K O M P O S I T I O SUOMEN SÄVELTÄJIEN LEHTI >> 2/2016 COMPOSING OUT LOUD: Suomen Säveltäjät tilasi sarjan lyhyitä dokumentteja 10 100-vuotias Suomi soi uusia orkesteriteoksia 18 Mikä muuttuu? Uusi laki tekijänoikeuksien yhteishallinnoinnista astuu voimaan 32
KOMPOSITIO 2/2016 • 3 2 • KOMPOSITIO 2/2016 S uomen Säveltäjät ry (perustettu vuonna 1945) on aatteellinen yhdistys, jonka jäsenistönä on vakavan musiikin parissa työskenteleviä säveltäjiä. Yhdistys toimii eri puolilla maata ammattiaan harjoittavien jäsentensä keskinäisenä yhdyssiteenä. Se valvoo ja tukee säveltäjien taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja sekä edistää maan luovaa säveltaidetta. Suomen Säveltäjät ry osallistuu toimintakenttäänsä liittyvien organisaatioiden toimintaan, ottaa kantaa ajankohtaisiin kulttuuripoliittisiin kysymyksiin ja edistää suomalaisen musiikin esittämistä, levyttämistä ja kustantamista. Yhdistys järjestää jäsenilleen koulutustilaisuuksia yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. composers.fi/tietoa-yhdistyksesta/historia/ Julkaisija Suomen Säveltäjät ry Päätoimittaja Annu Mikkonen Vastaava toimittaja Aarne Toivonen toivonen.aarne@gmail.com Toimitussihteeri Maisa Mikkonen Toimituskunta Antti Auvinen Veli Kujala Minna Leinonen Olli Virtaperko Ulkoasu Antti Kangassalo / farm.fi Kansi Tommi Kärkkäinen: Triptyykki (2016, yksityiskohta) Paino Libris ISSN 1799-8433 ISSN 1799-8441 (verkkoversio) Kompositio verkossa (pdf) composers.fi/tietoa-yhdistyksesta/kompositio Suomen Säveltäjät ry Urho Kekkosen katu 2 C, 00100 Helsinki saveltajat@composers.fi puh. 09 445 589 composers.fi facebook.com/suomensaveltajat Toimisto Toiminnanjohtaja Annu Mikkonen Toimistosihteeri Maisa Mikkonen Hallitus Antti Auvinen, puheenjohtaja Olli Virtaperko, varapuheenjohtaja Markus Fagerudd Veli Kujala Ilari Laakso Minna Leinonen Riikka Talvitie K O M P O S I T I O 2 20 16
KOMPOSITIO 2/2016 • 3 2 • KOMPOSITIO 2/2016 Lisää töitä säveltäjille! Kärkihankkeen avulla Suomen Säveltäjät haluaa lisätä sävellyksen opetusta kouluissa ja musiikkioppilaitoksissa. Raimo Uunila on ohjannut lyhyiden säveltäjädokumenttien sarjan, joka on nyt valmistumassa. Jimmy Träskelin haastattelee Uunilaa säveltäjän työtä ja arkea yhdistävien dokumenttien tekemisestä. Toimittaja Andrew Mellor puolestaan kertoo, mitä hän oppi suomalaisesta uudesta musiikista ja sen tekijöistä haastattelujen yhteydessä. Islanti kahmi festivaalin itselleen Tämän vuoden Pohjoismaiset musiikkipäivät oli täynnä omituisuuksia. Mitä Reykjavikissa tapahtui? Uudet teokset juhlistavat 100-vuotiasta Suomea Sibeliuksen seuraajat on säveltäjien ja orkestereiden yhteinen ponnistus. Ensi vuonna kantaesitetään peräti 15 uutta teosta eri puolilla Suomea. 10 Levyt, korvat & Kare Jaakko Kuusiston tarttuvaa hehkua ja kontrabasson kuninkaallinen Teppo Hauta-aho. Toimittaja Kare Eskola kuuntelee tuoreita levytyksiä. ”Lahjakkuutta, käsityötaitoa ja rankkaa työtä” 9 22 18 28 HARPAN KONSERTTISALI. KUVA: HARPA KUVA: ENNI KÖMMISTÖ KUVA: ANTTI AHONEN KUVA:YLE KUVA: ANNU MIKKONEN
KOMPOSITIO 2/2016 • 5 4 • KOMPOSITIO 2/2016 T aidemusiikki ja luova säveltaide ovat vahvasti esillä Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Juhlavuoden käyttöön on suodatettavissa helposti helmiä suomalaisen luovan säveltaiteen rikkaasta historiasta. Mielenkiintoista on kuitenkin se, mitä oman aikamme musiikista suodattuu esiin. Tämä nivoutuu siihen, että säveltäjyyden näkyvyys on yhdistyksellemme tärkeää. Tarvitaan elävien säveltäjien monipuolisia teoksia kattavasti ympäri Suomea, jotta aikamme kotimainen musiikki on elinvoimainen osa suomalaisuutta niin juhlavuosina kuin arjessa. Ensi vuonna esitetään peräti 15 uutta orkesteriteosta eri puolilla Suomea Sibeliuksen seuraajat -hankkeen tuloksena. Sävellysten ohella toimiva tapa tehdä säveltäjyyttä näkyväksi on kuunnella säveltäjien omaa ääntä kertomassa omasta työstään. Yhdistyksen juhlavuonna 2015 käynnistetty säveltäjädokumenttihanke on valmis. Osia siitä on nähtävissä jo nyt verkkosivuillamme, ja kokonaisuus julkistetaan alkuvuodesta 2017. Andrew Mellorin luotsaamassa englanninkielisessä materiaalissa on tarttumapintaa kansainvälisestikin. Tämän lisäksi yhdistys hallinnoi jo lakkautetun Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiön dokumenttimateriaalia säveltäjistä. Pekka Hakon ainutlaatuiset 1980ja 1990-luvun säveltäjähaastattelut digitoidaan laajempaa käytettävyyttä ja arkistointia silmällä pitäen. Digitoinnin myötä materiaali tallennetaan jälkipolville ja tutkijoiden saataville. Lehtemme ulkoasua ja konseptia on uusittu. Tähän on päädytty, koska lehteä halutaan jakaa myös jäsenistöä laajemmin. Tämä on ensiaskel lehden kehittämisessä sekä meitä säveltäjiä että meille tärkeitä sidosja kohderyhmiä ajatellen. Samalla olemme ottaneet käyttöön vaihtuvan vastaavan toimittajan käytännön: sama henkilö tekee kaksi lehteä, minkä jälkeen vuoro siirtyy seuraavalle. SÄVELTÄJYYS NÄKYVÄKSI JA KUULUVAKSI Yhdistyksemme on mukana rakentamassa ja turvaamassa säveltäjyyden ja taidemusiikin tulevaisuutta. Mielestäni tässä työssä parhaita keinoja on osallistaa lapsia ja nuoria taidemusiikin tekemiseen. Tämä vaatii säveltäjien ja opettajien kouluttamista sekä sellaisten olosuhteiden rakentamista, joissa opittua kokeillaan ja joissa lapsi ja nuori saa riittävän laajasti ja pitkäkestoisesti tietoa taidemusiikista. Ja ennen kaikkea taidemusiikkia täytyy tehdä taidemusiikin ehdoilla. Ensi vuonna yhdistyksemme toimii aktiivisesti edunvalvonnan ohessa myös pedagogisten hankkeiden moottorina. Suomessa taidemusiikin menestyksen avain ovat olleet pitkäjänteinen työ, ajassa olevien impulssien ymmärrys ja sen mukaan toimiminen sekä näkemyksellisyys. Yhdistys haluaa olla mukana rakentamassa tulevaisuutta sellaiseksi, jossa taidemusiikki ja säveltäjyys voivat hyvin ja kehittyvät. On selvää, että tähän pyrittäessä on toimittava tänään. ANTTI AUVINEN Suomen Säveltäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Pääkirjoitus KUVA: MAARIT KYTÖHARJU
KOMPOSITIO 2/2016 • 7 6 • KOMPOSITIO 2/2016 Tommi Kärkkäinen debytoi taidemaalarina Säveltäjä Tommi Kärkkäinen on pitänyt ensimmäisen omien maalaustensa näyttelyn Porvoossa syys-lokakuussa. Näyttelyn työt olivat muotokuvia, tunnelmia ja harjoitelmia sommittelun ja Anders Zornin (1860–1920) väripaletin maailmassa. Näyttelyyn valikoituneet työt olivat vuosilta 2014–2016. Valikoimassa oli muutama kurssityö, ja Kärkkäisen sanoin ”muut maalaukset ovat syntyneet pienessä työhuoneessa ahkeroiden sekä harjoitellen kurssilla opittuja asioita.” Näyttely järjestettiin Porvoon kansalaisopiston Aula-galleriassa. – Kärkkäisen muotokuva Jouni Kaipaisesta on julkaistu Kompositiossa 2/2015. Yrjö-palkinto Esa Pietilälle ” Esa Pietilä tunnetaan rohkeana improvisoijana ja musiikillisena visionäärinä. Hänen sävellystuotantonsa on monipuolista, mistä esimerkkinä mainittakoon yhteistyö klassisen musiikin orkestereiden kanssa. Pietilän musiikki on saanut myös kansainväliset jazzkriitikot polvilleen.” Näin Suomen Jazzliitto perustelee Esa Pietilälle luovutettua Yrjö-palkintoa. Palkintoa myönnettäessä kiinnitettiin huomiota myös hänen rajoja rikkovaan näkemyksellisyyteensä avantgarde-jazzin saralla. Palkintoa on jaettu vuodesta 1967. – Pietilä on ollut Suomen Säveltäjät ry:n jäsen vuodesta 2015. Valtakunnallisilla Jazzpäivillä myönnettiin myös Yleisradion Varjo-Yrjö-palkinto. Sen sai Maarit Kytöharju, joka on valokuvannut muusikoita ja säveltäjiä usean vuosikymmenen ajan. Klaavin sähköinen haku korvaa paperianomukset Madetoja-säätiö ja Sibelius-rahasto suunnitteli sähköistä apurahojen hakua, ja kun mukaan saatiin Elvis ry:ssä hallinnoitava Georg Malmstén -säätiö, päätettiin tilata yhteinen verkossa toimiva hakujärjestelmä. Kaikkien edellä mainittujen säätiöiden toiminnassa tavalla tai toisella mukana ollut Jari Eskola teki järjestelmäsuunnitelman, jonka toteutti tamperelainen SuperHelio Oy. Järjestelmää rakennettiin koko tämä vuosi, ja se sai nimekseen Klaavi. Klaavissa on tässä vaiheessa kolme säätiötä, joilla kaikilla on oma hakuosionsa. Sibelius-rahastolla on neljä erilaista apurahaa, Madetoja-säätiöllä kolme ja Malmstén-säätiöllä yksi. Lokakuun alussa avattiin sekä Sibelius-rahaston että Malmstén-säätiön ensimmäinen sähköinen haku. Seuraavia hakukierroksia varten tarkennetaan sähköisen haun ohjeistusta. Hakijoille terävöitetään, mihin tarkoitukseen säätiöistä myönnetään apurahoja ja avustuksia. klaavi.fi T O M M I K Ä R K K Ä IN EN : T R IP T Y Y K K I (2 01 6) PA T R IK S T EN S T R Ö M
KOMPOSITIO 2/2016 • 7 6 • KOMPOSITIO 2/2016 Core promoaa säveltäjiä Music Finland avasi kesällä verkossa uuden Core-palvelunsa. Tämä Composers & Repertoire -kokonaisuus sisältää yli 1000 suomalaista säveltäjää ja yli 37 000 sävellystä, joista jakelussa on noin 13 000. Coren kulmakivenä on Music Finlandin laaja ja ainutlaatuinen suomalaisen musiikin nuotisto, jonka materiaaleja jaetaan sekä perinteisinä nuotteina että digitaalisina versioina. Core-sivu kokoaa myös säveltäjäesittelyitä, soivia näytteitä ja mm. Finnish Music Qarterly (FMQ) -lehden englanninkielisiä artikkeleita. Music Finland kehittää yhä digitaalisia palveluitaan ja tähtää entistä enemmän yksilöllisiin ja kohdennettuihin palveluihin. core.musicfinland.fi Suomen Säveltäjät ry:n syyskokoukseen ja -seminaariin lokakuussa osallistui puolen sataa yhdistyksen jäsentä. Seminaarin aiheena oli tällä kerralla YouTube ja sen suomat mahdollisuudet nykymusiikin säveltäjälle. defunensemblen taiteellinen johtaja Sami Klemola ja Pasimusic-festivaalin taiteellinen johtaja ja perustaja Pasi Lyytikäinen kertoivat, miten he ovat hyödyntäneet YouTubea tapahtumien ja sävellysten edistämiseen ja esittämiseen. Nykymusiikin näkymisessä verkkoalustoilla näyttää olevan vielä paljonkin hyödyntämätöntä potentiaalia. Teoston verkkojakeluasiantuntijat Saija-Leena Tiainen ja Markus Kaarto esittelivät verkkojakelupalvelujen käytön kehitystä, ansaintalogiikkaa ja sopimuskäytäntöjä. Teostolla on nykyään lisensiointisopimus YouTuben kanssa, mikä on aimo askel parempaan päin muutaman vuoden takaisesta tilanteesta. Palvelu ei kuitenkaan ole musiikin tekijälle kultakaivos, ja tulonmuodostus on varsin monimutkaista. Toivomme, että EU:ssa vireillä oleva tekijänoikeusuudistus tuo uutta lainsäädäntöä, joka parantaa sisällöntuottajien asemaa verkkoympäristössä ja etenkin YouTuben kaltaisilla verkkoalustoilla. Ensimmäistä kertaa yhdistyksen historiassa seminaari lähetettiin suorana yhdistyksen YouTube-kanavalla. Lähetys tallennettiin ja se löytyy YouTubesta esimerkiksi haulla Suomen Säveltäjät ry. Seminaarin jälkeen syyskokouksessa valittiin jäsenet Sibelius-rahaston hallitukseen. Hallituspaikkoja oli jaossa viisi, ja äänestyksessä valittiin uudestaan Tapio Lappalainen, Pasi Lyytikäinen ja Olli Virtaperko sekä uusina jäseninä Eeva Rysä ja Heikki Valsta. Hallituksessa jatkavat viime vuonna valitut Kimmo Hakola, Tuija Hakkila, Markku Klami, Juho Laitinen ja Veli-Matti Puumala. Syyskokous: Nykkäriä YouTubeen Kapellimestari Rolf Gupta ja Leonid Bashmakov. O N N IT T E L E M M E ! K KOM POS TI 10.1. 24.1. 4.2. 9.2. 14.2. 16.3. 19.3. 1.4. 17.4. 25.4. 16.5. 7.6. 18.6. 19.6. Harri Vuori 60 v Oliver Kohlenberg 60 v Kari Väkevä 60 v Charles Morrow 75 v Herman Rechberger 70 v Teodor Nicolau 70 v Ulf Långbacka 60 v Leonid Bashmakov 90 v Andrus Kallastu 50 v Harri Ahmas 60 v Kirmo Lintinen 50 v Olli Mustonen 50 v Daping Qin 60 v Timo Laiho 60 v K U VA : A N N U M IK KO N EN KUVA: SUOMEN SÄVELTÄJIEN ARKISTO.
Musiikintekijät tulevaisuuden koulussa JÄLJILLÄ SÄVELTÄJYYDEN heidi partti anu ahola KOMPOSITIO 2/2016 • 9 8 • KOMPOSITIO 2/2016 Teoston BiisiPumppuhankkeesta on julkaistu kirja Teosto toteutti lukuvuonna 2013–2014 Koulujen BiisiPumppu -projektin. Hankkeen tarkoituksena oli edistää luovaa musiikin tekijyyttä kouluympäristössä ja samalla madaltaa kynnystä säveltämiseen. Säveltäjyyden jäljillä – Musiikintekijät tulevaisuuden koulussa yhtenä kohderyhmänä ovat musiikkikasvatuksen ammattilaiset. Kirjassa puheenvuoron saavat projektiin osallistuneet musiikintekijät ja opettajat. Teoksen ovat toimittaneet Heidi Partti ja Anu Ahola. Teos on saatavana painettuna ja verkkoversiona. https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/169020 Sävellyskonsertteja syksyllä 2016 Teppo Hauta-aho 24.9. Praha, Tšekki Pekka Kostiainen: Requiem 1.11. Mikaeli, Mikkeli 2.11. Taulumäen kirkko, Jyväskylä Suvi Väyrynen (sopraano), Ena Pongrac (mezzosopraano), Simo Mäkinen (tenori), Tapani Plathan (basso), Musica-kuoro, valm. Pekka Kostiainen, Sinfonia Jyväskylä, joht. Ville Matvejeff. MIKKELIN ESITYS TALTIOITIIN, JA ALBA RECORDS JULKAISEE ÄÄNITTEEN KEVÄÄN 2017 AIKANA. Markus Fagerudd: Kyrkospelet Jeriko 4. ja 5.11. Mustasaaren kirkko Solistit: Ulrica Berg, Frank Berger, Niall Chorell, Sören Lillkung, Kristoffer Streng, Robin Turunen, Petter Eklund ja Johan Heikkilä Mustasaaren seurakunnan kuorot, valm. Susanne Westerlund, Korsholms kammarorkester, joht. Rainer Holmgård. Ohjaus: Elin Smedlund ESITYSTALTIOINTI LÄHETETÄÄN YLE RADIO 1:SSÄ 6.1.2017 Sid Hille 14.11. Temppeliaukion kirkko, Helsinki Quatuor no. 2 – In Farben Music from ”Ugetsu – soundscapes” Quatuor no. 3 – Equilibrium Maija Linkola (viulu), Elina Viitasaari (viulu), Lotta Poijärvi (alttoviulu), Markus Hohti (sello), Sid Hille (piano & elektroniikka) Jouko Tötterström 22.11. Oulun ammattikorkeakoulun konserttisali, Oulu Arto Alikoski, Riina Salminen ja Iiris Tötterström (sello) Eeva Havulehto ja Outi Rahko (piano) Markku Korhonen (klarinetti) Janne Sihvo (basso) > Kantaesityksiä s. 41 Pekka Kostiainen ja Musica-kuoro. K KOM POS TI K U VA : LA U R A P U K K I
KOMPOSITIO 2/2016 • 9 8 • KOMPOSITIO 2/2016 T aiteen perusopetuksen opetussuunnitelman uudistumisen myötä säveltäminen on nousemassa yhä vahvempaan asemaan kouluissa ja musiikkiopistoissa. Juuri nyt meillä on tarve pysyä muutoksessa mukana ja paitsi osallistua sävellyspedagogiikkaprojekteihin myös olla aktiivisesti luomassa uusia hankkeita, jotka edistävät taidemusiikin kehittymistä ja kasvua ja vaalivat suomalaisen musiikin monimuotoisuutta. Suomen Säveltäjät ry:llä on takanaan useita sävellyspedagogiikkahankkeita. Kordelinin säätiön ja Opetushallituksen tukemassa hankkeessa vuosina 2015–2016 oli mukana 14 yhdistyksemme säveltäjää. Kolmioja ITU-hankkeet työllistivät säveltäjiä vuosina 2013–2015. Sävellyspedagogiikkahanke Ääneni äärelle on Suomen Säveltäjät ry:n vuodelle 2017 suunniteltu toiminnallinen kärkihanke, jonka käynnistämiseen on haettu avustusta opetusja kulttuuriministeriöltä. Hankkeen tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria taidemusiikista sitä itse säveltämällä ja kehittää oppilaitosten valmiuksia järjestää sävellysopetusta. Hanke keskittyy sävellyksen alkeisopetuksen kehittämiseen ja säveltäjien pedagogiseen koulutukseen. Mikäli avustus myönnetään, hankkeessa työllistyvät säveltäjät valitaan avoimen haun kautta kevättalvella 2017. Projekti toteutuu kunkin hankkeeseen osallistuvan säveltäjän lähialueen musiikkioppilaitoksen musiikin perusteiden tunneilla tai koulujen musiikkitunneilla lukuvuonna 2017–2018. Hallituksemme yhtenä päämääränä on avata uusia työllistymismahdollisuuksia säveltäjille. Samoin haluamme vahvistaa opetuksen sukupuolista tasa-arvoisuutta: säveltäminen voi olla sekä tytöille että pojille muusikkoutta vahvistava väline itseilmaisuun, houkutteleva harrastus – tai myöhemmin ammatti. Suomalaisen taidemusiikin tulevaisuus turvataan toimilla, joiden kautta lapsia ja nuoria osallistetaan taidemusiikkiin laajasti. Olemme hyvin toiveikkaita, että lisääntyvä kiinnostus säveltämiseen niin kouluissa kuin musiikkiopistoissakin kartuttaa myös sävellysopetuksen kysyntää. Teosto tukee hanketta 20 000 eurolla. MINNA LEINONEN Kirjoittaja on säveltäjä, sävellyksenopettaja ja Suomen Säveltäjät ry:n hallituksen jäsen TYÖTÄ SÄVELTÄJÄLLE: UUSI HANKE LISÄÄ SÄVELLYKSEN OPETUSTA KOKEMUKSIA SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N PEDAGOGIIKKAHANKKEISTA: composers.fi/tietoa-yhdistyksesta/hankkeet Vuosi 2017: Kärkihanke ”Ääneni äärelle” K U V A : EN N I K Ö M M IS T Ö
KOMPOSITIO 2/2016 • 11 10 • KOMPOSITIO 2/2016 Dokumenttisarja kurkistaa säveltämisen kulissien taakse Composing Out Loud on lyhyiden säveltäjähenkilökuvien sarja, joissa näkyy vahvasti työ ja arki. Sarjaan liittyvä esittelyelokuva julkaistaan yhdistyksen verkkosivulla joulukuussa 2016. P orvoolainen mediataiteilija Raimo Uunila sai Suomen Säveltäjät ry:ltä tilauksen ohjata yhdistyksen 70-vuotisjuhlan kunniaksi suomalaisia säveltäjiä esittelevän dokumenttiprojektin. Yhdessä englantilaisen toimittaja Andrew Mellorin kanssa ideoitu kokonaisuus muodostui lopulta 13-osaiseksi lyhyiden dokumenttien sarjaksi. Projekti vei kulttuuria ja taidemusiikkia rakastavan Uunilan ainutlaatuiselle retkelle säveltaiteen kulissien taakse. Raimo Uunila on media-alan konkari, joka toimii yrittäjänä Magnusborgin studioilla Porvoossa. Mediataiteen alalla vaikuttanut Uunila on vuosikymmenten saatossa siirtynyt vähitellen perinteisempään ilmaisuun televisioja elokuva-alalla. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat kuitenkin aina pysyneet taide, ihmiset ja dokumentit. Composing Out Loud
KOMPOSITIO 2/2016 • 11 10 • KOMPOSITIO 2/2016 COMPOSING OUT LOUD – 13 SÄVELTÄJÄMUOTOKUVAA SEBASTIAN DUMITRESCU PERTTU HAAPANEN SID HILLE ANNA HUUSKONEN JUHO KANGAS MINNA LEINONEN MAGNUS LINDBERG SEPPO POHJOLA OSMO TAPIO RÄIHÄLÄ OUTI TARKIAINEN OLLI VIRTAPERKO LOTTA WENNÄKOSKI AKI YLI-SALOMÄKI
KOMPOSITIO 2/2016 • 13 12 • KOMPOSITIO 2/2016 ”Olen aikaisemmin tehnyt hieman vastaavanlaisia henkilökuvia nykytanssikoreografeista ja arkkitehdeistä”, Uunila sanoo. ”Minua kiinnostaa aiheena aivan loputtomasti taideteoksen synty ja sen tekijä. Sitä kautta minun oli helppo lähestyä tätä työtä.” Arvokasta materiaalia syntyi lopullisia versiota enemmän Suomen Säveltäjät ry halusi juhlavuotenaan tuottaa dokumenttihankkeen, jolle Raimo Uunila kutsuttiin antamaan muoto. Uunila esitteli ideoita siitä, kuinka projektin voisi toteuttaa käytössä olevilla resursseilla. ”Aloimme muovata kokonaisuutta paljolti puheen ympärille”, Uunila sanoo. Lopputuloksena syntyi 13 intiimiä henkilökuvaa, jotka tarjoavat harvinaislaatuisen näkökulman säveltäjien työhön ja säveltaiteen sielunelämään. ”Tavallaan kyseessä on kaikessa yksinkertaisuudessaan säveltäjien esittelyistä”, Uunila toteaa. ”Ne avaavat säveltäjien maailmaa ulospäin ja toimivat suoraan promootiovälineinä. Toisaalta niiden tarkoitus on yleisemmällä tasolla esitellä taiteen tekemistä ja taideteoksen syntymistä.” Dokumenttisarjan toimittajaksi ryhtyi englantilainen Andrew Mellor, joka valikoi sarjaan päätyneet taiteilijat ja jututti heitä haastattelutilanteissa. ”Andrewn mukanaan tuoma ulkopuolinen näkökulma suomalaiseen asiaan oli nerokas”, Uunila kiittelee. ”Taiteilijoiden valikoima on nuorekas ja mielestäni erittäin onnistunut. Mukana on hyvin erilaisia taiteilijoita, jotka tarjoavat tarttumapintaa hyvin moneen suuntaan.” Esittelyissä pyrittiin alusta lähtien lyhyeen ja kiteytettyyn ilmaisuun. Kunkin valmiin dokumentin kesto on vain viidestä kymmeneen minuuttia. ”Andrewn ansiosta haastattelutilanteista tuli kuitenkin niin miellyttäviä, että ne venyivät varsin pitkiksi.”, Uunila nauraa. ”Taltioitua materiaalia on aika paljon, ja se on kaikki arvokasta arkistoitavaa materiaalia.” Säveltäjät liikkeelle ja ulos työhuoneistaan! Dokumenttien sisältö syntyi vuonna 2015 kahdessa vaiheessa: elokuussa tehtiin varsinaiset haastattelut, minkä jälkeen säveltäjien kanssa tavattiin toistamiseen erilaisten kuvituskuvasisältöjen kuvaamisen merkeissä. ”Elokuussa tehty parin viikon kuvausjakso oli intensiivinen ja rikastuttava”, Uunila sanoo. ”Andrew oli perehtynyt todella hyvin aiheeseen, ja kaikkien mukana olleiden motiivi oli korkealla.” Lisäkuvausten ajatuksena oli saada taiteilija liikkeelle, ulos työhuoneestaan. ”Kävelimme paljon säveltäjien kanssa”, Uunila kertoo. ”Kävimme sellaisissa paikoissa, joissa he tapaavat käydä; Outi Tarkiaisen kanssa menimme divariin ja Olli Virtaperkon kanssa eräkauppaan.” Arkisiin askareisiin heittäytyminen tarjosi hykerryttäviä tilanteita, joiden tunnelma välittyy myös dokumenteista. ” Juho Kankaan kanssa kuvasimme lisämateriaalia hänen työhuoneellaan Töölössä”, Uunila kertoo. ”Lähdimme ulos kadulle, jossa eräs auto oli juuttunut lumikinokseen. Nauhalle taltioitui tilanne, jossa työnnämme autoa käyntiin neljän mummon kanssa.” Vaikka tähtäimessä olivat nimenomaan arkiset tilannekuvat, nauhalle päätyi myös säveltäjäntyön glamouria. ”Pääsimme kuvaamaan, kun Magnus Lindberg johti itse teoksensa Joy Avanti!n Suvisoitossa”, Uunila kertoo. ”Upean konsertin jälkeen puhkesi Andrewn mukanaan tuoma ulkopuolinen näkökulma suomalaiseen asiaan oli nerokas.” ” SÄVELTÄJÄDOKUMENTIT VERKOSSA COMPOSERS.FI Raimo Uunila Anna Huuskonen Aki Yli-Salomäki Minna Leinonen
KOMPOSITIO 2/2016 • 13 12 • KOMPOSITIO 2/2016 mieletön onnittelutilanne, ja media oli säveltäjän kimpussa.” Dokumentit on tehty myös kansainväliseen jakeluun Tämän haastattelun aikaan marraskuussa projektin ensimmäinen vaihe, lyhyiden esittelydokumenttien sarja, on loppusilausta vaille valmis. Ensisijaisesti dokumentit julkaistaan Suomen Säveltäjät ry:n verkkosivuilla ja luovutetaan mukana olleiden taiteilijoiden omaan käyttöön. ”YLE:n kanssa ovat lisäksi käynnissä neuvottelut siitä, tulisivatko dokumentit joskus ulos heidän kauttaan”, Uunila sanoo. ”Mitään ei ole vielä sovittu, mutta katsotaan miten asiat etenevät.” Dokumenttisarja on toteutettu myös kansainvälistä käyttöä silmälläpitäen. ”Kaikki säveltäjät puhuvat dokumenteissa englantia”, Uunila sanoo. ”Se oli rohkea veto, mutta avaa paljon uusia mahdollisuuksia.” Sarjaan valikoidut taiteilijat lähtivät projektiin mukaan innokkaasti ja avoimin mielin. ”Kaikki 13 säveltäjää, joita lähestyttiin, lähtivät mukaan”, Uunila sanoo. ”Tietenkin olisimme halunneet tehdä dokumentteja enemmänkin. Listamme oli aluksi paljon pidempi, ja käytännön syistä sitä karsittiin.” Lopullinen määrä oli Uunilan mielestä hyvin perusteltu ja käytössä olleiden resurssien kannalta toimiva. Siitä on myös mahdollisuuden tullen hyvä jatkaa. ”Mielestäni tämä kannattaisi ottaa vuosittaiseksi tai joka toinen vuosi toteutettavaksi projektiksi”, Uunila sanoo. ”Kyse on kuitenkin hyvin katoavista tilanteista: teoksen säveltäminen ja sen keskellä eläminen on aina uusi asia. On hienoa päästä juuri silloin kysymään säveltäjältä, mitä tapahtuu. Ja kun sitten lopulta kuulee siinä prosessissa syntyneen musiikin – siinä on jotain maagista.” JIMMY TRÄSKELIN Kirjoittaja on Laatulehti-tunnustuksella palkitun Kantele-lehden päätoimittaja ja Kansanmusiikki-instituutin julkaisuvastaava KUVAT: ANNU MIKKONEN Tietenkin olisimme halunneet tehdä dokumentteja enemmänkin. Listamme oli aluksi paljon pidempi, ja käytännön syistä sitä karsittiin.” ” HAKON SÄVELTÄJÄHAASTATTELUJA DIGITOIDAAN Aiempaa, erittäin laajaa säveltäjähaastattelujen sarjaa ollaan parhaillaan digitoimassa. Pekka Hako kokosi vuosina 1989–1997 lähes 30 säveltäjän haastatteluja. Aineistoa on yli 300 tuntia ja nauhoja yli 1000. Sarjan tuotti Luovan säveltaiteen edistämissäätiö (Luses). Säveltäjät kertoivat kuvanauhalle työstään, työnsä lähtökohdista, sävellysprosessista, suhteestaan muihin taiteisiin, arvoistaan ja omasta henkilöhistoriastaan. Kuvausryhmä taltioi myös sävellysten harjoitustilanteita, jolloin talteen saatiin kulttuurihistoriallisesti arvokasta materiaalia myös esittävistä säveltaiteilijoista. Osa kuvauksista tehtiin ulkomailla. Säveltäjämuotokuvia esitettiin televisiossa etupäässä MTV3-kanavalla vuosina 1994 ja 1997 (yhteensä 20 säveltäjää). Katsojamäärät vaihtelivat 13 000 katsojasta yli 300 000 katsojaan. Ainakin osia aineistosta tuotetaan verkkoon, ja koko aineisto on tarkoitus tallettaa kansalliseen arkistoon. Hanke valmistunee sisältökuvauksineen parin vuoden sisällä. Andrew Mellor ja Outi Tarkiainen Raimo Uunila
KOMPOSITIO 2/2016 • 15 14 • KOMPOSITIO 2/2016 Säveltäjien Suomi: lahjakkuutta, käsityötaitoa ja rankkaa työtä K eväällä 2015 Suomen Säveltäjät kysyi, haluaisinko haastatella 10 yhdistyksen jäsentä dokumenttifilmissä, joka juhlistaisi heidän 70-vuotispäiviään. Vastaukseni oli tietysti raikuva ”kyllä”. Pyysin paluupostissa listaa kuvattavista säveltäjistä aloittaakseni taustatyöt. Mutta asiat muuttuivat mielenkiintoisiksi. Toiminnanjohtaja Annu Mikkonen ehdotti, että minä valitsen itse nämä säveltäjät. Olen kiinnostunut jokaisesta suomalaisesta säveltäjästä, varsinkin niistä joista en ole koskaan kuullut yhtään mitään. Niinpä tehtävä poimia 10 nimen lista yhdistyksen laajasta jäsenistöstä näytti mahdottoman vaikealta. Minun ratkaisuni – jos sitä nyt voi siksi kutsua – oli valita säveltäjiä, jotka antaisivat tasapainoisen, edustavan kuvan uudesta suomalaisesta taidemusiikista 2000-luvun toisella vuosikymmenellä. Haarukoin mahdollisimman laajan valikon eri ikäryhmiä, kokeneisuutta, sukupuolia ja musiikillisia tyylejä. Päädyin lopulta 20 nimen listaan ajatellen kaventavani valikoimaa yhdistyksen vinkkien pohjalta. Oli tärkeää taata monipuolisuus ja tarkistaa säveltäjien aikataulut, koska aikaa haastattelujen kuvauksiin oli vain yksi viikko elokuussa 2015. Tuon määrän puolittaminen tuntui lopulta liian vaikealta, joten päädyimme 13 säveltäjään. Raimo Uunilan ohjaama Composing Out Loud rakentuu noiden 13 säveltäjän haastatteluun työn ääressä ja vapaa-ajalla. Composing Out Loud Kuvaustiimi Lauri Danska, Andrew Mellor ja Raimo Uunila. Istumassa Aki Yli-Salomäki. Andrew Mellor valitsi ja haastatteli säveltäjiä ja oli vaikuttunut kuulemastaan.
KOMPOSITIO 2/2016 • 15 14 • KOMPOSITIO 2/2016 Säveltäminen on sekä työlästä että vapauttavaa Jokainen taidemusiikista kiinnostunut maailmalla tietää, että Suomessa säveltäjillä on mahdollista saada kadehdittava määrä ohjausta ja tukea. Tästäkin huolimatta yhdistyksen jäsenistöön perehtyessäni lahjakkuuden laajuus ja monialaisuus yllätti minut täysin. Suomesta löytyy tusinoittain lahjakkaita, kiinnostavia ja jopa kansainvälisesti tunnustettuja säveltäjiä, joita en yksinkertaisesti saanut mahtumaan edes 20 nimen listaani. (Totta puhuen yritin tietoisesti sivuuttaa isot kansainväliset nimet – poikkeuksena Magnus Lindberg, jonka halusin tavata ja haastatella). En osannut edes odottaa, miten 13 valitun säveltäjän joukosta paistoi suomalaisen sävellystradition laajuus ja vakavuus. Jokainen haastattelemani taiteilija oli aseistariisuvan avoin ja rehellinen. Suurin osa kertoi epäonnistumisista, epäilyistä, vaikeuksista ja hetkistä, jolloin on joutunut pohtimaan omia kykyjään ja merkitystään säveltäjänä. Yllättävän suuri osa kuvasi varsinaista sävellysprosessia epämiellyttävänä, tylsänä tai tuskallisen työteliäänä. Säveltäjät puhuivat säännöllisesti yksinäisyydestä ja eristäytyneisyydestä. Mutta aivan yhtä usein he puhuivat vapaudesta – aivan niin kuin heidän musiikkinsakin. Minä ja monet muut ulkomaalaiset ovat pitäneet Suomea vaikeana maana nykysäveltäjälle. Sibeliuksen perintö on vahva, ja hänen jälkeensä tulleet isot säveltäjät ovat hallinneet musiikin kenttää. Näkemys näyttää olevan täysin vanhentunut. Suomalaiset säveltäjät, nuoret ja vanhat, kirjoittavat häkellyttävän omaperäistä ja taidokasta musiikkia ja suurin osa heistä säveltää juuri itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla ja tyylillä. Dokumentti on erilaisten lähestymistapojen kokoelma Muutama esimerkki. Dokumenttisarjan nuorin säveltäjä Sebastian Dumitrescu uskoo, että länsimainen 12-sävelinen asteikko on aivan liian rajoittava lähtökohta ja hän työskentelee tämän idean pohjalta. Olli Virtaperko haluaa rakentaa teoksillaan mahdollisimman laajan yhteyden yhteiskuntaan, ja tämä prosessi ruokkii hänen mielikuvitustaan kiehtovan monityylisiin lopputuloksiin. Anna Huuskonen on uuden sukupolven säveltäjä, jonka omaperäiset tekstuurit eivät ole millään lailla sidoksissa darmstadt-tyylisiin dogmeihin ja ovat siksi paljon kiinnostavampia kuin mikään post-boulezilaisista teoretisoinneista kyhätty tyyli. Sid Hillen ja Aki Yli-Salomäen hiottu ja selkeästi erottuva estetiikka on saattanut aiemmin jäädä uuden musiikin portinvartijoilta huomioimatta, mutta tunnustetaan nyt raikkautensa ja käsityötaitonsa ansiosta. Outi Tarkiainen ja Lotta Wennäkoski kirjoittavat kokeilevaa, kompleksista taidemusiikkia, joka on usein sidoksissa muihin taidemuotoihin kuten tanssiin, sirkukseen tai elokuvaan – ja tämä on tärkeä uusi kehityssuunta. Entä suomalaisiin aina yhdistetty luonto? Se tuntuu yhä olevan keskeinen opinkappale suomalaisessa musiikissa. Mutta se voi olla yhtä hyvin itäisen Australian rantoja (kuten Yli-Salomäellä) kuin kotoisia suomalaisia vuodenaikojen vaihteluita tai erämaamaisemia. Säveltäjän onnenpäivä: saa säveltää rauhassa! Kaikkein puhuttelevinta on se, miten nämä säveltäjät uhraavat ”normaalin” elämän taiteelleen. Dokumenttihankkeessa säveltäjien ajatuksia punnitaan unessa ja valveilla, lapsia hoitaessa ja kaupassa käydessä. Voi hyvin sanoa, että yksikään kuvatuista 13 säveltäjästä ei valitse tuotannossaan helppoa tietä. Siihen ei ole varaa, kun ottaa huomioon Suomen korkeat laatuvaatimukset ja lahjakkuuden runsaudenpulan – mikä sinänsä on kansallisesti valtavan hieno asia. Sama koskee varmasti myös niitä kymmeniä säveltäjiä, joita meillä ei ollut mahdollisuutta ottaa mukaan projektiin. Ei ole syytä painottaa liikaa puheita rasituksesta ja paineista. Yhdessä kohtauksessa Minna Leinonen kertoo, että todellinen onnenpäivä on se, kun saa säveltää kahdeksasta kymmeneen tuntia. Ehkä vieläkin kuvaavampaa on Seppo Pohjolan kommentti, miten oma läpimurto säveltäjänä toi hänelle niin paljon iloa että hän alkoi rakastaa elämää uudella tavalla. Juuri tämän takia me tarvitsemme musiikkia elämään. Ja siihen me tarvitsemme säveltäjiä. ANDREW MELLOR Kirjoittaja on Kööpenhaminassa asuva toimittaja ja kriitikko, jonka erityinen kiinnostuksen kohde on suomalainen ja pohjoismaalainen musiikkielämä Suom. Aarne Toivonen KUVAT: ANNU MIKKONEN Yhteistyössä: Suomen Säveltäjät ja Finnish Music Quarterly (FMQ) Kaikkein puhuttelevinta on se, miten nämä säveltäjät uhraavat ’normaalin’ elämän taiteelleen. Dokumenttihankkeessa säveltäjien ajatuksia punnitaan unessa ja valveilla, lapsia hoitaessa ja kaupassa käydessä.” ”
KOMPOSITIO 2/2016 • 17 16 • KOMPOSITIO 2/2016 Joel Järventausta ”Olin säveltänyt jonkin verran, mutta en ollut edes aivan varma siitä, mitä säveltäjä ammattina loppujen lopuksi tarkoitti.” Joel Järventausta syntyi Tampereella, mutta muutti varhain Luxemburgiin. Nykyisin hän opiskelee sävellystä Lontoossa. Suomen Säveltäjät: Uusi jäsen K U V A : S A R A H G O U LD IN G
KOMPOSITIO 2/2016 • 17 16 • KOMPOSITIO 2/2016 O len 21-vuotias sävellyksen opiskelija ja suoritan maisterin tutkintoa Humphrey Searle -stipendiaattina Royal College of Music -konservatoriossa Lontoossa. Opettajani on Dai Fujikura. Synnyin Tampereella vuonna 1995, mutta perheeni muutti Luxemburgiin, kun oli yksivuotias. Kirjoitin ylioppilaaksi Luxemburgin Eurooppa-koulusta vuonna 2013. Aloitin pianonsoiton 13-vuotiaana jazzpianisti George Letellierin oppilaana. Jatkoin klassisella puolella konserttipianisti Julia Belovan kanssa. Suurimmaksi osaksi vain pop-musiikkia kuuntelevana nuorena pianonsoiton aloittaminen avasi minulle ovet aivan uuteen musiikkimaailmaan Bachin fuugista Chopinin nokturnoihin ja Rahmaninovin preludeista Debussyn etydeihin. Tässä värikkäässä sävelmaisemassa oli jotain kaunista, jota en pystynyt aivan käsittämään ja joka johti musiikilliseen tutkimusmatkaan mm. Mozartin, Beethovenin ja Dvořákin sinfonioihin sekä Sibeliuksen, Tšaikovskin ja Stravinskyn viulukonserttoihin. Musiikillisen kehittymisen kannalta teinivuodet olivatkin tärkeitä. Valitsemani pitkän musiikin tunnit koulussa syvensivät klassisen musiikin ja teorian ymmärrystäni. Päätin jatkaa musiikin opiskelua myös yliopistossa, vaikka maantiedon opiskelu vaikuttikin vakaammalta vaihtoehdolta tulevaisuuden suhteen. Rakkaus musiikkiin kuitenkin voitti, ja lähdin Englantiin Yorkin yliopistoon. Opiskelin musiikkia professori Roger Marshin, Dr. John Stringerin sekä Dr. Martin Sucklingin johdolla. Yorkista valmistuin tänä kesänä 1st class -arvosanoin (BA in Music). Pianonsoitto vaihtui säveltämiseen Yorkiin tullessani en ollut vielä varma, mihin musiikin alaan suuntaisin vaikka pianonsoitto kiinnostikin. Olin säveltänyt jonkin verran, mutta en uskonut, että minulla olisi resursseja säveltäjäksi. En ollut edes aivan varma siitä, mitä säveltäjä ammattina loppujen INSPIRAATIO ”Kuuntelen mahdollisimman monipuolisesti musiikkia saadakseni vaikutteita omiin töihini.” ”On tärkeää virkistäytyä ja rauhoittua. Kauniit Englannin nummet ja vuoret sekä Suomen metsät ja kalliot inspiroivat minua. ” ”Säveltäminen on haastavaa, hidasta ja yksinäistä työtä. Perheen ja ystävien jatkuva tuki auttaa kulkemaan eteenpäin.” Cantus (2016) Orkesterille. Ei esitetty. Black Powder Hills (2016) Konsertto pianolle ja kamariyhtyeelle. Ei esitetty. Landscapes I (2016) Soolo huilulle. Kantaesitys: Simon Desorgher (huilu), Schott Music Schop Lontoo, 19th London New Wind Festival 30.9.2016. Kustantaja: Verlag Neue Musik OPUS 3 TÄRKEINTÄ TEOSTANI lopuksi tarkoitti. Ensimmäinen vuosi Yorkissa muutti elämäni täysin, kun kuulin Georg Friedrich Haasin in vain -kappaleen ja sen uskomattoman äänimaailman. Vaikka harmoniat eivät olleet tuttuja tai perinteisesti kauniita, ne herättivät minussa sammumattoman uteliaisuuden modernia klassista musiikkia kohtaan. Myös ensimmäiset sävellystuntini yliopistossa avarsivat säveltämisen mysteerejä ja valaisivat sen ennen pimeitä umpikujia. Rasitusvamma ranteessani johti pianonsoiton vähenemiseen ja pian selvisi, että säveltämisestä tuli jotain, johon halusin perehtyä perin pohjin. Yliopistossa tekniikkani, ymmärrykseni ja ääneni ovat kehittyneet. Viimeisimpiä saavutuksiani ovat Nicola LeFanu 2016 -sävellyspalkinto Yorkin yliopistossa ja toinen sija London Ear Festival 2016 -sävellyskilpailussa. Musiikkiani ovat soittaneet ja työstäneet workshopeissa Quatuor Diotima, Chimera Ensemble, Red Note Ensemble, Andersson-Gallois & De Saram Trio, viulisti Peter Sheppard Skaerved, sellistit Rohan de Saram ja Jari Piper sekä huilistit Simon Desorgher ja Markus Wenninger. Musiikkiani on soitettu Englannissa, Skotlannissa, Saksassa ja Alaskassa. Teoksiani julkaisee berliiniläinen Verlag Neue Musik. Haluan jatkaa tätä ikuista oppimisen tietä ja toivon matkallani myös koskettavani kuuntelijoita tavalla tai toisella kirjoittamani musiikin avulla. Kuulen joskus – kuten varmasti monet muutkin nykymusiikin säveltäjät – että musiikkini ei aina ole helppoa kuunneltavaa. En näe syytä miksi sen pitäisi olla ”helppoa” tai ”vaikeaa”. Maailmankuvamme, uskontomme, ajatuksemme, unemme ja kulttuurimme – ne ovat kaikki monimutkaisia elämämme osia, ja uskon, että taide ja musiikki heijastavat niitä omalla tavallaan, olipa se helppoa tai vaikeaa. Minulle on hyvin tärkeää olla aina avoimin mielin ja antaa uteliaisuuden johdattaa uusiin kokemuksiin. JOEL JÄRVENTAUSTA
KOMPOSITIO 2/2016 • 19 18 • KOMPOSITIO 2/2016 Tapiola Sinfonietta on tilannut Kimmo Hakolalta uuden teoksen kantaesitettäväksi syksyllä 2017. K U VA : A N T T I K A N G A S S A LO
KOMPOSITIO 2/2016 • 19 18 • KOMPOSITIO 2/2016 Orkesterit haluavat uutta kotimaista ohjelmistoa, mutta sen rahoittaminen on hankalaa. Säveltäjille taas orkesteritilaukset ovat suoranaisia unelmatöitä. Sibeliuksen seuraajat on suurhanke, jossa nämä pyrkimykset kohtaavat. 100-vuotias Suomi saa kuultavakseen 15 uutta teosta. Säveltäjien ja orkestereiden yhteistyö soi ympäri Suomen U uden suomalaisen orkesterimusiikin syntyä edistävä Sibeliuksen seuraajat -avaus osuu aikaan, jolloin juhlitaan monia koko taidemusiikkielämää koskettavia virstanpylväitä. Aivan muutaman vuoden sisään mahtuvat Sibelius-juhlavuosi (2015), Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlat (2017), Suomen Säveltäjät ry:n 70-vuotisjuhlavuosi (2015), Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n 50-vuotisjuhlavuosi (2015) ja Suomen Säveltäjäin Sibeliusrahaston 70-vuotisjuhlavuosi (2015). Suomen Säveltäjät ry käynnisti juhlavuonnaan useita uusia projekteja. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n ja Sibelius-rahaston kanssa yhteistyössä toteutettu Sibeliuksen seuraajat -hanke on niistä merkittävin. Tämän työn tuloksia kuullaan ympäri Suomea vuonna 2017. Hankkeen teki mahdolliseksi Suomen Kulttuurirahaston (SKR) 150 000 euron avustus. Sen turvin säveltäjät kirjoittavat peräti 15 uutta teosta, jotka orkesterit kantaesittävät. ”Idea lähti eri tahojen yhteisesti ääneen ajatelluista visioista”, kertoo hankkeen taustoista Suomen Säveltäjät ry:n puheenjohtajana vuonna 2014 aloittanut säveltäjä Antti Auvinen. ”Yhdistyksessä tiedostetaan uusien sävellystilausten merkityksellisyys erityisesti säveltäjän ammatinharjoittamiselle, mutta myös laajemmin, taidemusiikin elinvoimaisuutta ylläpitävänä toimintana. Orkestereiden viesti taas on se, että uudet suomalaiset teokset ja niiden kantaesittäminen kiinnostaa, mutta niiden tilaamiseen on vaikea löytää rahoitusta.” Käännetään katse tähän päivään Elävien säveltäjien mukaan ottamista koskevat yhteiset visiot ja sävellyspalkkioihin käytettävissä olevat resurssit eivät siis kohtaa. Tämä näkyy kantaesitysten tilastollisena vähyytenä orkestereiden kausiohjelmia katsellessa, vaikka tilaus ja tarve tunnustetaan. Tilanteen korjaamista on suunniteltu jo aiemminkin. Musiikin juhlavuosien suma K U VA : A N T T I K A N G A S S A LO
S KOMPOSITIO 2/2016 • 21 20 • KOMPOSITIO 2/2016 Avanti! Kamariorkesteri Sampo Haapamäki konsertto ¼-sävelaskelpianolle ja kamariyhtyeelle Hyvinkään Orkesteri Ville Raasakka teos orkesterisoittimille ja esineille Joensuun kaupunginorkesteri Kirmo Lintinen konsertto orkesterille (solistisia osuuksia) Jyväskylä Sinfonia Kimmo Kuokkala teos orkesterille SIBELIUKSEN SEURAAJAT: SÄVELLYSTILAUKSET tarjosi ideoiden toteuttamiselle hyvät puitteet. ”Sibeliuksen seuraajat -nimessä halusimme peilata Sibelius-juhlavuotta 2015 ja samalla muistuttaa kotimaisen ammattisäveltäjyyden merkityksestä suomalaisen identiteetin ja kulttuurin rakentajana”, summaa Antti Auvinen. Yli 200-henkinen Suomen Säveltäjät ja 30-jäseninen Suomen Sinfoniaorkesterit edustavat yhdessä suomalaisen taidemusiikin poikkeuksellista elinvoimaisuutta. Uusi hanke haluaa kääntää katseen nykyisyyteen. Projektin avulla juhlitaan 100-vuotiaan Suomen säveltaiteen nykytilaa ja sitä kautta klassisen musiikin tulevaisuutta maassamme. Yhdistykset tiedostavat murroksen ajat ja tuntevat yhteiskuntavastuunsa. He haluavat näyttää, kuinka esittävien Syyskaudella 2017 kantaesitettävät Sibeliuksen seuraajat -sävellykset esitellään Komposition seuraavassa numerossa (1/2017) taiteilijoiden kanssa työskentelevä säveltäjä voi omaa työtään mystifioimatta rikastaa ja edesauttaa musiikkiyhteisöä niin orkesterin kuin yleisönkin suuntaan. Tilaustöiden onkin tarkoitus heijastaa osallistuvien orkestereiden kokoonpanojen ja profiilien erilaisuutta. Laajaa Sibeliuksen seuraajat -hanketta ryhtyi koordinoimaan Suomen Säveltäjien yhteydessä toimiva Sibelius-rahasto. Rahasto nimesi tilaussävellystoimikunnan käsittelemään orkestereiden sille esittämät hakemukset. Toimikuntaan kuuluivat yhteistyökumppaneiden puheenjohtajat ja jäsenet tasapuolisella 2+2+2-periaatteella: Antti Auvinen ja Lotta Wennäkoski Suomen Säveltäjät ry:stä, Kalevi Aho ja Christoffer Sundqvist Suomen Sinfoniaorkesterit ry:stä sekä Kemin kaupunginorkesteri / Länsi-Pohjan jousikvartetti, Savonlinnan orkesteriyhdistys ry / Savonlinna-kvartetti Kai Nieminen jousikvartetto Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri Juhani Nuorvala teos jousiorkesterille Sinfonia Lahti Tapio Tuomela teos orkesterille Oulu Sinfonia Juha Pisto teos orkesterille Pori Sinfonietta Jukka-Pekka Lehto teos orkesterille Saimaa Sinfonietta (Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunginorkesterit) Mikko Nisula Vellamon neidot op. 35 (2016) Kantaesitys: 31.3.2017 > s. 43 Seinäjoen kaupunginorkesteri Pasi Lyytikäinen teos kamariorkesterille Suomalainen Barokkiorkesteri Jukka Tiensuu teos barokkiorkesterille Tapiola Sinfonietta Kimmo Hakola teos orkesterille Turun filharmoninen orkesteri Pauliina Isomäki oratorio sekakuorolle, solisteille ja orkesterille UMO Jazz Orchestra Veli Kujala konsertoiva teos harmonikalle ja big bandille Yhdistyksessä tiedostetaan uusien sävellystilausten merkityksellisyys erityisesti säveltäjän ammatinharjoittamiselle, mutta myös laajemmin, taidemusiikin elinvoimaisuutta ylläpitävänä toimintana.” ”