Kanteleen kanssa jameissa Juulia Pölönen Kantele-evankelista Philippe Beer Gabel tässä numerossa
www.lovikka.com
www.lovikka.com K NTELEen tämän kielillä PÄÄTOIMITTAJA Jimmy Träskelin, 050 3286870 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA (tilaukset, jäsenasiat) Kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D 00530 Helsinki 050 564 5966, leeni.wegelius@kantele.net www.kantele.net TOIMITUSNEUVOSTO Jane Ilmola, Eija Kankaanranta, Aino Ruotanen, Outi Sané, Harri Suilamo, Leeni Wegelius TOIMITUS JA TAITTO Jimmy Träskelin, lehti@kantele.net PAINOPAIKKA Oriveden kirjapaino, Orivesi ILMESTYMISTIEDOT 37. vuosikerta, 3 / 2015 3-4 numeroa vuodessa Tilaushinta 30 €/vsk Irtonumero 8 € / 12 € (lehti+cd) SEURAAVA NUMERO Ilmestyy 14.12., aineisto viim. 13.11. ISSN 0357-6892 KULTTUURI, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY:N JÄSEN Kannessa: Irina Cederberg Kuva: Jimmy Träskelin 7 Juulia Pölönen otti voiton kotiin Kantelekilpailussa 21 Liiton sivut Sisältää kokouskutsun! 24 Kantele-evankelista saapui kantelekilpailuihin 16 Nuottiliite Perinnearkku tarjoilee jaminuotit 34 Jaakko Laasanen 1930 2015 Muistokirjoitus 30 Santurin lumoa Jyväskylässä Kaukainen sukusoitin Iranista 30 Liiton sivut Kuulumisia ja tulevaisuudenkuvia 11 Kanteleen kanssa jameissa Kanteleensoittajan pieni jamiopas
Kaikkien kantele J os seinälläsi roikkuu Kantele kultaa muistot 2015 -seinäkalenteri, olet saanut syyskuun ajan katsella akustiikan tutkija Henna Tahvanaisen tähdittämää kuvaa, jonka maailmaasyleilevä sanoma on: ”Kantele kuuluu kaikille.” Tässä Kantele-lehden numerossa sama sanoma on läsnä monella tapaa. Kantele puhuttelee ihmisiä ikään, kansallisuuteen tai musiikillisiin mieltymyksiin katsomatta. Maaliskuisen III Kansainvälisen Kantelekilpailun tiimoilta esitellään kaksi hyvin erilaista suhdetta kanteleeseen. Juulia Pölönen alkoi soittaa musiikkiopistossa seitsenvuotiaana ja päätyi pienen empimisen jälkeen alan ammattiopiskelijaksi taidemusiikin linjalle. Ranskalainen pop-muusikko Philippe Beer Gabel puolestaan löysi soittimen nuorena aikuisena ja raivasi tiensä sen luokse kaikista hankaluuksista huolimatta. Molempia yhdistää syvä rakkaus kanteletta ja sen ääntä kohtaan, vaikka he katsovat soitinta epäilemättä hyvin erilaisin silmin. Molemmat suoriutuivat myös voittajiksi kilpailuissa. Kantelekilpailu viestii, että maamme kansallissoittimeen on lupa kenen tahansa tarttua. Mitä moninaisimmat käyttösovellutukset rikastuttavat kanteleen maailmaa. Lehden toinen pääteema muistuttaa, ettei kanteleesta nauttiakseen tarvitse myöskään olla ammattimuusikko tai kilpailuvoittaja. Mahdollisuudet kanteleensoiton harrastukseen ovat moninaiset, ja Janne Ojajärven jamikulttuuria käsittelevä artikkeli esittelee niistä yhden. Jameissa pääsee kantelensoittaja antautumaan yhteissoiton riemulle siinä missä minkä tahansa muunkin soittimen soittaja – kunhan tiedostaa ja tulee toimeen instrumenttinsa erityispiirteiden kanssa ja lähtee mukaan avoimin mielin. Kuulukoon kantele kaikille niin jameissa kuin konserttisaleissakin, ympäri maailmaa ja kaikkina aikoina! 4 k ntele
Taas vuonna 2016! Suurta suosiota saanut Jimmy Träskelinin suunnittelema seinäkalenteri tulee jälleen! Vuonna 2016 mielikuvituksekkaiden kuvien innoitus tulee kotoSuomen romanttisista maisemista ja vanhan maailman matkailujulisteista, joiden värikkääseen maailmaan hyppää mukaan kelpo joukko kanteleen ystäviä soittimineen. Tilaa oma kalenterisi edullisesti ennakkoon ilman lähetyskuluja hintaan 15 euroa. Useamman kalenterin tilaaja saa paljousalennusta: 5-9 kalenterin tilaajalle kappalehinta on 12 euroa, ja 10 tai yli kalenteria tilanneelle kappalehinta on 10 euroa. Tilauskaavakkeen löydät osoitteesta kantele.net/kalenteri2016. Tiedustelut leeni.wegelius@kantele.net tai puhelimitse 050 564 5966. Tämän sivun kuvat ovat vuoden 2015 kalenterista.
Juulia Pölönen TEKSTI JA KUVAT JIMMY TRÄSKELIN otti voiton kotiin systemaattisella harjoittelulla T aidemusiikkia Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Juulia Pölönen osallistui maaliskuussa III Kansainväliseen Kantelekilpailuun ja suoriutui oman sarjansa voittajaksi. Pölönen kertoo yllättyneensä positiivisesti voitosta, mutta töitäkin sen eteen toki oli tehty: kanteleensoittajan kilpailukappaleiden harjoitusprosessi tapahtui useamman kuukauden aikana konkreettisten välitavoitteiden avulla. 7 k ntele
”Jo syksyn puolella mielen perukoilla siinsi ajatus, että keväällä olisi kilpailut tulossa”, Juulia muistelee. ”Alustavasti ryhdyin jo silloin miettimään, mitä kappaleita niihin työstäisin. Vuodenvaihteessa tein lopullisen päätöksen kilpailuun osallistumisen ja kappalevalinnan suhteen.” Kappaleiksi valikoituivat Jukka Linkolan Terracotta Lady Summer Tales -sarjasta sekä Pekka Jalkasen Toccata. Kumpaakaan sävellystä Pölönen ei ollut soittanut aiemmin, ja niiden työstö tapahtui taidemuusikolle tuttuun tapaan systemaattisella harjoittelulla. ”Kappaleiden harjoittelussa oman työskentelysuunnitelman tekeminen on tärkeää”, Juulia kertoo. ”Laadin hyvinkin konkreettisia välitavoitteita monella tasolla. Esimerkiksi viikkotasolla saattoi olla tavoitteena joidenkin tahdinpätkien harjoitteleminen tiettyyn kuntoon. Pidemmän aikavälin tavoitteena saattoi olla vaikkapa kappaleen esittäminen tietyllä viikolla tai tietyssä kuussa.” Kilpailukappaleiden systemaattinen työstö lähti toden teolla käyntiin tammikuussa, vaikka kappaleiden kanssa oli tehty töitä jo syksyn puolella. Juulia Pölöselle kantelekilpailu oli tuttu ilmiö jo aikaisemmilta vuosilta. Edellisestä kilpailuun osallistumisesta oli nyt ehtinyt vierähtää kuitenkin jo hieman pidempi aika. ”Olen ollut mukana kilpailuissa vuosina 2005 ja 2007”, Juulia kertaa. ”Ensimmäisellä kerralla oli yhtyekilpailu ja toisella kilpailtiin soolona.” Pölönen pitää kilpailuja erittäin tarpeellisena tapahtumana kanteleväelle. ”Kilpailun järjestäminen on monella tapaa todella hyvä asia”, Juulia sanoo. ”Ensinnäkin se kasaa Suomen ja maailman kanteleensoittajia kokoon ainutlaatuisella tavalla säännöllisin väliajoin. Silloin pääsee kuulemaan mitä kaikkea kanteleella tehdään; harvoin saa yhtä hyvää läpileikkausta siitä mitä soittimen maailmassa tapahtuu. Se on todella avartavaa itsellenikin, vaikka työskentelen kanteleen parissa – on niin helppo arjessa keskittyä vain siihen omaan kapeaan alaansa. Kilpailut tarjoavat hienon mahdollisuuden nähdä, kuulla ja tavata uusia, erilaisia soittajia.” Kantelekilpailujen osallistujamääristä näkee Pölösen mielestä myös sen, missä jamassa kanteleen suosio on. ”On ihanaa huomata, että suosio kasvaa koko ajan”, Juulia hehkuttaa. ”Harrastajia on todella paljon, ja siksi kilpailut voidaan järjestää todella isossa mittakaavassa hyvällä maulla ja mielellä. Se on hyvä haaste niin itselleni kuin varmasti nuoremmillekin soittajille.” Klaukkalasta kotoisin olevan Juulian oma kanteleensoitto alkoi perinteiseen tapaan seitsemänvuotiaana Nurmijärven musiikkiopistossa, jonka hän kävi kokonaisuudessaan läpi. Soitto pysyi harrastuksena mukana elämässä. Kun lukion jälkeen joutui miettimään, mitä seuraavaksi lähtisi opiskelemaan, ei kantele ollut kuitenkaan ensisijainen ajatus. ”Ehdin opiskella puolitoista vuotta englanninkieliseksi luokanopettajaksi”, Juulia sanoo. ”Sitä kautta kuitenkin huomasin, että en voi elää ilman soittamista ja kanteletta. Ajatus ei jättänyt minua rauhaan, ja päätin että minun täytyy vähintään yrittää päästä opiskelemaan kanteleensoittoa.” Pölönen yritti ja pääsi sisään Sibelius-Akatemian esittävän säveltaiteen klassiselle linjalle, jossa hänellä on tällä hetkellä meneillään viides syksy. ”Se on ollut minulle oikea tie, vaikka matkalla piti käydä heittämässä pieni mutka”, Juulia naurahtaa. ”Siinä syntyi jollain lailla uudenlainen rakkaus sitä soittamista ja soitinta kohtaan sekä uudenlainen motivaatio siihen, että tätä haluaa tehdä kokonaisvaltaisesti ja täyspäiväisesti.” 8 k ntele
Opiskelun ohella työkokemustakin on ehtinyt kertyä runsaasti erilaisten konserttien kautta yksin tai yhdessä muiden soittajien kanssa sekä opetushommista muun muassa eri musiikkiopistoissa. Reilu vuosi sitten Pölönen perusti kahden ystävänsä kanssa trion. Lumos-nimisessä yhtyeessä vaikuttavat hänen lisäkseen viulisti Isa Halme ja sellisti Pauliina Haustein. Trio on lyhyen olemassaolonsa aikana ehtinyt tekemään kiertueen Unkarissa ja Saksassa. ”Olemme sovittaneet yhtyeelle esimerkiksi harpputrioja”, Juulia kertoo. ”Ohjelmistossa on myös esimerkiksi Sibeliusta, Pärtia, Debussya sekä joitain hieman tuntemattomampia säveltäjiä. Piazzollaakin on sovitettu.” Juulia Pölösen suurimmat musiikilliset innoitukset löytyvät nykymusiikin ja klassisen musiikin alueelta. Viime vuosina improvisaatio on noussut erityiseksi kiinnostuksen kohteeksi. ”Olen hurjan kiinnostunut improvisaation opiskelemisesta, sen viemisestä eteenpäin tällä soittimella sekä siitä, miltä se näyttää taidemusiikin kontekstissa”, Juulia sanoo. Improvisaatiota on tehty taidemusiikin saralla viljalti, mutta perinteisesti nuotteihin kiinni kasvaneille opiskelijoille sen omaksuminen ei välttämättä ole täysin mutkatonta. ”Omasta kokemuksestanikin voin sanoa, että sehän on hirveän pelottavaa”, Juulia vahvistaa: ”kun on oppinut siihen, että on nuotit ja selkeät raamit joita noudatetaan. ImproviJuulia Pölönen esiintyi Kantelekilpailun palkintojenjakotilaisuudessa Suomen Kansallismuseolla. 9 k ntele
saatio avaa aivan uudenlaisen maailman, eikä siitä vain omasta päästä soittamaan ryhtyminen välttämättä ole kovinkaan mutkatonta.” Vaikka improvisaatio on Pölösellekin kohtalaisen uusi asia, hän on havainnut asennemuutoksen sitä kohtaan esimerkiksi taidemusiikin opetuksessa. ”Minusta vaikuttaa siltä, että improvisaation arvostus on noussut jatkuvasti”, Juulia pohtii. ”Sitä myöskin integroidaan enemmän ja enemmän esimerkiksi musiikkiopistoissa opetukseen. Sibelius-Akatemiaan ensimmäiset improvisaatiokurssit tulivat viisi tai kuusi vuotta sitten. Improvisaatio on tulossa varsinaiseksi osaksi taidemusiikin opintoja, ja se on mielestäni ehdottoman tärkeää, koska se on vaikuttanut todella paljon omaan oppimiseeni ja opettamiseeni.” Juuliaa kiehtoo improvisaation vapaus ja soittajien välinen kommunikaatio yhdessä improvisoitaessa. ”Siinä vuorovaikutus on aivan erilaista”, Juulia sanoo. ”Täytyy olla todella herkkänä ja kuunnella. Sellaisissa tilanteissa on tullut upeita kokemuksia, joissa on tapahtunut musiikillisesti aivan huikeita juttuja. Se on ollut todella koukuttavaa.” Kenties kanteleväki tulee kuulemaan Juulia Pölösen improvisaatiota seuraavassa Kansainvälisessä Kantelekilpailussa vuonna 2017. Silloin vuorossa ovat yhtyekilpailut. ”Jos vielä osallistun kilpailuihin, olisi mukava mennä nimenomaan yhtyeen kanssa”, Juulia sanoo. Siinä vaiheessa Pölösen maisterinopinnotkin alkavat olla jo voiton puolella. Juulia suhtautuu opintojen jälkeiseen tulevaisuuteensa maltillisesti, mutta innolla. Suunnitelmia ja unelmia riittää, ja suurimpana haaveena olisi mahdollisuus tehdä leipänsä soittamalla ja esiintymällä. Aika näyttää, mutta yksi on varmaa: asian eteen täytyy tehdä töitä – eikä Pölönen ole ajatellut jäädä laakereilleen lepäilemään. • • • • • ” Yksi on varmaa: asian eteen täytyy tehdä töitä – eikä Pölönen ole ajatellut jäädä laakereilleen lepäilemään Katso III Kansainvälisen Kantelekilpailun kaikki tulokset osoitteesta: www.kantele.net/kilpailut Kansainvälinen Kantelekilpailu järjestetään jälleen vuonna 2017. Silloin vuorossa ovat yhtyekilpailut. 10 k ntele
Kanteleen kanssa jameissa A vaan oven ja astun vilpoisasta ulkoilmasta sisään lämpimään huoneeseen. Korviini kantautuvat välittömästi eri soittimien äänenvärit sulassa yhteissoiton sovussa. Seuraan ääntä ja saavun lopulta tilaan, joka on täydellään soittajia, tanssijoita ja kuuntelijoita. Välillä roolit vaihtuvat ja joku tanssija tarttuu soittimeen ja istahtaa tuolille, josta eräs toinen musisoija äsken poistui tanssilattialle. Meneillään ovat jamit. Kanteleen kanssa jameissa TEKSTI JANNE OJAJÄRVI KUVAT JORMA AIROLA Jameissa kirjava joukko musiikista nauttivia ihmisiä kokoontuu samaan paikkaan ja aloittaa yhteistuumin soitannan. Soittajat eivät välttämättä tunne toisiaan entuudestaan, ja tapahtuman anti on ennalta arvaamatonta. Kappaleet voivat olla joko valmiita tunnettuja sävelmiä, tai sitten ne syntyvät paikan päällä. Tarkoitus on pitää hauskaa ja luoda siinä sivussa jotain aivan uutta yhdessä. Erilaisissa jameissa soittajan, kuuntelijan ja tanssijan rooleissa toimineet kanteleensoittajat Jutta Rahmel, Maija Pokela, Maija Kauhanen, Senni Eskelinen, Aino Kurki, Ida Elina, Juulia Pölönen ja Kati Rantala kertoivat tätä artikkelia varten omista jamisoittokokemuksistaan. Käsitteellä ”jamit” voidaan tarkoittaa hyvin monta eri asiaa. Tässä artikkelissa sillä viitataan edellä mainitun soittotapahtuman kaltaiseen soittajien yhteenkokoontumiseen. Joissain jameissa kappale syntyy jamittelun lomassa, ja toisissa soitettava materiaali on jo valmiiksi
kirjoittajalla on kokemusta järjestettyjen jamien osalta lähinnä pohjoismaiseen ja irlantilaiseen kansanmusiikkiin keskittyneistä jameista. Jokaisessa näistä on ollut lämmin ja vastaanottavainen ilmapiiri. Jos jamijännitys tuntuu suhteettoman suurelta, voi sitä laannuttaa hieman ottamalla kaverin mukaan jameihin. ”Kamujameihin voi mennä vaikka ei osaisi yhtäkään kappaletta. Niihin voi mennä opettelemaan ja kuuntelemaan. Siellä on aina lämmin henki ja tunnelma, eikä ikinä katsota kieroon jos tapailee säveliä tai jos soittaa melodian ohi”, valaisee Unaja-yhtyeen riveistä tuttu Jutta Rahmel. Aluksi voi mennä vaikkapa kuuntelemaan tai kokeilemaan komppausta sävelillä tai soinnuilla, jolloin melodiat jäävät hiljalleen korvaan. Yhdelläkin sävelellä voi aloittaa komppauksen. ”Ei pidä pelätä eikä ottaa asiaa liian vakavasti. Mitään ei tarvitse välttämättä osata. Siellä jameissa arvostetaan sitä, että sinä tulet sinne, ja vaikka et välttämättä osaisikaan tai oppisi niitä kappaleita. Pääasia on, että olet siellä. Halu oppia on tärkeintä. Kukaan ei arvostele sinua siitä, jos et vaikka pysynyt mukana jossakin polkassa”, rohkaisee Unaja-duon toinen kanteleensoittaja Maija Pokela. Jos jameissa alkaa soida jokin vieras kappale, voi sitä aluksi kompata joko soinnuin tai rytmein. ”Kanteleella voi hyvin soitella sointuja. Suurin osa kansanmusiikkikappaleista menee joka tapauksessa 1–4–5 -sointuasteilta. Lisäksi voi kehitellä vaikka riffejä”, kertoo Rönsy-yhtyeen Maija Kauhanen. ”Jos haluaa, voi opetella vaikka kolme biisiä etukäteen, joita voi sitten siellä jameissa toivoa soitettavan. On paljon kappaleita, jotka toistuvat ihan joka jameissa.” Niin sanotut jamiklassikot ovat kappaleita, jotka soitetaan lähes aina jameissa. Niitä opettelemalla pääsee helposti mukaan jamitunnelmaan. ”Olen käynyt jameissa noin kymmenen vuotta, ja jotkin biisit ovat koko ajan pysyneet mukana.” kertoo Jutta Rahmel. monille soittajille tuttua. Viimeksi mainitun kaltaisia jameja ovat esimerkiksi suomalaiseen ja irlantilaiseen kansanmusiikkiin keskittyneet jamit, joiden ohjelmisto koostuu yleensä tunnetuista jamikappaleista. Jamitteluksi voidaan kokea monenlaiset eri tilaisuudet, kuten gospelmuusikko Ida Elina kertoo: ”Ensimmäisenä tulee mieleen, että kokoonnutaan yhteen porukalla ja soitellaan ja on hyvä fiilis. Konserteissakin usein pyydän ihmisiä mukaan. Pyydän esimerkiksi yleisöä taputtamaan erilaisissa rytmeissä. Silloin kaikki jamittelevat laajassa mittakaavassa.” Tämän artikkelin kirjoittaja oppi tuntemaan jamit alun perin tapahtumana, jossa soitetaan mitä satutaan haluamaan ja kokeillaan, mitkä asiat sopivat yhteen omasta mielestä. Aina jamit eivät ole ennalta sovittuja. String purée bandissa soittava kanteletaiteilija Senni Eskelinen kertoo olleensa jamitilaisuuksissa, jotka eivät ole olleet ennalta järjestettyjä, vaan ovat tapahtuneet jonkin keikan jälkeen spontaanisti. Hänen mielestään jamien lähtökohta on yhdessä soittaminen. Kantelemuusikko Aino Kurki osallistui Göteborgissa vaihto-opiskelunsa aikana jameihin, joissa kohtasi eri musiikkityylien edustajia. ”Ne olivat sellaiset jamit, joissa oli eri osastoilta ihmisiä, ja niihin meni sattumanvaraisia kokoonpanoja soittelemaan. Se oli ehkä enemmänkin improvisointikokeilu. Kantele oli sinne todella tervetullut. Siellä luotiin biisejä paikan päällä.” Kaikille haastateltaville jamit merkitsivät ennen kaikkea yhdessä soittamista ja hauskan pitoa. Yleensä jameissa soitettavien kappaleiden ennalta osaaminen ei ole edellytys jameihin osallistumiselle, vaikka osa jamisoittajista muistaakin ison repertoaarin jamikappaleita ulkoa. Jameihin kokoontuu usein hyvin eri-ikäisiä soittajia, joiden kokemus vaihtelee. Joukosta voi löytyä vasta-alkajia, pitkään harrastaneita soittajia ja ammattilaisia, jotka pitävät hauskaa jamikappaleiden avulla sulassa sovussa. Tämän artikkelin
Yleensä jamiklassikoksi päätyneessä kappaleessa on jotain sellaista, joka tekee sen soittamisen erityisen mukavaksi. Se voi olla sopivan helppo, mutta silti menevä, mielenkiintoinen, omaperäinen sekä ennen kaikkea mieleenpainuva. Jamiklassikotkin vaihtuvat hitaasti ajan myötä, ja usein toistuvat kappaleet selviävät parhaiten käymällä itse jameissa kuuntelemassa. Jamiklassikot vaihtelevat tietenkin myös paikallisesti, ja yhden paikkakunnan rakkaimmat klassikot saattavat olla toisaalla tuiki tuntemattomia. Kansanmusiikkijameissa jamikappaleiden soittojärjestykseen vaikuttavat joskus niiden tanssilajit, jos soiton aikana on myös tanssilattia käytössä. Liian monta saman tanssilajin kappaletta eivät tanssijat jaksa välttämättä tanssia peräkkäin. Usein tanssilajit vaihtelevatkin kansanmusiikkijameissa monipuolisesti aina valsseista polkkiin. Suosituimmat tanssilajit ovat tämän artikkelin kirjoittajan kokemusten mukaan polska, sottiisi, polkka ja valssi. Suosituista jamikappaleista on olemassa hyviä jatkuvasti täydentyviä listoja muun muassa Perinnearkun ja Orivesi allstarsin nettisivuilta (www.perinnearkku.net ja orivesiallstars.fi). Joskus kanteleensoittajan kynnys jameihin lähtöön saattaa olla korkea muutenkin kuin ujouden tai ennakkoluulojen vuoksi. Iso kantele on raskas kannettava ja pöytäkin painaa, kanteleen hiljainen sointi saattaa peittyä voimakkaampien soittimien alle ja pienten kannelten sävellajit eivät välttämättä toimi kätevästi kaikissa kappaleissa. ”Iso kantele on haastava roudattava”, toteaa Jutta Rahmel. Kanteleen äänenvoimakkuuden lisäämiseksi hän osti itselleen pienen vahvistimen, mutta kannettavien välineiden kuorma alkoi käydä liian raskaaksi. 11-kielinen kantele kulki jameihin paljon helpommin. Myös Maija Pokela ratkaisi asian keskittymällä jameissa nimenomaan pienempiin kanteleisiin: Jamitunnelmaa Helsingin Black Doorissa Perinnearkun jameissa maaliskuussa 2014.
”Soitan jameissa pääasiassa 15-kielistä kanteletta. Nykyään minulla on 15-kielinen, jossa on monella kielellä vaihtajamekanismi, joilla saan nostettua sävelkorkeutta puolella sävelaskeleella.” Vaihtajamekanismit ovatkin hyödyksi, kun sävellajit vaihtuvat jamikappaleiden mukana. Välttämättömiä ne eivät kuitenkaan ole. Kokeilemalla ja kuuntelemalla selviää mitkä oman kanteleen sävelet sopivat meneillään olevaan kappaleeseen. Yleinen ongelma on, että kanteleen ääni tahtoo peittyä kovaäänisempien soitinten alle. Avun voi saada erilaisista soittotekniikoitoista, vahvistimiesta tai soittopaikan valinnasta hiljaisempien soitinten vierestä. ”Plektralla soittaessa äänenvoimakkuutta saa kovemmaksi,” kertoo Duo Tikkursbyssä soittava Kati Rantala. Soinnuilla ja rytmeillä säestäessä saa kanteleesta selvemmin erottuvia ääniä. Monet kanteleensoittajat soittavat jameissa sulkutyylillä, jolloin räväkämpi soitanta tuo kanteleen soinnin kuuluviin muiden soittimien alta. ”Soittotapa voi olla hyvin perkussiivinenkin, mikä tuo kanteleen äänen mahdollisesti paremmin esiin.” neuvoo Senni Eskelinen. Taidemusiikin kentällä vaikuttava Juulia Pölönen mainitsee, että uudessa musiikissa kanteletta saatetaan soittaa ”vaikka millä kumipallolla” haettaessa mieleistä sointia. Jameissa voi yhtä lailla lähestyä äänen tuottamista avoimin mielin. Parhaimmillaan jameihin voi kokoontua varsin kirjava joukko eri soitinten soittajia. Etuoikealla Jutta Rahmel 15-kielisen kanteleen kanssa. 14 k ntele
Itsestään selvin tapa voimistaa kanteleen ääntä on käyttää apuna äänitekniikkaa. Silloin käytetään joko kanteleessa mahdollisesti olevaa sisäistä mikrofonia tai laitetaan ulkoinen mikrofoni poimimaan kanteleen ääntä. Mikrofonin lisäksi tarvitaan vahvistin, johon mikrofoni kytketään joko suoraan tai pikkumikserin kautta, riippuen mikrofonin ja vahvistimen tyypistä. Kappaleiden sävellajeilla ja tyyleillä on merkitystä siihen millä kanteleilla ja soittotekniikoilla niitä pystyy luontevasti soittamaan. ”Melodiasoitto vaatii mielikuvitusta, jos sävelkulku on kromaattista. Pitää vain hyväksyä se, että kaikkien ei tarvitse soittaa niitä melodioita samalla tavalla.” Senni Eskelinen kertoo. Voi kuitenkin olla, että jokin kappale ei kerta kaikkiaan tunnu luonnistuvan kanteleella – eikä tarvitsekaan. ”Välillä jameissa voi jutella ja tanssia. Varsinkin jos on tosi pahoja sävellajeja, niin sitten ottaa taukoa ja juttelee ihmisten kanssa. Ei kannata masentua ja ajatella, että minut soitettiin ulos”, rohkaisee Maija Kauhanen. Jameja tapahtuu Suomessa epäilemättä eniten kesällä, jolloin monilla kansanmusiikkifestivaaleilla jamitellaan sekä ennalta sovitusti että spontaanisti. Syksyn, talven ja kevään aikaan jameja järjestää esimerkiksi Helsingissä Perinnearkku-yhdistys kerran kuussa. Tänä vuonna jamit ovat sijoittuneet Black door -ravintolaan, mikä valitettavasti karsii alle 18-vuotiaat jamittelijoiden joukosta. Onneksi Perinnearkku järjestää säännöllisesti myös kaikenikäisille suunnattuja Jamihautomoita, yhteissoittotilaisuuksia joissa opetellaan soittamaan pääasiassa korvakuulolta yleisiä kansanmusiikkijameissa soitettuja kappaleita. Jamihautomoissa kappaleiden opettelu on helpompaa kuin jameissa, sillä siellä niitä soitetaan aluksi hitaasti. Keväällä 2015 jamihautomoita järjestettiin keskimäärin 1-2 kertaa kuukaudessa. Jamihautomoiden paikka on vaihdellut vuoden mittaan. Syksyn 2015 Perinnearkun jamihautumot tapahtuvat Kulttuurikeskus Caisassa. Jamihautomoita järjestää myös Sepän soitto ry Mäntsälässä. Säännöllistä jamitoimintaa on toki monissa muissakin paikoissa. Helsingissä tunnetuiksi tulleita säännöllisiä jameja ovat muun muassa irlantilaisen kansanmusiikin jamit O’Malley’s -ravintolassa joka toinen keskiviikko ja Klezmerjamit Bulevardin kahvisalongissa kerran kuukaudessa. Vaikka tiettyjen musiikkityylien harrastajien keskuudessa jamittelu on yleisempää, ei yhdessä soittaminen katso genreä: Suomi ja maailma ovat pullollaan soittoporukoita, jotka kokoontuvat säännöllisesti soittamaan suomalaista kansanmusiikkia, rockia, jazzia, bluesia, klezmeriä, irlantilaista perinnemusiikkia tai vaikkapa gospelia jamiasenteella. ”Olen ollut yleisönä eräissä gospel-jameissa. Siellä jengi improvisoi laulaen ja soittaen”, muistelee Ida Elina. Joskus jamit saattavat syntyä spontaanisti vaikkapa esiintymispaikalla konsertin jälkeen. Senni Eskelinen kertoo olleensa mukana afrikkalaisen ja eteläamerikkalaisen musiikin spontaaneissa keikanjälkeisissä jamitilaisuuksissa. Aina jamit eivät ole musiikkityylisidonnaisia, vaan ne voivat perustua pääosin esimerkiksi improvisoinnille, kuten Maija Kauhanen kertoo: ”Jossain on järjestetty tietääkseni vapaan improvisoinnin tapaamisia. Olen ollut myös eräänlaisissa steppijameissa. Siellä oli muusikoita ja tanssijoita, jotka tekivät musiikkia täysin vapailla säännöillä.” Juulia Pölönen kertoo vapaan improvisaation ryhmästä, jonne on osallistunut muun muassa taidemusiikin ystäviä. Hänen mukaansa taidemusiikin jameille olisi kysyntää. Juulian oman yhtyeen Trio Lumosin ohjelmistoon kuuluu myös improvisaatiokappaleita. • • • • •
Jaminuotteja Perinnearkusta Seuraavilla sivuilla on valikoima kanteleelle ketterästi soveltuvia kappaleita, jotka on valikoitu Perinnearkku ry:n Nuottiarkusta. Vuonna 2006 perustettu Perinnearkku ry on varteenotettavimpia kansanmusiikkijamitoiminnan edistäjiä pääkaupunkiseudulla. Yhdistyksen taustalla on joukko kotimaisia kansanmusiikin ja -tanssin ammattilaisia ja aktiiviharrastajia. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ammattimaisen kansanmusiikin ja kansantanssin tunnettuutta ja asemaa Suomessa. Perinnearkun verkkosivustolta löytyvästä Nuottiarkusta löytyy runsaasti nimenomaan Suomalaisen kansanmusiikin jameissa usein kuultavien kappaleiden nuotinnoksia. Nuotit ovat vapaasti käytettävissä, ja niitä opettelemalla saa aloittelevakin jamiharrastaja vankan perusohjelmiston, jolla pääsee varmasti mukaan jamitunnelmaan. Tähän nuottiliitteeseen valittiin nuotteja, joita on helppo soveltaa erilaisille kanteleille. Suurin osa nuoteista on perinteisiä jamiklassikoita. Mukana on myös kaksi uudempaa kappaletta, jotka on sävelletty Perinnearkun järjestämiin jamisävellyskilpailuihin. Nämä kappaleet ovat laatineet kantelensoittajat Maija Pokela ja Jutta Rahmel. Lisää nuotteja löydät osoitteesta perinnearkku.net! 16 k ntele
?? ?? Pinnin polska ??? A D ? ? ? ?? A ? ?? ? ? ???? G ???? ?? ?? ? A ? ? ? ? ? ? ? ? 5 ?? ??? D ? ? ? ?? A ? ? ? ? ? ?? ?? G ??? ? ?? ?? ? A ? ? ????? ? ?? 9 ??? B D ? ? ???? A ???? ? ? ???? Em ???? ? ?????? A ???? ? ? ? ?????? 13 ?? ??? D ? ? ???? A ???? ? ? ???? Em ???? ? ?????? A ???? ? ??? D ? ?? ?? Seijarin polska ?? ?? A G ? ?? C ?? ? G ? ? ? ?? C ???? G ? ? [Em] ? ?? Am ? ? D ? ? G ????? ? ?? 5 ?? B G ? ? ? ? Am ? ? ? ? D ? ? ? ? ? ? G ? ? ? ? ? ? ? Am ? ? ? ? ? ? ? 8 ?? ?? D ? ? ? G ? ? ? ? ? [Em] ? ? ? Am ? ? D ? ? G ? ? ? ? ? ? Seijarin polska ja Pinnin polska soitetaan usein sikermänä, jolloin Seijarin polska soitetaan tavallisesti ensin. 17 k ntele
?? ?? Vaarin sotiisi ??? A D G ? ? ? ? D ? ? ? ? ? ? ? ? ? A ? ? ? ? ? ? D ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 5 ?? ??? D G ? ? ? ? D ? ? ? ? ? ? ? ? ? A ? ? ? ? ? ? D ? ? ? ? ? ? ? ?? ?? 9 ?? B G C ? ? ? ? G ? ? ? ? ? ? ? ? D ? ? ? ? ? ? ? G ? ? ? ? ? ? ? ? ? 13 ?? ?? G C ? ? ? ? G ? ? ? ? ? ? ? ? D ? ? ? ? ? ? G ? ? ? ? ? ? ? ?? ?? Henry Fordin sottiisi ??? A D A/C# ? ? ? ? E/B ? ? ? ? A ? ? ? ? G ? ? A ? ? ? ? D ? ? ? ? A ? ? ? ? 5 ?? ??? D E ? ? ? ? A ? ? ? ? ? ? ? ? Bm ? ? A/C# ? ? ? ? D ? ? ? ? ? ? ? ?? 9 ??? B D ? ? ? G ? ? ? ? ? ? ? D ? ? E ? ? ? ? A/C# A E/B ? ? ? ? A ? ? ? ? ? ? ? 13 ?? ??? D ? ? ? G ? ? ? ? ? ? ? D/A ? ? A ? ? ? ? D ? ? ? ? ? ? ? 18 k ntele
?? ?? Teksan Maijan roskapuuvalssi A-duuri siliavalssi ???? A A ?? ?? ? ?? ? ? ? D ?? ?? ? ?? ? ?? E ?? ?? ?? ? ?? ? ? ? A ?? ???? ?????? 9 ?? ???? A ?? ?? ? ?? ? ? ? D ?? ?? ? ?? ? ?? E ?? ?? ?? ? ?? ? ? ? A ?? ???? ? ? ? ?? 17 ???? B A ???? D ?? ? ?? A ?? ? ? ? ???? E ?? ? ? ? ???? ? A ?? ? ? ? ????? 25 ?? ???? A ???? D ?? ? ?? A ?? ? ? ? ???? E ?? ? ? ? ???? ? A ?? ? ? ? ? ?? ?? ?? Haudanmaan menuetti ?? A G ?? ? ? ? D ? ? ?? ? ? ? G ? ? ?? ? ? ? ? ? 4 ?? D A ? ? ? D ? ? ? ? G ? ? ? ? ?? ? ? ? D ? ? ?? ? ? ? ? ? ? 7 1. ?? 2. ?? Am [D] ? ? ? ? ? ? D ? ? Gsus4 ? ? ? ? ? G D ? ? ? Gsus4 ? ? ? ? ? G ? ? ? ?? 10 ?? B G [Em] ?? ? ? ? A ? ? ? ?? ? D ? ? ? C ?? ? [Am] ? ? D ? ? ? ? Em ? ? ? ? ? ? ? 14 1. ?? 2. ?? Am ? ? ? ? [C] ? ? D ? ? ? ? ? ? ? G D ? ? ? ? ? ? ? ? G ? 19 k ntele