• Pelastusasema 1 Metroaseman remontti 2 Lukemisen innoittaja 3 Kaupunkiuudistus 4 Kulttuuriteko-palkinto Kontulaan 5 Kulttuuriostarin kuulumiset 5 Asuntokaupoilla Kontulassa 6 Lumessa kahlaten Lampeen 7 Kontulan kasvo 7 Elementtitalojen kauneus 8 Kontulan oma lehti PERJANTAI 31.1.2025 1 • 2025 KONTULASSA TAPAHTUU Kontulan Kontulan pelastusasema avattiin pelastusasema avattiin A semalle tulee pelastusyksikkö, ensihoito­ yksikkö sekä suuronnettomuuksiin liitty­ vä varusteyksikkö. Kontulassa ollut kärki­ yksikkö siirtyy Vuosaareen. TEHTÄVIÄ OLLUT JO LAAJA KIRJO Pelastuskomentaja Jani Pitkänen kertoi, että asema on päässyt jo työn touhuun. Tehtäviä on ollut laaja kirjo: – Päivittäin on hälytyksiä: liikenneonnettomuu­ det, tulipalot, ensihoidon tehtävät. Tieliikenneonnettomuuksia tulee, kun Kehä 1 ja Lahdenväylä ovat niin lähellä. Haastattelupäivä­ näkin sattui yksi. Uusi Kontulan pelastusasema on sijainniltaan optimaalinen ja se tulee palvelemaan mm. Itä­Helsinkiä laajalti. Henkilöstöä asemalla on noin 40. Pitkänen vah­ visti, että pelastus­ ja ensihoidon väestä suurin osa on jo aloittanut. Lisäksi tulee kaksi turvallisuus­ kouluttajaa. Hän jatkaa: – Jaetaan resursseja, joita jo on, esimerkiksi Mel­ lunkylän asemalta tulevat turvallisuus kouluttajat. ASUMISEN JA KODIN TURVALLISUUS Pitkänen korosti, että aseman tärkeä tehtävä on myös onnettomuuksien ehkäisy: – Halutaan, ettei asema ole vain sinivilkku­ toimintaan – siis hälytyksiin. Jatkossa järjestetään myös turvallisuuskoulutuk­ sia sekä suunnitelmallista koulutusta kaupungin eri toimialoille että eri organisaatioilta tulevien kyselyiden mukaan täsmäkoulutuksia – asumiseen ja kodin turvallisuuteen liittyviä. Tällä hetkellä koulutuskielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Hän totesi, että tulevaisuudessa on tavoitteena saada koulutuksia mm. arabiaksi ja somaliksi, koska niille on ilmeinen tarve. Pitkänen arveli, että heillä voisi jo olla yksittäisiä osaajia, jotka pystyisivät kouluttamaan mm. ranskaksi, saksaksi ja venäjäksi. Tämä vaatii vielä kehittämis­ tä. Myös rekrytoinneissa pyritään ottamaan kau­ pungin moninaiset kielitaitotarpeet huomioon. LIIKUNTATILA ALUEEN ASUKKAILLE Asemalla on myös liikuntatila. Pitkänen kertoi, että alkuperäisissä suunnitelmissa ollut liikunta­ tila poistettiin aluksi kustannussyistä. Mutta kun Pitkänen sattui lukemaan haastattelun, jossa kerrottiin, että Itä­Helsingissä on puutetta sisä­ liikuntatiloista, hän otti asian esiin kaupungin kulttuuri­ ja vapaa­ajan toimialan, liikunta­ sekä nuorisopalveluiden kanssa. Pitkänen iloitsee, että liikuntatila saatiin palautetuksi suunnitelmaan sujuvan yhteistyön kautta: – Palvelee meidän omaa porukkaa, mutta on myös alueen asukkaille, urheiluseuroille, yhdis­ tyksille, kouluille. Ei ollut helppo vääntö saada sitä takaisin. Toivottavasti saadaan paljon käyttöä. Vuokraustoiminta alkaa kevään aikana. Tarkkaa aikataulua Pitkänen ei osaa sanoa. – Tehdään vasta siinä vaiheessa, kun operatii­ visen toiminnan osalta asema on saatu valmiiksi ja koko henkilöstö paikalle. AVAJAISET Kontulalaisille tarjoutuu harvinainen tilaisuus pääs­ tä tutustumaan uuden aseman toimintaan. Avajais­ päivän aamu on varattu päiväkodeille ja kouluille. Iltapäivän alussa on virallinen kutsuvieras tilaisuus ja avoimet ovet järjestetään klo 16­20. Jani Pitkänen on itse Kontulan kasvatti, asunut täällä 50 vuotta. – Tunnen monikulttuurisuuden, historian ha­ vinat, vanhan maineen. Siksi hänestä on erityisen hienoa saada alueella asema. Hän uskoo, että avajaispäivänä tulee paljon kävijöitä. Pelastusasema kiinnostaa varmasti. Kontulan uusi pelastusasema otettiin operatiiviseen käyttöön maanantaina 13.1.2525. Nyt pelastusja ensihoitoyksiköt tavoittavat alueella kohteet nopeammin. Teksti: Virve Obolgogiani Kulttuuria Kontulan ostarille -tapaaminen Lauantai 1.2. klo 13-15 Kontulan kirjasto Kaikille avoin tilaisuus, johon ovat tervetulleita kulttuurista, ostarista ja kulttuuriostarista kiinnostuneet. Ilmoittautuminen: kulttuuriostari@hel.fi. Suomen kielen kielikahvila Tiistaisin klo 17.30-18.30 Kontulan kirjasto Tapaa uusia ihmisiä ja paranna suomen kielen keskuste­ lutaitojasi. Ei ennakkoilmoittautumista. Vapaa pääsy. Avoimet ovet pelastusasemalla Tiistai 11.2. klo 16-20 Kontulan pelastusasema, Lirokuja 6 Ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua kalustohalliin, kärkiyksikköön, pelastusyksikköön ja ensihoitoyksikköön sekä keskustella pelastusaseman henkilöstön kanssa. Ystävänpäivän rusettiluistelu Perjantai 14.2.2025 klo 19-21 Kontulan tekojäärata, Tanhuantie 4a Juontaa Mikko ”Peltsi” Peltola. Tapahtuma on kaikenikäisille ja ilmainen. Rusettiluistelijoille tarjolla kaakaota ja laskiaispullaa. Kontulazation open mic Ke 19.2. klo12.30-15.30 Symppis / Wanha posti, Kontulan ostari Uudet ja tutut kontulalaiset kyvyt ovat tervetulleita lavalle jakamaan tarinoitaan musisoiden runoillen, stand up ­komiikan keinoin jne. Järjestäjät: Diakonisslaitos, Samha, Symppis. Ku va : An tti Sa lm ine n / He lsi ng in Pe las tu sas em a PERUTT U
  • 2 Kontulan oma lehti 31.1.2025 Hyviä uutisia T ähän lehteen tuli roppakaupalla positiivisia uutisia Kontu­ lasta. Pelastusaseman avaaminen on sosiaalisessa mediassa saanut kiittäviä kommentteja. Avoimien ovien päivänä voi asemalla olla tungosta, kun kontulalaiset ja kaupunkilaiset kauempaakin haluavat käyttää harvinaisen mahdollisuuden tutustua pelastuslaitoksen uuteen yksikköön. Tuore hyvä uutinen ehti juuri ja juuri lehteemme. Tammikuussa julkistettiin Helsingin kaupungin Kulttuuriteko­palkinto ja sen sai yhteisötaiteilija ansiokkaasta KAS! Kontula Art School ­toimin­ nastaan. Hienoa, että laajemminkin on huomattu Kontulan seiniä elävöittävät upeat maalaukset ja se työ, minkä yhteisö vetäjineen on tehnyt. Keinutien alakoulun opettaja ponnahti valtakunnan julkisuuteen jo viime vuonna. Me ehdimme haastatella häntä vasta nyt, joten tämäkin positiivinen esimerkki hyvästä työstä päätyi tähän Kon O’Starin numeroon. Upeaa kulttuuria Kontulaan on tuonut myös Kulttuuriostari­ hanke. Asumme siis aivan mahtavassa kaupunginosassa! Kunhan vielä metron remontti saadaan päätökseen ja ostarin uudistus etenee. Toivomme myös, että kaupunkiuudistuksissa osataan tehdä oikeaan suuntaan vieviä toimenpiteitä. Eiköhän sitten asunto­ kauppakin alueella lähde lentoon. Kuten Kulttuuriteko­palkinnon jakotilaisuudessa yksi osallistujista sanoi: me voimme itse vaikuttaa ympärillämme olevaan maailmaan. Siihen uskoo myös tämän lehden Kontulan kasvo. Positiivisissa tunnelmissa tammikuu 2025 Kontulan alueen sitoutumaton, kaikille avoin tiedotuslehti. Lehden ensimmäi­ nen numero julkaistiin 23.12.2023. Tänä vuonna lehti julkaistaan kuu­ kausittain. Lehteä on saatavana mm. Kontulan kirjastosta ja uimahallista. Sen voi lukea näköis painoksena Lehti­ luukussa: https://www.lehtiluukku.fi/ lehdet/kon_ostar/ Juttuehdotuksia voi lähettää toimitukseen. JULKAISIJA Mimino Oy Kirjatyöntekijänkatu 10 B, 00170 Hki TOIMITUS Vastaava päätoimittaja Virve Obolgogiani p. 040 767 4212, vo@mimino.fi Katariina Kaarlela, Eija Kaurila. TAITTO Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori ILMOITUSMYYNTI Virve Obolgogiani PAINO Trinket, Helsinki 2024 PAINOS 250 kpl ISSN 2984­388X (painettu) ISSN 2984­3898 (verkkojulkaisu) Tavoita paikalliset asiakkaat – ilmoita seuraavassa Kon O’Star -lehdessä, joka ilmestyy perjantaina 28.2. Ilmoitusten tilavaraukset 14.2.2025. Netistä löydät kaikki aiemminkin julkaistut Kon O’Starit! Teksti: Virve Obolgogiani Metroaseman remontti jatkuu Teksti: Eija Kaurila Pääkirjoitus K evään 2025 aikana asennetaan valaistus ja loput penkeistä pai­ koilleen sekä rakennetaan läntinen sisäänkäynti kokonaan uudestaan. Kun se valmistuu, itäinen sisään­ käynti suljetaan tilapäisesti, jotta voi­ daan uusia sen liukuportaat ja hissi. Metro kulkee normaalisti ja siihen pääsee koko ajan Kontulan asemalta jostain sisäänkäynnistä, joita on kol­ me: läntinen, itäinen ja pohjoinen. Alkuperäiseen aikatauluun on tullut viivettä lisä­ ja muutostöiden takia, kertoo Ari Rantamaa sähkö postitse Kaupunkiliikenne Oy:stä, joka vastaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenne­ infrasta. Esimerkiksi itäisen sisään­ käynnin hissin uusiminen on lisätty hankkeeseen jälkikäteen. Koko hank­ keen valmistuminen siirtyy tämän hetken tietojen mukaan noin kuu­ kaudella syyskuun 2025 lopulle. Kuva: Virve Obolgogiani Voisiko Kontulan metroaseman valaistus näyttää tällaiselta? Kuvassa Soukan metroasema Espoossa. Ku va : To mm i To rp pa Ku va Ja na na Ya pa / He lsin gin ka up un ki Kontulan kulttuuriostari Toteuta hyviä hetkiä ja hyvinvointia huudeillesi! Järjestä ehdota kysy ole mukana kulttuuriostari@hel.fi 040-186 2320 hel.fi/kontulankulttuuriostari
  • 3 Kontulan oma lehti 31.1.2025 K einutien alakoulussa oppilaita on innoittanut lukemaan erityi­ sesti opettaja Johanna Lehtinen. Hänen 4b­luokkansa luki kilpailun aikana huikeat 2 778 847 sivua. Viime vuonna Kirja kustantamo Otavan järjestämään kilpailuun osal­ listui noin 400 koulua ympäri Suo­ mea. Lehtisen oppilaat lukivat silloin yhteensä yli 2,3 miljoonaa sivua. SATTUMALTA KONTULAAN Johanna Lehtinen aloitti Keinu­ tiellä vuonna 2005. Silloin vielä epä­ pätevänä opettajana hän haki paik­ kaa joka puolelta. Sattuma toi hänet kouluun, jossa hän huomasi tarpeen kehittää suomen kielen sanavarastoa. Oppilaiden niukan sanavaraston hän uskoi paranevan lukemalla. Sen us­ kon voimalla hän innosti oppilaat lukemaan. Menestys Tähtipöllö­kisassa len­ nätti hänet lehtien palstoille viime vuonna. Nyt pätevälle opettajalle löy­ tyisi paikka muualtakin, mutta Leh­ tinen ei ole tarttunut houkutteluihin: – Toi on se koulu, jossa mun kuu­ luu olla. Hän kehuu ihania työkavereitaan, mahdollisuutta toteuttaa itseään ja tehdä mieluisia tehtäviä. Niihin kuu­ luu mm. kuoro, joka on toiminut jo melkein 20 vuotta. Hän on myös oppilaskunnan ohjaava opettaja sekä osallistuu vuorovaikutustaitojen ke­ hittämiseen timanttitunneilla. MONIKIELINEN KOULU Lehtisen luokan saavutuksen tekee upeammaksi sekin, että oppilaista 75 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Hänen edellisenkin luokkansa oppilaat lukivat noin 5000 kirjaa 1.­6. luokilla. Nyt luokassa on luettu melkein 12000 kirjaa. Oppilai­ den välisiä eroja ei tuoda esille. Tär­ keää on, että kaikki lukevat – yhdelle 40 sivua on hieno saavutus, toiselle 1000 sivua tulee helposti. – Kirjoissa paras puoli on, että jo­ kaiselle löytyy sopivia kirjoja, Leh­ tinen lisää. KIRJOJA PITÄÄ OLLA NÄKYVILLÄ Oppilaiden lukemisen innoittami­ sessa ensimmäiseksi Lehtinen nostaa kirjojen esillä pitämisen: – Pitää olla kirjoja luokassa, jotta niihin on helppo tarttua. Hänen luokassaan on satoja kir­ joja. Hän kertoo käyvänsä viikoit­ tain kirjastossa ja katsoo siellä aina poisto kirjojen hyllyt. Hän on saanut lahjoituksia myös kustantamoista ja yksityis henkilöiltä. Kierrätys­ keskuskin on hyvä paikka kirjojen hankintaan. Lisäksi lukuintoa täytyy pitää yllä, luoda lukurutiini. Tärkeää on saada vanhemmatkin tukemaan. Lehtisen oppilaat lukevat kotona, vanhemmat kuittaavat lukuläksyt. OSAAVAT KIRJASTON KÄYTTÄJÄT Lehtinen käyttää ahkerasti kirjastoa. Laitoskortilla lainataan oppilaiden kanssa noin kerran kuukaudessa kaikille lukemista. Hän on myös yhdistänyt kirjaston retkiin. – Kun mennään retkelle, kirjasto lipsahtaa siihen mukaan, hän nau­ rahtaa. Korkeasaaren retkellä käytiin Re­ din kirjastossa, Musiikkitalon ret­ kellä Oodissa. Kontulan kirjastoa Lehtinen ke­ huu ihanaksi paikaksi. Varsinkin silloin, kun koulun oma kirjasto oli remontissa, hän koki saavansa kir­ jastosta uskomatonta palvelua. Hän huomauttaa myös, että lahjoituksina saadut kirjat ovat tavallisesti vanho­ ja, mutta kirjastosta saa myös uusia. Hän vaatii oppilailtaan, että jokai­ sella on oltava kirjastokortti. – Olen ylpeä siitä, että oppilaista suurin osa osaa itse käyttää auto­ maattia. Hänen omiin suosikkiharrastuk­ siinsa kuuluu Tapanilan kirjaston lukupiiri, johon ystävä hänet hou­ kutteli. Lukupiirin ensimmäisestä kirjasta, vuonna 1936 julkaistusta Sally Salmisen Katrinasta tuli hänen lempikirjansa. – Vahvan naisen tarina kosketti. LUKEVAT OPPILAAT MENESTYVÄT PAREMMIN Lehtinen on huomannut, että ahke­ ra lukeminen heijastuu oppilaiden koulumenestykseenkin. Samoin tu­ loksena on sinnikkyys, yritteliäisyys ja oppimistulosten paraneminen. Lehti­ nen on huomannut koululaisen taito­ jenkin parantuneen: oppilaat tekevät läksyt, selviävät niistä, tulevat ajoissa. Hän kehuu luokkaansa siitäkin, että kaikilla oppilailla on luokassa kaveri. Samoin viimeisimmän kou­ lun teettämän hyvinvointikyselyn mukaan ketään ei luokassa kiusata. KONTULASTA LINNAAN Lehtinen on innostanut lukemaan jo 10 v ajan. Hän iloitsee siitä, että joi­ denkin oppilaiden taso parantui niin paljon, että he voivat vaihtaa suomen kielen ryhmää yläasteelle mennessä oppimäärään suomi äidinkielenä oppimäärästä suomi toisena kielenä. Lehtinen on mukana myös Hel­ singin kehittäjäopettajaverkostossa ja hän on kouluttanut helsinkiläisiä ja viime syksynä myös turkulaisia opettajia lukemaan innostamisessa. – Olen saanut palautetta, että olen inspiroinut monia. Lukutaitotyö toi viime vuonna myös kutsun Presidentin itsenäisyys­ päivän juhliin. Sinne hän meni oman työkaverinsa käsityönopettaja Satu Arolan tekemässä puvussa. Lehtinen arvelee, ettei enää toiste tule kuule­ maan sellaista työnsä ylistystä kuin Linnan juhlissa, missä monet tulivat onnittelemaan. Miltei Linnan juhlia enemmän Lehtinen tuntuu arvostavan sitä, että pormestari Juhana Vartiainen kävi koululla onnittelemassa oppilaita. Lehtinen huomauttaa, että Varti­ ainenkin on aloittanut koulutiensä Kontulasta. Kontulassa Lehtisen omia lempi­ paikkoja ovat uimahalli, kirjasto ja upeiden kukkatarjousten K­super­ market. Kontulassa on hänen mie­ lestään jotain tosi suomalaista, kuten uimahalli ja kirjasto. Mutta toisaalta on kuin kävisi ulkomailla, kun kuulee erilaisia kieliä. Hänestä tuntuu, että täällä on koko elämän kirjo ja jokai­ nen saa olla sellainen kuin on. Myös hänen luokassaan. Lukemisen innoittaja Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani Torstaina 9.1.2025 ratkesi Tähtipöllö-kisa. Tällä kertaa voitto meni Espooseen, mutta kakkosena ja siten Helsingin parhaana kouluna oli viime vuoden voittaja Kontulasta. Tärkeää on, että kaikki lukevat – yhdelle 40 sivua on hieno saavutus, toiselle 1000 sivua tulee helposti.
  • 4 Kontulan oma lehti 31.1.2025 K aupunkiuudistus on Helsin­ gin kaupungin hanke, jonka tarkoitus on pysäyttää alueel­ linen eriarvoistuminen, lisätä huonomaineisten kaupunginosien viihtyisyyttä ja tehdä niistä houkutte­ levampia uusille asukkaille. Kontula on yksi kaupunkiuudistusalueista. Miten huonomaineisesta kaupun­ ginosasta saadaan hyvämaineinen ja vetovoimainen uusille asukkaille ja etenkin keskituloisille ja lapsi­ perheille, joita kaupunkiuudistus­ alueille halutaan? Suunnittelijoiden mukaan avain muutokseen on täydennysrakenta­ minen, jonka avulla alueelle saadaan uutta ja monipuolista asuntokantaa ja lisää asukkaita. Asukasmäärän kasvun uskotaan pitävän alueen palvelut ja yritykset elinvoimaisina. Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa kaupunki­ uudistuskohteiden asuntokantaa 30 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Kaupungin sisäisessa arviossa tosin todetaan, että alueiden maineen tulisi parantua, jotta omistusasuminen olisi houkuttelevaa. KONTULA-TALOSTA ALUEEN KESKUS Kaupungilla on takataskussaan to­ ki muitakin keinoja, kuten alueen viihtyisyyden ja ulkonäön kohenta­ minen. Kaupunkiuudistuskohteet on rakennettu pääsääntöisesti 1960– ja 1980­luvuilla, ja ovat paikoin rapis­ tuneita ja huonossa kunnossa. Kontulan keskeinen kasvojen­ kohotus liittyy tietenkin ostariin. Ostarin uudistaminen on kuitenkin jämähtänyt ostoskeskusyhtiöiden ja kehittämiskumppanin neuvotte­ luihin ostarin mahdollisuuksista. Todennäköisesti ostarin muutos nyt­ kähtää liikkeelle vasta 2030­ luvulla, sillä asemakaavoitus ottaa myös oman aikansa. Uudistuvan ostoskeskuksen yti­ meen kaavaillaan Kontula­taloa – kaupungin toimijoita ja asukkaita kokoavaa monitoimi­ ja kulttuuri­ taloa, jonka uskotaan muuttavan mielikuvia alueesta myönteisempään suuntaan. Ostarin pitkittyvien neu­ votteluiden takia Kontula on saa­ massa entisen Aapelin baarin tiloihin väliaikaisen Mini­Kontulatalon. TOIMENPITEITÄ MOITITTU VAATIMATTOMUUDESTA Kaupungin sisäisessä arvioinnissa todetaan kaupunginuudistuksen toimen piteiden olleen pieniä ja tavoit teiden jääneen osin toteutu­ matta. Toki kaupunkiuudistuksen aikajänne on pitkä ja yltää vuodesta 2021 vuoteen 2035 ja tulokset näky­ vät viiveellä. Missä kaupunkiuudistus on sitten onnistunut? Kaupunkiuudistuksen toimenpiteinä vuonna 2024 Kontu­ laan rakennennettiin pelastusasema ja korjattiin metroaseman laituri­ tasoa. Pelastusasema otettiin käyt­ töön nyt alkuvuodesta ja metroasema valmistunee syksyllä. Entä sitten Kontula­aukion tur­ vallisuuden ja viihtyisyyden lisää­ minen placemakingin ja valaistuksen avulla, sekä Kostinkallion kaupunki­ viljelyäalueen kohentaminen, jot­ ka myös mainitaan vuoden 2024 toimen piteinä? Placemakingillä tarkoitetaan väli­ aikaisia tilallisia rakennelmia, joilla halutaan elävöittää julkista tilaa. Kirjaston aukiolle olikin kesällä tuotu pari viherseinää ja värikkäitä oleskelurykelmiä. Tapahtuma päiviä lukuunottamatta aukio oli silti usein autio ja hiljainen. Aukiota elävöittä vätkin lähinnä huumeiden viihdekäyttäjät, jotka kurvaavat sin­ ne autoillaan noutamaan tilaamiaan ostoksia. Kaupunkiuudistuksen sivulla Kostin kallion kaupunkiviljely aluetta kuvaillaan “suosituksi”. Kukaan vaan ei tunnu tietävän, kuka Kostin­ kalliossa viljelee ja mitä. LAPSET JA NUORET KÄRKENÄ Kontulan houkuttelevuutta lisä­ tään myös panostamalla koulu­ ja vapaa­ajan palveluihin ja lapsiin ja nuoriin. Silti esimerkiksi leikkipuisto Lammessa ei ollut kesällä ohjattua toimintaa eikä kesäruokailua. Kaupunkiuudistuksen haasteena nähdään muun muassa toteuttamis­ kelpoisten suunnitelmien puute. Leikkipuisto Lampi on lapsi­ perheiden keskuudessa suosituimpia paikkoja Kontulassa. Toimenpiteitä kannattaisi kohdistaa tällaisiin paik­ koihin, ja varmistaa, ettei ainakaan alueen puisto­ ja kerhotoiminnasta säästettäisi. Miten toimii kaupunkiuudistus Kontulassa? Teksti ja kuva: Katariina Kaarlela AURINKOKI NOUSEE IDÄSTÄ, SIKS ROKKAAN AINA KONDEKAA! ILMOITUS Kaupunkiuudistus lupaa kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista, mutta tulokset ovat vielä olleet vaatimattomia Lukijoiden vinkit Oletko löytänyt Kontulasta jotain erityistä? Saitko jossakin tosi hyvää palvelua? Kirjoita vinkkisi ytimekkäästi: mihin kannattaa mennä ja miksi, ja lähetä se toimitukseen (katso yhteystiedot s. 2). VINKKI 1 K ontulassa on kaksi maailman parasta paikkaa: Herkku­kioski/ Vitamin bar metron uloskäynnillä ostarin puolella tarjoilee hymyä ja edullista kahviakin mukaan, ja Tikke, josta saa lounashintaisen ja ­laatuisen aterian mihin aikaan vain! Sini VINKKI 2 K äyn hammaslääkärissä Kontulassa Sari Pylväsellä, vaikka asun nykyään 600 km:n päässä Pohjois­Suomessa. Hammaslääkäriä en vaihda missään tapauksessa. Tytti
  • 5 Kontulan oma lehti 31.1.2025 K umppanuuspäällikkö Ulla Berg ström Helsingin kau­ pungilta kertoi, että palkinnon kohteen pitää olla uudenlainen tai merkittävä, rohkea, uutta luova, muuttaa kaupunkitilaa tai auttaa näkemään sitä uudella tavalla. Kau­ punkilaiset saivat antaa ehdotuksia, joita tuli 291. Niissä ehdotettiin 70 eri tekoa. Päätöksen teki kaupungin kulttuuri­ ja vapaa­aikalautakunnan kulttuuri­ ja kirjastojaosto. VIIHTYISÄMPI YMPÄRISTÖ JA YHTEISÖLLISYYS Palkintoperusteissaan kulttuuri­ ja kirjastojaosto katsoo KAS! Art Schoolin olevan esikuva siitä, kuinka ruohonjuuritason hanke voi muuttaa kokonaisia kaupunginosia positiivi­ seen suuntaan luomalla viihtyisäm­ pää ympäristöä ja lisäämällä par­ haimmillaan myös alueella koettua turvallisuuden tunnetta. Heidi Hänninen pitää tärkeänä sitä, että toimintaan tulevat mukaan henkilöt, joilla on vaikeaa elämässä. Hän sanoi arvostavansa työtä lasten ja nuorten kanssa, voimaantuu siitä itsekin ja se luo uskoa tulevaan. USKOA ELÄMÄÄN, OMAAN ITSEEN Tilaisuudessa projekteihin osallistu­ neet kertoivat kokemuksistaan. Toi­ minnasta he olivat kuulleet Symp­ piksessä, D­aseman työntekijöiltä, ystäviltä ja tutuilta: ­ Kuulin, että joku taiteilija on muuttanut tänne ja sillä on meinin­ ki päällä. Osallistujille toiminta on tuonut uskoa elämään, toisiin ihmisiin ja omaan itseensä­ Mukana on erilaisia ihmisiä, mutta taide yhdistää. Mo­ nilla on taustalla taideharrastus tai ­opintoja, jotka ovat jääneet elämän vietyä. KAS! Art school on tuonut merkityksellisyyttä: ­ Me voidaan vaikuttaa itse maa­ ilmaan meidän ympärillä. Projektien toteuttaminen vaatii erityisen paljon vetäjältä. Maalatta­ vien seinien löytäminen ei ole help­ poa. Osallistujat arvostavat Heidin panosta: ­ Heidi hankkii luvat, saamme rauhassa työskennellä. Muraaleita osallistujat tekisivät mielellään enemmän, jos rahoittajia löytyisi. Yksi tekijöistä huomaut­ ti, että ne lisäävät rakennuksen tunnet tuutta ja arvoa. Kulttuuri­ ja kirjasto jaoston puheenjohtaja Sirpa Asko-Seljavaara, joka avajais­ puheessaan oli kehunut kaupungin kulttuuriavustusten kasvaneen, alkoi hahmotella, että katutaiteelle pitäisi myöntää enemmän rahaa. Hänni­ nen kertoi, miten ohikulkijatkin ovat kiittäneet heidän työskennellessään. Hieno kiitos hänelle oli myös tämä Kulttuuriteko­palkinto. Kulttuuriteko-palkinto Kontulaan Perjantaina 17.1. Kontulan kirjastossa julkistettiin Helsingin kaupungin 5000 euron Kulttuuriteko 2024 -palkinto. Sen sai yhteisötaiteilija Heidi Hänninen tunnustuksena KAS! Kontula Art School -toiminnasta. KAS! Art Schoolin toiminnasta voi lukea myös Kon O’Starin ensimmäisestä numerosta 1/2023. Löydät sen Lehtiluukusta. Ku va : Pe tri An tti la. K irjastossa järjestettävät Sunday Magic Live ­taikuriklubit ovat avanneet kirjaston ovet poikkeuksel­ lisesti sunnuntaisin taikuudesta kiin­ nostuneelle yleisölle marras­tammi­ kuussa. Klubeilla on voinut osallistua taikurin oppitunnille, tavata muita taiku reita ja ihmetellä taikurien tai­ toja esityksessä. MONEN TYYLIN TAIKUREITA Suosituissa sunnuntai­iltojen taika­ showssa on ollut esiintymässä monen tyylin taikureita ja mentalisteja, mm. Robert Jägerhorn, Elmo Huovila ja Jose Ahonen. Eräs nuori taikakoululainen esitteli kirjastossa innokkaana oppimiaan temppuja; taikoi pehmopallon kor­ vasta ja kolikon näkymättömiin. Taikaklubin vetäjinä ovat toimi­ neet taikuri Markus Tervo kollego­ jensa Jonne Wiikin, Huy Trinhin ja Benjamin Parviaisen kanssa. K-POP-PIKKUJOULUISSA TANSSITTIIN Nuoret Checkmate­tanssiporukasta järjestivät onnistuneet K­pop­pik­ kujoulut nuorten toimintakeskus Luupissa. Ohjelmassa oli eri kä­ dentaitopajoja, aarteenetsintää, hyvää musiikkia ja tietenkin tanssia! K­pop on korealaista pop­musiik­ kia, johon kuuluu olennaisena osana erilaiset tanssikoreografiat soolona tai ryhmissä. KÄSITYÖPAJAT JATKUVAT Tammikuun puolessa välissä alkoivat monipuoliset käsityötaidepajat kir­ jastossa, joissa tutustutaan luovasti eri käsityömenetelmiin. Lasten ja lapsenmielisten Luova olet! ­pajat maanantaisin klo 15­17 ja aikuisten Langan muisto ­pajat joka toinen keskiviikko klo 16­18. Pajojen vetäjänä toimii käsityö­ taiteen monitaituri Marja Koskela. Pajoihin on vapaa pääsy. UUTTA TULOSSA La 1.2. klo 13­15 kirjastolla jär­ jestetään kaikille avoin Kulttuuria Kontu lan ostarille ­tapaaminen, jonne ovat tervetulleita kaikki kult­ tuurista, ostarista ja kulttuuri ostarista kiinnostuneet. Ilmoittautuminen: kulttuuriostari@hel.fi Olemme myös saaneet mahtavia kuvia tapahtumista, kun valokuvaaja Janana Yapa on käynyt niitä tallenta­ massa. Tässä artikkelin kuvituksena on muutama Jananan otos. Tällaista kaikkea hienoa on to­ teutettu Kontulan kulttuuriostari ­hankkeen tuella. Paljon muuta on luvassa kevään mittaan! Lisätietoja yo. tapahtumien tekijöistä Instagramissa: @sundaymagiclive, @checkmatedancecrew, @marja_taidehiippailija, @janana_yapa / @mirrormeimage.studio Kulttuurituottaja Sinivuokko Koivula, kulttuuriostari@hel.fi, 040-186 2320. Kulttuuriostarin verkkosivut: hel.fi/kontulankulttuuriostari. Checkmate Dance Crew, joka järjesti nuorten K-pop-juhlat. Sunday Magic Live -taikashown esiintyjiä; vasemmalta taikurit Long Nguyen, Johannes Malkamäki, Elmo Huovila, Markus Tervo ja Mystikko. Moninkertaisen taikuuden Suomen mestari Markus Tervon vetämälle Sunday Magic Live -taikuustapahtumalle saattaa tulla jatkoa Kontulassa. Kulttuuriostarin kuulumiset Teksti: Sinivuokko Koivula Ku va t: Jan an a Ya pa
  • 6 Kontulan oma lehti 31.1.2025 H elsingin tilastosivuston (stat. hel.fi) mukaan 31.12.2022 Kontulan asuntokannasta 26 % oli omistusasuntoja. Vuokra­ asuntoja oli enemmistö eli 61 %. Lo­ put olivat asumisoikeusasuntoja tai muita, joihin kuuluivat mm. asunnot, joissa ei ollut vakinaisia asukkaita. Itäisessä suurpiirissä, johon Kontula kuuluu, omistusasuntojen osuus on 42 %. Eteläisessä suurpiirissä omis­ tusasuntoja asuntokannasta oli 48 %. Myytävää Kontulassa on siis suhteel­ lisen vähän. Niukkuus ei näytä tässä tapauksessa kuitenkaan lisäävän ky­ syntää. Kontulaan muutetaan vähän muista kaupunginosista. KERROSTALOKAKSIOITA JA -KOLMIOITA ENITEN Kiinteistömaailman Kontulan yrit­ täjä Katri Korhonen on välittänyt koteja Kontulassa vuodesta 2004 asti. Korhosen mukaan eniten myydään kerrostalokaksioita ja ­kolmioita, joita on Kontulassa rakennettu­ kin eniten. Niitä myydään nimen­ omaan ydin­Kontulasta eli vanhoista 1960­luvun lopun taloista ostarin läheltä. Korhonen tarkisti, että vuonna 2024 myytiin 00940­alueella hinta­ seurantapalvelun mukaan 156 asuntoa ja niistä vain 40 oli 1980­2021 vuosi­ na rakennettuja asuntoja. Yksi tyisten väliset kaupat eivät sisälly tähän lu­ kuun. Jos kiinnostusta mittaa Oiko­ tien antamalla määritelmällä ”Suosi­ tuimmat”, niin Kontulaan merki tyistä asunnoista vuoden vaihteessa suosi­ tuin oli 1965 rakennettu kerrostalo­ kaksio 57 m² Porttikujalla. 31.12.2024 Oikotie­myyntipalve­ lussa oli postinumerohaulla 00940, joka sisältää Kontulan lisäksi myös Vesalaa ja Kivikkoa, yhteensä 198 kohdetta sisältäen myös asumis­ oikeusasuntoja. Niistä 147 oli kerros­ talossa, 30 rivitalossa ja seitsemän omakotitaloa, jotka kaikki sijaitsivat Kivikossa ja Vesalassa. Aivan pieniä asuntoja on myynnissä vähän, ainoas­ taan viisi yksiötä. Kontulassa on tarjolla enemmän perheasuntoja. Oikotie­palvelussa vähintään neljä huonetta sisältäviä oli myynnissä 44 kpl ilman asumis­ oikeusasuntoja. Molempien palvelui­ den suurin myynnissä ollut Kontulan asunto oli reilun sadan neliön, viiden huoneen asunto Kotikonnuntiellä. TYYDYTTÄVÄKUNTOISIA VAIKEA MYYDÄ Halvimmillaan Kontulasta voi ostaa asunnon n. 100 000 eurolla. Oikotien edullisin oli (ilman asumisoikeusasun­ toja) vuonna 1966 rakennettu Koti­ konnuntien kerrostalokaksio (52,5 m). Etuovi.com ­palvelun halvin taas oli 56,6 m kaksio Keinulaudan tiellä 1971 rakennetussa talossa, johon oli tulossa linja saneeraus. Katri Korho­ nen kertoo, että asuntojen myyntiajat vaihtelevat todella paljon: ­ Osa asunnoista menee alle vii­ kossa ja sitten on niitä, jotka pahim­ millaan ovat jopa vuoden myynnissä. Hän arvioi keskimyyntiajaksi noin 40­50 vuorokautta. Korhonen vahvistaa, että vaikeinta on myydä tyydyttäväkuntoisia: ­ Huonokuntoiset menevät flip­ paajille ja sijoittajille ja hyväkuntoiset omaan käyttöön. Pankit eivät rahoita remontteja, joten itselle ostavat eivät saa remonttiin lainaa ja filippaajille Asuntokaupoilla Kontulassa Helsinkiin kaivataan lisää asuntoja. Myymättömiä uusia asuntoja on kuitenkin monissa kohteissa ja vanhojen asuntojenkin myyntiajat voivat olla pitkiä. Kiinnostaako Kontula omistusasunnon etsijöitä? tyydyttäväkuntoisista ei jää tarpeeksi katetta. Hän näkee, että eniten ylipäänsä ostetaan nyt edullisia kerrostalo­ asuntoja. Kalliimmat rivitalot, pari­ talot ja erityisesti omakotitalot eivät ole liikkuneet korkotason nousun takia. Hän arvioi, että korkojen kään­ nyttyä laskuun patoutunut kysyntä alkaa purkautua. Hän näkee jo pieniä merkkejä asuntokaupan piristymi­ sestä. KONTULAN VETOVOIMATEKIJÄT JA HAASTEET Kontulan vetovoimatekijöitä ovat Korhosen mukaan edulliset hin­ nat, isot tontit ja loistavat liikenne­ yhteydet. Haasteena on Kontulan vanha maine levottomana lähiönä. Korhonen toteaa, että Kontulassa muutetaan paljon alueen sisällä. Haastetta myyntiin tuovat nyt myös Helsingin kaupungin tontinvuokra­ korotukset sekä epätietoisuus ostarin tulevaisuudesta. Korhonen uskoo, et­ tä Kontulan alkaa vetää puoleensa yhä enemmän tulevaisuudessa, kun kaupunki kasvaa itään päin ja kun saamme aikanaan uuden ostarin. Kaupungin monimuotoisuus­ tavoitteena on, että alueilla olisi tasaisesti erilaisia asumismuotoja. Kontulassa omistusasuntoja on jo nyt suhteellisen vähän. Alueen talo­ yhtiöt ovat huolissaan tonttivuokrien koro tuksista, kun monilla sopimuk­ set ovat nyt päättymässä. Johtaako se niin isoihin vastikkeiden korotuksiin, että nykyisillä asukkailla ei ole enää varaa asua? Ja saavatko he silloin asuntonsa myydyksi? Asunnon tyyppi ei toisaalta kerro asukkaasta. Asuntoja ostavat myös sijoittajat, joten omistusasunnoissa­ kin voi asua vuokralaisia. Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani HALUATKO KERTOA AJATUKSIASI KONTULALAISILLE ENNEN VAALEJA? Ilmoita Kon O’Starissa – Kontulan omassa lehdessä. Seuraavat lehdet ilmestyvät perjantaisin 28.2. ja 28.3. Tilavaraukset niihin kaksi viikkoa ennen. Esimerkiksi ¼ sivun ilmoitus: 260 EUR + alv Katri Korhonen Kontulan ainoan asunnonvälitystoimiston yrittäjä.
  • 7 Kontulan oma lehti 31.1.2025 Sydney Tamankag Mielipide Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani S ydney on syntynyt Suomessa, hänen sukujuurensa ovat Kame­ runissa. Suurimman osan elämästään hän on asunut Espoossa. Abivuonna hän tuli viettäneeksi paljon aikaa ystävänsä luona Kontulassa. Ystävä on hyvin ulospäin suuntautunut ja hänen kaut­ taan Sydney tutustui myös kontulalaisiin. Niinpä muutto lukion jälkeen Kontulaan kävi helposti. Reilun viiden vuoden asumisesta Kontulassa Sydney toteaa: ­ Se on ollut aika kivaa. Kontula on hyvin monikulttuurinen paikka. Koen myös, että täällä erityisesti ihmiset kaipaa yhteisölli­ syyttä, joka on myös mulle sellainen tärkeä asia. Hänen mielestään on ollut helppo tutustua naapureihin, vaikka välillä joutuu itse ottamaan sen ensimmäisen askeleen. NUORTEN KANSSA RUOHONJUURITASOLLA Ammatiltaan Sydney on sosionomi. Nyt hän työskentelee Bahá’í­yhteisön perustamassa koulutusinstituutissa. Bahá’ín juuret ovat 1800­luvulta Persiasta. Se on toiminut Suomessa 1930­luvulta asti, virallisesti rekisteröitynä uskonnollisena yhteisönä vuodesta 1963. Työssään Sydney viettää aikaa nuorten kanssa, erityisesti Kontu­ lassa. Koulutusinstituutti valmistelee koulutusjärjestelmää, joka alkaisi lapsuudesta ja kestäisi aikuisuuteen asti. Tavoitteena on voimaannuttaa ihmisiä, jotta he voivat vaikuttaa positiivisesti naapurustoonsa. ­ Itse keskityn nuoriin ja varhaisnuoriin. Varhaisnuorten toiminta on maailmanlaajuista, mutta asiat tapahtuvat ruohonjuuritasolla naapurustossa. Nuoret käyvät merkityksellisiä keskusteluja. Miet­ tivät, millä tavalla he voivat vaikuttaa oman yhteisön hyvinvointiin. Sydney kohtaa nuoria eri puolilla: kaduilla, kouluissa, joskus jonkun nuoren kotona. Hän korostaa, että nuoret saavat itse päättää, missä kohtaavat. Koulutusinstituutilla on myös oma tila Kontulassa. Toimintaan voivat tulla mukaan kaikki. Kontulan 15­ 25­ vuotiaista nuorista Sydney uskoo monien ajattelevan, että heillä on kaikenlaisia ongelmia. Hänellä itsellään on aivan toisenlainen kokemus kohtaamistaan nuorista: ­ He ovat aivan ihania ja hyviä ajatuksia tulee. Hän näkee, että nuoret kaipaavat juuri sellaista seuraa, jossa voi keskustella. ­ Viettää aikaa sellaisella tavalla, joka on ylevöittävää. KITARAN SOITTOA JA KÄSITÖITÄ Vapaa­aikanaan Sydney harrastaa musiikkia. Hän soittaa kitaraa ja rumpuja. Hän pitää myös käsitöistä. Sydney kertoo nauraen aloittavansa syksyllä villasukkien tekemisen, jotta talvella olisi muu­ tama pari käyttöön. Hänen tavoitteensa on myös oppia tekemään vaativampia neuleita. Siinäkin ystävät auttavat kehittymään. Lähiöissä on oikeus samoihin kaupungin palveluihin kuin keskustassakin Katariina Kaarlelan kolumni Kon O’Starin joulukuun numerossa käsitteli tärkeää teemaa pohtiessaan täydennysrakentamisen roolia lähiöiden elinvoiman lisäämisessä. Uusia asuntoja toki tarvitaan Hel­ sinkiin, mutta aivan, kuten kolumnissa todettiin niiden lisääminen ei ole taikasana, jos muut alueen kehittämiselle tärkeät asiat unohdetaan. Lähiössä tulee voida taata asukkaille samat kaupungin palvelut kuin muuallakin. Mieluummin yläkanttiin kuin alakanttiin. Lääkäriin pitää päästä ilman kohtuutonta odottelua ja kodin läheltä löytyä hyvä päiväkoti ja koulu. Jos lähiöiden väestöpohjaa aiotaan kasvattaa, kau­ pungin on voitava kaavoituksen yhteydessä antaa palvelutakuu, että terveys­ ja muut palvelut myös järjestyvät samaan aikaan asuntojen kanssa. Ei niin, että ne tulevat sitten joskus myöhemmin. Lähiluonto on myös idän lähiöiden ehdoton vetovoimatekijä, jota ei pitäisi kohtuuttomasti nakertaa. On mielestäni myös syytä aloittaa Helsingissä keskustelu siitä, mikä on kestävän täydennysrakentamisen raja. Östersundomin kaavoituskin on vihdoin käynnistymässä, joten kaavoituspaineen pitäisi olla sitäkin kautta helpottumassa. Kontulassa varmasti on tärkeää, että yhteistyössä asukkaiden ja yrittäjien kanssa saadaan ostarin remontti käyntiin lähitulevaisuudessa. Viereisestä Myllypurosta meillä on reilun kymmenen vuoden takaa hyvä esimerkki siitä, että ostarin kasvojenkohotus voi olla merkittävä myönteinen askel lähiölle, jos se tehdään alueen toimijoita kuunnellen. Ville Jalovaara Helsingin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja (sd.) Lumessa kahlaten Lampeen T ammikuisena tiistaiaamuna suuntasin kohti leikkipuisto Lammen uusia tiloja, mukanani rattaissa alle kaksivuotias tyttönen. Tällä kertaa lähestyin paikkaa bussilla, koska edellispäiväinen yritykseni päästä tiloihin leikkipuis­ ton suunnalta epäonnistui. Polkua pitkin rattaiden työntäminen oli ensin vaikeaa, sitten mahdotonta. Bussista jäivät pois toisetkin rattaat ja meillä näytti olevan sama suunta: lapsia veimme leikkipuiston musiikkituokioon. Käveltyämme pysäkiltä joitakin satoja metrejä kävelytietä, pysähdyimme epäuskoisina Lammen tiloihin johtavan portin kohdalle. Kävelytieltä portille eikä portilta ovelle ollut kuin lumeen tallattu polku. Ei auttanut muu kuin nostaa lapset rattaista ja kantaa rattaita loppumatka. Musiikkituokion jälkeen suunnistin rattaiden kanssa aurattua pihaa pitkin Sakaran suuntaan. Päästyäni portille, luin sen toiselta puolelta tekstin, että läpikulku päiväkodin pihan kautta on kiellettyä päiväkodin toiminta­aikana. Entä leikkipuistoon meno? Sinne ei näytä olevan talviaikaan mitään reittiä rattaiden kanssa kulkeville. Pitääkö odottaa lumien sulamista? Se ei liene leikkipuiston toive. Virve Obolgogiani MIKÄ OLI VUODEN 2024 KON O’STAREISSA KIINNOSTAVIN JUTTU? Kerro mielipiteesi netissä. Löydät linkin sivustolta konostar.fi, jos et saa sitä toimimaan suoraan Lehtiluukun lehdestä. Tai käy viemässä vastauslappusi Kontulan kirjastossa olevaan laatikkoon. Vastaa vii­ meistään 7.2.2025. Kaikkien yhteistietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvotaan 25 euron lahjakortti Urheiluhalliin.
  • 8 Kontulan oma lehti 31.1.2025 KALLIO I KONTULA I MALMI I MÄKELÄNRINNE I PASILA I SILTAMÄKI I TÖÖLÖ I VUOSAARI Innostu uusista lajeista! Uinti 10 krt: 50–60 € Talviloman Sporttileiri 7-12 vuotiaille Vuosaaressa ma 17.– pe 21.2. urheiluhallit.fi/sporttileiri Kuntosali 10 krt: päivä 55 €, koko päivä 65 € Ryhmäliikunta 10 krt: päivä 65 €, koko päivä 75 € 10 x tarjoukset myynnissä 9.2. asti Joululomalla seurasin Etelä­Italian vanhaan pikkukaupunkiin sijoittu­ vaa humoristista dekkarisarjaa, jossa ihmiset elävät arkeaan historian ja vuosisatojen kerrostumissa. Sarjassa on aina kesä ja auringon valo taittuu pehmeästi vanhojen rakennusten sei­ nillä ja kapeilla, kivetyillä kaduilla. K un jaksojen välissä kävelin koi­ ran kanssa joulukuun Kontu­ lassa hiekoitussepelin, nuuska­ pussien ja koiran paskan sekai­ sessa sohjossa, mietin, mikä vaikutus ympäristöllä on ihmiselle, historian ja kulttuurin tajulle. Kauneus täällä itäisessä lähiössä on niukkaa, jäkälien, kallioiden ja havupuiden vierekkäisiä värikartta­ sävyjä. Jos verkkokalvoni skannaavat (ja tramppaavat) vain sävytöntä ja yksitoikkoista maisemaa, ne eivät ehkä koskaan kehity ymmärtämään monimutkaisempia muotoja, aisti­ maan erilaisia värejä? Vai käykö juuri päinvastoin? Ehkä silmäni herkistyvät etsimään kau­ neutta, erottamaan sävyjä ja vivah­ teita elementtilähiöistä? KAUNISTA SÄÄNNÖNMUKAISUUTTA Arkkitehti Riitta Salastie kirjoittaa teoksessa Kontula elämää lähiössä Kontulan arkkitehtuurin arvois­ ta. Suomessa rakentamista ohjasi 1960­luvulla teollistuminen, te­ hokkuus ja modernisaatio. Kasvava kaupunkiväestö tarvitsi asuntoja ja rakennustekniikan kehittyessä teol­ linen sarjatuotanto tarjosi ratkaisun. Salastien mukaan 1960­lukujen arkki tehtuurin arvo onkin estetiikan sijaan ennen kaikkea yhteiskunnalli­ sissa kysymyksissä, joihin arkkiteh­ tuuri vastasi. Ei 1960­luvun arkkitehtuuri tie­ tenkään ole vailla estetiikkaa. Vaik­ ka elementtitalojen yhteydessä har­ voin puhutaan tyylisuunnista, niin 1960­luvulla rakentamisen taustalla vaikuttivat modernismi ja funktio­ nalismi. Modernistisessa arkkiteh­ tuurissa rakentamisen estetiikkaa määritteli minimalistisuus, selkeät geometriset linjat ja käytännöllisyys. Arvostettiin tilavia ja valoisia asun­ toja, joissa oli nykyaikaiset keittiöt ja kylpyhuoneet. Salastie näkee Kontulan 1960­lu­ vun rakennuksissa heijastumia mo­ dernin arkkitehtuurin isänä pidetyn Le Corbusierin ihanteista. Tällai­ sia ovat muun muassa rakennusten julki sivujen poikki kulkevat vaaka­ suorat nauhaikkunat, joiden ansios­ ta asunnot ovat valoisia, tummiksi käsitellyt pohjakerrokset, jotka luovat vaikutelman pilareilla maan pinnan yläpuolelle nostetusta rakennuksesta, rakennusten vaalea väritys sekä ka­ toille sijoitetut saunaosastot. Le Courbusin vaikutusta voi näh­ dä myös siinä, miten rakennukset on sommiteltu veistoksellisesti luon­ non keskelle korostamaan maiseman koho kohtia. *** Lähden uudelleen kävelylle, mutta nyt pyrin huomaamaan Salastien esiin nostamia esteettisiä ja käytän­ nöllisiä ratkaisuja. Etsin nauhaikku­ noita, joita Salastien mukaan Kontu­ lassa on 42 kerrostalossa. Tunnistan Kotikonnuntien nauhaikkunaisen kerrostalon, josta on kuva myös Sa­ lastien artikkelissa. Porttikujalta löydän lisää nauha­ ikkunoita. Porttikujan kerrostalot on sommiteltu väljästi ison kallion ympärille ja kohoavat kallion takaa valkoisina ja veistoksellisena, juuri niin kuin Salastie kuvaa. ESSEE Elementtitalojen kauneudesta Teksti ja kuva: Katariina Kaarlela Porttikujan kerrostalot on sommiteltu väljästi ison kallion ympärille. Porttikujan taloissa julkisivujen poikki kulkevat vaakasuorat nauhaikkunat, joiden ansiosta asunnot ovat valoisia.