoisa isäntä risti edessään seisovan tonttujoukkion Mariaksi ja kolmeksi viisaaksi tietäjäksi, pyytäen samalla vieraitaan astumaan tupansa lämpimän piisin äärelle. Jänikset juoksivat pihamaalla porkkanahippaa, punatulkut nokkivat lumisilta oksilta pihlajanmarjoja ja hevoset hirnahtelivat haassa. Tunnelma oli kuin parhaassa Disneyjouluelokuvassa. Illanvieton ohjelmaan kuuluivat pienten lahjojen jakamiset yli kuntarajojen. Uuraisten parrakas tietäjä ojensi oman pakettinsa Toivakan Marialle. Paketin sisältä paljastuivat liivit, joissa oli kupit. ”Ostin tullessani tuolta Päiviltä, Metkasta, sellaisella kämmentuntumalla.” Pieni puna nousi Marian poskipäille ja hän muiskautti äkkimielteissään suudelman Kasparin poskelle. Revontulten leiskuntaa oli havaittavissa muuallakin, kuin Toivakan Mämminniemen poukamassa kirkkaana sydänyönä. Tonttukonklaavin tanssiessa tiptappia kuusen ympärillä tarttui petäjävetisen huopikas jakkaraan ja koko kuusi kaatui kumolleen rytäkän seurauksena. ”Olihan pettuvetisellä kuusenkaatolupa?” virnuiltiin viereltä. Pallot, pumpulit ja omenat kerättiin lattialta ja tähtilatva oli hetkessä taas oikeassa asennossa. Korpilahtelaisen otsaa koristi lattialla konttaamisen jäljiltä toffeetähti. “Nyt meillä on tiernapoikakin omasta takaa.” Kaspar riemuitsi näkemäänsä. Pitopöydässä riitti naurun rätkettä ja riemun kiljahduksia. Korpilahden tietäjän paidannappinsa lensi ilmojen halki petäjävetisen riisipuurolautaselle. ”Manteliksi, herra Balthasar”, Melchior viisasteli taitellen serviettiä hytkyvän napansa peitoksi. Aterioinnin yhteydessä julistettiin rauha, niin maan kansoille, kuin metsän eläimille. ”Rauha ennen kaikkea hänen sielulleen”, Maria muisti myös siunasi hopealautasella ikiuntaan makoilevan Putte Possun. Pikkujoulujen päätteeksi Maria, Balthasar, Kaspar ja Melchior kiiruhtivat pihamaalle katselemaan tuhansin tähtösin tuikkivaa samettitaivasta. Joulupukin lennellessä Petterinsä perässä täysikuun editse, jättäen jälkeensä mirhamin tuoksua. ”Houdi,houdi,ho!” kaikui pitkän aikaa kuulakkaassa talvimaisemassa. Tonttulakkipäinen sinisten ajatusten konklaavi tunsi lämpimän joulumielin valtaavan mielensopukat, metsän oravaisten ojennellessa toisilleen mistelin alla sydänkäpysiä. Maria ja kolme viisasta tietäjää palasivat onnellisten tähtien alla takaisin koteihinsa. Mukanaan joulun punaisia ajatuksia jaettavaksi, niin kyläläisille, kuin koko maailman kansoille makusteltavaksi. Maria ja kolme viisasta tietäjää JOULUAATTO Koko aattopäivän viikko täynnä jännitystä. Vielä vielä monta yötä aattopäivän odotusta... Ajallansa kuitenkin saapuu jouluaatto. Unenrippeet karisevat, aattoaamuun herää. Kuinka monta tuntia? Miettimään se laittaa. Sängynreunan yli kurkkaa poika pörröpää. Keittiössä ovi auki, kuuluu puheensorinaa, tämän päivän salaisuudet keskenänsä supistaan. Pikkupojan pörröpään suu hymyyn leviää. Koristeltu joulkuusi, kynttilöineen, valoineen, joulutähti ikkunassa loistaa valon pimeyteen. Sataa, sataa, leijjailee lumihiutaleet. Joulun tuoksut, joululaulut, joulun salaperäisyys. Syöty on jo joulupuuro, joulutortut, piparit. Käydään vielä kävelyllä, ettei tule väsymys. Oli kauan odotettu vierailua joulupukin. Mutta kuinka ollakaan, kuusen alla joululahjat yllätyksen tarjoaa. Kuinkas sattuikaan! Tuli aatto, nyt on joulu vielä monen monta päivää. Paketteja aukaistessa salaisuudet paljastuu. Juhlan tuntu, joulumieli, tuikkii silmät, hymyy suu. Maija Manninen Toivakka ? lukijan runo Adventti on odotuksen aikaa. Lapsena adventtikalenterin luukkujen avaaminen toi päivittäin pienen jännityksen, ja joulun lähestyminen tuntui kutkuttavalta. Lahjojen odotus ja tuleva joululoma tekivät ajasta erityistä. Vaikka elämme nopeassa maailmassa, kaikki ei silti tapahdu hetkessä. Lapsen syntymää odotetaan yhä yhdeksän kuukautta, ja tietyt oikeudet saamme vasta saavutettuamme sääde tyn ikärajan. Ajokortti, täysiikäisyys tai eläkeikä ovat esimerkkejä myönteisestä odotuksesta, joka antaa elämälle rytmiä ja suuntaa. Odottaminen kuuluu meille kaikille ja yhdistää erilai sissa tilanteissa eläviä ihmisiä. Toivo ja odotus kulkevat käsi kädessä. Toivo jostakin hyvästä antaa odotukselle voimaa ja auttaa jaksamaan. Messiaan syntymää odotettiin profeettojen lupauksiin perustuen satoja vuosia. Vaikka odottavan aika voi olla pitkä, se kasvattaa kärsivällisyyttä ja valmistaa uuteen vaiheeseen. Usein odottaminen on myös aktiivista: työtä paremman huomisen eteen, askel kerrallaan. Adventin ydin on kynttilän valo pimeydessä. Moni toimii valon tuojana omalla paikallaan. Pie nikin valo riittää näyttämään tien ja vahvistamaan toivoa. Odottamisen aika muistuttaa myös siitä, että olemme rajallisia ja että hauraus ja keskeneräisyys kuuluvat elämään. Odottaminen voi olla raskasta. Adventin sanoma puhuu valosta, joka tulee pimeyteen. Toivo syttyy usein pienestä. Rukoilen ja toivon, että tämän adventin aika tuo valoa, rohkeutta ja lepoa juuri siihen odotukseen, jota sinä tänään kannat! Siunattua ja rauhallista joulua lukijoille! Matti Salomäki ? Lapuan hiippakunnan piispan joulukirje Odotuksen aikaa Rentouttavaa Joulun aikaa kaikille lukijoille, tavataan taas ensi vuonna! Vuoden 2026 ensimmäiset lehdet ilmestyvät keskiviikkona 7.1.2026, aineistot viim. perjantaina 2.1. Maarit, Hanna, Tiina, Seppo ja Samuli Kolmen paikallislehden kesälehti Korpilahti petäjävesi toivaKKa UUrainen UUrainen Petäjävesi korPilahti toivakka Naapurissa paikallislehti Kolmen paikallislehden kesälehti Korpilahti petäjävesi toivaKKa UUrainen UUrainen Petäjävesi korPilahti toivakka Naapurissa paikallislehti PAIKALLISUUTISET ? Mitä mieltä? Yhteistyö on pienten pelastus. Näin me ainakin paikallislehdissä ajattelemme. Tässä lehdessä Petäjävesi-lehden Korpilahti-lehden ja PaikallisUutisten yhteistä Naapurissa-sisältöä ovat sivut 3-18. Juttuja on pyritty kokoamaan koko alueelta. Pienoinen Petäjävesi-painotus on sattumaa ja seuraavassa yhteispainoksessa painopiste saattaakin olla vaikka Toivakassa tai Korpilahdella. Aikomuksenamme on nimittäin tehdä muutamia kertoja vuodessa kolmen erillisen 8-sivuisen lehden sijaan tällaisia vähän paksumpia paketteja, jossa naapuri tulee tutummaksi ja lehden ilmoittajat saavat samalla rahalla laajemman kattavuuden. Mielellämme kuulisimme palautetta ja kehitysehdotuksia ”ympäristölehdestämme”. Sitä voi pistää vaikka viestillä meidän toimittajien puhelimiin tai sähköposteihin. Yhteystiedot löytyvät nettisivuiltamme, jotka ovat nekin yhteiset ja löytyvät osoitteesta www.paikallisuutiset.fi.
? Keskiviikkona 17.12.2025 ? 5 JOULU naapurissa ? PETÄJÄVESI Tiina Lamminaho 69-vuotias Pekka Huhtisaari vietti marraskuussa kolmevuotissynttäreitä – Huhtisaari sai uuden sydämen 19. marraskuuta 2022. – Se antoi minulle jatkoaikaa, pituutta elämään. Ilman sydämensiirtoa minulla olisi ollut elinaikaa jäljellä vain puolesta vuodesta vuoteen, Huhtisaari kertoo. – Olin pikku hiljaa luopunut monesta asiasta, joita olin ennen tehnyt. Sydämensiirron ansiosta olen saanut ne kaikki takaisin. Saan tehdä kaikkea, uskallan ajaa autolla yksikseni ja uskallan mennä useamman tunnin marjaretkelle yksikseni, eikä vaimoni tarvitse olla huolissaan, pystyn myös liikkumaan ja tekemään kotitöitä. En sinänsä haikaillut asioita, joista olin joutunut luopumaan, olin hyväksynyt oman tilanteeni, mutta onhan se aivan uskomaton asia, että nyt taas saan ja voin tehdä kaikkea. Huhtisaari kertoo olleensa liikunnallisesti aktiivinen aina. – Olen ollut aina liikUusi sydän toi takaisin asiat joista oli pitänyt luopua keellä, ja todella paljon ulkona. Liikunta hoitaa pääkoppaa tehokkaasti, isotkin asiat asettuvat mittakaavaansa. Liikunta on ollut minulle tärkeää aina, Huhtisaari toteaa. Sydänvaivat pakottivat Huhtisaaren vähentämään liikkumistaan. – Kyllä minä yritin, mutta veto loppui. Matkat, jotka jaksoin kävellä, lyhenivät koko ajan, sitä mukaa kun sydämeni hiipui. Lihakset eivät saaneet tarpeeksi happea, Huhtisaari kertoo. – Ennen sydämensiirtoa minulla oli lihaksia, mutta ei tarpeeksi happea, sydämensiirron jälkeen minulla oli happea, mutta ei lihaksia. Jouduin opettelemaan uudestaan kävelemisenkin. Liikunta palasi elämään Sydämensiirron jälkeen liikunta palasi Pekka Huhtisaaren elämään. – Ensin minun piti saada lihaksia. Ensimmäinen iso tavoite oli, että pääsen kävelemään välillä lepäämättä kilometrin päässä olevalle postilaatikollemme, Huhtisaari kertoo. – Minulle kerrottiin, että toipumiseen menee yleensä noin vuosi. Minulla meni 11 kuukautta, sitten voitiin todeta, että olen terve. Nyt Pekka Huhtisaaren elämään kuuluu jumppaa ja venyttelyjä päivittäin, kuntosalilla käynti kaksi tai kolme kertaa viikossa, kävelyä, soutua ja talvisin hiihtoa, pihaja lumitöitä, metsän raivausta, marjastusta ja kalastusta. – Ei voi sanoa, että harrastan liikuntaa, kyllä se on minulle enemmänkin elämäntapa, Huhtisaari toteaa. Petäjävedelle Pekka ja Taina Huhtisaari muuttivat marraskuussa 2022, juuri ennen sydämensiirtoa. – Olimme suunnitelleet muuttavamme tänne sitten, kun olemme eläkkeellä, talon rakensimme kotipaikkani viereen AlaMerosen rannalle 2006 – 2008, Pekka Huhtisaari kertoo. – Aikataulut eivät olisi paremmin voineet mennä; meillä alkoi todella uusi elämä Petäjävedellä. Ennen sydämensiirtoa Pekka Huhtisaaren kunto meni niin heikoksi, ettei hän jaksanut tehdä oikein mitään. – Kotityöt niin sisällä kuin ulkona jäivät Tainalle, ja lisäksi hänellä oli kova huoli minusta, Pekka Huhtisaari toteaa. – Kyllä minä yöllä jokaiseen pieneen ääneen heräsin ja tarkistin, että Pekalla on kaikki hyvin. Ja töistä oli kova kiire kotiin, Taina Huhtisaari sanoo ja kertoo jääneensä eläkkeelle samoihin aikoihin, kun Pekalle tehtiin sydämensiirto. Vertaisryhmästä paljon tukea Vertaistukea Pekka Huhtisaari kertoo saaneensa Sydänja keuhkosiirrokkaat SYKE ry:ltä heti operaation jälkeen. – Kun minut oli siirretty teho-osastolta tavalliselle osastolle, minulle tultiin kertomaan vertaistukitoiminnasta. Kun tulin kotiin, liityin SYKE ry:n Teams-ryhmään, joka kokoontuu netin välityksellä kahden viikon välein, Huhtisaari kertoo. – Suosittelen vertaistukea muillekin. Toki jotkut ? Pekka ja Taina Huhtisaari muuttivat Ala-Merosen rannalle, Pekan lapsuusmaisemiin samoihin aikoihin, kun Pekka sai uuden sydämen. – Meidän kannattaa iloita jokaisesta uudesta aamusta, johon heräämme ja ajatella kuten Tenavatsarjakuvan Ressu; kun Jaska Jokunen totesi, että ”Yhtenä päivänä meidän kaikkien pitää kuolla”, Ressu vastasi siihen ”Mutta kaikkina muina päivinä me elämme”, Pekka Huhtisaari toteaa. ? Nykyään Pekka Huhtisaari jaksaa taas tehdä monenlaista, ennen sydämensiirtoa kotityöt niin sisällä kuin ulkona jäivät vaimon vastuulle. haluavat puhua asioista vain läheistensä kanssa, mutta minulle vertaistukiryhmä on antanut paljon, niin tukea kuin neuvojakin. Tietenkään toisten kokemukset eivät välttämättä ole samanlaisia kuin itsellä, eikä esimerkiksi sama lääkitys sovi kaikille, mutta kun ryhmässä on iso porukka, sieltä tulee paljon sellaista, mikä osuu omalle kohdalle. Sain esimerkiksi kuulla vertaistukiryhmässä, että kun kortisoni lopetetaan, siitä voi tulla vieroitusoireita, joten en hätkähtänyt, kun niitä minulle tuli. Sosiaalisia kontakteja Huhtisaari on hakenut myös Eläkeliiton Petäjäveden paikallisyhdistyksestä ja PetPetin liikkuvista eläkeläisistä. – Liikkuvissa eläkeläisissä vastaanotto oli todella positiivinen. Se on porukka, jossa me nauramme paljon, Huhtisaari toteaa. Huhtisaari on myös kertonut sydämensiirrostaan julkisesti. – Kun menin mukaan Eläkeliiton toimintaan, minulta pyydettiin juttua Enemmän elämää -lehteen, ET-lehteen haastattelupyyntö tuli SYKE ry:n kautta. Olen suostunut juttupyyntöihin, koska haluan tuoda esille vertaistukitoimintaa ja elinsiirtoja. Haluan myös kertoa, että Suomessa erikoissairaanhoidon taso on aivan huikea, minulla ei ole pienintäkään moittimisen aihetta, Huhtisaari toteaa.
? Keskiviikkona 17.12.2025 JOULU naapurissa R a t si ll a h u a j a j a u l u o h a tt u u ä ä v y v ! 6 2 2 a tt o u O y y tt ä ä p e s , n i a v n e n i a lli m t u ll o is o u v il a t ä d i e m o u t a ki a n u l u o J . n u u l u o j a n i y a j ä s s e l e i m e m m e si o t n ä ä t e d i P . n e e t h s i a t ä ll e h ä l n e tt is e m m il o – ä s s e m ä d y k . a n a k u a M . ä t si e t h y n i a t o j n o ä lli e ? Nuorisoja vapaa-aikasuunnittelija Maiju Rantanen ja hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen iloitsivat ruuhkasta Toivakan joulumyyjäisissä viime lauantaina. ? Reijo Järvenpää esittelee hiukan jykevämpää hyönteishotellia Toivakan Lions Clubin osastolla Eino Tiihosen ja Jorma Strandénin kanssa. Miestenilta on leijonaveljien vuoden kohokohta, mutta yhä tärkeämmäksi toimintamuodoksi on muodostunut myös kantoapu hautajaisissa. Lähilahjoja Toivakan joulumyyjäisistä ? 6
? Keskiviikkona 17.12.2025 ? 7 JOULU naapurissa Nuori ja lahjakas Binga Tupamäki jatkaa isän jalanjäljissä ? HELSINKI Seppo Pänkäläinen Kun törmäsin nimeen Binga Tupamäki, 27, piti oitis tarkistaa, löytyykö yhteyttä Petäjäveteen. Ja löytyihän se. Bingan isä on monelle petäjävetiselle tuttu Olavi Tupamäki ja äitinsä Ulla, 76. Olavi Tupamäki, 81, oli Petäjävedellä kunnanvaltuutettuna 1968–76 ja kansanedustaja 1970–75. Nykyisin perhe asuu Kauniaisissa, jossa Binga Tupamäki on valtuutettu, myös aluevaltuustossa. Binga Tupamäki sanoo, että politiikkaan lähteminen oli luonnollinen valinta, kun kotona puhuttiin paljon yhteiskunnallisista asioista. Hän onkin nuorena kokoomuspoliitikkona sitä mieltä, että asioihin pitää ja voi vaikuttaa. – Ei minulle ole koskaan sanottu, että lähde politiikkaan. Politiikka tuli mukaan luontevasti, ja tavallaan ajauduin mukaan. Isä seuraa edelleen aktiivisesti yhteiskunnallisia asioita ja kyllä me paljon myös keskustellaan politiikasta, kun käyn vanhemmilla kylässä, Binga Tupamäki sanoo. Tupamäki on Kokoomusnuorten puheenjohtaja ja ilmeisen hyvin hoitanut tonttinsa, koska tuli valituksi toiselle kaudelle hiljattain. Vastaavaa ei ole tapahtunut aikoihin. Hän on myös juristi ja oikeustieteen maisteri (2022). – Myös juristina voi vaikuttaa asioihin. Minulla on intohimo politiikkaan ja jossakin vaiheessa pitää päättää, olenko asioihin aktiivisesti vaikuttava poliitikko vai asiakaspalvelijana lakifirmassa, Binga Tupamäki sanoo hymy huulillaan. Binga Tupamäelle voi luvata loistavaa poliittista uraa. Aluevaaleissa kauniaislainen hurmasi espoolaisetkin ja jälkimmäisellä eduskuntavaalikierroksella äänimäärä kasvoi ensimmäisestä kerrasta. Mites isommat ympyrät, kuten Euroopan unioni, sinä kun osaat ranskaa ja olet asunutkin Brysselissä? – Parlamentti on iso. Ennen kuin sinne lähtee, pitää olla kokemusta kotimaan politiikasta. Tässä vaiheessa en tunne vetoa sinne tai edes ulkomaille. Tässä vaiheessa onkin syytä valottaa Binga Tupamäen taustaa. Hän on syntyjään kiinalainen ja adoptoitu Suomeen noin 2-vuotiaana vuonna 2001. Hän on Tupamäen perheen ainoa lapsi, puhuu luonnollisesti sujuvaa suomea ja pitää itseään onnekkaana, kun on päätynyt Suomeen ja Tupamäen perheeseen. Myös Petäjävesi on hänelle tuttu ja tärkeä paikka. – Kun isoisä Kauko oli elossa, siellä tuli käytyä enemmänkin, nykyisin harvemmin. Edellisestä kerrasta taitaa olla reilu vuosi. Kävin silloin Antti Tupamäen ravitilalla. Tein kerran sellaisen Keski-Suomi-kierroksen ja silloinkin poikkesin Petäjävedellä. Kyläseppä on oikein mukava paikka. Hautausmaallakin tulee käytyä. Jos saisit valita yhden asian, joka Suomessa pitäisi laittaa kuntoon, niin mikä se olisi? – Terveyspalvelut. Nykyinen hallinto on liian jäykkää ja estää ihmisiä saamasta joustavasti palveluja. Suomessa käytetään soteen vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa suhteessa väestöön. Hyvä hallinto ei näy asiakkaille, asiakkaiden pitäisi nähdä vain lääkäri. Poistetaan hallinnolliset rajat, silloin ihminen pääsee hoitoon siellä, missä kulloinkin on ja hoitoa tarvitsee, Binga Tupamäki tiivistää. Entäpä sitten, mikä ministerinsalkku olisi sinulle sopiva? – Sisäministerin työ olisi kiinnostavaa, samoin sosiaaliturvaministerin ja kuntaja aluehallintoministerin salkku. Olet tehnyt pro gradu -työn melko mielenkiintoisesta aiheesta noin niin kuin kokoomuslaiseksi. Tutkit, voiko marxismileninismin ja oikeusvaltioperiaatteen yhdistää toimivaksi? – Johtopäätös oli, ettei voi. Oikeusvaltioperiaate ei toimi, jos valtion etu menee aina yksilön edun edelle. Miten aiot viettää joulua? – Vanhempien luona. Syödään hyvin, käydään läpi kulunutta vuotta ja katsotaan televisiosta jouluohjelmia. Joskus haluaisin tempaista ja lähteä joulun aikaan ulkomaille. Onko joululahjatoiveita? – Minusta tuntuu, että olen saanut niin paljon elämässäni, että on minun vuoroni jakaa lahjoja muille. ? Binga Tupamäki kuvattuna eduskuntatalon portailla. On luontevaa ajatella, että Arkadianmäki on tulevaisuudessa hänen työpaikkansa, nyt se on Kokoomusnuorten toimisto muutaman sadan metrin päässä. Kuva Seppo Pänkäläinen. ? lyhyesti Hyvinvointialueen palveluverkkomuutosesitys hyväksyttiin Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2026 talousarvion sekä sosiaalija terveyspalveluiden palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman pitkässä kokouksessaan 9.12. Päätösten tavoitteena on turvata palvelut tiukassa taloustilanteessa ja varmistaa hoidon jatkuvuus. Hyvinvointialue tähtää nollatulokseen ensi vuonna ja sen jälkeen ylijäämäiseen tulokseen. Palveluverkossa tapahtuu merkittäviä muutoksia: Multian ja Luhangan sote-pisteet poistuvat ja Jyväskylässä terveysasemia vähennetään seitsemästä neljään, mukana Korpilahden ja Tikkakosken terveysasemat.Yksityiskohdista ja aikatauluista päätetään myöhemmin. Useissa kunnissa terveysasemat korvataan palvelupisteillä, joissa tarjotaan lähivastaanottoja ja digipalveluita. Omahoitajaja lääkärimalli laajennetaan kaikille asukkaille, ja digipalveluita sekä liikkuvia palveluita kehitetään. Akuuttihoidon osastopaikkoja keskitetään laajan palvelun keskuksiin, jolloin paikkamäärä laskee 455:stä 425:een. Ikääntyneiden palveluissa painopiste siirtyy kevyempiin ratkaisuihin, ja ympärivuorokautisen asumisen yksiköitä vähennetään 80:stä 75:een. Neljä pienyksikköä suljetaan, ja Harjuhovi muutetaan yhteisölliseksi asumiseksi. Perhepalveluissa vahvistetaan varhaista tukea ja neuvolapalvelut järjestetään osin sote-asemilla ja osin erillisinä palvelupäivinä. Palveluverkossa säilyy 28 neuvolaa tai toimipistettä. Päätöksillä pyritään kustannusten hallintaan, palvelujen yhdenvertaisuuteen ja vaikuttavuuden parantamiseen. Aluevaltuusto teki useita henkilövalintoja ja myönsi eroja luottamustehtävistä. Jani Ylälehdolle myönnettiin ero aluevaltuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävästä, ja hänen tilalleen valittiin Mauno Vanhala. Samalla Vanhalalle myönnettiin ero aluehallituksen jäsenyydestä, ja hänen tilalleen valittiin Moona Seppä aluehallituksen jäseneksi sekä Pekka Neittaanmäki hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen. Samuli Mattilalle myönnettiin ero terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsenyydestä, ja hänen tilalleen valittiin Sakari Suomala varsinaiseksi jäseneksi sekä Marianne Aho varajäseneksi. Moona Sepälle myönnettiin ero turvallisuuslautakunnan jäsenyydestä, ja hänen tilalleen valittiin Hanna Hautamäki varsinaiseksi jäseneksi sekä Timo Jylhä varajäseneksi. Aluevaltuusto totesi Mika Huuskolan luottamustoimen päättyneeksi ja päätti kutsua hänen tilalleen uudeksi aluevaltuutetuksi Hanna Hautamäen. Lisäksi Mervi Viiru valittiin Timo Pasasen henkilökohtaiseksi varajäseneksi hyvinvoinnin ja terveyden lautakuntaan. Aluevaltuusto totesi myös, että puheenjohtaja pyytää aluevaalilautakuntaa nimeämään Keskustan valtuustoryhmään 21. varavaltuutetun. Lopuksi Hanna Hautamäelle myönnettiin ero terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnan varajäsenyydestä. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi vastaukset useisiin valtuustoaloitteisiin ja totesi ne loppuun käsitellyiksi. Organisaatiorakenteen yksinkertaistamista koskevassa aloitteessa todettiin tarve jatkaa johtamisrakenteen ja -käytäntöjen kehittämistä. Hankintapäätöksiä koskevassa aloitteessa ei laajenneta otto-oikeuden piiriä, mutta kaikki yli 60 000 euron hankinnat lisätään ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Vanhusten hoivayksiköiden sulkemista ja Lehtolan palvelutalon lakkauttamista koskevat aloitteet todettiin etenevän aiempien päätösten mukaisesti, ja asukkaiden palvelut on turvattu. Perusoikeuksia ja työrauhaa koskevassa aloitteessa korostettiin lakien noudattamista ja henkilöstön tukemista muutosjohtamisen koulutuksella. Huumeiden käytön ehkäisyä koskevassa aloitteessa todettiin päihdepalveluiden kehittämisen olevan kesken.
? Keskiviikkona 17.12.2025 JOULU naapurissa ? 8 Politiikan arkipäivää ruohonjuuritasolla ? PETÄJÄVESI Hanna Lahtinen Petäjäveden kunnanhallituksen puheenjohtaja ja aluevaltuuston jäsen, Satu Kytölehdolla on meneillään erityisen kiperä jakso varsinkin kuntapuolella, sillä Petäjävedellä haetaan jo neljättä kunnanjohtajaa viimeisen 10 vuoden aikana ja hallintojohtajakin lähti Orivedelle. Pientä helpotusta kunnan vakaviin talousongelmiin tuo 391 000 euron harkinnanvarainen valtionosuuden korotus, mutta silti tulossa on koko kunnan YT-neuvottelut. Mikä politiikassa viehättää? Mikä turhauttaa? Mikä kannustaa jatkamaan? – Politiikassa ei oikeastaan ole viehättäviä asioita. Lähdin mukaan ”muuttamaan maailmaa”, olemaan ”pienten puolella isojen valtaa vastaan”. Turhauttavaksi olen kokenut hitauden muuttaa asioita ja maailman menoa politiikkaa tekemällä. Pienet laivat kääntyy nopeasti, suuret hitaasti, jos ollenkaan. Maailmalla ja Suomessa tapahtuu paljon negatiivisia asioita, joita vastaan on taisteltava, eikä saa antaa periksi, esim. on puolustettava naisten oikeuksia ja kaikkien oikeutta väkivallattomaan elämään, ihmisten yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa, kyseenalaistaa luontokatoa ja monimuotoisuutta edistävää talouspolitiikkaa. Mikä on mielestäsi selkein ero kunnanvaltuustossa ja aluevaltuustossa toimimisessa? – Kunnanvaltuustossa on tärkeää tuntea paikallisia tapahtumia ja oman kunnan erityisominaisuuksia, asiat joista päätetään koskettaa naapurustoa. Aluevaltuustossa pitää unohtaa kuntarajat ja keskittyä lentokorkeudelta toimimiseen. Ison ja pienen toimijan erot on huomattavat. Poliittisten ryhmien erot ovat aluevaltuustossa selkeämmät ja yhteistyötä ryhmien välillä on vaikeampi tehdä. Kuinka aikaa vievää on toimia molemmissa? Koetko, että tehtävät tukevat toisiaan? – Tottahan toki molemmat vievät paljon aikaa, ei niinkään kokouksissa olot, vaan materiaaleihin tutustumiset. Oman aikansa vievät myös poliittisiin ryhmiin osallistuminen. Uskon, että jatkossa näitä kaksoisjäsenyyksiä pyritään välttämään jo esteellisyyksienkin vuoksi. Sekä Petäjävedellä, että hyvinvointialueella eletään jännittäviä, jopa poikkeuksellisia aikoja. Mitä itse pidät tulevissa päätöksissä erityisen tärkeänä? – Petäjävedellä toivon erityisesti tärkeiden viranhaltijoiden rekryn onnistuvan mahdollisimman hyvin. Hyvinvointialueen palveluverkkopäätöksissä toivon päätösten olevan sellaisia, että joka puolella, myös reuna-alueilla, koetaan niiden kanssa pärjättävän. Aluevaltuustossa politikointi niin äänestyksissä kuin kokouksessa näyttäytyi jälleen ”päälleliimatulta” pisteidenkeruutilaisuudelta. Ei yritettykään saada rajaalueita suojelevaa tulosta aikaiseksi. Yhden lauseen taktiikalla ja kannattamatta kustannusneutraalia muutosehdotusta, rajattiin mm. Keuruu ja Karstula ulos vuodeosastotoiminnasta. Miten lataudut? – Lataudun tekemällä perheen ja puolison kanssa mielekkäitä kotihommia ja mm. saunominen on jokapäiväinen latautumiskeino. Silloin tällöin on myös hyvä vaihtaa maisemaa ja siihen käy niin Uuraisten ja Saarijärven metsät, kuin kaukaisemmatkin kohteet. Nykyään on tosi mukavaa olla kotona ja reissuilta kotiin tulo on aina juhlaa. Satu Kytölehto pitää paletin kasassa saunomalla ? Satu Kytölehto sai kipinän vaikuttamiseen jo lapsuudessa Kotaperällä. Sekä äiti Mariitta Kuitunen, että poika Topi Kytölehto ovat myös yhteiskunnallisesti aktiivisia. ? TOIVAKKA Maarit Nurminen Toivakkalainen Sinikka Jäntti kuvailee arkista kotiiltaansa kertomalla, miten istuu sohvalla kolmen läppärin kanssa. Yksi niistä on hyvinvointialueen luottamushenkilön, yksi oma, jolla hoidetaan kunnan asioita ja yksi seurakunnan työkone. Aikaa asioihin tutustumiseen, yhteydenpitoon ja kaikkeen muuhun hurahtaa tunnista kahteen päivässä. Lisäksi tulevat tietysti kokoukset. – Ainalin Sakari ja Torpan Jussi tulivat aikoinaan meillä käymään. Ihmettelin vähän, mitä asiaa heillä mahtaa olla. He kysyivät kuntavaaleihin ehdokkaaksi. Se oli minulle hirveän uusi asia, en ollut aikaisemmin poliittisesti sitoutunut mihinkään. Olin kiinnostunut asioista, mutta en ajatellut toisen puolueen olevan parempi kuin toinen. Vieläkin ajattelen niin, että jokaisessa niissä, kuten puolueissa toimivissa ihmisissäkin on hyviä tyyppejä ja asioita. Monen kanssa on samanlaisia ajatuksia, vaikka puolue on eri, Sinikka Jäntti kertaa yli kymmenen vuoden takaisia aatoksiaan. Jäntti aloitti tänä vuonna neljännen kautensa Toivakan kuntapolitiikassa ja toisen kautensa valtuuston puheenjohtajana. Lisäksi hän toimii hyvinvointialueella aluevaltuutettuna. Jäntti muistelee, miten ensimmäisellä kaudellaan hän hämmästeli asioiden hidasta etenemistä. –Kun lähdet ilman poliittista taustaa mukaan, olihan siinä vähän ihmettelemistä. Politiikassa on mukana usein vahvoja persoonia ja kyllä siinä sai vähän aikaa miettiä, että uskaltaako täällä suutaan avata. Jäntti muistelee epäröineensä politiikkaan lähtemistä ajankäytön kannalta. –Torpan Jussi se taisi vakuutella, että eihän niitä kokouksia ole kuin neljä tai viisi vuodessa. Kyllä on Jussin laskutaito vähän hämärän peitossa, Jäntti nauraa nykyisen kokoussuman keskellä. Jäntin sydäntä lähellä ovat olleet ikäihmisten asiat. – Heillä ei ole usein sellaisia ihmisiä, jotka puolustaisivat tai hoitaisivat asioita. Neljä vuotta sitten Jäntti oli jo varma siitä, ettei lähde enää mukaan. Taas tuli tuttu mies, Torpan Jussi ovesta sisään ja istui kolmisen tuntia eli niin pitkään, että Jäntti kirjoitti nimensä ehdokaspaperiin. Uusina asioina ja tehtävinä ovat tulleet hyvinvointialueen asiat. – Ne ovat suuria ja jotenkin joskus sekavia kokonaisuuksia. Vastauksia ei meinaa saada ja mielestäni päätöksentekoon tarvitaan lisää avoimuutta. Tarvitsisimme tietoa lisää. Jäntti on ollut seurakunnan palveluksessa 15 vuotta. Hän aloitti Toivakan seurakunnassa emäntänä, mutta seurakuntaliitoksen myötä titteli vaihtui suntioksi. Työtehtävät ovat pysyneet ennallaan. – Työtehtävät ovat vähän kuin kotitöitä, mutta suuremmassa mittakaavassa. Ennen seurakuntaan työllistymästä olin kotiäitinä. Koen, että se on ollut etuoikeus. Nykyisin saan olla myös neljän ihanaisen lapsen mummo, Sinikka sanoo ja lisää samaan hengenvetoon, että eläkkeen määrään se kyllä on vaikuttanut. – Aina olen ollut kova puuhastelemaan, leipomaan ja ompelin lasten vaatteet itse. Naapurin rouva aikoinaan seurakunnan työpaikasta vinkkasi. Sanoi, että olisi minulle sopiva työ. Jäntti on jo eläkeiässä, mutta vauhti ei ole hiljentynyt, oikeastaan päinvastoin. Hän nimittäin perusti viime vuonna toiminimiyrityksen, jonka kautta on mahdollista tehdä tarjottavaa seurakunnan tarpeisiin. Kävihän siinä sitten niin, että leipomuksia sun muuta ovat kyselleet muutkin. – Mies on onneksi hyvänahkainen. Kyselee, että milloinkas olet kotona, jos on esimerkiksi vieraita tulossa. Sinikka Jäntti lähti mukaan kun pyydettiin ? Vuoden verran Sinikka Jäntin työnantaja on ollut Jyväskylän seurakunta, johon Toivakan seurakunta liitettin.
? Keskiviikkona 17.12.2025 ? 9 JOULU naapurissa Jouko Nykänen vastustaa siiloutumista ja puolustaa maalaisjärkeä ? UURAINEN Hanna Lahtinen – Aika näyttää, olivatko ratkaisut oikeita, kommentoi uuraislainen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Jouko Nykänen kuukauden takaisia tapahtumia, joiden seurauksena sekä hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet että hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula erosivat. Nykänen ei syyllistä kumpaakaan johtajaa hyvinvointialueen talouden huonosta tilanteesta, mutta toteaa, että hyvinvointialuejohtajalta tulisi jatkossa edellyttää sosiaalija terveystoimen tuntemusta ja mielellään jopa tohtoriJouko Nykäsellä ei ole poliitikkotaustaa luottamushenkilönä kunnassa, mutta viranhaltijakokemusta sitäkin enemmän. – Kun on pienessä kunnassa tottunut ketteryyteen ja asioiden edistymisen nopeuteen, niin hyvinvointialueen jäykkyys ja hitaus on monta kertaa turhauttanut. Osittain jähmeys johtuu suuruudesta, mutta osittain myös siitä, että hallintoon on kopioitu liiaksi sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin malli johtamisesta, Nykänen sanoo. Hallinon uudistaminen onkin aivan välttämätöntä. Valmisteluvaiheessa tehtiin Nykäsen mukaan virheitä, vaikka osaavaa porukkaa olikin asialla. Koska resurssit olivat liian pienet, valmistelu oli katkeilevaa ja osaamista valui hukkaan. Myös rahoitus oli alkujaan vahvasti aliresursoitua. –Yksi keskeisistä syistä alirahoitukseen oli diagnoositietojen vajavaisuus. Koko diagnosointi oli alun perin tarkoitettu tilastointiin, ei valtio-osuuksien laskentaan, eikä niillä ollut ennen sote-uudistusta niin olennaista merkitystä. Lisäksi esimerkiksi KeskiSuomessa käytössä ollut järjestelmä vaati diagnoositietojen kirjaamista vuosittain, kun esimerkiksi Helsingissä ne päivittyvät automaattisesti. Tämä on johtanut selvään vääristymään, jota entisestään lisää se, että pääkaupunkiseudulla käytetään yksityisiä palveluja huomattavasti enemmän, mutta tätä ei huomioida. Toivottavasti hallitus avaa rahoituksen vielä tällä hallituskaudella, Nykänen sanoo. – Aluevaltuusto päätyi 9.12 enemmistön äänin keskittämään palveluja. Kustannusneutraalit vaihtoehtoiset säästöehdotukset eivät saaneet riittävää kannatusta. Edes hoidon jatkuvuutta korostanut aluehallituksen pohjaesitys, saati ympärivuorokautisten hoivapaikkojen säilyttäminen Luhangassa tai Kivijärvellä tai sotepisteen säilyttäminen Korpilahdella eivät toteutuneet. Sairasosastojen säilyttäminen maakunnan reuna-alueilla olisi tarkoittanut Kyllön osastojen vuokranmaksun jatkumista joka tapauksessa ja arviointityöryhmän edellyttämän säästötavoitteen kaatumista, Nykänen harmittelee. – Päätösten toimeenpanolta on edellytettävä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut kuten lainsäädäntökin edellyttää. Omalääkäri-hoitajamallia kannattavat lähes kaikki, päätösten toteuttamisessa aluehallituksen tulee seurata, että malli ollaan myös todellisuudessa laajentamassa ripeästi. Ikäihmisten palveluketjut on saatava vihdoinkin kuntoon ihmislähtöisesti ja yhteistyössä kumppanien kanssa. tason tutkintoa, jotta voitaisiin varmistua riittävästä osaamisesta tähän erittäin vaativaan tehtävään – Maria Kaisa Aula on valtavan osaava ja hänellä on todella hyvät kontaktit ja näitä ominaisuuksia tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessakin, jotta toimintoja pystytään kehittämään. Jani Ylälehto taas vaikuttaa oikein sopivalta hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajan tehtävään. Tulevassa hyvinvointijohtajan rekryssä taas painotetaan johtamiskokemuksen lisäksi alan tuntemusta. Hankalaa on johtaa, jos alan tuntemusta ei ole riittävästi – varsinkaan näin laaja-alaisessa virassa, jossa pitäisi olla kokonaisnäkemys erikoissairaanhoidosta kotihoitoon ja mm. pelastustoimesta, Nykänen miettii. Keski-Suomen hyvinvointialueella on edelleen johtajistoa paljon verrattuna muuhun Suomeen, mutta Nykäsen mukaan karsimisessa pitää olla tarkkana. – Työntekijöillä pitää olla turva omasta lähiesimiehestään, ei voida jättää työntekijöitä tuuliajolle. Väliportaan hallinnossa on silti varmasti vielä perkaamisen varaa ja päällekkäisyyksiä, joista olisi hyvä päästä eroon. Yksi Jouko Nykäsen mielipuheenaiheista on siiloutumisen välttäminen. Siiloutumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa eri osastot tai yksiköt toimivat eristyksissä toisistaan, minkä seurauksena tiedon jakaminen ja yhteistyö vaikeutuvat, sekä asiakasprosessit katkeilevat. Sen vaihtoehto voisi olla esimerkiksi aluejohtamisen malli, josta organisaatiossa Uuraisilla oli hyviä kokemuksia ennen hyvinvointialuetta. –Uuraisten peruspalvelulautakunta esitti vuonna 2022, että yksi sosiaalityöntekijä voisi hoitaa yhden perheen asiat, mutta silloin se tyrmättiin ja mentiin malliin, jossa kokonaisuus ei ole oikein kenenkään hallussa ja yhden perheen asioita on voinut hoitaa seitsemänkin työntekijää. Nyt asiat ovat onneksi muuttumassa. Ensi vuosi tuo muutoksia Jouko Nykäsen elämään, sillä ura Uuraisten kunnan peruspalvelujohtajana on päättymässä lokakuussa. Tällä hetkellä hän on osaaikaeläkkeellä ja keskittyy työn lisäksi lukuisiin luottamustoimiin hyvinvointialueella, joista ainakin aikaa vievin on keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajuus, johon tehtävään tarvitaan jatkaja. Oman hyvinvoinnin hoitamiseenkin pitää nykyään keskittyä eri tavalla, sillä viime vuonna todettu Parkinsonin tauti asettaa rajoituksia, vaikka hyvä hoitotasapaino onkin löytynyt. – Ilolla odotan eläkepäiviä. Mukava on sekin aika kokea ja päästä puuhastelemaan kotihommia. Työelämän loppukaarteessakin Jouko Nykäsen katse on tiukasti tulevassa, ja työpöydällä odottavat vanhusten vuokratalo Rivikuukan laajentamisen piirustukset. – Monesta asiasta olen Uuraisilla ylpeä, täällä on ollut aina hyvät päättäjät. Lämmöllä muistan Mäkisen Elviä, Kivelän Kaukoa ja monia muita. Päättäjillä oli kaukokatseista näkemystä esimerkiksi toimintakeskuksen perustamisen ja ikäihmisten asumisen suhteen. Ja monessa asiassa uskallettiin toimia eri tavalla kuin muissa kunnissa. Vaikeat asiatkin on saatu aina selvitettyä ja jatkettu yhdessä eteenpäin. ? Uuraisten ikäihmisten asuttama ja Vanhustentalo ry:n omistama Rivikuukka on Jouko Nykäsen lempilapsi, joka saanee lisärakennuksia lähivuosina. ? KORPILAHTI Maarit Nurminen Korpilahdella asuva Moona Seppä on politiikan untuvikko, joka nousi raketin lailla tämän vuoden kuntavaaleissa. Mukaan Keskustan ehdokkaaksi hänet houkutteli Ilse Weijo; kaksikko tuli toisilleen tutuksi, kun Korpilahdella taisteltiin päiväkodin kesäsulkua vastaan. Äänisaalis sekä kuntavaaleissa Jyväskylässä että aluevaaleissa ovat tuoneet Sepälle tarjolle vaativiakin luottamustehtäviä; opiskelija, yrittäjä ja perheen äiti tarttui mahdollisuuksiin. Seppä on tällä hetkellä kaupunginvaltuutettu, Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja ja maakuntavaltuutettu. Viime viikolla hän nousi hyvinvointialueen aluehallituksen jäseneksi. –Koko syksyn olen kyllä antanut kaikkeni. Raivasin kalenterista tilaa, jotta minulla on aikaa tutustua asioihin. Erityisesti kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajan tehtävät ovat sellaisia, että ne vaativat perehtymistä. Siellä käsitellään isoja ja merkittäviä asioita, kuten nyt uuden yleiskaavan laatiminen. Tutustuin asioihin muun muassa siten, että tapasin ihmisiä johtoryhmästä aina kaavoittajiin ja rakennusvalvontaan saakka. Eivät ne hyvinvointialueen asiatkaan ole olleet helppoja syyskaudella. Seppä sanoo, että hän on nykyisin osa-aikapoliitikko. – Joskus poliittisten luottamustehtävien hoitoon menee enemmän aikaa kuin osa-aikaiseen yrittämiseen tai opiskeluun. Oikeustieteen opintoja on ollut pakko siirtää eteenpäin. Seppää ei silti kaduta tekemänsä valinnat. – Olen sellainen, että kun johonkin ryhdyn, se hoidetaan sataprosenttisesti. Koen luottamustehtävät merkityksellisiksi ja siksi sitä jaksaa. Arkielämässä ei työn, opiskelun ja luottamustehtävien jää aikaa enää muuhun kuin perheelle. – Jokaisen luottamustehtävän kohdalla on asiasta keskusteltu kotona aviopuolison, Antin kanssa. Eniten pohtimista Moona Seppä raivasi kalenterinsa ja siirsi juoksumaton olohuoneeseen ? – Eihän tällainen elämä kaikille sovi, Seppä naurahtaa ja lisää, että onneksi on talvi. Silloin ei Sepän maatilalla Hankasalmella ole erityisemmin töitä, jotka vaatisivat huomiota. oli aluehallituksen jäsenen tehtävässä, sillä se vie aikaa ja tuo työtä taas uudella tavalla. Antinkin työt ovat iltapainotteisia, mutta onneksi meillä on lastenhoitaja, joka tulee tarvittaessa. Kaiken muun liikenevän ajan vietämme lasten kanssa. Kuntoilukin hoituu arjen ja luottamustehtävien lomassa. – Siirsin juoksumato olohuoneeseen. Siinä voi samalla liikkua vaikka palaverin aikana.
? Keskiviikkona 17.12.2025 JOULU naapurissa ? 10 ? HIRVASKANGAS Hanna Lahtinen Syyskuussa kerroimme lehdessä, kuinka luontokuvaaja Sari Viren Hirvaskankaalta sai yllättävän puhelun kirjailija ja käsikirjoittaja Kirsti Manniselta, joka tunnetaan myös Luonnon ihmeellisyyttä maailman äärissä ja metsäpuron solinassa nimellä Enni Mustonen. Manninen halusi Sarin luontovideoita Finlandiatalon uuteen pysyvään näyttelyyn, joka kertoo Aaltojen elämäntyöstä sekä suomalaisesta luontoja metsäsuhteesta. Sari, joka oli ollut vuoden työttömänä, koki tarjouksen myös norjalaisia vuorijäniksiä, karhuja itärajalla, tiikereitä Intiassa sekä pingviinejä EteläGeorgian saarella, joka sijaitsee aivan Etelämantereen kupeessa ja jossa ei ole vakituista asutusta tutkimusaseman lisäksi. – Lensimme ensin Falklandin saarille ja sieltä purjehdimme viisi päivää autiota merta. Meillä oli kuuden kuvaajan ja kolmen hengen miehistön seurue. Matkalla poikkesimme tutkimusaseman laiturissa toteamassa, että siellä oli kaikki hyvin. Pääsimme kuvaamaan jättiläisalbatrossia pesimäpaikallaan sekä kuningaspingviinejä ja valkokulmapingviinejä. Me emme lähestyneet pingviinejä, mutta ne lähestyivät meitä ja nokkivat kumisaappaita. Kaukomatkat, joille Sari Viren on osallistunut, ovat olleet pääosin Jouni Klingan Suomen kuvausmatkojen järjestämiä. Riistakamera on metsän piilokamera Uuraisilla Sari Viren kuvaa luontoa riistakameroiden avulla, ja kun hän käy keräämässä muistikortit, on niiden sisällön tarkastelu välillä kuin joululahjojen avaamista. Hän kiertää lähimetsissä päivittäin reilun tunnin lenkin tarkastamassa kamerat ja vaihtamassa muistikortit. Liikkuminen luonnossa on myös kunnon ylläpitoa niin fyysisesti kuin henkisesti. – Paljon on tyhjiä retkiä, jolloin muistikortille ei ole tarttunut mitään erikoista tai heiluvasta oksasta on sata kuvaa. Sykähdyttävin hetki on todennäköisesti se, kun sain kuvan purossa kylpevästä viirupöllöstä. Samassa purossa ovat peseytyneet myös palokärki ja kanahaukka. Hän on myös saanut hienoa kuvamateriaalia ”sammakkobaariksi” kutsumastaan paikasta, jossa saukot käyvät herkuttelemassa. Pitkä kokemus auttaa ”lukemaan” luontoa ja löytämään parhaat kuvauspaikat. Luontokuvaus on elämäntapa, mutta toistaiseksi se ei kokonaan elätä. Haaveissa on oma kuvausyritys ja mielellään hän kiertäisi esimerkiksi kouluissa esittelemässä luontokuviaan. Sari Virenin luontovideoitaan pääsee katsomaan Youtubesta kanavalta, jolla on 4000 seuraajaa ja katsotuimmalla videolla on yli 1,2 miljoonaa katselukertaa. – Tavoittelen videoillani tunnetta, että istut kannon nokassa ja seurailet luontoa sitä häiritsemättä. Koet luonnon ja arvostat sitä. uskomattomana. Yhteistyö syveni ystävyydeksi, ja lopulta Sarin videot päätyivät näyttelyyn noin 150 000 vuosittaisen kävijän ihasteltaviksi. Kesäkuussa avajaisissa Sari oli kutsuvieraana arvovaltaisessa seurassa Finlandiatalossa. Galápagokselta melkein Etelänavalle Luontokuvaus on vienyt Sarin aikaisemminkin täysin yllättäen arvovaltaiseen seuraan. Hän on käynyt kaksi kertaa kuvaamassa kilpikonnia ja muuta Galápagossaarten ainutlaatuista luontoa. – Toisella kerralla meidän 16 hengen luontovalokuvausseurueeseemme tupsahtivat aivan yllättäen myös presidentti Tarja Halonen puolisonsa Pertti Arajärven kanssa. Halonen oli tuolloin vielä presidenttinä ja turvatoimet tietysti näkyivät, mutta muuten hän oli persoonana juuri niin välitön ja maanläheinen kuin olin kuvitellutkin. He totesivat: ”Me ollaan Pertti ja Tarja ja ollaan lomalla”, jonka jälkeen he solahtivat joukkoon mutkattomasti, Sari ? Sari Viren asentamassa riistakameraa metsään. Viren kertoo. Koska kyse oli valokuvaajaseurueesta, kuvia otettiin puolin ja toisin, mutta kenelläkään ei ole ollut tarvetta levitellä niitä julkisuuteen. Eräällä kilpikonnasafarilla he tutustuivat ison kilpikonnan kuoreen, josta Tarja Halonen totesi, että eikös tuon sisään joku pieni ihminen mahtuisi, ja pyysi Saria kokeilemaan. – Kun maan äiti pyytää, niin tottahan minä yhden kilpikonnan kuoreen kömmin. Kun onnistunut matka läheni loppuaan, Tarja totesi, että eiköhän kokoonnuta Suomessa katselemaan kuvia – ja näin tehtiin, Sari kertoo. Paikkana oli tietysti presidentin linna, jonka keltaisessa kamarissa seurue muisteli onnistunutta lomaa. Yhteisellä illallisella Tarja Halonen ojensi Sarille muistoksi huivin. – On hauska huomata, että kun ihmisiä yhdistää esimerkiksi rakas harrastus, niin tittelit katoavat. Olen ollut matkoilla jos jonkinlaisten miljonäärien kanssa, mutta kun puskassa kökitään jotain lintua tiiraamassa, niin ihan tasa-arvoisia ollaan. Sari Viren on kuvannut
? Keskiviikkona 17.12.2025 ? 11 JOULU naapurissa Luonnon ihmeellisyyttä maailman äärissä ja metsäpuron solinassa ? Taistelevat kotkat Jutun kuvat: Sari Virenwww.youtube.com/ @sariviren8307/videos Uuraisten kunta toivottaa erittäin hyvää joulua ja parempaa Uutta vuotta 2026! Kunnanviraston joulusulku: 19.12.2025 12.1.2026 Uurasposti: vko 52 ma-ti 12-18, ke-pe SULJETTU. to 1.1. SULJETTU ti 6.1. SULJETTU muutoin normaalit aukiolot KUNTAVIESTI KUNTAVIESTI KUNTAVIESTI KUNTAVIESTI Ohjattu kuntosali tauolla 13.12.-11.1. Ilmoittautuminen 12.1. alkaviin ryhmiin aukeaa verkkokauppaan 2.1.2026 Ikäihmisten tasapainoja kuntosalitunti joulutauolla 24.12. & 31.12. Jatkuu 7.1. klo 9.30. Uudet ja aikaisemmin käyneet ovat tervetulleita mukaan. Kuntosaliajan osto vielä vuonna 2025 edullisempaa. Hinnat nousevat 1.1.2026 Liikunta U U R A I S T E N L I I K U N T A P A L V E L U T Uuraisten liikkumisohjelma löytyy: www.uurainen.fi – HUOM! Verkkokauppa on kiinni 1.1.2026 alv. -muutoksen takia. • Ala-Niinimäen Tila Oy • Asiantuntijaja Työturvallisuuspalvelut Liimatainen Oy • Efektimaalaus Nykänen Oy • Erä ja Luontopalvelut HyvänTähen • FixLin Oy • FreshMind Ky • Gp Gospel Productions Ky • Haklog Ky • Hieronta Poutavoima • Hirvaskankaan Kauppahuone Oy • Hirvaskankaan Kiinteistöja Tienhoito • Insinöörija konsulttitoimisto Toltti Oy • Jaarlmill Oy • JK-Rakenne Oy • JW Steelworks Oy • Jyväskylän Keskusantenni Oy • Kaivutyö Salmela Oy • Karlog Oy • Keski-Suomen Sisustusmiehet Oy • Kival Oy • Konekorjaamo Salminen • Korpipaatsama • Kotix Oy • K-S Runkotimpurit Oy • Kukkapalvelu Calla Oy • Kuljetus A & J Lähteenmäki • Kuljetusliike Ville Silvasti Oy • Kuljetusmies • Laatoitustyö Linna • Lauri Mustonen Tmi • Maalausja tasoitepalvelu Korhonen Oy • Maintman Oy • Mattilan Hoivapalvelut Oy • Metallisorvaamo Pitkänen Oy • Metsäpalvelu Marko Salminen Ky • Parturikampaamo Susanne • Perhekoti Toivonsäde Oy • Pesape Oy • Projektipalvelu Specpro Oy • Putkityö Rentola Oy • Puurusen Puutarha • Rakennusja metsäpalvelu Paanaset Oy • Rakennuspalvelu Vihtamäki • Remonttijones Oy • RM-Rakennuspalvelu Oy • Silvasti Capital Oy • Sunkatot Oy • Sunstore Trading Oy • Sähkötyö Rentola Oy • T:mi Sanna Moilanen • Taksi Kokkila Oy • Teivaistenahon tila • TM HaaPe Oy • Tmi Marko Karttunen • Trail It Oy • TSR Talouspalvelut Oy • Uuraisten Liikenne Ky • Ville Rossi Uuraisten yrittäjät ry:n jäsenyritykset toivottavat rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2025!
? Keskiviikkona 17.12.2025 JOULU naapurissa ? KORPILAHTI Maarit Nurminen Keski-Suomen osuuspankin toimitusjohtajalle Eevi Määtälle (o.s. Raivio) Päijänteen rantamaisemat Korpilahden Hyrkkölässä ovat tuttuja. Hänen syntymäkotinsa Vinnin tila sijaitsee perheen nykyisen vapaa-ajan asunnon naapurissa. Määttä on käynyt Korpilahdella koulunsa aina ylioppilaslakkiin saakka. Määttä sanoo, että lapsuusja nuoruusvuosista Korpilahdella on jäänyt hyvät muistot ja vahva pohja elämälle. – En osannut vielä lukea, mutta osasin lausua runoja. Äitini oli töissä vanhainkodilla ja siellä esiinnyin erilaisissa juhlissa pienestä saakka. Olin aktiivinen lapsi ja nuori. Olin mukana seurakunnan toiminnassa, kuorossa ja sitä harrastan edelleen. Vähän harrastin yleisurheilua ja olin kokkikerhossa. Lukioaikaan meillä oli oma bändi, jossa lauloin. Hyrkkölässä oli aktiivista kylätoimintaa ja täällä järjestettiin tupailtoja. Kyläyhdistys alkoi järjestää tuohon aikaan katiskakalastuksen MM-kisoja ja oli myös kesäkisoja. Korpilahti oli hyvä ja turvallinen ympäristö kasvaa. Määttä sanoo, että maaseudulla kasvaminen on tuonut tietynlaista juurevuutta ja käytännönläheisyyttä, mistä on ollut työelämässä hyötyä. Lapsuuden ja nuoruuden harrastukset toivat puolestaan sosiaalisuutta ja esiintymiskokemusta. Lukion jälkeen Määtän tie vei ensin Jyväskylän ammattikorkeakouluun vuodeksi ja siitä yliopistoon. – Opiskelin Jyväskylän yliopistossa kauppatieteiden maisteriksi pääaineena laskentatoimi. Valmistuin yliopistosta vuonna 2005. Aviomiehensä Eevi Määttä tapasi Korpilahdella S-marketissa kesätyöpestin aikana. Sami Määttä oli juuri valmistunut S-ryhmän kenttäkoulutuksesta ja tuli marketpäälliköksi Korpilahdelle. – Sami ei minua kesätyöntekijäksi valinnut, vaan edeltäjänsä, Eevi Määttä lisää. Pariskunnan asuinpaikat vaihtuivat pitkään Sami Määtän työpaikkojen mukaan; Keski-Suomesta tie vei ensin Poriin. Sieltä löytyi Määtän ensimmäinen työpaikka OP-ryhmästä eli Porin seudun osuuspankista. Seuraavaksi perhe muutti Tampereen seudulle, missä Määttä työskenteli aluksi osuuspankin eri asiantuntijatehtävässä ja myöhemmin konttorinjohtajana kahdessa eri konttorissa. Vuonna 2010 tuli muutto Helsinkiin ja Määtät rakensivat talon Tuusulan Jokelaan. – Siellä olin töissä KeskiUudenmaan osuuspankissa, missä sain liiketoimintajohtajan vastuita. Kahden fuusion kautta päädyin nykyiseen Uudenmaan osuuspankkiin, mikä on valtavan kokoinen pankki. Siellä toimin liiketoimintajohtajana. Kun Keski-Suomen osuuspankin toimitusjohtajan paikka tuli hakuun, ajattelin, että tämä voisi olla hieno mahdollisuus. Tulin valituksi ja olen ollut siitä hyvin onnellinen. Lapsille muutto oli tietysti iso asia, eikä peukku kääntynyt heti ylöspäin. Aviopuoliso on nykyisin Postin palveluksessa ja tekee työtään pääosin etätöinä. Perheen asuinpaikaksi valikoitui Muurame. Eevi Määttä sanoo, että perheen perustaminen ei ole ollut hänen urallaan este. – Olen saanut jopa ylennyksen äitiyslomani aikana. Suurena apuna perheen arjessa on ollut isovanhempien tuoma turvaverkko. – Muistan joskus, kun isommat lapset olivat kipeinä ja soitimme tänne Korpilahdelle viiden aikaan aamulla. Äiti vastasi, että joo, lähdemme heti ajamaan. Minun viestini kaikille nuorille naisille on se, että lapsia kannattaa tehdä ajallaan. Kyllähän lapsilta tulee myös suoraa palautetta meidän vanhempien ajankäytöstä, jos tarve vaatii. Ensi vuosi tuo yhdistymisen Korpilahden ja Petäjäveden osuuspankit ovat yhdistymässä kolmen muun pankin kanssa ensi vuonna. Määttä kuvaa neuvotteluja yhteistyökykyisiksi ja hyviksi. – Suurin kysymys on ollut konttoreiden säilyminen, jonka hyvin ymmärrän lähipalveluiden kannalta. Konttoriverkosto on tarkoitus säilyttää ennallaan seuraavan kymmenen vuoden ajan, mikäli mitään suuria muutoksia ei tapahdu. Konttoreita tarvitaan myös työntekijöille työn tekemisen paikoiksi. Tämä on hieno hanke ja erityisen hienoa on se, että pankista kehittyy maakunnallinen toimija. Määttä sanoo, että pankin tilastojen valossa Keski-Suomella ja keskisuomalaisilla ihmisillä sekä suurella osalla yrityksistä menee ihan hyvin tällä hetkellä. – Kun katsotaan maakuntien bruttokansantuotteita, sijoitumme keskiväliin. Eli ei olla heikoimmasta päästä. Varsinkin puolustusteollisuuden investoinnit alkavat näkyä. Uhkakuviakin on, kuten metsäsektorilla. KeskiSuomelle on luvassa hyvää kasvua tulevaisuudessa, vaikka nyt onkin haastavampi taitekohta. Määttä sanoo, että isossa kuvassa pankin asiakkaillakin menee hyvin. – Esimerkiksi asuntolainojen lyhennysvapaapyynnöt ovat alhaisella tasolla ja asiakkaat lyhentävät asuntolainojaan säntillisesti ja jopa etuajassa. Säästämisaste on historiallisen korkea ja talletukset korkeimmillaan sekä kuluttajilla että yritysasiakkailla. Asiakkaiden keskuudessa nähdään ostovoimaa. Yksityisillä kuluttajilla tämä on mielialakysymys. Nyt jos koskaan Suomi tarvitsisi sitä, että lähdettäisiin kuluttamaan ja nimenomaan Suomessa. Keski-Suomen osuuspankin toimitusjohtaja uskoo maakunnan kasvuun ? – Pankkiala vei mennessään ja reilussa kahdessakymmenessä vuodessa ura eteni kesätyöntekijästä toimitusjohtajaksi. Olen jo lapsena leikkinyt pankkitätiä. Minulla oli leikkirahaa, pankkikirja ja vanha salkku. Olen siis varmasti aidosti unelma-ammatissani, Eevi Määttä nauraa. Sammakkokangas Oy:n toimipisteet ovat suljettuna 22.12.2025-1.1.2026. • Asiakaspalvelu auki normaalisti 29.12.2025 alkaen. • Lajitteluasemat ja itsepalveluasiointi auki 2.1.2026 alkaen. Jäteastiatyhjennysten osalta tulee varautua muutoksiin erityisesti jouluviikolla. Muistutamme myös talvikunnossapidon tärkeydestä, että kuljettajalla on turvallinen pääsy jäteastialle. Lisätietoa yhtiön kotisivuilta. www.sammakkokangas.fi Hyvää joulua joka taloon ja onnea uuteen vuoteen 2026! Rauhaisaa joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2026! Konditoria Pekkarinen, Petäjävesi Harri Pekkarinen – p. 041 441 5253 Korpilahden Reumayhdistys ry. Korpilahden Yrittäjät ry. Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ry. Uuraisten seurakuntakodilla koetaan Viattomien lasten päivänä 28.12. klo 13 Sydämesi joululaulut -konsertti, jonka tuotto ohjataan Ukrainan lasten hyväksi. Konsertin toteutuksesta vastaa suurelta osin Tukiaisen perhe. Kirkkokuoro laulaa isä Heikki Tukiaisen johdolla hänen sävellyksiään, sekä tuttuja yhteislauluja. Laulusolistina kuullaan tytär Minja Tukiaista ja säestyksestä ja sovituksista vastaapoika Henrikki Tukiainen. – Viattomat lapset kärsivät tänä päivänä, kuten Herodeksen aikaankin ja meidän tehtävämme on auttaa, toteaa Heikki Tukiainen. Viattomien lasten puolesta ? 12
? Keskiviikkona 17.12.2025 ? 13 JOULU naapurissa ? KUOHU Seppo Pänkäläinen Kun Suomi oli selviytynyt Lapin sodasta ja Neuvostoliiton kanssa oli sovittu rauhanehdoista, valtiojohto epäili Neuvostoliiton voivan silti hyökätä vielä Suomeen. Niinpä Puolustusvoimat varautui tähän muun muassa vakoilutoiminnalla. Suomeen perustettiin yli 10 peiteyhtiötä, jotka liittyivät liikennöintiin ja radiotoimintaan. Niitä oli eri puolilla Suomea ja yksi kuuluisimmista on Kuohun Pilke, joka toimi Lampsilan tilalla. Osa varustautumista oli aseiden kätkentä, mikä oli rauhansopimuksen vastaista. Ensimmäiset materiaalikätköt tehtiin omalle maaperälle jo alkukesästä 1944. Niin sanottuja Mattimonttuja Matti-partioille oli tehty jo sodan aikana ja jätetty rajan taakse. Niissä oli muun muassa aseita ja joissakin elintarvikkeita. Puolustusvoimat katsoi sodan jälkeen, että suomalaisten pitää tarkkailla neuvostolliittolaisten liikkeitä sekä varautua mahdolliseen invaasioon pitämällä yllä tiedusteluun Kuohu oli Suomen sotien jälkeen valtiovallan erityisessä suojelussa Kuohun Pilke Lampsilan tilalla oli varotoimi puna-armeijaa vastaan kykeneviä yksiköitä, jotka siis naamioitiin muuksi kuin sotilaallisiksi. – Tuohon aikaan punaarmeija teki useimmat kalustoja miehistökuljetukset rautateitä pitkin. Siksi tarkkailtiin junaliikennettä. Jokainen aikataulusta poikkeaminen kun voitiin tulkita mahdolliseksi sotilasmanööveriksi, historioitsija ja kirjailija Mikko Porvali kertoo. Perustetuista peiteyrityksistä ehkä tärkein oli Jyväskylän maalaiskunnan Kuohulla toiminut Kuohun Pilke Oy. Sitä johtivat entiset kaukopartiomiehet Paavo Suoranta ja Heikki Määttänen, jotka olivat Kuohun Pilkkeen toimitusjohtajia. Muodollisesti Kuohun Pilke oli kahden kuormaauton kuljetusyritys, jonka yhteydessä toimi häkäpöntöille eli puukaasuttimille polttoainetta valmistava pilketehdas läheisessä riihessä. Todellisuudessa Kuohun Pilke oli sodanaikaisten kaukopartiomiesten ympärille pystytetty tiedusteluorganisaatio, jonka tehtävä oli pitää yksi kaukopartio täydessä valmiudessa miehitystilanteen alkamisen varalta. Miehet, joista useimmat olivat Karjalan Kannakselta ja kokeneita sotilaita, tekivät yritykselle pilkkeitä, mikä toimi heille fyysisenä harjoitteena. Ampumataitoa pidettiin yllä läheisessä soramontussa. He saivat tästä kaikesta palkkaa. Rahaa toimintaan saatiin muun muassa myymällä tiedustelutietoa lännelle. Suomalaiset olivat kuitenkin parhaiten perillä Neuvostoliiton sotilaallisesta kyvystä ja strategioista tuohon aikaan. – Tiedetään, että matkoja itärajan taakse tehtiin, joko Norjan tai Naton toimeksiannosta. Matkoja tehtiin aina vuoteen 1954 asti. Kun sitten tulivat U2-lentokoneet ja satelliittitiedustelu, paikan päällä tehtävän vakoilun merkitys hiipui. Nyt ei ole järjellistä tarvetta lähettää ketään rajan taakse tarkkailemaan venäläisten toimintaa, Porvali sanoo. Suojelupoliisi perustettiin 1949. Heikki Määttänen katosi vuonna 1950, ilmeisesti vakoilumatkan yhteydessä. Varmuutta ei ole, katosiko hän vapaaehtoisesti vai ammuttiinko ehkä. Tiedetään vain, että rajalta kuului noihin aikoihin ammuskelua ja kun Määttästä yritettiin etsiä Neuvostoliiton puolelta, hänestä ei saatu mitään tietoa. Myöhemmin suomalainen tiedustelu pesi kätensä peiteyhtiöistä ja Lampsilan tila huutokaupattiin. Osa toiminnassa mukana olleista sai maanpetossyyteen. Porvali ei tiedä mitään erityistä syytä siihen, miksi Kuohu valittiin vakoilutoiminnan yksiköksi. Muuramessa oli radioasema ja Luhanka toimi polttoaineen varastointipaikkana. Olavi Rantalainen on kirjoittanut Muuratjärven Kultarantaan elokuun alkupuolella 1944 perustetusta Ilmavoimien lentotukikohdasta. Sen tehtävänä oli huoltaa vihollisen selustassa Itä-Karjalassa ja Aunuksessa ja Karjalan kannaksella toimivia kaukopartioita. Tukikohdassa oli noin 50 miestä sekä kahdeksan lottaa. Osaston lentokalustoon kuului viisi vesitasoa. Rantalaisen mukaan Kyseessä oli Päämajan salainen yksikkö, jonka sijoituspaikkaa varjeltiin tarkasti. Suomessa vakoilutoiminta oli pitkään niin sanotulla harmaalla alueella. Porvalin mukaan katsottiin, että viranomaisilla on maan edun mukaisesti mahdollisuus ja oikeus jopa rikkoa sekä oman että vieraan valtion lakeja. Kerätty tiedustelutieto jaettiin ja aineistot hävitettiin sen jälkeen. Tilanne muuttui lopullisesti vasta vuoden 2019 tiedustelulakien voimaantulon myötä. Tiedustelua tehdään nyt ”ylimmän valtiojohdon päätöksenteon tukemiseksi ja eräiden Puolustusvoimien tehtävien suorittamiseksi”. Porvali on opintovapaalla poliisin virastaan ja työn alla on väitöskirja kaukopartiotoiminnan raportoinnista. Petäjävedellä syntynyt Porvali sanoo, että säännöllisiä yhteyksiä kuntaan ei juuri enää ole mutta että ”Petäjävesi säilyy aina sydämessäni”. Mitenkäs joulu sujuu? – Perhepiirissä perinteisin menoin. Paitsi, että toiminen poikien kuljettajana, kun he kiertävät tiernapoikina esiintymässä. ? Mikko Porvali on poliisi, kirjailija ja sotilastiedustelun historiaan perehtynyt tutkija. ? Vaaran vuosina 40-luvun lopulla toiminut tavallinen klapiyritys oli itse asiassa tiedusteluorganisaatio, jota johtivat kaukopartiomiehet Paavo Suoranta (yläkuva) ja Heikki Määttänen. Keski-Suomen osuuspankin toimitusjohtaja uskoo maakunnan kasvuun
? Keskiviikkona 17.12.2025 JOULU naapurissa ? 14 ? PETÄJÄVESI Seppo Pänkäläinen Petäjävetinen korusuunnittelija Carina Karhu on lähdössä helmikuussa tärkeälle matkalle Yhdysvaltoihin. Graffiteihin pohjautuva Urban Diamonds -korumallisto nähdään tuolloin kansainvälisesti merkittävässä tapahtumassa New Yorkin muotiviikoilla. Karhun korut ovat esillä Flying Solo -muotiyhteisön Ones to Watch -näytöksessä. – Se on eräänlainen pyhiinvaellusmatka, kun New York on graffitikulttuurin syntysija. Kiinnostaa, millainen vastaanotosta tulee ja kirkastuuko oma brändi, Karhu sanoo. Korujen teko sai alkunsa erilaisten taidekokeilujen kautta. Graffitit eivät olleet Karhulle itsestäänselvä kiinnostuksen kohde. Kun hän tuttunsa kautta kokeili maalaamista muutama vuosi sitten, kokemus oli kuitenkin kaiken mullistava. – En ajatellut, että minusta tulisi taiteilija. Halusin olla johtaja ja sitä olinkin yhdessä taksifirmassa pääkaupunkiseudulla. Olin kesälomalla koronan aikaan, kun lähdettiiin kaverin kanssa maalaamaan graffiteja Helsingín Suvilahdessa olleelle lailliselle graffitiseinälle. Hetkessä tajusin, että tämä muttaa elämäni. Sain olla ulkona ja tehdä taidetta. Samassa tiesin, että haluan tehdä juuri tätä. Vanha elämäni vilisi silmissäni ja kun taksifirmaan tuli yt-neuvottelut, irtisanouduin, Karhu muistelee. Mäntyharjulta kotoisin olevan Karhun tie on vienyt Kouvolan, Helsingin ja Espoon kautta Petäjävedelle. Jyväskylässä Karhu opiskelee kulttuuritutkimuksen linjalla mutta ei halua asua kaupungissa. – Kun muutin KeskiSuomeen, ajelin autolla ympäriinsä. Petäjäveden kohdalla silmiin osui kylttti, jossa tarjottiin elämän perustamista Petäjävedelle. Soitin kuntaan ja kysyin asuntoa. Se järjestyi muutamassa päivässä. Nyt kyseinen asunto on myös Karhun ateljee, jossa on sekä valmiita koruja että materiaalia korujen tekemiseen. Mutta miten graffitista, joka on maalia, voi tehdä koruja? – Usein graffiteja on maalattu päällekkäin vuosia. Maalikerros voi olla paksu. Kun tuo maali sitten rapautuu ja sitä putoaa paloina maahan, olen paikalla. Kierrän ympäri Suomea etsimässä näitä paloja. Jos olen vieraassa kaupungissa, etsin graffitiseiniä. Ulkomaillakin olen käynyt. Jos graffitia pitää vahvistaa, käytän siihen epoxihartsia, Karhu sanoo ja esittelee vaikuttavia korutelineitään. Värit ovat Karhulle tärkeitä. On metsänvihreää ja mintunvihreää, esimerkiksi. Joskus graffiteissa itsessään on jo joku kuva, kuten esimerkiksi vuori, jolloin koru rakentuu vuoriteeman ympärille. – Kromi esimerkiksi symboloi talvea. Karhu kuvailee korujaan katutaiteen timanteiksi, joihin on tiivistynyt kaupunkielämän painetta. Siitä nimi Urban Diamonds. Koruissaan Karhu jatkaa ja jalostaa graffitin elinkaarta, joka muutoin päättyisi maahan roskana. Ja miten päädyit New Yorkiin? – Näin netissä Flying Solon mainoksen. Laitoin sinne viestin. Miinua muistutettiin, että portfolioni puuttui. Viimeisenä hakupäivänä lähetin senkin. Lopulta sain viestin, että minut on valittu. Itsehän tuo matka pitää kustantaa, mutta odotukset ovat kovat. Väreistä New Yorkiin lähtee sinivihreää, fuksiaa, meripihkaa, minttua, leikkisää pastellia – ja jotakin maanläheistä. Ja onko koruissasi jokin viesti? – Toivon, että kun ihminen kantaa korujani, ne nostattavat häntä ja antavat oikeuden oman mielipiteen ilmaisuun, Carina Karhu sanoo. Carina Karhun koruja voi nähdä Jyväskylän yliopiston Näyttelykeskus Soihdussa (Seminaarinmäki, S-rakennus). Näyttely on esillä 31. tammikuuta 2026 asti ja sinne on vapaa pääsy. ? Tästä se lähtee. Carina Karhu esittelee graffitin palasta, josta korun työstäminen alkaa. Seinästä reväistyt korut valloittavat maailmaa Petäjäveden Yrittäjät ry jäsenyritykset kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat rauhaisaa joulua sekä menestystä tulevaan! Hanneksen Verstas Oy Heinämäen luomu marjaja hedelmätila Hiil?x J&J Trukit Oy JaakMar Oy / Kyläseppä Jaatinen Markku Jannin Siivouspalvelut Tmi JK-Urakointi JS-Elec Oy Jtm welding ky Jyväs Media Oy Järvinen Arto Liikenteenharj Kahvila Freesi Oy Kaivinkonetyöt K. Reina Kapuan Oy Karjokosken tila Kattohuolto Huutonen Oy K-market Porkkana / Matti Lahtinen Ky Kotipalvelu Eini Suvanto Tmi Kuiviston Kyyttö Kuljetus Mantsinen Oy kW Sähkö ja Automaatio Kytömaa Oy M. Sointu Palvelut Maansiirtourakointi Ijäs Oy Maatalousyhtymä Kokkila Otto ja Topi Maatilayhtymä Hautamäki Hanna ja Hautamäki Sara Mecamiehet Oy Metsä-Jokeri Oy Minidac Oy Mirkan Assaripalvelut Oy/Lemmikkitarvikepuoti PDR Engineering Pe-Me Ky Jukka Pitkänen Petäjäveden apteekki Petäjäveden Metalli Oy Ab Petäjäveden metsätyö Oy Petäjäveden Osuuspankki Petäjäveden Tekstiili/Metka Ompelu Petäjävesi-lehti PSP Group Oy Rakennuspalvelu Pasi Ylennysmäki Ky Rengasliike PAUSSU Oy RKJ Rahikainen Ky SoftCapital Oy Soljuva Taloushallinto Oy Sorkkajussi Oy Sähköbitti Oy T:mi Sami Kytölä Takuukaadot Oy Teemu Salmela Ky LVI-huolto Terästyö Kukkola Oy Tilitoimisto T. Pesonen Oy Valokuvaaja Minna Elisa Velj. Strömberg Oy Vuomet Oy Äänetön tuotanto oy Ässämäki Hannu Kiitämme lämpimästi kaikkia jäseniämme, yhteistyökumppaneita, sponsoreita, valmentajia, toimihenkilöitä, huoltajia sekä muita tukijoukkoja kuluneesta vuodesta. Yhdessä olemme luoneet liikunnan iloa ja yhteisöllisyyttä – kiitos, että olette mukana! Petäjäveden Petäjäiset r.y. kiittää ja toivottaa rauhallista joulua! Hyvää joulua ja liikunnallista uutta vuotta 2026! 435!!!! 435!!!! Kiitämme lämpimästi kaikkia jäseniämme, yhteistyökumppaneita, sponsoreita, valmentajia, toimihenkilöitä, huoltajia sekä muita tukijoukkoja kuluneesta vuodesta. Yhdessä olemme luoneet liikunnan iloa ja yhteisöllisyyttä – kiitos, että olette mukana! Petäjäveden Petäjäiset r.y. kiittää ja toivottaa rauhallista joulua! Hyvää joulua ja liikunnallista uutta vuotta 2026! 435!!!! 435!!!!
? Keskiviikkona 17.12.2025 ? 15 JOULU naapurissa ? PETÄJÄVESI Tiina Lamminaho PetPetin puurojuhlassa oli tällä kertaa jaettavana muutakin kuin seuran omia palkintoja; Olli-Pekka Mäkelälle ojennettiin Suomen Palloliiton hänelle myöntämä kultainen ansiomerkki tunnustukseksi suomalaisen jalkapalloilun Olli-Pekka Mäkelälle Palloliiton kultainen ansiomerkki hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. – Tätä arvostan todella paljon. Jalkapallo on antanut minulle aivan hirveästi, niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin, ystäviä ja kavereita, O-P Mäkelä totesi ja kehui, että jalkapallo on mahtava laji, mutta kehotti nuoria silti kokeilemaan myös muita lajeja. – Kannustan monipuolisuuteen, kokeilkaa sitä, ja vanhemmat, antakaa lapsille mahdollisuus monipuolisuuteen, Mäkelä sanoi. Sami Jylhä totesi puheessaan Olli-Pekka Mäkelälle, että Mäkelä on mies, jolle jalkapallo on ollut elämänasenne. – O-P:lla on ollut valmentajana kyky nähdä jalkapallo koko elämänmittaisena harrastuksena, lajina joka kuuluu kaikenikäisille, hän on myös aina pitänyt harrastefutista ja kilpafutista samanarvoisina. Seurassa tekemänsä työn lisäksi O-P oli myös kunnan teknisessä toimessa se kantava voima, joka piti olosuhteet kunnossa, Jylhä sanoi ja antoi kiitosta myös O-P:n vaimolle Anne Mäkelälle. Puurojuhlassa oli tunnelmasta nauttimassa parisataa henkeä. Tilaisuus aloitettiin tuttuun tapaan puuron syönnillä, Miilussa JALKAPALLO Miehet: Vuoden Talkoilijat: Juho Kupla ja Hilla Yläpoikelus Rohkea mukaantulo miesten joukkueeseen: Ilari Toivonen, Eemil Toivonen, Vella Raiskila Vuoden miespelaaja (valmentajan valinta): Veeti Karppinen Naiset: Vuoden pelaaja: Meri Tuominen Vuoden tukipilari: Leena Rajakangas Vuoden kehittyjä: Kaisa Järvenpää Vuoden Kuntofutaaja: Ossi Töysä Vuoden Aikuisfutaaja: Samuli Syrjänen P+T6/7: Fair Play: Joel Kilpikoski Fair Play: Leevi Heiskanen Ahkera treenaaja: Lassi Lipsanen Vuoden kehittyjä: Unto Heinämäki P7/8:Fair play: Jaso Honkonen Ahkera treenaaja: Noel Hartikainen Vuoden kehittyjä: Iivo Makkonen P9:Fair play: Joel Syvänen Ahkera treenaaja: Veini Metso Vuoden kehittyjä: Peetu Karen P10/11:Fair play: Aatu Honkonen Ahkera treenaaja P10: Julius Kukkonen Ahkera treenaaja P11: Luukas Rohula Vuoden kehittyjä P10: Onni Heinilä Vuoden kehittyjä P11: Oskar Kyllönen Jalkapallon yhteiset: Vuoden Talkoolainen /Hikipisara: Elina Hautakoski Vuoden poikajalkapalloilija: Anton Asikainen Vuoden pelastajat: Sami Ekmark ja Elmeri Pesonen Futisperhe: Annalat Hapin pytty: JP Kukkonen LENTOPALLO Vuoden junnulentopalloilija: Olivia Asikainen Vuoden naislentopalloilija: Sanna Pahkala Vuoden kehittyjä F-juniorit: Jadessa Venäläinen Vuoden kehittyjä F-juniorit: Ellen Asunta Vuoden kehittyjä E-juniorit: Nella Tamminen Vuoden kehittyjä D-juniorit: Niilo Koivikko Vuoden kehittyjä D – juniorit: Moona Anttila Vuoden kehittyjä C-junnut: Unna Anttila Vuden kehittyjä Naiset: Emilia Asikainen CHEERLEADING Keiju 2025: Aino Majander Tsemppari 2025: Eevi Kortelainen Taikuri 2025:Miisa Peltola Kisa-taikuri 2025: Eeva Otava Tsemppari 2025: Oona Rantanen Klassikko 2025: Elli Rantanen Cheer-talkoolainen 2025: Supattra Kettunen Cheer-perhe 2025: Howe & Rossi LAJIKOHTAISET PALKINNOT ? PetPetin puurojuhlassa palkittiin taas seuran jäseniä kuluneen vuoden työstä. kuultiin myös musiikkia Pinewater Vocalsin esittämänä. Ja sitten tietenkin jaettiin seuran omat palkinnot. Vuoden valmentajana palkittiin Susanna Asunta, joka luotsasi lentopallossa oman joukkueensa Timantit E-tyttöjen tsempparisarjan voittoon Powercupissa. Vuoden kuntoilijana palkittiin Kristiina Makkonen ja Vuoden urheilijaperheenä Asunnat eli Susanna ja Juho Asunnan perhe. Vuoden teoksi nimettiin cheerleading-toiminnan aloittaminen Petäjävedellä. Hikipisara-palkinnot annettiin kuntoilujaostosta Hannu Heikkiselle, lentopallojaostosta Jonna Koistiselle ja Linda Saravalle sekä cheerleadingjaostosta Jenna Kormanolle. Kunniamaininnan sai Ilpo Kukkonen, joka on ollut jääkiekkojaoston puheenjohtajana vuodesta 1979 alkaen. Nyt jääkiekkojaosto jää tauolle, mutta luistinten teroitus jatkuu. Kunniamaininnalla muistettiin myös kaikkia SuomiSportin kautta jäseneksi kirjautuneita sekä PetPetin Liikkuvia eläkeläisiä. SMmitalikin PetPetiin on taas saatu, kun Jukka Hokkanen otti SM-pronssia M60 105 kg penkkipunnerruksessa. ? Olli-Pekka Mäkelä sai Suomen Palloliiton kultaisen ansiomerkin.
? Keskiviikkona 17.12.2025 ? 17 JOULU naapurissa Nro 4826.11.2025 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 O i s e v ä j ä t e P P K 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a v t u l e t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / ? . p t i a s a ll a m a t ti o P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä K a l n e V a v e n u v i o 5 1 6 9 8 5 2 1 M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. 040 142 4533 Ismo Jukola, puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. Tonttihakkuut ja raivaukset. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. 014 854 113 Petäjäveden kuuluisat herkut! PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi 041 441 5253 harri.leipuri@gmail.com MYÖS KOTIINKULJETUS! MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset ? Kaivinkonetyöt Lumityöt ? Hiekoitukset Murskeet ? Mullat ? Sorat LVI-työt yli 20 vuoden kokemuksella www.lvijyke.fi Puh. 044 242 4729 Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Putkityöt Lämpöpumput Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen 050 303 2259 talotekniikkahuutonen.fi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille. 040 588 5189 050 514 5160 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.? www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme osoitteessa Asematie 3 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen ? Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. 25,5 % per julkaisukerta Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.?/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! Asuntoa myymässä? Soita 010 256 5950 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com VARATUOMARI JUKKA HOKKANEN testamentit ja edunvalvontavaltakirjat perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kirkkotie 6, Petäjävesi Jukka 040 7240787, Marjaana 0400 645284 jukka@jukkahokkanen.fi Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. 25,5 % per julkaisukerta Murskeet Hiekat Mullat Kuljetuspalvelut Koneurakointi kuljetuskopa.fi Heikki 050 4147791 kopalogisticoy@gmail.com Autohuollot, korjaukset, ruostevauriokorjaukset ja maalaukset. Jakopääja kytkinremontit, katsastuskorjaukset, rengastyöt. ”Heikin paja” aamusta iltaan, myös viikonloppuisin, puh. 040 559 4838. TAKSI BENJAMI RÄTY puh. 040 749 3705 SOTE-kyydit tilauksesta. Viikonloppuja yökyydit sopimuksen mukaan.
? Keskiviikkona 17.12.2025 JOULU naapurissa ? 18 R a t si ll a h u a j a j a u l u o h a tt u u ä ä v y v ! 6 2 2 a tt o u O y y tt ä ä p e s , n i a v n e n i a lli m t u ll o is o u v il a t ä d i e m o u t a ki a n u l u o J . n u u l u o j a n i y a j ä s s e l e i m e m m e si o t n ä ä t e d i P . n e e t h s i a t ä ll e h ä l n e tt is e m m il o – ä s s e m ä d y k . a n a k u a M . ä t si e t h y n i a t o j n o ä lli e ? UURAINEN, KORPILAHTI Hanna Lahtinen Kansallispukujen valmistus kiinnostaa yhä useampia. Esimerkiksi Uuraisilla kokoontuvan Ritva Hännisen vetämän Jyväskylän kansalaisopiston kurssin kaukaisimmat osallistujat tulevat Leivonmäeltä ja Vespuolelta. – Minun kansallispukuinnostukseni syntyi nuorena vaihdossa Englannissa, jossa piti pukeutua kansallispukuun, opettaja kertoo. Monet näpertävät monia työvaiheita sisältävää tykkimyssyä, kuten Pirjo Heinäaho, jonka tytär juhli ylioppilaslakkia äidin valmistamassa Uuraisten puvussa. – Kansallispuku on ajaton, aina tyylikäs, eikä todellakaan pikamuotia, Pirjo miettii. Etelä-Pohjanmaan puvun tykkimyssyä käyräneulalla ompeleva Maj-Lis Rantala taas on saanut kansallispuvun äidiltään, ja hänen jälkeensä siihen todennäköisesti pukeutuu hänen tyttärensä. Anniina Lahtinen puolestaan ompelee Uuraisten puvun paitaa ja aikoo kutoa myös kankaat hameeseen ja liiviin. Eila Lehtonen valmistaa Kurkijoen pukua. Uuraisten kansallispuku on hyväksytty jo vuonna 1921, mutta tänä vuonna sillä on eräänlainen uudelleensyntymisen juhlavuosi. Iloisen 1920-luvun jälkeen koitti synkkä 1930luku ja pulavuodet, ja kansallispukujen kankaatkin otettiin muuhun käyttöön, jolloin koko puku uhkasi kadota. Vuonna 1975 käsityöopettaja Riitta-Kaisa Salmelan johdolla aloitettiin pelastusoperaatio. Asiantuntijajäseninä mukana olivat Tyyne Kässi, Aino Piesala, Annikki Kässi ja Aili Pokela. Tuolloin jäljellä oli vain yksi aikuisen, Sanni Pokelan puku ja yksi tytön, Eeva Rossin puku sekä joitakin pukujen osia. – Lapsena en muista nähneeni yhtään Uuraisten kansallispukua. Näissä tuolloin 50 vuotta sitten löydetyissä oli montaa eri punaisen sävyä, koska langat olivat todennäköisesti kotona värjättyjä. Uuraisten puvun tykkimyssy on lainattu Kokkolan puvusta, kertoo Riitta-Kaisa Salmela muistojen albumia selatessaan. Vanhan Korpilahden puvun historia on lyhyempi. Ensimmäiset Vanhan Korpilahden kansallispuvut valmistuivat marraskuussa 1990, päättäen kymmenen vuotta kestäneen hankkeen, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1979. Tuolloin Korpilahden martat tekivät aloitteen kunnan kulttuurilautakunnalle, ja näin käynnistyi projekti, johon osallistuivat Vanhan Korpilahden kunnat: Korpilahti, Säynätsalo ja Muurame. Kansallispukujen suunnittelu alkoi laajalla taustatyöllä. Tietoa kerättiin vanhoista vaatteista eri kunnista, ja myös museoiden kangastilkkuja hyödynnettiin. Lopputulos hyväksyttiin Helsingin kansallispukuneuvostossa vuonna 1990, kun Vanhan Korpilahden naisen ja miehen puvut saivat virallisen aseman. Naisen puku on rikas yksityiskohdiltaan. Tykkimyssyn malli löytyi Saukon tilalta Särkijoelta, ja sen arvellaan kuuluneen 1700-luvun emännälle Liisa Juhontyttärelle. Pitkä paita pohjautuu Kuhmoisten 1880-luvun malliin, ja liivejä on kaksi erilaista: varttuneemmalle naiselle Längelmäen mallin mukaan ja nuoremmalle Korpilahden Kytölän tilan perinteestä. Röijy eli takki on Jämsästä, ja sen voi sulkea lasipäisellä neulalla. Asuun kuuluu myös hartiasilkki, joka oli ennen arvokas kihlajaislahja. Hameen malli on peräisin Simontalosta, nykyisestä Muuramesta. Se on Kansallispuku on päälle puettavaa perinnettä ? Riitta-Kaisa Salmela Uuraisten puvussa, joka elvytettiin vuonna 1975. puolivillainen, flammukuvioinen ja raidoitukseltaan puna-, vihreäja valkoinen. Silkkinen vihreä esiliina, kesäisin valkeat puuvillasukat ja talvella villaiset vikkelisukat täydentävät kokonaisuuden. Jalkineina käytetään mustia solkikenkiä. ? Maj-Lis Rantalan kirjailtu tykkimyssy on oikea taidonnäyte. Alakuvassa Vanhan Korpilahden kansallispukuja.
3 Keskiviikkona 17.12.2025 Nro 51-52– menoeväät Muuta toimintaa Lapsille ja lapsiperheille Apua ja tukea tarvitseville Aikuisille Jumalanpalvelukset ja hengellinen elämä Nuorille Musiikkitilaisuudet Martinpolku 26 41800 Korpilahti P. 0400 644 899 toimitus@korpilahtilehti. ilmoitukset@korpilahtilehti. www.paikallisuutiset. Asiakaspalvelu toimistolla: Ma 9-15, ti 9-12, ke-pe suljettu Ilmestyy kerran viikossa KESKIVIIKKOISIN Julkaisija: VanhaUkkolaOy / Korpilahti-lehti Painopaikka: Kaleva Media, Oulu ISSN 0782-5609 Toimitus: Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. 0400 644 899 maarit.nurminen@korpilahtilehti. ILMOITUSHINNAT 1.1.2025 Hinnat/sivu alv. 0% alv. 25,5% etusivu 1,30 1,63 €/pmm takasivu 1,30 1,63 €/pmm sisäsivu 1,30 1,63 €/pmm Pienlaskutuslisä 5,00 € lisätään paperilaskuihin. TILAUSHINNAT 1.1.2025 Kotimaa ja pohjoismaat: Kestotilaus.....................................90 € Määräaikainen 12 kk..................100 € Tutustumistilaus 3 kk.................30 € Irtonumerot: K-market Korpilahti Toimisto: p. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti. toimitus@korpilahtilehti. free lance-toimittaja Tiina Lamminaho p. 040 540 3986 EU-maat, kestotilaus. ................180€ Muu Eurooppa, kestotilaus ....180€ Digitilaus, kestotilaus...............60 € Irtonumerot............................3,00 € PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Pienlaskutuslisä 1,00 € lisätään sähköpostija verkkolaskuihin. Korpilahden kirkko ja seurakuntatalo, Kirkonmäentie 1 Luhangan kesäkirkko, Mämminiementie 9 Kuuntele jumalanpalveluksia netin kautta: jyvaskylanseurakunta. fi/korpilahti-luhanganlahikirkkoalue 4. adventtisunnuntain messu su 21.12. klo 10 kirkko, Koivisto, Torkki. Kirkkokahvit. Jouluaaton seimikirkko ke 24.12. klo 15 kirkko, Korhonen, Laiho sekä seurakuntalaisia. Joulukuvaelma. Jouluaamun jumalanpalvelus to 25.12. klo 8 kirkko, Koivisto, Laiho, Kirkkokuoro. Messu su 28.12. klo 10 kirkko, Korhonen, Kinnunen. Uuden vuoden päivän sanajumalanpalvelus to 1.1. klo 10 kirkko, Korhonen, Linjama. Messu su 4.1. klo 10 kirkko, Koivisto. Loppiaispäivän messu ti 6.1. klo 10 kirkko, Koivisto, Kinnunen. Kirkkokahvit Kauneimmat joululaulut Korpilahden Saakoskella ke 17.12. klo 18. Suojakalliolla, os. Leustuntie 15. Mukana Ylistysryhmä, aluksi glögiä ja pipareita. kolehti SLS, nimikkolähetille. Kauneimmat Ylä-Muuratjärvellä, Korpilahdella to 18.12. klo 18. Laulamme yhdessä, kolehti SLS nimikkolähetillemme, Marjalle. Glögitarjoilu alussa. Osoite Petäjävedentie 2178 (kylätalo) Neljän kulkijan joulu joulukonsertti to 18.12. klo 19 kirkko. Matkaa kanssamme täältä poloisesta Pohjolasta hartain joulun sävelin Betlehemiin saakka, ilosanoman riemuhuutojen äärelle harmonikan, huilun, laulun ja muiden soittimien säestämänä. Esiintyjät: Emilia Terho, Malla Manninen, Ella Saalasti ja Iiris Haapa-aho. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Kauneimmat joululaulut su 21.12. klo 18 kirkko. Tule laulamaan yhdessä joulumieltä! Mukana Kinko Brass Muuramesta. Kolehti lähetystyölle Botswanassa. Ajanvarauksella diakoniatyöntekijän vastaanotolle Taru Nyppynen p. 050 557 9003. Ruokakassien jakelu ke 7.1. klo 13-14 seurakuntatalo. Ruokakassijakelu parillisilla viikoilla. Ruokapankkisetelin saa diakoniatyöntekijältä, joka arvioi avuntarpeen. Lasten joulukirkko ke 17.12. klo 9.15 kirkko. Tule lasten kanssa tutun joulukertomuksen äärelle! Kolme samankaltaista tilaisuutta klo 9.15, klo 10 ja klo 12, valitse teille sopivin aika! Isosilta to 18.12 klo 17–19 seurakuntatalo. Pikkujoulupuuhaa Miestenilta ke 17.12. klo 18 seurakuntatalo. Ohjelmaa, hartaus ja kahvitus. Väentupa to 18.12. klo 13.30–15 Korpihovin päiväkeskus. Seurakuntapiiri, vieraina Marjatta Salo, Sirkka ja Ville Lahtinen. Tervetuloa. NOJA-ryhmä ti 16.12. Klo 18–20 seurakuntatalo. NOJA = Naisen Oma Jaksaminen Arjessa -keskusteluryhmä. Tervetuloa mukaan! Luhangan Hyvän olon kerho ke 17.12. klo 13. Kokoontuminen Luhangan kylätalolla, Kotipellontie 1. Korpilahden kirkon suruadresseja myytävänä seurakuntatalolla, 15 €/kpl, käteisellä. Kysy henkilökunnalta. Korpilahdella kasvatetut, kauniit JOULUKUUSET Tarjolla eri kokoisia joulukuusia, pienistä pöytäkuusista kolmimetrisiin Myynti ABC-kylmäaseman piha-alueella (Korpilahdentien ja Postitien risteyksen tuntumassa) pe 19.12. klo 14 18 la 20.12. ja su 21.12. klo 10 14 ma 22.12. klo 10 18 Olemme mukana myös Niittyahon tilan joulumyyjäisissä Muuramessa la 20.12. klo 12 15 Katso muut myyntipaikat netistä joulukuusimyynti.fi tai soita 044 2199365 Myyntipaikalla myynnin hoitaa Korpilahden Pyrintö. Ostamalla kuusen tuet Pyrinnön lentopallotoimintaa. s. 13.4.1947 Korpilahti k. 30.11.2025 Korpilahti Jää kaunis maa, elo täällä jää, tien yllä tähtönen hohtaa. Kaivaten Ystävät ja tuttavat Kiitokset Korpilahden kotihoidolle ja Jämsän sairaalan vuodeosastolle Eiran hyvästä hoidosta. Eira Suoma Tellervo VESALA Rakkaamme s. 1.10.1957 Korpilahti k. 2.12.2025 Jyväskylä Joka elää ja uskoo minuun, ei ikinä kuole. Joh. 11:26 Rakkaudella muistaen sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan Korpilahden kirkossa 3.1.2026 klo 14.00. Muistotilaisuus Juhlakartano Tähtiniemessä (ilm. puh. 040 7021060, 26.12. mennessä) Eila Marja RANTANEN Joulurauhan julistus metsän eläimille Erä-Riihelässä sunnuntaina 21.12. klo 15. Tarjolla joulupuuroa, arpajaiset ja joulupukki vierailee. Tervetuloa! Korpilahden riistanhoitoyhdistys ja Korpilahden Erämiehet ry. Korpilahden Pyrinnön C-tytöt pelasivat lauantaina Petäjävedellä. Turnaukseen lähdettiin pienellä joukkueella, kun mukaan pääsi vain puolet pelaajista eli seitsemän. Kiia Ahonen kertoi, että päivän mittaan joukkue juhli upeita yksilösuorituksia, mutta koki myös haastavia hetkiä, kun peli ei kulkenut ja väsymys alkoi painamaan. Ensimmäisessä pelissä Pyrintö otti voiton kotijoukkueesta Petäjäveden Petäjäjäisistä erin 2-1. Toisessa pelissä vastaan tuli Laihian Lujan vuotta nuoremmista koostuva joukkue. Pyrinnöllä oli hyvä vire ja peli päättyi Pyrinnölle suoraan 2-0. Kolmas peli käynnistyi toiveella turnausvoitosta. Jos me tää voitetaan, saatais kauden ensimmäinen turnusvoitto, kuului vaihtopenkiltä ennen pelin alkua. Kokkolan Tiikereillä oli kuitenkin sanansa sanottavana tähän toiveeseen ja he veivät ottelun nimiinsä erin 2-1. Tunnelma oli hetkellisesti apea. -Kotiin päästyämme kuitenkin varmistui, että saimme turnausvoiton, Ahonen kertoi. Kevätkausi aloitetaan siis ylemmästä lohkosta. -Sitä ennen C-tytöt lomailevat hetken. Joukkueen puolesta toivotan kaikille kannustajille ja harrastuksen mahdollistajille hyvää joulua. Erityiset kiitokset pelaajien läheisille sekä Korpilahden Pyrintöä sponsoroiville tärkeästä tuesta nuorten urheilulle, Ahonen välittää joukkueen terveiset. C-tyttöjen joukkue kuvattuna marraskuussa Tampereella.
4 – Keskiviikkona 17.12.2025 Nro 51-52 Lisänimen kaiverrukset Kunnostukset • Oikaisut www.polargranit.fi 014 821 234 0400 244 128 Korpilahden kiviveistämö: Vespuolentie 73 HAUTAKIVET Ensi vuoden ensimmäinen numero ilmestyy 7.1.2026. Aineistot perjantaihin 2.1.2026 mennessä. Toimisto on suljettu ajalla 18.12.2025-1.1.2026. PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Mekonomen Muurame Autopalvelu Markko Oy Punasillantie 6 puh. 040 775 3451 info@autopalvelumarkko. Meiltä muun muassa: ? Kaikkien automerkkien huollot ja korjaukset ? 3 vuoden takuu varaosille ? Ohjainlaitediagnoosit ? Sijaisauto huollon ajaksi, myös sähköauto sekä pakettiauto ? 12 kk korotonta maksuaikaa SÄHKÖINEN AJANVARAUS www.huolto.mekonomen. Huom! Valitse korjaamoksi Autopalvelu Markko, Muurame -Hermoratahieronta -Klassinen hieronta ( 45min.60min.90min) -Kuumakivihieronta -Jalkahoidot -Peruskasvohoito -Kulmien ja ripsien värjäys Palvelemme joulun aikaan seuraavasti: 15.-19.12 10-19 20.-21.12 10-16 22.-23.12 10-19 24.12. 8-11 Tervetuloa hakemaan joulu kotiisi! TUULENSUUN TILAN palvilihaa, lämminja kylmäsavulohta, -siikaa, suoraan tilalta jouluun saakka. Torimyyntiä la 20.12. ja ma 22.12. klo 10 alk. ent. Postilaarin edessä. P. 040 828 5095 (Vespuolentie 405) Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2026! 26.12. klo 16-20 Tapaninpäivätanssit ja siitä jatketaan kinkunsulatusdiscolla: Dj Max 80’ ja 90 ’ 27.12. Janne Hurme 31.12. Uuden Vuoden bileet, Dj Winski Korpilahdentie 7, Korpilahti Kiitos asiakkaillemme kuluneesta syksystä, hyvää joulua ja onnea vuodelle 2026! Tulossa vielä tänä vuonna: KORPILAHDEN SYDÄNYHDISTYS RY toivottaa Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle!