N ro 8– 20 18 • Akkuteollisuudesta uusi menestystarina? • Kaivostoiminta hyvässä kasvussa HYUNDAI HL980 LOKOTRACK LT120E TYÖKONERENKAAT
2 • KONETYÖLEHTI 8/2018 LAITTEET PALVELUT RAKENNUSKEMIKAALIT KALLIOLUJITUS Kehitämme yhdessä asiakkaittemme kanssa kaivoksen prosesseja paremman turvallisuuden, tuotavuuden ja kannattavuuden saavuttamiseksi. Olemme olleet mukana tarpeeksi kauan tietääksemme, että menestyminen tarkoittaa myös kykyä odottaa odottamatonta. Tästä syystä tekniset eksperttimme ovat valmiina auttamaan asiakkaitamme jokaisessa haasteessa, pienessä tai suuressa. TAATUT TULOKSET NOR_181115_Konetyölehti-8-2018_ad_w188xh135mm_leikkuuvarat.indd 1 15.11.2018 11:36:32 TELAKONE.com TELAKONE.com kaikki hinnat +alv UUDET VARASTOSSA LAVETIT JA KÄRRYT ISKUVASARAT MINIKAIVUKONEET AIRMAN ® Valtatie 2, 31640 Humppila • Puh. (03) 4240 200 Konemyynti Humppila Jukka Vartola ...........0400 867 730 Pauli Seppälä ...........0400 355 110 Turku Jarmo Urpo ..............0400 525 434 Tampere Pekka Niemi .............0500 232 840 Antero Niemelä ........045 264 2026 Seinäjoki Markku Salomäki .....0400 415 333 Pohjois-Suomi Reijo Rönkä .............040 514 0876 Jyväskylä Antti Tuominen ........040 587 3239 Juva Kari Autio .................0400 188 307 Seulat ja murskat Reijo Lehti ................0400 822 880 Markku Rautionmaa 0400 221 680 TELAKONE.com kaikki hinnat +alv UUDET VARASTOSSA LAVETIT JA KÄRRYT ISKUVASARAT MINIKAIVUKONEET AIRMAN ® Valtatie 2, 31640 Humppila • Puh. (03) 4240 200 Konemyynti Humppila Jukka Vartola ...........0400 867 730 Pauli Seppälä ...........0400 355 110 Turku Jarmo Urpo ..............0400 525 434 Tampere Pekka Niemi .............0500 232 840 Antero Niemelä ........045 264 2026 Seinäjoki Markku Salomäki .....0400 415 333 Pohjois-Suomi Reijo Rönkä .............040 514 0876 Jyväskylä Antti Tuominen ........040 587 3239 Juva Kari Autio .................0400 188 307 Seulat ja murskat Reijo Lehti ................0400 822 880 Markku Rautionmaa 0400 221 680 TELAKONE.com TELAKONE.com UUDET VARASTOSSA Kennintie 7 • 31640 Humppila • Puh. (03) 4240 200 telakone@telakone.com Konemyynti Humppila Pauli Seppälä ...........0400 355 110 Ville Nurmi ................0400 978 225 Turku Jarmo Urpo ..............0400 525 434 Tampere Pekka Niemi .............0500 232 840 Antero Niemelä ........045 264 2026 Pohjois-Suomi Reijo Rönkä .............040 514 0876 Jyväskylä Antti Tuominen ........040 587 3239 Seinäjoki Jouko Salomäki .......040 620 8213 Seulat ja murskat Reijo Lehti ................0400 822 880 Markku Rautionmaa 0400 221 680 LAVETIT JA KÄRRYT ISKUVASARAT MINIKAIVUKONEET AIRMAN ® kaikki hinnat +alv
KONETYÖLEHTI 8/2018 • 3 Nro 8•2018 SISÄLTÖ Lähetä uutinen ? Lähettäkää tiedotteenne info@konetyolehti.fi Julkaisemme uutisia käytettävissä olevan palstatilan mukaan. • aineistot: 18.1. • ilmestyy 22.1. • talvityökoneet • tien ja kiinteistönhoito • maarakennus ja infra • alan koulutustarjonta mukana messuilla teemat nro 8 1 2019 UUTISET 6 Nouseeko akkuteollisuudesta Suomen uusi menestystarina? 10 Dieselpolttoaineen veronkorotukset näkyvät mittarihinnoissa 10 Tieyhdistys huolissaan: Maakaapeleista kiistaa yksityisteillä 12 E. Hartikainen Oy:lle uusia Komatsu-kaivoskoneita 46 FinnMateria ja SmartFactory –messut vauhdissa AJASSA 8 Viisas kunta työllistää paikallisia pk-yrittäjiä TYÖKONEET&TEKNIIKKA 16 Robotiikka tulee myös työkoneisiin 18 Automaattiset työlaitekiinnikkeet Engconilla 19 Vahvat Hyundai-työkoneet 20 Rototiltin RPS-asemointiratkaisu etuja käyttäjälle 21 Tamtron pilvipalvelu WNexus 2 käytössä 21 Novatron kauhan pyöritystieto LandNova-ohjelmistoon 22 ALLUn työkoneet Transformer ja Processor 23 Uusi Rototilt R2 älykkäämpi ohjausjärjestelmä 26 Tarkka Loadmaster a50 pyöräkuormaajavaaka 27 Hyundai-pyöräkuormaaja HL980 raskaaseen sarjaan 28 Pyöräalustainen kaivukone Volvo EW180E 31 Kumitettu tieteräuutuus Race 150 TYÖKONERENKAAT 14 Ham-Re: renkaat, koneen työkyky ja tuottavuus 40 Nokian Armor Gard 2 kaivinkonerengas 42 Nokian Mine King L-5S maanalaisiin lastausoperaatioihin 43 Micheliniltä kulutusta kestävä kaivosrengas 44 Nokian Loader Grip 3 linjatöissä saviliejussa KONEURAKOINTI 32 Kamrock Oy murskausurakoi Metson Lokotrackeilla 34 Maanrakennus Hoikkala luottaa Volvoon ja Engconiin 36 Yksinyrittäjän koneen tärkein varuste kauhapuomin päästä 38 Kattasora Oy varmistaa betonisoran laadun Lokotrack ST4.8-kolmitasoseulalla VAKIOT 4 Pääkirjoitus: Verkostot ja tiet vaativat investointeja 24 Uutiskuva: Rakentaminen keskitty taajamiin 46 Seuraava Konetyölehti nro 1/2019 tammikuussa
4 • KONETYÖLEHTI 8/2018 SÄHKÖISET SISÄLLÖT KOTISIVUT: www.konetyolehti.fi NÄKÖISLEHTI: lehtiluukku.fi/lehti/konetyolehti FACEBOOK: facebook.com/konetyolehti/ YOUTUBE: youtube.com hae: Konetyölehti 8 NUMEROA VUONNA 2019 • MAARAKENNUS • KONEURAKOINTI • KULJETUS • KIINTEISTÖN JA TIENHOITO • YMPÄRISTÖNHOITO • INFRARAKENTAMINEN TOIMITUS KONETYÖLEHTI PL 97 13101 Hämeenlinna Puh. 040 8233 222 Sähköposti: info@konetyolehti.fi www.konetyolehti.fi Päätoimittaja: Jorma Yrjölä jorma.yrjola@konetyolehti.fi AVUSTAJAT Juhani Karvonen Jouko Viljanen Jari Nykänen TEKNISET TIEDOT Rasteritiheys: 60 linjaa/cm Painomenetelmä: offset Palstojen määrä: 4 palstaa Palstojen leveys: 44 mm Palstaväli: 4 mm Painopinta-ala: 210x297 mm Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy ILMOITUKSET Ilmoitusym. aineistot: lähetysosoite sähköpostitse info@konetyolehti.fi ISSN 2242-0371 MEDIATIEDOT www.konetyolehti.fi Lähetä uutinen meille ? Lähettäkää tiedotteenne info@konetyolehti.fi tai postitse. Julkaisemme uutisia käytettävissä olevan palstatilan mukaan. • PÄÄKIRJOITUS • Verkostot ja tiet vaativat investointeja ilaajien varovaisuus investoida maarakennusalan töihin tuntuu koneyrittäjien arjessa. Tarjouspyyntöjä tulee vähemmän, vaikka samaan aikaan pahasti rapautuneet verkostomme vaatisivat pikaisia toimia. Nyt olisi järkevä hetki investoida yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeisiin verkostoihin ja niiden kuntoon. Maarakennusalan töiden tarjouspyynnöt näyttivät vielä vuosi sitten vähentyneen vuosien takaisesta paikoin merkittävästi, selviää Koneyrittäjien liiton jäsenilleen tekemän markkinatilannekyselystä. Kyselyn vastauksista paistaa myös asiakkaiden arkuus investoida alan töihin. Väärässä paikassa säästämisen sijaan olisi nyt mitä parhain hetki panostaa esim. vesija viemäriverkostojen saneeraukseen ja tiestön kuntoon. Maarakennusalalla on tarjota tähän runsaasti resursseja ja osaamista. Vesija viemäriverkostomme keski-ikä on korkea. Nykyiseen vesija viemäriverkostojen saneerausmäärään verrattuna todellisen saneeraustarpeen on arvioitu olevan noin 2-3-kertainen, jotta näiden verkostojen saneerausvelka saataisiin poistettua kymmenessä vuodessa. Tieverkoston huono kunto näkyy päivittäin kaikille tienkäyttäjille. Tiestön rapautuminen vaikuttaa myös taustalla Suomen kilpailukykyyn logistiikkakustannusten kasvun kautta. Parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä arvioi taannoin raportissaan, että liikenneverkon korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatisi perusväylänpitoon lisärahoitusta 100 miljoonaa euroa vuodessa nykytasoon verrattuna. Korjausvelan vähentäminen vaatii tämän lisäksi lisärahoitusta vähintään 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä yhteensä 150 miljoonan vuotuisella rahoitustason nostolla liikenneverkon korjausvelka saataisiin 12 vuodessa pienenemään nykyisestä 2,4 miljardista eurosta 1,9 miljardiin euroon. Töitä korjausvelan kasvun taittamiseksi on kaikissa meille tärkeissä verkostoissa. Taloudellisesti tiukkoina aikoina rahoitusta on vaikea löytää. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että menoerän sijaan kyse on investoinnista meidän kilpailukykyyn, kansalaisten hyvinvointiin ja ylipäänsä yhteiskunnan toimivuuteen. Onko meillä varaa antaa rakennetun ympäristömme rapautua entisestään? ? T
KONETYÖLEHTI 8/2018 • 5 TIETERIEN VALLANKUMOUS Espoo: Uudenmaan Työlaite Oy, Forssa: Autovaraosa Lintusyrjä Oy, Haapajärvi: Haapajärven Rautapojat Oy, Huittinen: Kiviniityn Autoja Maatalouskonehuolto Oy, Joensuu: Polttoleikkauspalvelu Pääkkönen Oy, Kajaani: Kainuun Käyttörauta Oy, Keminmaa: Traktori Servi Oy, Kitee: Kiteen Tarvemetalli Oy, Klaukkala: KH-koneet Oy, Kotka: Kymen Metallituote Ky, Kuopio: Myllyn Metalli ja Huolto Oy, Lahti: Lahden Traktorivaruste Oy, Laihia: Laihian Levypala Oy, Lapinlahti: Lametal Oy, Lappeenranta: Saimaan Käyttöteräs Oy, Lieto: Tuulissuon Rautavarasto Oy, Nivala: Rautavarasto Tauno Ojalehto Ky, Pori: Porin Auto-Sale Oy, Sastamala: Kiviniityn Autoja Maatalouskonehuolto Oy, Tampere: Rautasoini Oy, Turku: Turun Konekeskus Oy, Tuuri: Laten Kone Oy, Ylivieska: Vieskan Konetarvike Oy. Kiltintie 13 13130 Hämeenlinna 040 5304 390 03-644 0424 Kiilatie 5 40320 Jyväskylä 0400 617 224 014-3388 714 Alakorkalontie 42 96300 Rovaniemi 0400 811 747, 0400 345 408 016-321 0110 Make your own way www.olofsfors.se • Tel: 0930-311 40 • E-mail: order@olofsfors.se NÄR DU SER SKÄRSTÅL OCH SLITRIBBOR I SÄLLSKAP MED GRÄVSKOPOR OCH MASKINER, TÄNK BRUXITE. BRUXITE LEVER OCH DÖR FÖR MAXIMAL SLITTID OCH OPTIMALT SKYDD FÖR DIN SKOPA. HARD WORK HAS A NAME SHARQ STÅR FÖR PRODUKTER SOM FUNGERAR. VASS STÅLKVALITET OCH ETT BRETT SORTIMENT FÖR NORDISKA FÖR HÅLLANDEN.ETT KOMPLETT SYSTEM FÖR BÄSTA TOTALEKONOMI. BE SMART. RUN SHARP. Make your own way MÖT OSS PÅ SVENSKA MASKINMÄSSAN 31/5–2/6, MONTER N:13 Make your own way www.olofsfors.se • Tel: 0930-311 40 • E-mail: order@olofsfors.se NÄR DU SER SKÄRSTÅL OCH SLITRIBBOR I SÄLLSKAP MED GRÄVSKOPOR OCH MASKINER, TÄNK BRUXITE. BRUXITE LEVER OCH DÖR FÖR MAXIMAL SLITTID OCH OPTIMALT SKYDD FÖR DIN SKOPA. HARD WORK HAS A NAME SHARQ STÅR FÖR PRODUKTER SOM FUNGERAR. VASS STÅLKVALITET OCH ETT BRETT SORTIMENT FÖR NORDISKA FÖR HÅLLANDEN.ETT KOMPLETT SYSTEM FÖR BÄSTA TOTALEKONOMI. BE SMART. RUN SHARP. Make your own way MÖT OSS PÅ SVENSKA MASKINMÄSSAN 31/5–2/6, MONTER N:13 TAMPERE
6 • KONETYÖLEHTI 8/2018 "Kaivosja metalliteollisuudellamme on hyvät edellytykset kehittyä maailman johtavaksi sähköisen liikenteen mahdollistajaksi", kirjoittaa Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen blogissaan. OULU B ioliuotus sähköistää liikennettä kestävällä tavalla, uskoo Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen. Liikenteen sähköistäminen on globaali megatrendi, joka lisää metallien käyttöä kaikkialla maailmassa. Sähköja hybridiajoneuvojen tuotannon ennustetaan kasvavan nopeasti. Tällä hetkellä alle 2 % uusista autoista maailmanlaajuisesti on sähkötai hybridiajoneuvoja. Vuoteen 2030 mennessä kuitenkin jo joka neljännen uusista autoista arvioidaan olevan sähkötai hybridiajoneuvoja. Nikkelin osuus akuissa kasvaa Nikkeli on sähköautoissa käytettävien akkujen keskeisimpiä raaka-aineita, ja sen osuus akuissa kasvaa. Yhden sähköauton akustoon tarvitaan tänä päivänä yli 12 kiloa nikkeliä, mutta jo vuoteen 2025 mennessä nikkelimäärän arvioidaan nousevan noin 22 kiloon. Terrafamen kaivosalueella on yksi Euroopan suurimmista nikkelivarannoista. Mineraalivarantomme mahdollistaisivat nikkelin ja koboltin sekä niistä jalostettavien akkukemikaalien tuotannon vuosikymmeniksi eteenpäin, Lukkaroinen kirjoittaa. Bioliuotuksella hyvä energiatehokkuus ja alhaisemmat päästöt Bioliuotusprosessissa hyödynnetään luontaisia mikrobeja metallien erottamiseen malmista. Malmikasoihin puhalletaan ilmaa ja niitä kastellaan happamalla tuotantoliuoksella. Näin luodaan optimaaliset olosuhteet mikrobitoiminnalle, selvittää Lukkaroinen. Terrafamen käyttämä bioliuotus on energiatehokas tapa tuottaa esimerkiksi nikkeliä. Myös tuotantoprosessin kasvihuonekaasupäästöt ovat keskimääräistä alhaisempia. Kestävä investointi akkuteollisuuden kasvaviin tarpeisiin Terrafame suunnittelee parhaillaan uutta tehdasta, jonka myötä jalostaisimme nykyisestä päätuotteestamme – nikkeli-kobolttisulfidista – sähköajoneuvojen akuissa käytettäviä nikkelija kobolttisulfaattia, kertoo Lukkaroinen. Nykyiselle tehdasalueellemme sijoittuvan uuden tehtaan kapasiteetti olisi noin 170 000 tonnia nikkelisulfaattia vuodessa ja noin 7 400 tonnia kobolttisulfaattia vuodessa. Hankkeen myötä Terrafamesta tulisi globaalisti merkittävä akkukemikaalien tuottaja. Suomessa on paljon liikkumisen sähköistämisen kannalta kriittistä erityisosaamista. Kaivosja metalliteollisuudellamme onkin hyvät edellytykset kehittyä maailman johtavaksi sähköisen liikenteen mahdollistajaksi akuissa käytettävien raaka-aineiden saralla, näkee Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen. ? Nouseeko akkuteollisuudesta Suomen Uusi menestystarina? K U VA : TE R R A FA M E K U VA : TE R R A FA M E Terrafamen metallitehdas UUTISET
KONETYÖLEHTI 8/2018 • 7 Puh. 03 3143 5000 I weighing@tamtron.fi I www.tamtron.fi u Laadukkaat ja luotettavat vaa’at maanrakennukseen ja metsäteollisuuteen u Autovaa’at raskaiden ajoneuvojen punnitukseen u WNexus-verkkopalvelu punnitustiedon tehokkaaseen hallintaan ja jakamiseen – kaikille vaakatyypeille PUNNITUSRATKAISUT LIIKKUVIIN TYÖKONEISIIN JA TEOLLISUUDEN TARPEISIIN TAMPEREEN VAAKATEKNIIKKA OY Sileesuonkatu 38, 33330 Tampere www.vaakatek.fi TAMPEREEN VAAKATEKNIIKKA toimittaa edistyksellisiä vaakajärjestelmiä Pyöräkuormaajiin, Kaivinkoneisiin, Kurottajiin Kuorma-autoihin ja Trukkeihin. P U N N IT T U A O S A A M IS T A Kysy lisää tuotteistamme ja palveluistamme! p. 03-3451 686 info@vaakatek.fi www.vaakatek.fi
8 • KONETYÖLEHTI 8/2018 Hupenevat veroeurot ovat saaneet kunnat kilpailuttamaan erilaisia urakoita. Kokemukset ulkopuolisen urakoitsijan käytöstä ovat olleet pääosin myönteisiä, kun on työllistetty paikallisia pk-yrittäjiä. TEKSTI: Heikki Peutere KUVA: Jorma Yrjölä K ilpailu on pudottanut kustannuksia ja kaiken lisäksi kuntiin on palautunut hankkeesta riippuen 30 50 prosenttia maksetuista palkkaja muista veroista. Hankintaosaaminen onkin yksi kuntien kriittisistä menestystekijöistä. Kunnilla miettimisen paikka Kunnilla on useitakin syitä miettiä, miten taloutensa hoitavat. Pitkään sinnitellyt taloudellinen taantuma ja korkea työttömyys ovat pistäneet kunnat ahdinkoon, jota on vielä pahentanut valtion avustusten väheneminen ja erilaisten lisävastuiden siirtäminen kunnille. Kunnat osallistuvat mm. yleisten teiden, siltojen ja muiden väylien rakentamiseen aiempaa suuremmilla panoksilla. Hollola on jo pitkään kilpailuttanut erilaisia urakoita. Aiemmin ne tehtiin viiden ympäristökunnan yhteisessä yrityksessä Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:ssä (LSKT), joka kuitenkin lopettaa toimintansa vuodenvaihteessa. – Nyt olemme uuden tilanteen edessä, sillä tästä eteenpäin urakat on kilpailutettava itse tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa, miettii kuntatekniikan päällikkö Ari Rinkinen. Niukat henkilöresurssit pakottavat ulkoistamaan Viime vuosiin saakka kunnat ovat tottuneet tekemään urakat itse. Se on koettu turvalliseksi, kun kaikki on suunnittelua ja toteutusta myöten omissa käsissä. Mutta tilanne on monilta osin pysyvästi muuttunut. Suuret ikäluokat ovat eläköityneet ja henkilökuntaa on muutenkin nipistetty minimiin niukkasbudjettien kanssa elettäessä. Palveluja ostetaan yhä enemmän ulkoa, jolloin kunta saa käyttöönsä markkinoiden tehokkaimmat tekniikat ja toimintatavat. Tällöin myös vapautuu kunnan omiin koneisiin ja halleihin sidottua pääomaa varsinaisen toiminnan kehittämiseen. Hollola on mukautunut muutoksiin vahViisas kunta ulkoistaa urakat ja työllistää Paikallisia pk-yrittäjiä AJASSA
KONETYÖLEHTI 8/2018 • 9 vistamalla omaa tilaajaja asiantuntijaorganisaatiotaan. – Kunta on palkannut kokeneen urakoiden kilpailuttamisesta vastaavan henkilön, kun Lahden Seudun Kuntatekniikka pistää pillitpussiin. Myös kunnossapidon valvontaa hoitaa oma henkilö. Meillä ei ole omaa suunnittelua vaan käytämme apuna konsultteja, Rinkinen selvittää. Hollola kilpailutti katujen ja kevyen liikenteen väylien sekä puistojen ja muiden viheralueiden kunnossapidon ja uusi alueurakoitsija aloitti työt 2015 lokakuussa. Urakkakilpailun asiakirjat ja kilpailutuksen hoiti yhdyskuntasuunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto Navico Oy Oulusta. Tarjoajan laatulupaukset olennainen osa urakkakilpailua – Urakkakilpailussa painotettiin erityisesti työn laatua, jota mitattiin siten, että tarjouskilpailuun osallistuneet urakoitsijat antoivat eri asioista laatumäärityksiä. Tarjoajalta kysyttiin mm. kuinka pitkäaikainen kokemus sillä on urakoinnista, mikä on työnjohtajien kokemus, itse toteutuksen laatua jne., Navico Oy:n projektipäällikkö Teemu Perälä sanoo. – Kysymykset oli etukäteen pisteytetty, jotta voitiin selvittää mahdollisimman tarkkaan, miten urakoitsija selviytyy sopimuksen edellyttämistä töistä. Parhaat pisteet saaneen ja valituksi tulleen urakoitsijan kanssa pyritään tarkistamaan laatulupaukset niin yksityiskohtaisesti kuin se on mahdollista. Laatukriteerejä seurataan ja niiden toteutumista arvioidaan koko urakan keston ajan työmaakokouksissa, Teemu Perälä lisää. Bonusta hyvin hoidetusta työstä Lisäbonustakin on hyvin hoidetusta työstä mahdollista saada. Nykyisellä Hollolan katujen kunnossapidosta vastaavalla urakoitsijalla on käytössään mobiilisovellus, josta ihmiset voivat tarkistaa, miten esim. auraus tai hiekotus on hoidettu. Rinkisen mielestä laadun luotettava arviointi on urakkakilpailun vaikein osa. – Meillä on käytössä Cloudia-järjestelmä, johon syötämme laadun kriteerit ja kehitämme menettelyä koko ajan, jotta arviointi olisi mahdollisimman luotettava. Tavoitteena on, että Cloudiasta saadaan kilpailun jälkeen selville paras tarjous ilman tilaajalta vaadittavaa suurta lisätyötä. Hollola valmistelee parhaillaan tarjouspyyntöasiakirjoja suunnittelun puitesopimuksesta yhdessä Asikkalan, Heinolan, Orimattilan ja Sysmän kanssa. Kilpailulla pyritään löytämään kuntien käyttöön yhteistyökumppanit, jotka tekevät katujen, kevyen liikenteen väylien, maankäytön, viheralueiden jne. suunnittelua sekä tarvittavia selvityksiä. Tehtäväalueita on seitsemän ja jokaiseen valitaan neljä konsulttia, joista kunnat voivat valita kuhunkin tehtävään sopivat tekijänsä. Kilpailussa käytetään myös laatupistemenettelyä. Aikapula lisää konsulttien kysyntää – Jo yksistään aikapula pakottaa käyttämään konsulttia suurissa, muutaman vuoden välein tehtävissä puitesopimuskilpailutuksissa. Pienet urakat kilpailutamme itse, mutta isot useita vuosia voimassaolevat puitesopimukset kilpailutamme yhdessä konsulttien kanssa, Rinkinen sanoo. Ulkopuolisen palvelun lisääntyminen ei poista kuitenkaan sitä, että kunnan on itse suunniteltava lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, mitä kunnassa investoidaan ja korjataan. Maankäyttö ja kaavoitus ohjaavat paljolti kunnan infran suunnittelustrategiaa. Se edellyttää joustavaa kunnan maankäytön, vesihuollon ja yhdyskuntatekniikan osastojen yhteistyötä, sillä suunnittelujänne voi olla viisi vuotta tai jopa pitempi. ?
10 • KONETYÖLEHTI 8/2018 UUTISET Sähköja telekaapeleita halutaan upottaa maahan ja myös yksityisteiden rakenteeseen, mutta käytännössä toimijat eivät halua ottaa vastuuta tekemisistään. HELSINKI Tieyhdistys P ahimmassa tapauksessa tien varteen on ilmaantunut kaivuri töihin ilmoittamatta asiasta kenellekään ja lupaa kysymättä. Isojen firmojen alihankkijat toimivat kuin niille olisi yksityisteillä kaikki sallittua, tuskailee Suomen Tieyhdistyksen Jaakko Rahja. Yksityistielain mukaan tiealueelle kaivamiseen tulee sähkötai teleoperaattorin hakea suostumus maanomistajalta ja tienpitäjältä, eli tiekunnalta. Ensi vuoden alussa voimaan tulevan uuden yksityistielain myötä tähän riittää yksin tienpitäjän suostumus. Asioista sovittava etukäteen Kaapelin sijoittamisesta ja tekemisen ehdoista sovitaan kaapelin laittajan ja tiekunnan välillä Tienpitäjän kannalta on tavattoman tärkeää, että kaapeli laitetaan täsmälleen siihen, mihin sovitaan ja riittävään syvyyteen. Samoin esimerkiksi rummut tulee kiertää oikealla tavalla. Nyt on tilanteita, että kaapelia on laitettu luvatta puoli kilometriä ennen kuin kukaan on huomannut pysäyttää laittomuutta. Tienpitäjän kannalta on jopa vaarallista, jos esimerkiksi kaapelia ei laiteta sille puolelle tietä, kun on sovittu. Tällaista mielivaltaisuutta esiintyy, kun urakoita on ketjutettu pienille kaivuriyrittäjille eivätkä ne ole kovin kiinnostuneet tehdyistä sopimuksista rajussa hintakilpailussa. Asentamisen kustannukset puhuttavat Tienpitäjän kannalta iso ongelma on myös kaapeleiden ja niiden asentamisen aiheuttamat kustannukset. Tiekunnat eivät hyväksy, että niiden tulisi maksaa haitta ja kustannukset, joita tielle syntyy operaattoreiden omistamista laitteista. Tiekunta joutuu koko ajan valvomaan asennustyötä, että työ tehtäisiin oikein. Tämä maksaa, sillä ei kukaan halua tehdä toisten puolesta työtä ilmaiseksi. Kun tietä myöhemmin remontoidaan, vaaditaan tiekuntaa maksamaan kaapelin mahdollinen siirtäminen tai jännitteettömäksi tekeminen. Tämä koetaan erittäin epäoikeudenmukaiseksi. Kyse on tuhansista tai kymmenistä tuhansista euroista. Kapinahenki kytee tiekunnissa Tieyhdistyksen Rahja vaatii, että yksityisteillä vallitsevan kaapelikaaokseen ja tiekuntien väheksymisiseen saadaan nopeasti muutos. Tiekunnissa kytee kapinahenkeä ylimielisiä operaattoreita kohtaan. Yhteisen pelisäännön löytäminen ja sen noudattaminen on lopulta kaikkien etu, tokaisee Jaakko Rahja. ? Tieyhdistys huolissaan maakaapeleista kiistaa yksityisteillä K äyttövoimaveron, eli kansanomaisesti dieselveron poistamista vaativa kansalaisaloite keräsi yhden päivän aikana eduskuntakäsittelyyn oikeuttavat 50 000 nimeä. Aloitteen mykistävä suosio kertoo autoilun merkityksestä tavallisille suomalaisille. Auto on jokapäiväinen arjen mahdollistaja, ei mikään luksustuote. Kustannusten nousu kolahtaa valtaosaan suomalaisista. Töihin on mentävä ja lapset pitää hakea ajoissa päiväkodista jatkossakin, joten liikkumismenojen kasvu on pois muusta kulutuksesta, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo. Vaikka käyttövoimavero kulkee kansan suussa dieselveron nimellä, kerätään sitä myös sähköja kaasuautoista sekä pistokehybrideistä eli kaikista, jotka käyttävät muuta kuin bensiiniä polttoaineena. Käyttövoimaveroa on perusteltu polttoaineiden erilaisten verokantojen tasaamisella. Dieselin ja bensiinin hintaero vaihtelee monen eri tekijän mukaan toisistaan riippumatta eli välillä ero on suurempi ja välillä pienempi. Tällä hetkellä dieselin polttoainevero on noin 17 senttiä litralta bensiiniä alempi. Kun tähän lisätään vielä arvonlisävero, niin kuluttajahinnoissa dieselin vero on reilut 20 senttiä litralta bensiiniä vähemmän. Vastaavasti dieselin veroton litrahinta on nyt noin 17 senttiä bensiiniä enemmän. Käyttövoimaveron poisto on houkutteleva ajatus, mutta sitä ei pidä tehdä polttoaineveroa korottamalla. Viimeksi kun käyttövoimaveroa alennettiin, nousi dieselpolttoaineen vero alveineen 13 sentillä litralta, Nieminen muistuttaa. Polttoaineveroja on korotettu vuoden 2011 jälkeen jo neljä kertaa ja joka kerralla dieselpolttoaineesta maksettava vero on noussut enemmän. Tämä on aiheuttanut dieselin ja bensiinin hintaeron kaventumista. Bensiinin vero on noussut vuoden 2012 tasosta arvonlisäveroineen noin 6,5 senttiä litralta ja dieselin vero reilut 7,5 senttiä litralta. Vuoden 2011 tasosta bensiinin hintaan on tullut arvonlisäveroineen 9,4 senttiä lisää veroa kun taas dieselin vero on noussut peräti 20,6 senttiä litralta. Dieselpolttoaineen veronkorotukset ovat olleet kohtuuttomia ja hallituksen tulisi toimia liikkumisen kustannusten hillitsemiseksi. Yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja kaksi kolmasosaa tavaroista kulkee kumipyörillä ja varsinkin raskas liikenne käyttää dieselpolttoainetta, Nieminen toteaa. ? Dieselpolttoaineen veronkorotukset näkyvät nyt mittarihinnoissa
KONETYÖLEHTI 8/2018 • 11 Oy engcon Finland Kauppatie 25-27, 65610 Mustasaari | Puh 06-3222 815 Mail finland@engcon.fi | Web www.engcon.com | www.facebook.com/engconfi Maahantuonti ja myynti: Mäkelänkankaantie 2 49490 NEUVOTON 05-3435666 (24h) info@hamre.? www.hamre.? CAMSO kumitelat ja renkaat hyllystä Äärimmäistä suorituskykyä PIX-Gallant äärimmäinen kestävyys haastavimmissakin kohteissa. Gallant on oikea valinta mm. kaivosja rakennusteollisuuteen sekä metsäteollisuuden koneisiin. p. 0207 445 361 | www.hlgroup.fi
12 • KONETYÖLEHTI 8/2018 UUTISET Useilla kaivoksilla toimineena E. Hartikainen Oy:n kokemus eri konemerkeistä on merkittävä ja antaa vahvan pohjan louheen lastauksen ja kuljetuksen tarjoamiseen asiakkailleen. KEVITSA E nsio Hartikaisen 1965 perustama maanrakennusliike aloitti maantieja ratatyökohteissa, mutta suuntautui koneiden ja henkilöstömäärän kasvaessa jo muutaman vuoden kuluttua myös kaivosurakointiin. Urakointi alkoi louheen lastauksella ja kuljetuksella. Siilinjärven kaivoksella aloitettiin jo 70-luvulla ja työt sielläkin jatkuvat edelleen. Yksi tekijä ylitse muiden Louheen lastauksessa ja kuljetuksessa järeä kalusto maksaa, kivinen ympäristö kuluttaa ja kuormat nousevat ylöspäin. Kulut ja kulutus ovat merkittäviä ja niiden minimointi luonnollisesti kiinnostaa sekä urakoitsijaa että kaivosyhtiöitä. Tonnikohtainen kuljetuskustannus ratkaisee paljon kun kulut ja tuotot ovat lavalla siirtyvässä kivessä. Kun tonnimäärät ovat valtavia, pienetkin kustannustekijät vaikuttavat kokonaisuuteen. E. Hartikainen lastaa ja kuljettaa louhetta noin miljoona tonnia kuukaudessa pelkästään Kevitsan kaivoksella, jossa aloitettiin vuonna 2011. Työhön sisältyy nykyisin myös tuotantoporausta. Komatsu-kalusto E. Hartikainen Oy:lle virallisesti syyskuun lopulla luovutettu kalusto koostuu viidestä Komatsu HD1500-8 -kiviautosta sekä Komatsu PC2000-8 -lastauskoneesta. Koko yrityksen Komatsukalustomäärä Kevitsassa on nyt yhteensä 17 yksikköä, joista yhdeksän aiemmin käyttöön otettua HD785-7 -kiviautoa muodostavat louheensiirron perusrungon. Lisäksi PC2000-lastauskoneita on Kevitsassa jo aiemmin ollut käytössä kaksi kappaletta. Lastauskone Komatsu PC2000 Suomen Rakennuskone Oy on toimittanut asiakkaan erittelyn mukaisesti Komatsun tehtaan valmistaman kaluston useassa erässä. Lastauskone Komatsu PC2000 on uusin, 8-sarjan kone ja varustettu 11m3 louhekauhalla. Koneen voimanlähteenä toimii teholtaan 728 kW (976 hv) Komatsun 12-sylinterinen Yli 50 vuotta myös louheenkuljetuksissa E. Hartikainen Oy:lle uusia Komatsu-kaivoskoneita
KONETYÖLEHTI 8/2018 • 13 UUTISET Yli 50 vuotta myös louheenkuljetuksissa moottori. Kone painaa noin 200 tonnia. Se on kuljettajien suosikki hallittavuutensa ja toimintavarmuutensa suhteen. Kone on varustettu 3D-koneohjausjärjestelmällä jonka avulla lastaaja voi tarkasti kuormata geologien ennalta määrittämän, rikkaimman malmin sijainnin mukaisesti. Räjäytyksessä tapahtuva louheen siirtymä kontrolloidaan GPSanturien avulla. Tällä tavoin malmin ja sivukiven rajapinta saadaan lastauskoneen kuljettajan näytölle mahdollisimman tarkasti. Kiviauto Komatsu HD150 Komatsu HD1500 kiviauto on myös uutta 8-sarjaa. Sen nimelliskuorma on 142 tonnia ja työpaino täydellä kuormalla 250 tonnia. Kuusitoistasylinterisen 1175 kW (1576 hv) Komatsu dieselin perässä on 7-vaihteinen K-Atomics -täysautomaattivaihteisto Skip-Shift -toiminnolla. Sen avulla esimerkiksi jyrkkään ylämäkeen ajettaessa vaihteisto valitsee olosuhteiden vaatiessa alaspäin automaattisesti yhden vaihteen yli, jolloin vaihtamisten määrä minimoituu ja eteneminen saadaan tasaisemmaksi. Jarruina on jatkuvasti öljyjäähdytetyt monilevyjarrut. Vetävien pyörien luistokontrolli vähentää renkaiden kulumista ja tehostaa etenemistä vaativissa olosuhteissa. Jousitus on hydropneumaattinen ja eturipustus McPherson-tyyppiä. Rakenne mahdollistaa myös pienen, 11,2 m kääntösäteen. HD1500 on varustettu myös KomVision -järjestelmällä jonka näytöltä kuljettaja näkee sekä kameraettä tutkakuvan värillisenä 360° koneen ympäriltä. Kameroita on kuusi ja tutkia kahdeksan. Koneet kolmessa vuorossa E.Hartikainen Oy:n koneet siirtävät Kevitsan louhetta jo kahdeksatta vuotta. Kaivos pyörii 24/7 ja vaatimukset sekä henkilöstön, että koneiden osalta ovat kovat. Hartikainen huoltaa koneet itse ja huollon tukena toimivat paikan päällä Suomen Rakennuskoneen asiantuntijat. Tuntimäärät koneissa ovat kunnioitettavia. Kuljettajat saavat Komatsun koulutuksen kautta kuljettajasertifikaatin. Turvallisuus on erittäin suuressa roolissa ja yksi osa siitä muodostuu koneiden ominaisuuksista. ? E. Hartikainen Oy:n perustaja Ensio Hartikainen (vas.) ja Suomen Rakennuskoneen Kari Kokkonen luovutustilaisuudessa. Komatsujen elinkaari ulottuu lähemmäs kymmentä vuotta, joten näiden kahden yrityksen yhteistyö pitenee edelleen. Kuljettajille sertifikaatit jakoi kouluttaja Peter Barret. Komatsu kouluttaa kuljettajat koneiden turvalliseen käyttöön ja päivittäiseen ylläpitoon. Yövuoro. Komatsu PC2000 lastaa Komatsu HD1500 -kiviautoa.
14 • KONETYÖLEHTI 8/2018 Renkaat vaikuttavat koneen työkykyyn ja tuottavuuteen Ham-Re on teollisuusja työkonerenkaiden asiantuntija Rakennusja työkoneiden renkaisiin kuuluu paljon kokoja sekä rengastyyppejä käyttötarkoituksen mukaan. Oikean renkaan valinnassa auttaa asiantuntijaliike. TAMPERE Jorma Yrjölä R akenteellisesti renkaat ovat ristikudos tai vyörenkaita (Radial). Näitä renkaita käyttäviä koneita ovat mm. "Bobcatit" eli liukuohjatut pienkuormaajat, traktorikaivurit, pyöräalustaiset kaivurit, pyöräkuormaajat, kurottajat. ajoneuvonosturit, ajoneuvotrukit. dumpperit, kertoi toimitusjohtaja Jari Pulkkinen Ham-Re Oy:stä Rakennuskoneiden renkaita käyttävät lisäksi kurottajat, tiehöylät, jyrät, minidumpperit ja ajoneuvonosturit. Ham-Relta löytyy rengas koneeseen kuin koneeseen, myös harvinaisempiin käyttötarkoituksiin. Näistä kannattaa kysyä meiltä, lupaa Pulkkinen Ham-Re oli mukana Logistiikka 2018 -messuilla syyskuussa Tampereen Messuja Urheilukeskuksen. Esillä olleet Camson uutuusrenkaat, mm. AIR 550 -ilmarenkaat ja RES 660 -joustokumirenkaat herättivät kiinnostusta, sanoo Pulkkinen. Solideal RES 660 XTREME Series on kestävin rengas korkean intensiteetin tehtäviin. Myös rengasvalmistaja Camso on jokin aika sitten päivittänyt tuotteitaan myös liukuohjattaviin koneisiin Ham-Re Oy on vuonna 1968 perustettu maahantuontiyritys rengasalan tuotteille. Olemme erikoistuneet trukeissa ja rakennuskoneissa käytettäviin teollisuusrenkaisiin sekä minikaivureiden kumiteloihin, kertoo toimitusjohtaja Jari Pulkkinen. Vahva varastointi ja sujuvat toimitukset ovat muodostuneet tavaramerkiksemme. Edustamme useita kansainvälisesti tunnettuja laatumerkkejä. ? Solideal RES 660 XTREME Series on kestävin rengas korkean intensiteetin tehtäviin, kertoivat Jari Pulkkinen sekä päämiehen edustaja Tampereen Logistiikka-näyttelyssä. FinnMetko-näyttelyssä Sami Eskola Ham-Re:lta kertoi renkaita löytyvän pyöräalustaisiin kaivureihin ja trukkeihin, mm. radian-rengasta (Magna MR800) ja pyöräkuormaajaan talvirengasta (Magna M-Snow), sekä pyöräkuormaajan rengasta L3-pinnalla, sekä E4 / L4 -kuviolla M-Terrain -mallina. TYÖKONERENKAAT
KONETYÖLEHTI 8/2018 • 15 UUTISET MRKrent Yrittäjänkatu 10, 15170 Lahti, Tuomo Virtanen p. 0440 301 487 Vesa Terhivaara p. 040 900 6639 www.mrkrent.fi HUOLTO: Lahti Seinäjoki Tampere Turku Kuopio Oulu Vantaa Kysy vuokrattavia työlaitteita Juhani 040 532 1135 Kustannustehokkuutta työmaalle • Laaja vasaramallisto kaikki kokoluokat 0,8-90 t • Erinomainen hinta/laatusuhde ÄLYKÄSTÄ KONEOHJAUSTA KAIKILLE TYÖMAILLE! puh: 03 357 2640 | myynti@novatron.. | www.novatron.. Tuki kauhanpyöriiäjän miiaaedolle 3D-aineiston vapaa vieritys järjestelmän näytöllä Kauhan kulmien yhtäaikainen miiaus ja automaaanen miiapisteen vaihto Uusi R2 älykästä voimaa R2 on uusi rototiltti 3-6,5 tonnin koneisiin. Sillä pystyt hyödyntämään koneesi tehot täysimääräisesti. Sen murtovoima ja hydraulivirtaus tekevät vaikutuksen markkinoiden älykkäimmän ohjausjärjestelmän (ICS) ja johtavan turvalukituksen ( SecureLock ™) ohella. Vain Rototilt mahdollistaa kaiken tämän. rototilt.fi
16 • KONETYÖLEHTI 8/2018 Suomen ensimmäinen kokeiluluvan tieliikenteeseen saanut robottiauto Marilyn ja puolisonsa Martti ovat yhdessä siirtyneet seuraavalle tasolle ja alkaneet seurustella ja vaihtaa kuulumisia ajoympäristönsä kanssa. TAMPERE VTT S euraava harppaus suhteessa tapahtuu syksyllä, jolloin myös julkinen digitaalinen infra voi keskustella pariskunnan kanssa. Hyrisee kotimainen äly VTT:n kehittämät robottiautot kuulevat, näkevät ja aistivat, ja niissä hyrisee kotimainen äly. Ne kykenevät seuraamaan ohjelmoitua reittiä ja välttämään yllättäviin esteisiin törmäämistä ilman kuljettajan apua. Toistaiseksi autot vaativat, että kaistaviivat tai tien reunat näkyvät. Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel, mutta vuoteen 2020 mennessä liikutaan jo vaativammissa olosuhteissa soraja lumipeitteisillä teillä. Automaattisen ajoon tarvittavia laitteita on autoissamme tarpeeksi ja nyt niistä otetaan ohjelmistoteknisesti kaikki irti askel kerrallaan. Haasteita on pieniä ja isoja, mutta niitä me rakastamme, sanoo projektipäällikkö Matti Kutila VTT:ltä. Robottiautoista löytyy lämpökamera ihmisten ja eläinten havainnointiin. Stereokamera ja tutka lähialueen tarkkailuun korkealla resoluutiolla. Laserskannerit ja pitkän kantaman tutkat kaukonäköön sekä GPS/ Glonass-vastaanottimet paikannukseen. Lisäksi autoissa on inertiayksikkö suunnan ja kiihtyvyyksien määrittämiseen. Toimilaitteina on sylintereitä ja moottoreita. Anturit ja toimilaitteet yhdistää älykkyys, joka muodostaa tilannekuvan ja ohjaa niitä siten, että auto liikkuu suunnitellulla tavalla millisekuntien ja senttimetrien tarkkuudella. Robottiautojen kommunikointikanava on auki, mutta viestit eivät noudata täydellisesti vielä standardeja. Syksyllä autot vaihtavat keskenään tietoa standardissa moodissa ja silloin muidenkin on mahdollista keskustella niiden kanssa, Kutila kertoo. Suuret asiat nähdään 2021 Seuraavaksi VTT:n robottiautoihin vaihdetaan Kutilan mukaan optisten komponenttien aallonpituuksia ja lisätään tutkan resoluutiota sekä rakennetaan lisää älykkyyttä ohjelmistoon, joka haistelee anturien kyvykkyyttä. Näin pyritään osaltaan taklaamaan vaativia sääoloja, kuten liukasta tienpintaa, peittynyttä tienreunaa tai sumua. Robottiautojen kehityksessä lisätään pikkuhiljaa skenaarioita (kaupunkia, kantatietä, lunta, exit-ramppia), joista auto suoriutuu, sekä kasvatetaan ajonopeuksia ja hallitaan älykkyydellä vaikeita keliolosuhteita. Tällä hetkellä liikenteen robotisaatio on yleisestikin ottaen vielä alkumetreillä – suuret asiat nähdään vuonna 2021 ja sen jälkeen. Tämä on eräänlainen 'never ending story'. Varmaa on, että koodirivien määrä autossa kasvaa räjähdysmäisesti tulevina vuosina nyt puhumme ehkä 3000 rivistä, Kutila arvioi. VTT:n robottiautot siirtyvät yleiselle tielle ja alkavat seurustella keskenään Robotiikka tulee myös työkoneisiin Martti ja anturointi TYÖKONEET&TEKNIIKKA
KONETYÖLEHTI 8/2018 • 17 VTT:n robottiautot siirtyvät yleiselle tielle ja alkavat seurustella keskenään Robotiikka tulee myös työkoneisiin Robotiikka tulee myös työkoneisiin ja raskaaseen kalustoon Robotiikka tulee myös kuormaja linjaautoihin, mutta eri muodossa. Sen sijaan työkoneet kulkevat tietyllä tavalla robotisaatiokehityksen eturintamassa. Niiden työalueeseen voidaan tehdä rajoitteita, jotka helpottavat automatisointia. Liikenteessä rajoitteiden tekeminen ei ole yhtä helppoa. Turvallisuus ja kyberuhkat tulevat mukaan entistä vahvemmin, kun ajoneuvojen IoT eli esineiden internet ja tietoverkot etenevät. Täysin luotettavasti toimivan ja ympäristöään havainnoivan auton kehittämiseen tarvitaan vielä paljon työtä. Se, mitä autoissa on tänään, ei ole syntynyt puolessa vuodessa, vaan on yli 20 vuoden työn tulos, Kutila muistuttaa. Teknologian tutkimuskeskus VTT tekee yhteistyötä myös maailmanluokan brändien, kuten Daimlerin, Fiatin, Renaultin, VW:n, Boschin ja Autolivin kanssa. Suomalaisista kumppaneista useissa kehityshankkeissa ovat mukana muun muassa LinkMotion, Tieto, TTS, Taiple Telematics, Unikie, Vaisala, Oplatek ja Modulight. ? Stereokamera esteiden tunnistamiseen. Martin varmennettu sähkönsyöttöjärjestelmä. Paikannusja kommunikointiantennit. Robottiauton käyttöliittymä.
18 • KONETYÖLEHTI 8/2018 Rototilttivalmistaja Engcon otti tärkeän askeleen ottamalla automaattisen EC-Oiltyölaitekiinnikejärjestelmän vakiovarusteeksi kaivupuomin ja rototiltin väliin. STRÖMSUND engcon Group S en ansiosta sinun ei enää tarvitse kiivetä ulos ohjaamosta työskentelemään itsepäisten ja likaisten liittimien ja letkujen kanssa. Sinulle tarjotaan automaattinen öljy-, sähköja keskusvoiteluliitäntä toisin sanoen nyt ilman lisäkustannuksia. ”Pieni askel Engconille, mutta suuri harppaus kaivualalle” Engconista tulee tämän uudistuksen myötä ainoa rototilttivalmistaja, joka tarjoaa tämän ainutlaatuisen ja kokonaisvaltaisen järjestelmän vakiona. – Kysyimme itseltämme, miksi sinun pitäisi maksaa ylimääräistä saadaksesi käyttöösi uusinta, turvallisinta ja käyttömukavuudeltaan parasta tekniikkaa, kun se ei kuitenkaan maksa meille lisää? Päädyimme siihen, että asiakkaan on nyt aika saada kaikki tarvittava meiltä veloituksetta vakiovarusteena. Tämä on pieni askel Engconille, mutta suuri harppaus kaivualalle, sanoo Engconin perustaja ja omistaja Stig Engström. 1. toukokuuta 2018 alkaen Engcon alkaa tarjota QS60-kokoisia kaivukoneiden työlaitekiinnikkeitä kaivupuomiin, jotka varustetaan täysautomaattisella EC-Oil-hydrauliliitännällä ilman lisäkustannuksia. Sama koskee myös yrityksen QS60-yläosalla ja DC2ohjausjärjestelmällä varustettuja rototilttejä, joihin tulee myös EC-Oil-liitäntä kaivukoneen työlaitekiinnikkeeseen vakiovarusteena, täysin ilman lisäkustannuksia.Muihin kokoihin eli QS45-, QS50ja QS70-kiinnikkeisiin EC-Oil tulee vakiovarusteeksi myöhemmin. Kytkentä onnistuu ohjaamosta poistumatta Engconin automaattisen työlaitekiinnikkeen avulla voit nopeasti ja vaivattomasti kytkeä hydrauliikan, sähköjärjestelmän ja keskusvoitelun kaivukoneesi ja rototilttisi välille ohjaamosta poistumatta. EC-Oil tarjoaa erinomaisen käytettävyyden, huippuhelpon asennuksen ja turvallisimman sähköja öljyliitännän. – Voit hyödyntää tarvittaessa joko kaivukoneen koko voimaa ja vakautta tai rototiltin monipuolisuutta. EC-Oilin ansiosta sinun ei enää tarvitse tehdä kompromisseja, Stig Engström sanoo. Saat ilmaiseksi EC-Oil-lohkon, jossa on kaksi hydrauliliitintä, keskusvoiteluliitin ja sähköliitin – näiden liittimien avulla kytket koneesi Engconin rototilttiin ja kaikkiin sen sisältämiin hienoihin toimintoihin. – Asiakkaat saavat huomattavia etuja myös siitä, että omistamme koko järjestelmän ja voimme näin ottaa siitä kokonaisvastuun. Näin saat tarvitsemasi ratkaisun yhdestä paikasta, Stig Engström toteaa lopuksi. ? Automaattiset työlaitekiinnikkeet on uusi vakiovaruste Engconilla TYÖKONEET&TEKNIIKKA
KONETYÖLEHTI 8/2018 • 19 TYÖKONEET&TEKNIIKKA Hyundain telaja pyöräalustaiset työkoneet olivat kattavasti esillä FinnMetko-näyttelyssä Jämsässä. JÄMSÄ Jorma Yrjölä H yundain mallisto kattaa urakoitsijoiden yleisimmin tarvitsemat mallit pienistä minikoneista raskaisiin yli 30 tonnin työkoneisiin. Urakoitsijat olivat FinnMetkossa hyvin kiinnostuneita Hyundain kattavasta työkonevalikoimasta. Heitä kiinnosti tietysti myös telakoneitten metsäalustaiset mallit, kertoo Ville Nurmi Suomen Telakoneelta. Telakone pyrkii palvelemaan urakoitsijoita myös nopeissa konetarpeissa. Joitakin malleja löytyy uutena vielä suoraan varastosta. Niitä kannattaa kysyä pian, sillä näillä on kova kysyntä. Hyundai HX130 LCR uutuus Tela-alustainen Hyundai HX130 LCR lyhytperäinen uutuusmalli osuu työpainoltaan erittäin kysyttyyn 12,7 tonnin työpainoluokkaan. Hyundai HX130 LCR -mallin etuna voidaan pitää kompaktia kokoa ja keveyttä verrattuna HX145-malliin. HX130 LCR:sta on kevyempi siirtää ja lyhytperäisenä sitä on helpompi käsitellä ahtaissakin paikoissa esimerkiksi taajamissa, kertoo Nurmi. Hyundain uutuuskaivuri on saatavissa myös puskulevyllä, jollain malli on HX130 LCR-D. Hyundai HX140 HW metsään Hyundai HX140 HW metsämalli varustellaan korotetulla tela-alustalla, jossa telaleveys on vakiona 800 mm. Koneen toimintapaino on 17 tonnia, vaikka kone on 140-mallisarjaa. Tämä on korotetulla alustalla oleva ns. metsämalli HW (High Walker), kertoo Nurmi. Koneen alavaunu on erityisen kestävä, se on peräisin 20 tonnisen koneen osista eli sieltä järeästä päästä. Koneen ylävaunu on 14 tonnisesta. Varusteet ovat runsaat: automaatti-ilmastointi, yleishydrauliikka (vasara/luiska), nelikamerajärjestelmä ja lämmitettävä ilmaistuin. Puskulevy on saatavissa lisävaruteena. Hyundai HW160 L pyörillä Pyöräalustainen Hyundai HW160 L, jossa renkaat ovat 10.00 20 paripyörillä. Varustetaso on täää varsin mallikas: yleishydrauliikka (vasara/luiska), tukijalat, puskulevy. Lisäksi löytyy lämmitettävä ilmaistuin, nelikamerajärjestelmä, automaatti-ilmastointi, sanoo Nurmi. Siirtymä työmaalta toiselle sujuu rivakasti "omin avuin" nopeudella 35 km/h, kun HW160:stä vauhdittaa Cummins 6.7l 6 sylinterinen 134kw moottori. ? Vahvat Hyundai-työkoneet Leveätelainen Hyundai HX140 HW metsämalli herätti kiinnostusta. Pyöräalustainen Hyundai HW160 L kulkee rivakasti 35 km/h. Hyundai HX130 LCR tela-alustainen uutuus on lyhytperäisenä helppo käsitellä ahtaissakin paikoissa.
20 • KONETYÖLEHTI 8/2018 TYÖKONEET&TEKNIIKKA Rototilt toi kaksi vuotta sitten ensimmäisenä markkinoille asemointiratkaisun, RPS:n, joka yhdessä kaivujärjestelmän kanssa ilmoittaa kuljettajalle työlaitteen tarkan asennon. N yt on otettu seuraava askel, sillä RPStoiminto on nyt jälkiasennettavissa ja sopii kaikkiin Rototiltin tarjoamiin ohjausjärjestelmiin. RPS on lyönyt itsensä läpi äärimmäisen hyvin, ja asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä, kertoo Rototiltin tuotepäällikkö Sven-Roger Ekström. On erittäin mukavaa voida tarjota asiakkaille RPS nyt sekä jälkiasennuksena että kaikkiin ohjausjärjestelmiimme, sillä kysyntä on ollut suurta, Sven-Roger jatkaa. Sopii alan johtaviin kaivujärjestelmiin RPS:n myötä Rototilt on sovittanut ohjelmistonsa ja luonut rajapinnan alan johtaville kaivujärjestelmien valmistajille, kuten Leicalle, Trimblelle, Topconille ja Novatronille. Näin kaivujärjestelmässä on mahdollista hyödyntää kaikkia rototiltin tarjoamia liikemahdollisuuksia. Tämän ansiosta käyttäjä voi hallita tarkasti työlaitteen asentoa ja lisätä siten tuottavuutta. Saatavana kaikkiin ohjausjärjestelmiin RPS on ollut aiemmin saatavana yhdessä ICS-ohjausjärjestelmämme kanssa. Tarjoamme nyt myös riippumattoman ratkaisun, jossa RPS on saatavana TLE-, TE-, Pja Propohjausjärjestelmiimme. Yksinkertaisin ja kätevin ratkaisu on käyttää RPS:ää yhdessä ICS-ohjausjärjestelmämme kanssa, sillä siinä käytetään jo antureita ja sähkön läpivientejä muita toimintoja varten. RPS voidaan näin yhdistää luonnollisesti kehittyneimpään ohjausjärjestelmäämme. On erittäin mukavaa voida tarjota RPS nyt myös kaikkiin muihin ohjausjärjestelmiimme, Sven-Roger kertoo. RPS:n jälkiasennus Jos käytössä on Rototiltin R4-, R5-, R6tai R8-rototiltti, RPS voidaan myös jälkiasentaa koneessa olevan kaivujärjestelmän mukaan. On itsestään selvää avata kaikille R-sarjan käyttäjille mahdollisuus myös RPS:n jälkiasennukseen, Sven-Roger Ekström toteaa lopuksi. ? Rototiltin RPS-asemointiratkaisun laajentaminen tuo Monia etuja käyttäjälle