• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 6 27.8.2008 57. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Häät Parkissa Kyläjuhlat onnistuivat mainiosti Terveisiä Tampereen Käpylästä OLUTRAVINTOLA 1-VUOTISSYNTTÄRIT Tule juhlimaan kanssamme 27.9. alk. klo 18.00 Avoinna ark. 10-18, la 11-15 MASURKKA masurkka@k-market.com Mäkitorpantie 11, Oulunkylä p. 09-42599088. · OHJELMAA · RUOKAA · JUOMAA
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 57. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 27.8.2008 kesä meni, missä olivat kärpäset? Syksyn tuntua A lkukesästä olin kovin huolissani kun pölyttäjiä ei näkynyt ollenkaan. Mehiläiset eivät surranneet tuttuun tapaan, kimalaisia oli joitakin hassuja ja mielestäni kärpäsiäkään ei ollut juuri lainkaan. Käytimme tyttäreni kanssa paljon aikaa saadaksemme harvat kotiimme eksyneet mesipistiäiset ja ampiaiset elävänä ulos. Lehdellä läimäyttäminen oli ehdottomasti kielletty. Lintumaailmakin oli hiljainen, kun ei ollut hyönteisiä, ei ollut niiden syöjiäkään. Perhosia oli myös harvinaisen vähän, sillä ne tarvitsevat aurinkoista lentosäätä. Hyttysiäkään ei ollut samalla lailla kuin kesäisin aina. No, sen verran kuitenkin että jalat olivat heinäkuussa paukamia täynnä. Muutenkin kesä on ollut outo. Mustikoita ei tullut kuin nimeksi, sekin huolestuttaa. Mustikka on tärkeä marja. Miten käy niitä tarvitsevien nisäkkäiden kuten karhujen, näätien, kettujen, mäyrien, kärppien ja myyrien? Sienetkään eivät ainakaan vielä ole kovin innokkaasti nousseet, vaikka asiantuntijatkin antoivat isoja satotoiveita. Puhuttiin jopa kaikkien aikojen kantarellikesästä. Olen kierrellyt metsiä Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja täällä kotinurkissa, mutta kopan pohjalle on kertynyt vain jokunen lilliputtikantarelli ja muutama orakas. Joitakin haperoita näkyi, kaikki toukkien puhki syömiä, mutta esimerkiksi tatteja en nähnyt juuri lainkaan. Sentään tulivat mahlakärpäset, nuo kotien syyskesän vieraat. Ilahduin siitä, vaikka ne ärsyttäviä ovatkin. Jokin on sentään kohdallaan. Rytmi on ihmiselle tärkeä. Kun on koko ikänsä tiennyt, milloin esimerkiksi syreenien pitää kukkia, ei pidä siitä että ne kukkivat kaksi viikkoa etuajassa. Lintujen pitää tulla tietyssä järjestyksessä ja tiettyyn aikaan. On mielettömän riemukasta makailla kalliolla selällään huhtikuun lopulla ja nähdä taivaalla kauhova kurkiaura! Kun rytmi menee sekaisin, tuntee turvattomuutta. Epämääräistä huolta siitä, ettei kaikki palaa entiselleen. Onneksi kuluneen kesän hiljai- suuteen on selitys: koleus. Kesäkuussahan satoi jopa jättikokoisia rakeita ja kuu oli muutenkin sateinen ja viileä. Myös heinäkuu oli epävakainen ja tavanomaista viileämpi, oli jopa hallaa. Ja sama laulu jatkui elokuussa. Eipä ihme että mönkiäiset pysyivät piilossa. Koleita kesiä on ollut ennenkin, joten luultavasti syytä huoleen ei ole. Ilmatieteen laitoksen sivuilta lunttasin, että koleita kesiä (keskilämpötila 13 asteen paikkeilla) on ollut viime vuosisadalla viisi: 1902, 1904, 1923, 1928 ja 1962. Tänä vuonna heinäkuun keskilämpötila oli sentään 16,3 astetta, vain muutama aste tavanomaista alempi. Toivotaan nyt, että syksystä tulee ensin lempeä ja lämmin ja myöhemmin kuulas ja värikäs. Ps. Kun lehti oli menossa painoon, alkoivat ampiaiset pörrätä oikein joukolla. Monia ne kiusaavat, minulle se oli syyskesän merkki. Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Käpysuomut puun juurella kertovat, että orava on ruokaillut tai ruokailee parhaillaan puussa. Kannattaa katsoa ylös. Käpylä-Seura toimii uusilla nettisivuilla vipinää kylään http://www.kaupunginosat.net/kapyla VAIKKA MUSTIKOITA EI JUURI OLEKAAN, PIHLAJANMARJOJA ON, ja sehän tietää marjalintujen joukkoja. Pian rastaat kiertelevät puusta puuhun isoina parvina ja myöhemmin tulevat kauniit tilhet. taviokuurniakin saattaa ilmestyä! Jouluun mennessä pihlajanmarjat ovat varmaankin syöty. Oravakin syö mustikoita, mutta tänä vuonna niille näyttää riittävän käpyjäkin. Jos näet kuusen juurella käpysuomuja ja kaluttuja kävynrankoja, oravan käyntikortteja, tiedät, että kurre on ruokaillut korkealla puussa. K äpylän kotisivut avautuivat kesäkuussa 2008 Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n HELKAn Joomla-julkaisujärjestelmässä. Etusivulla kulkee blogina (uusin ensimmäisenä) erinäisiä menneitä uutisia tai tapahtumia kuvineen täydentyvää historiankirjoitusta. Nykyisillä sivuilla ja vielä julkaisemattomina kuvapankissa on mm. Asta Korpin, Tintti Karppisen, Toivo Koiviston sekä Käpylä-Lehden päätoimittajan luovuttamia kuvia. Kiitoksia oikein paljon! Lisää tarvitaan sitä mukaa kun kylä ja sen tarpeet kasvavat. Artikkelit ovat pääosissa ennestään valmista materiaalia, muun muassa Käpylä, hymykuoppa kaupungin kyljessä sekä englanninkielisen esitteen kuvat ja tekstit; seuran säännöt, liitymiseen ja osoitteenmuutoksiin käytettävä jäsenlomake sekä uusin hallitus yhteystietoineen. Seuran liittymislomake ja samalla osoitteenmuutoslomake on käte- västi sähköisenä. Palautelomake on vaakapalkissa ylhäällä, sieltä voi lähetellä kommentteja. Seuran visiokysely ilmestynee jossain vaiheessa sivulle, kunhan kyseltävät osa-alueet määritellään seuran työryhmässä. Tällä hetkellä on vain kolmen vaihtoehdon pikkukysely: "Miten löysit nämä sivut?" Sekä Helka, kaupunki että Helsingin Sanomat toimittavat päivittäin syötteinä vaihtuvia tietoja sivun oikeaan laitaan. Ylimpänä oikealla on myös Ykkösen päivittyvä aikataulu, kaupunginosan kartta sekä Palveluhakemisto. Muut seurat ja yhdistykset -osaan tarvitaan lisää käpyläläisiä yhteisöjä. Estääkö mikään linkittämästä valmiita sivuja tänne niin että koko Käpylä on yhdellä sivulla? Mistähän palvelujen tiedot muuten löytyvät kodeissa? Ovatko paperilapuilla, muistitauluilla, puhelinluetteloissa vai ulkomuistissa? Muiden kaupunginosien sivuilla näkyy paljon tietoa ensiavusta, terveyspalveluista ja muista vastaavista yleisis- tä palveluista. Artikkelin kirjoittaminen järjestelmään ei ole vaikeaa. Kirjoita otsake, valitse kategoria (uutinen vai tapahtuma) ja tee lyhyt esittely (ingressi). Järjestelmä lisää alun jälkeen "Lue lisää"- merkinnän. Varsinainen teksti on tuotavissa työkalupalkiston "T-" tai "W"- painikkeen avulla, jompaa kumpaa painamalla avautuu kirjoitusikkuna. Artikkeleita samoin kuin keskusteluita, ostetaan ja myydään, yms. palstoja hallinnoidaan kuten kaikkia Helkan kaupunginosasivustoja. Tämän kirpparinomaisen osion Annetaan-palstaa ei varmaan voi koskaan ylikorostaa? Jos joku tavara on kodissasi ylimääräinen, mutta vielä käyttökelpoinen, turha sitä on roskiin viedä. Laita ilmoitus sivuillemme, jossa se on nettaajien näkyvillä tarkastuksen jälkeen. Aika näyttää miten paperinen ja sähköinen julkaisutoiminta kaupunginosaamme yhdessä palvelevat. Kaikki eivät saa lehteä, koska lehti jaetaan edelleenkin ilmaisjakelui- den mukana. Laajentamisen varaa on kotisivujen kieli- ja artikkelivalikoimassa, sivujen tunnettuudessa ja käytössä. Välinehän on lähes rajoittamaton: vain ääni/liikkuva kuva ja pakki puuttuvat. Sirkka-Liisa Virtanen Käpylä-Seuran hallituksen jäsen Liity KäpyläSeuran jäseneksi Seuran keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu 10 maksetaan tilille Nordea 123930­56080. Pihlajanmarjat takaavat marjalintujen eineen pitkälle talveen. Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy syyskuun 24. päivä. Aineisto toimitukseen 12. syyskuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 27.8.2008 Jokainen voi vaikuttaa Musta Pekka pyrkii alueen parhaaksi K-Supermarket Musta Pekka Käpylän asemalla on saanut lisää tilaa ja reilusti aiempaa enemmän valikoimaa. Autohallista myymälään voi nousta liukukäytävää pitkin. aupan mittava remontti alkoi puolitoista vuotta sitten ja nyt se on viittä vaille valmis -- neljä kuukautta etuajassa! - Remontti on ollut poikkeuksellisen suuri ja kauppa on ollut koko ajan auki, kauppias Jouni Ekholm kertoo. - Iso osa lattioista on vaihdettu ja katto lähes kokonaan. Myös kalusteet on uusittu ja kassalinjat on käännetty toisin päin. Tilaa on tullut lisää 600­700 neliötä. Myymälä on valoisa ja hyllyjen välissä on tilaa liikkua. Kahdeksan vuotta kauppiaana toimineen Ekholmin päätä ei palella. - Tämä on neljäs remontti, minkä olen kauppiasurani aikana vetänyt läpi, hän toteaa. - Edellinen kauppani Hyrylässä rakennettiin kivijalasta alkaen. Koti-ikävä toi hänet kuitenkin takaisin Käpylään. Miehen tie kaup- K piaaksi alkoi näet Mustasta Pekasta Pekka Taavitsaisen aikana. - Oli kiva tulla tänne, koska täällä on vielä muun muassa joitakin vanhoja työkavereitakin jäljellä. Ekholm on satsannut erityisesti palvelulinjastoon. - Se on yli kaksinkertaistunut ja olemme panostaneet siihen paljon, hän sanoo. - Hedelmä- ja vihannesosasto on myös iso ja iloinen, ja kasvaa vielä hieman. Kolmas ylpeyden aihe on maitokaappi, joka 33-metrisenä on Helsingin pisimpiä. Mustan Pekan tuotevalikoima on myös kasvanut. Siinä käytetään kuitenkin harkintaa. - Miksi meillä olisi viisi samanlaista säilykettä, joiden ainoa ero on pakkaaja? Ekholm kysyy. - Olemme päätyneet valikoimaan, jossa jokaiselle on jotakin: perinteinen, luomu, Reilun kaupan, Pirkka ja mahdollisim- selkeästi vain kosmetiikka. - Ainahan meillä on ollut muun muassa sukkia ja sen sellaista pientä, Ekholm kertoo. - Mutta ennen kaikkea pyrimme olemaan alueen paras ruokakauppa. Uudistuksia tehdään, mutta perinteistä pidetään kiinni. Monet haluavat palvelulinjastolla, että me siivutamme, leikkaamme ja fileoimme. Ja niin me teemme. Musta Pekka on jo pieni ostoskeskus. Autolla pääsee ylellisen isoon parkkihalliin, sieltä liukukäytävää pitkin myymälään, jossa voi ensitöikseen hörpätä kupin kahvia tai mukin limua. Sitten vain shoppailemaan ja tutkimaan tuotevalikoimaa. Aikaa saattaa vierähtää paljonkin ennen kassaa, jonka jälkeen voi vielä pelata muutaman kierroksen rahapelejä -- ja luovuttaa roposensa kansanterveydelle. Marraskuusta lähtien myös Alkon palvelut ovat käden ulottuvilla. Musta Pekka on myös melko iso yritys. Henkilökunnan koko on noin 60, joka painaa töitä kolmessa vuorossa. - Ensimmäiset työntekijät tulevat jo ennen viittä ja viimeiset lähtevät vasta lähellä puoltayötä. - Iso osa työstä tehdään silloin kun kauppa on kiinni: kuormia puretaan ja hyllyjä täytetään kuumeisesti, Ekholm kertoo. - Kun kaupassa on asiakkaita, henkilökunnan tärkein tehtävä on palvella heitä. Jouni Ekholm kertoo harkinneensa myymälään myös pientä kahvilaa, mutta päätyneensä -- ainakin toistaiseksi -- nykyiseen itsepalvelupaikkaan. Kahvin ostamisesta tulee kyllä näinkin hyvä mieli, sillä kahvikoneen tuotto menee lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen. Alice Karlsson Jouni Ekholm man huokea tuote. Tällä tavalla kuluttaja saa lisäarvoa ja voi oikeasti valita. Lisäksi haluamme huomioida erikoisruokavaliot. Meiltä löytyy sokerittomia, gluteiinittomia ja maidottomia tuotteita. Kokonaan uusia tuoteryhmiä on KÄPYLÄLÄINEN OUTI LAHELMA NÄYTTI, että jokainen ihminen voi vaikuttaa yhteisiin asioihin, jos vain haluaa. - Kuljen paljon koiran kanssa Käpylässä ja Kullervonkadulla Masurkan ja Paloaseman välisellä suojatiellä minulla on ollut monta läheltä piti -tilannetta. Kadun ylitys oli vaarallinen. Katu on leveä, ja suojatie oli ilman ajohidastetta. - Kaiken aikaa nopeudet ovat siinä suoralla vain kiihtyneet nopeusrajoituksesta huolimatta, Lahelma sanoo. Ensimmäisen kerran hän soitti asiasta kaupunkisuunnitteluvirastoon puolitoista vuotta sitten. - Luultavasti siellä on vaihtunut henkilö, sillä kun viime heinäkuun alussa soitin sinne uudestaan, niin jopa alkoi tapahtua. Puhelimeen vastasi suunnittelija Sakari Montonen, joka kiitti tiedosta ja lupasi käydä katsomassa paikan. Viikon päästä Lahelman puhelin soi ja sieltä kerrottiin, että ajohidasteen rakentaminen aloitetaan saman tien. Kaupunki lähetti hänelle myös kiitoskirjeen ja piirustukset hidastesuunnitelmasta. Lahelma järjesti uuden suojatien avajaiset Outi Takkisen kanssa 12.8. Masurkan kauppias antoi juhlaan kermakarkkeja, YTV, Liikenneturva ja Pohjola heijastimia, jotka jaettiin lapsille ja varttuneille. Viemäri huolettaa Toinen asia, minkä Lahelma tällä hetkellä haluaisi laittaa kuntoon, on Metsolantien ja Tapiolantien kulmassa oleva sadevesiviemärin aukko. - Asfaltti on siinä jo murtunut ja kansi on ikivanha, hän sanoo. - Olen soittanut siitä joitakin kertoja kaupungille, muttei mitään ole tapahtunut., Lahelma kävi itse lainaamassa rakennustyömaalta oranssisen vaarasta kertovan tolpan, jonka hän laittoi viemärin kannelle kulkijoita varoittamaan. Mutta kuka suojelee sokeata ystävääni, joka asuu aivan siinä lähellä? Lahelma kysyy. - Kaivonkansi voi humpsahtaa jalan alta milloin hyvänsä. Alice Karlsson Tarvittaessa kauppias ryhtyy itsekin palvelemaan asiakkaita. Saammeko lajittelupisteen takaisin? J ätteiden lajittelu- ja kierrätysmahdollisuudet ovat Käpylässä huonontuneet. Mustan Pekan pihalla oli ennen iso lajittelupiste, joka hävisi remontin myötä. Samoin kävi ongelmajätekontille entisen Esson pihalla kun asemasta tuli ABC. Saammeko Mustan Pekan lajittelupisteen takaisin, YTV Jätehuollon vastaava ympäristöasiantuntija Olli Linsiö? - YTV on käynyt keskusteluja YIT:n kanssa mahdollisuuksista sijoittaa uusi alueellinen keräyspiste kauppaliike Mustan Pekan piha-alueelle. Minkälaiseen lopputulokseen päädytään, sitä emme vielä tiedä. YTV on informoinut YIT:tä keräyspisteen tilantarpeesta ja muista ehdoista, joita muun muassa kaupungin eri viranomaiset keräyspisteille asettavat. Keräyspisteiden sijoituksessa on maanomistajalla, tässä tapauksessa YIT:llä, aina ratkaiseva sanansa sanottavana, kun maan käyttötarkoituksesta on kyse. - YTV on parhaillaan uudistamassa koko alueellisten keräyspisteiden verkostoa. Tarkoitus on ra- kentaa pisteitä, joissa kerätään samassa paikassa samanlaisiin astioihin paperia, keräyskartonkia, värillistä ja väritöntä lasia, pienmetallia, vaatteita ja paristoja. Näitä keräyspisteitä pyritään sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan kauppojen yhteyteen tai muuten asukkaiden luontaisten kulkureittien varrelle. Sellaisten paikkojen löytäminen, jotka olisivat sopivia ja joihin saataisiin myös sijoituslupa, on yllättävän vaikeaa. Keräyspisteiden uudistustyö kuitenkin etenee ja toivotta- vasti myös teidän asuinalueellenne saadaan asukkaita mahdollisimman hyvin palveleva keräyspiste. Olli Linsiö, miksi ulottuviltamme vietiin Käpylän ainoa ongelmajätekontti? - Siinä on kyse samanlaisesta tilanteesta kuin Mustan Pekan tapauksessakin eli jouduimme poistamaan kontin maanomistajan kehoituksesta. Teemme parhaamme saadaksemme ongelmajätekontillemme uuden sijoituspaikan alueeltanne.
• 4 Käpylä-lehti 27.8.2008 50 vuotta terveyden tähden Miellyttävä rohdosten tuoksu virtaa Luontaistuotekeskuksesta kadulle. Jo ovella tuntee itsensä entistä terveemmäksi. K äpyläntie 8:ssa Masurkan talossa on ollut jo yli 20 vuotta luontaistuotekauppa Luontaistuotekeskus Vesanto. Sen omistaja Seija Vesanto on pitkän linjan luontaistuotekauppias. Hän on viihtynyt alalla jo 40 vuotta. Syytä juhlaan on, etenkin kun syyskuun ensimmäisenä päivänä tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Luontaistuotekeskus perustettiin. - Yrityksen perusti Ellen Tolonen, joka oli alallamme aikoi- naan erittäin tunnettu henkilö, Seija kertoo. - Toloselta liike siirtyi Lisi Suokkoselle ja Jouko Pursiaiselle ja marraskuussa 1979 meille. Tämän kunniaksi kilistämme raikkaalla luonnontuotteella, ananasmehulla. Kippis! Luontaistuotekaupan pitäminen on elämäntapa, eikä olekaan yllätys että Seija on ollut kasvissyöjä jo 30 vuotta. - Olen ollut tähän asti terve ja uskon, että se hyvän perimän, sopivien vahvistavien tuotteitteni ja kasvisravinnon ansiota, hän sanoo. -Nykyisin on kovin helppoa olla kasvissyöjä koska tuotevalikoima on suuri. Seija innostuu kertomaan edellisen illan kaalipadastaan, johon hän laittoi jauhelihan sijasta soijarouhetta. - Hyvää oli ja meni täydestä lihaa syövälle aviomiehellekin! - Valikoimassamme on kasvissyöjille kasvistahnoja, spelttijauhoja, papuja, monenlaisia soijatuotteita ja laaja valikoima yrttiteetä. Taistelua asemasta - Alussa, 1968, ala oli aika lailla tuntematon. Meitä pidettiin kummajaisina vaikka luontaishoidot ovat olleet aina ihmisen seurana ja tukena, Seija kertoo. - 1960-luvulla tekniikan esiinmarssi oli romuttaa kaiken perinteisen. Luontaishoitoja, yrttejä ja muuta vaihtoehtoista lääkintää pidettiin vanhanaikaisena, jopa taikauskona. - Alan pioneeri on Lea Makko- nen, joka toi luontaistuotealan Suomeen perustamalla Reformikeskuksen, Seija kertoo. - Muita tärkeitä nimiä ovat professori Toivo Rautavaara, Teo Snellman ja pietarsaarelainen Valioravinnon perustaja apteekkari Bertil Pomoell. Luontaistuoteala on joutunut jatkuvasti taistelemaan asemastaan ja joutuu jälleen puolustamaan oikeuksiaan. Lääkelaitos uhkaa ottaa tiettyjä rohdosvalmisteita luontaistuotekaupoista ainoastaan apteekkimyyntin. Seijan mukaan tämä on jo kolmas vastaavanlainen kerta hänen uransa aikana. sanon, että se on apteekissa ja vastaavasti sieltä saatetaan ohjata asiakas meille. - Meidän osaamistamme on myös se, että tiedämme mitä rohdoksia ei saa käyttää tiettyjen lääkkeiden kanssa. Klassikoita Luontaistuoteala on jatkuvassa muutoksessa. Kaikkien tuotteiden elinkaari ei ole kovin pitkä, mutta osa on pitänyt pintansa useita vuosikymmeniä. Klassikkoja on paljon kuten esimerkiksi alkuperäinen Vogelin auringonhattu-uute Echinaforce ja sveitsiläinen ravintolisä Strath, jossa on kymmenien erilaisten yrttien solumehua, Seija kertoo. Kummatkin parantavat vastustuskykyä. Seijan hyllyistä löytyy myös luontoa säästäviä pesuaineita ja luonnonkosmetiikkaa. Tämän hetken hittituote on Dr. Hauschka, joka on saanut "suuren maailman filmitähdetkin" haltioihinsa. Tuotteet on valmistettu luonnonraaka-aineista, eikä niissä ole käytetty synteettisiä säilöntäaineita, keinotekoisia hajusteita tai väriaineita. Alice Karlsson Ästi-enon talo Terveydenhoitoa ja suureen ääneen. Hän nousi varhain, luki Raamattua ja nosti puntteja, kunnes lähti juoksulenkille. Sellainen kunto-ohjelma on tavatonta muutama vuosikymmen sitten, ja epäluulo johti ainakin yhteen kahinaan poliisien kanssa. Mikä se sellainen ikämies oli, joka juoksenteli ulkona varhain aamulla verryttelypuku päällä? Mutta juttua kertoessaan Ästi vain mylvähti hyväntahtoista naurua. Tarton illallisella kuulin, että että nykyisin Treuthardtien talossa asuvat Tuula-Liina ja Mikko Varis. Vaikka olen lukenut tarinoita heidän puutalostaan, en tiennyt Ästienon osuutta siihen. Itse asiassa heti, kun palasin Virosta, huomasin Eeva-lehdestä artikkelin, jossa Varisten kotia kuvattiin: "Harmaan, mansardikattoisen talon, kadun ainoan vanhan omakotitalon, luulisi erottuvan joukosta. Jotenkin se silti onnistuu kätkeytymään mäen rinteeseen ja keltaisten lehtien joukkoon. Omalle paikalleen." Jutussa kerrottiin myös, että kirjailija Tuula-Liina Varis ja hänen miehensä, lääninpoliisineuvos MikLuontaistuotteilla hoidetaan terveyttä ja yleistä hyvinvointia. - Sairauden hoito ei kuulu meille, Seija sanoo painokkaasti. - Se on lääkärien ja terveydenhoitoalan ammattilaisten alaa. Monet sairaat kuitenkin hakevat sairauteensakin apua luontaistuotekaupasta ja luontaistuotteilla voidaankin tukea lääkehoitoja. - Jos antioksidanttiklinikalta tulee asiakas reseptin kanssa Seijan luo, myös käyttöohjeet tulevat sieltä. Antioksidanttihoidotkin ovat tukihoitoja. Niillä voidaan täydentää hoitoja, vahvistaa yleiskuntoa ja lisätä vastustuskykyä esimerkiksi ennen leikkausta. Apteekin kanssa Luontaistuotekeskuksella on saumaton yhteiselo. - Jos asiakas tarvitsee lääkettä O sallistuin viime keväänä Eino Leinon seuran järjestämälle Viron-matkalle. Mukana oli kulttuuriväkeä muun muassa Käpylästä; reitti vei Tallinnan ja Tarton kautta Narvaan. Ensimmäistä iltaa vietettiin Tartossa, jossa olin vieraillut viimeksi elokuussa 1991, Viron itsenäistymisen aikaan. Noihin päiviin kuului dramatiikkaa: menomatkalla laivassa liehui Neuvostoliiton, tullessa Viron lippu. Muistelin historiallisia vaiheita, kuten iltapäivää, jolloin todistimme KGB:n pakoa Tartosta, talosta joka oli kuulunut Viron kirjailijaliitolle. Häädön uhatessa KGB poltti arkistojaan niin, että kun Kaitseliitin miehet päästivät paikalle sattuneen suomalaisen delegaation rakennukseen, hohkasi kaakeliuunin kylki yhä tulikuumana. Mutta viime keväänä kovia kokenut talo oli kunnossa, ja sen suojissa toimittiin jälleen kirjallisuuden hyväksi, Suomi-instituutti näet hal- linnoi sen tiloja. Eino Leinon seuran illallinen tarjottiin Tarton yliopiston kahvilassa ­ entinen aatelishuvilan sali ­ jonne vieraaksi saapui muun muassa kirjailija Jaan Kaplinski. Vierustoverikseni tuli teatterikriitikko Hilkka Eklund, joka kertoi syntyneensä ja kasvaneensa Joensuussa, isäni suvun kotikaupungissa. Tarina polveili eloisasti, kunnes havahduin tuttuun nimeen: Anna-Leena Treuthardt. Sain kuulla kertomuksen ystävyksistä, jotka kehittivät itselleen mielikuvitusmaailman ja sijoittivat sen Treuthardtien kodin kellariin, puutaloon Siion-seurakunnan naapurustoon. Kellarissa eleli outoa, jännittävää väkeä, jonka kohtaloista tytöt kertoivat myös koulussa ja hämmästyttivät luokkatovereitaan puhumalla olennoista kuin oikeista ihmisistä konsanaan. "Anna-Leena on pikkuserkkuni", minä huudahdin. Toisin sanoen Anna-Leenan isä Ernst, Ästiksi kutsuttu, oli mummin veli, sveitsiläisen juustomestarin 15-lapsisen perheen kuopus. Ästi-eno oli valtavan kokoinen ja väkevä mies, jolla oli legendaarinen kyky nauraa paljon ko Varis, muuttivat aikoinaan Heinävedeltä Joensuuhun ja asuivat ensin nykyisen talonsa vieressä. Heillä oli tapana katsella vanhaa omakotitaloa ja harmitella epäonnistunutta remonttia ­ ja muuttivat taloon itse. Tuntui ihanalta kuulla, että Ästi-enon perheelle kuulunut talo oli hyvissä käsissä. Kovin vähän on suvun historiaan liittyviä rakennuksia jäljellä, molempien isovanhempien talotkin on pommitettu tai muuten hävinneet. Mutta Treuthardtien entinen talo on olemassa, ja mikä parasta: kellarissa asuu kokonainen mielikuvituskansa. Liisa Mäntymies Luontaistuotekeskus Vesanto Käpyläntie 8 09-792 090 Allekirjoita adressi Tuotteita joiden eteen luontaistuoteala on tehnyt työtä kymmeniä vuosia, uhataan nyt siirtää pelkästään apteekkeihin. Käy allekirjoittamassa adressi Luontaistuotekeskuksessa kuluttajan valinnanvapauden ja rohtojen vapaan myynnin turvaamiseksi.
• 27.8.2008 Käpylä-Lehti 5 Meiltä saat kaupungin maukkaimmat lihat, makkarat ja leikkeleet Lihatukku Veijo Votkin Oy MYYNTIPISTE Sokos Helsinki, Postikatu 2 Puh. 010 766 1047 TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha Talvitie 8, Sörnäisten Tukkutori Puh. (09) 7743 3477 Ma-pe klo 7-18, la 7-15 Riitta Viitasalo pukee nuket Kuka tekee näin kauniita vaatteita, joku kysyy? Se olen minä, sanoo Riitta Viitasalo Koskelantieltä. RIITTA VIITASALO jäi eläkkeelle Liikennelaitokselta 1995. Eräänä päivänä kotona puuhatessa hänen käsiinsä sattui tyttären vanha nukke. - Aloin tehdä sille vaatteita. Kun tuttavani näkivät ne, he halusivat ehdottomasti ostaa niitä. Sen jälkeen Viitasalo on tehnyt nukenvaatteitten lisäksi muun muassa pieniä käsilaukkuja, reppuja ja kenkiä, joiden valmistamista hän kävi opettelemassa kenkäkurssilla. Suurin hittituote on vaatekokonaisuus, setti, johon kuuluu esimerkiksi hame, alushame, takki, laukku, huivi, hattu ja kengät. Ja poikanukelle vastaavasti vaikkapa haalari, takki, lakki, kengät ja reppu. Nukeille on myös lakanasettejä, sadevaatteita ja suuren suosion saavuttaneita suloisia töppösiä. - Kävin myös nukkekurssin ja tein kummallekin lapselleni nuken, pojan ja tytön ­ ja niille tietenkin vaatteet. Riitta Viitasalo myy nukenvaatteitaan Kauppatorilla ja etenkin amerikkalaiset matkailijat ovat aivan villeinä niihin. - Amerikkalaiset ovat ihan nukkefaneja, Viitasalo sanoo. - Beautiful, beautiful, kaunis kaunis, he hokevat. Somia vaatteet ovatkin. Niihin on kiinnitetty pikkuruisia ruusuja ja niissä on myös kirjailuja ja pitsejä. Poikanukkien vaatteet ovat koruttomampia kuten kuuluukin, mutta tyylikkäitä. Viitasalo käy torilla aina kun saa "inspiksen" ja se tulee silloin tällöin. Valmista pitää tietenkin olla paljon, jotta asiakkailla on valinnan varaa. Virkkuu- ja neuletyöt syntyvät Viitasalolta televisiota katsoessa, ompelemista varten hän on vuokrannut taloyhtiöltä työhuoneen. Siellä tehtaanmyymala@chef-wotkins.com www.chef-wotkins.com KÄPYgrilli grilli Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.00 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 Joka toinen torstai (parittomat viikot) KARAOKE alk. klo 19.00 Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 La BILJARDIKISAT alk. klo 15.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ark. 11-21, la-su 12-22 Vaihtuva päivän lounas. Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 Mallinukkena Baby Born -nukke. Riitta Viitasalon itse lapsilleen tekemät nuket. on hänen ompelukoneensa, saumurinsa ja kankaansa. Viitasalo neuloo myös ihmisille, mutta ei mitä tahansa. Vähän luksusta pitää olla. Hän näyttää kuvioituja sukkia. Tässä ovat Vanhan herran juhlasukat kuviomalli Uhtua, hän esittelee. Toisten sukkien kuviomallin hän on löytänyt saksalaisesta lehdestä. Riitta Viitasaloa on kovasti pyydetty tekemään vauvanvaatteita ja hän onkin myöntynyt. - Ajattelin että ryhdyn aluksi tekemään vain nuttuja, hattuja, sukkia ja töppösiä. - Vauvan vaatteissa kun on oltava niin monia eri kokoja, hän sanoo. Ja pesuohjeet mukana. Mutta nyt hän ryhtyy valmistelemaan nukenhaalareita ja takkeja ja muuta miniatyyrikokoista Naisten joulumessuille Wanhaan satamaan. Siellä viimeistään nähdään, ellei sitä ennen satuta samaan aikaan Kauppatorille. Alice Karlsson Tule aamiaiselle, lounaalle tai iltapäiväkahville! Voit myös ottaa maistuvaiset herkut mukaan! Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Väinö Auerin katu 1, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 Riitta Viitaslo esittelee suosittuja töppösiä. Ohjelmassa mm. Ohjelmassa mm. kirpputori ja arpajaiset · vanhojen esineiden näyttely kirpputori ja arpajaiset · toiminnan esittelyä toiminnan esittelyä · buffetti buffetti 12.9.2008 klo 13-15.30 Käpyrinteen Palvelutalo Ilmattarentie 2, Hki 61 Tiedustelut Puh. 728 88022 www.kapyrinne.fi Yli 65-vuotias tule kokemaan jotain erilaista ja irrottautumaan arjesta! EtnoBik® KAIKEN MAAILMAN TUOLIJUMPPAA Tiistaisin klo 11.00­12.00 alkaen 23.9.2008 Helsingin Invalidien yhdistyksen tiloissa, Voudintie 6, Koskela ( bussin 55 päätepysäkin vieressä) Tämä tuolijumppa on mukavaa ja mieltä piristävää liikuntaa, jossa vieraiden kulttuurien musiikki ja vaikutteet tuovat hauskan vivahteen liikuntatuokioon. Kokoonnumme syksyn aikana 10 kertaa ja ryhmään mahtuu 10 henkilöä. Ryhmä on maksuton. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: ma ja ti klo 9­15.00 puh. 09 350 860 43 Ryhmän ohjaaja Meeri Falck-Lydman, Senioritoiminta, Vanhustyön keskusliitto Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355
• 6 Käpylä-lehti Käpylä -niminen kaupunginosa löytyy myös Kouvolasta. Kotkassakin on Käpylä. Se on osa Helilän kaupunginosaa. 27.8.2008 Kyläjuhlissa oli nastaa Kaimakaupunginosa on pieni, vihreä ja toimiva. Juuri niin kuin Käpylän pitääkin olla. Tampereen Käpylässäkin on todella kauniita taloja. Terveisiä Tampereen Käpylästä! - MEIDÄN PITI ALOITTAA ulkoseinämaalaus, mutta isäntä huomasi että kuisti on tehty sisäpaneelista ja joutui ensitöikseen puuhommiin. Sen jälkeen me rappaamme talon. Ajattele, että joku on vetänyt hirsiseinät lateksilla. Näin selittää Tallu Konttinen Tampereen Käpylästä. Tuttuja puheita meillekin käpyläläisille. Etsiydyin kesällä varta vasten Tampereen Käpylään. Teki mieli nähdä miten kaimakylässä asutaan. Pääsin juttusille pihallaan hääräävän pariskunnan Tallu Konttisen ja Jukka Jokelan kanssa. - Kaupunginosan virallinen nimi on Lappi, he kertovat. - Mutta Käpylänä tämä tunnetaan ja siten tätä kaikki kutsuvat. Siinä me jutustelimme pihassa kauniina aurinkoisena päivänä kuin vanhat ystävät. Ja eipä aikaakaan kun kytky Helsingin Käpyläänkin löytyi. Tallu Konttinen muutti Helsingin Vallilaan Jyväskylästä 1971, jolloin hän oli viidennellä luokalla. Lähin koulu oli Mäkelänrinteen koulu, mutta tyttö siirrettiin jo ensimmäisenä päivänä Käpylään. Matematiikan opinnot olivat sen verran eri vaiheessa. Konttinen kävi Käpylän koulussa yhden lukukauden, sillä perhe muutti jo seuraavana kesänä Järvenpäähän. - Helsingin Käpylä jäi mieleeni ihanan vihreänä, hän sanoo. - Ja sinne johti ihana vihreä raitiotielinja. ritetään rulettia ja syödään makkaraa, on naulanlyöntiä ja köydenvetoa. Seuraava huvitoimikunnan tehtävä on joulukulkueen järjestäminen. Siinä kyläläiset kulkevat lyhtyjen kanssa ja laulavat joululauluja. - Täällä on joulun aikaan kovin kaunista, Konttinen kertoo. - Jouluvaloja on paljon, mutta vain värittömiä. Olemme yhteistuumin kieltäneet värilliset ja välkkyvät joulukoristeet. Kulkueen jälkeen on joulupuuroa ja glögiä, jonka jälkeen tulee joulupukki. - Joskus se tulee ratsain, joskus moottorikelkalla. Vappuna huvitoimikunta järjestää laulajaiset kalliolla. Käpylässä on myös urheilutoimikunta, jonka mölkkyturnauksista ja hiihtokilpailuista saa ihan oikeita palkintoja kuten pokaaleja. Urheilutoimikunta rahoittaa toimintaansa keräämällä Käpylän jätepaperin. Neljä kertaa vuodessa keräyspaperiniput nostetaan kadun varteen, josta kuorma-auto ne noutaa. Jukka Jokela kertoo, ettei Käpylässä ole kenelläkään portin pielessä omia roskiksia vaan jokainen vie jätteensä yhteiseen lajittelupisteeseen. Lajittelupistettä ylläpitää omakotiyhdistys, joka perii kustannukset asukkailta tasapuolisesti. Omakotiyhdistys hoitaa alueelle myös jätelavat puutarhajätteitä ja pois joutavia tavaroita varten. Käpylän kyläjuhlia varta vasten koottu bändi sai yleisön villiintymään. K äpyläläisten suurponnistus, kylän oma brandi Kyläjuhlat, veti väkeä lauantaina 7.kesäkuuta 3000­5000 ja sunnuntaina 8. kesäkuuta 7000­10 000. Juhlien aikana paistoi aurinko, joka sen jälkeen menikin pitkäksi aikaa piiloon. Järjestäjät olivat tyytyväisiä yleisömenestykseen, sillä pääkaupunkiseudulla oli samaan aikaan monta kilpailevaa tapahtumaa kuten Kaivarin konsertti, Sambakarnevaali ja Rock Kivinokka. Parikymmentä bändiä vastasi viihtymisestä, yhteensä niissä soitti ja lauloi toistasataa muusikkoa. Ohjelmisto sai paljon kiitosta. Esiintyjät olivat korkeatasoisia ja yleisölle oli monenlaista tarjontaa Poliisisoittokunnasta Marjo Leinoseen ja Kari Peitsamoon. Järjestysmiehiä oli 15 kumpanakin päivänä, mutta minkäänlaisia häiriöitä ei ollut. Juhlilla päivysti myös ensiapuryhmä, muttei sen tarvinnut jakaa kuin aspiriinia ja laastaria. Juhlan onnistumisen takuumiehenä oli tuottaja Timo Saari ja parikymmentä talkoolaista. Käpylän kulttuuriyhdistys ry. aikoo järjestää juhlia jatkossakin. Kyläjuhlat ovat taas parin vuoden päästä, mutta sitä ennen saatetaan saada vaikka kaamosjuhlat ja elojuhlat. Hiljainen kylä Rauhaniemen kansankylpylä on aivan Käpylän vieressä. Tampereen Käpylä on arvostettu asuinalue ja siellä asuu tunnettuja henkilöitä ­ samoin kuin meidänkin Käpylässämme. - Juice asui aikoinaan tuossa naapurissa, Konttinen kertoo. -Ja täällä asuu myös useita tunnettuja toimittajia kuten Maarit Tastula. - Olemme tehneet kylästä oikein paljastuskartankin, Konttinen nauraa. - Siinä ovat kaikki Käpylän noin 120 taloa ja talojen kohdalla on asukkaiden nimet. Lasten nimet on lyijykynällä, sillä se joukko muuttuu kaiken aikaa. Kartta löytyy joka kodista keittiön oveen teipattuna. Kymmenisen vuotta sitten eräs rouva laski, että alueella asuu 105 alle 15-vuotiasta mukulaa. Ja edelleenkin kylässä on toistasataa lasta. Käpylän talot ovat olleet alun perin kahden tai kolmen perheen taloja, mutta nykyään lähes kaikissa on vain yksi perhe. - Vain viidessä tai kuudessa talossa asuu kaksi perhettä, Jokela muistaa. Tiet eivät ole päällystettyjä eikä läpiajoliikennettä ole. Autoliikenne on hiljaista ja lasten on turvallista pyöräillä vaikkapa läheisen Pyhäjärven rantaan, 1929 rakennettuun Rauhaniemen kansankylpylään. Kaupungin miehet meinasivat asfaltoida kylän pääväylän, Käpytien, mutta asukkaat estivät sen, Konttinen kertoo. - Sanoimme, ettei sellainen kuulu Käpylään. Alice Karlsson Tallu Konttinen esittelee pihaansa. Toimiva kylä - Meillä on muuten erittäin aktiivista toimintaa kyläläisten kesken, Jukka Jokela huikkaa. - Monet ovat oikein kateellisia siitä. Tuossa vieressä on Käpylän kaltainen kaupunginosa Petsamo, muttei siellä yhtä vireää ole. Asukkailla on huvitoimikunta, joka järjestää muun muassa elojuhlat ennen koulujen alkua. Siellä pyö- Nosta vapaasti, jos siltä tuntuu Teemme sen mahdolliseksi Oulunkylä, Pakila, Käpylä puh. 0200 3000 nordea.fi Käpylän hienoa puutalomiljöötä. Nordea Pankki Suomi Oyj
• 27.8.2008 Käpylä-Lehti 7 HÄÄT Käpylässä on kaksi Häkää ja molemmat Häät ovat basisteja. Koska he haluavat käyttää lempinimiään, kutsun vanhempaa Iso-Häkäksi ja nuorempaa Pikku-Häkäksi. Iso-Häkä on ammattibasisti. Pikku-Häkä on puoliammattibasisti. hippibändi kuin punkbändi. Kun teimme ensimmäisen levyn 1979, niin Hiekkalan Hessu soitti siinä pianoa. - Hiekkalan Hessu oli käpyläläinen muusikko, nyt jo edesmennyt, Iso-Häkä huomauttaa. Samoin oli myös tunnettu rockmuusikko Ari Vaahtera, basisti hänkin. - Ostin ekat bassokamani Vaahteralta, Pikku-Häkä huudahtaa. Vaahtera oli mun idoleitani. Aivan huippumuusikko. Näin polveilee kahden eri-ikäisen basistin juttelu. He huomaavat aika pian, että heillä on valtavasti yhteisiä tuttuja. Samassa kokoonpanossa miehet eivät ole soittaneet, mutta ovat eläneet hyvin samanlaisessa maailmassa. niin ja studioihin. - Olen säestänyt muun muassa Tapio Rautavaaraa, Carolaa ja Seija Simolaa. Soitin myös Henry Ojutkankaan kanssa bluesia klubeilla. Silloin poikamiehenä jaksoi ja oli aikaa. Se oli rikastuttavaa, Iso Häkä kertoo. joka aamu. En pääse Hertsikasta irti millään. Pikku-Häkä kiinnostui soittamisesta Hurriganesien myötä. - Se oli kovin juttu mitä oli. Kundien karisma oli niin valtava. Pikku-Häkä aloitti soittamisen 1978 ja on siitä pitäen soittanut jossakin bändissä. Muutamia lyhyitä jaksoja on ollut, jolloin hän vain treenaili Lepakossa. - Aina on kuitenkin pitänyt soittaa, hän sanoo. - Viime aikoina olen hidastanut. Enää ei jaksa samaan tahtiin kuin nuorempana. Tällä hetkellä Pikku-Häkä soittaa työnimeltään Leftovers-kokoonpanossa. Siinä on mukana muun muassa käpyläläinen laulaja Mirkka ja kundeja Pikku-Häkän aikaisemmista Woude- ja Problems-bändeistä. - Olemme valmiita keikkailuun, vaikka tällä hetkellä enemmänkin vain fiilistellään. huusi basistin kohdalla yleisön joukosta: Hyvä Häkä! Siitä lähtien IsoHäkä on ollut Häkä. Soittamiseen ja esiintymiseen jää koukkuun, basistit myöntävät. Fiilis on todella makea kun keikka menee putkeen ja jengi tykkää. Kun keikkoja ei ole, tulee tyhjä tunne. Pikku-Häkän täyttää tyhjyyttä ajelemalla moottoripyörällään pitkin Helsinkiä. Myös Iso-Häkällä on nykyään enemmän vapaa-aikaa kuin esimerkiksi 1980-luvulla. Keikkoja ei ole enää siinä määrin kuin ennen. Muttei häkä ole tämän näköinen, hän tokaisee. E nnen kuin alamme keskustella, Iso-Häkä hakee fillarin tarakalta Käpan lippiksen. Hän haluaa, että se näkyy kuvissa, sillä hän kannattaa kaikenlaista tervehenkistä toimintaa. - Käpa on hieno järjestö, se kouluttaa junnuja ja siinä on mukana hienoja tyyppejä. - Kun muutin Käpylään, jossakin kapakassa joku laukaisi, että meillähän on täällä jo Häkä ja hän on vielä basisti. Ei se mikään sokki ollut, mutta slaagi kuitenkin, hän kertoo. Kaimat ja kollegat tapasivat jossakin. Kumpikaan ei tarkkaan muista missä, mutta siitä pitäen sattumanvaraisia tapaamisia on ollut useita. - Hän on niin mutkaton vaikka puhummekin snadisti eri kieltä, Iso-Häkä sanoo Pikku-Häkästä. - Se on rikkaus, eikä meillä ole koskaan ollut mitään ongelmia keskenämme. Snadisti erilainen kieli tarkoittaa kuuden vuoden ikäeroa ja erilaista musiikkityyliä. Vanhempi Häkä soittaa mieluiten jazzia ja nuorempi rokkia. Iso-Häkä on myös opiskellut musiikkia ja se on hänen ammattinsa. Pikku-Häkä on omien sanojensa mukaan lähinnä musadiggari, musiikkiin hurahtanut. Tosin musiikki on ollut hänellekin kuin toinen ammatti. Toinen on työ Herttoniemessä tehtaassa, jossa hän on työskennellyt 16-vuotiaasta asti. - Samaan aikaan olen soittanut 28 vuotta puoliammatillisesti. Joskus oli aika rankaa, kun tuli töistä kotiin ja illaksi piti mennä treenikämpälle tai keikalle. Vaikka Pikku-Häkällä oli keikkoja parhaimmillaan 150 vuodessa, ei niitä sittenkään ollut yhtä tiheään kuin Iso-Häkällä, josta Wikipedia kertoo: Virtanen lienee suosittuna studio- ja sessiomuusikkona kaikkien aikojen levyttänein suomalaisbasisti. Nimien synty Pikku-Häkä sai Häkä-nimensä jo pikkupoikana. Hän ihaili valtavasti Hugo Christer Häkkistä, Hurriganesien Cisseä. - Hän oli minusta kovimman näköinen jätkä koko porukasta. Siinä oli rokkia. Kaikki muut ihailivat Albert Järvistä, joten sanoin että mä olen sitten Häkkinen, Häkä. Isomman Häkän lempinimen historia taas liittyy Heimo "Holle" Holopaiseen, joka on myös basisti. Vuonna 1970 Kulttuuritalolla esiintyi Fleetwood Mac, jonka lämmittelybändissä Iso-Häkä soitti. Kun Jussi Raittinen esitteli bändin jäsenet yleisölle, Holle Holopainen Aina vain herttoniemeläinen Pikku-Häkä on kotoisin Herttoniemestä, josta muutti nelivuotiana Munkkiniemeen. Käpylässä hän on asunut vuodesta 1989. - Mutta pyörin Hertsikassa kaiken aikaa. Muistan kun isä meni töihin tehtaaseen. Istuin rattaissa ja äiti sanoi, että sinne se isä taas menee. Ja nyt minä menen siihen ihan viereen Alice Karlsson Koululaisena ammattilaisyhtyeissä Iso-Häkä on koko ikänsä asunut Helsingissä. Käpylään hän muutti 1994. - Ilman serkkuani Jukka Tolosta minusta ei olisi koskaan tullut soittajaa, hän kertoo. - Meidän landemestat olivat vierekkäin Laaksolahdessa. Jukan perheessä musisoitiin aina ja kun Jukka sai kitaran hän tempaisi minut mukaansa. Hän opetti minulle ensimmäiset soinnut kun olin 11- tai 12-vuotias. Siitä se alkoi. Soitto meni veriin ja joka päivä piti päästä soittamaan, välillä vain fillarilla uimaan ja takaisin. Iso-Häkä soitti ammattilaisbändeissä jo kouluaikana, Soulsetissä 14-vuotiaana ja 15-vuotiaana Danny-showssa ja Kirkan ja Eero Raittisen mukana keikoilla. Samalla hän kävi koulun loppuun ja kirjoitti ylioppilaaksi 1972. - Kun minun piti päästä ripille Meilahden kirkosta, minulla oli Kirkan kanssa keikka. Sain sitten öylätin ja viinitilkan myöhemmin. - Koulun jälkeen 1972 pääsin Tasavallan Presidenttiin, joka soitti progea, progressiivista rokkia. Se hajosi 1975, jonka jälkeen olen elättänyt itseni musiikin sekatyöläisenä. - Pressan kanssa oli kiva soittaa. Teimme muun muassa neljä reissua Britanniaan, jossa persaukisina lyötiin päätä seinään. - Kun bändi hajosi, se oli jollakin tavalla helpotuskin. Sen jälkeen pääsin soittamaan Svenska Teater- Musiikkileikkikouluun laulamaan, soittamaan ja tanssimaan! Käpylän musiikkiopiston musiikkileikkikouluun otetaan 0-7-vuotiaita oppilaita ilmoittautumisjärjestyksessä (vauvaryhmät, perheryhmät, musiikkileikkiryhmät ja 5-kielis-kanteleryhmät). Tiedustelut Käpylän musiikkiopiston kanslia, puh. 720 6610 tai muskari@kmo.fi . Ilmoittautumislomakkeen voit tulostaa kotisivultamme www.kmo.fi . Tule kuoroon! Mukavaa ja iloista kuorotoimintaa kaikille 1-6- luokkalaisille lapsille! Kuoro kokoontuu 27.8. alkaen Koskelan kirkossa (Käpyläntie 11, sairaala-alue) keskiviikkoisin: 1.-3. -luokkalaiset klo 15.30 ­ 16.30, 4.-6. -luokkalaiset klo 16.45 ­ 18.00 (18.15) Kuoron toiminta-ajatuksena on tarjota lapsille turvallinen ja kiva ympäristö, jossa laulaminen ja musisointi on helppoa! Ei pääsykoetta, materiaalimaksu 20e. Lisätietoa kotisivuilla www.kmo.fi . Ohjaajana Tuula Tenni. Yhteisiä tuttuja - Kun punk nosti päätään 1970-luvun puolivälissä totesin, ettei se ole minun juttuni, Iso-Häkä sanoo. Mitenkään väheksymättä. Pikku-Häkä on puolestaan lähtenyt juuri punkista liikkeelle. Mutta punkin aika oli aika lyhyt, hän sanoo. - Soitin pian muutakin. Olin muun muassa kahdeksan vuotta Woudessa, joka oli enemmänkin
• 8 Käpylä-lehti Käpylän lippukunnat kesän suurimmalla partioleirillä KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) 27.8.2008 4000 asukkaan partiokaupunki Jämijärvellä äpyläläiset partiolippukunnat Käpylän Kuksat ja Käpytytöt asuivat Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piirileirillä omassa Käheexnimisessä savussaan eli telttakylässä. Kuksista leiriläisiä oli 47 ja Käpytytöistä 30. Yhdessä muiden PohjoisHelsingin lippukuntien kanssa he muodostivat Hämilä-nimisen alaleirin. Hämilän lisäksi partiokaupungin osia olivat Jylli, Jumi, Haapia, Tykköö, Vihu, Pol-ja ja Pukara. Aihki-leiriä vietettiin Jämijärven Hämeenkankaalla 30. heinäkuuta ­ 7. elokuuta. Leirin nimi perustuu metsän vanhojen suurten mäntyjen perinteiseen nimitykseen. Alaleirien nimet perustuvat puolestaan Jämijärven paikannimistöön. Käpylän Kuksien vartiolaiset kertoivat leirielämästä: -Teimme tänään paidan oman alaleirin johtajalle. Hauskinta on kuitenkin se, että saa huutaa niin paljon kuin ääntä lähtee, totesivat Ilkka Savela, Matti Nordlin, Oskari Manninen, Jesse Malinen ja Tyko Javanainen Käpylän Kuksista. K Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 31.8. Kataja, Uutela, Leskinen 7.9. Albekoglu, Mäkeläinen, Leskinen 14.9. Mäkeläinen, Kataja 21.9. Albekoglu, Mäkeläinen, Leskinen, 70- ja 75 -vuotiaiden juhla. 28.9. Kataja, Uutela, Leskinen KESKIPÄIVÄN VIIKKOMESSU Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 Ke 10.9. klo 12 Kataja, Leskinen MUSIIKKIA KÄPYLÄN KIRKOSSA, Metsolantie 14 Ti 16.9. klo 18.30 Käpylän kirkkokuoron harjoituskausi alkaa. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tiedustelut Hannu Leskinen puh. 09-2340 4217 Su 28.9.18.00 JUBILATE - kahden tenorin konsertti, Pekka Soranummi ja Tuomas Laatu, vapaa pääsy, ohjelma 7 Cantorseuran hyväksi. MUITA TILAISUUKSIA KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA Käpylän kirkon päiväpiiri seurakuntasalissa Ke 10.09.2007 klo13.00 Murto. Pappi paikallisessa To 11.9. Kataja, 25.9. Albekoglu. Ravintola Nyyrikin Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen torstai klo 19-21. Akin klubi Käpykappelissa Ma 15.9. klo 17.00, Uutela. Pietarin matkan terveiset. Äitinä ja tyttärenä ­iltapäivä seurakuntasalissa la 20.9. klo 12.30. Keittolounas, lastenhoito, alustus ja keskustelua. Kasvatustieteiden maisteri Sirkku Ingervo, Albekoglu, Huttunen. Lähetysnäyttely seurakuntasalissa ja kirkossa 6.-10.10. KALERVONKATU 8 A, KERHOHUONE, p. 09-2340 4223 To 4.9. klo 10-12 Perhekerhon syyskausi alkaa. Ohjelman suunnittelua, leikkiä ja laulua. Tervetuloa mukaan kaikki uudet ja vanhat! Mukana diakonissa Terhi Murto puh. 09-2340 4218 ja lastenohjaaja Anna Lamberg puh. 09-2340 4203. Naisten kirjallisuuspiiri ke 10.9. klo 18.00 Antonio Tabucchi, Kertoo Pereira. VOUDINTIE 4 B, KERHOHUONE, p. 2340 4225 To 4.9. klo 10-12 Perhekerhon syyskausi alkaa. Ohjelman suunnittelua ja lasten lauluja. Mukana diakoni Kirsti Kajos puh. 09-2340 4227 ja lastenohjaaja Paula Pulkkinen puh. 09-2340 4204. Ke 4.9. klo 17.00 Yhtäperhettä -kerhoyksinhuoltajille ja heidän lapsilleen. Ohjelmassa ateria, alustuksia, keskustelua, askartelua, omaa ohjelmaa lapsille. Ohjaajina pastori Tarja Algekoglu ja askartelunohjaaja Hanna Huttunen. Kerho kokoontuu kerran kk: ssa, seur. kerran 2.10. Tied. Käpylän srk. p. 09-2340 4200 Ti 9.9. klo 17.00 Koskelan lähetyspiiri, mukana Kirsti Aaltonen. Ke 10.9. klo 13-14.30 Päiväpiiri, Kajos. To 18.9. klo 17 Toivon työpajat naisille ja lapsille, Albekoglu, Huttunen. Työpajat kerran kk:ssa, seur. kerran 16.10. Partiolaiset rakensivat alueelle oman marketin, sairaalan, partiokaupan ja kahvilan. Koko leiri teh-tiin vapaaehtoistyönä. Osa leirimaksuista käytettiin hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseen tukemalla uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävää projektia Intian Biharissa. Ympäristöteema näkyi niin leirin ohjelmassa kuin rakentamisessakin. Leirirakennukset pystytettiin käyttämällä mahdollisimman paljon perinteisiä rakennustapoja, kuten puuliitoksia ja köytöksiä, koska kaikki materiaalit pyritään uusiokäyttämään leirin jälkeen. Myös syntyvän jätteen määrää pyrittiin rajoittamaan. Leiriläisiä muistutettiin myös vedensäästöstä. Vartiolaiset Ilkka Savela, Matti Nordlin, Oskari Manninen, Omar Löfgren, Joel Orpana ja Jesse Malinen oman savunsa ruokailukatoksessa. ya Onyango viihtyivät leirillä. -Parasta oli kun ratsastettiin poneilla, tytöt kertovat. 10­14-vuotiaat vartiolaiset saivat koetella taitojaan 24 tuntia kestävissä teemallisissa seikkailuissa, liljoissa, muun muassa leikkimällä, laulamalla, lautapelejä pelaamalla, vaeltamalla tai saunomalla. Erilaisia liljoja järjestettiin yli 20. Vartiolaiset Kaisla Kyyhkynen ja Ella Snellman Käpylän Kuksista osallistuivat kansainvälisyysliljaan. -Meillä oli senegalilainen teemailta. Jakaannuimme ryhmiin ja ryhmä oli yksi suuri perhe. Tytöt eivät pääse yleensä kouluun, joten pojat opettelevat loruja, joilla he voivat kertoa tytöille koulussa oppimiaan asioita. Myös musiikki ja tanssi on senegalilaisille tärkeää. Senegalissa pulaa on kaikesta ja kierrätysmateriaaleista rakennetaan vaikkapa leluautoja, kertoo Kyyhkynen. Virkistystä oli tarjolla myös vaeltajille ja johtajille. Kuulumisia sai vaihtaa johtajakahvilassa, päikkä-riparkissa sai ottaa nokoset tai osallistua leirisightseeingille. Toki Aihkille mahtui myös perinteistä partioleiriohjelmaa kädentaidoista ja suunnistuksesta iltanuotioihin. Leirin avajaisia ja päättäjäisiä seurasi koko leirin väki yhdessä harjun rinteellä. Vaeltajaikäiset Oona Pääkönen ja Emilia Johansson Kuksista kertoivat leiritunnelmistaan. -Leirillä tärkeintä on hyvä fiilis. Kun kaikki ovat partiolaisia, siinä on heti jotakin yhteistä. On hienoa olla kaukana kaikesta ja saa jättää kaupungin kiireet taakseen, tytöt kertasivat. Aikamatkailua, partiotaitoja ja hiihtoa Ohjelmaa oli kaiken ikäisille partiolaisille. 7­10-vuotiaat sudenpennut tutustuivat Heureka-keksintöteemassa uusiutuviin luonnonvaroihin tuottamalla sähköä polkemalla. Aikamatkalla he pääsivät traktorikyytiin ja valmistamaan tikkunekkuja ja pettuleipää. Myös Jämijärven hiihtoputki oli partiolaisten käytössä. Viimeisenä leiripäivänä sudenpennut pääsivät metsäkylpylän hemmotteluhoitoihin. Käpytyttöjen sudenpennut Unni Javanainen, Iida Kupiainen ja Ma- Luontoystävällinen kylä metsän keskellä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten partiolaiset rakensivat hiekkaharjulle yli 4000 leiriläisen telttakylän tyhjästä muutamassa päivässä. Leirin aikana Jämijärven väkiluku kolminkertaistui. Käpylän Kuksat - yhteislippukunta - perustettu v. 1972 - jäseniä noin 94 - lippukunnan kokoontumispaikat eli kolot sijaitsevat Käpylän kirkolla sekä Metsolantie 14:ssa - Lisätietoja kuksat-hallitus@ egroups.com ja www.kuksat.fi Käpytytöt - tyttölippukunta - perustettu v. 1934 - jäseniä noin 67 - lippukunnan kokoontumispaikka eli kolo sijaitsee Väinölänkatu 11 G:ssä -Lisätietoja kapytytot@yahoo. com ja http://www.lpk.partio.fi/ papa/kapyla/ Sudenpennut Unni Javanainen, Maya Onyango ja Iida Kupiainen viihtyivät Aihkilla. Parasta leirillä oli poniajelu. KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ Turvallista syksyä "Herra, elämääni valvo, etten harhaan vaeltaisi täällä ohi ihmisten." Kun tänä aamuna katselen kaduilla ja busseissa kouluun matkaavia lapsia, herkistyy itsekin muistelemaan omaa kouluaikaansa. Muistelen kuinka minäkin odotin bussia tien varressa, en toki odottanut vain bussia, vaan odotin myös suurta seikkailua, uuden oppimista, tulevaisuutta. Mutta silloin näin myös mitä on pelko ihmisten keskellä, näin kuinka isommat kiusasivat pienempiään, vahvemmat löivät heikompiaan, samanlaiset sortivat erilaisiaan. Toisen ihmisen pelko murtaa meiltä oppimisen ilon, turvallisuuden tunteen, työn ilon. Se kadottaa meiltä ihmisenä olon riemun. Miksi toista ihmistä pitää pelätä? Miksi joku nostaa itsensä muita suuremmaksi? Meidän pitäisi pelon sijaan voida kunnioittaa toista ihmistä, kenenkään ei taritsisi pelätä. Ihminen on saanut syntyessään persoonalisuutensa ja piirteensä, ulkonäkönsä ja puhetapansa. Siksi hän on ainutkertainen, arvokas ihminen. "Herra, auta aina, etten ketään paina, etten toisten taakkaa suuremmaksi tee." Suurinta kunnioitusta osakseen saa sellainen ihminen, joka pelon sijaan luokin ympärilleen turvallisuutta, joka hymyilee, asettuu heikoimman puolelle, auttaa toista. Nyt koululaisia katsoessani toivoisi, että voisin jonakin päivänä toivottaa omille lapsilleni turvallista koulupäivää. Etteivät he kiusaisi tai tulisi kiusatuiksi koulussa, kerhoissa, kotimatkoilla. Toivon, että sinua ei pelätä, vaan kunnioitetaan ja rakastetaan. "Sydäntäni ohjaa, anna minun, Herra, armossasi kasvaa, olla ihminen" Virsi 509: 1,2,4 Turvallista syksyä! Antti Rintala Nuorisotyönohjaaja Käpylän seurakunta
• 27.8.2008 Käpylä-Lehti 9 Svenska hörnan Partier i kris A rbetsgemenskap och arbetsplatskultur Denna vecka har min arbetskamrat sedan 25 år gått i pension. Det är en stor förändring också i mitt liv. Arja och jag har varit kollegor i olika projekt, men med samma chefer och samma kollegor och suttit i samma korridorer. I mitten av vår gemensamma tid flyttades vi båda från en patriarkalisk arbetsplats, med lugn arbetstakt, fast hierarki och generösa sociala förmåner, där arbetsgemenskapen förlängdes i fritidsklubbar, semesterstugor och familjetillställningar till ett mindre hierarkiskt, kvinnodominerat, experttungt, och snart mindre stabilt och resursstarkt statligt verk. Vi har sett varandra novemberslitna och semesterutvilade, som energiska men osäkra 30-åringar och mera garvade medelålders damer. Vi vet efter dessa år mycket om den andras sätt att organisera sitt arbete, hur den andra reagerar på stress och auktoriteter, hur generös den andra är med att dela med sig av sin tid och sina kunskaper till arbetskamrater eller hur viktigt det är för den andra att göra ett bra jobb och få uppskattning för det. Vi har gått på samma julfester och firat varandras födelsedagar (Arja var den som alltid kom ihåg). Dagliga kafferaster med Iltasanomats tio frågor och hälsosamt struntprat har hört till rutinen. Vi har gått på samma tant-gymnastik på jobbet (organiserad av Arja). Vi har varit hembjudna till varandra och t.o.m. träffat varandras släktingar. Därför vet vi vad den andra tänker i politiska frå- gor, vad den andra vet och kan, vad som fyller den andras fritid. Vi känner till varandras sociala bakgrund, sjukdomshistorier och har en uppfattning om hur den andras vuxna personlighet utvecklats. Även om vi inte är de allra intimaste vänner, inte har samma musiksmak, eller likadana politiska uppfattningar har vi därför kunnat trösta varandra och glatts åt varandras lycka och nya upptäckter. Genom att höra Arjas levnadshistoria har jag fått en ingång i hur det har varit att växa upp i Finland till skillnad från i Sverige och vi har ofta på olika sätt berört de kulturella skillnaderna mellan de två länderna. Missförstånd som retts upp har gjort mig klokare. Tacksamhetsbevis och glädje har också lärt mig något. Relationen har också helt klart påverkat mig som arbetskraft . Arja har varit en trygghetspunkt, som gjort det lättare att komma till jobbet också de dagar då ångesten över ogjorda eller dåligt utförda arbeten legat på lur. Hon har varit till konkret hjälp i vissa pressade situationer och förbättrat min arbetsprestation. Vi har haft många effektivitetshöjande skratt tillsammans. Hennes insistering på dagliga rutiner och normala arbetstider har strukturerat också min arbetstillvaron då kaos varit nära. Vi har inte haft några krav på varandra och inte utgjort något band som hindrat oss från att söka oss till nya uppgifter. Den här relationen har varit en självklarhet för mig. Men om jag vore arbetsplatskonsult skulle jag ta mig tid att tänka på betydelsen av såna här relationer och sådana personer som Arja: hur kan man ge plats för informella, horisontella, helt enkelt mänskliga drag på en arbetsplats? Just nu genomgår min arbetsplats en stor omvälvning. På några månader ska vi slås ihop med en annan, ännu större institution. Det är två mycket olika arbetsplatser, med olika kunskapsintressen och olika sätt att organisera verksamheten. Processen leds förstås av utomstående konsulter. I dagarna har vi fått svara på ett frågeformulär om vår arbetsplatskultur. Fokus i denna elektroniska enkät låg på frågor som mäter vår villighet till förändring eller "flexibilitet", vår självständighet i arbetet och vårt intresse av "resultatfokusering". Jag hittade bara en fråga som kanske på något sätt tangerade "Arja-effekten", en fråga om samtalstonen var informell i den nuvarande institutionen och hur mycket vikt vi lade vid det. Är jag en dinosaur när jag tror att också vår nya arbetsplats skulle ha glädje av att identifiera och stödja Arjor? Att det t.o.m. kunde vara särskilt viktigt i en sådan stor förändringsprocess? Att man t.o.m. kunde bygga upp en organisation utgående från att varje enhet borde ha minst en Arja som en spindel i mitten? Att en arbetsplats med Arjor är en arbetsplats med kultur? Kerstin Stenius Käpylää ilmasta Käpyläläinen Matias "Velmu" Soini luovutti Käpylä-Lehden käyttöön nipun ilmakuvia, joista mielenkiintoisimmat julkaistaan syksyn ja kevään lehdissä. Kuvat Soini sai ystävältään, joka pörräsi pienkoneella ilmatilassamme vuosituhannen alussa. SOININ VELMULLA kävi hyvä tuuri, kun hänen ystävänsä pyysi häntä studiolleen katsomaan juuri kuvaamaansa materiaalia. Siinä oli joukossa ilmakuvia Käpylästä, joista Soini sai noin vain ilman korvausta 23 hienoa otosta. - Pidän kuvia nyt erittäin arvokkaina. Niissä on näkymiä kaupunginosastamme eri korkeuksista kauniissa syysruskassa. Velmu muistaa hyvin minkälaista Käpylässä oli 45 vuotta sitten, kun hän muutti kylään. Taloissa oli ulkohuussit, keittiöön tuli vain kylmä vesi ja väki kylpi kolmessa yleisessä saunassa. Luksuksena oli kuitenkin kaksi elokuvateatteria, Rio ja Kino Käpylä, jossa käytiin katsomassa muun muassa Tartzania. - Kesät talvet pelattiin Käpylän kentällä, eikä juuri hengailtu kenenkään kotona, Soini kertoo. 16-vuotiaana Etelä-Amerikan rahtilinjalle töihin. Asettui aloilleen aikanaan ja nyt hän on jo 22 vuotta ajanut invataksia. - Nurkkapatriootti en ole vaikka pidänkin Käpylästä enkä halua muuttaa täältä kuuna päivänä, hän toteaa. Vaikka 45 vuodessa Käpylässäkin on paljon muuttunut, perusta on jäljellä. Vanhaa ei ole hävitetty kuten monessa muussa paikassa. Kukkakauppa Tähtililja Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 Koska kävitte viimeksi kunnon kuvassa? Ilmakuvat ovat alle 10 vuotta vanhoja, eikä niistä mitään kovin mullistavaa löydy. Mutta on hauskaa nähdä talojen asettelu, puiden vehreys ja meren läheisyys. - Harvoinhan sitä pääsee näkemään omat tutut paikkansa lintuperspektiivistä, Velmu toteaa. Mies ilmakuvien takana, Velmu Soini. - Täällä oli valtavat ulkovessat, joita sanottiin linnoituksiksi. Siellä pidettiin sadetta, poltettiin tupakkaa ja sekstailtiin. Velmu jätti koulun kesken, lähti SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Avoinna: Ma Suljettu, Ti-La 10 - 18, Myös sopimuksen mukaan. Alice Karlsson Työväenopisto tiedottaa Työväenopiston lukukausi alkaa 8.9.2008 Monilla kursseilla on vielä tilaa ja ilmoittautumiset jatkuvat koko syksyn. Voit ilmoittautua soittamalla puh. 310 88610, internetissä tai käymällä opiston toimipisteissä. Internetissä ilmoittautuminen edellyttää, että rekisteröidyt opiston toimistossa opiskelijaksi, jolloin saat henkilökohtaisen asiakastunnuksen. Työväenopiston opetusohjelmaa on edelleen jaossa kirjastoissa ja opiston toimipisteissä, nouda omasi! Ajantasaisen kurssitilanteen löydät myös internetistä www.hel.fi/tyovaenopisto Työväenopiston järjestämät monipuoliset yleisluennot alkavat jo syyskuun alkupuolella eri opistoissa. Yleisluennot ovat maksuttomia ja niihin on vapaa pääsy. Toimistot avoinna: Ripsipidennykset fi (norm. 85,-) 65,- T:mi Helena Haavisto ENTISÖIN, KORJAAN, MAALAAN HUONEKALUT JA MUUT PUUESINEET. Ilmainen arviointi p. 09 - 757 1012 Salon Dioré e Oulunk yläntie 1 00600 He lsink i Tervetuloa suomenkieliseen työväenopistoon opintojen ja harrastusten pariin! Pohjoinen alueopisto Kylänvanhimmantie 25 Puh. 310 88540, faxi 310 88545 s-posti: pohjoinen@opisto.hel.fi Työhuone Pakilantie 38 p. 050 ­ 323 0804 tmi.helena.haavisto@gmail.com Keskinen alueopisto Helsinginkatu 26 Puh. 310 88530, faxi 310 88535 s-posti: keskinen@opisto.hel.fi
• 10 Käpylä-lehti 27.8.2008 Visiointia Kesäkeinussa KESÄLOMANI TAVOITTEEKSI otin tänä vuonna käpyläläisille kotirouville ­ johon viiteryhmään itsekin väljästi kuulun ­ tyypillisten lomanviettotapojen kuten pienen pintaremontoinnin, puutarhassa möyrimisen ja tuskanhikeä nostattavien sukulaisissa sukkulointien sijasta Mika Waltarin juhlavuotta kunnioittaen oleilun Waltarillekin kuulemani mukaan mieluisammassa oleiluasennossa eli vaakatasossa. Päätös oli enteellinen; ennen kuin loma oli päässyt kunnolla vauhtiin ystävällinen yläkerran naapurini Liisa tiedusteli olisiko minulla käyttöä keinuvalle laiskanlinnalle, hänen kesäkeinulleen. Kelpasihan se! Kierrätimme keinukuningattaren naapurini puutarhasta omalle puolelleni. Uusi koti keinulle löytyi syreenini suojasta ja keinuni syliin pensaan suojaan vedin minäkin heti pitkäkseni. Aluksi joutenolo otti koville. Kun sateensuojassa keinukatoksen alla seurasin naapurieni touhuilua, piti minun oikein pinnistää etten itsekin olisi hyökännyt johonkin perinteiseen kesäpuhdetyöhön kuten tapetointiin, verhojen ompeluun, huonejärjestyksen vaihtoon tai kellarin siivoukseen, puutarhahommista puhumattakaan, sanalla sanoen mihinkään pystysuoUutena kirjoittajana / kolumnistina Käpylä-Lehdessä aloittava "kotirouva Käpylästä" Marja Tuominen on feelancer / pätkätyöläinen / lastentarhanopettaja / steinerpedagogi / maisteriopiskelija / yksinhuoltaja / äiti. Hän on asunut Käpylässä vuodesta 1993 ja on "kovin käpyläläistynyt ja keski-ikäistynyt naisihminen". raan toimintaan vaan maltoin pysyä vaakatasossa keinussani. Loppupuolella kesää olin tarttua ruohonleikkuriin, mutta sain itseni hillittyä. Vahvistuksena omalle touhulleni valikoitui radiosta korvaani puutarhaohjelma missä kuokkiminen ja kitkeminen haravointia unohtamatta julistettiin selkein sanoin turhaksi touhuksi! Ohjelman tuella kykenin heinäkuun puolella kylmän rauhallisesti seuraamaan maanpeittokasvien mahtavaa maailmanvalloitusta. Kauan eläköön järkeenkäyvät puutarhaohjelmat, tulkoon ne uusintoina joka kesä! Alun arkailusta selvittyäni jämähdin siis keinuvaan laiskanlinnaani sillä seurauksella että hyvin kävi; aloittelen nyt elokuuta ja syksyn työrupeamaa levänneenä ja valmiina uusiin taistoihin. Olen myös tehnyt mittauksia josko keinuni mahtuisi tupakeittiöömme talvikäyttöön mutta tämä projekti saattaa vaatia asunnonvaihdon. Sillä niinhän se on ­ talvellakin ­ Isä Mitroa lainaten: "Etevä laiskottelu on yhtä tärkeää kuin taitava työnteko." Marja Tuominen kotirouva Käpylästä Menot Tule mukaan syksyn toimintaan KESKEINEN NÄYTÖN PAIKKA on Tontinvuokraajien järjestämä telttaleiri-mielenosoitus senaatintorilla tiistaista 23.9. keskiviikkoon 24.9. Sen lähtökohtana on tietoisuus siitä, että tonttivuokrien hurja korotus nostaisi tulevina vuosina asumiskustannuksia niin, että hyvin monilla ihmisillä ei ole enää varaa asua Helsingissä. Mielenosoitus on laillista toimintaa, sen järjestämiseen riittää oikein tehty ilmoitus poliisille 6 tuntia ennen tapahtuman alkua. Tilaisuuden ohjelmasta kerromme tarkemmin seuraavassa tiedotteessamme ja nettisivullamme http://tonttivuokrat. wordpress.com/ ensi viikolla. Nyt toivomme, että saisimme mahdollisimman paljon väkeä mukaan sekä valmisteluihin että itse tapahtumaan. Sitä varten olemme laatineet liitteenä olevan ilmoittautumislomakkeen, jonka pyydämme palauttamaan 27.8. mennessä osoitteeseen heikki.tervahattu@gmail. com tai postitse tai osoitteeseen Heikki Tervahattu, Mäyrätie 2 C 33, 00800 Helsinki. Samasta sähköpostiosoitteesta sekä Tiina Sandbergilta (torrakko@hotmail.com) puh. 0445496515 saa lisätietoja asiasta. Kaikki eivät toki voi osallistua kaikkeen lomakkeessa esillä olevaan, mutta jos voit merkitä rastin yhteenkin kohtaan, lomake kannattaa palauttaa. YHTEISVOIMIN KOHTUULLISTEN TONTTIVUOKRIEN PUOLESTA! Heikki Tervahattu Kerjäläiset keskuudessamme Päivystävää kerjäläistä ei ole vielä ilmestynyt polvilleen Käpylän Alkon ovenpieleen, mutta ehkä sellainen päivä ei ole kaukana. Pitää ainakin varautua. Yksimielisyys vallitsee siitä, että kerjäläisyyttä aiheuttavat syyt olisi poistettava siellä, mistä kerjäläiset tulevat. Kävimme viime vuonna siellä, eli Romaniassa. Kurjuus on oikea sana kuvaamaan sikäläisten romanien tilaa. Monesti luku- ja kirjoitustaidottomina ja enemmistön syrjiminä he ansaitsevat niukan leipänsä maatalouden aputöissä, kaatopaikkatavaroiden kierrättäjinä ja erilaisilla kyseenalaisilla tavoilla. Romaniassa on nykyisin työvoimapula, mutta se ei auta romaneja, koska uudet työpaikat vaativat sellaisia taitoja, joita romaneilla ei ole. Niitä ei myöskään voi hankkia, jos ei kykene kouluttautumaan. Romanilapset eivät pysy kouluissa, koska saavat siellä turpaansa eikä muutenkaan huvita. Erillisiä romanikouluja puolestaan vastustetaan sanomalla, että se on syrjintää. Vanhemmat eivät ehkä ole innostuneita lastensa kouluttamisesta, koska se vierottaa heimon yhteydestä. Ceausescun diktatuurin ja perinteisen huonon hallinnon jäljiltä Romanian valtion halu ja kyky hoitaa lähes kahden miljoonan romanin asioita on vähäinen. Juuri tällaisessa asiassa Euroopan Unionin rooli on oikeastaan korvaamaton. EU:lla on sekä varaa että kykyä ryhtyä hoitamaan asiaa. Selvityksiä on jo tehtykin. Syyskuun puolivälissä pidettävässä EU:n huippukokouksessa pohditaan romaniväestöjen integrointia, koulutusta, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Nämä asiat ovat jäsenvaltioiden toimivallassa, mutta EU voi tukea ja koordinoida ponnisteluja mm. rakennerahastojen kautta. Ei siitä muuten mitään tulisikaan. Suomessa kadun kansalaiset vaativat kyllä romaneja menemään töihin (olipa niitä tarjolla tai ei), mutta muita ehdotuksia romaneille oman tilanteensa kohentamiseksi on vähän. Vakavammassa keskustelussa painotetaan ongelmien olevan lähinnä seurausta valtaväestön syrjinnästä. Näin yksipuolisilla näkemyksillä tai hyssyttelemällä romaneita ei saada koulutielle eikä ammatin syrjään kiinni. Tärkeintä olisi saada romanit hyväksymään jatkuvan koulutuksen merkitys. Romaneilla on muitakin vakavia kulttuurisia ongelmia. Tuhoisan verikostoperinteen ylläpitäminen on Suomessa tavallaan hyväksytty kunnioittamalla vihamielisten sukujen väistämiskäytäntöjä. Hyväksyminen on varmaan helppoa sen vuoksi, että perinne vahingoittaa yksinomaan romaneja itseään. Romanikulttuureissa on hyväksyttyä ja suositeltavaakin jallittaa valtaväestöön kuuluvia. Tämä tietysti kannustaa paitsi sosiaaliturvan laajamittaiseen hyödyntämiseen myös esimerkiksi varastamiseen ja pahempaankin, mistä seuraa paitsi rangaistuksia, myös yleistä syrjintää. Romanien edushenkilöiden pitäisi tarkastella omaa kulttuuriaan kriittisestikin eikä vain ihannoiden. Kiba Lumbergin kirjoja lukuun ottamatta tätä ei ole juuri Suomessa nähty, eikä Kiba ole saanut omiensa hyväksyntää. Palaan vielä kerjäläisiin. He ovat nopeaoppisia elinkeinossaan. Suomessa heltiää kolikkoja haparoivallekin katusoittajalle kerjäämistä paremmin. Lehdykäisiä ja kukkasiakin voi kaupitella. Käpylän Alkon kulman kotimainen "hyvien" kellojen kauppias voi piankin joutua kansainvälisen kilpailun paineeseen. Pekka Peltola Tule muuttumaan Käpylä-lehti järjestää yhdessä kauneushoitola Dioreen kanssa muuntautumisleikin. Kiinostuneet voivat lähettää kasvokuvansa 19.9. mennessä Käpylä-lehden toimitukseen, joista arvotaan henkilö koko päivän kuvauksiin. Päivän aikana valittu henkilö saa uuden kampauksen, kasvohoidon ja meikin. Muuntautumisleikistä tehdään lehteen artikkeli. Käpylä-lehti Klaneettitie 11, 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Ikkuna etymologiaan TULE KUULEMAAN !!! LUENTOSARJA HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYKSESSÄ, Voudintie 6 Ilmoittautumiset viikko ennen tilaisuutta puh. (09) 7206240 Ke 10.9.2008 Klo 14.00 Elämänkaari ­ selviytymisstrategioita elämän muutostilanteissa. Psykologi Vappu Viemerö Ke 8.10.2008 Klo 17.00 Edunvalvonta ja omaisen asema. Lakimies Sirkka-Liisa Luoma Ke 12.11.2008 Klo 17.00 Henkinen hyvinvointi ­ voiko karikkoja välttää Ke 3.12.2008 Klo 16.30 Muistisairaus, arjen haasteet ja eettiset pulmat. Tutkija Päivi Topo, Stakes Keskiviikko On keskiviikko, Käpylä-lehden perinteinen ilmestymispäivä. Kuten tämän päivän nimikin kertoo, keskiviikko on keskellä viikkoa, mikäli viikko katsotaan alkavaksi sunnuntaina. Sana keskiviikko on yhdyssana, jossa puolet on omaa ja puolet lainattua. Sanalla keski ei suomen kielessä yksinään ole mitään merkitystä. Mutta, kun siihen lisätään esimerkiksi sana olut, se ruvetaan ymmärtämään jo paljon paremmin. Jos siihen taas lisätään sana sormi, saadaan autoilijoiden kansainvälistä merkkiä tarkoittava ilmaisu. Samaan tapaan on muodostunut sana keskiviikko. Keski on kuitenkin on vanha suomalainen sana, jolla on on erilaiset vastineensa kaikissa etäisimmissäkin sukukielissämme. Useimmissa näissä kielissä sana tarkoittaa samaa kuin suomessa. Viikko taas on vanha germaaninen tai kantaskandinaavinen laina. Sana ei esiinny kaukaisemmissa sukukielissämme. Sen alkuperäinen muoto olisi ehkä ollut *wikon. Alun perin se olisi merkinnyt vaihtamista ja vaihdosta. Nykyruotsiksi tämä sana on vecka ja tarkoittaa viikkoa. Oman ja lainan yhdistelmä Jossakin vaiheessa suomen sana keski ja kieleemme lainautunut *wikon on yhdistetty. Malli on ehkä otettu saksan muinaismuodoista. Saksaksihan keskiviikko on Mittwoch. Kieliserkkumme virolaiset eivät viikko-sanaa käytä. Heidän keskiviikkonsa on kesknädal. Tämän sanan jälkiosa nädal on lainautunut venäjästä, jossa se tarkoittaa juuri viikkoa. Virossa on myös omaperäinen keskiviikon nimitys kolmapäev, siis kolmas päivä. Ruotsalaisten keskiviikko on onsdag. Sanan muinaisruotsalaiseksi muodoksi tutkijat ovat rekonstruoineet sanan *odinsdagher. Tämän sana alkuosa viittaa muinaiseen skandinaaviseen Odin- jumalaan. Sana dag eli muinaisruotsin *dagher on sama sana kuin saksan Tag ja englannin day. Sana lienee alun perin tarkoittanut lämmintä aikaa. Lakiasiaintoimisto Lakiasiat p. 050-5454486 METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 Avoinna: ark klo 8-17 TULE VAPAAEHTOISEKSI HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYKSEEN Valmennamme vapaaehtoisia ikääntyvien liikuntavammaisten tueksi. Järjestämme vapaaehtoistyön kurssin neljänä iltana 15, 16, 22 ja 23.9.2008 klo 16.30 - 19.30. Ilmoittautumiset 11 .9.2008 mennessä Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimistoon puh. (09) 72062416 tai ilse.uoti@hiy.fi SEVERI - seniorivertaiset projekti Ilse Uoti Kurssista saa todistuksen. GAMLAKULMA Kaupungin edullisin antiikin ja vanhan tavaran kauppa Oulunkyläntie 7 · Puh. 0440 666574, 0400 924599 Avoinna: ma-ti suljettu, ke-pe 13-19, la-su 12-17 Tervetuloa tutustumaan uudistuneeseen kukkakauppaan. - kukat, kodinsisustus, lahjatavarat Aukioloajat: ma - pe 10 -18, la - su 10 -16 Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki puh. 752 3922 fax. 752 3923 www.kukkakoti.fi
• 27.8.2008 Käpylä-Lehti www.SIMSALABIM.fi VAUVAUINTI alk. 10,-/kerta päivä- ja iltaryhmät LASTEN uimakoulu 1-4 v. SATU-UINTI ja CRAWL -uimakoulu 4-6 v. ja 6-10 v. Puh. 044-0110 660 11 Kauneus- ja terveyspalveluja TULE HERMORATAHIERONTAAN! Hermoratahieroja Suvi Hämäläinen Koskelantie 23D p.044 525 2253. Kesto 2h, 50e, 5x200e. Soita ja kysy lisää. Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS FYSIOTREENARI Koskelan BIG AND BEAUTIFUL Naisten liikunnallinen painonhallintaryhmä HIEROJA / URHEILUHIEROJA Mika Simojoki Väinö Auerinkatu 6 C 35 P. 041-511 6997 Teen myös kotikäyntejä Parturi · Kampaamo HAMMASLÄÄKÄRI ASEMA Käpyläntie 1, Puh. 7206 800 Erikoishammaslääkäri: Hammaslääkärit: · Pirkko Aho; iensairaudet · Elina Saaristo · Marja Romu · Suuhygienisti Alkaen ma 15.9-1.12 klo 17.15 yht.12 kertaa Ohjattua liikuntaa fysioterapeutin/terveydenhoitajan vetämänä. Mm: kuntosalia, rentoutusta, ravintoneuvontaa, BMI, rasva%, verensokerin mittausta. Hinta 165,Ilmoittautumiset 040-4159119 Koskelantie 24 00610 Helsinki www.fysiotreenari.com Maarit Herranen & Mervi Koskinen Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 875 4554 TERVETULOA! www.kauneushoitolahyvaolo.fi Ultraäänipuhdistus 55,Geelikynnet 65,- Jalkahoito 45,Intiankatu 25, Kumpula Av. sop.muk. 041-571 9929 Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI FYSIOEKA · Neurologinen kuntoutus · Yksilöllinen fysioterapia · Veteraanikuntoutus palveluseteleillä Puh. 040-507 4530 TERVETULOA ! Satu ja Kikka KOKO PERHEEN KAMPAAMO Koskelantie 54 p.757 1353 Hammashoitoa OLYMPIA ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13 OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri Puh. 728 7012 · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola Parturi - Kampaamo SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 OK-Hammas PARTURI-KAMPAAMO P. 757 2117 ark. 9-17, la 9-14 Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Erikoishammasteknikko MERJA VESAMÄKI Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta. Ilmainen tarkastus. Helsinginkatu 9, 00500 Hki na Tiistaisin rleeeläkeläisalennus Ma · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 Apteekkipalvelua ammattitaidolla MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Puh. 09-7570088 Käpyläntie 12 Puh. 716 151 57 Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi p. 044 3335036 Kari Varvikko Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 Fax. 09-5308 1991 18 000 kpl Sivunvalmistus ja taitto: Eepinen Oy Painopaikka: Jakelu: Allatum Oy, Pori 2007 Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Varaa aika SKY-kosmetologilta. Olet osaavissa käsissä 752 4410 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Toimituspäällikkö: Kustantaja: Jakeluyhtiö: Parturi-Kampaamo Markkinointi: Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1/1 sivu 1/4 sivu Värilisä: 1,05 eur/pmm 2.200,580,50,-/kpl, Takasivu: 1/2 sivu Neliväri: 1,25 eur/pmm 1.100,150,-/kpl Painosmäärä: Arvonlisävero 22 % ei sisälly hintoihin. Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Käpylä-Seura r.y. Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 PL 47, 00601 Helsinki - kapyla.seura@gmail.com - http://kapyla.seura.googlepages.com Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939
• Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-24 HELSINGIN TANSSIOPISTO LÄHIALUEELLA www. helsingintanssiopisto.fi Esitetil. 24h 174371 Tsto:6812120 ark: 9-19 taiteen perusopetusta OULUNKYLÄ Luova tanssi 5-7 v. ma 17.45 Esibaletti 5-6 v. to 17.00 Nuorten baletti 6-8 v. to 17.45 Mod. tanssi 8-10 v. to 18.45 Mod. tans. 9-11 v. jat. ma 18.45 Teinijazz 11-13 v. jat. ma 16.30 KARAOKE Pe 21-02.30 Yleisön pyynnöstä KARAOKE myös lauantaisin 21-02.30 La 6.9. LIVEMUSAA Sani H. band ¤ Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.30 Koskelantie 9 Puh. 793 864 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi Etsitkö ammattitaitoista isännöitsijää? Isännöintipalveluita alueellasi tarjoaa Kiinteistöpalvelu AGORA Oy http://kiinteistoagora.fi Käpyläntie 12 A, 00600 Helsinki P. 050 5369 035 MALMI, HAKANIEMI, VIIKKI, VILHONVUORI LAPSILLE: tanssileikki 3-4 ja 4-5v., luova tanssi 5-7v., esibaletti 4-6v., äiti-lapsi 1-2v. NUORILLE JA TEINEILLE: klass. baletti, nykytanssi, lattiatanko, steppi, flamenco, breikki, street dance, discojazz, funky styles, show-tanssi, videodance, sirkustanssi AIKUISILLE: klass. baletti, nykytanssi, kontakti-impro, teatteri-ilmaisu, buto, latino, flamenco, irlantilainen, itämainen, show-tanssi, reggae, hiphop fusion, house, salonki-tanssi, jooga, pilates, kunto, kehonhuolto JUHLATARJOUS Omega-3 · tärkeä sydämelle ja verenkierrolle · hyvä vaikutus ihoon ja niveliin · silmien hyvinvoinnille · tärkeä aivojen toiminnalle MUUT TOIMIPAIKAT Hki: keskusta ja lähiöt Espoo, Kauniainen, Vantaa TILAA ESITE ! 100 kaps. (norm. 13,75) 8,90 Rakentaminen, remontit, pihaja puutarhatyöt, puusepäntyöt Luotettava paikallinen toimija. Teemme laajasti kaikkea sisällä ja ulkona sekä valmistamme ja kunnostamme puusepän tarkkuudella huonekaluja. TUTUSTUMISTARJOUS Redasin Punariisi-ubikinoni-B-vitamiinitabletti · yhdistelmävalmiste kolesterolin ja homokysteiinin alentamiseen sekä sydämen hyvinvoinnille · estää maksan kolesterolisynteesiä tehokkaasti · sydämelle tärkeä ravintoaine · alentaa kohonnutta homokysteiinitasoa Tiedustelut: Intiankatu 9, 040 527 67 23 Toukolan Mestarit Oy Kirjoita ja anna juttu- tai menovinkki Käpylä-lehdelle! kapylalehti@eepinen.fi 60 tbl. 14,30 Terveyskauppa Luontaistuotekeskus Ky Käpyläntie 8, 00600 Helsinki Uudesta palvelulinjastosta Alennus yhdestä omavalintaisesta tuotteesta! Voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Näytä tämä kuponki palvelulinjastolla! -10% -10%