1 k ntele 3 201 9 Kaija Saariaho ja kanteleen mahdollisuudet Vesala, Järvelä & Rahmel -trio Zäpämmät
2 k ntele K NTELEen tämän kielillä KANNESSA Kaija Saariaho KUVA Maarit Kytöharju
3 k ntele kielillä PÄÄTOIMITTAJA Sanni Virta, 0505228077 lehti@kantele.net JULKAISIJA JA KUSTANTAJA (tilaukset, jäsenasiat) Kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki www.kantele.net TOIMITUSNEUVOSTO Juulia Pölönen, Hanna Ryynänen ja Outi Sane TAITTO Jimmy Träskelin PAINOPAIKKA Newprint Oy, Raisio SEURAAVA NUMERO Ilmestyy 6.4.2020 Aineistodeadline 10.3.2020 ISSN 0357-6892 ISSN 2669-9656 KULTTUURI, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY:N JÄSEN 26 Syksyisiä säveliä kanteleilla Siban kanteleluokan kuulumisia 22 Kanteleuutisia Kantelemaailman tapahtumia 19 Nuottiliite Sävellyksiä 11-kieliselle kanteleelle 35 Kotka Uusi kanteleohjelmiston tietokanta 32 Liiton uutiset ja puheenjohtajan palsta 38 Kantele ympäri Suomen Esittelyssä Hauankaivajat-yhtye 13 Vesala, Järvelä & Rahmel Kantele Vain elämää -ohjelmassa 6 Kaija Saariahon kantele Säveltäjän haastattelu 17 Zäpämmät Väkevää ilmaisua ja voimakkaita teemoja 30 Julkaisuesittelyt Uudet kantelejulkaisut
4 k ntele SOMMELO 15 VUOTTA? KONSERTTEJA KULTTUURIMATKAILUA KURSSEJA SEMINAAREJA ... JA HYVÄÄ MIELTÄ ! T ULE MUKAAN ! 2 4 . 2 9 . 6 . 2 2 ethno music festival S OM M E L O S OM M E L O
Kaikkien kantele Kantele-lehden 40-vuotisjuhlavuosi lähenee loppuaan, ja toimitustyö on jälleen suonut unohtumattomia kokemuksia. Oli upeaa saada haastatella säveltäjä Kaija Saariahoa tähän lehteen. Kiireistään huolimatta hän ehti kertomaan ajatuksiaan kanteleelle säveltämisestä, itse soittimesta sekä avaamaan tämän hetken projektejaan. Saariaholle tärkeää ovat eri soittimien sointivärit, ja haastattelussaan hän kuvailee hienosti kanteleen sointia ja sille säveltämistä. On ollut hienoa seurata myös kanteletaiteilija Jutta Rahmelin ja muusikko Vesalan yhteistyötä. Sen myötä kanteletta on kuultu jälleen uusissa musiikillisissa yhteyksissä kuten Vain elämää -ohjelmassa. Jutta Rahmel kirjoitti tähän lehteen artikkelin, jossa hän kertoo onnekkaasta sattumasta, jonka seurauksena hän ja Aili Järvelä alkoivat tehdä musiikkia yhdessä Vesalan kanssa. Kanteleessa on jotain erityistä. Sain taas huomata tämän, kun olin edustamassa Kanteleliittoa maailmanmusiikkitapahtuma Womexissa. Oli sydäntä lämmittävää huomata eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten innostus soitinta kohtaan. Tästä kokemuksesta voi lukea lisää tämän lehden Kanteleuutisia-palstalta. Womexin innostamana kantele.net:issä julkaistaan muusikko Andrew Cronshowin englanninkielinen artikkeli tämän lehden ilmestymisen aikaan. On tärkeää kirjoittaa ja julkaista myös englanninkielistä materiaalia, jotta kansainvälinen kanteleyhteisö voisi tutustua soittimen maailmaan vielä paremmin. Cronshow soittaa muun muassa vuoden 2018 Etno-Emman voittaneessa SANS-yhtyeessä. Artikkelissaan hän kertoo kehittämistään innovatiivisista kanteleen tapaisista soittimista, joita voi kuulla SANSin musiikissa sekä hänen tulevalla soololevyllään. Oli myös ilo järjestää Kantele-lehden juhlavuoden innoittamana kanteleaiheinen radiolähetys lokakuun lopussa. YLE Radio 1:n Kulttuuriykkönen-ohjelmaan kerääntyi yhteisen asian äärelle vaikuttava joukko kanteleen ammattilaisia. Hienoa, että lehden juhlavuosi huomioitiin näin mediassa, ja että ohjelman toimitus innostui kanteleesta lähetyksen aiheena. Kantele-lehdessä alkaa Kantele ympäri Suomen -niminen palsta, joka esittelee kanteleaiheisia tapahtumia ja yhtyeitä laajasti koko maasta. Huomaan, että tässäkin lehdessä kerrotaan paljon pääkaupunkiseudun kanteleensoittajista ja tapahtumista. Kantele-lehden on kuitenkin tarkoitus olla koko Suomen kanteleväen lehti. Toivon, että tulevaisuudessa voisi lukea enemmän eri paikkakuntien kantelekuulumisia. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä eri musiikkiopistoissa tapahtuu ja millaisia konsertteja on järjestetty, otan siis ilomielin kirjoituksia vastaan! Kantele-lehti toivottaa lukijoilleen iloista joulunaikaa ja kanteleiden täyteistä uutta vuotta 2020! SOMMELO 15 VUOTTA? KONSERTTEJA KULTTUURIMATKAILUA KURSSEJA SEMINAAREJA ... JA HYVÄÄ MIELTÄ ! T ULE MUKAAN ! 2 4 . 2 9 . 6 . 2 2 ethno music festival S OM M E L O S OM M E L O
6 k ntele
7 k ntele K aija Saariaho on yksi Suomen tunnetuimmista nykysäveltäjistä. Hän on säveltänyt paljon vokaalimusiikkia, viisi oopperaa, kamarimusiikkia ja orkesteriteoksia. Hiljattain Saariaho valittiin BBC:n äänestyksessä maailman tärkeimmäksi elossa olevaksi säveltäjäksi. Saariahon sävellyksiä esitetään ympäri maailman, ja hänen tunnistettavaa, upeaa sävelkieltään voi kuulla myös kanteleella soitettuna. Viime vuosina Saariaho on nimittäin säveltänyt kanteleille, ja näiden sävelten tulkitsijana on ollut kanteletaiteilija Eija Kankaanranta. Esimerkiksi Only The Sound Remains -oopperassa ja Musiikkitalon uudessa sisäänsoitossa kuullaan kanteletta. Kanteleliitto myönsi Saariaholle Vuoden Kantele -tunnustuksen vuonna 2017. Saariaho asuu Pariisissa, mutta matkustelee paljon konserttien ja opetustöiden vuoksi. Kiireidensä keskeltä hän ehti onneksi vastata Kantele-lehden haastattelukysymyksiin: oli erittäin mielenkiintoista kuulla säveltäjän ajatuksia kanteleelle säveltämisestä. Olette viime aikoina säveltänyt Vista-nimistä orkesteriteosta. Milloin olette suunnitellut sen kantaesityksen olevan? Voiko jo paljastaa, ketkä sen esittävät? “Vista on nyt valmis. Se on usean orkesterin yhteistilaus, ja se on omistettu Susanna Mälkille. Sen kantaesitys on Musiikkitalossa HKO:n konsertissa 20.3.2020, ja Susanna toimii kapellimestarina”. Kaija S aariahon kantele Vasemmalla: Kaija Saariaho. Kuva: Maarit Kytöharju TEKSTI SANNI VIRTA
8 k ntele Luonnollisesti myös Radion sinfoniaorkesteri eli RSO soittaa Saariahon musiikkia, ja orkesterin viimeisin Saariahon teoksia sisältävä levytys valittiin juuri Grammy-ehdokkaaksi! Minkälaista on säveltäjän arki? Kuinka pitkälle tulevaisuuteen katsotte? “Säveltäjän arki on kärsivällistä työtä mahdollisimman hiljaisessa ympäristössä. Omassa elämässäni se on rytmittynyt eri elämänvaiheissa eri tavoin, esimerkiksi ennen lapsiani ja nyt heidän aikuistuttuaan on ollut mahdollista tehdä töitä joka päivä. Siinä välissä oli parinkymmenen vuoden jakso, jolloin sävelsin pääosin vain lasten ollessa koulussa. Koulupäivät ovat tosin Ranskassa pitkiä, noin klo 8.30-16.30. Illat ja viikonloput olin perheen kanssa. Yleisesti säveltäjän työssä pääasia on kurinalainen ajankäyttö, koska työ on niin hidasta ja keskittymistä vaativaa. Jaan kalenterini sävellysjaksoihin ja matkustusperiodeihin, jolloin osallistun musiikkini esityksiin ja opetan. Sävellysjaksoilla työskentelen mielelläni maaseudulla, ja sävellän päivittäin yleensä aamusta iltaan. Aiemmin olen usein suunnitellut työaikatauluni useiksi vuosiksi eteenpäin. Juuri nyt takanani on paitsi tuo mainittu Vista, myös suuritöinen uusi ooppera Innocence. Ooppera kantaesitetään Aix-en -Provence Festivaalilla Ranskassa heinäkuussa 2020. Takanani on siis monen vuoden intensiivinen työ, ja nyt haluan antaa itselleni aikaa ymmärtää, mitä todella haluan tehdä muutaman vuoden kuluttua.” Mikä oli ensikosketuksenne kanteleeseen? “Olen tuntenut kanteleen lapsesta asti. Vanhin muistoni kanteleesta on Larin Parasken patsas Hesperianpuistossa. Olin hänestä todella kiinnostunut. Vanhempani tulivat Karjalasta, ja alueen kulttuuri on aina tuntunut läheiseltä. En muista, koska kuulin ensi kertaa kanteleen soittoa, mutta olen aina pitänyt sen herkästä ja resonoivasta soinnista.” Oliko halu säveltää kanteleelle ollut jo pitkään mielessänne vai tuliko se Only the Sound Remains -oopperan teeman kautta? “Kantele oli ollut mielessäni jo pitemmän aikaa, ja olin myös kuullut paljon kiinnostavaa kantelemusiikkia. Oikea yhteys tuli sitten tosiaan Only the Sound Remains -oopperan libreton kautta, jossa mainittiin maaginen, arvokas soitin. Tuntui, että tämä on todella oikea tilaisuus perehtyä kanteleeseen ja sen moniin mahdollisuuksiin.” Mikä teitä kanteleessa erityisesti viehättää? “Mainitsinkin jo soinnin herkkyyden ja pitkän resonanssin. Eijan kanssa työskennellessäni opin, kuinka erilaisia soittotapoja soittimeen voi käyttää, ja kuinka eri kokoisilla kanteleilla on omat erityiset sointinsa. Lisäksi konserttikanteleen mahdollisuudet esimerkiksi erilaisiin glissandoihin sävelvaihtajakoneiston vipujen avulla lisäävät värikirjoa.” Only the Sound Remains-oopperassa kanteleen kanssa soivat lyömäsoittimet, jousikvartetti, ihmisäänet ja huilu. Mistä keksitte yhdistää kanteleeseen juuri tämän soitinyhdistelmän? “Tämän oopperan soittimet valikoituivat niistä musiikillisista ajatuksista, joita minulle syntyi, kun valitsin tekstit ja aloin kuvittelemaan musiikkia. Halusin pitää kokoonpanon pienenä, mutta samalla varmistaa, ettei se ole liian askeettinen näin suurelle teokselle. Nuo valitut soittimet tarjoavat paljon erilaisia yhdistelmiä, ja varmistivat mahdollisuuksien rikkauden”.
9 k ntele ” Olen tuntenut kanteleen lapsesta asti. Vanhin muistoni kanteleesta on Larin Parasken patsas Hesperianpuistossa. Olin hänestä todella kiinnostunut. Only The Sound Remains -ooppera kantaesitettiin maaliskuussa 2016 Alankomaiden kansallisoopperassa, ja tämän jälkeen sitä on esitetty muun muassa Suomessa, New Yorkissa ja Madridissa. Suomen Kansallisoopperan esitykset olivat keväällä 2017. Oopperan tarinat perustuvat japanilaisiin n?-näytelmiin. Kantele on oopperassa myös tarinan kuljetuksen kannalta merkittävässä roolissa: Sininen vuori -nimisen luutun äänenä kuullaan 15-kielistä kanteletta. Rooli on dramaattinen, sillä luuttu uhrataan tarinassa. Kaija Saariaho on säveltänyt oopperaan pohjautuen myös duon kanteleelle ja huilulle. Tätä Eijalle ja Camilla Hoitengalle sävellettyä teosta duo on esittänyt muun muassa Ranskassa Saariaho-teemaisella festivaalilla. Olette säveltänyt kanteleelle ja huilulle dueton, miksi juuri nämä kaksi soitinta? Millaisessa roolissa kantele on tässä kokoonpanossa? “Sekä kantele että huilu ovat oopperassa solistisemmassa asemassa kuin muut soittimet, ja niiden yhteissointi on kiinnostava. Ne täydentävät toisiaan eri tavoin: esimerkiksi kanteleen rekisteri on laaja verrattuna huilun suppeampaan äänialaan. Toisaalta esimerkiksi huilun äänen muuntelu yhden sävelen aikana on jotakin, mitä ei kanteleella voi toteuttaa.” Musiikkitalon uusi sisäänsoitto sai ensiesityksensä Radion sinfoniaorkesterin syyskauden avajaiskonsertissa 4. syyskuuta 2019. Sisäänsoittoa käytetään kaikissa Musiikkitalon konserttisalin konserteissa ilmaisemaan konsertin alkua tai sen jatkumista. Oliko alusta asti selvää, että sisäänsoitossa on kantele? “Kanteleen käyttö tuntui luontevalta alusta asti. Se on suomalainen soitin, ja jo siksikin kantele sopii mielestäni tähän yhteyteen. Oli kiva
10 k ntele ajatella, että Musiikkitalossa vierailevat alkaisivat mieltää paikkaa myös tuon soiton kautta”. Sisäänsoitossa kuullaan Eija Kankaanrannan lisäksi lyömäsoittaja Heikki Parviaista. “Korkeat ja kirkassointiset lyömäsoittimet tuovat puolestaan sävellykseen napakkuutta ja sopivaa signaalimaisuutta”, Saariaho kuvailee. Minkälaista palautetta olette saanut kanteleen käyttämisestä töissänne? “Kommentit ovat olleet todella innostuneita. Erityisesti Only the Sound Remainsin ulkomaisissa esityksissä ihmiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita Eijan kanteleista. Ehkä joskus kiinnostusta on vähän liikaakin, sillä oopperan väliajoilla Eijan pitää virittää soittimet uudelleen, ja uteliaiden joukko joskus taitaa hieman häiritä tätä työtä.” Voisitteko ajatella suosittelevanne kanteleella säveltämistä jollekin kollegallenne? “Tietenkin suosittelen kanteleelle säveltämistä kaikille kiinnostuneille, ja monethan sen jo tekevät ihan oma-aloitteisesti!” Kaija Saariaho käyttää teoksissaan myös sähköisesti muokattuja tai tuotettuja ääniä akustisten soitinten rinnalla. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemian lisäksi muun muassa Pariisin IRCAM-instituutissa, joka on keskittynyt moderniin elektroakustiseen musiikkiin. Millä eri tavoin olette hyödyntänyt kanteletta ja elektroniikkaa? Millaisia löytöjä olette tehnyt niiden yhdistämisestä? Käsittääkseni kanteleen ääntä muokattiin oopperassa reaaliajassa, mitä tämä toi lisää akustiseen soundiin? “Kanteleen ääni on niin hento, että on itsestään selvää vahvistaa soitin suurissa tiloissa. Oopperassa kanteleen ääntä tosiaan muokataan usealla tavalla, paitsi kaikuja viiveohjelmilla, myös ohjelmilla, jotka kehitimme tähän teokseen. Ne monistavat ja transponoivat soittimen ääntä hienovaraisesti esitystilanteessa, ja ohjaavat äänen kulkua salissa yleisön ympärillä ja yläpuolella”. Oletteko tutustunut kantelemusiikkiin laajemminkin? Mitä levyjä kuuntelitte tutustuessanne kanteleeseen? “Tietenkin kuuntelin ennen sävellystyön aloittamista niin paljon kantelemusiikkia kuin mahdollista. Aloitin Eijan levyistä, ja niiden jälkeen kuuntelin kaiken, minkä käsiini sain!” Onko teillä kantele? Soititteko sitä oopperan työstövaiheessa? Kuinka keksitte oopperassa käytetyt erikoistekniikat? “ Ritva Koistinen-Armfelt lainasi minulle kanteletta sinä kesänä, jolloin aloin työskennellä Eijan kanssa. Se auttoi minua ymmärtämään soitinta konkreettisesti ja oli suureksi avuksi. Kokeilimme Eijan kanssa erilaisia ideoita, ja taltioin niitä puhelimeeni.” Kankaanrannan ja Saariahon yhteistyö on ollut erittäin merkittävää kanteleyhteisölle ja musiikkimaailmalle laajemminkin. Kysymykseen, miten Saariaho löysi Eija Kankaanrannan, hän vastaa seuraavalla tavalla: “Juttelin kanteleesta jo aiemmin säveltäjä Tapio Tuomelan kanssa, joka välitti minulle joitakin Kantele-lehden numeroita jo vuosia sitten. Oli siksi luontevaa jutella taas Tapion kanssa, joka mainitsi Eijan. Kuuntelin hänen soittoaan ja tutustuimme, ja oli ihan selvää, että Eija oli oikea muusikko tähän projektiin”. Kuulostaa loistavalta yhteistyöltä, jonka helmistä saamme toivottavasti nauttia tulevaisuudessakin. On upeaa, että Saariaho on ottanut kanteleen osaksi sävelkieltään.
11 k ntele Only The Sound Remains -oopperan tekijätiimiä Helsingissä, Kansallisoopperassa: Eija Kankaanranta (vas.), huilisti Camilla Hoitenga, bassobaritoni Davóne Tines ja kontratenori Anthony Roth Costanzo. Kuva: Kaija Saariaho E sitin muutamia kysymyksiä myös Eija Kankaanrannalle Saariahon säveltämän materiaalin kanssa työskentelemisestä. Kaikkineen Eija Kankaanranta soittaa oopperassa kuutta erilaista kanteletta. Alunperin Kaija Saariaho oli ajatellut oopperassa kuultavan konserttikanteletta ja 5-kielistä, ja Eija Kankaanranta antoi idean myös 15-kielisen käytöstä. Oopperan työstön aikana Kankaanranta ja Saariaho tapasivat joitakin kertoja. “Alkuperäinen partituuri sisälsi jo kuitenkin niin valmista materiaalia, ettei sitä tarvinnut juuri ollenkaan muokata!”, Eija sanoo. Hän kertoo mielenkiintoisen esimerkin Saariahon musiikillisen idean toteuttamisesta: Konserttikanteleen alimpaan kieleen sävelvaihtajakoneisto ei enää yllä, joten Saariahon ajatus muuttuvasta bassosävelestä toteutettiin 5-kielisellä bassokanteleella, joilla sai soitettua sekä a-, gis-, että g-sävelet. “Esitysten myötä rohkaistuin käyttämään bassokanteletta muissakin kohdissa sävelten tuplauksen tai pehmeän lisähuminan aikaansaamiseksi”, hän kertoo. Eija Kankaanranta tulkitsee Saariahon musiikillista maailmaa
12 k ntele Olet sanonut, että eri säveltäjien kanssa työskennellessä saat uusia näkökulmia kanteleeseen. Minkälaisia ajatuksia kanteleen soinnista ja soittimen käytöstä sait Kaija Saariahon kanssa työskennellessä? “Jokaisella säveltäjällä on oma sävelkielensä, ja tutustumistyö on aina äärimmäisen mielenkiintoista. Tämän oopperan kohdalla halusin kehittyä selkeän ja kirkkaan soinnin tuottamisessa sekä tarkan rytmiikan kanssa. Kaijan oopperan nuottikuva innosti siihen ja suorastaan vaati sitä. Kanteleosuuksissa on nopeilla aika-arvoilla kulkevia sävelkulkuja ja kuvioita, reagointia solisteihin, muusikoihin ja elektroniikkaan sekä nopeita vaihtoja soittimesta ja soittotavasta toiseen. Koska kanteleen kieli syttyy sormella näpäten laiskahkosti, halusin kehittää entistä tarkempaa ja suoraviivaisempaa kosketusta kielistöön. Etsin mahdollisimman monia erilaisia sormija käsijakoja sekä tutkailin sormien kärjillä soittamista ja erilaisia kosketustapoja.” “Tietynlainen bassokielten "koukkaaminen" soimaan kielen juuresta ja kynillä soittaminen ovat esimerkkejä tekniikoista, joita löysin. Vietin myös aikaa rautakaupan, astiakaupan, musiikkikaupan ja askartelukaupan hyllyjä tutkaillen. Loppujen lopuksi suurin osa soittamisesta tapahtui kuitenkin ilman soittovälineitä”, Eija kertoo. Suurimman työn hän teki pienkanteleiden soittotekniikan kanssa. “Siirsin osin konserttikanteleen näppäystapoja pienkanteleisiin ja totutin käsiä täysin uudenlaisiin liikeratoihin, joita Kaijan tekstuuri edellytti. Kynillä sai 5-kielisestä kanteleesta tarpeeksi selkeän ja heleän äänen. Osumatarkkuuden harjoittelu nopeisiin kuvioihin vei kylläkin todella paljon aikaa”, hän kuvailee. Kankaanranta ja Saariaho keskustelivat sävyistä ja sointiväreistä. “Kaija kuvasi musiikkia inspiroivin ja selkein mielikuvin, ja sen pohjalta yritin löytää vastaavuuksia soittimistani. Hyvin paljon päädyttiin Kaijan toiveesta "normaaliin", pitkänä soivaan näppäilyyn, ja tämä osaltaan korosti minun mielessäni näppäystarkkuuden vaatimusta. On soitettava aktiivisesti, jotta sävelkulut erottuvat vapaasti soivasta äänimassasta. Taisin kyllä pari sammutusta lisätä salaa, jotta sain tehtyä muutamia sävelvaihtoja ilman ulahduksia... Kai sen näin parin vuoden jälkeen voi jo tunnustaa”, Eija naurahtaa. Minkälaisia arvioita kanteleen käyttö on kerännyt kautta maailman konserttiarvioissa? “Arviot keskittyivät luonnollisesti oopperan päätähtiin eli säveltäjään, ohjaaja Peter Sellarsiin ja pääroolien laulajiin Philippe Jaroussky sekä Davone Tines. Eksoottisena soittimena kantele toki sai huomiota, ja väliajalla orkesterimontun edessä oli aina paljon kanteleista kiinnostuneita” Eija Kankaanranta vastaa. Lue lisää Kaija Saariahon ja Eija Kankaanrannan ainutlaatuisesta yhteistyöstä Eijan haastattelusta Kantele-lehden vuosikirjasta 2017.
13 k ntele A vaan silmäni ja edessäni on joukko Suomen eturivin pop-artisteja ja heidän tutkailevat ja keskittyneet kasvonsa. Yritän keskittyä hetkeen ja muutama minuutti tuntuu yhtäkkiä ikuisuudelta. Katson oikealle olkani yli ja näen ihmiset, joiden kanssa soitan ja laulan juuri tuossa hetkessä. Vieressäni seisoo Vesala, joka laulaa vahvana suoraan sydämestään Lauri Tähkän erokappaletta. Tunnen itseni voimakkaaksi ja samalla avoimen haavoittuvaiseksi. Kuuntelen toisia herkeämättä aistien heidän jokaisen sointunsa ja äänensä. Kolme laulua kietoutuu yhteen ja muodostaa värähtelevän patsaan, joka tanssii silmieni edessä. Kantele ja harmooni tuovat sävyjä ja syvyyttä patsaan ympärille. On kesäkuun alku vuonna 2019 ja Hirvensalmen Satulinnassa on käynnissä Vain elämää -sarjan kuvaukset. Teimme ystäväni ja kollegani Aili Järvelän kanssa cover-version J. Karjalaisen kappaleesta Keihäänkärki huhtikuussa 2017 eräänä pimenevänä kevätiltana. Karjalainen täytti tuona vuonna 60 vuotta ja sen kunniaksi eri artistit ja laulaja-lauluntekijät tekivät omia versioitaan Karjalaisen kappaleista. Päätimme osallistua tempaukseen Ailin kanssa. Olimme sopineet Vesala, Järvelä & Rahmel TEKSTI JUTTA RAHMEL Jutta Rahmel. Kuva: Jimmy Träskelin
14 k ntele tapaavamme päivän päätteeksi, ja olin etukäteen ajatellut, että viettäisimme leppoisaa vapaailtaa musiikkia kuunnellen ja jutellen. Minulla oli tuolloin käynnissä kiireisimmät ajat koulutöideni kanssa. Olin valmistumassa Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmästä musiikin maisteriksi, ja maisterikonserttini, opintoni päättävän lopputyön, valmistelu oli loppusuoralla ja juuri hurjimmillaan. Tästä syystä johtuen en varsinaisesti ilahtunut, kun Aili ehdotti minulle päästyäni hänen luokseen, että tekisimme yhdessä illan ratoksi version Keihäänkärki-kappaleesta. Suostuin nikotellen Ailin ehdotukseen ja äänitimme hänen Zoom-merkkisellä mikrofonija äänentallennuslaitteellaan kappaleen laulut. Aili oli äänittänyt kappaleen pohjat vintagesähköuruillaan jo aiemmin päivällä. Äänittäminen oli hauskaa, ja huomasin, että mielialani parani sitä mukaa, kun teimme kappaletta. Versiosta tuli oikein kiva, ja teimme kappaleeseen vielä musiikkivideonkin illan päätteeksi DIY-asenteella. Kävelemme videolla Helsingissä Kallion katuja vierekkäin – Aili kuvasi puhelimensa etukameralla meitä ja lauloimme kappaletta samalla kun kävelimme. Merkitsimme #jkarjalainen60 -tunnisteella kappaleen videon, latasimme sen Youtubeen ja jaoimme sen sosiaalisessa mediassa. Kun Keihäänkärki-coverin teosta oli kulunut muutamia päiviä, Aili sai puhelun Pekka Kuusistolta, joka toimi tuolloin Meidän Festivaalin taiteellisena johtajana. Pekka kertoi, että Paula Vesala oli ottanut yhteyttä häneen ja kysynyt, että voisiko Paula tehdä tulevan, jo aiemmin sovitun Meidän Festivaalin konserttinsa Ailin ja minun kanssani. Hän ei ollut ikinä tavannut meitä, saati kuullut meistä aiemmin mitään. Kävi kuitenkin ilmi, että Paula oli nähnyt ja kuullut Keihäänkärki-coverimme #jkarjalainen60 -tunnisteen ansiosta! Hän oli tykästynyt versioomme ja halusi nyt tehdä yhteistyötä kanssamme. Olimme Ailin kanssa luonnollisesti erittäin innoissamme ja otettuja tästä onnekkaasta sattumasta ja siitä, että Paula halusi tehdä kanssamme kaksi keikkaa arvostamallamme festivaalilla. Kyseisenä vuonna Meidän Festivaalilla oli ainoastaan naispuolisia musiikintekijöitä. Näin syntyi Vesala, Järvelä & Rahmel -trio. Kesän 2017 Meidän Festivaalin konsertteja varten sovitimme yhdessä Paulan kanssa hänen nimeään kantavan 2016 ilmestyneen ensimmäisen sooloalbuminsa kappaleita trio-kokoonpanollemme. Pop-kappaleiden sovittaminen konserttikanteleelle oli jännittävää. En ollut tuossa vaiheessa soittanut kovinkaan paljoa ns. ”puhdasta” pop-musiikkia kanteleella, ja koin sovittamistyön enimmäkseen kutkuttavana, mutta myös jonkin verran stressaavana. Pelkäsin, etten saisi ilmaistua itseäni haluamallani tavalla " Paula Vesala otti yhteyttä ja kysyi, että voisiko hän tehdä Meidän Festivaalin konserttinsa Ailin ja minun kanssani. Näin syntyi Vesala, Järvelä & Rahmel -trio.
15 k ntele kanteleen kanssa ja että joutuisin tekemään liian suuria kompromisseja muun muassa kromatiikan ja rytmiikan suhteen. Pelkoni osoittautui vääräksi, sillä Paulan sävellykset taipuivat varsin vaivattomasti kanteleelle ja harmoonille. Paula halusi, että laulamme yhdessä paljon. Teimme myös taustaja stemmalaulusovitukset kappaleisiin yhdessä niiden albumiversioiden pohjalta. Taustalaulukenttä tuntui itselleni mieluisimmalta, ja yhdessä laulaminen Paulan ja Ailin kanssa oli jo tuolloin todella hauskaa. Tuntui siltä, kuin olisimme laulaneet jo pidempäänkin yhdessä. Vaikka olen laulanut ja säestänyt itseäni kanteleilla jo melkein 20 vuotta,vaati kanteleensoiton ja stemmalaulun yhteensovittaminen jonkin verran totuttelua ja harjoitusta uuden genren, ohjelmiston ja uusien sovitusten takia. Konsertit Meidän Festivaalilla heinäkuussa 2017 Järvenpäässä olivat menestys ja minulle henkilökohtaisella tasolla erittäin tärkeitä. Sain mahdollisuuden toteuttaa unelmani tekemällä yhteistyötä Paulan kanssa. Vaikka kyseessä ei ollut tiedostettu unelma, on näin jälkikäteen mietittynä ollut minulle todella tärkeää, että olen päässyt valmistumisvuotenani osaksi näin hienoa kokemusta. Yhteistyö on antanut minulle paljon ammatillista itseluottamusta. Paulan kanssa työskentely on ollut todella antoisaa, koska hän on valtavan inspiroiva ja innostava artisti ja taiteilija. Koen, että minulla on paljon opittavaa häneltä. Hän on ollut esikuvani siitä lähtien, kun kuuntelin PMMP-yhtyeen Leskiäidin tyttäret -albumia teini-ikäisenä. Teimme kaksi loppuunmyytyä konserttia Järvenpään elokuvateatterissa. Oli kiinnostavaa todistaa Paulan ja häntä ja meitä kuuntelemaan tulleen yleisön välistä suhdetta konserteissa. Kun katsoin yleisöä lavalta, he lauloivat äänettömästi mukana kappaleissa ja itkivät vuolaasti monessa kappaleessa. En ole kansanmusiikkia koko ikäni soittaneena kokenut mitään vastaavaa esiintyessäni. Järvenpään konserteissa oli erittäin koskettava ja intiimi tunnelma ja yleisön palaute näistä konserteista on ollut todella huikeaa. Meidän Festivaalin konserttien ja valmistumisvuoteni jälkeen keskityin oman soolomusiikkini työstämiseen, minkä aloitin 2018 kesällä. Aili Järvelä, Vesala ja Jutta Rahmel Vain elämää -sarjan kuvauksissa.
16 k ntele Kardemimmit-yhtye, jolla on ensi vuonna 20-vuotisjuhlavuosi, teki kaksi intensiivistä ja pitkää koulukonserttikiertuetta USA:han syksyllä 2017 ja keväällä 2018. Vietimme myös Suomen 100-vuotisjuhlaa itsenäisyyspäivänä 2017 Japanissa kiertueella. Tekemistä ja hommaa siis toisin sanoen riitti itselläni ja myös Aililla. Emme olleet Paulan kanssa tekemisissä juurikaan melkein kahteen vuoteen, kunnes keväällä 2019 saimme viestin häneltä. Päädyimme Ailin kanssa Vain elämää -sarjaan Paulan kutsumina. Paula tulisi olemaan osana sarjan syksyllä 2019 esitettävää tulevaa kautta eli All Stars -juhlakautta, joka on sarjan 10. tuotantokausi. Kaikki tällä kaudella olevat artistit ovat olleet aikaisemmilla kausilla mukana sarjassa. Paula laittoi viestiä ja kysyi, kiinnostaisiko meitä tehdä versio hänen kanssaan Lauri Tähkän kappaleesta Tulkoon mitä vaan. Pienen hetken harkittuamme päätimme lähteä mukaan ohjelmaan. Minua kiehtoi alusta lähtien pääseminen osaksi sarjaa, joka on yksi Suomen suosituimmista televisio-ohjelmista, ja jonka konsepti on aina sekä kiinnostanut että vähän myös ärsyttänyt minua. Pieni musiikkikapinallinen minussa ajatteli, että olisi hienoa päästä ujuttamaan musiikillisesti varsin homogeeniseen TV-sarjaan erilaisuutta ja sellaisia soittimia, joita ihmiset eivät yleensä näe tai kuule primetime-televisiossa. Ehkä Paulakin ajatteli samalla tavalla kysyessään meitä mukaan. Laurin päivän jaksossa, jossa olimme mukana Paula alusti oman esityksensä kertomalla, että hän halusi tuoda kanteleen, harmoonin ja akustisen riisutun version jaksoon osittain Lauri Tähkän kansanmusiikkitaustan takia. Lauria ja Paulaa yhdistääkin juuri nuorena mukana kulkenut kansanmusiikki. Sovitimme kappaleen yhdessä toukokuussa 2019 Paulan ja Ailin kanssa kantele-harmooni-laulu-triollemme. Äänitimme kappaleen levyversion erikseen sarjan musiikillisen tuottajan ja tirehtöörin Leri Leskisen studiossa Helsingin Eirassa elokuussa 2019. Sarjassa kuultava versio kappaleesta on elävänä kesäkuun kuvauksissa esittämämme versio. Itse kuvaukset Hirvensalmella menivät osaltamme nopeasti ja tehokkaasti, olimme paikalla yhden päivän ja televisiotuotannossa ensimmäistä kertaa vierailleena voin sanoa, että kuvaukset menivät kaikin puolin hyvin osaltamme. Lainasin koneistokanteleen Koistinen Kanteleelta sarjan kuvauksia varten, sillä omassa Koistisen konserttikanteleessani ei ole kyseiseen projektiin tarvitsemaani sisäistä mikrofonia. Esityshetki oli todella jännittävä, mutta antoisa. Ilmassa väreili tunteita ja energiaa. Vaikka esiintymishetkissä aina välillä hermostuttaakin, niin nautin aina yhdessä soittamisesta ja laulamisesta, ja erityisen paljon nautin Paulan ja Ailin kanssa soittamisesta ja laulamisesta. Heidän kanssaan musisoiminen on helppoa ja vaivatonta. Koen, että äänemme soivat hyvin yhteen ja olen onnellinen, että saan jakaa laulamisen ilon juuri heidän kanssaan. Kantele istahtaa osaksi trioamme mielestäni erittäin hienosti. Ajattelen sen olevan työkalu, jota käytän musiikin luomisessa. Väline, jonka avulla ilmaisen itseäni taiteilijana. On hienoa huomata, että Paula arvostaa minua ja Ailia musiikintekijöinä ja muusikkoina. Olen iloinen ja kiitollinen, että polkumme ovat kohdanneet, ja että olen saanut olla mukana hänen huikeissa jutuissaan. Jutta Rahmel on helsinkiläinen artisti, laulaja-lauluntekijä ja kanteleensoittaja. Kardemimmit-yhtyeen ja Vesalan riveistä tuttu Rahmel on mm. ollut mukana syksyllä 2019 Vain elämää-ohjelmassa sekä laulanut syksyn 2019 Vesalan konserttisalikiertueella ja Hartwall Arenan konsertissa. Vesala, Järvelä & Rahmel -trio tekee muutaman festivaalikeikan kesällä 2020. Rahmelilta ilmestyi debyyttisingle White Smoke marraskuussa 2019.
17 k ntele Z äpämmät on vuonna 2017 perustettu duo, jossa soittavat Marjo Smolander (konserttikantele, laulu) ja Pauliina Kauppila (erilaiset perkussiot, laulu). Zäpämmät syntyi Tanskassa, jossa molemmat duon jäsenet opiskelivat samaan aikaan Aarhusin musiikkiakatemiassa Nordic Master of Global Musickoulutusohjelmassa. Opinnot maailmanmusiikinkoulutusohjelmassa toimivat kipinänä yhtyeen perustamiselle, kun Marjo pyysi Pauliinaa soittamaan kanssaan lukuvuoden päättävässä kevätkonsertissa. Yhdessä soittaminen tuntui molempien mielestä heti niin luontevalta ja mutkattomalta, että yhteistyötä päätettiin jatkaa, ja näin Zäpämmät sai alkunsa. Duon jäsenten musiikillinen historia on monipuolinen. Pauliinan erityisenä mielenkiinnon kohteena on flamenco ja kuubalainen musiikki, Zäpämmät – duo täynnä väkevää ilmaisua ja voimakkaita teemoja TEKSTI HANNA RYYNÄNEN Zäpämmät. Kuva: Martiina Woodson
18 k ntele jonka oppien perässä hän on muun muassa asunut pienen pätkän elämästään Kuubassa. Rääkkyläläislähtöistä Marjoa kiehtoo puolestaan erityisesti länsiafrikkalainen musiikkiperinne, johon hän tutustui ensi kerran vuonna 2006. Tällöin Sari Kaasisen opissa kanteleensoittoa Rääkkylässä lapsesta saakka opiskellut Marjo lähti Kaasisen luotsaaman kanteleyhtye Rämpsäköiden kanssa esiintymismatkalle Senegaliin. Sittemmin Marjo on asunut Senegalissa ja soittanut paljon erilaisissa kokoonpanoissa niin malilaisten kuin senegalilaisten muusikoiden kanssa. Zäpämmien musiikissa kuuluukin vaikutteita laajasti eri maailman musiikkikulttuureista suomalaisen kansanmusiikkiperinteen lisäksi. Zäpämmät haluaa musiikkinsa välityksellä antaa äänen niille, joiden tarinat jäävät helposti syystä tai toisesta muuten kuulumattomiin. Duo tahtoo kertoa olemassa olevista, raadollisistakin asioista liiemmin pelkäämättä ihmisten reaktioita näihin voimakkaita tunteita herättäviin teemoihin. Zäpämmille on tärkeää saada esittää kappaleita, joissa kuuluu yhtyeen jäsenten arvot, ja useiden kappaleiden kantavana teemana on tytöt ja naiset. Duo haluaa yhtyeenä nostaa esille naisten tekemää taidetta ja pyrkii omalta osaltaan rikkomaan yhteiskunnan sukupuolittuneita rakenteita, jotka saattavat musiikillisessa maailmassa ohjata lapsia ja nuoria esimerkiksi soitinvalinnoissa. Yhteistyö Zäpämmissä on tarjonnut Marjolle ja Pauliinalle mielenkiintoisen leikkikentän, jolla tutkia ja kehittää kanteleen ja perkussioiden yhteissointia. Yhtenä haasteena on ollut löytää tasapaino perkussioiden lyhyen ja kovan soundin sekä kanteleen pehmeän ja kaikuisan soinnin välillä. Yhtyeen alkuajoista saakka innovatiivista ja kokeilevaa yhteistä soittomatkaa Pauliina kuvailee seuraavalla tavalla: ”Kun oltiin samassa huoneessa niin se oli sellaista idearikasta ’brainstormausta’; tuli sellainen olo kuin hiekkalaatikolla, että vain taivas on rajana.” Soittaminen Marjon kanssa on avannut Pauliinalle täysin uudenlaisen kuvan kanteleesta, jonka vahvaa bassopuolta ja toisaalta heleää, kirkasta diskanttisointia Pauliina ihailee. Marjon omintakeinen kantelismi, jossa yhdistyvät kahden maan erilaiset musiikkiperinteet, on ollut hyvin inspiroivaa Pauliinan mielestä. Lyömäsoittajana Pauliinaa on kiehtonut Marjon rytmikäs ote soittimeensa ja tämän omanlainen soittotyyli ja -tekniikka, johon länsiafrikkalainen musiikki on vaikuttanut hyvin paljon. Marjo puolestaan kiittelee Pauliinaa tämän kanteleen hiljaisemman ” Kun oltiin samassa huoneessa niin se oli sellaista idearikasta ’brainstormausta’; tuli sellainen olo kuin hiekkalaatikolla, että vain taivas on rajana.
19 k ntele Nuottiliite: Itseopiskelupaketti 11-kielisen kanteleen soittoon KOONNUT: MARJO SMOLANDER Nuottiliite sisältää kaksi esimerkkikappaletta kanteleensoittaja/pedagogi Marjo Smolanderin tekemästä laajemmasta pedagogiikkapaketista. Kappaleet soveltuvat jo 11-kielisen perusteita hallitsevalle aikuiselle, joka haluaa opetella sekatyylisoittoa. Harjoittelussa on hyvä edetä katsomalla aluksi kappaleen sointukulku ja soittamalla aluksi pelkkiä sointuja. Apua sointuotteisiin saa sointuotepohjista. Seuraavaksi edetään melodiaan. Sen voi aluksi ihan vaan soittaa näppäillen, jotta hahmottaa melodian ja se jää mieleen. Seuraavaksi on aika alkaa etsiä melodiaa sekatyylillä soitettuna. Normaali nuotti tarkoittaa, että melodian sävel on soinnun vapaa kieli. X-merkki tarkoittaa, että melodia ääni tulee näpätä sointuotteen sormella, joka sammuttaa kyseisen kielen. soinnin huomioivasta perkussioiden soitosta. Yhdessä he nauttivat tutkimusmatkoistaan erilaisten sointivärien ja niiden yhdistelmien maailmassa. Jotta yhteinen luova työskentely on mahdollista, vaatii se turvallisen ja luotettavan ilmapiirin. Haastatellessani Marjoa ja Pauliinaa huomioni kiinnittyikin yhtyeen jäsenten väliseen kunnioitukseen ja toisen mielipiteiden ja näkemysten arvostamiseen. Zäpämmät mainitsee tärkeäksi työskentelytavakseen itse soittamisen lisäksi yhteiset, avoimet keskustelut, joissa pohditaan maailmaan liittyviä asioita ja jaetaan omia kokemuksia. Yhtyeen työskentely on ollut alusta saakka tavoitteellista ja sitoutunutta. Nuoresta iästään huolimatta Zäpämmät on ehtinyt tehdä mielenkiintoisia projekteja, joista viimeisimpänä on ollut Äiti maa -debyyttialbumin äänittäminen ja julkaisu. Debyyttialbumia äänitettiin syksyllä 2018 ja keväällä 2019, ja se julkaistiin lokakuussa 2019. Monipuolisesti Suomea kattavan levynjulkaisukiertueensa lisäksi Zäpämmillä on paljon suunnitelmia tulevaisuudelle. Yhtye valittiin hiljattain showcase-esiintyjäksi Yhdysvalloissa New Orleansissa vuoden 2020 tammikuussa järjestettävään Folk Alliance Internationalkonferenssiin. Tämä ei suinkaan tule olemaan Zäpämmien ensimmäinen esiintymismatka kotimaan ulkopuolella, sillä yhtye on aiemmin ehtinyt esiintyä jo Tanskassa ja Italiassa. Mieleenpainuvimpina yhteisinä kokemuksinaan Marjo ja Pauliina mainitsevat yhteiset keikkamatkat ja hienot festivaalit, joilla duolla on ollut kunnia esiintyä. Tietenkin myös debyyttialbumin valmistumiseen liittynyt prosessi on ollut yhtyeelle merkityksellinen ja ikimuistoinen. Debyyttialbumista voikin lukea lisää tämän lehden julkaisuesittelyt-palstalta sivulta 31.