Sisältö #4 • 2014 n ilmoitukset // FINSEC s. 31 TESTISSÄ: kaasusumutin 14 AMERIKKALAINEN Kontrollin sukulainen Lukusali artikkelissa alkaen sivulta 20 REISITASKUHOUSUJA sivuilla 33-44 03 PÄÄKIRJOITUS / Ei aina huonompaan suuntaan 04 KUNINKAAN MIES Haastattelussa Elviksen henkivartija KUNINKAAN henkivartija sivu 4 06 ENSIAPUPAKETTI IHMISEN JÄLJITTÄMISEEN MAASTOSSA 15 SUUNTO AMBIT 2 HER // Urheilijoiden ja seikkailijoiden unelmakello 20 LUKUSALI // Amerikan Kontrolli 24 VIILENTÄMINEN HELTEELLÄ 27 PHASECORE standard mesh cooling vest 31 TESTISSÄ // Vexor kaasusumutin 33 VARUSVARASTO // Reisitaskuhousut 45 KONTROLLI TREENAA // FatGripz 46 KIRJASTO / Krav Maga 51 LYHYESTI / Uutisia 2 KON T R O LL I 4 • 2014 JÄLJITTÄMISESTÄ s. 6 UNELMAKELLO s. 15
PÄÄKIRJOITUS KONTROLLI EI AINA HUONOMPAAN SUUNTAAN Kontrolli 4 / 2014 ISSN 2341- 6947 Kustantaja Kontrolli-julkaisut Oy Päätoimittaja Seppo Vesala Taitto & Editointi Juha Harju Kenttäsika saa usein päätään pudistellen lukea lainsäädännön muutoksiin liittyviä uutisia. Tuntuu, että lainsäätäjillä on kadonnut kaikki kosketus siihen maailmaan, jossa kenttäsika elää päivittäin, tai sitä kosketusta ei ole koskaan ollutkaan. Toisaalta ehkä turvallisuusalan ammattilaisten perimmäisenä tehtävänä onkin sen varmistaminen, että muiden kansalaisten ei tarvitse ikinä tutustua niin kutsuttuun kentän todellisuuteen? Oli niin tai näin, toisinaan saa uutisia lukiessaan yllättyä myös positiivisesti. Yhtenä viime aikojen merkittävänä iloa herättävänä uutisena on ollut se, että poliisin määräämien sakkojen muuntorangaistusta ollaan palauttamassa lakiin. Sakkojen muuntorangaistuksesta luopumista perusteltiin aikanaan sillä, että valtiolla oli tarve säästää ja sakkovankien määrää haluttiin vähentää. Tällä keinolla se toki onnistui kätevästi, mutta ainakin kenttäsikojen oli helppoa nähdä, että tällainen tapa säästää ei ollut mistään kotoisin. Toimittajat Antti Sirkkala Timi Tikkanen Juha Rämänen Valokuvaaja Timi Tikkanen Numerossa avustaneet Ari Leskinen Jarno Hartikainen Jenny Wesanko Kannen kuva Ari Leskinen Yhteydenotot toimitus@kontrolli.fi sukunimi@kontrolli.fi mainosmyynti myynti@kontrolli.fi Nyt tekeillä oleva muutos on liike oikeaan suuntaan, vaikka kyse onkin vain ”saisiko sen edes sellaiseksi kuin se oli” -korjauksesta eikä varsinaisesta kehityksestä. Joka tapauksessa on hienoa nähdä, että turvallisuusasioissa osataan mennä myös eteenpäin – vaikka se joskus tarkoittaisi paluuta vanhoihin, hyviin aikoihin. Vanhoista ajoista puheen ollen, käsillä olevan numeron myötä tulee täyteen kymmenen vuotta Kontrollin ensimmäisen numeron ilmestymisestä. Kontrolli on muuttunut näiden vuosien aikana mielestäni koko ajan parempaan suuntaan, ja kehitystä pyritään jatkamaan edelleen. Tavoitteena onkin, että lehden 20-vuotisjuhlanumerossa senhetkinen päätoimittaja voi todeta, että lehti on edelleen jatkanut kehittymistään. Antoisia lukuhetkiä 10-vuotiaan Kontrollin parissa! Seppo Vesala Osoite Kontrolli-julkaisut Oy PL 10 40321 Jyväskylä Toimitus vastaanottaa julkaistavaksi tur vallisuusaiheista materiaalia, mutta julkaisusta pitää aina erikseen sopia. Aineisto hyväksytään sillä ehdolla että Kontrollijulkaisut Oy saa käyttää sitä veloituksetta uudelleen. Toimitus ei vastaan materiaalin säilyttämisestä tahi palauttamisesta. Lehden sisältö pyritään saamaan mahdollisimman totuudenmukaiseksi, mutta Kontrollijulkaisut Oy ei vastaa esiintyvistä virheistä. Kaikki lehden oikeudet ovat Kontrolli-julkaisut Oy:llä, materiaalin tuottaneilla henkilöillä tai muilla oikeudenhaltijoilla. twitter.com/vouti twitter.com/kessu poliisikoulun kasvatti w w w.facebook.com/kontrolli w w w.kontrolli.fi KON T ROLL I 4 • 2014 3
kuninkaan mies Haastattelussa Elviksen henkivartija Kontrolli tapasi Elviksen henkilökohtaisena turvamie- henä työskennelleen Dick Grobin toukokuussa Keravalla. Amerikkalaisen stereo- tyypin mukaisesti miellyttävä ja helposti lähestyttävä Grob turinoi muun muassa Elvikselle riesaksi olleista pitkäkyntisistä faneista. teksti ja kuva: Antti Sirkkala 4 KON T R O LL I 4 • 2014
Kontrolli: Kuinka tutustuit Elvikseen? Dick Grob: Työskentelin poliisina Kaliforniassa turistikohteessa nimeltä Palm Springs. Elvis oli mennyt naimisiin Priscillan kanssa Las Vegasissa ja pariskunta tuli kaupunkiin häämatkalle. Tarvittiin joku pitämään fanit loitolla pariskunnan majapaikasta, ja minut lähetettiin tehtävälle. Kun istuin partioautossa heidän asuntonsa edessä, lämpötila nousi [Grob pohtii hetken] reilusti yli kolmenkymmenen celciusasteen. Olin poliisin virkapuvussa ja täysissä työvarusteissa, eikä meillä ollut autoissa ilmastointia. Auto oli kuuma kuin pätsi ja minä olin läpimärkä hiestä. Elvis ilmestyi talosta, käveli autolle ja työnsi kätensä ikkunasta esitellen itsensä. Hän tarjosi minulle kylmää limonaatia ja kysyi, voisiko istua hetkeksi seurakseni. Kutsuin miehen tietysti autoon! Olin ajatellut olleeni kahjo, kun otin vastaan tällaisen tehtävän, olisinhan hyvin voinut olla kotona vaikka lillumassa uimaaltaalla drinkki kädessä. Kun olin rupatellut Elviksen kanssa jo puolitoista tuntia, minun oli pakko tunnustaa, että hän oli meistä se kahjompi. Hänhän olisi voinut olla ilmastoidussa talossa kauniin morsiamensa kanssa, mutta hän halusi istua tulikuumassa autossa pitämässä seuraa palkolliselleen. Kontrolli: Kuinka kauan työskentelit Elvikselle? Grob: Toukokuun ensimmäisestä päivästä 1967 lähtien hänen kuolemaansa asti. Kuten mediassakin on ollut esillä, puhuin hänen kanssaan juuri ennen kuin hän menehtyi. Kontrolli: Miten ammatillinen suhteesi Elvikseen oli järjestetty; työskentelitkö Elviksen palkkaamalle yritykselle vai olitko henkilökohtaisesti hänen palveluksessaan? Grob: Olin suoraan hänen palveluksessaan. Vastasin El- vikselle henkilökohtaisesti ja hänen yrityksensä maksoi minun palkkani. Kontrolli: Millainen turvallisuusorganisaatio kuningasta vartioi? Grob: Elviksellä oli tietty määrä turvamiehiä palvelukses- saan. Hänen mukanaan matkoillakin liikkui ehkä vain toistakymmentä ihmistä, ja näistäkin suurin osa oli keikalla. Kun menimme paikkoihin, joissa tarvittiin vieläkin enemmän väkeä, palkkasimme paikallisia ammattilaisia hoitamaan lisätehtävät keikkaluonteisesti. Tämä on varsin yleinen menetelmä. Esimerkiksi Salainen Palvelu toimii samalla tavalla saattaessaan Yhdysvaltain presidenttiä. Henkilökohtaisia turvamiehiä Elviksellä oli saattajana neljä. Kontrolli: Olivatko fanit yhtä tungettelevia jo tuolloin kuin he ovat tänä päivänä, vai olivatko he kohteliaampia tai hienovaraisempia? Kontrolli: Kuinka paljon operatiivinen turvallisuus on muuttunut noista ajoista tähän päivään tultaessa? Grob: Perusasiat kenttätyössä ovat edelleen samoja mitä ne olivat tuolloinkin, ovat aina olleet. Teknologian myötä on tapahtunut suurin muutos, koska ennen ei ollut käytettävissä esimerkiksi tietokoneita tai tehokkaita ja pienikokoisia viestivälineitä. Sekä erityisesti valvonta- ja tarkkailuvälineistö on muuttunu huimasti, ja totta kai parempaan suuntaan. Asiat ovat nykyisin tältä kantilta tarkasteltuna siis paljon paremmin kuin ne ovat aiemmin olleet! Kontrolli: Ja vielä viimeiseksi haluaisin kysyä -- koska lehteämme lukevat nimenomaan kenttätyötä tekevät turvallisuusalan ammattilaiset ja nämä asiat aivan erityisesti kiinnostavat kaikkia -- olisiko sinulla vuosien varrelta sotajuttuja, joita voit vapaasti kertoa? Grob: Kerran eräs nainen jätti lapset ja aviomiehensä, jotta voisi avioitua Elviksen kanssa. Kuninkaalla ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä naisen kanssa, hän ei ollut koskaan edes tavannut tätä. Monet tekivät noihin aikoihin samalla tavalla, eli saapuivat Gracelandiin ilmoittamatta ja vakuuttuneina siitä, että juuri he menisivät Elviksen kanssa naimisiin. Naisen aviomies oli tästä varsin pahoillaan ja uhkasi avoimesti Elvistä. Poliisi otti hänet seurantaan ja hän ilmestyikin sitten eräälle keikkapaikalle. Kaveri oli ottanut jo pohjia kerätäkseen rohkeuttaan ja lähestyi esiintymisaluetta viidakkoveitsi reidessä housun lahkeen sisäpuolelle piilotettuna. Viranomaiset ottivatkin hänet varsin pian kiinni esiintymisalueella, eikä hänellä ylipäätään olisi ollut mitään mahdollisuuksia päästä niin lähelle Elvistä, että hän olisi pystynyt käyttämään teräasettaan. Se minua on ihmetyttänyt, ettei hän ollut onnistunut silpomaan itseään pitäessään viidakkoveistä reidessä varsin vaarallisella alueella. Erään toisen kerran kaksi tyttöä lähettivät itsensä isossa laatikossa Gracelandiin. Laatikon päälle oli kirjoitettu “Afgaaninvinttikoiria”. UPS toimitti laatikon perille sellaisenaan. Asia paljastui, koska vastaanottajille oli selvää, ettei vinttikoiria ollut tilattu, ja turvamiehet löysivätkin laatikosta vain nuoria naisia. Ehkäpä kaikkein älykkäin nainen, joka pääsi ujuttautumaan Elviksen lähelle, oli eräässä hotellissa, josta teimme lähtöä lentääksemme uuteen esiintymiseen. Kun pakkasimme ja valmistauduimme poistumaan, paikan päälle ilmestyi tyttö tarjottimen ja kolmen kolajuoman kanssa tiedustelemaan, kuka oli tilannut virvokkeita. Todellisuudessa kukaan ei ollut, eikä tämä nainen edes työskennellyt hotellissa. Elvis halasi faniaan ja antoi tälle kaulahuivinsa. Kontrolli: Turvallisuuden heikoin lenkkihän on ihminen... Grob: Nainen ajatteli juuri laatikon ulkopuolelta. Hän oli vain napannut tarjottimen ja kolat mukaansa ja onnistui siten huijaamaan parhaita turvamiehiä. Grob: Fanit olivat samanlaisia jo tuolloin kuin he ovat nykyisinkin. Elvis halusi olla fyysisesti kosketuksissa faniensa kanssa, ja tästä syystä hänen käsissään on joissakin valokuvissa nähtävissä siteitä. Kosketettaessa naiset saattoivat raapia Elviksen ihon rikki pitkillä kynsillään. Toisaalta hänen sormiinsa laitettiin siteitä myös, jotteivät fanit vohkisi sormuksia suoraan hänen sormistaan. KON T ROLL I 4 • 2014 5
Ensiapupaketti ihmisen .. .. jAljittAmiseen maastossa Jäljittäminen on taito, jonka avulla etsitään maastosta vihjeitä siitä, minne jäljitettävä on liikkunut. Jäljittämistä voidaan käyttää etsintä- ja pelastustehtävissä sekä sotilas- ja poliisioperaatioissa. Tässä artikkelissa perehdymme jäljittämisen perusteisiin ja pohdimme, miten kenttäsika voi hyödyntää jäljittämistä työssään. 6 KON T R O LL I 4 • 2014
teksti: Timi Tikkanen kuvat: Timi Tikkanen ja Ari Leskinen J äljittäminen on ollut erittäin tärkeä taito ihmiskunnan historiassa; sitä on enimmäkseen käytetty eläinten metsästämiseen. Jäljittämisen taito on katoavaa perinnettä, koska sille ei ole enää samanlaista tarvetta kuin ennen vanhaan. Nykyaikana jäljittäjiä saattaa löytää vielä metsästäjistä, pelastustyöntekijöistä, sotilaista tai viranomaisista. Jäljittämisen taito ei ole mitään intiaanimystiikkaa, vaan taidon voi oppia aivan kuka tahansa. Erinomaiseksi jäljittäjäksi kehittyminen vaatii kuitenkin paljon harrastuneisuutta ja tunteja metsässä. Maastossa liikkuminen jättää aina jäljen, oli se sitten jalanjälki tai mikroskooppisen pieni painauma. Suurimman osan tämän päivän jäljittämisestä tekevät koulutetut jälkikoirat, jotka ovat huomattavasti ihmistä tehokkaampia. Vaikka Suomessa ei ole tapana käyttää ammattilaisjäljittäjää, on taito hyödyllinen niin yksittäiselle poliisille kuin vapaaehtoiselle pelastuspalvelun jäsenelle. Jäljittäjän ominaisuuksia Jäljittäjällä tulisi olla kokemusta, tietotaitoa ja harrastuneisuutta jäljittämisestä. Hänellä pitää olla hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto, sillä jäljittäminen on raskasta aisteille ja lihaksille. Jäljittäjä joutuu usein olemaan huonoissa asennoissa ja kulkemaan vaikeassa maastossa pitkiä aikoja. Jäljittäjän tulisi osata navigoida ja ohjata muita jäljitykseen osallistuvia. Hänen tulisi olla harjaantunut luonnossa liikkuja, jotta hänestä itsestään ei tule pelastettava. Hänen tulisi osata erityisen tarkasti havainnoida ympäristöään, nähdä siellä yksityiskohtia ja tunnistaa ympäristöstä sinne kuulumattomia asioita. Jäljittämisen valmistelut Ennen jäljittämistä tulisi tehdä mahdollisimman tarkka arvio jäljitettävästä. Kaikki mahdollinen taustatieto auttaa kokoamaan kokonaiskuvaa siitä, ketä etsitään. Tämä auttaa esimerkiksi ennakoimaan jäljitettävän mahdollista kulkusuuntaa ja kykyä selviytyä luonnossa. Näiden tietojen saamiseksi voidaan kysyä seuraavan kaltaisia kysymyksiä. Etsitäänkö kadonnutta vai karannutta? Ensin on erittäin tärkeää selvittää, onko jäljitettävä kadonnut vai karannut. Jäljittäminen eroaa täysin riippuen siitä, etsitäänkö ihmistä, joka haluaa vai ei halua tulla löydetyksi. Kadonneen etsinnässä yritetään löytää ihmistä, jonka voidaan olettaa haluavan tulla löydetyksi. Kadonnut voi olla esimerkiksi metsään sieniä keräämään lähtenyt vanhus tai eksynyt Jäljittäjän varusteet: Varusteet valitaan aina jäljityksen mukaan. Siihen vaikuttavat saatavilla olevat resurssit, arvioitu kesto, osallistujien määrä, heidän ammattitaitonsa, sekä vuorokauden ja vuoden aika. - Muistiinpanovälineet ja nauhuri, joihin doku- mentoidaan havaintoja jäljityksen aikana. - Kamera jälkien kuvaamiseen, mielellään sellainen, jossa on myös videointimahdollisuus. - Suurennuslasi yksityiskohtien tutkimiseen. - Aurinkolasit tai silmäsuojat. Tiheässä metsässä on vaarana saada oksasta silmään, varsinkin kun jäljittäjän huomio on maassa olevissa jäljissä. - Kiikarit. - Pimeänäkölaitteet toimivat parhaiten yöjäljit- tämisessä, jossa jäljitettävää halutaan lähestyä hänen huomaamattaan. - Lämpökamera. - Taskulamppu, jossa on mielellään erivärisiä filttereitä. Esimerkiksi vihreä valo erottaa hyvin verijäljet. Punainen ja vihreä väri eivät haittaa pimeänäköä. - Navigointivälineet, GPS-paikannin, kompassi ja kartta. GPS-paikantimeen voidaan tallentaa löydetyt jäljet, jolloin saadaan hyvä dokumentti jäljityksestä. GPS:n avulla voidaan myös helposti määrittää oma ja muiden jäljittäjien sijainnit. - Ensiaputarvikkeet. - Vettä ja ruokaa. - Mitta ja teippiä. Osa jäljistä, varsinkin ensimmäiset jäljet, tulee dokumentoida huolella ja ottaa niistä mitat. Osalle tärkeistä jäljistä voidaan jättää merkkejä värillisillä teipeillä, jotta takana tulevat huomaavat jäljet tai niihin on helpompi palata myöhemmin. - Spray-maalilla voidaan merkitä ja maalata esimerkiksi lumella oleva jälki. Silloin se tulee paremmin esille ja siitä on silloin helpompi ottaa valokuva. - Jäljityskeppi, jonka avulla määritetään jäljitettävän seuraava askel ja siihen kerätään tärkeitä mittoja jäljitettävän jalanjäljestä ja askelluksesta. KON T ROLL I 4 • 2014 7
lapsi. Kadonnut voi edesauttaa omaa löytämistään huutamalla apua, pitämällä nuotiota tai tekemällä itsenä muuten helposti havaittavaksi. sairastaako jäljitettävä jotain säännöllistä lääkitystä tarvitsevaa tautia, kuten diabetestä. Näin jäljittäjäryhmä voidaan varustaa tarvittavilla lääkkeillä. Karanneen tai pakenevan etsinnässä tulee esimerkiksi selvittää, kuinka vaarallinen henkilö on. Minkä takia hänet halutaan kiinni? Odottaako jäljitettävää kiinni jäädessä sakko tai vankeus? Tekeekö hän vastarintaa? Onko hänellä aseistusta? Koko etsinnän luonne muuttuu, jos vastassa on vaarallinen tai oletettavasti kovaa vastarintaa tekevä henkilö. Millaisia tapoja jäljitettävällä on? Minkä ikäistä henkilöä jäljitetään? Onko jäljitettävä tupakoitsija ja jos on, mitä merkkiä hän polttaa? Jälkiä tunnistettaessa “oikeaa” tupakkamerkkiä oleva tumppi voi antaa lisävahvistusta siitä, että jäljet kuuluvat juuri jäljitettävälle henkilölle. Onko jäljitettävällä tapana roskata? Käyttääkö jäljitettävä alkoholia ja jos käyttää, millaiset ovat hänen alkoholinkäyttötottumuksensa? Onko jäljityksen kohteena oleva henkilö lapsi, nuori, aikuinen vai vanhus? Ikä antaa vihjeitä, minkä kokoista jalanjälkeä lähdetään etsimään. Lapset ja nuoret voivat käyttäytyä vähemmän rationaalisesti varsinkin, jos he ovat hätääntyneet. Lapsen ja vanhuksen mahdollisuudet maastossa selviämiseen ovat usein myös heikommat kuin keskivertoaikuisen. Millä varustuksella ja vaatetuksella jäljitettävä on liikkeellä? Onko jäljitettävällä sairauksia tai vammoja? Jos jäljitettävällä on selässään raskas rinkka, ovat hänen jalanjälkensä syvemmät ja vauhti hitaampaa. Lepopaikoilta voidaan etsiä rinkan jättämiä painaumajälkiä. Vammautuneen henkilön askel saattaa poiketa terveen ihmisen askelluksesta. Vammautunut saattaa esimerkiksi laahustaa tai varoa toista jalkaansa. Vammautuneen vauhti saattaa olla myös hitaampaa ja askellus lyhyempää. Vammautuneella saattaa olla myös keppi, joka tuo lisää jälkiä maastoon. Verta vuotava henkilö jättää perässään verijälkiä, joista voi myös päätellä kulkusuuntaa. Veren osuessa maahan roiskeet yleensä syntyvät suuntaan, johon on oltu liikkeessä. Jäljittäjän tulisi olla mahdollisimman tietoinen jäljitettävän henkilön sairauksista. Esimerkiksi dementikko ei käyttäydy rationaalisesti tai tajua olevansa hukassa. On tärkeä tietää, 8 KON T R O LL I 4 • 2014 Retkeilijällä saattaa olla hyvät varusteet ja voidaan olettaa hänen selviävän luonnossa pidempään. Pelkästään lenkille tai sieniä poimimaan lähtenyt ei välttämättä ole pakannut mukaansa kuin hieman vettä ja eväitä. Millainen jäljitettävä on luonteeltaan? Onko jäljitettävä taistelija vai luovuttaja? Meneekö hän helposti paniikkiin? Paniikissa olevilla ihmisillä on tapana käyttäytyä epärationaalisesti. Viimeinen havainto? Viimeinen havainto on erittäin tärkeä, se kertoo mistä koko jäljittäminen lähtee käyntiin.
.. Askeleesta painunut sammal. JAljet Ympäristöön jää lukuisia jälkiä ihmisen liikkeistä. Jälkien löytymiskohdat voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan: mataliin, keskitasoon ja korkeisiin. Matalat jäljet Maassa olevat jäljet ovat selvimmät jäljet, joita jäljittäjä lähtee seuraamaan. Ne sijoittuvat nilkan alapuolelle. Jalanjälki Jalanjälki on yleisin ja tärkein jälki, jota lähdetään jäljittämään. Jalanjälki on samaan tapaan yksilöllinen kuin sormenjälki. Erilaisten jalanjälkien erot muodostuvat jalkojen asennosta ja siitä, miten paino jakautuu askelluksessa. Jalanjäljestä voidaan päätellä myös ikää, sukupuolta, terveydentilaa, painoa ja kantamuksien määrää. Jalanjälkiä ovat maahan painautuneet ja kohonneet jäljet. Painauma voi olla selvä maa-ainekseen jäänyt kengän kuva tai nurmikolle painautunut kengän kuvio. Jalkapohjaan saattaa jäädä maa-ainesta, jonka irrottua maan päälle jää kohonnut jälki. Jäljet voidaan jakaa kolmeen osaan: kokonaisiin, osittaisiin ja naarmuihin. Jäljittäjän ja auringon väliin jäävät jäljet näkyvät parhaiten, koska aurinko luo jäljelle syvät varjot. Kaikki askeleiden aiheuttamat jäljet eivät ole selviä jalanjälkiä, jolloin maastosta täytyy etsiä muita askeleiden aiheuttamia jälkiä. Näitä voivat olla esimerkiksi kääntyneet lehdet, siirtyneet kivet, naarmut kivissä tai puun juurissa. Kääntyneet lehdet ovat yleensä erivärisiä ja erottuvat maastosta. Kivet jättävät siirtyessään kuopan maaperään. Jos jälki on suhteellisen tuore, kiven maan sisässä ollut puoli saattaa olla kostea. Kengänpohjaan jäänyt kivi saattaa jättää askelluksessa naarmuja kiven pinnalle tai puun juuriin. Painaumat Painaumia syntyy muun muassa askeleista, istumisesta, makaamisesta, retkikeittimestä, aseen perästä ja rinkasta. Kulkuvälineiden jäljet Katkennut oksa ja rikkoutunut sammal. Renkaan jäljistä voidaan päätellä kulkuneuvon kulkusuuntaa. Moottoripyörän tai polkupyörän jäljistä voidaan päätellä, minkä tyylinen pyörä on kyseessä. Esimerkiksi paksut ja syväuraiset jäljet viittaavat maastokäyttöön tarkoitettuihin renkaisiin. Luontoon kuulumattomat asiat ja esineet Jäljitettävä saattaa jättää luontoon sinne kuulumattomia tavaroita kuten tupakantumppeja, roskia, ruoantähteitä tai ulostetta. Jos jäljitettävä haluaa tulla löydetyksi, hän on saattanut tehdä esimerkiksi isoja, huomiota herättäviä SOS -merkkejä tai kivistä tehtyjä nuolia menosuunnastaan. Keskitason jälki. Irronnut kaarna kertoo miltä puolelta puuta on kuljettu. Kääntyneet lehdet erottuvat selvästi maastosta, koska usein lehtien alapuoli on vaaleampi kuin päällinen. KON T ROLL I 4 • 2014 9
Keskitason jäljet Keskitason jäljet sijoittuvat nilkasta ylöspäin aina silmien korkeudelle. Näitä jälkiä ovat esimerkiksi väistyneet heinät, vesiroiskeet, katkenneet oksat ja raapaumat puissa. pommin erotettavissa. Vesiroiskeita syntyy, kun kuljetaan vetisessä maastossa. Nämä jäljet voivat löytyä maan tasosta tai korkeammalta, kuten isoista kivistä. Painautunut korkea heinä tai kasvillisuus kertoo usein jäljitettävän kulkusuunnasta. Kasvillisuus yleensä painautuu siihen suuntaan, minne jäljitettävä on matkalla. Kasvillisuuden väri poikkeaa latvasta juureen, joten painunut kasvillisuus on hel- Katkenneet ja taittuneet oksat näyttävät usein jäljitettävän kulkusuunnan. Katkenneista oksista voidaan päätellä, kuinka kauan aikaa on kulunut, kun se on katkennut. Vaikeassa maastossa kuljettaessa tulee usein otettua tukea ympäristöstä, ja 10 KON T R OL LI 4 • 2014
Korkeaan heinikkoon jää usein selvä kulku-ura. Tallatut heinät osoittavatkulkusuuntaan päin. myös siitä jää oma jälkensä. Jälki voi olla painauma pihkassa tai puuttuva pala kaarnasta. Talvella voi etsiä oksilta pudonnutta lunta. Hyönteiset viestivät, jos niiden reviirillä on kuljettu. Näitä merkkejä ovat rikkoutuneet hämähäkinseitit, normaalia aktiivisempi kohta muurahaispesässä tai häiriintyneet ampiaiset. Kaupungissa keskitason jälkiä voi löytää esimerkiksi aitojen päältä, jotka kertovat niiden ylityksestä. Likaisilla pinnoilla saattaa olla puhtaita jälkiä, jotka ovat syntyneet niiden läheltä kuljettaessa. Samoin autojen pölyiseen pintaan saattaa ilmestyä myös puhtaita jälkiä, jos niiden ohi on kuljettu tai niiden takana on piileskelty. Verisistä tai mutaisista käsistä voi jäädä jälkiä keskitason pinnoille. Korkeat jäljet Korkeat jäljet sijoittuvat silmien tason yläpuolelle. Niitä voivat olla esimerkiksi puuhun kiipeämisestä aiheutuvat jäljet tai puuhun piiloutunut jäljitettävä. Sää ja vuorokauden aika Sää vaikuttaa jälkiin ja niiden laatuun. Sade saattaa tuhota kaikki jäljet, mutta toisaalta parhaimmat jäljet syntyvät sateen jälkeen. Kostealle maaperälle muodostuu helposti jälkiä ja kosteus saa kasvillisuuden painumaan helpommin kasaan. Lumisade peittää jälkiä ja tekee niiden yksityiskohdista vaikeammin havaittavia. Kova tuuli sotkee varsinkin keskitason jälkiä. Tuuli saattaa palauttaa taipunutta kasvistoa ja siirtää katkenneita oksia tai pudonneita lehtiä. Tuuli tuhoaa myös matalia jälkiä, esimerkiksi jalanjälkiä hienolla hiekalla. Talvella tuuli saattaa kuljettaa lunta ja peittää syntyneitä jälkiä. Suomen talvi luo jäljittämiselle loistavat edellytykset. Neitseellinen lumimaisema helpottaa jäljittäjän työtä huomattavasti. Usein paras jälki muodostuu lähes nollakelin lumelle. Paras valo jäljittämiselle on, kun aurinko on 45 asteen kulmassa, eli aamu- tai iltapäivällä. Auringonvalo luo jälkiin varjoja, minkä takia ne on helpompi havaita. Jäljet näkyvät parhaiten, jos ne ovat jäljittäjän ja auringon välissä. Jäljen näkymistä voi auttaa taskulampun valolla tai ohjaamalla auringonvaloa peilillä. Aistit Jäljittämisessä tärkeimmät aistit ovat näkö, kuulo, tunto ja haju. Saavuttaessa maastoon, jossa jäljittäminen suoritetaan, kannattaa tietoisesti yrittää teroittaa aistejaan ja tulla tietoiseksi niistä. Näkö Jäljittämisessä näkö on kaikkein tärkein aisti. Näköaistilla havaitaan varjoja, liikettä, muotoja, poikkeamia ja symmetriaa. KON T ROLL I 4 • 2014 11
Hämärässä tai yöllä jäljittämisessä kannattaa muistaa, että silmillä kestää tottua hämärään täydellisesti noin 30 minuuttia. Hämärässä yksityiskohtien näkeminen onnistuu parhaiten katsomalla hieman kohteesta ohi. Kuulo Kuuloaistimukset voidaan jakaa kahteen osaan, vokaalisiin ja mekaanisiin. Vokaaliset äänet tulevat ihmisen suusta, kuten huudot, kiljahdukset, puhuminen, kuiskaaminen ja huutaminen. Mekaaniset äänet syntyvät muun muassa liikkumisesta, vetoketjun avaamisesta tai sulkemisesta, oksien katkeamisesta, vaatteiden kahinasta, puhelimen soimisesta ja puiden yhteen lyömisestä. On tärkeää oppia tunnistamaan ääniä, joihin ei tarvitse reagoida, kuten moottoritien suhina, läheisen kosken kohina ja muiden jäljittäjien liikkeistä syntyvät äänet. Hyvä keino kuunnella tarkkaan ympäristön ääniä on pyytää ryhmää olemaan aivan paikoillaan, sulkemaan silmät ja avaamaan suun. Eläimet viestittävät äänillä, ja näin he saattavat paljastaa jäljitettävän sijainnin. Esimerkiksi lehmät alkavat ammua ja koirat Jäljityskeppiin merkataan neljä jäljitettävän ominaista mittaa, joiden mukaan voidaan erottaa jäljitettävän jäljet muista jäljistä. Ne ovat päkiän leveys, lestin leveys, kengän mitta kantapäästä varpaisiin ja askelluksen pituus. 12 KON T R OL LI 4 • 2014 haukkua, jos niiden reviirille tulee ylimääräisiä henkilöitä. Tunto Tuntoaistilla voidaan havainnoida muotoja, kokoa, kosteutta ja lämpöä. Nuotiopaikasta tai makuupaikasta voidaan lämmön perusteella päätellä, kuinka vanha se on. Haju Hajuaistilla voidaan havaita, jos joku on laittanut ruokaa, polttanut tupakkaa, tehnyt nuotion, ulostanut tai kuollut. Kannattaa muistaa, että tupakoiminen heikentää hajuaistia. Step by step Step by step on yksi jäljittämisen muoto. Siinä seurataan askel askeleelta jäljitettävän kulkua. Se saattaa olla hidasta, mutta tehokasta. Siinä käytetään apuna jäljityskeppiä. Keppi voi olla tehty kaupallisesti, itse tai improvisoidusti. Jäljityskeppiin merkataan jäljittäjälle tärkeitä mittoja jäljitettävästä. Tärkeimpiä mittoja ovat askelväli ja jalanjäljen kaksi paksuinta kohtaa lestistä ja päkiästä. Askelväli, joka mitataan etujalan kantapäästä takajalan kantapäähän, tulee mitata jäljistä, jotka
ovat syntyneet normaalissa kävelyvauhdissa. Nämä mitat merkataan usein jäljityskeppiin kuminauhoilla tai teipillä. Nämä mitat ovat tärkeitä, sillä niillä varmistetaan myöhemmin löytyvät jäljet jäljitettävän tekemiksi. Jos tulee tilanne, että jälkiä ei enää löydy jäljityskepin avulla, aletaan “skannata” ympäristöä seuraavan jäljen löytämiseksi. Kantapään merkki asetetaan viimeksi löydetyn jäljen kantapään kohdalle ja kepin säteellä lähdetään etsimään toista kantapään jälkeä. Sen tulisi löytyä jäljityskepin toisen kantapäämerkin säteellä, ellei jäljitettävä ole lähtenyt juoksuun, harpannut tai kiivennyt. Jäljittäjän kannattaa aina merkata löytämänsä jäljet esimerkiksi tekemällä U-mallisen jäljen jalanjäljen taakse ja vetämällä U:sta viivan siihen suuntaan, kumman jalan jälki se on. Jäljityskeppiä perässä raahaamalla erottautuu muista jäljistä ja näin muut tietävät, mitkä ovat jäljittäjän jälkiä. Tätä kutsutaan myös jäljittäjän universaaliksi jäljeksi. Kadonneen henkilön etsintä ja pelastaminen Jos jäljitettävän ei oleteta olevan uhka, eli ollaan pelastus- tai etsintätehtävällä, käytetään usein kolmen hengen jäljittäjäryhmää. Ryhmän jäsenten tulisi kaikkien osata jäljittämistä. Jäljittäminen on raskasta, koska siinä joudutaan usein olemaan vaikeissa asennoissa ja aistit ovat kovassa käytössä. Silmät eivät esimerkiksi jaksa pitkiä aikoja etsiä yksityiskohtia kirjavasta maastosta, kuten metsästä. Tämän takia jäljittäjää tulisi vaihtaa tasaisin väliajoin. Kolmen hengen jäljittäjäryhmä kulkee muodostelmassa, jossa jäljittäjä on kärjessä ja hänen takanaan sivuilla molemmilla puolilla on sivuttajat. Sivuttajien tehtävät voivat olla kadonneen henkilön nimen huutaminen tai radiolla viestittäminen. Sivuttajilla on erilainen perspektiivi jäljelle, joten he voivat tarvittaessa auttaa jäljittäjää. Sivuttajien tehtävänä on myös valvoa .. JAljityskepin tekeminen F Etsi suora, vähintään metrin pituinen keppi, jonka halkaisija on noin 2.5cm. Kepistä ei kannata tehdä liian painavaa, koska sitä joutuu kannattelemaan maata vasten horisontaalisesti ja irti maasta. Tee kepin molemmat päät tasaisiksi, ellei kepin päähän ole tarkoitus laittaa metallista päätä. Tee keppiin mitta-asteikko. Jäljityskepissä tärkeiden mittojen merkitsemiseen käytetään yleensä kumilankoja, joita kannattaa keppiin laittaa vähintään kuusi, mieluiten pari samanväristä. Värikoodatut kumilangat auttavat merkkaamaan eri mittoja. Kumilangat voi korvata myös värillisillä teipeillä. Teipillä merkkaaminen vie enemmän aikaa, mutta teipissä ei ole riskiä, että osuessaan esteeseen ne siirtyisivät kepin pinnalla. jäljittäjän etualaa, ettei hän joudu vaaratilanteisiin. Jokaiselle selkeälle jäljelle voi laittaa merkin, kuten värikkään teipin tai lipun. Näin takana tulevat tietävät olla sotkematta jälkiä, ja jos jäljelle täytyy palata, se on helposti löydettävissä. Jäljen hukkuessa voidaan käyttää esimerkiksi spiraalijärjestelmää uuden jäljen löytämiseksi. Siinä sivuttaja lähtee kulkemaan ympyrää jäljittäjän ympärillä suurentaen kehää jatkuvasti. Jäljen löydyttyä jäljittäjä siirtyy jäljelle tai sivuttajasta tulee jäljittäjä. KON T ROLL I 4 • 2014 13
Uhkaavan tai pakenevan henkilön jäljittäminen Lopuksi Ennen jäljittämistä on tehtävä arvio pakenevasta henkilöstä. Jos henkilön oletetaan olevan vaarallinen, on syytä miettiä tarkkaan, millä vahvuudella henkilöä lähdetään jäljittämään. Esimerkiksi murtopaikalta metsään juossutta kolmikkoa ei piirivartijan ole mitään järkeä lähteä yksin jäljittämään. Yksin jäljittäminen ei ole muutenkaan suositeltavaa, jos vastassa saattaa olla vaarallista vastarintaa. Jäljittämisestä enemmän kiinnostuneille on kirjallisuutta ja opetusvideoita tarjolla internetistä englannin kielellä. Esimerkiksi Amazon.comista löytyy jäljittämisestä paljon kirjoja sotilaiden ja viranomaisten tarpeisiin. Varsinkin sotilaskäyttöön tarkoitetuissa kirjoissa perehdytään vaarallisten henkilöiden jäljittämiseen, ja niissä painotetaan väijytysten ja ansojen tunnistamista ja välttämistä. Suomalaiselle kenttäsialle parhaimmat kirjat ovat varmasti ne, jotka on kirjoitettu etsintä- ja pelastustehtävien näkökulmasta. Jos päätetään lähteä jäljittämään esimerkiksi pakenevaa henkilöä parin kanssa, voidaan toimia seuraavalla tavalla. Jäljittäjä kulkee edellä ja aivan hänen perässään partion toinen jäsen, joka toimii suojamiehenä. Suojamiehen tehtävä on keskittyä koko ajan edessä olevaan maastoon, koska jäljittäjän kaikki huomio menee jälkien etsimiseen. Jäljittäessä pitää muistaa, että jäljitettävä voi yrittää ajaa takaa-ajajat ansaan. On hyvä tiedostaa, mitä kaikkia jälkiä luonnossa liikkuminen jättää. Jäljittämiseen perehtymisen jälkeen luonnossa liikkuminen ei enää ole samanlaista. Luonnossa tulee automaattisesti etsineeksi jälkiä ja miettineeksi, mikä tai kuka tästä on kulkenut, koska, minne ja miksi. Dokumentointi Jokainen jäljitys tulisi dokumentoida huolella, niin että jos jäljittäjäryhmää vaihdetaan, voi vaihtoryhmä päästä nopeasti selville tapahtumista. Dokumentointiin tulisi jäljityksen aikana laittaa kaikki merkittävä tieto jäljitettävästä ja hänen jäljistään. Erinomaisen tärkeää on dokumentoida selkeimmät jalanjäljet ja niiden yksityiskohdat. 14 KON T R OL LI 4 • 2014 Artikkelin sisältö perustuu suurelta osin David Diazin kirjaan –Tracking- Sings of Man, Sings of Hope: A Systematic Approach to the Art and Science of Tracking Humans
urheilijoiden ja seikkailijoiden unelmakello Suunto Ambit2 HR Kontrollin tarkastelussa on huippuluokan urheilukello, jolle on helppoa keksiä käyttöä myös työtehtävissä. teksti: Timi Tikkanen kuvat: Timi Tikkanen ja Suunto S uunto Ambit2 on suomalaisen Suunnon kehittämä GPS-urheilukello. Sen avulla käyttäjä pystyy navigoimaan, tarkkailemaan säätietoja ja tallentamaan harjoitustietoja eri lajeista. Ambit2 ja sen versiot Suunto Ambit2 on tarkoitettu etupäässä seikkailijoille ja urheilijoille. Kellon avulla käyttäjä voi seurata harjoitustaan ja tallentamiaan harjoitustietoja lajeista kuten pyöräilystä, juoksusta ja uinnista. Suunto Ambit2:n tärkein kumppani on internetissä toimiva Movescount-palvelu. Kaikki kelloon tallennetut harjoitukset eli Movet synkronoituvat palveluun samanaikaisesti, kun kelloa ladataan tietokoneen kautta. Movescountissa voi tarkastella yksityiskohtaisesti erilaisia tietoja tallennetuista Moveista, ja sen kautta pystyy mukauttamaan kellon toimintoja. Suunto Ambit2:sta on myynnissä neljä eri versiota: Ambit2, Ambit2 Saphire, Ambit2R ja Ambit2S. Saphire-lisänimeä kantava malli on sama kuin Ambit2, mutta kellotaulu on tehty erittäin kestävästä safiirilasista. R- ja S-merkintää kantavat kellot ovat kevennettyjä ja halvempia versioita Ambit2:sta. Molemmista malleista on karsittu sääominaisuudet, akkukestoa ja vedenalaisen paineen kestävyyttä. Ambit2S on suunniteltu urheilijoille, ja siinä on Ambit2:sen urheiluominaisuudet. Ambit2R on suunniteltu juoksijoille, ja siitä on karsittu pois pyöräilyominaisuuksia. Pakkauksissa oleva HR-lisänimike tulee Suunnon omasta ANT+-sykevyöstä. Ulkomuoto Kellon runko on lasikuituvahvisteinen ja sen kello-osan leveys on 50 mm ja paksuus 18.1 mm. Kello painaa 89 g, eli on kysymys isosta kellosta. Kello on laadukkaan oloinen ja erittäin kestävän tuntuinen. Remmi on leveä, ja se on täynnä pieniä reikiä lisäämään remmin hengittävyyttä. Mielestäni huomionarvoinen keksintö on ylijäävän remmin pidikkeessä oleva pieni väkänen, joka pureutuu remmin reikiin pitäen pidikettä paikallaan. Näin ylijäänyt remmi ei pääse sojottamaan vapaana. Näytön numerot ja tekstit ovat helposti luettavissa näytön ison koon ansiosta. Kellon käyttöliittymä on valikkopohjainen aivan kuten vanhoissa nokialaisissa. Näppäimet, joilla kelloa käytetään, ovat tarpeeksi isot, jotta niitä voi käyttää esimerkiksi hanskat kädessä. Näppäinten toiminnot on kirjoitettu selkeästi näytön reunoille. Vahinkopainalluksilta on helppo välttyä, sillä näppäimet saa lukittua. Käyttäjän ei tarvitse miettiä, pitääkö enemmän negatiivisesta vai positiivisesta näytöstä, sillä sen saa itse valita kellon valikoista. KON T ROLL I 4 • 2014 15
Movescount Movescount.com on liikkujien verkkoyhteisö, joka herättää Ambit2:n eloon. Palvelun kautta kelloa pystyy muokkaamaan, tarkastelemaan Moveja, tekemään treenipäiväkirjaa, asentamaan Suunto Appseja, lisäämään navigointipisteitä ja reittejä. Movescount täytyy ensiksi asentaa tietokoneelle, minkä jälkeen se synkronoituu Movescountin kanssa kelloa ladatessa. Tehtyjä harjoituksia kutsutaan Moveiksi ja jokaisesta Movesta löytyy hurja määrä tietoa kaavioiden, numeroiden ja karttakuvan avulla. Useimmiten harjoituksista näkyy tietoja sykkeestä, korkeudesta, nopeudesta ja ajasta. Ambit2:ssa on 10 urheilutilaa, joita voi vaihtaa ja muokata Movescountin kautta. Movescoutissa löytyy urheilutiloja seikkailu-urheilusta voimisteluun. Esiasennetuille tiloille on määrätyt tietyt tiedot, joita ne tallentavat. Jokaista urheilutilaa voi silti muokata tallentamaan itse tärkeinä pitämiään tietoja. Movescountissa voi muokata myös harjoituksen aikana näky- 16 KON T R OL LI 4 • 2014 viä kellotauluja. Esimerkiksi juostessa yhdessä kellotaulussa voi olla sykkeeseen, toisessa aikaan ja kolmannessa matkaan liittyviä tietoja. Suunto Appsit ovat käyttäjien itse luomia ohjelmia, joita voidaan lisätä harjoitusohjelmaan. Harjoitukset voivat kertoa käyttäjälleen esimerkiksi reaaliajassa oman Cooper-vauhdin tai kuinka monta makkaraa harjoituksen aikana on kulunut. Jos tuhansien Suunto Appsien joukosta ei löydy mieluista Appsia, voi sellaisen luoda itse Movescountissa. Valmiin Appsin voi tallentaa omaan Ambit2:een ja vaikka jakaa sen muille käyttäjille. Movescountin kautta käyttäjä voi suunnitella treeniohjelmaa eli luoda harjoitusohjelmia. Harjoitusohjelmaan voi tallentaa urheilutilan, ajankohdan ja vaativuusluokan. Kun harjoituksen aika tulee, kello muistuttaa siitä käyttäjäänsä. Valmiita harjoitusohjelmia on satoja ja niitä voi tehdä kuka tahansa. Valmiiksi tehdyt harjoitusohjelmat esimerkiksi valmentavat triathloniin, maratoniin, cooperiin tai rasvanpolttoon.
Harjoitukset ja lisäanturit Ambit2:ssa on panostettu erityisesti vaelluksen, juoksun, pyöräilyn ja uinnin harrastajiin. Juoksuharjoituksissa laite mittaa matkaa, korkeutta, nousuja, laskuja, vauhtia ja aikaa sekä Suunto foot Podilla askeltiheyttä. Uuden 2.0-päivityksen jälkeen kello oppi myös mittaamaan askeltiheyden kellon liikkeen avulla. Sykkeen kello mittaa ANT-sykemittarista. Movescountin kautta juoksijoille suunnattuja Suunto Appseja ja harjoitusohjelmia löytyy todella paljon. Pyöräilyharjoitusten tallentamiseen kellosta löytyy samat ominaisuudet kuin juoksuun, mutta sen lisäksi polkimiin on saatavilla ANT- ja ANT+-tekniikalla varustettuja lisäantureita mittaamaan kampikierrosten ja voiman määrää. Lisävarusteena on saatavilla myös kellon pidike ohjaustangolle. Ambit 2 tarjoaa myös monipuolisia mahdollisuuksia tallentaa uintiharjoituksia. Sisäuinnissa pystyy tallentamaan esimerkiksi matkaa, vetojen määrää ja kellolle opetettuja uintityylejä. Jotta harjoituksista saa tallennettua tarkan kalorikulutuksen, täytyy harjoitukseen tallentaa sydämen sykkeet. Vanhojen Suuntosykemittareiden omistajien pettymykseksi Ambit2 ei huoli muita parikseen kuin ANT- tai ANT+-teknologiaa käyttäviä sykemittareita. Vaelluksilla kellolla voidaan tallentaa samoja tietoja kuin urheiluharjoituksissa. Sen lisäksi kello toimii myös sääasemana. Se ennustaa tulevaa säätä ilmanpaineen vaihteluista ja kertoo auringon nousu- ja laskuajat. Kellossa on myös myrskyvaroitin, ja Suunto Appsilla on mahdollisuus saada tietoon myös vuorovesien vaihtelut. KON T ROLL I 4 • 2014 17
Navigointi Ambit2:een voi tallentaa navigointipisteitä – point of interest (POI) – Movescountissa tai suoraan kellossa. Movescountissa piste voidaan muokata joko asettamalla koordinaatit tai klikkaamalla haluttua kartan kohtaa. Kellossa POI:n tallentaminen tapahtuu joko syöttämällä koordinaatit tai seisomalla fyysisesti halutussa kohdassa. Navigoitavia reittejä voidaan tehdä vain Movescountissa. Se onnistuu klikkaamalla haluttuja reittipisteitä Googlen kartasta. Navigointi tapahtuu siten, että navigointivalikosta valitaan haluttu kohde, jolloin laitteen näytölle ilmestyy matka metreinä ja nuoli, joka osoittaa kulkusuunnan. Navigoitavaa reittiä kulkiessa voidaan kellon näyttökuvaksi valita pieni kartta reitistä. Jos reitillä on POI:tä näkyvissä, näkyvät ne myös suhteessa reittiin. Kelloon voi tallentaa 100 POI:ta ja 50 reittiä. Navigointiominaisuutta voi käyttää myös kesken harjoituksen. Navigoida voi valitulle POI:lle tai sitten harjoituksen alkuun, jos harjoituksen aikana on tallennettu GPS-dataa. POI on hyvä ominaisuus kentällä esimerkisi jalkauduttaessa suorittamaan maastoetsintää. Auton sijainnin voi tallentaa POI:ksi ja etsinnän jälkeen kellon avulla voidaan palata autolle suorinta tietä. Navigointireittejä voi myös hyödyntää esimerkiksi piiritehtävissä, jolloin tikkikohteet voidaan tallentaa kelloon. Navigointitilassa näkyy matka kohteeseen linnuntietä ja nuoli kertoo oikean suunnan. 18 KON T R OL LI 4 • 2014
Käyttökokemuksia Kolmen kuukauden käyttöjakson aikana kello toimi erinomaisesti. Movejen tallentaminen on nopeaa ja vaivatonta. Esimerkiksi aamulla kiireessä työmatkalle lähdettäessä kello löysi sykemittarin ja GPS-signaalin suhteellisen nopeasti. Ambit2:n isoon kokoon kesti hetken tottua. Varsinkin nukkumaan mennessä laite tuntui painavan ilkeästi rannetta, mutta muutaman päivän jälkeen laitteen olemassaoloon tottui. Navigointi ei saa täysiä pisteitä, sillä testin aikana maastossa tallentamani POI heitti noin 10 metriä, joten geokätköjen tarkkaan tallentamiseen siitä ei ole. Laitteen akkukesto on mielestäni erittäin hyvä. Viikon 10 työmatkapyöräilyä ja neljä salikertaa eivät vielä riittäneet kuluttamaan akkua loppuun. Ohjekirjassa mainitaan kellon 480 milliamppeerin lion-akun keston vaihtelevan 15-50 tuntiin tai jopa enempään. Peruskellona se voi kestää jopa 30 päivää. Akun kestoon vaikuttaa esimerkiksi harjoituksissa GPS-tallennustiheys (1,5 tai 60 s) ja lisäantureiden määrä. Akun pystyy lataamaan tietokoneen lisäksi USB-verkkolaturilla tai USBvaravirtalähteellä. Varavirtalähteen hankkiminen on aiheellista varsinkin pitkille vaelluksille. Kahvakuulaharjoituksen ajaksi jouduin ottamaan kellon pois kädestä ja huomasin, ettei kello tallentanut sykkeitäni koko aikaa. Myöhemmin ohjekirjaa tutkiessani huomasin, että sykemittarin käyttöetäisyys on noin kaksi metriä kellosta. Se ei siis voi olla treenikassissa tatamin laidalla voimankäyttöharjoitusten aikana, vaan se on pidettävä esimerkiksi taskussa. Lopuksi Suurimman hyödyn Suunto Ambit2:sta saavat ulkona liikkujat ja urheilijat. Ominaisuuksien hyödyntämisessä on vain mielikuvitus rajana. Ambit 2:n 450 euron listahinta voi kuulostaa pahalta, mutta laite on mielestäni joka euron arvoinen. Ambit2:n huonot puolet ovat vähintäänkin siedettäviä, eikä laitteesta voi juuri pahaa sanoa – paitsi sen isosta koosta. Loistavaa on myös se, että Suunto päivittää jatkuvasti laitetta ja uusimmassa 2.0-päivityksessä (julkaistiin 23.4.2014) Ambit2 sai uusia ominaisuuksia, muun muassa askeltiheyden mittauksen suoraan kellosta, nopean navigoinnin, kompassin helpomman kalibroinnin ja myrskyvaroituksen. PLUSSAT + tallentaa suuren määrän harjoittelun tietoja + mukauttamismahdollisuudet + ominaisuudet + Movescount + Suunto Apps + ulkonäkö MIINUKSET - ISO koko - sykevyön kantoetäisyys Movescountissa tallennettu reitti näkyy näytöllä tallennettujen välietappien kera, joita voivat olla esimerkiksi vesipiste, luola tai geokätkö. Ambit 2 latautuu ja synkronoituu USBjohdon avulla. Esimerkki näkymä yksittäisestä harjoituksesta. Ambit2:n käyttöliittymä on valikkopohjainen. Kuvassa myös Suunnon ANT-lähetystekniikkaa käyttävä sykevyö. KON T ROLL I 4 • 2014 19
LUKUSALI Amerikan Kontrolli Jos Kontrollia julkaistai- siin Yhdysvalloissa, se olisi hyvin samanlainen lehti kuin American Cop. Kontrolli oli kuitenkin ensin, joten kumpi on ottanut vaikutteita kummasta? Kontrollin 10-vuotissyntymäpäivän niaksi tutustutaan kun- tarkem- min Kontrollin henkiseen sisarjulkaisuun. teksti ja kuvakaappaukset: Seppo Vesala K ontrolli on maailmanlaajuisestikin harvinainen lehti: turvallisuusalan kenttätyötä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tekeville ammattilaisille kohdistettu lehti, jonka tekijät ovat myös kenttäsikoja. Amerikan ihmemaasta löytyy kuitenkin melko paljon Kontrollia muistuttava lehti, American Cop, jota kaiken lisäksi tehdään samanlaisella kenttäsika-asenteella. Myös lehden julkaisuhistoria on samankaltainen Kontrollin kanssa: aluksi lehteä julkaistiin paperille painettuna perinteisenä lehtenä, ja sittemmin lehti siirtyi e-lehtiformaattiin. AMERICAN COP ENNEN JA NYT Tutustuin American Copiin vuoden 2005 lopulla, eli melko tuoreeltaan lehden perustamisen jälkeen – lehden ensimmäinen numero on syys-lokakuun numero vuonna 2005. Tässä vaiheessa Kontrolli oli ilmestynyt melko tasan vuoden ajan, ja olin itse ollut Kontrollin toiminnassa mukana reilun puolen vuoden ajan. 20 KON T R OL LI 4 • 2014 Olin lukenut amerikkalaisia aselehtiä melko säännöllisesti jo 1980-luvun lopulla ja jonkin verran myös amerikkalaisia poliisilehtiä erityisesti oman poliisiurani alkuaikoina 1990-luvun loppupuoliskolla. American Copissa oli kuitenkin pari eroavaisuutta aikaisemmin tuntemiini ase- ja poliisilehtiin verrattuna: lehteä tehtiin kenttäsika-asenteella, ja vaikka lehden pääasiallinen kohdeyleisö oli poliisit, siinä oli myös muille lukijoille suunnattuja vakiopalstoja ja artikkeleita. Kontrollissa ja American Copissa oli itse asiassa niin paljon yhteistä, että jos Kontrolli olisi näistä kahdesta nuorempi lehti, voisi hyvällä syyllä epäillä, että Kontrolli on ottanut mallia American Copista. American Cop ilmestyi aluksi painettuna lehtenä kuusi kertaa vuodessa, irtonumeron hinnan ollessa hieman alle 6 dollaria. Jo alusta pitäen lehti oli 84-sivuisena kunnon lukupaketti, olihan lehdessä toistakymmentä työntekijää ja sisältöä tuottamassa oli yli 20 henkilöä. Lehden mainosmyyntikin oli kunnossa; yli kolmannes lehden sivuista oli kokonaan tai lähes kokonaan mainosten peitossa, ja näiden lisäksi lehden sisäsivuille oli ripoteltu pikkumainoksia. American Cop ei ilmestynyt tyhjästä, vaan sitä julkaisee FMG Publications -kustannusyhtiö, joka julkaisee myös muun muassa American Handgunner ja Guns -lehtiä. Näin ollen lehden taloudelliset lähtökohdat olivat kunnossa heti alkutaipaleelta lähtien.