• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 2 3.3.2010 59. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Käpyläläiset haluavat lisää palveluja Tervetuloa herkulliselle kotiruokalounaalle Ravintola Karjalantupaan Ma­pe klo 11­14 Buffetlounas 9,50 Keittolounas 7,90 Karjalatalo Käpylänkuja 1 p. (09) 757 0077
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 59. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 3.3.2010 Visioita kentamista, palvelujen käyttöä ja riittävyyttä sekä liikennettä. Vastauksia tuli niukasti, vain 71 käpyläläistä vaivautui uurnille, vaikka visiokysely oli Käpylä-Lehdessä, nettisivuilla ja kirjastossa lomakkeena. No ehkä laatu korvaa määrän ja tähän on tyytyminen. Pitää vain olettaa, että otos edustaa käpyläläisten käsityksiä asuinalueemme kehittämisestä. Selkeintä huolta Käpylässä aiheuttaa läpiajoliikenne ja palvelujen hupeneminen, johon kuuluu myös ykkösen ratikan pitkät vuorovälit ja ilta- ja viikonloppuliikenteen puuttuminen. Suurin osa vastaajista ei löytänyt Käpylästä enää tontteja, joille voisi rakentaa. Yksi paikka tosin esiintyi useammassakin paperissa. Jos Tuusulan moottoritie kulkisi radan toisella puolella, tiepohja voitaisiin kaikin mokomin rakentaa asuinkerrostaloja täyteen. Jotkut löysivät rakennuspaikkoja muualtakin. Heidän mielestään asukasmäärän lisääntyminen olisi varmin tae palvelujen säilymisestä ja jopa lisääntymisestä. Käpylä-Seuran vuosikokouksessa tuli yleisöltä vetoomus, että Käpylään saataisiin edes toinen R-Kioski ja kolmas ottoautomaatti. Mies puhui varmasti monen suulla. Länsi-Käpylässä, Mäkelänkadun ja Koskelantien varrella asuvilta puuttuu paikka, jossa ladata matkakorttinsa ja ostaa iltapäivälehtensä. Käteistä rahaakin pitää Nordean muuton jälkeen käydä hakemassa taipaleen takaa. Laskujen maksaminenkin on vaikeutunut. Iso asia on myös kylätilan puuttuminen. Meillä käpyläläisillä ei ole kokoontumispaikkaa kylässä vaikka monilla muilla on. Esimerkiksi Kumpulassa ja Alppilassa kylätilasta on tullut elintärkeä harrastus- ja tiedonhakupaikka. Käpylä-Seura on kirjannut kylätilan saamisen toimintasuunnitelmaansa. Sen sijaan kaupallisiin palveluin Seura voi vaikuttaa vain vähän. Vetoomuksia voi tietenkin lähettää ja lähetetäänkin. Toivotaan, että Käpylä kiinnostaa uusia yrittäjiä. Toiveissa ovat muun muassa ruokakauppa, kahvila, kioski, baari ja elokuvateatteri. Muutamia ehdotuksia sijoituspaikoista kannessa ja sivulla 8. Uusia vaikuttajia Käpylä-Seuran hallituksen uusilla jäsenillä Liisa Eerikäisellä ja Antti Porkalla on pehmeät arvot. VIPUSENTIELLÄ ASUVA filosofian maisteri Liisa Eerikäinen on tehnyt elämäntyönsä Museovirastossa rakennushistorian puolella. Hän työskenteli pitkään intendenttinä Suomenlinnassa, jossa vastasi restaurointin liittyvästä tutkimuksesta sekä antikvaarisesta valvonnasta. Eerikäinen on yhdistysaktiivi. Hän on toiminut muun muassa Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksessä puheenjohtajana. - Olen kiinnostunut luonnosta ja maalta kotoisin, joten kiinnitin aikoinani huomiota puutarhoihin ja pihoihin. - Tuntui ikävältä, että vanhat kunnon kasvit rupesivat katoamaan ja monimuotoiset pihat jyrättiin tasaisiksi ruohokentiksi. Omakotiyhdistys käynnisti Eerikäisen aikana Käpylän kasvien inventoinnit, josta tehtiin CD- julkaisu sekä syntyi vuotuinen Pihat ja perinteet -tapahtuma. - Käpylä on puutarhakaupunginosa, joten puutarhat ovat yhtä tärkeitä kuin talotkin. Talot ovat pitkälle suojeltuja, mutta puutarhat ovat jääneet suojattomiksi. Viheralueiden lisäksi Eerikäinen haluaisi rauhoittaa Käpylän liikenteen. - Isot valtaväylät ja valtavat automäärät eivät kuulu asuinalueille. ANTTI PORKKA on koulutukseltaan graafisen alan artenomi ja opettaja. Hän on asunut Käpylässä Kullervonkadulla 1996 lähtien. Lapsuutensa hän vietti Maunulassa. - Olen ollut koko ikäni kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Seuran hallitukseen halusin kaavoitus- ja liikenneasioiden takia. Varsinainen herättäjä oli Osmontie 43 tontille suunnitellut uudisrakennukset. - Ammattikoulun tontille on tulossa aivan liian paljon suuria taloja. Jos suunnitelma toteutuu, talot peittävät ammattikoulun lähes kokonaan ja kallioinen metsä sekä puistomainen piha-alue menetetään. Osmontiestä on tulossa Panuntieltä Kullervonkadulle korkeiden talojen reunustama betoniränni. Rakennuksen alle jää myös koulun parkkipaikka, joka aiotaan korvata tekemällä Kullervonkadulle lisää pysäköintitilaa. Se merkinnee sitä, että pihakatu häviää. Lisäksi Porkan huolena on Osmontien liikenne. - Tässä on läpiajoliikenne lisääntynyt hurjasti sinä aikana kun olen sitä seurannut. Lisäksi katu on päivisin Panuntieltä puoleenväliin täynnä pysäköityjä autoja. - En pidä tavasta, jolla virkamiehet vähättelevät hankkeen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen, Porkka sanoo. - Siksi asukasyhdistykset ovat tärkeitä. niiden tehtävä on kertoa asukkaille esimerkiksi kaavoituksen seurauksista. - Tästä Käpylän luoteiskulmasta on vaivihkaa tulossa betoniviidakko, joka on ihan Käpylän hengen vastainen. Jos Käpylä on hymykuoppa Helsingin poskessa, on Osmontien hanke tekemässä siihen pahannäköisen syylän. K äpylä-Seura teetti viime vuonna kyselyn asukkaille, jotta se saisi valtuutuksen toiminnalleen. Kysymykset koskivat asuinalueen viihtyvyyttä, uudisra- Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Seuran vuosikokousväki kuuli liikennesuunnitelmista K äpylä-Seuran vuosikokous pidettiin torstaina 18. helmikuuta seurakunnan kerhotilassa Kalervonkadulla. Kokouksessa julkistettiin Vuoden käpyläläinen, joita on tänä vuonna poikkeuksellisesti kaksi: Käpylän peruskoulun rehtori Sirpa Kopsa ja Yhtenäiskoulun eläkkeelle siirtynyt rehtori Marjatta Liukko-Hollmérus,. Myöntämisperusteina oli kiitollisuus pitkäjänteisestä työstä nuorten käpyläläisten kasvattajina. Liikennesuunnittelija Sakari Montonen kaupunkisuunnitteluvirastosta selosti alueemme liikenneasioita: Käpyläntien ja Kullervonkadun risteyksen tulee kiertoliittymä ja Pohjolanaukiolle suunnitellaan uudentyyppistä Jaettu tila (Shared Space) -ratkaisua, jossa autoilu, pyöräily, käveleminen ja ajan viettäminen ovat tasa-arvoisia toimintoja. Se edellyttää tilan yhtenäistämistä, jolloin esimerkiksi reunakivetykset, kaistat ja liikennemerkit saatetaan poistaa. Käpylän valo-ohjaamattomille suojateille Pohjolankadulle, Koskelantielle ja Intiankadulle sijoitetaan Välkky (See Me) -kokeiluvaloja tulevana syksynä. Nopeusnäyttöjä on toivottu alueelle, ja ainakin Intiankadulle on sellainen tulossa. Käpylä-Seuran puheenjohtajana jatkaa Matti Eronen ja sihteerinä Sirkka-Liisa Virtanen. Hallituksen erovuoroisten Kirsi Hiilamon ja Kalevi Vuorennon tilalle valittiin Liisa Eerikäinen ja Antti Porkka. Hallituksen muut jäsenet ovat Tintti Karppinen, Kaija Rantanen, Marja Anttila, Antti Salaterä, Timo Karlsson Kai Ovaskainen ja Jouni Aavaluoma. Taloudenhoitajan jatkaa Marjatta Kurejoki. Sirkka-Liisa Virtanen Liikennesuunnittelija Sakari Montonen kertoi kokousväelle uudistuksista, joita Käpylään kaavaillaan. Tursontie suljetaan ruuhka-aikoina puomilla, jonka lähikoulun vahtimestari avaa ruuhka-ajan jälkeen. nopisteet. Oman asukastilan saamiseksi ponnistellaan. Käpylän pohjoisosaan laadittavaa kotikaupunkipolkua tuetaan ja sen tekemiseen osallistutaan. Palveluiden puuttuminen, muun muassa vain yksi R-kioski ja ottoautomaattien vähyys, keskustelutti kokousväkeä. Seuran visiotyöryhmälle annettiinkin tehtäväksi etsiä ratkaisuja käpyläläisten arjen helpottamiseen. Liity KäpyläSeuran jäseneksi Seuran keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu 10 maksetaan tilille Nordea 123930­56080. Arki helpommaksi Käpylä-Seuran vuosikokouksessa käsiteltiin toimintakertomus ja toimintasuunnitelma. Raitiolinjan säilyminen, palvelujen lisääminen ja läpiajoliikenteen hillitsemisen ovat toiminnan pai- Oulunkyläntie 2 puh. 728 3010 KÄPYLÄ Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy maaliskuun 31. päivä. Aineisto toimitukseen 19. maaliskuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 3.3.2010 Pelottelu on terveellistä puuhaa Mörkö kyyditsee Yhtenäiskoulun viidesluokkalaiset leirikouluun. Klasari ja Kamu saman katon alle Käpylän musiikkiopisto ja Karjalatalossa toiminut Kansanmusiikkiopisto yhdistyivät tammikuussa. TAIVASKALLIONTIELLÄ jo vuodesta 1991 toiminut Käpylän musiikkiopisto ponkaisi vuoden alussa Helsingin kolmanneksi suurimmaksi musiikkiopistoksi, kun se sai suojiinsa itsenäisenä toimineen Kansanmusiikkiopiston. Fuusio toi klassisen musiikin, klasarin, rinnalle kansanmusiikin, kamun. Musaopistossa kuullaan nyt soitantaa esimerkiksi jouhikolla, vähärivisillä haitareilla ja länsiafrikkalaisilla djemberummuilla. Tarjonta laajenee myös kansanlauluun, kansantansseihin ja soittimien rakennukseen. Musiikkiopiston rehtorina toimii Raimo Päiväläinen, joka sai avukseen apulaisrehtorin, Maija Karhinen-Ilon Kansanmusiikkiopistosta. Kansanmusiikki kasvatti musiikkiopistoa 26 prosenttia, sillä oppilasmäärä lisääntyi 650:een. Yhdistyminen toi taloon kertaheitolla 240 uutta oppilasta. - Iso kansanmusiikin opiskelijoiden määrä selittyy osittain sillä, että meillä on ryhmäopetusta, Karhinen-Ilo sanoo. - Ryhmäopetus säilyy, mutta nyt meille tulee myös niin sanottua normaalia musiikkiopisto-opetusta ja kansanmusiikissakin voi suorittaa laajan oppimäärän. - Musiikkiopiston pääartikkeleina säilyvät klassinen, länsimainen taidemusiikki, jota voi opiskella myös suzukimetodilla. Siinä opitaan soittamaan musiikkia kuuntelemalla, Päiväläinen kertoo. - Samantapaista metodia käytetään myös kansanmusiikissa, mutta siellä sitä kutsutaan näppärimenetelmäksi. Kansanmusiikin ja klassisen musiikin opetuksen selkein ero lienee nuoteissa. Klasariopiskelijat opettelevat ne suzukimetodia lukuun ottamatta ensin, kansanmusiikkiopiskelijat vasta myöhemmin. Raimo Päiväläinen ja Maija Karhinen-Ilo musisoivat kitaralla, kanteleella ja djemberummulla. mimme ikään kuin musiikkiopiston sivutoimipisteenä, KarhinenIlo sanoo. - Sinne on jo totuttu tulemaankin, ehtihän opisto toimia kolme vuotta itsenäisenä. Ensimmäisen kerran musiikkiopisto ja kansanmusiikkiopisto olivat yhteistyössä noin vuosi sitten. Alkuaskeleet olivat varovaisia, mutta opetusministeriön potti ratkaisi. Sieltä tuli selkeä viesti fuusioiden puolesta. Yhdistyminen sujui iloisesti ja yhteistyö tuntuu mielekkäältä. - Tammikuussa ensimmäisessä opettajankokouksessa kamuopettajat lauloivat meille inkeriläisen morsiamen itketyslaulun, mutta vastaanotto oli oikein riemukas, Päiväläinen nauraa. - Kaikki klasarit haluavat myös oikeasti tutustua kamuun. - Ihan vierasta kansanmusiikki ei klassisen musiikin opettajille ole. Etenkin viulunsoitossa käytetään kansanmusiikkia hyväksi ja esimerkiksi pelimannimusiikin opettaja Mauno Järvelä Kaustisilta on käynyt pitämässä musaopistolla jo useammankin näppärikurssin. Rahvaan musiikista akatemiaan Kansanmusiikki ei ole aina ollut yhtä suosittua kuin nykyään vaikka pelimanneja on ollut aina. Karhinen-Ilon mukaan kansanmusiikista alettiin puhua oikeastaan vasta 1940-luvulla. - Sitä ennen se oli vain rahvaan musiikkia. 1970-luvulla folkaallon myötä Suomeenkin tuli kansanmusiikkibuumi, alkoivat Kaustisen musiikkifestivaalit ja Konsta Jylhä nousi isoksi nimeksi. Läpimurto saavutettiin 1983, jolloin Sibelius-Akatemiaan perustettiin kansanmusiikkiosasto. Tunnettuja kansanmusiikkinimiä ovat muun muassa Kimmo Pohjonen, Maria Kalaniemi sekä yhtyeistä JPP (vuoteen 1988 Järvelän Pikkupelimannit) ja Värttinä. Klasaripuolella timantteja on paljon. Heistä muun muassa jazzmuusikkona tunnettu Iiro Rantala on hiottu Käpylän musiikkiopistossa. Alice Karlsson Valtionapu kasvoi Ilman yhdistymistä kansanmusiikkitoiminta olisi Käpylästä todennäköisesti kuihtunut pois. Yhdistyspohjainen opisto toimi apurahojen turvin ja rahoitus oli varmistettu vain 2009 loppuun. Sitten onni potkaisi. - Opetusministeriö asetti viime syksynä historiallisen suuren määrän opetustunteja haettavaksi taiteen perusopetusta antaville musiikkioppilaitoksille, Päiväläinen kertoo. -Se mahdollisti yhdistymisemme. Puolessatoista viikossa teimme hakemukset ja saimme sen määrän opetustunteja lisää kuin halusimmekin. Kansanmusiikki jää Karjalatalolle, sillä talo Taivaskalliontiellä on täynnä. - Meillä on Karjalatalolla aika mukavat tilat ja vähitellen saamme niitä myös lisää. Toi- Mörkölehdestään ylpeät Yhtenäiskoulun viidesluokkalaiset ja opettaja Markku Vainio alias Häiskä. JOS OVELLENNE ILMESTYY koululainen Mörön kanssa kyse on varainhankinnasta Yhtenäiskoulun viidesluokkalaisten leirikouluun. - Ensi talvena meidän on aikomus lähteä talviloman jälkeen viikoksi hiihtämään jonnekin Etelä-Suomen urheilukeskukseen, opettaja Markku Vainio kertoo. Myyntipuheita ei juuri ole harjoiteltu. -Kai te muistatte kuitenkin kertoa, ettei lehteä kannata yksikseen lukea. On se sen verran pelottava, opettaja sanoo. Mörkölehdessä esiintyy 33 mörköä, joista jokaisesta on kuva ja tarina. Möröt rupesivat kuulemma elämään oma elämäänsä seinällä, joten tarinat oli pakko kirjoittaa ja mörköjen metelöinti sulkea kansien väliin. Tarinoissa seikkailevat möröt Arpinaamasta Mömmöön ja Punastuneesta pommista Yliruskettuneeseen. Joukossa on myös Esko Seppänen ja Alice! Jokainen seikkailu mahtuu sivulle, mutta niissä voidaan käydä yht- äkkiä tuntemattomalla planeetalla, mäkkärissä tai Citymarketissa ­ viidesluokkalaisten, anteeksi mörköjen, maailma on mielenkiintoinen ja ajoittain jopa syvällinen. - Ennen Värinaama pelotteli ihmisiä ja piti siitä, Modou kirjoittaa. Mutta nykyaikana on tykkejä, panssarivaunuja, sinkoja ja konepistooleja. Sen takia Värinaama ei enää pelottele ihmisiä. Värit ovat möröille tärkeitä. Kun pyysin luokassa lapsia kertomaan hahmostaan, monet sanoivat ensimmäiseksi sen värin. - Se on keltainen, sanoi Atte Tape Tuuppaajastaan. - Sininen, vastasi Joel. Hänen mörkönsä nimi on Kasvoton. Esterin mörkö on Hörönenä ja se on kiva eläimille, mutta ihmisiä se tykkää pelotella. - Pelottelu on terveellistä puuhaa, mörkö päättelee. Alice Karlsson Mörkölehti. Yhtenäiskoulun viidesluokkalaiset 2009­2010. Hinta 5 euroa. Ajankohtaista kaavoituksessa Osmontie 43 Osmontien varrelle ja Panuntien kulmaukseen osoitteeseen Osmontie 43 suunnitellaan neljä-viisikerroksisia asuinkerrostaloja. Muistutusaika asemakaavaehdotuksesta päättyi 1. maaliskuuta. Seuraava vaihe on hyväksyminen. Hyvin säilyneitä kokonaisuuksia KISAKYLÄ KOOSTUU pääosin 3­ 4-kerroksisista asuinrakennuksista, jotka kiertyvät etelään avautuvien pihojen ympärille. Alue rakennettiin 1952 arkkitehti Pauli Salomaan suunnittelemien mukaan. Kisakylä edustaa sodanjälkeistä romanttista arkkitehtuurisuuntausta. Olympiakylä koostuu 3­4-kerroksisista funktionalistisista lamelli- ja pistetaloista. Asuinrakennukset on sijoiteltu avoimesti metsäiseen maastoon. Alue rakennettiin kahdessa vaiheessa, 1938­40 ja 1948­52, Martti Välikankaan ja Hilding Ekelundin suunnitelmien mukaan. Väinölänkadun pohjoispuolella Osmonkujan varrella sijaitsevat 1920-luvun puurakenteiset omakotija paritalokorttelit ovat Martti Välikankaan suunnittelemia. Väinölänpuiston pohjoispuolen tontilla sijaitsee 1938 valmistunut Helsingin Kansanasunnot Oy:n rakennuttama kivitaloryhmä, joka on hyvin säilynyt kokonaisuus. Olympiakylä ja Kisakylä Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä -kirja maksaa nyt 24 euroa (normaalihinta 28 euroa) ja sitä myyvät seuraavat yritykset: · Käpygrilli, Osmontie 5 · Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 1 · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Se kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Tiedustelut Asta Korppi, asta.korppi@gmail.com tai 050-3002581. Kisakylä, Olympiakylä, Osmonkujan varrella oleva niin kutsuttu Osmonkulman miljonäärikortteli sekä Helsingin Kansanasuntojen kivitaloryhmä Väinölänpuiston pohjoispuolella suojellaan asemakaavalla siten, että alueen merkittävät rakennustaiteelliset ja historialliset arvot ja ominaispiirteet säilyvät. Asuinrakennusten määrää ei lisätä. Asemakaavaluonnokset laaditaan keväällä 2010. Kaavaluonnosten ja Havainnekuvan mukaan Osmontien kadunvarsi tulee täyteen rakennuksia. saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotukset. Tavoitteena on, että ehdotukset esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle 2010 ja että ne ovat kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä keväällä 2011. Lisätietoja www.hel.fi/ksv (kohdassa Nähtävänä)
• 4 Käpylä-lehti 3.3.2010 Kahvilakulttuuria Kumpulassa Kapusiini täytti kolme vuotta Carita Modenius, Paula Korpela ja Riia Rapp. Kuvasta puuttuu Riikka Vänttinen. Kävyssä saa kunnon kotiruokaa Kaipaatko ryynimakkaraa, merimiespihviä tai palapaistia? Poikkeapa LounasKahvila Käpyyn. OLETKO HUOMANNUT, että Karjalatalon alapuolella senioritalo Käpylänhovissa ei olekaan enää kahvila Kumina vaan Lounas-Kahvila Käpy? Sitä ylläpitää voittoa tavoittelematon Käpyrinteen hyvinvointi- ja palvelutalo ja sieltä saa mainiota kotiruokaa ­ juuri sellaista jota monet kaipaavat pizzojen ja kebabien rinnalle. Ruoka tulee Käpyyn Käpyrinteestä, jonka keittiössä touhuaa useita kokkeja. Ja soppa on erinomaista. He valmistavat lähes kaksisataa ruoka-annosta päivässä. Ruokaa toimitetaan oman talon lisäksi palvelu- ja senioritaloihin, kotipalveluasiakkaille sekä Lounas-Kahvila Käpyyn. Ruuan ottaa vastaan Arja Heinonen, joka valmistaa salaatit, lämpöiset lisäkkeet ja vitriinituotteet. Ruokalista tehdään kuudeksi viikoksi eteenpäin. Haastattelupäivänä listalla oli yrttikalaa, perunasosetta, vihanneksia ja suklaamoussea. Tällä hetkellä Kävyssä on noin 25 lounasasiakasta päivittäin ja jonkin verran enemmän kahvila-asiakkaita. - Enemmän saisi olla, Heinonen sanoo. Meillähän on täällä lähes sata asiakaspaikkaa. - Jotkut kotipalveluasiakkaistakin haluavat käydä kahvilla tai syömässä esimerkiksi täällä Kävyssä sillä aikaa kun me hoidamme kodin, kotipalvelusta vastaava Seija Jaakkola iloitsee. - Tällainen pistäytymispaikka on kullanarvoinen ja tukee kotona asumista hyvin. Lounasta ja aamiaista Tammikuun alussa Kahvila Kapusiini sai lisää tilaa. Asiakaspaikkoja on 24, tuplasti enemmän kuin aiemmin. paikkoja on muyös ulkona, jonne monet haluavat kiikuttaa tuolin ja kahvimukinsa heti kun aurinko vähänkin pilkahtaa. Remontin yhteydessä laajennettiin myös keittiötä, jotta Kapusiini pystyisi vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin. - Monenlaista toivotaan, Modenius kertoo. - Ja aika paljon pystymme toiveita täyttämään. Arkisin meiltä saa muun muassa keittolounaan sekä salaatteja, viikonloppuisin on tarjolla aamiaisbuffee. Ja vitriinistä näkee, että keittiössä on ahkeroitu. Se pullistelee pasteijoita, piirakoita, pullia, kakkuja ja leivoksia. Täytekakut tulevat vielä leipomoista, mutta jatkossa ne tehdään yhä useammin Kapusiinin omassa keittiössä. - Tarkoitus on ryhtyä valmistamaan myös erilaisia lastenkutsujen kakkuja. Joka kahvilalla on kai omat hittinsä. Kapusiinilla ne ovat tonnikalakolmioleipä, paahtopaistipatonki, voisilmäpulla ja jättikokoinen munkkipossu. - Meillä käy eräs asiakas Espoosta asti tonnikalakolmion takia, Modenius paljastaa. - Ja voi sitä surua, jos herkku on päässyt tilapäisesti loppumaan. Alice Karlsson Kahvila Kapusiini, Intiankatu 23, puh. (09) 757 2087, 050 596 8872 Avoinna arkisin klo 7.00­-17.00, lauantaisin ja sunnuntaisin 9.30­ 16.00. Kahvila sopii rentoon Kumpulaan kuin mansikka kermakakkuun. INTIANKATU 23:SSA on ollut kahvila jo kauan. Monet muistavat sen Laurana, Café Pointina tai Kahvila-konditoria Elinana. Kapusiiniksi paikka muuttui kolme vuotta sitten, kun Carita Modenius ryhtyi sen emännäksi. Näin elämä voi muuttua. Kolmisen vuotta sitten kahvilaitteita ja kahvia esittelevä Carita Modenius astui sisään kahvila Elinaan. - Olin ihan normaalilla asiakaskäynnillä, puhuimme työasioita kun asiakkaani mainitsi ohimennen, että hän on luopumassa kahvilasta, Modenius kertoo. - Kiinnostuin välittömästi ja kahden viikon päästä kaupat oli jo tehty. Ja niin myyntiedustajasta tuli kahvilanpitäjä. Hyppäys ei ollut suurensuuri eikä pelottava; Modenius vain palasi muutaman kiireisen matka- Kuvassa vasemmalta: Kävyn emäntä Arja Heinonen, ravintopäällikkö Sirkka Salovaara, kotipalveluvastaava Seija Jaakkola, fysioterapeutti Sari Jäykkä ja toimintaterapeutti Minna Toivola. Tulee lähdettyä liikkeelle, saa hyvää ja edullista ruokaa ja tapaa ehkä tuttujakin. kana on sauna ja uima-allas, Salovaara paljastaa. - Me järjestämme tarjoilun asiakkaan toiveiden mukaisesti, eikä erillistä tilavuokraa peritä. Palveluun voi sisältyä myös esimerkiksi kukat ja liinat. Alkoholi asiakkaitten on tuotava mukanaan, sillä Kävyssä ei ole anniskelulupaa. Maljoja voidaan siis halutessa nostella. Sitä ei aina ulkopuolelle näe mitä kaikkea talossa touhutan. Kävyssäkin saattaa juuri nyt istua porukka löylyssä tai siellä jumpataan tai virkistetään muistia eri teemojen parissa. Ne ovat toimintaterapeutti Minna Toivolan organisoimia tilaisuuksia, joihin myös voi kuka tahansa osallistua. Alice Karlsson Käpyrinteen hyvinvointi- ja palvelutalo, (09) 728 8800 www.kapyrinne.fi toa, auttaa päänsärkyyn sekä niskaja hartiajännitykseen. Hieronta tehostaa myös savi ja merilevähoitojen sekä yrttivärjäysten vaikutusta. Alice Karlsson Peppeco, Oulunkyläntie 7 p. 795 570 Kahvila Kapusiinin vitriini pullistelee herkkuja. Syntymäpäivistä saunailtoihin Käpyrinteen ensisijainen tavoite on palvella ikäihmisiä ja tukea muun muassa heidän kotona asumistaan, mutta sekä Käpyrinne että Käpy ovat auki kaikille. - Olen vastannut vuoden Käpyrinteen keittiöstä, ravintopäällikkö Sirkka Salovaara kertoo. - Ja yhä enemmän teemme työtä sen eteen, että niin sanotut ulkopuolisetkin löytäisivät meille. Käpyyn ja Käpyrinteeseen tuleminen ei siis edellytä palvelusopimusta kanssamme, hän painottaa. Lounas-Kahvila Käpy on monikäyttöinen tila. Sitä vuokrataan ylioppilasjuhliin, syntymäpäiville ja muistotilaisuuksiin. - Jopa saunailta onnistuu meillä! Ruokasalin takuin taivaan lahjana. - Tiesin heti, että se on minun juttuni. Pääsinhän takaisin omaan maailmaani. Jo ihan pikkuisena kokosin kuulemma heiniä yhteen ja leikkelin niitä saksilla siistiksi tupsuiksi. Hiustenhoidon lisäksi Peppeco tarjoaa intialaista päähierontaa, jota kehutaan pika-avuksi stressiin. Se vilkastuttaa päänahan verenkier- työvuoden jälkeen takaisin omalle alalleen. Kahvilan nimen hän kaivoi kahvin historiasta. Cappuccino -kahvi on näet saanut nimensä kapusiinimunkkien viitan hupun vaaleanruskeasta väristä. Aluksi Modenius työskenteli kahvilassa osa-aikaisen työntekijän kanssa, mutta nyt työntekijöitä on jo kolme. - Mieheni ei tarvitse enää olla niin paljon auttamassa, hän nauraa. - Olen saanut kaiken pikku hiljaa toimimaan. Kiitos ihanan henkilökunnan. Peppecosta hiuksiin myös luomuväriä Yli 30 vuotta Kampaamo Kultakiharana toimineessa liiketilassa on nyt lempeisiin hoitoihin erikoistunut Parturi­Kampaamo Peppeco. OPRI KARTTUNEN etsi viime syksynä pitkään sopivaa liiketilaa eri puolilta pääkaupunkiseutua kunnes tärppäsi. Kultakiharan Leila Bergström oli jäämässä eläkkeelle ja oli vuokraamassa liiketilaansa.- Tämä on varmaan kohtalo, Karttunen sanoo. - Olen asunut Vantaalla kolme vuotta, mutten ole oikein kotiutunut sinne. Nyt harkitsenkin vakavasti muuttoa takaisin Helsinkiin. Mukanaan Karttunen toi uuden nimen, kiireettömän ja henkilökohtaisen palvelun sekä uusia, entistä lempeämpiä aineita. - Kampaamotuotteet kuten hiusvärit ja permanenttiaineet ovat kovia kemikaaleja, hän sanoo. - Olen valinnut Peppecoon hajusteettomia ja mahdollisimman vähän allergisoivia tuotteita. - Juuri äskettäin hankin muun muassa kasvisperäisen Organic-värisarjan, jossa ei ole ammoniakkia, allergisoivia parabeeneja, sulfaatteja eikä muoveja ja se toimii oikein hyvin! Toinen käyttämäni tuotesarja on kotimainen Sim, jossa on hajusteettomia sekä tavallisia hajusteita turvallisempia hypotuoksuja. Karttunen opiskelee parhaillaan myös ekokampaajaksi ammattioppilaitos Practicumissa Arabianrannassa. - Teen edelleen perinteisiä permanentteja ja värjäyksiä, mutta tuon rinnalle luonnonmukaisen vaihtoehdon. Peppeco tulee Opri Karttusen lapsuudenaikaisesta kutsumanimestä Peppe. Eco-tavu on merkki hänen erikoisosaamisestaan, nimen voi lausua vaikka Pepp­eco. Ekokampaaja ei käytä lainkaan synteettisiä aineita vaan luonnosta peräisin olevia kuten yrttejä, hennaa, puhdistavaa savea, kosteuttavaa merilevää sekä seesam-, manteli-,saflori,-jojoba, kookos ja rypsiöljyjä. Karttusen mukaan luomutuotteet ovat uskomattoman monipuolisia. Ainoastaan vaalennus ei niillä onnistu. Karttunen uskoo ekotuotteiden vetovoimaan. - Ekokampaamoja on vasta vähän ja niihin saattaa olla parin kuukauden jono. Luomuhoidon saa Peppecosta jo nyt tutustumishintaan. Kanan päättömät viikonlopputarjoukset PE LA SU Kello 15 - 20.00 2 täytteen pizza 5 Kello 15 -17.00 á la carte annokset ½ hintaan Kello 16 -16.30 kotiruokaa juoman ostajalle Omalla alalla Karttunen valmistui parturi-kampaajaksi 1992. Allergiset oireet pakottivat hänet kuitenkin muihin töihin ja hän siirtyi vakuutusalalle. - Se oli rankkaa, sillä haikailin kaiken aikaa takaisin hiuksia värjäämään ja leikkaamaan. Ekokampaajakoulutus tulikin Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2
• 3.3.2010 Käpylä-Lehti 5 Svenska hörnan Snöiga trottoarer i Berlin och Kottby BERLINALEN, Berlins internationella filmfestival hålls varje år i mitten av februari, och så har varit nu i 60 år. Jag besökte festivalen för tjugonde gången detta år. I år var den definitivt annorlunda än tidigare. Berlins gator och trottoarer var täckta av snö och det var kallt, minus 5­6 grader. Det har varit den kallaste vintern i Berlin sedan vintern 1939­1940. Kylan har hållit i sig i många veckor. Gatorna var så gott som fria från snö på grund av den livliga trafiken, men trottoarerna var isiga. En ränna, cirka 50­60 centimeter bred, var fri från snö och is. Det tvingade fotgängare att gå i kö och fick vika undan för de som kom emot. Det gick smidigt. Jag upplevde aldrig att det var ett problem vem som steg åt sidan upp på den isiga delen. Det var se unga och vigulanta som gav vika åt äldre eller åt dem som skuffade barnvagnar eller drog shoppingkärror. I Kottby (egentligen hör vår gata till Forsby, stadsdel nummer 26) har trottoaren inte synats till på par månader. Då när jag, och de andra husägare, hade själva ansvaret för renhållningen av den så var det en hederssak att hålla den fri från snö fastän man måste stiga upp klockan 5 på morgonen skotta snön och sanda före man kunde börja läsa morgontidningarna. I 25 års tid hörde det till min morgongymnastik på vintern. Nu tittar jag bara ut, och måste ofta konstatera att ingen plogbil har kört genom vår gata i natt, eller att en plogbil, en stor sådan, har kört ett varv mitt på gatan och slängt upp allt snö på trottoaren. Och inte har jag skaffat en säck med sand heller. I Berlin hörde jag ingen klaga på att staden inte skötte om trottoarerna, man klagade på vädret eller på sina hala skor. I Kottby klagar grannarna på att staden inte sköter det jobb vi måste betala den för. Grannsämjan finns nog kvar, den kommer fram när bilarna skall skyfflas fram ur drivorna eller dras igång. I Berlin så saltade butiksägarna själv sina utetrappor och området framför dem. Som tur så har vi haft det så kallt här att staden inte har kunnat salta. Vit, fastän lös snö är ändå bättre. I Berlin såg jag flere gånger om dan folk som flög omkull på de isiga trottoarerna, oftast yngre kvinnor, Deras ben flög upp i luften och handväskornas innehåll spred ut sig gatan för de försökte balansera på de isiga trottoarerna på högklackiga skor. Hos oss har kvinnorna inne den praktiska vanan att bära festskorna i en skild kass. Den 16 februari kunde Screen International festivaltidningen notisera det första offret bland festivalens Takaikkuna Pääministerin kelpoisuusehdoista TOIMITTAJAT VIIHDYTTÄVÄT parhaillaan itseään kirjoittelemalla päivittäin juttuja keskustapuolueen puheenjohtajaehdokkaista viittaamatta juuri sanallakaan eri ehdokkaiden poliittisiin tavoitteisiin ja linjoihin. Kyse on kesällä virkaan astuvasta pääministeristä, jonka valitsee tuhatkunta keskustapuolueen aktiivia. Muiden kansalaisten mielipiteellä ei valinnassa ole merkitystä, joten on kai sitten parempi, että he eivät puntaroi valinnan vaikutusta omaan elämäänsä vaan paneutuvat ehdokkaiden imagon toisarvoisiin ominaisuuksiin. Velvollisuudentuntoisena kolumnistina minäkin tartun nyt yhteen tällaiseen ominaisuuteen, eli ehdokkaiden ikään. Suomessa on nyt vallalla sellainen uusi muoti, että puolueen puheenjohtajan pitää olla mieluummin alle kuin yli nelikymppinen. Tätä on käytetty laajasti 63-vuotiaan Paavo Väyrysen ehdokkuuden torpedoimiseen. En minäkään häntä valitsisi, mutta joku järki pitäisi olla perusteluillakin. Ikääntyminen on yhtä vanha asia kuin ihminen. Kai sitä on yhtä kauan pohdittukin. Luin äsken Ciceron teoksen Vanhuudesta (Karisto 1918). Se on kirjoitettu yli 2000 vuotta sitten ja hyvin ajankohtainen. Cicero oli silloin kuusikymppinen kokenut roomalainen poliitikko, joka asettui valtaa tavoittelevaa Marcus Antoniusta vastaan, hävisi, ja tapettiin pakomatkallaan v. 43 eaa. Ciceron mielestä nuorten ei sovi kaivata lapsuusikäänsä eikä varttuneempien nuoruuttaan. Vanhimmat ponnistakoot sen verran kuin voivat; silloin he eivät todellakaan suuresti kaipaa voimia. Jo Rooman aikana vanhimmat olivat vapautettuja ruumiillisesti raskaimmista töistä. Mielen virkeys sen sijaan ei häviä samalla tavalla, varsinkin jos sitä harjoitetaan. Cicero ylistää puutarhanhoitoa ja ystävien kanssa käytäviä keskusteluja oivana elämän sisältönä ikääntyville. Hän lainaa kreikkalaista Sofoklesta, jolta vanhoilla päivillään kysyttiin, vieläkö hän kaipaa rakkaussuhteita. "Jumalat varjelkoot; mielihyvällä olen niitä paennut aivan kuin raakaa ja hurjaa isäntää." "Se ei tunne puutetta, joka ei kaipaa mitään", lisää Cicero. Entistä virkamiestä ja nykyistä yliopistotutkijaa hivelevästi antiikin ajan kuuluisin kaunopuhuja Cicero sanoo: "Jos vanhalla vielä on tieteellinen harrastus ja opiskelu ravintonaan, niin ei ole mitään ihanampaa kuin virkatoimista vapaa vanhuus." Toimittajat sanovat, että nuori puheenjohtaja saa parempaa näkyvyyttä mediassa. Tämä ennuste toteuttaa itse itsensä, erityisesti jos puheenjohtaja on sinkku ja liikkuu haku päällä. Viaksi ei voida lukea sitä, että vanhemmat poliitikot eivät viihdy juhlissa valomerkkiin ja sotkeutuvat nuoria harvemmin pahasti parisuhteissaan. Tästä on kyllä tämän päivän Roomassa selvä poikkeus. Mutta vanhemman valtiomiehen otsalaastarista ei saa millään kestotarinaa, vaikka sitäkin on toden teolla yritetty. Ei ole suinkaan sattumaa, että niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa kaikkein vaikeimpiin valtiollisiin johtotehtäviin on kautta aikojen valittu ei vain yli 60-vuotiaita vaan vielä paljon vanhempiakin henkilöitä. Se johtuu siitä, että politiikassa kokemuksella on suuri merkitys. Asia on niin ilmeinen, että iän kertymisen lukeminen automaattisesti ehdokkaalle ratkaisevaksi viaksi on tekopeliä, populistinen väite, jolla ei ole mitään pohjaa. Puhuttaisiin mieluummin vaikka veroista, työajasta, työllisyydestä ja mitä ehdokkaat niiden suhteen aikovat tehdä Pekka Peltola, 68 v. celibriteter. Herr TP Aggarwal, ordförande för Indiens Filmindustriförbund, halkade och bröt sitt ben på vägen till sitt hotell. Enligt nyheten så flögs han omedelbart tillbaka till Delhi för att opereras. I den kyliga vinden på Berlins vida och isiga gator var man inte alls förvånad att årets huvudpris, den Gyllene Björnen gick till filmen Bal ­ Honung av den turkiska regissören Semih Kaplanoglus, fast kritikerna hade skrivit rätt avogt om filmen. Claes Olsson Menot Esittelyssä Vuoksen virta ja lähiseutu Karjalankannaksella 11.3. Vuoksen virtaa ja Vuoksen lähipitäjiä käsitellään torstaina 11.3. klo 18.00 pidettävässä luovutetun Karjalan esittelyssä Karjalatalolla Helsingissä osoitteessa Käpylänkuja 1. Vapaa pääsy. KUTSU Pääsiäisajan ruokamarkkinat 27.3. Tervetuloa karjalaisille ruokamarkkinoille Karjalatalolle lauantaina 27.3. klo 11­15. Markkinoilla myynnissä: mm. karjalaisia piirakoita, viipurinrinkeleitä, pääsiäisleivonnaisia sekä ruuanvalmistukseen liittyviä tuotteita, esimerkiksi leivinliinoja ja pashamuotteja. Vielä ehtii Hellevi Loikkasen maisema-aiheisia maalauksia asukastilassa Käpyläntie 12 H vielä pari päivää (5. maaliskuuta asti) klo 14­19. Lämpimästi tervetuloa taidenäyttelyyn. Käpylän kulttuuriyhdistyksen VUOSIKOKOUS pidetään keskiviikkona 17. maaliskuuta klo. 18.00-19.45 Ravintola Iltatähdessä, Pohjolankatu 2. Tilaisuudessa valitaan seuraavaksi vuodeksi mm. puheenjohtaja, sihteeri ja hallitus varajäsenineen. Lisäksi keskustelemme Kyläjuhlista ja niiden järjestelyjen etenemisestä. Kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetuloa! Talvisodan päättymisen muistotilaisuus 13.3. Talvisodan päättymisen valtakunnallinen muistotilaisuus lauantaina 13.3. klo 17.00 Karjalatalolla. Juhlapuhe: Karjalan Liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen. Tilaisuudessa esiintyy laulajatar Raita Karpo, muusta musiikista vastaavat Karelia-puhallinorkesteri ja Viipurin Lauluveikot. Vapaa pääsy. Tumma puku tai kansallispuku. Seppeleen lasku Hietaniemen hautausmaalla Karjalaan jääneiden muistomerkillä klo 12. LC Helsinki/Metsälän kevättapahtuma Vanhan Käpylän VPK:lla sunnuntaina 14. maaliskuuta klo 12.00­ 14.00. Luvassa ongintaa, saappaan heittoa, maalilaukauskilpailua, erilaisia tarkkuusheittoja, arpajaisia sekä makkaran ja lettujenpaistoa ynnä muuta mukavaa. Tapahtuman tuotto käytetään lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen. Helsinki, Metsälä, Vanhan Käpylän VPK (Metsälän VPK) Krämertintie 8, 00620 Helsinki Oulunkylän srk:n kutomakerhon KEVÄTMYYJÄISET Lauantaina 27.3.2010 klo 11 ­ 15 Osoite: Teinintie 8 B (vanha koulu), 2. krs Myytävänä · kauniita kangaspuissa kudottuja yksilöllisiä kudonnaisia · käsin tehtyjä pääsiäiskoristeita · kotitekoisia leivonnaisia Kahviossa · ohrapuuroa marjakeiton kera · kahvia, teetä, mehua · kotileivonnaisia Lista- ja pika-arpoja TERVETULOA ! Kirjeet Oulunkylän kirjapula JOHANNA SILLANPÄÄ puolusti viime lehdessä Oulunkylän kirjaston kirjojen vähentämistä. Oman asiaa koskevan kirjeeni jälkeen suunnitelmista on saatu tarkempi tieto: kirjavalikoima supistetaan pysyvästi 82 000:sta 40 000:een. En millään näe, mitä ihanaa tässä on. On totta, että kirjoja löytää muista kirjastoista ­ niihin minäkin olen joutunut siirtymään. Mutta entä jos ne seuraavat Oulunkylän "pilottihankkeen" viitoittamaa tietä? Kari Ojala Oulunkylä Kukkakauppa Tähtililja Pradan ja Miu Miun mallisto edustaja Kai t Vähäjylkän esittelyssä TYYLIPÄIVÄ ke 10.3. klo 14-18 Kahvitarjoilu. Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT islääkäri Silmätautien eriko to. oluodon vastaanot Olli Kant 27800160 Ajanvaraus p. (09) HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 ARABIANRANNAN SILMÄASEMA Hämeentie 109-111, Kauppakeskus Arabia puh. (09) 278 00160, ark. 10-19, la 10-16 w w w. s i l m a a s e m a . f i
• 6 Käpylä-lehti KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 7.3. Albekoglu, Kataja, Leskinen, kirkkokuoro. Messun jälkeen Keittoa ja maailmanparantamista - tilaisuus seurakuntasalissa. Vieraana Helsingin Seurakuntayhtymän lapsityön sihteeri, pastori Arto Helle. Keitto ja kahvit 5. 14.3. Niemi, Mäkeläinen, Leskinen. Messun jälkeen naisten hemmottelupäivä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi seurakuntasalissa. Hierontaa, hoitoja, keittoa ja kahvia hyvässä seurassa. Tervetuloa! Mukana Kajos ja Albekoglu. 21.3. Marianpäivän perhemessu, Albekoglu, Niemi, Leskinen. Messun jälkeen keitto- ja kahvitarjoilu seurakuntasalissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. 28.3. Palmusunnuntain messu, Mäkeläinen, Niemi, Leskinen, kirkkokuoro. Messun jälkeen Lasten Lomayhdistys ry: n järjestämä lounas seurakuntasalissa. 31.3. klo 9.30 Lasten pääsiäiskirkko, Albekoglu, Leskinen 1.4. klo 19 Kiirastorstain ehtoollinen, Albekoglu, Mäkeläinen, Leskinen MUUTA Päiväpiirit keskiviikkoisin klo 13. Käpylän kirkolla, vastaava työntekijä Murto, p. 2340 4218 Voudintie 4B ­ kerhohuoneella, vastaava työntekijä Kajos, p. 2340 4227 Lasten päiväkerhot Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Takkinen p. 2340 4203 Perhekerhot torstaisin klo 10-12 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Murto p. 2340 4218 Voudintie 4B -kerhohuoneella, tied. Kajos p. 2340 4227 Lähetyspiirit Akin klubi, Käpylän kirkon Käpykappelissa ma klo17. Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4B kerhohuoneella klo 17 ti 9.3. Tikka ja 23.3. Leskinen. Etiopia-piiri, kokoontuu kodeissa erikseen sovittuina aikoina. Tied. virasto. Lähimmäiset piiri Kokoontuu parittomilla viikoilla Pukkilantie 2 kerhohuoneella ke klo 17-19 Diakoniavastaanotot Kirkkoherranvirastossa ti ja pe klo 9-11, Murto p. 2340 4218 Voudintie 4B kerhohuoneella ma klo 9-11, Kajos p. 2340 4227 Kehitysvammakerho, Voudintie 4B kerhohuoneella joka toinen ma klo 17.30, parillisina viikkoina, tied. Kajos p. 2340 4227 Käpylän seurakunnan Kutomakerho Kerhoillat tiistaisin klo 18 Kunnalliskodintie 6 C-talo, Nrapun vieressä. Tied. Aila p. 050-500 4533 tai Maija 050535 8668. Naisten kirjallisuuspiiri ke 10.3. klo 18-20 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella. Aihe: Jhumpa Lahiri; Tuore maa Pappi paikallisessa Ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen to klo 18-20. 4.3. Albekoglu, 18.3. Kataja 3.3.2010 Mitä käpyläläiset haluavat? Asukkaiden visiot ja KäpyläSeuran tavoitteet kohtaavat Käpylä on vehreä ja ihmisläheinen, mutta täällä on liikaa läpiajoliikennettä ja liian vähän palveluja. paikalle saisi ilmestyä myös Tarjoustalon tapaan varustettu tavaratalo. Myös vaatekauppaa ja elokuvateatteria sekä baaria kaivattiin. että palvelut kannattaisivat ja niitä voitaisiin jopa lisätä. Uusia asuintaloja voitaisiin vastaajien mielestä rakentaa ensisijaisesti Tuusulantien kohdalle, sitten kun saadaan linjattua pois Käpylästä. Rakennuspaikkoja löydettiin myös muualta: radanvarresta, Taivaskallion reunasta Panuntieltä, Intiankadun ja Koskelantien kulmauksesta, Shellin tontilta, Ilmattarentien ja Keijontien länsireunalta, sekä Käpyläntien ja Oulunkyläntien kiilasta. Alice Karlsson Läpiajoliikennettä on liikaa Liikenne nousi isoimmaksi ongelmaksi. Koskelantien ja Mäkelänkadun liikennettä pidettiin suorastaan hengenvaarallisena, mutta läpiajon on havaittu lisääntyneen myös muun muassa Osmontiellä, Pohjolankadulla, Kullervonkadulla ja Panuntiellä. Monet olivat huolissaan huhusta, jonka mukaan bussit alkaisivat liikennöidä Pohjolankadulla. Raitiovaunu ykkösestä halutaan pitää tiukasti kiinni. Viikonlopun liikennöintiä kaivataan takaisin ja useat ehdottavat ykkösen piristysruiskeeksi linjan viemistä Kunnalliskodintielle, josta vaunu varmasti täyttyisi. Tätä käpyläläiset haluavat Raitiolinja Ykkönen kulkemaan pääteasemalta Pohjolankatua pitkin Kunnalliskodintielle. Tuusulantien tilalle 3- ja 4-kerroksisia asuintaloja. Ruokakauppa Pohjolankadun alkupäähän. Ruokakauppa Länsi-Käpylään. Tavaratalo keskeiselle paikalle. Kahvila keskeiselle paikalle. Kylätila. Tanssilava taivaskalliolle. Konserttisali Vuoritalolle. Elokuvateatteri. Baari. KÄPYLÄ-SEURAN suurponnistus, kysely asukkaille tulevaisuuden visioita varten, on saatu koottua yhteen. Kysely toteutettiin viime vuonna ja sen tarkoituksena oli saada osviittaa seuran toimintaan. On tärkeää tietää, kohtaavatko asukkaiden toiveet ja heitä edustavan järjestön tavoitteet. - Kaavoittajalle lähtee meiltä viesti siitä, mitä käpyläläiset esimerkiksi haluavat suojella, mihin sallisivat rakentaa ja mitkä ovat pahimmat ongelmamme, Käpylä-Seuran puheenjohtaja Matti Eronen sanoo. Enimmäkseen kysely vahvistaa Seuran näkemyksiä. - Olemme hyvin samoilla linjoilla suojelu- ja liikennekysymyksissä samoin kuin esimerkiksi palvelujen kehittämisessä. Kauppoja ja kahvila Taivaskallio ponnahti merkittävämpänä suojelukohteena ylivoimaisesti esille. Se mainittiin myös ykkös- MUITA TILAISUUKSIA Käpylän kirkolla Keskipäivän viikkomessu 3.3. klo 12 Mäkeläinen, Leskinen Ti 9.3. Eläinten karnevaali klo 10 Liisa Tiensuu ja alaasteen kuoro, Maija PesoinenKareinen, urut, vapaa pääsy Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 19 Kartsakirkko torstaisin klo 18.30 Käpylän kirkolla Pyhäkoulu klo 11 Käpykappelissa. Su 7.3., 14.3., 21.3. ja 28.3. Tied. Kajos 2340 4227 kohteena mielipaikoista. Useissa viesteissä ylistettiin paloaseman ympäristöä, Rauninkalliota Länsi-Käpylässä ja radanvarren metsikköä. Luontoa ja puutarhoja kehuttiin vuolaasti. "Käpylän väljyys ja vehreys on säilytettävä." Rakennetusta ympäristöstä säilytettäväksi toivottiin kirjastoa, PuuKäpylää, Kisakylää ja Olympiakylää. Vuoritalollekin heltisi muutama puoltoääni. "Se pitäisi kunnostaa vaikkapa konserttisaliksi." Palveluita toivottiin lisää. Monet valittivat kylän yhteisien tilojen puuttumista. Viestien mukaan esimerkiksi nuoret joutuvat kokoontumaan enimmäkseen omassa tai kavereiden kotona, sillä kynnys lähteä vieraiden kaupunginosien nuorisotalolle on korkea. Lisäksi Pohjolankadun alkupäähän ja Länsi-Käpylään toivottiin ruokakauppaa, Pohjolankadulle tai sen läheisyyteen kahvilaa, Taivaskalliolle tanssilavaa, Koskelantielle kioskia, ja jonnekin keskeiselle Lisää asukkaita Kivijalkakauppoja haikailtiin takaisin, mutta toisaalta uudisrakentamista kavahdettiin. Osa tosin esitti, että asukkaita pitäisi saada lisää, KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ Kiire odottamaan MEILLÄ ON USEIN KIIRE. Kiire on subjektiivinen käsite. Joskus meillä on oikeasti kiire, emmekä tahdo millään ehtiä ajoissa, vaikka kiiruhtaisimme kuinka. Toisinaan taas meidän kiireemme ei ole todellista laatua, vaan pelkkää kiireen tunnetta. Tällöin uskottelemme itsellemme, että olemme kovin kiireisiä. Absurdia on se, että silloin, kun meillä oikeasti on kiire, saatamme ottaa tilanteen aivan rauhallisesti ikäänkuin mitään kiirettä ei olisikaan. Ja taas silloin, kun meillä ei oikeasti olekaan kiire -mutta kiireen tunneniin hosumme ja hätäilemme silmittömästi. Tästä jälkimmäisestä kaikilla armeijan käyneillä on hyvää kokemusta. Armeijassa nimittäin joukot tapasivat järjestyä juoksujalkaa riippumatta siitä oliko aikaa vähän vai ei. Kun sitten oltiin päästy toimintapaikalle, niin jouduimmekin usein odottamaan pitkään ennen varsinaisen tehtävän alkua. Huomasin, että armeijassa oli kiire odottamaan. Tämä on juuri se tilanne, joka seuraa älyttömästä häsäämisestä ja hosumisesta; olemme kiirehtineet turhaan tilanteessa, jossa kiirettä ei oikesti ole. Tämä itse itsellemme luoma kiire voi johtaa meidät noloihin tilanteisiin. Voimme esimerkiksi huomata odottavamme ystäväämme stokkan kellon alla puoli tuntia ennen sovittua aikaa tai istuvamme ensimmäisinä tyhjässä kokoussalissa. Ja joudumme luppoajaksi keksimään muuta tekemistä ja hyviä selityksiä "kiireellemme". Stressaantuneina olemme myös epäkiitollista seuraa läheisillemme. Ärtyneinä voimme tiuskia aivan turhista asioista. Olemme kuin käveleviä ruutitynnyreitä, jonka voi räjähdyttää pieninkin särö ympäristössämme. Varmasti paras ratkaisu silloin, kun meistä tuntuu, että aikamme loppuu kesken, olisi se, että pysähtyisimme miettimään onko meillä oikeasti kiire. Sulkisimme silmämme ja hiljentyisimme hetkeksi kuuntelemaan sisimpäämme. Usein jo tämä hetken hiljaisuus voi auttaa meitä ymmärtämään, että kiireemme olikin ylimitoitettua. Kaikkein tärkeintä on se, että säilyttäisimme ystävällisyytemme myös kiireen keskellä. Että olisimme lähimmäisiä toisillemme silloinkin kun olemme stressaantuneita. Että kohtaisimme toisiamme aidosti. Siitäkin huolimatta, että meillä on kova kiire odottamaan. Kiireetöntä paastonaikaa käpyläläiset! Juha Niemi Pastori Käpylän seurakunta TILAISUUDET Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11 Su 28.3. klo 13.30 Messu, Mäkeläinen, Leskinen Ke 31.3. klo 13 Hiljaisen viikon messu, Niemi, Leskinen, Kajos To 1.4. klo 9.30 Lasten pääsiäiskirkko, Albekoglu, Leskinen
• 3.3.2010 Käpylä-Lehti Kauneusja terveyspalveluja Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI 7 Koskelan terveysasemaa tarvitaan KOSKELAN TERVEYSASEMAA ollaan taas siirtämässä Oulunkylän terveysasemalle. Kolmisen vuotta sitten sama ehdotus nosti molempien terveysasemien alueilla ankaran vastustuksen. Silloinen terveyslautakunta hautasi yksimielisesti sen uuteen valmisteluun. Kun kaupungin virastot keräsivät syksyllä kaupunginjohtaja Jussi Pajusen johdolla palvelutilojen säästölistaa, terveyskeskuksen johtaja Matti Toivola liitti siihen vanhan esityksensä. Mitä terveysasemien vähentämisellä tavoitellaan? Ainoa perustelu on, että lääkärit tulisivat helpommin töihin isolle asemalle ja pysyisivät siellä nykyistä paremmin. Elävässä elämässä tästä ei ole todisteita. Esimerkiksi Myllypuron yhdistäminen Itäkeskukseen vain pahensi työvoimatilannetta. Koskelan lääkäreiden ja hoitajien siirtäminen Ogelin terveysasemalle ei säästäisi Matti Toivolankaan mukaan mitään, joten se ei toteuta edes Pajusen listan säästötavoitetta. Muun muassa Ogelin terveysasemalla nyt oleva psykiatrian yksikkö ja kotihoidon työntekijöiden työtilat pitäisi lykätä jonnekin muualle, jotta koskelalaiset mahtuisivat taloon. Alkuperäinen ehdotus olikin melkoinen palapeli, jonka toteuttaminen vaatisi monenlaisia remontteja, muuttoja ja lisärahaa. Mukana palapelissä oli vielä Paloheinän yhdistäminen Maunulan terveysasemalle ja Maunulan ja Ogelin toimintojen siirtoja. Ogelissa ja Koskelassa on jo nyt 9 ja 10 lääkäriä ja myös tarvetta lisälääkäreille. Mitä paremmin terveysasemalta saisi vastaanottoajan, sitä useampi siellä kävisi. Moni jättää nyt menemättä, kun ajan saaminen on vaikeaa ja lähtee vasta viime tingassa hakemaan apua. Toiset käyvät satunnaisilla yksityislääkäreillä. Helsingissä tarvitaan pysyviä terveysasemia ja niille osaavia työntekijöitä. Helppo pääsy terveysasemalle auttaa löytämään apua ongelmien alkuvaiheessa ja vähentää sairauksien vaikeutumista ja mutkistumista. Myös jatkuvat hoitosuhteet tuottavat terveyttä, kun potilas ja hoitotyön tekijät pääsevät tutustumaan ja löytävät hyvän yhteistyön. Terveyskeskuksen johtaja perustelee yhdistämistä myös sillä, että Koskelan terveysasema on entisellä sairaalan vuodeosastolla, joka ei sovellu parhaalla mahdollisella tavalla terveysaseman toimintaan. Koskelan N-talossahan on entisen poliklinikan tila, jonka myös voisi kunnostaa terveysasemaksi. Terveysasemalla asioivat sitä paitsi pitävät sen väljää aulaa mainiona paikkana. Useimmat Koskelan ja myös Oulunkylän terveysasemien työntekijät saavat jatkuvasti kiitosta potilailtaan. Alueen väki ei haluakaan osallistua ihmiskokeeseen, jossa katsottaisiin, palvelisiko tiukemmalle ahdettu yhdistetty terveysasema heitä nykyistä paremmin. Muutoksiin ajateltu raha kannattaa käyttää lisätyövoimaan, eikä terveysasemaverkon karsimiseen. Kati Peltola p. 050 563 2314 Koskela kaupunginvaltuutettu (Vas.) Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Puh. 728 7012 Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa FYSIOTREENARI HOIDA ITSEÄSI! Osteopaatti Aleksi Bergman Puh. 040-961 2308 Akuutit ja krooniset vaivat Meillä käy hoitoseteli. Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 rleenaTiistaisin Ma Apteekkipalvelua ammattitaidolla · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille eläkeläisalennus KOSKELAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Uudet omistajat toivottavat vanhat ja uudet asiakkaat tervetulleiksi 1.3.2010 lähtien. Hammaslääkärit Sanni Aho ja Katariina Savijoki, erikoishammaslääkäri Pirkko Aho (iensairaudet) ja tutut hammashoitajat Irmeli ja Kristiina sekä suuhygienisti. Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Neutrogena Visibly Clear -sarja Puhdas ja raikas iho - joka päivä. Yhteistyössä ihotautilääkäreiden kanssa kehitetty Neutrogena Visibly Clear -ihonhoitosarja auttaa nuorta ja rasvoittuvaa ihoa normalisoitumaan. Kaikki Neutrogena -tuotteet valmistetaan lääketehtaassa tiukkojen laatuvaatimusten ja -tarkastusten alaisena. Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. Tutustumiskäynti 35/ 55 min Parturi-Kampaamo Nyt meiltä saatavana! MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Käpyläntie 1, puh. 7206800 Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Varaa aikasi; olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 www.oulunkylankauneushoitola.fi Käpylä-Seura r.y. 59 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 Sampsantie 11, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä: