• K O M P O S I T I O SUOMEN SÄVELTÄJIEN LEHTI >> 2/2022 16 Tilastojen kertomaa Nykymusiikki suomalaisten orkestereiden ohjelmistoissa 21 Miksi säveltäjä? Suomen Säveltäjien seminaarissa tarkasteltiin sävellyspedagogiikan tilannetta 13 Käsitteitä, tunteita, käytäntöä Mediataiteessa musiikki on tapa tutkia maailmaa
  • 2 • KOMPOSITIO 2/2022 KOMPOSITIO 2/2022 • 3 S uomen Säveltäjät ry on vuonna 1945 perustettu säveltäjien taiteilijajärjestö. Yhdistys tarjoaa puitteet eri puolilla maata ammattiaan harjoittavien taidemusiikin säveltäjien yhteisölle ja järjestää ammattiin liittyvää koulutusta, neuvontaa ja jäsenpalveluita. Se edistää suomalaista luovaa säveltaidetta sekä valvoo ja tukee säveltäjien taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja sekä yhteiskunnallista arvostusta. Suomen Säveltäjät ry osallistuu toimintakenttäänsä liittyvien organisaatioiden toimintaan, ottaa kantaa ajankohtaisiin kulttuuripoliittisiin kysymyksiin ja vahvistaa avustuksilla ja muilla edistämistoimilla koko taidemusiikin kentän elinvoimaisuutta. Yhdistyksen tavoite on, että Suomen säveltäjillä on hyvät edellytykset harjoittaa ammattiaan ja että elävien säveltäjien asema taidemusiikissa vahvistuu.  composers.fi/tietoa-meista Julkaisija Suomen Säveltäjät ry Toiminnanjohtaja Vappu Verronen Päätoimittaja Lasse Lehtonen, lasse.a.lehtonen@helsinki.fi Toimitussihteeri Hanna Isolammi, hanna.isolammi@gmail.com Ulkoasu Antti Kangassalo / farm.fi Kansi Sami Klemola: Aether melodies III, 2022 Akryylimaali, vahaliitu ja tussi kankaalle, 80 x 60 cm ”Säveltäjänä mietin, miten musiikkini muoto toimii, miten melodiset ja rytmiset hahmot ovat tasapainossa, miten harmonian kokonaisuus rakentuu ja miten minun pitäisi suhtautua kontrapunktiin. Kun maalaan kuvia, mietin samoja asioita. Minua kiinnostavat äänen ja kuvan abstraktit yhteneväisyydet. Pyrin luomaan teoksia, joissa abstraktin ja konkreettisen rajapinnat luovat uusia monitaiteellisesti kerroksellisia kokonaisuuksia.” Paino Topnova Oy ISSN 1799-8433, ISSN 1799-8441 (verkkoversio) Kompositio verkossa (pdf)  composers.fi/kompositio-lehti Komposition toteuttamisessa on käytetty Kopioston keräämiä kopiointikorvauksia. Kompositio on Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen (kultti.net) Suomen Säveltäjät ry Keilasatama 2 A, 02150 Espoo saveltajat@composers.fi puh. 09 445 589  composers.fi facebook.com/suomensaveltajat Toimisto Toiminnanjohtaja: Vappu Verronen Toimistoja viestintävastaava: Laura Sallinen Hallitus Antti Auvinen, puheenjohtaja Niilo Tarnanen, varapuheenjohtaja Sanna Ahvenjärvi Maija Hynninen Markku Klami Veli Kujala Paola Livorsi K O M P O S I T I O 2 20 22
  • 2 • KOMPOSITIO 2/2022 KOMPOSITIO 2/2022 • 3 Poimintoja 13 Käsitteitä, tunteita, käytäntöä ”Esteettisestä kokemuksesta käsitteisiin laajeneva mediataiteen musiikki on käsitellyt viime vuosina runsaasti ihmisen luontosuhdetta.” Tutkija ja kriitikko Sini Mononen tarkastelee kirjoituksessaan mediataidetta. 24 Kuinka säveltäjä tulee löydetyksi? Uuden musiikin festivaalit ovat säveltäjille tärkeitä areenoita saada omaa musiikkia esitetyksi. Mutta kuinka saada teoksia soitettavaksi festivaaleille? Jari Kallio haastatteli Oslon Ultima Contemporary Music Festivalin taiteellista johtajaa Thorbjørn Tønder Hansenia tämän vieraillessa Suomessa. 21 Seminaari sävellysopetuksesta Syyskuussa Suomen Säveltäjät järjesti seminaarin sävellyspedagogiikasta ja säveltämisen alkuja perusopetuksen tilanteesta. Lue Auli Särkiö-Pitkäsen raportti Espoon Keilaniemessä pidetystä seminaarista. 28 Ohjeita apurahahakuun Millainen on hyvä apurahahakemus? Miten vakuuttaa arvioija projektin laadusta ja toteutettavuudesta? Kimmo Hakolan ja Matthew Whittallin vinkit apurahahakemukseen. 16 Nykymusiikin esittäminen nyky-Suomessa Suomen Säveltäjien ja Suomen Sinfoniaorkesterien yhteisen selvityksen tavoitteena oli kartoittaa elävien säveltäjien ja uusien teosten osuutta suomalaisten orkesterien ohjelmistoissa. Lauri Supponen avaa tilastoja ja pohtii tilannetta. 32 Valikoima syksyn levyjä ”Syksyn uutuuslevyjen kokoelman päällimmäisenä vaikutelmana nousee esiin uuden suomalaisen musiikin ilahduttava moni-ilmeisyys, olipa sitten kyse teosten soivasta pinnasta tai säveltäjien tavasta rakentaa muotoa.” M A IJ A T O IV A N EN S IG N E FU G LE S T EG LU K S EN G A R D M A A R IT K Y T Ö H A R JU
  • KOMPOSITIO 2/2022 • 5 4 • KOMPOSITIO 2/2022 A N N A A U T IO T oisinaan triviaali kysymys ”miten menee?” saa konkreettisen ja painokkaan vibraation, kun se kohdistetaan kokonaisen ammattikunnan tasolle. Puheenjohtajan näkökulmasta se, miten maamme säveltäjillä menee, on varsin monitasoinen kysymys. Vastaukseen saattaa heijastua monia säveltäjän ammatinharjoittamisen kannalta oleellisia tasoja alkaen sosiaaliturvasta, työhyvinvoinnista, sävellysteknisestä osaamisesta tai vaikkapa palkkioja sopimustekniikasta jatkuen esimerkiksi suoratoistopalveluiden kautta syntyvään tulonmuodostukseen ja verotukseen. Ehkä on löydettävissä kuitenkin yksi jokaiselle säveltäjälle tuttu elementti, joka lopulta saattaa merkittävällä tasolla määrittää sitä, miten kullakin säveltäjällä ainakin omasta mielestään menee. Tämä elementti on teosten esitykset. Huomattava enemmistö tuntemistani säveltäjistä elää ja hengittää teostensa esityksistä. Se, onko säveltäjällä näköpiirissä teostensa esityksiä, voi hyvinkin määrittää sitä, miten onnistuneeksi tai merkitykselliseksi säveltäjä kokee ammattinsa harjoittamisen. Säveltäjä voi toki syystäkin iloita monin tavoin onnistuneesta sävellysprosessista itsessään. Mutta mielestäni se, että tuore sävellys saa esityksen, tai mieluusti esityksiä, on säveltäjän työskentelymotivaation, toimeentulon ja lopulta myös säveltäjän työssä kehittymisen kannalta oleellista. Se, mitä ohjelmoidaan ja esitetään, vaikuttaa myös siihen, millaiseksi esittäjät ja lopulta koko taidemuoto kehittyy. Ohjelmasuunnittelu heijastelee arvoja ja visiota siitä, millaisena taidemuotona taidemusiikki halutaan nähdä. Suomen Säveltäjien edistämistoiminnan päämäärä on hyödyttää tasapuolisesti koko säveltäjistöä. Onkin luontevaa tarkastella myös esitysten määrää mittakaavassa, joka palvelee koko ammattikuntaa. Kiinnostavaa on esimerkiksi se, miten suuren osuuden elävien säveltäjien teokset tai korkeintaan 30 vuotta sitten sävelletyt nykymusiikkiteokset muodostavat Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkestereiden konserteissa. Nykymusiikin ja elävien säveltäjien prosenttiosuuksien mittarointi on toimiva työkalu paitsi tämänhetkisten ohjelmistojen rakenteiden tarkasteluun, myös edistämistoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseen pidemmällä aikavälillä. Kun yhdistyksen yksi strateginen tavoite on saada enemmän esityksiä eläville, prosenttiosuuksien seuraaminen pitkällä aikavälillä tarjoaa yhden keinon arvioida strategisesti suuntautuneen yhdistystoiminnan generoimaa muutosta säveltäjien toimintaympäristössä. Sitoutuminen vuosien mittaiseen tarkasteluun on oleellista. Yhdistyksemme työskentelee tässä ja nyt sen eteen, että taidemusiikin säveltäjien tulevaisuus olisi kukoistava ja merkityksellinen. Ajattelen, että kuten säveltäjienkin, myös orkestereiden menestyksekäs tulevaisuus on sidoksissa siihen, miten elinvoimaisena ja puhuttelevana omaan aikaamme mielekkäästi kiinnittyvänä taidemuotona taidemusiikki koetaan. Taiteen tulevaisuuden näkökulmasta ei ole millään muotoa yhdentekevää, mitä orkesterit tänä päivänä esittävät. Vaikka onkin tärkeää tunnistaa ja tunnustaa historiallisia merkittävyyksiä, ajattelen, että merkittävä osa tulevaisuuden gloriasta ja resursseista on varattu niille tekijöille ja organisaatioille, jotka parhaiten kykenevät aidosti uutta luovaan dialogiin ja elävään yhteistyöhön. Maamme orkesterilaitoksen osuus suomalaisen taidemusiikin kansainväliseen menestystarinaan on merkittävä. Se on rakentunut ja rakentuu myös tulevaisuudessa persoonallisesti esittävän erinomaisuuden ja oivaltavasti luovan ainutlaatuisuuden liitolle. Taidemusiikin ja säveltäjien tulevaisuuden näkökulmasta orkesterit tekevät ainutlaatuisen tärkeää työtä uusien sävellysten esiin tuomisessa ja esillä pitämisessä. Maamme säveltäjien ja orkestereiden välinen kasvava yhteistyö on molempien tahojen elinvoimaisen tulevaisuuden rakentamisen ytimessä. ANTTI AUVINEN Suomen Säveltäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja ”MITEN MENEE?” ON TÄRKEÄ KYSYMYS Pääkirjoitus
  • 4. REIL UT JA YHT ENÄ ISET PEL ISÄ ÄNN ÖT Mus iikk i tuot taa talo ude llista hyö tyä luke mat tom ille toim ijoille . Tek nolo gian keh ittye ssä kesk iöön nou seva t luov ien sisä ltöje n tekij öille reilu t pelis ään nöt ja tasa vert aise t neu vott elua sete lma t. Vaik ka suu rin osa sisä llöis tä jaeta an kett eräs ti digit aalis illa alus toilla , kyse on om aisu ude sta, jota ei voi käyt tää ilm an asia nm uka isia lupia ja korv auk sia. Tek ijöid en om aisu ude nsu ojas ta on huo lehd ittav a sekä Suo mes sa että EU-t aso lla. Lain sääd änn ön on tuet tava vah vaan tekij äno ikeu teen ja sop imis een peru stuv aa järje stelm ää. Tek ijän oike ude n peru spe riaa tteis ta on pide ttäv ä kiin ni: tekij ällä on olta va mah dolli suu s mää rätä teos tens a käyt östä ja saad a siitä myö s asia nm uka inen korv aus. Yhte näis et pelis ään nöt euro opp alais illa sisä ltöm arkk inoil la. Luo vat sisä llöt, niid en teke min en ja kulu tus eivä t nou data kan sallis valti oide n rajo ja. Siks i niih in liitty väss ä sään telys sä on pyrit tävä yhd enm uka isuu teen EU:s sa ja erity ises ti Poh joism aiss a. Täm ä kosk ee niin tekij äno ikeu slak eja kuin esim erkik si tekij äno ikeu srik oste n mak sim iran gais tuks ia. Myö s tekij äno ikeu stulo jen vero tusr atka isut on saat etta va kilp ailu kykyis elle taso lle. Vain tällä tavo in voim me taat a suo mala isille luov an työn tekij öille tasa vert aise t mah dolli suu det yhä kan sain välis tyvä ssä ja tekn ologiso ituv assa toim inta ym päris töss ä. A B C Vap pu Aura , vies tintä ja yhte isku ntas uhd ejoh taja , Teo sto, Puh . 050 560 445 0, vap pu.a ura@ teos to.fi Vap pu Verr one n, toim inna njoh taja , Suo men Säve ltäjä t, Puh . 040 500 590 5, vap pu.v erro nen @co mpo sers .fi Kaij a Kärk inen , puh een joht aja, Suo men Mus iikin tekij ät, Puh . 040 0719 747, kaija .kark inen @m usiik inte kijat .fi Jari Muik ku, toim inna njoh taja , Suo men Mus iikkik usta ntaja t, Puh . 040 719 7480 , jari.m uikk u@ mus iikkik usta ntaja t.fi L I S Ä T I E T O J A Tavoitte et 2023–2 027 Tavoitte et 2023–2 027 A B C 3. LUOVIE N ALOJE N RAKEN TEET KASVU N EDELL YTYKS ENÄ Luova ala ja erityise sti musiik kiala kärsivä t korona pandem iasta ennenn äkemättöm ällä tavalla . Niillä on kuitenk in valtava kasvu-, työllisy ysja vientip otentiaa li, joka on otettav a käyttöö n kokona isvaltais esti, eri ministe riöiden yhteist yönä. Hallituk sen on annetta va edusku nnalle kulttuu ripoliitt inen selonte ko, jossa otetaan huomio on laajasti luovia aloja koskev at asiat. Alan kehityk sen kannalt a on keskeis tä, että on yhteine n näkem ys niin nykytila sta kuin tulevais uuden suunta viivoist a, ja proses siin on osallist ettava koko alaa. Kulttuu rialan kasvun vauhdit tamise ksi on toteute ttava kasvuo hjelma. Tämä tarkoitt aa elvyttä viä toimia, konkre ettisia pilotoin teja ja uudenla isia rahoitu smalle ja. Luovie n alojen kasvus opimus tulee laajenta a myös musiik kialalle , jolloin muodo stuu julkisen sektorin ja musiik kialan jatkuva dialogi. Alan rahoitu sinstru mentte ja ja tukijärje stelmiä tulee kehittä ä siten, että ne vastaa vat nykyist ä parem min luovien alojen yritysto iminna n erityisp iirteitä ja luovat suotuis at edellyty kset sisällön tuotan nolle. Luovat alat on tunnist ettava osaksi kansan taloutta . Taideja kulttuu rialan tilastoja tietope rustaa sekä alan vaikutt avuute en liittyvä ä tutkim usta on vahvist ettava. Jotta luovan alan kasvup otentia ali tunnist etaan, on seuratt ava luovien alojen kehitys tä ja kasvua muiden elinkein oeläm än toimialo jen rinnalla . 2. TEKIJÄLLE VAKAA TURVAVERKKO Luovan työn tekijälle tulonmuodostuksen pirstaleisuus aiheuttaa liikaa ongelmia. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on otettava erityisen tarkastelun kohteeksi taiteilijoiden ja muiden luovaa työtä tekevien asema. Musiikki on oikeaa työtä ja sen ammattimaisille tekijöille on taattava mahdollisuudet ammattinsa harjoittamiseen. Sosiaaliturvan on entistä paremmin huomioitava erilaisten toimeentulon muotojen yhdistäminen ja siirtymiset toimeentulon muotojen välillä. Erityisen vaikeassa asemassa ovat olleet kulttuurialan freelancerit. He liikkuvat työntekijäja yrittäjäkäsitteen välimaastossa, jossa rajanveto aiheuttaa usein hankaluuksia. Palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista on helpotettava. Sosiaaliturvaja YEL-uudistuksissa on otettava huomioon musiikkialan tekijöiden monimuotoisuus ja kuunneltava alan toimijoita. Yrittäjänä, palkansaajana ja apurahalla työskentelevät taiteilijat vakuutetaan tällä hetkellä useamman eläkelain mukaan, minkä vuoksi sosiaalija eläketurva jää pirstaleiseksi. Tulee luoda mahdollisuuksia yhdistää vakuutuksia ja vakuuttaa kaikki taiteellinen työ yhden järjestelmän piirissä. Taiteilijoiden työttömyysturva kaipaa selkeyttä ja yhdenmukaisuutta. Työttömyystilanteessa työvoimapoliittisten edellytysten arvioinnin on tapahduttava yhdenmukaisesti ja ennakoitavasti. TE-toimistojen soveltamisohjeita tulee yhdenmukaistaa ja osaamista musiikkialasta tulee parantaa. Tavoitteet 2023–2027 A B C 1. TAITEEN JA KULTTUU RIN RAHOITU S YHTEEN PROSENT TIIN Kulttuurin osuus valtion budjetist a on Suomess a viiden heikoimm an EUmaan joukossa . Kulttuuria lan rahoituks en nostamin en on investoin ti, joka kohentaa kansanta loutta ja hyvinvoin tia. Tavoittee na on nostaa luovan alan osuus BKT:stä eurooppa laisen keskiarvo n (4,4 %) tasolle. Tämä tarkoittai si kulttuurin toimialoje n kansanta loudelle tuottama n arvonlisä n nostamis ta nykyisest ä 6,5 miljardist a jopa 9 miljardiin euroon. Taiteen ja kulttuurin rahoitus on nostettav a valtion talousarv iossa yhteen prosentti in kaikista talousarv ion menoista vuoteen 2027 menness ä. Samalla on huolehdit tava rahoituks en jatkuvuud esta ja ennustet tavuudes ta. Mikään toimiala ei voi kasvaa ja uudistua, jos sen täytyy jatkuvast i taistella perusrah oituksest aan. Lisäresur soinnissa on huomioit ava erityisest i vapaa kenttä. Musiikkia lan elpymise n vauhditta miseksi ja monimuo toisuuden varmistam iseksi resurssej a on kanavoita va suoraan ruohonju uritasolle mm. Musiikin edistämis säätiön kautta. Yksityise n kopioinni n hyvitys tulee uudistaa ja sen määrä vakiinnut taa vähintään 11 miljoonaa n euroon. Kyseessä on luovan työn tekijöille maksetta va korvaus siitä, että jokainen kansalain en saa kopioida teoksia omaan käyttöön sä. Se on myös olennaine n osa suomalai sta kulttuurin tukijärjes telmää, taiteilijoid en tulonmuo dostusta sekä monimuo toista kulttuurit uotantoa . Tavoittee t 2023–202 7 A B C T AV O I T T E E N A M M E O N : 1 Tait een ja kult tuur in raho itus yhte en pros entt iin 2 Tek ijäll e vak aa turv ave rkko 3 Luo vien aloj en rake ntee t kasv un ede llyty kse nä 4 Reil ut ja yhte näis et peli sää nnö t Mus iikk i on voim a, joka tuot taa mer kitt ävä ä kasv ua ja hyv invo intia . Se levi ää rajo jen yli nop eas ti ja ruok kii yhä uus ien inno vaa tioid en syn tym istä , työl lisyy ttä ja kok o maa n kan sain väli stä kilp ailu kyk yä. Mus iikk i vah vist aa kok o yhte isku ntam me kes tävy yttä , iden tite etti ä ja inhi mill isen luov uud en kuk oist usta . Sivi stys valt iolla on vah va kult tuur ipol itiik ka, joka edis tää osa llisu utta ja yhte enk uulu vuu tta. Tav oitt eem me on Suo mi, joss a mus iikil la on enti stä suu rem pi arvo niin yks ilöll e, yrit yks ille kuin kok o yhte isku nna lle! Te os ton , Su om en Sä ve ltä jie n, Su om en Mu sii kin tek ijö ide n ja Su om en Mu sii kk iku sta nta jie n tav oit tee t va ali ka ud ell e 20 23 –2 02 7 KA SV UA LU OV AL LE AL AL LE KOMPOSITIO 2/2022 • 5 4 • KOMPOSITIO 2/2022 K KOM POS TI TÄ Ä L L Ä M U H I VAT LY H Y E T, Y T I M E K K Ä ÄT & A J A N K O H TA I S E T Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikintekijöiden ja Suomen Musiikkikustantajien tavoitteet vaalikaudelle 2023–2027 E duskuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2023. Teosto, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat ovat laatineet yhteiset hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023–2027. Järjestöjen tavoitteena on Suomi, jossa musiikilla on entistä suurempi arvo niin yksilölle, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle. 1. Taiteen ja kulttuurin rahoitus yhteen prosenttiin Kulttuurin osuus valtion budjetista on Suomessa viiden heikoimman EU-maan joukossa. Kulttuurialan rahoituksen nostaminen on investointi, joka kohentaa kansantaloutta ja hyvinvointia. Tavoitteena on nostaa luovan alan osuus BKT:stä eurooppalaisen keskiarvon (4,4 %) tasolle. Tämä tarkoittaisi kulttuurin toimialojen kansantaloudelle tuottaman arvonlisän nostamista nykyisestä 6,5 miljardista jopa 9 miljardiin euroon. 2. Tekijälle vakaa turvaverkko Luovan työn tekijälle tulonmuodostuksen pirstaleisuus aiheuttaa liikaa ongelmia. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on otettava erityisen tarkastelun kohteeksi taiteilijoiden ja muiden luovaa työtä tekevien asema. Musiikki on oikeaa työtä, ja sen ammattimaisille tekijöille on taattava mahdollisuudet ammattinsa harjoittamiseen. 3. Luovien alojen rakenteet kasvun edellytyksenä Luova ala ja erityisesti musiikkiala kärsivät koronapandemiasta ennennäkemättömällä tavalla. Niillä on kuitenkin valtava kasvu-, työllisyysja vientipotentiaali, joka on otettava käyttöön kokonaisvaltaisesti, eri ministeriöiden yhteistyönä. 4. Reilut ja yhtenäiset pelisäännöt Musiikki tuottaa taloudellista hyötyä lukemattomille toimijoille. Teknologian kehittyessä keskiöön nousevat luovien sisältöjen tekijöille reilut pelisäännöt ja tasavertaiset neuvotteluasetelmat. Vaikka suurin osa sisällöistä jaetaan ketterästi digitaalisilla alustoilla, kyse on omaisuudesta, jota ei voi käyttää ilman asianmukaisia lupia ja korvauksia.  composers.fi > Uutisia Uusi musiikkiala.fi-sivusto S uomalaiset musiikkialan organisaatiot ovat julkaisseet yhdessä uuden musiikkiala.fiverkkosivuston. Sivusto kokoaa yhteen toimialan koosta ja vaikuttavuudesta kertovat avainluvut. Sivusto tarjoaa luotettavaa tietoa koko musiikkialan taloudellisista, sosiaalisista, hyvinvointiin liittyvistä, ynnä muista vaikutuksista. Musiikkitoimialan arvo lähentelee vuosittain miljardia. Arvon tekevät tuhannet yritykset, järjestöt ja instituutiot sekä kymmenet tuhannet ammattilaiset. Koska musiikkialan tilastoja ja tutkimuksia tuotetaan monessa eri paikassa, on kokonaiskuvan saaminen musiikin merkityksestä kuitenkin ollut hankalaa. Tähän uusi musiikkiala.fi-sivusto pyrkii tuomaan ratkaisun. Musiikkiala.fi on suunnattu ennen kaikkea musiikkialan ja muun kulttuurin toimintaedellytyksistä päättäville: kansanedustajille, ministereille ja viranhaltijoille. Lisäksi media saa sivustolta helposti ja nopeasti musiikkialan keskeisiä tietoja.  musiikkiala.fi Suomen Säveltäjien toimeentulomallihanke S uomen Säveltäjät ry aloitti elokuussa 2022 hankkeen, jonka tavoitteena on tarkastella yhdistyksen jäsenistön erilaisia toimeentulomalleja ja tuottaa niistä opasmateriaali. Samalla kartoitetaan säveltäjien toimeentuloon ja vakuuttamiseen liittyviä epäselvyyksiä ja epäkohtia, joihin yhdistys voisi yrittää vaikuttaa jäsenistön etujen parantamiseksi. Hankkeen työryhmään kuuluvat Vappu Verronen, Niilo Tarnanen, Sanna Ahvenjärvi ja Maija Hynninen, ja sen osa-aikaiseksi työntekijäksi on palkattu Hanna Isolammi.
  • 6 • KOMPOSITIO 2/2022 KOMPOSITIO 2/2022 • 7 K KOM POS TI Jüri Reinverelle myönnettiin Viron Valkoisen tähden ritarikunnan kunniamerkki S äveltäjä Jüri Reinvere vastaanotti Viron Valkoisen tähden ritarikunnan 3. luokan kunniamerkin Viron presidentiltä Alar Karisilta 22.6.2022 Tallinnassa. Merkki myönnettiin Reinverelle hänen toiminnastaan Viron musiikin ja kulttuurin hyväksi. Antti Auviselle Suomen Musiikkikustantajien Vuoden taidemusiikin säveltäjä -palkinto S uomen Musiikkikustantajat ry myönsi 5.9.2022 Vuoden taidemusiikin säveltäjä -palkinnon Antti Auviselle. Valinnan tehneeseen raatiin kuuluivat Aleksi Malmberg, Kare Eskola, Lotta Emanuelsson ja Minna Pensola. He perustelevat valintaa muun muassa näin: ”Antti Auvisella on musiikissaan sekä sanottavaa että vahva oma ääni. Hänen teoksensa ovat ajatuksia herättäviä ja mieleenpainuvia. Auvinen on vuonna 2022 ollut vahvasti esillä, omana itsenään ja musiikillisesti valmiina ja kiinnostavana.” Elma – kestävän kehityksen digitaalinen alusta elävän musiikin alalle S yksyllä 2022 avattu Elma on digitaalinen tietopankki, suunnittelutyökalu ja yhteisöalusta, joka tarjoaa elävän musiikin alan toimijoille tietoa, työkaluja ja tukea kestävän kehityksen edistämisessä. Elman tavoitteena on saada vastuullisuus ja kestävä kehitys (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen) osaksi jokaisen elävän musiikin tapahtumajärjestäjän, artistin ja tapahtumapaikan jokapäiväistä toimintaa. Elman keskeisiä teemoja ja sisältöjä ovat oppimateriaalit, vastuullisuusohjelmatyökalu sekä myöhemmin julkaistava keskustelufoorumi.  elma.live ja agentit, Suomen Sinfoniaorkesterit, LiveFIN, Teosto, Gramex, Musiikkikustantajat, Musiikkituottajat – IFPI Finland, Suomen Säveltäjät sekä Suomen kansallisooppera ja -baletti. Ohjeistuksen tavoitteena on selkiyttää sitä, miten häirintään ja epäasialliseen kohteluun puututaan paikallisesti. Ohjeistus on luettavissa suomeksi ja englanniksi verkkosivuilla esiinnynedukseni.fi. Sivulle on koottu ohjeita, hyviä toimintamalleja ja hyödyllisiä linkkejä sekä ideoita siihen, miten toimia, jos näkee tai kokee häirintää, syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Ohjeiden avulla voi myös peilata omaa toimintaa – ohjeistus tarjoaa tukea asioiden ratkaisuun ja uudelleen oppimiseen. Suomen Säveltäjät ry valmistelee myös omia ohjeistuksia koskien häirintää, syrjintää ja epäasiallista kohtelua.  esiinnynedukseni.fi Palkintoja ja kilpailumenestystä Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -ohjeistus julkaistu M usiikkiala on laatinut Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -ohjeistuksen häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kitkemiseksi alalta. Ohjeistuksen ovat yhdessä laatineet Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, SOA – Suomen ohjelmatoimistot M IK KO K A U P P IN EN Suomen Musiikkikustantajien palkintojen tavoitteena on nostaa esiin yksittäisiä kustannettuja teoksia ja tekijöitä sekä edistää musiikkikustantamisen tunnettuutta ja arvostusta. Kuudessa eri kategoriassa myönnettävien palkintojen arvo on 2 000 euroa. Palkinnot jaettiin tänä vuonna yhdeksännen kerran.
  • 6 • KOMPOSITIO 2/2022 KOMPOSITIO 2/2022 • 7 S uomen Säveltäjät ry kutsui Kaija Saariahon kunniajäsenekseen suomalaisen musiikin päivänä 8.12.2022. Saariahon sävellystuotanto on monitasoisesti puhutteleva, ja hän on yksi aikamme merkittävimmistä säveltäjistä. Hänen tuotannolleen on tyypillistä esteettinen tinkimättömyys ja pitkäjänteinen sekä määrätietoinen työskentely. Saariaho on säveltäjänä myös tärkeä roolimalli, ja hänen säveltäjyytensä näkyy laajasti yhteiskunnassamme myös kansainvälisesti. Tämä on ollut Suomen Säveltäjät ry:n kannalta voimavara jo vuosien ajan. ”Ajattelen, että tämän kaltainen taiteellinen ambitio ja uskallus luo positiivista voimaa ja valoa ja aidosti kestäviä merkityksiä maailmaamme”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Antti Auvinen. ”Kun minut hyväksyttiin Suomen Säveltäjien jäseneksi toukokuussa 1980, ei jäsenten joukossa ollut muita ammatikseen säveltäviä naisia kuin ihailemani Helvi Leiviskä”, Saariaho sanoo. ”Sain voimia ajatuksesta, että olin näin konkreettisesti päässyt eteenpäin tielläni säveltäjäksi. Tuolloin osallistuin kaikkiin kokouksiin ja tutustuin kollegoihin, mikä oli keskeistä ja kannustavaa. Seuraan edelleen mielenkiinnolla kollegoitteni ja yhdistyksen toimintaa. Pidän sitä tärkeänä ammattikunnallemme ja arvostan syvästi minulle myönnettyä kunniajäsenyyttä.” Suomen Säveltäjien erikoispalkinto Jonathan Makille Maj Lind -kilpailussa J onathan Mak (s. 1997) sai Maj Lind -pianokilpailussa Suomen Säveltäjät ry:n erikoispalkinnon parhaasta kilpailun nykytilausteoksen tulkinnasta. Välierissä esitetty teos oli Outi Tarkiaisen Tenderness. Finn Shieldsin teos jaetulle toiselle sijalle Suomen Naiskuoroliiton kansainvälisessä sävellyskilpailussa F inn Shieldsin teos Juurien täyttämä polku Erja Tulasalon tekstiin on palkittu toisella sijalla Suomen Naiskuoroliiton kansainvälisessä sävellyskilpailussa syyskuussa 2022. Shieldsin teos jakoi toisen sijan Mervi Kurjen sävellyksen kanssa. Kilpailun voitti Niels Burgmanin Emily Dickinsonin tekstiin säveltämä teos We grow accustomed to the Dark. Suomen Naiskuoroliiton sävellyskilpailun tarkoituksena on tuottaa naisja diskanttikuoroille uutta mielenkiintoista ohjelmistoa. Päätöskonsertissa kantaesitettiin kaikkiaan kymmenen kilpailuun osallistunutta teosta. Niitä esittivät Jyväskylän Naislaulajat, Liittokuoro Louhi, Tapiolan kuoro sekä Naiskuoro Timotei. JA N V IL JA N EN M A A R IT K Y T Ö H A R JU M IN N A H AT IN EN Kaija Saariahosta Suomen Säveltäjät ry:n kunniajäsen
  • M A R K U S V O R N IL A KOMPOSITIO 2/2022 • 9 8 • KOMPOSITIO 2/2022 Toiminnanjohtaja Vappu Verronen tunnustaa ihastuksen ja ärsytyksen tunteita PUS! Tilastoyhteistyö Suomen Sinfoniaorkesterien kanssa Olen erittäin vaikuttunut Suosion tavasta tarttua asioihin ja edistää elävien säveltäjien tilastointia. Ensi vuodelle on luvassa vielä parempi malli – ja nykymusiikin tunniste konserttikalenterissa olisi upea lisä! PUS! Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus Kun usein tulen haukkuneeksi tiedotusvälineitä ja vähäistä näkyvyyttä valtakunnanmediassa, nyt voi kerrankin vähän kehua. Juhlaviikkojen aikaan elokuussa samalle illalle osui kolme keskeistä kantaesitystä – ja kaikkiin oli riittänyt kriitikko paikalle. PUS! Saariaho-syksy Huikeaa nähdä kotimainen säveltäjä niin laajasti ohjelmistoissa ympäri maatamme, ja ohjelmissa usein vielä eri säveltäjäsukupolvien teoksia, joiden esiin tuomista Kaija Saariaho pitää tärkeänä. Innocence jäi myös henkilökohtaisesti ihon alle pitkäksi aikaa, ehkä pysyvästi. MUR! Taideneuvosto Uusi Taideneuvosto nimitettiin toimikaudelle 1.9.2022 – 31.8.2025. Mukaan mahtui kolme muusikkoa mutta ei ainokaistakaan ammattilaista taidemusiikin tai klassisen tontilta. MUR! Sosiaaliturvakomitea Sotukomitean ongelmaraportit kalskahtavat vanhanaikaisilta – taas ollaan liikkeellä työsuhteeseen perustuvan sosiaaliturvan pohjalta, kun ongelmaraportissa todetaan, että ”kannattamatonta yritystoimintaa ei pidä tukea”. Itsensä työllistävän taiteilijan roolia yhteiskunnassa ei voi verrata bisnekseen. MUR! Perustuslakivaliokunnan asiantuntijat Tekijänoikeuslain eteneminen venyy eduskunnassa, kun perustuslakivaliokunnan asiantuntijat asettivat sananvapauden tekijänoikeutta vastaan. Tuntuu, että samoja tiettyjä professorimiehiä kuullaan kerrasta toiseen – siinäpä valtapiiriä kerrakseen. PUSUT JA PURNAUKSET O N N IT TE L E M M E ! 24.1. Lars Karlsson 70 v 20.2. Heinz-Juhani Hofmann 50 v 24.2. Stefan Bartling 60 v 4.3. Yrjö Hjelt 70 v 17.3. Kai Nieminen 70 v 22.4. Juhani Komulainen 70 v 26.4. Ilkka Kuusisto 90 v 18.5. Mikko Heiniö 75 v 23.5. Kimmo Kuokkala 50 v 27.5. Jaakko Mäntyjärvi 60 v 13.6. Atso Almila 70 v FinJa Music aloitti toimintansa V uoden 2022 alussa Suomen ja Japanin välistä musiikkivaihtoa edistämään perustetun Suomalaisjapanilaisen yhdistyksen alla toimivan FinJa Musicin avajaiskonsertti järjestettiin 8.11. Helsingin Suomalaisella Klubilla. Ohjelma sisälsi Toshi Ichiyanagin, Juha T. Koskisen, Michio Mamiyan, Ari Romppasen, Tōru Takemitsun ja Lotta Wennäkosken teoksia. Konsertissa esiintyivät Hanna Kinnunen (huilu), Lauri Rantamoijanen (sello), sekä Sari Blå, Mariko Furukawa ja Justas Stasevskij (piano). Myös Japanin suurlähettiläs Kazuhiro Fujimura kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan ja tervehdyksellään. FinJa Musicin toiminta jatkuu vuonna 2023 uusin konsertein. K KOM POS TI
  • KOMPOSITIO 2/2022 • 9 8 • KOMPOSITIO 2/2022 T oisinaan kaikkein kiinnostavimmat keskustelut musiikista ja muista olennaisista asioista tapahtuvat kaikkein epätodennäköisimmissä olosuhteissa. Minulle näin kävi joitain vuosia sitten vieraillessani Hiko-vuorella Japanin Kyūshūlla. Päivä oli aurinkoinen ja kuuma. Se seurasi intensiivistä ja inspiroivaa mutta raskasta kulttuurivaihtoprojektin pohjustusta eri puolilla Fukuokan prefektuuria. Edeltävän viikon aikana tulkkaamani kolme kieltä riehuivat päässäni levottomana pyörremyrskynä, mutta pahinta oli tietoisuus ajasta. Tuo elämänrytmiä pirullisesti määrittävä tekijä kun muistutti olemassaolostaan minuuttiaikatauluina ja mahdottomuutena hengähtää keskellä virtaansa. Niinpä verkkainen nousu vuorelle kantohississä sisälsi aavistuksen vapauden tunnetta: mahdollisuuden istua alas ja katsella, kuinka vehreät rinteet seurasivat toisiaan sinitaivaan pilkottaessa vuorenhuippujen välistä. Vierailimme huipulla shintolaisessa pyhäkössä, jonka pääpapin japanilainen isäntämme tunsi. En enää muista, miten ja miksi päädyin keskustelemaan papin kanssa musiikista. Muistan kuitenkin elävästi, miten yllättynyt hän oli siitä, että minä tunsin Kōsaku Yamadan kamarimusiikkituotantoa. Minä taas hämmästyin yhtä lailla kuullessani, miten hyvin hän tunsi Kaija Saariahon oopperat. Keskustelun jälkeen kesti hetki huomata, että aika ei enää tarrautunut kiinni ymmärrykseeni todellisuudesta: se jäi sijoilleen sillä hetkellä, kun pääsimme vaihtamaan ajatuksia musiikista. Kohtaaminen tuo mieleen runoilija Shuntarō Tanikawan, joka on tarkkanäköisesti havainnoinut ihmismielen ja musiikillisten äänten kohtaamisia jo vuosikymmenien ajan. Vaikka Tanikawa on lähestynyt aihetta monesta eri näkökulmasta – toisinaan hän puhuu pianonsoitosta, joskus taas luonnonäänien limittymisestä musiikin kokemukseen – kantava teema hänen runoissaan on se, millainen kyky musiikilla on ylittää ajan ja tilan rajat. Jotain tällaista koin Hiko-vuoren huipulla keskustelussa, jonka aikana en kuullut säveltäkään musiikkia. Enkä olisi koskaan odottanut, että minua ja vuorella shintolaisessa pyhäkössä toimivaa pappia voisi yhdistää musiikki – ja kaikesta mahdollisesta musiikista juuri Yamada ja Saariaho. S EB A S T IA N T R Z A S K A Musiikintutkimuksen piirissä on jo vuosikymmenien ajan kyseenalaistettu ajatus musiikin ajattomuudesta. Keskustelu kulkee tässä yhteydessä kahdella eri tasolla: toisaalta kritisoidaan taidemusiikin kaanonin väitettyä ajattomuutta, toisaalta kyseenalaistetaan tendenssiä painottaa ”suurten musiikkiteosten” parissa koettua transsendenssia. Onkin totta, ettei musiikki itsessään voi koskaan olla ajasta ja paikasta irrotettua, sillä äänet kantavat aina mukanaan valtavan määrän merkityksiä maailmasta eli aika-tilasta, jossa ne on luotu. Musiikintutkija Carl Dahlhausin mukaan vuosikymmenestä ja -sadasta toiseen soitettavien teosten ajattomuudesta kertoo niiden ”esteettinen nykyhetkisyys”, mutta yhtä lailla tuon nykyhetkisyyden voi ajatella juontuvan tämän päivän uusien merkitysten rakentumisesta. En kuitenkaan näe syytä pitää näitä katsantokantoja vastakkaisina, sillä musiikki voi olla kokemuksena hyvinkin ajatonta samanaikaisesti, kun se on erottamattomasti sidottu aikaan ja paikkaan. Minun kokemukseni Hikovuorella kietoutui itsestään selvästi yhteen hetkeen ja sijaintiin – ja jos näin ei olisi ollut, se ei koskaan ylittäisi mielessäni ajan ja tilan rajoja. Silloin se ei myöskään palaisi mieleeni yhtä elävästi aina, kun kuulen Yamadan tai Saariahon musiikkia. LASSE LEHTONEN Kirjoittaja on Japanin kulttuuriin erikoistunut musiikintutkija. Ajan ja tilan tuolla puolen Päätoimittajalta
  • 10 • KOMPOSITIO 2/2022 KOMPOSITIO 2/2022 • 11 taridiplomin Jorma Panulan luokalla ja jatko-opiskeli Roomassa, Salzburgissa ja Leningradissa. Sävellyksenopettajina hänellä olivat Joonas Kokkonen ja Einojuhani Rautavaara. Kapellimestarina Kari toimi yli 40 vuotta vakituisin kiinnityksin RSO:ssa, Tukholman kuninkaallisessa oopperassa ja pisimpään Suomen kansallisoopperassa, jossa hän ehti johtaa yhteensä yli 1 300 esitystä. Ulkomailla hän vieraili Pohjoismaissa ja KeskiEuroopassa, mutta myös Venäjällä, USA:ssa ja Israelissa. Säveltäminen kulki johtamisen rinnalla koko ajan ja muuttui vähitellen päätoimeksi. Isoimmat crescendot huipentuivat kuuteen oopperaan: Toivon ja rakkauden muruset (1979), Frieda (1995), Luther (2000), Tuuli puhaltaa (2010), Judit eli Iloinen sydän (2012) sekä Rakkaus on väkevä kuin kuolema (2015). Fennica Gehrman, Sulasol sekä Edition Tilli ovat kustantaneet Karin tuotantoa, johon kuuluu yli 300 kuorotai yksinlaulun lisäksi myös kamarija orkesterimusiikkia. Viimeiseksi teokseksi jäi vuosi sitten valmistunut Concertino sellolle ja jousille. Kari Tikan musiikille on tunnusomaista melodisuus ja kerronnallinen kokonaisvaltaisuus, joka lähtee usein hengellisestä tekstistä. Ehkä juuri laulumuodoista kehkeytyi oopperakohtausten lopuille usein harmonisia luuppeja ja kertosäkeitä: Tikka kertoikin ylittävänsä tietoisesti tyylien rajoja. Hänen musiikissaan voi kuulla myös minimalistisia piirteitä, staattista rekisterinkäyttöä ja pitkiä rytmillisiä jatkumoita. Toisaalta esimerkiksi orkesteriteoksesta Due pezzi vuodelta 1973 löytyy ohjattua aleatoriikkaa ja yksi 12-sävelrivikin. Karilla oli alusta saakka vahva draaman taju ja voimakas musiikillinen tahto. Tutustuin häneen Kansallisoopperassa, kun hän pyysi minut assistentikseen moneen johtamaansa oopperaan ja sitä kautta muihinkin tuotantoihin 1990-luvulla. Hänen johtamisensa oli tavattoman intensiivistä. Valtava draivi, suggestiivinen elekieli. Paita siinä kastui, mutta kenellekään ei jäänyt epäselvyyttä siitä, miten piti soittaa ja miten artikuloida! Kari oli monelle muusikolle esikuva, mahdollistaja ja polun avaaja – ei vähiten niille nuorille, joita hän johti perustamassaan Vivo-sinfoniaorkesterissa. Karista säteili loppumaton innostus, sisäinen palo ja pyyteetön lähimmäisenrakkaus, joka näkyi viimeisinä vuosina myös hänen Facebook-sivujensa laajan ystäväpiirin kautta. Taistelu ylivoimaista sairautta vastaan ei suinkaan johtanut katkeruuteen tai kyynisyyteen, vaan päivityksistä välittyi aina positiivinen, aseistariisuvan luottavainen kristillinen elämänkatsomus. Tuskin on sattumaa, että tämän armoitetun muusikon eniten esitetty sävellys on Armolaulu ja eniten, kymmeniä, esityksiä saanut ooppera nimeltään Luther. Karia jäivät kaipaamaan teologivaimo Eeva ja neljä lasta – sekä poikkeuksellisen iso määrä meitä muusikkokollegoita ja ystäviä. TAPIO TUOMELA IN MEMORIAM KARI TIKKA EE VA T IK K A KARISTA SÄTEILI LOPPUMATON INNOSTUS, SISÄINEN PALO JA PYYTEETÖN LÄHIMMÄISENRAKKAUS K ollegamme, säveltäjä ja kapellimestari Kari Tikka (s. 1946) poistui keskuudestamme 17.10.2022, käytyään pitkän taistelun haimasyöpää vastaan. Hän aloitti muusikonuransa oboistina helsinkiläisorkestereissa 1960-luvun loppupuolella perusteellisten opintojen jälkeen. Oboediplomin jälkeen hän suoritti Sibelius-Akatemiassa kapellimesIn memoriam
  • 10 • KOMPOSITIO 2/2022 KOMPOSITIO 2/2022 • 11 käyttöliittymiä ollessaan CARTESissa tuottajana. Ilkka vieraili usein myös Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen studiolla, jossa kokeilimme erilaisia sähköisiä äänenkäsittelyn mahdollisuuksia. Niissä ympyröissä tutustuimme myös Esa Kotilaiseen, joka Moog-virtuoosina sopi loistavasti meidän teknokuvioihimme. Meidän kolmen sähkönörtin ystävyys kulminoitui perustamaamme Neum-yhtyeeseen, jossa esitimme elektronimusiikkia livenä. Tämä tarkoitti sitä, että emme käyttäneet valmiita taustanauhoja. Neumin ensimmäinen julkinen esiintyminen oli 1974 Dimensiotaideryhmän näyttelyssä Amos Andersonin taidemuseossa. Ilkka toi musikaalisuutensa, innovatiivisuutensa sekä organisointikykynsä mukaan sataprosenttisesti toimiessaan CARTESissa tuottajana. Siinä roolissa hän muun muassa järjesti useita konsertteja, sävelsi kokeellisia teoksia, innovoi uusia soittimia ja niiden käyttöliittymiä. Viime aikoina Ilkka kiinnostui äänen ja visuaalisuuden yhdistämisestä. Hän kehitti interaktiivisia työkaluja musiikillisten prosessien sekä niihin tehtyjen tietokoneanimaatioiden ohjaamiseen ja esittämiseen. Jään syvästi ikävöimään ystävääni Ilkkaa: aina avuliasta, epäitsekästä, viisasta ja mukaan tempautuvaa taiteilijaa sekä innovaattoria. Hän oli myös loistava ja laajan yleistietämyksen omaava seuramies sekä vannoutunut gurmeetikko. OTTO ROMANOWSKI IL K K A N IE M EL Ä IN EN IN MEMORIAM ILKKA NIEMELÄINEN (1956–2022) HÄN OLI MYÖS LOISTAVA JA LAAJAN YLEISTIETÄMYKSEN OMAAVA SEURAMIES SEKÄ VANNOUTUNUT GURMEETIKKO E nsikosketukseni Ilkkaan oli 1970-luvulla Helsingin Konservatoriossa, jossa opetin musiikin teoriaa ja säveltapailua. Jo silloin kiinnitin huomioni Ilkan älykkyyteen, impulsiivisuuteen sekä luovaan asennoitumiseen kaikkeen opettamaani ja jopa sen ohi. Ilkkahan opiskeli Konservatoriossa kitaraa ja yleisiä aineita. Jäimme monesti Ilkan kanssa juttelemaan tunnin jälkeen musiikin teoreettisista aiheista sekä eri klassisten säveltäjien tyyleistä ja sävellyksistä. Hän oli jo silloin kiinnostunut erilaisten soittimien sointiväreistä, rakenteista ja käyttöliittymistä. Näiden turinoiden myötä välillemme kehittyi vankka ystävyys, jossa yhdistyivät kiinnostuksemme musiikin akustiikkaan, teoriaan, historiaan sekä teknohörhöilyyn. Ymmärrän nyt hyvin sen, että Ilkka ryhtyi myöhemmin kehittelemään erilaisia elektronis-mekaanisia
  • 12 • KOMPOSITIO 2/2022 KOMPOSITIO 2/2022 • 13 M E D I A T A I T E E S S A M U S I I K K I O N T A P A T U T K I A M A A I L M A A S uomen Säveltäjät ry:n pitkäaikainen sihteeri Maarit Anderzén kuoli 5. syyskuuta 2022 Helsingissä 87-vuotiaana. Hän oli syntynyt Helsingissä 3. huhtikuuta 1935. Maarit Anderzén kävi Töölön yhteiskoulua, ja oltuaan lyhyesti Kuvanauha-nimisen yhtiön palveluksessa hän jäi kotiäidiksi huolehtimaan miehestään ja perheen lapsista Ritasta ja Reasta. Lasten aikuistuttua Anderzén työskenteli Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen palveluksessa, mistä hänet pian löydettiin Suomen Säveltäjät ry:n sihteeriksi vuonna 1982. Tuossa tehtävässä Anderzénin tomeruus, tarkkuus ja äidillinen huolehtivaisuus olivat meille säveltäjille kullan arvoisia. Hän organisoi loisteliaasti yhdistyksen kokoukset, ulkomaanmatkat ja musiikkijuhlat. Hän piti tarkkaa huolta siitä, että säveltäjäyhdistyksen tekemisistä jäi kirjalliset dokumentit, minkä lisäksi hän oli intohimoinen valokuvaaja. Eläkkeelle siirtymisensä vuonna 1996 jälkeenkin Anderzén oli aina tervetullut vieras erinäisissä musiikkialan tilaisuuksissa, joihin hän osallistui muun muassa Suomen Säveltäjät ry:n kannatusjäsenyytensä kautta. Niistäkin hän otti ahkerasti valokuvia. Kuvat hän järjesti nimillä, päivämäärillä ja kuvailevilla teksteillä varustettuina kansioihin, jotka ovat kuin taideteoksia. Ne ovat musiikintutkijoille arvokasta lähdeaineistoa. Kun nyt kesällä tilasin Maaritille ja hänen kaksi vuotta vanhemmalle miehelleen varatuomari Matille lippuja yhteistä Tallinnanmatkaamme varten, en ollut tullut ajatelleeksi, että olin lähdössä turistimatkalle ikäihmisten kanssa. Niin nuorekkaita he olivat, eikä ikä painanut ollenkaan, kun omistauduimme Viron pääkaupungin antimille. Kuluneena kesänä seurustelin Tallinnan-matkaa enemmänkin Anderzénin pariskunnan kanssa. Viimeinen tilaisuus sattui olemaan meillä kotona järjestetty juhla. Maarit oli tapansa mukaan puhelias ja puuhakas. Hän innostui kantamaan lautasia keittiöön ja vannotti kaikille, että pysytään kuulolla ja nähdään taas pian. Seuraavana aamuna Rea-tytär soitti ja kertoi, että Maarit oli kuollut. HARRI WESSMAN IN MEMORIAM MAARIT ANDERZÉN ANDERZÉNIN TOMERUUS, TARKKUUS JA ÄIDILLINEN HUOLEHTIVAISUUS OLIVAT MEILLE SÄVELTÄJILLE KULLAN ARVOISIA
  • 12 • KOMPOSITIO 2/2022 KOMPOSITIO 2/2022 • 13 K Ä S I T T E I TÄ , T U N T E I TA J A K ÄY TÄ N T Ö Ä M E D I A T A I T E E S S A M U S I I K K I O N T A P A T U T K I A M A A I L M A A E S T E E T T I S E S TÄ KO K E M U K S E S TA K Ä S I T T E I S I I N L A A J E N E VA M E D I ATA I T E E N M U S I I K K I O N K Ä S I T E L LY T V I I M E V U O S I N A R U N S A A S T I I H M I S E N L U O N TO S U H D E T TA . M E D I ATA I T E E L L E T Y Y P I L L I N E N M AT E R I A A L I S – K R I I T T I N E N A J AT T E L U O N VA H VA S T I TA I T E I D E N VÄ L I S TÄ , J A S E N VA I K U T U S TA V O I J Ä L J I T TÄ Ä M YÖ S N Y K YO O P P E R A S TA . SINI MONONEN HNV-kollektiivin Lazarus rakensi näyttelytilaan vedenalaisesta maailmasta muistuttavan tilan. Kuva: Maija Toivanen / Ham / Helsinki Biennaali 
  • 14 • KOMPOSITIO 2/2022 KOMPOSITIO 2/2022 • 15 H elsinki Biennaalissa nähtiin kesällä 2021 taiteilija Teemu Lehmusruusun House of Polypores (2021). Vallisaaressa käyskentelevälle teos näytti koostuvan neljästä valkoisesta pylväsmäisestä patsaasta, joista yksi oli kellahtanut maahan kumoon. Jotta teoksen maailmaan pystyi sukeltamaan kokonaan, sitä oli katselemisen lisäksi kuunneltava herkällä korvalla. Lehmusruusun yhdessä äänitaiteilija Antti Tolvin kanssa toteuttama House of Polypores hyödynsi ajatusta urkumusiikista ja lahottajista. Niin sanotulle mykotektuurille eli sienirihmastoa hyödyntävälle rakennesuunnittelulle perustuva teos kuunteli lähimetsän kaatuneiden puiden lahoamisprosessia. Teos tuotti lahopuussa tapahtuvaa hentoa värähtelyä vastaavaa äänitaidetta, joka soi pylväissä ”urkusarjana”. Orgaanista ainesta ja urkua tarkoittava englanninkielinen sana organ kuvaa tapaa, jolla musiikki voi käsitteellistyä nykytaiteessa. Erityisesti mediataiteen piirissä on nähty viime vuosina runsaasti eri ilmaisumuotoja hyödyntäviä hybridimäisiä teoksia, joissa musiikki on tapa jäsentää näkymättömiä ja abstrakteja prosesseja. House of Polyporesin tapaan teoksissa käsitellään vakavia asioita usein myös leikkisästi. Musiikin ja käsitetaiteellisten ideoiden liittämisellä yhteen on pitkä perinne. Jo Fluxus-liikkeessä vaikuttanut videotaiteen pioneeri Nam June Paik teki yhteistyötä sellotaiteilija Charlotte Moormanin kanssa. Performanssitaidetta, videota ja musiikkia yhdistävät esitykset riitauttivat muun muassa yleisön suhdetta niin sanottuun korkeaan ja matalaan taiteeseen liittämällä klassista musiikkia ja avantgardistista videotaidetta vahvasti massakulttuuriksi miellettyyn televisioon. Jo Paikin teoksissa oli havaittavissa itsetietoinen asenne käytössä olevaa mediaa kohtaan. Itsetietoinen asenne tekee mediataiteesta varsin hedelmällisen yhteiskunnallisten aiheiden käsittelylle. Itsetietoisuus voi tarkoittaa muun muassa kuhunkin käytössä olevaan mediaan liitettyjen kulttuuristen käytäntöjen kriittistä tarkastelua. Musiikin kohdalla tämä voi ilmetä esimerkiksi huomion kiinnittämisenä musiikkiin liittyviin materiaalisiin seikkoihin ja kulttuurisiin käytänteisiin. Esimerkiksi Lehmusruusun teos ohjaa kuulijaa esteettisiin seikkoihin kiinnittymisen sijaan kohti aktiivista kuuntelijuutta, jossa havainnoidaan lähiympäristöä ja ajatellaan sen prosesseja. Käsitefilosofista kuuntelua ovat viime vuosina hyödyntäneet myös monet muut taiteilijat. Esimerkiksi Josefina Nelimarkan tuotannossa aleatorinen pianomusiikki on havainnollistanut ilmakehän partikkelien liikettä ja symboloinut sattumaa. TAL-nimellä elektronista musiikkia säveltävä kuvataiteilija Tuomas A. Laitinen puolestaan käsittelee musiikkia tiedonmuodostamisen tapana viittaamalla tuotannossaan esimerkiksi mystikko ja säveltäjä Hildegard Bingeniläiseen. Teemu Lehmusruusun House of Polypores kuunteli lähimetsän kaatuneita puita. Kuva: Maija Toivanen / Ham / Helsinki Biennaali Milja Viidan Bambi Hippolyte-galleriassa. Kuva: Veli Granö 
  • 14 • KOMPOSITIO 2/2022 KOMPOSITIO 2/2022 • 15 RISTIRIITAISET TUNTEET Ekokriittisestä musiikista puhuttaessa nostetaan usein esiin musiikin kyky herätellä tunteita. Ilmastonmuutosta on käsitelty tutkimuksessa, mediassa ja taiteessa paljon trauman ja ilmastoahdistuksen näkökulmasta. Erityisesti tunteisiin liitettävä musiikki on usein esillä, kun puhutaan siitä, millaista kulttuurista traumatyötä taide tekee. Eläimen kokemus ja traumatisoituminen ihmisen maailmassa on aiheena Milja Viidan teoksessa Bambi (2022). Bambi perustuu Walt Disneyn samannimiseen vuoden 1942 piirrosklassikkoon, joka on puolestaan adaptaatio Felix Saltenin jatkokertomuksesta vuodelta 1922. Saltenin tunnelmaltaan uhkaavan ja väkivaltaisen alkuperäistarinan on tulkittu kuvaavaa sadan vuoden takaisen Euroopan poliittista ilmapiiriä. Disneyn piirrosklassikossa kertomus on kääntynyt sulokkaan lapsenomaisen eläimen kasvukertomukseksi. Viidan tulkinnassa tarinasta kiinnitetään huomiota kuitenkin eläimen kokemukseen. Galleria Hippolytessä talvella 2022 esillä olleesta teoksesta jäivät elävästi mieleen Bambin emän varoitukset, pienen kauriin innostusta kuvaava orkesterimusiikki sekä vaaran ja ahdistuksen tuntu, joka syntyi emotionaalisesti ristiriitaisten musiikillisen aineksen sekoittumisesta. Elokuvamusiikista tuttu tunteiden herättäminen on läsnä myös taidekollektiivi HNV:n teoksessa Lazarus (2021). Helsingissä vuosina 2015–2022 toimineessa kollektiivissa työskentelivät kuvataiteilija Felicia Honkasalo, dramaturgi Sinna Virtanen ja Sibelius-Akatemiasta musiikin kandidaatiksi sekä myöhemmin vielä Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi valmistunut Akuliina Niemi. Helsinki Biennaalissa kesällä 2021 nähty Lazarus perustuu Adam Besterin tieteisnovelliin Adam and No Eve (1941), jossa tiedemies räjäyttää koko maailman, ja eloon jäävät vain meressä asuvat pieneliöt. Teoksen affektiivinen ilmapiiri on täystuhoa kuvaavasta lähtökohdasta huolimatta yllättävän tyyni. Lazarus oli installoitu Vallisaaressa holvimaiseen tilaan. Katsojan kulkua kapeilla käytävillä ohjasi metallinen äänimaisema, jossa Niemi soitti kauhuelokuvista tuttua waterphone-instrumenttia. Alleviivaavan kauhun sijaan Lazaruksen musiikki kuitenkin ilmensi ekokatastrofiin liittyvää epämääräistä ahdistuksen tilaa, jossa jokin vaivaa ”pinnan alla”. KESTÄVÄT KÄYTÄNNÖT Siinä missä taide voi herättää kokemaan ympäröivää maailmaa uudella tavalla, se voi myös tehdä konkreettisia ehdotuksia ekologisesti kestävämmästä kulttuurista. Näin tekee Anna Ķirsen säveltämä Puuooppera, jossa kuunnellaan tarkalla korvalla metsää. Puuooppera muistuttaa samalla mediataiteesta tutuista periaatteista: teoksen esteettisesti immersiivistä kokemuksellisuutta haastetaan materiaalikriittisellä asenteella ja käsitteellisellä ajattelulla. Tämä näkyy muun muassa oopperan orkestraatiossa. Laululle, viuluille, huiluille ja paetzolille sävelletyssä teoksessa soi Lehmusruusun House of Polyporesista muistuttava englanninkielinen sanaleikki, woodwind. Yleisöä puolestaan herätellään esitystä kehystävillä kuuntelukävelyillä pimeässä metsässä, jolloin aistit herkistyvät kuuntelemaan luonnonympäristöä. Esteettisen kokemuksen laventamisen lisäksi Puuooppera laajenee käytännön tutkimukseksi. Puuoopperan tuotannon taustalla oleva Mustarinda-seura on tunnettu siitä, että useat seuran piirissä työskentelevät taiteilijat hyödyntävät taiteellisen tutkimuksen menetelmiä kestävämmän arjen kehittämiseksi. Tämän lisäksi jo yli kymmenen vuotta toiminut seura tarjoaa ekologisista kysymyksistä kiinnostuneille eri alojen taiteilijoille ja tutkijoille residenssipaikkoja Hyrynsalmen Paljakanvaaralla sijaitsevassa Mustarinda-talossa. Myös Puuoopperan tuotantoa ohjasivat ekologiset arvot. Puuooppera esitettiin perinteisin menetelmin kokonaan maatuvista materiaaleista rakennetulla Metsälavalla, joka hajoaa ajan saatossa kokonaan jättämättä itsestään jälkiä. Kokonaan hajoava ja maatuva lava on konkreettinen esimerkki ekologisesti kestävämmästä esitystaidetuotannosta. Samalla lavalla on filosofinen ulottuvuus: hiljalleen metsään maatuva rakennelma kuvaa luonnon kykyä ylittää ajan saatossa ihmisen kulttuuri. Kirjoittaja on tutkija ja kriitikko, joka on kiinnostunut musiikin ja nykytaiteen leikkauspinnoista. HILJALLEEN METSÄÄN MAATUVA RAKENNELMA KUVAA LUONNON KYKYÄ YLITTÄÄ AJAN SAATOSSA IHMISEN KULTTUURI
  • KOMPOSITIO 2/2022 • 17 16 • KOMPOSITIO 2/2022 Nykymusiikin esittäminen nyky-Suomessa TILASTOJA SUOMEN SÄVELTÄJIEN JA SUOMEN SINFONIAORKESTERIEN SELVITYKSESTÄ K A R O LI N A IS A K S S O N / K ES K IP O H JA N M A A N K A M A R IO R K ES T ER I
  • KOMPOSITIO 2/2022 • 17 16 • KOMPOSITIO 2/2022 S uomalaisten orkesterien ohjelmistossa vuonna 2021 noin joka neljäs teos oli nykymusiikkia. Näistä reilu puolet oli kotimaisten säveltäjien teoksia ja joka neljäs muiden kuin miespuolisen säveltäjän teoksia. Tämä käy ilmi marraskuussa julkaistusta Suomen Säveltäjien ja Suomen Sinfoniaorkesterien yhdessä teettämästä selvityksestä, jonka yhteisenä tavoitteena oli kartoittaa elävien säveltäjien ja uusien teosten osuutta suomalaisten orkesterien ohjelmistoissa. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti kotimaiset elävät säveltäjät ja uudet teokset sekä näiden sukupuolijakauma.
  • KOTIMAINEN NYKYTEOS Nykymusiikki orkestereissa 2021 16 % ULKOMAINEN NYKYTEOS 11 % VANHEMPI TEOS 73 % 18 • KOMPOSITIO 2/2022 KOMPOSITIO 2/2022 • 19 S elvitys toteutettiin lähettämällä suomalaisille orkestereille kysely huhtikuussa 2020 koskien vuotta 2021. Suosio keräsi tiedot, ja Emmi Salervo koosti Suomen Säveltäjien puolesta luvut niiden perusteella. Lisätietoja on koostettu myös Suosion vuosikertomuksista ja kevään 2021 konserttikalenterista. Samankaltaisia selvityksiä on tehty myös muissa Pohjoismaissa, mutta tarkastelun kohteena on näissä tutkimuksissa ollut nykymusiikin määrä minuutteina suhteessa koko ohjelmiston kokonaisminuuttimäärään. Tässä selvityksessä ei ollut mahdollista käyttää samaa laskentatapaa puutteellisten tilastotietojen takia. Näin ollen selvitykset eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään. Selvityksessä nykymusiikki määritellään teokseksi, joka on joko korkeintaan 30 vuotta vanha tai sen säveltäjä on yhä elävien kirjoissa. Kyseisen selvityksen piiriin kuului 29 Suosion jäsenorkesteria. Selvityksessä eivät ole mukana Kansallisoopperan orkesteri, Vaasan ja Kemin kaupunginorkesterit eikä Sinfonietta Lentua, jotka eivät vastanneet kyselyyn. Turun filharmoninen orkesteri, Helsingin Barokkiorkesteri ja Suomalainen barokkiorkesteri ovat mukana tilastoissa vain nykymusiikkiteosten määrää koskevilta osin. Heidän tilastojaan ei ole otettu huomioon kokonaislaskuissa, sillä heiltä ei saatu tietoa teosten kokonaismäärästä. Selvitys on pilotti, jolle suunnitellaan tulevaisuudessa jatkoa eri muodoissa. Säveltäjien toiveissa olisi konserttityyppien rajaaminen niin, että esimerkiksi viihdekonsertit ja lastenlaulutapahtumat jätetään pois. Pilottitilastossa mukana ovat kaikki mahdolliset esitykset, joten se kertoo vasta melko vähän uuden taidemusiikin osuudesta ohjelmistoissa. SELVITYKSEN TULOKSIA NUMEROIDEN VALOSSA Selvityksen avaintulos koskee nykymusiikin ja kotimaisen nykymusiikin osuuksia suomalaisten orkesterien ohjelmistoissa. Kaikista teoksista yli neljäsosa oli nykymusiikkia (27 %) vuonna 2021. Näistä reilu puolet on kotimaisten säveltäjien teoksia (16 % kokonaismäärästä). Monen orkesterin kohdalla kotimaisen säveltäjien osuus kaikesta orkesterin soittamasta nykymusiikista on huomattava. Esimerkiksi Tampere Filharmonian, Pori Sinfoniettan ja Tapiola Sinfoniettan kohdalla osuus oli yli 75 %. Eräällä tavalla kärjessä on Seinäjoen kaupunginorkesteri, jonka kaikki nykymusiikkiteokset olivat kotimaisia. UMO Helsinki Jazz Orchestra, Radion sinfoniaorkesteri ja Mikkelin kaupunginorkesteri taas erottuvat selvityksestä orkestereina, jotka vuonna 2021 soittivat huomattavasti enemmän kansainvälistä nykymusiikkia kuin kotimaista. Kärkisijaa vuonna 2021 piti Lapin kamariorkesteri, jonka esittämästä nykymusiikista 80 % on Suomen ulkopuolelta. Kansainvälisyydestä Pohjoismaiden kesken mainittakoon, että Suomessa esitetään Pohjoismaiden vähiten muiden Pohjoismaiden musiikkia kokonaisteosmäärän perusteella (3 % kokonaisteosmäärästä), Norjassa taas kokonaisminuuttimäärän perusteella eniten (6 % kokonaisminuuttimäärästä). Maailmalla esitettävän suomalaisen musiikin määrästä huomattava osa on arvatenkin Jean Sibeliuksen tuotantoa. Suomessa esitettävän kaiken kotimaisen musiikin osuus orkestereiden ohjelmisSuosio eli Suomen Sinfoniaorkesterit ry on ammattiorkesterien yhdistys, jonka tarkoituksena on vahvistaa orkesterialan osaamista, verkostoja ja asemaa. Suosio ylläpitää laajoja tilastoja, konserttikalenteria sekä tietokantaa kantaesityksistä.  sinfoniaorkesterit.fi
  • Kantaesitykset orkestereissa 2021 3 % 97 % KANTAESITYS MUUT ESITYKSET 18 • KOMPOSITIO 2/2022 KOMPOSITIO 2/2022 • 19 tossa kevätkaudella 2021 oli 27 %. Myös tässä luvussa Sibelius lienee merkittävässä asemassa, mutta Sibeliuksen musiikin osuutta ei ole tässä selvityksessä erikseen tilastoitu. KANTAESITYKSISSÄ SUOMALAISET KÄRKISIJALLA Kokonaisohjelmistosta kantaesityksiä oli 3 % teoksista. Kantaesitykset vuonna 2021 olivat lähes kaikki suomalaisten tai Suomessa toimivien säveltäjien teoksista (2,7 %). Loput 0,3 prosenttiyksikköä kantaesitetyistä teoksista ovat ulkomaisten säveltäjien tuotantoa. Suomalaiset orkesterit kantaesittävät yhteensä satakunta uutta teosta vuosittain. Määrä kuitenkin vaihtelee paljon vuodesta toiseen. Viimeisen neljän vuoden aikana määrä on ollut 80–90 teoksen välillä. Vuonna 2021 kantaesityksiä oli 82, mikäli mukaan ei lasketa Sävellyspajan ja UMOn kahdessa konsertissa kantaesittämää 17 uutta teosta. SUKUPUOLIJAKAUMASSA EPÄTASAISUUT TA Orkesterien soittamista nykymusiikkiteoksista neljäsosa on muiden kuin miespuolisten tekijöiden käsialaa (24 % nykymusiikkiteosten kokonaismäärästä). Osuus kokonaisteosmäärästä on pieni, vain 12 %. Määrä on kasvamaan päin: naisten tekemien sävellysten osuus koko ohjelmistosta on peräti kaksinkertainen vuoteen 2020 nähden. Kaksi orkesteria erottuu joukosta sukupuolijakauman suhteen: Tapiola Sinfonietta ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri. ”Olemme Tapiolassa tietoisesti pyrkineet huomioimaan säveltäjien sukupuolijakauman”, toteaa Tapiola Sinfoniettan intendentti Maati Rehor. Orkesterin nykymusiikkiteoksista 44 % on naisten tai muunsukupuolisten säveltäjien tekemiä. Selvitys vahvistaa myös pitkään esillä ollutta havaintoa siitä, että nykymusiikin liittäminen mukaan konserttiohjelmistoon parantaa keskimäärin konserttiohjelmiston sukupuolijakaumaa. Uusi repertuaari on vanhaa keskimäärin monipuolisempaa sukupuolijakauman suhteen. ”Erityisesti nykymusiikin kohdalla myös kamariorkesterille sävelletyn musiikin tekijät ovat jo huomattavan tasaisesti eri sukupuolten edustajia”, Rehor tiivistää. ”Se itsessään helpottaa tasavertaisuuden toteutumista, kun asiaan vain halutaan kiinnittää huomiota.” Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin esittämien naispuolisten tai muunsukupuolisten säveltäjien teosten osuus nykymusiikista on vielä suurempi (56 %). ”Taiteellisen johtajamme Malin Bromanin vaikutus on suuri. Broman arvostaa suuresti ohjelmiston monipuolisuutta, ja se näkyy selkeästi prosenttiluvussa”, Intendentti Marjukka Puutio kertoo. On myös huomionarvoista, että taiteellisen johdon laajan arkistoja tutkimustyön myötä orkesteri soittaa uusien teosten lisäksi paljon vanhempaa musiikkia naispuolisilta säveltäjiltä. Sekä Tapiolaa että Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria yhdistää myös se, että orkesterien taiteellinen suunnittelu perustuu kollektiiviseen päätöksentekoon. ”Meillä toimii viiden hengen ohjelmistotoimikunta, jossa kaikki taiteelliset päätökset tehdään yhdessä”, toteaa Marjukka Puutio. Myös Tapiola Sinfoniettassa on toiminut vuodesta 2001 kahdesta orkesterin muusikosta ja intendentistä koostuva taiteellinen johtoryhmä, joka valitsee konserttien ohjelmat ja orkesterin taiteelliset yhteistyökumppanit. ORKESTEREISTA ENSEMBLEIHIN JA FESTIVAALEIHIN Esitysmäärät eivät suoraan kerro nykymusiikin asemasta suomalaisella musiikkikentällä, sillä tässä tilastossa tarkastellaan yksinomaan orkesteri-instituution ilmentymiä. Orkesterikonsertin myötä teoksen ympärille kerääntyy suurehko yleisö verrattuna pienempiin kokoonpanoihin ja saleihin. Lienee syytä pohtia, miten monelle nykysäveltäjälle orkesterille kirjoittaminen muodostaa keskeisen osan säveltäjän työstä ja tuotannosta. On muistettava, että on paljon myös heitä, 
  • 24 % 10 % TEOKSISTA NYKYTEOKSISTA 20 • KOMPOSITIO 2/2022 KOMPOSITIO 2/2022 • 21 jotka eivät koskaan kirjoita laitosorkestereiden soitettavaksi soveltavaa musiikkia. Väitänkin, ettei nykymusiikin kokeellisemmalla siivellä ole välttämättä kovin hyvää näkyvyyttä näissä tilastoissa. Vapaan kentän toimijoiden ja festivaalien ohjelmistoissa teokset ovat orkesteriformaattia monimuotoisempia. Suomen Säveltäjät on kerännyt myös tilastoja suoraan viideltä nykymusiikkia esittävältä Suomessa toimivalta ensembleltä sekä kolmelta nykymusiikkifestivaalilta. Yhtyeiden vuoden 2021 ohjelmistoissa 54 % teoksista oli nykymusiikkia. Näistä 12 % oli kantaesityksiä. Merja Hottinen tarkastelee vuosilta 2012–2022 kokoamissaan tilastoissa erityisesti teosten kotimaisuusastetta. Kansainväliseen nykymusiikkiin profiloituvalla Musica nova -festivaalilla kotimaisten teosten osuus on suhteellisen pieni (23 %). Tampere Biennalen profiloituminen erityisesti kotimaisen nykymusiikin festivaalina on pitänyt kutinsa: kotimaisten nykymusiikkiteosten osuus on vaihdellut vuoden 2018 festivaalin 61 %:sta kattoa hipovaan 95 %:iin tämän vuoden festivaalilla. Huomattavaa on myös, ettei kotimaisen nykymusiikin määrä ja Suomen Säveltäjien jäsenten musiikin määrä välttämättä korreloi. Vuoden 2016 Tampere Biennalen kotimaisesta nykymusiikista vain puolet olivat SuSän jäsenten tekemää, kun yleensä osuus on ollut 80 % luokkaa. Naispuolisten säveltäjien osuus on myös korkeampi vapaan kentän toimijoiden ohjelmistossa: 17 % kaikista teoksista ja 32 % nykymusiikkiteoksista. Myös festivaalien ohjelmiston sukupuolijakauma on orkesteriohjelmiston keskiarvoa korkeampi. Musica novan ja Viitasaaren musiikin ajan naispuolisten säveltäjien osuus koko ohjelmistosta oli kummallakin 30 % vuonna 2021. Tampere Biennalen luku vuodelta 2022 oli 27 % (festivaalia ei vuorovuosiperiaatteen mukaisesti järjestetty vuonna 2021). NYKYMUSIIKIN ASEMASTA TILASTOJEN VALOSSA Marjukka Puutio nostaa kommentissaan esille kollektiivisen päätöksenteon vaikutuksen moninaisuudelle. Olen jo useamman vuoden katsonut, että ne tahot, joilla taiteellinen suunnittelu nojautuu kollektiiviseen päätöksentekoon, ovat myös paremmin kartalla moninaisuuskysymyksistä esimerkiksi sukupuolijakauman suhteen. Olisiko mahdollista, että eksplisiittisesti dialogissa muodostettu kuratointi nousee korkeammalle eettiselle tasolle kuin implisiittisesti dialogissa toimivan yksittäisen taiteellisen johtajan? Näennäisesti yksin työskentelevien taiteellisten johtajien työhönkin kuuluu usein dialogi yhtyeiden ja muiden taiteellisten toimijoiden kanssa. Maassa, jossa on tilastollisesti eniten orkestereita väkilukuun nähden – tai käänteisesti: vähiten yleisöä per orkesteri – on monta syytä olla iloinen. Aina voi pyytää taiteellisia johtajia ja intendenttejä soitattamaan enemmän nykymusiikkia. Pidettiin sitä itsestäänselvyytenä tai ei, tosiasia on kuitenkin se, että Suomessa kaikki orkesterit soittavat nykymusiikkia. LAURI SUPPONEN Kirjoittaja on säveltäjä.  Naisten osuus orkesterien ohjelmistosta 2021