Yli 500 neliön itsepalvelukirpputori Oulunkylässä, Mikkolantie 1 B Avoinna ti-pe klo 11.00-19.00 ja la-su 10.00-16.00, ma suljettu Lisätiedot ja myyntipaikkojen varaukset www.ogelinkirppis.fi, puh. 044 2478 234 Tervetuloa myymään ja ostoksille! Lounas Buffet Ma Pe klo 11 14.30 Aurinkoterassimme on avattu! Erilaiset tilaisuudet 10 400 henkilölle kokouksista hääjuhliin Syksyllä tanssit! Avoinna Ma-Pe 11-19, La 12-19, Su sop. mukaan Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki | Puh. 050 5356735 | sylviravintola@gmail.com Olemme facebookissa, instagramissa ja osoitteessa www.ravintolasylvi.fi Ravintola SYLVI Helsingin vanhin kaupunginosalehti Nro 3 julkaisija Käpylä-Seura ry. 3.6.2026 75. vuosikerta painos 8 000 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Puh. 09 791 343 | esperaoy@gmail.com Seuraa meitä Facebookissa ja osoitteessa www.kapygrilli.fi Avoinna Su-To 10 02 Pe-La 10 03 Osmontie 5, 00610 Hki Ilmainen nouto & palautus! Pesumesta / Puh 050 4848 222 / www.pesulat.com PESULAPALVELUT ILMAISET KULJETUKSET SOITA 050 4848 222 TAI TILAA NOUTO WWW.PESULAT.COM Kädenojennus rauhan puolesta 16.5. on nimetty YK:n päätöslauselmassa vuodelta 2017 kansainväliseksi rauhanomaisen yhteiselon päiväksi, mutta se tunnetaan kovin huonosti. Nyt ehkä hieman paremmin, sillä ainakin Käpylässä kokoonnuttiin Tintti Karppisen aloitteesta kello 14 mielenilmaukseen, jossa ojennettiin kädet rauhan puolesta. Ideana oli, että kuka tahansa, missä tahansa, pystyisi tekemään saman tuona hetkenä. Käpylän kylätalolle kokoontui kolmisenkymmentä henkilöä, ja käsiä ojennettiin myös Mäkelänkadun varrella, Käpylänaukion tuntumassa, kohti ohikulkevaa liikennettä. Pari bussiakin pysähtyi hetkeksi pysäkille, ja matkustajat vilkuttivat. Tuusulantien ja Käpylän aukion tuntumassa Käärmetalon edessä, Mäkelänkadun varrella ojennetut rauhankädet tervehtivät ohikulkijoita. Kuva Toivo Koivisto Koskelantie 5, 00610 Helsinki www.kalusteduo.fi Kesäkalusteet ovat saapuneet Kaluste Duolle! Kesäkalusteet ovat saapuneet Kaluste Duolle! Meiltä löydät nyt uudet terassi‑ ja pihakalusteet sekä kaikki kodin huonekalut saman katon alta. Avoinna Ma 13-18, Ti-Pe 11-18, La 11-16, Su suljettu | Puh. 050 354 6684 Kuvassa (oik.) siro ja mukava Saana 3‑istuttava sohva – kevyt ilme, erinomainen istuttavuus. Kaluste Duo tarjoaa ilmaisen toimituksen ja korotonta maksuaikaa jopa 36 kuukautta ostoksille.
Svenska hörnan AV HELSINGFORS 60 stadsdelar har för närvarande 16 boendeparkering. Staden har nu i mars beslutat att utvidga boendeparkeringen också till Brändö, Majstad, Gumtäkt och Kottby. När ärendet var under beredning lämnade Kottby-Sällskapet in ett förslag att begränsa boendeparkeringen till de områden där parkeringen faktiskt kan upplevas som problematisk, det vill säga Osmovägens norra del, Väinölägatan, Untamovägen och Forsbyvägens södra sida. Men staden ignorerade som vanligt förslaget. Så boendeparkering i hela Kottby kommer att införas under hösten 2026 eller eventuellt våren 2027. Staden sätter före det upp trafikmärken som visar vilka gator eller områden som berörs och vilket boendeparkeringstillstånd som gäller. Boendeparkeringstillståndet kostar för närvarande mellan 45 och 60 euro i månaden beroende på stadsdel. I till exempel Vallgård kostar det 60, i Brunakärr också 60 och i Munkshöjden 45 euro per månad, så man kan väl anta att avgiften i Kottby kommer att vara i samma klass. För en elbil är det aningen billigare. För att vara berättigad till boendeparkeringstillstånd i Kottby måste du: bo permanent i Kottby, ha ett i kraft varande körkort, och vara ägare till eller innehavare av den bil tillståndet gäller. Boendeparkeringstillstånd ansöks eller förnyas digitalt, på stadens sajt för parkeringstillstånd https://pysakointitunnukset. hel.fi/ . Du måste identifiera dig med bankkoder eller mobilID. Tillståndet kan inte köpas per telefon, men kundtjänsten hjälper gärna, tfn 09 310 22111. Boendeparkeringstillståndet är digitalt och kopplat till bilens registernummer så du behöver inte ha nån lapp fäst på vindrutan. Tillståndet är giltigt en månad åt gången och förnyas automatiskt, tills du säger upp det. Med boendeparkeringstillstånd kommer du sen att under vardagar få parkera på de med boendeparkeringstrafikmärke utmärkta kottbygatorna från klockan sex på morgonen till midnatt – mellan midnatt och klockan sex är det tydligen fri parkering. Utan boendeparkeringstillstånd får du parkera högst fyra timmar. På egen gårdsplan får du förstås parkera bilen gratis. Och cykel får du naturligtvis parkera helt utan begränsningar. Liksom tyvärr elsparkbräde. BERT BJARLAND Om parkering i Kottby Hyvää kesää! 3.6.2026 Pääkirjoitus 2 Helsingin vanhin kaupunginosalehti 75. vuosikerta Julkaisija Käpylä-Seura ry. Päätoimittaja Katariina Krabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Käpylän Kylätalon ensimmäinen tilinpäätös OMASTADI -HANKKEENA vuosina 2023–2024 toteutuneen kaupungin ylläpitämän Stadin yhteisötalo Käpylän toiminnan aikana Käpylä-Seura ja tarkoitusta varten perustettu Käpylän Kylätilayhdistys kävivät tiiviitä neuvotteluja Helsingin kaupungin kanssa talon toiminnan jatkamisesta OmaStadi -hankkeen päättyessä. Keskustelua käytiin sekä talon vuokraamisesta että ostamisesta Käpylän pysyväksi asukastilaksi. Kaupunki oli aiemmin tehnyt periaatepäätöksen, että se luopuu niistä vanhoista rakennuksista, joille sillä ei ole omaa käyttöä. Niinpä vain talon ostaminen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Hankkeen vetäjät olivat niin varmoja onnistumisestaan, että perustivat 3.12.2024 Käpylän Kylätalo Oy:n. Käpylä-Seura oli 18.6.2019 adoptoinut Vaakalinnuntien lippakioskin Helsingin kaupungilta ja piti siinä usean vuoden ajan kesäisin kahvija leivonnaiskioskia. Kioski myi myös Käpylän isäntäviirejä, Käpylä-paitoja ja muita Käpylä-Seuran tuotteita. Näin kertyi talon ostoa varten 10 000 euron ”pesämuna”. Kioskin tuotoista, pienkeräyksestä, Mesenaatin joukkorahoituskampanjasta ja Seuran jäsenmaksuista siis kertyi riittävä oma pääoma, jonka tueksi saatiin Osuuspankilta 50 000 euron laina seitsemän vuoden maksuajalla. Kaupunki määräsi talon hinnaksi 43 000 euroa ja sen tarvitseman maa-alueen vuosivuokraksi 5 400 euroa. Kauppakirja allekirjoitettiin 8.7.2025. Talon toimintaa ei haluttu keskeyttää kaupungin ylläpidon loppuessa talolta 31.12.2024, ja kaupunki vuokrasi taloa hanketta vetäneelle Käpylä-Seuralle hintaan 2 000 euroa/kk tuohon kauppakirjan allekirjoituspäivään saakka. Vuokra söi huomattavan osan tuosta ”pesämunasta”, mutta heti hyvin käynnistyneellä tilavuokrauksella siitäkin selvittiin. Kylätilayhdistyksen ylläpitämän kahvilatoiminnan ja runsaiden yksityistilaisuuksien tuomien vuokrien turvin yhtiön talous oli vuodenvaihteessa 2025–26 hyvin vankalla pohjalla. Talon pito vaatii kuitenkin aina isohkojakin kustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä. Aivan lähivuosina ulkoseinät ja ikkunoiden ulkopuoliset osat maalataan sekä kattohuopa vaihdetaan. Varainhankinnassa on tulossa nimikkotuolien myynti. Tuolin hinta on 400 euroa ja selkänojaan tulee messinkinen nimilaatta. Tuolia ei voi kuitenkaan varata nimilaatalla vain itselleen, jos siinä jo sattuu istumaan joku. Nimikkotuolin omistajan kannattaa siis tulla ajoissa. Talon monipuoliset toiminnat myös koko ajan lisääntyvät sekä määrältään että sisällöltään, niitä tässä tarkemmin luettelematta. Yksi nosto on kuitenkin tehtävä; Helsinki-päivänä 12.6.2026 talon pihalla on jo aamupäivällä lapsille sopiva ohjelmaa ja illalla klo 18 alkaen Oi muistatkos -iltamat vanhan ajan malliin, joten ohjelmaosuuden lopuksi on puolitoista tuntia tanssia. Tässä siis jonkinlainen tilinpäätös. Seuratkaa talon kotisivuja, ilmoitustaulua ja somekanavia. PEKKA HALTIA Käpylä-Seuran hallituksen jäsen Käpylän Kylätilayhdistys ry:n puheenjohtaja LUONTO ON räjähtänyt taas valtavaan kasvuun, olemme saaneet nauttia lämpimistä päivistä ja kalenterikin näyttää tämän lehden ilmestyessä jo kesäkuuta, joten pakko se on tunnustaa: kesä on täällä taas! Luonnon intensiivinen vihreys ja kaikkialla kukkivat kukat melkein pakottavat ulos, eikä sieltä oikein edes malttaisi tulla sisään – pitkistä valoisista illoista pitää nauttia nyt, ja ainakin näin tuoreehkolla kotipihapuutarhurilla myös riittää puuhaa ulkosalla loputtomiin – aina voi nyppäistä vielä yhden rikkaruohon, vaikka oma voikukkapeltoni näyttääkin siltä, että sieltä on kitketty vain se yksi korsi, maksimissaan. Kesällä elämänrytmi muuttuu myös muista syistä. Se oikeastaan muuttuu riippumatta siitä, onko varsinaista kesälomaa vai ei. Esimerkiksi monet vakituiset harrastukset ja muut iltamenot jäävät kesätauolle. Sen sijaan kesämökit, lomareissut ja spontaanimpi kesätekeminen kutsuu. Ympäri vuoden puurtaneet vapaaehtoisetkin ansaitsevat välillä hengähdystauon ja vapauden päästä kesälaitumille, ja niin myös Käpylän Kylätalo jää kesätauolle heti Helsinki-päivän jälkeen 13. kesäkuuta. Yksityistilaisuuksiin voi taloa kuitenkin vuokrata ja omatoimiset harrasteryhmät voivat jatkaa halutessaan läpi kesän, mutta ainakin osa niistäkin pitää kesätaukoa. Käpylä-lehtikin jää tavallaan kesätauolle, sillä seuraava lehti ilmestyy vasta elokuun loppupuolella. Juttuja, kuvia tai juttuvinkkejä ja -ehdotuksia voi kuitenkin lähettää oikein mielellään läpi kesän – varsinainen toimituksellisen aineiston aineistopäiväkin on vielä heinäkuun puolella, perjantain 31. heinäkuuta, jolloin kirjoituspuuhat osuvat keskelle vilkkainta lomakautta. Silloin voi toki olla hyvin aikaa kirjoittaa, mutta jos näin ei ole, voi ihan hyvin myös ennakoida ja lähettää aineistoa jo etukäteen. Monet muutkin asiat jatkuvat läpi kesän, ja kesäisestä Käpylästäkin löytyy varmasti tekemistä. Vaikka esimerkiksi Käpylän perinteiset kevätkirppikset ja tavaranvaihtopäivät ehtivät jo mennä, esimerkiksi Käpylän kiskan eli Meurmanin puiston lippakioskin kesäkirppikset jatkuvat joka toinen lauantai läpi kesän. Kesällä on myös mahdollisuus hyödyntää Käpylän palveluita tavallista monipuolisemmin, ja testata vaikka Käpylän lounaspaikat, jos ei normaalisti päiväsaikaan oleskele alueella. Ja kokemuksesta ja lievästä pessimismistä käsin voi aina sanoa, että kesä on lopulta vain yksi ohikiitävä hetki, jos ei pidä huolta siitä, että tulee tehtyä juuri sellaisia asioita, jotka itselle merkitsevät parasta kesäfiilistä: jollekin se voi olla uiminen luonnonvesissä, jollekin ulkona syöty jäätelö, toiselle kirjan lukeminen nurmikolla, jollekin vaikka pimeään ja viileään elokuvateatteriin meno kuumimpana kesäpäivänä. Tänä vuonna on myös jälleen Käpylän elojuhlien vuoro, joita varmasti Käpylän kulttuuriyhdistyksen aktiivit ja muut vapaaehtoiset valmistelevat läpi kesän. Viimeistään lauantaina 22. elokuuta koko kylä kokoontuu siis reissuiltaan ja kesälaitumiltaan taas Akseli Toivosen kentälle. KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 Mäkitorpantie 11 | P. 044 970 8961 Mäkitorpantie 11 | P. 044 970 8961 www.olutravintola www.olutravintola jano.fi jano.fi Olutravintola JANO PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt
Heli Koskela on vetänyt joogaa Käpylän kylätalolla koko kevään ajan. TIISTAI-ILTAISIN Käpylän kylätalolla on ollut harras tunnelma. Lattialla, joogamattojensa päällä, on pötkötellyt joogaajia kolmessa vuorossa, jotta kaikki halukkaat ovat saaneet mahdollisuuden tulla mukaan – kerralla mahtuu noin kymmenen henkeä joogamaan. Tunnit kestävät 75 minuuttia, joten käytännössä joogaa on ollut koko ilta. Kyse on palauttavasta Yin & Nidra -joogasta. – Emme jumppaa hikeä pintaan emmekä ole juurikaan edes jalkojen varassa, vaan kaikki rauhoittuvat matoillaan omaan tekemiseen. Mitään ei lähdetä repimään, eikä tarvitse tehdä mitään, mikä ei omalle keholle sovi – aina ei ole pakko edes tehdä mitään, palauttaviin joogalajeihin erikoistunut, kesäkuun lopussa valmistuva joogaohjaaja Heli Koskela kertoo. – Täällä on lupa levätä, hän korostaa. Yin-jooga perustuu kiinalaiseen lääketieteeseen, ja vaikka se on hyvin lempeää ja kehoa kuuntelevaa, se ei tarkoita etteikö se olisi samalla vaikuttavaa. Asanoissa eli jooga-asennoissa viivytään pitkään, jolloin ne vaikuttavat syvälle kudoksiin. Nidra taas on ohjattua rentoutusta. Kylätalon maksuton jooga oli ohjaajan oma idea. – Joogaohjaajan koulutukseeni kuului ohjaajaharjoittelu. Aluksi minun piti pitää kylätalolla vain yksi puolentoista tunnin pituinen tunti viikossa, mutta kun ilmoittautumisia alkoi tulla ovista ja ikkunoista, ajattelin, että samalla vaivalla pitäisin useammankin tunnin peräkkäin. Vasta myöhemmin sain kuulla, että Käpylässä on joogatarjontaa todella vähän. Palaute on ollut erinomaista. Osallistujat ovat kertoneet esimerkiksi alkaneensa nukkua paremmin. – Kylätalo on myös tilana lempeä ja paljon nähnyt suuri syli, joka kutsuu rauhoittumaan. Emme pidä yleensä valoja päällä, talvellakin valaistuksena saattoi olla vain jouluvalot ikkunassa, ja näin olemme saaneet rentoutua turvallisessa hämärässä. Heli Koskelalla on takanaan kolmenkymmenen vuoden ura median parissa – voi sanoa, että hän on monelle TV:stä tuttu. Nyt hän on vakavissaan vaihtamassa alaa ja tähtää päätoimiseksi joogaohjaajaksi. – Olin töissä isossa viihdekonsernissa, ja aloin miettiä, onko viihde oikeastaan edes minun juttuni ja voisiko sen jättää nuoremmille. Sitten konserni halusikin vähentää porukkaa. Ajattelin ensin, että jatkaisin hommia mediapuolella, mutta pian kävi selväksi, että työmahdollisuuksia on vähän. Seuraavaksi japanilainen käsite Ikigai, joka kuvaa elämisen iloa ja syytä olemassaoloon, alkoi tulla hänelle vastaan joka puolelta. – Aloin miettiä, mitä sellaista voisin tehdä, mitä itse rakastan, mitä maailma tarvitsisi ja mistä voisin ansaitakin jotain. Joogaa olen harrastanut jo pitkään, ja kun kuulin, että jotkut mediaalalla olleet ovat alkanet joogaohjaajiksi, ja algoritmi alkoi tuoda silmiini joogakoulutuksia, suunta alkoi selvitä. Nyt hän on vuokraamassa omaa tilaa Kullervonkadulta, jossa hän alkaa pitää maksullisia joogatunteja. – Kylätalon joogallekin on toivottu jatkoa, ja kyllä niitä itsekin mielelläni jatkan muodossa tai toisessa, jos vain aikataulut saadaan sopimaan. Tervetuloa kuitenkin myös Kullervonkadulle joogaamaan! Teksti: KATARIINA KRABBE Kuvat: HELI KOSKELA Kylätalon joogassa on lupa levätä Kymmenen vuotta kylätilaprojektia Pekka Haltia valittiin Käpylä-Seuran kunniajäseneksi. PEKKA HALTIA TUNNETAAN Käpylän Kylätilayhdistyksen puheenjohtajana. Mandaatti kylätilaprojektin hoitamiseksi tuli kuitenkin alun perin emoyhdistykseltä, eli Käpylä-Seuralta. – En edes muista, koska liityin KäpyläSeuraan, koska olin pitkään rivijäsen, eli vain maksoin jäsenmaksun. Hallitukseen minut valittiin kymmenkunta vuotta sitten. Sain silloin tilanhankintaprojektin vastuulleni, ja sama salkku on ollut minulla siitä asti. Homman hoitamiseen meni kymmenen vuotta, hän kertoo. Ihan yksin häntä ei jätetty, vaan avuksi perustettiin Käpylä-Seuran aputoiminimeksi 18.1.2018 Käpylän kylätilayhdistys ry. Alkuvaiheessa mukana olivat hänen lisäkseen nyt jo edesmennyt Käpylä-Seuran silloinen kunniapuheenjohtaja Eero Penttinen, Markku Aho ja Esko-Jaakko Lehti, ja myöhemmässä vaiheessa myös Kai Ovaskainen ja Heikki Takkinen ovat olleet aktiivisesti mukana projektissa. Helsingin kaupungin omistama talo Pohjolankatu 3:ssa oli alusta asti kiikarissa. – Aluksi kaupunki suorastaan tyrmäsi meidät, mutta kun sitten lopulta OmaStadi-äänestyksen kautta saatiin talon alakerta käyttöön Stadin yhteisötalo Käpylänä, me käytännössä jo pyöritimme suurinta osaa sen toiminnasta vapaaehtoisvoimin. Ja kun kerran pääsimme sisään, emme lähteneet kulumallakaan, vaikka kaupunki sieltä lähtikin OmaStadi-kauden päätyttyä vuoden 2024 joulukuussa. Kymmenen vuoden urakka saatiin lopulta onnellisesti päätökseen kohta vuosi sitten, kun kaupunki 8.7.2025 myi talon sen hankintaa varten perustetulle Käpylän kylätalo Oy:lle, jonka omistajina on KäpyläSeura ja muita käpyläläisiä yhdistyksiä. Kylätilayhdistys vastaa edelleen toiminnan pyörittämisestä. – Meillä on mukana noin 30 aktiivista vapaaehtoista, joille riittää hommia niin tapahtumien järjestämisessä, kahvilatoiminnassa kuin kiinteistönhoitoon liittyvissä ulkoja sisätöissäkin. Lisäksi meillä on yksi palkkatuella palkattu määräaikainen työntekijä musiikkituottajan tittelillä. Itse toimin edelleen Kylätilayhdistyksen puheenjohtajana. Vanhanajan iltamat Käpylä-Seura halusi nyt kunniajäsenyydellä muistaa sitä peräänantamatonta työtä, mitä Pekka Haltia on tehnyt hankintaprojektin loppuunsaattamisessa ja toiminnan käynnistämisessä, mutta se ei suinkaan tarkoita, että työ olisi ohi. – Tavallaan voi sanoa, että nythän työ vasta kunnolla alkoi, kun olemme saaneet talon haltuumme ja sen toiminnan vakiintumaan. Kevätkausi huipentuu ennen talon kesätaukoa Helsinki-päivänä 12.6., jolloin talolla pidetään muun muassa vanhanajan iltamat. Iltamista Pekka Haltialla on paljon omakohtaista kokemusta nuoruudesta. – Perheemme asui 1960-luvun alussa kahdeksan vuotta Lievestuoreen työväentalon yläkerrassa isän sivutoimisen talonmiehen työn takia. Tuli siis vietettyä aikaa iltamissa, ja luin ylioppilaskirjoituksiinkin musiikin pauhatessa alakerrasta. Osaan vieläkin ulkoa melkein kaikki 1960-luvun renkutukset, sekä sävelen että sanat. Kylätalon iltamat on puettu hieman vanhemman kappaleen ympärille, eli vuonna 1929-luvulla ensimmäistä kertaa levytetyn, mutta myöhemmin myös rautalankaversiona tutuksi tulleen Emma-valssin ympärille. Sen alkusanoista tuli myös tapahtuman nimi. – Samalla käydään läpi Käpylän vaiheita. Ja kunnon vanhanajan iltamien tapaan lopussa on puolitoista tuntia tanssia. Pekan tapaa Kylätalolla lähes satavarmasti milloin tahansa, ja koska hän asuu aivan vastapäätä, hän ehtii kotoaan paikalle nopeasti tarvittaessa, jos ei sattumalta olisikaan. 53 vuotta Käpylässä asuneena, karjalaiseen evakkoperheeseen kuuluvana hän on löytänyt paikkansa myös Karjalatalolla harjoittelevan kunniakkaan Viipurin Lauluveikot -kuoron riveistä. Teksti ja kuva: KATARIINA KRABBE Pekka Haltia mieleisimmällä paikallaan Käpylän kylätalolla. Heli Koskela 3.6.2026 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy elokuun 19. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 7. elokuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 1. elokuuta mennessä. Kylätalon joogassa on rauhallinen tunnelma.
4 Käpylä-lehti 3.6.2026 Sota on hyvää bisnestä! SODANKÄYNNIT OVAT aina olleet paitsi ihmiskunnan tuhoisia tapahtumia, myös hyvää, tuottavaa liiketoimintaa. Joillekin. Sotaa liiketoimintana, hyvänä bisneksenä, käsittelee erinomaisen hyvin, erillisinä ihmisja firmakuvauskertomuksina Markku Kuisman uusi kirja Sodan yrityksiä – suurteollisuus sodan palveluksessa (267 s, Siltala 2026). Kirja koostuu 25 erillisestä tarinasta kansainvälisen liike-elämän osallisuudesta sotiin, erityisesti toiseen maailmansotaan. Suomalaisyrityksetkin, erityisesti Outokumpu, pääsevät sotateollisuuden osana kirjan sivuille, mielenkiintoisella tavalla! ”Isänmaallisten lihamyllyjen pysähdyttyä Saksan häviöön Fritz Haber oli paennut puolueettomaan Sveitsiiin väistääkseen voittajavaltojen noutajia ja hirttosilmukkaa. Niitä ei tullut. Tuli Nobelin kemianpalkinto.” Tämä Haber, juutalainen tiedemies, kehitteli hyönteismyrkyn, Zyklon B:n. Viljelijöiden hyödyksi tarkoitettu sinihappopitoinen torjunta-aine tuli tehokkaasti organisoitujen massamurhien välikappaleeksi Auschwitzissa ja muilla keskitysleireillä. Kemisti Fritz Haber oli aiemminkin ollut hyvän luoja ja tuhon kätilö. Tätä ristiriitaa hyvien keksintöjen ja pahojen käyttötarkoitusten välillä Markku Kuisman teos esittelee erittäin konkreettisesti, laajasti koko Eurooppaa käsitellen, pääpainon ollessa kuitenkin Saksan suurteollisuuden merkityksessä toisen maailmansodan ajan liiketoiminnassa, sota-ajan bisneksessä. Sota-ajan liiketoiminta oli ja on aivan oma, käsittämätön maailmansa. Vai miten on ymmärrettävissä, että saksalaisten tulittaessa brittiarmeijaa käytettiin ampumatarvikkeita, joiden valmistuksessa iso rooli oli kansallisen brittiyhtiön osittain omistaman saksalaisen kuparitehtaan tuotteilla, joissa käytettiin suomalaista raaka-ainetta! Suomalaisten osuus sota-ajan liiketoiminnassa tulee kirjassa erittäin mielenkiintoisesti esille. Suomi oli lähellä Saksaa vankasti koko sodan ajan, mutta yritti kauppapoliittisesti tasapainoilla tekemällä kauppaa koko ajan myös Britannian suuntaan. Kirja kuvaa erittäin hyvin Outokumpu Oy:n tasapainoilua, nuorallatanssia, Lontoon ja Berliinin välillä. Berliiniä suosittiin, mutta Lontootakaan ei hylätty. Outokumpu oli Suomen valtion yhtiö, jota johti Eero Mäkinen. Mäkinen nousee syystäkin suomalaisten suurmiesten joukkoon, niin taitavasti hän johti yhtiötä, jonka tuotteista: kuparista, nikkelistä, teräksestä, koboltista ja molybdeenistä koko sotaa käyvä maailma oli kiinnostunut. Suurvaltojen sota-ajan salasähkeet paljastavat, että Vuoksenlaakson metallitehtaita ei tule tuhota, ei pommittaa! Vaikka Saksa antoi Suomeen hyökänneelle Neuvostoliitolle vapaat kädet Suomen rajojen suhteen, Saksa teki Moskovalle selväksi: Outokumpu kuuluu Saksalle siinäkin tapauksessa, että Suomi kuuluu Neuvostoliitolle! Suomalaisille ei tätä asiaa kerrottu eikä heiltä kysytty. Kirjan yksi luku liittyy hämmästyttävän hyvin tähän päivään ja sotiin nyt. Tämän luvun päätoteamus on: ”Ne, jotka hallitsivat öljyvaroja, voittivat ja tulivat hallitsemaan maailmaa. Tästä syntyvä vaarallinen riippuvuus oli suomalaisille yhtä selvää kuin Hitlerille, Churchillille tai Stalinille.” Ja tänä päivänä Trumpille, Putinille ja muille suurvaltojen johtajille! PEKKA HURME Naapurin mies, sokerileipuri, koristemaalari, kuvataiteilija ja professori O letko huomannut, että keltaisessa puutalossa, joka on juuri ennen Alepaa, Pohjolankatu 41:ssä, on jotain erityistä. Sen seinässä on messinkilaatta, jossa kerrotaan taidemaalari Eero Nelimarkan (1871–1977) asuneen siinä 1920-luvulla. Talo kuului tuohon aikaan Asunto-Osuuskunta Käpylään ja niin se kuuluu vieläkin. Alueen asujaimisto oli 1920-luvulla kirjavaa. Oli hovineuvoksettaria ja hevosmiehiä, suutareita ja lääkäreitä, runoilijoita ja rappareita. Oli jopa niitäkin, jotka olivat taistelleet eri puolilla pari vuotta sitten loppuneessa sisällissodassa. Muualla Helsingissä yhteiskuntaluokat asuivat kaukana toisistaan, mutta täällä asuttiin vierekkäisissä taloissa ja joskus jopa samassa talossa. Nelimarkan naapuritalossa majaili hänen kaimansa Eero Kuussaari, vakoilija ja terroristi, jota oli syytetty presidentin kyydittämisideasta. Molemmat Eerot osallistuivat osuuskunnan kokouksiin. Eero Nelimarkan perheen koti oli noin 60 neliön kaksio. Siinä he asuivat lapsineen ja ehkä myös piikoineen. Huoneisto kuulostaa tämän ajan mittapuulla ahtaalta, mutta tuona aikana se oli ihan mukavan kokoinen koti. Toinen kamareista oli tilava ja mukavasti auringon ja puutarhan puolella. Kun taiteilija ripusti vielä kattoon lakanan, valo riitti maalaamiseen hyvin. Pientä luksustakin löytyi, oli sähkövalo ja vesi tuli ja meni. Pihalla, noin sadan metrin päässä, oli kreikkalaisesta temppelistä vaikutteita saanut ulkohuussi sekä hyvälöylyinen ja mustaseinäinen korttelisauna. Nelimarkasta tehty iso kuvateos kertoo, että hän maalasi ensimmäisinä Käpylän-vuosinaan ”erikoisimmasta päästä valittuja äijiä ja naapureita”. Valitettavasti ei ole tietoa, keitä naapureita taiteilija ikuisti ”kylähahmojen galleriaansa”. Samaan aikaan hän maalasi muun muassa tilausmuotokuvia ja asetelmia, joissa oli oudon näköisiä nukkeja. Eero ja Saima saivat neljä lasta vuosina 1919–1925. Nuo ajat olivat taiteilijalle ja varmaan myös hänen vaimolleen vaikeita, sillä välillä Nelimarkka joutui mielisairaalaan ja välillä hän häipyi Euroopan taidekaupunkeihin maalausta opettelemaan. Vuonna 1925 epävarma elämäntilanne vaikutti Saimaan niin, että hän otti lapset mukaansa ja muutti useaksi vuodeksi vanhempiensa luo Pohjanmaalle, ja taiteilija jäi asumaan yksin. Siitä ei ole varmaa tietoa, mistä Nelimarkan sairaalamatkat johtuivat. Edellä mainitussa kirjassa pohditaan, että se saattoi johtua miehen kiihkomielisestä uskonnollisuudesta. On myös mahdollista, että kun hänestä tuli perheenisä, hänen vaikeat lapsuudenkokemuksensa aktivoituivat. Eero Nelimarkka oli syntynyt ja kasvanut köyhäintalossa, ja hänen isänsä oli kärsinyt vaikeasta mielisairaudesta. Ehkä myös taloudelliset vaikeudet painoivat Nelimarkan mieltä. Sellaiseen viittaa seuraava tositarina, joka löytyi Asunto-osuuskunta Käpylän historiikista vuodelta 1995: ”Ihan mukava mies”, kertoi mieheni Allan, joka itse muutti tänne (Nelimarkan naapuritaloon) vuonna 25, muistelee Bertta Nygren. ”Koulupoikana Allu istutteli talkkarin kanssa tänne nurmikoita ja pensasaitoja. Kerran siihen tuli Nelimarkka kysymään, että olisko Allulla pari markkaa, että taitelija pääsis bussilla torille myymään taulujaan. Allupa haki rahat kotoa ja Nelimarkka antoi hänelle taulun, sellaisen Pohjanmaakuvan. Sota-aikana Allun äiti vei tavaraa Nurmijärvelle, ja sinne hävisi Nelimarkan taulu, kehystämättömänä rullalla. Missä lie ja miten arvokas?” Nelimarkan lapsenlapsi , kuvataiteilija ja professori Riitta Nelimarkka kertoo kirjassaan, että ukki oli hyvin antelias, hyväsydäminen ja auttavainen, mutta lapsenlasten mielestä etäinen. He nauroivat usein salaa hänen runsaalle hattuvalikoimalleen ja samettitakeilleen. Pohjolankadulla asuessaan Nelimarkka, ”taiteen palvelusmies” -niinkuin hän itse itseään kutsui ei ollut vielä kovin kuuluisa. Hän sai kuuluisuutta, arvostusta, varallisuutta ja myös professorinimityksen sen jälkeen, kun oli muuttanut vaimonsa luo Pohjanmaalle, pois Helsingistä. Siellä hän alkoi tehdä niitä rauhaa huokuvia lakeusmaalauksia, joista hän on tunnettu. Niissä on usein himmeänkeltaista ja pehmeänharmaata, paljon vaakasuoria pintoja ja iso taivas. Teksti: SINIKKA VAINIO Asunto-osuuskunta Käpylän keskikorttelia Eero Nelimarkan maalauksessa. Niittyläntie 1, 00620 Helsinki P. 09 701 3716 • www.akkupal velu.fi Kaikki auton akut asennettuina ilman ajanvarausta Kaikki automerkit ja mallit, hyvällä palvelulla jo vuodesta 1979. Meiltä löydät myös akut veneeseesi. Sylvi on muutakin kuin lounaspaikka Karjalatalossa toimiva Ravintola Sylvi sijaitsee aivan Käpylän sydämessä. Työlleen omistautunut ravintolapäällikkö Johanna kokee sen myös omaksi sydämenasiakseen. KARJALATALOSSA sijaitseva ravintola vaihtoi jälleen omistajaa pari vuotta sitten. Entisen Ravintola Karelian nimi vaihtui Sylviksi jo edellisen omistajan aikana, ja uusi omistaja päätti jättää nimen, koska se sopi sekä taloon että ympäristöön. Johannaa pyydettiin ottamaan ravintola hoitaakseen. Hoidan tätä ravintolaa kuin omaa lastani – ainakin se vie sata prosenttia kaikesta ajastani, Johanna nauraa. Johanna on toiminut viihdeja ravintola-alalla 90-luvulta lähtien, eli yli 30 vuotta, joten ravintolan pyörittämiseen liittyvät asiat sujuvat kuitenkin rutiinilla. Maittava lounas ja aurinkoterassi Sylvistä saa arkisin kello 11–14.30 buffetlounasta. Muuna aikana se toimii kahvilaravintola-periaatteella aina kello 19 asti. Lauantaisin Sylvi on auki kello 12–19 ja sunnuntaisin sopimuksen mukaan. Kevään tullen on avattu myös aurinkoterassi, joten Johanna toivookin, että ihmiset tulisivat terassille nauttimaan suolaista Ravintola Sylvin Johanna on varsinainen ilopilleri ja energiapakkaus. Olen täysin sitoutunut ja sydämellä mukana tässä!
5 3.6.2026 Käpylä-lehti Ikivihreät valmiina tanssimaan Heseva-kodin asukkaille Juhlavuosi jatkuu KÄPA:N 70-vuotisjuhlavuosi jatkuu koko leveydellä – lapset, nuoret, juniorit, tytöt/pojat, ikikset, edustus. Erityisen positiivisia ovat olleet edustusjoukkueen otteet, jotka pitivät KäPa:n maamme toiseksi korkeimman sarjatason kärjessä ensimmäiset 4 kierrosta kunnes Jippo nappasi pisteet Joensuuhun Oulunkylän nurmelta heti vappuhumun jälkeen. Kevään juhlaottelu käytiin Olympiastadionilla, jolla pelattiin 9.5. Ykkösliigan huippuottelu KTP–KäPa. Joukkueethan olivat kohdanneet jo aiemmin Ykkösliigacupin finaalissa, jolloin KTP oli loppuhetken maalilla niukasti parempi lukemin 1–2. Stadikalla tunnelmaa riitti, kun Kotkasta oli saapunut runsas kannattajajoukko – katsojia peräti 2 858! Ensimmäinen jakso oli varsin sekavaa peliä, mutta toisella alkoi tapahtua. KäPa meni johtoon Antonio Almenin tyylikkäällä sijoituksella. Johtoa kesti kuitenkin vain kaksi minuuttia, sillä KTP:n Manneh tasoitti ottelun 67. minuutilla – 90 minuutin täyttyessä pitkä rajaheitto tavoitti juuri kentälle tulleen Roni Polatin, joka puki kotkalaiset voittoon. Pisteet menivät Kotkaan, mutta kokonaisuutena juhlakauden avaus onnistui erinomaisesti – myös pallopoikina olleet KäPa:n ikikset selvisivät hyvin! Juhlavuoden toinen edustuksen juhlapeli pelataan syyskuussa Oulunkylässä, Markku.fi -areenalla, kun KäPa saa 25.9. vastaansa legendaarisen Valkeakosken Hakan. Juhlallisuudet jatkuvat seuraavana päivänä 26.9. KäPa kampuksella, jossa seuran kannattajat ja aktiivit kohtaavat rennon juhlinnan merkeissä. Juhlajulkaisu KäPa:n 20 viimeisestä vuodesta julkaistaan kesän aikana. Juhlavuotenakin arkinen aherrus on tärkeätä. KäPan järjestämä perinteinen Kevätturnaus (23.–24.5) pelattiin jo 16. kerran. Tapahtuma oli jälleen valtakunnallisesti merkittävä, ja joukkueita saapui Viron lisäksi ympäri maata pohjoisimpina RoPS Rovaniemeltä. Ottelut pelattiin 9 kenttäalueella 42 kentällä. Kesä on täynnä lasten ja juniorien otteluita, Pingviini Cup elokuussa ja Hesa-Cup heinäkuussa. Niin ja historian siipien havinaa kuullaan Campuksella 16.6. kun ikikäpälaiset isännöivät KKI SM 70+ -turnausta tavoitteena toissavuoden mestaruuden uusiminen. Kesän tietysti krunaa futiksen MM-kisat! Pelien ja turnausten lisäksi KäPa on järjestänyt koko olemassaolonsa aikana lapsille ja nuorille suunnattuja kesäleirejä ja futiskouluja. Aikanaan niitä pidettiin aina Hangossa saakka, nyt pääosin Campuksella. Viime vuonna niihin osallistui lähes 400 lasta! Myös toukokuinen Päiväkoti Cup ja pienryhmävalmennus ovat osa alueen ihmisten liikuttamista, perhefutista unohtamatta! Juhlat jatkuvat – tule mukaan – tsekkaa www.kapylanpallo.fi Futiskesää kaikille! ILE ja REIJO KäPa:n kulma IKIVIHREÄT tanssiharrastuksen parissa Posti toi minulle kutsun elokuussa pari vuotta sitten: tervetuloa tanssimaan! Helsingin tanssiopisto järjestää ja kaupunki maksaa. Mietin pari päivää ennen kuin vastasin kutsuun, joten jouduin jonotuslistalle. Parin kerran jälkeen pääsin mukaan Dance Mix 65+ -ryhmään Karjalatalolle. PUOLITUSINAA IHMISTÄ 20 hengen ryhmästä oli jo ennestään tuttuja, joten oli helppo solahtaa sekaan. Olen harrastanut jonkin verran tanssia vuosikymmeniä sitten, mutta olin täysi noviisi, kun verryttelyn jälkeen vedimme puomit esille ja siirryimme klassisen baletin alkeisiin. Onneksi ilman (liika)varvastossuja! Sen jälkeen harjoiteltiin askel-askel-hyppyja muita tanssin peruskuvioita. Ja viikko viikolta siirryimme modernin tanssin vaativampiin pyörähdyksiin ja liukuihin. Heti alusta lähtien olen nauttinut opettajamme Hanna Haartemon harvinaisen onnistuneista musiikkivalinnoista klassisista teemoista argentiinalaiseen nykytangoon. Tuntien lopuksi venytellään vielä rauhoittavan musiikin tahtiin. Leikkisän porukkamme keski-ikä on hieman yli 72 vuotta ja ikähaitari 67–83. Kaiken fyysisen hyvän lisäksi olen nauttinut huikeasta yhteishengestä. Nauru ja pulina alkavat pukuhuoneessa ennen tuntia ja jatkuvat kaiken aikaa, enimmäkseen maltamme sentään keskittyä liikesarjoihin ja tanssillisen ilmaisun kehittämiseen. Mitä tanssi voi antaa? Säännöllisesti harrastettuna se kehittää kehon liikkuvuutta, koordinaatiokykyä, tasapainoa, kestävyyttä ja voimaa. Se myös tukee luovuutta, ilmaisukykyä ja rytmitajua, ja tuo elämään iloa, onnistumisen kokemuksia, yhteisöllisyyttä ja ystäviä. Tällaista palautetta annoimme Tanssiopiston kyselyssä toisen vuoden keväällä: • Tanssi on ollut minulle mitä parhainta mielen, kehon ja aivojenkin jumppaa. On ollut palkitsevaa huomata edistyvänsä tälläkin ikää, tasapainoni ja koordinaatiokykyni ovat kehittyneet, liikelaajuudet parantuneet ja jalkojen voima kasvanut. Olen saanut elämääni iloa ja onnistumisen kokemuksia. • Tanssi auttaa minua kehittämään kehonhallintaa, tasapainoa ja nivelten liikkuvuutta. Tässä iässä nämä kehon terveyttä edistävät ominaisuudet vaativat jatkuvaa harjoittelua, ja tanssin avulla se toteutuu. Samanikäisten seurassa saa ilman rajoituksia päästää luovuutensa irti. • Olen aina ihaillut tanssijoita, heidän ryhtiään, ruumiinhallintaansa ja liikkeen sulautumista musiikkiin. En ole koskaan ennen osallistunut mihinkään liikuntamuotoon, tosin pitkään olin tiedostanut lisääntyvän kankeuden ja esimerkiksi lattialta ylös pääsemisen vaikeutumisen ja kaatumisriskin. Lähdin mukaan vasta kurssin toisena vuotena – ja silti koen, että musiikki ja lihasten, jänteiden ja nivelten lisääntyvä liikkuvuus on kerta kerran jälkeen tuottanut iloa ja parantanut jokapäiväistä elämääni, kuten portaissa kulkemista. • Äskettäin uutisoitiin kuorolaulun myönteisistä vaikutuksista etenkin muistiterveyteen. Uskon, että tanssista löytyvät samat vaikutukset. Kuoron stemmalaulantaa vastaa askelsarjojen opettelu musiikin tahtiin. Silloin ei voi keskittyä muuhun. Tanssi ylläpitää ja kehittää tietysti myös fyysistä toimintakykyä, itselläni esimerkiksi tasapaino on parantunut. Tanssiopiston apulaisrehtori Katariina Ervasti kertoo, että Tanssia vanhemmiten -hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Hanke alkoi syksyllä 2023 neljän ryhmän kokeiluna. Tavoitteena oli myös tanssinopettajien perehdyttäminen ikääntymiseen liittyviin toimintakyvyn muutoksiin ja mahdollisuuksiin tukea toimintakykyä, hyvinvointia ja osallisuutta. Nyt päättyneenä kautena oli jo 10 ryhmää, Käpylän lisäksi Roihuvuoressa, Malmilla, Munkkiniemessä, Kannelmäessä, Kampissa sekä Leipätehtaalla opiston omissa tiloissa neljä. Tanssituntien jälkeen saatamme mennä yhdessä lounaalle, onpa joillekin löytynyt säännöllistä lenkkitai kahvitteluseuraakin porukasta. Aina kuitenkin moikkailemme iloisesti, kun tapaamme kaupassa tai kirjastolla. Toisen kauden puolivälissä opettajamme Hanna rupesi puhumaan hurjia: voisimme mennä esiintymään! Yllättävän moni innostui heti ja moni muu – kuten minä – lämpeni ajatukselle hitaammin. Päätimme tanssia läheisen Heseva-kodin asukkaille kahtena tiistaina huhti-toukokuun vaihteessa. Sitten alkoi "ankara" treenaus. Rajaton-yhtyeen versio kappaleesta Puhelinlangat laulaa tuli (liiankin) tutuksi, kun hioimme ja hinkkasimme Hannan luomaa koreografiaa. Uudestaan ja uudestaan. Aina joku lähti väärään suuntaan tai unohti, miten päin kädet tekivät kaaria. Ainakin opimme nauramaan itsellemme! Kevättunnelmissa päätimme ottaa esiintymisasuksi vihreän paidan – ja siitä syntyi ryhmän nimi Ikivihreät. Kolmeminuuttinen tanssi ei ole tarpeeksi hyvä syy koota Hesevan asukkaita saliin, joten ohjelmaamme kuului myös runonlausuntaa, ja Hanna veti tanssiesityksemme päälle tuolijumppaa tuttujen sävelten tahdissa. Lopuksi saimme osan yleisöstä mukaan valssaamaan Anttilan keväthuumauksen tahtiin – pyörätuolilla tai ilman. Olipa hauskaa! Jäimme odottamaan kaupungin päätöstä siitä, saako ryhmämme vielä jatkoaikaa. Käpylä-lehden mennessä painoon ei Tanssiopiston syksyn kursseista ole vielä tullut tietoa, mutta tanssia me emme jätä! Jos saat tanssiopistolta postia kesällä, avaa kuori heti – se todella kannattaa. Ja miehet mukaan, nämä treenit sopivat kaikille. Teksti: ELINA SAKSALA Kuva: KAIJA KEMPPAINEN tai makeaa syötävää sekä kylmiä juomia. Erilaisia tapahtumia Sylvi vuokraa Karjalan Liitolta juhlasalia ja järjestää tarvittaessa isojakin juhlia pitopalveluineen. Sylvi ja Karjalatalon tilat mahdollistavat jopa 400 ihmisen tapahtumat kokouksista hääjuhliin. – Pystyn järjestämään juhlat kuin juhlat ja tarvittaessa ohjelmankin, Johanna sanoo, viitaten kokemukseensa viihdealalla ja suhteisiinsa ohjelmatoimistojen kanssa. Sylvin kautta voi siis järjestää erilaisia tilaisuuksia, kuten kokouksia, yhdistysjuhlia, syntymäpäiviä, muistotilaisuuksia, ristiäisiä, rippitai ylioppilasjuhlia ja tietysti häitä. Tanssit tulossa Johanna suunnittelee parhaillaan tanssien järjestämistä Karjalatalossa. Ohjelma ja esiintyjät ovat vielä auki, mutta ajatuksena on järjestää tanssit kerran kuussa. – Odotan syksyä jo innolla, Johanna sanoo. Ennen sitä pitää kuitenkin pistää vielä kesä pakettiin. Terassille on tulossa oma terassimenu, ja muitakin suunnitelmia Johannalla on. – Mitähän, jos järjestettäisiin Sylvin terassilla sikajuhlat, Johanna miettii. Lomaa hän viettää kaksi viikkoa vuodessa. Muuten hänet löytää Sylvistä. Käykääpä moikkaamassa. Teksti ja kuva JAURI VARVIKKO Ravintola Sylvi Ravintola Sylvi on avoinna maanantaista perjantaihin kello 11–19, lauantaisin 12–19, sunnuntaisin sopimuksen mukaan. Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki | Puh. 050 5356735, sylviravintola@ gmail.com, www.ravintolasylvi.fi
6 Käpylä-lehti 3.6.2026 Helsingin Pyy ASUNTO OY TEININTIE 1, OULUNKYLÄ Juha Löppönen puh. 044 748 4983 juha.lopponen@olas.fi » Paritalokoti (4 kpl), 4h+kt+s+khh+var » Kokonaispinta-ala: 85-100 m² » Alustava velaton myyntihinta vuokratonttisena alk. 429 000 €, vuokratontin lunastus alk. 146 705 € » Kotien muunneltavat pohjaratkaisut mahdollistavat räätälöinnin eri elämäntilanteisiin » Kookas, katettu terassi laajentaa asumista ulos » Tilava varasto, vaatehuone ja erillinen kodinhoitohuone sujuvoittavat arkea » Korkealaatuinen Puustellin keittiö sujuvoittaa ruoanlaittoa PESULA kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50€/m 2 • TÖÖLÖNTULLIN Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO U S 10 -15 % Vaate-, liinavaateja mattopesun ykkösmesta pääkapunkiseudulla NOUTOPALVELU Vesipestävät untuvatakit Tilaa nouto: p. 09 2418 770 vain 10 € Menot Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5, Kaikki tilaisuudet tiistaisin kello 18.00. Käpylän kirjastoyhdistyksen syyskauden ohjelmisto on juhlava. Kirjastomme täyttää 100 vuotta, ja nykyisessä rakennuksessa se on toiminut vuodesta 1939. Tarkempia tietoja juhlasta kerron elokuussa. Alla jo lupaus tulevasta – samalla saat hyviä vinkkejä lomalukemisiin. 25.8. Hanna Weselius: Pronominit (WSOY 2025) 1.9. Käpylän kirjaston satavuotisjuhla: käpyläläisten runoilijoiden teoksia lausuttuna ja laulettuna (Hykkylän juhlasali) 8.9. Markku Henriksson: Yhdysvallat on toista maata (Art House 2026) 22.9. Veera Ikonen: Rakkaudella, meistä (WSOY 2026) 6.10. Anna Kortelainen: Kulkija (Tammi 2023), Stadin väkeä (Johnny Kniga 2025) ja Ote (Tammi 2026) 20.10. Olli Jalonen: Puhdas viiruinen elämä (Otava 2026) 3.11. Paavo Teittinen: Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus 2025) 17.11. Mariia Niskavaara: Ester, teurastaja (Kosmos 2025) 1.12. Katja Ihamäki: Arjen huojuvat tukipilarit (Basam Books 2022) 15.12. Runoilta à la MarjaLeena Mikkola ja Satu Koskimies Nautinnollista kesää! ELINA SAKSALA Käpylän kirjastoyhdistyksen pj. Käpylän kirjastoyhdistyksen syyskauden ohjelma Messut ja jumalanpalvelukset Messu Paavalinkirkossa sunnuntaisin klo 10. Puolen tunnin messu keskiviikkoisin klo 18. Kesän ulkoilmamessut klo 11: su 7.6. Vanhassakaupungissa, Kustaa Vaasan puisto, Vanhankaupungintie. su 16.8. Vallilan siirtolapuutarhan kerhohuoneella, Elisabeth Kochin tie 1. Juhannuspäivän jumalanpalvelus lauantaina 20.6. klo 14. Ti 11.8. klo 16.30 Kouluun lähtevien siunaus. Rastirataa, leikkiä ja pieni yllätys ekaluokkalaisille. Viikoittain Pihajumppa tiistaisin klo 12.15. Maksuton. Pihakahvila tiistaisin klo 13. Vapaaehtoinen maksu. Kesän tapahtumia To 11.6. klo 10 Perheiden kesäinen aamupäivä. Maksuton, ei ilmoittautumista. Lisätiedot: tuija.heinonen@evl.fi. To 25.6. klo 18 Lauluilta Vallilan siirtolapuutarhalla, kerhohuone, Elisabeth Kochin tie 1. Vapaa pääsy. Ke 1.7. klo 11 Keskikesän villiyrttikurssi. Maksuton. Ilmoittautuminen 17.6. asti: Birgitta, p. 050 380 4198. To 30.7. klo 18 Lauluilta Vallilan siirtolapuutarhalla, kerhohuone, Elisabeth Kochin tie 1. Vapaa pääsy. To 20.8. Taiteiden yö Paavalinkirkolla. Klo 17 lasten konsertti, klo 18–21 kuorokonsertteja kirkossa. Kirkkopihalla ohjelmaa lapsille ja tarjoilua Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapaa pääsy. Su 30.8. klo 15.30–22 PopPaavali. Kauko Röyhkä & Röyhkeät, God Given Ass, Rami Helin Presents Band, Rebekka Holi duo, Aino & Hajonneet, Raakasaga & Yökylä. Vapaa pääsy. Paavalin Seurakunnan Kesä Sammatintie 5 OIKAISU Viimeisimpään numeroon oli pujahtanut virhe Käpylän kulttuuriyhdistyksestä kertovan jutun kuvatekstiin. Sanna Kaesmaen ottamassa kuvassa on yhdistyksen hallituksen jäseniä. Kuvassa kolmantena vasemmalta on Janne Suutarinen, ei Luostarinen, kuten kuvatekstissä virheellisesti mainittiin.
7 3.6.2026 Käpylä-lehti Tule Virna Yogaan palautumaan, liikkumaan ja huolehtimaan itsestäsi! Kamppailetko stressin, kiireen tai kuormituksen kanssa? Haluaisitko liikkua enemmän? Tervetuloa uudistettuun studioon 10.8. alkaen, Jokiniementie 46 (ent. Kiva Yoga) www.virnayoga.com Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 8 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2026 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan ja Kumpulan alueella. Nippujakelu julkisiin tiloihin, liikkeisiin ja kaupungin kirjastoihin em. lisäksi Veräjämäen, Veräjälaakson ja Oulunkylän alueilla. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Markku Aho, markku1704@gmail.com • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Takaikkuna YLIKULUTUS ON aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään? Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa. Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin kahden prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista. Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään. Vaikka keksisimme täydellisen ja saasteettoman energialähteen, kuten fuusiovoiman, ongelma ei poistu. Kaikki käyttämämme energia muuttuu lopulta lämmöksi. Jos energiankäyttö kasvaa nykyistä tahtia, planeettamme ei ehdi säteillä syntyvää hukkälämpöä avaruuteen tarpeeksi nopeasti. Tuloksena on elinkelvoton, kiehuva planeetta riippumatta kasvihuonekaasujen määrästä. Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa. Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi: Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta. Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta. Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan. Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella "viisain" laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia? Sivilisaatiollamme on edessään kaksi mahdollista radikaalia polkua: • Siirtää energiaintensiivinen teollisuus avaruuteen, jolloin lämpökuorma ei jää ilmakehäämme. • Siirtyä hallitusti staattiseen tilaan (steady-state economy), jossa jatkuvasta fyysisestä kasvusta luovutaan. Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän. Siirtyminen kohtuutalouteen ei ole vain ekologinen valinta. Se on fysiikan sallima vaihtoehtomme, jos haluamme jättää historiastamme muutakin kuin pelkän lyhyen, kirkkaan ja nopeasti sammuvan välähdyksen. LEO STRANIUS on käpyläläinen toimitusjohtaja ja tietokirjailija Virtahepo olohuoneessa: Miksi "aineeton kasvu" on fysiikan vastainen illuusio? PARTURIKAMPAAMO Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40 Kauneusja terveyspalveluja HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Suuhygienisti Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleen a • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 • Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ti-pe 9-17 la ja ma sulj. Koskelantie 5 B • 045 132 4561 https://marianhoitavahieronta.fi Jo vuodesta 2008 Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus Mannerheimintie 65, Helsinki Retkeilijänkatu 7B, 00980 Helsinki Varaa aika soittamalla 020 730 7260 Sirkka Müller, erikoishammasteknikko Niina Markkanen, hammasteknikko Liity Käpylä-Seuran jäseneksi Lähetä tietosi sähköpostina osoitteeseen kapyla.seura@gmail.com Jäsenmaksu on 15,-.