K O M P O S I T I O SUOMEN SÄVELTÄJIEN LEHTI >> 1/2020 Suomen säveltäjät 75 vuotta Tapahtumia ja tarinoita yhdistyksen historiasta 11 Säveltäjät ja teknologia Erkki Kurenniemen sähkösoittimet ja Helsingin yliopiston elektronimusiikkistudio 24 Sinfonia Lahden Taimitarha Ammatillista konsultaatiota orkesterisävellyksen alalla 20
S U OM E N SÄV E LTÄ J Ä T S uomen Säveltäjät ry (perustettu vuonna 1945) on aatteellinen yhdistys, jonka jäsenistönä on vakavan musiikin parissa työskenteleviä säveltäjiä. Yhdistys toimii eri puolilla maata ammattiaan harjoittavien jäsentensä keskinäisenä yhdyssiteenä. Se valvoo ja tukee säveltäjien taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja sekä edistää maan luovaa säveltaidetta. Suomen Säveltäjät ry osallistuu toimintakenttäänsä liittyvien organisaatioiden toimintaan, ottaa kantaa ajankohtaisiin kulttuuripoliittisiin kysymyksiin ja edistää suomalaisen musiikin esittämistä, levyttämistä ja kustantamista. Yhdistys järjestää jäsenilleen koulutustilaisuuksia yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. composers.fi/tietoa-meista Julkaisija Suomen Säveltäjät ry Toiminnanjohtaja (ma.) Hanna Kosonen Päätoimittaja Juha Torvinen juha.torvinen@helsinki.fi Toimitussihteeri Hanna Isolammi hanna.isolammi@gmail.com Toimituskunta Antti Auvinen Veli Kujala Minna Leinonen Olli Virtaperko Ulkoasu Antti Kangassalo / farm.fi Kansi Sanna Kanninen: Transient rain, 2010 c-print 125 x 100 cm. Paino PrintGroup PG Oy ISSN 1799-8433 ISSN 1799-8441 (verkkoversio) Kompositio verkossa (pdf) composers.fi/kompositio-lehti Kompositio on Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen (kultti.net) Suomen Säveltäjät ry Urho Kekkosen katu 2 C, 00100 Helsinki saveltajat@composers.fi puh. 09 445 589 composers.fi facebook.com/suomensaveltajat Toimisto Toiminnanjohtaja: Hanna Kosonen (ma.) Toimistovastaava: Tiina Turpeinen Hallitus Antti Auvinen, puheenjohtaja Olli Virtaperko, varapuheenjohtaja Markku Klami Veli Kujala Minna Leinonen Paola Livorsi Niilo Tarnanen K O M P O S I T I O 1 20 20 KOMPOSITIO 1/2020 • 3 2 • KOMPOSITIO 1/2020
Poimintoja 24 Säveltäjän teknologiasuhde ja historiallinen sähkösoitintutkimus Mikko Ojanen tarkastelee väitös tutkimuksessaan elektroakustisen musiikin historiaa ja sähkösoitin suunnittelua Suomessa vuosina 1961–1978. 20 Säveltäminen tarvitsee puutarhurointia Sinfonia Lahden Taimitarhahanke tarjoaa uransa alussa oleville säveltäjille ammatillista konsultaatiota. 11 Suomen Säveltäjät ry 75 vuotta Suomen Säveltäjien arkistosta valitut kuvat avaavat kahdeksan näkökulmaa yhdistyksen toimintaan eri aikoina. 16 Kolme ikkunaa poikkeusoloihin keväällä 2020 Kompositio esittelee kolmen kirjoituksen avulla esimerkkejä säveltäjien elämästä ja työskentelystä koronapandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa. 29 Kirjanurkka: Muistokirja Jouni Kaipaisesta Maritta Hirvosen kirjoittama Hämäränmaassa valon syvyys tuo esiin tarinoita ja kokoaa yhteen Jouni Kaipaisen (1956–2015) omia kirjoituksia. 30 Kevään levyt konserttien korvikkeina ”Levy voi toimia konsertin korvikkeena – se on harkittu kokonaisuus, joka sisältää tietyt teokset tietyssä järjestyksessä.” Anna Pulkkisin levylautasella on uusimpia suomalaissäveltäjien levyjä. KOMPOSITIO 1/2020 • 3 2 • KOMPOSITIO 1/2020
M A A R IT K Y T Ö H A R JU E lämme poikkeuksellisia aikoja. Liikkumista ja kokoontumista on rajoitettu. Konsertteja, festivaaleja ja tapahtumia on peruttu. Myös yhdistyksemme vuosikokous on ollut perusteltua siirtää. Säveltäjien yhteisö tunnistaa esittävien taiteilijoiden kriisin; onhan musiikkimme riippuvainen muusikoista. Solidaarisuus on erityisesti nyt poikkeusolosuhteissa tärkeää. Luovan säveltaiteen näkökulmasta taiteellinen ja taloudellinen ahdinko ei kuitenkaan pääty yhteiskunnan joskus avautuessa. Esimerkiksi tekijänoikeuskorvausten väheneminen realisoituu vasta myöhemmin, ja erilaisten välillisten vaikutusten arviointi on tällä hetkellä vaikeaa. Hädän hetkellä taiteen ja kulttuurin toimijoita on myös tuettu. Tarpeeseen ovat tulleet muun muassa opetusja kulttuuriministeriön 18 miljoonan euron ylimääräinen avustus, Koneen säätiön kotiresidenssi sekä useiden eri säätiöiden yhteistyö Taiken kanssa freelancer-taiteilijoiden auttamiseksi. Music Finlandin viestinvienti OKM:n suuntaan on ollut ansiokasta. Yhteiskunta on tarttunut aktiivisesti pandemian nujertamiseen. Pakon edessä kykenemme toimimaan yhdessä ja olennaiseen keskittyen. Matkalla uuteen normaaliin onkin kysyttävä, millaisia vaikutuksia vastaava tarmokkuus saisi aikaan esimerkiksi ekologisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. Edunvalvonnan näkökulmasta on työskenneltävä sen eteen, että poikkeus olosuhteissa tehdyt alasajot ja supistukset eivät muodostuisi osaksi tulevaa uutta normaalia. Karanteeniolosuhteet myös suorastaan alleviivaavat suoratoistopalveluiden ongelmia suhteessa säveltäjien toimeentuloon. Tekijänoikeustulot eivät kasva samassa suhteessa kuin sisältöjen kulutus verkossa. Voidaan kuitenkin nähdä myös positiivisia muutoksia. Ennen vaikeiksi koetut etäneuvonpidot ovat tulleet luonteviksi toiminnoiksi. Aikaisemmin erityisosaamisen tunnusmerkeiksi sopineet videoteknologiat ovat nyt tavallisia säveltäjien, muusikoiden ja kuorojen työkaluja. Striimaus ei koskaan päihitä elävää esitystä eikä etäneuvottelu samassa tilassa toteutettua tapaamista. Silti toivon, että osa pandemia-ajan digiloikasta jää pysyväksi. Vietämme yhdistyksemme 75-vuotisjuhlaa matkalla uuteen normaaliin. Joutunemme tinkimään juhlahumusta, mutta kriisin yli on katsottava rohkeasti. Moni juhlavuoden kunniaksi rakennettu käytäntö – esimerkiksi matkaja sävellyskonserttiavustukset – säilyvät jatkossakin. Peruuntuneita yhteistyötilaisuuksia, seminaareja, koulutuksia ja kokouksia toteutetaan myöhemmin. Yhdistys on myös kehittänyt väyliä saada säveltäjät osaksi orkesterikonsertteja, puhumaan musiikista ja säveltäjyydestään. Tämäkään työ ei rajaudu vain juhlavuoteen, vaan väylät halutaan pitää auki. Uskon, että rajoitusten joskus poistuessa ihmiset muistavat elävän musiikin ainutlaatuisuuden ja osallistuvat entistä innokkaammin uuden musiikin konsertteihin. Joka tapauksessa säveltäjä on osa elävää taiteen kenttää myös uudessa normaalissa. ANTTI AUVINEN Suomen Säveltäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja UUTEEN NORMAALIIN Pääkirjoitus KOMPOSITIO 1/2020 • 5 4 • KOMPOSITIO 1/2020
K KOM POS TI TÄ Ä L L Ä M U H I VAT LY H Y E T, Y T I M E K K Ä ÄT & A J A N K O H TA I S E T S A A R A V U O R JO K I Teoston sivuilla tietoa tukitoimista T eosto kokoaa ja päivittää verkkosivuilleen keskeistä tietoa, miten musiikkija kulttuurialaa tue taan koronaviruspandemian aikana. Sivulle päivitetään tietoa muun muassa avoinna olevasta rahoituksesta ja muista luovan työn tekijöiden toimeentuloa auttavista toimenpiteistä. Teosto ja sen jäsenjärjestöt valmistelevat kotimaisten säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien avustamista loppuvuodesta, kun pandemian negatiiviset vaikutukset alkavat näkyä tekijänoikeuskorvauksissa. teosto.fi/teosto/artikkelit/korona UNM Tampereella 24.–29.8. järjestettävän Ung Nordisk Musik -festivaalin ohjelma on julkistettu. UNM:n yhteydessä kuullaan myös Tampere Biennale 2.0:n konsertteja. unmfestival.fi Musiikkialan kriisija elvytyspaketti M usiikkialan järjestöt Teosto, Gramex, Suomen Muusikkojen Liitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Säveltäjät, IFPI, IndieCo, Musiikin edistämis säätiö, LiveFIN sekä Music Finland ovat yhdessä luoneet ehdotuksen musiikkialan kriisija elvytystoimenpiteiksi. Toimenpide-ehdotuksessa huomioidaan sekä elävän musiikin välittömät tulon menetykset että myöhemmin ilmenevät negatiiviset vaikutukset, kuten muun muassa tekijänoikeuskorvausten ja sävellystilauspalkkioiden romahtaminen. Ehdotukset on lähetetty musiikkialaa koskevia päätöksiä tekeville ministereille ja virkamiehille 23.4.2020. Music Finland on myös koonnut nettisivuilleen tiivistelmän musiikkialan kokonaisuuden tilannekuvasta. musicfinland.fi > Kuulumisia > Musiikkialan kriisija elvytyspaketti musicfinland.fi > Tutkimukset > Musiikkialan tilannekuva 2020 Musiikin aika -festivaali siirtyy vuodella K oronaviruspandemian vuoksi linjattuja kokoontumisrajoituksia on jatket tu toistaiseksi 31.7.2020 asti, ja tästä syystä kesäfestivaalit on peruttu tai siirretty. Myös Musiikin aika ja siihen liittyvät Viitasaaren kesäakatemian kesäkurssit siirtyvät vuoteen 2021. Musiikin aika on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1982 saakka, ja tuleva kesä on ensimmäinen, jona festivaalia ei voida toteuttaa. ”Kansainvälisenä festivaalina ja kesäakatemiana meillä vierailee vuosittain lukuisia kansainvälisiä taiteilijoita ja opiskelijoita, joiden elämään vaikuttavat seuraavina kuukausina eri maiden vallitsevat olosuhteet, lainalaisuudet ja kansainväliset matkustusrajoitukset. Kurssimme ovat saaneet tänä vuonna paljon huomiota, mutta olosuhteiden johdosta saimme vähemmän hakemuksia kuin aiempina vuosina. Tässä epävarmassa ja muuttuvassa kansainvälisessä tilanteessa ei olisi ollut otollista järjestää akatemiaa ja festivaalia.” kertoo Musiikin ajan taiteellinen johtaja Johan Tallgren. Musiikin aika neuvottelee parhaillaan opettajien kanssa tälle vuodelle suunniteltujen kurssien siirtämisestä ensi vuodelle. Kursseille hakeneisiin opiskelijoihin ollaan erikseen yhteydessä. Musiikin aika järjestetään Viitasaarella alustavan suunnitelman mukaan seuraavan kerran 6.-12.7.2021. musiikinaika.org S uomen Säveltäjät ry:n toimisto muuttaa Espoon Keilalampeen huhtikuussa 2021 yhdessä kahdeksan muun musiikkialan järjestön kanssa. Säveltäjien lisäksi yhteisiin toimitiloihin muuttavat Gramex, Teosto, GT Musiikkiluvat, Musiikkituottajat IFPI Finland, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Music Finland sekä Tekijänoikeuden tiedotusja valvontakeskus TTVK. Yhteisen katon alle muuttamisessa tavoitteena on parantaa järjestöjen välistä yhteistyötä, kehittää työympäristöä ja tehostaa tilankäyttöä sekä parantaa vuorovaikutusta. Samalla haluttiin luoda entistä paremmat toiminnalliset tilat ja puitteet työskentelylle. Jokaisella järjestöllä on omat työtilansa, minkä lisäksi toimitilaratkaisussa on järjestöille yhteisiä kohtaamisja neuvottelutiloja. • UUDET TOIMITILAT ESPOOSTA KOMPOSITIO 1/2020 • 5 4 • KOMPOSITIO 1/2020
Palkintoja ja kilpailumenestystä Tulkinnanvaraistakonserttisarjalle Madetojakannustinpalkinto M adetoja-säätiö on myöntänyt järjestyksessä toisen 20-vuotis juhlavuoden palkinnon Tulkinnanvaraista-konserttisarjalle, jota toteuttavat Uteliaat muusikot ry ja Juho Laitinen. Tulkinnanvaraista-sarja on jo kymmenen vuoden ajan rikastuttanut suomalaista musiikkielämää rohkealla ja innovatiivisella konserttisuunnittelullaan. Sen ytimessä ovat erityisesti kokeellinen sekä avantgardeperinteeseen luettava musiikki improvisaatiota ja äänitaidetta unohtamatta. Madetoja-säätiö täytti 20 vuotta vuonna 2017. Säätiö päätti juhlistaa tätä osoittamalla 20 000 euron suuruisen määrärahan kannustinpalkintoihin, jotka jakautuvat 4 vuodelle. Tästä määrärahasta myönnetään vuosina 2018–2021 kunakin vuonna 5 000 euron palkinto. Se tulee käyttää sävellystilauksen tekemiseen Suomen Säveltäjät ry:n jäseneltä. Ensimmäinen palkinto myönnettiin syksyllä 2018 oululaiselle Uuden musiikin lokakuu -festivaalille. • Jukka Viitasaarelle 15. kansainvälinen puhallinmusiikin sävellyspalkinto T amperelainen säveltäjä Jukka Viitasaari voitti toisen palkinnon yhdysvaltalaisen Hillcrest Wind Ensemblen puhallinsävellyskilpailussa teoksellaan The Community Band Suite. Viitasaari voitti samaisen kilpailun vuonna 2017 teoksellaan Hero´s Journey. Kyseessä on Viitasaaren viidestoista kansainvälinen sävellyskilpailutunnustus sitten vuoden 2001. Kotimaisia palkintoja on kertynyt seitsemän. Teos oli tarkoitus kantaesittää San Diegossa 18.4.2020, mutta koronapandemian vuoksi teos esitetään 26.9.2020. Viitasaarelle Tampereen kaupungin stipendi Tampereen kaupunki myönsi Jukka Viitasaarelle ammattitaiteilijan stipendin. Vuoden 2020 ammattitaiteilijoiden stipendit myönnettiin 13 paikallisella tasolla ansioituneelle tamperelaiselle taiteilijalle. • Maija Hynninen on saanut Nicola De Lorenzo -palkinnon M aija Hynnisen teos Ina Donna on saanut Kalifornian Berkeleyyliopiston Nicola De Lorenzo -palkinnon. Palkinto on suunnattu Berkeley-yliopiston opiskelijoille ja sitä on jaettu vuodesta 1958 lähtien. Hynninen on yksi tämän vuoden viidestä ensipalkinnon saaneista. Yhdistyksemme jäsenistä myös Jimmy Lopez on ollut palkittujen listalla. Ensipalkinnot hän sai vuosina 2010 ja 2011. • K KOM POS TI M A A R IT K Y T Ö H A R JU JA N N E K A A K IN EN KOMPOSITIO 1/2020 • 7 6 • KOMPOSITIO 1/2020
5parts-puhallinkvintetti 3 000 € Teos puhallinkvintetille Säveltäjä: Niilo Tarnanen Awake Percussion & Tölöläb 4 500 € Laajamittainen kamarimusiikkiteos lyömäsoittimille, puhaltimille ja elektroniikalle Säveltäjä: Juhani Nuorvala Hakosalo, Kalle 2 500 € Sooloteos polkupyörälle Säveltäjä: Jarkko Hartikainen Hetan Musiikkipäivät ry 2 000 € Teos sellolle ja puisille lyömäsoittimille Säveltäjä: Ville Raasakka Hirvanen, Olli & Kärkkäinen, Johanna 2 000 € Teos huilulle ja kitaralle Säveltäjä: Ilkka Hammo Huygens–Fokker-yhdistys 1 800 € Teos automaattisille mikrotonaalisille Fokker-uruille Säveltäjä: Sebastian Dumitrescu Junnonen, Sami 4 000 € Konsertto Séance huilulle, orkesterille ja vokaaliyhtyeelle Säveltäjä: Jennah Vainio Kraft, Kaisa & Collan, Anni 2 500 € Laulusarja Tua Forsströmin runoihin sopraanolle ja pianolle Säveltäjä: Markus Fagerudd Kumela, Petri 3 000 € Duo mikrotonaaliselle kitaralle ja bassoklarinetille Säveltäjä: Paavo Korpijaakko Lempa, Tuuli & kvartetti 3 000 € Kamarimusiikkiteos (vl, vc, cl, pf) Säveltäjä: Matti Heininen Madetojasäätiön avustukset sävellystilauksiin vuonna 2020 Leevi Madetoja (1887–1947) testamenttasi sävellystensä tekijänoikeustulot Suomen Säveltäjät ry:lle, joka hallinnoi vuonna 1997 perustettua Madetoja-säätiötä. Säätiön varoja käytetään erityisesti sävellystilausten tukemiseen. Vuoden 2020 avustukset jaettiin säätiön hallituksen kokouksessa 13.3.2020. Jaettu kokonaissumma oli 57 500 euroa. Meidän Festivaali c/o Järvenpään Sibelius-seura ry 3 500 € Teos Tuusulanjärvelle, elektroniikalle ja jousikvartetille Säveltäjä: Tytti Arola Musiikkiyhdistys Kumaus ry 3 000 € Teos harmonikalle, kontrabassolle ja lyömäsoittimille Säveltäjä: Aino Tenkanen Myllärinen, Jyrki 2 500 € Sooloteos kitaralle Säveltäjä: Veli-Matti Puumala Pohjonen, Joonas 1 700 € Laulu tenorille ja pianolle Säveltäjä: Kimmo Kuitunen Puusaari, Maria 4 500 € Requiem sooloviululle ja orkesterille Säveltäjä: Markku Klami Suomalainen barokkiorkesteri, Avanti! & UMO Helsinki 4 000 € Yhteisteos Avanti!:lle, UMOlle ja FiBOlle Säveltäjä: Sampo Kasurinen Superpluck-yhtye 3 000 € Teos cembalolle, konserttikanteleelle ja kitaralle Säveltäjä: Juha T. Koskinen The Carice Singers & Spira Ensemble 4 000 € A choral work Songs of Travel for The Carice Singers and Spira Ensemble (SATB) Säveltäjä: Matthew Whittall Virtuosi di Kuhmo ry 3 000 € Oktetto jousille Säveltäjä: Osmo Tapio Räihälä K KOM POS TI KOMPOSITIO 1/2020 • 9 8 • KOMPOSITIO 1/2020
M iten päädyit teknistaloudelliselta alalta säveltäjäjärjestöön töihin? Minun kohdallani useampi palikka kilahti oikeaan asentoon. Tiesin toiminnanjohtaja Hanna Kososen entuudestaan, olen ollut aina musiikista kiinnostunut ja uskon, että voin tuoda omasta taustastani johtuen joitain kehitysideoita toimintaan. Olen myös aina ollut sitä mieltä, että katsominen oman kuplan ulkopuolelle tekee hyvää, ja nyt se on omalla kohdallani toteutunut. Miltä työ Säveltäjien toimistossa vaikuttaa näin muutaman kuukauden jälkeen? Vastaanotto on ollut lämmin. Säveltäjät ja naapurijärjestöjen työntekijät ovat erittäin mukavia. Toimistossa ei ole kauheasti tarvinnut pyöritellä peukaloita, sillä hyppäsimme Hannan kanssa suoraan liikkuvaan junaan. Mikä on ollut yllättävintä? Taidealalla toimiminen on sinänsä minulle täysin uutta, ja voi sanoa, että pieniä ahaa-elämyksiä tulee koko ajan. Huomasin esimerkiksi, että säveltäjillä ja entisestä maailmastani tutuilla koodareilla on paljonkin yhteistä, kuten luovuus ja tietty systemaattisuus. Toinen huomio oli, että taidealan ihmisillä herkkyys on positiivinen ja jopa kannustettava piirre, kun taas teknistaloudellisissa ympyröissä se pyritään yleensä piilottamaan. Onko sinulla harrastuksia? Nykyisin ainoa ohjattu harrastukseni on pilates, johon vaihdoin klassisesta baletista joitakin vuosia sitten. Sikäli kun aikaa jää, möyrin mielelläni puutarhassa ja nikkaroin mökillä kaikenlaista. Joskus pelaan perheen kanssa tennistä tai harjoittelen erilaisten herkkuruokien tekemistä. Konsertteihin ja teatteriin minut saa myös helposti seuraksi aina kun kalenterissa vain on tilaa (eikä koronavirus jyllää). Olen aikoinaan ottanut musiikkiopistossa pianotunteja ja laulanut erilaisissa koulujen ja työpaikkojen kuoroissa. Nykyisin soitan pianoa silloin tällöin lähinnä omaksi ilokseni ja paritalonaapurin kauhuksi. Lisäksi laulan aika usein autossa itsekseni, mikä on hyvä tapa hölmistyttää kanssa-autoilijat ainakin liikennevaloissa seistessä. Säännölliselle musiikin harrastamiselle ei valitettavasti ole viime vuosina ollut aikaa, mikä on tosi ikävää – musiikki kun on aika hyvä lääke moneen asiaan, eikä siitä voi saada yliannostusta. Millaista musiikkia kuuntelit viimeksi? Livenä viimeisin kokemus taisi olla Pieni Merenneito -musikaali, jota ystäväni ja minä veimme tyttäremme katsomaan. Levyltä kuuntelin Schubertin Ave Mariaa ja yritin laulaa vaihtelevalla menestyksellä mukana. Musiikin suhteen olen aika kaikkiruokainen – melkein kaikki menee, paitsi humppa… Nyt korona-aikana kulttuurista nauttiminen on mennyt aika lailla kirjallisuuden puolelle. Minulla oli kevääksi useita lippuvarauksia konsertteihin ja oopperaan, mutta ymmärrettävistä syistä ne tilaisuudet eivät toteutuneet. Toivon lämpimästi esiintyjien ja järjestäjien puolesta, että esityksiä saadaan siirrettyä lopullisen perumisen sijaan. Minä kyllä aion jatkossakin istua katsomossa, hyvin kiitollisena kaikille taidealan ammattilaisillemme. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Suomen Säveltäjät ry:n jäsenille? On ollut todella mukavaa tutustua teihin, olen oppinut paljon uutta. Poiketkaa vain mahdollisuuksien mukaan käymään toimistolla sitten kun poikkeustilanne on ohi, vaikka ei olisi asiaakaan. On ilo tavata! Tiina Turpeinen aloitti Säveltäjien toimistovastaavana vuoden 2020 alusta samaan aikaan kuin ma. toiminnanjohtaja Hanna Kosonen. Koko uransa musiikkialalla työskennellyt Kosonen lienee jäsenistölle entuudestaan tuttu, mutta Turpeinen tuli toimistoon muun alan tehtävistä. Jotta hän tulisi myös meille tutuksi, kysyimme muutamia kysymyksiä. TERVETULOA, TIINA! M A A R IT K Y T Ö H A R JU KOMPOSITIO 1/2020 • 9 8 • KOMPOSITIO 1/2020
S äveltäjäyhdistyksen 75-juhlavuoden kohokohdaksi on suunniteltu konserttia Helsingin Musiikkitalossa 2.10.2020. Hannu Linnun johtaman Radion sinfoniaorkesterin konsertin ohjelma on toukokuussa 2020 vielä auki. Konserttia seuraavana päivänä 3.10. järjestetään yhdistyksen syyskokous sekä juhlaillallinen jäsenistölle ja heidän aveceilleen, mikäli se on mahdollista toteuttaa vaarantamatta jäsenten terveyttä. R adion sinfoniaorkesterin lisäksi myös monet kaupunginorkesterit suosivat syysja kevätkaudellaan suomalaista musiikkia. Suomen Säveltäjät ry koordinoi konserttien yhteyteen yleisö tapahtumia, joissa säveltäjät kertovat konsertissa esitettävistä teoksistaan. Konserttien ja yleisö tapahtumien muoto ja toteutuminen riippuvat kuitenkin koronaviruspandemian vuoksi asetetuista kokoontumisrajoituksista. O sana juhlavuoden tapahtumia julkaistaan myös sävellyspedagogiikan aineistopankki Opus1-sivuston sisältöjä ruotsiksi ja englanniksi käännettynä. Vuonna 2018 lanseerattu sivusto, joka sisältää sävellyksen alkuopetukseen tarkoitettuja tehtäviä ja aiheeseen liittyviä artikkeleita, on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta heti avaamisestaan lähtien. Ruotsiksi ja englanniksi käännetyt sisällöt vastaavat suomalaisten musiikkiopistojen tarpeeseen ja esittelevät samalla suomalaista osaamista kansainvälisesti. Englanniksi sisältöjä on kääntänyt Jaakko Mäntyjärvi ja ruotsiksi Christian Holmqvist. Koko aineistosta julkaistaan käännösversioina tässä vaiheessa noin puolet. Yhdistys myös jakaa avustuksia ja palkintoja juhlavuoden kunniaksi. Suomen Säveltäjät ry 75 vuotta 75 VUOTTA SITTEN PERUSTETTU SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY VIETTÄÄ MERKKIVUOTTAAN MONELLA TAPAA POIKKEUSOLOISSA. KORONAVIRUSTILANNE VOI MUUTTAA SYKSYN SUUNNITELMIA, JA MERKKIVUOTTA JUHLITAAN SEKÄ SYKSYLLÄ 2020 ETTÄ KEVÄÄLLÄ 2021. Juhlasyksyn tapahtumien toteutumiseen vaikuttavat koronaviruspandemian kehittyminen ja sen mahdollisesti aiheuttama kokoontumisrajoitusten jatkuminen. SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY KOORDINOI KONSERTTIEN YHTEYTEEN YLEISÖTAPAHTUMIA, JOISSA SÄVELTÄJÄT KERTOVAT KONSERTISSA ESITETTÄVISTÄ TEOKSISTAAN. KOMPOSITIO 1/2020 • 11 10 • KOMPOSITIO 1/2020
SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N 75-VUOTISJUHLAVUODEN KUNNIAKSI KOMPOSITIO ESITTELEE VÄLÄHDYKSIÄ YHDISTYKSEN HISTORIASTA KUVINA. SUOMEN SÄVELTÄJIEN ARKISTOSTA VALITUT KUVAT AVAAVAT KAHDEKSAN NÄKÖKULMAA YHDISTYKSEN TOIMINTAAN ERI AIKOINA. KUVAT JA TARINAT JULKAISTAAN MYÖS YHDISTYKSEN VERKKOSIVUILLA SYKSYN 2020 AIKANA. Pohjoismaisen säveltäjäneuvoston kokous Kööpenhaminassa 1952. Toinen vasemmalta Olavi Pesonen ja hänestä seuraavana Sulho Ranta. Pöydän päässä puheenjohtajana tanskalainen Knudåge Riisager ja hänestä oikealle ruotsalaiset Ingemar Liljefors ja Dag Wirén, norjalaiset Klaus Egge ja Ludvig Irgens-Jensen sekä tanskalainen Vagn Holmboe. YHDISTYKSEN HISTORIAA KUVINA TEKSTI: KIMMO KORHONEN 75 VUOTTA SITTEN PERUSTETTU SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY VIETTÄÄ MERKKIVUOTTAAN MONELLA TAPAA POIKKEUSOLOISSA. KORONAVIRUSTILANNE VOI MUUTTAA SYKSYN SUUNNITELMIA, JA MERKKIVUOTTA JUHLITAAN SEKÄ SYKSYLLÄ 2020 ETTÄ KEVÄÄLLÄ 2021. S uomalaiset säveltäjät ovat osallistuneet aktiivisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön aina siitä lähtien, kun maa pääsi itsenäistyttyään ensimmäisen kerran Pohjoismaisille musiikkipäiville Kööpenhaminassa 1919. ”Neliapila merkitsee onnea, ja olen erityisen onnellinen siitä, että olemme saaneet Suomen mukaan”, iloitsi Carl Nielsen tapahtuman juhlapuheessa, kun Suomi oli liittynyt Tanskan, Ruotsin ja Norjan seuraan. Toisen maailmansodan jälkeen säveltäjien pohjoismaiselle yhteistyölle syntyi uusi yhteistyöelin, kun Pohjoismainen säveltäjäneuvosto NKR perustettiin Kööpenhaminassa 1946. Suomalainen edustus oli luontevaa valita edellisenä vuonna perustetun Suomen Säveltäjät ry:n keskuudesta, olivathan muutkin säveltäjäneuvoston jäsenet omien säveltäjäyhdistystensä edustajia. Näin Suomen Säveltäjien toimintaan tuli heti mukaan kansainvälinen ulottuvuus. Pohjoismaisen säveltäjäneuvoston tärkeimmäksi tehtäväksi on vakiintunut vastuu Pohjoismaisista musiikkipäivistä. Tapahtuma oli järjestetty ensimmäisen kerran jo 1888, mutta säveltäjäneuvostosta se sai uuden taustavoiman. Samalla korostui tapahtuman asema säveltäjien omana festivaalina. Uusien teosten esitykset ovat Pohjoismaisten musiikkipäivien ydintä, mutta myös säveltäjien vapaamuotoiset tapaamiset ovat olleet tärkeitä. Niin kuin Erkki Salmenhaara totesi Suomen Säveltäjien 50-vuotishistoriassa 1995: ”Juhlien sisäistä, sosiaalista aspektia ei ole syytä aliarvioida, vaikka se ei näykään julkisuudessa. Musiikkipäivät ovat useimmille säveltäjille ainoa foorumi, jolla on tilaisuus tavata pohjoismaisia kollegoja, vaihtaa ajatuksia keskenään, haistella ilmassa liikkuvia trendejä...” Vaikka pohjoismaista säveltäjäyhteistyötä on joskus moitittu keinotekoiseksi, se oli sodanjälkeisellä kaudella tärkeää suomalaisille säveltäjille avatessaan yhteyksiä ulkomaille. Yhteistyölle on luonut pohjaa se, että pohjoismaisten säveltäjien kohtaamat haasteet ovat olleet yhteisiä. • KOMPOSITIO 1/2020 • 11 10 • KOMPOSITIO 1/2020
K eväällä 1952 Lallukan taiteilijakodissa asuvien säveltäjien rouvat saivat ajatuksen omasta yhdistyksestä ja järjestivät toukokuussa perustamiskokouksen 14 rouvan voimin. Puheenjohtajaksi valittiin edellisenä vuonna kuolleen Suomen Säveltäjien ensimmäisen puheenjohtajan Selim Palmgrenin leski Minna Palmgren (kuvassa eturivissä kolmas vasemmalta) ja varapuheenjohtajaksi Taneli Kuusiston puoliso Kyllikki Kuusisto (eturivissä viides vasemmalta). Jäseniä olivat automaattisesti kaikki säveltäjien puolisot ja lesket. Yhdistys järjesti vuosikokouksen toukokuussa ja piti 1950-luvulla vuosittain kaksi kahvitai teekonserttia Lallukan tai Laulu-Miesten juhlasalissa. Jatkossa tahti kuitenkin hidastui ja jäi yleensä yhteen vuosittaiseen konserttiin. Päämääränä ei ollut vain lämminhenkinen yhdessä olo musiikin säestyksellä vaan myös säveltäjien työn tukeminen. Konserttien tuotoilla, jäsenmaksuilla ja arpajaisilla kerättiin varoja, joista myönnettiin apurahoja enimmäkseen terveydellisistä syistä ahdinkoon joutuneille säveltäjille. Apurahat olivat aluksi melko vaatimattomia mutta kasvoivat vähitellen, ja esimerkiksi vuonna 1968 yhdistys pystyi antamaan jo 1 000 mk:n (nykyrahana noin 1 600 euroa) avustuksen. Ensimmäisen stipendin yhdistys myönsi vuonna 1970 Helvi Leiviskälle, suuruudeltaan 2 000 mk (nykyrahana noin 3 000 euroa). Šostakovitš antaisi teeman, josta joku suomalainen säveltäjä improvisoisi. Vieras teki työtä käskettyä, ja taitavaksi improvisoijaksi tiedetty Englund komennettiin pianon ääreen. Esityksen jälkeen Šostakovitš hämmästeli suoritusta ja valitti, että tällainen taito oli nykyisin kadonnut. Siihen Erik Bergman tokaisi: ”Kaikkihan me sen osaamme, laitettiin tuo Einar pianon ääreen, kun istui lähimpänä.” Maineikkaimman vieraansa Suomen Säveltäjät sai syyskuussa 1961, kun Igor Stravinsky vieraili Suomessa ja johti Helsingissä Radion sinfoniaorkesterin konsertissa Orfeus-sarjansa. Suomen Säveltäjien illallisilla yhdistyksen puheenjohtaja Olavi Pesonen muistutti puheessaan Stravinskyä siitä, kuinka tämä oli käynyt häämatkallaan 1906 Suomen suuriruhtinaskunnassa Imatran tuolloin vielä tuolloin vapaana kuohuneella koskella, ja toivoi, ettei seuraavaan vierailuun kuluisi yhtä pitkää aikaa. Valitettavasti vuoden 1961 vierailu jäi kuitenkin Stravinskyn viimeiseksi Suomessa. • S uomen Säveltäjät ry:n arkisen aherruksen keskeltä ovat nousseet erityisinä tapahtumina esiin ulkomaisille säveltäjävieraille järjestetyt lounaat ja illanvietot. Yksi näistä vieraista oli 1900-luvun keskeisiin amerikkalaissäveltäjiin kuulunut Aaron Copland, joka kävi Suomessa syyskuussa 1955. Omaa lämpöään tilaisuuteen toi se, että paikalla olleista suomalaissäveltäjistä Einar Englund oli ollut hänen oppilaanaan Yhdysvalloissa Tanglewoodissa 1949. Copland oli ollut tyytyväinen Englundin edistymiseen ja todennut: ”Te olette jo täysinoppinut säveltäjä, joka on löytänyt oman tyylinsä.” Muitakin mestareita kävi 1950-luvulla Suomen Säveltäjien vieraana. Vain pari viikkoa Coplandin jälkeen yhdistys isännöi Paul Hindemithiä, joka oli Suomessa vastaanottamassa Wihurin kansainvälisen Sibeliuspalkinnon. Vuonna 1958 Wihurin Sibelius-palkinnon sai Dmitri Šostakovitš, joka niin ikään oli säveltäjäyhdistyksen vieraana. Tunnelma lounaalla oli aluksi jäykänpuoleinen, mutta tilanne muuttui, kun joku ehdotti, että Amerikkalaissäveltäjä Aaron Copland Suomen Säveltäjät ry:n vieraana 1955. Vasemmalta istumassa: Einar Englund, Taneli Kuusisto, Kalervo Tuukkanen, Aaron Copland, Nils-Eric Fougstedt, Aarre Merikanto, Yhdysvaltain suurlähettiläs ja Olavi Pesonen, seisomassa (vas.) Ahti Sonninen ja Martti Turunen. Pukueleganssia 1950-luvulta. Säveltäjien Rouvien jäseniä viisivuotiskuvassa 1957. KOMPOSITIO 1/2020 • 13 12 • KOMPOSITIO 1/2020
S yksyllä 1970 Suomen Säveltäjät ry täytti 25 vuotta. Merkkipäivän viettoon toi omaa lisäarvoaan se, että samaan aikaan Helsingissä järjestettiin Pohjoismaiset musiikkipäivät, joilla oli alun toista sataa ulkomaista vierasta. Paikalla oli myös Kansainvälisen Musiikkineuvoston edustajia, joista nimekkäin oli viulistitähti Yehudi Menuhin. Ulkomaisia vieraita vietiin tutustumaan Sibeliuksen Ainolaan, ja Järvenpään kaupungin tarjoaman lounaan jälkeen oli vastaanotto Joonas Kokkosen kotona, edellisenä vuonna valmistuneessa Alvar Aallon suunnittelemassa Villa Kokkosessa. Kokkonen olisi jo hiukan aiemmin halunnut erota säveltäjäyhdistyksen puheenjohtajan tehtävästä mutta suostui jatkamaan kauttaan yhdellä vuodella 25-vuotisjuhlien ja Pohjoismaisten musiikkipäivien vuoksi. Suomen Säveltäjät juhlisti ensimmäistä ”historiallista kvartaaliaan” Einari Marvian kirjoittamalla historiikilla Suomen Säveltäjien 25 vuotta. Juhlapäivänä yhdistys vieraili Armas Järnefeltin, Yrjö Kilpisen, Uuno Klamin, Leevi Madetojan, Aarre Merikannon, Selim Palmgrenin ja Sulho Rannan haudoilla. He olivat Klamia ja Rantaa lukuun ottamatta yhdistyksen kunniajäseniä, ja nyt yhdistys valitsi uusiksi kunniajäseniksi Erik Bergmanin, muista Pohjoismaista Knudåge Riisagerin, Hilding Rosenbergin ja Harald Sæverudin sekä Neuvostoliitosta Dmitri Šostakovitšin. • Suomen Säveltäjien 25-vuotisjuhlintaa syksyllä 1970: puheenjohtaja Joonas Kokkonen yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan Selim Palmgrenin haudalla, virallisen vastaanoton tunnelmia, Erik Bergman ja lasillinen kuplivaa sekä Pehr Henrik Nordgren parkettien partaveitsenä. Minna Palmgren luopui puheenjohtajan tehtävästä 1970, ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kyllikki Kuusisto. Yhdistys lopetti kuitenkin myöhemmin toimintansa, ennen muuta siksi, että nuorempien säveltäjien puolisot ja avovaimot eivät enää kokeneet perinteisiin sukupuolirooleihin sidottua yhdistystä ajanmukaiseksi. • KOMPOSITIO 1/2020 • 13 12 • KOMPOSITIO 1/2020
S uuret juhlavuodet nousevat tärkeinä merkkipaaluina esiin Suomen Säveltäjien toiminnasta. Erityisen komeasti vietettiin yhdistyksen 50-vuotispäiviä lokakuussa 1995. Jo hiukan ennen varsinaista juhlaviikkoa julkaistiin Erkki Salmenhaaran historiikki Säveltäjänä Suomessa, joka avaa monipuolisesti yhdistyksen toimintaa. Itse juhlaviikolla ohjelmassa olivat levy-yhtiö Ondinen ja Suomen Säveltäjien yhteistyönä tehdyn laajan levykokonaisuuden julkaisu, viikon kestänyt juhlakonserttien sarja sekä huipentumana viralliset juhlallisuudet vastaanottoineen ja illallisineen. Suomen Säveltäjien toiminta on saattanut yhteen eri ikäisiä säveltäjiä ja muodostanut luontevan foorumin erilaisten tietojen, käytäntöjen ja traditioiden siirtämiseen sukupolvilta toisille. Juhlaillallisten valokuvassa ravintola Kalastajatorpalla on neljä eri vuosikymmenellä syntynyttä säveltäjää, ikäjärjestyksessä 1916 syntynyt Einar Englund, 1928 syntynyt Einojuhani Rautavaara, 1930 syntynyt Usko Meriläinen ja 1948 syntynyt Mikko Heiniö. Heistä Meriläinen oli yhdistyksen puheenjohtajana 1981–1992 ja Heiniö hänen jälkeensä peräti 18 vuotta 1992–2010. Tällä rupeamalla Heiniö on Suomen Säveltäjien pitkäaikaisin puheenjohtaja, joka luotsasi yhdistystä esimerkiksi niin sanottujen ”genre-sotien” aikana, jolloin käytiin eri musiikinlajien välistä kädenvääntöä esityskorvausten perusteista. Meriläinen tuki Heiniön valintaa uudeksi puheenjohtajaksi, ja Heiniö on K aksi Suomen Säveltäjät ry:n hallitusta, joita erottaa toisistaan lähes puoli vuosisataa. Jotain on tapahtunut vuosien 1970 ja 2016 välissä. Rennomman pukukoodin lisäksi paistaa silmään se, että yhdistyksen hallitukseen on tullut naispuolisia säveltäjiä. Naispuolisten säveltäjien liittyminen Suomen Säveltäjiin on yhdistyksen 75-vuotisessa historiassa suhteellisen myöhäinen ilmiö. Yhdistys tosin sai ensimmäisen naispuolisen jäsenensä jo heti perustamisvuonna 1945, jolloin Helvi Leiviskä liittyi mukaan. Vaikka hänellä oli omat tukijansa, hän joutui kohtaamaan vahvasti sukupuolittuneen maailman, jossa hänen naiseutensa oli usein arvioiden lähtökohtana. Kun hänen pianokonserttonsa esitettiin hänen sävellyskonsertissaan Helsingissä 1935, arvostelija yllättyi siitä, että ”feminiinisestä hentomielisyydestä tai jostakin naissäveltäjään niin helposti yhdistettävästä miniatyyrimäisyydestä ei ollut jälkeäkään. Päinvastoin: teos oli ihan miehen puhetta alusta loppuun.” Leiviskän jälkeen kesti aina vuoteen 1980 ennen kuin Suomen Säveltäjät ry sai seuraavat naispuoliset jäsenet Anneli Arhon ja Kaija Saariahon liittyessä mukaan. Heidän jälkeensä seuraavat naiset yhdistyksessä olivat Ann-Elise Hannikainen (1986) ja Jovanka Trbojević (1994). 2000-luvun puolella tilanne on alkanut muuttua hiukan ripeämpään tahtiin, ja maaliskuussa 2020 Suomen Säveltäjien 221 jäsenestä naisia on 26, miehiä 195. Ero sukupuolten välillä on määrällisesti yhä merkittävä, mutta nuoremmassa säveltäjäpolvessa naispuolisten säveltäjien suhteellinen osuus on kasvamassa, ja vuoden 1975 jälkeen syntyneistä suomalaissäveltäjistä noin neljäsosa on naisia. Tilannetta on edistänyt se, että Kaija Saariahosta lähtien naispuolisia tekijöitä on noussut yhä lukuisammin säveltäjiemme eturiviin. • Suomen Säveltäjien hallitukset vuosina 1970 ja 2016. Vuoden 1970 johtokunta (hallitus), vasemmalta Erik Bergman, Einari Marvia, Aulis Sallinen, Joonas Kokkonen (puheenjohtaja), Einojuhani Rautavaara, sihteeri Mirja Aro ja Erkki Salmenhaara. Reijo Jyrkiäinen puuttuu kuvasta. Hallitus 2016–2017, vasemmalta Riikka Talvitie, Markus Fagerudd, Olli Virtaperko, Antti Auvinen (puheenjohtaja), Veli Kujala, Ilari Laakso ja Minna Leinonen. Suomen Säveltäjien 50-vuotisjuhlavieraita arvokkaissa tunnelmissa 1995, vasemmalta Mikko Heiniö, Einojuhani Rautavaara, Usko Meriläinen ja Einar Englund. KOMPOSITIO 1/2020 • 15 14 • KOMPOSITIO 1/2020
pysyneet jäseninä myös lähdettyään jälleen ulkomaille. Monet ovat puolestaan löytäneet uuden kotimaan Suomesta, ja on mukana on myös Kaija Saariahon tapaisia Suomessa syntyneitä mutta ulkomaille asettuneita säveltäjiä. Jäsenyyden kansallisesti joustava lähtökohta tuntuu erityisen luontevalta juuri musiikissa, jossa on perinteisesti liikuttu yli maantieteellisten rajojen, mutta samalla se ilmentää laajemminkin modernia länsimaista käsitystä kansainvälisyydestä. Se on monin tavoin ollut merkittävä rikastava elementti suomalaiselle musiikille. • P ohjoismaisen säveltäjäneuvoston kokoukset ovat yleensä työntäyteisiä ja tiiviitä tapahtumia, mutta mukaan on tavallisesti pyritty saamaan jokin vapaampi ja rennompi ohjelmanumero. Vuoden 2009 kokouksessa Islannissa kokousedustajat pääsivät tutustumaan maan luontoon, joidenkin mielestä kenties liiankin läheisesti. Linja-autolla tehtiin kiertomatka, jonka aikana käytiin tulivuori Heklan juurella. Joenuoman pohja oli runsaiden sateiden vuokmuistellut, kuinka Meriläinen aina hänen kesämökillään käydessään totesi nuoremmalle kollegalleen: ”Sinun pitää kohta ottaa tämä puheenjohtajan homma.” Heiniö on kertonut pitäneensä tärkeänä, että Suomen Säveltäjien johtokunnassa olisi eri sukupolvien edustajia samassa suhteessa kuin jäsenkunnassa. Erotessaan puheenjohtajan tehtävästä 2010 hän muisteli yhdistyksen vuosikokouksen puheessa: ”Varttuneilla johtokunnan jäsenillä on muun muassa historiallista perspektiiviä, joka varoittaa keksimästä pyörää uudelleen, ynnä taiteellista toleranssia, jota tarvitaan esimerkiksi uusia jäseniä valittaessa. Minun nuoruuteni johtokunnassa se rooli oli Einar Englundilla ja johtokunnan viimeisellä todellisella herrasmiehellä Pentti Raitiolla.” • ”Yli vaan, ei tässä ole kovin syvää.” Pohjoismaisen säveltäjäneuvoston kokousedustajia Islannissa 2009. si pehmentynyt, ja kesken uoman ylityksen auto jämähti paikoilleen. Ei auttanut kuin kahlata ulos autosta kuivalle maalle, jotta auton painoa saatiin kevennetyksi. Aivan surkeaksi tilanne ei kuitenkaan päässyt. Markus Fagerudd (kuvassa keskellä aurinkolasit päässä) on muistellut, että nestemäinen tarjoilu sentään pelasi, joten ”penkalla seisominen oli yhtä juhlaa”. Lähistöllä olleen toisen auton avulla tilanne selvisi, ja matka pääsi jatkumaan. • Suomen Säveltäjien suuressa ryhmäkuvassa vuoden 2015 juhlissa Katajanokan ravintola Sipulissa on 86 säveltäjää, hiukan vajaa puolet yhdistyksen tuolloisesta 205 jäsenestä. Juhlapuheessaan Auvinen tutkaili jäsenkunnan koostumusta. Pääkaupunkiseudulla heistä asuu ylivoimainen enemmistö, 132 säveltäjää, ja merkittäviä keskittymiä on myös Pirkanmaalla (15 säveltäjää) ja Varsinais-Suomessa (14 säveltäjää). Jäsenkunnasta noin 15 % on maahanmuuttajia, joista monet ovat liittyneet jäseneksi opiskellessaan Suomessa ja S uomen Säveltäjät on kasvanut 75 toimintavuotensa aikana 28 perustajajäsenen pioneerijoukosta 221 jäsenen moni-ilmeiseksi ja jo määrällään kunnioitusta herättäväksi taiteilijayhdistykseksi. Niin kuin yhdistyksen puheenjohtaja Antti Auvinen totesi 70-vuotisjuhlien juhlapuheessaan, ”säveltäjät kokevat yhdistyksen ja sen jäsenyyden tärkeäksi. Tämä näkyy siinä, että jokseenkin kaikki maassamme ammattimaisesti säveltäjän ammattia harjoittavat ovat Suomen Säveltäjät ry:n jäseniä. Yhdistys, joka näin kattavasti edustaa vakavan taidemusiikin säveltäjiä, on ylpeyden aihe.” KOMPOSITIO 1/2020 • 15 14 • KOMPOSITIO 1/2020
K evään 2020 aikana musiikkialan uutiset ja some ovat olleet täynnä lukemattomia akuutteja tragedioita: Livealalta on peruuntunut perinteikkäitä tapahtumia; freelance-muusikoilta on kadonnut vähintään puolen vuoden keikkatulot; orkestereita, festivaaleja, keikkapaikkoja ja tapahtumajärjestäjiä uhkaa mennä nurin; musiikkiopistoopettajien työmäärä on kolminkertaistunut. Koronaviruspandemian vaikutukset koskevat suoraan myös opettajina tai muusikoina toimivia säveltäjiä. Useimpiin vaikutus iskee peruuntuneina tai tulevaisuuteen siirtyneinä esityksinä – ja puuttuvina Teosto-korvauksina. Kompositio julkaisee kolme kirjoitusta poikkeusoloista keväällä 2020. TAMPERE BIENNALE 2.0 Kevään 2020 kuluessa festivaali toisensa jälkeen joutui ilmoittamaan peruuntumisista, siirtymisistä ja muista muutoksista koronaviruspandemian vuoksi. Suomen Säveltäjien jäseniä festivaalikentän ahdinko kosketti jo varhain, sillä säveltäjien oma festivaali Tampere Biennale oli ensimmäisiä koronan uhreja. Nopealla reagoinnilla ja ratkaisukeskeisellä asenteella vältettiin kuitenkin festivaalin peruuntuminen kokonaan. T ampere Biennale on aina ollut Suomen Säveltäjät ry:lle tärkeä. Useiden kantaesitysten ja muiden esitysten lisäksi festivaalin yhteydessä on järjestetty yhdistyksen tapahtumia, esimerkiksi kevätkokous ja -seminaari. Festivaali on myös toiminut yksinäisen työn tekijöiden kokoontumis ajoina – tapahtuma on tarjonnut yhdessäoloa, ajatusten vaihtoa ja ammatillista verkostoitumista. Kevään 2020 Biennale oli vähällä kariutua kokonaan koronaviruksen takia. Festivaalin taiteellinen johtaja Jennah Vainio kertoo jännittäneensä tilanteen kehittymistä. ”Ensin alle 500 hengen kokoontumiset olivat sallittuja, ja lopulta enää 10 hengen. Huoli on kova kaikkien taiteilijoidemme toimeentulosta”, hän kertoo. Festivaalin organisaatiossa odotettiin, että 500 hengen rajoitusta seuraisi Norjan tapaan rajoituksia yli 100 henkilön kokoontumiselle, mutta KOMPOSITIO 1/2020 • 17 16 • KOMPOSITIO 1/2020
sertit sekä Jan Lehtolan urkuresitaali. Kamarimusiikkikonserttien ohjelmia jouduttiin tosin muuttamaan, jotta kokoonpanot pysyisivät rajoitusten puitteissa. Lehtolan konsertin ohjelma toteutui alkuperäisen mukaisena. ”Onneksi saimme Ylen lähetysautot aikaisemmin Tampereelle, eikä Uudenmaan eristäminen siksi vaikuttanut nauhoituksiin”, Kuivalainen kertoo. Yhteistyössä Ylen kanssa muokattiin jo sovittuja radiolähetysten aikoja festivaalille sopivammiksi, ja arkistosta etsittiin radiofonisia sävellyksiä muuta ohjelmaa täydentämään. ”Hyvä puoli tässä oli se, että saimme esiin radiofonisia teoksia, joita nykyisin niin harvoin missään enää kuulee”, hän toteaa. Minnakaisa Kuivalainen on selvästi toiminnan henkilö, joka saa asioita ”HYVÄ PUOLI TÄSSÄ OLI SE, ETTÄ SAIMME ESIIN RADIOFONISIA TEOKSIA, JOITA NYKYISIN NIIN HARVOIN MISSÄÄN ENÄÄ KUULEE.” – MINNAKAISA KUIVALAINEN K AT JA R IT VA N EN aikaiseksi eikä jää murehtimaan. Yksi peruuntuminen häntä selvästi kuitenkin harmittaa. ”Tampere Filharmonian iso tilausteos, Sanna Ahvenjärven ja Tapio Lappalaisen Water varmasti esitetään jossain vaiheessa, mutta samanlaista konserttikokonaisuutta tuskin kuitenkaan saamme järjestettyä. Se on harmillista.” Kantaesitysten ja muiden tärkeiden esitysten peruuntuminen tai siirtäminen aiheuttaa varmasti monenlaisia pettymyksen, stressin, surun ja suuttumuksenkin tunteita, mutta ainakin poikkeustilanne nosti esiin Tampere Biennalen organisaation ja muiden säveltäjien yhteistyökumppaneiden eteenpäin katsovan asenteen ja omistautumisen uuden musiikin esiin tuomiseksi. ”Lyhyellä aikataululla saimme aikaiseksi Tampere Biennale 2.0-radiofestivaalin. Olen siitä onnellinen ja tosi kiitollinen kaikille osapuolille”, toteaa Jennah Vainio. HANNA ISOLAMMI Suomessa päätettiinkin nopeasti yli kymmenen henkilön kokoontumisen rajoittamiseen julkisissa tiloissa. Biennalen organisaatio oli kuitenkin ketterä, ja livetapahtuma muuttui nopealla aikataululla Tampere Biennale 2.0 -radiofestivaaliksi. Myöhemmin julkistettiin tieto, että osa ohjelmistosta esitettäisiin elokuussa Ung Nordisk Musik -festivaalin yhteydessä. 2.0-nimen keksi Tampereen musiikkijuhlien ja Biennalen toiminnanjohtaja Minnakaisa Kuivalainen. ”Toiminnanjohtajamme oli se energia ja luonnonvoima, joka yhdessä toimistohenkilökunnan ja muusikoiden kanssa oli valmis saattamaan festivaalin ohjelmistoa ulos tavalla tai toisella”, Vainio sanoo. ”Pelastimme, mitä pelastettavissa oli.” Kuivalainen kertoo, että kymmenen hengen kokoontumisrajoituksen puitteissa mietittiin toteutettavissa olevat konsertit. Lopulta radiofestivaalilla ja sen jälkeen Yle Areenassa oli kuultavissa Tampere Filharmonian ja TampereRawn kamarimusiikkikonKOMPOSITIO 1/2020 • 17 16 • KOMPOSITIO 1/2020
S ävellysopetukseni on nyt poikkeusoloissakin noudattanut normaalia viikko-ohjelmaa, paitsi että pääsiäislomaa ei pidetty. Minulla ei tänä vuonna ole ryhmäopetusta, mutta uskoisin, että myös luennot ja seminaarit onnistuisivat ihan hyvin, kunhan vähän opettelisi ohjelmien käyttöä ja valmistelisi tekniikan kuntoon. Sävellystuntien tavallinen kulku on se, että opettaja tutkii oppilaan tuomia nuotteja, kaavioita ja analyyseja, ja pianolla soitetaan joitakin pätkiä, kuunnellaan MIDI-äänitteitä ja keskustellaan. Tämä sujuu mainiosti etänä. Käytössäni ovat olleet Skype, Facetime ja Zoom. Oppilas lähettää työnsä etukäteen sähköpostilla PDFja MP3 -tiedostoina, ja kummallakin on PDF-dokumentti avattuna edessään ruudulla, ja sitten siitä jutellaan. Tämä on hyvin lähellä tavallisen sävellystunnin kulkua. Tosin se vaihe ei ole videopuhelussa luonteva, jossa opettaja lukee otsa kurtussa oppilaan partituuria, mutisee välillä merkityksellisen oloisesti ”hmmm…” ja antaa opiskelijalle vaikutelman, että hän kuulee kaiken suvereenisti päässään. Etätuntien rytmi on näet tiivis. Etätuntia pitäessäni minulla on edessäni pöydällä koskettimisto, jolla voin näppärästi soittaa esimerkiksi jonkun sävelkulun tai soinnun. Voin toki myös siirtyä pystypianoni ääreen, jolloin oppilaille paljastuu, miten kehnossa vireessä viritysjärjestelmäspesialistin oma piano on (tiedättehän sanonnan suutarin lapsen kengistä); en ole tohtinut nyt eristysolosuhteissa kutsua pianonvirittäjää kotiini. Näyttökuvan jakaminen olisi käytännöllistä esimerkiksi tarkasteltaessa tietokoneohjelmien toimintaa ja käyttöä. Oppilaiden kanssa en ole tätä vielä kokeillut, mutta hiljattain opettelimme kollegan kanssa Doriconuotinnosohjelman käyttöä videopuhelun välityksellä, ja ruutunäkymän jakaminen teki tästä hyvin havainnollista. Taideyliopiston henkilökunnalta saa kyllä tiedotusta ja teknistä tukea, mutta erityisen hyvää apua on ollut ”Musiikin etäopetus” -facebook-ryhmän keskusteluista. Sävellystunteja varten ei tarvita niin korkealaatuisia ja hyvin varustettuja lähetysyksiköitä, jollaisia jotkut muusikot ovat rakentaneet koteihinsa soittotunteja varten, mutta musiikin etäopettajien kokemuksista ja opastuksesta on ollut hyötyä muun muassa kokousohjelmien asetusten säätämisessä. Jotta oppilaat kuulisivat soittamani katkelmat selkeästi, tilasin verkkokaupasta hyvälaatuisen USBpöytämikrofonin, ja oppilaat ovat kehuneet äänenlaatua. Kollegojen kanssa olemme yhtä mieltä siitä, että näissä poikkeusoloissa kenenkään ei tarvitse ottaa paineita siitä, jos opinnot eivät suju KOLLEGOJEN KANSSA OLEMME YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, ETTÄ NÄISSÄ POIKKEUSOLOISSA KENENKÄÄN EI TARVITSE OTTAA PAINEITA SIITÄ, JOS OPINNOT EIVÄT SUJU AIOTUSSA AIKATAULUSSA TAI SÄVELTÄMINEN TAI TEHTÄVIEN TEKEMINEN TAKKUILEE. SÄVELLYSOPETUS KORONAN AIKAAN Sävellysopetuksen järjestäminen etäopetuksena ei SibeliusAkatemian sävellyksen lehtori Juhani Nuorvalan mukaan ole läheskään niin hankalaa kuin soitonja laulunopetuksen, yhteismusisoinnista puhumattakaan. Tässä hän kertoo huomioistaan ja ajatuksistaan opetukseen liittyen koronakeväänä 2020. M A A R IT K Y T Ö H A R JU KOMPOSITIO 1/2020 • 19 18 • KOMPOSITIO 1/2020
aiotussa aikataulussa tai säveltäminen tai tehtävien tekeminen takkuilee. Tämä on koulumme rehtorinkin viesti opiskelijoille. Minun sävellysoppilaani ovat kuitenkin saaneet paljon aikaan, jopa enemmän ja tasaisemmin edeten kuin normaalisti. Sibelius-Akatemian sävellystutkinto on raskas paketti erittäin työläine, kenties ylimitoitettuine pakollisine teoria-aineineen ja täysine lukujärjestyksineen. Olisiko niin, että oppilaat ovat nyt saaneet raivattua itselleen enemmän aikaa päätyölleen, säveltämiselle? Ja viikoittainen videopuhelu etukäteen lähetettyine, huolellisesti laadittuine materiaaleineen lienee tunnollisuuteen kannustava opiskelumuoto. Yksi etäoppilaistani on vaihto-opiskelija, joka on palannut kotimaahansa, ja olen antanut myös yhden yksityisen oppitunnin sitä pyytäneelle nuorelle säveltäjälle. En voi olla ajattelematta, että niin satunnaiset kuin säännöllisetkin yksityistunnit kiinnostavien kansainvälisten säveltäjien kanssa onnistuvat hienosti verkon välityksellä. Ehkä tätä onkin harrastettu jo kauan; en vain ole törmännyt siihen. Ehkä kuuluisilta säveltäjiltä kysytään tuon tuostakin, antaisivatko he etänä tunteja. Epäilemättä monilta erinomaisilta säveltäjiltä voisi saada tällä tavalla yksityistunteja aivan kuten itse 80-luvulla sain yhden kevään ajan Pariisissa oppia Tristan Muraililta, joka tuolloin ei vielä opettanut oppi laitoksissa. MUTTA: vaikka sävellystunnit sujuvatkin ja kotiarestissa on aikaa hiljentyä ja keskittyä sävellystyöhön, eihän sävellyksen opiskelu oikeasti tätä ole! Kokeneemman kollegan palaute partituureista tällaisella nykyajan kirjekurssilla on varmaan arvokasta, mutta entä opiskelijoiden kohtaamiset käytävillä, luokkasaleissa, kuppilassa? Muusikkojen kanssa työskentely? Soittaminen ja laulaminen yhdessä? Konsertit, musiikkielämä, kulttuurielämä, huvitukset – elämä? Sitä kaikkea odotellessa toivotan kärsivällisyyttä ja hyviä vointeja. JUHANI NUORVALA A N T T I K A N G A S S A LO S anotaan, että perhosen siivenisku voi muuttaa maailmaa. Tänä keväänä maailman muutti vielä pienempi asia, virus, jonka aiheuttama, yhä hankalammaksi vastustajaksi todettu tauti on pysäyttänyt kiireisen elämämme. Pandemian edetessä ääneen ovat päässeet yhä enemmän eri tieteenalojen asiantuntijat, jotka ovat jo pitkään varoittaneet tehomaatalouden, liiallisen globalisaation ja loputtoman talouskasvun tavoittelun vaaroista. Muun muassa ympäristön riistokäyttö ja diversiteetin kaventuminen ovat altistaneet meidät yhä vaarallisemmille sairauksille. Optimistina haluan ajatella, että tämä nyt käynnissä oleva raskas opetus saa meidät muuttamaan suunnan kohti rauhallisempaa ja inhimillisempää maailmaa, jossa monimuotoisuus on tavoite aivan kuin taiteessakin. Tätä kirjoittaessani kuulen yhä enemmän viestejä siitä, että tuleva syksy ja ehkä kevätkin ovat vielä rajoitusten aikaa. Rintaa painaa epätietoisuus siitä, koska voi taas kuulla soivan äänen isossa salissa yhdessä muiden kanssa. Ahdistusta luo monille myös elannon epävarmuus. Lama tulee koskettamaan meitä kaikkia, ja sen keskellä taiteilijat ja kulttuuri ovat entistä tärkeämmässä asemassa. Taide on aiemminkin ollut meille tärkeä nosturi ulos kriisistä. Pohja pienen maamme musiikilliselle menestystarinalle luotiin parissa vuosikymmenessä pian sotien jälkeen, kun ihmisten kulttuurinnälkä oli suuri ja maahamme perustettiin useita orkestereita, musiikkioppilaitoksia ja musiikkileirejä. Nyt meillä on jo rakenteet, ja koronan yli kantavana tehtävänä on pitää ne olemassa ja nostaa taide kukoistukseensa uudestaan. Säveltäjien osana on usko omaan tekemiseen esteiden keskelläkin, ja monet teistä ovatkin ilokseni ilmaisseet, kuinka luova työ jatkuu kuten ennenkin – joillakin rajoitusten poistettua ylimääräisiä sosiaalisia velvoitteita jopa aiempaa helpommin. Turvatkaamme mielekäs koronan jälkeinen elämä monilla äänillämme, taiteeseen uskoen ja omia perhosiamme vaalien. HANNA KOSONEN PERHOSTAKIN PIENEMPI PYSÄYTTÄJÄ KOMPOSITIO 1/2020 • 19 18 • KOMPOSITIO 1/2020
Säveltäminen tarvitsee puutarhurointia Sinfonia Lahden Taimitarha-hankkeessa viisi uransa alussa olevaa säveltäjää kirjoittavat orkesteriteoksen kokeneiden kollegojen valmennuksessa, ensimmäisistä luonnoksista kantaesitykseen asti. Osallistujat toivovat, että orkesterit eri puolilla Suomea omaksuisivat vastaavan mallin ja tukisivat uuden orkesterimusiikin monipuolisuutta. KOMPOSITIO 1/2020 • 21 20 • KOMPOSITIO 1/2020