Yli 500 neliön itsepalvelukirpputori Oulunkylässä, Mikkolantie 1 B Avoinna ti-pe klo 11.00-19.00 ja la-su 10.00-16.00, ma suljettu Lisätiedot ja myyntipaikkojen varaukset www.ogelinkirppis.fi, puh. 044 2478 234 Tervetuloa myymään ja ostoksille! Kuvat: Martti Humppila Helsingin vanhin kaupunginosalehti Nro 4 julkaisija Käpylä-Seura ry. 17.9.2025 74. vuosikerta painos 8 000 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Puh. 09 791 343 | esperaoy@gmail.com Seuraa meitä Facebookissa ja osoitteessa www.kapygrilli.fi Avoinna Su-To 10 02 Pe-La 10 03 Osmontie 5, 00610 Hki Ilmainen nouto & palautus! Pesumesta / Puh 050 4848 222 / www.pesulat.com PESULAPALVELUT ILMAISET KULJETUKSET SOITA 050 4848 222 TAI TILAA NOUTO WWW.PESULAT.COM Kylätalon avajaisia vietettiin 100-vuotisjuhlien merkeissä OmaStadi alkaa Ohjelmassa muisteltiin niin talon hankkimisen vaiheita kuin sen historiaa poliisiasemana. Vaeltava puuseppä Käpylässä Koskelantie 5, 00610 Helsinki www.kalusteduo.fi Puh. 050 354 6684 Tervetuloa tutustumaan uudistettuun myymäläämme! Tuplasimme myymälämme koon, paljon uusia huonekalumalleja alennetuin hinnoin! Nyt myös korotonta maksuaikaa jopa 36 kuukautta!
Syksyn satoa 17.9.2025 Pääkirjoitus 2 Helsingin vanhin kaupunginosalehti 74. vuosikerta Julkaisija Käpylä-Seura ry. Päätoimittaja Katariina Krabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Vuosikymmenen työ toi oman kylätalon LÄHES KYMMENEN vuoden punnerrus tuotti viimein heinäkuussa toivotun tuloksen, kun Käpylän Kylätalon rakennus siirtyi kaupungilta asukkaiden omistukseen – juuri sopivasti talon satavuotisjuhlien alla. Talon hankinnan taival alkoi jo vuonna 2016, kun Käpylä-Seuran parissa heräsi ajatus jonkinlaisen oman toimitilan hankkimisesta. Aivan alkuun kehiteltiin ajatusta siitä, että entistä poliisitaloa voitaisiin käyttää rinnan Steinerpäiväkoti Pellavan kanssa, mutta Steiner-säätiö ei lopulta ajatusta hyväksynyt. Toimitilaa etsi alkuun hallituksen jäsen Pekka Haltia, mutta pian mukaan liittyivät seuran hallituksen jäsenet Markku Aho ja Esko-Juhani Lehti sekä Käpylän klubilta Heikki Takkinen. Uutterasta yrityksestä huolimatta sopivaa tilaa ei alueelta tuolloin löytynyt. Vuoden 2017 alussa Käpylä-Seuran silloinen kunniapuheenjohtaja Eero Penttinen keräsi koolle joukon käpyläläisiä aktiiveja perustamaan erillistä yhdistystä tilaa etsimään. Tämä yhdistys perustettiin tammikuussa 2018, ja se sai nimekseen Käpylän Kylätilayhdistys ry. Tilahanke sai viimein aivan uutta tuulta alleen, kun Kylätila Käpylään -hanke menestyi Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-äänestyksessä. Hetken pohdinnan jälkeen kaupunki osoitti hankkeelle tilat Pohjolankatu 3:sta, josta päiväkoti Pellava oli muuttanut pois vuonna 2020. Vuonna 2024 asiat etenivät OmaStadi-rahoituksen turvin talo saatiin kaupungin ylläpitämäksi Käpylän yleiseksi asukastilaksi helmikuusta 2023 viime vuoden loppuun saakka. Kaupunki tarjosi tilat ja kaksi osapäiväistä työntekijää, mutta toiminnan järjestämisestä vastasi etupäässä kylätilayhdistys vapaaehtoisvoimin. Samaan aikaan jatkuivat neuvottelut kaupungin kanssa joko talon vuokraamisesta tai ostamisesta. Viimein huhtikuussa 2024 kaupunki ilmoitti, että se on valmis myymään talon käpyläläisille. Asia lähti vauhdikkaammin liikkeelle lokakuussa, kun asiasta päästiin suoraan neuvottelemaan kaupunkiympäristön apulaispormestarin ja Erikoistilat-yksikön päällikön kanssa. Tuolloin sovittiin, että talon myynti voisi tapahtua kevään 2025 lopulla. Samalla sovittiin, että talo vuokrataan Käpylä-Seuralle vuoden alusta kaupan toteutumiseen saakka, jotta toiminta talossa ei katkeaisi. Lopulta kaupunki vetäytyi talosta marraskuun lopussa, ja jo joulukuussa talo toimi vapaaehtoisten varassa. Samaan aikaan viime joulukuun alussa Käpylä-Seura, Käpylän Kylätilayhdistys, Käpylän yhdyskuntaklubi, Käpylän kulttuuriyhdistys, Käpylän kirjastoyhdistys, Käpylän Venäjä-seura Druzhba ja perinneyhdistys Perhis Käpylä perustivat taloa ostamaan erillisen yhtiön, voittoa tavoittelemattoman Käpylän Kylätalo Oy:n. Kevään aikana kaupunki teetti talossa useita erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Niiden valmistuttua toukokuussa alkoivat varsinaiset kauppaneuvottelut. Sopimukseen päästiin jo kesän kynnyksellä, ja valitusaikojen umpeuduttua talo siirtyi 8. heinäkuuta kaupungilta käpyläläisten omistukseen. Talokaupan myötä vuokrasimme pienen määräalan talon ympäriltä. Samalla saimme kuitenkin käyttöoikeuden koko laajaan tonttiin. Ehtona on, että pidämme siitä hyvää huolta kesät talvet. Kylätalon talous puhututtaa Talon hinta ja talon talous ovat ymmärrettävästi kiinnostaneet käpyläläisiä. On esimerkiksi kysytty, voivatko yksittäiset KäpyläSeuran tai Kylätilayhdistyksen jäsenet joutua maksumiehiksi, jos talo ajautuisi taloudellisiin vaikeuksiin? Vastaus on yksiselitteinen: yksittäiset yhdistysten jäsenet eivät voi joutua taloudelliseen vastuuseen. Jos talon nyt omistava osakeyhtiö olisi maksukyvytön, menisi se konkurssiin. Tällöin talo menisi velkojille – siis pankille tai kaupungille ja yhdistykset menettäisivät osakepääomaan perustamisvaiheessa tekemänsä sijoitukset. Myös talon remonttitarve kiinnostaa. Maksoimme talosta 43 000 euroa, mikä on herättänyt epäilyksiä rakennuksen kunnosta. Erilaisten kuntokartoitusten pohjalta talo on ikäisekseen varsin hyvässä kunnossa, vaikka remonttejakin on lähivuosina tehtävä. Asukkaita on kiinnostanut myös se, mistä rahat taloon ostoon on saatu. Lyhyt vastaus on, että pankista, talon omistajajärjestöiltä sijoituksina osakepääomaan ja Mesenaatti-joukkorahoituskampanjasta. Suurin yksittäinen sijoittaja on ollut Käpylä-Seura 10 000 euron panoksellaan. Pankkilainaa otimme 50 000 euroa, ja ostosummasta jääneellä osuudella ja muulla kerätyllä rahalla pääsemme alkuun talon vaatimissa pienissä korjauksissa ja parannuksissa. Lainaa maksamme hiljalleen pois talon kahvilaja vuokratuotoilla. Vapaaehtoiset tekevät toiminnan Rahaa ei kuitenkaan ole käytössämme liikaa. Siksi on tärkeää, että talon harrastusja kulttuuritoimintaa sekä sunnuntaikahviloita pyörittää aktiivinen, noin 30–40 hengen vapaaehtoisten joukko. Kaikkia aktiiveja on mahdoton luetella, mutta viime vuosien ajalta on mainittava ainakin Alice Karlsson, Olli Suomalainen, Pekka Haltia, Susanna Palo, Niina Into ja Sami Isberg. Ilman heidän suurta panostaan haaveemme yhteisestä talosta olisi jäänyt vain haaveeksi. Lämpimät kiitokset siis heille. Talon toiminta on nyt kehitysvaiheessa. Niinpä kaikki käpyläläiset ovat tervetulleita mukaan ideoimaan ja järjestämään uutta toimintaa – kukin oman ehtimisensä ja jaksamisensa mukaisesti. Myös tuleviin kunnostustalkoisiin otamme ilolla tekijöitä mukaan. Tervetuloa tutustumaan Käpylän Kylätaloon. Ovet ovat auki joka arkipäivä ainakin kello 12–17 ja sunnuntaisin on kahvila kello 12–16. KAI OVASKAINEN Käpylä-Seuran ja Käpylän Kylätalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja EI USKOISI , että ollaan jo syyskuun puolivälissä! Ihan vastahan juhlittiin Käpylän kylätalon avajaisia, jonka tunnelmiin pääset palaamaan Martti Humppilan ottamien valokuvien avulla. Oli hieno etappi juhlistaa pitkien ponnistelujen onnistunutta lopputulosta, vaikka tästähän talon pysyvä toiminta vasta toden teolla alkaa. Juhlat ovat tärkeitä, mutta työtä yhteisen hyvän puolesta tehdään jatkuvasti, arjen keskellä. Mutta uskottava se on – syksy on jo täällä. Varmin syksyn merkki on, kun somefiidit alkavat täyttyä tuttujen ja tuntemattomien muhkeista sienisaaliista, ja sehän tuntuu vain päivä päivältä kiihtyvän. Vaikuttaa olevan erinomainen sienisyksy. Itse olen toistaiseksi kerennyt vain hiukan työntää nenääni omaan lähimetsääni – ja silti olen jo ehtinyt syödä itse keräämiäni sieniä moneen kertaan. Olen oppinut pitämään varalta vähintäänkin pientä hedelmäpussia aina mukana, sillä koskaan ei tiedä, mitä löytyy. Lähimetsät ovat muuten yllättävänkin hyviä sienipaikkoja, sen olen havainnut vuosien varrella moneen kertaan. Ehkä se johtuu siitä, että vakavissaan olevat sieniharrastajat suuntaavat jonnekin taipaleen taakse, ”oikeaan” metsään saalistamaan. Lähimetsään ehtii kuitenkin rajallisemmallakin ajalla, arjen keskellä. Eivätkä suinkaan pelkät ruokasienet kiehdo. Sienimaailma on niin monimuotoinen, että aina löytyy jotain jännittävän näköistä ihailtavaksi ja ihmeteltäväksi. Onneksi sienikausi jatkuu koko syksyn, ja sitten onkin joulukalenterin vuoro. Jos haluat olla tänä vuonna mukana suunnittelemassa ja järjestämässä sitä, nyt on aika ilmoittautua – ohjeet ja lisätietoja löytyy viereisellä sivulla olevasta jutusta, joka on siis todellakin ajankohtainen, vaikka joulu vielä kaukaiselta tuntuukin. Myös kylätalolle mahtuu aina mukaan vapaaehtoiseksi. KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com OmaStadin neljäs kierros alkaa Ideointiin voivat osallistua kaikki yli 13-vuotiaat helsinkiläiset. OMASTADI EHDOTUKSIA voi ideoida OmaStadin verkkosivustolla (omastadi.hel.fi) 22.9.–5.10.2025. Kaupunki järjestää myös tapahtumia, joissa yhdessä alueen asukkaiden kanssa ideoidaan ehdotuksia. Tukea ehdotusten jättämiseen saa kirjastoissa, nuorisotaloissa, yhteisötaloissa ja palvelukeskuksissa. – On hienoa, että helsinkiläiset ovat vahvasti kiinnostuneita ja innostuneita OmaStadista. Se kertoo siitä, kuinka tärkeää oman naapuruston ja lähiympäristön kysymykset kaupunkilaisille ovat. Haluamme edelleen kehittää osallistuvaa budjetointia ja kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua kaupungin suunnitteluun ja kehittämiseen, kertoo pormestari Daniel Sazonov. Ehdota paras idea – muuta Helsinkiä! – Odotamme neljännellä kierroksella sellaisia ehdotuksia, jotka tähtäävät kunnostamiseen ja olemassa olevien palveluiden kehittämiseen. Myös erilaiset tapahtumat ja harrastukset elävöittävät kaupunkia tuoden ihmisiä yhteen mukavan tekemisen pariin. Tällaisia ehdotuksia toivoisimmekin entistä enemmän, kertoo OmaStadista vastaava kehittämispäällikkö Kirsi Verkka. Syyskuussa alkavalla OmaStadin neljännellä kierroksella helsinkiläiset tekevät ehdotuksia ja äänestävät 10 miljoonan euron käytöstä. – Osallistuvan budjetoinnin ansiosta on myös saatu mukavasti lisättyä keskustelua naapurustoissa. Erityisesti ilahduttaa se, että asuinalueiden alueelliset toimijat ovat innostuneet yhdessä tekemään ehdotuksia. He järjestävät syksyllä yhdessä myös OmaStadin ehdottamisen työpajoja helsinkiläisille esimerkiksi Pasilan kirjastossa, kertoo Keskisen suurpiirin stadiluotsi Gritten Naams. Helsinki alkaa olla yhä enemmän asukkaidensa oloinen Kaupunki arvioi kaikki ehdotukset ja laatii kustannusarviot. Samankaltaisia ehdotuksia yhdistellään, jotta ne eivät kilpaile keskenään äänestyksessä. Äänestäminen tapahtuu keväällä 2026, jonka jälkeen kehitetään äänestyksessä menestyneet ehdotukset toteutuskelpoisiksi yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Ehdotusten toteuttaminen alkaa syksyllä 2026. Helsinkiin on OmaStadin kautta saatu monenlaisia muun muassa luonnossa viihtymiseen, ulkoiluun, kuntoiluun, merellisyyteen ja puistoihin liittyviä uudistuksia, jotka ilahduttavat asukkaita. OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Sen kolmen kierroksen aikana helsinkiläiset ovat ehdottaneet ja äänestäneet, miten kaupunki käyttää 22 miljoonaa euroa. Tähän mennessä 164 toteutunutta hanketta ovat tehneet Helsingistä asukkailleen paremman ja viihtyisämmän. OmaStadin avulla on saatu monia asukkaiden toivomia uudistuksia Helsinkiin. Kuva: Jukka Vaso, Helsingin kaupunki. Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535
Tule toteuttamaan Käpylän Elävää Joulukalenteria PITKÄ KESÄ on vasta kääntymässä syksyyn, mutta koskaan ei ole liian aikaista alkaa suunnitella joulua! Käpylässähän se alkaa heti 1.12., kun Elävän joulukalenterin ensimmäinen luukku aukeaa kirjastolla, ja sen jälkeen jouluista ohjelmaa on joka ilta aina aattoon asti. Käpylän Elävän Joulukalenterin pyörät pyörivät jo vinhasti, ja kyytiin on nyt helppo hypätä. Haluaisitko sinä paikan ohjaamossa, kalenterin tonttutiimissä, joka takoo ideoita, virittelee yhteyksiä ja mahdollistaa mutkattoman yhteistyön käpyläläisten välillä? Vuonna 2024 järjestelyvastuu laskeutui lumihiutalemaisen lempeästi Niina Innon ja Susanna Palon harteille, mutta tiimissä olisi hyvin tilaa kolmannellekin, ja sopiva hattu löytyy kyllä. Kalenteriluukuille eli päiväkohtaisille tapahtumille etsitään myös tekijöitä. Toivomme mukaan niin yrityksiä, järjestöjä, kerhoja, oppilaitoksia kuin yksityishenkilöitäkin. Tapahtumissa taivas on rajana, kunhan ne ovat ilmaisia, sopivat myös lapsille ja käynnistyvät Käpylässä klo 18. Viime vuonna ohjelmassa oli esimerkiksi konsertteja, suklaanmaistelua, näyteikkunan somistusta, himmelipaja, Tiernapojat ja Nallesairaala. Yhteensä joulukalenteritapahtumissa vieraili 900 osallistujaa. Ei silti huolta; yksittäisten tilaisuuksien väkimäärät pysyivät kohtuullisina. Sitä paitsi suunnitteluja toteutusapua on tarjolla pitkin matkaa. Jos haluat mukaan joulutaian toteuttamiseen missä tahansa roolissa, laita postia Niinalle vaikka heti, mutta viimeistään 10.10. osoitteeseen niina.into@iki.fi . Joulukalenterin ohjelma julkaistaan marraskuussa osoitteessa www.käpyläneläväjoulukalenteri.fi . Ei saa kurkkia! NIINA INTO Käpylän kylätalolla vietettiin avajaisia ja 100-vuotisjuhlia. LAUANTAINA 23.8.2025 vietettiin Käpylän kylätalon avajaisia ja samalla Käpylän poliisiasemaksi rakennetun talon satavuotisjuhlia. Tapahtuma alkoi lastenohjelmalla, minkä jälkeen Viipurin lauluveikkojen kvartetti kajautti juhlan virallisen osan käyntiin. Sen jälkeen kulttuurin ja vapaaajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki piti avajaispuheen. Arhinmäki muisteli lukuisin esimerkein käpyläläisten yhteisöllisyyttä ja kykyä yhteistoimintaan, olipa kyse kyläjuhlista tai taistelusta kirjaston tai koulujen puolesta. Talon ostaminen kaupungilta käpyläläisten pysyväksi, ikiomaksi kylätaloksi on viimeisin saavutus tähän pitkään listaan. Arhinmäki myönsi, ettei Helsingin kaupunki aina ole käänteissään kaikkein joustavin, mutta antoi kiitoksensa myös viranhaltijoille siitä, että tässä tapauksessa löydettiin taloudellisesti järkevä ratkaisu, joka mahdollisti talon oston. Seuraavaksi Käpylä-seuran puheenjohtaja Kai Ovaskainen kertoikin kylätilahankkeen eri vaiheet – hänen puheensa sisältöön voit tutustua tarkemmin lukemalla hänen kirjoituksensa viereiseltä sivulta. Tintti Karppinen kertoi puolestaan ajoista, jolloin talo oli poliisiasemana – tapahtuman juontajana toiminut, aikahyppäyksen talon alkuajoista tehnyt mystinen poliisimieskin tuli näin nimetyksi. Myös Käpylä 100 -runoryhmä oli koostanut esityksensä poliisiasemateeman ympärille. Ohjelma jatkui iltaan asti lukuisten musiikkija runoesitysten merkeissä. Teksti: KATARIINA KRABBE Kuvat: MARTTI HUMPPILA Poliisiasemasta kylätaloksi Viipurin lauluveikkojen kvartetti aloitti virallisen osuuden. Paavo Arhinmäki sanoi olevansa iloinen myös siitä, että poliisiasema poistui talosta jo 1960-luvulla, ennen hänen syntymäänsä. Tintti Karppinen tarinoi poliisiaseman ajoista ja kertoi asioineensa siellä itsekin – henkilöllisyystodistusta hakemassa. Eräs lapsi tunnisti mystisen poliisimiehen – eihän hän mikään aikamatkailija ollutkaan, vaan Super Mario! Lea ja Veera kurkistavat kransseista. 17.9.2025 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy marraskuun 5. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 24. lokakuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 17. lokakuuta mennessä. Kaupunki esittelee puistosuunnitelmaluonnoksia asukkaille keskiviikkona 24.9.2025 HELSINGIN KAUPUNKI laatii puistosuunnitelmaa Pikkukosken puistometsän kosteikon vesien hallinnan parantamiseksi. Kaupungin edustajat ovat tavattavissa ja esittelemässä puistosuunnitelman luonnosta asukkaille keskiviikkona 24.9.2025 klo 17.00–17.30 Myrskylänpolulla kosteikon luona. Puistosuunnitelmien luonnoksiin voi tutustua myös Helsingin kaupungin verkkosivulla osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/katu-ja-puistosuunnitelmat. Neuvontaa puistosuunnitelma-aineistoon tutustumiseen saa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelusta puhelimitse numerosta 09 310 22111, ma–to klo 8.30–16 ja pe 12–15 tai paikan päältä (Työpajankatu 8) ma 12–15, ti–ke 8.30-12.00 ja to–pe 12–15. Suunnitelmat ovat esillä verkossa 17.–30.9.2025. Palautetta suunnitelmiin voi antaa sähköpostitse tai puhelimitse 30.9.2025 mennessä. Pikkukosken puistometsän kosteikon suunnittelu perustuu voimassa oleviin asemakaavoihin 12817 ja 7064. Hankkeen tavoitteena on vähentää veden tulvimista Myrskylänpolun pohjoispuolisella metsäalueella suunnittelemalla hulevesiviemäri Myrskylänpolulle ja liittämällä viemäri Juhana-herttuan tien hulevesiviemäriin. Tarkoitus ei ole kuivattaa kosteikkoa kokonaan, mutta pienentää kosteikon aluetta ja ehkäistä tulvan leviäminen päiväkodin pihalle. Myrskylänpolulle suunnitellaan laituria, jota asukkaat, oppilaat ja päiväkotiryhmät voivat hyödyntää kosteikon tarkkailuun. Hankkeen yhteydessä kaadetaan kuolevia puita, jotka voivat kaatuessaan aiheuttaa riskin ulkoilijoille tai kaatua päiväkodin pihalle. Kaadettuja puiden runkoja hyödynnetään metsän laidalla istuskelupaikkoina, jotta kouluja päiväkotiryhmät voivat hyödyntää aluetta entistä paremmin retkeilyja oppimisympäristönä. Tavoitteena on, että suunnittelu valmistuu alkuvuodesta 2026 ja rakennustyöt aloitetaan vuoden 2026 aikana. Puistosuunitelman päätöksentekoa voi seurata Helsingin kaupungin internetsivuilta: https://paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunkiymparistolautakunta. Pikkukosken puistometsän kosteikon suunnitelmaluonnokset esillä
4 Käpylä-lehti 17.9.2025 Lipposen muistelmat III: Liian paljon, liian myöhään! PAAVO LIPPONEN toimi Suomen pääministerinä vuosina 1995–2003 ja eduskunnan puhemiehenä 2003–2007. Hän kirjoitti aiemmin kaksi osaa muistelmia ja tänä vuonna ilmestyi kolmas osa Valtionhoitaja, muistelmat 1995–2024 (WSOY, n.700 s.). Kolmatta osaa muistelmista odotettiin mielenkiinnolla, olivathan pääministerivuodet Suomen kehityksen kannalta erittäin merkittäviä. Suomi liittyi EU:hun, luopui omasta rahasta, markasta ja oli Lipposen johdolla erittäin aktiivinen. Kirja kuvaa tarkasti, perinpohjaisesti, Lipposen johtaman kahden hallituksen työskentelyä ja päätöksiä lukijan kärsivällisyyttä koetellen. SDP:n ja Kokoomuksen yhteistyö hallituksessa sujui ”köyhälistöä kurittaen” turhaa vasemmistolaisuutta karttaen. Kirjassa on esillä yli 1 000 henkilöä. Ministereistä kehuja saavat ”joo-joo”-ministerit Mönkäre ja Jaakonsaari, poikkeavia kantoja esittäneet puoluetoverit Tuomioja ja Halonen eivät ole itsetietoisen, savolaissyntyisen pääministerin mieleen. Kirjan ulkopoliittiset näkökulmat ovat peitetysti USAja Nato-sympaattisia, rivien välistä luettuna. Kokonaisuudessaan mielenkiintoinen katsaus tuon ajan poliittiseen ilmastoon, jossa Lipponen ja Suomi luovi taitavasti. Valitettavasti vuodet ovat vierineet, ja 1990-luvun poliittiset tapahtumat ovat kovin kaukaisia muisteluksen kohteita vuonna 2025. Kirjan surullisin kohta on Lipposen pyrkiminen presidentiksi 2012. Ansioitunut poliitikko, pääministeri, sai kansalta ääniä mitättömät 6,7 prosenttia, Helsingissä 5,8 prosenttia. Omatkaan eivät häntä äänestäneet. Kirjassa mainitaan vaalityöntekijöistä neljä, mutta kovasti kampanjassa itse esillä ollut ”presidentintekijä” Birgitta Kervinen jää mainitsematta. Kirjan lopussa on komea lista Lipposen kahden hallituksen aikaansaannoksista. Meitä tavallisia ihmisiä koskettaa parhaalla tavalla Paavo Lipposen suuri aikaansaannos: Mäkelänrinteen Uintikeskus. Kävijöitä vuodessa 850 000! Kirjassa kuvataan hauskasti, kuinka kokoomuksen Helsingin valtuutettu jääkiekkomies Bogomoloff vastusti jyrkästi uintia ja koko hallihanketta.”Bogo” sanoi: ”henkilökohtaisesti en milloinkaan maksaisi nähdäkseni Antti Kasvion uivan....epäilen, haluaisinko nähdä Kasvion uivan, vaikka siitä maksettaisiin”. Toinen valtuutettu, uintimies Klaus Bremer vastusti myös hallihanketta. Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Juhani Syvänen taas ajoi hallihanketta laajasti ja innokkaasti perustellen uinnin terveysvaikutuksia. Paavo Lipponen ja teollisuusneuvos Yrjö M. Lehtonen ajoivat komean, tärkeän ja tarpeellisen hankkeen maaliin. Kunnia heille! Paavo Lipponen ansioitui uintiseura Kuhien, TUL, pelaajana SM-vesipallossa sekä Kuhien nuorten vesipallopoikien valmentajana. Eikä suotta, ”Paavon pojista” tuli Suomen mestareita, Paavon paras saavutus oli SM-hopea Kuhien joukkueessa. Ei huono! Kirjassa Valtionhoitaja Paavo Lipponen keskittyy lähes kokonaan yhteiskunnalliseen toimintaansa, yksityiselämää sivutaan varsin vähän. Harkittu ratkaisu. PEKKA HURME Svenska hörnan KÄNDISAR MED KOPPLING till Kottby finns listade på Kottby-Sällskapets webbplats (Kottbyhemsidan > Kottby > Kottbykändisar). Kravet är att personen ifråga har bott i Kottby och kriteriet på kändisskap att hen finns omnämnd i till exempel Wikipedia eller motsvarande. Listan omfattar kändisar från olika områden; 51 film-, teateroch tevekändisar, 37 musikkändisar, 29 författare eller journalister, 16 konstnärer, fotografer eller designers, 13 politiker eller företagsledare, 12 professorer eller forskare, 6 arkitekter och 6 idrottsmän sammanlagt drygt 160 kändisar. Eftersom Kottby har cirka 8000 invånare kunde man i hastigheten tänka att hela två procent av invånarna är kändisar. Men, ett femtiotal är avlidna och många utflyttade så av oss nulevande Kottbybor blir det ju färre. Men ändå. En speciell kategori av kottbykändisarna är de som fått en plats i Kottby uppkallad efter sig. Här har vi både verkliga och fiktiva kändisar. Akseli Toivonens idrottsplan är uppkallad efter arkitekten Akseli Toivonen. Toivonen (1887-1954) spelade en central roll i planeringen och byggandet av Trä-Kottby. Han ritade standardiserade elementkonstruktioner som gjorde det möjligt att snabbt uppföra trähusen i området. Otto-Iivari Meurmans park framför den nya svenska Kottbyskolan är namngiven efter arkitekten och Finlands första professor i stadsplanering Otto-Iivari Meurman. Meurman (1890-1994) finns ändå inte på kändislistan; han bodde aldrig i Kottby. Pekka Jokipaltios väg över Himmelsberget är uppkallad efter den överste Jokipaltio (1901-1977) som ledde luftförsvaret av Helsingfors under fortsättningskriget. Han bodde heller aldrig i Kottby men fanns säkert ofta vid luftvärnsbatteriet på berget. Parkområdet i hörnet av Sofielundsgatan och Lillkyrövägen kommer förhoppningsvis snart att döpas till Kaija Saariahos park, ett initiativ som stöds av Kottby-Sällskapet. Kompositören Saariaho (1952-2023) bodde i sin ungdom i kvarteret Roddaren i Nya Olympiabyn, söder om Forsbyvägen. Eftersom en stor del av gatunamnen i Kottby är hämtade från nationaleposet Kalevala har vi till sist en drös med fiktiva kändisar som fått gator och vägar uppkallade efter sig, till exempel Marjatta, Kullervo (både gata & park) och Antero Vipunen. En del av personaget i Kalevala finns ju avporträtterat på elskåpen i Kottby så vill du se dem, gå till skåpgalleriet och kolla (Kottbyhemsidan > Promenader > Skåpgalleriet). BERT BJARLAND Kottbys kändisar Kirja-arvio WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME Polkupyöräbaana Arabian ja Toukolan rantapuistoon ARABIAN JA TOUKOLAN rantapuiston läpi kulkee päivittäin runsaasti pyöräilijöitä, ja puisto on erityisesti lähialueen asukkaiden suosima virkistysalue. Arabianbaanan rakentamisen tavoitteena on parantaa pyöräliikenteen sujuvuutta ja koko rantapuiston liikenneturvallisuutta. Arabianbaana on valmistuessaan rantapuiston ensisijainen pyöräilyreitti. Pyöräliikenteen ohjaamiselle omalle väylälleen pyritään selkeyttämään ja sujuvoittamaan pyörällä liikkumista sekä rauhoittamaan puiston muita reittejä. Keskeisimpiä kysymyksiä baanan suunnittelussa ovat baanan reitti, sen sovittaminen puistomaisemaan ja puiston toimintojen kehittäminen kokonaisuutena baanan suunnittelun yhteydessä. Arabian ja Toukolan rantapuisto on rakennettu entiselle merenpohjalle, ja alueella esiintyy painaumia sekä tulvia. Suunnittelun yhteydessä laaditaan teknisiä selvityksiä, joiden tulokset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten baanan reitti voidaan toteuttaa puiston heikossa maaperässä. Suunnittelussa on parhaillaan käynnissä luonnosvaihe, jossa tutkitaan ja vertaillaan linjausvaihtoehtoja ja niiden toteuttamiskelpoisuutta. Luonnonvaihe valmistuu syksyllä 2025, jonka jälkeen jatkoon valittu reittilinjaus esitellään yleisötilaisuudessa, josta tiedotetaan erikseen loppuvuodesta. Arabianbaanan yleissuunnitelma valmistuu kevättalvella 2026. Tämän jälkeen Arabianbaana etenee jatkosuunnitteluun, jossa tarkennetaan rakentamisen yksityiskohdat ja tekniset ratkaisut. Arabianbaanasta tulee pyöräliikenteen pääyhteys Koillis-Helsingin ja keskustan sekä itäisen kantakaupungin välillä. Baana on Helsingin yleiskaavassa osoitettu Toukolan ja Arabian rantapuistoon. Helsingin pyöräbaanat ovat korkeimman laatutason pyöräreittejä, jotka mahdollistavat sujuvan ja tasaisen pyöräilyn keskustan, asuinalueiden ja keskeisten työpaikka-alueiden välillä. Tulevaisuudessa baanat muodostavat Helsingissä noin 140 km yhtenäisen, seudullisen verkoston. Kuvat: MATILDA HAKUMÄKI / Destia Asuinalueen vieressä kulkeva reitti on nykyisellään vilkas ja kapea väylä. Helsingin kaupunki on käynnistänyt baanan suunnittelun. Lähempänä rantaa kulkevat reitin maaperä on heikko ja se on altis tulvimiselle. Arabianbaanan alustavat reittivaihtoehdot (kartta: Destia) PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt
5 17.9.2025 Käpylä-lehti Vaeltava puuseppä ihastui Käpylään 25-vuotias saksalainen Paul lähti puusepäksi valmistuttuaan perinteiselle, yli kolme vuotta kestävälle kisällivaellukselle. Elokuussa hän saapui Suomeen ja löysi tiensä myös Käpylään. – TODELLA HIENOJA puutaloja. Yksinkertaisia, mutta taidokkaasti tehtyjä, toteaa nuori puuseppä ammattilaisen silmin Pohjolankadulla. Vaikka Paul on pukeutunut perinteiseen käsityöläisen asuun – mustat leveälahkeiset housut, valkoinen paita ja liivi, musta napein koristeltu takki sekä hauska knallihattu – ei hän herätä kummoista huomiota kesäisessä Käpylässä. Joko täällä on totuttu persoonallisiin kulkijoihin, tai sitten porukka on vain kohteliaasti hiljaa. Paul on huomannut, että suomalaiset eivät kovin helposti tule juttelemaan ja kyselemään mistä vieras on kotoisin – toisin kuin esimerkiksi Turkissa. – Siellä ihmiset tuijottivat minua avoimesti, tulivat juttelemaan ja kutsuivat jopa kotiinsa, Paul kertoo. Kuvaavaa on, että Oulusta Helsinkiin hän pääsi Suomessa asuvan maahanmuuttajan kyydissä, liftattuaan sitä ennen kolme tuntia maantien varressa. Keskiaikainen perinne Keskiajalla käsityöläiset – puusepät, kivimiehet ja sepät – kulkivat pitkin Eurooppaa esimerkiksi kirkkoja rakentamassa. Niiltä ajoilta juontaa kisällien, eli oppipoikavaiheen jo suorittaneiden käsityöläisten vaellusperinne, joka elää erityisesti saksaa puhuvissa maissa. Vasta vaelluksen suoritettuaan käsityöläinen sai luvan harjoittaa ammattiaan ja kutsua itseään mestariksi. Perinteen mukaisesti vaelluksen tulee kestää vähintään kolme vuotta ja yhden päivän, eli yhden päivän kauemmin kuin varsinaisen ammattiin opiskelun. Nykyisin vaellus on vapaaehtoista, mutta edelleen sen keskeisenä tavoitteena on kehittää omaa ammattitaitoa. Vaeltajan (saksaksi Wandergesell) tulee olla alle 30-vuotias, naimaton, lapseton ja velaton. Tällä hetkellä vaelluksella (auf der Walz) on noin 600 nuorta, joukossa myös naisia. – Matkalla pyritään töihin verstaisiin, joissa viivytään pari viikkoa, joskus pidempäänkin. Tarkoitus on oppia uusia työtekniikoita, käyttämään uusia työkaluja ja ennen kaikkea saada kokemuksia ja elämyksiä. Uudessa paikassa on lähdettävä aina nollasta: ympärillä on vieraat ihmiset, erilaiset tavat ja kulttuuri, uudet menetelmät ja ympäristö. – Alussa ei ehkä tunne oloaan niin kotoisaksi, mutta matkan varrella olen oppinut suhtautumaan asioihin ja ihmisiin rauhallisesti. En hermoile, vaikka jotain outoa tapahtuisi. Yksin vaeltaessa on opittava pyytämään apua vierailta ihmisiltä ja luottamaan heihin. Paul lähti matkaan vuonna 2023 ja on ehtinyt ennen Suomeen tuloaan käydä Turkin lisäksi muun muassa Kreikassa, Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa. Skotlannissa hän vieraili Shetlannissa ja Orkneysaarilla, josta hän jatkoi purjeveneen matkassa Norjaan ja Ruotsiin ja edelleen Suomeen. Ilman rahaa ja kännykkää Vaellukselle valmistaudutaan huolellisesti mentorin avustuksella, ja mentori lähtee myös matkaseuraksi muutamaksi viikoksi. Rahaa saa ottaa mukaan vain pienen summan. Kännykkää tai tietokonetta ei ole lupa ottaa matkalle, mutta toisen kännykkää voi lainata ja nettiä voi käydä selaamassa vaikka kirjastossa. Matkaa tehdään pääosin peukalokyydillä. Vaellussauvan lisäksi kisälli kantaa mukanaan paria nyyttiä, joissa ovat työvaatteet ja makuupussi. Vaelluksen aikana hän ei saa käydä 50 kilometriä lähempänä kotiaan, mutta läheisiä voi tavata toisaalla. Vaellusperinne (Wanderjahre) on nykyään Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalla. Kotiinpaluu Paulin kolme vuotta ja yksi päivä tulee täyteen ensi vuoden tammikuussa. Hän arvelee palaavansa kotiin kevään aikana. "Vaikka kokemus on ollut hieno, pikkuhiljaa olen alkanut kaivata omaa yksityisyyttä, omaa keittiötä, sänkyä ja pysyviä ihmissuhteita", Paul sanoo. Syyskuussa nuori mies matkustaa Saksaan tapaamaan muita vaelluksella olevia. Pari kertaa vuodessa pidettävissä tapaamisissa vaeltajat vaihtavat kokemuksia ja hyviksi koettujen työpaikkojen osoitteita. Sitä kautta Paulkin löysi tiensä helsinkiläiseen puusepänverstaaseen, jossa työskenteli elokuussa. "Tapaamisilla ei pyritä vain pitämään perinnettä yllä vaan myös kehittämään sitä. Maailma muuttuu ja vaellusperinnettä tulee muokata nykyaikaan sopivaksi", iloinen puuseppä toteaa. Mutta ainakin yksi perinteinen tapa vaeltajien tapaamisissa pysyy samana: olutta juodaan ja pidetään hauskaa! Teksti ja kuva: MARJA HAKOLA Tarvitseko juhlatilaa? Tarvitsetko tilaa juhliisi tai suunnittelupalaveriisi? Käpylän Kylätalolta löytyy erikokoisia tiloja ja astiastot 30-40 hengelle. www.kapylankylatalo.fi Kisällivaellukselle pukeudutaan perinteiseen asuun. KäPa:n kulma ALUN SATEINEN ja lopun helteinen kesä meni monelta käpalaiselta seuran järjestämien aktiviteettien merkeissä. KäPa todellakin liikuttaa valtavaa määrää pelaajia erilaisissa toiminnoissa. Toukokuussa palattiin Kevätturnaus 604 joukkueen voimin, Kesällä KäPa:n Grassroots-toiminnot keräsivät lähes 200 harjoitusja pelitapahtumaa ja siihen päälle vielä liikuntaleiri, päiväkoticup sekä futiskoulut. Liikuntaleireillä pelattiin toki muutakin kuin futista – frisbeetä, korista ynnä muuta. Keskikesän suurtapahtuma oli tietenkin Helsinki-Cup, jossa KäPa oli usealla joukkueella mukana. Suurtapahtumaksi voidaan kutsua myös KäPa:n jo 14. kerran elokuussa järjestämää Pingviini Cupia, jossa oli mukana tänä vuonna 678 joukkuetta, jotka pelasivat 2 036 ottelua eri puolilla Helsinkiä. KäPa:n joukkueista U 15 joukkue (kuva) eteni aina finaaliin kärsien HJK:lle kirvelevän tappion rankkareilla varsinaisen ottelun päätyttyä 1–1. Sama joukkue eteni HesaCupissa sijalle 5 omassa sarjassaan, jossa mukana oli 108 joukkuetta. Menestystä eri joukkueille ja KäPa:n kasvateille on toki tullut vuoden ympäri eri puolilla Suomea ja myös rajojemme ulkopuolella. Poikamaajoukkueen harjoitusringissä on nyt lähes 20 käpalaista. Yhteistyö Bundesliigajoukkue Freiburgin kanssa jatkuu. Isossa seurassa menestys on tärkeätä, mutta KäPa:n tunnus ”Kaikki pelaa-omalla tasollaan” kuvaa seuran arvomaailmaa. Meille on tärkeätä, että kaikki mukana olevat kokevat olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi. Entäs sitten KäPa edustus, joka pelaa toista kauttaan maamme toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, eli ykkösliigassa. Sarjan alku oli tahmeaa, mutta niin on ollut jatkokin. Peli on ailahdellut luvattoman paljon. Suoraa nousua liigaan havittelevat TPS ja FC Lahti ovat olleet Brahen kotikentällä todella tiukoilla. TPS kaatui KäPa:n käsittelyssä 4–2. FC Lahti venyi yliaikamaalilla 2–2 tasapeliin. Häntäpään joukkueiden kanssa on sen sijaan ollut kovin tahmeata. Epätasaisuus otteissa näkyy sarjataulukossa. KäPa on nyt karsijan paikalla, joten tukea tarvitaan. Onnistumisiakin on tullut – KäPa:n maalitykki Elias ”Epa” Kallio valittiin kovatasoisen Ykkösliigan heinäkuun pelaajaksi. Otteluohjelma löytyy KäPa:n sivuilta. Kesän mentyä alkusyksyllä katseet kohdistetaan jo tulevaan. Nappulaliiga on käynnistynyt. Mukaan voi tulla ilman aikaisempaa kokemusta – jokainen harjoittelee omalla tasollaan tavoitteena liikunnan riemu ja mukava koko perheen yhdessäolo – mukaan mahtuu, katso www.kapylanpallo.fi/nappulaliiga. Yhdessä HJK:n kanssa toteuttava valtakunnallinen Winterliiga toteutuu arviolta noin 600 joukkueen voimin. Sisätreenit ja Futsal käynnistyvät pikkuhiljaa. KäPa:lla on nyt 30 joukkuetta, joista monet, mm. naisjoukkueet, hakevat uusia pelaajia – tsekkaa Käpa:n nettisivut ja tule rohkeasti kokeilemaan! www.kapylanpallo.fi ILE ja REIJO KäPa:ssa vipinää riittää
6 Käpylä-lehti 17.9.2025 Aaron Kuva Alepa Koskelantie Alepa Pohjolankatu Karjalatalo Kauppakeskus Ogeli K-Market Masurkka K-Supermarket Musta Pekka Kioski 100 Käpylän kirjasto Käpylän kirkko Käpylän kylätalo Oulunkylän kirjasto Park-hotelli Parturi-kampaamo Träskman Ravintola Käpy-Grilli Ravintola Old Sophie Ravintola Oluthuone Jano Ravintola Päätön Kana Jos yrityksenne haluaa Käpylä-lehden jakelulistalle, niin ilmoittakaa siitä sähköpostilla: kapylalehti@eepinen.fi Käpylä-lehden löydät mm. seuraavista paikoista Takaikkuna ELOKUUN LOPULLA tulimme olleeksi Katin kanssa naimisissa 65 vuotta. Se on kruununtimanttihääpäivä. Söimme täytekakkuja Suursuon sairaalassa, jonne Kati on joutunut, eikä palaa enää kotiin. Vakinaista hoitopaikkaa etsitään. Kaikki potilaat ovat parantumattomasti, palliatiivisesti, sairaita. Toivottomia tapauksia, muistikin on mennyt. Monet ovat kuitenkin herttaisia ja liikkuvat käytävillä. Hoitajat ovat mukavia ja ammattitaitoisia, ehkä puolet heistä on kotoisin eteläisistä maista. He puhuvat hyvää suomea. Sairaala ei kuitenkaan ole hoitokoti. Hissiin kielletään päästämästä potilaita. He karkailevat ja eksyvät. Pidin lyhyen puheen, jota hoitohenkilökunta ja jotkut hoidokitkin kuuntelivat. Kerroin miten suutelin Katia ensi kerran huoneeni ovensuussa, miten tämä punatukkainen luokkatoverini Lapuan yhteislyseossa hämmentyi ja lähti pois. Parin päivän päästä olimme umpirakastuneita. Tiesin, että nyt ei ole paluuta, enkä ole katunut koskaan. Rakastan Katia edelleen suuresti. On ollut suuri onni, että pidin suuresti myös Katin äidistä, josta pian ylioppilaskirjoitusten jälkeen tuli anoppini. Irja laittoi aina taivaallista ruokaa, mitä eivät äitini eikä isoäitini koskaan oppineet. Rahapula pakotti suurperheet säästämään ruoasta. Toinen onnenpotku oli, että tulimme Helsinkiin opiskelemaan valtiotieteitä 1960-luvun alussa. Siitä tuli meidän vuosikymmenemme. Olin perustamassa Sadankomiteaa ja Kati Yhdistys 9:ää ja osallistuimme kaikkeen muuhunkin. Rea-vauva oli joukon jatkona. Parhaat ystävämme ovat edelleen tuolta ajalta, esimerkiksi Vappu ja Ilkka Taipale, Kalevi Suomela edesmenneen Helena-vaimonsa kanssa. Puuhaamme taas yhdessä Rauhanmatineaa itsenäisyyspäiväksi, nyt Savoy-teatteriin. Rauhanasema Pasilassa on kuin kotipesä. Pääsin Yleisradioon uutistoimittajaksi juuri ennen Eino S. Revon pääjohtajakautta vuonna 1964 ja lähdin toimittamaan Huutomerkkisarjaa Tammeen heti kun hänet syrjäytettiin. Kati valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuonna 1968 ja monesti sen jälkeen. Kansanedustaja Kati oli kolmeen otteeseen. Muutimme Käpylään ja kiirettä piti niin paljon, että tyttäremme jäi huomiotta. Hän loukkaantui siitä vuosikymmeniksi. Se oli raskas hinta aktivismista ja ymmärtämättömyydestämme. Olemme julkaisseet kirjoja, joilla on ollut vain vähän lukijoita. Katin uusin kirja Kohtuus kaikessa on nyt menossa Kiinan 1 600 miljoonan ihmisen markkinoille. Kävin kiinalaisen kustantajan infossa. Lukijoita on vähimmilläänkin erittäin paljon. Ylen aikana raportoin Biafran sodasta ja jäin Afrikka-koukkuun. Työskentelin Namibian itsenäistymisen puolesta vuosikausia, usein Angolassa. Voitimme. A luta continua! PEKKA PELTOLA Kruununtimantti Menot Käpylän kirjastoyhdistyksen syksy Käpylän kirjastossa on joka toinen tiistai kello 18–19.30 kirjailijavieraita. Luvassa on kiehtovia kirjauutuuksia: romaaneja, runoja, elämäkertoja ja historiaa. Vapaa pääsy – tervetuloa! Väinölänkatu 5. Tarkempia tietoja Facebookissa ja Instagramissa Käpylän kirjastoyhdistyksen sivuilla. 23.9. Ulla Janhonen: Sirkka Turkka – Tähti kuuttomassa yössä (Tammi 2024) Runoilijan jäämistöstä löytyneiden kirjeiden ja päiväkirjojen sekä hänet tunteneiden ihmisten muistojen kautta Janhonen on rakentanut puhuttelevan henkilökuvan arvoituksellisesta kirjailijasta, joka boheemin kuoren sisällä kantoi lapsuuden salaisuuttaan. Sirkka Turkka näytti ympäristölle milloin sydämellisen, milloin taas särmikkään puolensa ja kätki herkimmät tunteet ja traagisimmat menetykset sisimpäänsä. Nuorena hän rakasti miehiä, vanhempana naisia; herkän koskettavasti runot viestivät, että eläimiin hän luotti enemmän kuin ihmisiin. Haastattelija: Satu Koskimies 7.10. Katri Tapola: Pudonnut (Schildts & Söderströms 2025) Elämänsä käännekohdassa oleva kirjailija saa tietää, että hänen kotinsa lähellä sijaitsee turvapaikanhakijoita täynnä oleva säilö. Nainen ryhtyy avustamaan näitä ihmisiä. Turvapaikanhakijoista ja heidän auttajistaan muodostuu hänelle tärkeä yhteisö. Hän tutustuu myös itseään nuorempaan Aliin. He aloittavat mahdottoman suhteen yhdellä ehdolla: rakastua ei saa. Haastattelija: Sanna Valtonen 21.10. Outi Salovaara: Ruplaruhtinaat (Atena 2025) Mitä venäläisten omistamissa suomalaiskiinteistöissä todella tapahtuu? Hylätty hotelli, tappiollinen lomakylä, valetehdas mummonmökissä... Venäläiset omistavat Suomessa tuhansia kiinteistöjä ja yhtiöitä. Joidenkin lonkerot kurkottavat veroparatiiseihin – ja tietysti Kremliin. Ovatko omistajat veijareita, huijareita vai jopa vakoojia? Silmiä avaava teos kysyy, mitä todella tiedämme epävakaan suurvallan toimista Suomessa. ja Matkalla kadonneessa maailmassa – Neuvostoliiton perillisten jäljillä. (Atena 2023) Neuvostoliiton romahdus 1990-luvun alussa jätti jälkeensä maita, jotka muodostivat alkusokin jälkeen omat versionsa demokratiasta. Miten ne onnistuivat ja mitä niille kuuluu nykyään? Salovaara tapaa Krimillä Venäjän alistamia tataareita, kulkee Turkmenistanin diktatuurin tyhjyyttään kaikuvissa luksuskortteleissa, kurkistaa abhasialaiseen apinainstituuttiin ja kastautuu Kazakstanissa kuivuvaan Araljärveen. Illan järjestää Käpylän druzhba, haastattelijana Ulla Valkeila 4.11. Henrik Meinander: Helsinki, erään kaupungin historia (Siltala 2025) Minkä vuoksi Kustaa Vaasa ylipäätään perusti kaupungin 1550? Miksi Helsingistä tuli pääkaupunki vuonna 1812, ja miten maailmantalous, kielipolitiikka ja suurvaltapolitiikka ovat vaikuttaneet kaupungin historiaan? Kirja esittelee tavallisten helsinkiläisten elämää, arkkitehtuuria, politiikkaa ja kulttuuria. Meinander nostaa esiin kiehtovia yksityiskohtia Helsingin dramaattisesta historiasta ja palaa usein siihen, kuinka voimakkaasti Helsingin kohtaloa on muovannut kaupungin välitön sijainti meren rannalla. Haastattelija: Aleksi Siltala 18.11. Sari Vuoristo: Etäisyys linnuntietä ja Silmien väli (Aviador 2022 ja 2025) Etäisyys linnuntietä kertoo orpopoika Faridista ja hänen tädistään sodan raunioittamassa Libanonissa. Suomessa saman sodan jälkiä katsoo televisiosta kymmenvuotias Milla, jonka isä toimii alueella rauhanturvaajana ja jää Etelä-Libanonin armeijan panttivangiksi. Toisistaan tietämättömien Millan ja Faridin kohtalot risteävät: he elävät kahta ja kuitenkin samaa todellisuutta, joiden välillä on yksi linnun lentämä. Silmien väli sijoittuu 2000-luvun Afganistaniin, jonne aikuiseksi kasvanut Milla on seurannut rauhanturvaajana isänsä jalanjäljissä. Millaa usuttaa eteenpäin auttamisen halu, mutta maailmalla liikkuessa ei tarvitse myöskään törmätä oman elämän kipukohtiin. Silmien väli on tarina identiteetistä ja sen muodostumisesta. Haastattelija: Elina Saksala 2.12. Antti Kylliäinen: Hyvänteossa (Art House 2025) Kuka minä olen, mikä on minulle tärkeää ja miten haluan suhtautua toisiin ihmisiin? Näihin kysymyksiin vastaamisessa auttavat arvon ja hyveen käsitteet. Arvot kertovat, mikä on hyvää ja tavoittelemisen arvoista. Hyveet ovat ne ominaisuudet, jotka tekevät oliosta omassa lajissaan hyvän. Ne ovat ohjanneet ihmisyhteisöjä kautta aikojen – jo paljon ennen kuin antiikin kreikkalaiset kirjoittivat niistä. Noin puoli vuosisataa sitten hyveet kuitenkin hävisivät kasvatuksesta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta. Arvoista taas puhutaan paljon, mutta enimmäkseen puuta heinää. Antti Kylliäinen osoittaa teoksessaan, miksi hyveiden ja arvojen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää paitsi toimivan yhteiskunnan myös ihmiskunnan eloonjäämisen ja planeetan tulevaisuuden kannalta. 16.12. Hannu Mäkelä: Runouden ylistys (WSOY 2025) Mäkelä on valinnut runsaat 80 runoilijaa, joiden elämästä ja urasta hän kirjoittaa laajasti ja joiden tuotantoa analysoi runonäyttein. Yhtä monta muuta hän käsittelee suppeammin. Niin tunnetuilla kuin piiloon jääneillä runoilijoilla on paikkansa Mäkelän sydämessä, ja useat 1900-luvun runoilijoista Mäkelä on tuntenut henkilökohtaisesti. llan vetäjät: Satu Koskimies ja Marja-Leena Mikkola ---------------------------------------------LEIKKAA IRTI ----------------------------------------Päivän teemana on Lohtu – Mistä löytää voimia ja uskoa maailman myrskyjen keskellä. Ohjelmassa keskustelua, yhdessäoloa ja kohtaamisia hyvän ruoan ja kahvitteluiden merkeissä. Aiheesta on puhumassa ja keskustelemassa TT, pariterapeutti ja tietokirjailija Heli Pruuki, joka on julkaissut myös kirjan Lohtu yhdessä Pirkko Lahden kanssa. Päivän teemaan liittyy myös meri eri tavoin ilmaistuna: mm. meriaiheista musiikkia ja meriaiheisia asetelmia aulassa ja kirkkosalissa. Naistenpäivä tarjoaa paljon virikkeitä ja kohtaamisia kaikenikäisille. Mukana päivää rakentamassa on suuri vapaaehtoisten joukko, kuten Oulunkylän Martat ja naistenpäivän työryhmä, johon myös uudet innokkaat ovat tervetulleita mukaan ideoimaan ja toteuttamaan. Myös Naisten Pankki on mukana tapahtumassa. Päivän aikataulu Klo 10.00 aamukahvit ja päivän info Klo 10.30 päivän teemaluento Heli Pruuki ja keskustelua Klo 12.00 kasviskeittolounas ja kahvit Klo 13.00 Työskentelypajat • Keskustelupaja, ohjaajana Heli Pruuki • Matalan kynnyksen biisipaja • Laulupaja • Askartelupaja Klo 14.30 Naistenpäivän messu ja päivän päätös Tarjolla niskahartiahierontaa päivän aikana. Ala-aulassa Naisten Pankin myyntipiste ja Suomen Lähetysseuran infopöytä. Lähetysseuran postimerkkikeräykseen voi tuoda tullessaan käytettyjä merkkejä, kirjekuoria, postikortteja, mitaleja ja rahoja. Päivä on maksuton, vapaaehtoinen kahvikolehti. Ei etukäteisilmoittautumista. Lastenhoito järjestetty. Mukana päivässä: Oulunkylän seurakunta, Oulunkylän Martat, Naisten Pankki Seurakunnan perinteinen naistenpäivä Lauantaina 4.10. klo 10–15 Oulunkylän kirkolla Teinintie 10 Kuvassa Heli Pruuki (Kuva: Antti Rintala) Senioriyhdistyksen toimintaa Karjalatalolla KÄPYLÄN SENIORIT RY on vireiden seniorien yhdistys. Yhdistys on toiminut yli 40 vuotta, ja se tarjoaa edelleen monipuolista ja mielenkiintoista ohjelmaa Karjalatalon Wiipuri-salissa (3. krs). Jäsentilaisuutemme alkavat torstaisin klo 13.00. Tervetuloa tutustumaan ja myös liittymään jäseneksemme! Jäsenmaksu on vain 28 euroa ja pullakahvit saat kolmella eurolla! 18.9. vieraaksemme saapuu kirjailija, toimittaja Lasse Lehtinen. Vierailun otsikkona on ”Suomi – toteutumattomien katastrofien maa”. Lokakuun vierailijakattauksen aloittaa 2.10. professori Teivo Teivainen ajankohtaisella aiheella ”Hakaristi-symbolin kulttuurinen ja poliittinen merkitys Suomessa ja maailmalla”. Lokakuu jatkuu 16.10., silloin vierailuvuorossa on tietokirjailija, toimittaja Risto Uimonen aiheenaan ”Sauli Niinistö ja Alexander Stubb – kaksi erilaista kokoomustaustaista presidenttiä” Marraskuun aloittaa 6.11. tuottaja-toimittaja Juho-Pekka Rantala, joka tarinoi urastaan Ylellä otsikolla ”Itse asiassa kuultuna 50 vuotta – ja muita tarinoita urani varrelta”. Tämä on myös yhdistyksen syyskokouspäivä. Marraskuun toiminta jatkuu 13.11. syyskauden aikana merkkipäivää viettäneiden jäsenten synttäreillä. Karjalatalon jäsentilaisuuksien lisäksi järjestämme retkiä teatteriin, konsertteihin tai näyttelyihin. Lisätietoja toiminnastamme löydät verkkosivultamme https:// kapyla.senioriyhdistys.fi . Yhteyttä voit ottaa sähköpostin kautta kapylan.seniorit@gmail.com Meidät löydät myös facebookista! Tervetuloa mukaan toimintaamme!
7 17.9.2025 Käpylä-lehti Koskelantie 5 B • 045 132 4561 https://marianhoitavahieronta.fi Jo vuodesta 2008 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 8 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2025 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan ja Kumpulan alueella. Nippujakelu julkisiin tiloihin, liikkeisiin ja kaupungin kirjastoihin em. lisäksi Veräjämäen, Veräjälaakson ja Oulunkylän alueilla. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@gmail.com • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ti-pe 9-17 la 9-13 ma sulj. PARTURIKAMPAAMO Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40 Kauneusja terveyspalveluja HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Suuhygienisti Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleen a • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 • Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tilaa Käpylä-lehti kotiisi! Vuositilaus, 6 numeroa vain 20 euroa info@eepinen.fi TILAA NOUTO: p. 09 2418 770 PESULA Räsymatot TÖÖLÖNTULLIN T A R JO U S T A R JO U S -15 % -15 % Vaate-, liinavaateja mattopesun ykkösmesta pääkapunkiseudulla Vesipestävät tyynyt info@ttpesula.fi • www.ttpesula.fi ILMAINEN NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) tilauksen ollessa yli 100 € Muuten kuljetus vain 10 € sis. nouto & palautus -15 % Kaipaatko itsellesi lisää iloa ja merkitystä arkeen? Tule mukaan Heseva-kodin ikääntyneiden asukkaiden vapaaehtoistoimintaan. Kaipaamme sinua auttajaksi tapahtumiin, saattajaksi, juttukaveriksi, ulkoiluttajaksi tai vaikka ystäväksi ihastuttaville asukkaillemme. Haluamme lisätä entisestään asukkaidemme hyvinvointia ja parantaa heidän elämänlaatua arjessa. www.gaius-saatio.fi YHTEYDENOTOT: HESEVA-KOTI KÄPYLÄ Riikka Pesonen osastonhoitaja 050 463 7377 riikka.pesonen@gaius-saatio.fi Aloita liikunta! Tutustu tarjontaamme, ja varaa omasi www.kivayoga.fi Jokiniementie 46 | kivayogahki@gmail.com Maksu myös liikuntaedulla! Kokeilukortti (3 kertaa) vain 25 euroa.
Tässä poimintoja Oulunkylän seurakunnan syksyn toiminnasta. Lisää tilaisuuksia ja tapahtumia sekä tarkemmat tiedot löydät syysesitteestä sekä nettisivuilta. Alueesi seurakunta on sinua varten myös silloin, jos tarvitset tukea elämäntilanteessasi. Tervetuloa! Jumalanpalveluselämä Messu sunnuntaisin klo 10 Oulunkylän kirkossa Messu sunnuntaisin klo 18 Käpylän kirkossa Messu torstaisin klo 12 Maunulan kirkossa (4.9.–27.11. ei 16.10.) Yhteisöruokailut Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja hyvän ruuan äärellä. Ruokailut ovat käynnissä 1.9.–28.11. (ei 13.–17.10.). Tervetuloa syömään yhdessä! MAANANTAIPUURO maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla KÄPYLÄN ILTARUOKA keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla. MAUNULAN KIRKON KAHVILA torstaisin klo 10–14 Maunulan kirkolla. Lapsiperheet Lapsi osallistuu toimintaan aikuisen seurassa. Muskareihin on ilmoittautuminen nettisivuilla. Tervetuloa mukaan! PUUHAKERHO taaperoille keskiviikkoisin klo 17.30–19 Käpylän kirkolla, 3.9. alkaen. MAUNULAN MUSKARIT torstaisin klo 9.15–11.30 Maunulan kirkolla, 4.9. alkaen. MAUNULAN ILTAPERHEKERHO noin joka toinen torstai klo 17–19 Maunulan kirkolla 28.8. alkaen. PERHEKAHVILA Postipuisto Perjantaisin klo 10–11.30 Postivarikolla, 5.9. alkaen. Kouluikäiset (6–14 -vuotiaat) Ilmoittautuminen syksyn toimintaan on käynnissä! Tässä syksyn parhaat poiminnat: NEULONTAKERHO tiistaisin klo 16–18 Oulunkylän kirkolla. SYYSLOMAN RETKET Heurekaan ma 13.10. Luontokeskus Haltiaan ti 14.10. PELIYÖ 10–13-vuotiaille 24.10.–25.10. Oulunkylän kirkolla KOULUIKÄISTEN LEIRI 28.11.–30.11. Lohirannan leirikeskuksessa. Rippikoulu Vuoden 2026 rippikouluihin ilmoittaudutaan sähköisesti lokakuussa 1.–31.10.2025. Ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät seurakunnan nettisivuilta. Kutsu rippikouluun lähetetään v. 2011 syntyneille seurakunnan jäsenille. Lisätiedot: rippikoulut.oulunkyla@evl.fi. Tapahtumia VIRSIKINKERIT Oulunkylän puukirkossa ti 9.9., 14.10., 11.11. ja 9.12. klo 14–15. Laulamme yhdessä ajankohtaisia kirkkovuoden virsiä. KAKKOSEN 75-V JUHLAT la 13.9. klo 13–16. Yhteinen juhla nuorille kaikilta vuosikymmeniltä. nuorisotila Kakkosella. YHTEISLAULUTILAISUUS to 18.9., 9.10. ja 13.11. klo 13 Maunulan kirkossa DIAKONIAN SYYSRETKI Vivamoon ke 24.9. Hinta 20 €. Ilm. 9.9. mennessä nettisivuilla tai tiina.harju@evl.fi NAISTENPÄIVÄ la 4.10. klo 10–15 Oulunkylän kirkolla. Lohtu – Mistä löytää voimia ja uskoa maailman myrskyjen keskellä. Vieraana TT, pariterapeutti ja tietokirjailija Heli Pruuki. HYVIÄ USKONKYSYMYKSIÄ -LUENTOSARJA ma 20.10.–24.11. klo 18 Oulunkylän puukirkossa (ei 10.11.), dosentti Kari Kuula. HILJAISUUDEN PÄIVÄ su 26.10. klo 12–19 Käpylän kirkolla. Vapaaehtoinen maksu 10 €. Ilm. 15.9.–15.10. oulunkyla.srk@evl.fi. ELOKUVAMUSIIKKIKONSERTTI pe 14.11. klo 19 Käpylän kirkossa. Soul Strings-orkesteri ja kanttori Mikko Helenius. Vapaa pääsy. KERHONOHJAAJAKOULUTUS NUORILLE JA AIKUISILLE 14.11.–16.11. Oulunkylän kirkolla. Sinustako vapaaehtoinen kerhonohjaaja? Ilmoittaudu 1.9.–31.10. nettisivuilla. Apua ja tukea Diakoniatyöntekijät tukevat erilaisissa elämäntilanteissa kuunnellen, keskustellen, ohjaten ja neuvoen seurakunnan alueen asukkaita. NEUVONTA JA AJANVARAUS puhelimitse ja Oulunkylän kirkolla Tiistaisin ja torstaisin klo 10–11 09 2340 5318 ja paikan päällä Oulunkylän kirkolla, osoitteessa Teinintie 10. SÄHKÖINEN AJANVARAUS: bit.ly/OULdiakonia (vain puhelinajat). Lisää tilaisuuksia ja tapahtumia sekä tarkemmat tiedot löydät syysesitteestä sekä nettisivuilta. Syksy 2025 OULUNKYLÄN SEURAKUNTA KÄPYLÄ I KOSKELA I OULUNKYLÄ I VERÄJÄMÄKI I VERÄJÄLAAKSO I PATOLA MAUNULA I PIRKKOLA I METSÄLÄ I POSTIPUISTO WWW.HELSINGINSEURAKUNNAT.FI/OULUNKYLA K u va A n tt i R in ta la