Metroasema aukeaa uusittuna 1 Maanalainen Kuntokellari yllätti 3 Millaisen ostarin kontulalaiset haluavat? 4 Kulttuuriostarista kokemuksia 5 Tanssiperhe opettaa Kontulassa 6 Kontulassa kelpaa liikuskella 7 Kontulan oma lehti PERJANTAI 26.9.2025 9 • 2025 KONTULASSA TAPAHTUU Pieniä tekoja, isoja asioita valokuvanäyttelyn avajaiset Keskiviikko 1.10.2025 klo 14.30 Kontulan palvelukeskus, Kontukuja 5 Näyttelyssä on esillä kahdeksan Miina Sillanpää -säätiön SenioriKamu-hankkeen vapaaehtoistoiminnan kautta ystävystyneen kamuparin tarina. Pop up sateenkaarikahvila Keskiviikko 1.10.2025 klo 17–20 D-asema, Kontulan ostari, Länsikäytävä Tervetuloa sateenkaarikahvilaan! Kahviloita järjestetään syksyllä syys-joulukuussa kuun ensimmäisinä keskiviikkoina. Tarkoitettu kaikenikäisille aikuisille. Järjestää: Kontula Pride. Aurahovin seniorikodin avoimet päivät Torstai 9.10. klo 14–18 Naulakalliontie 3 Mahdollisuus tutustua asumispalveluihin Naulakalliossa. Ks myös ilmoitus s. 3 Sadun päivä Lauantai 18.10. klo 11–15 Kontulan kirjasto Tervetuloa satumaahan! Sanan vartti: Rikollisesta Jumalan mieheksi Keskiviikko 22.10. klo 12–13.30 Metrokappeli, Kontulan ostari 2. krs Ilmaisen Metris kahvilan syksyn teemana on mielenrauhaa ja vieraita. Tämän päivän vieraina ovat Late ja Mia Johansson. Kontulassa tapahtuu -listan tapahtumiin on vapaa pääsy. Ethän vie Kon O’Star -lehteä heti paperinkeräykseen! Laita se kiertoon anna naapurille tai kaverille! A vautumisesta ei ole näkynyt vielä tätä kirjoittaessani vahvistusta. Kaupunki liikenteen kotisivulla viimeisin uutinen Kontulan metrosta näyttäisi olevan toukokuulta ennen kuin itäinen sisäänkäynti suljettiin. Vastauksia viesteihimme remontin etenemisestä on tihkunut niukasti. Kontulan metroaseman korjaus on osa suurempaa itämetron perusparannusta. Viime vuoden heinäkuun asema oli kokonaan suljettuna, mikä pakotti matkustajat käyttämään busseja tai muita liikennevälineitä. Tänä vuonna metrojunat ovat taas pysähtyneet Kontulassa, mutta remontti on jatkunut, ja viime vaiheessa itäinen sisäänkäynti on ollut suljettuna. Kyse ei ole pelkästä pintaremontista. Asemaa on uudistettu perusteellisesti: rakenteita on vahvistettu, kulkureittejä selkeytetty ja valaistusta parannettu. Esteettömyyttä on kehitetty erityisesti hissejä ja kulkuväyliä modernisoimalla. Tavoitteena on ollut tehdä Kontulan metroasemasta entistä turvallisempi, valoisampi ja käyttäjäystävällisempi. ARKEEN TULI HAASTEITA Aseman täydellinen sulku viime kesänä koetteli monien arkea. Työmatkalaiset ja opiskelijat joutuivat suunnittelemaan matkansa uudelleen. Kun tänä vuonna asema on ollut käytössä, mutta yksi sisäänkäynneistä kiinni, on arki ollut helpompaa, vaikka kiertoreitit ovat edelleen tuoneet yli määräistä vaivaa. Aseman sulkemiset ja rajoitukset ovat näkyneet myös paikallisten palveluiden käytössä. Yrittäjät toivovat, että remontin valmistuminen palauttaa asiakasvirrat ja tekee asioinnista taas vaivatonta. Siitä, mikä merkitys arjen sujuvuuteen metroasemalla on, saa käsityksen, kun katsoo lukuja asemalla päivittäin liikkuvista matkustajista. Kaupunki liikenne Oy:n kotisivulla Metron matkustaja määrät -alasivulla vuonna 2023 Kontu lassa nousevia ja poistuvia matkustajia oli keski määrin noin 15 400 päivässä. Vuonna 2024 vastaava määrä oli 13 800. LOKAKUUSSA NÄHDÄÄN TULOKSET Konkreettisia muutoksia matkustajat näkevät loka kuussa. Odotamme mielenkiinnolla, tekeekö uudistettu valaistus tiloista aiempaa valoisammat ja turvallisemmat. Miten esteettömyyden parannukset helpottavat liikkumista kaikenikäisille ja -kuntoisille. Ja ovatko pulut kadonneet asemalta. Uuden ilmeen näkyvä piirre on taide. KAS! Kontula Art School on toteuttanut aseman tiloihin teoksia, jotka tuovat väriä ja paikallista identiteettiä arjen matkustamiseen. Paikallisten taiteilijoiden suunnittelemat työt tekevät asemasta persoonallisemman ja muistuttavat, että Kontula on kulttuurin ja luovuuden kaupunginosa. Kontulan metroasema on ollut osa Helsingin metroverkkoa vuodesta 1986. Lokakuun alussa kaikki ovet avautuvat jälleen. Arki helpottuu, reitit lyhenevät ja aseman tiloissa näkyy jotakin uutta: valoisuutta, siisteyttä ja paikallista taidetta. Kontula saa takaisin metroasemansa – ja samalla sen, mitä kaupunginosa tarvitsee: suoran, sujuvan yhteyden muuhun Helsinkiin ja jopa Espoon länsilaidoille saakka. Toivottavasti uudistettu metroasema vahvistaa Kontulan profiilia koko kaupungissa: ei vain lähiönä, vaan alueena, jossa panostetaan viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja kulttuuriin. Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani Kontulan metroasema on ollut yli vuoden remontissa. Nyt remontti on loppusuoralla ja aseman odotetaan aukeavan jälleen lokakuun alussa. Metroasema Metroasema aukeaa uusittuna aukeaa uusittuna
2 Kontulan oma lehti 26.9.2025 syyskuu 2025 Kontulan oma, sitoutumaton paikallislehti. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin 23.12.2023. Tänä vuonna lehti julkaistaan kuukausittain. Lehteä on saatavana mm. Kontulan kirjastosta ja uimahallista. Sen voi lukea kirjaston lukusalissa tai näköis painoksena Lehtiluukussa: https://www.lehtiluukku.fi/ lehdet/kon_ostar/ Juttuehdotuksia voi lähettää toimitukseen. JULKAISIJA Mimino Oy Kirjatyöntekijänkatu 10 B, 00170 Hki TOIMITUS Vastaava päätoimittaja Virve Obolgogiani p. 040 767 4212, vo@mimino.fi Eija Kaurila, Tiina Lintunen. TAITTO Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori ILMOITUSMYYNTI Virve Obolgogiani info@konostar.fi PAINO Trinket, Helsinki PAINOS 250 kpl ISSN 2984-388X (painettu) ISSN 2984-3898 (verkkojulkaisu) Tavoita paikalliset asiakkaat – ilmoita seuraavassa Kon O’Star -lehdessä, joka ilmestyy perjantaina 31.10. Ilmoitusten tilavaraukset 17.10.2025. Netistä löydät kaikki aiemminkin julkaistut Kon O’Starit! Teksti: Virve Obolgogiani Pääkirjoitus Ku va : To mm i To rp pa K aarenkulman tyhjäksi jättämään tilaan on avautunut Pinetto, joka toimi aiemmin Tapaninvainion Kirkonkyläntiellä. Omistajat Erja ja Apo Gergin alkoivat etsiä uutta tilaa, kun rakennus päätettiin purkaa. Pinettoon ehti vuosikymmenien aikana muodostua oma vakituinen kävijäkuntansa. Ainakin osa kantaporukasta aikoo tulla Pineton, lempinimeltään Pinden avajaisiin. Nähtäväksi jää, etsivätkö he kotikulmilta uuden tapaamispaikan vai tuoko bussi 560 heidät useinkin Kontulaan. Pinetto avautui syyskuussa ja avajaisia vietetään lokakuun alussa. Kirkonkyläntiellä oli tarjolla lounas ja siellä paistettiin pizzoja. Kontulaan ruokatarjoilua ei ole tulossa. Erja Gergin suunnittelee tarjolle pientä purtavaa, kunhan alkuvalmisteluista selvitään. Monien mielestä Kontulassa on jo tarpeeksi baareja. Syyskuussa tekemämme kysely osoitti, ettei niitä ainakaan ostarille kaivata lisää. Sen sijaan kahviloita toivottiin. On kiinnostavaa nähdä, mitä uutta Pinetto tuo Kontulan ravintolamaailmaan. Erja Gergin toivoo, että kontulalaiset löytäisivät Pinetosta uuden leppoisan olohuoneen. Pinetto muutti Kontulaan Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani Kontulassa odotetaan S anotaan, että odottavan aika on pitkä. Toisaalta menneiden vuosien mainoksesta on jäänyt mieleen lausahdus: sitä jaksaa paremmin, kun on mitä odottaa. Totta molemmat. Odottamista on erilaista. Ostarin siistiytymistä odotetaan malttamattomasti. Rähjääntyneet rakennukset ja epäsiisti yleisilme kaipaavat kipeästi muutosta. Päätöksiä ostarin tulevaisuudesta on odotettu kauan, nyt uskalletaan ehkä odottaa jo toiveikkaasti. Toivoa lisää, että yksi toive on toteutumassa ja sitä odotetaan jo innokkaasti, nimittäin uuden tapahtumatilan Aapelinkulman avaamista. Kaupungin suunnitelmissa näkyvää täydennysrakentamista odotetaan huolestuneesti. Liian tiivis rakentaminen uhkaa viedä Kontulasta sen alkuperäisen idean väljästi rakennetusta lähiöstä. Vihreiden alueiden väheneminen kaventaisi ulkoilun ja spontaanin liikunnan mahdollisuuksia. Tämänkaltaiset huolenaiheet muuttavat odotuksen sävyä: innostuksen rinnalla kulkee epätietoisuus. Mihin suuntaan kotikulmat kehittyvät – ja keitä varten? Onneksi liikuntamahdollisuuksia yleisesti ei tarvitse odottaa, niitä Kontulassa riittää kuntosaleista tanssiin. Alueen houkuttelevuus vaikuttaa myös siihen, mitä asunnon omistajat ja kiinteistövälittäjät odottavat, jotkut ehkä jo epätoivoisesti eli asuntokaupan vilkastumista. Kontulassa on odotettu kärsivällisesti myös metroaseman avautumista. Remontin pitäisi valmistua lokakuun alkuun mennessä. Julkisen liikenteen hintojen nousua useimmat odottavat varmaan peläten. Ei ole mahdollista nauttia kätevästä metroyhteydestä Kontulasta jopa Kivenlahteen asti, jos ei ole varaa ostaa lippua. Kontula on kokenut monenlaista ja säilynyt elävänä. Mutta juuri siksi odotukset ovat suuret. Ei odoteta vain remonttia tai uusia taloja, vaan parempaa arkea, jossa alueen oma henki säilyy ja kehittyy. Kontulassa odotetaan – ehkä kärsivällisesti, ehkä jännittyneesti, mutta varmasti. Odotus itsessään kertoo, että ihmiset välittävät. Parempaa Kontulaa odottaen 09 310 11111 helmet..
3 Kontulan oma lehti 26.9.2025 K ontulan legendaarinen Kuntokellari, tuttavallisemmin Kuke, avautui kesän jälkeen ehostettuna. Kuntosali sijaitsee huomaamattomasti kirjaston ja nuorisotalon vieressä. Tietäjät tietää, mutta uusia kävijöitä varten voisi aukiolla olla vaikkapa tienviitta. Syyskuun ensimmäisenä päivänä kolme vanhempaa herrasmiestä varustereppuineen nousee hissillä maan pinnalle ja he ovat silminnähden tyytyväisiä. Hyvä seura merkitsee paljon, he sanovat ja huikkaavat toisilleen hyvät päivänjatkot. Alhaalla ensikävijän vastaanottaa paikan äiti Tiina Saarinen, joka on avajaisaamun ensimmäisille tulijoille jo tarjoillut puuroa ja pusuja. Hän tuntee kanta-asiakkaat ja tietää heidän kuulumisensa. Kuin todisteeksi nuori painonnostajamies tulee näyttämään hänelle puhelimesta vauvansa kuvaa. AVAJAISHULINAA Paikassa tuoksuu maali ja uutta soutulaitetta vielä testataan käyttöönottoa varten. Kuntopyörät ovat uusia. Kesän aikana osa lattioista on saanut uuden pinnan ja kuntoiluvälineiden tekonahkaverhoilut on vaihdettu. Remontissa on käytetty tuki työllistettyjä. Kesän tauko oli normaalipituinen, mutta avajaisia pidetään syyskuun ensimmäisellä viikolla vähän suureellisemmin 40 vuoden juhlavuoden takia. On kehon koostumuksen mittausta, tieto iskuja ja lajikokeiluja. Asiakkailta on kerätty muistoja Kuntokellarin historian ajalta. Henkilökunta on pikkurahalla ja kekseliäisyydellä tehnyt omasta, pienestä tilastaankin kodikkaan. Juuri kodikkuus koko kuntosalilla on satunnaiselle kävijälle yllätys, jota ei osaa kuvitella laskeutuessaan hissillä Kuntokellarin liikuntapaikanhoitaja Tiina Saarinen ja Mellunkylän alueliikunnan liikuntakoordinaattori Elli Reunanen Maanalainen Kuntokellari yllätti kodikkuudellaan Teksti ja kuva: Eija Kaurila Helsingin kaupunki tarjoaa Kontulassa monipuolista liikuntaa ja hyvää seuraa edullisesti. Miltä Kuntokellari näytti uuden kävijän silmin syyskauden avajaisissa? ILMOITUS maan uumeniin. Koska kyseessä on väestönsuoja 36 metriä maan pinnan alapuolella, se pitää tarvittaessa pystyä tyhjentämään 72 tunnissa kokonaan. Tiloissa on liikuntasali, kunto sali, voimailusali ja ovi skeittihalliin sekä useita pukuhuoneita. Kunto salilta löytyy kaikki olennaiset laitteet eri lihasryhmille. Kävijät näyttävät edustavan kaikkia sukupolvia, alle 15-vuotiaat eivät voi yksin tulla.Saarinen kertoo antaneensa joillekin voimailijoille välipalaa henkilökunnan sohvalla, kun verensokeri on heillä laskenut liian alas ja pyörtyminen on ollut lähellä. Salilla on parasta aikaa käymässä vanhin vakio asiakas, 96-vuotias rouva. Lihaskunnon ylläpito varsinkin vanhemmalla iällä on tärkeää. Kuntosalissa on aamupäivisin senioriryhmiä ja maanantaiiltaisin on ohjattua liikuntaa myös työikäisille. Liikuntasalin puolella on jumppaa, venyttelyä ja tanssia. RAJATON MÄÄRÄ LIIKUNTAA PASSILLA Mellunkylän alueliikunnasta vastaa liikuntakoordinaattori Elli Reunanen. Hän kertoo, että alueliikuntapassin voi ladata Helsingin kaupungin asiakaskortille 30 eurolla koko syyskaudeksi ja se oikeuttaa liikkumaan kaikilla alueilla ja kaikissa liikuntaryhmissä. Alueliikuntaa on Kaarelan, Mellunkylän, Vuosaaren ja Malmi-Tapulikaupungin alueilla. Jos haluaa ensin vain kokeilla, alueliikuntapassin voi myös lainata kirjastosta ilmaiseksi kahdeksi viikoksi. Liikuntaryhmät kokoontuvat päiväsaikaan ja ne sisältävät niin kuntosalia, kehonhuoltoa kuin joogaakin. Miehille on oma Äijät Kuntoon -ryhmä. Alueliikunta järjestää myös retkiä, esimerkiksi eduskuntataloon, koska porukat ovat toivoneet sellaisia. Retkien kautta saadaan myös uusia asiakkaita liikuntaan. Turvallista asumista Aurahovin seniorikodissa AURAHOVI NAULAKALLIO • Esteettömiä vuokra-asuntoja • Yhteisiä tiloja, ystäviä • Tukipalveluja • Kuntoiluja saunatilat käytössä • Maukasta ruokaa Varaa oma henkilökohtainen tutustumiskäyntisi: Alessandra Lehto, palveluvastaava +358 50 557 6222 | alessandra.lehto@aurahovi.fi Naulakalliontie 3 00970 Helsinki www.aurahovi.fi Avoimet ovet torstaina 9.10. klo 14-18.
4 Kontulan oma lehti 26.9.2025 P äätimme kysyä asukkaiden ja yrittäjien mielipiteitä. Linkkiä kyselyyn jaoimme sosiaalisessa mediassa ja sähköpostitse. Saimme ilahduttavasti 106 vastausta, vaikka toki määrä onkin pieni osa kaikista kontulalaisista. HALUTAANKO PURKAA VAI SÄILYTTÄÄ? Aiemmin suunnitelmissa oli koko ostarin purkaminen. Vastaajista 27,4 % oli säilyttämisen kannalla, kokonaan sen purkaisi 24,5 % ja enemmistö (42,5 %) näki, että sen voisi purkaa osittain. Yksi purkamisen kannattaja totesi, että on turhaa säästää kamalaa ostaria nostalgian takia. Puolustaja taas koki, että ostari on moninaisuudessaan ainut laatuinen osa Suomen kulttuurihistoriaa. Ostari on rakennettu vaiheittain, joten sen eri osien kunto on hyvin erilainen. Kyselyssämmekin tuli esiin ilmeinen remontin ja kunnostuksen tarve sekä ihmetys, että ikoninen ostari on päästetty niin pahasti rapistumaan. Monet kaipasivat yleisilmeen siistimistä. Nykyisistä palveluista yli 90 % vastaajista säilyttäisi apteekit, kahvilan, kirjaston, ruokakaupat ja uima hallin. Suosittuja olivat myös kioskit, ruokaravintolat, terveyskeskus, kierrätyskeskus, leipomot, kampaamot, nuorisotalo, kelloliike ja Kuntokellari. Erillinen kysymyksemme oli, puuttuiko listastamme jotakin säilyttämisen arvoista. Siihen vastauksina mainittiin Kontula Art Schoolin taide, veikkauksen pelihalli sekä torikauppiaat. MITÄ OSTARILLA KAIVATAAN LISÄÄ? Selkeä enemmistö ei kaipaa ostarille asuntoja. Niiden rakentamista kannatti vain 29,8 %. Sekä julkisia että kaupallisia palveluita kaivattiin lisää. Tarkentavissa vastauksissa tuli laaja palvelujen kirjo antikvariaatista suutariin, aikuisten sosiaali palveluista postiin. Monessa toivottiin lisää kahviloita sekä vaatekauppoja. Ei-kaupallista tilaa kohtaamisiin kaivanneet eivät ehkä ole löytäneet Stadin Yhteisötaloa, vai koetaanko se liian vaikeapääsyisenä? Muutto ensi vuonna Aapelinkulmaan voi tuoda ratkaisun tähän. Toistuva kommentti tuli kunnon ruokaravintoloista tai suomalaisesta ruoasta. Oman kokemuksen perusteella voin sanoa, että kunnon ruokaravintoloita ostarilla on useita. Olemme niistä kirjoittaneetkin. Usein arvioidaan ravintoloita yhtenä ryhmänä, vaikka niitä on selvästi erilaisia. Osasta saa edullisesti pizzaa tai kebabia, osa tarjoaa monipuolisen ruokalistan ja panostaa raakaaineisiin. Baareja ja varsinkin niiden määrää arvosteltiin paljon. Näkisin, että niitäkään ei voi niputtaa yhteen, niidenkin tarjonnassa ja tunnelmassa on eroja. MITEN OSTARIA PITÄISI KEHITTÄÄ? Vapaamuotoisessa kommenteissa toistuivat jo tutuksi tulleet teemat päihteiden käyttäjien aiheuttamasta turvattomuudesta ja baarien ympäristön levottomuudesta. Lapsi perheille ostarin vastaaja uskoi muuttuvan houkuttelevammaksi, jos baarit ja yökerho lähtisivät ja ostarille saataisiin kunnon leikkipaikka. Nykyisen leikkipaikan viihtyisyyttä vastaajien mukaan parantaisi se, että sen ympäristö olisi siistimpi, ilman tupakoitsijoita ja päihteiden käyttäjiä. Koko ostarin viihtyisyyden paranta miseen ehdotettiin myös kukka istutuksia ja penkkejä. Vesiputouksen palauttamista ehdotettiin. Yksi vastaajista näkisi mielellään moni kulttuurista ja värikästä, lapsiystävällistä menoa ja meininkiä. Yhteisöllisyys nähtiin hyvänä. Oltiin huolissaan siitä, ettei yrittäjiä kuulla tarpeeksi ja että nykyiset yrittäjät eivät voi jatkaa uudella ostarilla. VASTAAJIEN TAUSTA Taustatiedoissa halusimme selvittää myös kulttuuritaustaa ja päädyimme kysymään synnyinmaata, koska kielien ryhmittely oli monimutkaista. Vastaajista 97 on syntynyt Suomessa, viisi Euroopassa, kaksi Aasiassa, yksi Afrikassa ja yksi Amerikassa. Suurin osa vastaajista oli työikäisiä. Alle 18-vuotiaita ei ollut lainkaan, yli 65-vuotiaita 17,9 %. Enemmistö oli naisia: 70,8 %. Kyselyämme ei toki voida pitää mitenkään kattavana tutkimuksena kontulalaisten toiveista. Toivottavasti se voi silti antaa ajatuksia ostarin kehittämiseen. Jaamme mielellämme kyselyn tarkempia tietoja tulevaisuuden suunnittelijoille. Millaisen ostarin kontulalaiset haluavat? Teksti: Virve Obolgogiani Kontulalaiset odottavat kaupungin ja ostarin kiinteistöyhtiöiden uusia suunnitelmia. Meitäkin ne kiinnostavat. Lisäksi pohdimme, mitä toivovat kontulalaiset. Ostari on rakennettu vaiheittain, joten sen eri osien kunto on hyvin erilainen. Huomasit tämän ilmoituksen! Niin huomaisi myös asiakkaasi. Varaa ilmoituksellesi tila seuraavaan KonO’Stariin. Tämä koko: 80 EUR + alv.
5 Kontulan oma lehti 26.9.2025 Teksti: Virve Obolgogiani P äätimme kysyä eri tahojen näkemyksiä. Kaikilta emme saaneet vastausta. Kiitos vastanneille! OMASTADI-EHDOTUKSESTA KAIKKI ALKOI Ehdotuksessa luki: ”Kontula on tullut tunnetuksi monista suosituista tapahtumista. Alueelle tarvitaan nyt tapahtumatuottaja, joka tukee asukkaita niin isojen kuin pienten kulttuuri tapahtumien järjestämisessä.” Kaupunkilaiset saivat kommentoida ehdotusta. Yhteiskehittämistapahtumassa kaupungin asiantuntijat ja kaupunkilaiset keskustelivat ehdotuksen toteutusmahdollisuuksista. Kaupungin asiantuntija valmisteli tuottajan rekrytoinnin ja työ alkoi. Hankepäällikkö Anu Satukangas lisää, että Kulttuuriostarissa yhdistettiin alkuperäiseen ehdotukseen toinen, jossa toivottiin monikulttuurisia tapahtumia uudessa tapahtumatilassa. Ohjausryhmä on tarkentanut linjausta niin, että Kulttuuri ostarihanke myöntää tuotannollista ja rahallista tukea tapahtumatoimintaan Kontulan ostoskeskuksen alueella. OVATKO TAVOITTEET TOTEUTUNEET Satukangas ja hanketta koordinoiva kulttuurituottaja Sinivuokko Koivula arvioivat, että tärkeimmät tavoitteet eli tapahtumatuottaja ja monikulttuuriset tapahtumat ovat toteutuneet. Uusi tapahtumatilakin on tulossa, kun kaupunki suunnittelee entisestä Aapelin baarista yhteisöja kulttuuritilaa. Kontula-aktiivi ja ohjausryhmän jäsen Lotta Staffans kokee: – Odotukseni ovat ylittyneet siltä osin, että kaupunki hankkeen myötä mahdollisti uudenlaisen rahallisen tuen paikallisille tapahtumille. Tämä on laajentanut ostarin kulttuuritarjontaa entisestään. Tiina Lintunen on käynyt useammassa tapahtumassa. Hän on ilahtunut siitä, että on ollut monenlaisia tapahtumia pitkin vuotta. Hän arvelee myös, että Kulttuuriostari tarjoaa matalan kynnyksen saada rahoitusta ja neuvoja omille mahdollisille ideoille. Sampo Laurikainen ei osallistunut hankkeen ehdotukseen, mutta arvelee tuntevansa erilaisten toimijoiden tavoitteita. Hän arvioi, ettei hanke ole onnistunut ajatusten kaltaisena. Keskusteltuaan muiden tapahtumajärjestäjien kanssa hän näkee, ettei hankkeeseen olisi tarvittu kokopäivästä omaa tapahtumatuottajaa. Sen sijaan järjestäjille olisi voitu myöntää rahoitusta tuottajan palkkaukseen kuukaudeksi tai pariksi ja rahoitus olisi näin jakautunut laajemmin suoraan tapahtumille. Se, että Kulttuuriostari-hankkeen tapahtumatuottajaksi nimitettiin kaupungin työntekijä, saattoi olla yllätys muillekin. Toisaalta, kaupungin oma työntekijä tuo tietotaidolle jatkumoa. TAPAHTUMINEN KIRJO ON KASVANUT Satukangas ja Koivula iloitsevat siitä, että tapahtumia ovat järjestäneet myös ensikertalaiset. He nostavat esimerkiksi Kunnon Kontula! -hyvinvointi päivät. Idean esittäneen henkilön aktiivisuudesta sukeutui kaksipäiväinen ja 15 toimijan kokonaisuus. Staffans näkee, että ostarilla on näkynyt perinteikkäiden tapahtumien rinnalla uusiakin avauksia, tekijöitä ja yleisöjä: – Kontulan moninaisuus on tullut hienolla tavalla näkyväksi. Hankkeen idea on auttaa kontulalaisia järjestämään tapahtumia. Toivottavasti kokemukset ja neuvot saavat järjestäjät ymmärtämään tapahtuma tuotannon tärkeitä elementtejä: mm. viestinnän ja aikatauluissa pysymisen merkityksen. PARANTAMISEN VARAAKIN ON Satukangas ja Koivula korostavat, että uudenlaisessa toiminnassa täytyy testata erilaisia toimintatapoja. He nostavat tärkeänä: – Viestintä on sellainen kokonaisuus, jota voi aina kehittää, samoin jalkautuminen eri yhteisöjen pariin. Eri kulttuurien tapahtumia ja niiden tekijöitä kaivataan lisää. Laurikaisen mielestä pitäisi: – Kuunnella, kuunnella ja kerta vielä kuunnella kontulalaisia ja nähdä heidän tarpeensa ja kunnioittaa niitä. Myös Staffans näkee, että asukkaiden laaja osallistaminen on tärkeää, koska kyseessä on osallistavan budjetoinnin hanke. Hänen mielestään ensi vuodelle pitäisi löytää selkeä tasapaino siitä, pitäisikö tukea muutamia isoja vai monta pientä tapahtumaa, jotta väärinymmärryksiltä voidaan välttyä. ELÄMÄ HANKKEEN JÄLKEEN Satukangas ja Koivula odottavat, että ensi vuonna nähdään monia poikkitaiteellisia tapahtumia ja eritaustaisia järjestäjiä. He toivottavat kaikki myös tervetulleiksi verkostotapaamisiin, joissa voi tehdä ehdotuksia ja ilmoittautua mukaan järjestämään. Seuraava on marraskuussa. Monien hankkeiden kohtalo on, etteivät niiden saavutukset jää elämään. Kulttuuriostarissa eri tahojen saama tietotaito on arvokasta. Hankkeen sivuille on kerätty tietoa tapahtumajärjestämisestä, mm. ostarilla olevista paikoista. Aapelinkulma on hyvä saavutus. Koivulalla, Satukankaalla ja Staffansilla on saman kaltaisia toiveita: eritaustaiset tapahtumajärjestäjät jatkavat tapahtumien järjestämistä, uusia tapahtuma konsepteja syntyy, Kontulan maine kiinnostavana, positiivisena kaupunginosana kasvaa ja Kontulassa on tekijöitä ja verkostoja, jotka ilahduttavat alueen asukkaita ja helsinkiläisiä. Staffans iloitsee: – Kesällä debyytin tehneestä Kontula Blues Festivaalista tulee nyt kuukausittainen klubi. Hänen salainen toiveensa on myös, että Kontulan upea kulttuuritarjonta ja ostarin tilojen luova käyttö kannustavat kaupunkia miettimään muita vaihtoehtoja koko ostarin purkamiselle. Laurikainen toivoo, että Kontufestareiden aikaansaama ihmisten osallistuminen ja ennen näkemätön talkootyö alkavat muodostaa uutta tekijöiden verkostoa, joka jatkaa ja kehittää toimintaa saaden siihen kaupungin tukea. Uusi OmaStadi-kierros on alkamassa. Staffans iloitsee Kulttuuriostarin läpimenosta ja jatkaa: – Toivottavasti seuraavakin rahoituskierros tuo Kontulaan useita uusia hankkeita ja lisää kulttuuria! Se riippuu myös meistä kontulalaisista. Meidän pitää osata tehdä hyviä ehdotuksia. Kulttuuriostarista kokemuksia Olemme eläneet Kulttuuriostarielämää noin vuoden. On siis hyvä hetki tarkastella kokemuksia. Monikulttuurinen perhepäivä on yksi 103 tapahtumakerrasta, joita Kulttuuriostari on tukenut. Kuva: Kimmo Brandt
6 Kontulan oma lehti 26.9.2025 T anssin maailma Ketonen löytyy Porttikujalta matalasta liikerakennuksesta, jonka vanhat kontulalaiset muistavat Elantona. Se on toiminut siellä 25 vuotta. TANSSISTA TULI AMMATTI Vieno ja Heikki Ketonen tapasivat aikoinaan Kulttuuritalon tansseissa ja sieltä lähti innostus tanssiin. Vieno kertoo, että he tanssivat iltatanssit ja yötanssit ja vielä keskiviikkonakin. – Halu oppia lisää vei meidät Eeva ja Olavi Niemisen tanssikouluun 1972. He näkivät intomme ja sanoivat, että menkää tanssiseuraan. Heikki täydentää: – Sieltä vauhti kiihtyi ja vei mennessään. Vuonna 1984 siirryimme ammattilaisiksi, taskussa on 13 ylei sen luokan Suomen mestaruutta. 1992 lopetimme kilpailemisen ammattilaisina. Tyttärien synnyttyä oli aika asettua aloilleen. Koti löytyi Vartiokylästä. TANSSIKOULU AVATTIIN ITÄÄN Aluksi Ketoset opettivat ensisijaisesti kilpatanssia. Ensimmäinen tanssikoulu/studio oli Vallilassa. Tanssikoulu Itä-Helsinkiin avattiin 1993. Kilpatanssin lisäksi tanssikoulussa oli paljon erilaisia kursseja: mm. diskotanssi, street, hiphop ja vatsatanssi. Ketosten tanssikoulu oli Sippolankujalla, sitten Itäkeskuksessa. Molemmissa vuokrasopimus päättyi, sen jälkeen oli aika hankkia oma paikka. Nyt ei tarvitse enää muuttaa. Tulevaisuudessa jatkajat löytyvät omasta perheestä. Molemmat tyttäret Claudia ja Jessica opettavat koulussa. KORONA VEI TANSSIJAT Heikki muistelee, että useiden hyvien vuosien jälkeen, jossain vaiheessa kiinnostus tanssiin alkoi vähentyä. – Korona ehkä oli pahin. Koronarajoitus sulki ihmiset koteihinsa ja ihmisiltä unohtui tapa, millä liikkua. Ennen koronaa paritanssi oli hyvin suosittua. Hän näkee nyt myös enemmän kilpailua: uusia tanssikouluja sekä laajemmin kilpailua ihmisten vapaa-ajasta. Tällä kaudella suosittua on nuorten showtanssi. Toinen suosikki on lastentanssi 3-6-vuotiaille. Lasten kanssa harjoitellaan erilaisia koordinaatioita leikin varjolla, tehdään pieniä tanssikoreografioita, opetellaan liikekieltä ja kuuntelemaan musiikkia. Sitä sisarukset opettavat yhdessä. Jessicalla on kasvatustieteiden koulutus ja päivätyö eskarin opettajana. Claudia lisää: – Kiva vetää hänen kanssa, koska siinä on sitten niin paljon pedagogiikkaa mukana. Heikki toteaa, että baila on myös suosittua. Siellä on pääosin naisia, muutamia miehiäkin on ollut mukana. Miehille on oma Solo Latin -kurssi, jota vetää Claudian tanssipari Marius Toperczer-Muresan. Tunneille ostetaan 10 kerran kortti, jota voi käyttää myös ristiin eri tunneilla. Opetusta on viitenä iltana viikossa. Oman perheen lisäksi on yksi ulkopuolinen Hermanni Pohjola opettamassa suosittua breakdanceryhmää. Tanssiperhe opettaa Kontulassa Tanssi on monipuolista liikuntaa, joka pitää aivotkin virkeinä. Kontulassa ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Täällä voi oppia tanssimaan Suomen mestareiden johdolla. Vieno, Claudia ja Heikki omassa tanssi koulussa. Kuva: Virve Obolgogiani Kuva: Ketolan kuva-arkisto Vieno ja Heikki vakiotanssien pyörteissä 1990 Teksti: Virve Obolgogiani
7 Kontulan oma lehti 26.9.2025 Jouko Kokkonen A lun perin Kiuruvedeltä kotoisin oleva Jouko Kokkonen kävi ensimmäisen kerran Kontulassa, kun metro oli juuri aloittanut liikennöinnin syksyllä 1986. Hän toimi liikennelaskijana, jolla oli tehtävänä selvittää Kontulan metroaseman kävijöiden määriä. Reilut pari vuotta myöhemmin Kokkonen muutti Kontulaan, jossa on asunut jo 36 vuotta. Olen täällä viihtynyt erittäin hyvin. Jotenkin Kontulan ilmapiiri on sopinut minulle, sillä se on sopivan rento. Vaikka Kontula on iso kaupunginosa, niin tämä on silti kylämäinen. Kokkonen työskentelee Liikunta & Tiede -lehdessä toimituspäällikkönä. Lehden sivuilla hänet tunnetaan myös nimimerkillä ”Jouko Kontulasta”. Lasse Lehtinen kerran kirjoitti Ilta-Sanomien kolumnissa, että nykyään jokainen voi esiintyä asiantuntijana, vaikka ”Jouko Kontulasta.” Se oli loistava syöttö meikäläiselle. Otin sen silloin vuonna 2017 käyttööni ja kiitin Lasse Lehtistä tästä myöhemmin. AKTIIVINEN KONTULALAINEN Kontulassa Kokkonen tunnetaan monesta yhteydestä. Hän teki yli 15 vuotta Mellunkylä-lehteä ja on kirjoittanut kirjan Kontula – Elämää lähiössä. Alueen elämää Kokkonen on tallentanut lisäksi Kontulan Lionsien ja Mikaelin seurakunnan historiikkeihin. Tuttuja ovat myös luottamustehtävät taloyhtiön hallituksessa ja Keinutien koulun johtokunnassa. Nykyisin Kokkonen toimii kolmatta kautta seurakuntaneuvostossa ja on FC Kontussa valmennustehtävissä. Kurkimäen kentällä ja Jakomäen hallissa on tullut vietettyä aika monta tuntia. En ole valmentajana kovin kummoinen, vaan enemmän se on nuorison kanssa olemista. Pidän tosi tärkeänä sitä, mitä jalkapallojuniorien kanssa teen. Muutkin ovat huomanneet Kokkosen työn arvon. Viime syksynä hänet palkittiin Kontula-mitalilla kaupunginosan eteen tekemästä työstään. LISÄRAKENTAMINEN EI INNOSTA Pitkän linjan kontulalaisena Kokkonen on nähnyt alueen muutoksen. 1980-luvun Kontulaa hän kuvaa duunarilähiöksi, joka nykyisin on yksi Suomen monikulttuurisimmista alueista. Kontulan tulevaisuuteen Kokkosella on toiveita, vaikka hän toteaa tulevaisuuden ennustamisen olevan tällä hetkellä hyvin vaikeaa. Toivoisin, ettei Kontulaa pilattaisi lisärakentamisella. Alueen idea on kuitenkin pitkälti suuret talojen väliset metsiköt ja pihaalueet. Kontula on hyvä näin. Toivoisin, että vuonna 2050 täällä on monimuotoista asumista ja ikärakenne olisi laaja. Olisi monenlaisia kontulalaisia. Kontulaa tuntemattomille Kokkosella on painava viesti. Kannattaa miettiä, uskooko niitä juttuja mitä Kontulasta kerrotaan vai tuleeko itse katsomaan. Kontula on alueena hyvin monimuotoinen. Teksti ja kuva: Tiina Lintunen Kuvat: Ketolan kuva-arkisto Vienon ja Heikin latinalaistanssit 1981 Jessica ja Matti Tauru 2008. Claudia ja Marius Toperczer-Muresan 2018 KILPATANSSIJOITA TOISESSA POLVESSA Claudia muistuttaa, että koulun yhteydessä toimii vuonna 1994 perustettu tanssiseura Dance World. Se toi kouluun myös kilpatanssipareja. – Olen aina kilpatanssijana edustanut isän ja äidin seuraa. Claudia aloitti tanssimisen 5-vuotiaana, kilpailemisen 6-vuotiaana ja jatkaa edelleen kilpatanssijana. Hänellä on kuusi aikuisluokan ja viisi junioriluokan Suomen mestaruutta. Paljon ei siis puutu, että hän päihittäisi vanhempansa mestaruuksien määrässä. Claudia tunnetaan myös TTK-ohjelmasta. Hän on tanssinut tähtien kanssa neljänä vuonna, mutta pitää nyt taukoa. Tavoitteena on keskittyä opettamiseen. Hän on ollut Porissa pitämässä kilpatanssileiriä kollegan kanssa sekä oman parinsa kanssa opettanut Tallinnassa nuoria kilpatanssijoita. – Nyt kun on enemmän aikaa, haluan keskittyä omaan tanssimiseen uudella tavalla, kokeilla uusia juttua. Vieno kertoo, että myös Jessica tanssi kilpaa nuorisoluokkaan asti, ja muutama SM-kultakin hänellä on kahden eri parin kanssa. Siihen Claudia huudahtaa: – Me ollaan ihan tanssiperhe! Vieno jatkaa, että nuorisoluokan jälkeen Jessica ei löytänyt sopivaa paria, joten kilpatanssi jäi. TANSSIKOULUN TULEVAISUUS Claudia muutti tämän vuoden alussa Suomeen. Hän asui Tanskassa syksystä 2013, kun löytyi nykyinen kilpatanssipari. Claudia lähti ensimmäisen kerran ulkomaille tanssin perässä 2009. Hän vahvistaa, että vanhemmat ovat hienosti tukeneet hänen kilpatanssiuraansa heidän jalanjäljissään. Tanssikoulussa Claudia ja Marius antavat yksityisopetusta kilpatanssissa. Claudia toivoo, että jatkossa saataisiin myös kilpatanssiin ryhmä. Vieno on tyttären paluusta tosi iloinen: – On odotettu, milloin se tulisi takaisin sieltä maailmalta. Heikkikin vahvistaa, että on hyvä saada toimintaan uusia ideoita. Claudia haluaa rohkaista ihmisiä: – Tosi matalalla kynnyksellä pitäisi uskaltaa lähteä tanssimaan. Meidän tanssikoulussa on myös se, että voi tanssia lapsesta vaariin ja mummoon. Kaikille ikäryhmille löytyy jotain, eikä pidä olla mikään tanssija, kun tänne tulee. Suomessa lavatanssit tuntuvat nostavan suosiotaan. On positiivista että ihmiset tanssivat ja harrastavat. Keskustelu vie Vienon ja Heikin muistoihin omista tanssi-illoista Kulttuuritalolla, jossa tanssittiin talon monessa eri kerroksessa. Lisäksi Vieno muistelee naurahtaen, että joitain vuosia sitten he kävivät myös juhannustansseissa. Ehkä tanssiinto Helsingissäkin nousee ja tänne syntyy uusia tanssipaikkoja. Silloin voi tulla tungosta Vienon vetämille lavatanssikursseille. Teksti: Virve Obolgogiani
8 Kontulan oma lehti 26.9.2025 Chef L iikuntaympäristöinä etenkin 1950–1960-luvun ”metsälähiöt” ovat hyviä, elleivät täydellisiä. Kontulassakin jalankulkuja pyöräilyväylät johtavat eri puolilta lähiötä suoraan ostoskeskukseen, ja auto liikenne on ohjattu käyttämään pitempiä reittejä. Kontulassa riittää rakentamisen väljyyden ansiosta talojen välimaastossa metsiköitä, joissa lapset voivat seikkailla. Maastoon istutetussa lähiössä on myös luonnollisia korkeuseroja. Kalliot suorastaan houkuttelevat kokeilemaan kiipeilytaitoja. Tontit ovat isoja, ja osa asukkaista hoitaa taloyhtiönsä pihapiiriä kuin omaansa. Lähiöiden väliin jää myös suurempia metsiä, jossa on tilaa ulkoilla. Metsissä kierteleville lenkkipoluille pääsee vaivatta melkein koti pihalta. Lumitalvina kontulalaiset pääsevät halutessaan helposti hiihtämään. Myös kaupunkimarjastaminen ja -sienestäminen onnistuvat. Ero Helsingin uusiin asuinalueisiin on silmiinpistävä. Esimerkiksi Herttoniemenranta, Jätkäsaari ja Kalasatama ovat tuulisia kerrostalokuiluja. Maapohja on kallista, mutta tiiviin rakentamisen vuoksi kotikulmat eivät houkuttele liikkumaan. Lähiöiden muuttuminen voi tulevaisuudessa kaventaa etenkin spontaanin liikkumisen tiloja. Liian tiivis täydennys rakentaminen uhkaa viedä Kontulasta väljyydentunteen ja heikentää myös liikuntamahdollisuuksia. Kotikulmien mer kitys liikkumisympäristönä on eri tyisen suuri elämänkulun molemmissa päissä. Pienillä lapsilla lähipuisto riittää suuriin seikkailuihin. Ikäihmisillä toimintasäde on usein rajallinen, jolloin riittävän lähellä oleva viheralue on kullan arvoinen virkistyksen lähde. Monipuolisuus liikuntaympäristönä on yksi lähiöiden vahvuuk sista, joka on saanut valitettavan vähän huomiota. Liikuntaa ja liikkumista ei saa unohtaa lähiöiden tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa. Puhetta liian vähäisen liikunnan epäsuotuisista vaikutuksista riittää. Käytännön teot heikentävät kuitenkin usein arkisen liikkumisen mahdollisuuksia, mikä huonontaa ihmisten elämänlaatua ja nakertaa samalla kansantaloutta. Kirjoittaja asuu Kontulassa. Hän on Liikunta & Tiede -lehden toimituspäällikkö sekä liikunnan, liikkumisen ja urheilun historian dosentti Jyväskylän yliopistossa. Teksti: Jouko Kokkonen Kontulassa kelpaa liikuskella 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. A ivotkin tarvitsevat liikuntaa. Sanaristikoiden ratkominen on niille tutkitusti hyödyllistä. Niinpä päätimme antaa lukijoillemme mahdollisuuden aivojumppaan ja loimme sanaristikon. Ristikkomme on helppo, joten sen voivat ratkaista myös lapset tai ihmiset, jotka vasta opettelevat suomea. Kirjoita vastaukset kysymyksiin vaakariveille. Mikä sana muodostuu nuolen osoittamalle pysty riville? Lähetä vastauksesi viimeistään 15.10.2025 sähköpostitse: info@ konostar.fi. Vastauksen lähettäneiden kesken arvomme Pienen herras miehen kirjan. Laita siis mukaan myös yhteystietosi mahdollista palkinnon postitusta varten, jos haluat osallistua arvontaan. Ristikon laatinut: Virve Obolgogiani RISTIKKO 1. Parempi … kuin ottaa 2. Helpon vastakohta 3. Voi olla monikerroksinen 4. Leipomon tuote 5. Kylmän vastakohta 6. Oranssi kulkuväline 7. Naukuu Ristikon 8 oikea vastaus oli: ystävä (sanat: kynä, lapsi, kunto, päivä, kivi, sää) Kontulan kirjastolla tapahtuu myös lokakuussa monenlaista mukavaa! LOKAKUUN ENSIMMÄISELLÄ VIIKOLLA ESIMERKIKSI BINGOILLAAN: Ke 1.10. klo 15.30–17.30 Nuorten OmaStadi-bingo: Kivempi Kontula. Nuorten bingo sekä mahdollisuus tehdä OmaStadi-ehdotuksia. Mukana menossa Kontulan nuorten toimintakeskus Luupin ohjaajat sekä Stadiluotsi. Pe 3.10. klo 14 alkaen Perjantaibingo kaikenikäisille: Voit voittaa vinhoja palkintoja! LAITA MYÖS MUISTIIN UUDET AIKUISTEN OHJELMAT KESKIVIIKKOJEN ALKUILLOISSA: Ääneenlukupiiri (ke 1.10 klo 17.30–18.30), Ajatuskahvila (ke 8.10. klo 17.30–19), Kirjanhehkutusklubi (ke 15.10. klo 17.30–19) sekä Levyraati (ke 22.10. klo 17.30–19)! LAPSILLE LOKAKUUSSA ON LUVASSA SEKÄ LEMPEÄN SATUISIA ETTÄ JÄNNITTÄVÄN KUMMITUSMAISIA TUNNELMIA: La 18.10. klo 11–15: Sadun päivä: Tervetuloa satumaahan! Pe 31.10. klo 11–15: Halloween-bileet: Haamuja, kurpitsoja, karkkeja ja kepposia perheen pienimmille. Tarkista kaikki ajankohtaiset tapahtumat kirjaston nettisivulta helmet. fi/kontulankirjasto tai kirjaston somesta. Kaikkiin tapahtumiin vapaa pääsy. Sydämellisesti tervetuloa! Teksti: Kaisa Silvo, informaatikko, Kontulan kirjasto Lukijoiden vinkit Oletko löytänyt Kontulasta jotain erityistä? Saitko jossakin tosi hyvää palvelua? Kirjoita vinkkisi ytimekkäästi: mihin kannattaa mennä ja miksi, ja lähetä se toimitukseen (katso yhteystiedot s. 2). VINKKI 1 E spoosta vierailulla Kontulassa. Ensimmäiseksi käytiin vietnamilaisessa ravintolassa nauttimassa hyvästä ruuasta, jonka jälkeen siirryimme Randaan juomaan kahvit ja syömään leivokset. Päivän kruunasi vielä torikoju, josta ostin tyrniä ja vadelmia kotiin viemiseksi. Kaikissa paikoissa oli todella hyvä ja ystävällinen palvelu. Kiva käynti. Kira Hei, Kontulan ravintoloitsija! Haluaisitko ravintolasi tiedot näkyviin Kontulan omaan lehteen Kon O’Stariin? Näin uudetkin asiakkaat löytäisivät palvelusi. Lanseeraamme uuden info palstan: Kontula palvelee, johon saat tiedot edullisesti: hinta 35 EUR + alv / lehti. Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin: info@konostar.fi.