Kaupunkistrategia näyttää suunnan 1 Miltä näyttää Kontulan ostarilla vuonna 2060? 3 Ostarin kunto huolettaa 3 Kustantamo Nastamuumio – 30 vuotta kirjallisuuden hyväksi 4 Kontulan ostariin kohdistuu paljon toiveita 5 Huivi on iso osa identiteettiä 6 Ruokamatkailulla vetovoimaa 7 Anu Keskitalo: Viittoja & karttoja 8 Kontulan oma lehti PERJANTAI 19.12.2025 12 • 2025 KONTULASSA TAPAHTUU K aupungin tiedotuslehdessä Helsinki 2/2025 pormestari Daniel Sazonov sanoo pää kirjoituksessa: ”Tällä valtuustokaudella kiin nitämme erityistä huomiota siihen, että jokaisessa naapurustossa on hyvä elää ja olla.” Kontulan kannalta kiinnostava painopiste on myös luontoa kunnioittava ja vetovoimaa tukeva kaupunkikehitys. KUNNIOITETAAN LUONTOA KONTULASSA Kaupungin tavoitteena on myös kasvu. Ostarin uusi suunnitelma haudattiin eikä rakennusalalla mene nyt muutenkaan hyvin, että uutta kannat taisi rakentaa. Se antaa toivoa, että ajan myötä vielä paremmin ymmärretään Kontulan arvo väljästi rakennettuna ympäristönä, jossa luonnollekin on tilaa. Se oli myös yksi alkuperäisistä tavoitteista, kun Kontulaa suunniteltiin 1960luvulla. Iso osa kontulalaisista ei kaipaa tänne lisää asukkaita. Ilman sitäkin olemme yksi Suomen suurimmista lähiöistä – ellei suurin. KONTULA, JOSTA VOIMME OLLA YLPEITÄ Keskusteluissa nousee usein alueen huono maine. Kontulalaiset lienevät pitkälti yhtä mieltä siitä, että maine on väärä. Monet ovat viihtyneet täällä vuosikymmeniä. He pitävät ympäristöä viihtyisänä, löytävät täältä kaikki tarvitsemansa palvelut ja ar vostavat sujuvia liikenneyhteyksiä. Parhaimmillaan oma asuintalo tarjoaa mukavat naapurit. Uusille kontulalaisille saattaa tulla yllätyksenä alueen vehreys. Hyvät liikuntamahdollisuudet li säävät viihtyvyyttä. Mutta näkyvätkö nämä kaikki hyvät puolet siinä, että olisimme Kontulasta ylpeitä? Se, että olemme itse tyytyväisiä alueeseemme, ei riitä ylpeilyyn. Siihen tarvitaan myös se, että muut arvostavat aluetta. Sillä on merkitystä, mitä ker romme Kontulasta. Harmillisesti uutiskynnyksen yli kantavat useammin huonot kuin hyvät uutiset. Mutta yrittämistä ei kannata lopettaa. Myös siksi julkaisemme Kon O’Staria. NAAPURUSTO, JOSSA ON HYVÄ ELÄÄ Totta kai on parantamista siihen, että naapurus tossa on hyvä elää. Häiriökäyttäytyminen lienee yksi suurimmista haittatekijöistä. Kukaan ei halua kotikadulleen tai ostarille möykkääviä päihteiden käyttäjiä tai muita kiusaavia nuorisojengejä. Niistä ei päästä eroon toivomalla, että ne lähti sivät muualle. Vain syihin puuttumalla voidaan saada parannusta ja se on paljon syvempi kysymys kuin vain naapuruston asia. Siihenkin on tavoit teita kaupungin strategiassa. KANSAINVÄLISYYTTÄ, KULTTUURIA JA OMIA UNELMIA Strategiassa todetaan myös, että Helsinki on kansain välinen. Kontula on sitä jo valmiiksi. Jo ostarin liikevalikoima näyttää, miten monien kan sallisuuksien edustajat täällä toimivat yrittäjinä. Sa moin kouluissa oppilaiden äidinkieliä on lukuisia. Strategiassa kirjoitetaan edelleen, että jokaisen tulee voida taustastaan ja lähtökohdistaan riippu matta rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unel miaan. Tilastot näyttävät, että Kontulassa asuu paljon pienituloisia. Koulu saattaa olla sellaisen perheen lapselle ratkaiseva askel polulle kohti unelmia. Strategiaan on kirjattu myös panostuksia kouluihin. Vaikka strategia tuntuu lupaavan paljon hyvää ja kaunista, ei jäädä vain odottamaan, mitä kaupunki tekee. Mietitään itsekin, mikä riippuu juuri minusta, jotta Kontula olisi naapurusto, jossa on hyvä elää. Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani Kaupunginvaltuusto hyväksyi elokuussa uuden strategian vuosille 2025-2029. Sen tavoitteena on Helsinki, josta voimme olla ylpeitä. Kaupunkistrategia Kaupunkistrategia näyttää suunnan näyttää suunnan Ethän vie Kon O’Star -lehteä heti paperinkeräykseen! Laita se kiertoon anna naapurille tai kaverille! Jouluyön messu Keskiviikko 24.12. klo 22 Mikaelinkirkko Koe jouluyön tunnelma. Kauneimmat joululaulut Tiistai 6.1. klo 14. Mikaelinkirkko Ennen joululauluja myös loppiaisen messu klo 12 ja messun jälkeen joulupuuroa Lähetystyön hyväksi. Kontula Blues Festival Club Keskiviikko 7.1. klo 19 Ravintola Wenla Kuukausittainen klubi-ilta saa jatkoa. Kontula Blues Festival Band on aina house bändinä, mukana vierailijoita. Stand up -kurssi nuorille Tiistai 13.1., 20.1., 27.1. ja 3.2.2026 klo 17-19 Luuppi Nuorisotalo, Ostostie 4, Helsinki Kurssi on suunnattu 15-25-vuotiaille nuorille. Loppuesitys on la 7.2. klo 19-21. Paikkoja on rajattu määrä. Kurssin vetäjänä toimii stand up -koomikko Ville Kormilainen ja valmentajana myös Reija Graniitti. Lisätietoja Kontulan Kulttuuriostarin sivuilta. Kontulassa tapahtuu -listan tapahtumiin on vapaa pääsy.
2 Kontulan oma lehti 19.12.2025 joulukuu 2025 Kontulan oma, sitoutumaton paikallis lehti. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin 23.12.2023. Tänä vuonna lehti julkaistaan kuukausittain. Lehteä on saatavana mm. Kontulan kirjastosta ja uimahallista. Sen voi lukea kirjaston lukusalissa tai näköis painoksena Lehti luukussa: https://www.lehtiluukku.fi/ lehdet/kon_ostar/ Juttuehdotuksia voi lähettää toimitukseen. JULKAISIJA Mimino Oy Kirjatyöntekijänkatu 10 B, 00170 Hki TOIMITUS Vastaava päätoimittaja Virve Obolgogiani p. 040 767 4212, vo@mimino.fi Katariina Kaarlela, Eija Kaurila, Tiina Lintunen. TAITTO Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori ILMOITUSMYYNTI Virve Obolgogiani info@konostar.fi PAINO Trinket, Helsinki PAINOS 350 kpl ISSN 2984388X (painettu) ISSN 29843898 (verkkojulkaisu) Tavoita paikalliset asiakkaat – ilmoita seuraavassa Kon O’Star -lehdessä, joka ilmestyy perjantaina 30.1. Ilmoitusten tilavaraukset 13.1.2026. Netistä löydät kaikki aiemminkin julkaistut Kon O’Starit! Teksti: Virve Obolgogiani Pääkirjoitus Ku va : To mm i To rp pa Kohtaamisia Kontulassa K ontulassa järjestetään lukuisia tapahtumia. Joulukuussa tuntuu tahti vielä kiihtyvän. Mahdollisuuksia kohdata muita on siis paljon. Osallistuin itse Kulttuuriostarin pikkujouluihin. Kostinkalliolla pysähdyimme annetun tehtävän mukaisesti kyselemään siellä liikkuvilta heidän ajatuksiaan ostarin tulevaisuudesta. Itse jututin senegalilaista nuorta miestä, joka kertoi muuttaneensa Suomeen kaksi kuukautta sitten. Hän ei asu Kontulassa, mutta oli tullut tapaamaan ystäviä. Hän näki tulevaisuudessa Kontulan edelleen paikkana tavata muita ja toivoi ostarille länsiafrikkalaista ruokaa tarjoavaa ravintolaa. Olisi ollut kiinnostavaa kuulla pikkujouluissa myös eisuomalaisten aktiivien mielipiteitä. Mutta heitä ei ollut. Kaupunkistrategian yksi tavoite on yhteisöllisyyden lisääminen. Itse toivon, että yhteisöllisyys tarkoittaisi myös sitä, että eri kulttuureista tulleet löytäisivät toisensa paremmin. Liian usein tapahtumissa on vain suomalaisia. Ja jos ta pahtuma suunnitellaan monikulttuuriseksi, siellä on kaikkia muita mutta ei suomalaisia. Mekään Kon O’Starissa emme välttämättä tavoita niitä lukijoita, joiden äidinkieli ei ole suomi, vaikka he osaisivat sujuvasti suomea. Vai tavoitammeko? Kerro, jos tiedät! Yritämme aktiivisesti ottaa mu kaan myös juttuja, jotka kertovat eri kulttuuritaustaisista ihmisistä ja yrityksistä. Itseäni kiinnostavat monenlaiset Kontulaan liittyvät asiat. Toivon, että lukijoitammekin. Joulukuu on juhlien aikaa, myös Kon O’Starille. Nyt on tasan kaksi vuotta siitä, kun lehden ensimmäinen numero ilmestyi. Senkin voit edelleen lukea näköislehtenä netissä. Mukavaa joulun aikaa, loppuvuotta ja kaikkea hyvää uudelle vuodelle toivottaen Ku va : Vir ve Ob olg og ian i Kuvat: Lille Santanen Hyvää joulun odotusta ja onnellista uuua vuoua! Kontulan kuluuuriostarin ja kirjaston väki
3 Kontulan oma lehti 19.12.2025 I lta aloitettiin Aapelinkulmassa Kontulan kirjastonjohtaja Anu Satukankaan alustuksella Aapelin kulman remontin kuulumisista, joka kaikkien iloksi valmistunee kesällä 2026. Tilan tunnelmallinen rouheus herätti jo paljon ihastusta! OSTARIN AUKIOILLA POHDITTIIN NIIDEN TULEVAISUUTTA Osallistujat jalkautuivat karttakysely pohjan kanssa ostarin aukioille sekä Kostinkalliolle. Tavoitteena oli sel vittää, miten Kontulan kulttuuri ostarin henki ja olemus näkyisi kulla kin aukiolla vuonna 2060, sekä mikä tulisi muuttumaan tai pysy mään ennallaan? Kierrosten tulokset purettiin kir jaston lukusalissa komeille pano raama kuvajulisteille, ja keskustelu aukioiden tulevaisuuden näkymistä kävi vilkkaana. Kulttuuriostarin hengessä eni ten toiveita kohdistui kulttuuri ja yhteisö lähtöisiin tapahtumiin. Näiden lisäksi yhteiset huomion kohteet liittyivät alueella esillä ole vaan taitee seen sekä kasvillisuuteen, joita nostettiin esiin jokaisen aukion yhteydessä. Avotaivaan näkeminen koetaan tärkeäksi osaksi Kontulan ostarin tunnelmaa. Myös Kostin kallion mäntyjen sekä kallioiden halutaan säilyvän pitkälle tulevai suuteen. JOKAISELLA AUKIOLLA ON OMA LUONTEENSA Lastenaukiota kuvailtiin Kontu lan ostarin keitaana ja sydämenä, puisto maisena hengähdyspisteenä, josta löytyisi luovaan leikkiin kut suvia taide ja vesielementtejä, sekä penkkejä että pöytiä. Aukioon lii tettiin kuitenkin huolta pahenevasta päihteiden käytöstä. Keskusaukio koetaan ”kaikkien kansojen kohtaamispaikkana”, jon ka yhteydessä toimivia pienyrittäjiä arvostetaan ja halutaan pitävän pin tansa ketjuliikkeiden valtaukselta. Aukiolle tulisi lisätä mahdollisuuksia järjestää ympärivuotisia tapahtumia. Tätä varten sinne toivotaan ulkolavaa ja katoksia. Kontulaaukio on vakiinnuttamas sa asemaansa ostarin taiteellisena keskuksena. Siellä nähdään tarvetta lisätä kulttuuritapahtumia sekä itse aukiolla että pian entisen terveys keskuksen tiloissa. Aukiolle visioitiin myös automaattisesti esiin nousevia pöytiä ja lavoja yhteisöllisten tapah tumien tarpeisiin. KEHITTÄMINEN ON PITKÄJÄNTEISTÄ Vuosi 2060 voi tuntua kaukaisel ta, mutta ostarin kehittämisestä käyty keskustelu, joka on kestänyt jo neljännes vuosisadan, muistut taa pitkä jänteisyyden tarpeesta. Kaupunki kehittäminen ja kaavoitus vaativat aikaa, ja siksi on tärkeää yllä pitää aktiivista yhteyttä toteutta jiin ruohonjuuritason näkökulmasta. Ar jen käyttäjien näkemykset toivot tavista kehityssuunnista tuovat arvokasta ohjausta tulevaisuuden suunnitteluun. Miltä näyttää Kontulan ostarilla vuonna 2060? Teksti: Anni Hapuoja, Kulttuuriostari-hankkeen ohjausryhmän jäsen Kontulan kulttuuriostarin verkoston pikkujoulut kokosivat lähes 20 kulttuuriaktiivia visioimaan Kontulan ostarin aukioita vuonna 2060. Panoraamakuvaan merkittiin toiveita, miten Lastenaukiota voitaisiin kehittää. Ku va : Ot to Pie tin en Itä-Helsingin musiikkiopiston opiskelijat Peetu ja Eemeli soittivat pikkujouluissa sekä Aapelinkulmassa että kirjastossa. K on O’Starin numerossa 10/2025 kirjoitimme, että kau punki on edellyttänyt ostarin yhtiöiltä kuntotutkimusten teettämistä. Yksi yrittäjä kertoikin, että kiinteistö yhtiö on suunnitellut julkisivuremonttia. Oman yrityksen sä kohdalla hän ei pitänyt sitä tar Ostarin kunto huolettaa Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani peellisena. Mutta samaa ei voi sanoa kaikista ostarin rakennuksista. Ra pistumista näkyy monissa paikoissa. Remontteihin ja parannuksiin on vaikea ryhtyä niin kauan, kun tont tien vuokraneuvottelut ovat kesken. Kaupungin ehdotusta on käsitelty kiinteistöyhtiöiden hallituksissa. Leikkipaikan viereisten rakennusten kattoreunukset ovat paksun vihreän kerroksen peitossa. Ku va : Vir ve Ob olg og ian i
4 Kontulan oma lehti 19.12.2025 N astamuumion osoite on yrityk sen perustajan Asmo Kosten kotiosoite, jossa hän on asunut vuoden verran. Kirjavarasto on Kalliossa. Nyt Koste on etsiskellyt varastotiloja Kontulastakin, kun tun tee löytäneensä paikan, missä aikoo loput vuotensa asua. Mutta tilojen löytäminen ei ole helppoa. Niitä kuu lemma suorastaan jonotetaan. KUSTANTAMOAJATUS SYNTYI LAMAN KESKELLÄ Kosten kustantamouran juuret ovat 1990luvun lamassa. Hän työskenteli paikallislehden toimittajana, kun nes lehti lakkautettiin. Työttömäksi jäätyään Koste oli kotona vasta syntyneen poikansa kanssa, mutta halusi jotakin älyllistä haastetta ai voilleen. Hän päätti kääntää kirjan, jonka oli löytänyt. – Tarjosin sitä parille kustanta molle, mutta eivät ottaneet. Sitten tuttu kirjapainossa teki tar jouksen: lupasi painaa kirjan ja antaa puoli vuotta maksuaikaa. Riskin otto kannatti. Kirja meni niin hyvin, että Koste maksoi painolaskun kolmessa kuukaudessa. Hän päätti perustaa yrityksen ja kustantaa tuloilla lisää kirjoja. Niin syntyi Nastamuumio vuonna 1995. Nimi juontaa juurensa Kosten isän sanaleikistä: ”Mustanaamio – Nasta muumio”. Vaikka Koste myöntää, että nimi saattaisi olla toinen, jos pe rustaisi yrityksen nyt, se on jo vakiin tunut osaksi kirjallisuuden kenttää. – Kun olen tehnyt tätä 30 vuotta tällä nimellä, se on jo ihmisten muis tissa, Koste naurahtaa. Nastamuumion logo on tuttu Mustanaamion hyvän tunnuksesta. KONTULA – UUSI KOTI JA INSPIRAATION LÄHDE Jo ennen muuttoa Kontula oli Kos telle henkinen koti. Tänne baareihin oli lyhyt matka Latokartanosta, jossa hän aiemmin asui. Hänen mielestään Kontulassa on mukavaa. Mutta jot kut kauhistelevat asumista Kontu lassa ja Koste lisää: – Tällä on jo oma maineensa – joka ei pidä paikkaansa. Kirja, jonka ansiosta huomasimme Nastamuumion olevan kontulalainen yritys on Anu Keskitalon Viittoja & karttoja. Koste kertoo tutustumises taan Kivikossa asuvaan runoilija Anu Keskitaloon: – Törmäsimme nuorempana kult tuuritapahtumissa, mutta varsinai sesti tutustuimme vasta Kontulassa. Koste kuunteli Keskitalon runoja klubiilloissa ja ne vakuuttivat hänet: – Ne olivat niin hyviä, että halusin julkaista ne. Nastamuumio ei ole julkaissut vielä kontulalaisia kirjailijoita, mut ta Koste kertoo rohkaisseensa yhtä paikallista kirjoittajaa kokoamaan runoja kirjaksi asti. RAHA PYÖRII KIRJOISSA Nastamuumio julkaisee pari kirjaa vuodessa, ja valikoimaan kuuluu runo utta, kaunokirjallisuutta ja tieto kirjoja. Koste kääntää itse osan kirjoista eng lannista, ja valintaperuste on selkeä: – Kirjan pitää miellyttää minua itseäni. Hän lukee vuodessa toistasataa kirjaa, ja uusia ideoita syntyy usein sattumalta – esimerkiksi toisen kirjan viitteestä tai matkoilla löytyneestä teoksesta. Koste ei ole koskaan ottanut palk kaa kustantamotyöstään. – Raha pyörii kirjoissa, hän sanoo. Leipänsä hän ansaitsee tekemäl lä käännöksiä ja taittotöitä. Hän myös taittaa Nastamuumion kirjat itse. Kansikuvat hän tilaa tai tekee kuvan käsittelyohjelmalla. Kirjat painetaan ulkomailla, pää asiassa Puolassa, koska Koste saa siten pidetyksi kirjojen hinnat mata lampana. Hän harkitsee painatuksen siirtämistä Suomeen, koska digi painatus on kaventanut hintaeroja. Silti Koste koulutettuna painopinnan valmistajana harmittelee: – Digipaino ottaa päähän, sillä oikea painettu kirja on niin paljon kauniimpi. Kustantamo Nastamuumio – 30 vuotta kirjallisuuden hyväksi Yllättäen huomasimme, että Kontulassa toimii kustantamo, joka on julkaissut mm. itähelsinkiläisen runoilijan kirjan. Päätimme ottaa selvää, mikä tämä Nastamuumio oikein on. Nastamuumio Helsingin kirjamessuilla Asmo Koste – kontulalainen kirjankustantaja Ku va : Vir ve Ob olg og ian i Ku va : Le en a Sa ari ne n Teksti: Virve Obolgogiani
5 Kontulan oma lehti 19.12.2025 Silti hän myöntää, että digipaino on kustannustehokas. Nastamuumion menestynein teos on runokokoelma Julmia ovat valvotut unet, jonka kirjoitti Smack yhtyeen laulusolisti Claude. Koste oli luvannut julkaista Clauden runot, mutta tämä kuoli ennen kuin kirja ehti valmiiksi. Clauden äiti muis tutti Kostelle lupauksesta, ja vaikka osa runoista oli keskeneräisiä, kir ja tehtiin. Se on myynyt yli 1 700 kappa letta – runokirjaksi erinomai nen määrä. KESÄTALKKARI, KIRJAILIJA JA KUSTANTAJA Koste on monipuolinen tekijä. Hän on kustannustoiminnan ohella toi minut kesätalkkarina Kivinokassa, korjannut mökkejä ja tehnyt kään nöksiä. Oma mökki on Lammas saaressa. – Vasara pysyy kädessä, vaikka olenkin kirjallinen ihminen, hän nauraa. Koste on myös kirjoittanut itse kolme kirjaa, mutta ei kustanna omia teoksiaan. – Sehän olisi merkki siitä, ettei se muille kelpaa. Viimeisin hänen kirjansa on syk syllä Enostonen julkaisema Nolo Suomen historia. Nastamuumion kirjat ovat saata villa hyvissä kirjakaupoissa, kuten Rosebudissa ja tilattavissa sähköpos titse suoraan Nastamuumiosta. Koste on myös aina messuilla. – Jos ei ole messuilla, ei ole ole massa, hän sanoo. Mainosbudjettia ei ole, mutta ha lu tarjota hyvää luettavaa edulliseen hintaan kantaa. TULEVAISUUS KONTULASSA Koste aikoo viettää loppuikänsä Kontulassa. – Täällä on hyvä olla. Kontula on henkinen koti. Vaikka varaston löytäminen on haastavaa, Koste ei aio luovuttaa. Hän jatkaa kirjojen kustantamista, kääntämistä ja Kontulan elämän seuraamista – vasara kädessä ja kirja toisessa. Nastamuumion tarina on esimerk ki siitä, miten intohimo ja sitkeys voivat kantaa vuosikymmenien yli. Kontulassa on siis enemmän kuin näkee: pieni kustantamo, joka on antanut äänen monille tarinoille – ja jatkaa sitä yhä. Digipaino ottaa päähän, sillä oikea painettu kirja on niin paljon kauniimpi. T ilaisuudet tarjosivat hyvän mahdollisuuden asukkaiden ja kaupungin väliselle vuoro puhelulle, ja paikan päällä jär jestettyjä tilaisuuksia hyödynnetään jatkossakin suunnittelun edetessä. Tässä palstassa nostamme esiin os tariin liittyviä toiveita, niin asukas tilaisuuksista kuin alueen nuoriltakin. SUUNNITTELUN TAVOITTEENA POSITIIVISTEN ERITYISPIIRTEIDEN VAALIMINEN Ostarin tilanne herätti ymmärret tävästi monia kysymyksiä ja mieli piteitä. Tilaisuuksissa ei oltu yksi mielisiä siitä mitä ostarille pitäisi tehdä, vaan puheenvuoroissa toi vottiin sekä ostarin purkamista että kunnostamista. Kaupungin tavoit teet suunnittelussa liittyvät ostarin posi tiivisten erityispiirteiden ruoan, kulttuurin ja avomallisen ostarin säilyttämiseen ja vaalimiseen. Asukastilaisuuksissa kuultiin use am pi toive ostarin kohennuksesta. Kaupungilla pohditaan nyt mitä kir jaston edustalle tulevien placemaking hankkeiden, eli tila päisten istutusten ja kalusteiden lisäksi voitaisiin tehdä lyhyen aikavälin parannuksina. Tilai suuksissa toivottiin grillipaikkaa, ja sellainen onkin tulossa Kelkkapuis toon sen kunnostuksen yhteydessä arviolta 20272028. Rauhankasvatusinstituutin kesäl lä järjestämissä työpajoissa kysyt tiin nuorten kokemuksia Kontulas ta. Nuoria huoletti eniten ostarin rauhattomuus. He toivoivat baarien keskittämistä yhteen paikkaan, jot ta turvattomuuden tunne keskeisillä kulkuväylillä vähenisi. Lisäksi nuo ret kokivat, että katutaide on jo nyt rauhoittanut radan varrella olevia turvattomia paikkoja. Nämä ha vainnot ovat hyviä, ja ehdottomasti kehittämisen arvioisia suunnittelun edetessä. Joulukuun numeron julkaisuun mennessä ei siis ollut kerrottavaa uu sista konkreettisista toimen piteistä, mutta työn alla on hankkeita joilla ostaria saadaan kohennettua sekä lyhy ellä että pitkällä aikavälillä. Näis tä tullaan kertomaan heti, kun asioita on saatu edistettyä. TIETO SUUNNITELMISTA KOOTAAN KAUPUNGIN MELLUNKYLÄSIVUSTOLLE Tilaisuuksissa kuultiin myös puheen vuoroja siitä, että kaupungin palaute kanavaa ja ajantasaista tietoa ostarin tilanteesta on vaikea löytää. Palaut teita voi lähettää verkon kautta osoit teessa hel.fi/palaute. Kaupunki tulee koostamaan ostarin ajankohtaisesta tilanteesta ja ostarin kehittämiseen liittyviä suunnitelmia verkkoon osoitteeseen hel.fi/uuttahelsinkia/ mellunkyla. Sivulta löytyy myös esimerkiksi Kelkkapuiston ja mui den alueen suunnitelmien tilanne. Sivua tullaan kehittämään nykyistä selkeämmäksi. Kontulan ostariin kohdistuu paljon toiveita Teksti: Tiia Ettala Kontulan ostarin tilanteesta ei ole nyt joulukuussa juurikaan uutta kerrottavaa. Kaupungin ja ostariyhtiöiden väliset keskustelut jatkuvat, ja ostarin tilanteesta keskusteltiin marraskuussa Aluefoorumissa ja kirjastossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Tämä on Helsingin kaupungin palsta, joka julkaistaan joka toisessa lehdessä. Ensimmäinen osa oli Kon O’Starin numerossa 10/2025. Palstalla kerrotaan ostarin tulevaisuudesta. Tiia Ettala , Johtava asiantuntija, Segregaation ehkäisy ja kaupunkiuudistus Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, strategiayksikkö
6 Kontulan oma lehti 19.12.2025 M arraskuisena maanantaiil tana Kontulan kirjastoon oli kokoontunut parikym mentä ihmistä kuuntele maan paneeli keskustelua hijabista, eli musliminaisten hiukset ja kaulat peittävästä huivista. Otsikosta Hijab —valinta vai velvollisuus? olivat keskustelemas sa Amira Shroukh Kidesäätiös tä, Yanika Wilén Familia ry:stä ja yhteisö työntekijä Anisa Muhumed. Heitä haastatteli kontulalainen asukas aktiivi Pertti Ylikojola. Hijab on näkyvä uskonnon ja uskon ilmaus. Hijabia käyttävät muslimi naiset kohtaavat paljon ennakko luuloja ja oletuksia, keskustelijat to tesivat. Yksi yleisimmistä olettamista on, että huivin käyttö on pakotettua. Shroukhille, Wilénille ja Muhu medille hijabin käyttäminen on oma päätös, osa identiteettiä ja tapa har joittaa uskontoa. – Hijab kertoo uskosta ja arvoista, Shrouk totesi. Se on jokapäiväinen valinta, palvonnan teko Jumalalle. – Näkyvää huivia tärkeämpää on kuitenkin sisäinen hijab, eli elää arvo jensa mukaista elämää ja kohdella hyvin muita ihmisiä, Shroukh lisäsi. Vaikka Shroukille huivi on iso osa identiteettiä, se ei kuitenkaan määritä kuka hän on. Ihminen huivin alla on paljon muutakin kuin huivinsa, hän muistutti. – Haluaisin, että minut kohdattai siin Amirana eikä vain huivia käyt tävänä musliminaisena. KUKA SAA MÄÄRITELLÄ, MITEN JOKU PUKEUTUU? Keskustelijoiden mukaan uskoon ei kuulu pakottaminen. Uskonto ohjeistaa naista peittämään itsensä, mutta päätös käyttää huivia pitää tulla itsestä, Muhumed tarkensi. – Jos hijab ei ole käyttäjänsä va linta, sen uskonnollinen merkitys puuttuu. Uskonnon ohjeistuksia voidaan käyttää myös vahingollisesti, kont rollin ja vallankäytön välineinä, kes kustelijat myönsivät ja tuomitsivat yksimielisesti pakottamisen. – Jos tiedät tai kuulet pakotta mista, siihen pitää puuttua, Shroukh korosti. Myös yhteiskunnassa haluttaisiin rajoittaa musliminaisten pukeutu mista. Viime aikoina Suomessa on keskusteltu siitä, pitäisikö muslimi Huivi on iso osa identiteettiä, mutta ihminen huivin alla on paljon muutakin kuin huivinsa Teksti: Katariina Kaarlela Jos hijab ei ole käyttäjänsä valinta, sen uskonnollinen merkitys puuttuu, todettiin Kontulan kirjastolla järjestetyssä keskustelussa. naisten kasvot peittävät asusteet niqa bit ja burkat kieltää, tai puuttua alaikäisten hijabin käyttöön. Wilén, Shroukh ja Muhumed ei vät lämpene kielloille. Kyse on vain toisenlaisesta naisten itsemääräys oikeuden rajoittamisesta. – Ei ole oikein pakottaa käyttä mään, mutta ei myöskään riisumaan huivia. – Yritetään vapauttaa naista niin, että käsketään ottamaan huivi pois ja laittamaan bikinit päälle, Wilen kritisoi. Jos ei pukeutumisellaan va hingoita muita, kenellekään ei pitäisi kuulua, miten joku pukeutuu. Vanhemmilla on myös oikeus kasvattaa lapset arvojensa mukaan, Muhumed muistutti. DIALOGIN TARKOITUS EI OLE SAADA TOISTA SAMALLE PUOLELLE Paneelin lopuksi yleisöstä kom mentoitiin, miten keskustelu olisi ollut varsin toisenlainen, jos mukana olisi ollut myös vaikkapa huivista luopunut, huivin käyttöön kriittisesti suhtautunut tai huivin pakottamise na kokenut musliminainen. Näinhän tietysti olisi. Tällaisenaan keskustelu esitti vaihtoehdon narra tiiville, jossa musliminaiset nähdään sorrettuina ja pakotettuina käyttä mään huivia. – Dialogin tarkoitus ei ole saada toinen samalle puolelle, vaan ym märtää toisen näkökulmia, Wilén muistutti. Pertti Ylikojola haastatteli kirjastossa Yanika Wiléniä, Amira Shroukhia, ja Anisa Muhumedia. Ku va : Vir pi Sti ll Iloista talven juhla-aikaa! Trevliga högtider! Happy Holidays!
7 Kontulan oma lehti 19.12.2025 Paula From P aula From on käsityöläi nen ja kudonnan artesaani, joka yhä eläkkeellä käy to rilla myymässä suunnittele miaan ja valmistamiaan neuleita. Ehdotan Fromille jutun aiheeksi käsityöläisyyttä, mutta Fromilla on mielessä toinen aihe. From on asunut Kontulassa yli neljäkymmentä vuotta ja sinä aikana lähiö on rauhoittunut. Huumeongelmakin on vähäisempi, tai ei ainakaan niin näkyvä kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Mutta segregaatio, yhteiskuntaluokkien ja ihmisten eriytyminen, on kiihtynyt. From on huolissaan nykyisestä vihamielisestä ilma piiristä. Kahtiajakautuminen ja rasismi ovat arkipäivää Kontu lassakin. UNOHDETAAN SIIS NEULEET TÄLLÄ KERTAA. Kun From pääsee ääneen, satikutia saavat niin poliitikot, media kuin Hekan asuntopolitiikka. Fromilla on näkemyksiä ja hän osaa kiteyttää ne teräviksi mielipidekirjoituksiksi. Viimeisin kirjoitus “Emme osaa tehdä mitään oikein” HS 8.10.2025 irvaili Hesa rin pääkirjoitukselle, jonka mukaan suomalaiset säästävät itsensä työttömiksi. “Ilman rahaa kuluttaminen on kyllä vaikeaa.”, From huomautti ja paljasti, miten toimittajat eivät ymmärrä pienituloisten maailmaa ja kirjoittavat juttujaan keskiluokan näkökulmasta keskiluokalle. Nauroin mielipidekirjoituksen äkkiväärälle lopulle, jossa From ehdottaa: “Kun me kerran teemme kaiken väärin, pitää vaihtaa kansalaiset!”. From on kuin sadun Keisarin uudet vaatteet pieni lapsi, joka keisarin nähdessään huudahtaa: “Keisarilla ei ole vaatteita!” MUTTA EIVÄT PIENITULOISET JA KONTULALAISETKAAN SAA SYNNINPÄÄSTÖÄ. Fromin mukaan Kontulassa keskustelu on jakaantunut niin, että toisella puolella ovat omistus ja toisella vuokraasunnoissa asuvat. – Puhutaan että ollaan menossa luokkayhteiskuntaan, mutta kyllä me ollaan jo siinä. Kommunikointi luokkien välillä on olematonta. Sama eriytyminen näkyy myös kantasuomalaisten ja maahan muuttajien välillä. Vuoropuhelua ja yhteistoimintaa on vähän. Asukastoimikuntaan on vaikea saada maahanmuuttajia mukaan. – Sitten kun joku osallistuu, kukaan ei puhu hänelle, From harmittelee. From on huomannut, että ennakkoluulot ovat sitkeässä. Toiste taan kuvitelmaa, että kaikki maahanmuuttajat elävät sosiaalituilla. Kuitenkin maahanmuuttajat tekevät ne työt, joita kantasuomalaiset eivät halua tehdä. – En ole nähnyt yhtäkään suomalaista bussikuskia kahteen vuoteen, From toteaa. Monikulttuurisuus elävöittää, mutta maahanmuuttajien keskitty minen tietyille alueille vahvistaa vastakkainasettelua. – Eriyttäminen tapahtuu ylhäältä päin ja on rakenteellista, From uskoo. Heka rakentaa yli 1000 euron yksiöitä Kalasatamaan, mutta isoja perheasuntoja rakennetaan vain ItäHelsinkiin. Ehkä tästä From vielä kirjoittaa mielipidekirjoituksen. Teksti: Katariina Kaarlela Ku va : Pa ula Fro mi n ark ist o ILMOITUS K un Suomea markkinoidaan maailmalla esiin nostetaan tietysti suomalainen ruoka ja suomalaiset maut. Matkailua on myös maan sisällä. Silloin erilaiset maut ja koke mukset voisivat nousta keskeisiksi. Kontula tarjoaa upean keskittymän maailman makuja. KONTULA – MONIKULTTUURISUUDEN MAKUMAAILMA Kontula on elävä ja monipuolinen ruokakulttuurin keskus. Ostarin ravintolat tarjoavat makuelämyksiä ympäri maailmaa. Lähiidän keba beista ja hiiligrillissä paistetuista liha vartaista vietnamilaiseen phoon. Ostarilla voi kokeilla uusia makuja ja ostaa eksoottisia raakaaineita. Kontula on myös esimerkki siitä, miten ruoka voi yhdistää ihmisiä. Alueen monikulttuurisuus tarjoaa mahdollisuuden tutustua eri kult tuureihin ruoan kautta. Ruokamat kailu Kontulassa ei ole pelkästään syömistä, vaan kokemus, jossa voi oppia uutta, tutustua uusiin ihmisiin ja nauttia yhteisestä hetkestä. KUKA KEHITTÄÄ KONTULAAN RUOKAMATKAILUTUOTTEEN? Kontula on helppo ja saavutettava kohde. Hyvät julkisen liikenteen yh teydet tekevät alueesta houkuttelevan myös niille, jotka tulevat kauempaa. Ruokamatkailija voi yhdistää vierai lun esimerkiksi Kontulan kirjastoon, puistoihin tai tapahtumiin, joita jär jestetään alueella ympäri vuoden. Ruokamatkailu Kontulassa on myös edullista. Hinnat ovat koh tuullisia, ja monipuolinen tarjonta takaa sen, että jokainen löytää itsel leen sopivan vaihtoehdon. Milloin ensimmäinen koti seutuyhdistys tai eläkeläiskerho järjestää ruokamatkan Kontulaan? Jos Visit Finland markkinoi Suomea ruokamatkakohteena maailmalla, voisiko maakuntaliitto tai kaupungin matkailuorganisaatio tukea Kontu lan yrityksiä maan sisäisessä mark kinoinnissa? Toki se vaatisi yritys ten yhteistyötä. Jonkun pitäisi luoda houkutteleva ruokamatkailutuote. Ruokamatkailulla vetovoimaa: Kontula – maailman makujen aarreaitta Suomen matkailukuvaa maailmalla kirkastava Visit Finland on ottanut yhdeksi tavoitteekseen nostaa Suomi houkuttelevaksi ruokamatkailumaaksi. Suomalaisesta ruoasta halutaan rakentaa matkailuvaltti. Ruokamatkailun jälkiruoaksi voi ostaa vaikka pähkinäistä baklavaa. Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani
8 Kontulan oma lehti 19.12.2025 Lahjaksi liikuntaa Lahjakortti kaupasta tai hallin asiakaspalvelusta urheiluhallit.fi/lahjakortti Kuutamouinnit Kontulassa! Su 21.12. klo 7.00–10.00 ja 16.00–20.30 Ma 22.12. klo 6.15–10.00 ja 16.00–20.30 Nauti uinnista kynttilöiden ja lyhtyjen valossa! Sisäänpääsy normaalin uintilipun hinnalla, aikuiset 1 krt 6 € ja alennusryhmät 1 krt 3,40 €. urheiluhallit.fi Lahjakortti Presentkort Giftcard Lähtemisen houkutuksesta syntyy pieniä helmiä ja lempeää huumoria Anu Keskitalo: Viittoja & karttoja. Nastamuumio. 2025. (81 s) M uistatko, miltä tuntui avata rapi seva, paksulle paperille painettu kartta, suoristaa taitokset, nähdä kaupungit, valtiot, maanosat, reitit kaupungista toiseen? Epäilen, etteivät kartat herätä nyky nuorisossa samanlaisia jänni tyksen tunteita, kuin itse karttoja selatessa koin 1980 ja 90luvuilla. Mutta lähtemisen, jäämisen ja mat kalla olemisen kokemukset yhdistä vät sukupolvesta riippumatta. Anu Keskitalon toinen runo kokoelma Viittoja & karttoja kiin nittyy itselleni tuttuun kokemukseen: Lähdön houkutus, valtateiden takana odottavat seikkailut. Olla se, joka jää ja katsoa, kun muut lähtevät: Portille asti / vain sinne / pystymme saattamaan ystävämme / kun he innosta puhkuen / ovat päättäneet lähteä // Kunnes viimein päättää lähteä itse kin: Lähtöä edeltää / hetken yksinäisyys / mutta sitten / liehuva ilo / varpaisillaan / jo ovella / kohta juoksemassa katua pitkin. // Eikä kokemuksesta syntyisi lauluja ja legendoja, jos mukana ei olisi myös odotusten ja todellisuuden epäsuhta: eksyminen, hukassa oleminen, yksi näisyys ja vieraus. Ja tietenkin kotiin kaipuu, tuhlaajalapsen kotiinpaluu: Kotiin tahtoisin / tee minulle kartta / laita merkkejä tienviereen / merkitse pensaikot viirein / kesän kukkaset satakaa tielle / jousikvartettoja. // Elämää verrataan usein matkaan. Samaan syssyyn muistutetaan, mi ten tärkeintä ei ole päämäärä vaan matka. Viittoja & karttoja ei sorru self helpistä tuttuihin kuluneisiin kielikuviin ja heppoisiin ohjeisiin, vaan laittaa ne leikiksi: Kun lähdet, ota mukaasi: / kalastajankalenteri / leipojien reseptejä / ohjeet vessanpönttöjen pesuun. // Ja muistuttaa: Perusasioiden pitää ol la pysyvästi oikein. Vastausten sijaan lukija saa kysymyksiä: Kuka olen, mistä tulen, minne menen? Koko elmaa lukiessa jäänkin pohtimaan, minkälaisia karttoja ja viittoja meillä jokaisella on ollut elämässä, minkä laisia itselläni. Viittoja & karttoja on Keskitalon esikoisrunokokoelmaa helpommin lähestyttävä teos. Kun esikoisessa runojen katse oli mielensisäisyydessä, nyt katse on suuntautunut tiukem min maailmaan. Kuvat ovat tunnis tettavia ja lempeä huumori taittaa ne yllättävään suuntaan: Laitan pahvilaatikkoon / tärkeät tavarat / muutaman paperisen nenäliinan / jotta tavarat voisivat itkeä. // Teksti: Katariina Kaarlela