TYÖLAITTEET Teemalehti 1/2024 Työja lisälaitteet KAUHAT, PYÖRITTÄJÄT, ISKUVASARAT, LEIKKURIT, HARJAT, HIEKOITTIMET, KONEOHJAUS, JYRSIMET, MITTALAITTEET, AURAT, KYNNET, TERÄT, LIITTIMET, PURKUTYÖLAITTEET JNE. Yksi kone, monta työtä -pääkirjoitus 4 Hydraulinen iskuvasara keksittiin Euroopassa 6 Työlaitteet työn tilaajan näkökulmasta 8 Valokuituverkko työllistää 13 Kauhalla on merkitystä 14 3G-verkko ajetaan alas 22 Kauha on pyörinyt jo yli 30 vuotta 24 Autotallista maailmalle, Reijo Karppinen 31 Työlaite_teemalehti04062024.indd 1 Työlaite_teemalehti04062024.indd 1 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Kattava valikoima suoraan valmistajan varastosta! Suomalainen avainlipputuote! Ammattilaisen valinta kulkuväylien kunnossapitoon Tutustu tuotteisiin >>> Työlaite_teemalehti04062024.indd 2 Työlaite_teemalehti04062024.indd 2 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Kattava valikoima suoraan valmistajan varastosta! Suomalainen avainlipputuote! Ammattilaisen valinta kulkuväylien kunnossapitoon Tutustu tuotteisiin >>> Työlaite_teemalehti04062024.indd 3 Työlaite_teemalehti04062024.indd 3 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
JULKAISIJA Alma Media Suomi Oy INTERNET www.koneporssi.com TAITTO Alma Ajo / Konepörssi PAINOPAIKKA PunaMusta, Joensuu 2024 ISSN 0359-209X, 2670-1715, 2670-1723 OSOITE Alma Media Suomi Oy / Konepörssi Itäinen katu 11, 33210 Tampere koneporssi@koneporssi.com SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@almamedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Jussi Lehtonen puh. 0400 630 607 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Olli Päiviö puh. 044 031 6784 TOIMITTAJAT Esa Suominen puh. 0400 590 344 Tapani Palo puh. 050 517 8754 ILMOITUSMYYNTI Petteri Henriksson puh. 0400 688 478 Minna Kujansivu puh. 0400 914 160 Janne Majara puh. 0400 734 208 Katri Väkiparta puh. 040 678 3713 Aikakausmedia ry:n jäsen TYÖLAITTEET-TEEMALEHTI 1/2024 ILMOITTAJAT: Vaatteet voivat tehdä miehen, mutta vasta työja lisälaitteet tekevät koneen. Olen elänyt konehommissa sitäkin aikaa, kun esimerkiksi tappikiinnitteinen kauha oli lähes ainut kaivavan kaluston lisälaite. Pikakiinnityksen virkaa hoiti leka, jolla kauhan tapit lyötiin ulos ja sisään. Hydrauliikasta puomin päässä ei nähty vielä edes unta. Nyt on toisin, sillä oikeilla työlaitteilla peruskone taipuu monipuolisiin ympärivuotisiin askareisiin. Kaivukone ja miksei kaivurikuormaajakin voidaan nykypäivänä varustaa mitä monipuolisimmin. Sama pätee vaikkapa pyöräkuormaajiin, pienkuormaajiin, kurottajiin ym. Kallistuvasta kauhanpyörittäjästä on tullut kaivukoneissa jo lähes vakiovaruste ja ilman koneohjausjärjestelmää ei useimmille työmaille ole edes asiaa. Myös uusia tapoja tehdä töitä kehitetään edelleen koko ajan ja tässä kehityksessä yhä innovatiivisemmilla työlaitteilla on ratkaiseva merkitys. Sähkökäytön yleistyminen ja akkuteollisuuden nopea kehitys tuottanee tulevaisuudessa uudenlaista teknologiaa myös työlaitteisiin. Ensimmäinen sähkökäyttöinen iskuvasara onkin jo nähty. Tänään peruskone myös tunnistaa usein jo automaattisesti siihen kytkettävän työlaitteen. Hydrauliikan tuotto ja paine säätyvät automaattisesti oikealle tasolle, eikä kuljettajan tarvitse säätää itse mitään. Lisälaitebisneksestä on kasvanut merkittävää liiketoimintaa peruskonekaupan rinnalle. Usein koneen mukana hankittava lisäarsenaali muodostaa koko paketin hinnasta jo kymmeniä prosentteja. Jos Pohjoismaat ovatkin olleet kehityksen kärjessä jo vuosia, alkaa muukin maailma nyt herätä. Esimerkiksi juuri aiemmin mainitut kallistuvat kauhanpyörittäjät ovat vihdoinkin lyöneet läpi maailmanlaajuisesti. Maarakennuskaluston lisälaitetarjonta on sekin jo kattavaa. Puomin päähän voidaan kiinnittää niiden perinteisten kauhojen ja iskuvasaran lisäksi tänään maantiivistäjiä, erilaisia jyrsimiä, energiakouria, asfalttileikkureita, kaapeliauroja ym. Purkutöihinkin työlaitevalikoimaa riittää. Erilaiset pikakiinnityslaitteet helpottavat työlaitteen vaihtoa, kun sekä mekaaniset osat että sähkö ja hydrauliikka kytkeytyvät ohjaamosta nousematta. Maarakennuskalustoa monipuolisemmin voidaan varustaa taajamakäyttöön suunnitellut koneet. Lisälaitekatalogit paisuvat jo kymmenien sivujen mittaisiksi. Taajamakoneilla hoituvat niin kesäkuin talviajan kunnossapitotyöt. Suomessa valmistettavat taajamakonemerkit kulkevat kehityksen terävimmässä kärjessä. Kattava lisäja työlaitevalikoima antaa myös mahdollisuuden laajentaa omaa työsarkaa ja palvelukonseptia merkittävästi. Avuttomasta peruskoneesta tulee oikeilla lisäja työlaitteilla moneen eri työhön pystyvä moniosaaja. Eteen tullut uusi työtehtävä saattaa hoitua sopivan lisälaitteen hankinnalla, peruskonetta ei välttämättä tarvitse vaihtaa. Luet Konepörssi-lehden ensimmäistä Työlaitteet-teemalehteä. Se jaetaan painettuna Konepörssi numeron 1/2024 välissä sekä monissa alan tapahtumissa vuoden 2024 aikana. Teemalehden päivittyvä verkkoversio löytyy muun muassa Konepörssin verkkosivuilta näköislehdistä. Yksi kone, monta työtä Toimituspäällikkö Olli Päiviö olli.paivio@almamedia.fi A. Hirvonen Oy ...........................26 Aplicom Oy ..................................23 ATI-Teräs Oy .................................18 Engcon Finland Oy Ab .............10 Entrack Oy Ab .............................34 Epiroc Oy ......................................28 Green Attachments Oy .............9 Hansa-Machines Oy ..................24 Honkajoki Works Oy ..................7 Hyväkone Oy ...............................28 ITR Finland ...................................17 JPT Serco Oy .................................3 Kirnuvuori Oy ..............................28 Konevaronen Oy ........................15 L5 Finland Oy ..............................15 LatenKone Oy .............................33 Laskone Oy ..................................26 Lekatech Oy .................................20 Maakunnan Kone Oy ................20 Mense Oy .....................................20 Minimum Agent Oy ...................2 MT Tukku Oy ................................13 MultaVEX Oy ...............................27 Nettikone ......................................30 Normet MRB Oy .........................35 Normet MRB Oy ..........................5 Novatron Oy ................................21 Oulun Kauha Oy .........................18 Ramtec Oy ...................................19 RealMachinery Oy .....................36 Rotyx Oy .......................................16 SMP Tiltrotators ...........................7 Soukkio Oy ...................................30 Tamtron Group ...........................18 Tapio Pirttinen Oy .....................32 Terra-Team Oy .............................29 Topgeo Oy ....................................23 TuraSteel Oy ................................11 voestalpine High performance metals Finland Oy Ab/ Uddeholm ....................................14 Työlaite_teemalehti04062024.indd 4 Työlaite_teemalehti04062024.indd 4 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
KAIKKI TYÖLAITTEET MAARAKENNUKSEEN, KIINTEISTÖHOITOON JA URAKOINTIIN Myös iskuvasaroiden alkuhistoria on ilman aivan varmaa tietoa siitä kuka teki sen maailman ensimmäisen hydraulisen iskuvasaran. Varmaa on kuitenkin se, että keksinnön ajankohta on 1960-luku. Paineilmakäyttöiset laitteet alkoivat jäädä yhä enemmän hydraulisten vasaroiden taustalle 70-luvulle tultaessa. Nykyään valmistajia on maailmassa jo kymmeniä. Konevalmistajat brändäävät myös iskuvasaroita omalle merkilleen, vaikka tekijänä on usein tunnettu vasaravalmistaja. Tänään iskuvasarasta on moneksi. Kiven rikotuksessa yleisesti käytetty työlaite on tuttu näky myös purkutyömailla ja talvisaikaan routakin väistyy hydrauliikan tuottaman voiman edessä. OLLI PÄIVIÖ Hydraulinen iskuvasara keksittiin Euroopassa Vahvimmin useissa lähteissä väitetään, että ensimmäisen hydraulisen iskuvasaran kehitti 1960-luvun alussa saksalaisyhtiö Krupp Berco Bautechnik. Mallimerkinnällä HM 400 varustettua vasaraa esiteltiin ensimmäistä kertaa julkisesti Hannoverin näyttelyssä vuonna 1967. Yksin siinä näyttelyssä myytiin jo 2 000 vasaraa. Vuonna 2002 Krupp liitettiin Atlas Copcoon. Nykyisin vasaramerkki on Epiroc. Myös ranskalaisyhtiö Montabert väittää tehneensä ensimmäisen hydraulisen iskuvasaran maailmassa. Yritys myös myi jo 60-luvulla omaa mallistoaan. Sillä ei oikeastaan enää ole merkitystä, kumpi edellä mainituista ehti ensin. Molemmat yritykset ovat olleet vahvasti mukana laitteen alkuaikojen kehitystyössä. Alussa vasaroiden kanssa oli ongelmia. Ne eivät tahtoneet kestää rikotustöissä syntyvää suurta rasitusta ja tämä hillitsi markkinoiden laajenemista. 70-luvulla valmistus oli muutamien hallussa, mutta 80-luvun taitetta kohti mentäessä sellaiset merkit kuin Indeco, NPK ja tietenkin kotimainen Rammer liittyivät bisnekseen. Rammer tunnetaan maailmalla hyvin. Kotimaan kielessä jopa puhuttiin (ja puhutaan edelleen) aina rammeroinnista, kun tarkoitettiin iskuvasaralla lyömistä. Japanilainen Furukawa valtasi 90-luvulla nopeasti kotimaansa ja muun Aasian markkinoita ja nähtiin samoihin aikoihin jo myös Euroopassa. Sittemmin merkkejä on tullut markkinoille runsaasti ja monien uusien vasaramerkkien kotimaa on Kiina. Myös Euroopassa on useita valmistajia. Italiassa esimerkiksi Hammer Europe valmistaa hydraulisia iskuvasaroita aina 200 tonnin peruskoneisiin saakka. Kotimaan mahtimerkki Rammer-iskuvasaroiden tarina alkaa sekin siis jo 1970-luvulta, jolloin uutta laitetta kehitettiin Asko-Upolla. Iskuvasaroita suunnitellut Teuvo Grönfors siirtyi kuitenkin Roxonille, joka osti myös iskuvasarasuunnitelmat. Syksyllä 1974 Roxonilla aloitti juuri koulusta valmistunut hydrauliikkainsinööri Pekka Heikkonen, joka alkoi suunnitella laitetta eteenpäin. Miehet perustivat vuonna 1978 Rammer Oy:n ja pian tuotekehitys päätti valmistaa maailman suurimman iskuvasaran Rammer S800:n. Roxon jatkoi pienempien iskuvasaroiden valmistajana 80-luvun puoliväliin saakka. Miehet Rammerin suunnittelun ja toteutuksen takana ovat diplomi-insinöörit Pekka Heikkonen ja Unto Vilja sekä insinööri Timo Sippus. He edustivat aikansa parasta asiantuntemusta muun muassa hydrauliikassa. Partek Kalkki Oy varasi heti yhden S800:n, vaikka mitään konkreettista ei ollut esitellä. Vasaran hinnaksi sovittiin tuolloin 103 200 markkaa. Hanhirova-yhtiö osti toisen vasarayksilön. ”Vasaran ensimmäinen työkohde oli Elijärven kaivos, jossa Hanhirova-yhtiö muun muassa ampui ylisuuret kivet”, kertoi Erkki Hanhirova Konepörssille vuonna 2009. ”Vasara kiinnitettiin pyöräalustaiseen Åkerman H9M -kaivukoneeseen. Yli kuution kivistä maksettiin tuolloin yksikköhinta. Iskuvasara osoittautui oikeaksi rahasammoksi tällä laskutusperiaatteella ja niinpä jouduttiin neuvottelemaan työn teettäjän kanssa hinnan kohtuullistamisesta. Ensimmäinen Rammer lähti Hanhirovalta eteenpäin vaihdossa peruskoneen mukana.” Hanhirova-yhtiöt tunnetaan nykyisin Havator Oy:nä. Rammerin laajan vasaraperheen suurin malli on nykyään 9033E, joka on tarkoitettu peruskoneisiin 65–120 tonnia. Myös ensimmäinen täyssähkökäyttöinen vasara on jo tuotu markkinoille. Valmistaja on Lekatech Oy. Kruppin valmistama hydraulinen iskuvasara HM400 vuodelta 1963. Kyseessä on nykyisten Epiroc-vasaroiden esi-isä. Lahdessa valmistettava Rammer on nykyään Sandvikin omistuksessa. Se on yksi tunnetuimmista iskuvasaramerkeistä maailmalla. SAFETY FIRST! ”SMP Rototiltti ja HardLock® ovat lyömätön yhdistelmä, joka säästää sekä konetta että henkiä.” Annons Fi_A5_2.indd 1 Annons Fi_A5_2.indd 1 2020-03-12 10:40:41 2020-03-12 10:40:41 UUSI MAAHANTUOJA SUOMESSA! SMP TILTROTATORS TERVETULOA SMP:N MAAILMAAN! SMP Tiltrotators Otamme myös vanhoja tilttejä vaihdossa. • ROTOTILTIT • KAUHAT • PIKALIITTIMET • VARAOSAT JA HUOLTO • RAHOITUS • ASENNUS Nyt tilttejä varastossa! Työlaite_teemalehti04062024.indd 6 Työlaite_teemalehti04062024.indd 6 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
YLI 20 VUOTTA LAATUTUOTTEITA HONKAJOELTA. LISÄLAITEMYYNTI: Toni Laitolahti 0400 939 715 • Timo Vähäsantanen 040 300 8543 Honkajoki Works Oy, Kankaanpääntie 372, 38950 Honkajoki. Puh. (02) 528 8200 KAIKKI TYÖLAITTEET MAARAKENNUKSEEN, KIINTEISTÖHOITOON JA URAKOINTIIN Hydraulinen iskuvasara keksittiin Euroopassa ti juuri koulusta valmistunut hydrauliikkainsinööri Pekka Heikkonen, joka alkoi suunnitella laitetta eteenpäin. Miehet perustivat vuonna 1978 Rammer Oy:n ja pian tuotekehitys päätti valmistaa maailman suurimman iskuvasaran Rammer S800:n. Roxon jatkoi pienempien iskuvasaroiden valmistajana 80-luvun puoliväliin saakka. Miehet Rammerin suunnittelun ja toteutuksen takana ovat diplomi-insinöörit Pekka Heikkonen ja Unto Vilja sekä insinööri Timo Sippus. He edustivat aikansa parasta asiantuntemusta muun muassa hydrauliikassa. Partek Kalkki Oy varasi heti yhden S800:n, vaikka mitään konkreettista ei ollut esitellä. Vasaran hinnaksi sovittiin tuolloin 103 200 markkaa. Hanhirova-yhtiö osti toisen vasarayksilön. ”Vasaran ensimmäinen työkohde oli Elijärven kaivos, jossa Hanhirova-yhtiö muun muassa ampui ylisuuret kivet”, kertoi Erkki Hanhirova Konepörssille vuonna 2009. ”Vasara kiinnitettiin pyöräalustaiseen Åkerman H9M -kaivukoneeseen. Yli kuution kivistä maksettiin tuolloin yksikköhinta. Iskuvasara osoittautui oikeaksi rahasammoksi tällä laskutusperiaatteella ja niinpä jouduttiin neuvottelemaan työn teettäjän kanssa hinnan kohtuullistamisesta. Ensimmäinen Rammer lähti Hanhirovalta eteenpäin vaihdossa peruskoneen mukana.” Hanhirova-yhtiöt tunnetaan nykyisin Havator Oy:nä. Rammerin laajan vasaraperheen suurin malli on nykyään 9033E, joka on tarkoitettu peruskoneisiin 65–120 tonnia. Myös ensimmäinen täyssähkökäyttöinen vasara on jo tuotu markkinoille. Valmistaja on Lekatech Oy. SAFETY FIRST! ”SMP Rototiltti ja HardLock® ovat lyömätön yhdistelmä, joka säästää sekä konetta että henkiä.” Annons Fi_A5_2.indd 1 Annons Fi_A5_2.indd 1 2020-03-12 10:40:41 2020-03-12 10:40:41 UUSI MAAHANTUOJA SUOMESSA! SMP TILTROTATORS TERVETULOA SMP:N MAAILMAAN! SMP Tiltrotators Otamme myös vanhoja tilttejä vaihdossa. • ROTOTILTIT • KAUHAT • PIKALIITTIMET • VARAOSAT JA HUOLTO • RAHOITUS • ASENNUS Nyt tilttejä varastossa! Myynti ja varaosat: Jens Björk 045 3220 626 Huoltoneuvonta: 050 5822 921 Työlaite_teemalehti04062024.indd 7 Työlaite_teemalehti04062024.indd 7 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Rauman kaupungin katutoimella on vastuullaan noin 400 kilometriä katuja pyörätieverkkoa. Rauman keskustaajaman ohella lukuun sisältyvät viereisten liitoskuntien kulkuväylät. Kaupungin pinta-ala on reilut 1 100 neliökilometriä, josta tosin yli puolet on merta. Sinne eivät Rauman kaupungin katutoimen velvollisuudet sentään yllä. Maalla riittää hommia niin omalle henkilökunnalle kuin alihankkijoille. Katutoimen piiriin kuuluu tieja katurakennus sekä -saneeraus. Myös kausiluontoiset kunnossapitotoimet ovat katutoimen heiniä. ESA SUOMINEN Rauman kaupungin organisaatiolla ei itsellään ole kaivavaa kalustoa, vaan kaikki kaivuutyö ostetaan alihankkijoilta. Katurakentamiseen kuuluvat itse katuinfran rakentaminen sekä vesija sähköjohtotyöt. Yhtä lailla edellä mainittujen saneeraukset ja korjaukset kuuluvat toimenkuvaan. ”Omaa kaivavaa kalustoa meillä ei ole. Kaikki konetyö ostetaan alihankkijoilta tarjousten perusteella. Tarjouspyynnöissä yleensä määritellään koneissa tarvittavat lisäja työlaitteet. Kallistuva kauhanpyörittäjä on meillä ehdoton vaatimus. Meillä on yleensä 4–5 alihankkijaa kaivuutöissä ympäri kaupungin”, sanoo katutoimen työpäällikkö Jari Salminen. Hänen vastuullaan on rakentaminen ja kunnossapito. Kaivuutyöt Kaivu-urakoitsijoilla on yleensä lähtökohtaisesti itsellään jo runsas työlaitevalikoima, paljon erilaisia kauhoja ja muita kaivukoneissa yleisesti käytettäviä laitteita. Mikäli jotain erikoista tarvitaan, se mainitaan tarjouspyynnössä. Salminen sanoo, että aina ovat tarvittavat työlaitteet löytyneet urakoitsijoilta, erikoisemmatkin. Peruspakettiin kuuluvat erilaiset kauhat, iskuvasarat, kourat, routapiikit ja kaivukonesovitteiset tärylevyt. Seulakauhojakin käytetään aina silloin tällöin kaupungin töissä, ainakin viherrakentamisen puolella. ”Siinä listaa työlaitteista, joilla pärjää pitkään näissä meidän hommissa. Monesti urakoitsijat itse markkinoivat heillä olevaa kalustoa, jolla työ mahdollisesti sujuisi ripeämmin. Tätä viestiä meillä otetaan aina mielellään vastaan. Me kun emme itse ehdi seurata täällä kaikkia uutuuksia, joita alalle keksitään”, sanoo Salminen. Oman erikoisuutensa kaivuutöihin asettaa Vanha Rauma. Tällä Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvalla, 29 hehtaarin puutalokaupunginosalla ei kauhaa isketä maahan ilman Museoviraston lupaa. ”Ja kun isketään, tulee kauhan olla mahdollisimman kapea. Siinä tärkein kriteeri, jonka ympäristö siellä työlaitteelle asettaa. Mitä vähemmän me siellä tongimme ja sotkemme maata, sen parempi”, sanoo Salminen. Kunnossapito Katutoimen plakkariin, niin kuin Raumalla bruukataan sanoa, kuuluu myös katujen sekä maanja pyöräteiden kausiluontoiset kunnossapitotyöt eli talvityöt, kevätsiivoukset sekä kesäiset ja syksyiset puhtaanapidot. Niihin hommiin kaupungilla on omaa kalustoa, mutta alihankkijoitakin käytetään. ”Tällä hetkellä noin 35 prosenttia kunnossapitotöistä hoituu alihankkijoiden toimesta. Tavoitteena olisi kasvattaa luku 50 prosenttiin”, sanoo Salminen. Kaupungilla on itsellään kiinteistönhoitokoneita sekä muutamia kuorma-autoja. Koneja autonimikkeitä on yhteensä parisenkymmentä. Onpahan kaupungilla kaksi tiekarhuakin. Jossain vaiheessa ne katosivat eteläisen Suomen katukuvasta, Rauman kaupunki Työlaitteet työn tilaajan näkökulmasta Jari Salminen on Rauman kaupungin katutoimen työpäällikkö. Kaupungilla on omaakin kunnossapitokalustoa, kuten viereinen kiinteistönhoitokone. Oman henkilökunnan lisäksi katujen ja muiden väylien kunnossapitoa hoitavat monet alihankkijat. Käytettävät työlaitteet ovat tyypillisiä alan lisälaitteita. mutta ovat nyt ilmaston lämpenemisen myötä palanneet. Tätä juttua kirjoitettaessa on lämpömittarissa 17 astetta pakkasta ja maassa reilusti lunta Lounais-Suomessakin. Näin on harvemmin enää ollut tällä vuosituhannella. Tiekarhuilla on oleellinen osa polanteenpoistossa, jota nykyisin tehdään kasvavassa määrin myös etelässä. Muita talvityökaluja ovat erilaiMaaja Vesirakennus Lehto Oy toimii alihankkijana Rauman kaupungin katuverkoston rakennusja saneeraustöissä. Pyöräalustainen kaivukone on yleinen kunnallisissa töissä. Etualalla yleisimmät katurakennuksessa tarvittavat työlaitteet; erilaisia kauhoja, iskuvasara, routapiikki sekä peruskoneessa kiinni oleva, Rauman katutoimen mukaan pakolliseksi lisävarusteeksi määritelty kallistuva kauhanpyörittäjä. Työlaite_teemalehti04062024.indd 8 Työlaite_teemalehti04062024.indd 8 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
teelle asettaa. Mitä vähemmän me siellä tongimme ja sotkemme maata, sen parempi”, sanoo Salminen. Kunnossapito Katutoimen plakkariin, niin kuin Raumalla bruukataan sanoa, kuuluu myös katujen sekä maanja pyöräteiden kausiluontoiset kunnossapitotyöt eli talvityöt, kevätsiivoukset sekä kesäiset ja syksyiset puhtaanapidot. Niihin hommiin kaupungilla on omaa kalustoa, mutta alihankkijoitakin käytetään. ”Tällä hetkellä noin 35 prosenttia kunnossapitotöistä hoituu alihankkijoiden toimesta. Tavoitteena olisi kasvattaa luku 50 prosenttiin”, sanoo Salminen. Kaupungilla on itsellään kiinteistönhoitokoneita sekä muutamia kuorma-autoja. Koneja autonimikkeitä on yhteensä parisenkymmentä. Onpahan kaupungilla kaksi tiekarhuakin. Jossain vaiheessa ne katosivat eteläisen Suomen katukuvasta, Rauman kaupunki Työlaitteet työn tilaajan näkökulmasta mutta ovat nyt ilmaston lämpenemisen myötä palanneet. Tätä juttua kirjoitettaessa on lämpömittarissa 17 astetta pakkasta ja maassa reilusti lunta Lounais-Suomessakin. Näin on harvemmin enää ollut tällä vuosituhannella. Tiekarhuilla on oleellinen osa polanteenpoistossa, jota nykyisin tehdään kasvavassa määrin myös etelässä. Muita talvityökaluja ovat erilaiset kauhat ja aurat sekä hiekoittimet. Lumilinko ei Salmisen mukaan kuulu Rauman alueen työlaitteisiin. Jo sen mainitseminenkin saa ihmiset takajaloilleen. Kaupunkialueella lumityöt tehdään pääosin omin konein, mutta kauempana keskustasta työt hoituvat monesti traktoriurakoitsijoiden toimesta. Tällöin peruskoneena on siis traktori, nokalla lumiaura ja takana mahdollisesti takahiekoitin tai perässä vedettävä hiekoitin. Tässä pätee sama kaava, mitä kaivuupuolellakin, eli alihankkijoilla on tarjottavana runsaasti erilaisia työlaitteita ja uusia ideoita otetaan mielellään vastaan. Päästöasiat huomioitu Konepuolella Rauman kaupungin vaatimuksena on, että kuorma-auto täyttää EURO 6ja työkoneet Stage IV -normit. Työlaitepuolella ei muita täsmällisiä vaatimuksia ole kuin se kallistuva kauhanpyörittäjä. Tarvittavat laitteet urakoitsijoilta yleensä löytyvät. Ja jos ei löydy, niin he ovat Salmisen mukaan monesti varsin myötämielisiä hankkimaan niitä. Sähkökoneita ei Raumalla vielä nähdä ainakaan kaupungin työmailla. Salmisen mukaan niiden hyödyntäminen ei onnistu täysimääräisesti työtehtävien luonteen johdosta. Koneella pitäisi pystyä selviytymään yhden kokonaisen työpäivän tehtävistä ilman välilatausta ja sähkökoneiden hinnatkin ovat Salmisen mukaan vielä pilvissä. Muutamia sähköautoja Rauman kaupungin organisaatiossa toki jo on. Maaja Vesirakennus Lehto Oy toimii alihankkijana Rauman kaupungin katuverkoston rakennusja saneeraustöissä. Pyöräalustainen kaivukone on yleinen kunnallisissa töissä. Etualalla yleisimmät katurakennuksessa tarvittavat työlaitteet; erilaisia kauhoja, iskuvasara, routapiikki sekä peruskoneessa kiinni oleva, Rauman katutoimen mukaan pakolliseksi lisävarusteeksi määritelty kallistuva kauhanpyörittäjä. Koneurakointi Vaahtera Oy hoitaa Rauman kaupungin kulkuväylien aurauksia Lapin kaupunginosassa. Tomi Vaahtera takanaan työjuhtansa, Valtra T213 nokalla alueaura ja takana polanneterä. Ainut ehto, jonka kaupunki asettaa käytettäville auralaitteille on, että terän pitää olla karhentavaa tyyppiä. Työlaite_teemalehti04062024.indd 9 Työlaite_teemalehti04062024.indd 9 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Lumitöitä traktoreilla Koneurakointi Vaahtera Oy toimii Rauman kaupungin alihankkijana tehden lumitöitä Lapin kaupungin osassa (ent. Lappi Tl). Käytössä on viisi traktoria, jotka on varustettu asianmukaisin lumityölaittein. Traktoriurakointia tehdään Rauman kaupungille talvisin lumitöiden muodossa ja keväisin harjataan sekä kerätään hiekkaa talven jäljiltä. Kesäisin tehdään kaupungille paljon ruohonleikkuuta pienemmällä kalustolla. Traktorit urakoivat tuolloin muissa hommissa, kuten esimerkiksi peltotöissä. Talvitöihin kuuluvat Koneurakointi Vaahteran Tomi Vaahteran mukaan Lapin kaupunginosan maanteiden ja pyöräteiden lumenauraukset. Myös lumenajoa tehdään paljon traktorikalustolla. Vaahtera sanoo, että ainut vaatimus lumitöiden tilaajan taholta on karhentava terä auroissa. Työlaitteiden tyypillä tai mitoilla ei ole merkitystä, kunhan terä ei ole sileä. Muussa tapauksessa aurattu alue muuttuu nopeasti luistinradaksi. Tapaamme Tomi Vaahteran työn tuoksinassa. Kalustona hänellä on Valtra T213, jonka nokalla on alueaura ja takana pyörivillä tappiterillä varustettu polanneterä. Renkaissa on nestetäytöt, jolloin kokonaispainoa on noin 13 tonnia. Renkaana on nastaton palapintarengas, jonka kuvio leikattu halki pidon parantamiseksi. Niillä on kuulemma hyvä ja tukeva päästellä traktorin huippunopeutta aura alhaalla. Muita Koneurakointi Vaahteran käyttämiä työlaitteita traktoriurakointiin Vaahtera luettelee alueaurojen ja polanneterien lisäksi olevan nivelaura, perälevyt, etukauhat ja erilaiset hiekoittimet, hinattavat sekä nostolaitteisiin kytkettävät. Lumilinkoa ei Vaahteran kalustoon kuulu. Sulan maan aikaisia työlaitteita traktoreissa ovat sitten kauhaja avoharjat sekä keräävät harjalaitteet. Myös takanostolaiteasenteinen piennarleikkuri löytyy tienvarsien leikkuuseen. Ruohonleikkuuta ja syksyn lehdenkeruuta varten on käytössä traktorin perään kytkettävä vaihtolavaperävaunu, jolla tiputellaan vaihtolavoja lehdenkeruuja muille siivouspaikoille. Perässä vedettävät hiekoittimet ovat kasvaneet vuosien saatossa traktoreiden kasvun myötä. Tässä Koneurakointi Vaahteran kahdeksan kuutiometrin säiliöllä varustettu perävaunuhiekoitin. Koneurakointi Vaahteran talvikalustoa, traktoreita alueja nivelauroilla. Takanostolaitteissa on yleensä hiekoitin, takalevy tai polanneterä. Ne ovat ne yleisimpiä traktorien talvityölaitteita Etelä-Suomessakin. EI KELILLÄ OLE NIIN VÄLIÄ KUN ON SIISTIT SISÄTYÖT. Kurakeli ja hydrauliletkujen kytkeminen työlaitteeseen ei ole niitä parhaimpia hetkiä työmaalla. Istu mieluummin sisällä kuivassa ohjaamossa ja anna EC-Oilin hoitaa ulkotyöt. Säästät sitä paitsi aikaa. Lue lisää: engcon.com/ecoil Työlaite_teemalehti04062024.indd 10 Työlaite_teemalehti04062024.indd 10 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Niillä on kuulemma hyvä ja tukeva päästellä traktorin huippunopeutta aura alhaalla. Muita Koneurakointi Vaahteran käyttämiä työlaitteita traktoriurakointiin Vaahtera luettelee alueaurojen ja polanneterien lisäksi olevan nivelaura, perälevyt, etukauhat ja erilaiset hiekoittimet, hinattavat sekä nostolaitteisiin kytkettävät. Lumilinkoa ei Vaahteran kalustoon kuulu. Sulan maan aikaisia työlaitteita traktoreissa ovat sitten kauhaja avoharjat sekä keräävät harjalaitteet. Myös takanostolaiteasenteinen piennarleikkuri löytyy tienvarsien leikkuuseen. Ruohonleikkuuta ja syksyn lehdenkeruuta varten on käytössä traktorin perään kytkettävä vaihtolavaperävaunu, jolla tiputellaan vaihtolavoja lehdenkeruuja muille siivouspaikoille. Perässä vedettävät hiekoittimet ovat kasvaneet vuosien saatossa traktoreiden kasvun myötä. Tässä Koneurakointi Vaahteran kahdeksan kuutiometrin säiliöllä varustettu perävaunuhiekoitin. EI KELILLÄ OLE NIIN VÄLIÄ KUN ON SIISTIT SISÄTYÖT. Kurakeli ja hydrauliletkujen kytkeminen työlaitteeseen ei ole niitä parhaimpia hetkiä työmaalla. Istu mieluummin sisällä kuivassa ohjaamossa ja anna EC-Oilin hoitaa ulkotyöt. Säästät sitä paitsi aikaa. Lue lisää: engcon.com/ecoil Työlaite_teemalehti04062024.indd 11 Työlaite_teemalehti04062024.indd 11 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOEAJOJA konepäivät Katso lisää: stadinmorinat.fi Powered by Powered by Suomen suurimmat konepäivät Katso lisää: mansenmorinat.fi Työlaite_teemalehti04062024.indd 12 Työlaite_teemalehti04062024.indd 12 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Tietoyhteiskunta edellyttää nopeita ja vakaita datayhteyksiä. Kuparikaapelista on päädytty ilmojen kautta jälleen maahan piilotettavaan kuitukaapeliin. Suomessa matkapuhelinverkkoa hyödyntävää tiedonsiirtoa markkinoitiin aikanaan varsin vahvoin sanakääntein. Käyttäjämäärien lisääntyessä nopeudet hidastuivat eivätkä kattavuudet olleet aina sitä mitä mainospuheissa luvattiin. Nyt balsamia tähän datamatelun ahdistukseen tarjotaan valokuidun muodossa. ESA SUOMINEN Valokuidulla tapahtuva datanvälitys on optista tiedonsiirtoa, jossa signaali siirretään ohutta, lasista kuitua pitkin. Kuidun materiaali on pääsääntöisesti lasia. Sen etuna on täydellinen immuunius ulkoisille haittatekijöille, kuten radioaalloille tai salaman iskuille. Kuitu ei myöskään aiheuta elektromagneettista häiriöitä tai säteile ympäristöön. Tämän datansiirtomenetelmän edut on havaittu jo kauan sitten esimerkiksi teollisuudessa. Toinen merkittävä etu on valokaapelin suuri tiedonsiirtokapasiteetti verrattuna kuparikaapeliin. Se on monisatakertainen, mikä johtuu kuidun oleellisesti vähäisemmistä siirtohäviöistä. Kuituverkossa on yhtälailla välivahvistimia kupariverkon tavoin, mutta niitä on harvemmin, mikä sekin näkyy nopeutena. Valokuidun ainut haittapuoli on kuidun joustamattomuus, joka tulee huomioida asennustöissä. Optinen kuitu ei taivu kovin jyrkästi, mutta taipuu kuitenkin jonkin verran. Suomeen jo 1970-luvulla Nykymuotoinen valokuituun pohjautuva tiedonsiirto on varsin uusi keksintö. Syntymähetkeksi ilmoitetaan niinkin myöhäinen ajankohta kuin vuosi 1966. Englannissa kehitettiin tuolloin tiedepiireissä pienivaimenValokuituverkko työllistää Kauhajokelaisen Länsi-Suomen Verkkopalvelut Oy:n kuitutyömaata viime kesältä. Tässä ollaan Nokian Sorvankylän tien varrella. Valokuitutöissä tarvitaan hieman erilaisia kaapelivaunuja, mitä on totuttu näkemään. Kaivukoneet ja työlaitteet ovat sentään samoja. Jatkuu sivulla 30 LISÄLAITTEET KUORMAAJIIN JA KAIVINKONEISIIN LISÄLAITTEET KUORMAAJIIN JA KAIVINKONEISIIN SUORAAN TUKKURILTA HUIPPUEDULLISESTI! office@mt-tukku.fi ADAPTERIT KAUHAT TRUKKIPIIKIT KOURAT ENERGIAPUUKOURAT HARJALAITTEET TASAUSPALKIT AJORAMPIT NOSTOPUOMIT PUUKOURAT AURAT TASOITUSRITILÄ JATKOPIIKIT NYT MYÖS NYT MYÖS VESIJA VESIJA ÖLJYSÄILIÖT ÖLJYSÄILIÖT 1500 l – 5700 l 1500 l – 5700 l PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOEAJOJA konepäivät Suomen suurimmat konepäivät Työlaite_teemalehti04062024.indd 13 Työlaite_teemalehti04062024.indd 13 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Kauhat kuntoon Kauha on varmasti yleisin maarakennuskoneen työlaite maailmassa. Kauhan rakenteesta, muodosta, suojauksesta ym. on yhtä monta mielipidettä kuin on kaivajaakin. Käyttöikä ja korjaustarpeet riippuvat olosuhteista, kaivettavasta materiaalista sekä kauhaa heiluttavan kuljettajan työskentelytavoista. Maailmalla kauhan kulutusosat tottelevat nimeä GET eli Ground Engaging Tools. Vapaasti suomennettuna kyseessä ovat maan pintaan kontaktia ottavat työkalut kuten kauhojen huulilevyt ja kynnet. OLLI PÄIVIÖ Suomessa on useita laadukkaita kauhoja eri käyttötarkoituksiin valmistavia yrityksiä. Kulutusosia kauhoihin tarjotaan niitäkin usean eri toimijan valikoimissa. Meillä maaperä on kovaa kaivaa ja talvinen routa tuo lisähaasteensa. Kaivoksilla ja murskausasemilla käsitellään kovaa kiveä, joka kuluttaa lujintakin terästä nopeasti. Kaivavan, lastaavan tai murskainta syöttävien kaivukoneiden tai pyöräkuormaajien oikeankokoisten ja -tyyppisten kauhojen ja kulutusosien valinta on tärkeää kustannustehokkuuteen pyrittäessä. Myös niiden Oikeantyyppisen ja oikeankokoisen kauhan valitseminen peruskoneen mukaan on tärkeää. Myös säännöllinen kulutusosien vaihto pidentää kauhan käyttöikää, säästää peruskonetta ja vähentää polttoaineen kulutusta. voestalpine HPM Finland Oy Ab Ritakuja 1, 01740 Vantaa Puh. 010 841 4900 info@uddeholm.fi Sonja Turtia p. 040 966 4170 sonja.turtia@uddeholm.fi Lauri Salmela p. 050 501 0737 lauri.salmela@uddeholm.fi Ville Haapanen p. 044 040 9995 ville.haapanen@uddeholm.fi Jälleenmyynti: AGCO Suomen varaosapisteet kautta maan. Jälleenmyynti: AGCO Suomen varaosapisteet kautta maan. TARVIKKEET TARVIKKEET TALVEEN TALVEEN TERISTÄ TERISTÄ TAPPEIHIN. TAPPEIHIN. Työlaite_teemalehti04062024.indd 14 Työlaite_teemalehti04062024.indd 14 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Kauha on varmasti yleisin maarakennuskoneen työlaite maailmassa. Kauhan rakenteesta, muodosta, suojauksesta ym. on yhtä monta mielipidettä kuin on kaivajaakin. Käyttöikä ja korjaustarpeet riippuvat olosuhteista, kaivettavasta materiaalista sekä kauhaa heiluttavan kuljettajan työskentelytavoista. Maailmalla kauhan kulutusosat tottelevat nimeä GET eli Ground Engaging Tools. Vapaasti suomennettuna kyseessä ovat maan pintaan kontaktia ottavat työkalut kuten kauhojen huulilevyt ja kynnet. OLLI PÄIVIÖ Suomessa on useita laadukkaita kauhoja eri käyttötarkoituksiin valmistavia yrityksiä. Kulutusosia kauhoihin tarjotaan niitäkin usean eri toimijan valikoimissa. Meillä maaperä on kovaa kaivaa ja talvinen routa tuo lisähaasteensa. Kaivoksilla ja murskausasemilla käsitellään kovaa kiveä, joka kuluttaa lujintakin terästä nopeasti. Kaivavan, lastaavan tai murskainta syöttävien kaivukoneiden tai pyöräkuormaajien oikeankokoisten ja -tyyppisten kauhojen ja kulutusosien valinta on tärkeää kustannustehokkuuteen pyrittäessä. Myös niiden oikea-aikaisella huollolla ja korjauksella alennetaan kustannuksia. Kauhan mitoitus peruskoneen mukaan on tärkeää. Takana ovat ne ajat (toivottavasti), kun valmistajan tilavuussuositukset ylitettiin reippaasti. Vähän isompi kauha piti olla kuin naapurilla. Ei sillä väliä, että kaivukone nyökki kuin maasta jyviä nokkiva kana. Tai että puomi repeili tuon tuosta, kun jatkuvasti liikuteltiin liian isoja massoja. Puhumattakaan siitä, paljonko turhaa polttoainetta kului ylisuuria kauhoja liikutettaessa. Useimmiten se valmistajan suosittelema kauhakoko on oikea. Sillä saavutetaan lastaustöissäkin paras tonnia per tunti -tulos ja vieläpä optimaalisella polttoaineen kulutuksella. Suomalaiset kauhanvalmistajat ovat asiaansa paneutuneita ja ammattitaitoisia. Tämä vastuullisuus, kova kilpailu ja asiantuntevat asiakkaat pitävät huolen korkeasta laadusta. Isoissa kauhoissa mitoitukset tehdään konekohtaisesti ja räätälöinti takaa sen, että kauha on oikean kokoinen ja muotoinen. Kauhoja käyttävät asiakkaat ovat vaativia sekä valveutuneita. Usein luottamus ja asiakassuhde tiettyyn valmistajaan ovat pitkäkestoista laatua. Kauhat, kynnet ja muut kulutusosat tilataan vuodesta toiseen samalta hovihankkijalta. Peruskonekin rasittuu Kauhojen ja sen kulutusosien osuus esimerkiksi pyöräkuormaajan käyttökustannuksista on laskettu olevan kuuden prosentin luokkaa. Huonossa kunnossa oleva GET nostaa tietyn kulumisrajan ylittäessään korjausja polttoainekustannuksia jyrkällä kertoimella. Eräs urakoitsija kuvasi tylsillä kynsillä työskentelyä: kuin yrittäisi syödä omenaa pelkillä ikenillä. On selvää, että kun työvälineet ovat peruskoneeseen oikein mitoitettuja, hyvässä kunnossa ja iskukykyisiä, on tuottavuus tonnia per tunti parhaimmillaan. Kun esimerkiksi loppuun kuluneilla kynsillä yritetään tunkea kauhaa ampukivien rintaukseen, tippuu kauhan täyttöaste ja lastaaminen ajokalustoon hidastuu huomattavasti. www.konevaronen.com Jäämerentie 1, Keminmaa 0400 692 972 / Ilpo | 040 514 3240 / Jannika POLANNEKAUHA SIIPILUMIKAUHA NOSTOPUOMI RAPIKAUHA TUOTEPERHE voestalpine HPM Finland Oy Ab Ritakuja 1, 01740 Vantaa Puh. 010 841 4900 info@uddeholm.fi Sonja Turtia p. 040 966 4170 sonja.turtia@uddeholm.fi Lauri Salmela p. 050 501 0737 lauri.salmela@uddeholm.fi Ville Haapanen p. 044 040 9995 ville.haapanen@uddeholm.fi Jälleenmyynti: AGCO Suomen varaosapisteet kautta maan. Jälleenmyynti: AGCO Suomen varaosapisteet kautta maan. TARVIKKEET TARVIKKEET TALVEEN TALVEEN TERISTÄ TERISTÄ TAPPEIHIN. TAPPEIHIN. Työlaite_teemalehti04062024.indd 15 Työlaite_teemalehti04062024.indd 15 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Kuljettajan ajotavoilla on suuri merkitys siihen, kuinka kauan maahan tunkeutuvat työkalut pysyvät iskukunnossa. Myös peruskoneeseen kohdistuva rasitus kasvaa, kun työskennellään huonokuntoisilla tai vääränkokoisilla kauhoilla. Esimerkiksi pyöräkuormaajassa kauhan huulilevystä rasitus jakaantuu kuormaajan aisaston ja eturungon kautta aina runkoniveleen ja voimansiirron komponentteihin saakka. Tylsistä huulilevyistä ja hampaista aiheutuu koneeseen paljon enemmän rasitusta kuin kunnossa olevista ja oikeanlaisista välineistä. Erään konevalmistajan tilaisuudessa joitain vuosia sitten GET:in merkitystä havainnollistettiin käytännön työtehtävissä. Esimerkkinä käytettiin asiakasta, joka vaihtoi kolmeen kaivukoneeseensa kapeiden itseteroittuvien kynsien tilalle leveät ja järeät kynnet. Nämä kuluivat paljon hitaammin ja säästöä kynsikustannuksissa kertyi 23 prosenttia. Mutta. Kapasiteetti putosi 450 tonnista tunnissa 250:een, sillä kauhan täyttö kesti kauemmin huonomman tunkeutuvuuden vuoksi. Kauhojen täyttöaste jäi myös usein huonoksi eli putosi 100 prosentista 60:een. Kuljettajat alkoivat myös vaistomaisesti täyttää kauhaa kulmittain, mikä lisäsi kauhan reunojen kulumista. Vino rasitus puomin päässä sai aikaan myös kaksi sylinterinvarren rikkoontumista. Koko tilaisuuden viesti olikin, että kauhojen ja muiden työlaitteiden kulutusosien kunnossa pitämiseen pitäisi suhtautua yhtä tosissaan kuin koneen muihinkin huoltoja korjaustoimenpiteisiin. Pulttihuuli nopeuttaa huoltoa Kauhoilla ja niiden kunnolla on tunnetusti suuri merkitys työn tuottavuudelle. Eurajoella kiviainestuotantoa pyörittävä Teijo Näppi (Näppi T & N Oy) on murskausliiketoimintaa tehneenä kerännyt kokemuspohjaista tietoa myös kauhoista. Hän totesi muutama vuosi sitten Konepörssille seuraavaa: ”Ei ole todellakaan sama, minkälaisen kauhan pyöräkuormaajan aisojen tappeihin kiinnittää. Meillä on ollut käytössä niin sanottu pulttihuuli yhdessä kauhassa jo pitkään ja siihen palojen vaihto tehtiin ehkäpä kolmasti vuodessa. Yhden huulilevyn vaihtaa pulttipyssyn avulla tunnissa, joten kauhan saa nopeasti takaisin tuottavaan työhön”, sanoo Teijo. ”Kun tilasimme nyt uuden kauhan, teimme siihen valmistajan kanssa yhteistyössä muutamia muutoksia. Tilavuutta kasvatettiin rahtusen. Reunoja nostettiin hieman, jotta murske pysyy ajaessa vieläkin paremmin kauhassa. Edelleen halusimme pulttihuulen lisäksi kauhan kantaan pulttikantapään hidastamaan myös pohjan kulumista”, kertoo Teijo. ”Kun myös pohjassa on kulutuslevy, niin tasoittaminenkin onnistuu paremmin. Kasasta otto helpottuu sekin, kun pohjan pyöreys on poissa. Louheen kuormauksessa taas sitä pyöreyttä tarvitaan eli samat kauhat eivät sovellu louheelle ja murskeelle. Louhekauhassa pohjaan tarvitaan myös enemmän ainevahvuutta.” Kattava suojaus Yleisesti voisikin todeta, että pieniä remontteja kauhaan kannattaa tehdä useammin kuin isoja remontteja harvoin. Esimerkiksi pohjalankkuja voi vaihtaa vähitellen, eikä kaikkia kerralla. Kun kulutusosia vaihdetaan pitkällä ajanjaksolla, ei kauhan painokaan heittele niin paljoa. Louhoksissa ja kaivoksilla penkan korkeudellakin on merkitystä sille, missä asennossa kauha menee sisään louheeseen. Tästä syystä kauhan runko on suojattava oikeista kohdista. Kuluminen on kohdistettava suojauksiin, ei kauhan runkoon. Kivihommissa kauhan runko suojataan yleensä kauttaaltaan. Runko ei kulu, jos suojaukset ovat kunnossa. Esimerkiksi Jarkan Maansiirron kauhassa Seepsulan kiviainestehtaalla kiveä lavalle mättävässä kauhassa on mekaanisesti vaihdettavat huulilevyn suojat. Kulmat on niin ikään suojattu. Pohjalankutus on tehty sekä kauhan ulkoettä sisäpuolelle. Kauhan sisäpuolellakin on poikittainen lankutus. Vastoin aikaisempia ennakkokäsityksiä, ei poikittainen lankutus juuri vaikuta kauhan täyttymiseen. Kulmat pyöristyvät käytössä äkkiä ja rimojen väli täyttyy myös kauhan pohjaa suojaavasta kiviaineksesta. Kivet lähtevät myös lankkujen ansiosta pyörimään, mikä tehostaa täyttöä ja tyhjenemistä. ”Olemme täällä korostaneet kuljettajille sitä, että kauhaakin pitää tarkkailla päivittäin, eikä kulutusosien vaihtoa saa lykätä liian pitkälle”, sanoi Konepörssille muutama vuosi sitten Jarkan Maansiirto Oy:n Timo Koiranen. Tässä artikkelissa on kerrottu niin sanottuihin peruskauhoihin liittyviä seikkoja. Nykyään saatavilla on toki paljon myös erikoistöihin tarkoitettuja kauhoja, kuten murskausja seulakauhoja. Katseet siis kohti kauhoja. Purukalusto kuntoon! PATENTED TECHNOLOGY INTELLIGENT P WER KOTIMAINEN M ATA L A KAPEA WWW.ROTYX.COM Oman talon purkutyökalut on täällä! Kysy lisää! myynti@itr-finland.com 0207 764 220 Työlaite_teemalehti04062024.indd 16 Työlaite_teemalehti04062024.indd 16 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
runko on suojattava oikeista kohdista. Kuluminen on kohdistettava suojauksiin, ei kauhan runkoon. Kivihommissa kauhan runko suojataan yleensä kauttaaltaan. Runko ei kulu, jos suojaukset ovat kunnossa. Esimerkiksi Jarkan Maansiirron kauhassa Seepsulan kiviainestehtaalla kiveä lavalle mättävässä kauhassa on mekaanisesti vaihdettavat huulilevyn suojat. Kulmat on niin ikään suojattu. Pohjalankutus on tehty sekä kauhan ulkoettä sisäpuolelle. Kauhan sisäpuolellakin on poikittainen lankutus. Vastoin aikaisempia ennakkokäsityksiä, ei poikittainen lankutus juuri vaikuta kauhan täyttymiseen. Kulmat pyöristyvät käytössä äkkiä ja rimojen väli täyttyy myös kauhan pohjaa suojaavasta kiviaineksesta. Kivet lähtevät myös lankkujen ansiosta pyörimään, mikä tehostaa täyttöä ja tyhjenemistä. ”Olemme täällä korostaneet kuljettajille sitä, että kauhaakin pitää tarkkailla päivittäin, eikä kulutusosien vaihtoa saa lykätä liian pitkälle”, sanoi Konepörssille muutama vuosi sitten Jarkan Maansiirto Oy:n Timo Koiranen. Tässä artikkelissa on kerrottu niin sanottuihin peruskauhoihin liittyviä seikkoja. Nykyään saatavilla on toki paljon myös erikoistöihin tarkoitettuja kauhoja, kuten murskausja seulakauhoja. Katseet siis kohti kauhoja. Purukalusto kuntoon! Oman talon purkutyökalut on täällä! Kysy lisää! myynti@itr-finland.com 0207 764 220 Työlaite_teemalehti04062024.indd 17 Työlaite_teemalehti04062024.indd 17 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
www.kauhoja.net Kauhoja ilman välikäsiä Oulun Kauha Oy 0400 686 050 Kaapeli-, kuokka-, luiska-, oja, suo-oja ja tasoituskauhat Kauhat tehdään kulutusteräksestä Oulussa. Toimitukset ympäri Suomen. ATI-Teräs Timontie 2, 31600 Jokioinen mika.juvankoski@ati-teras.fi 050 330 9155 Kotimaisilla hiekotinvaunuilla ja hiekotinkauhoilla lisäät työn helppoutta ja liikkumisen turvallisuutta. Lue lisää www.ati-teras.fi Seuraa meitä Pyydä tarjous KUN KELI SIT Ä VAATII. 2,5-12 m 3 0,4-2,5 m 3 weighing@tamtron.fi I www.tamtron.fi u Luotettava u Testattu kentällä kahden vuoden ajan u IP 67 -suojausluokka u Monipuoliset tiedonsiirto-ominaisuudet u 2G/3G/4G, Wi-Fi, Bluetooth u Tamtronin pilvipalvelut ja integraatiomahdollisuudet u Etätuki ja -ohjelmistopäivitykset TAMTRON ONE POWER PYÖRÄKUORMAAJAVAAKA TEHOKKUUTTA JA NOPEUTTA TYÖHÖN So ita me ille 03 31 43 50 00 Työlaite_teemalehti04062024.indd 18 Työlaite_teemalehti04062024.indd 18 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
ATI-Teräs Timontie 2, 31600 Jokioinen mika.juvankoski@ati-teras.fi 050 330 9155 Kotimaisilla hiekotinvaunuilla ja hiekotinkauhoilla lisäät työn helppoutta ja liikkumisen turvallisuutta. Lue lisää www.ati-teras.fi Seuraa meitä Pyydä tarjous KUN KELI SIT Ä VAATII. 2,5-12 m 3 0,4-2,5 m 3 Työlaite_teemalehti04062024.indd 19 Työlaite_teemalehti04062024.indd 19 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26
Xsite ® -koneohjaus Tehosta rakentamista älykkäillä ja helppokäyttöisillä koneohjausjärjestelmillä. Koneohjausjärjestelmät, työmaatabletit ja ohjelmistot älykkääseen infrarakentamiseen. Xsite ® MANAGE Yhdistä koneohjausjärjestelmät, käyttäjät ja mittausdata yhteen pilvialustaan. 3d-WIN -ohjelmisto Laadi, editoi ja tarkista rakennepinnat koneohjausjärjestelmiin helposti. Novatron.fi | Pirkkala, espoo, oulu | Myynti: 03 357 2630 | myynti@novatron.fi ota infratyömaa haltuun novatronin tuotteilla! MAANRAKENNUSKONEIDEN LISÄLAITTEET VUODESTA 1950 Murskaus ja louheenkäsittely 015 151 366 KAIVINKONEISIIN MURSKAN SYÖTTÖÖN PYÖRÄKUORMAAJIIN ALTAKANTOON JA LASTAUKSEEN MAANRAKENNUSKONEIDEN LISÄLAITTEET VUODESTA 1950 015 151 366 MAANRAKENNUSKONEIDEN LISÄLAITTEET VUODESTA 1950 Murskaus ja louheenkäsittely 015 151 366 KAIVINKONEISIIN MURSKAN SYÖTTÖÖN PYÖRÄKUORMAAJIIN ALTAKANTOON JA LASTAUKSEEN Meiltä myös kauhojen korjaukset ja konepajapalvelut ammattitaidolla! MAANRAKENNUSKONEIDEN LISÄLAITTEET VUODESTA 1950 Murskaus ja louheenkäsittely 015 151 366 KAIVINKONEISIIN MURSKAN SYÖTTÖÖN PYÖRÄKUORMAAJIIN ALTAKANTOON JA LASTAUKSEEN Meiltä myös kauhojen korjaukset ja konepajapalvelut ammattitaidolla! MAANRAKENNUSKONEIDEN LISÄLAITTEET VUODESTA 1950 Murskaus ja louheenkäsittely 015 151 366 KAIVINKONEISIIN MURSKAN SYÖTTÖÖN PYÖRÄKUORMAAJIIN ALTAKANTOON JA LASTAUKSEEN Meiltä myös kauhojen korjaukset ja konepajapalvelut ammattitaidolla! MAANRAKENNUSKONEIDEN LISÄLAITTEET VUODESTA 1950 Murskaus ja louheenkäsittely 015 151 366 KAIVINKONEISIIN MURSKAN SYÖTTÖÖN PYÖRÄKUORMAAJIIN ALTAKANTOON JA LASTAUKSEEN Meiltä myös kauhojen korjaukset ja konepajapalvelut ammattitaidolla! Meiltä myös kauhojen korjaukset ja konepajapalvelut ammattitaidolla! Työlaite_teemalehti04062024.indd 20 Työlaite_teemalehti04062024.indd 20 4.6.2024 10.26 4.6.2024 10.26