Variksenpoikasia kasvattaa koko pihapiiri 1 FC Kontun tytöt 2014–2015 Helsinki Cupin voittoon 2 Puukotus järkytti Kontulassa 2 Almukhtarin kaupassa on palveleva lihatiski 3 Kanat ihastuttavat lähiössä 4 Aavesärkyä Kontulasta 6 Tulipaloalueen remontti alkaa 7 Kontula Blues Festival täytti ostarin 8 Kontulan oma lehti PERJANTAI 31.7.2026 7 • 2026 KONTULASSA TAPAHTUU Muotitapahtuma This is Kontula Keskiviikko 5.8. klo 16-19 Keskusaukio Kesäisessä muotija taidetapahtumassa on ohjelmassa muotinäytös eri afrikkalais taustaisilta suunnittelijoilta, stand up -esityksiä, DJ-musaa, hiusten letitystä, afrikkalaista ruokaa & tuotemyyntiä. Kontulan kesäperjantai Perjantai 7.8. klo 13-15 Kontula-aukiolla kirjaston edessä. Sateen sattuessa kirjastossa. Elokuun kesäperjantaissa, ja samalla viimeisessä, kuullaan POC-lukupiirin kirjavinkkejä ja pelataan pihapelejä. FC Kontu – HJK/3 Torstai 13.8. klo 19.15. Kontulan tekonurmi, Tanhuantie 6 FC Kontu naisten edustusjoukkueen peli Naisten Kolmosessa Kontufestarit Lauantai 22.8 klo 10-18 Kelkkapuisto Koko perheen perinteikäs festari. Ohjelmistossa: DJ Wel-Z, MonDeGos, Mount Mary, Spiha, Laineen Kasperi, Ruma Planeetta, Jere Garcia, Varjo koodi, Sirpa & Myöhäset, Rokkasoppa Kontulassa tapahtuu -listan tapahtumiin on vapaa pääsy. Ethän vie Kon O’Star -lehteä heti paperinkeräykseen! Laita se kiertoon anna naapurille tai kaverille! Variksenpoikasia Variksenpoikasia kasvattaa koko pihapiiri kasvattaa koko pihapiiri K aksi untuvaista, pyöreää variksenpoikasta nuokkuu hiekkalaatikon reunalla, kun tulen koiran kanssa aamulenkiltä. Kaarran varmuuden vuoksi vähän kauempaa, en halua huolestunutta varisvanhempaa niskaani. Mistä ne ovat tuohon ilmestyneet? kysyn naapurilta, joka on vähän matkan päässä tupakalla. Pihapiirisissä näkyy variksia, mutta en ole huomannut minkäänlaista pesänrakentamista. Emo on puussa vahtimassa, naapuri sanoo ja osoittaa mäntyä. Varis katsoo meitä rauhallisesti, lennähtää sitten vähän kauemmas toiseen mäntyyn. Ovatko ne tippuneet pesästä? Osaavatko vielä lentää? Pitääkä minun tehdä jotain? huolehdin. Lintujen ja muiden luonnoneläinten pesintärauha on 10.3.-31.7. Pesien ja pesinnän häiritseminen, sekä pesivien eläinten ja poikasten hätyyttyminen on silloin kielletty. Useimmille ihmisille pesintärauha on tuttu ja sitä vaalitaan. Eläinsuojeluyhdistysten mukaan häirintää yleisempää on ihmisten liiallinen auttamisen halu ja tietämättömyys eri eläinlajien käyttäytymisestä. Esimerkiksi rusakko ei tee pesää, vaan ripottelee poikaset petojen varalta päiväksi eri paikkoihin, ja käy vasta hämärällä imettämässä. Paikallaan kyhjöttävä rusakonpoikanen pitäisikin jättää rauhaan, jottei emo hylkää poikasta ihmisen hajun takia. Pihalla piipittävät untuvaiset lokinpoikasetkaan eivät ole hylättyjä, vaan poikaset lähtävät pesästä jo parin päivän ikäisenä. Lokkivanhemmat kuitenkin vielä valvovat ja ruokkivat jälkeläisiään. Eivät pihapiirimme variksenpoikasetkaan ole hylättyjä, vaan niin sanottuja maapoikasia. Ne lähtevät pesästä lentokyvyttäminä, mutta vanhemmat ruokkivat niitä maahan. Aamulla kuulen parvekkeelle poikasten kärsimätöntä kraauntaa. Varikset ovat takapihalla, jonka yhdessä männyssä on niiden pesä. Näen, miten vanhemmat oksentavat poikasille ruokaa suoraan nokkaan. Aamulenkiltä palatessani variksenpoikaset ovat jälleen hiekkalaatikolla. Tupakkapaikalla toinen naapuri ihmettelee, miten rauhassa varisvanhemmat ovat meidän antaneet olla. Varikset tunnistavat ihmiset kasvoista, kerron. Ne muistavat, kuka on hätyytellyt ja kuka antaa olla rauhassa. Alkuillasta poikaset siirtyvät takapihalle ja näen parvekkeelta, miten ne hyppäävät ison pensaan oksille. Kuuluu kahinaa, kun ne etsivät hyvää yöpymisoksaa ja asentoa. Sama rutiini jatkuu ehkä pari viikkoa. Yhtenä päivänä huomaan, että poikaset ovat aloittaneet lentoharjoitukset. Tekevät lyhyitä pyrähdyksiä matalille oksille ja lehtipuihin. Tähtäävät korkeammalle ja kauemmas. Kohta ne poistuvat pihapiiristä, enkä enää tunnista heitä. Lintujen ja muiden eläinten tarkkaileminen on ihmisen ikiaikainen harrastus. Joidenkin tutkijoiden mukaan sitä voidaan pitää yhtenä ihmisen evoluution ja menestyksen selittäjänä. Eläimiä tarkkailemalla ihminen on muun muassa löytänyt syötäviä kasveja ja veden äärelle, ennakoinut vaaraa ja oppinut saalistamista. Ihmisryhmät, jotka ovat osanneet tulkita muiden eläinten käyttäytymistä ovat pärjänneet muita paremmin. Pihapiirissämme lintujen tarkkailu näyttää olevan usean asukkaan harrastus. Yksi huolehtii vesiastioista, toinen ohjeistaa lapsia, ettei lintuja ja rusakoita saa jahdata. Variksenpoikasten jälkeen pihalla toikkaroivat nyt tauotta piipittävät lokinpoikaset. Naapurimme kanssa ihmettelemme, miten rauhallisia lokkivanhemmat ovat olleet. Teksti ja kuvat: Katariina Kaarlela
2 Kontulan oma lehti 31.7.2026 Ilmestyy 12 kertaa vuodessa, kuukauden viimeisenä arkiperjantaina. Lehden voi noutaa mm. Kontulan kirjastosta ja Kontulan uimahallista. Lehden voi lukea Kontulan kirjaston lukusalissa sekä näköislehtenä: https:// www.lehtiluukku.fi/lehdet/kon_ostar/ Juttuehdotuksia voi lähettää toimitukseen. KUSTANTAJA: Mimino Oy Kirjatyöntekijänkatu 10 B, 00170 Hki TOIMITUS: Päätoimittaja Virve Obolgogiani, puh. 040 7674212, vo@mimino.fi Katariina Kaarlela, Eija Kaurila, Tiina Lintunen ILMOITUSMYYNTI: Virve Obolgogiani, info@konostar.fi TAITTO: Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori PAINO: Painotalo Trinket Oy, Helsinki ISSN: 2984-388X (painettu ISSN: 2984-3898 (verkkojulkaisu) Tavoita paikalliset asiakkaat – ilmoita seuraavassa Kon O’Star -lehdessä, joka ilmestyy perjantaina 28.8. Ilmoitusten tilavaraukset 14.8.2026. Netistä löydät kaikki aiemminkin julkaistut Kon O’Starit! Teksti: Virve Obolgogiani Pääkirjoitus Ku va : To mm i To rp pa Mustikoita poimimaan! T änä vuonna on uutisoitu erinomaisesta mustikkasadosta. Samassa yhteydessä valitellaan, että ulkomaalaisten marjanpoimijoiden tulo ei onnistu työlupien viivästymisen takia. Siksi onkin ilahduttavaa lukea sosiaalisen median eri kanavista, miten ihmiset tarjoavat poimimiaan mustikoita. Tai kyselevät, kuka poimisi, jos itse eivät ehdi tai jaksa. Meillä on myös ennätyskorkea työttömyys. Siksi väkisinkin tulee mieleen, eikö heistä saisi poimijoita. Kuinka monen entisen nuoren työura on alkanut mansikanpoiminnasta? Voisiko nykyisten nuorten uraan mahtua mustikoiden poiminta metsästä? Itse poimimiensa mustikoiden myynnistä ei tarvitse maksaa edes veroa, jos myy ne sellaisenaan. Jos ei löydy palkasta poimijoita, niin vielä parempaa on, jos tilanne saa ihmiset itse metsään. Kontulan ympäristöstäkin voi löytyä mustikoita. Onnekkaimpien ei tarvitse lähteä paljonkaan takapihaa kauemmaksi. Meillä on myös Mustikkamäki. Onkohan siellä nimensä mukaisesti mustikoita? Helsingin keskuspuistossa on jo hyvät apajat. Jos haluaa kauemmaksi, niin tarvitsee auton. Tai kimppakyydin. Hyviä keruusäitä toivotellen 4. ilmestymisvuosi, Heinäkuu 31.7.2026 H elsinki Cup on perinteikäs lasten ja nuorten jalkapalloturnaus, joka on järjestetty vuodesta 1976. Tänä vuonna se pelattiin 11-16.7.2026. Kontulaan tuli yksi kultamitali. FC Kontun T2014–2015-joukkue voitti G12-yleissarjan. Finaalissa se voitti Nummelan Palloseuran 1–0 Olympia stadionilla. FC Kontun tiedotteen mukaan joukkue pelasi koko turnauksen tappiotta, tehden yhteensä 23 maalia ja päästäen vain kolme. Finaalin parhaaksi pelaajaksi valittiin Kontun numero 53, Kimora Hirvonen. Turnaukseen osallistui tänä vuonna noin 30 000 pelaajaa 18 eri maasta. Poikien joukkueita oli 1443, tyttöjen joukkueita 288. FC Kontun tytöt 2014–2015 Helsinki Cupin voittoon Puukotus järkytti Kontulassa L auantaina 18.7. kello 11 jälkeen Kontulan metroaseman Csisäänkäynnin edustalla 80-vuotiasta naista puukotettiin kuolettavasti. Rikoskomisario Juha Piippo kertoo, että epäilty noin 65-vuotias mies lähti Kontulasta metrolla Mellunmäkeen, mistä poliisi otti epäillyn kiinni. Väkivallan teko tallentui myös valvontakameroihin. Poliisin rikostekninen partio teki paikkatutkintaa lauantaina Kontulassa. Lisäksi esitutkinnassa kuullaan silminnäkijöitä. Teksti: Virve Obolgogiani Tutkinta on niin alussa, että tekoon johtaneita syitä ei ole vielä selvitetty. Piippo vahvistaa vaikuttavan siltä, etteivät epäilty ja uhri tunteneet toisiaan ja että mies on tunnustanut syyllistyneensä tekoon. Vielä ei tiedetä myöskään, miksi epäilty kantoi mukanaan teräasetta. Kuulustelut jatkuvat. Lukijoiden vinkit Oletko löytänyt Kontulasta jotain erityistä? Saitko jossakin tosi hyvää palvelua? Kirjoita vinkkisi ytimekkäästi: mihin kannattaa mennä ja miksi, ja lähetä se toimitukseen (katso yhteystiedot s. 2). Teksti: Virve Obolgogiani
3 Kontulan oma lehti 31.7.2026 P erheyrityksen ytimessä on Cizar Almukhtarin yli 10 vuoden kokemus lihamestarina. Puoliso Sari-Marja Almukhtar hoitaa ensisijaisesti paperiasiat ja palvelee asiakkaita kassalla. Myös 18-vuotias poika Umut on usein mukana töissä. Myymälä on perheen ensimmäinen oma kauppa. Se on auki joka päivä. MIKSI JUURI KONTULAAN? Almukhtarit ovat etsineet sopivaa liikepaikkaa jo pitkään. Itiksen kauppakeskuksen vuokrat tuntuivat korkeilta. Sari-Marja korostaa, että he haluavat pitää hinnat sellaisina, että ihmisillä on varaa ostaa. Korkeita vuokria olisi ollut vaikea viedä hintoihin. Kontula valikoitui lopulta melkein sattumalta. Tilan omistaja on Cizarin tuttu ja sitä kautta aukesi mahdollisuus vuokrata tila, jossa aiemmin toimi kahvila. Ostarin kävijät muistavat mustalla teipatut ikkunat. Nyt avoin näkymä ikkunoista myymälään toivottavasti houkuttelee asiakkaita tutustumaan kaupan valikoimiin. Tilan muutos lihakaupaksi vaati paljon työtä. Toinen yritys remontoi tilaa ja toinen teki kylmätilan. Siellä roikkuvat ruhot, jotka Cizar taitavana lihamestarina paloittelee myytäviksi paloiksi sääntöjen mukaisesti erillisessä työtilassa. Elintarviketarkastaja on käynyt muutamaa päivää ennen haastattelua ja Sari-Marja Almukhtar kertoo tyytyväisenä, että lupa toimia on kunnossa siitäkin näkökulmasta. KAIKKI ON HALAL-LIHAA Sari-Marja esittelee kaupan valikoimia: – Meillä on naudanlihaa ja lampaanlihaa. Mutta lammasta on tosi vaikea saada mistään jo pidemmän aikaa. Viimeksi meille tuli Irlannista. Nauta ja kana tuodaan Latviasta, koska Suomessa ei ole tarjolla halalteurastettua lihaa. Cizarilla olisi teurastuslupa itselläänkin. Vielä Almukhtarit eivät ole ehtineet selvittää, voisiko jossain käydä teurastamassa lihat halal-sääntöjen mukaan. Suomen lakikin asettaa omia rajoituksia. Lihatiskissä on esillä sisäelimiä, mahalaukkua, häntää, maksaa, sydäntä, rasvaa, naudan jalkoja ja kieltä. – Niille on kysyntää, Sari-Marja vahvistaa. Toisessa kylmätiskissä on tarjolla kanaa eri muodoissa. Sari-Marja selittää, että tuoreet kana tuotteet ovat tosi muhkeita, mutta pakasteena myytävä kuivempi kana sopii hyvin keittoon, jossa liemi on tärkeä. Pakasteesta löytyy myös vuohenlihaa, jota joitakin vuosia sitten Suomenkin mediassa hehkutettiin uutena vähärasvaisena ja rautapitoisena trendinä. VALIKOIMISSA ON MUUTAKIN KUIN LIHAA Koska tilaa on myymälässä paljon, Almukhtarit pohtivat, mitä muuta voisivat ottaa myyntiin. Pakasteena myydään myös kasviksia, kalaa ja kananakkeja. Sari-Marja on isänsä puolelta turkkilainen, joten luonteva valinta ovat turkkilaiset tuotteet, joista hän itse pitää paljon. – Meillä on teetä ja mausteita – kaikki turkkilaisia. Jääkaapissa on turkkilaista mineraalivettä ja ayrania. Ikkunan edessä on pinossa isoja riisisäkkejä. Sari-Marjan mukaan ne menevät tosi hyvin. Hän korostaa hintojen merkitystä: – Halutaan pitää hintataso semmoisena, että ihmiset ei pelästy hintoja. Tarkoitus on saada tavara kiertämään nopeasti. Suunnitelmissa on myös lisätä valikoimaa, kokeilla eri tuotteita. PALVELUA SAA MONELLA KIELELLÄ Asiakkaitaan Sari-Marja kehuu ja hämmästelee Kontulan monipuolista väestöä: – Tosi ihania asiakkaita ja tosi erilaisia. En tiedä, kuinka monesta eri maasta meillä on asiakkaita. Sitä hän haluaisi jossain vaiheessa tarkemminkin analysoida. Mutta nyt jo hän osaa nimetä, että käy paljon somalialaisia, turkkilaisia, irakilaisia ja senegalilaisia. Kaupassa saakin palvelua monilla kielillä. Sari-Marja palvelee suomeksi ja englanniksi. Cizar osaa jo kotimaastaan Irakista äidinkieltään turkmeenia sekä arabiaa ja kurdia. Lisäksi hän puhuu turkkia, farsia ja saksaa. Suomessa hän on oppinut suomea ja englantia sekä työssä sen verran somalia, että pystyy myymään. Vakituisia asiakkaita, jotka halusivat ostaa lihat juuri Cizarilta, oli valmiiksi. Uusia asiakkaita on tullut ostarin yrityksistäkin, myös ravintoloita. Sari-Marja iloitsee: – Meidät on otettu tosi ihanasti vastaan. Meillä on hyvät naapurit. Toiminta Kontulassa omassa lihakaupassa on lähtenyt hienosti käyntiin. Kontulalaiset voivat iloita siitä, että ostarin palveluvalikoima monipuolistuu entisestään. Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani Kun ostarin isot marketit ovat luopuneet lihaosastoistaan, vastavirtaan ui Almukhtarin lihakauppa. Se avasi myymälän, jossa on laaja tuoreen lihan valikoima. Kaupan ydin on Cizarin vankka lihaalan osaaminen. Vakioasiakkaita tulee kauempaakin. Almukhtarin kaupassa Almukhtarin kaupassa on palveleva lihatiski on palveleva lihatiski
4 Kontulan oma lehti 31.7.2026 Y mmärrän, mitä Alissa tarkoittaa. Istumme patiolla Alissan ja Adelinan kanssa perheen pihalla Vesalassa ja ympärillämme tepastelee useampi kana. Yksi etsii kiveykseltä syötävää, toinen kuopsuttaa maata vähän kauempana, suunnittelee hiekkakylpyä, kolmas katselee meitä pation reunalta ja kaiken keskellä patsastalee kukko. Perheen pihalla asustaa tällä hetkellä viisi kanaa ja kukko. Lisäksi tipuja on kymmenen: viisi untuvaista ja viisi vähän vanhempaa, jotka sulkineen näyttävät jo aikuisilta kanoilta. Mutta kyllä heidät nuorisoksi tunnistaa. Hengailevat omassa porukassaan toisella puolella pihaa. Ovat vallanneet pihakeinun. Jutustelumme ei heitä kiinnosta, ja niinpä he sulkevat silmänsä ja vajoavat päänsisäiseen maailmaansa. Iso musta kanaemo piilottelee poika sineen pyörätelineen takana. Emo katsoo epäluuloisena minua. – Ne menevät piiloon kun kuulevat jotain pelottavaa, Adelina kertoo. Tiput ovat paenneet emonsa helman – anteeksi siipien – alle ja osasta näkyy vain untuvainen pyrstö. Joku rohkea kurkistaa vierasta, mutta näky on ilmeisen kauhistuttava, koska painaa heti päänsä takaisin. Tulee mieleen taaperot, jotka tarrautuvat vanhempiensa pohkeisiin, kun vieras ihminen kurottautuu kohti ja kyselee: Mikäs se tämän lapsen nimi on? Mikäs se tämän kanan nimi on? Kanat kulkevat sinne , missä on ötököitä ja ruokaa. Välillä kanat karkaavat naapuriin. Vaikka pitäisi kai puhua vierailusta, koska kanoilla on lupa. – Naapurit ovat ystävällisiä, Adelina kertoo. Heitä ei haittaa, jos kanat tulevat heidän pihoilleen. Aitaurakka pihan toiselta puolen on vielä kesken. Toisella puolella pihaa aita on valmis, mutta aidassa on luukku, josta kanat pääsevät naapurin aidatulle pihalle. Adelinan mies kertoo, että kanat viihtyvät mieluiten pihalla, jossa on ihmisiä. Nyt kanoja ei näy. Ovatko menneet kanalaan päivälevolle? kysyn. – Ne ovat varmaan naapurissa, mies epäilee ja kutsuu kanoja. Tirrrtiktiktiktiktik! Tirrrtiktiktiktiktik! Kanat tunnistavat kutsuäänen ja rientävät talon takaa, peräkanaa pihan poikki sisälle kanalaan, rehukaukalolle. Kanat lähiössä herättävät kiinnostusta. Ohikulkijat pysähtyvät perheen talon kohdalla ja jotkut tulevat jopa pihalle katsomaan eläimiä. – Me olemme kuin Korkeasaari, Adelina nauraa. – Mutta ei se haittaa. Ihmiset ovat ystävällisiä. Kanat herättävät hyvää mieltä. Siksihän minäkin olen täällä. Kävelen usein koirani kanssa Adelinan perheen pihan ohitse, ja tarkistan aina, ovatko kanat pihalla. Koirani rekisteröi missä kanat ovat, mutta keskittyy sitten syömään heinää portinpielestä sen aikaa, kun minä juttelen kanoille. Mutta aina on myös ihmisiä, joita kanat kaupungissa ja naapurissa häiritsevät. Adelina kertoo, että kanoista on tehty valitus. Heillä kävi terveystarkastaja, joka totesi, että kaikki oli säädösten mukaan hoidettu. Kanojen pitopaikka pitää rekisteröidä ja kanoista tehdä eläintenpitoilmoitus. Muuttolintujen mukana mahdollisesti leviävän lintuinfluenssan takia kanojen kiinnipitoaika on helmikuusta toukokuun loppuun. Kanat ihastuttavat lähiössä Teksti ja kuvat: Katariina Kaarlela Harvalla nuorella on lemmikkinä kanoja. Ainakaan Helsingin lähiössä. Alissa Deti on aina pitänyt eläimistä ja toivonut lemmikkiä. Kun äiti Adelina ehdotti kanoja, Alissa totesi, että miksei, vaikka oli miettinyt koiraa. – Kanat ovat erityisiä, Alissa sanoo. Ne vaan kävelevät pihalla ja elävät omaa elämää. Kanateinit ovat vallanneet puutarhakeinun. Peräkanaa aterialle.
5 Kontulan oma lehti 31.7.2026 Vesalassa useimmat 1950-luvun pihapiirit on lohkottu, mutta Adelinan perheen piha ja talo ovat alkuperäisiä. Tosin talo on remontoitu ja piha on kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Metsittyneestä pihasta on jäljellä muutama vanha omenapuu. Ohikulkiessani olen kanojen ohella ihaillut Adelinan kasvimaata. Istutus rivit ovat suoria ja rikkaruohot kitketty. Raparperin lehdet ovat niin isoja, että niiden alla voisi pidellä sadetta. Kasvimaalla kasvaa monia lajeja ja tila on hyödynnetty kekseliäästi. Tällaiset kasvimaat ovat omakotitaloalueillakin harvinaisia. – Tämä on elämäntapa ja harrastus, Adelina toteaa, kun ihmettelen, eikö kasvimaan hoito vaadi hirveästi aikaa. — Siihen haluaakin silloin käyttää aikaa. – Eilen lapset katsoivat sisällä elokuvaa samalla kun minä poimin pihalla herneitä ison kulhollisen. Kun vein herneitä lapsille, poika ihasteli miten hyviä herneitä ja kysyi, kävinkö kaupasta ostamasta. Kun kävelen Alissan ja Adelinan kanssa pihamaalla, tekisi mieli työntää kädet multaan, ryhtyä heti viljelemään. Tyydyn poimimaan herneenpalon. Herneet ovat todella raikkaita, eihän tällaisia saa kaupasta. – Perunaa tuli viime vuonna niin paljon, että syötiin niitä koko talvi, Adelina kertoo. – Tänä vuonna sipulia tulee paljon. Perunoiden, sipulien ja herneiden lisäksi pihalla kasvaa punajuurta, kesäkurpitsaa, kurpitsaa, rapar peria, viinimarjoja, karviaismajoja, omenapuita, luumupuita, vadelmaa, karhunvatukkaa, mansikoita, mustikkapensaita ja tomaattia. Eivätkö kanat kuopsuta kasvimaata? – Vähän, Adelina myöntää. Mutta tämä on vain harrastus, ei se haittaa. Kyllä myös heidän pitää syödä. Palaan kotiin Kotikonnuntien toiselle puolelle kerrostaloalueelle iso raparperinippu kainalossa. Kasvimaa on Adelinalle harrastus, johon haluaa käytttää aikaa. Kasvimaalla kasvaa monia eri lajikkeita. Kesäkurpitsoita tulee nyt reilusti. Kaiken keskellä patsastalee kukko, pihan kuningas. Alissa Detillä on lemmikkinä kanoja.
6 Kontulan oma lehti 31.7.2026 K irjan kantava teema on päähenkilön Mannan suhde itäiseen naapurimaahamme 1970-luvulta ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen. Kirjan puolivälin jälkeen päähenkilö muuttaa Kontulaan. MIKSI JUURI KONTULAAN? Anna-Kaisa Mustaparta vastaa: – Kontula oli helppo valinta. Voin vain ikkunasta katsoa, millaista täällä on. Kirjan Manna asuu Forssassa, mutta päättää avioeron jälkeen muuttaa Helsinkiin ehkä Töölöön, missä tytärkin asuu. Tämä ei siitä tunnu innostuvan ja toteaa: ”Jos haluat päästä lainasta eroon, etsi halvemmista kaupunginosista.” Vähän samaan tapaan Mustaparta itsekin pohdiskeli muuttaessaan 30 vuotta sitten Keinulaudantielle: – Mulla oli kolme kouluikäistä lasta silloin, erosin miehestäni ja hän jäi asumaan meidän yhteiseen asuntoon. Mietin, mistä saisi ison asunnon kohtuuhintaan. No, täältä. Hän tunsi kyllä Kontulan maineen silloin, ja miettikin, millainen Kontula mahtaa olla: – Saako pojat köniin heti, kun ne lähtee kartsalle. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Käsikirjoituksessa Kontulaa oli enemmänkin, mutta Mustaparta päätti tiivistää tekstiä. Hän poisti kohtauksia, jotka tuntuivat vievän kauas ydinteemasta. Kirjasta jäi pois mm. nainen, joka ruokki puluja. Mustaparta kertoo, miten hän ostarille kävellessään oli alikäytävässä nähnyt naisen, joka oli kuin varta vasten parempaan tilaisuuteen pukeutunut pillerihattuineen. Nainen alkoi puoli salaa kaivaa jotakin kassistansa: – Otti esiin pussillisen jotakin ja sitten mä ihan kauhistuin, kun se rupesi viskelemään niitä ryynejä siihen rappusille. Mä en osannut sanoa sille mitään. Mä olin ihan, että hyvänen aika. Etkö sä nyt ymmärrä, että rotat siihen tulee! Puluthan sinne toki pelmahti. Toinen kohtaus oli, missä tytär yllytti äitiään, että pitäähän Kontulan kapakoihin tutustua. Mutta tytär oli pettynyt, kuten Mustaparta kertoo kirjoittaneensa tyttären sanoiksi: – Eihän täältä saa edes viiniä, pelkkää olutta. Mustaparta ei itse juurikaan käy Kontulan baareissa: – Joskus alkuaikoina joku ystävä sanoi, että tehdään baarikierros, käydään kaikissa kymmenessä. Mutta neljässä ehkä jaksettiin käydä. Mieluisia ravintoloita ei ole: – Täällähän on äärettömän vähän sellaisia, joista saa sekä ruokaa että viiniä. Täällä on jakautunut erikseen ruoka ja juoma. IDEA KIRJASTA Aavesärky on Mustaparran ensimmäinen romaani. Hän on harrastanut luovaa kirjoittamista noin viisi vuotta, käynyt kursseilla. Yhdellä niistä alkoi elää ajatus kirjasta. Koko ajan on myös kytenyt toive käsitellä omaa nuoruuden aikaa. Viimeinen sysäys oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan. – Mä ajattelin sitä vaan koko ajan. Se oli kuin patti päässä, jota ei päässyt pakoon. Syntyi tarve käsitellä koko omaa suhdetta naapurimaahan: – Siitä tuli kuin kirjan teema: minä ja Neuvostoliitto tai minä ja Venäjä. Vaikka kirja ei olekaan omaelämäkerta, niin kuvatuissa tapahtumissa ja tunnelmissa huokuu itse eletty tai läheltä seurattu. Kirja onkin kiinnostavaa luettavaa erityisesti kaikille itäisessä naapurimaassamme opiskelleille tai työskennelleille. Ja heitä on yllättävän paljon. KONTULALAINEN ERAKKO Palaamme keskustelussamme Venäjältä Kontulaan. Kirjan Manna tutustuu naapuriinsa, surullisen kohtalon Inkeriin. Mustaparta muistelee Inkerin syntyneen kurssilla, jossa tehtäväksi annettiin kirjoittaa erakosta: – Päätin kirjoittaa kaupunkierakosta, joka on erakoitunut omaan asuntoonsa. Sellaisia voi olla kaupungeissakin, ei vain Kontulassa vaan yhtä hyvin Eirassa tai Töölössä. Mustaparta pohtii, että erakoituminen tekee ihmisestä pelokkaan. Manna alkaa auttaa Inkeriä, mikä sopii hyvin kontulalaisten käsitykseen yhteisöllisyydestään. Kirjan ydinteema – suhde Venäjään – tulee mukaan, kun Inkerillä on Ukrainasta pakenevia sukulaisia. KONTULA ON MUUTTUNUT Kun on asunut 30 vuotta samassa talossa, on ehtinyt nähdä myös Kontulan muutoksia. Mustaparta kuvailee: – Suurin muutos on asukkaissa. Meidän taloyhtiössä on puolet vuokralaisia. En tiedä, paljonko oli silloin, kun muutin tänne, mutta arvelen, että oli toisenlainen suhde. Tänne on tullut maahanmuuttajia paljon enemmän kuin silloin oli. Kirjassakin Mannaa askarruttaa, miten ulkokuntosalilla voimaillut mustaihoinen mies on päätynyt Suomeen. Miehestä tulee Mannalle mieleen nuoruudenrakastettu Mikko – samaa aulista hyväntahtoisuutta. Palveluiden tarjonta on kuihtunut: – Silloin, kun muutin, ostarilla oli kolme pankkia, divari, kaksi tai kolme kukkakauppaa. Mustapartaa harmittaa, että liiketilojen jäädessä tyhjiksi, tilalle tulee baaria baarin perään. Ostarilla näkyy surullisen paljon ihmisiä, joiden elämä pyörii kaljatuopin ympärillä. Kaupunkia hän moittii: – Kontula on hylätty, jätetty oman onnensa nojaan. Mustaparta jatkaa pohdintaa ostarista: – Olen ajatellut, että ostari on kohtuuttoman iso. Hän ei myöskään näe sitä niin lumoavana, että se olisi pakko säilyttää, ainakin osan siitä voisi purkaa. Hän toivoisi myös kunnollista leikkialuetta lapsille. Uimahallia hän pitää pienenä ja arvelee, että isommalle olisi käyttöä, samoin sisäliikuntapaikoille. – Ulkoliikuntapaikkoja täällä on todella hyvin. Kontulan palveluja Mustaparta käyttää aktiivisesti: – Tietysti ruokakauppoja, myös etnisiä käytetään, suurin piirtein joka päivä lähdetään kauppaan. Uimahallia, kuntokellaria, kirjastoa tietenkin, apteekkia ja todella harvoin ravintoloita. Suren, kun se divari lähti. Ja oli kivaa, kun oli kukkakauppa. Siellä kuitenkin osataan laittaa kukat asiallisesti ja ne saa paketoituna. UPEAT MAASTOT Mustaparta kertoo myös kävelevänsä paljon eri puolilla Kontulaa ja varsinkin Kivikon metsässä. Täydennysrakentaminen huolettaa häntä: – Tänne on rakennettu metroaseman kylkeen nuo rakennukset. Hirveästi toivoisin, ettei täydennysrakennettaisi lisää. Kaupunki haluaa lunastaa taloyhtiöiltä osia tonteista, mutta hän toivoo: – Ettei alettaisi pilkkoa näitä hienoja isoja tontteja. Uutiset Kivikon metsän silpomisesta kauhistuttavat. Mustaparta iloitsee, että on jätetty metsiä, eikä ole lanattu kaikkia puita: – Onhan tää valtavan hieno kaupunginosa maastonmuodoiltaan. Arvostan erityisesti tätä maastoa. Jos sitä aletaan pilkkoa, Kontula menettää parhaan puolensa. Kontulan luonto on päätynyt myös kirjaan: ”Lyhyen kävelymatkan päässä oli metsää, kalliot, hiekkateitä, kinttupolkuja ja mustikanvarpuja niin paljon kuin jaksoi kävellä.” Toivottavasti Kontulan luonnosta ei tule aavesärkyä. Aavesärkyä Kontulasta Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani Anna-Kaisa Mustaparta on asunut samassa kodissa 30 vuotta. Parvekkeelta näkyy Kontulan vihreä luonto. Saimme toimitukseen vinkin kirjasta Aavesärky, jossa yhtenä tapahtumapaikkana on Kontula. Kun kuulimme, että kirjoittaja Anna-Kaisa Mustaparta asuu Kontulassa, päätimme perinteisen kirja-arvion sijaan haastatella häntä.
7 Kontulan oma lehti 31.7.2026 L ounaslistalla on tänään kaksi kasvisvaihtoehtoa: kasvispyöryköitä pinaattikastikkeessa ja leipäjuustoa tomaattikermakastikkeessa. Hankalaksi menee kun molempia tekisi mieli, mutta päädyn lopulta kasvis pyöryköihin. Ravintolan perustaja ja toinen osakas, naapurini Kristina Shakya on huomannut pähkäilyni, ja tuo minulle pöytään myös kulhollisen tomaattikermakastiketta. Nepalilainen ruoka ei petä koskaan, mutta onhan tämä vielä erityisen hyvää, kehun. Newa Kitchen avautui tammikuussa 2026. Shakya huomasi joulukuussa ilmoituksen vapaana olevasta ravintolatilasta Laajasalon kauppakeskuksessa. Työtilanne ravintola-alalla oli jo pitkään ollut huono, ja työaikoja oli ollut hankala sovittaa lapsiarkeen. Shakyasta tuntui, ettei juuri nähnyt lastaan valveilla, ja toisaalta tunsi pettävänsä työnantajat, kun joutui lapsen sairastumisten takia perumaan sovittuja vuoroja. Ajatus omasta ravintolasta ja joustavammista työajoista oli ehtinyt kypsyä mielessä, kun sopiva liiketila vapautui. Ravintolan toiseksi osakkaaksi lähti vanha työkaveri Bishal Pandey, jolla on 25 vuoden kokemus alalta monesta eri maasta. Kolmantena työntekijänä on Shakyan mies Nirajan Bista. – Työkaverin idea oli aloittaa nepalilaisesta ravintolasta, koska kaikki tietävät mitä on nepalilainen ravintola, ja markkinointi on siten helpompaa kuin perustaa täysin uusi konsepti, Shakya kertoo. Ravintolan nimeksi Shakya halusi Newan. Se tarkoittaa Nepalin alkuperäiskansaa, johon Shakya kuuluu. Newa on myös Shakyan kotikieli, yksi 114 Nepalin kielestä. Shakya on kotoisin Nepalista, josta muutti kaksikymppisenä opiskelemaan kirjanpitoa Australiaan. Suomeen Shakya muutti 2012, kun pääsi opiskelemaan kansainvälistä liiketoimintaa. Hän valmistui tradenomiksi 2016, mutta alan töitä on ollut kielen takia vaikea löytää. Opintojen ohella ja valmistuttuaan Shakya onkin tehnyt koko ajan ravintola-alan töitä. Niitä on riittänyt, samoin asiakaspalvelutöitä esimerkiksi hotellien vastaanotossa. Lapsi Nirvik syntyi vuonna 2019, ja uusi koti löytyi Kontulasta seuraavana vuonna. Äitiysloman jälkeen TE-toimistosta ehdotettiin Shakyalle ravintola-alan opintoja. – En ollut koskaan ajatellut kokin ammattia, mutta kun katsoin mitä olen tehnyt, se tuntui luontevalta vaihtoehdolta. Niinpä Shakya aloitti opinnot ravintolakoulu Perhossa. Valmistuttuaan kokiksi vuonna 2024 hän sai työpaikan viimeisimmästä harjoittelu paikastaan Lyyra-korttelin bistro-ravintolasta. Vaikka kesä on ollut hiljainen, Laajasalon asukkaat ovat löytäneet uuden ravintolan. Useimmat arvioita jättäneet asiakkaat ovat antaneet viisi tähteä, kehuvat ruuan makua, tuoreutta ja asiakaspalvelua. Niiden ja ravintolan ilmapiirin takia Laajasaloon kannattaa Kontulastakin koukata. Teksti ja kuva: Katariina Kaarlela Kristina Shakya K ontulan Ostoskeskus Oy:n toimitusjohtaja Kaija Niemi kertoo, että tiloissa on edelleen menossa palovahingon jälkivahinkojen korjaukset. Hän jatkaa, että ravintolassa, josta palo sai alkunsa sekä apteekin ja Alkon tilassa on purkutyöt saatu lähes valmiiksi. Alko tiedottaa avaavansa myymälän uusissa tiloissa. Niemi kertoo, että savuvahinkojen takia tehtävää kapselointimaalausta ei ole vielä päästy aloittamaan liiketiloissa. Huoltokäytävässä rakenteelliset työt voidaan aloittaa vasta, kun kaikki purut ja kapselointimaalaukset on saatu myös siellä tehtyä. Palanutta sähkökeskusta ei ole vielä näiden purkutöiden ollessa kesken päästy uusimaan. Niemen mukaan lämpimän käyttö veden käyttöön saamiseksi on edelleen ollut haasteita, mutta yhden ison putki muutoksen myötä lämmintä vettä saataneen jälleen kaikille liike tiloille. – Tarkempaa ajankohtaa korjausta tekevä urakoitsija ei ole vahvistanut, Niemi lisää. KORJAUSTEN SUUNNITTELU ALKAA ELOKUUSSA Laajempi rakenteiden korjausten suunnittelu käynnistyy elokuun alusta. Niemi arvioi, että vasta silloin suunnittelijat pääsevät purkujen ja puhdistustöiden jälkeen kunnolla selvittämään korjaustarpeet sekä hakemaan korjauksille vaadittavaa rakennuslupaa. Hänen mukaansa alustava arvio korjausten kokonaiskestolle on noin vuosi, sillä kattorakenteiden laajempi korjaus siirtynee tehtäväksi vasta ensi keväänä. Suunnittelu ja lupakäsittely vievät aikaa. Hän arvioi, että lopullinen korjausten laajuus selviää vasta suunnittelun edetessä eri korjausvaihtoehtojen selvittämisen myötä alkusyksyn aikana. TULIPALO SAI ALKUNSA SÄHKÖLAITTEEN VIASTA Heinäkuussa poliisi tiedotti saaneensa esitutkinnan valmiiksi. Poliisin tutkinnassa on selvinnyt, että palo sai alkunsa takatilassa olleen sähkölaitteen teknisen vian seurauksena. Asiassa ei epäillä ihmisen tahallista toimintaa tai huolimatonta tulenkäsittelyä, kertoo palonsyyn tutkinnan tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Tuomas Lindholm. Poliisi vahvistaa myös, että tulipalossa kuollut henkilö oli ostoskeskuksen tiloissa omalla ajallaan luvallisesti, eikä hän liittynyt paloon. ALKO JÄTTÄÄ VANHAT TILAT Heinäkuun puolivälissä Alko tiedotti, että se avaa Kontulassa syyskuun alussa uuden myymälän. Palvelupäällikkö Samu Neva vahvistaa, että vanhat tilat olivat liian isot nykyiseen tarpeeseen, joten alkukesästä päätettiin siirtyä uusiin tiloihin. Alkon vanhan myymälän purkaminen päästiin aloittamaan juhan nusviikolla. Neva kertoo, että myymä län puoli sekä varastotilat kärsivät merkittävät savuvahingot. Selvittelyt mm. tuotteiden kohtalosta ja lastauslaiturin puolella pitkään jatkuneet kunnostustyöt viivästyttivät Alkon remontin aloittamista. Tutkintavaihe onnettomuuden osalta oli Nevan mukaan melko selkeä, sillä tuli ei levinnyt myymälän puolelle vaan vahingot aiheutuivat savusta. UUSI ALKO KONTUMARKETIN YHTEYTEEN Uuden myymälän on tarkoitus aloittaa toimintansa syyskuun alussa, viimeistään viikolla 37. Se sijaitsee K-Supermarket Kontumarketin yhteydessä. Uudessa myymälässä asiakkaita palvelee tuttu henkilöstö ja tuotevalikoimasta löytyy noin 650 erilaista tuotetta. Myymälä on avoinna lauantai-iltaisin pidennetyin aukioloin aina klo 21 asti. Aiempi, tulipalossa kärsinyt liiketila on Alkon omistuksessa ja Neva kertoo, että sen kohtalosta ei ole vielä tehty päätöksiä. Uudessa tilassa Alko on vuokralla. On kiinnostavaa nähdä, vaikuttaako Alkon muutto ostarin kehityssuunnitelmiin. Kahden eri kiinteistöyhtiön omistaman liiketilakokonaisuuden kohtaloon vaikuttavat omistajat, tonttia vuokraava kaupunki sekä toivottavasti myös vuokralaisina toimivat yritykset ja alueen asukkaat. Tulipaloalueen remontti alkaa Alko avaa uuden myymälän Teksti: Virve Obolgogiani Huhtikuussa palaneen ostarin kiinteistön vahinkojen selvitys ja korjaus jatkuu.
Kontula Blues Festival Band & Saara Koivisto, South of Savoy, Honey B. & the T-Bones ja Micke Björklöf & Blue Strip vetivät keikkansa taidokkaasti. Yleisö oli antoisasti menossa mukana ensimmäisestä esityksestä lähtien. TAPAHTUMAA OLI ODOTETTU Kontulan kulttuuriostarin ja Kontula Blues Festival –tiimin järjestämää tapahtumaa oli selvästi odotettu. Kävi jöiltä kuuli runsaasti kiitosta niin ohjelmasta kuin järjestelyistäkin. Viime vuodesta saatujen kokemusten pohjalta festivaalialueelle oli lisätty katoksia, istumapaikkoja ja bajamajoja, mikä paransi tapahtuman viihtyisyyttä entisestään. Makkarat ja kylmät virvokkeet tekivät hyvin kauppansa, ja moni konkari oli varautunut festaripäivään omalla retkituolilla ja kylmälaukulla. Päivän aikana korostui jälleen se, mikä tekee Kontulan kulttuuriostarin tapahtumista erityisiä: matala kynnys osallistua ja vahva yhteisöllisyyden tunne. Bluesin tahdissa Kontulan ostari näyttäytyi paikkana, jossa kulttuurielämykset, kohtaamiset ja yhdessäolo kulkevat luontevasti käsi kädessä. Kontulan kulttuuriostari kiittää lämpimästi kaikkia tapahtuman toteuttamiseen osallistuneita sekä festivaali vieraita. Toiveissa on, että Kontula Blues Festival voisi jatkua myös Kontulan kulttuuri ostari -hankkeen päättymisen jälkeen. Runsas yleisömäärä ja innostunut vastaanotto osoittivat, että tapahtumalle olisi selvästi kysyntää, myös tulevaisuudessa! Kirjoittajat ovat Kontulan kulttuuriostarin tiimistä Ku va : Nik o Sih vo ne n Teksti: Anni Hapuoja ja Sinivuokko Koivula Blues raikasi keskiviikkona 15.7. aurinkoisella Kontulaaukiolla, kun Kontula Blues Festival toi lavalle viisi tasokasta musiikkiesitystä. Jo toista kertaa järjestetty maksuton festivaali houkutteli paikalle niin pitkäaikaisia bluesin ystäviä kuin uteliaita ensikertalaisiakin, läheltä ja kaukaa. U pea kesäsää, lämmin yhteishenki ja innostunut yleisö loivat tapahtumalle jälleen ainutlaatuisen tunnelman. Jantso Jokelin, Kontula Blues Festival täytti ostarin Kontula Blues Festival täytti ostarin musiikilla ja yhteisöllisyydellä musiikilla ja yhteisöllisyydellä Huomasit tämän ilmoituksen! Niin huomaisi myös asiakkaasi. Varaa ilmoituksellesi tila seuraavaan KonO’Stariin. Tämä koko: 130 EUR + alv.