Kesäpäivä leikkipuistossa Intianpuiston maksuttomaan ruokailuun osallistui aurinkoisina päivinä yli 130 lasta. Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 5 julkaisija Käpylä-Seura ry. 16.8.2023 72. vuosikerta painos 10 000 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Tervetuloa Käpyrinteen palvelutaloon ikääntyneiden Tervetuloa Käpyrinteen palvelutaloon ikääntyneiden päivätoimintaan nauttimaan hyvästä seurasta, päivätoimintaan nauttimaan hyvästä seurasta, mukavasta tekemisestä ja maukkaasta ruoasta. mukavasta tekemisestä ja maukkaasta ruoasta. Päivätoimintapäivä antaa myös omaishoitajille Päivätoimintapäivä antaa myös omaishoitajille mahdollisuuden irtaantua hetkeksi läheisensä hoidosta. mahdollisuuden irtaantua hetkeksi läheisensä hoidosta. Lisätietoja Lisätietoja www.kapyrinne.fi tai www.kapyrinne.fi tai Raila Lindeberg 044 550 5572 Raila Lindeberg 044 550 5572 LOUNAS JOK A ARKI 11-14 12 ,90€ JA E L Ä KE L Ä IS ET 11 , 9 0€ (Sis . päi vän lämpimät ruoat , laajan salaattibuf fetin , keiton , jälkiruoan ja kahv in/te e n) MÄKEL ÄNK ATU 87, 00610 HKI TE RVETULOA! BISTRO & BAR Aamiainen Ma-La 07-10, Su 8-11 Lounas Ma-Pe klo 11-14 A’la carte Ma-La klo 15-21 WWW.PARK.FI FB FinlandiaParkHotelHelsinki parkhotel@park.fi | 09 799 755 | Pohjolankatu 38 Aurinkoinen katettu terassi! La 19.8. klo 17 alk. terassillamme esiintyy suosittu Märkä Koira! Bongaa uudet sähkökaapit! Uusiakin sähkökaappeja on maalattu kalevalaisin aihein. Kuvat: Toivo Koivisto Tervetuloa lounaalle Folkhälsan Kottby! Tarjoamme hyvää kotiruokaa lounas-ravintolassamme. Lounas buffet on auki joka arkipäivä klo 11.00-13.15. Menun löydät helposti osoitteessa www.folkhalsan.fi ja ravintolat. Voit myös ostaa ruoka-annoksia pakattuna kotiin. Monet seniorit hyödyntävät tämän maittavan mahdollisuuden saada rakkaudella tehtyä kotiruokaa mukaan kotiin. Välkommen! Pohjolankatu 42, 00600 Helsinki Puh: 044 788 6013
Sadan vuoden talo 16.8.2023 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 72. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa k atariiNa k rabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Lämmintä talvea ”SELLAISTA RUMAA laatikkoa ei muuten meidän seinäämme tule!”, ajattelin vielä puolitoista vuotta sitten. Vaan niin kääntyi takki vikkelästi, kun sähkön hinta alkoi nousta keväällä 2022. Ainakin pienimuotoinen energiaremontti olisi saatava käyntiin pikaisesti, jotta sähkölaskun hinta ei nousisi mahdottomuuksiin. Suora sähkölämmitys ja marraskuussa 2022 päättyvä, nykyhetkestä katsottuna hyvin edullinen sähkösopimus, saivat kylmiä väreitä aikaiseksi. Teoriassa olisimme voineet astua ajassa 100 vuotta taaksepäin. Onhan täällä ennenkin pärjätty ja ihan ilman nykyajan mukavuuksia. Uuneilla lämmittäminen on ihana ajatus, mutta asuntomme viiden tulisijan kunnostuttaminen ja ennen kaikkea samanaikainen lämpimänä pitäminen tuntui liian työläältä muun arjen lomassa. Valmiiksi kuivatut halotkin alkoivat olla viime syksynä kortilla. Ilmaan päätyviä pienhiukkasia emme halunneet edes ajatella. Siksi ilmalämpöpumppu alkoi kiinnostaa kovasti ja aloimme selvittää, mistä, miten ja kuinka nopeasti sellaisen voisi hankkia. Lämmityksen lisäksi myös viilennystoiminnot kiinnostivat kahden hellekesän jälkeen. Pian kävi ilmi, että samoja ajatuksia oli myös monilla naapureillamme. Yhdistimme voimamme ja parin viikon aikana pumppuasennuksia tehtiin lähikaduilla useassa talossa. Pientä alennusta saimme, kun käytimme samaa henkilönosturia ja ulkoseinien puurimat irrotettiin ja kiinnitettiin takaisin samaan aikaan usean asunnon osalta. Nyt käyttökokemusta on takana lähes vuosi. On pakko myöntää, että ”ruma laatikko” on lisännyt asumismukavuutta selvästi. Talvella sähköpatterien käyttöä voitiin vähentää selvästi, kun ilmalämpöpumppu sai puhista lämmitystä koko päivän. Viilennysominaisuuksia päästiin testaamaan kesäkuussa, ja eron huomasi kyllä heti. Kaikissa huoneissa vaikutus ei ole yhtä suuri, mutta on silti mukavaa tulla ulkoa sisälle vilvoittelemaan. Sähkönkulutuksessa viilennys ei ainakaan meidän käyttömäärillämme juurikaan näy. Silmäkin tottuu nopeasti. Sisäyksiköitä on saatavilla nykyään monella tavalla maisemoituina. Meillä sisäyksikkö jää sopivasti sisäoven taakse, joten ei sitä oikeastaan edes huomaa. Ulkoyksikkö sai asunto-osuuskunnan ohjeiden mukaan rakennetun suojakotelon keväällä, ja nyt se maastoutuu melko hyvin talon punaiseen seinään. Taustahurina häiritsee hiukan, jos sitä jää kuuntelemaan, mutta kyllä siihenkin tottuu. Entä miten kävi sähkölaskulle? Talvi ei sittenkään ollut niin kallis kuin kuvittelimme. Varauduimme syksyyn heti kesän lopulta lähtien. Viileämpään sisäilmaan tottuu yllättävän helposti. Vieraita varten eteisessä on korillinen villasukkia. Viileään totuttelemalla, ilmalämpöpumppua käyttämällä ja yhtä takkaa silloin tällöin polttamalla saimme talvikuukausien sähkön kulutusta pienennettyä noin 35-40 prosenttia. Lämmitys on meillä selvästi suurin sähkösyöppö, joten muita säästökeinoja emme oikeastaan ottaneet käyttöön. Siksi haastetta riittää vielä ensi talvenkin varalla. Ehkä nyt saamme vihdoin ikkunat ja ovet tiivistettyä. Ja kuka tietää, vaikka kokeilisimme, pysyykö asunto lämpimänä pelkillä uuneilla. TUULI RAJAVUORI Käpylä-seuran hallituksen jäsen KESÄ ALKAA KALLISTUA syksyä kohti ja paluu arkeen on taas tosiasia useimmille. Kuten koululaisille, kesäloman tuoma tauko antaa uuden alun myös töihin palaaville. Hyvässä lykyssä lomalla on ollut aikaa keskittyä itselle tärkeisiin asioihin ja ehkä vähän haaveillakin. Itse vietin lyhykäiseksi jääneen kesälomani pääasiassa vanhoja puutaloja katsellen – sekä ihan oikeasti että selaamalla myynti-ilmoituksia netistä. Silmiinpistävää oli se, miten usein vanhat talot on pilattu täysin sekä teknisesti että tyylillisesti aivan vääränlaisilla remonteilla. Pahinta on, että hengittäviksi suunnitellut talot on todella usein kuorrutettu muovilla niin sisältä kuin ulkoakin – satuinpa käymään talossa, jonka viisi vuotta sitten maalattu julkisivu hilseili jo varsin vakavasti. Siinä ei voinut kuin miettiä, mitä muuta talossa on tehty väärin tai väärillä materiaaleilla. Käpylästä löytää paljon esimerkkejä siitä, miten talot rakennettiin ennen kestämään sata vuotta. Eivätkä ne oikeasti ole mihinkään menossa vieläkään, sillä sadan vuoden ikäisinä ne ovat ehkä halutumpia koteja kuin koskaan. Samalla Käpylä osoittaa, millainen idylli voi syntyä, kun vanhat talot puutarhoineen ovat saaneet säilyä, ja niitä on myös kunnostettu vanhaa kunnioittaen. Kenenkään ei tietenkään tarvitse asua museossa, jos niin ei halua, mutta iso osa vanhan talon viehätystä on juuri se, että ikä ja sen tuoma patina saavat näkyä ja kuulua, vaikkapa lattian narinana. Vanhan talon ei todellakaan tarvitse näyttää samalta kuin vasta pystytetty tehdasvalmisteinen talopaketti, kunhan se on olennaisilta osiltaan terve. Onnellisia ovat ne, joiden kodeissa on säilynyt paljon alkuperäistä tulisijoja myöten – ja kuten Tuuli tuossa alla kertoo, kyse ei ole pelkistä koristuksista, vaan ne ovat oikeasti myös varteenotettava vaihtoehto kodin lämmittämiseen. Olen aina ihmetellyt, miten Suomessa, jossa muuten sääntöjä riittää joka lähtöön, ei ole määritelty jotakin lämmönlähteeksi kelpaavaa tulisijaa pakolliseksi ihan huoltovarmuuden kannalta – aika nopeasti talvella tulisi kylmä esimerkiksi pidemmän sähkökatkon sattuessa. Teksti KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com Onnentie 18:n kaavamuutos: Hallinto-oikeus hylkäsi asukkaiden valituksen ONNENTIEN koulurakennuksen puolesta on taisteltu jo vuosia, ja alueen asukkaat kokivat ennen juhannusta jälleen uuden pettymyksen: Hallintooikeus hylkäsi yli viidenkymmenen yksityisen ihmisen tekemät kaavamuutosta koskevat valitukset. Alun perin Käpylän asukkaiden rakentama koulurakennus lahjoitettiin myöhemmin Helsingin kaupungille sillä ehdolla, että se säilyy kouluna. Siitä huolimatta kaupunki myi kiinteistön vuonna 2017 kiinteistösijoitusyhtiö Kojamolle ja alkoi valmistella kaavamuutosta, joka mahdollistaa koulurakennuksen purkamisen suurelta osin sekä uudisrakentamisen tontille siten, että siihen voidaan rakentaa sadan vuokra-asunnon umpikortteli. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen kesäkuussa 2022. Asukkaat vaativat valituksissaan kaavamuutoksen kumoamista vedoten muun muassa rakennuksen rakennustaiteelliseen ja kulttuurihistorialliseen arvoon maakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä, minkä Kaupunginmuseokin on lausunnossaan todennut. Valituksessa vedottiin myös siihen, ettei liikenteen ja kadunvarsipysäköinnin lisääntymistä ahtailla kaduilla ole otettu kaavamuutoksessa riittävästi huomioon ja että tontilla kasvava rauhoitettujen jättihaapojen ryhmä vaarantuisi rakentamisen seurauksena. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan pitänyt kaavamuutosta miltään osin lainvastaisena, joten se hylkäsi valitukset. Asukkaat ovat nyt tarttuneet viimeiseen oljenkorteen ja ovat hakeneet valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Teksti: KATARIINA KRABBE Kallioauringon kohtalo on epävarma Onnentien koulun pihalla oleva taideteos on vaarassa tuhoutua, jos uudisrakennus rakennetaan kaavamuutoksen mukaisesti sen kohdalle. MATTI PELTOKALLION ympäristötaideteos Kallioaurinko paljastettiin Laboratorioalan ammattioppilaitoksen pihalla Kuutamotiellä 28.9 1994 – Estonia oli uponnut edellisenä yönä, joten paljastusseremoniaan suunniteltu auringon nousua kuvaava tanssiteos jäi esittämättä, ja tanssijat tuottivat sen sijaan surutanssin. Teos kuvaa aurinkoa viitaten samalla ulkomuodollaan varhaisiin ajanmittausvälineisiin, sillä sen uurteet jaksottavat varjoja ja mahdollistavat ajan seuraamisen. Samalla itse teos suunniteltiin ikuiseksi – vaihtelevissa säätiloissa, luonnon armoilla se muuttuu, kerää välillä sadevettä ja sammaloituu, mutta pysyy, peruskallioon hakattuna. Liekö paljastuspäivän symboliikka ollut enteellinen, sillä nyt näyttää huolestuttavasti siltä, että Taivaskallion alueen ainoan julkisen taideteoksen päivät ovat luetut. Kun kaupunki myi Laboratorioalan ammattioppilaitoksen kiinteistön kiinteistösijoitusyhtiö Kojamolle, myös taideteos siirtyi sen omistukseen. Vaikka teos kuuluu Helsingin taidemuseon eli HAMin kokoelmiin, HAMia ei informoitu kaupoista etukäteen – muussa tapauksessa taidemuseo olisi mahdollisesti voinut neuvotella ehtoja, joilla teoksen säilyminen olisi varmistettu. – Saimme valitettavan myöhään tiedon siitä, että tontti oli myyty, ja uudisrakennuksen kaavoitusprosessikin oli ehtinyt käynnistyä, kertoo arkkitehti Klas Fontell HAMista. Hän on ottanut taideteoksen kohtalon sydämenasiakseen. – Olemme tilanteesta todella pahoillamme, sillä kyseessä on hieno ja merkittävä teos. – Valitettavasti kuitenkin näyttää siltä, että uudisrakennus on suunniteltu juuri siihen, missä taideteos on, joten näillä näkymin se tulee tuhoutumaan, hän sanoo. Fontell on ollut asiasta yhteydessä sekä Kojamoon että Matti Peltokallioon. – Peltokallion kanssa olemme miettineet, voisiko teoksen pelastaa isona kivenlohkareena paikaltaan, jos kallio tullaan joka tapauksessa räjäyttämään. Kojamolle olen ilmaissut toiveemme, että meihin oltaisiin yhteydessä ennen kuin louhintatyö aloitetaan. Toistaiseksi Kojamo ei ole kuitenkaan luvannut mitään. – Vasta kun suunnitelmat tarkentuvat, on mahdollista saada selville, onnistuisiko siirto louhinnan yhteydessä ja paljonko se maksaisi. Toinen mahdollisuus olisi, että teos otettaisiin huomioon rakennuksen suunnittelussa ja se jäisi paikoilleen – vaikka talon sisään. – Tämä olisi ideaaliratkaisu, sillä teos on tehty juuri siihen, missä se on, Fontell sanoo. Teksti: KATARIINA KRABBE Kuva: SEPPO KAUPPILA Julkinen taideteos siirtyi kiinteistökaupan yhteydessä yksityiseen omistukseen. Siksi kaupunki ei myöskään huolehdi enää sen kunnossapidosta. Kuva on otettu 7.5.2023. Liity Käpylä-Seuran jäseneksi Lähetä tietosi sähköpostina osoitteeseen kapyla.seura@gmail.com. Jäsenmaksu on 15,-.
16.8.2023 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy syyskuun 27. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 15. syyskuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 8. syyskuuta mennessä. Mielipiteitä voi antaa Kerro kantasi -palvelussa elokuun loppuun saakka. HELSINGIN KAUPUNKI on etsinyt vuonna 2022 käynnistyneen kilpailun avulla kumppania suunnittelemaan Kätilöopiston sairaalan tontille kokonaisratkaisua, jossa tavoitteena oli säilyttää ja peruskorjata nykyinen sairaalarakennus ainakin pääosin uuteen käyttöön. Lisäksi korttelialueelle sai osoittaa uudisrakentamista esimerkiksi asumista, liiketilaa, majoitustai muuta toimintaa varten sekä tarvittavat piha-, pysäköinti ja liikenneratkaisut. Laatuja konseptikilpailu on edennyt toiseen vaiheeseen, jossa on mukana kolme tuomariston keväällä 2023 valitsemaa ehdotusta: Kumpulan Haikaranpesä (Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Deas Asset Management, Masu Planning Oy, Sweco Finland Oy ja A-insinöörit), N2O (Nrep Oy, Ailecon Oy, AOR Arkkitehdit Oy, Avarrus Arkkitehdit Oy, Sitowise Oy ja Peab Korjausrakentaminen) sekä Pihapiiri (L Arkkitehdit Oy, Sweco Finland Oy, Consti Korjausrakentaminen Oy, Pohjola Rakennus Oy Suomi ja Urbanizator Oy) Jatkoon valitut kilpailijat ovat laatineet tarkennetut kilpailuehdotukset tuomaristolta saamansa palautteen perusteella. Toisen vaiheen suunnitelmissa on tarkennettu esimerkiksi uuden rakentamisen suhdetta viereiseen puistoalueeseen. Suunnitelmiin voi nyt tutustua Kerro kantasi -verkkopalvelussa ja niitä voi kommentoida elokuun loppuun asti. Verkkoosoite on https://kerrokantasi. hel.fi/katiloopisto-vaihe2-2023 Voittaja julkistetaan syksyllä Kilpailun voittanut ryhmä jatkaa alueen suunnittelua kumppanuuskaavoituksena yhteistyössä kaupungin kanssa. Kilpailun voittaja toimii myös kilpailuehdotuksen pohjalta muodostettavien tonttien toteuttajana. Toteutussopimuksen ja alueelle laadittavan asemakaavan hyväksymisestä päättää myöhemmin kaupunginvaltuusto. Kätilöopiston kilpailuehdotukset kommentoitavina Omassa asunnossa jo sata vuotta Länsi-Käpylän vanhimman asunto-osakeyhtiön Oma-Asunto Oy:n satavuotisjuhla kokosi yhteen liki 50 yhtiön nykyistä ja entistä asukasta. OMA-ASUNTO OY on Käpylän mitoissa vähintään keskisuuri, 12 paritalon yhtiö Turjantiellä ja Marjatantiellä. Ulkonäöltään talot ovat keskenään samanlaisia ja hyvin lähellä alkuperäistä asua. Yhtiön satavuotisjuhlaa vietettiin kesäkuussa. Historiaa muisteltiin puheilla ja valokuvanäyttelyllä. Esillä oli myös asunnoista löytyneitä vanhoja esineitä ja työkaluja. Yhtiön historiaa kävi läpi Reijo Neuvonen , joka toimi isännöitsijänä vuosina 1988– 2021. Yhtiön pitkäaikaiset asukkaat Leena Jäppilä ja Liisa Mäntymies jakoivat juhlayleisölle omat muistonsa. Uusintayritys onnistui Toukolan, Kumpulan ja Käpylän itäosien rakentaminen oli jo alkanut, mutta LänsiKäpylä oli vielä luonnontilassa, kun rakennusmestari Iisakki Räsänen kiinnostui Länsi-Käpylän rakentamisesta. – Hän laittoi vuonna 1922 lehteen ilmoituksen, jossa asunnon puutteessa olevia vähävaraisia kansalaisia kutsuttiin kokoukseen perustamaan omaa asunto-osakeyhtiötä. Kokouksessa Räsänen esitteli suunnitelmansa, jossa olisi peräti 30 kahden perheen taloa, kertoi Neuvonen. Mahdollisia talojen paikkoja käytiin katsomassa, mutta hanke kaatui, kun Räsäsen suunnitelmat eivät kelvanneet sellaisinaan Helsingin kaupungin edustajille. Räsäsen ideoista kiinnostuneet perheet päättivät kuitenkin perustaa asunto-osakeyhtiön omin voimin. Puuhamiehinä olivat metallityöläinen Viljo Aho , kirvesmies John Ilmonen ja metallityöläinen Erkki Asikainen. Yhtiön perustava kokous pidettiin 13. toukokuuta 1923. Kokouksessa päätettiin rakentaa 12 kahden perheen taloa sekä pesutupa, jossa olisi myös mankelihuone ja sauna. Suunnitelmat tilattiin arkkitehti Martti Paalaselta . Pari päivää kokouksen jälkeen Aho ja Paalanen huomasivat, että yhtiöllä ei ole nimeä. Aho päätti, että nimeksi tulisi OmaAsunto Oy. – Myöhemmin Aho naureskeli, ettei nimen keksimiseen mennyt kuin pari minuuttia ja että ristiäisissä Aho oli pappina ja Paalanen kummina. Uutta rakennustekniikkaa Taloja alettiin rakentaa marraskuussa 1923. – Dokumenteista ei ilmene kuka talot rakensi, mutta asukkaat eivät rakentaneet niitä itse. Rakentajana on ollut yritys tai urakkaporukka, Neuvonen arvioi. Talot eivät ole hirsirakenteisia, vaan seinät koostuivat kahdesta vinolaudoituksesta, joiden välissä oli purueristys. – Rakennustekniikka oli edistyksellinen. Huoneistoissa oli jopa seinien sisään upotetut sähköjohdot. Ensimmäiset asukkaat muuttivat uusiin koteihinsa 15. maaliskuuta 1924. Lähes kaikki asukkaat olivat helsinkiläisiä työläisperheitä: maalareita, ompelijoita, verhoilijoita ja hierojia. Oma-Asunto Oy sai rakentamista varten pankkilainaa ja Helsingin kaupungin avustusja kuoletuslainaa. Rahat olivat kuitenkin tiukassa, joten pesutupaa ei rakennettu alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi. Käymälät olivat kellareissa. Käyttöveden asukkaat saivat kahdesta kaivosta. Pesutuvalle saatiin vesiposti vuonna 1925. Vasta vuonna 1932 yhtiöllä oli varaa vetää huoneistoihin vesija viemärijohdot. Talot olivat kahden perheen paritaloja, mutta vinttikerroksessa oli lisäksi erilliset asunnot. Yläkertaan otettiin usein vuokralaisia. Dallapén perustajan Martti Jäppilän kotipaikka Koko elämänsä ajan Marjatantiellä asunut kirjailija Leena Jäppilä kuvaili omassa puheenvuorossaan 20-luvun elämää. Hänen isänsä, Dallapé-orkesterin perustaja Martti Jäppilä muutti Marjatantielle vuonna 1927. Yhtiössä asui myös orkesterissa soittanut velimies Maukki Jäppilä . – Suku pysytteli lähekkäin kuin linnut yöpuussa. Ramppasi meillä muutakin väkeä, Leena Jäppilä kertoo. Martti Jäppilä toi usein mukanaan kotiin aikansa kuuluisimpia muusikoita ja laulajia. Leena Jäppilä muistelee myös, että lapsen näkökulmasta taloyhtiön kiinnostavia henkilöitä 50-luvulla olivat isännöitsijä Kapu Wallenius , jonka nenästä ei saanut puhua, sekä Nykäsen mummo, jolla oli pihassaan vihainen pukki. Taloissa on pysytty pitkään Kirjailija ja toimittaja Liisa Mäntymies osti puolisonsa Olli Suurlan kanssa asunnon Turjantieltä vuonna 1978. – Asumismuoto kiehtoi, talot puutarhan keskellä. Ostamamme asunto oli hyvin alkuperäisessä asussa ja kaikki tulipesät hyvässä kunnossa. Teimme ison remontin alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaen. Siinä yhteydessä tulivat esiin seinien puolipaneelit. Keittiön vanhan lautalattian pystyimme säilyttämään. Mäntymies on kertonut kohtaamisistaan vanhempien asukkaiden kanssa kirjassaan Kissa korvan päällä – Käpylä-lehden kirjoituksia 1985–2021. Monet 70-luvun lopun naapureista olivat asuneet yhtiössä vuosikymmenien ajan. Nyt keskimääräinen asumisaika yhtiössä on liki 30 vuotta. Kolme asukasta on viihtynyt kodissaan yli 50 vuotta. Muutos käynnistyi 80-luvulla Huoneistot säilyivät pitkään alkuperäisessä asussa. 1980-luvulla useisiin asuntoihin rakennetiin lämpimät kellarikerrokset, joihin tehtiin saunoja, pesutiloja, oleskelutiloja ja varastotiloja. Taloyhtiö teetti suuria remontteja: yksittäiset TV-antennit korvattiin keskusantenniverkolla, vesija viemärijohdot uusittiin, katot uusittiin kokonaan, ovet vaihdettiin ja 1970-luvulta peräisin olleet suuret ikkunat vaihdettiin ruutuikkunoiksi. Viimeisin korjaustyö oli ulkoseinien maalaus 2020-luvun alussa. – Talomme ovat teknisesti hyvässä kunnossa, ja ne tulevat varmasti säilymään seuraavatkin sata vuotta, kunhan vain muistamme pitää niistä hyvää huolta, Neuvonen arvioi. Teksti: MARKKU RIMPILÄINEN Kuva: Reijo Neuvosen arkisto Kylätilayhdistyksen jäsenilta 17.8. KÄPYLÄN KYLÄTILAYHDISTYS RY järjestää torstaina 17.8. klo 18.00 alkaen Yhteisötalo Käpylässä jäsenillan. Nimestään huolimatta tilaisuus on kaikille avoin ja siellä voi myös liittyä jäseneksi. Nyt on tilaisuus tutustua toisiimme, taloon ja sen toimintaan sekä tavoitteisiimme talon toiminnan jatkamiseksi sen jälkeen, kun OmaStadi -hankkeen kautta saadut varat loppuvat. Luvassa on viihteellisempääkin ohjelmaa sekä kahvitarjoilu. PEKKA HALTIA, puheenjohtaja Kilpailulla on etsitty uutta käyttöä Kätilöopiston sairaalarakennukselle. Kuva: Julius Jansson Satavuotisjuhlaa vietettiin yhtiön pesutuvan ympäristössä. Tältä näyttivät Oma-Asunto Oy:n talot heti rakentamisen jälkeen. Kuvassa Marjatantie 13, 15 ja 17.
4 K äpylä lehti 16.8.2023 KESÄ ALKAA OLLA taputeltu – syksy saa ja sen myötä futistoiminta tiivistyy, vaikka KäPan osalta toiminta on ollut todella aktiivista läpi kesän. Futisleirit ovat olleet erittäin suosittuja ja turnauksissa on käyty. Pelit ovat jatkuneet useimpien joukkueiden osalta lyhyttä kesätaukoa lukuun ottamatta. Päähuomio tällä kaudella on ollut ja on edelleen edustusjoukkueen otteissa Ykkösessä. Nuori joukkue on pelannut vaihtelevasti. Välillä on nähty upeaa taitofutista ja toisaalta, osin kokemuksen puutteen vuoksi, on koettu loppuhetkien romahduksia. Kokonaisuus on kuitenkin reilusti positiivisen puolella – osaltaan sen kannustuksen ja tunnelman ansiosta, joka kotiotteluissa Brahen kentällä on saatu aikaiseksi. Yleisöennätyksiä on rikottu ja HIFK-pelissä ennätykseksi kirjattiin 1 146 katsojaa Bolt Areenalla. Gnistan-ottelussa muutama sata kannattajaa jouduttiin käännyttämään Brakulta 850 katsojan kapasiteetin tultua täyteen. Ensi vuonna sarjajärjestelmä uudistetaan niin, että muodostetaan 10 joukkueen ykkösliiga sekä ykkönen, johon putoaa nykyisen ykkösen kolme alinta. Sitä täydennetään 8 joukkueella nykyisistä kakkosen lohkoista. KäPan pelaaminen maamme toiseksi korkeimmalla sarjatasolla edellyttää sijoittumista 9 parhaan joukkoon. Tätä kirjoitettaessa KäPa onkin juuri tuolla sijalla – kannustusta siis tarvitaan nyt ja jatkossa Käpylän ylpeydelle. Sitä tuovat myös KäPa-fanit, jotka järjestävät tällä kaudella bussimatkan Tammisaareen kannustamaan KäPa voittoon Ekenäs IF:stä. Miesten puolella KäPalla on joukkueita lisäksi nelosessa, kuutosessa sekä KäPan jäähdyttelijöistä koostuva Nousevat lehdet myös kuutosessa. KäPan naisten toiminta on vielä harrastetasolla, mutta kasvussa: pelaajia on nyt jo noin 50. Kannattaa tulla mukaan MMfutiksen imussa! KäPan junioritoiminta on tunnetusti laajaa ja laadukasta, nytkin sillä on joukkueet niin B SM -sarjassa kuin ykkösessäkin. Nappulatoiminta laajenee edelleen ja ikisten kausi jatkuu mitalinkiilto silmissä. KäPan pelaajamäärä tulee lähiaikoina ylittämään 1 000 pelaajan rajan. Se on kova luku perinteiselle kyläseuralle. Siitä kannattaa olla ylpeä. Syksyn toiminta käynnistyy, kun perinteinen PingviiniCup starttaa elokuun puolivälissä. Cupissa on nyt kaikkien aikojen ennätys, eli osallistuvia joukkueita on peräti 780, joista Virosta neljä – legendaariset FC Flora ja Nomme Kalju muiden mukana. Uusien nappuloiden ilmoittautuminen on alkanut. Tuo lapsesi mukaan vastuulliseen futistoimintaan – siitä seuraa iloa ja riemua koko perheelle. KäPassa kaikki pelaa – omalla tasollaan. ILE ja REIJO Tsekkaa www.kapylanpallo.fi Kesää Käpylässä Karviaispensaastani muistan Tsehovin novellin miehestä, joka haaveili maatilasta, etenkin runsaasta karviaissadosta. Vihdoin toteutuu unelma, tulee ensi marjojen aika, sattuu velimies visiittiin. ”Miten maukkaita!” kehuu tilanomistaja karviaisiaan. Veli vaikenee, kertoja toteaa: ”Marjat olivat kovia ja happamia.” Luen novellia usein. Mitkä ovat onnen edellytykset? Kenellä on oikeus onneen? Rusakko puutarhassa, istuu nurmella, hiljaa, nököttää siellä illallakin, katse kohti lehtiseinää, humalakasvia. Entisaikaan laki määräsi humalan joka pihaan, täällä se kasvoi jo ennen minua. Rusakko sukii kuonoaan, nuolee käpäliään, käy kultapiiskujen varjoon makuulle korvat pitkin päätä. Ryhdyn hillon keittoon, ensi kertaa eläissäni. Otan mitä kaapissa on, viikunan paloja, vähän raparperia ja puolukkaa, runsaasti Länsi-Intian mausteita. Muhii vartin, survon mössöksi. Vien kipollisen naapuriin, tekstiviesti tulee tuota pikaa: ”Hyvää, vie kielen mennessään!” On sitten hilloakin keitetty. Mitä tuuminee 1800-luvun lopulla Miss Bly? Hän sonnustautuu maailmanympärysmatkalle, vuorokausi on aikaa varustautumiseen, matka kestää 72 päivää. Merkittävää ei ollut vauhti, vaan tavarat: mahtuivat käsilaukkuun. Kuinka ihmeessä? pohtii Mia Kankimäki kirjassa Naiset joita ajattelen öisin. Ällistelen: kaikkea sapiens osaakin! Musiikista kiitän. Mikä lienee maailman vanhin soitin? Radiosta vastaus: ihminen itse, laulava ja viheltävä puhallin, myös rytmisoitin, tömistelee ja taputtaa, ripustaa hirvenhampaita ylleen, kilisevät tanssin tahdissa. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Kesäkuulumiset KäPasta! KäPa:n kulma Riemua Kampuksella futisleirin palkintojenjaon jälkeen. SÄHKÖVERKON MUUTOSTYÖT ovat meneillään Käpylässä. Siinä yhteydessä on uusittu tai poistettu vanhoja sähkökaappeja katujen varsilta. Samalla muutama Kalevala-aiheinen kaappi on hävinnyt. Näiden tilalle on kesän aikana maalattu uusia kaappeja. Projektin vetäjänä ja yhteyshenkilönä toimii Terhi Kyllönen. Vuoden 2023 Kalevala-aiheisten sähkökaappien täydennysprojektin ensimmäiseksi valmistunut teos on Maria Björklundin Suuri härkä, joka perustuu Kalevalan kahdenteenkymmenenteen runon. Teos löytyy Käpyläntien ja Väinölänkujan risteyksessä. Juhannusviikolla Pohjolanaukion viereen, Käpylänkujan varrelle syntyi Jutta Kivilompolon teos Louhen juhlapuku. Mira Mallius maalasi teoksen Marjatta Väinölänkujalle Karjalataloa vastapäätä. Se perustuu Kalevan viidenteenkymmenenteen runoon: ”Menin marjahan mäelle, punapuolan poimentahan, otin marjan mielelläni, toisen kerran kielelläni. Se kävi kerustimille, siitä vatsahan valahti: tuosta tyy'yin, tuosta täy'yin, tuosta sain kohulliseksi." Neljäs, Pohjolankatu 36:n kohdalla sijaitseva teos valmistui kesäkuun lopussa. Kyseessä on Erika Weisteen Sotka, sorea lintu, joka perustuu Kalevalan ensimmäiseen runoon, maailmansyntyyn: "Lentelevi, liitelevi, päähän polven laskeuvi. Siihen laativi pesänsä, muni kultaiset munansa: kuusi kultaista munoa, rautamunan seitsemännen". Viides uusi sähkökaappi on vielä työn alla. Teksti ja kuvat TOIVO KOIVISTO Uusia Kalevala-aiheisia sähkökaappeja Maria Björklundin Suuri härkä. Mira Malliuksen Marjatta. Erika Weisteen Sotka, sorea lintu
5 16.8.2023 K äpylä lehti ILOISET LASTEN ÄÄNET ja hyörinä täyttää Intian leikkipuiston ympäristön. Maanantaiaamuna 27.7.2023 altaan täyttön on meneillään ja veden lämpö vain 11 astetta. Lasten kahluualtaan vesi vaihdetaan pari kertaa viikossa ja viikonlopun ajan allas on tyhjillään. Keskipäivällä kello kilisee nuoren miehen kädessä hänen kierrellessään leikkipuistoa ympäri. Se on varma merkki lapsille – ruokailu on alkamassa. Muuta kehoitusta ei tarvita. Ruokajono syntyy hetkessä. Jokaisella lapsella on oma lautanen ja muut ruokailuvälineet mukanaan. Ennen ruokailua ohjaaja selostaa miten toimitaan, jotta jakelu sujuisi mukavasti. Ruokailun jälkeen kukin pesee kotonaan omat välineensä. Aluksi on yhteinen leikkituokio, ja sen päätyttyä alkaa tuoan jakelu. Ruokalaji vaihtuu päivittäin – tällä kertaa jaossa on jauhelihakeittoa. Ruokailijoita on tänään yli 130 – sadepäivinäkin jonossa 60–70 lasta. Tarve leikkipuistojen maksuttomalle ruokailulle on ilmeinen monestakin syystä. Ruokahetkestä lapset saavat lisävirtaa ulkona olemiseen ja yhdessä toimimiseen. Leikkipuistoruokailu alkoi Helsingissä vuonna 1942, keskellä sotaa, kun helsinkiläiset kärsivät elintarvikepulasta. Näin lapsille taattiin edes yksi lämmin ateria päivässä. Siitä lähtien maksuton puistoruokailu on jatkunut joka kesä – ainoastaan 1990-luvun alun lamavuosina leikkipuistoruokailut olivat hetken maksullisia, mikä karkotti lapset puistoista. Lapset eivät voineet ymmärtää, miksi toiset saivat ruokaa ja toiset eivät. Kokeilusta luovuttiin vanhempien voimakkaan vastustuksen takia. Tämän kesän osalta puistoruokailu on jo päättynyt. Teksti ja kuvat TOIVO KOIVISTO Ulkoruokailu on kesäpäivän kohokohta Svenska hörnan ENHETSSKOLAN , Yhtenäiskoulu, i Västra Kottby ska bli Nordisk skola hösten 2024. Skolan fortsätter visserligen som finsk grundskola men kompletteras då med en nordisk eller tvåspråkig linje – ett utmärkt alternativ för till exempel familjer med en finskoch en svenskspråkig förälder och förhoppningsvis också ett lockbete för nordisk arbetskraft och återflyttare. Alla helsingforsbarn kan ändå ansöka om plats i den nordiska klassen, oavsett språkkunskaper eller adress. Blir det fler sökande än platser väljs eleverna genom lottning. Det var ursprungligen Marcus Rantala (SFP) som 2014 i stadsfullmäktige föreslog grundandet av en tvåspråkig skola. Tanken var då att grunda en ‘svensk skola’, liknande de engelska, franska, tyska och ryska språkskolorna. Men eftersom det redan finns många svenska skolor i Helsingfors beslöts, för att undvika missförstånd, att den svenska språkskolan skulle heta Nordiska skolan och få en bredare, allnordisk profil. Nordiska skolan kommer att ha en egen läroplan där nordiskt samarbete, nordisk kultur och de nordiska språken betonas i undervisningen, som till hälften kommer att gå på svenska och till hälften på finska. Skolan kommer att ha ett nära samarbete med Kottby lågstadieskola som, när dess nya skolhus står färdigt, kommer att få ett högstadium och bli Kottby svenska skola. Den nordiska linjen kommer att påverka hela Enhetsskolan som vill utveckla en ny verksamhetskultur där eleverna lär sig tillsammans och av varandra och där delaktighet, hållbar utveckling och i synnerhet nordiskt samarbete lyfts. Den nordiska linjen är tänkt för elever med olika språklig bakgrund men Enhetsskolan kommer med sina finskspråkiga klasser också i fortsättningen att fungera som närskola för områdets finskspråkiga barn. Så Kottby, som ju hittills inte framstått som en speciellt tvåspråkig stadsdel kommer nu att med sin Nordiska skola ha en stor betydelse för bilden av Helsingfors som en öppen, intressant och dynamisk nordisk huvudstad. Och, ja, Kottby-Sällskapets webbplats har ju ren länge varit den mest tvåspråkiga stadsdelssajten i Helsingfors. BERT BJARLAND Nordiskt Kottby Kirjoita ja anna juttutai menovinkki Käpylä-lehdelle! kapylalehti@eepinen.fi PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 KIRJAILIJA ja taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui vuonna 2013 Lahden historiallisessa museossa esillä olleeseen Viipuri-näyttelyyn ja kiinnitti huomiota vitriinissä olleisiin avainnippuihin. Jokaiseen oli kiinnitetty käsin kirjoitettu osoitelappu. Hän tunnisti osoitteiden kuuluvan viipurilaisten puutalokortteleiden alueelle, jossa asui vähävaraisia ihmisiä. – Vitriiniä vastapäätä oli kopio vanhoista lomakkeista, ja vasta silloin alkoi raksuttaa, mistä oikein oli kyse. Kävi ilmi, että tammikuussa 1940 Viipurin kaupunginhallitus teki päätöksen, että oli mahdollista jättää irtaimisto kotiin, luetteloida se, ja viranomaiset toimittaisivat tavarat perässä evakuointipaikkakunnille. Tämän uskottiin auttavan evakuointia, sillä taustalla oli pelko, että junat ja bussit tulisivat liian täyteen, jos ihmiset lähtisivät koko omaisuutensa mukanaan, hän kertoo. Ihmiset luetteloivat vaatimattomat aarteensa: perhealbumin ja Pikku Jättiläisen – ja toivoivat viranomaisten pakkaavan pyykit narulta. Myös koulukirjat listattiin. Mitään he eivät saaneet, sillä suunnitelma ei koskaan toteutunut. Anna Kortelaista asia jäi mietityttämään, ja vuosia myöhemmin hän jutteli teatteriohjaaja Reetta Ristimäen kanssa ja kertoi hänelle tämän tarinan. – Hyvissä ajoin ennen koronaa kävimme Reetan kanssa Viipurissa, ja kävimme avainnipuissa mainituissa osoitteissa. Siitä tuli liikuttava reissu. Tositarinan pohjalta syntyi musiikkidraama Näkemiin, Viipuri! jonka Anna Kortelainen käsikirjoitti ja Reetta Ristimäki dramatisoi ja ohjasi. Sama tarina on lähtökohtana Kortelaisen kirjassa Uusi Viipuri. Musiikki tiivistää tunteet Greta Tuotannon tuottama Näkemiin, Viipuri! sai kantaesityksensä Lappeenrannassa vuonna 2021, eikä silloin vielä tiedetty, miten ajankohtaiseksi sen teemat muuttuisivat. Venäjän hyökättyä Ukrainaan sota tuli taas Eurooppaan, ja ihmiset joutuivat jättämään kotinsa pikaisesti. Karjalaisten evakuointikaan ei enää tunnu kovin kaukaiselta historialta. – Kaikki näytelmän henkilöt perustuvat todellisiin ihmisiin, vaikka olenkin kätkenyt heidän henkilöllisyytensä, lähihistoriasta kun tosiaan on kyse. Olen valinnut mukaan kiinnostavia persoonia ja ammatteja sekä vetoavia esineitä, Kortelainen kertoo. Vaikka esitys on koskettava, se ei kuitenkaan ole synkkä. – Mukana on myös ilkikurisuutta ja mustaa huumoria, haikeutta ja iloa. Esille tulee karjalainen vilkkaus ja halua pukea asiat sanoiksi ja säveliksi. Aikakauden kevyt musiikki, ”iskusävelmät”, liittyvät saumattomasti tarinaan. – Rakkauslaulut koskettavat aina, mutta kun ihmiset ovat todella hyvästelleet rakkaitaan ja perheet ovat hajonneet, rakkauslaulut ovat täyttä totta – vaikka musiikkia pidetään kevyenä, aikakauden laulut tiivistävät ja sanoittavat ne tunteet ja pelot, joita ihmisillä oli. Vilpitön tarkoitus vai kyyninen hanke? Näkemiin, Viipuri! nähtiin kaksi kertaa Karjalatalolla viime toukokuussa, ja nyt se palaa takaisin kahdella esityksellä. Ennen molempia esityksiä kuullaan Anna Kortelaisen alustus aiheeseen. – Aion alustuksessani pohtia sitä, oliko viranomaisilla vilpitön tarkoitus toimittaa viipurilaisten tavarat, vai oliko kyseessä kyyninen juoni, jolla ihmiset saatiin nopeasti evakuoitua. Puhun myös siitä, miten kävi viipurilaisille, joilla ei ollut mitään omaisuutta, varallisuutta tai säästöjä – ei heille turvattu mitään. Maaseutuväestön asuttamisesta on puhuttu paljon, mutta kymmenet tuhannet kaupunkilaiset on lähes unohdettu. Näkemiin, Viipuri! Karjalatalon juhlasalissa torstaina 31.8. kello 18 ja perjantaina 1.9. kello 14. Lippuja saa Tiketistä tai ovelta tuntia ennen esitystä. Teksti: KATARIINA KRABBE Kuva: DIMITRI LISITSYN Unohdettu tarina on taas ajankohtainen Näkemiin, Viipuri! -musiikkidraama palaa Karjalatalolle. Karjalatalon näyttämöllä nähdään esityksen uudet laulut säveltänyt Seppo Äikäs sekä karjalaistaustaiset näyttelevät laulajat Niina Ahola, Ilkka Hämäläinen ja Marika Hölttä.
6 K äpylä lehti 16.8.2023 Menot SUOMESSA ON pitkät perinteet vapaaehtoistyölle, jolle väestörakenteen muuttuessa on entistä suurempi tarve: yli puolet helsinkiläisistä asuu yhden hengen talouksissa, noin viidennes heistä on yli 65-vuotiaita ja yhä useampi heistä on maahanmuuttaja. Seurakunnat voivat tarjota kohtaamispaikan sekä niille, jotka haluavat saada merkityksellistä tekemistä arkeensa, että niille, jotka kaipaavat uusia ystäviä. Me olemme tulleet mukaan Oulunkylän seurakunnan vapaaehtoistyöhön työvuosiemme jälkeen. Olemme muun muassa vierailleet vanhainkodissa, toimineet yhteisöravintolassa monenlaisissa eri tehtävissä, avustaneet musiikkitapahtumissa ohjelmalehtisten myyjinä ja osallistuneet yhteisvastuukeräyksen toteuttamiseen. On ollut ilo nähdä, miten eri sukupolvet ja kansallisuudet kokoontuvat saman pöydän ääreen ja iloinen puheensorina täyttää yhteisöravintolan tai miten muistisairas vanhus jatkaa sujuvasti ulkoa laulua, jota olemme alkaneet laulaa yhdessä. Hetket vapaaehtoistyöntekijöiden kesken onnistuneen tilaisuuden jälkeen ovat myös olleet hyvin palkitsevia ja yhteishenkeä luovia. Meille seurakunta on yhteisö, johon haluamme kuulua, ja kohtaamispaikka, jonka soisimme monen yksinäisenkin löytävän. Olemme löytäneet useita tapoja saada merkityksellistä ja antoisaa tekemistä ja haluamme olla omalta osaltamme rakentamassa hyvinvointia kotikaupunkiimme. Suosittelemme lämpimästi erilaisia vapaaehtoistyön muotoja muillekin. Oulunkylän seurakunta panostaa vapaaehtoistoimintaan tänä syksynä aivan erityisesti. Kutsumme alueen asukkaita mukaan ja toivomme, että uusia ideoita syntyy ja että kohtaamme myös niitä, joille vapaaehtoistoiminnasta olisi aivan erityistä höytyä ja iloa. Vapaaehtoistoiminta parhaimmillaan antaa rikkautta elämään niin tekijöilleen kuin sen tuloksista nauttivillekin. Oulunkylän seurakunnan vapaaehtoistoimintaan voi tutustua seurakunnan verkkosivuilla, vapaaehtoistoiminnan syyskauden startti-illassa torstaina 24.8. klo 17 tai Uusien vapaaehtoisten illassa to 21.9. klo 17. Tilaisuudet järjestetään Maunulan kirkolla, Metsäpurontie 15. RITVA LAUKKANEN ja RIITTA HOLMLUND Vapaaehtoistyöstä rikkautta elämään Kaikuja kirkonmäeltä KÄPYRISTIKKO R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME KÄPYLÄLÄINEN käsikirjoittaja, ohjaaja ja stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen kertoo esikoisteoksestaan Räjähdysvaara Käpylän kirjastoyhdistyksen syyskauden avauksessa tiistaina 29.8. Ja siitä lähtee jälleen kerran liikkeelle tajunnan räjäyttävä kirjailijavieraiden kavalkadi kirjastossamme koko syyskauden ajan. Suluissa haastattelijan nimi. Tilaisuudet pidetään joka toinen tiistai kello 18–19.30 Käpylän kirjastossa, Väinölänkatu 8. Vapaa pääsy. Esitykset tallentuvat noin viikon sisällä osoitteeseen youtube > Käpylän kirjasto. Tilaa Käpylän kirjastoyhdistyksen tiedotteet kapylankirjastoyhdistys@gmail.com . Saat tarkemmat tiedot kustakin illasta sekä striimauksista ja mahdollisista muutoksista. Voit myös liittyä yhdistyksen jäseneksi; jäsenmaksu on 10 euroa vuodessa. Alkusyksyn kirjailijavierailut Käpylän kirjastossa 29.8. Kaisa Pylkkänen: Räjähdysvaara. (Haastattelijana Tintti Karppinen ) 12.9. Orhan Pamuk: Ruttoyöt, vieraana kääntäjä Tuula Kojo . (Maarit Niiniluoto ) 26.9. Sixten Korkman: Talous ja humanismi. (VTT Lauri Holappa ). Esitys striimataan. 10.10. Janne Saarikivi: Rakkaat sanat. (Elina Saksala ) 24.10. Jaana Kanninen: Kaunis kuolema sekä Auli Leskinen: Talo Andien juurella. (MarjaLeena Mikkola ) Chile50.fi Teksti: ELINA SAKSALA Kuva: SAMPO KORHONEN Varoitus: Tajuntasi voi räjähtää kirjastossa! Syksyn toimintaa Stadin yhteisötalo Käpylässä Koko Käpylä laulamaan torstaina 24.8. klo 18.00 Valikoima laulujen sanoja saatavilla, paikalla laulunvetäjiä ja säestystäkin. Varaudu mahdollisuuksien mukaan omalla retkituolilla, lämpimällä vaatetuksella ja sadesuojalla. Lyhtyjuhla lauantaina 2.9. klo 16.00 Kaikille avoin juhla. Musiikkia ja muuta ohjelmaa. Purtavaa toivotaan järjestyvän nyyttikestiperiaatteella ja tietenkin myös omista eväistä. Kylätilayhdistys järjestänee myös myytävää paikalle. Varaudu mahd. omalla retkituolilla, lämpimällä vaatetuksella ja sadesuojalla. Voit ottaa mukaan myös oman paloturvallisen lyhdyn. Päivän kysymysten kerho torstaina 14.9. klo 18.30 Tule keskustelemaan, saammeko tekoälystä hyvän rengin vaiko huonon isännän? Seuraa talon ohjelmaa ja tapahtumia netistä haulla ”Stadin yhteisötalo Käpylä" ja talon ilmoitustauluilta. Syyskauden senioritoimintaa Karjalatalolla Käpylän seniorit ry on on toiminut yli 40 vuotta ja tarjoaa monipuolista ohjelmaa Karjalatalon Wiipuri-salissa (3. krs). Jäsentilaisuutemme alkavat torstaisin klo 13.00. Syyskauden toiminta alkaa 14.9. Vieraaksemme tulee silloin näyttelijä Seela Sella , vierailun otsikkona on Muistelua näyttelijän uralta. 5.10. professori Tapio Bergholm kirjassaan Kiivas Koivisto hän kertoo presidentti Koiviston nuoruusvuosista. 19.10. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan esitys Havahtuminen – turvallinen Eurooppa. Lisätietoja verkkosivultamme sekä Käpylä-seuran verkkosivulta. kapylan.seniorit@gmail.com Tervetuloa tutustumaan ja liittymään jäseneksemme! Jäsenmaksu 25 euroa, pullakahvit saa kolmella eurolla! Kaisa Pylkkänen
7 16.8.2023 K äpylä lehti Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 10 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2023 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@gmail.com • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ti-pe 9-17 ma ja la sulj. Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko MERJA VESAMÄKI Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 M arleen a • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 • Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Fysioterapeutti Anita Korhonen 050 545 9500 Männikkötie 10 • fysioterapia & hieronta • kinesioteippaukset • Bemer-terapia • kalvo(fascia)käsittelyt PARTURIKAMPAAMO Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40 Takaikkuna KÄPYLÄN KESÄISIÄ KATUJA tallatessa, kahviloissa vegaaniherkkuja syödessä, puiden viherloistoa ihastellessa ja pyörien suhahdellessa ohi tulee sellainen olo, että ilmastoasiat alkavat olla kunnossa. Varsinkin kun sähkökin tulee tuulivoimasta ja omista aurinkopaneeleista. Onhan aiheesta puhuttu niin pitkään kuin olen täällä asunut. Ukrainan sodan myötä alkoi vauhdikas irtautuminen Venäjän fossiiliriippuvuudesta. Suomeen ja Eurooppaan onkin viime vuosina rakennettu ennätysmäärä esimerkiksi tuulivoimaa. Myös energiansäästötoimet ja energiatehokkuus ovat olleet pitkästä aikaa muodissa. Tämän kaiken luulisi johtavan päästöjen merkittävään vähenemiseen. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Pääkaupunkiseudun päästöt kasvoivat HSY:n julkaiseman päästöseurannan mukaan vuonna 2022 edelliseen vuoteen verrattuna noin 10 prosentilla. Päästöjen kasvu johtui kaukolämmön päästöjen kasvamisesta. Tämän taustalla on maakaasun tuonnin loppuminen Venäjältä. Maakaasua on käytännössä korvattu pääkaupunkiseudulla kivihiilellä ja öljyllä. Maakaasun käyttö on vähentynyt 60 prosentilla samaan aikaan kun kivihiilen käyttö kasvoi 36 prosenttia ja öljyn 46 prosenttia. Sähkön hinnan noustessa on tapahtunut myös toinen ilmiö. Sähköä käyttävillä lämpöpumpuilla ei ole ollut kannattavaa tuottaa lämpöä. Näin myös uusiutuvien polttoaineiden osuus on pääkaupunkiseudulla vähentynyt. Sähkön hinnan myötä sähkönkulutus kuitenkin pieneni erityisesti asumisessa. Edes jotain hyvää. Kiinnostavaa on tarkastella myös missä pääkaupunkiseudulla voi asua ja asutaan kaikkein vähäpäästöisimmin. Kaikkein eniten päästöt ovat kasvaneet Helsingissä, vähiten Vantaalla. Helsinkiläisten päästöt olivat noin neljä tonnia hiilidioksidiekvivalenttia henkeä kohden vuodessa, espoolaisten kolme tonnia, vantaalaisten 3,75 tonnia ja Kauniaisissa asuvien kolme tonnia. Tässä valossa Käpylän ja Helsingin kadut eivät enää näytä ilmastoystävällisiltä. Meidänkin ikkunasta näkyvä Hanasaaren voimala on tupruttanut pitkin talvea synkkyyttä taivaalle ja ilmastoon. Ilmastosyistä kannattaisi keskittää väestöä enemmän Espooseen kuin Helsinkiin tai Vantaalle. Ensi talvi on kuitenkin taas erilainen. Hanasaaren voimalassa ei enää fossiilisia polteta. Ehkä ensi vuonna kehtaa taas olla ilmastosyistäkin helsinkiläinen ja käpyläläinen. LEO STRANIUS Kirjoittaja on käpyläläinen toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Häneltä ilmestyi vuonna 2022 kirja Tehokkuuden taika Näin voit elää enemmän. Kannattaako ilmastosyistä asua Helsingissä vai Espoossa? Kauneusja terveyspalveluja Koskelantie 5 C • 0451324561 https://marianhoitavahieronta.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Suuhygienisti Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. Tarjoukset ovat voimassa 23.8.–28.9.2023. Kylänvanhimmantie 29, 00640 Helsinki puh. (09) 756 2990, www.oulunkylanapteekki.fi Avoinna: ma?pe 8.30?18, la 10?16 Posivil FluZink 40 imeskelytabl. Helpottaa flunssan oireita ja lyhentää niiden kestoa. CE-merkitty lääkinnällinen laite, Valmistaja: Pharmia Oy. Ferrion 100 mg 50 ja 100 tabl. Vahva, pitkävaikutteinen ja vatsaystävällinen rauta-C-vitamiinivalmiste. Calsorin tai Puru Calsorin 500 mg + D3 20 mikrog 100 tabl. Päivittäisen kalsiumin ja D3vitamiinin saannin varmistamiseen. Multivita Beko Long 200 tabl. Helposti nieltävä, pitkävaikutteinen B-vitamiinivalmiste. Vahvaa oloa syksyyn Oulunkylän Apteekista -20 % -20 % -15 % -15 % Käpylä 100 -valokuvaryhmän kokoamat näyttelyt jatkavat kiertuetta KÄPYLÄ 100 VUOTTA -valokuvaryhmän kokoama Olympia-aiheinen näyttely on nähtävillä Käpy-grillissä elokuun ajan ja Käpylä muuttuu -näyttely Koskelan palvelutalossa syysja lokakuun ajan. Y K S I LÖ J A R Y H M Ä O P E T U S TA A I K U I S I L L E · Pianonsoiton ja säestämisen kurssi aloittelijoille · Vapaan säestyksen kurssit · Sovittamisen ja säveltämisen kurssit www.helsinginpianostudio.net info@helsinginpianostudio.net
8 K äpylä lehti 16.8.2023 TERVETULOA MUKAAN SYKSYN TOIMINTAAN! Syksyn kausiesite jaetaan joka kotiin elokuun aikana. HAASTATTELUSSA Postipuistossa oven avasi Jasmin Huikku. Lue Jasminin haastattelu esitteestä. MESSUT Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10 Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 18 Maunulan kirkossa torstaisin klo 12 YHTEISÖRUOKAILUT Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja hyvän ruuan äärellä. Hintakaan ei päätä huimaa, sillä maksu on vapaaehtoinen ja kaikki tuotot menevät hyväntekeväisyyteen. MAANANTAIPUURO Maanantaisin 4.9.–27.11. klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla KÄPYLÄN ILTARUOKA Keskiviikkoisin 6.9.–29.11. klo 16–17.30 Käpylän kirkolla MAUNULAN KIRKON KAHVILA Torstaisin 7.9.–30.11. klo 10–16 Maunulan kirkolla KAMARIMUSIIKKIA JA TANGOA La 7.10. klo 19 Käpylän kirkossa Greifswaldin ja Kotkan musiikkiopistojen yhtyeet sekä Kotkan nuoret jouset. Klassista kamarimusiikkia sekä tangosovituksia. SOUL STRINGS & JUKKA LEPPILAMPI Pe 13.10. klo 19 Käpylän kirkossa Soul Strings -jousiorkesterin ja Jukka Leppilammen konsertti. TEHDÄÄN YHDESSÄ – UUSIEN VAPAAEHTOISTEN ILTA To 21.9. klo 17 Maunulan kirkolla NAISTENPÄIVÄ – KESTÄVÄMPÄÄ ELÄMÄNTAPAA ETSIMÄSSÄ Lauantaina 28.10. klo 10–15 Oulunkylän kirkolla Tänä vuonna naistenpäivässä pohdimme yhdessä, miten voisimme toteuttaa kestävämpää elämäntapaa. Luennoimassa ja keskustelemassa teologian tohtori, ekoteologi Pauliina Kainulainen. TOIMINTAA LANKAKAHVILA Maanantaisin 28.8., 18.9., 23.10. ja 20.11. klo 13–15 Käpylän kirkon Käpykappelissa Lankakahvilassa kokoonnutaan yhdessäolon, käsitöiden, kahvin ja pullan äärelle kerran kuussa. Mukaan voi tulla käsityön kanssa tai ilman. MAUNULAN TORSTAIN NAAPURUUSPIIRI Torstaisin 7.9.–30.11. klo 13–14 Maunulan kirkolla Naapuruuspiiri on Maunulan alueella asuvien vapaamuotoinen olohuone. Naapuruuspiiri on tarkoitettu virkistystä kaipaaville, yksinäisyyttä kokeville ja seuraa haluaville ihmisille. HELMIÄ RAAMATUSTA -LUENTOSARJA tiistaisin 12.9.–10.10. klo 18–19.30 Oulunkylän puukirkossa Kari Kuulan suosittu Raamattu-luentosarja saa jatkoa! Syksyllä kuullaan muun muassa, mikä on Raamatun tärkein kirja ja miten maailmanloppu tapahtuu. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! VIRSIKINKERIT Kuukauden toisena tiistaina klo 14 Oulunkylän puukirkossa Sanojen ja melodioiden taustoihin johdattelevat Maija Pesonen-Kareinen ja Heikki K. Järvinen. Tervetuloa laulamaan yhdessä! ti 12.9. Kiitos huolenpidosta ti 10.10. Usko, toivo ja rakkaus ti 14.11. Kahden maan kansalainen ti 12.12. Kuninkaan palvelijat HILJAISUUDEN PÄIVÄ Lauantaina 14.10. klo 10–17 Käpylän kirkolla Hiljaisuudessa kilvoittelua ja lepoa, joita rytmittävät yhteiset rukoushetket sekä ruokailut. Hinta 10 €/hlö. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Tarja Lindforsille (050 380 3483, tarja.lindfors@evl.fi) ma 2.10. klo 10–13 ja ti 3.10. klo 13–15. Syksy 2023 Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy! LAULA ITSESI ILOISEKSI To 31.8. klo 14 Maunula-talossa Tule nauttimaan yhteislaulun ja yhdessäolon voimauttavasta vaikutuksesta! VANHAT KOULULAULUT To 28.9. klo 13 Maunulan kirkossa Yhteislaulutilaisuus, Maija Pesonen-Kareinen ja lauluryhmä. MUSIIKKIA JA KONSERTTEJA KATSO KAIKKI syksyn tapahtumat ja tilaisuudet nettisivuiltamme helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla PERHEILLE PERHEKERHO Maanantaisin 28.8.–27.11. klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla Perhekerhossa nautitaan yhdessäolosta ja puuhastellaan yhdessä erilaisten askartelujen ja aiheiden parissa. Tule tapaamaan toisia perheitä, juttelemaan vanhemmuudesta, lapsista ja milloin mistäkin. MAUNULAN MUSKARIT Torstaisin 7.9.–30.11. Maunulan kirkolla klo 9.45–10.15 taaperot (n. 1–3 v.) klo 10.20–10.50 vauvat (n. 0–1 v.) klo 10.55–11.25 kaikenikäiset / sisarukset KÄPYLÄN PUUHAKERHO TAAPEROILLE Keskiviikkoisin 6.9. alkaen klo 18–19 Käpylän kirkon kerhohuoneessa Puuhakerhossa liikutaan, leikitään ja askarrellaan. Lapset voivat osallistua yhteiseen puuhaan oman aikuisen tai kerhonohjaajien kanssa. Kerho on suunnattu 1–3-vuotiaille. MAUNULAN ILTAPERHEKERHO Joka toinen torstai 14.9.–23.11. klo 17–19 Maunulan kirkolla Maunulan kirkon iltaperhekerhossa nautitaan yhdessä pientä iltapalaa ja puuhastellaan yhdessä erilaisten askartelujen parissa. Maunulan kirkon leikkihuone on vapaassa käytössä illan aikana. Haluatko auttaa? Tehdä jotain konkreettista ihmisten hyväksi? Onko sinulla hyviä ideoita seurakunnalle? Tule mukaan vapaaehtoiseksi! Tehtäviä on laidasta laitaan messuavustajana toimimisesta yhteisöruokailuissa avustamiseen tai yksinäisten tai vanhusten tapaamiseen näin muutamia mainitaksemme. Tarjoamme hyvän perehdytyksen kaikkiin tehtäviin. Ilmoittaudu mukaan oulunkylansrk.clara.fi. Uusien vapaaehtoisten illassa pääset kuulemaan lisätietoja seurakunnan vapaaehtoistyöstä ja kertomaan omia ideoita. SEURAA MEITÄ Facebookissa ja Instagramissa! @oulunkylanseurakunta @oulunkylanseurakunta @ogelinsrknuoret K U VA T A nt ti R in ta la , Ja ni La uk ka ne n, ku vi tu sk uv at K ir kk o H el si ng is sä /H an na -R iik ka H ei kk ilä .