• ? 2 2 1 9 2 0 0 Kyrkslätt Nyheter sidan 14 Kirkkonummen Sanomat N:o Perustettu 1967 48. vuosikerta 4 12.1.2014 SUNNUNTAI Kirkkonummi ? Siuntio ? Inkoo Timo-Juhani Kyllösen sävellyksillä on kysyntää ? sivu 20 Irtisanomiset ja lomautukset Kirkkonummen kunnanhallitukseen 13.1. ? sivu 3 PAINOS 28 000 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi ? toimitus@kirkkonummensanomat.fi ? www.kirkkonummensanomat.fi ALKUVIIKKOON K-CITYMARKETISTA Naudan luuton HINNAT VOIMASSA MA-KE 13.?15.1.2014, ELLEI TOISIN MAINITA. Wursti SISKONMAKKARA 500 g 5,98/kg LAPA nöt bog syskonkorv 2 99 kg Atria Att ia Atr ia naudan naud nau dan dan palana, gris sida 7,48/kg, nöt maletkött tkött TUORE LUULLINEN KYLKI PALVELUT ISKIM UUDISTUU ME ! P alvelutisk suljettu reimme on vuoksi ma montin Avaamme -to 13.-16.1. palvelutiskuudistetun in pe 17.1 . 1 89 JÄÄVUORISALAATTI Espanja, isbergssallad 5 99 kg Valio Val lio MARGARIINIT 400 g 3,13/kg tai kpl ARKIJUUSTO 1,25 kg 4,79/kg, ost Hinta ilman K-Plussa-korttia 6,85 kpl (5,48/kg) Flora Culinesse ja Kulta juoksevat KASVIÖLJYVALMISTEET 500 ml 2,50/l sopprötter 3 pss rs Flora KEITTOJUUREKSET 200 g 1,65/kg JAUHELIHA 17% 400 g -12% kg Apetit rs HK K viljaporsaan vilj vil iljap japors japors orsaan aan 2 99 1 .- 2 50 2 kpl Hinta Hin inta in ta yks yksi yksittäin k itt ittäin i 0,41 0 41 ps (2 (2,0 (2,05/kg) 05/k 05/ /kg) kg -10-42% 1 Ilman Ilma man K-Plussa-korttia K K-Pl Plussa-kortt sa kortt orttiia ja ja yks. yk yks ks. 1,39-2, 1,39-2,19 1 3 39 kpl (3,48-4,38/kg/l) Valio Aamupala SULATEJUUSTOVIIPALEET 400 g Fazer JUUSTOSÄMPYLÄ 5 kpl /350 g 9,73/kg 5,00/kg, ostsemla 1 75 ps 3 89 -20% Ilman K-Plussa-korttia Ilma man K-Pl K KPlussa-k sa kortt ortti ttia ia 2,19 2,19 p ps (6,26/kg) ((6 6,2 6,26/k kpl -14% Ilman K-Plussa-korttia Ilma lma man KK K-Pl Plussa-k sa kortt ortti ttia ia 4,55 4,55 kpl kpl (1 (11,38 (11 ((11,38/kg) , KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT Asemakulma/Stationhörnet 2, puh/tfn. 010 538 3300, kirkkonummi@citymarket.? MA?PE/MÅN-FRE. 8?21, LA/LÖR. 8?18, SU/SÖN. 12-18 www.k-citymarket.? 3 95 9 90 Lisätiedot www.kesko.?/ Vastuullisuus Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv. 24%) Samtal till nummer som börjar på 010 kostar från trådtelefon 8,35 cent/samtal + 12,09 cent/minut (inkl. moms 24%)
• N:o 4 ? 12.1.2014 2 Kirkkonummen Sanomat Wohlsin kartanon puutarhayhdistyksen esitelmäsarja käynnistyy Wohlsin kartanon puutarhan hoitamista varten perustettu Wohs Gårds Trädgårdsförening rf:n (WGT) esitelmäsarja Wohlsin kartanolla (Volsintie 605) järjestetään aina kuukauden toisena sunnuntaina klo. 14?16. Esitelmät pidetään ruotsiksi, keskustelu käydään osanottajien kielellä. 12.1. aloittaa Hortonomi Ingrid Grande kertomalla Wohlsin kartanon puutarhasta, sen vaihtelevasta historiasta sekä toimenpiteistä puiston ennalleen palauttamiseksi ja säilyttämiseksi, mistä hän teki lopputyön Novia Yrkeshögskolanissa vuonna 2011. Ingrid teki myös puiston ensimmäisen hoitosuunnitelman. 9.2. Arboreetti Viktor Fri puhuu puiston vanhojen puiden tutkimisesta ja hoidosta. Wohlsin puisto on Kirkkonummen vanhin säilynyt kartanonpuisto. 9.3. Inger Kullberg kertoo vanhojen puutarhojen ruusuista. Inger on tunnustettu ruusujen asiantuntija, jolla itsellään on vaikuttava ruusupuutarha Kirkkonummella. 13.4. maisema-arkkitehti Camilla Rosengren valottaa kokemuksiaan vanhojen puistojen kunnostuksista. Camilla on 1986 tehnyt selvityksen Wohlsin karta- non puistosta, joka valitettavasti sai odottaa kunnostustyön aloittamista lähes 30 vuotta. 11.5. Stefan Winquist päättää esitelmäsarjan kertomalla vierailustaan Ruotsin Sörmlandin lähes 10 linnan- ja kartanonpuistoon. Tervetuloa mukaan tutustumaan kartanon puiston kunnostushankkeeseen! Ei etukäteisilmoittautumista, tarjolla kahvit ja opastus. Tervetuloa! Lisätietoa tapahtumista puh.joht. Stig Johansson 050 310 0740. www. wohlsgard.f/tradgardsforeningen WOHLSIN Kartanon puutarhan hoitamista vaaliva yhdistys järjestää kevätkaudella luentosarjan vaihtuvin teemoin. Näkymä järvenpuoleiseen puistoon viime vuodelta alkukesän aikaan. kuva: L.K. Runoja, novelleja ja lukupiirejä upiirejä Kirkkonummen kirjastossa ssa Teetä ja runoa -runopiiri sekä Novelleja ja neuleita -lukuillat jatkuvat Kirkkonummen kirjastossa tammikuussa. Teetä ja runoa aloittaa kevään to 23.1. klo 18 pääkirjaston musiikkiosastolla. Aiheena ovat Mirkka Rekolan Syksy muuttaa linnut sekä Erkka Filanderin Heräämisen valkea myrsky. Novellien tahtiin voi neuloa Veikkolan kirjastossa to 23.1. ja pääkirjastossa ti 28.1. klo 18?19.30. Masalan kirjastossa novelleja pääsee kuuntelemaan ti 4.2. klo 18? 19.30. Oman käsityön voi ottaa mukaan, mutta se ei ole pakollinen. Sekä runopiiriin että Novelleja ja neuleita -lukuiltoihin ovat lämpimästi tervetulleita uudet ja vanhat kävijät! Keväällä Kirkkonummen kirjastossa aloittaa kaksi uutta lukupiiriä: pääkirjastossa ja Masalan kirjastossa. Pääkirjaston lukupiiri kokoontuu ensimmäistä kertaa to 30.1. klo 14. Silloin jutellaan joulun aikana luetuista kirjoista ja päätetään lukupiirin tulevat kirjat. Masalan kirjaston lukupiirissä tutustutaan kevään aikana saksalaiseen nykykirjallisuuteen. Ensimmäinen kokoontuminen on ke 5.2. klo 11, ja aiheena on Eugen Rugen romaani Vähenevän valon aikaan. Tervetuloa mukaan kaikki kirjoista kiinnostuneet! TEETÄ ja runoa -runopiirin vetäjät Sari Jovero ja Paula Roselius. Kuva: Päivi Ahola. Tule mukaan puhumaan ruotsia Luckanille Kirkkonummen Luckan järjestää joka toinen viikko maanantaisin kaikille ruotsin kielen puhumisesta kiinnostuneille avoimen vapaamuotoisen keskustelutunnin. Vuoden ensimmäinen tapaaminen maanantaina 13. tammikuuta kello 16. Tervetuloa Aseman Ostariin viettämään mukava hetki mukavassa seurassa. KYRKSLÄTTS GYMNASIUM är gymnasiet som bryr sig ? ? ? ? högklassig undervisning mångsidig och personlig handledning lämplig storlek trygg och tolerant skolmiljö Kom som du är, bli den du vill! ÖPPET HUS lördagen den 18 januari kl. 9-14 Kl. 11:15 info för Åk 9 & föräldrar Kl. 13 info för gymnasiets föräldrar Välkommen! Kansli tfn 040 126 9377 Rektor tfn 040 589 6913 Gesterbybågen 3 www.kyrkslattsgymnasium.com TULE mukaan puhumaan ruotsia ? Prata svenska i Luckan. Mammajumppaa ja perheliikuntaa Kirkkonummen kansalaisopisto järjestää Mammajumppa-kurssin (kurssinro 140104) 14.1 alkaen tiistaisin klo 17.30?18.30 Kirkkonummen Palvelukeskuksella. Fysioterapeutin ohjaamalla kurssilla tarjotaan odottaville äideille kevyttä liikuntaa omaa kehoa kuunnellen. Kurssi sopii kaikille raskaana oleville. Lihaskunto-, venyttely- ja rentoutusharjoitteiden lisäksi tietoa äidin ja vauvan hyvinvoinnin edistämisestä. Perjantaina 17.1. käynnistyy myös Monikulttuurinen äiti?lapsi -liikuntaryhmä (kurssinro 140506) uimahallilla klo 9.30?10.15. Suomalaiset ja ulkomailta Suomeen muuttaneet äidit lapsineen (0?6 v) ovat tervetulleita tähän perheliikuntatuokioon, jossa leikitään erilaisin teemoin ja musiikein. Kurssilla on mahdollisuus myös tutustua toisten maiden perinteisiin leikkeihin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.kirkkonummi. fi/kansalaisopisto tai puhelimitse 040-126 9312.
• Kirkkonummen Sanomat Etusivun kuva: N:o 4 ? 12.1.2014 3 ? KOEN, että tärkein työni on säveltäminen ja haluan nyt keskittyä siihen, toteaa harmonikkataiteilijana, kuoronjohtajana, kapellimestarina ja säveltäjänä tunnettu Timo-Juhani Kyllönen, jolla on työn alla mm. kolme oopperaa ja lisäksi paljon muitakin tilausteoksia. Kirkkonummelaisten menetyksenä on ollut se, että Kyllösen oli jätettävä Kyrkslätts damkörin johtaminen sävellystöiden lisääntyneen kysynnän takia ja sen tiimoilla koko kuorotoiminta loppui, ainakin toistaiseksi. Kuva kuoron joulukonsertista Kirkkonummen kirkossa v. 2010, mukana pitkäaikainen yhteistyökumppani, oopperalaulaja Juha Kotilainen. Lisää aiheesta sivulla 20. Kuva: LIISA KOSONEN Mitä luvassa, Veikkola? Veikkolan kyläyhdistys järjestää Kunnanjohdon kyselytunnin torstaina 16.1. klo 18?21 Veikkolan koulun auditoriossa. Kyläläisten tentattaviksi tilaisuuteen saapuvat kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ulf Kjerin ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Raija Vahasalo. Keskustelun aiheina ovat muun muassa kunnan talous, kylän palvelut, kunta- ja sote-uudistukset sekä kaavoitus. Ingakoti ja Solbergs skola myynnissä Inkoon kunnanhallitus käsittelee ensi maanantaisessa kokouksessaan 13.1. Ingakodin ja Solbergs skolan myyntiä. Kunnanhallitus päättänee antaa kohteet myyntiin edelleen siten, että sopimukset ovat voimassa kahden kuukauden jaksoissa. Ingakotia käytetään tällä hetkellä Merituulen koulun ja kunnantalon kaluston varastona. Kiinteistössä toimivat myös eläkeläisyhdistys ja Caverion Oy. Kiinteistönvälittäjän kanssa tehdyssä arvioinnissa on päädytty siihen, että paras tulos saavutettaisiin tarjoamalla myyntiin koko alue, ei vain Ingakoti. Kokonaisuus kattaa Ingakodin, rivitalon, Annexetin ja vanhan saunan. Eri kiinteistöistä pyydettävät hinnat olisivat seuraavat: Ingakoti 700 000 ?, rivitalo 200 000 ?, Annexet 120 000 ?, vanha sauna 80 000 ? eli yhteensä 1 100 000 ?. Myös Päivölässä sijaitseva koulukiinteistö, Solbergs skola, on ollut jo jonkin aikaa myynnissä. Myyntiä jatketaan ja kiinteistöstä pyydetään 240 000 ?. Huovutus on hauskaa! Kirkkonummen kansalaisopistolla alkaa huovutuksen peruskurssi lapsille, nuorille ja aikuisille Kartanonrannan koululla Sundsbergissa. Aloittelijakin oppii huovuttamaan lapaset, tossut, hatun tai vaikka seinätekstiilin kotiin. Huopaneulalla saa helposti aikaiseksi erilaisia hahmoja ja koristeluja valmiiseen työhön tai pohjaan. Kurssi-info on 21.1. ja työskentely 1.?2.2., ilmoittautumiset viimeistään 14.1. osoitteessa www.kirkkonummi.fi/kansalaisopisto tai kanslian aukioloaikoina numeroon 040-126 9312. Inkoo kilpailuttaa suun terveydenhuollon palvelut Inkoon perusturvalautakunta päätti syyskuun lopussa käynnistää tarjouspyyntömenettelyn kunnan suun terveydenhuollon ulkoistamiseksi kokonaisuudessaan. Perusturvajohtaja Anne Öhmanin mukaan tarjouspyyntöjä otetaan vastaan 13. helmikuuta saakka ja tavoitteena on, että valittu palveluntarjoaja aloittaisi toiminnan huhtikuun alusta. Sopimus palveluista tullaan tekemään vuoden 2016 loppuun saakka. Inkoon suun terveydenhuollon palveluista vastaa toistaiseksi Attendo Terveyspalvelut Oy, jonka varsinainen sopimus palveluista päättyi kunnan kanssa viime vuoden lopussa. Kunnanjohtajakin parin viikon pakkolomalle: Irtisanomiset ja lomautukset kunnanhallitukseen 13.1. Kirkkonummen kunnanhallitus käsittelee ensi maanantain 13.1. kokouksessaan YT-menettelyn tuloksena kaavailtuja irtisanomisia ja lomautuksia. YT-menettely päättyi 9.12, johon mennessä asiaa käsiteltiin kaikkiaan seitsemässä kokouksessa. YT-neuvottelun lopputuloksena syntyi toimenpide-ehdotus, joka tarkoittaa noin 60 henkilön irtisanomista sekä 7?14 vuorokauden lomautuksia koko kunnan henkilöstölle tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. Kunnanhallitukselle ehdotetaan nyt 17 henkilön irtisanomista sekä koko kunnan henkilöstön lomauttamista, mukaan lukien toimialajohtajat ja kunnanjohtaja, 7?14 vuorokauden ajaksi. Perusopetuksen ja lukion opettajien osalta lomautuksen kestoksi ehdotetaan 7 vuorokautta, muille 14 vuorokautta. Lomautusten ulkopuolelle jää tiettyjä erityisryhmiä, mm. määräaikaisia työntekijöitä sekä päivystystyötä perusturvan tai vesilaitoksen palveluksessa tekeviä. Myös erityisopettajat jäävät lomautusten ulkopuolelle kuten myös luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Irtisanottavilla ei ole työntekovelvoitetta irtisanomisaikana ja heidän kertyneet vuosilomansa maksetaan rahana. Ehdotuksen mukaan kunnan työntekijät voivat lomautuksen sijaan pitää myös palkatonta vapaata tai vaihtaa lomarahoja vapaaksi lomautusta vastaavan KIRKKONUMMEN kunnanhallitus käsittelee kunnan henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia ensi maanantain kokouksessaan kunnantalolla. säästön verran. Kunnanhallitukseen tuotava irtisanottavien lista ei sisällä vielä sivistystoimen toimialan irtisanomisia, vaan näihin palataan myöhemmässä vaiheessa, koska asiaan liittyviä neuvotteluja on vielä kesken. YT-menettelyn lopputuloksen perusteella sivistystoimen puolella saattaisi olla odotettavissa noin 40 henkilön irtisanomiset. Muiden toimialojen osalta irtisanomiset ja lomautukset sisältyvät maanantain kokouksen päätösehdotukseen. Kunnanhallitus käsittelee sa- massa yhteydessä, mutta erillisenä pykälänä myös kunnanjohtajan lomauttamista kahden viikon ajaksi. Irtisanomisten perusteena ovat taloudelliset ja tuotannolliset syyt ja ne perustuvat kunnan pakottavaan kustannusten vähentämistarpeeseen vuonna 2014 ja siitä seuraaviin palveluiden olennaiseen vähentämiseen ja lakkauttamiseen, palvelutason heikennyksiin sekä toiminnan ja tehtävien uudelleenjärjestelyihin. JUSSI SALO Inkoon LNG-terminaalin YVA käynnistyy Gasum on valinnut Inkooseen suunnitellun nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalin sijainniksi vaihtoehdon, jossa terminaali rakennetaan Fjusön alueelle Joddbölessä. Sijainti Huoltovarmuuskeskuksen omistamalla maalla edellyttää erillistä ympäristövaikutusten arviointia (YVA). YVA laaditaan Fjusön sijaintivaihtoehdolle ja siinä tarkastellaan terminaalin rakentamisen ja toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia. YVAan sisältyy myös 22 kilometrin pituinen Inkoo-Siuntiomaakaasuputki, joka yhdistää terminaalialueen Suomen maakaasuverkostoon. YVAssa tarkas- tellaan kaasuputken linjausta. Putkireitti kulkee pääosin Inkoon kunnan alueella, lyhyen matkan Lohjan kunnan alueella ja muutaman kilometrin Siuntion kunnassa. YVA-ohjelma valmistuu alustavan aikataulun mukaan helmikuun lopussa. YVA-selostuksen arvioidaan valmistuvan elo? syyskuussa 2014. YVA-konsulttina toimii Sito Oy. Toukokuussa 2013 julkaistussa Finngulf LNG -hankkeen YVAselostuksessa tarkasteltiin nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalin sijoittumista Porvoon Tolkkisiin tai Inkoon Joddböleen. YVA-selostuksessa ei löytynyt esteitä terminaalin rakentamiselle, ja Uudenmaan ELY-keskuksen antamassa lausunnossa todettiin YVA-selostuksen olevan asianmukainen. Nyt käynnistyvä tarkentava YVA toteutetaan, sillä terminaalin sijainti Inkoossa Fjusön alueella edellyttää sitä. Uudessa YVAssa voidaan suurelta osin hyödyntää aikaisemman YVAn aineistoa. Gasumin suunnittelema Inkoon LNG-terminaali monipuolistaisi kaasumarkkinoita, joustavoittaisi maakaasun hankintaa ja mahdollistaisi kaasun käytön uusissa kohteissa kaasuverkoston ulkopuolella. Lopullinen investointipäätös terminaalihankkeesta tehdään vuoden 2014 lopulla.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ? 12.1.2014 4 Terveydenhoitoa Lakiasiat LIHASJÄNNITYSTÄ? STRESSIÄ? VAPAUTTA KEHOLLE JA MIELELLE ! Kehoterapeutti Riitta Saarikko www.aquaqi.net puh. 050 367 6891 Huvit HIERONTA Family, Masalassa Klassinen hieronta, lämpöhoito. Kysy tarjouksia! +c5'$ 7,'(5 P. 046 6646411 EVITSKOGREVYN 2014 25.1 - 8.3. Boka biljetter nu! Uusi toimitila torin vieressä! Kirkkotori 2, 02400 Kirkkonummi Perheoikeus, lapsioikeus, perintöoikeus, rikosoikeus, oikeudenkäynnit, asiakirjojen laadinta. Ks. lisää palveluista: www.wehka-aho.?i OTM Emmi Wehka-aho p. 050 370 5199 Eläinlääkärit Tfn: 040 7330263, kl 17-20 och eufbiljetter@yahoo.se Info: www.euf.fi, Facebook Hammaslääkärit Päivystävä eläinlääkäri Kirkkonummella! Ajanvarauksella myös perusterveydenhoitoa 050-534 4004 Kirkkonummi, Vanha rantatie 214 www.veterica.fi Kirjanpitopalvelut +\P\ KHUN¥VV¥ (LN¥ VXRWWD 0HLOO¥ VDDW SHUXVKDPPDVKRLGRQ OLV¥NVL P\·V SURWHHWWLVHW KRLGRW MD LPSODQWWLKRLGRW 9DUDD DLNDVL WDUNDVWXNVHHQ 9RLW YDUDWD DLNDVL P\·V QHWLVV¥ ZZZ YHLNNRODQKDPPDVODDNDUL ? SXK Kirjanpidot, tilinpäätökset, vero- ja alv-asiat, yritysneuvonta ja verokonsultointi Bokföring, bokslut, skatte- och moms-ärenden, företagsrådgivning och skattekonsultering A S T A S T L a s k e n t a p a l v e l u t R e d o v i s n i n g s t j ä n s t e r Pitäjäntuvanpolku 2 B 17, Kirkkonummi Sockenstugustigen 2 B 17, Kyrkslätt Puh. 09 6188 8304, www.ast.? KANTOJYRSINTÄÄ Puuhapate.fi 0440 999 945. Hautauspalvelut KAIKENKOKOISET REMONTIT Puh. 040-752 4142 www.remonttikirkkonummi.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Koulutusta KirkU ry Suosituimpien lavatanssien TANSSIKURSSIT Työsuoritukset Alkeiskurssi sunnuntaisin klo 15?17. Jatkokurssi sunnuntaisin klo 17?19. Ajalla: 12.1.?16.3.2014 yht. 10 x 2 h Paikka: Laajakallion koulu, Laajakalliontie 3 Opettaja: Jorma Tulonen Hinta: 80?/hlö tai 150?/pari. Tied.ja ilm: tanssi@kirkkonummenurheilijat.fi tai paikan päällä www.kirkkonummenurheilijat.fi Hammasteknikot INNOPAL OY Koko kodin putkityöt! LVI-työt Patteriverkostot-Lattialämmitykset Käyttövesi saneeraukset YM. Uudiskohteisiin ja saneerauskohteisiin Meiltä myös: Kotimaista Maalämpöä, ilmalämpöä, ilmavesilämpöä, aurinkoenergiaa sekä tuulienergiaa! Pyydä ilmainen arvio! Jos sinulla jo on maalämpöpumppu ja se on ?sähkökattila? voisimme tulla katsomaan voisimmeko mahdollisesti auttaa. innopaloyvirallinen@gmail.com p. 045-841 04 75 Toimisto 045-239 54 61 Suominen 050-539 14 45 Rontu ASUNTOMARKKINAT sivut 8?9
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ? 12.1.2014 Seuraava KS:n lukijamatkakohde: Barcelona ? Katalonian helmikuu Espanjan toiseksi suurin kaupunki, Katalonian itsehallintoalueen pääkaupunki Barcelona, sijaitsee Välimeren rannalla, Espanjan koillisnurkassa. Asukkaita on reilu puolitoista miljoonaa, esikaupunkialueet mukaan lukien tuplasti enemmän. Ranskan rajalle on vajaat pari sataa kilometriä, samoin Andorran kääpiövaltioon. Kaupungista tulee ensimmäisenä varmastikin mieleen olympialaiset vuonna 1992, maailmankuulu jalkapallojoukkue FC Barcelona sekä sen kotikenttä Camp Nou unohtamatta kulttuuria Antoni Gaudin erikoisine 5 Kirkkonummen Kukka ja hautauspalvelu arkkitehtuurisine rakennuksineen sekä Ramblasin bulevardin kiihkeätä elämää, joka kestää vuorokauden ympäri hiljentymättä. Ramblas on Barcelonan sydän, sen varrella sijaitsevat historialliset hotellit, kauppahalli sekä moninaiset pikkuputiikit. Ramblas alkaa rantakadulta, jossa voi nauttia herkullisen paellan kylmän paikallisen valkoviinin kanssa. Ramblasin pohjoispäädyssä on Placa Catalunya, jota turisti voi pitää keskuspaikkana, mistä on hyvä lähteä tutustumaan eri puolille kaupunkia. Placa Cata- KIRKKONUMMEN Sanomien seuraava lukijamatka suuntautuu hiihtoloman aikoihin Barcelonaan. RAMBLAS on Barcelonan sydän, sen varrella sijaitsevat historialliset hotellit, kauppahalli sekä moninaiset pikkuputiikit. PARC Guellin puisto. lunyan varrelta löytyy myöskin suuria tavarataloja, mistä ostaa tuliaisia. Ramblasin itäpuolella on Barcelonan vanha kaupunki, ns. goottilainen kaupunginosa tunnelmallisine rakennuksineen ja kapeine kujineen. Täältä löydät myös persoonallisimmat majoituspaikat kaupungista. Pimeän tullen kannattaa silti olla alueella hieman varuillaan, ettei pääse lompakostaan eroon. Placa Catalunyan koillispuolelta löytyy ehkä tunnetuin yksittäinen nähtävyys kaupungissa, Sagrada Familian kirkko, jota on rakennettu jo yli sata vuotta, mutta vieläkään se ei ole täysin valmis. Pikkutarkat yksityiskohdat saavat turistin haukkomaan henkeään. Kirkon suunnittelijan Antoni Gaudin luomus on myöskin kukkulalla sijaitseva Parc Guellin puisto, jossa pääsevät esille värikkäät kaakelit rakennelmissa. Kaupungin länsipäädystä löytyvät penkkiurheilijalle Camp Noun legendaarinen futispyhättö, mm. Leo Messin kotiareena. Vuoden kohokohtana jalkapallokauden aikana on verivihollisen Real Madridin kohtaaminen, joka pysäyttää käytännössä koko Espanjan. Camp Noun lähistöllä sijaitsee myös vehreä Montjui- Concer to Musiikkiopisto Musiikkitunnit Tarjoamme laadukasta ja innostavaa taideopetusta kaikenikäisille ja tasoisille useassa eri toimipisteessä. Musiikkiopinnoissa solistista opetusta useissa eri soittimissa, laulussa, musiikin hahmoaineita, soittamista orkesterissa ja bändissä, sekä myös huippuammattilaisten pitämiä mestarikursseja. Ota yhteyttä: 040 163 0575 info@musiikki opistoconcerto.? Lisätietoja: www.musiikkiopisto concerto.? Toimipisteet: Espoo, Kirkkonummi cin kukkula, jossa sijaitsee Olympiastadion. Stadionin lähettyviltä pääsee halutessaan Inkoon Vaahteramäen ruokalista Viikko 3; 13.-19.1. Ma: Jauhelihakastike, perunat, salaatti, mangorahka. Päivällinen: Perunapuuro Ti: Kaalikääryle, perunasose, puolukkasurvos, ruusunmarjakiisseli. Päivällinen: Kinkkukiusaus Ke: Lohimurekepihvi, kermaviilikastike, perunasose, talkkunahyve. Päivällinen: Jauhelihakeitto To: Maksa-porkkanakastike, perunat, salaatti, aprikoosipuuro. Päivällinen: Lihakeitto Pe: Uunimakkara, perunasose, salaatti, ananaskiisseli. Päivällinen: Broilerikeitto La: Nautapata, perunat, raaste, mansikkarahka. Päivällinen: Kesäkeitto Su: Riistakiusaus, salaatti, karviaiskiisseli. Päivällinen: Riisipuuro Ingå Lönnebergas matsedel Vecka 3; 13.-19.1. Må: Maletköttsås, potatis, sallad, mangokvark. Middag: Potatisgröt Ti: Kåldolmar, potatismos, lingonsylt, nyponkräm. Middag: Skinkfrestelse Ons: Laxbiffar, gräddfilsås, potatismos, sallad To: Lever-morotsås, potatis, sallad, aprikosgröt. Middag: Köttsoppa Fre: Ugnskorv,potatismos, sallad, ananaskräm. Middag: Broilersoppa Lö: Nötköttgryta, potatis, jordgobskvark. Middag: Snolsoppa Sö: Viltköttfrestelse, sallad. Middag: Risgrynsgröt saftsoppa Kirkkonummen palvelukeskuksen ruokalista Viikko 3; 13.-19.1. Ma: Nakkikastike, perunat, salaattipöytä, omena- vanhalla köysiradalla satama-alueelle. Köysiradasta on upeat näkymät koko eteläisen keskustan alueelle. Muutoin kaupungissa on erittäin kätevää liikkua metrolla, jolla pääsee pikaisesti eri puolelle kaupunkia kätevästi. Barcelonan pohjoispuolella reilun parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsee Montserratin vuori, jonka juurelle on perustettu noin tuhat vuotta sitten benediktiiniläisluostari. Luostari on edelleen toiminnassa ja siellä asuu vajaat sata munkkia. Katalonialaisilla on tapana pyytää Montserratin neitsyeltä apua itselleen tai omaisilleen sairauden hetkinä ja tehdä tällöin pyhiinvaellusmatka ko. luostariin. Luostarista onkin tullut suosittu pyhiinvaellus- ja turistikohde, missä käy vuosittain yli miljoona ihmistä. Matkahaukka järjestää Kirkkonummen Sanomien kanssa lukijamatkan Barcelonaan hiihtolomaviikolla 16.-20.2. Paikkoja matkalle on vielä jonkin verran vapaana. kiisseli, chili sin carne Ti: Broilerigulassi, ohralisuke, salaattipöytä, hedelmäsalaatti, sieniratatouille Ke: Palapaisti, perunat, salaattipöytä, marjakiisseli, feta-kasviskastike To: Lohikiusaus, salaattipöytä, ananasvaahto, punajuuri-kasviskiusaus Pe: Jauhelihakeitto, sämpylä, juustolevite, tuorepala, marjapiiras, kasvis-soijarouhekeitto La: Riistakiusaus, tuoresalaatti, puolukkaherkku, kasviskiusaus Su: Kalaa talon tapaan, perunat, tuoresalaatti, jäätelö, punajuuripihvi Ti: Jauhelihatortillaa, kasvistortillaa Ke: Lihapyöryköitä, ruskeakastiketta, perunoita, kasvispihvejä To: Kalakeittoa, ruisleipää, juustoa, pinaattikeittoa ja keitetty kananmunaa Pe: Broilerikiusausta, kasviskiusausta Kirkkonummen kouluruokalista Viikko 3; 13.-17.1. Ma: Nakkikastike, perunat, tuoresalaatti, chili sin carne Ti: Broilerigulassi/ sitruunainen basilikabroileri, ohralisuke, tuoresalaatti, sieniratatouille( kikhernestroganov Ke: Suurimopuuro, mehukeitto, lounassalaatti, vegetaarinen lounassalaatti To: Lohikiusaus, tuoresalaatti, punajuuri-kasviskiusaus Pe: Jauhelihakeitto, sämpylä, juustolevite, tuorepala, kasvis-soijarouhekeitto Masalan alueen ruokalista Viikko 3; 13.-17.1. Ma: Broileri-currykastiketta, täysjyväpastaa, kasvis-juustokastiketta INKOON SEURAKUNTA INGÅ FÖRSAMLING Su 12.1 klo 16 ladysauna pappilassa. Ti 14.1 klo 11.30?13 kevään ensimmäinen ruokatarjoilu seurakuntasalissa, jatkossa joka tiistai. Ti 14.1 klo 13 lauluryhmä seurakuntasalissa. Ke 15.1 klo 16.45 rukouspiiri Bläckhornetissa. Ke 15.1 klo 18 raamattupiiri Bläckhornetissa. To 16.1 klo 9.30?11.30 perhekahvila seurakuntatalon kellarikerroksessa. Pe 17.1 klo 18 israelilaiset tanssit seurakuntatalon kellarikerroksessa. La 17.1 klo 19 äijäsauna pappilassa. La 18.1 klo 9.30 pyhäkoulu seurakuntatalon kellarikerroksessa.
• N:o 4 ? 12.1.2014 6 Kirkkonummen Sanomat Nopeaa ja luotettavaa hinaus- ja tiepalvelua. Vi betjänar också på svenska! Hyvää alkuviikkoa PÄÄKIRJOITUS Käteisen käyttöä ei tarvetta rajoittaa Suomessa ei ole tarpeen säätää lailla käteisen rahan eikä maksukorttien tai muiden sähköisten maksutapojen käytöstä. Kuluttajat voivat jatkossakin maksaa halutessaan suuret ostokset käteisellä. Yrittäjät puolestaan tarjoavat asiakkailleen kattavasti jo nykyisin mahdollisuuden maksaa kortilla. Tähän lopputulokseen on tullut työ- ja elinkeinoministeriön johtama työryhmä loppuraportissaan, joka julkaistiin kuluneella viikolla. Työryhmä selvitti mahdollisuutta rajoittaa käteisen käyttöä ja edistää sähköistä maksamista elinkeinotoiminnassa. Selvitys liittyi harmaan talouden torjumiseen, sillä suuri osa harmaasta taloudesta liikkuu käteisenä rahana. Suomi on korttimaksamisen kärkimaita, ja käteisen käytön ennustetaan lähivuosina edelleen vähenevän. Lähes kaikilla suomalaisilla on käytössä maksukortti, ja yli kolme neljästä maksaa päivittäistavaraostoksensa tavallisimmin kortilla. Tällä hetkellä korttimaksuja ottaa vastaan yli 100 000 yrittäjää ja muuta tahoa. Ostosten siirtyminen verkkoon on lisännyt verkkomaksamista voimakkaasti. Kännykällä maksaminen ja muut uudentyyppiset maksutavat lisäävät myös todennäköisesti sähköistä maksamista suhteessa käteisen käyttöön. Sähköisen maksamisen etuja ovat jäljitettävyys ja turvallisuus. Viranomaisten kannalta sähköiset maksutavat ovat helpommin valvottavissa, joten ne vähen- tävät veronkiertomahdollisuuksia. Kortilla maksaminen on pääosin helppoa ja nopeaa. Joillekin käteinen voi kuitenkin olla ainoa toimiva tapa maksaa ostokset. Korttimaksamisen esteenä voivat olla esimerkiksi maksuhäiriöt tai puutteelliset tietotekniset taidot. Lisäksi käteistä pidetään kätevimpänä maksutapana esimerkiksi pienissä ostoksissa. Joissakin EU-maissa ei voi maksaa käteisellä suuria, 1 000-15 000 euron ostoksia. Näissä maissa sähköinen maksaminen henkilöä kohden on kuitenkin selvästi alhaisemmalla tasolla kuin Suomessa. Suomessa muun muassa ravintola- ja majoitusalalla, parturi- ja kampaamoalalla sekä kosmetologipalveluissa esiintyy myyntiä, jota ei merkitä kassaan tai kirjanpitoon. Näillä aloilla ostokset eivät ole suuria, joten ulkomaisten esimerkkien mukainen suurten käteissummien kielto ehkäisisi harmaata taloutta vain vähän. Ulkomailla käteiskiellot koskevat myös palkanmaksua. Osana hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelmaa Suomessa palkanmaksu käteisellä kiellettiin 1.7.2013 lukien. Työryhmän työhön osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, Suomen Pankki, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Finanssialan Keskusliitto ja Kaupan liitto. Työssä kuultiin asiantuntijoita ja hyödynnettiin otakantaa.fi-verkkosivustolla käytyä kansalaiskeskustelua. Aurinko nousee 9.14 ja laskee 15.44. La 11.1. Kari, Karri, Osvald, *ORT Teo, Mikael, Miihkali, Mikko, Heimo Su 12.1. Toini, Eivor, *ORT Tatjana, Tanja, Taina, Sauvo Ma 13.1. Nuutti, Knut, *ORT Jermi, Tarvo, Ele Ti 14.1. Sakari, Saku, Zacharias, *ORT Aatto, Aatos, Benjamin, Niina Ke 15.1. Solja, Doris, *ORT Paavali, Paavo, Pauli, Johannes Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: 32 % kuntalaisista käytti kirjastoa Kirkkonummella (KS N:o 2-8.2.1974) Vuonna 1973 päästiin kunnankirjastossa kolmeen kirjaan asukasta kohden. Kirjoja oli kaikkiaan 40.066 joista suomenkielisiä 19.637, ruotsinkielisiä 19.648 ja vieraskielisiä 771. Uusintahankinta käsitti 5.496 kirjaa, pääkirjaston ja auton osuuden ollessa 4.231. Lainaus kasvoi 8 %:lla nousten 148.202 kirjaan eli 11,1 lainaa per asukas. Pääkirjaston lainaajat lukivat 67.773 kirjaa (v. 1972: 55.423), sivukirjastot kirjasivat yhteensä 31.065 lainaa (v.1972: 26.201) ja kirjastoauton osuus oli 49.364 (v.1972: 54.326). Lainoista oli suomenkielisiä 94.186, ruotsinkielisiä 52.621 ja vieraskielisiä 1.395. Tietokirjallisuuden luokista luettiin eniten teknillistä kirjallisuutta, toisella sijalla olivat luonnontieteet ja kolmannella historia ja elämäkerrat. Lainaajia oli 4.281 eli 32 % kunnan asukkaista käytti lainausoikeuttaan. Kunnan ulkopuolelta välitettiin 190 kaukolainaa ja vastaavasti annettiin 7 lainaa. Lisäksi järjestettiin 21 satutuntia, 17 kirjastonkäytön opetustuntia, 2 kirjallista iltaa, 2 filmiesitystä, 8 tietokilpailua ja yksi näyttely. Kotimaisella elokuvalla jälleen hieno vuosi Viime vuoden aikana Suomen elokuvateattereissa kävi arviolta noin 7,8 miljoonaa katsojaa, joista kotimaisten elokuvien katsojaosuus oli noin 23 prosenttia eli lähes 1,9 miljoonaa katsojaa. Yli kahdenkymmenen prosentin kotimainen markkinaosuus on Euroopan maiden kärkitasoa. Mainittakoon, että vuonna 1996 kotimaisen elokuvan markkinaosuus oli alle neljä prosenttia ja katsojia yhteensä alle 200000! Vuoden ylivoimaisesti katsotuin elokuva oli Johanna Vuoksenmaan ohjaama ja Dionysos Filmin tuottama komedia 21 tapaa pilata avioliitto, joka keräsi runsaat 403000 katsojaa. Edellinen yli 400000 katsojan kotimainen elokuva nähtiin vuonna 2006, jolloin Matti-elokuva sai ensi-iltansa. Vuoden toiseksi katsotuimmaksi elokuvaksi nousi Peter Jacksonin ohjaaman fantasiatrilogian toinen osa Hobitti ? Smaugin autioittama maa reilulla 320000 katsojalla. Toiseksi katsotuin kotimainen elokuva vuonna 2013 oli Taavi Vartian ohjaama ja MRP Matila Röhrin tuottama lastenelokuva Rölli ja kultainen avain, joka keräsi 205000 katsojaa. Dome Karukosken ohjaama, Helsinki-filmin tuottama aikalaisdraama Leijonasydän oli kolmanneksi suosituin kotimainen 200000 katsojallaan. Vuoden aikana valkokankailla nähtiin yhteensä 38 uutta kotimaista elokuvaa, joista dokumenttielokuvia oli peräti 12. Lisäksi yhteistuotantoelokuvia nähtiin valkokankailla neljä kappaletta. Kotimaiset dokumentit ovat vakiinnuttaneet paikkansa ohjelmistossa. Luontodokumentti Metsän tarina on pyörinyt elokuvateattereissa jo yli vuoden ja koonnut 90000 katsojaa. Viime vuosina henkilödokumentit ovat kiinnostaneet yleisöä: trendin aloitti Vesku vuonna 2010 ja Rouva Presidentti, Kuningas Litmanen ja Robin jatkoivat sitä vuonna 2012. Vuonna 2013 Selänne nosti katsojaluvut jo parhaiden fiktioiden tuntumaan. J-P Siilin ohjaama dokumentti oli vuoden 2013 viidenneksi katsotuin kotimainen elokuva ja tämän vuosituhannen katsotuin dokumenttielokuva yli 130000 katsojalla. HIRVI Kilpavietti säilyy vanhoillakin Katsoin innoissani iltapäivälehtien otsikoita ?Ihanaa, ihanaa?.. alle 20-vuotiaitten jääkiekkoilijoiden maailmanmestaruuden johdosta. Yllätysvoitosta iloitessani tuli mieleen, että tuon ikäisenä Hirvikin sai suurimman urheiluvoittonsa. Silloin saamani pokaali oli tosin paljon pienempi, vain n. viiden sentin tinatuoppi, jossa luki pienin kirjaimin ?Piirimestaruus C-luokassa 1953?. Siihen osallistui kuitenkin yli 100 nuorta pöytätennispelaajaa ja mestariksi pääsin voittamalla kaikki seitsemän vastustajaani. Onhan sitä myöhemmin tullut hienoimpiakin voittoja - kuten BBC:n pöytätennismestaruus ? mutta kanssakilpailijoiden määrä on ollut paljon pienempi. Sen tuo ensimmäinen voitto sai kuitenkin aikaan, että Hirvessä syntyi kilpailuvietti, joka on jatkunut ihan tähän päivään asti. Aina piti kilpailla, oli sitten kysymys juoksemisesta, heittämisestä tai pallon lyömisestä ? ensin kanssakilpailijoita, sitten kelloa ja lopulta vain itseään vastaan. Hauskinta on ollut golfin pelaaminen ? mistä olen kirjoittanut vuosien mittaan monta Hirven pakinaa. Seniorimestaruuksista ei kannata enää puhua eikä ? kuten viimeksi ? jännityspelistä kh:n puheenjohtajaa vastaan (jonka muuten Timo voitti). Ikä on jo vienyt pelitaidot; lyönti on lyhentynyt ja putti käynyt epätarkaksi. Mutta lohdutusta olen saanut ?virtuaaligolfista?: Kun päiväl- lä kierros on sujunut kurjasti, olen illalla unta odotellessa pelannut saman kierroksen virtuaaligolfilla paljon paremmin. Toiset laskevat unta odotellessa lampaita, Hirvi golflyöntejä. Nykyään Hirven lempilaji on ? kahden käden ? selkäuinti. Sitä tuli viime vuonna harrastetuksi yli 130 kertaa. Aluksi pärjäsin uinnissa poikaani vastaan, mutta en enää ? vaikka olen ottanut rataköydet avukseni. Mutta ennätyksiä on kuitenkin tullut - ihan viime aikoinakin. Päiväkirjastani luin, että viime toukokuussa uin 50 metrin altaan 18 liukuvedolla, mutta kesäkuussa jo 16 vedolla ? vetäen vasemmalla kädellä vähän rataköydestä. Sitten huomasin, että vauhti paranee kun vasemmilla sormilla myös työnnän köysipampuloista. Näin uusi ennätys tuli viikko sitten ? vain 13 liukuvetoa. Sääli, etten ole saanut muita osallistumaan tähän kilpalajiin ja ainoat ? ja vähemmän mairittelevat ? kommentit olen saanut hidastelijoilta, joihin olen selkää uidessa törmännyt. Vielä tuosta ensimmäisestä voitostani 60 vuotta sitten. Parhaan palkinnon siitä sain, kun vein palkinnonjakoon silloisen tyttöystäväni ? nykyisen vaimoni. HIRVI Työhönvalmennus tuo töitä vain harvoin Asiakkaat kokevat saavansa työhönvalmennuksesta monia hyötyjä, vaikka sen työllistymistulokset ovat vaatimattomat.Viime vuosina viranomaiset ovat yrittäneet puuttua eri tavoin työmarkkinoilta syrjäytyneiden ihmisten työn saannin ja työllistymisen vaikeuksiin.Asia on ollut esillä myös julkisessa keskustelussa. Sekä Kelan että työ- ja elinkeinohallinnon järjestämällä työhönvalmennuksella on pyritty tukemaan työllistymistä ja työhön paluuta. Lapin yliopiston ja Kuntoutussäätiön tekemässä, Kelan rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan ammatilliseen kuntoutukseen sisältyvää työhönvalmennusta, sen kohdejoukkoa, toteutusta ja tuloksia. Kelan työhönvalmennukseen osallistuneista pääosa oli ollut ennen valmennusta työvoiman ulkopuolella. Osallistuneissa oli paljon nuoria miehiä, joilla oli usein vain perusasteen koulutus.TE-hallinnon valmennukseen osallistuneista puolet oli vajaakuntoisia työnhakijoita ja puolet ns. vaikeasti työllistyviä.TE-hallinnon asiakkaista noin 70% arvioi työkykynsä vähintään kohtalaiseksi, kun taas Kelan asiakkaista valtaosa arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Osallistujien tavoitteet vaihtelivat elämänhallinnan kohentamisesta avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Osallistujat arvioivat yleensä hyötyneensä työhönvalmennusta, valitettavasti sekä Kelan että TE-hallinnon työhönvalmennuksen työllistymistulokset olivat kuitenkin vaatimattomat. Toisaalta asiakkaat raportoivat monenlaisia muita hyötyjä, kuten elämänhallinnan parantuminen, vuorokausirytmin löytyminen, sosiaalisten valmiuksien lisääntyminen ja verkostojen vahvistuminen. Työmarkkinasiirtymiä ennustivat asiakkaiden koulutustaso ja aikaisempi elämäntilanne, koettu työkyky, pystyvyys ja osallistumismotivaatio. Keskeyttäneiden osuus oli suuri kaikissa valmennusmuodoissa.
• Kirkkonummen Sanomat Sunnuntaina N:o 4 ? 12.1.2014 Maanantaina -7 -7 Tiistaina -11 -10 -7 Inkoo -6 Siuntio -6 -10 Inkoo Kirkkonummi -6 Keskiviikkona -9 -8 -6 6 7 Siuntio -9 -9 -10 -8 Inkoo Kirkkonummi -8 -9 -8 7 -9 Siuntio -8 -8 -9 Inkoo Kirkkonummi -7 5 -8 Siuntio -8 -8 Kirkkonummi -7 8 Minna Hakapää, Vihr: Ennaltaehkäisevien palvelujen laadukas tuottaminen tärkeää ? Inhimillisen hädän vähentämiseksi ja taloudellisen säästön aikaansaamiseksi on olennaista ennaltaehkäisevien palvelujen laadukas tuottaminen. Näitä ovat toimeentulon turvaaminen, neuvolatyö, varhaiskasvatus, perusopetus ja niihin yhdistettynä kotipalvelu, oppilashuolto ja nuorisotyö. ? Näitä ovat myös lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet; musiikkiopisto, kuvataidekoulu sekä liikuntaharrastukset, totesi mm. Vihreitten valtuustoryhmän pj Minna Hakapää talousarviokokouksessa 19.12. Kirkkonummella lisäten, että ennaltaehkäiseviin toimintoihin kuuluu myös alle 3-vuotiaiden kotihoidontuen säilyminen, jotta toinen vanhemmista voi jäädä kotiin, mikä tuo kunnalle säästöjä verrattuna päiväkotipaikkoihin. Hakapää toi esille huolen lastensuojelun tilanteesta ja vetosi raskaisiin seuraamuksiin, jos lastensuojelutarpeen selvitystä ei ole tehty 3 kk sisällä, seuraa siitä 54 000 ?:n sakko eli yhden sosiaalityöntekijän palkka. ? Selvitysten määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden sisällä lähes 100% ilman, että henkilöstön määrää on lisätty. Sosiaalityöntekijöiden määrä ei ole myöskään verrannollinen muiden kun- tien vastaavaan määrään toimenkuvan erilaisuudesta johtuen, koska he tekevät myös mm. tukiperhetoiminnan ja perhehoidon koordinoinnin. Käytäntönä tämä on tehokas, koska kyseinen sosiaalityöntekijä tuntee jo lapsen ja perheen, Hakapää arvioi todeten, että vaikka vuosi 2013 on ollut raskas kuntaliitosselvityksineen, yt-neuvotteluineen ja säästämistavoitteineen, kunnassa on kuitenkin yhä keskimääräistä paremmin koulutettu väestö ja myös hyvä väestörakenne. ?Voimme siis tuottaa palveluja ja hyvinvointia kuntalaisillemme, mutta nyt on aika tehdä se taloudellisemmin, Hakapää linjasi ja nimesi keinoksi tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja toimivat prosessit ? mikä on yksi talousarviokirjan sitovista tavoitteista vuodelle 2014 ? sekä hallintokuntien välisen yhteistyön, joustavan kommunikoinnin ja hyvän johtamisen. ? Sitovana tavoitteena meillä on tasapainoinen talous. Työ onkin tässä oltava jatkuvaa eikä ainoastaan talousarviokirjaan kirjattujen toimenpiteiden läpiviemistä, Hakapää linjasi ja otti esille THL:n terveys- ja hyvinvointitutkimuksen, jonka mukaan 80% kuntalaisista kokee liikuntapalvelut hyviksi, mutta noin 40% 20?55 vuotiaista ei koe saavansa riittävästi kulttuuripalveluja. ? Kuntalaisten mielipidettä kunnioittaen onkin tärkeää huomioida mm. kuvataidekoulun, musiikki- ja kansalaisopiston sekä kirjaston kehittämismahdollisuuksia, Hakapää listasi painottaen, että Vihreille tärkeää on pääkirjaston laajentumishankkeen toteutuminen, mikä tavoite hävisi illan äänestyksessä huolimatta siitä, että siihen olisi nyt mahdollista saada valtionapua ja se olisi tuonut keskustaan kipeästi kaivattua elävöittämistä ja ympärille uusia yrittäjiä. ? Olennaista on, että sivukirjastomme Veikkolassa ja Masalassa jatkavat toimintaansa lähipalveluina! L.K. MINNA Hakapää, Vihreät. Pekka M. Sinisalo, PS: Talous on saatava tasapainoon ? PS esitti 0,75% nostoa kunnallisveroprosenttiin, mikä ei mennyt läpi, koska Kokoomus, RKP ja KD päättivät toisin. Nyt me saamme kohdata vaikutukset. YT-menettely oli erittäin raskas ja sen päätökset julkaistaan vasta 13.1. eli hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kunnan työntekijät! totesi PS:n valtuustoryhmän pj Pekka M. Sinisalo muistuttaen, että vähennyksiä on tehty mm. mm. lastensuojelusta, sosiaalityöstä ja koulunkäyntiavustajista. ? Talous on saatava tasapainoon. Tärkeitä hankkeita ovat terveyskeskus, uusi keskustan koulu ja kirjaston laajennus, jotta valtionosuutta ei menetetä. Sjökullan oppimiskeskukseen sijoitettuja miljoonia PS pitää edesvastuuttomana, myös sen 60-paikkaista päiväkotia, koska se on ko- PEKKA M. Sinisalo, PS konormin vastainen. Linjausten mukaan päiväkodit tulisi rakentaa vähintään 105-paikkaisiksi. Sinisalo tähdensi, että myös perusturvaan on löydettävä sellaisia ratkaisuja, että sen kulut saadaan kuriin. Perussuomalaisille merkittäviksi asioiksi hän nosti asukkaiden terveyteen, viihtyvyyteen ja opetukseen liittyvät asiat ? PS pitää hyvin tärkeänä maanhankintaa kunnan kehityksen kannalta mm. siinä, tuleeko kuntaan uusia yrittäjiä. Me emme vastusta Kylmälän perukoille muuttamista, mutta sitten ei kannata vonkua samoja palveluita kuin mitä on tarjolla keskustassa, hän linjasi todeten, että PS ei hyväksy kaikilta osin vuoden 2014 talousarviota. Moitetta hän antoi sen huonosta ja myöhäisestä valmistelusta. Tulevaisuuden uhkana PS näkee kuntaliitosselvittelyt. ? Espoossa olemme periferiaa. Metropolissa lähidemokratia katoaa kokonaan. L.K. MYÖHÄÄN valmistunut ja samanaikaisesti käynnissä olevien YT-neuvottelujen kanssa työn alla ollut talousarvioprosessi sai monilta ryhmiltä tiukkaa kritiikkiä Kirkkonummen talousarviokokouksessa 19.12. Etualla Ari Harinen ja varavaltuutettu Ari Liuhta SDP:stä. Tero Suominen, SDP: Esitykset olivat tuuleen huutamista ? Kirkkonummen SDP lähti talousarvioneuvotteluihin vakavalla mielellä ja hyvin valmistautuneena. Työn käynnistyttyä jouduimme kerta toisensa jälkeen toteamaan, että esityksemme olivat tuuleen huutamista. Pettyneenä erityisesti RKP:n ja Kokoomuksen asenteeseen päätimme jättää neuvottelupöydän kesken neuvottelujen, totesi SDP:n valtuustoryhmän pj Tero Suominen. ? Erehdyimme uskomaan kunnanhallituksen puheenjohtajan lupauksia siitä, että neuvotteluissa haetaan tosissaan ratkaisua kunnan vaikeaan taloustilanteeseen kaikkia poliittisia ryhmiä kuunnellen ja mielipiteet huomioiden, mutta toisin kävi. Pettymys oli ja on suuri, sanoi Suominen moittien ehdotusta rohkeuden puutteesta, koska hänen mukaansa nyt esitetyillä toimenpiteillä ja lähes koskemattomaksi jätetyllä investointiohjelmalla, ensi vuonna on odotettavissa uudet YT-neuvottelut ja n. 10 M?:n alijääminen tilinpäätös. Suominen esitti SDP:n valtuustoryhmän tavoitteiksi, että kunnan työntekijöitä ei laiteta yksinään taitamattoman taloudenpidosta maksumiehiksi/-naisiksi, veroratkaisut tukevat riittävästi kunnan taloutta, yt-menettelyn lisäksi elvytyspakettiin kuuluvat myös kunnan investointiohjelman avaaminen koko laajuudessaan, virkojen täyttökielto ja käyttöomaisuushankintojen jäädyttäminen toistaiseksi, pienten kyläkoulujen ja päiväkotien lakkauttaminen ja toimintojen TERO Suominen, SDP. yhdistäminen suurempiin kokonaisuuksiin, kirjaston sekä Sjökullan kouluhankkeen uudelleen arviointi sekä vuoteen 2018 ulottuvan tasapainottamisohjelman laatiminen. ? Yksittäiset rakenteita uusivat toimenpiteet tulee varustaa hintalapulla, jotta valtuustolla on realistiset mahdollisuudet arvioida uudistusten kustannusvaikutuksia päätöksenteon tukena, Suominen ohjeisti. SDP:n valtuustoryhmän mukaan lomautukset ovat vain kuntatalouden kertaluonteista tekohengitystä, jonka tuomat säästöt ovat rahareikä v. 2015 talousarviossa ja pysyväluontoinen kustannussäästö saavutetaan vain luonnollisen poistuman ja/tai irtisanomisten kautta. Ryhmän mukaan mm. kunnanjohtajan vastuunkantoa tulisi tarkastella vakavasti esim. kesällä 2014 puolenvuoden toteuman selvittyä. ? Jos silloin olemme jälleen ylittämässä talousarvi- on, on kunnanjohtajan lisäksi myös muiden vastuunkantajien syytä varautua luottamuksensa mittaamiseen, Suominen sanoi ja nosti esille myös koko Suomen kansantalouden vakavat talousongelmat ja julkisen talouden jatkuvan, jopa holtittoman kasvun. ? Meillä ei ole yhteiskuntana enää siihen varaa; ei nyt eikä tulevaisuudessa. Hyvinvointivaltiomme paisuneet menot ja niiden kattaminen vaatisivat huomattavasti suurempaa kansantaloutta sekä jatkuvaa talouskasvua. Tilanne heijastuu suoraan kuntatalouteen, jonka toteuttamisvastuulla on tätä nykyä n. 500 erilaista palvelutehtävää. ?Valtaosa suomalaisista kunnista sinnittelee tällä hetkellä vakavissa taloudellisissa ongelmissa eivätkä ne kykene enää tulorahoituksellaan ja valtionosuuksillaan rahoittamaan kaikkia palvelutehtäviään, Suominen summasi. L.K.
• 8 Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ? 12.1.2014 ASUNTOMARKKINAT Veikkola, Koskentie 3 Uusi vuosi! Uusi asunto? Tervetuloa asuntoesittelyihimme! Kirkkonummi, Tallinmäki 4 Överby okt 214/282 m2 Lustbackantie 96. 7h,k,rt,2 kph,s, khh. Upealla 2,45 ha tontilla kaunis, ryhdikäs talo kallion päällä, rauhalliset luontonäkymät. Tämä kiinteistö tarjoaa hienon yksityisyyden lähellä keskustaa. Es. su 13-13.30/Rajaniemi 040 173 1179 Mh. 678.000 ?. 687538 Siuntio, Keskusta okt 197/209 m2 Ampujantie 9. 5h,k,s,aula,2xkph,terassit. Kauniilla 1412 m² tontilla ryhdikäs talo, jossa hienot tilat 2-tasossa. Rv. 2000. Korkea olohuone tilavat makuuhuonee, iso parveke. Es. su 16-16.30/Aarni 010 254 5384 Mh. 285.000 ?. 689892 K:nummi, Keskusta okt 183/264 m2 Kuninkaantie 6. 5h,k,s,khh,tkh,askh,at. B*. Huippusijainti! Aivan keskustassa kaunis 2011 valmistunut Lammin kivitalo, kaukolämpö. Tilavat huoneet, iso parveke. T. 1192 m². Es. su 14.30-15/Aarni 010 254 5384 Mh. 735.000 ?. 678255 Kuusala okt 106,5/131 m2 Avokalliontie 17. 4h,k,s. Kaipaatko aurinkoista, rauhallista kotia palveluiden lähellä? Tässä valoisa talo! Kaunis piha ja iso terassi. Keittiö- ja pintaremontti tehty 2012. Takka. Es. su 12.45-13.15/Österlund 040 350 2369 Mh. 335.000 ?. 683783 Luoma / Masala / Hommas et 126/206 m2 Vanha Hommaksentie 9 A. 5h,k,ph,s,at. F*. Luomassa lähellä Masalan koulua ja uutta päiväkotia 5 talon yhtiössä 2-tason rinnetalo. Ruokailutilasta saa helposti makuuhuoneen. Ph,s uusittu 2013. Heti vapaa! Es. su 13.45-14.15/Aarni 0500 442729 Mh. 325.000 ?. 687899 Masala et 101,5 m2 Ratsumiehentie 5 J. 4h,k,s,ak. F2007*. Kaunis, valoisa tiiliverhoiltu talo, käytännöllinen pohjaratkaisu 1-tasossa. Todella suuri vehreä pihaalue, paljon terassia. Autoille 3 autopaikkaa, joista 2 katoksessa. Es. su 13-13.30/Aarni 0500 442 729 Mh. 334.000 ?. 690736 Pikkala paritalo 104 m2 Lillåkerintie 125 B. 4h,k,s,khh,at,ak,varastot. Rauhallisella sijainnilla 1-tasoinen paritalohuoneisto. Kaksi terassia, vehreä piha kallioineen, ei taloja vastassa. AUTOTALLI. Es. su 15.15-15.45/Aarni 0500 442729 Mh. 212.000 ?. 687929 Masala paritalo 98 m2 Hulluksentie 2 J. 4h,k,s. F2007*. Hyvässä taloyhtiössä muuttovalmis, valoisa koti. Suojaisa takapiha, katettu terassi. Kph ja sauna uusittu 2010. Mainiot liikenneyhteydet. Es. su 14.30-15/Österlund 040 350 2369 Mh. 202.398 ? Vh. 210.000 ?. 690209 Pappilanmäki kt 73 m2 Piippolanrinne 4 A. 3h,k,s. A2007*. Siisti ja käytännöllinen kolmio 2011 valmistuneessa hissitalossa, keskustan palveluiden lähettyvillä! Valoisa, lasitettu maisemaparveke. Es. su 13.30-14/Österlund 040 350 2369 Mh. 199.199 ? Vh. 297.000 ?. 688920 Lapinkylä okt-tontti 4 284 m2 Lapinkyläntie 608. Erittäin kaunis ja aurinkoinen määräala keskellä idyllisiä maisemia. Loistava sijainti; Espooseenkin ajat vain noin 15 minuuttia! Rajaniemi 040 173 1179 Mh. 95.000 ?. 684071 Evitskog okt-tontti 5 780 m2 Pellonsyrjä 45. Kauniissa maalaismaisemassa okt-tontti, jossa valmiina suunnitteluterveratkaisu 400 m2 ok-talolle 1,5 kerrosta. Heti rakentamaan! Rajaniemi/ 040 173 1179 Mh. 89.000 ?. 689447 Valitse paikallinen asuntoasiantuntijasi tästä: Inkoo, Westerkulla okt 183/207 m2 Metsäpuro 4. 5-6h,k,khh,s. Hyvällä paikalla puiston laidalla uudenveroinen puutalo 1100 m2 kaavatontilla. Valm. 2010. Kuntokartoitettu! Kodikas, valoisa, heti vapaa. Es. su 12-12.30/Rajaniemi 040 173 1179 Mh. 293.000 ?. 673903 Anna-Maija Aarni LKV 0500 442 729 Christian Österlund 040 350 2369 Kaisu Rajaniemi Marjut Petäjä LKV LKV 040 173 1179 050 599 4189 Katso kaikki kohteemme ja esittelymme osoitteesta opkk.? Veikkola okt 160/226 m2 Lamminjärventie 31 A. 5h,k,2xkph,khh,s, 3xwc+2 auton talli. D2007*. Lamminjärven järvimaisemissa tyylikäs täyskivitalo. Upeat terassiparvekkeet ja patiot. Tonttiosuus n. 922 m2. Maalämpö! Es. su 13-13.40/Petäjä 050 599 4189 Mh. 475.000 ?. 687920 Veikkola okt 117,5/150,5 m2 Viklakuja 4. 4h,k,khh,s+2 auton erillinen at. Rauhallisella alueella, kauniilla 1294 m2 kallioisella rinnetontilla 1-tasoinen kodikas, hyvin pidetty koti. Sisätilat avarat, erkkereitä ja kulmaikkunoita. Es. su 14-14.40/Petäjä 050 5994189 Mh. 298.000 ?. 686559 Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Tallinmäki 4, 010 2545 380, Koskentie 3, 010 2545 300 Kaikki asuntopalvelut URSIN P. 050 328 6950 Y YT MY Huom! Länsi-Uudenmaan Huoneistomarkkinat Oy Kirkkotallintie 1 , 02400 Kirkkonummi Vuokralle tarjotaan Yrittäjätalossa Munkinmäessä, os. Munkinmäentie 19 vapaana kaksi erillistä toimistohuonetta, kooltaan á n. 15 m². Käytössä on lisäksi yhteiset neuvottelutilat ja keittiö. Edullinen vuokra. Yrittäjät KIRKKONUMMI Kysy lisätietoja vuokrattavista työtiloista: kirkkonummen@yrittajat.fi Löydä unelmakotisi asuntomarkkinasivultamme ammattitaitoisen välittäjän avulla LVI-ala kiinnostaa nuoria LVI-alan suosio on korkealla tasolla opiskelupaikkaa hakevien nuorten keskuudessa. Useista muista tekniikan aloista poiketen talotekniikan perustutkinnon vetovoimaluku on kasvanut viimeiset kolme vuotta. LVIalan vetovoiman uskotaan jatkuvan korkeana kevään yhteishaussa. ? Suosion taustalla on kiinnostavan ammatin lisäksi työllisyystilanne. LVIasennusalalla työllisyyttä parantavat korjausrakentaminen ja palveluliiketoiminnan kasvu. Näillä sektoreilla tilanteen arvioidaan pysyvän kohtuullisen vakaana talouden ongelmista huolimatta, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä kertoo. Suosiota selittää myös se, että nuorilla on totuudenmukaisempi kuva LVI-alan työtehtävistä kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Työympäristöt ja -välineet ovat kehitty- neet huimasti takavuosien tasosta. Ammatti on itsenäinen, ja siihen liittyy paljon tiedonhankkimiseen, töiden suunnitteluun ja laadunhallintaan liittyviä tehtäviä. Myös vuorovaikutustaidot ja palveluosaaminen kuuluvat nykyään jo perusvaatimuksiin. ? Talotekniikan perustutkinto uudistui vuonna 2010. Nyt sen rakenne ja ammattitaitovaatimukset vastaavat paremmin työelämän tarpei- ta. Tähänastiset kokemukset ovatkin olleet erittäin positiivisia. Tutkinto antaa erinomaiset valmiudet LVI-asennuksiin liittyviä työtehtäviä varten myös tulevaisuudessa, uudistustyön läpiviennistä vastannut yli-insinööri Arto Pekkala Opetushallituksesta sanoo. Syksyllä 2014 alkaa talotekniikan perustutkintoon johtava koulutus 46 opetuspisteessä ympäri Suomea. Pakkaset tulevat ? estä putkien jäätyminen Lauha sääjakso on tältä erää ohi, ja luvassa on pakkasta koko maahan. Kylmä sää lisää vesijohtoputkien jäätymisriskiä. Sitä voidaan pienentää muutamilla yksinkertaisilla toimenpiteillä, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä muistuttaa. Putkissa oleva vesi alkaa jäätyä, kun veden lämpötila laskee pakkasen puolelle. On tärkeää varmistaa, että putket ovat sellaisissa tiloissa, joissa lämpötila pysyy plus- san puolella. ?Varmista, että syyskauden jäljiltä ovet ja muut aukot ovat tiiviisti suljettu, ja että tilojen lämmitysjärjestelmä toimii ja pitää ne riittävän lämpiminä. Jos sisälämpötila uhkaa laskea pakkasen puolelle, käytä lisälämmitintä, Ylönen sanoo. Automatiikka kannattaa tarkistuttaa Ilmastointikoneiden lämmi- VANHOJEN ja UUSIEN PUU- ja PARKETTILATTIOIDEN Hionnat ? lakkaukset ? sävytystyöt ? öljyt ? vahat Sovi maksuton arvio- ja työsuunnittelukäynti. Teemme myös maalaus-, kaakelointi- ja tapetointityöt. ei päivittäin oleskella, lämmitysjärjestelmän toiminta on tarkistettava ennen pakkasten kiristymistä. Tarkastuskäyntien yhteydessä sisätilojen väliovet voi jättää auki. ? Äärimmäisenä varokeinona kovimmilla pakkasilla voi jättää hanan auki pienelle virtaukselle, sillä virtaava vesi ei jäädy niin helposti kuin paikallaan oleva, Ylönen vinkkaa ja jatkaa: ? Jos kaikista varotoimista huolimatta putket ovat jäätyneet, niiden sulattaminen kannattaa aina jättää ammattitaitoisen LVI-liikkeen tehtäväksi. Pahimmassa tapauksessa vesi on jäätyessään ja laajetessaan voinut rikkoa putken. Sulattaminen vaatii oikeita menetelmiä ja laitteita: niillä estetään lisävahinkojen syntyminen. Sulatus on ammattilaisen hommaa Kysy tarjousta. usta. Asennus ja myynti: Jukka Leppänen 040-558 7207 tyspatteri jäätyy pakkasella nopeasti, jos patteriin ei tule riittävästi lämmintä vettä. Sama koskee liiketilojen tuulikaappien lämminilmakoneita. ?Automatiikan ja lämmityksen toiminta on hyvä tarkistaa pakkaskauden lähestyessä. Huoltoliikkeen tekemä tarkastus on aina edullisempi vaihtoehto kuin jäätymisvaurioiden korjaus. Ylönen muistuttaa, että putkien jäätyminen on todennäköistä tänäkin talvena, jos ne ovat jäätyneet aiempina vuosina. Normaalisti paksu lumipeite toimii eristeenä maassa oleville putkille, mutta nyt suuri osa Suomea on kokonaan ilman lumipeitettä. Riskiä voi pienentää laittamalla putkireittien kohdalle eristysmateriaalia. www.sjl-group.fi Turvallinen peruslämpö estää jäätymisen. Vapaa-ajan asunnoissa ja tiloissa, joissa PUTKIEN jäätymisen riskiä voi pienentää laittamalla putkireittien kohdalle eristysmateriaalia.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ? 12.1.2014 Asunto Oy Kirkkonummen MASALANKULMA ESITTELY SU 13.45?14.45 Saloviuksenpiha 3 A valmiissa huoneistossa, kyltitys. SÄ AN MYYMÄLÄS ESITTELY MASAL .15?16.45 SU klo 16 Kirkkonummi KAARIPIHA 9 ASUNTOMARKKINAT Asunto Oy Kirkkonummen AURINKOPIHA ALOITETTU. RAKENTAMINEN EN 03/2014. IN M TU Arvoitu VALMIS Huoli pois uuden ostosta: ncc.? / asumisturva ET-LUOKKA B Kääntökuja 1, 02430 Masala RAKENTAMINEN ALKANUT. ARVIOITU VALMISTUMINEN 08/14. Asunto Oy Masalankulma rakennetaan kehittyvälle Kirkkonummen Masalan alueelle. Alueen suosio kasvaa jatkuvasti, Masalankulmalle ominaista ovat mm. suuret lasitetut parvekkeet, lattialämmitys. Saloviuksenpiha 1 Suunnitteilla lisää NCC Tähtikoteja Kirkkonummen keskustaan, jo rakenteilla olevan Kaarisillan viereen. Kaaripihan kahteen kerrostaloon tulee pääosin kaksioita ja kolmioita sekä muutama neljän huoneen asunto. Kaaripihan sijainti keskellä keskustaa on ihanteellinen. Nyt ennakkomarkkinoinnissa. Kirkkonummen seurakuntayhtymän vuokratontti. Arvioitu valmistuminen 12/2014. Energia-luokka C. Tule tutustumaan suunnitelmiin! Voit myös tilata esitteen asuntomyynnistämme. HUONEISTOESIMERKKEJÄ: 2H+KT+S 42,5 m2 2H+KT 51,0 m2 2 3H+KT+S 61,0 m 2 3H+KT+S 75,0 m Myyntihinta 87.805 ? 90.474 ? 121.939 ? 127.500 ? Velatonhinta 172.805 ? 192.474 ? 243.939 ? 277.500 ? Sundsberg, RT 85 m2 3h+k+s. Tilan tuntua ja valoa. Hyvällä paikalla kaunis pienen perheen paritalokoti. Aurinkoinen pikkupiha ja terassi oleskeluun. Autopaikat oven edessä. Tilava oma lämmin ulkovarasto. Keittiö ja olohuone yhtenäistä tilaa. Myös yläkerrassa erillinen wc. D. Mh. 269.000 ?. Lodenkuja 2. Es. SU 13.15?14.00 p. 0452568495/Rapola-Heinonen. K1103990 Bro, RT 77.5 m2 3h+k+s.Kauniisti pidetty lämminhenkinen yksitasoinen kolmio kävelymatkan päässä juna-asemalta. Oma sauna ja suojaisa terassi oleskeluun kesällä. Käytännöllinen pohjaratkaisu. Hintaan sisältyy oma autokatososake.D. Vmh 235.000 ?. Brontie 11 B. Es. SU 13.00?13.30. p. 0503772277/ Rytkönen. K1119045 VUOKRALLE TARJOTAAN Keskusta 2h+kt+s+lasit. parveke UUSI 820 ?/kk 44.5 m2 3h+kt+s+vh+lasit.parveke UUSI 68 m2 1075 ?/kk Gesterby 3h+k 81.5 m2 890 ?/kk Masala 1000 ?/kk 3h+k+s UUSI 66.5 m2 Huoneistokoko 41,5 m2 mh. 69097 vh. 155417 ALLA KAIKKI VAPAAT HUONEISTOT Krs. Huoneisto Nro. Huoneistotyyppi Pinta-ala m2 Myyntihinta Velaton hinta 2. AS10 3. AS17 3. AS18 3. AS19 4. AS21 4. AS22 4. AS24 3H+K+S 3H+K+S 2H+K+S 3H+K+S 2H+K+S 4H+K+S 3H+K+S 64,5 64,5 50 65,5 59,5 94,5 65,5 81915 216075 85656 219816 79500 183500 86984 223224 86215 209975 118125 314685 93731 229971 ESITTELY ENSIESITTELY ESITTELY Huoneistokoko 40 m2 mh. 66600 vh. 149800 ESITTELY Luoma, PT 119.5 m2 6h+k+s.Hyvä tilava 1 tasoinen paritaloasunto. Suuri olohuone, jossa varaava takka, 3 mh:ta joista yksi suuri ja jaettavissa kahdeksi. Tilava suojisa aurinkoinen piha. Rauhallinen paikka lapsiperheelle tai pariskunnalle. Luoman juna-asemalle n. 1,5 km. Harvoin tarjolla! Ei e-tod. Mh. 335.000 ?. Hommaksenkaari 15 B. Es. SU 12.00-12.30. p. 0452568495/Rapola-Heinonen. K1115374 Luoma PT 105.5 m2 Hyvätasoinen 1-kerroksinen nuorekas asunto, joka on täysin uudistettu. Upeat kylpyhuone ja saunatilat, josta uloskäynti. Pihaa lounaaseen ja itäänpäin. Myös khh:sta ja olohuoneesta pääsy pihalle. Tilavat huoneet ja olohuoneessa varaava takka. Ilmalämpöpumppu. Ei e-tod. Mh. 318.000 ?. Hommaksenkaari 15 B. Es. SU 12.30?13.00. p. 0452568495/Rapola-Heinonen. K1117742 Pranglintie 2, 02480 Kirkkonummi Asunto Oy Kirkkonummen Aurinko-piha käsittää viisi erillistä rakennusta, neljä paritaloa ja yhden erillistalon, joissa on yhteensä yhdeksän kaksikerroksista asuntoa kooltaan 94,5?143,5 m2. Isot ikkunapinnat ja koko asunnon levyiset parvekkeet tuovat valoa ja avaavat näkymän ympäröivään maisemaan. Asunto Oy Kirkkonummen Aurinkopiha sijaitsee rauhallisella alueella vain kilometrin päässä Kirkkonummen keskustan palveluista. Alla kaikki vapaat huoneistot Huoneisto Nro. Huoneistotyyppi A1 5?6H+K+KHH+S A2 4?5H+K+KHH+S C6 4?5H+K+KHH+S E9 4?5H+K+KHH+S mh. 84042 vh. 204682 Pinta-ala Myyntihinta m2 143,5 242515 ? 121,5 217485 ? 94,5 175486 ? 123,5 259350 ? Kantvik, OKT 145 m2 5h+k+s+tkh. I-tas. okt hyvällä paikalla läh. koulua. Oh, k, 4 mh, takkahuone, saunaos., lämmin autot., iso varasto. Varaava vuolukivitakka. Vesiputket ja katto uusittu. Rv. 1975. Päättyvän kadun päässä, suojaisa sisäpiha ja aurinkoinen osin metsäinen rinnetontti 1069 m2. Pintaremontilla hyvä koti. Kuntotarkastettu. Ei e-tod. Vmh. 287.500 ?. Kolsarintie 20. Es. SU 12.45? 13.30. p. 0400954055/Lappi. K1112239 Ravals, OKT 110 m2 4h+k+s. Upealla 1000m2 tontilla 1 tasoinen talo 110/115m2, rv 1995. Tontilla kauniit havupuuistutukset ja näkymänä puistoalue kallioineen. Pihalla viehättävä grillikota ja autotalli/varasto. Talossa keittiö uusittu 2010 ja kylpyhuoneet 2009-2010. Viehättävä keittiö, jossa tilava ruokatila ja takka/ leivinuuni. B. Mh. 359 000 ?. Pitkäkalliontie 11. Es. SU 15.00?15.45. p. 0400954055/ Lappi. K1116395 Kylmälä, OKT 102 m² / 115 m² Hyvä 1-tasoinen okt, asuinpinta-ala 102/115m², rv. 2000. Suuri olohuone ja keittiö ja 3 makuuhuonetta. Saunasta pääsy suojaisalle terassille. Kaunis 4998 m² tontti osin luonnontilassa, kalliota ja kangasmaastoa. Kahden auton katos. Ei etod. Mh 255.000 ?. Kylmäläntie 528. Es. SU 114.30?15.15. p. 0452568495/Rapola-Heinonen. K1115859 SOVI ESITTELY ESITTELY Kantvik, KT 57m2 2h+k+vh. Vaatehuoneellinen, hyväkuntoinen kaksio, jossa iso lasitettu länsi parveke. Hyvin hoidetuttu taloyhtiö, jossa mm. siirrytty maalämpöön 2013. Kaunis puistomainen yhtiön pihapiiri, jossa mm. iso grillikatos. E. Vmh 105.000 ?. Ediksentie 2 F. Es. SU 12.00?12.30. p. 0400954055/Lappi. K1119005 Velaton hinta 487900 ? 441045 ? 349366 ? 486590 ? ESITTELY ESITTELY ESITTELY ESITTELY ET-LUOKKA B ESITTELY TONTILLA SU klo 12.00?12.45 Huoneistokoko 58 m2 ESITTELY Eestinkylä, OKT 92,7 m² + 18 m² saunaos. 3h+k+s. Romanttinen mansardikattoinen pikkuhuvila maalla! Hyväkuntoinen talo, kauttaaltaan remontoitu 1998-2013. Rak.v. -28, krsala 111,1 m2. Kaunis tasainen nurmikkotontti, n. 2400 m2:n määräosa. Tupakeittiö, jossa puuliesi ja leivinuuni. Olohuoneessa varaavatakka, Yläkerrassa 2 huonetta, toisessa vanha puuliesi. Kellariin rakennettu moderni saunaosasto. Mh. 259.000 ?. Hiekkaharjuntie 32. Es. SU 13.45?14.30 p. 0400954055/Lappi. K1117117 TOA JÄLJELLÄ VAIN 4 HUONEIS Keskusta, KT 43 m2 2h+kt+s. Kaarisillan kerrostalo on juuri valmistunut aivan ydinkeskustaan. Huoneistossa on iso lasitettu parveke. Kauniit näkymät itäpuolelle puistoon, koko puisto avautuu parvekkeelta. Huoneistoon on valittu tyylikkäät ja laadukkaat vaaleasävyiset materiaalit. 1/5 krs. A. Vmh. 191.750 ?. Saloviuksenpiha 3 B. Es. SU 13.45?14.45. p. 0503772277/Rytkönen. K1119601 Keskusta, KT 59,5 m2 2h+k+s.Hyvällä paikalla keskusan tuntumassa tilava siistikuntoinen asunto. Oma sauna ja lasitettu länsiparveke. Bussipysäkit lähellä ja junalle 900m, kaikki kaupat ja palvelut lähellä. Vapautuu tarvittaessa nopeasti. Ei e-tod. Mh. 152.000 ?. Överbyntie 3 C. Sovi esittely p. 0102812800. K1119648 Uusi vuosi, unelmissa uusi koti? Kun haaveilet uudesta kodista, luota alan ammattilaiseen. Kutsumalla meidät maksuttomalle Kotikäynnille, olet jo askeleen lähempänä unelmaasi. kiinteistomaailma.?/kotikaynti Juha Lappi Myyntineuvottelija 0400 954 055 Ari Riikonen LKV Lomalla Anne Virtanen Myyntisihteeri 045 122 4001 Välityspalkkioesimerkki: VERKKO 900 ? + 3,8 % velattomasta kauppahinnasta, vähimmäispalkkio 2700 ?, asiakirjakulut 190 ? (hinnat sis. alv.). Kiinteistömaailma Kirkkonummen Kodit Oy Puh. 010 281 2800 kirkkonummi@kiinteistömaailma.? Merja Rytkönen Myyntineuvottelija 050 377 2277 Tiina RapolaHeinonen LKV Yrittäjä 045 256 8495 Kirkkonummi Kirkkotallintie 2 ma?to 9?17 pe 9?16 Mirja Linnervuo Myyntineuvottelija Lomalla Masala Vernerintie 1 ti?to 13?17 Kari Hujanen, Vas: Talousarvio on kuntalain hengen vastainen KARI Hujanen, Vas ?Talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Toimintakate on selkeästi alibudjetoitu, mikä johtaa palveluiden karsimiseen. Koska esitetty talousarvio vuodelle 2014 on selkeästi kuntalain hengen vastainen, tulen jättämään kirjallisen eriävän mielipiteen, totesi Vasemmiston ryhmäpuheenvuoron Kirkkonummen kunnanvaltuustossa 19.12. pitänyt Kari Hujanen, jonka mukaan näköpiirissä ei ole nyt edellytyksiä kunnan tehtävien hoitamiseen. ?Yt-neuvottelujen tavoiteaikataulusta johtuen joutui valtuusto vahvistamaan talousarvion tulopuolen tietämättä menopuoleen kohdistuvista leikkauksista, Hujanen moitti, samoin 11.11.2013 päätettyä tuloveroprosenttia, mikä oli ikävä viesti kunnan työte- kijöille. ?Työntekijäjärjestöjen ja Kirkkonummen Vasemmiston ehdotuksesta huolimatta valtuusto ei katsonut aiheelliseksi korottaa tuloveroprosenttia riittävästi, jotta irtisanomisilta ja lomauttamisilta olisi vältytty, harmitteli Hujanen, muistuttaen, että kuntastrategiaan on listattu osaava, tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö, palveluiden tuotantotarpeisiin ja -tapoihin vastaaminen sekä kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus. ? Jää nähtäväksi ovatko kunnan työntekijät valmiita edistämään näiden keskeisten päämäärien toteutumista. Kunnan johto ja osa poliittisista ryhmistä ovat kuitenkin selkeästi viestittäneet toisenlaisen tahtotilan puolesta. Irtisanomiset ja lomauttamiset osoittavat kuntapäättäjiltä lyhytnäköistä henkilöstöpolitiikkaa, Hujanen kritisoi todeten, että kuntatalouteen liittyvien palveluiden rahoittamisessa tulee toteuttaa kollektiivista, kaikkiin kuntalaisiin kohdistuvaa vastuuta. Hujasen mukaan ensi vuo- den toimintakate on laadittu sellaisten oletusarvojen varaan jotka eivät tule toteutumaan. ?Viime elokuun tilanne osoittaa, että v. 2013 tulos on jäämässä noin 16,5 M? alijäämäiseksi. Jos meno- ja tulopohjaa ei saada hallintaan, on taseen ylijäämä syöty kokonaan jo vuoden 2014 lopussa. ? Ensi vuoden talousarviossa toimintakate osoittaa noin 188 M?. Tämän vuoden osalta on valtuusto kuitenkin hyväksynyt talousarviolisäyksiä noin 7,35 M?:n osalta. Lisäksi perusturvalautakunnalta on tulossa 1,3 M?:n ja palvelutuotannonjohtokunnalta 940 000 euron määräraha esitys valtuustolle. Toteutuessaan tämän vuoden toimintakate tulee nousemaan noin 194,6 M?:oon, joka ylittää ensi vuoden talousarvion toimintakatteen noin 6,61 M?:lla. Lisäksi tilikauden tulos on jo lähtökohdiltaan noin 2,6 M? alijäämäinen, Hujanen listasi. ?Talousarvio on laadittava siten että kunnan palvelut voidaan tosiasiallisesti hoitaa, Hujanen painotti. L.K.
• N:o 4 ? 12.1.2014 10 Kirkkonummen Sanomat Kauneutta kaikille aisteille Maanpäällinen paratiisi, Markku Pirin muotoilua ja taidetta Hämeenlinnan taidemuseossa 2.2.2014 saakka. Avoinna ti?to 11?18, pe? su 11?17. Taiteilijaesittelyt ke 15.1. klo 18 ja to 30.1. klo 18. Kansainvälisen uran luonut Markku Piri (s.1955) on valloittanut Hämeenlinnan taidemuseon tuotannollaan. Osa teoksista on saanut innostuneen vastaanoton kiertonäyttelynä 2011?2012 Madridissa, Barcelonassa, Lissabonissa, Berliinissä ja Washiington DC:ssä. Esillä on myös juuri tähän näyttelyyn valmistuneita teoksia. Markku Piri valmistui tekstiilitaiteilijaksi, mutta kolme vuosikymmentä kestäneen poikkitaiteellisen uransa aikana hän on opetellut ottamaan haltuunsa myös muita materiaaleja. Hämeenlinnan näyttelyyn Piri opetteli kultaustekniikan. Asuessaan Portugalissa hän ihastui autioksi jätettyyn Sintran palatsiin. Vuosi sitten Sintrassa hän löysi riemukseen palatsin kunnostettuna. Mahtirakennuksen uudesta loistosta kertova maalaus tarvitsi ehdottomasti filigraanimaisen kultakatoksen. Matkus- taminen ja viipyily kiinnostavissa tiloissa näkyy useissa teoksissa. Pietarista löytyi myös autioitunut arvorakennus, joka ei jättänyt maestroa rauhaan. Siitä piti maalata kuva, jossa on muistumia tsaarin aikaisesta loistosta. Tunnelma tärkein Näyttelytilaan on rakennettu retrospektiivi labyrintti Pirin suunnittelemista painokankaista. Niiden rehevät värit ja kuosit houkuttavat. Uransa aikana maestro on suunnitellut tekstiilejä Marimekolle, Finlaysonille ja Vallila Interiorille. Harmillista vain, että myös aikaa kestävät mallit poistetaan valmistuksesta ja myydään loppuun uuden suunnittelun tieltä. Karita Mattilalle suunnitellut esiintymisasut näyttävine koruineen häikäisevät ja kertovat taiteilijan kunnianhimoisesta kokonaistaideteoksen tavoittelusta. Valkeakosken teatterin Anna Karenina-puvustus tuo klassikkoteoksen tähän aikaan. Maalaukset lavastukseen sekä puvut Kaija Saariahon Maa-teoksen Kan- sallisbaletille jättävät tilaa tanssille, jatkavat liikkeitten linjaa. Työskenteleepä Markku Piri minkä tahansa materiaalin kimpussa hänen tunnusmerkkejään ovat ennakkoluulottomuus, henkinen uteliaisuus, tahto uusiutua ja intohimoinen paneutuminen tekeillä olevaan. Paratiisi on mielentila, hiljainen kutsu pysähtymiseen. Maailma on täynnä kauneutta. Me tarvitsemme taiteilijoita, jotka sysäävät meitä löytämään, kokemaan esteettisiä elämyksiä. Joihinkin näyttelyn töihin liittyy visuaalisten elementtien lisäksi myös ääntä: katsoja saa olla läsnä kaikilla aisteillaan. Näyttelyn yhteyteen on järjestetty myös kakkukursseja: yhdessä valmistettu tuoksuva, hedelmäinen leivonnainen täydentää paratiisillisen elämyksen. Juhlavan ja ylevän oheen Piri suunnittelee samalla intohimolla Pukkilalle japanilaisvaikutteisia kylpyhuonekaakeleita ja uniikkeja ovia Puustellin keittiökaappeihin. Niiden avulla voi virittää keittiön tai kylpyhuoneen paratiisikseen, esteetti- ANNA KARENINA-näytelmän puvustusta Valkeakosken teatteriin. Kuva: Reima Määttänen. sesti nautittavaksi tilaksi. Läpikuultavien lasyyrimaalaustensa kanssa taiteilija työskenteli viisi kuukautta pitkiä päiviä ja täysiä viikkoja ilman vapaapäiviä. Hän oli valinnut rakastamiaan aiheita ja haastavan tekniikan. Innostus ja motivaatio auttoivat keskittymään työhön. ? Tein, kuuntelin ja tein taas. Kerros kerrokselta rakensin kokonaisuuksia, ja tehtävien äärellä työ neuvoi tekijäänsä, muistelee Markku Piri. Hän tunsi saavansa aikaan aivan uutta, jotakin, joka tuntui syntyvän sekä ponnistelulla että vapaalla virtauksella, kuin ?johdatuksella?. Samaan aikaan kun uudet teokset näyttelyyn valmistuivat, hänen äitinsä teki kuolemaa. ? Maalatessani tunsin nämä sivuavat energiavirrat. Valmiiden töiden äärellä olin nääntynyt mutta onnellinen. Olin laittanut kaiken likoon. Tunsin voimakkaasti olevani ihminen, taiteilija ja olemassa, tunnustaa Markku Piri. Markku Piri vakuuttaa, että maanpäällinen paratiisi toteutuu, kun huomaan joutuneeni tilaan, jossa koen aistieni kautta kauneutta tai ?aistimusten kylläisyyttä?. Voin olla onnellinen kokemuksestani: tuntea, että siinä hetkessä kaikki mitä kaipaan on läsnä. Taiteilijalla on tallella LASISMI-osuuskunnan kanssa toteutetussa taidelaseissa toistuvat taiteilijalle tärkeän kesämaiseman värit. Kuva: Terho Aalto. lapsenomainen heittäytyminen hetkeen, tuloksista havaittava tekemisen mielihyvä. Japanilaisten mestarikäsityöläisten mallin mukaisesti Markku Piri antaa itselleen luvan jättää tietoisia säröjä kauneuden täydellisyyteen. Hänen mukaansa on olennaista toimia lahjo- jaan ja taitojaan kehittäen, parhaansa tehden, kauneutta kaivaten. Ja jakaa; jakaessa suru murenee ja kevenee. Iloakaan ei pidä kätkeä: jaettaessa ilo ja onni moninkertaistuvat. MAIJA PAAVILAINEN YLEISNÄKYMÄ Markku Pirin kesämaisemasta ja uudesta maiseman värejä toistavasta taidelasistosta. Kuva: Reima Määttänen. Antti Salonen, Kesk: Äkkijarrutus ei ole järkevää ? Veronkorotus olisi voinut olla 0,25 % suurempi. Tämän vaikutus keskituloiselle henkilölle olisi ollut 0,25?/päivä, millä olisi vältetty noin puolet irtisanomisista, totesi Keskustan valtuustoryhmän pj Antti Salonen Kirkkonummen talousarviokokouksessa 19.12. tähdentäen, että äkkijarrutus toimialoilla ei ole järkevää. ? Tällöin menetämme hyvin alkaneen toiminnan kehittämisen ja vaarannamme viime vuosina käynnistetyt ennaltaehkäisevät palvelut, hän sanoi. Budjetin laadinnasta hän myönsi, että tavoitteena ollut eri toimialojen toiminnan asettaminen annettuun kehykseen ei aivan onnistunut. ? Vaikeuskerrointa lisäsi uusien toimielimien järjestäytyminen ja asioihin perehtyminen. Lopulta siitä tuli kehyksen ylittymisen, talouden nopean huonontumisen, talousjohtajan irtisanoutumisen sekä veroprosentin vähäisen korottamisen ja yhteistoimintamenettelyn käynnistymisen myötä erittäin sekava prosessi. Asioita ei voitu tehdä esitysmuotoon vaan niistä keskusteltiin powerpoint-pohjalta YT-neuvottelujen vaikuttaessa taustalla. Kunnanjohtajan esitys tuli niin myöhään, että poliittisille ryhmille jäi tosi vähän aikaa käydä budjettikokonaisuus läpi, Salonen listasi talousarvion tekemiseen liittyviä ongelmia. Samalla hän ihmetteli sitä, miten toimintatapoja voidaan uudistaa yhä pie- nenevin henkilöresurssein ja esitti tehokkuuden lisäämistä moniosaajakoulutuksen avulla. Salonen nosti esille mm. palvelusetelin hyvänä lisänä palveluvalikoimaan, vaikka se vaatiikin aikaa kilpailutusten ja sopimusten tekemisessä ja lisäksi riittävästi ko. palveluja tuottavia yrityksiä aidon kilpailun syntymiseksi. Salonen toi esille keskustalaiselle ajatusmaailmalle tärkeinä asioina omaishoidon tukemisen, kotipalvelun ikäihmisille ja lapsiperheille sekä lasten kotona tapahtuva hoidon, joihin nyt oli tulossa rajuja leikkauksia. Keskustan muutosesitykset ko. palvelujen turvaamiseksi:perusturvan toimialan toimintakatetta nostetaan 1,1 M? kotona tapahtuvan hoidon ja ennalta ehkäisevän toiminnan turvaamiseksi, lasten hoidon kuntalisä pidetään ainakin nykyisellä tasolla (165?/kk alle 3 v ja 111?/kk yli 3 v.), eivät kuitenkaan menneet läpi. Keskustan valtuustoryhmä ei hyväksynyt v. 2014 budjettia kunnanhallituksen esittämässä muodossa. Budjettikirjaan kirjattu sitova tavoite vähentää toimielimiä oli Keskustan ryhmän mukaan kesken valtuustokauden tehtynä huonoa hallintoa ja lisäisi päätöksenteon keskittymistä. Keskustan esityksiä oli myös ns. Kirkkonummiopiston perustaminen, mikä yhdistäisi yhden hallinnon alle musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston ja sen pohtimisen onko esim. musiikkiopisto kunnan ydintehtäviä ja voisiko yksityinen palveluntuottaja lisätä sen liian vähäiseksi koettua tarjontaa. Lisäksi Salonen huomautti budjettiesityksestä puuttuvan kokonaan kunnan ANTTI Salonen, Keskusta tulopohjaan vaikuttavat toimenpiteet, kuten yritysten ja uusien asukkaiden saamisen kun- jestelmiä mm. energiansäästaan, millä voi olla myön- töjen suhteen radan varren teisiä vaikutuksia valtion- asuinalueita tiivistämällä ja osuuksien saamiseen. Sa- energiatehokkaita taloja ramoin hän esitti, että kuntaa kentamalla. kehitettäessä tulisi hyödyntää yhteiskunnan eri tukijärL.K.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ? 12.1.2014 11 HAE PUHTIA LIIKUNTAAN NY ENERGI TILL MOTIONERANDET Tutustu hiihdon tekniikka- ja varustevinkkeihin osoitteessa prisma.fi. PRISMA.FI Bekanta dig med skidtekniker och utrustningstips på adressen prisma.fi. Peltonen Nanogrip Facile Classic Aikuisten suksipaketti/ Skidpaket för vuxna Fischer Aikuisten pitopohjasuksipaketti/ Skidpaket med fästbotten för vuxna RC Zero NIS -pitopohjasukset, pituus 182?207 cm. Laadukkaat, kevytrakenteiset, toimivat laajalla kelialueella. Helposti luistovoideltava World Cup Pro -pohja. NIS Exercise -NNN-siteet valmiiksi asennettuna. Aikuisten laadukkaat perinteisen hiihtokengät. Mukava lesti, lumisuoja, NNN-ulkopohja. Miesten koot 41?47, naisten koot 36?42. aktiivihiihtäjän voiteluvapaa perinteisen suksipaketti: Peltonen Facile Nanogrip Classic perinteisen hiihdon suksipaketti 167-207 cm, Alpina Touring Sr -hiihtokenkä, koot 36-48 239,? 249,? Peltonen Tiger Jr Nanogrip Classic Lasten suksipaketti/ Skidpaket för barn One Way Aikuisten hiihtoasu/ Skiddräkt för vuxna Etuosa tuulenpitävää, vettä hylkivää ja hengittävää materiaalia. Takaosan neulos hengittää erityisen hyvin. Housuissa irrotettavat olkaimet. Miesten koot S?XXL, myös sinisenä. Naisten koot XS?XL, myös valkoisena. Fiskars 141000 Lumentyönnin/ Snöraka lasten voiteluvapaa perinteisen hiihdon suksipaketti: Peltonen Tiger Jr Nanogrip Classic perinteisen hiihdon suksipaketti 120-160 cm, Alpina Touring Jr -hiihtokenkä, koot 26-37 19 95 Fiskars 143030 Lumikola/Snöskovel 39 90 159,? 99 95 RATKAISEVAN EDULLINEN AVGÖRANDE FÖRMÅNLIG prisma.? Suomalainen/ Finsk HK Rypsiporsaan lihasuikaleet/ Strimlat griskött 400 g (6,98/kg) Apetit Peruna & keittokasvikset/ Potatis & soppgrönsaker 750 g (2,39/kg) Valio Emmental mustaleima/ svartstämplad 700 g (18,50/kg) 2 79 1 79 12 95 X X-tra Broilerin B hunajamarinoidut h ffileesuikaleet/ Strimlad kycklingfilé i honungsmarinad 1 kg HK Lihapullat tai jauhelihapihvit/ Köttbullar eller biffar av malet kött 320-360 g (2,47-2,19/kg) Valio Arkijogurtti/ Vardagsyoghurt 1 kg MEILTÄ SAAT BONUSTA: Prismassa palvelevat myös: HOS OSS FÅR DU BONUS: I Prisma betjänar även: Palvelutiskiltä Från betjäningsdisken 7 Wursti Siskonmakkarat/ Siskonkorv 500 g (4,90/kg) 2 0 Rainbow Appelsiinitäysmehu/ Apelsinjuice 1l 0 0 Espanja/Spanien Rainbow Kurkku/ Gurka 69 79 99 45 99 1 35 kg Tuore kokonainen silakka/Färsk hel strömming säävaraus/ väderreservation Vaasan Ruispalat/ Rågbitar 660 g (2,71/kg) Espanja/Spanien Klementiinit/ Clementiner 1 90 kg 1 79 1 99 kg Hinnat voimassa ma-ke 13.-15.1.2014 / Priserna gäller må.-on. 13-15.1.2014 PRISMA KIRKKONUMMI/KYRKSLÄTT APTEEKKI APOTEK Ma-pe/Må.-fr. 8-21, la/lö. 8-18, su/sö. 12-18 Puh./tfn 010 762 6662 (0,0835 ?/puhelu/samtal + 0,1209 ?/min)
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ? 12.1.2014 12 ARI PAATAJA Pikkalanlahden kalakanta tuhottu Jos kävit menneenä kesänä yrittämässä kalaonneasi Pikkalanlahdella, etkä saanut tärppiäkään, niin älä menetä toivoasi kalastustaitojesi suhteen. Ei sieltä saanut kukaan muukaan. Hoitokalastuksesta ja ammattikalastuksen tehokkuudesta puhuttaessa Pikkalanlahti on valtakunnan ykköspuheenaiheita. Asiaa puitiin viime vuonna MTV:n 45 minuuttia ohjelmassa 23.10., Helsingin Sanomissa 13.5. sekä myös aukeaman verran Iltalehdessä 11.12., sosiaalisesta mediasta puhumattakaan. Meille kirkkonummelaisille tuo maine ei kuitenkaan ole kovan mairitteleva, sillä Pikkalanlahti toimii esimerkkinä siitä, miten kalakannat voidaan tuhota. Niin mahdottoman hyvä kalapaikka Pikkalanlahti on ollut, että sitä ei ole saatu tuhottua päivässä eikä kahdessa. Surullinen tarina johtaa 90-luvun taitteeseen jolloin Pikkalan kartanon isäntä Ture Lindeberg antoi ammattikalastusluvan siuntiolaiselle Klaus Berglundille. Ne kenellä kalastusoikeus lahdelle tuolloin oli, muistavat kuinka runsaasti siellä oli; isoja kuhia, haukia kuin myös muita kaloja. Näitä myös Berglund nosteli hymyssä suin verkkojatoistaan, jotka vuosi vuodelta olivat yhä pidempiä ja pidempiä. 17 vuotta sitten pelkkä syyskalastus antoi n.60 000 kiloa kuhaa! Yksi huolestuneena asiaa seuranneista on Pekka Räty, jolla on kiinteistö Marsuddenissa. ?Verkkoja tuli joka vuosi enemmän ja talvella jään alla saattoi risteillä liki 5 km:n verkkojatat. Samaan aikaan pidimme itse muutamaa verkkoa ja kirjanpidostamme näkyy kuinka verkkomäärän lisäännyttyä kalojen keskikoko pieneni vuosi vuodelta.? Kuolinisku saaliisiin tuli uusien poistorysien myötä, jolloin ammattikalastajan saaliit kasvoivat peräti 20-kertaisiksi. Laskeva suuntaus on jo pitkään ollut nähtävissä, niin verkkokalastajien kuin myös viehekalastajien saaliissa. Kun ?saattohoitorysät? ilmestyivät lahdelle, tuli täysi kato. Viime kesänä paikallisen kalakerhon perinteisen uistelukisan 20 veneen yhteissaalis oli vaivaiset pari kuhaa. Kalakannat ovat vääristyneet Kirkkonummi?Porkkala kalastusalueen kalastuksenvalvojan Jyrki Kettusen mielestä on outoa, että lahnan poistopyyntiin tarkoitetun rysän silmäkoko on niin pieni, että sinne jäävät aivan kaikki kalat. Kettunen on ollut seuraamassa rysän nostoa, jonka pienisilmäisessä havaksessa oli vieri vieressä kuolleita kuhanpoikasia. ?Jos kerran poistetaan vesistöstä lahnoja, niin kalastus pitäisi tehdä niin suurella silmäkoolla ettei rysään jää muita kuin lahnoja. Jos silmäkoko olisi 80 mm, niin sillloin silmän läpi pääsisivät kutukypsät kuhat?, jatkaa Kettunen. Ihminen on itse aiheuttanut kalakantojen vääristymän. Ensin maksetaan ammattikalastukselle tukia, jolla vedestä poistetaan isot petokalat. Kun ei enää ole petokaloja pitämässä särkikalakantoja kurissa, räjähtävät särkikalakannat käsiin ja niitä yritetään pienentää tukemalla särkikalojen poistokalastusta. Särkikalojen poistokalastus Pikkalanlahdella on ollut pilottihanke. On haluttu tutkia miten runsaat särkikalasaaliit voidaan hyödyntää, mikä kuulostaa aivan järkevältä. Samalla on elätetty toiveita, että vesi kirkastuisi kun särkikaloja poistetaan. Viimeiksi mainittu on sittemmin todettu turhaksi toiveeksi, sillä asiantuntijoiden mukaan hoitokalastus ei ole ratkaisu Itämeren rehevöitymiseen. Syyskynnöt, lauhat talvet sekä kevään sulamisvedet pitävät huolen siitä, että kiintoaineksen huuhtoutuminen pelloilta lahdelle on voimakasta. Kuravellinä virtaava Pikkalanjoki värjää meren sekaisin ajoittain aina Upinniemen eteläkärkeä myöten. Poistokalastusta on puolustettu fosforin poistamisella vedestä, mutta on ehdottoman väärin lähteä poistamaan fosforia vedestä särkikaloja poistamalla. ?Kookkaisiin ja vanhoihin yksilöihin kohdistuva tehopyynti nuorentaa kalakantoja ja kasvattaa yksilömääriä. Pienet yksilöt erittävät ra- vinteita suhteellisesti enemmän kuin suuret. Kierre on valmis?, toteavat kalatutkija Kimmo Kahilainen sekä kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin Sanomissa. ? Jos valuma-alueelta tulevaa kuormitusta ei voida pienentää, rehevöityneestä särkikalavaltaisesta vedestä ei ole mahdollista saada hoitokalastuksella hyvälaatuista, jatkavat asiantuntijat. Fosforia voidaan järkevämmin poistaa vesistöstä antamalla petokalojen kasvaa tarpeeksi suureksi. Tähän päästään riittävän suurella petokalojen alamitalla sekä tarpeeksi suurella verkon silmäkoolla. Kun Ruotsissa Hjälmarenilla verkon silmäkoko nostettiin 60 millimetriin ja alamittaa 45 senttiin, niin kuhasaaliit alkoivat nousta ja kasvun huippu +174 % saavutettiin seitsemässä vuodessa. Merialueillamme kuhan vuotuinen saalis saattaisi kasvaa pelkän säätelyn tuloksena 1014 tonnilla ja koska pyydetyssä kalassa poistuu fosforia 0,8 %/tn niin pelkällä kalastuksen säätelyllä poistuisi 8,1 tn fosforia vuodessa .Tuilla toteutetun poistokalastuksen saalis vuonna 2012 oli n. 1000 tn eli poistettu fosforimäärä oli samainen 8 tn. Samaan tulokseen päästään kuhan säätelyn tuloksena poistuvan forforin osalta. Lisäksi säätelyn tuloksena kuhasaaliin arvo kaikille kalastajaryhmille kasvaa tuon 174 %. Isot petokalat pitävät vesistöjen särkikalakannat kurissa ja sitä myöten veden laadun hyvänä. Mutta näin ei tapahdu Suomessa, vaan täällä maksetaan tukiaisina 50 000 eur/ tn poistokalastuksesta eli 400 000 euroa vuodessa ammattikalastuksen tukemiseen. Samalla kuhankalastuksen säätelyä vastustamalla aktiivisesti vastustetaan kuhakantojen kasvua. Hoitokalastuksella pyydetään arvokalaa Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Orian Bondenstamin puheenvuorossa viime joulukuussa WWF:n särkikalapäivän aikana kävi ilmi, että poistokalastusprojekti käyn- ISORYSIÄ on monenlaisia. Kuvassa valtavia push-up rysiä, joiden kokeminen on yhden miehen voimin helppoa. Veneessä oleva kompressori työntää paineilmaa rysän kellukkeisiin ja rysä nousee pinnalle, minkä jälkeen saalis on helppo tyhjentää veneeseen. nistettiin Pikkalanlahdella ilman että tutkittiin ensin Pikkalanlahden kalakantoja. Tuntuu käsittämättömältä, että käynnistetään tehokalastusprojekti, joka ei ensin tutki kalakantojen tilaa. Asiaa voisi verrata siihen että metsästäjille annetaan vapaat kädet kaataa hirviä ilman että ensin tutkitaan mitä riistalaskenta kertoo hirvikannan vahvuudesta. Vaikutuksen tietävät kaikki Pikkalanlahdella kalastaneet, virkamiehet levittelevät käsiään kun ei ole vanhaa tutkimustietoa kalakantojen tilasta Pikkalanlahdella. Maailman meriä on saatu tyhjennettyä arvokkaista kalalajeista. Ei siis ole konsti eikä mikään tyhjentää nykyaikaisilla tehopyydyksillä yksi lahti petokaloista. Jonkun pitäisi puhaltaa pilliin ja todeta että ammattikalastus on joiltain alueilta lopetettava, koska arvokalakannat eivät sitä kestä, eikä kalastus ole kestävän kehityksen mukaista. Arvokalojen pyynnistä on kysymys, vaikka sitä halutaan kaunistella ?hoitokalastus? nimikkeen alle. Rysälupia on väärin kriteerein anottu maanomistajilta. Siuntion kunta on 13.4.2011 käsitellyt Klaus Berglundin rysälupa-anomusta kunnan vesialueelle. Anomuksessaan Berglund oli selittänyt, että hänen rysänsä on rakenteeltaan sellainen, että taimen, siika , kuha, ahven, hauki ja made eivät pysy siinä, vaan voivat uida pois!!!! Lautakunnassa ainoastaan Kalle Holm tuntui ymmärtävän että eihän tuollaista pyydystä ole olemassakaan ja vastusti asiaa. Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan asiaan vihkiytymättömät lautakunnan jäsenet myönsivät rysäluvan 66 euron vuosimaksulla. Riista ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen raportissa (http://www.rktl.fi/www/ uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/vajaasti_ hyodynnetty_kala_loppuraportti.pd ) todetaan että särkikalojen poistokalastus Pikkalanlahdella ei ole taloudellisesti kannattavaa. Mutta koska sivusaaliina tulee kuhia, ahvenia, haukia ja siikoja, se tekee rysäkalastuksesta tuottoisan. Pilottihankkeen aikana jopa 2/3 tuloista tuli sivusaa- KOM liina saaduista arvokaloista. Tämä tietysti kuulostaa oudolta, sillä kyseessähän on sama kalastaja, jonka lupahakemuksen mukaa arvokalat uivat hänen rysistään pois?? Kettusen peräänkuuluttamia isolla silmäkoolla varustettuja lahnarysiä lienee siis turha odottaa. Rysien 25 millimetrin silmäkoko pyytää pienimmätkin kalat ja jos pieni kala ei mahdu siitä läpi, se kuolee silmään, kuten Kettunen on ollut todistamassa. Ammattikalastus rysillä on tuottoisaa. Ei sen takia että niillä pyydettäisiin särkikaloja, vaan sen takia että niihin menevät kaikki kalat. Sisälahteen laskettu verkko on hetkessä köytenä, koska se menee täyteen särkikaloja eikä verkko enää pyydä. Mutta rysään saa mennä vaikka kuinka paljon särkiä tai lahnoja eikä sen teho pyytää esimerkiksi kuhia heikkene siitä lainkaan. Päinvastoin petokalat hakeutuvat rysiin koska siellä on muita kaloja niitä houkuttelemassa. Sana tehokkaista rysistä on kiirinyt ja Kirkkonummen ja Inkoon välisellä rannikko-osuudella on ollut jopa 17 isorysää. Valitettavasti ne vievät loputkin kalat viimeisistä suojapaikoista, rannikon lahtivesistä sekä jokisuista. Isorysiä saa yksityisillä vesialueilla pitää kuka vain saatuaan siihen maanomistajalta luvan. Isorysäksi luetaan rysä, jonka korkeus joltain osaltaan ? johtoaita mukaan luettuna ? ylittää 1,5 metriä. Isorysää ei kuitenkaan saa pitää 3 kilometriä lähempänä lohipitoisen joen suistoa ja tällaisiksi joiksi on luokiteltu mm. Pikkalanjoki sekä Ingarskilanjoki. Pikkalanjoen suistossa Berglundilla on ollut poikkeuslupa 5:n isorysän pitämiseen lähempänä jokisuuta, mutta esim. Ingarskilanjoen edustalle ei poikkauslupia ole myönnetty. ELY:n virkamiehet löysivät syksyn tarkastuskierroksellaan 25.9.2013 laittomiksi epäiltyjä rysiä ja tekivät niistä tutkintapyynnöt poliisille. Laittomiksi epäiltyjä rysiä oli Siuntionjoki- ja Ingarskilajokisuussa sekä lähellä Ingarskilajoen suistoa. Mitä pitäisi tehdä? MEN TTI Kalakannoissa on aina ollut luontaista vaihtelua. Kuhan runsaille ikäluokille on oivat mahdollisuudet jos kesä on pitkä ja lämmin, kuten esimerkiksi mennyt kesä oli. Vastaavasti kylminä kesinä ei suuria ikäluokkia synny. Pikkalanlahden tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole ilmojen vaihtelusta, sillä Pikkalan kuhakadon aikaan niin Espoonlahdella kuin myös Inkoossa on hyvät kuhakannat. Kuhilla on toki muitakin ottajia. On merimetsoja ja hylkeitä, mutta mitkään tutkimustulokset eivät osoita näiden olevan syy kuhakatoon. Myös virkistyskalastajien verkoilla ja vieheillä on osuutensa asiassa, mutta ammattimaiseen kalastukseen verrattuna niiden osuus on vähäinen. Riista- ja Kalantutkimuslaitoksen Saaristomerellä suorittamien tutkimusten mukaan verkkokalastuksen teho viehekalastukseen on noin kymmenkertainen. Kun tiedetään että viehekalastaja käy vain muutaman tunnin kokeilemassa onneaan ja verkot sekä rysät pyytävät 24h vuorokaudessa, niin on selvää että kuha on monivuotisen verkkokalastuksen sekä viimeaikaisen tehokkaan rysäpyynnin lopputuloksena Pikkalanlahdelta tehokkaasti hävitetty. Kirkkonummi?Porkkalan kalastusalue kokoontui syyskuun alussa ylimääräiseen kokoukseen, jonka keskeisenä tehtävänä oli löytää keinoja siihen, miten alueen kuhakannat saataisiin pidettyä elinvoimaisina. Kokousta varten oli pyydetty asiantuntijalausunto Helsingin Yliopiston kalataloustieteen professorilta, Hannu Lehtoselta. Aiemmin kalastusalue on pyytänyt lausunnon toiselta kalataloustieteen professorilta, Sakari Kuikalta ja oppineiden tietäjien viesti on ollut sama. Pikkalan alueella kalastuspaine ylittää tuotannon ja kalat pyydetään pois liian pieninä. Vaikka kalastusalue on vuosien varrella nostanut verkon silmäkokoa sekä kuhan alamittaa, nämä toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Kokouksessa esitetyn professori Lehtosen lausuntoon pohjautuvan tiedon mukaisesti pitäisi Pikkalanlahdella: KUHA on rannikon tärkein ammattikalastuksen kohde. Vuosia kestänyt kalastus Pikkalanlahdella osoittautui liian voimakkaaksi ja kuhakanta saatiin parissa vuosikymmenessä alueelta tuhottua.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ? 12.1.2014 NÄYTE rysän kalastustehosta. Tämä rysä oli Kotkassa laskettu vaelluskalojen nousuväylälle ja lämpimässä vedessä pilaantuvien lahnojen seassa näkyy ainakin yksi iso lohi! ? verkon silmäkoko nostaa 60 millimetriin ? kuhan alamitta nostaa 45 senttimetriin ? verkot ym. kiinteät pyydykset kieltää ? rauhoittaa kuha kesäkuuksi Kuhan kesäkuinen rauhoitus on hieman ristiriitainen asia, sillä Pikkalanlahdella ovat kuhan keskeiset kutualueet olleet rauhoitettuna jo 26 vuotta, mutta se ei ole kuhaa pelastanut. Ainoa joka rauhoitusalueella on kalastanut, on erikoislu- van anonut kalastaja Berglund. Jos kalastuksen aiheuttama kuolevuus kuhalle on niin suurta kuin se Pikkalanlahdella on, ei kuhan rauhoittamisella ole merkitystä. Kuhat menevät verkkoon erityisen hyvin toukokuussa niiden vaeltaessa kutualueille. Kutuaikainen rauhoitus ei kuitenkaan ole ratkaisu kuhakysymykseen, sillä tapettu kuha on aina pois seuraavasta kudusta, pyydettiinpä kala syyskuussa, joulukuussa tai toukokuussa. Tuntuukin oudol- ta ajatus että JOS joku kala pääsee kutemaan, niin se rauhoitetaan. Ennemminkin tulisi turvata riittävän suuri emokalakanta. Luvut valaisevat parhaiten asiaa. Jos kutevasta kannasta pyydetään vuosittain esim. 30 000 yksilöä, niin mitä kalastusta pitää tuolloin rajoittaa? Kesäkuista viehekalastusta, jolloin kuteva kanta vähenee 3 000 yksilöllä vai ympärivuotista verkkokalastusta jolloin 27 000 kalaa ei koskaan pääse kutemaan. Tä- 13 hän vastaavat kalatalouden professorit yhteen ääneen: sitä kalastusmuotoa tulee eniten rajoittaa, mikä aiheuttaa kovimman kalastuskuolevuuden. Kalastustehokkuutta pienentämällä, verkkojen silmäkokoa ja kalojen alamittaa nostamalla pitää varmistaa että vedessä on riittävän suuri kuteva kalakanta. Vapakalastajille voidaan suositella esim. kolmen kuhan päiväkiintiötä, kuten kalastusoppaat tekevät. Mutta näillä toimenpiteillä ei ole juurikaan merkitystä, jos samaan aikaan kuhien kuolevuus verkkopyydyksillä on niin voimakasta kun se nyt on. Pikkalanlahden särkikalojen poistokalastus tyhjensi lahden arvokaloista. Hyödyn siitä sai vain yksi ammattikalastaja vesialueiden omistajien jäädessä tuijottamaan tyhjänä lainehtivaa lahtea. Karmea tarina. Pikkalanlahti on nyt uhrattu ja menetetty. Toivoa vain sopii, että muualla ei lähdetä toistamaan samoja virheitä. Toisaalta pelko kalakantojen totaaliseen hävitykseen on suuri, sillä Orian Bondenstam on lupaillut, että hän kolminkertaistaa poistokalastuksen saaliin vuonna 2014. Koska poistokalastus ei ole taloudellisesti kannattavaa ja väli- ja ulkosaaristo on jo tyhjä kalasta, niin kyse on puhtaasti siitä, että rannikon loput arvokalakannat aiotaan tehorysillä lahdata niiden viimeisistä suojapaikoista, mantereen lahdista ja jokisuista. ARI PAATAJA OPPIA RUOTSISTA Ruotsissa on koettu monia vastaavanlaisia kalakantoja hävittäviä toimia vuosien varrella, joita Isabella Lövin kuvaa kirjassaan ?Tyst hav- jakten pä den sista matfisken?. Erittäin suositeltava kirja niille virkamiehille jotka eivät usko kalatutkijoiden sanaa tai kenelle tahansa jolle meriluonto on rakas. Pirkko Lehtinen, Uusdemarit: Onko rahanjako ollut oikea? ? Toteuttaako tämä talousarvio kuntalain vaatimukset? Vastaus tulee vasta talousarviovuoden mittaan. Seurantaa on nykyisestä tiivistettävä ja mahdollisiin ongelmiin puututtava heti kun niitä havaitaan, odottelu vain pahentaa tilannetta. Suurimmat ongelmat ovat toistuvasti olleet perusturvan puolella. Sen vuoksi ilmaan jää kysymys, onko toimialojen välinen rahanjako oikea, mainitsi mm. Uusdemareitten valtuustoryhmän pj Pirkko Lehtinen talousarviokokouksessa Kirkkonummella 19.12. Pirkon mukaan pitkää istumista vaatineen, uusmallisen ja laajasti osallistaneen uuden talousarvion tuottamiseen on suhtauduttu tilanteen edellyttämällä vakavuudella niin luottamushenkilöiden kuin virkamiesten taholla. ? Päämäärä on ollut yhteinen eli tasapainotettu kunnan talous, jolla voidaan luoda edellytykset tarvittavien palvelujen tuottamiselle, joskin neuvotteluja leimasi sen ohessa käydyt YT-neuvottelut. Moitetta Lehtinen antoi siitä, että tänäkään vuonna ei päästy siihen, että tulois- ta ja menoista olisi päätetty samassa kokouksessa. ? Uusdemarit jättivät yhdessä muutaman muun ryhmän kanssa eriävän mielipiteen veropäätökseen. Katsoimme, että tässä taloustilanteessa olisi ollut tarkoituksenmukaista korottaa veroprosenttia vielä lisää 0,25 % ja kiinteistöveroakin maltillisesti, jotta henkilöstöön kohdistuvia säästötoimenpiteitä olisi voitu pienentää. ? Käsittelyssä oleva talousarvio tietää tiukennuksia ja muutoksia kaikille toimialoille ja kaikkiin toimintoihin. Toisaalta muutos on myös mahdollisuus, se ehkä pakottaa meitä ihan oikeasti muuttamaan ja järkevöittämään toimintatapojamme sekä priorisoimaan palvelujamme. ? Me suomalaiset olemme parhaimmillamme vaikeuksissa. Silloin puurretaan sisulla vaikka läpi harmaan kiven. Nyt meillä kaikilla on näytön paikka, työntekijöillä, luottamushenkilöillä ja yhtäkaikki myös kuntalaisilla. Löytyykö meistä yrittävyyttä löytämään tarvittavia ratkaisuja, uskon niin. Pirkon mukaan ny tarvi- taan yhtenäistä näkemys- eli Espoo ja Helsinki. Investointeihin on suhtä palvelujen tuottamisesta eli kolmella ämmällä: MI- tauduttu varsin pidättyväsTÄ, MITEN JA MISSÄ? ja ti ja ikään kuin odottavalsiihen avuksi palvelutarve- la mielellä. Katsotaan mikä kartoitus sekä palveluverk- on mahdollista ja parempia koselvitys. aikoja toivoen, totesi Pirk? On ratkaistava, mitä ko iloiten siitä, että pääkirkunta itse tuottaa, mitä os- jastohanke pääsi talousarvitetaan, mitä mahdollises- oon, mutta sieltähän se sitti ulkoistetaan ja mitä teh- ten putosi. ? Elämä ei tähän lopu, dään yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kaikissa mutta aika tiukoilla ollaan näissä tapauksissa kunta koko tämä valtuustokausi, vastaa palvelujen järjestä- hän summasi. misestä ja laadusta. TärkeäL.K. nä pidämme, että kunta säilyttää tarvittavan osaamisen itsellään, vaikka käyttäisikin vaihtoehtoisia tuottamistapoja, sanoi Lehtinen huomauttaen, että vaikka kaikilla on yksimielinen halu olla itsenäinen kunta, monissa asioissa tehdään yhteistyötä nyt ja jatkossa toisten kuntien kanssa ja suuntana on valtaosin itä PIRKKO Lehtinen, Uusdemarit PIRISTYSTÄ ARKEEN tai JUHLAAN JORVASPUODISTA AUKI JOKA PÄIVÄ arkisin 8.30?19, la 8?18, su 10?18 tykkää Kotimainen TULPPAANIKIMPPU 6 ?/10 kpl 10 ?/20 kpl MYYNTIPAIKKAMME ? JORVASPUOTI ? LIPPULAIVA ? ENTRESSE ? TUKKUHALLI Ruukintie 20, ESPOO TUOREMYYNTI PITKÄNEN Jorvaksenkaari 24 www.kukkakaari.fi
• 14 KYRKSLÄTTS NYHETER Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ? 12.1.2014 Ungdomar + kultur = Kultur 14 En tweet, parkour, en graffitymålning, ett sms, ett diabolotrix, en flashmob. Är det kultur? År 2014 har just börjat. Projektet Kultur 14 har just börjat. Det är här för att vrida och vända på begreppet kultur. Lägga det under lupp. Vad är kultur år 14? Måste det vara en oljemålning i stället för en graf?ty, för att klassas som salongsduglig kultur idag? Ungdomarna har svaret Målgruppen för projektet är ungdomar, främst i åldern 16 år och äldre. De är de som har svaren, när det gäller ungdomskultur. De är de som skall bli hörda, aktiverade, inspirerade och engagerade genom projektet. I FN:s konvention om barnens rättigheter står det ?Barnet har rätt att fritt uttrycka egna åsikter i alla frågor som rör honom eller henne. Barnets åsikter ska beaktas med hänsyn till barnets ålder och mognadsgrad?. Vackra fraser. Tyvärr blir det oftast vid det. Fraser. Genom Kultur 14 skall dessa fraser bli verklighet i Kyrkslätt år 2014. Under året skall man inte bara lyssna till de unga. Man skall agera, göra konkreta handlingar som involverar de unga. Uppifrån och nerifrån skall mötas på bästa sätt Även om ungdomarna skall engageras utesluter det inte de vuxna. De ?nns redan en hel del vuxna i Kyrkslätt som jobbar med kultur och kulturfrågor. Dessa skall föras samman till ett brett och stark nätverk som kan funge- ra både som en satsbräda och som ett tryggt nät att falla tillbaka på för de unga. Ungdomarna skall i sin tur fungera som bollplank för de vuxna.Beslut och verksamhet skall inte bara droppas ner uppifrån med en förundran över att det inte står ett gäng med ungdomar och fångar upp det med iver och öppna armar. Nej. Nu skall det satsas på hållbara, koordinerade och genomtänkta lösningar. Vi lever i en tid då man inte kan sprätta omkring med sina slantar. Därför bör man föra samman de få man har och förvalta dem på ett vettigt sätt. Men det handlar inte om pengar. Det ?nns mycket resurser hos människor. Outnyttjade resurser. Talanger. Alla har någon talang. Det är kärnan i projektet. Att alla skall få möjligheten att hitta sin talang, utveckla den och låta den blomstra. Det finns ramar Att uppnå allt detta på ett år är omöjligt. Att sätta bollen i rullning är möjligt. Även om vintern lyser med sin frånvaro i skrivande stund, hoppas jag på en snöbollseffekt inom projektet. Vi behöver dock inte börja från noll. Jag har redan skapat ramarna. Projektet är uppdelat i fyra konkreta delar; samarbetsnätverk mellan kulturaktörer, seminarium, workshops och en teaterproduktion. Med hjälp av dem skall vi komma en bra bit på vägen. Genom samarbete. Nu har Wohls gårds trädgårdsförening rf WGT ordnar en föredragsserie om kulturträdgårdar och dess växter på Wohls gård, Volsvägen 605 söndagar kl. 14 ? 16 under våren. Datum: 12.1, 9.2, 23.3, 13.4, 11.5. Sydkustens ordkonst Ordkonstverksstad i Winellska skolan torsdagar 13.15 ? 14.45 för åk 2 ? 4 och 15.00 ? 16.30 för åk 5 ? 7. Anm. och info annika.mickos(a) kirkkonummi.?. Kyrkslätt-Estby Marthaförening Årets första månadsmöte blir ett besök till Vols to 16.1. kl. 18.00. Vi ?rar födelsedagar med bubbel och äter sallad, kaffe o kaka á 30 eur. Om någon ännu vill anmäla sig är sista dagen ti 14.1. Välkomna! Evitskog marthakrets Årsmöte 16.1.2014 hos Tia Perklén, på Ollas. Diana Gustafsson, Recycling by Diana, visar sina produkter och berättar om sitt hantverk. Välkomna! Marica Fagerholm-Åsten. Foto Joakim Åsten. Kultur 14 - Projekttid: 1.1-31.12.2014 - Målgrupp: ungdomar i Kyrkslätt - Projektledare: Marica Fagerholm-Åsten - FB- sida: Kultur 14 - Ett kulturprojekt med och för ungdomar som är indelat i följande konkreta åtgärder ? ett nätverk bland kulturaktörer ? seminarium ? workshops ? en teaterproduktion Intresserade skall kontakta Marica på adressen fagerholmasten(at) gmail.com eller via Facebook jag satt bollen i rullning. Nu är det ungdomarnas tur att ta emot den och forma den till vad de anser vara kultur år 2014. Den brinnande vargen ? en soaré med DuvTeatern Visste du att Den Brinnande Vargen är Helsingfors hetaste poesikrog? Här flödar orden, jazzen och champagnen, här finns plats för längtan och sorg, uppror och hemligheter. FÖRENINGSNYTT de teater utgående från de medverkandes personligheter, talanger och förmågor. DuvTeatern jobbar också för att fördjupa kontakten mellan personer med och utan funktionsnedsättning. Genom att föra samman världar som annars sällan möts vill DuvTeatern rasera fördomar och arbeta för ett mera jämlikt samhälle. Mötet mellan skådespelarna och publiken är en viktig del av DuvTeaterns föreställningar och inom ramen för publikarbetet utvecklas detta möte kontinuerligt. DuvTeatern samarbetar därtill i varje produktion med utomstående professionella konstnärer för att ytterligare skapa möjlighet för olika människor, konstarter och miljöer att mötas. Läs mer om DuvTeatern på www.duvteatern.?. Fredagen den 14.2 ordnas seminariet Vems teater? Om tillgänglighet som konstnärlig strategi för scenkonsten. Seminariet arrangeras av DuvTeatern i samarbete med bl.a. Kultur för alla, SAMS, Klockriketeatern, LUST och Helsingfors kulturcentral. Kyrkslätts pensionärer rf ? Bussen till Fallåker 18.1: Käla vsk 14.30, Lindal 14.40, Gesterby 14.45, Bibl.park.14.55, Jolkby 15.00, -Kananders-Jorvas 15.10, Masaby 15.15 ? Månadsträff måndag 13.1. kl. 13.30 i Servicecentralen. I programmet: ?Tjugondag Knut körs julen ut, Rolf Sonntag och Camilla Sonntag-Backman uppträder med sång och musik. Anm. till Evitskogrevyn ?Hårda tider? 15.2. Vårens verksamhetskalender delas ut. Evitskog ungdomsförening ? Övidsborg Boka dina biljetter till Evitskogrevyn Hårda tider av Irja Lindvik, tfn: 040 7330263 måndagfredag 17.00 - 20.00 eller e-post euf.biljetter@ yahoo.se. Du kan köpa presentkort till Evitskogrevyn bland annat i Luckan Kyrkslätt. Järsö ungdomsförening ? Bergåsa Sjöscouterna startar igen sö 12.1 kl.18, yogan startar må 13.1 kl. 19, aerobicen startar ti 14.1 kl. 19 och innebandyklubben startar fre 17.1 kl. 17. Vohlsnejdens ungdomsförening ? Bygdebo Kids Move. Ett motionsprogram för barn. Grupp 1, 4-7 åringar kl. 18.00 - 18.45. Grupp 2, 8-12 åringar kl.19.00 -19.45 på onsdagar start vecka 2. Pris 45 eur/termin. Anmälningar: ungdomsverksamhet.vuf@gmail.com Mera info om Kids Move Nina Möller 040-4194156 Överby ungdomsförening ÖBUF r.f. ? ÖBUF kallar till ordinarie årsmöte söndagen den 19 januari 2014 kl. 17.00 på restaurang Bistro och Mat i Kyrkslätt centrum. Stadgeenliga ärenden tas upp. Alla hjärtligt välkomna! Styrelsen. ? ÖBUF ?rar 5- årsjubileum med att ordna verksamhet åt alla generationer! PILOXING torsdagar 19-20 16.1-24.4.2014 (ej 20.2) ZUMBA söndagar 18.30-19.30, 12.1-11.5.2014 (ej 16.2, 30.3 & 20.4) Pris: 5 e + medlemsavg.10 e/år. Ledare: Mia Bäck, plats: Kyrkslätt FBK, Överbyvägen 174. Mera info: www.obuf.? Det händer i Övre raden från vänster: Martina Roos, Irina von Martens, Pia Renes, Ragnar Bengtström, Sara Sandén, Tua Forsström och Karolina Karanen. Nedre raden från vänster: Lotte Schauman, Alma Pöysti, Tanya Palmgren, Elias Simons, Yvonne Heins, Claes Andersson och Marina Haglund. Foto: Stefan Bremer ? Poesin har alltid varit närvarande i DuvTeaterns produktioner. Den har funnits i sånger, repliker och programblad. Ändå har poesin aldrig tilldelats någon central roll i arbetet - inte förrän nu, säger regissör Mikaela Hasán. Våren 2012 inledde DuvTeatern sitt Poesiprojekt tillsammans med poeterna Tua Forsström och Claes Andersson. Under projektet har DuvTeaterns skådespelare skapat egna dikter inspirerade av äldre och nyare välkänd ?nländsk lyrik. Skådespelarnas poesi utgör nu stommen i föreställningen Den Brinnande Vargen ? en soaré med DuvTeatern. Föreställningen spe- las i januari och februari och är en samproduktion mellan DuvTeatern och Klockriketeatern. Biljetter till föreställningarna på Dianascenen i Helsingfors kan köpas och bokas via Luckan. Om DuvTeatern DuvTeatern består av teaterarbetare med och utan intellektuell funktionsnedsättning. Gruppen har varit verksam i Helsingfors sedan 1999 under ledning av regissören Mikaela Hasán. Det är skådespelarnas idéer och improvisationer som står som grund för föreställningarna. Målet är att skapa konstnärligt utmanan- Årets första Prao-elev i Luckan Jag heter Daniel Kolehmainen och jag är 14 år. Jag går i Winellska skolan i klass 8b. Och jag har alltid undrat vad man gör i Luckan därför bestämde jag mig att jag ville till Luckan på PRAO. Hittills har jag fått sortera tidningar, gå igenom kvitton och tömma gamla broschyrer ur hyllorna, och mera blir det! Det är roligt att vara på en riktig arbetsplats istället för att vara i skolan så det har nog varit en bra PRAO plats. ? Baby- och barncafé tillsammans med Marica Hedman börjar igen måndagen den 13 januari kl. 10.00 ? Prata svenska-gruppen samlas varannan måndag kl. 16.00 ? 17.00 fr.o.m. 13 januari. Välkommen med! Kyrkslätts Nyheter Nästa Kyrkslätts Nyheter utkommer söndagen den 19 januari. OBS! Materialet vill vi ha senast onsdagen den 15 januari. Skicka in ditt material per e-post till Kyrkslätts Nyheter, adressen är: lotta.lindstrom@ luckan.fi eller ring tfn 09-2963 830 Om du skickar per post är adressen Stationsvägen 3, 02400 Kyrkslätt.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ? 12.1.2014 15 Uhkaako lastenkoti Inkoota? Kun kirjoitat lehteen Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS Vastine ?Toistaiseksi inkoolainen? -kirjoitukseen 9.12.13 Inkoon kunnanhallitus suhtautui positiivisesti Milapro Oy:n koulukotihankkeeseen. Kunnanhallitus antoi valmistelulle tehtäväksi tehdä ehdotus koulukodin kouluopetuksen järjestämiseksi ja kouluopetussopimukseksi sekä ehdotuksen tontin Y251 myymiseksi Länsiväylän varrelta. Tällaista valmistelua kustannus-sekä resurssitarvearvioineen sivistyslautakunta eikä kunnanhallitus ole saanut. Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että tuo kyseinen Y251-tontti ei ole paras mahdollinen tälle hankkeelle. Kunnalla on tarjota yrittäjälle myös muita tonttivaihtoehtoja. Kunnanhallitus on kut- sunut MilaPro Oy:n edustajan maanantain 13.1. kokoukseen. Tällöin saamme edelleen lisätietoa hankkeesta. Itse olen koko asian käsittelyn ajan toivonut asialle kattavampaa, puolueetonta valmistelua. En voi ottaa omalta osaltani hankkeen resurssikysymyksiin tai muihinkaan vaikuttavuusasioihin kunnan kannalta kantaa ennen kuin kunnanhallitus on saanut riittävän hyvän valmistelun asialle. Silloin ratkaisen myös lopullisen oman kantani koulukotiasiaan. Ystävällisin terveisin SARI WILHOLA Luokanopettaja valtuutettu, kh:n jäsen Inkoo ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Hyvä, Jaana Verava! Kirjoitit positiivisesti Inkooseen tarjotusta nuoriso- ja lastenkodista. Sinun kaltaisistasi laaja-alaisista, nuorista vastuunkatajista riippuu yhteinen tulevaisuutemme. Turkulaisfirman tarjoama, lähinnä helsinkiläisnuoria palvelevan nuorisoja lastenkodin sijoittaminen Inkooseen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Kunnanhallituksen myönteisestä päätöksestä (sivistyslautakunnan vastustaessa) huolimatta hanke vaatii tarkkaa taustaselvittelyä. Missä nuoret kävisivät yläasteen koulua, jota In- koossa ei ole? Moniko laitoskodin työntekijöistä olisi inkoolaisia? Miten hanke vaikuttaisi Inkoon taloudelliseen tilanteeseen ? entä imagoon ja yhteistyökuvioihin? Mikä olisi lasten- ja nuorisokodin vaikutus naapurustoon käytännössä? Itse olen yli 30 vuoden ajan toiminut Helsingin ja Riihimäen kaupungeilla kouluarkkitehtina ja läheltä seurannut ongelmanuorten tilannetta erityiskouluja suunniteltaessa. Ongelmat suhteessa ympäristön asukkaisiin ovat olleet minimaalisia, kiitos ammattitaitoisen henkilökunnan. Eri- tyiskouluja on tarkoituksella sijoitettu maaseutukuntiin, koska luonnonrauhalla on havaittu olevan positiivinen vaikutus ongelmanuoriin. Helsingin erityiskouluja on sijoitettu mm. Lohjan ja Hyvinkään maaseutualueille (Outamo ja Lemmilä). Helsingin kaupunki on vastannut kustannuksista. Sijainniltaan paras paikka Inkoon uudelle lastenja nuorisokodille voisi olla entinen vanhusten palvelukeskus Ingahemmet päätien varressa ? kunhan varmistetaan, ettei tiloissa ole enää kosteusvaurioita. Home- ja kosteusvauri- ot ovat erittäin hienovarainen ja vaikea ongelma, jota Inkoossakaan ei ole osattu hallitusti hoitaa. Siitä surkea esimerkki on Merituulen koulu, jonka kunnossapidossa ja peruskorjauksissa kosteusvaurioita ei ole osattu ehkäistä eikä korjata. On kyllä pyritty hyödyntämään pääkaupunkiseudun korkeatasoisia suunnittelutoimistoja, mutta ei niitä, jotka ovat erikoistuneet home- ja kosteusvaurioihin. TAPANI KOIVULA Arkkitehti, Inkoon teknisen lautakunnan varajäsen Nuorisokodin tulee sijaita ihmisten ilmoilla Ajatus siitä, että Inkooseen on tulossa yksityinen nuorisokoti, on herättänyt vilkasta keskustelua. Kunnanhallitus on joulukuun 2013 viimeisessä kokouksessa suhtautunut asiaan positiivisesti. Olen itse hallituksen jäsenenä päätöksen takana, enkä koe nuorisokodin tuloa Inkooseen uhkana inkoolaisille. Nuorisokotiin sijoitetut nuoret ovat huostaanotettuja nuoria. Heillä on elämässään vaikeuksia, joista johtuen heidät on jouduttu sijoittamaan laitoshoitoon. Huostaanotetut nuoret eivät kuitenkaan ole ainoita nuoria, joilla on elämässään suuriakin vaikeuksia kuten päihdeongelmia, koulunkäyntiongelmia tai epävakaat kotiolot. Huostaanotettu nuori on ehkä helppo leimata ongelmanuoreksi, jota ei haluta omaan naapurustoon. Kritiikkiä on herättänyt myös se, että Inkooseen tulevaan nuorisokotiin muuttaisi nuoria muilta paikkakunnilta. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä tosiasiaa, että myös inkoolaisilla nuorilla on edellä mainittuja vaikeuksia. Myös inkoolaisia nuoria ja lapsia on jouduttu, ja tulevaisuudessa joudutaan, huostaanottamaan ja sijoittamaan lastenkoteihin. Emme voi siis ulkoistaa lastensuojelun asioita vain muita kuntia koskevaksi ilmiöksi, jota emme halua halua omaan kotikuntaamme. Kun nuori huostaanote- taan, joudutaan arvioimaan sijoituslaitoksen sopivuutta nuorelle. Sijainti on yksi tärkeä kriteeri. Jos ajatellaan, että nuori tulisi esimerkiksi pääkaupunkiseudulta, voidaan Inkoota pitää lähialueena. Eteläsuomalaisia lapsia ja nuoria joudutaan sijoittamaan ympäri Suomea osittain siitäkin syystä, että lähialueilla ei ole riittävästi laitospaikkoja. Muita kriteereitä ovat muun muassa hoidolliset tekijät ja laitoksen ympäristö. Mielestäni on luonnollista, että nuorisokoti sijaitsee asuinalueella syrjäseudun sijaan. Virikkeellinen ympäristö, jossa nuorta ei leimata ongelmanuoreksi, vaan annetaan mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää muiden ympäröimänä, auttaa syrjäytymisen ehkäisemisessä. Nuorisokodin perustaminen Inkooseen on herättänyt vastusta ja ennakkoluuloja. En tiedä, kuinka moni vastustaja on itse käynyt lastenkodissa. Itse olen käynyt työni puolesta lukuisissa laitoksissa. Olen lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Uskallan väittää, että monia lasten- ja nuorisokoteja ei edes päältäpäin tunnista lastenkodiksi. Tarkoitushan on luoda mahdollisimman kodinomaiset olosuhteet sen sijaan, että vaikeassa elämäntilanteessa oleva nuori leimattaisiin ongelmatapaukseksi ja sijoitettaisiin kauas muista ihmisistä. Omassa toiminnassaan ihminen peilaa itseään Joulukuuset energiaksi Rosk?n Roll Oy Ab kerää joulukuuset niistä asuinkiinteistöistä, joilla on Rosk?n Rollin järjestämä biojätteen erilliskeräys. Joulukuuset on jätettävä bioastian läheisyyteen, lukitun jätekatoksen ulkopuolelle, viimeistään keskiviikkona 15.1.2014. Joulukuusien noutamisesta ei peritä erillistä hintaa. Ne toimitetaan haketettavaksi. Kuuset voi viedä myös itse maksutta jäteasemille. Länsi-Uudellamaalla toimiva jätehuoltoyhtiö Rosk?n Roll Oy Ab on kuntien omistama yhtiö. Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti omistavat 99,62 % osakkeista. Alueella asuu vakituisesti 135 000 ihmistä. muihin ja jo pikkulapsi oppii elämän taitoja mallioppimisen avulla. Lapset ja nuoret tarvitsevat ympärilleen elämää, ihmisiä ja ennen kaikkea hyväksyntää, jotta voivat mallioppia uudenlaisia toimintamalleja ja oppia ymmärtämään, mikä on hyvä tapa toimia. Toivonkin, että jokaiselta löytyy ymmärrystä naapurin teiniä kohtaan, oli hän sitten huostaanotettu tai ei. Ero ei välttämättä ole edes silmiinpistävä. MARIA ISOAHO Inkoon Vihreät de Gröna i Ingå kunnanhallituksen jäsen Lastentarvike KIRPPIS varaa paikka! muksuille.com Munkinkuja 7 (9?85 9?85 tm) tm ESTONIA TEATTERI OOPPERAMATKAT PERHONEN 26.?27.3. 175,- LEMMENJUOMA (ensi-iltanäytös) 15.?16.5. 190,- Matkoihin sisältyvät matkat Viking XPRS -laivalla, buffetlounas menossa, majoitus Barons -hotellissa **** puolihoidolla, hotellikuljetukset Tallinnassa, oopperalippu sekä Matkahaukan matkanjohtajan palvelut. HAUKAN VINKKI: Herkutteluristeily Tukholmaan Viking Line. Sis. Luxus-hytin, Food Garden illalliset ja aamiaiset. Hinta alk. 183,50 eur / hlö Katso tarkat matkaohjelmat ja matkakalenteri www.matkahaukka.com TYKKÄÄ KIRKKONUMMI Munkinmäentie 15 ? 09 296 5000 ark. 8.30?17 info@matkahaukka.com
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ? 12.1.2014 16 Rita Holopainen, KD Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskont-torissamme tai tilille AKTIA FI08 4055 2020 0633 37. Maksaessasi pankkiin merkitse viestikohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa/4 riviä (sis. alv 23 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. MYYDÄÄN koivuinen ruokailuryhmä, pöytä 90x134+40cm sekä 4 korkeaselkäistä tuolia, istuin pehm. Hyväkuntoiset. Yht. 400,- P. 050 3164144. VUOKRALLE tarjotaan Pickala, Störsvik erillistalo n. 50 m2. 2h+avok. +sauna +parvi +terassi. Tarvittaessa kalustettuna, myös lyhytaikaisesti. 750 ?/kk. +sähkö +vesi. p. 040 5020600. Kuvat puuvilla.fi. Syrjäytyneitä ei saa unohtaa ? Tärkein tehtävämme on taata riittävät sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut kaikille tarvitseville sekä erityisesti toimia, nuorten, syrjäytyneiden, päihdeongelmaisten, sairaiden ja kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien puolesta. Uutena huolenaiheenamme on voimakkaasti kasvavan vanhusten määrän palvelutarpeista huolehtiminen, lausui mm. KD:n edustaja Rita Holopainen talousarviokokouksessa 19.12. Kirkkonummella. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esitti talousarvioehdotuksen hyväksymistä ja talousarvioon sisältyneiden 104 kokoaikaisen, viiden osa-aikaisen ja kahden tuntipalkkaisen vakanssien vähennyksiä. Holopainen myönsi budjettineuvottelujen olleen tällä kertaa erittäin hankalat, lisävaikeutena samanaikaisesti käydyt yt-neuvottelut, joiden tavoitteena oli henkilöstömenojen vähentäminen irtisanomisten ja lomautusten avulla yhteensä noin neljän miljoonan euron edestä. ? Lisäksi tulevan suunnittelukauden aikana on pyrittävä vähentämään tai ainakin siirtämään eteenpäin VUORALLE tarjotaan 2h+kk+s 43,5m2 keskustasta. Lasitettu terassi ja omaa pihaa. Vuokra 732?, 2kk takuu. Vapautuu 1.2. P. 0405012931 www: http://bit.ly/lmaki3 kaikkia niitä investointimenoja, jotka eivät ole aivan välttämättömiä. Tärkeisiin investointimenoihin kuuluu ennen muuta keskustan terveysaseman laajennus ja uudisrakennus, sijoitettiin se sitten nykyiselle tai muulle soveltuvalle tontille kuntakeskuksen alueella. Toinen tärkeä hanke on koko Sjökullan koulun yhteyteen sijoitettava, Pohjois-Kirkkonummea palveleva päivähoidon ja perusopetuksen oppimiskeskus. L.K. Tarinoita suomalaisesta perheväkivallasta: Mikä minuun meni? MYYDÄÄN tai vuokrataan ok-talo, 4h +k +sauna, Siuntion as. joen rannalla. P. 045-1149227 / 040 7562547 ilt. VUOKRALLE tarjotaan Tapiolan keskustassa 42,5m2, 6 krs. pitkäaik. vuokraus 2 h+ kk+ kph+ lasitettu parv. apk + jk + pk +pesutorni +parv.kal. 850,-/kk 2kk vuokratakuu. Tied. 010 7787710. KUIVAA POLTTOPUUTA VUOKRATA halutaan 4h +k tai isompi asunto Siuntion aseman alueelta. Yht. otot p. 040 5030325. KOIVUKLAPEJA VUOKRATA halutaan yksiö / pieni kaksio. Vuokra max 550,-. P. 045 1491117. RITA Holopainen, KD Sen sijaan tulisi vielä harkita esimerkiksi pääkirjaston saneerausta ja laajennusta, kun samalla varmistetaan että hankkeelle saadaan luvattu valtion tuki, Holopainen totesi iloiten siitä, että yksittäisistä menoleikkauksista eniten julkista huomiota herättänyt ehdotus kotihoidon kuntalisän poistamisesta yli kolmivuotiaiden osalta, on vanhempien vetoomusten johdosta otettu takaisin budjettiin, joskin vain 60 euroa lasta kohti. ? Tässä vaikeassa tilanteessa on tehtävä vaadittavat leikkaukset ja säästöpäätökset, kuitenkin niin että samalla säilytämme tarpeelliset peruspalvelut kaikille kirkkonummelaisille. ? Olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että vanhusten tulee saada asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, mutta pidetään myös huoli, että tämä mahdollisuus voi myös käytännössä toteutua, Holopainen tähdensi. Varasto ja toimitusmyynti Myllylammella Puh. 045-655 6650 www.polttopuuta.net myös pienempiä eriä noudettuna tai kuljetettuna Puh. 050 516 8468 Tilaukset 24 h/vrk nouto/kuljetukset sop.muk. Mats Andersson Kolsarbyn tila, Upinniementie 129 KIRKKONUMMEN TORILLA MA 13.1. ? 100 % merinovillaiset haalarit, villahousut, damaskit (konepesu), neuletakit ja puserot, myssyt ja sukat ? Vuorelliset joustofarkut, housuja (toppa, fleece, karelia-kangas) SUPERALE! Villakangashousut ym. SIRPAN KOTIKUTOMO, Orimattila Kukka Nenonen Kyrkslätt Krigsveteraner r.f. Tilläggsinformation om månadsträffen i Servicecentralen 14.1.2014 kl.13.30.Tom Kankkonen berättar om sina reportageuppdrag i Mellanöstern. Kirkkonummen Sanomat Jotta väkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä, tulee ensin tietää mistä väkivallassa on kysymys Jari Hautamäen Mikä minuun meni? - Tositarinoita suomalaisesta perheväkivallasta porautuu suomalaisen väkivallan ytimeen, neljän seinän sisälle. Ajankohtaisessa teoksessa on omakohtaisia tarinoita väkivaltaan syyllistyneiden miesten ja naisten sekä heidän perheidensä elämästä. Se tuo esille sen, kuinka kuka tahansa meistä voi olla väkivallan tekijä, mutta kuinka väkivallan aiheuttamasta pahasta voi myös selviytyä. Tarinoiden rinnalla on tietoa väkivalta-aiheesta ja Hautamäki tarjoaa konkreettisia välineitä ymmärtää aggressiot ajoissa. ?Itselleni syntyi vahva ajatus ja tunne siitä, että minun on nyt tämä tehtävä. Halusin olla avuksi laajemmin koko väkivaltatyölle, miehille, naisille ja lapsille eli olla ikään kuin äänitorvi tälle asialle, joka niin usein jää yhteiskunnassamme edelleen piiloon. Oli siis aika tuoda asiaa rohkealla tavalla esille ja ottaa sitä kautta myös kantaa asiaan?, Hautamäki kertoo kirjan syntyyn vaikuttavista tekijöistä. Teoksessaan Hautamäki pohtii yhteiskunnan muuttunutta suhdetta lähisuhdeväkivaltaan, omia tunteitaan kuin väkivaltaan syyllistyneiden motiivejakin. Kirjassa on esillä varoittavia elämänkulkuja, joissa lapsuudesta saakka varjostanut häpeä voi johtaa perhettä tai itseä koskeviin tuhoajatuksiin. Hautamäen kokemustieto perustuu Espoossa toteutettavaan Lyömätön Linja -toimintaan. Materiaalia hän on kerännyt asiakkaiden kirjeiden ja keskustelujen pohjalta. Vaikka väkivallan maailma näytetään teoksessa ilman korulauseita, nousee siinä esille uusi mahdollisuus. Se on ennen kaikkea suunnattu luomaan toivoa perheja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille, siihen syyllistyneille ja sitä pelkääville. ?Kirjan ytimessä ovat usko ja toivo muutokseen sekä halu auttaa ja viedä asiaa tällä tavoilla laajemman yleisön tietoisuuteen?, Hautamäki kiteyttää. Lyömätön Linja Espoossa -palvelun toiminnanjohtaja Jari Hautamäki on yli kaksikymmentä vuotta tehnyt töitä väkivaltaan syyllistyneiden miesten ja heidän perheittensä kanssa. Hautamäki on koulutukseltaan psykoterapeutti. Ilmoitukset Myyntijohtaja Ilkka Jouhki (09) 221 92015 Myyntiasistentti Elisabeth Rönnberg (09) 221 92016 etunimi.sukunimi@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: (09) 221 92020, (09) 221 92026, (09) 221 92024 Rivi-ilmoitukset (09) 221 9200 ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi Suoralinja suoralinja@kirkkonummensanomat.fi Päivyri paivyri@kirkkonummensanomat.fi Ilmoitushinta tekstissä 1,95 ?/pmm + alv 24% etu- ja takasivulla 2,50 ?/pmm + alv 24% rivi-ilmoitus 4 riviä 10 ?, lisärivit 1 ?, sis. alv:n Tapahtumapäivyri on yhdistysten ja seurojen erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuraavan viikon tapahtumista. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/ torstaisin klo 16.00 mennessä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti, joko sähköpostitse os. paivyri@kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 22192020. Keskiviikko 15.1. 10?14.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry Laila, tied. 046 5955392. 13.30 KirkkonummenSiuntion Sydänyhdistys. Sydänkerho Veikkolan seurakuntakodissa. Kevätkauden toiminta, verenpainemittauksia. Boccia Veikkolan koululla klo 15.30. Maanantai 13.1. Torstai16.1. 9.30?11.30 MLL perhekahvila Kantvikin koulun kerhotilassa, Toppapolku 2. Jaetaan tulevan kauden ohjelma. 9.30?12.00 MLL Gesterbyn perhekahvila nuorisotilassa Hevoshaansilta 4. 10?14.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry Anneli, tied.046 5955392, 10 Rukkanen, 11 Hallitus. 13.30 Kyrkslätts pensionärer rf Månadsträff i Servicecentralen. Rolf Sonntag och Camilla Sonntag-Backman uppträder med sång och musik. Anm. till Evitskog-revyn 15.2. Vårens verksamhetkalender utdelas. 14.00 Kirkkonummen Karjala Seura ry. Tarinailtapäivä Palvelukeskuksessa, Rajakuja 3. 16.30 Eläkeliiton Kirkkonummen yhdistys ry:n kevätkausi käynnistyy maanantaina Laulu ja soitto illalla. Tiistaina klo16.00 Senioritanssit Finnsbackan nuorisotalolla ja klo 14.00 kuoroharjoitukset palvelutalolla. 17.30 Kirkkonummen Syöpäyhdistys Kuukausitapaaminen palvelukeskuksessa, Rajakuja 3. Mukana Muistiyhdistyksen muistiluento. 18?20.00 Allergisten ja astmaattisten lasten vanhempien vertaistukiryhmä Piennarkujan päiväkodilla. Jatkuen taas kuun ensimm. maanantaisin. Tervetuloa myös uudet jäsenet. p. 045-3051616. Kirkkonummen- Siuntion Sydänyhdistys. Maanantaisin Palvelutalolla jatkuvat taas Kuntosalivuorot klo 9.00 ja bocciapelit klo 10.00. 10.00 Kirkkonummen Eläkkeensaajat ry. Aatamit ja Eevat jatkavat lauluharjoituksia Palvelukeskuksessa. 10?14.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry Tuija, tied. 046 5955392. 13.00 Kirkkonummen Eläkkeensaajat ry. Kuukausitapaaminen Kuninkaant. 5-7. Juha Kurki Uudenmaan Säästöpankista kertoo pankkiasioista. Tiistai 14.1. 10?14.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry Nyhjää tyhjästä/Maj-Lis, 13 Tuolijumppa/Merja, tied. 046 5955392. 13.00 Kirkkonummen Eläkkkeensaajat ry. Pelaamme jälleen Boccia Palvelukeskuksessa. 13.00 Espoon Sotaveteraanit ry Kirkkonummen jaosto Veteraanitapaaminen Seurakuntatalossa. 18.00 Kirkkonummen Porkkalan Martat ry Över- Toimitus Puh. (09) 221 9200 toimitus@kirkkonummensanomat.fi Vastaava päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Salo Toimitussihteeri Satu Holmlund Toimittajat Liisa Kosonen Hanni Nyqvist Marjo Alste Vappu Salo Kuvankäsittely Anne Puro Konttori Merja Rauta Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän uutis- ja ilmoituslehti jo vuodesta 1967 ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi Julkaisija Kirkkonummen Sanomat Oy sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin Ilmestyminen kaksi kertaa viikossa torstaina ja sunnuntaina Osoite Munkinkuja 4, Kirkkonummi PL 28, 02401 Kirkkonummi Puh. vaihde (09) 221 9200 Avoinna ma?pe 8.30?16.00 Pankit: OP FI78 5554 0920 0030 00, Aktia FI08 4055 2020 0633 37, Nordea FI58 2255 1800 0617 11, Sampo FI49 8000 1970 7303 55, Handelsbanken FI80 3131 1000 1003 25 Kirkkonummen Sanomat Oy byn VPK-talolla. Korttipaja. Mukaan sakset ja liimapuikko. Tied. Tuula p. 041 4366530. 18.30 Kirkkonummen filatelistit aloittavat kevätkauden Kirkkonummen pääkirjastossa: postimerkkien vaihtoilta. 18.30 Kirkkonummen Komeetta Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa. Tiedetoimittaja Mikko Suomisen aiheena Planeettaluotaimet seuraavan 10 vuoden aikana - kurkistus valmisteilla oleviin projekteihin. Perjantai 17.1. 10?15.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry Jouni, tied. 046 5955392, 13-15 Hyvän olon tunti/Bea. 11.15 Perjantaikahvila Pohjois-kirkkonummen ikäihmisille. Vapaata keskustelua. Koskentie 3. Kirkkonummen Seudun TULES ? Kyrkslättnejdens Reumaförening ry Teatterimatka Vihtiin 9.2. klo 15, Puhtaana käteen. Kimppakyyti. Varaa lippusi 21.1. menn. Tarjalta 050-511 4451. Ma 13.1. Harjoitus Palloiluhallissa klo 16.30?17.30 Ma 13.1. Punttis klo 17. Ti 14.1. Ulkoharjoitus klo 18. Ke 15.1. Ulkoharjoitus klo 18. To 16.1. Harjoitus Palloiluhallissa klo 16?18 La 18.1. Harjoitus Otaniemessä klo 13.30 Ma 20.1. Viimeinen ilmoittautumispäivä PM-kilpailuihin. Katso Kilpailukalenteri. Må 18.1. Träning i hallen kl.16.30?17.30 Må 13.1. Punttis kl. 17 Ti 14.1. Uteträning kl.18. On 15.1. Uteträning kl. 18. To 16.1. Träning i Bollhallen kl. 16?18. Lö 18.1. Träning i Otnäs kl.13.30 Ma 20.1. Sista anmälningdag till DM. Se Kilpailukalenteri. Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Tarkemmat tiedot mediakortista. Sivunvalmistus TR-Latomo Oy ISO 9001 ISO 14001 SERTIFIOITU ORGANISAATIO Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014 Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 60 ?/vsk+alv 10%
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ? 12.1.2014 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 - 17.55 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Uutisvuoto 19.00 Prisma: Taistelu hakkereita vastaan 19.50 Nykyajan ihmeet 20.00 MOT: Edunvalvonnan armoilla 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: In the Dark Room (7) 23.00 Yle Uutiset 23.05 Kotikatsomo: Kansan mies (7) 23.50 Uutisikkuna Prisma: Taistelu hakkereita vastaan TV1 kello 19.00 maanantai 13.01. Tietomurrot ja identiteettivarkaudet lisääntyvät, mutta huippututkijoiden ryhmä aikoo laittaa pisteen hakkerien rikoksille. Millaisia murtamattomia koodeja ja supernopeita tietokoneita on suunnitteilla? T: BBC. Kuvassa tietoturvaekspertit Eric Chien & Liam O Murchu, joden erikoisalaa ovat virukset. Yle Kuvapalvelu Sunnuntai 12.1. TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Yle Uutiset 08.05 - 08.55 Avara luonto: Afrikka 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Näin tehtiin BBC:n Afrikka-sarja 09.55 Yle Uutiset 10.00 - 10.55 Onnettomuuden jälkeen 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Tohtori Kleistin perhe (7) 12.05 Arktiset tulet 12.50 Prisma: Elämän ja kuoleman kysymys 13.40 Toisenlaiset frendit 14.10 Historia: Hitlerin synkkä karisma 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Dokumentaristi: Simo Sipola 15.42 :: Harmaa eminenssi 16.40 Tarinateltta 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 - 17.55 Avec Tastula 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Jättiläisnorsut 18.45 Hercule Poirot: Herkuleen urotyöt (12) 20.15 Maailman matkailuaarteet 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kansan mies (7) 21.50 Komisario Montalbano (12) 23.45 YleLeaks 00.00 Ykkösaamu 00.40 Panorama: Halvan vaatteen kallis hinta 01.10 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 PIKKU KAKKONEN 07.46 Nimipäiväonnittelu: 12.1. 07.48 Timppa (S) 07.58 Vekarat! (S): Vekarat! 08.22 Sasu (S) 08.35 Musarullaa! 09.00 Galaxi 10.00 Uuden Musiikin Kilpailu 10.48 Uuden Musiikin Kilpailu : Tuloslähetys 11.15 Urheiluviikonloppu 11.20 Hiihdon Suomen cup 12.10 Ampumahiihdon mc: Naisten takaa-ajo 12.50 Hiihdon Suomen cup 14.10 Ampumahiihdon mc: Miesten takaa-ajo 15.25 Huipulla: Kauden tilinpäätös 15.53 Urheiluviikonloppu 16.00 Palloilua: Koripalloa 17.55 Leijonien olympiamitalit: 1994 18.52 Urheiluviikonloppu 19.00 Yle Uutiset 19.05 Matkapassi: Uhanalaiset matkakohteet 19.57 Extremen maailma 20.05 Rankka reissu 20.50 Crickley Hallin salaisuus (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Strike Back (16) 22.50 The Wire (16) 23.50 Siskonpeti (7) 00.15 Kimmo (12) 00.38 - 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Eurojahti 07.00 Ostoskanava Tvins.com 08.00 Ystävien kylä (S) 08.15 Maija Mehiläinen (S) 08.30 Mia ja minä (S) 08.55 INK - Ihmenappuloiden kerho (S) 09.25 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.50 Beyblade: Beywheelz (7) 10.15 Angry Birds Toons (S) 10.20 Erilaiset äidit 11.20 Hännänheiluttajat 11.45 Jamie Oliverin helpot herkut 12.15 Karvinen herää todellisuuteen (7) 13.40 Samaa sukua (S) 14.35 Menestyksen takana 15.40 Eläintohtori 2 (S) 17.25 Putous 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 Salatut elämät (S) 19.50 Tummien perhosten koti (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.35 C.S.I. Miami (16) 23.30 Valitut (12) 00.30 - 06.00 Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 05.35 Ostosruutu 06.05 Ostosruutu 06.35 Ostosruutu 07.05 Ostosruutu 07.35 Ostosruutu 08.05 Pound Puppies (S) 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Huvila & Huussi 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Elixir 11.00 Elixir Sport: Lassi Hurskainen - 15 miljoonan klikkauksen mies 11.25 Supernanny (S) 12.25 Eläintarhassa tapahtuu 12.55 Merieläinten pelastajat 13.25 Koiralle koti (S) 14.30 Himohamstraajat (S) 15.30 Suhdekoukerot (S) 16.00 Suhdekoukerot (7) 16.30 Huippumalli haussa 17.25 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Viiden päivän sota (16) 23.20 SM-liigan viikkomakasiini 23.50 Big Love (12) 01.00 4D: Söin itseni hengiltä (12) 02.05 - 05.00 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 10.00 Kuva elää!: Matti Kassila 10.55 Komisario Palmun erehdys (7) 12.40 Kaasua, komisario Palmu (S) 14.15 Tähdet kertovat, komisario Palmu (7) 15.50 Design-klassikko: Leica-kamera 16.20 Tiededokumentti: Geneettinen koodimme 17.10 Saari (12) 18.00 Kino Klassikko: Kerro minulle, Zorbas (12) 20.20 Neiti Tärkeä ja uraputki 20.50 Pieni tarina (7) 21.00 J.J.Cale: Tulsaan ja takaisin 22.30 Yle Live: Jessie J 23.20 - 04.00 Teematieto Fem 08.30 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 SVT: Pax jordiska äventyr 09.15 SVT: Trickfilm 09.20 SVT: Dubbelliv 09.30 SVT: Dubbelliv 09.45 SVT: Rekordbyrån 10.00 SVT: Rapport 10.05 - 10.35 SVT: Intresseklubben 11.20 SVT: Karavanvägen till Himalaya 12.15 - 13.15 SVT: Tack för musiken 15.30 Anna Thorvaldsdottirin sävelmaailma 16.15 Jälkivääntö 16.55 Kirjaohjelma 17.25 Strömsön talkoot 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 18.30 Retkikohteena: Dovrefjell 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.51 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00 Dok: Kipakat karjanaiset 21.00 - 22.41 Elokuva: Into the White (12) 23.00 SVT: Sportnytt 23.10 SVT: Äkta människor 00.10 SVT: Sju dagar - medeltid i Visby 01.10 SVT: På spaning 02.20 SVT: Inför Idrottsgalan 02.30 SVT: Seriestart: Lilla Sportspegeln 03.00 - 04.00 SVT: Så ska det låta Maanantai 13.1. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Afrikka valitsi minut 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Paikan kertomaa: Helsingin yliopiston kirjasto 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 - 12.23 Kaksi merten valtakuntaa 12.30 Tanskan ihmeitä - nummimaisema 13.00 - 14.34 Tyttö kuunsillalta (7) 14.40 Lyhytelokuva: Yhteisvoimin maatamme rakentamaan (S) 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Pohjoisen kansat 16.50 Novosti Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.1. 06.52 Ystävykset (S) 06.59 Maapallottelua 07.03 Samu ja Salla (S) 07.15 Jami ja Peetu (S) 07.22 Jokeri Pokeri Box 07.27 Oiva-nallen oivallukset (S) 07.36 Numeroarkku 07.46 Viivi ja Leevi: Lumiukko (S) 07.52 Franklin ja ystävät (S) 08.15 Musarullaa! 08.41 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Veljesten keittiössä 09.30 Matkapassi: Uhanalaiset matkakohteet 10.20 Minun New Yorkini 10.35 Hymy Pyllyyn 11.05 Suunsoittoa ja lisää haleja 11.35 Bensaa suonissa 12.05 Kansallisaarre: Kekkonen 12.35 Tiilenpäät 13.05 - 13.35 Erätulilla 13.40 Matkalla maailmalla 13.45 Uuden Musiikin Kilpailu 14.33 Uuden Musiikin Kilpailu : Tuloslähetys 15.00 - 15.30 Teemestarin opissa 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.20 Hupipätkät (S) 16.30 Galaxin mestari: Lentismestari 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Hullu juttu 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 - 20.55 Pasila (12) 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat (7) 22.45 Hung (16) 23.15 Hullu juttu 23.45 Game of Thrones (16) 00.40 - 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 07.50 Jamie Oliverin helpot herkut 08.20 Kirjapiiri 08.50 Sydänmailla (S) 09.45 Mitä tänään syötäisiin? 09.50 Tunteita ja tuoksuja (S) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 12.35 Ostoskanava Tvins.com 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Selviytyjät 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Whitney (7) 15.40 Putous 17.15 Uutiset 17.20 Suomen ja maailman sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Suomen kaunein koti 21.00 Panttivangit (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.35 Vihjeet hukassa (12) 00.35 Louie (12) 01.05 - 06.00 Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 06.00 Ostosruutu 06.30 Ostosruutu 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.30 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Eläintarhojen elämää 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.20 Supernannyn paluu (S) 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20 Pikakurssi kodinostoon 10.50 Ostosruutu 11.20 Ostosruutu 11.50 Ostosruutu 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei? 13.50 Pikakurssi kodinostoon 14.25 Huippukokki lähtee maalle 14.55 Huikeat kakut 15.55 Suhdekoukerot (S) 16.25 Suhdekoukerot (7) 16.55 Frasier (S) 17.25 Eläintarhassa tapahtuu 17.55 Dr. Phil (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Matkaoppaat 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Charlien enkelit (16) 23.05 Hannibal (16) 00.05 Frasier (S) 00.35 Mad Men (12) 01.35 Himohamstraajat (S) 02.35 Matkalla kiven sisään (7) 03.35 - 05.00 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Egyptin suurvaltakausi 17.50 Rakennustaiteen aarteita 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Francon jälkeen - Alcantaran perhe (7) 20.15 Musiikin muisti : Arkkiveisusta polskaan 20.30 Kirjaohjelma: Maineen hinta 21.00 Pablo Picasson perintö 21.55 Treme (12) 23.20 Uusi Kino: Leikkipuisto (S) 23.50 Uusi Kino: Kulkutauti (7) 00.20 - 04.00 Teematieto Fem 07.00 Min Morgon 08.30 - 11.00 SVT: Gomorron Sverige 14.00 SVT: Sju dagar - medeltid i Visby 15.00 - 16.00 SVT: Så ska det låta 17.00 Eurooppa pinteessä 17.25 Ankkalammikosta aavikolle 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vinter Varg 18.30 Luontoretkellä: Luonnon antimia 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 70 pientä sydäntä 20.30 Taivaallista menoa: Kiehtova kuolema 21.00 Bettina 21.40 Keksintöjä ja neronleimauksia 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Kaalikimulit 22.30 Muutosta putkeen! (12) 23.00 - 23.14 Oddasat 23.30 SVT: Seriestart: 20 minuter 01.00 SVT: Aktuellt 01.40 SVT: Kulturnyheter 01.45 SVT: ABC 01.55 SVT: Nyhetssammanfattning 02.00 SVT: Lilla Aktuellt 02.15 SVT: Du och jag 02.30 SVT: Hitlåtens historia 03.00 - 04.00 SVT: Älskade clowner Tiistai 14.1. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 MOT: Edunvalvonnan armoilla 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Paikan kertomaa: Helsingin yliopistomuseo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Onnettomuuden jälkeen 12.00 Uranuurtaja Englannista 12.30 Tanskalaisia järvimaisemia 13.00 Sininen viikko (7) 14.10 - 14.52 Arktiset tulet 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Luontohetki: Jättiläisnorsut 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 - 17.55 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Minä, Hercule Poirot 20.00 Pelastetaan duunit 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Sodan sukupolvi (16) 22.35 Yle Uutiset 22.40 In the Loop - Silmukka kiristyy 00.20 Prisma: Taistelu hakkereita vastaan 01.10 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.1. 06.52 Aistit: Näkö 06.57 Ystäväkirja 07.04 Timppa (S) 07.14 Tanssi tarttuu 07.15 Jessin kanssa (S) 07.27 Kaapo ja Late: Ruokaritarit (S) 07.33 Neppajymykerho 07.39 Ritari Mikke (S) 07.54 Franklin ja ystävät (S) 08.17 Kaapo (S) 08.40 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Terveyttä lautaselta 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50 Oddasat 11.05 Tuntematon Norja 11.35 Silikonisukupolvi 12.05 Tiilenpäät 12.35 Tiilenpäät 13.05 Tanskalainen maajussi 13.35 Näin Norjassa 13.45 Värikästä hääloistoa 14.15 Satuhäät 15.05 Hullu juttu 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.20 Hupipätkät (S) 16.30 Tumpelot 16.31 Pok ja Mok (7) 16.38 Viidakkojytä (7) 16.44 Martine (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Uusi päivä (S) 17 TV SU 12.1.?KE 15.1. 20.00 Suomen Urheilugaala 22.00 Yle Uutiset 22.10 Urheiluruutu 22.15 Veljekset (12) 23.55 - 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 07.50 Jamie Oliverin helpot herkut 08.20 Kirjapiiri 08.50 Sydänmailla (7) 09.45 Mitä tänään syötäisiin? 09.50 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit (7) 12.35 Ostoskanava Tvins.com 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Grand Designs - unelmaasunnot 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Amerikan ykkösperhe (7) 15.40 Amerikan ykkösperhe (7) 16.10 Jamie Oliverin Australian päiväkirja 17.15 Uutiset 17.20 Suomen ja maailman sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Pientä pintaremonttia 21.00 Kohde (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Kosketus (12) 23.35 Alppihiihdon maailmancup: Flachau 00.05 Kallista kipua (12) 01.05 Luuserit (12) 01.35 - 06.00 Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 06.00 Ostosruutu 06.30 Ostosruutu 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Eläintarhojen elämää 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.20 Supernannyn paluu (7) 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20 Pikakurssi kodinostoon 10.50 Ostosruutu 11.20 Ostosruutu 11.50 Ostosruutu 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei? 13.50 Pikakurssi kodinostoon 14.20 Huippukokki lähtee maalle 14.50 Huikeat kakut 15.50 Supernanny (S) 16.55 Frasier (S) 17.25 Matkaoppaat 17.55 Dr. Phil (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Matkaoppaat 20.00 Huvila & Huussi 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) 22.00 NCIS Rikostutkijat (12) 23.00 Californication (12) 23.35 Frasier (S) 00.05 Holmes NYC (12) 01.05 NCIS Rikostutkijat (12) 02.05 Matkalla kiven sisään (7) 02.55 Start! 03.25 - 05.00 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Gaudin Sagrada Familia 17.55 Kalevala nyt 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Saari (12) 19.50 Rakennustaiteen aarteita 20.00 Art nouveau aikansa peilinä 20.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat 21.00 Historia: Liian nuori kuolemaan 21.55 - 23.31 Elävä arkisto: Matti Kassila 90 vuotta 1/2 21.55 Onni yksillä 22.00 Pikakäynnillä Helsingissä 22.10 Kaverukset kalassa 22.20 Palkkapäivä 22.25 Lipeälapset 22.35 Luoti sydämessä 23.35 Vastakohtien Etelä-Amerikka 00.33 - 04.00 Teematieto Fem 07.00 Min Morgon 08.30 - 11.00 SVT: Gomorron Sverige 13.15 SVT: Fråga doktorn 14.00 - 14.30 SVT: Säsongstart: Vem vet mest? 16.25 Taivaallista menoa: Kiehtova kuolema 16.55 Huone hienoksi 17.25 Unelmien puutarhat 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Mysteeritoimisto 18.30 Ilmastohemmot 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Ikuiset arvet 20.30 Eurooppa pinteessä 21.00 Sportmagasinet 21.30 Grotesco (12) 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Kansijuttu (12) 22.45 - 23.00 Oddasat 00.00 SVT: 20 minuter 00.30 SVT: Aktuellt 01.10 SVT: Kulturnyheter 01.15 SVT: Mittnytt 01.25 SVT: Nyhetssammanfattning 01.30 SVT: Seriestart: Soffsurfarna 02.00 SVT: Lilla Aktuellt 02.05 SVT: Spegel, spegel 02.30 SVT: Antikmagasinet 03.00 - 04.00 SVT: Seriestart: Trädgårdskampen MTV3 keskiviikkona 15.01. klo. 08.25 Kirjapiiri. Pauli Aalto-Setälän haastattelussa kuullaan hyvän elämän lyhyt oppimäärä, kun vieraana on luovan johtajuuden guru Saku Tuominen. Mitä luen osiossa Manuela Bosco kertoo rakkaudestaan elämäkertoihin, mikä aikoinaan innoitti häntä itseäänkin kirjoittamaan omansa..... (2013, jakso 7/12)....Kuvassa: Saku Tuominen Keskiviikko 15.1. TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Pelastetaan duunit 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Paikan kertomaa: Runebergin koti 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 MOT: Edunvalvonnan armoilla 12.05 Luontohetki: Eläintarinoita 12.30 Pelastetaan duunit 13.00 Hilman päivät (S) 14.15 Taistelu syöpää vastaan 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Afrikka 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Taitoluistelun EM 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Hitlerin synkkä karisma 19.50 Nykyajan ihmeet 20.00 Pelastetaan duunit 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.55 Keskiviikon ravisuora 22.00 The Hour (12) 22.55 Yle Uutiset 23.00 Ulkolinja: Putinin olympialaiset 00.05 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN : Katti Matikaisen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 15.1. 06.52 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.05 Ystäväni Ronja 07.11 Tiketi Tok (S) 07.24 Lauran tähti: Muutto (S) 07.37 Nallepaini 07.39 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.52 Franklin ja ystävät (S) 08.16 Kaapo (S) 08.40 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50 Oddasat 11.05 Camilla Plum ja porisevat padat 11.35 Veljesten keittiössä 12.05 Tiilenpäät 12.35 Tiilenpäät 13.05 Hymy Pyllyyn 13.35 Suomen Urheilugaala 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.20 Hupipätkät (S) 16.30 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Hullu juttu 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Pasila (12) 20.55 Lopun alku (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Taitoluistelun EM 23.15 Hullu juttu 23.45 - 04.00 Uutisikkuna MTV3 06.00 Aamusää 07.50 Jamie Oliverin helpot herkut 08.20 Kirjapiiri 08.50 Sydänmailla (7) 09.45 Mitä tänään syötäisiin? 09.50 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit (7) 12.35 Ostoskanava Tvins.com 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Pomo piilossa UK 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Perhe 2.0 (S) 15.40 Perhe 2.0 (S) 16.10 Bruce Springsteen: High Hopes 16.15 Kaappaus keittiössä 17.15 Uutiset 17.20 Suomen ja maailman sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Erilaiset äidit 21.00 C.S.I. (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Rikoksista pahin (12) 23.40 Fringe - rajamailla (12) 00.40 - 06.00 Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 06.00 Ostosruutu 06.30 Ostosruutu 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.30 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.55 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Eläintarhojen elämää 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.20 Supernannyn paluu (S) 09.50 Kauneusleikkaukseen vai ei? 10.20 Pikakurssi kodinostoon 10.50 Ostosruutu 11.20 Ostosruutu 11.50 Ostosruutu 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Kauneusleikkaukseen vai ei? 13.50 Pikakurssi kodinostoon 14.20 Huippukokki lähtee maalle 14.50 Huikeat kakut 15.50 Supernanny (7) 16.55 Frasier (S) 17.25 Matkaoppaat 17.55 Dr. Phil (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Matkaoppaat 20.00 Himohamstraajat (S) 20.57 Keno 21.00 Under the Dome (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Dexter (16) 00.05 Frasier (S) 00.35 4D: Söin itseni hengiltä (12) 01.40 Matkalla kiven sisään (7) 02.40 - 05.00 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: Geneettinen koodimme 17.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Rakkautta Berliinin muurin varjossa (12) 19.50 Rakennustaiteen aarteita 20.00 Oiva, pöytä ja Kaj Franck 21.00 Jäämeri 30 päivässä 21.45 Kino: London River (7) 23.10 Neo 23.30 - 04.00 Teematieto Fem 07.00 Min Morgon 08.30 - 11.00 SVT: Gomorron Sverige 14.00 SVT: Vem vet mest? 14.30 SVT: Seriestart: Soffsurfarna 15.00 SVT: Seriestart: Trädgårdskampen 16.00 - 17.00 Taitoluistelun EM 17.25 Ilmastohemmot 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Palomies Sam 18.30 Tonttupartio Red Caps (S) 18.55 Gazoon (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Sydänystävät 20.30 Unelmien puutarhat 21.00 Colorado Avenue (12) 21.59 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Apua, meille syntyy vauva 22.30 Oddasat 22.45 Lopun alku (16) 23.27 Lopun alku (16) 00.03 Lopun alku (16) 00.38 Lopun alku (16) 01.15 SVT: Kulturnyheterna 01.30 SVT: Säsongstart: Fashion 02.00 SVT: Rita och Krokodil 02.05 SVT: Spegel, spegel 02.30 SVT: Seriestart: Återflyttarna 03.00 - 04.00 SVT: Säsongstart: Uppdrag granskning
• N:o 4 ? 12.1.2014 18 Kirkkonummen Sanomat Volvo V70 Suomen myydyin iso auto Euro NCAP:n vuoden 2013 paras auto tuli Kiinasta Uusien autojen kolariturvallisuutta testaava Euro NCAP on listannut viime vuoden parhaiten menestyneet mallit. Kiinalainen Qoros 3 sai parhaat pisteet. Euro NCAP testasi yhteensä 33 uuden automallin kolariturvallisuuden seitsemässä eri kokoluokassa vuonna 2013. Autot saavat nollasta viiteen tähteä testin eri osa-alueista saatujen pisteiden perusteella. Pisteitä annetaan aikuismatkustajien suojasta, lasten suojasta, jalankulkijan suojasta sekä turvavarusteista. Euro NCAP kiristää viiden tähden tulokseen oikeuttavia pisterajoja säännöllisesti, jotta autojen turvallisuuskehitys jatkuisi. Positiivista onkin ollut huomata, että tiukentuneesta arvostelusta huolimatta suurin osa autoista saa edelleen hyviä tuloksia. Euro NCAP -testejä on tehty vuodesta 1997 lähtien ja autojen turvallisuuskehitys on ollut huimaa. Neliovinen perheauto Qoros 3 oli ensimmäinen Kiinassa kehitetty auto, joka saavutti täydet viisi tähteä Euro NCAP -testissä ja oli samalla kokoluokkansa paras auto vuonna 2013. Qoros 3 ei ollut ainoastaan luokkansa paras, vaan se sai eniten pisteitä kaikista viime vuonna testatuista uusista automalleista. Näin Qoros 3 valittiin Euro NCAP:n vuoden parhaaksi autoksi. Qoros 3 ei ole vielä myynnissä Suomessa. Muut oman kokoluokkansa parhaat autot vuonna 2013 olivat Renault Zoe, Lexus IS 300h, tila-autot Kia Carens ja Ford Tourneo Connect, Jeep Cherokee sekä Maserati Ghibli. ilmoitukset@ kirkkonummen sanomat.fi ? Katsastuspalvelu ja ? Automaalaukset. Katsastushuollot. ? Vakuutusyhtiöiden ? Ruostesuojaukset ja kolarikorjaus. hitsaukset. ? Kilometrihuollot. Annamme takuun kaikille töillemme. Puh.: 040 835 6998. Salmitie 3, Masala. Sisäänkäynti Kehä Kolmoselta. info@avj-styling.fi KATSASTUSASEMA LÄHELLÄ SINUA Kotimainen yrittäjä palveluksessasi! Myntinsyrjä 3, 02780 Espoo Puh. 020 707 1240 Ajanvaraus myös netissä! Avoinna ma?pe klo 8?17, la 9?14 www.citykatsastus.fi Volvo V70 pitää vahvasti kiinni asemastaan Suomen suosituimpana isona autona. Vuonna 2007 esitelty ja viime vuonna uudistettu V70malli on ollut listaykkösenä ensiesittelystä saakka. Nyt Volvon kestosuosikkia rekisteröitiin 1.529 kappaletta, 250 kappaletta MB E-sarjaa enemmän. Volvo on isojen autojen selvä markkinajohtaja Suomessa, kun V70 -mallin kärkipaikan lisäksi Volvo XC60 jatkaa premium luokan katumaastureiden selvänä ykkösenä. XC60 -mallia rekisteröitiin 1.120 kappaleen edestä, eli enemmän kun kilpailijat yhteensä (Audi Q5 457 kpl, BMW X3 397 kpl ja MB GLK 233 kpl). ?V70-mallia myimme käytännössä saman määrän kun edellisenä vuonna (+4 kpl), mikä kertoo mallin suosiosta kun kokonaismarkkinat viime vuonna koki 7 prosentin laskun, sanoo Mats Lille, Volvo Car Finlandin myyntija markkinointijohtaja. Volvoja rekisteröitiin viime vuonna yhteensä 7.098 kpl (7.558 vuonna 2012) ja markkinaosuus nousi 6,9 prosenttiin (6,8 prosenttia vuonna 2012). Volvon sisäisessä tilastossa koettiin vallanvaihto, kun syksyllä 2012 esitelty täysin uusi Volvo V40 nousi huimaan suosioon. Teknii- VOLVO V70 pitää vahvasti kiinni asemastaan Suomen suosituimpana isona autona. kan Maailman talvitestivoitto, EuroNCAP turvallisuustestin kaikkien aikojen korkeimmat pisteet sekä auton vähäpäästöisyys ja voitto taloudellisuusajossa siivitti uutusmallin peräti 2.131 kappaleen rekisteröintiin. Sillä selvisi myös selkeä ykköspaikka premium-segmentissä (Audi A3 1.555 kpl, MB A 976 ja BMW 1-sarja 677 kpl). ? On hienoa, että pärjäämme laajalla rintamalla. Volvon mallistosta löytyy useita vähäpäästöisiä vaihtoehtoja ja turvallisuus on testattu ja hyväksi todettu auton koosta riippumatta, sanoo Lille. USA:n turvallisuusinsti- tuutti IIHS on myöntänyt Volvo -malleille S60, S80, XC60 ja XC90 korkeimman arvosanan Top Safety+. Kehitystyö jatkuu ja Volvo esitteli jo viime kesänä monta uutta turvallisuusjärjestelmää, jotka ovat tulossa tuotantoon kun oma kehitteillä oleva SPA -alustateknologia on valmis esiteltäväksi loppuvuodesta 2014, täysin uudessa XC90 -mallissa. Volvon uuden oman moottoriteknologian ensimmäiset kolme vaihtoehtoa on jo esitelty ja todettu kilpailukykyisiksi. Volvo S60 D4 -malli 181 hevosvoimalla ja käsivalin- taisella vaihteistolla synnyttää CO2-päästöjä ainoastaan 99 g/km, ja vastaava polttoaineen kulutus on 3,8 l/100 km. Nämä ovat luokkansa johtavia lukemia. Myös Volvo V60 D4 -malli 17 tuuman renkailla pääsee 100 gramman rajapyykin alle (99 g/km). Drive-E-dieselmoottorit sisältävät ensimmäisenä maailmassa i-ART-tekniikkaa, joka hyödyntää painepalautetta kustakin ruiskutussuuttimesta perinteisen yksittäisen paineanturin sijaan. Jokaisella suuttimella on älykäs mikropiiri, joka tarkkailee ruiskutuspainetta. Näitä tietoja käyttämällä itsesäätyvä i-ART-järjestelmä varmistaa, että moottoriin ruiskutetaan aina ihanteellinen määrä polttoainetta. Uusilla Drive E-moottoreilla Volvo päihittää nyt kilpailijat tehon ja CO2-päästöjen välisessä suhteessa. ?Autokaupassa on näkyvillä piristymisen merkkejä, mutta olemme valmistautuneet yhtä haastavaan vuoteen kun 2013. Toteutettu mallistouudistus, joka on laajin nykyisten malliemme kehitysprojekti Volvon historiassa, yhdistettynä Volvon omaan uuteen moottorituotantoon antaa meille hyvät eväät menestykseen myös vuodelle 2014, sanoo Mikael Malmsten, Volvo Car Finlandin toimitusjohtaja. Lähijunat kulkivat viime vuonna yhä täsmällisemmin Lähijunien täsmällisyys parantui myös vuonna 2013. Ratatöitä oli keskimääräistä enemmän, mikä heijastui kaukoliikenteen täsmällisyyteen. Liikennehäiriöiden hallinta sujui edellisvuosia paremmin. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien täsmällisyys oli viime vuonna 95,8 prosenttia. Vuonna 2012 vastaava luku oli 93,7 %. Lähiliikenteessä mittarina on junien täsmällisyys lähtö- tai määräasemalla kolmen minuutin tarkkuudella. Kaukojunista 84,7 prosenttia kulki täsmällisesti vuonna 2013. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 86,2 prosenttia. Junaliikenne kuitenkin sujui selvästi paremmin kuin vuosina 2010 ja 2011. Kaukojunien myöhästymisraja on viisi minuuttia. Tavaraliikenteen täsmällisyys vuonna 2013 oli 90,9 prosenttia, kun myöhästymisraja on puoli tuntia. Edellisvuonna luku oli 91,6 prosenttia. Kaukoliikenteen täsmällisyyttä heikensivät keväällä routa-ajan nopeusrajoitukset Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kesällä ja syksyllä erityisesti Pohjanmaan radan laajat ratatyöt ja niistä johtuneet nopeusrajoitukset vaikuttivat junaliikenteen täsmällisyyteen koko maassa. Alkuvuoden talviolosuhteet eivät aiheuttaneet merkittäviä ongelmia junaliikenteelle. Loppuvuoden voimakkaiden myrskyjen seurauksena rataverkolla oli laajoja häiriöitä: useita rataosia jouduttiin sulkemaan junaliikenteeltä myrskytuhojen vuoksi. Täsmällisyystyö tuottaa tulosta Työtä täsmällisyyden eteen on tehty jo pitkään, mutta LÄHIJUNIEN täsmällisyys parantui myös vuonna 2013. vuonna 2013 VR Group ja Liikennevirasto käynnistivät erityisen täsmällisyysohjelman. Tämän vuoden loppuun saakka kestävän laajan ohjelman tarkoituksena on parantaa kaluston luotettavuutta ja rataverkon käytettävyyttä erityisesti talviaikana. Talvikuukausien täsmällisyys onkin parantunut vaikeiden talvien jälkeen. Myös liikennehäiriöiden hallinta on tehostunut merkittävästi. Vaativina myrskypäivinä lähes kaikki matkustajat on pystytty kuljettamaan määränpäihinsä junilla tai korvaavilla kuljetuksilla. Kaluston talviluotettavuutta kohennettiin vuonna 2013 esimerkiksi talvihuoltoja tehostamalla sekä Pendolinojen muutostöillä. VR Group on myös hankkimassa lähivuosina uutta kalustoa, kuten 80 sähköveturia, mikä parantaa junaliikenteen toimintavarmuutta. VR vastaa junien operoinnista, junakaluston kunnosta sekä tiedottamisesta junissa ja muissa omissa kanavissaan. Rataverkosta ja sen järjestelmistä sekä asiakastiedottamisesta asemilla vastaa Liikennevirasto. Joulun liikenne sujui hyvin Joulukuussa kaukojunien täsmällisyys oli 86 prosenttia. Yli vartin myöhästyi 4,7 prosenttia kaukojunista. Joulun menoliikenne jakaantui monelle päivälle ja sujui edellisvuotta paremmin. Myrskypäivinä junaliikenteessä oli myöhästymisiä. Esimerkiksi kuun puolivälissä Seija-myrskyn seurauksena jouduttiin perumaan noin 90 junavuoroa osittain tai kokonaan. Pahimmillaan 11 rataosaa oli suljettu liikenteeltä. Peruutukset on huomioitu kaukoliikenteen täsmällisyysprosenteissa. Lähiliikenteen junien täsmällisyys oli joulukuussa 94,3 prosenttia kolmen minuutin myöhästymisrajalla. Lähijunavuoroista prosentti oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu. Tavarajunista 89,8 prosenttia puolestaan kulki täsmällisesti. VR:n matkustajaliikenteessä kulkee vuorokaudessa kaikkiaan noin 300 kaukojunaa ja 900 lähijunaa. VR Transpoint ajaa päivittäin noin 360 tavarajunaa. VR Group, Liikennevirasto ja HSL jatkavat työtään junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseksi. Jäätilanne Itämerellä ei vielä poikkeuksellinen Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelun mukaan Itämeren tämänhetkinen jäätilanne on harvinainen, mutta ei poikkeuksellinen. Viimeiseen 25 vuoden aikana on koettu 4?5 samanlaista tilannetta ja viimeisten kuuteen vuoden aikana peräti kaksi. ?Itämeren jäätilanne on tällä hetkellä melko harvinainen. Tällä hetkellä jäätä on vain Perämeren pohjukassa ja jonkin verran uutta jäätä on havaittavissa Pietarin edustalla, kertoo jääasiantuntija Jouni Vainio. Vastaavia jäätilanteita tammikuun puolella on ollut vuo- sina 1992, 1999, 2001, 2008 ja 2012. ?Kokonaisuutena vuosi 2008 on ollut tähän mennessä toistaiseksi kaikkein leudoin jäätalvi. Toistaiseksi talvimerenkulku on sujunut hyvin lähes ilman jäänmurtajien apua. Merivesi on tällä hetkellä noin kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää. Selkämerellä noin 4-asteista ja Perämerellä noin 2-asteista. ?Sään pakastuminen tuo jäitä merialueille, mutta tulee muistaa, että jäillä tulee liikkua vasta, kun jäät ovat ehtineet paksuuntua tarpeeksi?, Vainio varoittaa.
• Kirkkonummen Sanomat N:o 4 ? 12.1.2014 19 KyIF naiset palasivat voittojen tielle KyIFin käsipallon naiset lähtivät vuoden ensimmäiseen SM-sarjaotteluun Turkuun vahvasti revanssihengessä ja saivatkin täyden pistepotin mukaansa tiukan taistelun jälkeen 29?28 (17? 18) numeroilla. Kaikki työ saatiin kuitenkin odotetusti pisteiden eteen tehdä. Kotijoukkue oli ottelun alussa nopeimmilla jaloilla liikkeellä ja otti ohjat käsiinsä. KyIFin vielä karistaessa matkustamisen tuomaa jäykkyyttä jaloistaan, Ensimmäiset minuutit mentiin ÅIFK:n viedessä ottelua ensin 3?0 ja sitten vielä 6?2, jonka jälkeen KyIF oli pakotettu käyttämään ensimmäisen aikalisänsä. Aikalisän jälkeen vieraiden peli alkoikin sujua ja varsinkin puolustuspäässä saatiin jalat aina vain paremmin ja paremmin liikkeelle. Ainoastaan kotijoukkueen Anna Harri oli edelleen erittäin vaikea pideltäväksi. Ja nimenomaan Harrin ansioista ÅIFK pysyi hyvin ottelussa mukana. Maalinteon lisäksi Harri hankki joukkueelleen mm. kolme ylivoimajaksoa sekä saman verran 7 -metrin heittoja. Joka tapauksessa KyIF kuroi hiljalleen kotijoukkueen eron kiinni ja 12 minuutilla joukkue tuli ensimmäistä kertaa tasoihin 9?9 Susanna Kaivolan maalilla ja kävi myös ensi kertaa pelin johdossa tilanteessa 12? 11 5 minuuttia tasoituksesta Alexandra Westerlundin maalilla. 1 erän viimeminuuttien jäähyilyn ansiosta pystyi ÅIFK 6 vs 4 tilannetta hyödyntäen kuitenkin lähtemään tauolla 17? 16 johtoasemasta. Myös toisen erän sai ÅIFK aloittaa kahden pelaajan ylivoimalla. KyIF kuitenkin kesti sen loistavasti. Ja heti täysilukuiseksi päästyään, KyIF otti Anna Harrin erikoisvartiointiin mikä lamaannutti kotijoukkueen hyökkäyspelaamisen täysin. KyIF puolestaan iski erän 3 ensimmäistä maalia ÅIFK:n verkkoon. Ensimmäistä erää huomattavasti vähämaalisemmassa toisessa erässä KyIF kävi parhaimmillaan jo 23? 18 johdossa ja oli muutenkin aavistuksen verran hallitsevampi osapuoli, eikä enää missään vaiheessa luopunut johtoasemastaan. Kotijoukkue pääsi tosin vielä muutamaan otteeseen maalin päähän, mutta joka kerta KyIF kuittasi saman tien toisessa päässä taas eron 2 maaliin. Lopullisen niitin ottelulle antoi kentällä urakoinut Mari Paukku, joka teki vieraille vasemmasta laidasta 25?27, 26?28 ja 27?29 voittomaalit. Anna Harrin 6 se- KAJSA Westerlund valmistautuu unelmapelastukseen. Kuva: Jouni Lappi. kuntia ennen loppusummeria tekemä kavennusmaali enää pelkkää kosmetiikkaa. KyIFin voitto ei ollut enää toisessa erässä oikeastaan missään vaiheessa todellisesti uhattuna. Ottelu oli pitkästä ottelutauosta huolimatta yllättävänkin hyvätasoinen. Tappiosta huolimatta, myös ÅIFK on parantanut peliään huomattavasti syksystä, jolloin se voitti joukkueiden välisen keskinäisen ottelun Kirkkonummella. Erona nyt oli vain se, että nyt KyIF sai kaivattua rentoutta ja leveyttä hyökkäyspelaamiseensa Maaleja pystyttiin tekemään niin laidoista, keskeltä kuudesta metristä kuin takapelaajienkin toimesta. Puolustuspelaaminen oli ehkä juuri matkustuksen ja ehkä sen kuuluisan ?kirotun arki-ilta? pelaamisen takia alussa vähän hitaasti syttyvää ja liikkuvaa, mutta ottelun loppua kohti aina vain kelvollisempaa. Jos ÅIFK pystyi ensimmäiset 10 minuuttia tekemään maalin lähes joka minuuttitahtia, lopun 50 minuuttia se tekikin enää vain yhteensä 20 maalia. Eniten parannettavaa jäi juuri joka tapauksessa siihen päähän. Jokainen KyIF -pelaaja saa omalta osaltaan ottaa kunniaa voitosta. Kukaan ei noussut toisensa yläpuolelle, vaan joukkue oli tasainen ja monelle jakautui ottelun voiton kannalta omat tähtihetkensä. Tärkeitä maaleja ratkaisuvaiheissa tekivät Mari Paukun lisäksi mm. 15-vuotias Elin Männikkö, loukkaantumisista ja sairasteluista toipunut Carla Olenius, sekä kolme täh- teä ansaitusti saanut Petra Friman. Myös yhden ottelun tauon jälkeen kentille palannut Maria Jukola toi hyökkäyksiin toivottua rauhallisuutta ja malttia. Tehtyjen maalien lisäksi Maria antoi monen monta ratkaisevaa maalintekoon johtanutta avaussyöttöä. Myös edellisestä Atlas -ottelusta poissaollut maalivahti Kajsa Westerlund teki ottelussa monta voiton kannalta ratkaisevaa torjuntaa ja olisi ansainnut ottelussa valinnan tähtipelaajaksi siinä missä kuin niille valitut pelaajat. KyIFin joukkue ja maalit: Kajsa Westerlund (mv), Isabella Paganus (mv), Susanna Kaivola 3, Alexandra Westerlund 1, Carla Olenius 7, Maria Jukola 5, Lina Lundqvist, Emilia Volkov, Elin Männikkö 2, Sara Wilhelmsson 1, Petra Friman 5, Pinja Bergholm, Mi Weurlander, Mari Paukku 5. Seuraavan kerran naisten joukkue esiintyy kotihallissaan ?pommarissa? sunnuntaina 12.1., jolloin klo 16.30 alkavassa ottelussa kohdataan Sparta. KyIFin naiset toivottavat kannattajilleen ja tukijoilleen oikein hyvää uutta vuotta, ja toivovat menestyäkseen kannustuksen jatkuvan myös vuonna 2014! Kirkkonummen Bridgekerho ry 8.1.2014 Sija No. Nimet IMP 1 2 3 4 5 6 7 +56.50 +45.40 +42.00 +28.60 +12.50 +12.30 +11.40 1 14 6 12 8 10 5 Tarja ENGELBERG & Jorma ENGELBERG Matti ILLIKAINEN & Birg. NANDELSTADH Martti KORKEASALO & Eija KORKEASALO Östen LINDSTRÖM & Bjarne LINDSTR÷M Paavo PYYK÷NEN & Urpo SAIRANEN Jussi HAAPAKANGAS & Jarl-Eric NYLUND Harri SABELSTR÷M & Kaija PELTOLA Muut pelaajat alle keskiarvon. 16 parin kilpailu. Hembygdsföreningens nya bok Berättelser från Lappböle Arbetsgruppen Bengt Welin, Leif Moring och Pipu Moltubak har har samlat ett digert material, gjort intervjuer, samlat fotografier, gamla kartor och skrivit artiklar. Boken är redigerad av redaktör Sigbritt Backman, Richard Elgert står för BORD I Paischeffsstil tillverkad i Karl Welin d.y:s verkstad. Lappböle snickrarna levererade i första hand sina möbeler till möbelaffärerna i Helsingfors. layout och bildbehandling. Boken sitter bra i samlingen Hembygdsföreningens skrifter. Materialet är omfattande, börjar med beskrivning i ett historiskt perspektiv, från 1700-talet med hjälp av protokoll av storskifteshandlingar från 1776, boken går vidare till nutida händelser. Vid bokens informationstillfälle berättade Bengt Welin, med rötter i Lappböle från 1700- talet, om hur boken kom till. Arbetsgruppen hade samlat rikligt med material för MBI, så mycket att man ansåg det vara skäl att ge ut det i bokform. I boken berättar man om hur markerna fördelats från fem gårdar Jussila, Raula, Tengo, Herla och Nummis, till mindre enheter. Man livnärde sig vanligen på boskapsskötsel, jord- BODEN från 1804. I bakgrunden till vänster gaveln på Gestrins fähus, med ladugård och stall under samma tak, och till höger ett lider som bestod av tre olika delar. Bilden tagen kring 1950.k. bruk och spannmålsodling, senare också trädgårdsodling, tomatodling. Lappböle hornkapell, mest känt inom kulturen i byn, härstammar från sekelskiftet, orkestern spelade på fester och vid högtidliga tillfällen, också Gubbakören blir ihågkommen. En snickeriindustri kom till i Lappböle på 1800-talet. En händelserik snickarby Under parentesen, Porkala arrendeperioden, blomstrade byn. Veterinär, kvarn, läkare och apotek evakuerade till norra Kyrkslätt och till Lappböle. Byn har alltid varit en genomfartsby. I dag livligt trafikerad. Boken berättar om Lappböle by, utförlig i text och bilder, den är rikligt illustrerad med fotografier och gamla kartor. Boken är skön att bläddra i. En utmärkt gåva, finns till salu på Luckan, Info- bokhandeln ARBETSGRUPPEN från v. Leif Moring, Sigbritt Backman, stående Richard Elgert och Bengt Welin. Pipu Moltubak saknas på bilden. i Kyrkslätt och i Jonttes bybutik i Lappböle. GUNVOR WESTREN-DOLL AXEL Welins verkstad, uppförd 1924. NUMMIS huvudbyggnad c:a. 1910. Byggnaden uppfördes på 1880-talet under Karl Henrik Gestrins tid och omfattar 6 rum. Bilden är målad på ett fotografi. Den vänstra ingången var paradingång medan den högra ledde till stugan. Värdinnan Ida Matilda Wikström f. Gestrin, tillsammans med flera av sina barn finns troligen på bilden. År 1948 byggdes farstun om så att endast en dörr blev kvari mitten.
• N:o 4 ? 12.1.2014 20 Kirkkonummen Sanomat Ensimmäiset sävellykset syntyivät jo 11-vuotiaana ? Sävellyksilläni on kysyntää! Timo-Juhani Kyllönen iloitsee Kyrkslätts damkörin johtamisen jättänyt Timo-Juhani Kyllönen harmittelee musiikkimaailman yhä enenevää pinnallistumista. ? Mitä muuta minä voin tehdä taiteilijana kuin säveltää uutta musiikkia. Onneksi sillä on kysyntää. Nytkin minulla on kolme uutta oopperaa työn alla ja niiden rahoituskin järjestynyt. Valtion taiteellisen apurahan lisäksi myös Wihuri-säätiöltä olen saanut vuoden apurahan sävellystöitä varten, harmonikkataiteilijana, kuoronjohtajana, kapellimestarina ja säveltäjänä työskentelevä mies iloitsee. ? Tosin olin odottanut saavani valtiolta jo viiden vuoden apurahan. Mielestäni olen sen ansainnut, niin paljon olen jo säveltänyt ja tilauksia riittää, hän lisää. Minä soitan harmonikkaa Alun perin muusikon ura alkoi harmonikan parissa. Soitin oli tullut tutuksi isän kautta. Hän opiskeli harmonikansoittoa lapsuus- ja nuoruusvuosina Ruotsissa ja voitti jo kilpailujakin. Suomeen muuton jälkeen hän jatkoi harmonikkaopintojaan ja soitteli sitä työkseen Hortto Kaalo -yhtyeessä vuosina 1974?76. Koska soitinopintoja ei voinut täällä jatkaa Sibelius Akatemiassa, kunnianhimoinen nuori mies lähti Moskovaan, Gnesin instituuttiin, jossa hän vuosi- na 1976?82 suoritti diplomit myös pedagogiikassa ja orkesterinjohdossa. Harmonikka on edelleen lempisoittimia. Nyt ilona on monipuolinen uusi Rolandin digiharmonikka. ? Se on vienyt soittamisen ihan uusiin ulottuvuuksiin, Kyllönen kiittää. Työ on verissä Kyllönen jatkoi opintojaan Moskovassa, seuraavaksi sävellystyön parissa Tsaikovski-konservatoriossa saatuaan apurahan vielä neljäksi vuodeksi. Valmistumisen kynnyksellä hän sai harvinaisen kunnian, oman sävellyskonsertin ? ensimmäisenä ulkomaalaisena opiskelijana ? huhtikuussa -86. Konsertissa esiintyi huipputason muusikoita ja kuorolaisia. Suomeen paluukin oli näyttävä, sillä Kyllönen sai jo samaisena kesänä Helsingin Juhlaviikoille oman sävellyskonsertin Temppeliaukion kirkkoon, hänen opinnoistaan tehtiin Ylen TV1 ohjelmia televisioon ja saman tien hän sai myös kiinnityksen Sibelius-Akatemiaan musiikin teorian, sävellyksen ja kamarimusiikin tuntiopettajaksi. ? Virkaa en koskaan hakenut, sillä koin tärkeimmäksi säveltäjän työn, huomauttaa Kyllönen, jolle tämä työ on ollut verissä. Ensimmäisen sävellyksen hän teki jo 11-vuotiaana asuessaan perheensä kanssa Ruotsissa LIMASSA Teatro Britannicon edessä libretisti Maritza Núnez ja säveltäjä Timo-Juhani Kyllönen Miksi juuri minä? -oopperajulisteen edessä lokakuussa 2012. kuuntelemalla lintuja ja kirjoittamalla ylös niiden melodioita ja samoihin aikoihin hän teki myös Raahetangon. Uskon hyvyyteen Kyllösen musiikki on saanut vaikutteita 10 vuoden opinnoista Moskovan kansainvälisessä ilmapiirissä, lapsuusja nuoruusvuosista Ruotsissa, kiertueilta Hortto Kaalon kanssa Suomessa sekä latinalaisesta sykkeestä, johon hän tutustui ensimmäisen, Perusta syntyisin olevan vaimonsa kautta. Mutta kaikesta tästä sulatusuunista huolimatta hänen oma perusnäkemyksensä on kautta vuosikymmenten säilynyt samana ja se on hyvyyden ja rakkauden, tunteen voiman ja melodisen musiikin tuominen esille sävellystöissä. Kautta linjan kiitosta on tullut myös erittäin rikkaasta sävelkielestä. ? Näkemykseni on vuosien mittaan vain vahvistunut. Nykyään melodinen ja tunteisiin vetoava musiikki on taas sallittua nykymusiikkipiireissäkin, mutta 80-luvulla minä olin Suomessa outo lintu, Kyllönen hymyilee. Miksi juuri minä? Sellosaliin Tämän talvikauden iloja on Peruun, Teatro Britannicoon syksyksi 2012 tilatun, koulukiusaamista käsittelevän lastenoopperan Miksi juuri minä? kantaesitys Suomessa, Leppävaaran Sellosalissa. Juvenalian oopperastudion esittämän teoksen ohjaa Ville Saukkonen ja kapellimestarina toimii Janne Hanhijärvi. Yhteensä täällä esityksiä on seitsemän 17.? 22. 1. välisenä aikana. Libreton on kirjoittanut Maritza Núñez, Kyllösen ensimmäinen puoliso, jonka kanssa kulttuuriyhteistyö on jatkunut Peruun. ? Oopperassa käsitellään myös ystävyyttä, lasten ja vanhempien välisiä suhteita, itselle läheisiä teemoja. Perussa se sai niin suuren suosion, että se sai vielä kuusi lisäesitystä, Kyllönen iloitsee. Nyt häneltä on tilattu Peruun jälleen uusi ooppera kantaesitettäväksi 24.4.2015. ? Se on rockhenkinen ja kertoo nuorten ongelmista, miten vaikeaa monelle voi olla oman paikkansa löytäminen yhteiskunnassa, mutta se kertoo myös nuorten haaveista. Yksi merkittävä yhteistyötaho on ollut espanjalainen Cadizin kaupunki, jonka nimikkosäveltäjä Kyllönen ollut viisi vuotta. Siellä on esitetty useita hänen teoksiaan nykyään Hannu Norjanen. Työn alla on myös musiikin säveltäminen elokuvaohjaaja Aleksandr Sokurovista kertovaan dokumenttielokuvaan ja kamariooppera Ernest Hemingwaystä. Kapsäkin tilaustyö nuorille Helsingissä toimiva Musiikkiteatteri Kapsäkki on tilannut vuodeksi 2015 ympäristöteemoihin ja nuorten elämään liittyvän Sademetsä lastenoopperan. Libretto on kirjoitettu kolmelle hengelle, sillä tavoitteena on, että sitä olisi helppo viedä kouluihin ja maaseudulle. Savonlinnan oopperajuhlien tilaama ja kustantama, viime kesän ensi-iltansa saanut koko perheen Norppaooppera sai riemukkaan vastaanoton. Kyllönen voitti avoimeksi julistetun säveltäjähaun, libreton kirjoitti Iida Hämeen-Anttila koululaisten tarinoiden pohjalta. Mukana oli kuusi esiintyjää, kuoro ja iso sinfoniaorkesteri tässä n.80 minuuttia kestävässä esityksessä. ? Tavoitteena oli saada perheet tulemaan sankoin joukoin katsomaan oopperaa, mikä toteutui ja osoitti, että myös lapsiperheet ovat kiinnostuneet oopperasta, jos tarjontaa on. Iso sali oli esityksissä loppuunmyyty. ?Tällaista riemua ei ole ennen koettu Olavinlinnassa? kirjoitti mm. Itä-Savon kriitikko, paljon nimenomaan lapsille ja nuorille säveltänyt Kyllönen iloitsee esityksen saamasta hyvästä palautteesta. Perheen voimalla Sävellystöiden lisääntymisen myötä Kyllönen joutui luopumaan Kirkkonummen naiskuoron 15 vuotta kestäneestä vetovastuusta. ? Joulukonsertissa 10.12. oli hyvä yleisö ja nostalginen tunnelma, Kyllönen kertoo todeten, että vaikka työ oli antoisaa, valmistelut harjoituksineen veivät aina melkein kokonaisen päivän viikosta. Stor Raulassa pidetyssä jäähyväistilaisuudessa Kyllönen sai Kirkkonummen kansalaisopiston rehtorilta, Anna Lyytikäiseltä 10-vuotisjuhlamitalin symbolisena kiitoksen osoituksena tekemästään pitkäjänteisestä ja kunnianhimoisesta työstä. ? Alun perin otin kuoron MIKSI juuri minä? ? koulukiusaamista käsittelevän ooppera saa Suomen kantaesityksen Sellosalissa 17.1., mikä ilahduttaa säveltä Timo-Juhani Kyllöstä. johtaakseni vain vaimoni äitiysloman ajaksi, muutamaksi kuukaudeksi. Sitten se jäi minulle, joskin Catharina on koko ajan toiminut varajohtajana, Kyllönen kertoo. Catharina toimii päätyökseen musiikinopettajana, mutta on laulanut myös Radion kamarikuorossa 16 v. Kaikki tyttäret liittyivät vähitellen myös kuoroon, mutta opiskelivat myös soittamista: Aurora selloa, Olivia viulua ja nuorin Sabina pianonsoittoa ja huilua. ? Työhön oli mukava yhdistää oman perheen musiikillisia voimia. Kuorosta tuli koko perheen yhteinen asia, Kyllönen kiittää. Tie ammattiopintoihin Lasten kuoroharrastus ei ole ollut mikään vähäinen asia, he ovat kehittyneet sen myötä laulajina ja oppineet kantamaan vastuuta myös soolo-osuuksista. Aurora on laulanut mm. Vivaldin Gloriassa ja Faurén Requiemissä. Viimeksi hän esiintyi näillä kulmilla pääsiäisen aikaan Siuntion kirkossa, jossa hän lauloi Pergolesin Stabat Mater ? naiskuorolle ja orkesterille teoksen sopraanon solisti-osuudet. Aurora aloitti viime syksynä Turun konservatoriossa klassisen yksinlaulun opiskelun. Joulun alla hän lauloi Kyrie eleison -kappaleen solistina 100 kuorolaisen ja Akateemisen orkesterin kanssa Turun tuomiokirkossa pidetyssä adventtikonsertissa, jonka Radio Vega äänitti. ? Kirkko oli täpötäynnä kuulijoita. Olin kyllä ylpeä isä, mies myöntää. Olivia puolestaan on tämän lukukauden opiskellut Karjaalla, Västra Nylands Folkhögskolanissa teatterityön linjalla ja on saanut mm. pääroolin Wozeckissa, Gerg Büchnerin klassikkonäytelmässä, missä hän mm. laulaa Carmenin oopperasta aarian. Tytöt osallistuivat joulukuun alussa Helsingissä pidetyssä Itämeren maitten väliseen kykyjenetsintäkisaan laulamalla mm. L. Delibesin Kukkaisdueton. ? He voittivat pääpalkinnon 1000 ?! Jotakin on tullut tehtyä ilmeisesti oikein. On ollut hienoa nähdä, miten tyttäret ovat kehittyneet laulajina ja päässeet eteen päin, Timo-Juhani iloitsee. Nyt Aurora ja Olivia on kutsuttu 12.1. Pietariin esiintymään ja isä lähtee sinne mukaan heidän tuekseen. Espoon kuoro jatkuu Kyllönen jatkaa edelleen Esbo Arbis Kammarkörin johtamista. ? Harjoituspaikka on lähellä kotiani Espoon keskustassa, Lagstadin koulun musiikkisalissa maanantaisin. Jos klassinen laulu kiinnostaa, sinne ei ole pitkä matka täältä, Kyllönen vinkkaa. ? Säveltäminen on päätyöni, mutta kuoron ja orkesterin johtaminen ovat olleet siinä hyvä lisä, hän vielä kiittää ja toivoo, että yhteistyökuviot Kirkkonummelle eivät nyt täysin katkea, vaan se voisi jatkua esim. Kirkkonummen kamariorkesterin kanssa sävellystöiden kautta. LIISA KOSONEN Espoon tuomiokirkkoon KYLLÖNEN on toiminut espanjalaisen Cadizin kaupungin nimikkosäveltäjänä. Iso kunnia oli presidentti Tarja Halosen vierailu sinne trumpettikonserton ensi-iltaan v. 2012, oik. orkesterinjohtaja Jose Lois Aranda. Yksi uusista tilaustöistä on tullut Urkuyö ja aaria -festivaalin taholta, joka on tilannut urkukonserton. Kansallisoopperan orkesteri ja Ville Urponen uruissa kantaesittävät sävellyksen 7.8.2014. Urkukonsertteja on tarjolla Espoon tuomiokirkossa kesäisin joka torstai-ilta, taiteellisena johtajana toimii KYRKSLÄTTS Damkörin viimeinen konsertti oli joulun alla Masalan kirkossa. Aurora-tytär (vas) lauloi pitkään kuorossa lauluharrastus on nyt johtanut ammattiopintoihin. Kuva v. 2010 kevätkonsertista palvelukeskuksessa.