1 k ntele 1 201 8 Paleface inspiroitui kantelelevyistä Duo Riikka Timonen & Senni Eskelinen Kanteleliiton hallitus esittäytyy
2 k ntele ? 5–15 -kielisten kanteleiden soittotekniikat ? Säestys ja melodinen soitto, sointupohjainen muuntelu, improvisaatio ja oman musiikin tekeminen ? Linkitys historialliseen pienkantelemusiikkiin ? Joogapohjaista venyttelyä & metsäretki & sauna ? 10 oppituntia & pienimuotoinen konsertti ? Majoitus 2 hengen huoneissa & ruokailut Ohjaajina Arja Kastinen (MuT) ja Laura Ruotsalainen (Health Coach) Hinta 290/270 eur majoitushuoneesta riippuen. Ilmoittautumiset 18.6. mennessä. Kysy lisää: info@temps.fi puh: 0400 797227 TEMPS.FI Tule syventämään soittotaitoasi ja viettämään virkistävä elokuinen viikonloppu Kärppälän Rustholliin!
3 k ntele Ihana kantele Olen kanteleensoittaja, sillä kanteleen ääni sykähdyttää minua. Myös kanteleyhteisö ja kantelekulttuurin ylläpitäminen ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Opiskelen Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikin aineryhmässä ja valmistun pian musiikin kandidaatiksi, josta jatkan maisteriopintoihin. Minulla on ollut suuri ilo tutustua moniin opiskelijoihin, opettajiin, säveltäjiin, tutkijoihin ja muihin kanteleen parissa työskenteleviin ihmisiin yli genrerajojen. Uskon, että heidän kauttaan löydän aiheita ja sisältöä tuleviin lehtiin. Nämä kontaktit ovat ehtymätön lähde artikkeleihin, sillä kaikki tekevät upeaa ja kiinnostavaa työtä kanteleen hyväksi. Olen opiskellut Espoon musiikkiopistossa; muistan vieläkin, kun sain ensimmäisen oman 5-kielisen kanteleeni 4-vuotiaana muskarilaisena. Sittemmin pääsoittimekseni on tullut konserttikantele. Säveltäminen on ollut minulle pienestä lähtien tärkeä osa muusikkouttani ja julkaisin viime syksynä soololevyn, joka sisältää omia sävellyksiäni. Tärkeitä kanteleeseen liittyviä muistoja minulle ovat eri esiintymisten lisäksi Ilomantsin kanteleleirit ja Kantelekilpailut vuodesta 2005 lähtien. Nämä ovat olleet todella merkittäviä tapahtumia nuorelle soittajalle, oli aina mieleen jäävää kuulla muita soittajia ja inspiroivaa nähdä, miten pitkälle taidoissa voi päästä. Merkittävää on ollut saada tutustua ihanaan kantelekenttään ja löytää ryhmä, johon tuntee kuuluvansa. Soittamisen lisäksi olen aina pitänyt kirjoittamisesta ja yhdistystyö on minulle läheistä. Olen ollut Kanteleliiton hallituksessa, lehden toimituskunnassa ja kirjoittanut levyesittelyjä. Haluan päätoimittajana jatkaa lehden hyväksi havaittua linjaa. Tutkimustyö on minusta tärkeää ja haluan julkaista tutkimuksia myös kantele. netverkkosivustolla. Julkaisen verkkosivustolla artikkeleita ja esimerkiksi konserttiesittelyitä. Lehti ilmestyy tänä vuonna kaksi kertaa ja nettisivuilta voi käydä katsomassa muuta materiaalia. Kanteleliitto toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, Facebookissa ja Instagramissa. Myös liiton oma Youtube-tili on avattu. Olen innoissani päätoimittajan tehtävästä ja iloinen saadessani työskennellä mahtavan lehtitoimikunnan kanssa. Jimmy Träskelinin erittäin ansioitunutta työtä on hienoa päästä jatkamaan. ? 5–15 -kielisten kanteleiden soittotekniikat ? Säestys ja melodinen soitto, sointupohjainen muuntelu, improvisaatio ja oman musiikin tekeminen ? Linkitys historialliseen pienkantelemusiikkiin ? Joogapohjaista venyttelyä & metsäretki & sauna ? 10 oppituntia & pienimuotoinen konsertti ? Majoitus 2 hengen huoneissa & ruokailut Ohjaajina Arja Kastinen (MuT) ja Laura Ruotsalainen (Health Coach) Hinta 290/270 eur majoitushuoneesta riippuen. Ilmoittautumiset 18.6. mennessä. Kysy lisää: info@temps.fi puh: 0400 797227 TEMPS.FI Tule syventämään soittotaitoasi ja viettämään virkistävä elokuinen viikonloppu Kärppälän Rustholliin!
4 k ntele K NTELEen tämän kielillä KANNESSA Maija Kauhanen & Emma-pysti KUVA Jimmy Träskelin
5 k ntele kielillä PÄÄTOIMITTAJA Sanni Virta, 0505228077 lehti@kantele.net JULKAISIJA JA KUSTANTAJA (tilaukset, jäsenasiat) Kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki Toiminnanjohtaja Anna Wegelius anna.wegelius@kantele.net Yhteydenotot ensisijaisesti sähköpostilla, puhelut tiistaisin ja perjantaisin klo 15-17. Puhelin: +358 50 564 5957 (ainoastaan puhelut, ei tekstiviestejä, kiitos!). TOIMITUSNEUVOSTO Sarah Palu, Juulia Pölönen, Hanna Ryynänen ja Outi Sane TAITTO Jimmy Träskelin PAINOPAIKKA Newprint Oy, Raisio ILMESTYMISTIEDOT 40. vuosikerta, 1 / 2018 SEURAAVA NUMERO Ilmestyy 22.10.2018 Aineistodeadline 17.9.2018 www.kantele.net ISSN 0357-6892 KULTTUURI, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY:N JÄSEN 26 Pohjolan äänet Pauliina Syrjälän viides tohtorikonsertti 28 Duo Riikka Timonen ja Senni Eskelinen Kanteleliiton vuoden yhtye 20 Vuoria ja maailmanmusiikkia Laura Linkolan opiskelusta Sveitsissä 56 Levyesittelyt Uudet kantelelevyt 33 Liitto tiedottaa ja puheenjohtajan palsta 48 Nuottiliite Hanna Ryynäsen sävellyksiä ja sovituksia 13 Sävelin olemassaoloa tutkimassa Sarah ja konserttikanteleen mahdollisuudet 7 Paleface inspiroitui kantelelevyistä Rap-artisti valitsi vuoden kantelelevyn 16 Klassinen improvisaatio, Lontoo & kantele Juulia Pölönen improvisaation maailmassa 36 Hallituksen esittely Tutustu hallituksen jäseniiin
6 k ntele
7 k ntele V uoden kantelelevy 2017 -valinnan teki muusikko Paleface, joka tunnetaan kansanmusiikistakin inspiraatiota saavana artistina sekä laajasta musiikkisivistyksestään. Vuonna 2017 ilmestyi monta kantelelevyä, ja Palefacelle toimitetussa pinossa niitä oli yhdeksän. Vuoden levystä ja muista hyvistä ehdokkaista riitti paljon juttua, mutta keskustelu lensi myös syvälle musiikkifilosofiaan. inspiroitui kantelelevyistä Vasemmalla: Rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen. paleface TEKSTI SANNI VIRTA KUVA JIMMY TRÄSKELIN
8 k ntele Mitä ajattelit saadessasi tehtäväksesi valita vuoden 2017 kantelelevy? ”Olin otettu siitä, että mielipidettäni arvostetaan”, Paleface vastaa ja nauraa remahtaa. ”Olen musanörtti ja musadiggari, mua kiinnostaa musiikki laajasti. Kansanmusa on itselleni ollut inspiraatio jo vuosien ajan, se on myös vähän ilmentänyt artistikuvaani. Mun musassa kohtaa usein joku perinteinen, vanha ja moderni. Suurella mielenkiinnolla tartuin tähän. Harkitsin ehkä minuutin. Minulla ei ole ollut hirveästi kantelelevytyksiä omassa hyllyssäni. Näiden kantelelevyjen kuunteleminen loi taukoja omassa kiireisessä arjessani. Kuuntelin levyjä usein aamuisin, kunkin niistä läpi 2-3 kertaa. Tämä oli tosi inspiroivaa ja mietin, millaisen biisin tai kantelesamplen voisi löytää.” Minkälainen musiikkityylien kirjo levyissä oli? Minkälaisen kuvan sait kanteleella tehdystä musiikista Suomessa? ”Hyvin laaja kirjo. Sehän kertoo elinvoimaisesta ja monipuolisesta kanteleskenestä. Jos otat minkä tahansa muun instrumentin, niin veikkaan, että voi olla vaikea löytää 10 levyä, joissa se on esillä merkittävällä tavalla. Raskasta rockia, modernia kansanmusiikkia, americanaa, mahtavaa groovea, nuorten soittoa, ikivihreitä, poppia ja hyvin erilaisia kokoonpanoja. Riippuen kanteleen kielien määrästä soitin pystyi taittumaan yllättävän moneen.” Paleface paneutui asiaan ja kertoo kirjoittaneensa kaikista levyistä luonnehdinnat. ”Tässä oli hyvä selektio levyjä, erilaisia kokoonpanoja”, hän jatkaa. Onko kantele sinulle tuttu soitin entuudestaan? ”Totta kai!” Paleface huudahtaa. Hänellä on 5-kielinen kantele, jonka kaveri on joskus tehnyt. ”Onhan se meidän suomalaisten erikoisuus. Ihailen taitavia kanteleensoittajia. Varhaisessa vaiheessa kantele tuli vastaan CMX:n albumilla Rautakantele vuonna 1995. Eri kokoiset kanteleet kiehtovat minua. Minua kiinnostaa soittimessa se, että eri kielimäärät mahdollistavat eri asioita.” Tunsitko ketään/olitko kuullut kenestäkään näiden levyjen tekijöistä aikaisemmin? ”Kyllä, Maija Kauhasen kanssa olen esiintynytkin Ylen dokumenttisarjan jaksossa vuonna 2011. Tämä oli spontaani kohtaaminen, se oli freestylea, mä räppäsin ja Maija soitti. Maijan levy tuli vastaan Etno-gaalan palkittujen levyjen joukossa. On käynyt mielessä, että tekisimme yhteistyötä muutenkin.” Oliko sinulla jotain ennakko-odotuksia? ”Halusin ottaa auki vastaan, mitä tuli. Aikamoinen pino levyjä tulikin kahlattua läpi.” Minkälaisia havaintoja teit levyistä? Oliko niissä jotain samaa, johon kiinnitit huomiota? ”Kyllähän siellä on tietysti jotain samoja patterneja, näppäilykuvioita. Onhan se varmaan jossain syvällä meidän geeneissä, kanteleen soitto on ollut kulttuurisesti tärkeää. Meillä on sisäänrakennettuna yhteys siihen, miten se soi se soitin. Juuri tämä puhutteli minua myös Minna Raskisen Ringissä.” Jotain erilaista? ”Hyvin erilaisia levyjä jo miksauksellisesti ja soundillisesti. Niissä on äänittämisen, miksaamisen ja tuotannon kannalta hyvin erilaisia tapoja. Maija Kauhasen Raivopyörässä kuulee, että tuottaja on ollut tärkeä, levy muistuttaa tästä asiasta. Valkeat-bändin levyllä sähkökantele on osana rock-bändiä, kun taas Juurakon levyllä kantele on muiden kielisoitinten joukossa ja istuu hyvin americanaan. Kiinnostava soitinyhdistelmä oli myös jousella soitettu kontrabasso ja kantele, jota kuultiin Kolokosti Koria -levyllä. On makea klangi, kun monta kanteletta soi samaan aikaan, kuten Luomukanteleiden soitossa. ”
9 k ntele Yllättikö sinut jokin? ”Yllätti se, kuinka moneen kantele taittuu. Kantele on luontevasti osa monipuolista musiikkia ja soundia. Kanteleskene on elinvoimainen näiden levyjen perusteella, tosi hienoa. En tiedä, ajatteleeko kukaan enää, että kantele on jostain syvältä menneisyydestä, mutta näistä levyistä välittyy moderni ja eteenpäin menevä ote. On erilaisia tapoja tehdä siitä relevanttia” Palefacea innostaa se, että eri kanteleinstrumentteja on niin runsaasti, soundi vaihteli levyillä niiden mukaan. Millä perusteilla teit lopullisen valinnan? Kuvaile tämän valitun levyn musiikkia. ”Rajasin valintaa pikkasen niihin levyihin, joissa kantele on keskiössä sen sijaan, että se oltaisiin liitetty sinänsä ansiokkaasti tueksi johonkin muuhun musaan. Minna Raskisen Rinki-levyn musiikista syntyy heti oma maailma, se luo jonkin paikan, jonne musa vie. Se on kuin planeetta, joka luodaan. Musiikissa on vahva meininki ja hyvät soittajat. ” Minna Raskinen soittaa 15ja 19-kielisiä kanteleita, ja hän on kutsunut projektiin mukaan Tapani Rinteen (bassoklarinetti) ja Markus Ketolan (vibrafoni). Venäjän kielen sana kol tarkoittaa kelloa tai ympyrää, ja se merkitsee myös elämän jatkumista, kerrotaan Ringin kansitekstissä. Tähän pohjautuu levyn nimi. Liveversiossa on mukana taiteilija Pasi Ranqvistin videoteos. ”Erikoinen soitinyhdistelmä on hieno. Minnalla on täydellinen instrumentin hallinta. Näkemyksellistä soittoa, kappaleita ja sovittamista, kokonaisia biisejä, vaikuttavaa settiä!” Paleface kehuu. Keskustelemme musiikin merkityksestä, joka ei muutu ajan kulkiessa eteenpäin: ”Arkaaisuus puhutteli minua Raskisen Rinki-levyllä. Aikana ennen joukkoviestintää ja äänitysmahdollisuutta musiikilla on ollut erityinen paikka. Se on ollut sellainen spirituaalinen asia. Se ei ole edelleenkään niin kaukana palvontamenoista, esimerkiksi festareilla ja Tavastian keikoilla tämän voi kokea. Musiikilla on yhteisöllinen, jokin suurempi merkitys ihmisen kehityksen kannalta. Kanteleen soittajat ja runolaulajat ovat olleet oman aikansa tiedotusvälineitä, ” En tiedä, ajatteleeko kukaan enää, että kantele on jostain syvältä menneisyydestä, mutta näistä levyistä välittyy moderni ja eteenpäin menevä ote.
10 k ntele sinällään räppäreitä. Heidän tehtävänä on ollut uutistapahtumien ja vanhojen viisauksien kertominen. Matkustin Afrikkaan etsimään räpin juuria ja löysin griot-perinteen. Räppärit toteuttavat nykyään sitä samaa tehtävää. Tämä on ollut iso omaa uraani määrittelevä oivallus, se sama hahmo on ollut kaikissa kulttuureissa. Kanteleen tehtävä on ollut ikään kuin nykyään räppäreiden biitit. Afrikassa soitin on ollut kora, täällä taas kantele, jonka ympärille kaikki ovat kerääntyneet. Teppana Jänis on meidän griot”, Paleface huudahtaa. Mistä erityisesti pidit? ”Syvästä traditiosta, henkisyydestä ja suvereenista soitosta. Mua puhuttelee kyky liittää musa osaksi jotain historiallista taustaa. Diggaan taustatarinasta, kirkonkellotraditiosta. Sitä olisi kiva tutkia enemmänkin. Mulle assosioitui kirkonkellotradition käyttämisestä Piirpauke ja Konevitsan kirkonkellot. Myös suomalainen rap-yhtye Giant Robot on käyttänyt Konevitsan kirkonkellot -teemaa yhdessä biisissään. Kudelma tuli sanana mieleen, vapaan soiton ja patternien (toistuvien kuvioiden) vuorottelu vie eteenpäin, musiikissa on movement, liike ja energia.” Tapaaminen Palefacen kanssa oli minulle erittäin mieleenpainuva ja keskustelumme herätti paljon ajatuksia. Palefacella on nyt omalla urallaan monta rautaa tulessa. Syyskuussa Turun kaupunginteatterissa esitetään Varissuo –niminen musikaali, johon Jori Sjöroos ja Tuomo Prättälä ovat säveltäneet Palefacen tekstejä. Musikaalissa kuullaan myös paljon räppiä. Paleface on ansioitunut myös kirjailijana, ja hänen uusin projektinsa on nimeltään 13 kertaa kovempi kuin kukaan -räppärin opas. Se julkaistaan keväällä 2019. Saa nähdä, millä tavalla hän tulee mahdollisesti käyttämään kanteletta omassa musiikissaan. Minna Raskinen: Rinki A luksi tuntuu, että Tapani Rinteen atmosferinen ja herkkä bassoklara olisi levyllä pääosassa, mutta pian on selvää, että Minna Raskisen kantele on keskiössä. Se sitoo saundin yhteen ja kuljettaa musiikillista narraatiota. Tunnelma on spirituaalinen, osaksi siksi, että levy on äänitetty suurimmaksi osaksi livenä Kouvolan Pyhän Ristin kirkossa. Live-raidoissa on taikaa. Biisit pohjaavat ortodoksiseen kirkonkellomusiikkiin, joka sekin piirtää henkisyyden näköalaa. Todella hieno levy! Raskisen soitto on suvereenia, sovitukset kulkee, aika pysähtyy ja syntyy kokonaan uusi paikka. Tämä levy vie mukanaan ja vaikka se voisikin soida vain päivän askareiden taustalla, se jotenkin vetää puoleensa ja pakottaa kuuntelemaan. Rinki tarjoaa lisäksi koko ajan uutta pureskeltavaa. Tämä on vuoden kantelelevy. PALEFACEN VALINTA
11 k ntele A nna-Karin Korhonen on kanteleensoittaja/säveltäjä, joka opettaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hänen uusin työnsä sijoittuu teatterimusiikin maailmaan. Maaliskuussa 2018 Edinburghissa toimivan Lung Ha -teatterin ja Taideyliopiston SibeliusAkatemian yhteistyönä valmistui Adrian Osmondin versio Tsehovin klassikosta Kolme sisarta. Sibelius-Akatemiasta Skotlantiin lähti kolme opiskelijaa, joista yksi oli kanteleensoittaja Irina Cederberg. Opiskelijat viettivät Skotlannissa yhteensä viisi viikkoa. Näytelmän ohjasi suomalaissyntyinen Maria Öller ja musiikin näytelmään sävelsi / koosti Anna-Karin Korhonen, joka toimi myös opiskelijoiden musiikillisena ohjaajana projektissa. Ensi-ilta oli Edinburghissa Traverse -teatterissa 16.3.2018 ja näytelmää esitettiin maaliskuun 2018 aikana myös Perthissa ja Glasgowssa. Irina Cederberg soitti näytelmässä kanteleen lisäksi pianoa, viulua ja harmonikkaa. Muut muusikot olivat kitaristi Michael Ferrie, sekä laulaja Noora Kauppila, joka soitti myös perkussioita esityksessä. Muusikot vastasivat myös näytelmän liveääniefekteistä. He soittivat pääosin lavalla ja olivat palvelijoiden ja sotilaan rooleissa. Ohjaaja Maria Öller halusi, että näyttelijät ja muusikot muodostavat yhden ensemblen. Muusikot olivat läsnä kaikissa harjoituksissa näyttelijöinä näyttämöllä ja toimintamallia vahvistettiin yhteisten lämmittelyharjoitusten avulla. Näytelmän musiikin sävelkieli oli kauttaaltaan slaavilaista ja melko melankolista, melodialähtöisten kappaleiden harmonia pohjautui pääosin harmonisen mollin ja fryygisen moodin sointuasteille. Herkkä ja pehmeäsävyinen instrumentaatio toimi hyvin akustisella näyttämöllä. Lung Ha Theatre Company on yksi Britannian vanhimmista teattereista, joka työllistää näyttelijöitä, joilla on oppimisvaikeuksia. Lung Ha perustettiin vuonna 1984 ja se on toiminut edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä alalla maailmanlaajuisesti. Maria Öller on teatterin taiteellinen johtaja. Lung Ha:n ohjelmistossa on sekä klassikoita että nykydraamaa. Teatterin nettiosoite on www.lungha.com. Kantele yhdistyi Tsehovin klassikkonäytelmään Edinburghissa Irina Cederberg, Michael Ferrie ja Noora Kauppila Kolme sisarta -näytelmässä. Kuva: Pete Dibdin TEKSTI ANNA-KARIN KORHONEN
12 k ntele
13 k ntele “R akastuin kanteleen ääneen jo 5-vuotiaana ja edelleen tärkein syyni kanteleen soittamiseen on sen lumoava ääni”, Sarah kertoo. “Minusta on kiehtovaa, miten se on inspiroinut, koskettanut ja ilahduttanut ihmisiä jo parin tuhannen vuoden ajan.” Säveltäminen on kuulunut Sarah’n elämään jo lapsesta lähtien. Se on ollut keino käsitellä omia tunteita sekä tavoittaa sellaisiakin asioita, joita on vaikea sanoilla kuvata. Pohjimmiltaan hänelle taiteen tekemisessä on kyse olemassaolon tutkimisesta. Oman musiikkinsa lisäksi Sarah on säveltänyt, sovittanut ja tuottanut musiikkia elokuviin, monitaiteellisiin esityksiin, teatteriin sekä erilaisiin installaatioihin. “Viimeisin ja itselleni tämän vuoden tärkein projekti on ollut Koti merellä – Laulu lähteneelle”, Sarah kertoo. Tässä Iiris Heikan ohjaamassa videoteoksessa kuullaan Sarah’n sävellys “Laulu lähteneelle”, joka tulee myös hänen debyyttialbumilleen. Musiikkivideon sekä sen ympärille luodun kampanjan tuotti helsinkiläinen Eloisatmedia. “Teos käsittelee läheisen menettämistä ja pyrkii nostamaan esiin sen, että suru on meitä kaikkia yhdistävä asia – jokainen meistä joutuu jossain kohtaa luopumaan itselle tärkeästä ihmisestä, ja menetys kuuluu luonnollisena osana elämään. Vastaan voi tulla vaikkapa ero, etääntyminen tai kuolema. Videoteoksessa tutkimme sitä, millaisia keinoja ihmisillä on Sävelin olemassaoloa tutkimassa Sarah Palun pääinstrumentti on 38-kielinen konserttikantele. Kuva: Pietari Purovaara TEKSTI JENNI VENÄLÄINEN & SARAH PALU
14 k ntele elää surun ja menetyksen kanssa. Halusimme selvittää, mitkä ovat ne asiat, jotka tuovat lohtua, auttavat jaksamaan ja selviämään eteenpäin. Keräsimme videon käsikirjoitusta varten kokemuksia menetyksen kohdanneilta”, Sarah kuvailee. “Teoksella haluamme myös kannustaa ihmisiä tukemaan ja auttamaan toisiaan elämän kaikissa aallokoissa, kunhan pitää huolta myös omasta jaksamisesta”, hän jatkaa. Sarah on säveltänyt myös elokuviin. Moninkertaisesti palkitussa Miles to Go Before I Sleep –dokumenttielokuvassa sekä Katve -kauhuelokuvassa kuullaan hänen musiikkiaan. “Olen huomannut, että useampaa eri aistia aktivoivat taidemuodot, kuten elokuva, kiinnostavat minua erityisesti. Minusta myös tuntui luontevalta yrittää tavoittaa musiikillisesti elokuvan sisäänrakennettua rytmiä ja tunnetasoja”, hän kertoo. “Opeteltavaa on ollut teknisissä asioissa – siinä, miten toteuttaa omat visionsa. Minusta on ollut kiehtovaa tuoda myös perinnesoittimia, kuten kanteletta, harmonia ja avainviulua, elokuvamusiikin maailmaan. Kanteleessa on mielestäni hyvin elokuvallinen soundi, ja siitä saa monenlaisia kiinnostavia ääniä ja efektejä. Esimerkiksi yhdessä teoksessa käytin sellaista äänimaisemaa, joka syntyi huutamalla tilassa, jossa oli kymmeniä kanteleita, minkä jälkeen äänitimme vain näistä syntyvää jälkikaikua.” Taneli Suorannan ja Hans Barckin ohjaama Katve oli alkuvuodesta 2017 ehdolla lyhytelokuvien Best Music Creation –palkinnon saajaksi Ranskassa Festival International du Film d’Aubagne -festivaalilla. “Ehdokkuus oli minulle suuri asia, ja oli hauskaa päästä paikan päälle tutustumaan uusiin alan ihmisiin”, Sarah sanoo. Konserttikanteleen mahdollisuudet inspiroivat Palua ja omaa lähitulevaisuudessa ilmestyvää debyyttialbumiaan tehdessä hän tutki, mitä kaikkea tällä soittimella voikaan tehdä. “Levyllä kantele soi muun muassa pianon, ihmisäänen, harmonin, syntetisaattorin, jousisoitinten, perkussioiden ja meren aaltojen kanssa. Kanteletta kuullaan sellaisissa instrumentaatioissa, joissa sitä harvemmin tai koskaan ennen on kuultu. Musiikkini on yhdistelmä kansanmusiikkia, poppia, elektronista musiikkia, minimalismia ja elokuvallisuutta. Voisi sanoa, että musiikillani on juuria kansanmusiikissa, mutta se hengittää tässä hetkessä.” Levyn kantava teema on luopuminen ja sitä seuraava uuden syntymä. ”Albumi kertoo kipeistä irti päästämisen hetkistä, välitiloista, joissa ollaan ikään kuin tyhjän päällä, sekä niitä seuraavista uusista aluista – siitä, miten elämänvirta kaappaa ihmisen syliinsä. Vaikka luopuminen, esimerkiksi ihmissuhteesta tai vanhasta ajatusmallista, usein sattuu, ei ilman kuolemaa uudella ole tilaa versoa”, Sarah kuvailee. • suomalais-ranskalainen muusikko ja säveltäjä • taiteellisina ilmaisuvälineinä kanteleet, folk-harppu, ääni ja liike • viimeistelee maisteritutkintoaan Sibelius-Akatemiassa • ajankohtaista: marraskuussa 2017 Youtubessa julkaistu “Koti merellä – Laulu lähteneelle” -musiikkivideo sekä lähitulevaisuudessa ilmestyvä debyyttialbumi SARAH PALU
15 k ntele K uopion konservatorion joka vuotisella Talvikamari-festivaalilla kuultiin tänä vuonna hieman harvinaisempaa orkesteria. H. C. Andersenin iki-ihana satuklassikko Ruma ankanpoikanen esitettiin festivaalilla koko perheen tanssija musiikkisatuna. Esiintymässä oli konservatorion tanssioppilaita sekä 25-henkinen KIHARA-orkesteri kapellimestari Petri Makkosen johdolla. KIHARA-orkesterissa oli mukana kanteleita, haitareita, kitaroita, lyömäsoittimia ja laulajia. Musiikin satuun ovat säveltäneet Niina-Maria Ruohon ohjauksessa Kuopion konservatorion oppilaat Onni Kettunen, Olli Litmanen, Matti Salmi ja Lauri Uusaro. Ohjauksesta vastasi Harriet Jeffery, joka nähtiin myös sadun kertojana. Käsikirjoituksen satuun on tehnyt Marjatta Airas. Idea tähän projektiin lähti itämään jo pari vuotta sitten. Kanteleen-, kitaranja haitarinsoittajat eivät välttämättä pääse kovin usein soittamaan muiden soittimien kanssa yhdessä, orkesterissa soittamisesta puhumattakaan. Tanssijatkin esiintyvät harvemmin live-musiikin kanssa. Jousija puhallinsoittajille orkesterissa soittaminen kuuluu automaattisesti opintoihin. Halusimme tarjota myös omille oppilaillemme mahdollisuuden kokea orkesterissa soittamista. Toissa lukuvuonna aloitettiin sävellystyö, jolloin instrumenttiopettajat kävivät esittelemässä soittimia sadun musiikkien säveltäjille. Sävellyksiä työstettiin lukuvuoden ajan ja viime syksynä saimme valmiit sävellykset käsiimme harjoittelua varten. Kappaleet olivat vaihtelevia. Löytyi soolokappaleita ja kappaleita erilaisille soitinyhdistelmille. Yhteensä sävellyksiä oli jopa 18 ja niistä löytyi soitettavaa eritasoisille soittajille. Kanteleen stemmat olivat niin viisikieliselle, kotikanteleelle kuin konserttikanteleellekin. Orkesterissa kanteletta soittivat Kaisla Karjalainen, Sonja Mykkänen, Elina Turunen ja heidän opettajansa Kati Rantala. Orkesterin ensimmäiset yhteiset harjoitukset pidettiin juuri ennen joululoman alkua. Toisen kerran kokoonnuimme helmikuun puolivälissä ja viimeiset harjoitukset pidettiin esitysviikolla päivää ennen ensi-iltaa. Kenraaliharjoitus ja ensi-ilta olivat 22.2 ja kaksi päiväkotija koululaisnäytöstä 23.2. Projekti oli suuri ponnistus niin oppilaille, opettajille, ääni-ja valomiehille kuin vanhemmillekin. Orkesterissa soittaminen ei ollut itsestään selvää KIHARA-orkesterin soittajille. Nuotin ja omien sormien lisäksi tuli katsoa ja seurata kapellimestaria, mikä olikin aluksi hieman haastavaa. Oma stemma täytyi osata niin hyvin, ettei tarvinnut koko ajan katsoa omia sormia tai nuottia. Tanssijoiden vuoksi oli erityisen tärkeää, että kappaleiden tempot pysyivät kohdallaan. Yhteissoitto parani joka harjoituskerralla ja oppilaat pitivät orkesterissa soittamisesta. Yleensä suuret ponnistukset kannattavat ja niin kävi tälläkin kertaa. Projekti oli innostava ja kannustava oppilaille ja opettajille. Oppilaiden mielestä oli kivaa, kun ei tarvinnut olla yksin lavalla. Kapellimestariakin pystyi seuraamaan syrjäsilmällä. Videota esityksestä on katsottu kotona useita kertoja ja vastaavia projekteja toivottiin lisää tulevaisuudessa. KANTELEET MUKANA ORKESTERISSA Kuvassa soittajat vasemmalta oikealle: Sonja Mykkänen, Kaisla Karjalainen ja Elina Turunen. TEKSTI JA KUVA KATI RANTALA
16 k ntele K aikki alkoi siitä, kun tammikuussa 2016 Sibelius-Akatemiaan saapui pitämään mestarikurssia maailmankuulu pianisti, opettaja ja improvisoija David Dolan. Dolan on omistautunut urallaan klassisen improvisaation uudelleen elvyttämiseen ja sen soveltamiseen esitystilanteissa. Hän työskentelee tällä hetkellä professorina Yehudi Menuhin Schoolissa ja Guildhall School of Music and Dramassa, jossa hän myös johtaa Centre for Creative Performance and Classical Improvisation-yksikköä. Mestarikurssille tuli osallistua yhtyeenä, joten improvisaatiosta jo paljon ennen kiinnostuneina halusimme yhdessä pitkäaikaisen kollegani ja sellistisiskoni Pauliina Hausteinin kanssa ehdottomasti osallistua. Dolanin opetuksessa lähestytään musiikkia uudesta improvisatorisesta näkökulmasta. Tavoitteena on yhdistää rakenteellinen, tyylillinen, tekstuurillinen ja harmoninen tuntemus nykyhetken flow-tilaan ja spontaaniuteen. Liikkeelle lähdetään aluksi esimerkiksi siitä, että riisutaan harmonioiden kulku luurangoksi, jonka päälle improvisoidaan. KLASSINEN IMPROVISAATIO, LONTOO & KANTELE TEKSTI JUULIA PÖLÖNEN KUVA VALTTERI VANHALA OrigiNova-yhtyeessä soittavat: Valerie Albrecht, alttoviulu, Stefanie Tuurna, piano, Pauliina Haustein, sello, Isa Halme, viulu ja Juulia Pölönen, kantele.
17 k ntele Siirrytään sitten hieman ajassa eteenpäin kevääseen 2017. Pauliina oli tähän mennessä jo aloittanut tohtoriopinnot Lontoon Guildhall School of Music and Dramassa Dolanin ohjauksessa ja edessä olivat ensimmäiset tutkintoon sisältyvät konsertit. Pauliina kokosi, ohjasi ja luotsasi (Dolanin lisäksi) kanssaan soittamaan klassisesta improvisaatiosta kiinnostuneita ja kokemusta omaavia muusikoita, josta syntyi OrigiNova-yhtye. Yhtyeessä soittavat ovat kaikki Sibelius-Akatemiasta valmistuneita: Isa Halme, viulu; Valerie Albrecht, alttoviulu, Pauliina Haustein, sello; Stefanie Tuurna, piano ja Juulia Pölönen, kantele. Kesäkuussa 2017 järjestettiin Lontoossa pilottikonsertti, jossa soitimme triona Pauliinan ja Valerien kanssa ja lokakuussa 2017 Pauliinan ensimmäinen tutkintokonsertti, jossa olimme mukana koko yhtyeen voimin. Kaikissa konserteissa soitimme koko porukan lisäksi erikokoisissa kokoonpanoissa yhtyeen jäsenten kesken. Projektin aikana konserttikantele tuli tutuksi sekä professori David Dolanille että konserttiyleisöille Suomessa ja Lontoossa. Kanteleen mukanaolo herätti mielenkiintoa ja ihastusta tehden yhtyeen soitinkokoonpanosta myöskin ainutlaatuisen. Sointivärien yhdistelmä luo puitteet monipuoliselle musiikille, ilmaisulle ja tulkinnalle. Konserttien ohjelmisto on koostunut muun muassa sävelletyn materiaalin ympärille tehdyistä improvisoiduista teoskokonaisuuksista, teosten tyylinmukaisesta improvisaatiosta, improvisoiduista teostyypeistä (esim. menuetti) vapaasta improvisaatiosta ja yleisön toiveisiin perustuvista improvisoiduista teoksista. Klassinen improvisaatio haastaa muusikkoa hyvin kokonaisvaltaisella tavalla. Se on ikään kuin uuden kielen opiskelua. Kullakin eri musiikin aikakaudella ja teostyypillä on oma kielioppinsa, jota opettelemme pala palalta käyttämään ja puhumaan – joskus suuremmalla ja joskus vähemmällä menestyksellä. Jotta kykenee hetkessä luomaan jotain uutta, tuottamaan kieliopillisesti oikeita lauseita tai edes käyttämään oikeita sanoja, on käsiteltävä teos tai musiikkityyli täytynyt pureskella ja sisäistää läpikotaisin. Esimeriksi improvisoidessa sävelletyn teoksen harmoniarakenteen pohjalta täytyy harmoniarakenne, modulaatiot ja mahdollisesti myös bassokulku muistaa ulkoa samaan aikaan, kun luo itse päälle jotain uutta tai reagoi kanssamuusikon ideoihin. Näin ollen harjoitusprosessi on usein pitkä ja työläs, mutta samalla myös äärimmäisen palkitseva. Konserttikantele on omiaan esimerkiksi impressionistisessa musiikissa. Siispä konserteissamme kantele on ollut keskiössä muun muassa Claude Debussyn pienteosten ympärille koostuvassa kokonaisuudessa, jossa soitimme alkuperäisen sävellyksen ensin sellaisenaan ja sitten laajensimme sekä teosta että kokoonpanoa improvisaation keinoin. Prosessi vaatii teosten perinpohjaista tuntemusta ja teoreettista analyysiä, kanssamuusikoiden tuntemista ja ennen kaikkea heittäytymistä. Konserttiyleisöjen palaute on ollut rohkaisevaa ja yhdenmukaista: mielenkiintoisinta ja antoisinta on, kun muusikot irtautuvat sävelletystä materiaalista improvisoimaan. Konserttikokemuksien on kuvattu olevan yhteisöllisempiä ja musiikki sekä muusikot on koettu läheisemmiksi, kun mukana on improvisaatiota. Pauliinan tohtoriprojekti jää hetkeksi tauolle perheenlisäyksen vuoksi, mutta yhteistyö ja konsertointi Lontoossa jatkuu vielä. Sillä välin kannattaa pysyä kuulolla, sillä OrigiNova-yhtyeen ja sen jäsenten improvisointia kuulee varmasti kotimaassa. Huhtikuussa 2018 OrigiNova improvisoi musiikkia mykkäelokuviin Kaipuu-festivaalilla Helsingissä ja elokuisessa ensikonsertissani voinee myös bongata joitakin yhtyeen jäseniä soittamasta mukana.
18 k ntele José tietää, ketä rakastaa. Jalkaisin voi viedä jopa puoli tuntia Marian korvasta uumalle. Pyörällä niukin naukin kolme minuuttia. Laulu Mariasta ja Josésta on kaunis tarina ihmisyydestä ja epätavallisesta rakkaudesta. Teos herättää eloon tekstin norjalaisen kirjailijan, Erlend Loen kirjasta Maria & José. Kuii kollektiivin teos Laulu Mariasta ja Josésta yhdistää proosakirjallisuutta ja kanteletaidetta musiikkiteatteriksi, jossa tarinankerronta saa uudenlaisen ilmeen. Kirjan on suomentanut Outi Menna ja upean kuvituksen, jota myös Kuii kollektiivin teoksessa käytetään, on tehnyt Kim Hiorthøy. Kaikki sävellykset ja sovitukset ovat Kuntsin ja Iisalan tekemiä. Kuii kollektiivi: Laulu Mariasta ja Josésta TEKSTI EMMA KUNTSI & TIINA IISALA Kuii Kollektiivi. Kuva: Jyrki Pitkä
19 k ntele Kuii kollektiivi on Tiina Iisalan ja Emma Kuntsin perustama duo, joka yhdistää rohkeasti taidemusiikkia, kansanmusiikkia, teatteria ja kirjallisuutta. Naisten yhteinen polku alkoi vuonna 2000 samassa lukiossa ja ystävyys marinoitui yhteisillä interrail-reissuilla sekä kimppakämpässä. Vuonna 2017 duo sai nimen ja ensimmäisen yhteisen produktion, kun Kuntsi tarttui Iisalan lempikirjaan ja ehdotti sen säveltämistä. Tämä olkoon vasta ensimmäinen luku Kuii kollektiivin tarinassa. Tiina Iisala on näyttelijä (FIA) ja muusikko. Hän valmistui Lahden AMK:n musiikin ja draaman instituutista, musiikkiteatterilinjalta vuonna 2010 ja on tehnyt sen jälkeen töitä näyttelijänä muun muassa Teatteri Eurooppa Neljässä, Jyväskylässä, vuosina 2011–2016 sekä kesäteattereissa ympäri Suomea. Tällä hetkellä Iisala toimii freelance-näyttelijänä Helsingissä. Kanteletaiteilija Emma Kuntsi (musiikkipedagogi AMK, MuM) on monipuolinen sooloja kamarimuusikko, jonka ohjelmisto keskittyy uuteen suomalaiseen kantelemusiikkiin. Kuntsi sovittaa ja säveltää kanteleelle, erilaisille kokoonpanoille ja kuoroille. Freelance-muusikkouden lisäksi hän muun muassa opettaa kanteleensoittoa, johtaa kolmea kuoroa, myy kahta bändiä ja toimii seuraavien kansainvälisten kantelekilpailujen tuottajana. Laulu Mariasta ja Josésta sai ensi-iltansa 19.10.2017 Helsingissä Q-teatterin vierailijanäyttämöllä. Teoksen voi nähdä esimerkiksi Kajaanin runoviikoilla Leihu-salissa 4. heinäkuuta 2018.
20 k ntele K irjoitan artikkelia uudessa kodissani Lausannessa. Ensimmäisten hellepäivien iltana linnut laulavat ja parvekkeen suuresta ovesta näkyy kaistale järveä ja vuoria. Jostain syystä täällä Sveitsissä ilma on aurinkoisellakin säällä utuisen sinistä, joten nytkin vuoret piirtyvät uneliaana siluettina punertavaa taivasta vastaan. Ei hullumpi uusi koti, eikö!? Tämä näkymä on kuitenkin vain osa totuutta opiskelijaelämästä yhdessä Euroopan kalleimmista maista. Muuttamaan joutuu usein ja asunnon laatua ei voi valita, on hyväksyttävä se sieltä, mistä sattuu saamaan. Olen asunut nyt Sveitsissä vajaat kolme vuotta, ja sinä aikana olen asunut viidessä eri asunnossa, ja kesälomien aikana tavaroideni ja soitinteni koti on ollut ties kuinka monessa kellarissa ja varastossa. Ensimmäiset kaksi vuotta opiskelin kanteleensoittoa naapurikaupungissa Genevessä musiikkikorkeakoulussa vanhan musiikin osastolla, ja kuluneena syksynä kanteleensoitto siirtyi hieman pienemmälle sijalle elämässäni, kun aloitin päätoimiset kapellimestariopinnot Lausannessa. Ulkomaille lähtö ei ollut alunperin suunnitelmissani, mutta elämässä yksi asia johtaa toiseen Vuoria ja maailmanmusiikkia Kantelistina Sveitsissä TEKSTI JA KUVAT LAURA LINKOLA