Sisältö #1 • 2014 Ostariammuskelusta ilmoitukset // TOTALSHOP 02, 20 ja 33 alkaa sivulta 5 >> painiksi menee taas! E 36 s. s. 26 Liikenneturvallisuusasiaa 04 PÄÄKIRJOITUS / Pääkirjoitus 05 PUNAISEN SYYSKUUN TUTKINTA / 09 SUOJAN KÄYTTÄMINEN / osa 1 Perusteita 16 KENTTÄKOULUTTAJA / Rataharjoitus: suojan takaa ampuminen 21 NELIJALKAINEN VARASHÄLYTIN / Millaista elämä on kun talossa asuu koira? 26 30 LIIKENTEEN POIKKEUSTILANTEET / autonvarustelu 32 VARUSVARASTO / 35 KIRJASTO / 40 PELILUOLA / 42 LYHYESTI / taktinen lompakko Harjoittelu Papers, please KON T ROLL I 1 • 2014 3
PÄÄKIRJOITUS KONTROLLI Pääkirjoitus Kontrolli 1 / 2014 ISSN 2341- 6947 T ällä hetkellä yksi Kontrollin foorumin vilkkaimmista keskustelunaiheista on poliisin ja vartijoiden välinen yhteistyö. Keskustelu alkoi neutraaleissa ja jopa positiivisissa merkeissä, kun lähes kaikki kehuivat, kuinka hyvin yhteistyö sujuu. Ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kun keskusteluun tuli mukaan negatiivisia sävyjä useiden keskustelijoiden syytellessä toista osapuolta muun muassa ammattitaidottomuudesta tai ylimielisyydestä. Sittemmin keskustelu palasi neutraalimpaan sävyyn. Kustantaja Kontrolli-julkaisut Oy Päätoimittaja Seppo Vesala Taitto & Editointi Juha Harju Toimittajat Antti Sirkkala Timi Tikkanen Juha Rämänen Valokuvaaja Timi Tikkanen Ammattitaidottomia ja ylimielisiä yksilöitä lienee kaikissa kuviteltavissa olevissa ammattiryhmissä, ja hätäisen on helppo vedota vanhaan sanontaan, että yksi mätä hedelmä pilaisi koko korin. Viisas näkee kuitenkin yksittäistapauksen läpi ja muodostaa käsityksensä ennemmin kokonaisuuden kuin itselle tai tutulle sattuneen ikävän kokemuksen perusteella. Numerossa avustaneet Jenny Wesanko Kannen kuva Juha Rämänen Yhteydenotot toimitus@kontrolli.fi sukunimi@kontrolli.fi Ei varmaankaan ole harvinaista, että yhteistyötahojen välisessä työskentelyssä on jonkin verran hankausta, oli ala mikä tahansa. Kitkaa saattaa esiintyä esimiestasollakin, vaikka kenttäväki työskentelisi sulassa sovussa, tai päinvastoin. Täydellisyyteen tuskin koskaan päästään, mutta sitä on hyvä tavoitella. mainosmyynti myynti@kontrolli.fi Osoite Kontrolli-julkaisut Oy PL 10 40321 Jyväskylä On totta, että poliisin ja vartijoiden välillä on vaikeaa saavuttaa tasavertaista kumppanuussuhdetta, koska poliisi valvoo yksityisen turvallisuusalan toimintaa. Kentän tasolla avun tarve on kuitenkin molemminpuolista, ja kaikkia hyödyttää, jos yhteistyö toimii hyvin. Jo työturvallisuuden kannalta on suotavaa, että esimerkiksi tieto mahdollisista uhkakuvista kulkee mahdollisimman jouhevasti eri organisaatioiden välillä – puhumattakaan, että apua uskalletaan pyytää ja antaa matalalla kynnyksellä. Yhteistyötä tehdään sekä virallisella tasolla, muodollisia kanavia pitkin, että epävirallisia reittejä, henkilökohtaisten suhteiden avulla. Kontrollin yhtenä tavoitteena on toimia sillanrakentajana ja tiedonjakokanavana eri turvallisuusalan ammattiryhmien välillä, mikä lämmittää suhteita ja parantaa ammattilaisten välistä yhteistyötä. Mitä enemmän toista ja toisen työtä tunnetaan, sitä helpompaa tähän on luottaa. Toimiva yhteistyö on kaikkien etu. Toimitus vastaanottaa julkaistavaksi tur vallisuusaiheista materiaalia, mutta julkaisusta pitää aina erikseen sopia. Aineisto hyväksytään sillä ehdolla että Kontrollijulkaisut Oy saa käyttää sitä veloituksetta uudelleen. Toimitus ei vastaan materiaalin säilyttämisestä tahi palauttamisesta. Lehden sisältö pyritään saamaan mahdollisimman totuudenmukaiseksi, mutta Kontrollijulkaisut Oy ei vastaa esiintyvistä virheistä. Kaikki lehden oikeudet ovat Kontrolli-julkaisut Oy:llä, materiaalin tuottaneilla henkilöillä tai muilla oikeudenhaltijoilla. twitter.com/vouti twitter.com/kessu Seppo Vesala neljännen valtiomahdin edustaja w w w.facebook.com/kontrolli w w w.kontrolli.fi w w w.kontrolli.fi/keskustelu 4 KON T R O LL I 1 • 2014
Punaisen syyskuun tutkinta Syyskuun 21. päivä oli viime vuoden pisin vuorokausi nairobilaisessa Westgaten ostoskeskuksessa, Keniassa. Se päättyi vasta kolme päivää myöhemmin vaatien kaiken kaikkiaan 72 kuolonuhria. Virallisesti. teksti: Antti Sirkkala kuvitus: Juha Harju kuvat: julkinen lähde KON T ROLL I 1 • 2014 5
W estgaten ostoskeskukseen hyökkäsi syyskuun 21. päivä islamistisen terroristijärjestön al-Shabaabin taistelijoita, jotka pitivät satimeen jääneitä siviilejä sekä ostoskeskusta piirittäneitä poliiseja ja sotilaita kauhun vallassa neljä päivää. Kenialaiset vallesmannit ovat tunnetusti varsin kovaotteisia - kuten kaikkialla muuallakin, Sorsapuiston ja ylipäätään Pohjoismaiden ulkopuolella. Piiritys Westgatessa päättyi Kenian turvallisuusviranomaisten kentällä suorittaman jalkatyön tuloksena. Länsimaat antoivat Kenialle apua piirityksen ratkaisemisessa, ja esimerkiksi yhdysvaltalainen verkkolehti International Business Times kertoi Kenian ja Israelin keskinäisen sopimuksen nojalla paikalla olleen myös israelilaisia operaattoreita osallistumassa jopa taisteluihin. Israelin ulkoministeri ei suostunut myöntämään eikä kieltämään väitettä. Verijäljet johtavat Somaliaan Al-Shabaab, Somaliaa vuosia piinannut islamistinen terroristijärjestö otti vastuun iskusta. Kenia ei ole ulkopuolinen uhri, vaan Somaliassa käynnissä olevan konfliktin osapuoli. Kenia on tukenut Somalian laillisen hallituksen taistelua al-Shabaab-järjestöä vastaan hyvällä menestyksellä, ja al-Shabaabin ote Somaliasta onkin rauennut pikkuhiljaa. Kenian osallistumisen konfliktiin ymmärtää varsin hyvin. Al-Shabaab on iskenyt laajalti Somalian rajojen ulkopuolella ja on puhtaasti Kenian sekä muiden Somalian ei-islamististen naapurien intresseissä estää järjestön nousu Somalian vallankahvaan. Al-Shabaab oli uhkaillut Keniaa kostotoimilla jo vuoden 2011 lopulta lähtien. Tuolloin Kenia oli osallisena Somaliassa tehdyssä sotilasoperaatiossa, joka kuritti al-Qaedan afrikkalaista vasallia kovalla kädellä. Joitakin terroritekoja suunnitelleita ihmisiä oli uhkausten jälkeen otettu kiinnikin. Uhrit, jotka kenialaisessa ostoskeskuksessa kuolivat, olivat kuitenkin ulkopuolisia, kuten terrorismissa laita yleensä on. Kenialaisten lisäksi terrori-iskussa kuoli ihmisiä kahdestatoista eri kansallisuudesta. Westgate lienee valikoitunut kohteeksi juuri profiilinsa vuoksi: ostoskeskuksessa asioi paikallista ja kansainvälistä politiikan ja liike-elämän eliittiä. Todennäköisyys, että iskuun osallistuneiden joukossa olisi ollut suomalainen, on pienentynyt varsin merkittävästi. Kun ostoskeskus oli lopulta puhdistettu terroristeista, Kenian viranomaisten välittömästi antamien tietojen mukaan 61 siviiliä ja kuusi turvallisuusalan ammattilaista oli saanut surmansa. Vastaavasti samojen lähteiden mukaan viisi terroristia kuoli ja yksitoista otettiin kiinni elävänä. Kuukausien kuluessa ja tutkinnan edetessä tietoja on jonkin verran päivitetty. Ei voida kuitenkaan esittää ilman reunamerkintöjä tai sivulauseita tilannekuvan olevan yhtään sen selkeämpi kuin se oli piirityksen päättyessä. Asiat eivät menneet Westgatessa niin kuin elokuvissa. Edes huonossa. 6 KON T R O LL I 1 • 2014 Myös hyökkääjät esiintyivät iskun aikana kansallisilta taustoiltaan varsin kirjavana seurakuntana. Sosiaalista mediaa tiedottamisessa ja rekrytoinnissa käyttävä al-Shabaab piti hyökkäyk- FBI on laittanut kattavan verkoston toimistoja ympäri maailman. Tässä Lähi-itä ja Afrikka. Lähde: FBI F
sen aikana meteliä Twitterissä, josta sen luomia tilejä suljettiin jo hyökkäyksen aikanakin. Yhdessä vaiheessa terroristijärjestö julkaisi nimilistan iskuun osallistuneista ihmisistä ja näiden kotipaikoista. Listalle pääsivät niin Kanada, Syyria kuin Yhdysvallatkin. Meidän fennojen kannalta melkoinen tienvarsipommi oli kuitenkin väitetty 23-vuotias “Ismail G.”, jonka kotikaupungiksi al-Shabaab väitti Helsinkiä. Muutaman viikon media jaksoi makustella mahdollisella suomalaisterroristilla, mutta jäljet kylmenivät varsin nopeasti. Viimeksi asiaa ruodittiin mediassa lokakuussa. Sittemmin tapaus tuntuu kadonneen eläkepamppujen luksusautojen pakokaasuihin. varsin merkittävästi. Ylitarkastaja avaa myös käytännön tutkinnan toteuttamista: - Totta kai selvitämme kaikki vihjeet, joita tämän asian tiimoilta meille tulee. Tutkinnan Keniassa tekevät kuitenkin sikäläiset viranomaiset. Suojelupoliisi enää tällä hetkellä lähinnä odottaa heidän hteydenottoaan mikäli tutkimuksissa ilmenisi jotain Suomea koskevaa. Tuomas Portaankorvan mukaan tarvittavat kontaktit ovat olemassa, mikäli Suomen ja Kenian viranomaisten välistä yhteistyötä tarvittaisiin: - Meillä on Kenian lähetystössä yhdyshenkilö, hän päättää haastattelun. Suomen osalta Kenian iskun tutkinnan viimeisimpiä käänteitä Kontrolli-lehdelle avasi ylitarkastaja Tuomas Portaankorva Suojelupoliisista. - Heti kun mahdollisuus Suomesta lähtöisin olevan osallisuudesta tapahtumiin nousi esiin, ryhdyttiin asiaa selvittämään käytettävissä olevin keinoin mutta esimerkiksi rekistereistä ei sopivaa henkilöä löytynyt, Portaankorva taustoittaa. - Asiaa ei voida kieltää, mutta toisaalta viranomaisten tutkimuksissa - niin täällä kuin Keniassakaan - ei ole ilmennyt seikkoja, jotka vahvistaisivat väitteen suomalaisen mukanaolosta terrori-iskussa, kertoo Portaankorva ja jatkaa, että mitä pidemmälle tutkimuksissa on päästy, todennäköisyys, että iskuun osallistuneiden joukossa olisi ollut suomalainen, on pienentynyt Twitterissä hyökkäyksen aikana julkaistussa listassa ei vielä mainittu norjalaisia, mutta myöhemmin esiin nousi huhuja mahdollisesta norjalaisesta tekijästä. Jopa siinä määrin, että Norjan turvallisuuspoliisi PST tiedotti lokakuun toisella viikolla aloittavansa tutkimukset mahdollisen norjalaisen osuudesta terroritekoon. Kenialainen palapeli Kahdeksan päivää myöhemmin PST:n kotisivuille ilmestyi uusi tiedote – päivää aiemmin brittilehdistö oli julkistanut norjalaiseksi epäillyn nimen. PST tyytyi lakonisesti ilmoittamaan, että tutkimuksissa ilmenneet seikat viittaisivat yhä vahvemmin norjalaisen henkilön sekaantuneen terrori-iskuun, mutta ei ottanut vielä sen tarkempaa kantaa yksityiskohtiin. Tämän jälkeen - ei USS Cole joutui Al-Qaedan itsemurhaiskun tuhoamaksi Afrikan sarvesta pohjoiseen kolmetoista vuotta aiemmin. Alue on ollut pitkään terroristien hiekkalaatikko. KON T ROLL I 1 • 2014 7
Poliisit vastasivat tulitukseen surmaten kolme sotilasta. kaikkiaan vain neljä, mutta lyhyemmällä kirjainyhdistelmällä nimetyn aakkosorganisaation tutkimusten perusteella he kaikki saivat ostoskeskuksessa surmansa. Merirosvoja lankulle mitään! Koska asiasta ei sen koommin ole tiedotettu Norjan turvallisuuspoliisin sivuilla, Kontrolli yritti ottaa yhteyttä PST:hen tiedustellakseen, missä vaiheessa tutkimukset tällä hetkellä ovat, mutta ikävä kyllä turskan ja öljyn maasta ei reagoitu yhteydenottoyrityksiin. Saattaa olla, etteivät tutkimukset olekaan edenneet toivotulla tavalla. Kenian viranomaisten alkuperäistiedot varsinkin kiinniotettujen suhteen ovat nyt ruudinsavun hälvettyä joutuneet varsin outoon valoon. Syytteeseen ei ole vieläkään laitettu itse terrori-iskusta ketään, tuomioista puhumattakaan. Asiaintila herättääkin enemmän kysymyksiä kuin varmoja vastauksia tuntuu olevan tarjolla. Kuinka monta hyökkääjiä kaiken kaikkiaan oli? Jos kaikki eivät kuitenkaan saaneet surmaansa, ovatko Kenian viranomaiset voineet tupeksia niin pahasti, että hyökkääjiä pääsi pakenemaan uhrien joukossa? Ulkomaiden viranomaiset eivät hekään kaikki olleet tyytyväisiä tutkinnan varhaisessa vaiheessa kenialaisten tekemiin linjauksiin. Moni tutkintaryhmä joutui poistumaan maasta tyhjin käsin Kenian evätessä pääsyn tapahtumapaikalle. Toisaalta on selvää, että rajatulle alueelle olisi ollut tunkua, jos ovet olisi pidetty auki. Ketä sellainen olisi palvellut? Ei varmasti ainakaan teknistä tutkintaa. Juutalaisten lisäksi myös ainakin amerikkalaisilla on painavia intressejä Westgaten verilöylyn penkomiseen. Yksi viranomainen, jolle kenialaiset eivät näyttäneet ostoskeskuksen ovea, onkin Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI. Organisaatio on luonnollinen kumppani tämänkaltaisen sotkun selvittelyssä. Pohjois- ja Itä-Afrikassa tapahtuu varsin paljon terrorismiin kytkeytyvää toimintaa, ja liittovaltion poliisi on rakentanut varsin kattavan toimintaverkoston maailman ympäri - aivan erityisesti Arabian niemimaalle ja Afrikkaan. Aivan vastikään, tammikuun 10. päivä, FBI julkaisi kotisivuillaan lähetystöavustaja Dennis Bradyn haastattelun Nairobista. Aiemmista yhdysvaltalaisista viranomaislausunnoista poiketen Bradyn mukaan FBI:n tutkimusten perusteella yksikään ostoskeskukseen hyökänneistä terroristeista ei päässyt karkuun. Esimerkiksi NYPD oli antanut jo alun perin arvion, että neljä hyökkääjää olisi päässyt pakenemaan, eikä heitä enempää olisi ollutkaan. FBI on lopulta osittain eri mieltä. Hyökkääjiä on kyllä ollut heidänkin mielestään kaiken 8 KON T R O LL I 1 • 2014 Vaikka itse tutkinnan yksityiskohtaisia käänteitä ei maailman medioissa käsiteltykään, joltensakin laajaa huomiota saivat syytökset, joiden mukaan kenialaisviranomaiset syyllistyivät ostoskeskuksen liikkeiden putsaamiseen. Asiasta on esimerkiksi videotallennetta. Surullisempia ovat kuitenkin tiedot paikallispoliisin ja paikalle saapuneen Kenian armeijan välisestä tulitaistelusta. Esimerkiksi paikallinen The Star -sanomalehti siteerasi lokakuussa Nairobin paikallispoliisia, jonka mukaan Kenian asevoimien saapuessa paikalle ottamaan vastuun piirityksestä, nämä ampuivat yhden poliisiviranomaisen kuoliaaksi. Poliisit vastasivat tulitukseen surmaten puolestaan kolme sotilasta. Vaikka viranomaisten toiminta tapahtuman selvittämisessä onkin ollut merkittävän haloon kohteena, on siviilien hyökkäyksen alettua osoittama rohkeus sen sijaan saanut kiitosta: Uutisoinnin mukaan heti hyökkäyksen alettua siviilit toimivat rohkeasti ja päättäväisesti kanssaihmisten ja läheistensä auttamiseksi. Aseistautuneita ulkopuolisia meni tiedon hyökkäyksen alkamisesta saatuaan jopa paikalle hakemaan rakkaitaan turvaan. Ainoat, jotka Kenian viranomaiset ovat tähän mennessä saattaneet leivättömän pöydän ääreen Westgaten verilöylyyn liittyen, ovat neljä iskuun osallistumatonta nuorehkoa somalitaustaista miestä. Nairobin alueella asuvia merirosvoja syytetään avunannosta terrori-iskun valmisteluun. Syytteen mukaan he esimerkiksi majoittivat iskun tehneitä ihmisiä luonaan. Kaikki neljä ovat kieltäneet esitetyt syytteet ja anoneet päästä vapaiksi, mistä huolimatta he tulevat viettämään tutkinnan ajan kiven sisässä. Kenian presidentti Uhuru Kenyatta myönsi jo lokakuussa julkisesti, että ostoskeskusiskun ratkaisemisessa tumpeloitiin. - Jokin meni Westgatessa pahasti pieleen, hän lausui lokakuussa Nairobin poliisiviranomaisten luo suuntautuneen vierailunsa aikana pitämässään puheessa. Mikä kaikki Westgatessa menikään pieleen ja mitä ostoskeskuksessa todella tapahtui kohtalokkaiden neljän päivän aikana, saadaan tuskin koskaan täysin ja aukottomasti selville. Kiinnostavinta meidän kannaltamme lienee enää se, miten norjalaisten tutkinnan kanssa käy.
.. .. suojan kayttaminen osa 1 perusteita Kun luodit rillä, oman miseksi Suojatyypit Lyhyt kertaus eri suojatyypeistä; aihetta käsitellään tarkemmin Kontrollin numeroissa 1-2/2012. Ballistinen suoja: Ballistinen suoja on kovaa suojaa, näkösuojaa. Mikä tahansa este, joka estää tai vaikeuttaa vastapuolta näkemästä suojan takana piilottelevaa henkilöä, on visuaalista suojaa. Visuaalisen suojan käsitettä voidaan laajentaa kattamaan kaikki aistit; ihmisvastustajaa ajatellen lisäksi lähinnä kuuloaistin, mutta esimerkiksi koiria vastaan myös hajuaistin. Dynaaminen suoja: Dynaaminen suoja viittaa liikkumiseen. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että liikkuvaan maaliin on vaikeampi osua kuin paikallaan olevaan. Dynaamista suojaa voi käyttää myös paikallaan seisten: esimerkiksi nyrkkeilijät liikuttavat ylävartaloaan ollessaan vastustajan lyöntietäisyydellä, jolloin päähän osuminen on vaikeaa. Spatiaalinen suoja: Spatiaalinen suoja tarkoittaa etäisyyden hyväksi käyttämistä. Tyypillisesti tämä tarkoittaa etäisyyden ottamista hyökkääjään, mutta se voi olla myös esimerkiksi pesäpallomailalla aseistautuneen hyökkääjän iholle menemistä, jolloin tämä ei pysty käyttämään asettaan tehokkaasti. Aggressiivinen suoja: Hyökkäys on paras puolustus, ja jos taistelu siirretään vastustajan kenttäpäätyyn, tämän on vaikeaa lähteä rakentamaan hyökkäystä ainakaan niin kauan, kun painetta kyetään pitämään päällä. Kognitiivinen suoja: Kognitiivinen suoja tarkoittaa käytännössä vastustajan hämäämistä. Oletusarvo on, että myös hyökkääjä kärsii taistelun luomasta stressistä, joka huonontaa päätöksentekokykyä ja loogista ajattelua. Jos tehdään jotain odottamatonta, vastustajalla saattavat rattaat lyödä hetken aikaa tyhjää, ennen kuin hän pääsee peliin mukaan. nahkan olisi ympä- turvaa- syytä mennä suojaan. Suojan käyttäminen voi kuitenkin olla yllättävän monisyinen asia. joka estää fyysisesti hyökkäystä osumasta kohteeseen; esimerkiksi poteron suojavalli, joka on riittävän paksu pysäyttämään vastustajan luodit. Visuaalinen suoja: Visuaalinen suoja tarkoittaa viuhuvat teksti ja kuvat: Seppo Vesala K ontrollin numeroissa 1/2012 ja 2/2012 esiteltiin kuusi suojatyyppiä – ballistinen, visuaalinen, dynaaminen, spatiaalinen, aggressiivinen ja kognitiivinen – ja puhuttiin lyhyesti niiden käyttämisestä. Tässä kaksiosaisessa artikkelissa asiaan pureudutaan tarkemmin suojan käyttämisen taktiikkaan keskittyen ballistisen suojan käyttämiseen ampuma-asetta vastaan. Perusteita Riippumatta siitä, luetaanko suomalaisia turvaluokiteltuja poliisin taktiikkaa käsitteleviä tekstejä vai amerikkalaisia julkisesti levityksessä olevia kaupallisia poliisitaktiikkaa käsitteleviä kirjoja, taktiikoissa on havaittavissa tiettyjä yhtäläisyyksiä. Tämä on ymmärrettävääkin, sillä suomalaisten taktiikoiden lähteenä ovat toimineet esimerkiksi amerikkalaisen lehtimiehen Charles Remsbergin kirjat Street Survival ja Tactical Edge, jotka on esitelty Kontrollin numerossa 4/2010. Taktiikat eroavat joiltakin osin sotilastaktiikoista, mikä selittyy muun muassa toimintaympäristöjen eroissa. Näiden toimijoiden käyttämiä taktiikoita ei kuitenkaan tule eriyttää toisistaan liikaa, sillä silloin kun nuolisade pimentää auringon, poliisin taktiikat alkavat muistuttaa enemmän sotilastaktiikoita kuin perinteisiä poliisin partiotaktiikoita. Tässä artikkelissa keskitytään ballistisen suojan käyttämiseen tilanteessa, jossa vastapuolella on ampuma-ase. On kuitenkin syytä huomata, että suojatyyppi tulee aina suhteuttaa hyökkäyksen laatuun: auton kylki tarjoaa hirvikivääriä vastaan lähinnä visuaalista suojaa, mutta pienoiskivääriä vastaan se on ballistinen suoja. Ja heitettyä pulloa vastaan ballistiseksi suojaksi riittää verkkoaita. KON T ROLL I 1 • 2014 9
Suojan käyttämisen nyrkkisääntöjä ovat suojan maksimaalinen käyttö sekä oikea etäisyys suojasta. Näitä nyrkkisääntöjä käsitellään tarkemmin tässä artikkelissa. Suojaan siirtyminen Aseuhkatilanteissa pyritään luonnollisesti käyttämään hyväksi ballistista suojaa mahdollisimman tehokkaasti. Suojan käyttäminen on kuitenkin aina kompromissi: jos suojaa käytetään maksimaalisesti, se haittaa omaa toimintaa. Tehtävän suorittaminen edellyttää aina jonkintasoista riskinottoa, joten onkin löydettävä oikea tasapaino riskin ottamisen ja toiminnan sujuvuuden välillä. Vaikka ballistisen suojan käyttämisestä joudutaankin joskus tinkimään, sen asemesta voidaan käyttää muita suojatyyppejä. Ihmisen joutuessa äkillisen hyökkäyksen kohteeksi, jolloin taistelustressi puskee nopeasti päälle, tilanteesta pyritään perääntymään mieluiten samaa reittiä, jota paikalle on menty. Stressin ollessa kova suunnitelmien tekeminen on hyvin hankalaa. Näiden syiden takia tehtävälle mentäessä ja kohdepaikkaa tai -henkilöä lähestyttäessä tulee kiinnittää huomiota lähistöllä oleviin suojiin sekä perääntymisreitteihin. Jos ennakkotietojen perusteella väkivallan uhka on korostunut, kannattaa kohteen lähestyminen suorittaa suojasta toiseen liikkuen – ei välttämättä suojassa pysyen, mutta siten, että reitin varrelle osuu useita suojaksi kelpaavia paikkoja. Mikäli äkillinen hyökkäyksen kohteeksi joutuminen aiheuttaa pakenemisreaktion, reitti kulkee kuin itsestään useiden ballististen suojien kautta. Myös ennakkotiedoiltaan vähemmän vaarallisille tehtäville mentäessä suojia ja perääntymisreittejä tulee pitää silmällä. Jos aseuhkatilanne syntyy äkillisesti eikä kenttäsika ole voinut mennä ennakoivasti suojan taakse, on suojaan pääseminen tärkeintä. Kun sopivat suojat on jo kohdetta lähestyttäessä kartoitettu valmiiksi, suojan paikallistamiseen ei tilanteen äkil- 10 KON T R OL LI 1 • 2014 lisesti kuumentuessa tarvitse uhrata aikaa, vaan siirtyminen voidaan aloittaa saman tien. Koska kenttäsika on vaarassa tulla ammutuksi, on siirtyminen luonnollisesti tehtävä parasta mahdollista vauhtia. Paras mahdollinen vauhti ei kuitenkaan välttämättä tarkoita mahdollisimman nopeasti liikkuen, vaan tulee ottaa huomioon tilanne kokonaisuutena. Nyrkkisääntönä suojaan tulee pyrkiä mahdollisimman nopeasti, ja vaikka voisi ajatella, että liikkeen aikana kannattaisi ampua hyökkääjää kohti, liikkumisen kanssa samanaikainen ampuminen hidastaa sekä liikkumista että ampumista, ja kaiken lisäksi osumatkin ovat huonompia. Onkin parempi päästä mahdollisimman nopeasti suojan taakse, minkä jälkeen ase vedetään esille ja ammutaan paikaltaan, suojan takaa, jolloin kohteeseen osutaan varmemmin – ja samalla eliminoidaan tehokkaammin muualle ympäristöön päätyvät luodit. Jo pelkkä aseen esille ottaminen liikkumisen aikana paitsi hidastaa liikkumista, myös altistaa virheille ja onnettomuuksille. Jo pelkästään se, jos aseen kahvasta ei saada hyvää otetta, hidastaa ampumista ja huonontaa osumia. On olemassa myös tilanteita, joissa voi olla järkevää ampua liikkumisen aikana. Esimerkiksi jos alusta on liukas tai muuten vaikeakulkuinen, nopea juokseminen saattaa altistaa kaatumiselle. Tällöin voi olla järkevää liikkua hitaammin ja samalla yhdistää aggressiivisen suojan käyttäminen dynaamiseen suojaan. Toinen esimerkki tilanteesta, jossa liikkumisen ja ampumisen yhdistäminen voi olla järkevää, on tilanne, jossa kenttäsika on seissyt reilun käsivarrenmitan päässä kohdehenkilöstä esimerkiksi puhuttamassa tätä, ja kohdehenkilö hyökkääkin äkillisesti teräaseen kanssa kimppuun. Syntyneessä hätävarjelutilanteessa eräs toimintatapa on ottaa hyökkääjään etäisyyttä peruuttamalla nopeasti ja samalla ampua tätä useita kertoja nopeassa tahdissa. Tai jos jo kertaalleen ammuttua ja maahan makaamaan jäänyttä kohdetta lähestytään aseella uhaten esimerkiksi henkilön kiinniotta-
sivuttaisliike vaikeuttaa osumista huomattavasti enemmän kuin suoraan poispäin suuntautuva liike. miseksi ja tämä kohottaa äkillisesti aseen kohti lähestyvää poliisia, kohteen ampuminen lienee järkevä ratkaisumalli. Tällöin tosin kenttäsian ase on jo ollut valmiiksi esillä ja osoittanut kohteeseen, joten aseen esille ottamiseen ja kohteen tähtäämiseen ei kulu aikaa. Lisäksi kenttäsika toivottavasti on jo valmiiksi luotikilven eli ballistisen suojan takana, joten suojaan siirtyminen ei senkään puolesta ole välttämätöntä. Jos etäisyys suojaan on lyhyt ja suojan taakse päästään nopeasti, sinne tulee pääsääntöisesti mennä nopeinta mahdollista reittiä. Jos matka on pidempi tai jos suorin reitti suojaan kulkee suoraan poispäin hyökkääjästä, voi olla järkevää tehdä voimakasta siksak-liikettä hyökkääjän ampumasektorin poikki: Jos lähellä ei ole suojaa tai sellaista ei ole etsitty valmiiksi, voidaan turvautua pelkkään dynaamiseen suojaan: Otetaan muutama ripeä askel hyökkääjän ampumasektorin poikki ja liikkeen aikana vedetään ase esille. Jotta dynaamisen suojan käyttämisestä saataisiin maksimaalinen hyöty, on liikkeen oltava ripeää, sen on suuntauduttava poikittain vastustajan ampumasektorin poikki, eikä liikkumista tule jatkaa kauempaa kuin mitä aseen ampuma-asentoon saaminen kestää. Äkillinen liikkeellelähtö saattaa hämätä vastapuolta ja toimia kognitiivisena suojana antaen kenttäsialle joitakin sekunnin murto-osia ylimääräistä aikaa. Liike itsessään vaikeuttaa vastapuolta osumasta, mutta mitä pidempään liike jatkuu, sitä paremmin ampuja ehtii säätää tähtäystä kohdilleen. Jos kenttäsika tekee vain nopean ja räväkän sivuttaisliikkeen, sillä saavutetaan parhaiten hämäysvaikutus. Vastustajan on vaikeaa osua kenttäsikaan liikkeen aikana. Kun ase vedetään esille liikkeen aikana, ihanteellisessa tapauksessa ase on saatu ampumaotteeseen ennen kuin vastustaja on ehtinyt toipua hämmästyksestä. Kun laukaukset ammutaan liikkeen pysähdyttyä, saadaan kohdehenkilöön varmemmin osumia. Ei myöskään pidä vähätellä toiminnan puolustettavuutta jälkikäteisessä tarkastelussa: on paljon helpompaa puolustaa paikaltaan ammuttuja laukauksia kuin jos ne olisi ammuttu liikkeen aikana, erityisesti jos jokin laukauksista olisi osunut sivulliseen henkilöön. KON T ROLL I 1 • 2014 11
Etäisyys suojaan Nyrkkisäännön mukaan suojan takana ollaan reilun käsivarren mitan päässä suojasta, jolloin ollaan paremmin turvassa mahdollisilta kimmokkeilta kuin kiinni suojassa oltaessa: suojana käytettyyn esteeseen osuvat luodit voivat kimmota suojasta matalassa kulmassa. Jos ollaan tarpeeksi irti suojasta, kimmokkeet viuhahtavat ohi. Vaikka tämä on yleensä ainoa syy, jolla perustellaan etäisyyttä suojaan, myös muita syitä on. Suojassa kiinni oleminen rajoittaa näkökenttää ja saattaa jopa aiheuttaa putkinäköä, jolloin etumaaston tarkkailu ja vastustajan etsiminen sieltä hankaloituu. Suojaan kiinni liimautuminen saattaa aiheuttaa myös henkistä ripustautumista: Kun on päästy turvaan, tilanteen aiheuttama stressi saattaa aiheuttaa suojan taakse käpertymistä; ikään kuin oltaisiin pesässä turvassa. Pahimmillaan suojaan saatetaan jopa käpertyä siten, että ympäristön tarkkailu unohtuu kokonaan, eikä hetken päästä enää tiedetä, missä kohdehenkilö on. Mikäli tilanteessa on tarpeen lähteä liikkeelle, saattaa vaatia henkistä ponnistelua saada itsensä liikkeelle tutusta suojapaikasta. Riippuen liikkeen suunnasta suojassa kiinni oleminen saattaa hidastaa liikkeelle lähtemistä jo puhtaasti fyysisenä suorituksena: Jos lähdetään eteenpäin, esimerkiksi kohti seuraavaa suojaa tai kiinni kohdehenkilöön, kenttäsian on ensin siirryttävä suojan sivulle ja vasta sen jälkeen eteenpäin, kun kauempana suojasta seistessä suojan voi kiertää yksinkertaisesti lähtemällä liikkeelle etuviistoon. Myös suojan taakse vetäytyminen saattaa hidastua, jos kenttäsika on kiinni suojassa: Jos kohdetta on esimerkiksi tähdätty aseella, ase ja sitä pitelevä käsi ovat luultavasti suojan reunan etupuolella. Jos tästä tilanteesta pyritään vetäytymään nopeasti suojan taakse, asekäsi takertuu helposti suojaan kiinni estäen kenttäsikaa pääsemästä suojaan. Tämä ongelma korostuu pitkillä aseilla ammuttaessa. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä syynä siihen, miksi ampujan ei tule olla kiinni suojassa, on ampumisesta aiheutuvan suuliekin käyttäytyminen. Jos ampuja on selvästi suojan takana, aseen piipusta vapautuvat ruutikaasut pääsevät leviämään vapaasti joka suuntaan, mutta jos ampuja on sijoittunut esimerkiksi talon kulman taakse suojaan ja aseen piippu ulottuu kulman yli, osa ampuessa vapautuvista ruutikaasuista osuu seinään ja kimpoaa takaisin. Syntynyt pöllähdys haittaa ampujaa näkemästä kohteeseen. Erityisesti pimeällä, valaisimen kanssa ammuttaessa ilmassa pyörteilevä aseen piipusta lentänyt palamisjäte saattaa muodostaa usean sekunnin ajaksi sumuseinän, joka estää ampujaa näkemästä kohdetta ja samalla tarkkailemasta voimankäytön seurauksia tai näkemästä, jos kohdehenkilö päättää esimerkiksi lähteä liikkeelle. Koska on olemassa lukuisia syitä, miksi ampujan ei pidä olla kiinni suojassa, kyseessä on kiveen hakattu sääntö, johon ei ole poikkeuksia? Väärin. On useita syitä ja olosuhteita, jolloin tätä nyrkkisääntöä on syytä rikkoa. Ilmeisiä syitä, joiden takia ei ole viisasta ottaa etäisyyttä suojasta ovat esimerkiksi se, että suojan takana oleva maasto ei ole turvallinen, jokin este – esimerkiksi suojan takana oleva aita – estää kenttäsikaa ottamasta etäisyyttä, tai maanpinta nousee tai laskee suojan takana niin voimakkaasti, että suojan käyttäminen on mahdollista vain siinä kiinni oltaessa. 12 KON T R OL LI 1 • 2014
KON T ROLL I 1 • 2014 13
Etäisyys autoon noin käsivarren mitta. Sama tilanne noin 45 asteen kulmasta katsottuna; auto ei enää tarjoa suojaa. Kenttäsika on kiinni auton kyljessä. Sivulta katsottuna konstaapeli on hieman paremmin suojassa. 14 KON T R OL LI 1 • 2014
Toinen syy siihen, että halutaan olla kiinni suojassa, on se, että vastustaja on sijoittunut selvästi korkeammalle kuin kenttäsika. Esimerkiksi pakettiauto ei välttämättä tarjoa suojaa talon katolla olevalta pyssymieheltä, jos auton taakse suojautunut kenttäsika ei ole kiinni auton kyljessä. Ja vaikka pakettiauto ei tarjoakaan esimerkiksi kiväärimiestä vastaan muuta kuin näkösuojaa, on se kuitenkin tyhjää parempi. Ja jos kenttäsika on päässyt näkösuojaan kohdehenkilön huomaamatta, tämä ei edes yritä ampua kohti, koska ei tiedä kenttäsian olemassaolosta. Jos vastustajan tarkka sijainti ei ole tiedossa – esimerkiksi tiedetään, että kohdehenkilö on suojautunut auton taakse, mutta hän saattaa tulla esiin joko keulan tai perän puolelta – tai vastustajia on useita, voi olla järkevää olla kiinni suojassa. Mitä enemmän irti suojasta ollaan, sitä kapeampi suojan eteenpäin tarjoama suojasektori on. Tämä on erityisen totta silloin, jos suoja on kapea, esimerkiksi puunrunko tai parkkihallin tukipylväs, mutta pätee myös silloin, kun kohdetta tähystetään esimerkiksi talon kulman tarjoaman suojan takaa. Lopuksi on hyvä huomata, että mitä kauempana suojasta seistään, sitä pienemmällä liikkeellä päästään kurkistamaan suojan reunan ohi ja vastaavasti takaisin suojaan. Sama pätee kuitenkin myös toisin päin, joten jos kenttäsika seisoo liian kaukana suojasta, vastapuoli voi omalla liikkumisellaan päästä sellaiseen asemaan, että suoja ei olekaan enää kenttäsian ja vastustajan välissä. Jossain vaiheessa mennään tilanteeseen, jossa osapuolten välissä oleva suoja ei olekaan enää kenttäsian vaan kohdehenkilön suoja. Tässäkin asiassa tulee siis muistaa kohtuus: riittävä etäisyys, mutta ei enempää kuin on tarpeen. Seuraavassa numerossa! Artikkelin toinen osuus, joka keskittyy suojan takaa ampumiseen ja erilaisiin ampuma-asentoihin. KON T ROLL I 1 • 2014 15
l K E N T TÄ KO U L U T TA J A teksti ja kuvat: Seppo Vesala Suojan takaa ampuminen on sosiaalisen aseenkäytön perusasioita. Kun perusteet ovat hallussa, harjoittelua tulee monipuolistaa. Kenttäkouluttaja esittää yhden, perusteita pidemmälle menevän suojankäyttöharjoituksen variaatioineen. Rataharjoitus: suojan takaa ampuminen K ontrollin tässä numerossa on suojan käyttämistä käsittelevä artikkeli. Tämä Kenttäkouluttaja liittyy suoraan kyseiseen artikkeliin ja täydentää sitä. Lukijaa kehotetaankin lukemaan Suojan käyttäminen, osa 1 ennen tähän Kenttäkouluttajaan syventymistä. Myös Kontrollin numerossa 3/2013 julkaistussa Ampumaharjoittelun realismi, osa 2:ssa puhutaan suojan käyttämisestä. Perusharjoittelun ongelmia Suojan käyttämistä harjoitellaan tyypillisesti hyvin laboratoriomaisissa olosuhteissa, jolloin ampuma-asento, etäisyys suojaan ja muut muuttujat pyritään pitämään mahdollisimman vakioina. Pääsääntöisesti ampujat jopa pyrkivät sijoittamaan ampumaharjoittelussa käytettävät harjoitussuojat eli sermit siten, että ne ovat kohtisuoraan tarkasti maalitaulun kohdalla. Tällainen perusharjoittelu sopii alkeisharjoitteluun, kun harjoittelija vasta opettelee ampuma-aseen käyttämistä sosiaalisissa tilanteissa. Harjoittelussa tulisi kuitenkin astua alkeisharjoittelusta seuraavalle tasolle heti, kun se on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista ja kun harjoiteltava asia perusmuodossaan on kohtuullisella tasolla hallinnassa. Tämä pätee myös suojan takaa ampumiseen. rusharjoittelussa käytetystä asennosta. Lisäksi todellisuudessa ampuja saattaa joutua tulemaan pois suojan takaa etsiäkseen kohdehenkilöä etumaastosta ja saadakseen tämän ampumasektorille. Seuraava askel Kun harjoittelua halutaan viedä kohti realismia, siihen täytyy tehdä muutoksia. Eräs mielenkiintoisimmista muutoksista on Kontrollin numerossa 4/2013 esitelty harjoittelumuoto, jossa suojan takaa ampumista harjoitellaan paitsi perinteisesti kovilla patruunoilla ampumalla, myös käyttämällä harjoittelussa simulaatioaseita ja maalitauluna elävää ihmistä, joka myös suojautuu suojan taakse ja pyrkii osumaan takaisin. Käytännössä harjoittelijoiden ampuma-asennot muuttuvat melkoisesti siitä, mitä ne ovat perusharjoittelussa, ja suojaa käytetään huomattavasti tarkemmin hyväksi kuin silloin, kun kohteena on pelkkä pahvitaulu. Tämä kertoo selvästi siitä, että perusharjoittelun tapa toimia ei vastaa todellisuutta. Perusmuodossaan suojan takaa ammuttaessa harjoittelija sijoittuu sellaiselle etäisyydelle, että suoristetulla kädellä ei aivan ylety edessään olevaan suojaan, ja harjoittelija seisoo suojan takana mutta mahdollisimman lähellä sen reunaa. Ampumaasento rakennetaan valmiiksi suojan takana, ja kun harjoittelija valmistautuu ampumaan tai kuulee ampumiskomennon, hän nojaa suojan reunan yli juuri sen verran, että pystyy ampumaan tauluun, jonka sijainti on tarkasti etukäteen selvillä ja joka kerta samassa kohdassa suhteessa ampujaan. Todellisessa tilanteessa ampuma-asentoa ei luultavasti voida rakentaa suojan takana valmiiksi, vaan ampujan on ensin tähystettävä suojan takaa, ja vasta havaittuaan kohdehenkilön ja tunnistettuaan tilanteen aseenkäyttöä vaativaksi hän voi ottaa aseen esille ja tähdätä kohdehenkilöä. Kohteen etsiminen etumaastosta aseen tähtäimien läpi on omiaan aiheuttamaan ampujalle putkinäköä, ja siksi se on hidasta ja altistaa havaintovirheille. Todellisessa aseenkäyttötilanteessa ampuma-asentokaan ei välttämättä ole samanlainen kuin perusharjoittelussa. Riittää, että suojan takaa ampumiseen yhdistetään liike ampujan rynnätessä suojan taakse ennen aseen esille ottamista, kun jo havaitaan, että ampuma-asento saattaa muuttua huomattavasti pe- 16 KON T R OL LI 1 • 2014 Seuraavassa esitellään yksinkertainen harjoitus, joka tuo lisää dynaamisuutta suojankäyttöharjoitteluun. Harjoituksen voi toteuttaa normaalilla ampumaradalla sekä sisällä että ulkona. Harjoituksessa tarvitaan useita sermejä, joiden rakentamista käsiteltiin Kontrollin numerossa 3/2013 julkaistussa ampumaharjoittelun realismi, osa 2 -kirjoituksessa. Jos ampumarata on hyvin kapea, ei harjoituksesta saada yhtä paljon irti kuin leveällä radalla ammuttaessa, mutta joka tapauksessa tämä harjoitus lisää realismia ampumarataharjoitteluun. Harjoitus paitsi kehittää suojankäyttötaitoa, siinä harjoitellaan myös liikkumista, ja harjoitukseen voidaan myös yhdistää paritoimintaa.
Ampumaradalle sijoitetaan useita, mielellään erikokoisia ja -muotoisia sermejä eri etäisyyksille tauluista. Sermien sijoittelussa kannattaa käyttää hyväksi koko radan leveys ja pituus, eli 25 metrin radalla kauimmaiset sermit ovat yli 20 metrin etäisyydellä tauluista, ja sermejä sirotellaan radalle koko sen leveydeltä. Taululaitteisiin sijoitetaan useita maalitauluja, jotka on merkitty toisistaan erottuviksi. Parhaimpaan tulokseen päästään, jos maalitaulut muistuttavat ihmistä ja ne reagoivat osumiin. Tällä tavalla harjoitteluun voidaan yhdistää kohteen tunnistamisharjoittelua sekä pakottaa harjoittelija seuraamaan voimankäytön vaikutuksia kohteeseen. Maalitaulujen tuunaamista realistisemman näköisiksi käsiteltiin Kontrollin numerossa 2/2013 julkaistussa Ampumaharjoittelun realismi, osa 1 -kirjoituksessa. Harjoitus alkaa siten, että suorittaja lähtee liikkeelle ampumaradan takaseinältä ja liikkuu ensimmäisen sermin taakse, kuten liikkuisi todellisen ampuma-aseuhan alla. Suojan taakse päästyään ampuja vetää aseen esille ja ampuu yhden osuman maaliin. Jos käytössä on osumaan reagoivia maalitauluja, ampuja joutuu itse havainnoimaan, reagoiko taulu osumaan, mikä lisää harjoittelun todenmukaisuutta. Normaaleihin tauluihin ammuttaessa suorittajan on vain arvioitava, osuiko rehellinen KONlaukaus T ROLL – I ja 1oltava • 2014 17 itselleen.
Ampuja ampuu jokaisen suojan takaa jokaiseen radalla olevaan maalitauluun, jolloin hän saattaa joutua liikkumaan hyvinkin paljon sivulle irti suojasta saadakseen jokaisen maalitaulun tulemaan edessä olevien muiden sermien takaa näkyviin. Taulut tulee ampua sellaisessa järjestyksessä, että ampuja on itse koko ajan suojassa muihin radalla vielä jäljellä oleviin tauluihin nähden. Tauluja ei voi siis ampua järjestyksessä esimerkiksi vasemmalta oikealle, vaan siinä järjestyksessä, jossa ne tulevat ampujan näköpiiriin tämän liikkuessa sivuttain. Kun kaikki taulut on ammuttu, suorittaja siirtyy seuraavan sermin taakse, ja ampuminen alkaa alusta. Eri kohdissa rataa olevien sermien takaa ammuttaessa taulut tulevat näkyviin eri järjestyksessä: jokaisen suojan takaa ampujalle avautuu erilainen näkymä taulujen suuntaan, sillä ampujan ja taulujen välissä on muita näkyvyyttä peittäviä sermejä. Erimuotoiset ja -korkuiset suojat pakottavat suorittajan ampumaan eri asennoista, mikä myös muuttaa ampujan näkemää taulujen suuntaan. 18 KON T R OL LI 1 • 2014
Suojan käyttämisessä on oleellista, että ampuja pysyy mahdollisimman hyvin suojassa uhkaan nähden. Tämän helpottamiseksi oikeakätisen ampujan kannattaa opetella ampumaan myös vasemmalla kädellä ja päinvastoin. Tällöin suojan ”väärältä” puolelta ammuttaessa voidaan pysyä paremmin suojassa kuin jos asetta pideltäisiin normaalissa otteessa. Kätisyyden vaihtamisesta puhutaan enemmän seuraavassa Kontrollissa ilmestyvässä suojan käyttämistä käsittelevän juttusarjan toisessa osassa. Harjoituksen voi suorittaa myös parityöskentelynä, mikäli se kuuluu harjoittelijoiden työnkuvaan. Molemmat suorittajat voivat ampua yhtä aikaa omilta puoliltaan sermiä siten, että kumpikin ampuu ne taulut, jotka saa näkyviin. Kaikkiin tauluihin on kuitenkin saatava yksi osuma jokaiselta ampumapaikalta, mutta vain yksi ampuja voi ampua kutakin taulua. Suorittajien välinen kommunikaatio on tärkeässä osassa: pari viestii keskenään, mitä tauluja on jo ammuttu, suorittajat ilmoittavat parilleen lippaan tyhjenemisestä ja mahdollisista muista häiriöistä, he sopivat yhdessä liikkeelle lähtemisestä seuraavalle sermille, ja niin edelleen. KON T ROLL I 1 • 2014 19
Edellä kuvattuun harjoitukseen on helppo keksiä variaatioita. Eräs mielenkiintoinen vaihtoehto on, että suojien takaa ei ammutakaan kaikkia tauluja, vaan ainoastaan se tai ne taulut, jotka vastaavat kouluttajan kunkin sermin kohdalla antamaa kuvausta. Kouluttaja voi myös antaa kesken ammunnan uuden maalin, jonka olemassaolon harjoittelija joutuu noteeraamaan saman tien: jos hän oli joutunut tulemaan esiin suojan takaa saadakseen alkuperäisen maalin näkyviin, uusi kohde saattaa olla sellaisessa paikassa, että ampuja ei enää olekaan suojan takana tähän uuteen maaliin nähden. Tällöin ampuja joutuu vetäytymään takaisin suojan taakse ja hoitamaan uuden maalin pois päiväjärjestyksestä, ennen kuin voi jatkaa alkuperäisen kohteen ampumista. Kun rata on ammuttu läpi, se voidaan ampua uudelleen siten, että suorittaja lähtee työstämään maaleja eri puolilta sermejä kuin ensimmäisellä kerralla: jos ampuja lähti jollakin ammuntapaikalla ampumaan tauluja suojan oikealta puolelta käsin, seuraavalla vedolla voidaan aloittaa suojan vasemmalta puolelta. Toinen yksinkertainen mutta ei helppo variaatio on suorittaa harjoitus ensin valoisassa ja sen jälkeen pimeässä. Vaikka rata itsessään pysyy suorituskertojen välissä samanlaisena, pimeys ja valaisimen käyttäminen voivat muuttaa suoritusta huomattavastikin. 20 KON T R OL LI 1 • 2014 Myös tähän harjoitukseen voi yhdistää simulaatioaseiden käyttämisen. Eräs tapa on korvata maalitaulut FX-aseella aseistetulla kohdehenkilöllä. Suorittaja tai suorittajat lähtevät liikkeelle radan takaseinältä kuten normaalistikin, mutta he päättävät itse, mistä tuliasemasta kohdehenkilöä ammutaan ja miten he liikkuvat tähän tuliasemaan lähtöpaikasta. Kohdehenkilö pyrkii ampumaan suorittajia, joiden tavoitteena on saada kohdehenkilöön toiminnan pysäyttävä osuma ja välttää saamasta itse osumia. Jotta harjoitus ei vesittyisi piiloleikiksi, kohdehenkilöllä ei ole käytössään suojaa, mutta hän saa liikkua rajatulla alueella maalialueella, jolloin suorittajien suojan käyttämisen on oltava dynaamista. Jos harjoitteeseen lisätään vielä aikapaine, eivät suorittajat voi turvautua väsyttämistaktiikkaan, vaan heidän on pyrittävä aktiivisesti sellaiseen asemaan, josta pystytään ampumaan kohdehenkilöä. Jos ampumaradalle voidaan ajaa autoja, suojat muuttuvat huomattavasti pelkkiä rakennuslevyjä realistisemman muotoisiksi ja kokoisiksi. Autojen käyttäminen mahdollistaa myös esimerkiksi suojan alta ampumisen. Ylimääräisien materiaalivahinkojen välttämiseksi tällaisessa harjoittelussa tulee pitäytyä simulaatioaseharjoittelussa, vaikka maaleina käytettäisiinkin pahvitauluja.