Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 7 julkaisija Käpylä-Seura ry. 23.9.2020 69. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT • Lahovauriot • Murtojälkien korjaukset HELSINGIN LASI JA PUU Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki Puh. 09 791 590 LOUNAS BUFFET klo 10.30-15.00 2 ANNOSTA YHDEN HINNALLA tällä kupongilla (voim. 28.10.20 asti) Pubin puolella happy hour (09-22), after work tarjoukset (ma-pe 15-20) ja karaokea 20:n mikin turvin Ravintola Musta Härkä avoinna! Mäkelänkatu 52 00510 Helsinki P. 045 1770 950 Av. joka päivä 09 05 info@mustaharka.fi www.ravintolat.eu Tervetuloa syömään turvallisesti tai laulamaan toisiamme kunnioittaen! ? Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 Katso lisää www.oldsophie.fi Tarjous: 2 kpl. 2 kpl. Pippurileike 18,Pippurileike 18,Voimassa klo 15 21 ma to 31.10. saakka. Avoinna: Ma-Ke 10-23, To 10-24, Pe-La 10-04, Su 11-23 Keittiö su-to 21, pe-la 22 KARAOKE Pe ja La klo 22 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Pihakonsertti Käpylässä TUNNETTU JA TAIDOKAS Philomela-kuoro onnitteli 100 vuotta täyttävää Käpylää upealla ulkoilmakonsertilla 19. elokuuta. Illan teemana oli Puhun Puille, joka sopii hyvin luonnonläheiselle, mutta silti urbaanille kaupunginosallemme. Kiitollinen yleisö kuunteli laulua ”postitalon” amfiteatterimaisella pihalla, parvekkeilla ja Käpylänkujalla. Kuva Kristiina Saarenpää Taas kukkia Taivaskallion rinteeseen Pihaja puutarharyhmä istuttaa taas kukkia Käpylän kaunistukseksi. Aleksis Kiven päivänä, lauantaina 10.10. klo 13 vapaaehtoiset kokoontuvat lapioineen Otto Iivari Meurmanin puistoon. Tänä vuonna saimme ensimmäisen kerran iloita keväällä nousseista kukista, jotka muodostivat sanan Käpylä. Sen lisäksi ruohikolla näkyi punaisten tulppaanien muodostamat kaksi sydäntä. Kuva Toivo Koivisto ? SUUSSA SULAVIA TANDOORI ERIKOISUUKSIA JA MAUKKAITA KASVIS-, LAMMASJA KALARUOKIA. A la carte • Päivittäin vaihtuva lounas ma pe 11 15, alkaen 10,70 10,70 useita herkullisia vaihtoehtoja TARJOUS: TARJOUS: Tällä kupongilla virvoitusjuoma veloituksetta ruokailun yhteydessä. Arabiankatu 8, 00560 Helsinki P. 09 61500822 | www.swagatam.fi Take away -10% -10%
Lieveilmiöitä Lintukodossa 23.9.2020 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 69. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla JOKAISELLA KAUPUNGILLA , kaupunginosalla, kylällä ja yhdistyksellä on nykyään oma Puskaradionsa, some-sivustonsa. Siellä käydään keskustelua ajankohtaisista tai muuten mieltä askarruttavista asioista. Usein sieltä saa hyviä neuvoja tärkeisiin kysymyksiin, mutta ajoittain laineet lyövät korkeina ja suunsoitosta tulee pääasia. Välillä mennään lähes vihapuheen asteelle ja ylläpitäjällä on täysi työ poistaa törkeyksiä. Välillä keskustelijat unohtavat, että kommentit näkyvät kaikille ja ovat julkisia. Jos tulee solvattua jotakuta, vaikka piloillaan, niin siitä ei aina hyvä seuraa. Netissä eivät vitsiksi tarkoitettua virnuilua tunnista kuin ehkä kirjoittajan hyvin tuntevat kaverit. Seuraan monia nettisivustoja useilla paikkakunnilla riippuen siitä, missä milloinkin majailen (koronapakolaisena olen asunut kuukausia päämat tietävät, missä nuoret viettävät aikaansa ja mitä tekevät. Tällainen ilmiö pitää pystyä katkaisemaan yhdessä poliisin, nuorisopalveluiden, sosiaalitoimen sekä lasten ja nuorten vanhempien kanssa. Kaikkien nuorten kannattaa tiedostaa vakavat seuraukset jo etukäteen, ettei tee mitään sellaista, jota katuu pitkän aikaa, tiedottaa Itä-Uudenmaan Poliisi. ”Narkomaanit uhanneet tappaa taidelukion opiskelijoita Helsingissä”, otsikoi iltapäivälehti viime viikolla. Huumeidenkäyttäjät ovat uhkailleet ja ahdistelleet helsinkiläisen taidelukion opiskelijoita kuluvana syksynä, jonka vuoksi poliisi on lisännyt valvontaa koulun läheisessä Pengerpuistossa toistuvien tapausten vuoksi. Taidelukio on myös monien käpyläläisten nuorten koulu. Myös Oulunkylän nettikeskusteluissa on kiinnitetty huomiota viime aikoina lisääntyneeseen levottomuuteen alueella. Asukkaat ovat ihmeissään, kun entinen rauhallinen asuinalue on äkkiä muuttunut. Some-keskusteluissa raportoidaan samantyyppisiä häiriöitä kuin Järvenpäässä. Kaikki häiriköt eivät tosin ole nuoria. Kaikenikäisiä sekavasti esiintyviä henkilöitä pyrkii sisälle, vaikka asukkaat istuvat aterioimassa omassa kodissaan, kauhistelevat keskustelijat. Kaikenlainen irtain katoaa pihalta hetkessä ja arvoesineitä on varastettu jopa sisältä ihmisten nukkuessa. Poliisi kehottaakin lukitsemaan ovet ja ikkunat. Poliisin mukaan häiriöt voivat juontaa juurensa koronaviruskriisiin. Asiantuntijat ovat varoittaneet jo pitkään tilanteesta, jonka koronaeristys voi aiheuttaa. Kun korvaushoitopaikat, terapiat ja muu apu on ollut katkolla, ovat ongelmat kasautuneet ja nyt ne alkavat näkyä. Matkustusrajoitukset ovat vaikuttaneet aineiden saatavuuteen ja hintoihin. Järvenpäässä poliisi aikoo jalkautua koulun alueelle viikonloppuisin. ”Puutumme nuorison alkoholin käyttöön ja tarvittaessa teemme lastensuojeluilmoituksen”, sanoo ylikomisario Jussi Huhtela Itä-Uudenmaan poliisista. Nettikeskustelua voi näköjään rauhoittaa sillä, että paikallislehti ilmoittaa seuraavansa sitä. Näin kävi Käpylän sivustolla. Kirjoituksista heijastui samanlainen huoli kuin naapurissa, Ogelissa. Mutta kun kyselin mielipiteitä tästä aiheesta, muuttui keskustelun luonne, ja moni ongelma pieneni. Käpylä onkin edelleen hyvin rauhallinen, mitä nyt polkupyöriä varastellaan. Sain myös huolestuneita neuvoja, ettei nettikeskusteluja pitäisi käyttää tietolähteenä. EIJA TUOMELA-LEHTI kapylalehti@outlook.com Lapsuuden aika Käpylässä asiassa maaseudulla) ja päässyt näin tutustumaan eri kylien sielunelämään. Täytyy antaa tunnustus Käpylän seudulle keskustelupalstat ovat fiksuimmasta päästä, huolimatta joistain tölväisyistä. Järvenpäässä , jossa olen kirjoilla, nuoriso alkoi koulujen alettua kokoontua sen uutukaisen avokonttorikoulun, josta on ollut valtakunnallisestikin paljon kirjoituksia, pihalla häiriten naapurustoa. Paitsi meluhaittaa, satojen nuorten pörrääminen omakotialueella toi sinne myös pikkurikokset, varastelut ja asukkaiden uhkailut. Sekavasti käyttäytyviä tyyppejä alkoi pyöriä yksityiskotien puutarhoissa, jopa asukkaiden istuessa iltaa omalla pihallaan. Käytettyjä neuloja ja huumeruiskuja lojui sadoittain koulun lähistöllä. Soitto poliisille ei auttanut, kun ei mitään vakavaa ollut tapahtunut. Kunnes sitten tapahtui. Yksi nuori puukotettiin koulun pihalla. Puukottaja pakeni, mutta hänet saatiin kiinni yleisövihjeiden perusteella. Hän oli yksi nuorista. Nyt poliisi aktivoitui. Myös kaupunki heräsi. Tällä viikolla pidetään koululla kuntalaisilta, jonne on kutsuttu nuorten vanhempia, poliisi ja nuorisotyöntekijöitä pohtimaan ratkaisua ongelmaan. Poliisi kehottaa, että kotona keskusteltaisiin aiheesta, jotta vanhemOLI SOTIEMME jälkeinen aika, kun perheemme muutti Viipurinkadulle ja Koskelan parakkiin. Keväällä 1947 meille ilmoitettiin asunnosta Mäkelänkatu 78-82 eli Perhiksen M-rapun, 63 m2 asunnosta. Alku oli tietysti hurjaa, ajatellen Koskelan lapsettomasta maisemasta muuttaminen Perhiksen noin 550 lapsen katraaseen. Jo muutaman vuoden asumisen jälkeen, eivät perheet herätyskelloa tarvinneet. Pihalla alkoi virkeiden lasten kirkuminen ja meteli jo kahdeksan jälkeen, jolloin viimeistään lasten pääsy pihalle oli välttämättömyys. Tämä aika oli minunkin lapsuuteni kasvamisen aikaa. Pihan moni aikuinen osallistui nuorten kehitykseen, neuvoin ja käskyin. Käpylän Kerhokeskus KKK ja Heikki Kauppala sekä ohjaajat Tuulikki Valkama ja Pirkko Poikolainen (nyk. Fihlman) olivat pihamme lasten ja 1950-luvun nuorten kasvattajia Käpylässä. Varmuutta ja esiintymistä valmensi näytelmäkerhon ohjaaja Kyllikki Paturi ja askartelua sekä kädentaitoja keksijä Veikko Kaseva. Tätä pihan kasvatustehtävää jatkoivat Käpylän Pallon perustajat vuonna 1956. Siinäkin taustalla Heikki Kauppala, Bertel Tuores ja Tuulikki Valkama sekä Jimi Hartikainen ja Pentti Siimelä ym. Urheilu olikin yksi Perhiksellä vaikuttavista kasvatuskeinoista. Heikki Kauppalan sanat: ”Ota muutama poika kentälle ja heitä heille jalkapallo, jo alkaa harrastus”. Säilytä kosketus palloon! Vaikka useita SM-mitaleita Käpylän Pallon jäsenille tulikin, seuran tehtävä oli aina kasvatuksellinen ja kasvuun saattaminen. Olinhan itsekin sen vaikutuksen kohde. Kun sitten tultiin kymmen vuotta vanhemmaksi, hoidimme Nappulaliigan ottelut ja sitä seurasivat Helsinki Cupin otteluviikko, varmuutemme vastuunottoon näkyi Käpylässä. En tätä katsausta kirjoittaisi, ellei yhteyteni Käpylään olisi kestänyt yli 70 vuotta. Ja jatkuu nyt kavereiden ja ystävien kanssa, muutamaan tapaamiseen vuodessa. Kun Käpylä täyttää 100 vuotta on syytä muistaa myös kaupunginosan yhdistäviä voimia ja yhteisöjä. Käpylän Urheiluveikot, Käpylän Kunto, Käpylän monet koulut ja sivistyslaitokset, kuten kirjasto ja erityiset kerhot ja seurat. Näiden vuosien aikana useat sadat henkilöt ovat tehneet käpyläläisten eteen vapaaehtoistyötä. Me kaikki hyödyimme tästä ja näimme sen työn kauneuden Käpylässä. Olisi voinut käydä huonomminkin. Olosuhteista on nyt sadan vuoden jälkeen annettava suuri kiitos Helsingin kaupungille ja sen päättäjille ja johdolle. Käpylä ei olisi puutarhakaupunginosa tai esimerkillinen asuinpaikka lapsille ja nuorille, elleivät viranhaltijat olisi ymmärtäneet ennalta torjua slummiutumista. Asuintalot suunniteltiin Käpylässä väljästi ja ympäristöä vaalien. Siitä kiitos! Syksyllä ilmestyy Perhistarinat kirja ja valokuvanäyttelyllä. TIMO PUUMALAINEN Perhis Käpylä ry KESKIVIIKKOISIN oli Joukolantie 3:n yleisen saunan naisille tarkoitettu vuoro. Oikeasti se oli kyllä silloin täynnä myös lapsia, mutta vasta illansuussa. Pääsin koulusta Kruunuhaasta klo 13, joten ehdin lähes aina ensimmäisenä saunaan, kun ovet avattiin klo 14. Äiti ei tykännyt siitä, että joutui menemään yksin töistä tultuaan, mutta minulla oli omat menoni jengin kanssa illalla. Rakastin saunomista ja niin teki myös muuan mummo. Hän tuli aina oman sinkkiämpärin kanssa, jossa oli pitkä vamppu, eli luonnon pesusieni ja vihta. Sen hän käytti lähes risuasteelle, koska kääri sen aina sanomalehteen kotiin mennessään. Lisäksi hän sirotteli siihen kouralla karkeaa suolaa. Me emme koskaan puhuneet keskenämme. Hän istui ylälauteella kiuasta vastapäätä ja minä kiukaan vieressä. Myöhemmin opin, että mummolla oli kuumimpien löylyjen kohta. Hän oli pelkkää luuta ja nahkaa ja olemus oli hieman kumara. Uskoisin hänen olleen ruumiillisen työn tekijä. Ehkä niitä tiilenkantajia, jotka selässään veivät tiilikuormat muurarille jopa ylimpiin kerroksiin asti. Olympiakylä on kohonnut myös naisten fyysisellä panoksella. ATA HAUTAMÄKI kirjailija Naisten päivä VOIT JOUTUA jatkossa tunnistautumaan vahvasti, kun maksat lippua HSL-sovelluksessa ja HSL-korttipalvelussa. Vahvaa tunnistaumista saatetaan vaatia: • Maksat matkalipun kortilla HSL-sovelluksessa • Liität uuden maksukortin HSLsovellukseen • Maksat lipun kortilla HSL-korttipalvelussa • Talletat maksukorttisi tietoja HSL-korttipalveluun Vahva tunnistautuminen tarkoittaa sitä, että sinun täytyy vahvistaa lippuostoksesi pankkitunnuksella tai muulla tavalla, esimerkiksi tekstiviestillä tai sormenjäljellä. Pankkien välillä voi olla eroja siinä, minkä suuruisista korttiostoksista ne vaativat vahvaa tunnistautumista ja vaativatko ne sitä jokaisen ostoksen yhteydessä vai ainoastaan satunnaisesti. HSL ei voi vaikuttaa pankkien ratkaisuihin. Kun maksat lippusi kortilla HSLsovelluksessa tai HSL-korttipalvelussa, sinun kannattaa varautua siihen, että ostamisessa voi jatkossa olla mukana yksi lisävaihe. Lipun ostamiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Voit edelleen ostaa lipun HSLsovelluksella ilman vahvaa tunnistautumista, jos maksat lipun esimerkiksi mobiilimaksulla (puhelinlaskun yhteydessä). Lippujen maksaminen automaateilla säilyy ennallaan. Uudistuksen tavoite on korttimaksamisen turvallisuuden parantaminen sekä väärinkäytön mahdollisuuksien pienentäminen. Vahvan tunnistautumisen vaatimus perustuu EU:n maksupalveludirektiiviin PSD2. Vahvasta tunnistautumisesta huolimatta sinulla täytyy jatkossakin olla voimassa oleva lippu, kun kuljet joukkoliikenteessä. Kun ostat lipun mobiilisti, sen pitää olla saapunut älylaitteeseesi, ennen kuin nouset liikennevälineeseen tai siirryt metron tai Suomenlinnan lautan laiturialueelle Jos vahva tunnistautuminen HSLsovelluksessa ei syystä tai toisesta onnistu, sinun on ostettava matkalippu jollakin muulla tavalla, jotta et saa turhaa tarkastusmaksua. Vaihtoehtoja onneksi riittää, voit esimerkiksi käyttää jotain muuta HSL-sovelluksen maksutapaa, maksaa HSL-kortilla tai hankkia lippusi automaatista. Vahva tunnistus käyttöön HSL-lippua ostaessa Vahvasta tunnistautumisesta huolimatta sinulla täytyy jatkossakin olla voimassa oleva lippu, kun kuljet joukkoliikenteessä. Kun ostat lipun mobiilisti, sen pitää olla saapunut älylaitteeseesi, ennen kuin nouset liikennevälineeseen. Kuva Toivo Koivisto Joukolantien sauna Löyly, Joukolantie 3. Kuva Kaupunginmuseo KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ
23.9.2020 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy lokakuun 28. päivä. Aineisto toimitukseen 16. lokakuuta mennessä. OIKAISUJA Syyskuun lehdessämme olleessa jutussa Kalevala-kuvista Käpylässä oli etusivun kuvassa Noora Hyrkäs, jonka Työn nimi on Lauluhauet (monikossa). Kannessa nimeksi mainitaan Lauluhauki ja sivulla 3 Hauen laulu. Teos sijaitsee Osmontiellä. Miisa Mäkeläisen työn nimi on Puu peitti taivaan. Jutussa se oli muodossa Suuri tammi. Tämän teoksen löydät Kimmontieltä. Pyydämme syvästi anteeksi kaikilta niiltä, joita epäonnistunut ruotsinkielinen pikkujuttu Kalevalasta loukkasi. Sen skandaalimaisen surkea kieli pahoitti lukijan mielen. Tässä teksti uudelleen hänen korjaamanaan oikeakielisenä: Kottby fick sina gatunamn från Kalevala När Helsingfors växte till förorterna och ända till den avlägsna sankmarken Kottby byggdes husen av trä. Trä var ett enkelt och billigt byggnadsmaterial, och den framtida arbetarklassens bostadsområden byggdes i rekordhastighet. I den nya stadsdelen behövdes gatunamn. Det finska namnet Käpylä var en översättning från det svenska namnet Kåtteby, som senare blev Kottby vilket ju associerar till kottar och barrskog. Gatunamnen i Kottby kom att associera till träd, skog och kottar och samtidigt till vårt nationalepos Kalevala. Stadsdelen Tölö med sina stenhus fick under samma tid sitt namn från antikens legender. Käpylän Kylätilaa toivotaan hartaasti nimikirjoituksia kerätään adressiin KÄPYLÄN Kylätilayhdistys ry esitti Käpylän entisen poliisiaseman/Päiväkoti Pellavan käytössä olleen kiinteistön osoitteessa Pohjolankatu 3-5 kunnostamista OmaStadi-hankkeena Käpylän asukastilaksi viime vuonna. Hanke ei saanut riittävästi kannatusta 2019. Äänestyksen voitti tekonurmi Arabianrantaan. Nyt yritämme uudelleen. Päiväkoti on lopettanut toimintansa kiinteistössä 30.6.2020. Tilakeskus on tiettävästi saanut toimeksiannon kiinteistön myymiseksi. Suojelukohde Kohde on korkean tason suojelukohde ja kaavoitettu yhteisölliseen käyttöön. Käpylä-Seura ry, Käpylän Kylätilayhdistys ry ja Käpylän Yhdyskuntaklubi ry ovat esittäneet Kaupunkiympäristölautakunnalle sekä Kulttuurija vapaa-aikalautakunnalle, että kohteesta muodostettaisiin erikseen sovittavin järjestelyin Käpylän asukastila. Käpylä on noin 8000 asukkaan kaupunginosa ja kasvaa lähiaikoina huomattavasti täydennysrakentamisen myötä, mutta Käpylässä ei ole kaikille avointa kokoontumistilaa, vaikka alueella on erittäin vilkasta harrastustoimintaa. Käpylän Yhdyskuntaklubi on menettänyt osan toimitiloistaan ja jäljellä olevat tilat ovat toiminnalle epäkäytännöllisiä ja hajallaan. Yhdistykset ovat keränneet kansalaisadressia asian kannattajilta, ja adressissa on jo yli tuhat allekirjoitusta. Lisää nimiä kerätään edelleen esimerkiksi Kioski 100:lla sen ollessa auki. Toistaiseksi emme ole saaneet mainituilta lautakunnilta mitään vastausta 22.5.2020 jättämiimme kirjelmiin. PEKKA HALTIA Käpylän Kylätilayhdistys ry:n puheenjohtaja Käpyläläisten kommentteja ja perusteluja Kylätila Käpylään -adressiin asukastilan saamiseksi Käpylään: Käpylän järjestöt ja nuoret, sekä erilaiset yhteisöt tarvitsevat yhteisen toimitilan keskeiselle paikalle Käpylää. Käpylässä on paljon aktiivisia toimijoita,voimiemme kokoamiseksi tarvitsemme ehdottomasti oman asukastilan, joka täältä puuttuu. Asukastila( t) lisää lähiöiden yhteishenkeä ja tutustuttaa eri-ikäiset asukkaat toisiinsa. Sekä iäkkäille että nuorille henkireikä. Asukastilat ovat erinomainen tapa sijoittaa murto-osa kaupungin budjetin ylijäämästä ja toisaalta samalla säästää sosiaalimenoja. 100 vuotias Käpylä ansaitsee yhteisen, yhteisöllisen kylätilan kaikenikäisille! Kylätila tarvitaan, sillä Käpylässä ei ole enää juuri mitään julkisia palveluja verrattuna esim. Maunulaan ja Oulunkylään, nyt kun Käärmetalon liikuntatilatkin on otettu pois käytöstä. Käpylään tarvitaan ehdottomasti kulttuuritoimintaan ja muuhun yhteisölliseen toimintaan soveltuva tila. Se antaisi mahdollisuuden meille alueella asuville taiteilijoille tehdä työtämme asuinalueellamme. Lisäksi olisi hienoa, että lapsille ja nuorille olisi tarjolla entistä enemmän yhteisöllistä toimintaa, joka vaikuttaa suoraan hyvinvointiin. Aktiivinen kaupunginosa tarvitsee kokoontumistilan. Tämä olisi oiva siihen, sijaintikin melko keskeinen. Elävöitetään Helsinkiä lisää ja tarjotaan asukkaille paikkoja yhteisöllisen kulttuurin luomiseen! Talon muuttaminen yhteiseksi viralliseksi yhteisötilaksi on luontevin ja luotettavin tapa pitää talo hyvässä kunnossa. Käpyläläiset ovat yhteisöllisiä ja pitävät huolta toisistaan, mutta Käpylästä puuttuu yhteinen tila, joka loisi kaupunginosatoiminnalle pysyvämmät puitteet. Tila, jossa kaikista ikäryhmistä, sosiaaliluokista ja kulttuurisista taustoista tulevat voisivat kokea olonsa tervetulleeksi ja tärkeäksi tarvitaan, ja Pohjolankatu 3-5 olisi tähän ihanteellinen. Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja Käpylä koetaan yhteisölliseksi alueeksi jo muutenkin. Lapsiperheiden kokoontumispaikkana ilta-aikaan talo tuo kivan ja tärkeän lisän, lisäksi harrastusmahdollisuuksien tuominen omalle asuinalueelle on merkityksellistä. Kaikenlainen yhdessä tekeminen luo turvallisuutta alueelle ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kyläfiilis vahvistuu. Toivon todellakin, että kaupunki lähtee vahvasti mukaan Käpylän Yhdyskuntaklubin ja Käpylän Kylätilayhdistyksen ehdotuksen mukaisesti joko vuokraamaan talon tai myymään sen allekirjoittaneille. Ihmisten hyvinvoinnin ja pärjäävyyden polarisoituminen on kiihtynyt viime vuosina käpylän alueella selvästi. Asukastilana Pohjolankatu 3-5 rakennus ja piha-alue tuottaisi yhdenvertaisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia alueen asukkaille tasapuolisesti ikään ja sosiaaliseen statukseen katsomatta. Tällaista yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa on aina syytä tukea! Se saattaa ehkäistä syrjäytymistä, mielenterveysja päihdeongelmia jne. Se lisää ihmisten hyvinvointia ja toisistaan välittämistä. Erittäin tärkeää, että näin historiallisesti tärkeä rakennus jäisi Käpylän kylätilaksi ja sen asukkaiden yhteiseen käyttöön ja sitä ehkä voisi myös hyödyntää niin että tilaa voisi vuokrata sitten myös esim. kyläläisten omiin juhliin. (jatkuu seuraavassa numerossa) KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KUN KÄPYLÄSSÄ kulkee papinpanta kaulassa, kuulee ajoittain muistoja menneiltä vuosilta liittyen seurakunnan nuortentilaan, Kakkoseen. Kakkonen on jo 70 vuoden ajan koonnut yhteen alueella asuvia nuoria. Kakkoselle on kautta aikojen tultu olemaan, osallistumaan, tekemään, keskustelemaan, pohtimaan ja tapaamaan ihmisiä. Joku muistaa musiikintekijä Jaakko Löytyn vierailun, joku hypnotisoijan esityksen, joku biljardinpeluun tai kuorotreenit, joku origami-kerhon tai nuorisoparlamentin kokoukset. Joku muistaa sen, miten paljon oli väkeä, kun suurten ikäluokkien lapset kokoontuivat yhteen. 60-luvun lopun myllerryksessä Kakkonen tarjosi paikan, jossa voi pohtia ja keskustella rauhanaatteesta saman henkisten ihmisten seurassa. Jeesuksen vuorisaarna osui ja upposi nuoriin, jotka halusivat tehdä maailmasta paremman paikan. Vielä tänäkin päivänä Kakkonen on nuorten oma olohuone. Kakkosella nuorilla on paikka, jossa hengähtää koulukiireiden keskellä. Siellä voi tutustua uusiin ihmisiin ja keskustella syvällisistä asioista, mutta myös pitää hauskaa ja ottaa rennosti. Tänä syksynä Kakkosen ovet ovat muutamaan kertaan auki koko kansalle. Kakkosella on jo käynyt vanhoja seurakuntanuoria kertomassa muistojaan seurakunnan nuorten toiminnasta. Myös ne, jotka eivät ole koskaan Kakkosella käyneetkään, ovat tervetulleita kahvitai teekupposen äärelle katsastamaan historiallisen nuortentilan, jutustelemaan, pelaamaan biljardia ja tapaamaan Johannaa eli Joppea, Käpylän pappia, joka Kakkosella päivystää vielä tiistaina 29.9. klo 19-21. Minuun voit olla yhteydessä ja tarjoutua myös haastateltavaksi videolle, jossa kerrot muistojasi Kakkosesta vuosien varrelta. Näin saadaan viestiä myös niille, jotka eivät Kakkoselle pääse paikalle näin korona-aikana. Ole rohkeasti yhteydessä! JOHANNA ELO Oulunkylän seurakunta johanna.elo@evl.f Kuva MINNA AINOA Jos seinät osaisivat puhua KIRJAILIJAVIERASILLAT siirrettiin syksyyn epidemian vuoksi. Syyskausi on nyt alkanut uusin järjestelyin Käpylän kirjastossa. Seuraamme tiiviisti tautitilannetta ja huolehdimme tarkoin iltojen turvallisuudesta. Istumapaikkoja on entistä vähemmän, sanoo Käpylän kirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Elina Saksala. Kirjastoyhdistys muistuttaa, että ilmoittautumalla (kapylankirjastoyhdistys@gmail.com) viimeistään kaksi päivää ennen tilaisuutta, varmistaa paikkansa. Etusija on yhdistyksen jäsenillä. Vahvistamme tilaisuutta edeltävänä päivänä asianomaisille varaustilanteen. Muistathan myös peruuttaa, jos et tulekaan paikalle, Elina Saksala muistuttaa. Esitykset Youtubessa Kaikki esitykset tallennetaan ja ne ovat nähtävissä verkossa YoutubeUpeita kirjoja – tiukkaa turvallisuutta! Kirjailijavierailut jatkuvat kanavalla osoitteessa Käpylän kirjasto. Siellä on myös kymmeniä aikaisempia keskusteluja. Mikäli epidemia pahenee, taltioidaan keskustelut verkkoon ilman yleisön läsnäoloa. Muutokset ovat siis mahdollisia. 6. lokakuuta Lukurauhan julistajana on Amalia Martinez. Samana iltana Satu Koskimies haastattelee Sakari Katajamäkeä. Aiheena on Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. 20.10. sarjakuvataiteilijoiden Timo Mäkelän ja Tauri Oksalan aiheena ovat sarjakuvat Helsingistä. Heitä haastattelee Kari Juhola 3.11.Puu-Käpylän arkkitehtuuria esittelevästä ”Parempi suora ja sileä kuin rumasti ruusattu PuuKäpylä 100 vuotta” -kirjasta kertoo kirjan toimituskunta puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkisen johdolla. Haastattelija Eea Pekkala-Koskela Kirjailijaillat pidetään Käpylän kirjastossa tiistaisin kello 18–19.30, Väinölänkatu 5. ELINA SAKSALA Käpylän kirjastoyhdistys, pj. Käpylän kirjastoyhdistyksen jäseneksi pääsee lähettämällä sähköpostin osoitteeseen kapylankirjastoyhdistys@gmail.com. Tarvittavat tiedot: nimi, osoite, sähköposti ja mielellään puKuva Markku Aho. Taulukko Bert Bjarland.
4 K äpylä-lehti 23.9.2020 Svenska hörnan FINNS DET FLER? Det var min spontana reaktion, när jag såg Himmelsberget nämnas på en karta. Himmelsberget brukade min kompis Lea i Kottby tala om, hon åkte skidor där på vintrarna. Nu handlade det om luftvärnet 1944 och enligt kartan fanns ett luftvärnsbatteri på Himmelsberget. Visst är det samma Himmelsberg. Det är Henrik Meinander som skriver om bland annat detta i sin bok Finland 1944. Han nämner att Himmelsberget med sina 56 meter över havet var stans högsta punkt, så man hade bra utsikt därifrån. Jag har googlat och vilken fin plats det är! Inte bara fin utsikt utan också vackert skött som en park. De krigiska minnesmärkena är just det, minnesmärken. Också här på det fredliga Åland finns en och annan kanon sparad. Jag har litet svårt att förstå dem som vill riva minnesmärken över en kanske inte så smickrande historia. Man kan ju inte ändra på historien – ok, en del försöker med att retuschera foton och jag kan acceptera att alla statyer av Stalin inte finns kvar men det behöver framgå att man inte sparar statyer och kanoner som en hyllning (ifall det inte är det man gör) utan för att visa hur världen såg ut förr. Men har man kanske också på Himmelsberget förbättrat historien något? Meinander skriver i sin bok att en stor del av all väsentlig luftvärnsutrustning hade kommit från Tyskland sommaren och hösten 1943. Stommen av de 14 tunga batteriernas pjäser utgjordes av högeffektiva 88 millimeters kanoner, som kom direkt från den tyska vapenindustrins svarvar, skriver Meinander. Där på Himmelsberget fanns ett av de 14 tunga luftvärnsbatterierna. Och den förseglade luftvärnskanonen som står där i dag är – en svensk 76 millimeters Bofors. Som demilitariserad fd Sjundeåbo vet jag slätt ingenting om luftvärn och kanoner, så jag kan vara grundlurad av Google. Men Tyskland var inte så populärt efter kriget, så visst blir man litet nyfiken? En annan form av historieförfalskning är konstgjorda kullar. Himmelsberget var den högsta punkten inte bara i Kottby utan i hela Helsingfors. Och så bygger man kullar högre än det i både Malmgård och Svedängen! Har inte brytt mig om att ta reda på hur höga. Ett av bergen i Kottby bestegs i början av sommaren, ett betydligt lägre berg än det som leder till himlen. Här ledde stigen till Utopia, där Liisa bjöd på kombucha. Det var i mitten av juni och coronan började kännas litet smått under kontroll, visst gjorde den det? Men resorna österut har varit ytterst få. Allt trevligt har ju ställts in. Och nu har coronan tagit fart igen och i stort sett alla är portförbjudna här på vår fredade holme. Så här sitter vi i ensamt majestät och skryter med att vi sedan starten har haft 21 smittade, en enda som fått sjukhusvård (innan han skickades hem, för han vara bara här på besök), ingen död. Folk rör sig fritt, ansiktsmasker ser man inte. Men inte heller turister, som sommartid brukar sätta liv på stan och gröta till trafiken. Bilfärjorna drar ner på allt som går att dra ner på av turer och service. Och som om inte den isoleringen är nog så är det byte av fjärrvärmerör på gång, vilket betyder att stan gräver upp vår gata så man knappt kan ta sig ut till brevlådan. För att inte tala om att komma till och från med bil. Men nästa år, om vi lever... HARRIET TUOMINEN Kullar, kanoner och korona PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 | rjkoy@kolumbus.fi Mäkelänkatu 78-82, 00610 Hki OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869 www.paratiisikukka.fi | www.juhlaparatiisi.fi www.sisustusparatiisi.fi Avoinna Ma-To 10-17.30, Pe 9-18, La 9-15, Su 10-14 Siltavoudintie 4 | info@juhlaparatiisi.fi | p. 010 327 3330 Kukat, lahjat ja sisustustavara Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 Tauri Oksala kuvaa kotikaupunkiaan KORONA SIIRSI kirjastoillat syksyyn. Nyt suositut illat on kuitenkin taas aloitettu rajoitetuin yleisömäärin ja lippuvarauksin, joilla kontrolloidaan sallittu kuulijaluku kirjastosalissa. Syyskuussa vieraillutta Kai Ekholmia haastatteli Olli Alho jokin aika sitten keskuudestamme poistuneesta kirjailija Jörn Donnerista. 22.9. vierailijana oli Marjut Helminen, jota haastatteli Pirjo Aaltonen. Lokakuussa 6.10. Sakari Katajamäkeä haastattelee Satu Koskimies Seitsemän veljeksen lukemisesta. Tuolloin julistetaan myös Lukurauha. Sen julistaa Amalia Martinez. Toinen lokakuun vierailuilta keskittyy sarjakuviin Helsingistä. 20.10. klo 18-19.30 Käpylän kirjastossa esiintyvät sarjakuvataiteilijat Timo Mäkelä ja käpyläläinen Tauri Oksala, jonka graafinen esikoisteos, sarjakuvafinlandiaehdokkaaksi päässyt sarjakuvaromaani Kymppiegee ilmestyi vuosi sitten. Heitä haastattelee Kari Juhola. Raha vaihtaa omistajaa Tauri Oksalan Kymppiegeessä seurataan kympin seteliä, kun se vaihtaa omistajaa milloin maksutapahtuman vuoksi, milloin sattumalta. Se on rikostarina, rakkauskertomus ja tapainkuvaus tämän vuosituhannen Helsingistä. Syksyinen suurkaupunki on täynnä pieniä kertomuksia. Polveileva juoni seuraa muutaman kaupunkilaisen vaiheita yhden viikonlopun aikana. He ovat muusikoita, työläisiä, hienostorouvia, skeittaripoikia, meteorologeja, kirjakauppiaita, tarjoilijoita, roistoja ja poliiseja. Heidän kohtaloitaan yhdistää kympin seteli, joka kiertää kädestä käteen ja taskusta toiseen. Onnekkaimpien tarina päättyy parhain päin, toisten kohtalo on katukiveystäkin kovempi. Oksalan tussipiirroksista tunnistaa Helsingin. Valitettavasti yhtään kuvaa Käpylästä ei ole kirjaan mahtunut, mutta muuten kaupunki on tuttu. Mustavalkoisiin kuviin tuo väriä punaiseksi muuttuva kymppi, joka kiertää kädestä käteen. Hetken tämän tietyn kympin setelin omistavat ovat tarinan päähenkilöitä. Muusikko ja kuvataiteilija Koskelan omakotialueella jo parikymmentä vuotta asunut Tauri Oksala syntyi Espoossa 1970. Olin pienenä Tintti-fani, hän tunnustaa. Harjoittelin piirtämistä jo esikouluikäisenä ja päätin, että minusta tulee sarjakuvapiirtäjä. Hän valmistui kuitenkin taidemaalariksi, ja suunnitteli julisteita ja kirjankansia, vaikka ajatus omasta sarjakuvasta kyti mielen pohjalla kaikki nämä vuodet. Vei melkein neljäkymmentä vuotta ennenkuin tämä haave toteutui. Piirtelin mökillä Korpilahdella kesäisin. Sitten keksin, että Helsinkiä olisi kiva piirtää. Vuonna 2014 aloitin aktiivisen piirtämisen ja viiden vuoden kuluttua sarjakuvallinen episoditarina oli valmis, Oksala muistelee. Sitten vasta näytin tuotokseni muille. Tamperelainen Suuri Kurpitsa oli valmis kustantamaan sen. Oli haasteellista saada episodit yhteen. Tarinassa on monta päähenkilöä ja heitä seurataan kutakin vuorollaan. Tämä on kirjallisuudessa käytetty keino, jonka avulla seurataan henkilöitä jopa sukupolvien ajan. Minun tarinassani heitä seurataan vain yhden viikonlopun ajan. Otin kymmeniä tuhansia valokuvia, joista piirsin kaupunkia, Oksala selittää työskentelytapaansa. Lipaston päällä on iso pino piirroksia, hän naurahtaa. Olen harrastanut maisemamaalausta myös suoraan havainnosta nopeasti. Sen opin pellonlaidalla maalatessani, kun opiskelin Pekka Halosen Akatemiassa kuvataidelinjalla. Syksy on lempivuodenaikani. Puhekuplat taiteilija on lisännyt digitaalisesti piirroksiin. Vihasin pianotunteja Tauri Oksala tunnetaan parhaiten muusikkona: hän soittaa viisikielistä banjoa Jussi Syrenin The Groundbreakers -yhtyeessä sekä tekee musiikkia elokuviin ja televisio-ohjelmiin. Hän on myös säveltänyt Itse valtiaat-tv-sarjan musiikin. Soitan viisikielistä bluegrassbanjoa. Kaksikymmentä vuotta olen tehnyt keikkaa niin Euroopassa kuin Amerikassakin, hän toteaa. Innostuin silti musiikista, vaikka vihasin pianotunteja, hän virnistää. Kävin myös kitaratunneilla. 90-luvun lopulla Jussi Syren pyysi Tauri Oksalaa mukaan banjistiksi ja se vei mukanaan, vaikka musiikkiin ei Oksalalla ole varsinaista koulutusta. Jos vei koronavirus Käpylän kirjastosta kirjailijavierasillat, vei se aluksi myös keikat muusikoilta. Meidän piti tehdä joululevy ja keikkoja oli myyty 50. Ne paloivat pois pandemian myötä,.mutta onneksi jo heinäkuussa pääsimme keikkailemaan aktiivisesti ja nyt tilanne näyttää hyvältä. Suurin osa perutuista keikoista saatiin hoidettua, niin että ne siirtyivät syksylle. Niitä tehdään nyt, Tauri Oksala iloitsee. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Käpyläläiseltä Tauri Oksalalta ilmestyi esikoisteos, sarjakuvaromaani Kymppiegee vuosi sitten. Hän kertoo sen synnystä 20.10. Käpylän kirjastossa Kari Juholan haastatellessa. Taverna Pohjan Akka POHJOLANKATU 2, KÄPYLÄ 09 757 2299 Paikan Päällä Ruokaile paikan päällä ja nauti runsaasta salaattija jälkiruokapöydästämme Nouda Mukaan Tilaa annoksesi mukaan paikan päällä tai ennakkoon puhelimitse Olemme avoinna arkisin kello 10.00 14.00 Eläkeläisalennus -15% voimassa kello 13.00 alkaen.
5 K äpylä-Lehti 23.9.2020 PÄIVÄN MIETELAUSE innosti kirjastoon 300-luvulla eaa. eläneen Epikuroksen ajatusten pariin: ”Vanhaksi tulee samalla hetkellä kun unohtaa kokemansa hyvän.” Ehkä se tarkoittaa, että kiitollisuus pitää mielen nuorena ja taipuisana. Epikuroksesta muistin virolaisen kapellimestarin, Erik Klasin, Suomen ystävän (k. 2016). Muistelmateoksessa Eri estradeilla Klas kuvaa elämänsä vaikuttajia, kuten Gustav Enesaksista, Tallinnan konservatorion opettajaa, jonka varassa Viron laululiike elpyi ja vei maan laulavan vallankumouksen kautta toiseen itsenäisyyteen v. 1991. Enesaksista näkyi elämänilo: lääkärit kielsivät vanhalta muusikolta työt, mikä kiukutti häntä, mutta ei saanut luopumaan orkesterin johtamisesta. Pulma ratkesi, kun Enesaksin johtamiin konsertteihin kutsuttiin aina ambulanssi, sydäninfarktejahan oli ollut useita. Lavalta poistuessaan Enesaks ei malttanut olla kysymättä valvovalta lääkäriltä: ”Kuinka TEIDÄN sydämenne jaksaa?” Kapellimestarin peräänantamattomuus ilahdutti, samoin lähimmäisten osoittama huolenpito. Erik Klas kertoo myös Urho ja Sylvi Kekkosesta. Oli vuosi 1964, Klasin piti muodostaa tanssiorkesteri UKK:n vierailua, ainutlaatuista tapahtumaa varten – Neuvostoliitto ei suosinut Viron ja Suomen kanssakäymistä. Tiedossa oli Sylvi-rouvan syntymäpäivä vierailuaikana, niinpä juhlaan suunniteltiin tanssia (ideasta luovuttiin rouva Kekkosen pyynnöstä). Vierailukohteena oli mm. Kääriku, Viron urheiluelämän keskuksia. Urheilusali jynssättiin puhtaaksi ja maalattiin sinivalkoiseksi käymälöitä myöten, mutta ”mustaa kartettiin kuin ruttoa, ettei olisi syntynyt itsenäisen Viron lipun väriyhdistelmää!” Kun vierailu eräänä maaliskuun päivänä päättyi, Kekkosta saatteli väkijoukko liikuttuneena nähdessään Suomen presidentin ensi kertaa ilmielävänä. Kansallispukuinen Tarton yliopiston naiskuoro seisoi lumisilla portailla ja lauloi Yksi ruusu on kasvanut laaksossa. Kuoro lauloi ja itki, Kekkonen kuunteli paljastetuin päin, mutta alkoi ensi säkeistön jälkeen lausua: ”Yksi kulkijapoika on nähnyt sen, eikä voi sitä unhoittaa.” Presidentistämme välähti esiin nopea, diplomaattinen kyky reagoida, kirjoittaa Erik Klas. Yhdellä säkeellä UKK valloitti sydämet, tuolloin 64-vuotias, erinomaisessa kunnossa oleva mies. Hän arvosti kokemaansa hyvää ja sai muut tuntemaan samoin. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Vanhenemme heti kun Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 33 ja 40, Oulunkylä, p. 040 508 7421 Varastokankaita-50% Philomela-kuoro konsertoi pihalla Käpylässä TUNNETTU JA TAIDOKAS naislaulajien kuoro onnitteli 100 vuotta täyttävää Käpylää upealla ulkoilmakonsertilla 19. elokuuta. Illan teemana oli Puhun Puille, joka sopii hyvin luonnonläheiselle, mutta silti urbaanille kaupunginosallemme. Kiitollinen yleisö kuunteli laulua ”postitalon” amfiteatterimaisella pihalla, parvekkeilla ja Käpylänkujalla. Hanni Autereen Puhun Puille-teemaesityksen ohella saimme kuulla muun muassa Sanna Kurki-Suonion Tuulen nostatus-laulun ja AnnaMari Kähärän kuoromusiikkia, viime mainitulta 7-8 laulua. Niitä esittäessään kuoro puhkesi kukkaan. Philomela on myös tehnyt yhteistyössä Anna-Mari Kähärän kanssa viime vuoden kuorolevyksi valitun levyn. Kuoro on perustettu vuonna 1984, kertoi sen perustaja ja johtaja, musiikkineuvos Marjukka Riihimäki. Hän työskenteli kolmekymmentä vuotta Sibelius-lukion musiikinopettajana ja on opettanut myös Käpylän musiikkiopistossa. Nyt Philomela-kuorolla on menossa jo 36. vuosi. Kuoroon kuuluu noin 60 laulajaa, tässä konsertissa heitä oli mukana runsaat kolmekymmentä. Kokoonpanot vaihtelevat tilanteen mukaan. Philomela on maamme tunnetuimpia kuoroja ja esiintynyt paljon paitsi kotimaassa myös ulkomailla. Se on voittanut Champion of the World Choir Gameskilpailun vuonna 2014 ja European Choir Games-kilpailun vuonna 2013. Meillä se on valittu neljästi Suomen Naiskuoroliiton vuoden kuoroksi. Käpylässä ollaan kulttuurin nälkäisiä Testasimme jo kesällä, että laulu kuuluu Hesevan talolle asti, kertoi kuoron tuottaja ja siinä ykkösalttoa laulava Johanna Sauramäki. Hän on laulanut kuorossa jo 25 vuotta. Meidänkin talossamme on vanhempaa väkeä ja lähistöllä olevissa vanhusten taloissakin on ihmisiä, jotka eivät ole päässeet tänä poikkeusaikana ollenkaan kulttuuritapahtumiin. Konsertti oli monelle tervetullut. Eri-ikäisiä kuulijoita oli yhteensä noin 200-300. Tieto konsertista kulki hyvin mm. Käpylän oman Facebook-ryhmän kautta. Konsertti oli kuorolle ensimmäinen yhteinen live-esiintyminen maaliskuun jälkeen. Olemme järjestäneet myös videokonsertin. Normaalisti tapaamme toisiamme jopa sata kertaa vuodessa. Olemme harjoitelleet itseksemme kotona, mutta se ei ole sama asia. Nyt on onneksi käytössä yhteinen harjoitustila Bulevardilla. Konsertin päätti perinteisesti Toni Edelmannin sävellys. Sillä kiitämme yleisöä ja toivotamme hyvää kotimatkaa, Johanna Sauramäki kuvaili. Kiitos konsertista, Philomela! Toivottavasti tästä tulisi Käpylään vuotuinen perinne! Teksti TUULA DE RITA Kuva KRISTIINA SAARENPÄÄ Postitalon U-muotoinen piha sopi hyvin esityspaikaksi. Konsertin johti musiikkineuvos Marjukka Riihimäki. Old Sophien asiakkaat huikkailivat ovelta: ”Kunnossa ollaan!” KORONA ON KOETELLUT kaikkia, mutta erityisen pahoin palvelualoja, kuten ravintoloita. Käpyläläinen Old Sophiekin joutui pitämään ovensa säpissa 2,5 kuukautta. Kun ovet taas kesäkuussa saatiin avata, vaikkakin rajoitetusti, kävi moni kantaasiakas ovelta huikkaamassa: ”Kunnossa ollaan!” Haluankin kiittää käpyläläisiä ihania ihmisiä, mukavia asiakkaita, joiden kannustus näinä vaikeina aikoina on merkinnyt paljon, kiittelee Ravintola Old Sophien ravintolavastaava Johanna Pitkäsaarento, joka on viihtynyt talossa jo kuusi vuotta. On todella upeaa, että meillä on vakituisia kävijöitä ja lähistön naapureita, jotka ovat kuin omaa perhettä. Olimme välillä vähän huolissammekin, kun ei joitakin, varsinkin iäkkäämpiä ihmisiä, näkynyt kuukausiin, kertoo Johanna Pitkäsaarento. Olympiaturisteja ja jälkipelaajia Old Sophiessa kävi aiemmin myös paljon turisteja. Heidän katoamisensa matkustusrajoitusten vuoksi on mietityttänyt myös. Ravintola sijaitsee Kisakylässä, jota käy ihmettelemässä moni olympialaisista kiinnostunut turisti. Meillä kävi paljon varsinkin japanilaisia, kiinalaisia ja venäläisiä. Ravintola sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa ja siksikin turistit poikkesivat. Myös jalkapalloväki piti jälkipelejä ”Sohvissa”. Onneksi he ovat jo palanneet, hymyilee Johanna Pitkäsaarento. Keväällä, kun korona-virus alkoi levitä, piti ravintolat sulkea. Kun kesäkuussa saimme avata taas, oli aluksi lupa pitää ovet auki kello 22 saakka, mutta nyt olemme taas avoinna normaalisti eli arkisin kello 23:een saakka ja viikonloppuna aina kello 4:ään asti, Johanna Pitkäsaarento selostaa. Monenlainen ohjelmatoiminta on edelleen jäissä. Vain suosittu karaoke on taas aloitettu. Tietokilpailut ja bingo ovat vielä tau´olla. Kunhan ilmat tästä kolenevat ja ihmiset siirtyvät terassilta sisätiloihin, aloitamme varmaankin myös muun ohjelmatoiminnan, lupaa Johanna Pitkäsaarento. Hän kertoo, että edelleen on rajoituksia. Istuinpaikat pitää olla kaikille. Myös hygienia on tärkeää. Desinfioimme karaokemikrofonin aina käytön jälkeen ja kumikäsineitä on saatavilla asiakkaille, jotka niitä haluavat. Käsidesiä on vähän joka puolella, Johanna Pitkäsaarento luettelee. Myös ruokalistaa on uusittu. Runsaaseen lounaspöytään on lisätty kasvisvaihtoehtoja. Ravintola tarjoaa niin suomalaista kuin intialaistakin ruokaa. Ravintolan omistaa Kuldip Kumar, joka on jo toista kertaa ravintoloitsijana Käpylässä. Hän omistaa myös muita ravintoloita pääkaupunkiseudulla. Old Sophiessa on omistajan ja Johanna Pitkäsaarennon lisäksi kaksi intialaista kokkia. Yhteensä henkilöstöä on kuusi. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva TOIVO KOIVISTO Käpyläläisten kannustus näinä vaikeina aikoina on merkinnyt paljon, kiittelee Ravintola Old Sophien ravintolavastaava Johanna Pitkäsaarento. HELSINGISSÄ rakennetaan parhaillaan satojen miljoonien eurojen edestä urheilukenttiä, raitioteitä ja autoväyliä. Yksi rakennushanke vaan on kestänyt vuosia suunnitelmissa. Koskelan uusi monipuolinen senioritalo ja muistikylähanke. Tyhjän tontin entisen Koskelan pesulan laitamilla kypsyvät jo viidennet pihlajanmarjat. Koskelan ja Käpylän alueen ihmiset toivovat tulevaan taloon vesijumppamahdollisuutta alueen asukkaille. Liikunnan merkitys on nyt korona-aikaan tullut entistä tärkeämmäksi ikäihmisille. Riittävän hyvä kunto auttaa ihmisiä pärjäämään kotiolosuhteissa eikä laitoshoitoon tarvitse silloin turvautua Teksti ja kuvat TOIVO KOIVISTO Jo viidennet pihlajanmarjat kypsyvät Muistikylän tontilla Muistikylälle varattu tyhjä tontti Koskelassa on edelleen varastoalueena elokuussa 2020.
6 K äpylä-lehti 23.9.2020 POHDITKO KODINVAIHTOA, mutta esittelyruuhka omassa kodissa koronaaikana ei kuulosta houkuttavalta? Ostotoimeksianto on helppo ja nopea tapa tehdä turvallinen välittäjäkauppa, jossa ostaja maksaa välityspalkkion! Kerromme mielellämme tarkemmin, kuinka ostotoimeksiantokauppa etenee, joten ole yhteydessä. Katso, löytyykö asiakkaistamme ostaja teidänkin kodille! Kaikki ostotoimeksiantomme löytyvät mm. osoitteesta https://jya.fi/ostotoimeksianto/ RT, PT tai OKT ensisijaisesti Helsingistä. 3-4 h, k, s. Minimi 65 m2. Toiveissa oma, suojaisa tontti, jota helppo hoitaa sekä erityisen tärkeänä hiljainen sijainti, ei liikenteen ääniä eikä lentomelua. Ei putkiremonttia 20 vuoteen. Mielellään 2000luvun talo, 2 autop. Hinta max 400.000e Eija Repo p. 044 444 0413 tai eija.repo@jya.fi OKT tai ET Pohjois-Helsingistä, mielellään 2000-l rakennus. Hyvät kulkuyhteydet ja mahd. junaradan läheisyys on myös toiveissa. Pinta-ala 100-140 m2, 3 mh, avokeittiö, säilytystilaa ja autot. arvostetaan. Budjetti max. 470.000 euroa. Nopeat kaupat, kun kohde löytyy. Eija Repo p. 044 444 0413 tai eija.repo@jya.fi KT, RT asuntoja, Helsingin alueelta, max. 120 m2. Asiakkaan toiveena remontoitava asunto ja budjetti max 800 000 EUR asti. Stefan Koivikko, 044 444 0412 stefan.koivikko@jya.fi KT Institutionaalinen toimija etsii ostettavaksi yhteensä noin kymmentä yksiötä tai kaksiota. Alueina ensisijaisesti Pohjoisja Itä-Helsinki. Estettömyys plussaa. Mika Hautala p. 050 2311 tai mika.hautala@jya.fi OKT tai RT, mielellään 2000-luvun rakennus. 3-5 h, 120-150 m2. Keskuspuiston läheisyys akselilla Paloheinä, Torpparinmäki, Länsi-Pakila, Maununneva, Oulunkylä. Lämmin autotalli ja / tai -varasto kuuluvat myös toiveisiin. Budjetti noin 600.000 – 700.000 euroa. Eija Repo p. 044 444 0413 tai eija.repo@jya.fi KT, RT, ET Etsin yritysasiakkaalleni remontoitavia asuntoja. Neliömäärä ja budjetti joustavat, kunhan yhtälö vain on järkevä. Rak.vuosi 1990 tai myöhemmin tai yhtiön linjasaneeraus jo tehtynä. Nopea kauppa! Sanna-Leena Peltonen 044 4440416 tai sanna-leena.peltonen@jya.fi Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 Menot Käpylän kirjasto kirjailijavierasillat tiistaisin kello 18– 19.30 Väinölänkatu 5. 6. 10. Lukurauhan julistus, julistaja Amalia Martinez. Satu Koskimies haastattelee Sakari Katajamäkeä. Aiheena on Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. 20.10. sarjakuvataiteilijoiden Timo Mäkelän ja Tauri Oksalan aiheena ovat sarjakuvat Helsingistä. Heitä haastattelee Kari Juhola 3.11.Puu-Käpylän arkkitehtuuria esittelevästä ”Parempi suora ja sileä kuin rumasti ruusattu Puu-Käpylä 100 vuotta” -kirjasta kertoo kirjan toimituskunta puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkisen johdolla. Haastattelija Eea Pekkala-Koskela. Käpylän seniorit ry Käpylän seniorit kokoontuvat Karjalatalolla pari kertaa kuukaudessa. Ohjelman toteutuminen riippuu koronapandemiatilanteestai. Jäsentilaisuudet ovat torstaisin klo 13.00 Karjalatalon Wiipuri-salissa, 3. kerros. 1.10. Suurlähettiläs René Nybergin aiheena on hänen muistelmateoksensa ”Patriarkkoja ja oligarkkeja” eli vuosikymmenten tapahtumat Neuvostoliitossa ja Venäjällä. 15.10. Astrologi Markku Manninen ”Ihminen antaa kasvot syntymähetkelleen”, päivämäärän lisäksi kelloaika on ratkaiseva. Kukkien istutustalkoot Otto Iivari Meurmanin puistossa 10.10. klo 13. Ota lapio mukaan, jos sinulla on! Tilaa Käpylä-lehti kotiisi! Vuositilaus, 10 numeroa vain 25 euroa info@eepinen.fi 90 v. Syödään yhdessä! Syödään yhdessä! Syödään yhdessä! K ÄP YL ÄN KIRKKO – METS OL AN TI E 14 KÄPYLÄN ILTARUOKA Keskiviikkoisin klo 16–17.45 Poimintoja syksyn ohjelmasta Kakkosen avoimet ovet 29.9. klo 19-21 (Pohjolankatu 2) Näkökulma Bachiin Sovituksia J.S. Bachin kosketinsoitinmusiikista kahdelle viululle Pe 30.10. klo 19 Käpylän kirkossa. Mauri Saarikoski ja Tapio Waismaa (viulu) Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Käpylän kirkon 90.v juhlat 1.11.2020. Tietoa tapahtumista ja viikkotoiminnasta: www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Hauska EVAKKO näytelmä KARJALATALOLLA Näytökset 25.9., 27.9., 1.10., 15.10., 18.10., 22.10., 23.10., 29.10., 30.10. Liput 20€/18€ varaukset puh. 0505501721 karjalainennayttamo@gmail.com tai www.karjalainennayttamo.fi Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Rajatie 4, Halli 14, 01230 Vantaa 09 374 5741 • 040 508 3550 Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/kapylalehti
7 K äpylä-Lehti 23.9.2020 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki kapylalehti@outlook.com Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 15 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2020 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 69 Väinölänkatu 8 B, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Tintti Karppinen, puh. 0400 794 762 Takaikkuna KIITÄN SANNA MARINIA siitä, että olen nyt täystyöllistetty eläkeläinen. Syynä ovat hänen avauksensa työajan lyhentämisen puolesta. Kannatan sitä ja teen työtä sen aikaansaamiseksi. Yli 20 v sitten päättyi työministeriön laaja kokeilu, jossa kokeiltiin parin tuhannen ihmisen kanssa kuuden tunnin vuorotyöhön siirtymisen vaikutuksia. 6+6 mallin lisäksi kokeiltiin mm. nelipäiväistä työviikkoa. Johdin kokeilua. Tuotannon kasvua Suomessa tavoitellaan tavaroiden, ostovoiman ja yritysten tuottojen lisäämisenä. Työntekijöiden hyvinvointi, kuten perhe-elämä ja vapaa-aika, ovat kärsineet. Automaatio luo uusia työpaikkoja, mutta ei yhtä paljon kuin se hävittää. Se ei ole lisännyt työvoiman kysyntää, vaan automaatio, tuotannon keskittäminen ja julkisten palvelujen säästöt ja yksityistäminen ovat vähentäneet ansiotyön määrää. Jopa sosiaalija terveyspalvelut ovat kriisiytyneet. Vuonna 2019 Suomessa tehtiin noin 230 miljoonaa työtuntia vähemmän kuin vuonna 1990 vaikka koko väestön, työikäisten ja työvoiman määrät ovat selvästi kasvaneet. Työttömyys onkin lisääntynyt tasaisesti. Tätä vanhaa trendiä eivät maamme johtavat ekonomistit ole halunneet huomata, eivät edes kommentoida. Työttömien kepittäminen hakemaan töitä ja heidän asemansa heikentäminen ei ole luonut uusia työpaikkoja. Jo 34 vuotta sitten teollisuusmaiden yhteisen järjestön OECD:n tutkimusryhmä totesi, että työttömyyttä ei voi voittaa lyhentämättä työaikaa. Edellisen hallituksemme yritys pidentää työaikaa johtaa työn tuottavuuden laskuun ja vähentää varsinkin aluksi tarvetta lisätä työpaikkoja. Juuri näitä molempia kuitenkin tarvitaan. Työn tuottavuus kasvaa ja sitä voidaan kiihdyttää työajan lyhentämisen yhteydessä. Palkankorotuksia maksetaan työn tuottavuuden kasvusta, joten niitä voi käyttää myös työajan lyhentämisen yhteydessä. Kasvun hedelmiä voidaan jakaa myös vapaa-aikana. Työajan lyhentämisen työllisyysja tuottavuusvaikutukset riippuvat kuitenkin olennaisesti lyhentämisen tavasta. Tehokkain on 6+6, suosituin nelipäiväinen työviikko. Toteutuneista malleista ns. pekkaspäivillä ei voi sanoa olleen myönteisiä työllisyysvaikutuksia. 6+6 järjestelyissä pekkaspäivät katosivat. Kokeiluissamme emme sanoneet mitään, paljonko palkkaa pitäisi maksaa. Kehotettiin sopimaan, mutta ottamaan huomioon toteutunut tuottavuusvaikutus. Seurauksena oli, että kaikki 12 teollisuusyritystä maksoivat lopulta kuuden tunnin työstä kahdeksan tunnin palkan. Kun Nokian Renkaiden entinen toimitusjohtaja Gran väitti ettei hänen firmassaan kokeilun tuottavuus noussut 33 % vaan 6 % hän puhui tuntematta asiaa, edes kokeilun kokoa. Saimme tuotavuusnumerot firmalta itseltään ja uskomme heitä. Työnantajajärjestö STK:n hallituksen puheenjohtaja Georg Ehnrooth näytti vihreää valoa lyhyiden työvuorojen käyttöönotolle puheessaan 1996. Ajattelimme, kuten Helsingin Sanomatkin, että asia etenee. Toisin kävi. Ehnrooth joutui eroamaan parin viikon kuluttua ja työnantajajärjestöt ovat sittemmin jyrkästi työajan yleistä lyhentämistä vastaan, vaikka yritykset sitä haluaisivatkin. Työaikaa toki lyhennetään, koska se lisää tuottavuutta, mutta edes osaa paremmasta tuottavuudesta ei jaeta työntekijöille. Sen kaikki ruuhka-apulaiset ja muut osa-aikatyöntekijät hyvin tietävät. Vain järjestäytyneet työntekijät voivat tähän saada muutosta. PEKKA PELTOLA valtiotieteen tohtori Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas Ajanvaraus p. 7520880 • Parturi • Kampaamo Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 45v. KLASSISTA HIERONTAA NAISILLE KIVALTERINTIE 21A VALERIA p. 040 968 6245 ANNASTIINA p. 050 374 1037 Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151 Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Sanna Marin työllisti minut AVOINNA SOPIMUKSEN MUKAAN Kirjoita ja anna juttutai menovinkki Käpylä-lehdelle: kapylalehti@outlook.com Käpyrinteen palvelutalo Käpylässä tarjoaa turvallisen kodin palveluineen 60 ikään tyneelle ihmiselle. Tarjoamme mahdolli suuksien mukaan myös lyhytaikaisasu mista esim. putkiremonttien ajaksi. Autamme myös mielellämme omaishoitajia heidän vapaapäiviensä aikana hoivaamalla ja huo lehtimalla heidän omaishoidettavistaan. Tarjoamme asumispalvelujen lisäksi fysiotera piapalveluja, joita toteuttavat rautaiset ammattilaisemme Sari ja Päivi. Fysioterapiapalveluja on mahdollisuus saada myös kotikäynteinä. Käpyrinteen palvelutalolla järjestetään monipuo lista ryhmätoimintaa ja kaikille avoimia tapahtumia. Osallistumme mielellämme erilaisiin projekteihin, joten jos Sinulla on idea, ota yhteyttä! Olemme olleet jo yli 80 vuoden ajan kehittämässä ja tarjoamassa mielekästä arkea ikääntyville ihmisille eri hankkeiden kautta. Sinäkin olet terve tullut mukaan osallistumaan hyvinvointia tuke vaan toimintaan joko asukkaana, asiakkaana, jäsenenä, työntekijänä, yhteistyökumppanina tai vaikkapa vapaaehtoisena! Puh. 040 017 3031 / Erja Vanhanen | erja.vanhanen@kapyrinne.fi Puh. 044 550 5572 / Minna Kiviaho | minna.kiviaho@kapyrinne.fi käpyrinne Hyvä mieli – Sydämellinen palvelu SoiTTele, niin juTellAAn liSää! www.kapyrinne.fi Ilmattarentie 2, 00610 Helsinki
OLET ENEMMÄ N KUIN KULUTTA JA PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50 €/m 2 Mattojen ja liinavaatepesun ykkösmesta pääkaupunkiseudulla TÖÖLÖNTULLIN • • • M Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € annerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO U S 10 Kuitutyynyt 2 kpl. vesipesu 10,Asiakasläheinen lukkoliike Lukkotöitä yksityisille, yrityksille, yhteisöille ja kiinteistöyhtiöille Medilukko Oy ja Käpylän Lukko Oy ovat yhdistyneet ja pystyvät entistä paremmin vastaamaan jokaisen asiakkaamme tarpeeseen. Palveluihimme kuuluvat, kaiken kattavat lukkoliikkeen palvelut sekä Diplomi lukkosepän suorittamat korjaukset sekä huoltotyöt. Diplomi lukkoseppä Arto Aaltonen Mäkelänkatu 78-82, 00610 Helsinki | puh 041 524 5453 medilukko@medilukko.com, kapylan.lukko@kapylanlukko.fi Avoinna arkisin klo 8 16 KÄPYLÄN LUKKO OY