• Oletko myymässä asuntoasi? Laadukasta kiinteistönvälitystä ja varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Virkisty, tule opiskelemaan! ?Mindfulness?Meridiaanivenyttely ?Kundaliinijooga?Buto?Werbeck-laulu ?Kuun vaikutus?Kiinalainen tee www.kalliolankansalaisopisto.fi Viikot 4-5 ? 2016 Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. Korkein luottoluokitus 2015 LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkodit.fi A. Oreschnikoff Oy LKV Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 47. vuosikerta ? Nro 2 KÄYTÄ OMAN ALUEESI ASIANTUNTIJOITA ELÄMÄSI TÄRKEIMPÄÄN KAUPPAAN. RIITTA FALENIUS-HALLAMA Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3422 gsm 0500 408 654 PEKKA SIMOLA Myyntineuvottelija puh. 020 780 3925 gsm 0500 523 103 MARJA CANTH Myyntipäällikkö, KiAT puh. 020 780 3363 gsm 0400 250 772 JUKKA SOININEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2692 gsm 040 661 4628 SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 PIRJO VARJORANTA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3370 gsm 0500 508 559 EMMI LAAKSONEN Myyntineuvottelija, KiAT puh. 020 780 3455 gsm 040 517 3164 MERJA WÄLKKILÄ Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3938 gsm 050 568 8413 IRMA MAJANIEMI Myyntineuvottelija puh. 020 780 3905 gsm 040 672 4081 ORANSSIA ENERGIAA ASUNTOSI MYYNTIIN HANNE PEROLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3374 gsm 0500 444 341 KALLIO | Säästöpankinranta 2 00530 Helsinki puh. 020 780 3380 HEIDI HIRVENSALO Myyntisihteeri, LKV puh. 020 780 3550 gsm 040 710 4024 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17?19, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). www.huoneistokeskus.fi / Huoneistokeskus Tapettitalo Fleminginkatu 4 00530 Helsinki p. (09) 76 76 58 www.tapettitalo.fi palvelu@tapettitalo.fi Unihäiriöitä? Kipua? Stressiä? Lääkkeettömiä apuja: Rentoutuskellunta Kotimainen Neurosonic-hoito Entisöinti-, tyyli- ja uusia tapetteja. 2000 mallia heti varastossa. Satoja kapeita ja leveitä reunusnauhoja. Tarjoustapetteja nyt alennuksessa iso valikoima! Hietaniemenkatu 3 ? 050 - 599 0555 ? KELLUMO.FI Hyviä tarjouksia paikan päällä. Tervetuloa tapettikaupoille! 197 4 Meiltä saat henkilökohtaista neuvontaa ja palvelua. Avoinna arkisin 10-17, lauantaisin 9.30-13 ! PARTURI-KAMPAAMO KALLION KLIPOTEEKKI Hiuksiin tukea ja tuuheutta permanentti/rakenne/tukikäsittelyllä! 75? ! www.klipoteekki.com ? Puh. 753 7171 Kaarlenkatu 13, 00530 Hki Avoinna ma-pe 10-17, myös la 10-14 ilman ajanvarausta. NETTIAJANVARAUS 24h/vrk ! Esim. lyhyet hiukset ilman leikkausta vain
  • KALLIO LEHTI 2 Nyt runsaita, edullisia tulppaanikimppuja! Nro 2 ? Viikot 4-5 NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Korjaus-ompelimo Tex & konehuolto Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 OK-ompelukonemyynti & konehuolto Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 Viipurin Kukka TilkkuPuoti - ompelimo, tarvikemyynti & konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la-su 10-17 Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot chef wotkin?s paLVeLutiskit Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477, www.votkin.fi Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? Näytön, kiintolevyn, ? Vikaselvitykset ja näppäimistön jne. vaihto -arviot kannettavaan tietokoneeseen vakuutusyhtiöille AlpinFysioterapia.fi Tarjous uusille asiakkaille 15.2. asti ensimmäinen hoitokerta -30% Ajanvaraus Mikko 09-7535793, Henri 050-5221954, Hannu 040-5319851 | Vaasankatu 18 A Helsinki Virusten ja haittaAjanvaraus ?09-753 57 93 ohjelmien poisto ? Pöytäkoneen komponenttien vaihto ? Käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennukset ja päivitykset ? Tietojen palautus GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma ja ke 9 - 17, ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Forgotten Memo ? Lia Marika Tynnilä, kollaasivalokuvia 13.1. - 31.1.2016. Katso kotisivut. Galleria Saima www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! Nuorten Ohjaamo Helsingin tapahtumaviikko täynnä tietoa ja toimintaa ??Viime vuoden joulukuussa avattu nuorten palvelupiste Ohjaamo Helsinki tarjoaa runsaan valikoiman ohjelmaa valtakunnallisen Ohjaamo-viikon aikana 25.?31. tammikuuta. Ohjaamo kutsuu nuoria, nuorten vanhempia ja toiminnasta kiinnostuneita tutustumaan uusiin palveluihin. Ohjaamo-viikolla Fredrikinkatu 48:ssa sijaitsevassa palvelupisteessä tapahtuu maanantaista torstaihin klo 12-18 ja party-perjantaina klo 12-20. Media on tervetullut tutustumiskäynnille koko viikon ajan, sekä tiistaina 26.1. klo 13-14 järjestettävään tilaisuuteen, jonka avaa apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Tapahtumaviikon maanantaina 25.1. käsitellään hyvinvointiin ja harrastuksiin liittyviä asioita, tiistaina 26.1. koulutusta ja työllisyyttä, keskiviikkona 27.1. vapaa-aikaa ja kulttuuria ja torstaina 28.1. nuorten yrittäjyyttä. Party-perjantaina 29.1. DJ pitää huolen musiikista ja lisäksi järjestetään biitti & rap -workshop ja Open Mic. Illan päätteeksi esiintyy Kube.  Monialainen ja valtakunnallinen palvelu tukee nuoria Nuorten palvelutarpeiden ja kasvavan nuorisotyöttömyyden vuoksi Suomessa on käynnistetty uusi palvelu, 15?29-vuotiaiden Ohjaa- mot. Ohjaamoja on jo lähes 30 paikkakunnalla. Pääosin kuntien ja kuntayhtymien käynnistämät Ohjaamot tarjoavat yhden oven -periaatteella toimivan palvelukokonaisuuden nuoren tueksi. Ohjaamo Helsingistä saa opinto- ja työllistymisohjausta, terveysneuvontaa ja sosiaalipalveluja sekä neuvoja esimerkiksi asumiseen. Ohjaamo tarjoaa nuorille myös erilaisia ryhmiä ja tapahtumia yhteistyössä muun muassa yritysten ja järjestöjen kanssa. ?Eri alojen ammattilaisista koostuvan tiimimme tavoitteena on tukea erityisesti siirtymävaiheissa olevien nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan, koulutukseen Ohjaamo Helsinki palvelee alle 30-vuotiaita nuoria. Kuva: Jonna Pennanen ja työhön. Pyrimme laajaalaiseen apuun ja nuoren tarkkaan kuunteluun hänen tulevaisuutensa suunnittelussa. Nopeasti muuttuvassa työelämässä esimerkiksi vanhemmat eivät aina välttämättä osaa neuvoa lastaan kaikissa hänen kysymyksissään?, Ohjaamo Helsingin projektipäällikkö Sirkku Reponen toteaa. Ohjaamo Helsingissä palveltu jo satoja asiakkaita Ohjaamo Helsinki aloitti toimintansa jo ennen viime joulukuussa valmistuneita tiloja. Syyskuusta alkaen tarjottiin puhelin-, verkko- ja pop-up-neuvontaa sekä ennakkoon sovittuja  asiakastapaamisia. Joulukuun toisesta viikosta alkaen nuoret ovat voineet saapua neuvontaan myös suoraan ilman ajanvarausta. Ohjauksessa asiakkaita on tammikuun puoliväliin mennessä ollut noin 600. Lisäksi nuoria on neuvottu tapahtumissa, puhelimitse ja verkossa. ?Osallistimme jo alkuvaiheessa nuoria mukaan kokonaisuuden suunnitteluun käyttäen palvelumuotoilun tekniikoita apunamme. Palautteen perusteella vastaamme tarjonnal- lamme nuorten tarpeisiin hyvin. Palvelua kuitenkin kehitetään jatkuvasti nuoria kuunnellen?, Reponen kertoo. Helsingissä Ohjaamosta vastaa kaupunginkanslian elinkeino-osasto yhdessä nuorisoasiainkeskuksen, opetusviraston, sosiaali- ja terveysviraston sekä Uudenmaan TE-toimiston kanssa. Toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen on saatu rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta.
  • Viikot 4-5 47. vuosikerta ? nro 2 Ajankohtaista Yli neljännes Suomen vieraskielisistä Helsingissä Havainnekuva Hakaniemen torin ja lippuhallin uudesta sisäänkäynnistä. Kuva PES-Arkkitehdit Oy. ? Hakaniemen ja Merihaan alueet ovat muutostilassa Sykkivä Hakaniemi -kilpailusta kehitysideoita ??Sykkivä Hakaniemi -ideakilpailun voittajat julkistettiin liki kolme vuotta sitten. Kilpailun tarkoituksena oli ideoida kehittämiskeinoja Hakaniemen alueelle. Viitteelisenä budjettina toimi 15 miljoonaa euroa. Kilpailun järjesti Kallio-liike. Ensimmäisen palkinnon kilapilussa saivat jaetusti Christoffer Weckström teoksellaan Kungsan, sekä Sonia Lemarchand työllään Tango. Kungsanin ideana oli rakentaa Merihaan ja Hakaniemen väliselle liikennealueelle asunnot kahdelle tuhannelle uudelle helsinkiläiselle. Myös Hakaniemen torin laidalle oli suunnitelman mukaan tulossa kaksi uutta taloa, ja itse torille runsaasti puita, sekä suihkulähde. Tango-työn pohjimmainen ajatus oli, että Hakaniemessä tanssittaisiin kesäiltoina rannoilla, kuten Pariisissa. Mitä kilpailun voittajatöille kuuluu nyt? Vaikea alue rakentaa Weckströmin ajatus lisärakentamisesta sai kilpailun aikana apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilältä kehuja. Suunnitelma oli poikkeuksellisen valmis, ja Hakaniemen rantaan rakentamista oli pohdittu jo ennen kilpailua. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki on ollut myös samoilla linjoilla, ja tuumii lisärakentamisen tuovan eloa Hakaniemeen. Hakaniemen kehitys on ollut jo pitkään kaupunkisuunnitteluviraston työstettävänä, ja nyt torin kaava on uusittu, ja muiden kaavojen pohjia suunnitel- laan. Arvokas ja tiivis alue tuo rakentamiseen omat haasteensa. Myös suuret liikennemäärät, maaperä ja tekninen verkosto tuovat omat mutkansa rakennusmatkaan. ? Kilpailun ideat käytiin läpi ja otettiin huomioon, ja niistä saatiinkin hyviä lähtökohtia alueen kehittämiselle. Kun Hakaniemen alueen muutoksia alettiin suunitella, kisasta nousi hienoja pointteja esiin. Hakaniemen ja Merihaan alueet ovat muutostilassa, ja suunnitteluperiaatteet on hyväksytty. Silta tehdään uudestaan ja kaupunkinäkymää tullaan tiivistämään, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Perttu Pulkka kertoo. Hakaniemen torista ja sen ympäristöstä on teetetty suunnitelma konsulttityönä. Yleisölle pidetään tilaisuus torisuunnitelmiin ja Hakaniemenrannan suunnittelutilanteeseen liittyen helmikuun 17. päivänä näyttelytila Laiturilla. Pulkka linjaa. Toinen Kallio-liikkeen kilpailun voittotöistä, Tango, ei toteutuessaan kevennä kaupungin kukkaroa merkittävästi. Ainoa hankita rannan muuttamiseksi Pariisilaiseksi unelmaksi olisi laatoitetut tanssialueet, sekä penkit. Hakaniemeä aletaan ra- kentamaan jo syksyllä, kun metroaseman lippuhalli kokee täydellisen kasvojen kohotuksen. Metroasema otettiin käyttöön vuonna 1982, ja sitä käyttää noin 14 000 matkustajaa päivittäin. Kulkuyhteys metroon säilyy koko remontin ajan. ??Helsingissä asui vuoden 2015 alussa 83 549 vieraskielistä eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä oli 13,5 prosenttia. Yli 60 prosenttia kaupungin väestönkasvusta vuonna 2014 tuli vieraskielisistä. Helsingissä asuu useampi kuin joka neljäs Suomen vieraskielisistä, ja Itäisessä suurpiirissä useampi kuin joka neljäs Helsingin vieraskielisistä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät puhuvat äidinkielenään venäjää, viroa, somalia tai englantia. Syntyperältään ulkomaalaisia asui Helsingissä vuoden 2015 alussa 85 592 eli 13,8 prosenttia koko väestöstä. Syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Heistä 83 prosenttia oli syntynyt ulkomailla ja 17 prosenttia Suomessa. Noin puolet syntyperältään ulkomaalaisista oli eurooppalaistaustaisia, vajaa neljäsosa aasialaistaustaisia ja vajaa viidesosa afrikkalaistaustaisia. Helsingin kaupungin tietokeskuksen Tilastoja-julkaisusarjassa ilmestynyt Population with foreign background in Helsinki 2015 julkaisu on lyhennetty englanninkielinen versio suomenkielisestä julkaisusta Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015 (Tilastoja 2015:41). Julkaisu sisältää tilastotietoja ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten työllisyydestä, asumisesta ja koulutuksesta. Meripaviljonki Paasitornin edustalla 1. Tammikuu 2016. Kuva: Pasi Liesimaa Metroasema uudistuu Hakaniemessä keskitytään nyt kolmeen asiaan ja niiden kehittämiseen: siltaan, toriin ja rantaan. ? Suunnitteluvaiheessa kaavailtiin noin 150 000 kerrosneliötä lisää asuintilaa. Tämä tavoite koskee koko suunnitteluperiaatteiden aluetta. Torin ympärisöä pyritään luomaan toimivammaksi, ja siitä pyritään saamaan mahdollisimman paljon irti. Myös rantaa pitää saada elävämmäksi, ja sen aktivointiin keskitytään tiukasti, Royal Ravintolat Hernesaaren saunan ravintoloitsijaksi Sivu 12-13 Rakentamisen ruusu 2015 ? Palkinto meripaviljongille ??Eläintarhanlahdella kelluva ravintola Meripaviljonki on palkittu Rakentamisen Ruusulla 2015. Arkkitehtuuriltaan ja rakennusteknisesti ainutlaatuinen Meripaviljonki on valmistumisensa jälkeen ottanut paikkansa tyylikkäänä lisänä osana Siltasaaren ja Eläintarhanlahden historiallisesti arvokasta kaupunkikuvaa. Meripaviljongin ensimmäinen toimintavuosi on ollut menestys ja vahvis- tanut Helsingin vetovoimaisuutta matkailu- ja kokouskohteena. Äyriäiset ovat vuonna 2016 entistä vahvemmin osa Meripaviljongin tarjontaa. Helsingin ainut kelluva ravintola, Meripaviljonki, avautui huhtikuussa 2015 Eläintarhanlahdelle, kokous- ja kongressikeskus Paasitornin yhteyteen. Helsingin rakennuslautakunta jakoi vuotuisen tunnustuspalkinnon, Rakentamisen Ruusun, 21. kerran 19.1.2016. Rakentamisen Ruusu 2015 myönnettiin kahdelle taholle, Meripaviljongille ja OP-Ryhmän Vallilan toimitilahankkeelle, jotka edustavat ajankohtaista ja ansiokasta täydennysrakentamista. Meripaviljongin todettiin ?toteuttavan ansiokkaasti Helsingin merellisyyden politiikkaa rikastaen Siltasaaren historiallisesti arvokasta kaupunkikuvaa?. Sivu 7
  • KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 2 Työttömyysturvan menot taas kasvussa T yöttömyyden perusturvan menot ovat peräti kaksinkertaistuneet kuudessa vuodessa. Työttömyyskassat ja Kela maksoivat työttömyysturvaetuuksia vuonna 2014 yhteensä 4 760 milj. euroa, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyyskassojen maksaman ansioturvan osuus menoista oli 2 867 milj. euroa ja Kelan maksaman perusturvan osuus 1 933 milj. euroa. Työttömyysturvan menot ovat kasvaneet huomattavasti viimeiset kaksi vuotta. Itse asiassa etuusmenojen kasvu alkoi jo vuonna 2009. Viime vuonna perusturvan työttömyysturvamenot olivat 113 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2008 vuoden 2014 rahanarvolla mitattuna. Ansioturvan menot kasvoivat vuosina 2008?2014 vastaavasti 77 prosenttia. Työttömyysetuuksia maksettiin viime vuonna erilaisten aktiivitoimenpiteiden ajalta 952 milj. euroa. Aktivointitoimenpiteet kohdistuivat etenkin työmarkkinatukeen, jonka korvauspäivistä 26 % maksettiin aktiivitoimenpiteiden ajalta. Peruspäivärahassa vastaava osuus oli 13 % ja ansiopäivärahassa 10 prosenttia . Kaikkiaan joka neljäs (25 %) työttömyysetuuspäivä maksettiin 55 vuotta täyttäneelle vuonna 2014. Ikääntyvien työttömien osuus on merkittävä etenkin ansiopäivärahassa, jonka korvauspäivistä 36 prosenttia maksettiin 55 vuotta täyttäneille. Aktiivitoimenpiteiden osuus 55 vuotta täyttäneille maksetuista ansiopäivärahapäivistä oli viime vuonna vain 2 prosenttia. Yhteiskunta makaa samalla tavalla kuin sen päättäjätkin makaavat. Eli jo monen suulla sanottuna, voitaneen todeta, että saamme sitä mistä maksamme. Jos maksamme työttömyydestä ja mitä enemmän siitä maksamme, sitä enemmän työttömyyttä yhteiskuntaamme ilmaantuu. Yksilökohtaisia poikkeuksia erilaisista elämäntilanteista johtuen on ilman muuta, mutta kansantaloustieteilijät ovat tämän yleisen suunnan todenneet ja näyttäneet jo aikoja sitten. Erilaisista syistä johtuen onkin noussut esille kansalaispalkan malli. Silloin erilaiset tuet ja niiden hakemiset jäisivät ilmeisesti kokonaan pois ja kaikki olisivat suoraan oikeutettuja tiettyyn tulotasoon, minimipalkan muodossa. -j.a. Nro 2 ? Viikot 4-5 Yleisönosasto Helsingin ja Tallinnan sosialidemokraatit: Tunnelisuunnitelma tervetullut   ??Helsingin ja Tallinnan sosialidemokraatit ottivat ilolla vastaan uutisen, jonka mukaan esiselvityksen perusteella Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli on mahdollista saada kannattavaksi ja tunnelin rakentaminen tulisi tutkia huolella. Kaupunkien välisessä laivaliikenteessä kulkee vuosittain yli 8 miljoonaa ihmistä ja kymmenet tuhannet ihmiset käyvät töissä lahden yli. ? Näinä aitojen aikoina Eurooppa tarvitsee kipeästi lisää uusia yhteyksiä. Siksi olen erityisen iloinen, että suunnitelma tunnelin rakentamiseksi etenee juuri nyt. Helsingillä ja Tallinnalla on jo pitkään ollut vahva tahto syventää kaupunkien välistä yhteistyötä. Tämä pitkän tähtäimen hanke on siitä esimerkki. Toteutuessaan sillä on moniulotteinen merkitys niin taloudelle kuin kaupunkien kulttuurille ja kasvun mahdollisuuksille. sanoo Helsingin Sosialidemokraattien puheenjohtaja Pilvi Torsti. ? Puolustan vahvasti Tallinnan ja Helsingin lähentymistä, ja näen, että tunnelihanke on merkittävä tekijä tässä yhteistyössä. Odotan kaupunkien muodostavan tulevaisuudessa tiiviin, taloudellisesti kil- pailukykyisen, Tukholmaan verrattavan alueen yli miljoonan asukkaansa voimin, toteaa Tallinnan sosialidemokraattien puheenjohtaja Anto Liivat. Helsingin ja Tallinnan sosialidemokraatit haluavat tiivistää kaupunkien yhteistyötä entisestään. ? Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki voi nousta Itämeren ykköskohteeksi talouden, turismin ja elinkeinoelämän näkökulmasta, toteavat Torsti ja Liivat.   Pilvi Torsti Anto Liivat Kouluverkkotarkastelu säilytettävä valtuustossa   ??Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee esitystä, jonka mukaan päätökset koulujen lakkauttamisista ja yhdistämisistä siirtyisivät valtuustolta opetuslautakunnalle. Vasemmiston valtuustoryhmän mielestä valta kouluverkkoasiassa tulee vastaisuudessakin säilyttää valtuustolla. Jos päätös koulujen lakkauttamisista viedään kaupunginvaltuustolta opetuslautakunnalle, heikennetään kaupungin demokraattisuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä, koska koulujen lakkauttamiset voidaan tulevaisuudessa tehdä vähäisin äänin opetuslautakunnassa, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo. Koulujen lakkauttamiset ovat herättäneet paljon keskustelua, mikä kertoo ihmisten pitävän näitä asioita tärkeinä. Valtuusto on suoraan vaaleilla valittu elin, joten erityisen merkittävät asiat on hyvä pitää sen päätettävinä. Valtuustokäsittelyssä myös äänestäjät pääsevät valvomaan, miten heidän valitsemansa edustajat toimivat. Kun kerran valtuustossa päätetään huomattavasti pienemmistäkin asioista, on kummallista viedä siltä valta pois näin merkittävässä asiassa. Lisäksi kouluverkkoasioiden valmistelussa on viime vuosina ilmennyt useita ongelmia, joihin on kyetty puuttumaan vasta kansalaiskeskustelun ja kaupunkilaisten kuulemisten kautta. Pelkässä lautakuntakäsittelyssä näille ei olisi aikaa. Opetusvirasto on valmistelussa antanut kyseenalaista tietoa esimerkiksi oppilasmääräennusteista, koulu- jen pinta-alatiedoista ja tilakapasiteeteista sekä korjaustarpeen hinta-arvioista. Lisäksi tilakeskus ei ole aina toimittanut julkisuuslain määräämiä kuntoraportteja niitä pyytäneille lain määräämässä ajassa, ja yhdistämisistä seuraavista säästöistäkin on ollut epäselvyyttä. Näihin ongelmiin on onneksi herätty, mutta päätösten siirto lautakunnalle ei edesauta asiaa. Ei ole hyvä, että valtuusto luopuu vallastaan asiassa, jossa valmistelu takkuaa näin pahasti, Honkasalo toteaa. Kouluverkkotarkastelua tulee edelleen kehittää, mutta sen siirto lautakunnalle on askel väärään suuntaan. Helsingin Vasemmiston valtuustoryhmä Kiitos Silvopleelle! ??Kävin 30.12.2015 Helsingin Kallion Virastotalossa, mutta poistuttuani sieltä minulle tuli ankara huimauskohtaus ja linjaauto 23 ehti mennä ennen, kun en oloni takia pystynyt kiirehtimään askelei- tani, niin muistin, että CVitamiinia on enempi kasviksissa, kuin hedelmissä, niin menin kasvisravintola Silvopleehen. Joten kiitän täten Silvopleen omistajaa ja henkilökuntaa, että tätllainen ravintola on olemassa ja siellä hyvin palvellaan, sillä samana päivänä hieman helpotti, mutta seuraavana päivänä huimaus oli pois pyyhkäisty ! Lassi Tiittanen Choi Jeong Hwan ilottelevat installaatiot Suomeen Uusi Helsingin kaupunginmuseo avautuu 13.5.2016 Senaatintorin kulmalla. Kuva: Marja Väänänen Millainen on uusi Helsingin kaupunginmuseo? ??Helsingin kaupunginmuseo avaa 13.5.2016 uuden museon Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa. Museoksi muokataan lähes puolikas kortteli vanhimmasta Helsingistä, Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmasta. Historiallisiin rakennuksiin muodostuu omaleimainen mu- seokokonaisuus, jonne on aina vapaa pääsy. Museon sisustus- ja näyttelynrakennusvaihe on alkamassa, ja ensimmäiset näyttelyt ja sisällöt julkistetaan nyt. Niissä korostuvat kaupunkilainen arki, nostalgia ja omakohtaiset kokemukset, ja joukossa on myös kansainvälinen näyt- tely, jota ei ole aiemmin Pohjoismaissa nähty. Samalla tarjoamme ainutkertaisen tilaisuuden kurkistaa uuteen museoon tuoreeltaan remontin jälkeen, vielä ilman näyttelyrakenteita. Helsingin kaupunginmuseo esittelee avajaisnäyttelynsä uuden museon tiloissa tiistaina 2.2. Helsingin juhlaviikot ja Kiasma tuovat Suomeen visuaalisesta ilottelusta ja valtavista installaatioistaan tunnetun Choi Jeong Hwan. ??Etelä-Korean tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin kuuluva Choi (s. 1961) rakentaa teoksensa yhdistäen paikallisia ja korealaisia, uusia ja vanhoja sekä uniikkeja ja massatuotettuja aineksia. Näyttely ?Happy Together? avautuu Kiasmassa 22. huhtikuuta. Choin taiteessa korealainen kuvaperinne sulautuu globaaliin kulutuskulttuu- riin. Taiteilija loihtii arkipäiväisistä kulutustavaroista kuten värikkäistä muoviastioista ja halvoista leluista kokemuksellisia tiloja, jotka sulkevat katsojan sisäänsä. Samalla teoksissa on myös kriittinen puoli: ne kiinnittävät huomiomme ympäröivään materialismiin, hillittömään tavarapaljouteen ja kaikkialla läsnä olevaan muoviin. Esimerkiksi teoksessa ?Happy Happy? katsoja kulkee läpi värikkään muoviviidakon. Lähemmin katsoessa huomaa, että hehkuva paratiisi muodostuu katosta lattiaan ulottuvista kotitalousesineiden ketjuista. Choi inspiroituu kaupungin kaaoksesta, kauneudesta ja ihmisistä. Hän ha- luaa luoda julkiseen tilaan kaikille jotain uutta ja yhdessä koettavaa. Choi näkyykin kesän aikana myös Helsingin kaupunkikuvassa. Lisäksi taiteilija on mukana Helsingin juhlaviikkojen, Helsingin kaupungin opetusviraston ja Kiasman vuosittaisen koululaistapahtuman, Tokaluokkalaisten taideretken, suunnittelutyössä. ?Happy Together? on esillä Kiasmassa 22.4.?18.9. Yhteistyökumppanina toimii Helsingin Sanomat. Helsingin juhlaviikkoja vietetään seuraavan kerran 19.8.?4.9. Ohjelmisto julkistetaan kokonaisuudessaan 19.4.
  • KALLIO LEHTI Viikot 4-5 ? Nro 2 5 Kolumni Saivartelua ja totuuksia T Stadin kundi ja friidu ehdokkaita haussa!! ??Tammikuu alkoi Stadissa lumisena ja kylmänä. Kaikesta viimasta huolimatta ravintola Kaisaniemeen oli 14.1 dallannut toista sataa slangilaista tsiikaamaan vuoden 2015 Stadin kundia Heikki Harmaa sekä Stadin friidua Anna Kortelaista. Messissä oli myös Stadin kundi vuodelta 2013 Heikki Paunonen. Ideana oli bamlata Stadin muuttuneista kartsoista ja pihoista. Juttua olisi riittänyt varmaan aamuun asti kun kolme stadilaista kelas lapsuutensa leikkipihoja. Juttuun otettiin messiin myös puhutun kielen; slangin muuttuminen ja kuinka erilaisia sanoja on käytössä eri puolilla Stadia. Kevään aiheina Kaisik- sessa tulevat olemaan myös kniigan erilaiset tekotavat, Ässärykmentin kohtalon mestat vv1941-1942, Vermon ravit ym. Ja erityisvieraaksi saapuu apul. kaup.johtaja Anni Sinnemäki 10.3. Kaisiksen treffit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia yleisötilaisuuksia. Ideana levittää slangin ilosanomaa kaikille Stadilaisille. Poikkeuksena maksulliset jortsut kuten nyt 11.2 Iltamat jonne myydään libareita jotta saadaan bungattua bändille. Helmikuinen bändi on Sonja ja Omat pojat. Libareita saa slangibyroosta. Stadin Slangi ry valitsee taas tänä vuonna Stadin friidun ja kundin sta- dilaisten tekemien ehdotusten pohjalta. Nyt alkaakin jo hakuaika koska yhdistyksen hallituksen pitää valinta tehdä jo huhtikuun kokouksessaan. Eli ehdota helmikuun loppuun mennessä mielestäsi sopivaa kundia tai friidua joko 045-186 7238 tai toimisto@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry Hämeentie 67 Hki 55. Toiveena on että ehdokas on tehnyt jotain Stadin hyväksi tai tullut muuten tunnetuksi jostain stadilaisille tärkeästä jutskasta. Varsinaiset valintakriteerit päättää kunkin vuoden hallitus aina uudelleen. Marjut Klinga Slangilainen talvi 2016 ?? 28.1.16 To Klo 18.00 Ravintola Kaisaniemessä bamlataan erilaisista kirjan tekemistavoista Helmikuu 11.2. 25.2. To klo 18.00 Iltamat ravintola Kaisaniemessä. Tanssit alkaa 19.30 bändinä Omat Pojat, ennen sitä muita ? Tule tutuksi leikkejä ja tietovisaa. Libarit 15e sis.pullakahvit 8.2 saakka. Varaa byroosta To klo 18.00 Ravintola Kaisaniemessä bamlataan raveista asiantuntijana Serkamon Antti Maaliskuu 5.3. La Klo 11-14 Vuokki 60v tapahtuma Columbuksessa. Kuoro. 14-16 Cafe Pokkari Laulua ja keskustelua Itä-Stadista 8.3. Ti Klo 19.00 Naistenpäivän konsertti Malmitalolle. Liput 12e/15e 10.3. To Klo 18.00 Ravintola Kaisaniemessä vieraana apul.kaup.johtaja Anni Sinnemäki 15.3. Ti Klo 18.00 Ravintola Punavuoren ahven. Bamlauskuppila. 7.4. To Klo 18.00 Kniigatreffit / Heikki Paunonen 21.4. To Klo 18.00 Kniigatreffit Timo Saarto 28.4. To Klo 16.30 Redu Palomuseolle. 2e. Ilmoittaudu byrooseen Toukokuu 3.5. 5.5. 6.5. 10.5. 26.5. 29.5. Ti Klo 18.00 Mutsi on bestis Lapinlahden sairaalalla To Klo 10.00 Hakiksen markkinat Pe Klo 18.00 Mutsi on bestis Tuomiokirkossa Ti Klo 18.00 Slangitreffit To Klo 18.00 Laulelmailta?? Su Klo 11.00 Mätäjoki festarit Kantsussa Kesäkuu 12.6. Su Klo 10-12.30 Helsinki-päivä Espan lavalla Heinäkuu 27.7. Heinolan kesäteatteri redu. Liput 75/80 Kysy byroosta Elokuu 6.8. La Hamina Tattoo redu. Lähes täynnä. Kysy peruutuksia odellisuus on joskus tarua ihmeellisempi. Tällainen tunne tuli viimeksi, kun kaupunginhallitus ja sote-lautakunta kävivät jonkinlaista nokka pokkaa potilaiden pääsystä kiireettömään hoitoon terveysasemilla. Lautakunta päätti joulukuussa. että terveysjonojen pituudelle on tehtävä jotakin. Helsingin 25 terveysasemalla potilaiden kiireettömään hoitoon pääsyn jonojen pituudet vaihtelevat liian paljon. Tämä ei ole helsinkiläisiä ajatellen mitenkään tasa-arvoista. Kaikilla pitäisi olla suurin piirtein yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä hoitoon. Lautakunnan jäsenet saavat paljon palautetta juuri jonojen pituudesta. Kun lautakunta käsitteli tämän vuoden toimintasuunnitelmaa, lautakunta päätti tarttua tähän ongelmaan ja päätti, että potilaan kiireettömään hoitoon pääsy pitää turvata pääsääntöisesti kahdessa viikossa valtuuston sitovien tavoitteiden edellyttämän neljän viikon sijasta. Tästä päätöksestä syntyi sitten meteliä. Lautakunta keskusteli jonoasiasta paljon ennen päätöksentekoa. Todettiin, että se on kova tavoite virastolle. Mutta toisaalta joillakin terveysasemilla on kyetty toimintoja kehittämään niin hyvin, että jonotusajat ovat muutamista päivistä pariin viikkoon tai hiukan sen yli. Näiden asemien työkäytäntöjä analysoimalla ja niitä levittämällä ja mahdollisesti joitakin uusia toimintaresursseja kohdentamalla voitaisiin jonojen purussa onnistua. Ainakin sitten tiedettäisiin nykyistä paremmin, mistä oikein kiikastaa, kun jonot kasvavat. Lisäksi lautakunnan mielestä valtuuston hyväksymän neljän viikon sitovan tavoitteen sisälle mahtuu kaksi viikkoa. Eikä valtuustolla voi olla mitään sitä vastaan, että hyväksytyn budjetin määrärahoilla yritetään tehdä enemmän ja parantaa palveluja. Mutta ei se ollutkaan näin yksinkertaista, vaan todellisuus oli tarua ihmeellisempi. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen siirsi omalla päätöksellään asian kaupunginhallitukseen. Tätä päätöstä sitten puitiin hallituksessa koko alkuvuosi. Eniten hämmästelin sitä saivartelun määrää, mitä tähän lautakunnan päätöksen tulkintaan liittyi. Minusta olisi alun alkaen ollut tyylikkäintä, jos kaupunginjohtaja olisi todennut, että lautakunnan päättämä kahden viikon tavoite sisältyy neljään viikkoon ja että vahvistetulla budjetilla saa tehdä myös enemmän. Mutta asian tavoite ja totuus taisikin olla toinen. Kaupunginhallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki kertoi lehtihaastattelussa, että lautakunnan päätös voisi sisältää lisäresurssien vaatimusta, eikä sitä voida hyväksyä. Mutta näinhän lautakunta ei päättänyt. Eli onko niin, että kokoomus haluaakin pitää pitkät jonot terveysasemilla? Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, kaupunginhallitus päätti kaikkien saivartelujen jälkeen, että lautakunta ja virasto laativat suunnitelman siitä, miten potilaat pääsisivät kahdessa viikossa kiireettömään hoitoon. Tämä valmistelu käynnistyy pikimmiten. Kiireellinen hoito on aina annettava joko samana tai seuraavana päivänä. Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sd sote-lautakunnan puheenjohtaja Helsingissä avoinna yli 200 vakinaista opettajan virkaa ??Vakinaiset opettajan virat elokuusta 2016 alkaen Helsingin kaupungin peruskouluissa ja lukioissa tulevat hakuun 17. tammikuuta. Avoinna on myös rehtorin virkoja. Tehtäviin haetaan kaupungin sähköisen rekrytointijärjestelmän kautta osoitteessa www.helsinkirekry.fi. ? Helsingin peruskouluissa ja lukioissa on avoinna yli 210 opettajan virkaa, kertoo henkilöstösuunnittelija Virve Kemppi Helsingin opetusvirastosta. Näistä 40 on ruotsinkielisissä kouluissa. Lisäksi haetaan rehtoria Aleksis Kiven, Jakomäen ja Latokartanon peruskouluihin sekä Pihkapuiston ja Pihlajiston ala-asteen kouluihin. Stadin ammattiopiston opettajien virat tulevat hakuun helmi-maaliskuussa. Opetusviraston verkkosivuilta saa tietoa erilaisista opettajan tehtävistä. Sivuilta löytyy myös videoita, joissa opettajat kertovat työstään. Voidaanko kateutta verottaa? Meille tulee aika uus, uuden aatteen ihanuus! Kaikkea sitä touhutaan, isot kissat saalistaa. Kateet purkaa kiukkuaan, omatunto niillä kolkuttaa! Kateus on outo maanvaiva, voidaanko kateutta verottaa? Onko oikein tai väärin, neuvoja kokoon käärin. Ideaa lähden lobbaamaan, Stubbiakin voin opastaa. Meille tulee aika uus, uuden aatteen ihanuus. Kateus on kansanvaiva, kateutta voidaan verottaa! Veroja aina nostetaan Enhän ole kade kateille ja uusia vielä keksitään. enkä muille partasuille. Tehtäis jotain järkevää, Kateus on kansanvaiva, jolla sivistystä mitataan. kateutta voidaan verottaa. Touhuaa monta käsikassaraa, Toivo Levanko vähemmälläkin kade huomataan. lyyrikko Kateus on pahan siemen, se pois nyt kitketään.
  • KALLIO LEHTI 6 Nro 2 ? Viikot 4-5 Päivyri Nimipäivät: Viikko 4 Ma 25.1. Pauli, Paavo, Paul, Paulus, Paavali Ti 26.1. Joonatan Ke 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä. To 28.1. Kalle, Kaarlo, Pe 29.1. Valtteri La 30.1. Irja Su 31.1. Kynttilänpäivä. Alli Viikko 5 Ma 1.2. Riitta Ti 2.2. Jemina, Lumi, Aamu Ke 3.2. Hugo, Valo To 4.2. Ronja, Armi Pe 5.2. J.L. Runebergin päivä. Asser La 6.2. Saamelaisten kansallispäivä. Tiia, Terhi Su 7.2. Laskiaissunnuntai. Riku, Rikhard Valtiopäivien ekumeeninen avajaisjumalanpalvelus ??Valtiopäivien ekumeenista avajaisjumalanpalvelusta vietetään keskiviikkona 3.2.2016 klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen.  Liturgeina toimivat kappalainen Suvi-Päivi Koski ja kappalainen Fred Lindström. Jumalanpalveluksessa avustavat piispa Arseni, Suomen ortodoksisen kirkko, piispa Teemu Sippo SCJ, Katolinen kirkko Suomessa sekä piirikunnanjohtaja Pasi Runonen, Suomen Metodistikirkko ja kappalainen Mark Saba, Vantaankosken seurakunta. Tekstinlukijana avustaa eduskunnan puhemies. Musiikista vastaavat urkurina Harri Viitanen ja kantto- rina Inka Kinnunen sekä Kamarikuoro Gloria johtajanaan Seppo Murto ja huilisti Jenny Metsälä. Jumalanpalvelus radioidaan YLE Radio 1:ssä klo 12?13. Kolehti kannetaan Yhteisvastuukeräykselle, jonka kotimaisena keräyskohteena on Suomen Partiolaisten valtakunnallinen Nuorten syrjäytymisen ehkäisy partion avulla -hanke. Kolehdin kantavat partiolaiset Helsingin Hakatyttöjen ja Helsingin Sinihaukkojen lippukunnista. Seurakuntalaisille, joilla ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon etelä- ja pohjoislehtereiltä. Sisäänkäynti tapahtuu klo 11.10?11.30 etelä- ja pohjoisovista. Intiimi Olohuoneklubi aloittaa helmikuussa Helsingin Gloriassa   ??Helsingin keskustassa aloittaa helmikuussa Kulttuuriareena Glorian järjestämä intiimi Olohuoneklubi, joka keskittyy vahvan oman äänen artisteihin ja heidän ihon alle pääseviin lauluihinsa. Sohvilla, nojatuoleilla ja huonekasveilla sisustettava klubi järjestetään kerran kuussa keskiviikkoiltaisin klo 19-24. Olkkari-illoissa esiintyy kolme artistia sekä tunnetumpi yllätyspääesiintyjä, jota ei paljasteta ennakkoon. Lippuja myydään vain noin 250 kpl per ilta. Klubilla on myös myöhemmin julkistettavaa muuta ohjelmaa, kuten huhtikuussa kirjailija Miki Liukkonen, joka lukee artistien välissä katkelmia tulevasta teoksestaan. ? Pyrimme pitämään tunnelman mahdollisimman intiiminä, yllättämään yleisön perinpohjaisesti pääesiintyjillämme ja luomaan illoista monipuoliset, aidosti ainutkertaiset elämykset, kertoo klubin tuottaja Pietari Pyykönen.? Olohuoneklubin avajaisia vietetään  17. helmikuuta, jolloin lavalle nousevat karismaattinen Antero Lindgren, Suomen Bon Iveriksikin tituleerattu Lake Jons, klubin aikaan odotetun kakkosalbuminsa julkaiseva lumoava The Hearing sekä yllätyspääesiintyjä, joka on tällä hetkellä virallisesti keikkatauolla. Klubin muita esiintyjiä ovat Prince of Assyria (SWE), Manna, Iisa, Samae Koskinen, Matti Johannes Koivu, Laura Moisio, Joose Keskitalo, Karina ja Younghearted. Päivämäärät ovat 17. helmikuuta, 9. maaliskuuta, 20. huhtikuuta ja 18. toukokuuta. Liput tulevat myyntiin Tikettiin perjantaina 22.1. klo 10.  Liput alkaen 15 euroa + Tiketin toimitusmaksut. Ikäraja K18. Saatavilla myös erittäin rajoitettu neljän klubin lippupaketti. Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, pe klo 9-14, ke klo 1217, p. 09 2340 3600, kallio.srk@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16-19. To 28.1. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Musiikin gravitaatio ja urkujen ihmeelliset värit. Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi, johdattelijana toimittaja Sirkku Nyström. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen ? viritä äänesi ja soittimesi ja tule mukaan! Teejatkot. Pe 29.1. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Teejatkot. La 30.1. klo 18 Ekumeenisen Karmeliittayhteisön kontemplatiivinen messu. Liturgi Outi Lantto. Kirkkoon voi tulla hiljentymään ennen messua, teejatkot. Su 31.1. klo 10 Kallio II -rippikoulun konfirmaatiomessu. Huovinen, Sariola, van Santen, Oksanen, Niskala, avustaja Saimi Kautonen. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Klo 18 SIBAFEST ? Kent Tritlen mestarikurssin päätöskonsertti. Ti 2.2. Klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskelijamessu. Teejatkot. Ke 3.2. klo 13 Eläkelaisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Anima mea. To 4.2. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Tunneperimän siirtyminen sukupolvelta toiselle. Terapeutti Anu Lindqvist. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 18 Kivimessu. Huovinen, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen ? viritä äänesi ja soittimesi ja tule mukaan! Teejatkot. Pe 5.2. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti VeliMatti Hynnisen johdolla. Teejatkot. La 6.2. klo 18 Ekumeeninen vesper. Illan hämärtyessä ja suitsukkeen tuoksuessa pysähdymme laulamaan kynttilän valossa vanhoja psalmisävelmiä ja hymnejä hetkipalveluksen perinteen mukaisesti ekumeenisessa hengessä. Järj. Teologian Ylioppilaat. Su 7.2. klo 10 Messu ? Yhteisvastuukeräyksen aloitus. Laajasalo, Männistö, Mäki-Kokkila, Pyylampi, Oksanen. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Klo 14.30-16 Lapsiperheiden Yhteisvastuutapahtuma Kirkkopuistossa. Hernekeittoa, nuotiomakkaraa, lumileikkejä, arpajaiset. Klo 16 Skidikirkko: Ämpärimessu. Mattsson, Friberg, Pyylampi. Kirkkokahvit ja mehut. Ti 9.2. Klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskelijamessu Kappelisalissa. Teejatkot. Ke 10.2. klo 13 Eläkelaisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Tuhkakeskiviikon keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Huovinen, Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. To 11.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Hengelliset kylähullut. Vieraana Pohjois-Karjasta kotoisin oleva kirjailija Antti Heikkinen. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen ? viritä äänesi ja soittimesi ja tule mukaan! Teejatkot. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma-pe klo 10-16. Punttisali auki ma-ti, to-pe klo 10-15, ke klo 12-15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. Pe 29.1. klo 10-12 Lasten perjantai La 30.1. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Klo 17 Sateenkaarimessu. Saarna Pauli Löija, Partti. Su 31.1. klo 16 Messu. Lindfors, Klemmt, Oksanen. Kirkkokahvit. Ma 1.2. klo 9 Senioreiden sähly. Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 2.2. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Muskaria ohjaa Terhi Orpana. Maksuton. Ei ilmoittautumista. Tied. Pauliina Lindfors, pauliina.lindfors@evl.fi tai 050 462 0987. Ke 3.2 klo 18 Lasten ja perheiden messu Alppilan kirkon kappelissa aiheena Kynttilänpäivä. Lindfors, Karu ja Kaisa Valve. Pe 5.2. klo 10-12 Lasten perjantai. La 6.2. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. Su 7.2. klo 16 Messu. Laajasalo, Oksanen. Kirkkokahvit. Ma 8.2. klo 9 Senioreiden sähly. Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 9.2. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Alppilan kirkon kahvila ti-to klo 10-18, pe klo 10-14, lounas klo 11. Uuden vuoden iloksi paljon uutta Manuel Sanchezin johdolla: lounaat, burgerit, leivät ja suklaat. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 29.1. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 31.1. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Pe 5.2. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 7.2. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Ke 10.2. klo 18.30 Vironkielinen iltahartaus. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 Ma 1.2. Musiikkileikkikoulu. Klo 9.45 1-2 vuotiaat, klo 10.30 1 -vuotiaat ja klo 11.15 alle 1 -vuotiaat. Ohjaaja Iiris Tarnanen. Hinta 90?/ kausi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tytti Friberg, tytti.friberg@evl. fi tai 09 2340 3621. To 4.2. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Kahvittelua, keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. Ma 8.2. Musiikkileikkikoulu. Klo 9.45 1-2 vuotiaat, klo 10.30 1 -vuo- tiaat ja klo 11.15 alle 1 -vuotiaat. Ohjaaja Iiris Tarnanen. Hinta 90?/ kausi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tytti Friberg, tytti.friberg@evl. fi tai 09 2340 3621. To 11.2. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Kahvittelua, keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 Ke 3.2. klo 19 Antti & Isotalo -duo. Musiikki-ilta eteläpohjalaisen kansanmusiikin ja grungen epätodennäköisessä risteyskohdassa viulun ja ukulelen säestyksellä. Katso lisää: www.anttijaisotalo.com La 6.2. klo 15 Sydämeni sävel: Toivo Kärki -ilta. Kalervo Kärki kertoo isästään säveltäjä Toivo Kärjestä. Illassa kuullaan myös Toivo Kärjen säveltämää musiikkia. Järj. Virtapiiri-yhdistys. Ke 10.2. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: Tommi Jalo Trio. Kahvila aukeaa klo 18. Varhaisnuorten ja nuorten tila PaKo Siltasaarenkatu 28 Ma 1.2.-ke 3.2. klo 14-16 Olotila K-9. Onko ulkona kylmä? Ei se mitään, PaKossa on lämmintä. Tule yksin tai yhdessä hengaamaan, tekemään läksyjä, kuuntelemaan musaa, pelailemaan ja välipalalle. Olotilaan ei tarvitse ilmoittautua. Ma 8.2.-ke 10.2. klo 14-16 Olotila K-9. Onko ulkona kylmä? Ei se mitään, PaKossa on lämmintä. Tule yksin tai yhdessä hengaamaan, tekemään läksyjä, kuuntelemaan musaa, pelailemaan ja välipalalle. Olotilaan ei tarvitse ilmoittautua. Muut tapahtumat Ti 2.2. klo 8.30 Aamumessu, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Olli Holmström, Elsa Sihvola. Ke 3.2. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 3.2. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ti 9.2. klo 8.30 9.2. Laskiaistiistain hartaus ja kirkkokahvit, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Karin Strandberg, Johannes NiskaVirta, Elsa Sihvola. Ke 10.2. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 10.2. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Kurssit, ryhmät ja retriitit Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömien ja yli 63-v. eläkeläisten on mahdollista saada ns. opintoseteli. Asiasta mainittava ilmoittautumisen yhteydessä. Alppilan kirkon arkiretriittiryhmä ke 10.2.-6.4 klo 18.30-19.30. Tiedustelut ja ilmoittautuminen diakoni Nina Klemmt p.09 23403634. Maksuton. Rukouslaulun jatkokurssi ? Paastonajan laulut, Diakonissalaitoksen kirkko ti 16.2., 23.2., 1.3. ja 8.3. klo 17.30-20. Ohj. MuT Hilkka-Liisa Vuori. H. 52?. Bible journaling ?kurssi, Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28, ti 16.2., 23.2., 1.3.ja 8.3. klo 18-20. Ohj. kirjailija Leena Hietamies. H. 20?. Pyhän tanssin kurssi ? Askeleet kohti pääsiäistä, Alppilan kirkko to 25.2.-31.3., klo 17.30- 18.30. Askeleet helppoja. Ohj. TM Tiina Sara-aho. H. 45?.
  • KALLIO LEHTI Viikot 4-5 ? Nro 2 Vuoden 2015 käyntitilastot: 7 Puheenvuoro Festivaalit myivät reilusti Nyt olemme jo oppineet! yli 800 000 pääsylippua ??Festivaalialalla menee edelleen varsin hyvin ja käyntimäärät ovat pysyneet edellisvuoden tasolla talouden taantumasta ja muutenkin synkeistä ajoista huolimatta. Tämä näkyy Finland Festivalsin (FF) kokoamista käyntitilastoista kaikilta niiltä festivaaleil- ta, jotka olivat FF:n jäseniä vuoden 2015 aikana. Myytyjen lippujen osalta tarkka tilastoluku on 822 435 kappaletta, joten kasvua edellisvuoteen verrattuna on peräti 14 prosenttiyksikköä. Festivaalien arvioitu kokonaiskäyntimäärä, johon on koottu arviot myös erilaisista ilmaistilaisuuksista, on reilusti yli kaksi miljoonaa, tarkka tilastoluku on 2 342 232. Kokonaiskäyntimäärissä kasvua vuoteen 2014 verrattuna on seitsemän prosenttia. Tilastollista kasvua selittää se, että FF:n tilastoissa on ensi kertaa mukana kolme maan eturivin rockfestivaalia (Ilosaarirock, Ruisrock ja Tuska Open Air Metal Festival). Toisaalta kaksi suurta yleisötapahtumaa (Provinssirock ja Down By The Laituri) ei enää ole mukana FF:n tilastoissa. Nämä muutokset huomioiden festivaalien käyntimäärät vuonna 2015 olivat suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2014. Tilastoinnin pohjana on Kymmenen suurinta festivaalia vuonna 2015 myytyjen lippujen perusteella: 1. Ruisrock 2. Helsingin juhlaviikot 3. Pori Jazz 4. Savonlinnan Oopperajuhlat 5. Ilosaarirock 6. Kuhmon Kamarimusiikki 7. Seinäjoen Tangomarkkinat 8. Taidekeskus Salmela 9. Tampereen Teatterikesä 10. Sodankylän elokuvajuhlat 95 61 60 53 48 32 31 31 30 27 000 649 936 135 937 426 834 000 384 908 kolmatta kertaa käytetty ohjeistusta, joka pyrkii mahdollisimman hyvään vertailtavuuteen erityyppisten festivaalien välillä. Laskentaperusteet ovat selkeät ja johdonmukaiset sen suhteen, miten erilaiset päiväja sarjaliput sekä muut lipputyypit otetaan huomioon. Kuten aikaisemminkin, festivaalikohtaiset erot olivat suuria. Lukuja arvioitaessa on myös pidettävä mielessä järjestettyjen konserttien ja tilaisuuksien määrä. Jos esityksiä on päätetty järjestää aiempaa vähemmän, myydään lippujakin luonnollisesti vähemmän. Festivaalien tavoitteet ovat myös joka vuosi erilaiset, joten lukuja pitää verrata festivaalin itselleen asettamiin tavoitteisiin. Tilastoja analysoidessa on hyvä myös muistaa, että yleisömäärä ei ole mikään itseisarvo. Suomessa on lukuisia pieniä festivaaleja, jotka haluavatkin pysyä pieninä. Kymmenen suurinta festivaalia vuonna 2015 kokonaiskäyntimäärän perusteella: 1. Pori Jazz 390 2. Helsingin juhlaviikot 295 3. Kotkan Meripäivät 181 4. Tampereen Teatterikesä 118 5. Seinäjoen Tangomarkkinat 106 6. Puistoblues 100 7. Ruisrock 97 8. Maailma kylässä -festivaali 78 9. Savonlinnan Oopperajuhlat 71 10. Oulun juhlaviikot 65 936 970 800 190 000 000 000 200 278 645 Kotiin lainaksi cajónin, perulaisen laatikkorummun Uutta Kallion kirjastossa ??Kallion kirjasto laajentaa soitinlainausta. Ukulelen ja kanteleen rinnalle nousee nyt huipputrendikäs lyömäsoitin cajón, joka on lähtöisin Perusta, mutta levinnyt sittemmin ympäri maailman. Cajónia soitetaan istumalla sen päällä ja rummuttamalla käsin sen etukantta. Monipuolinen cajón sopii moniin musiikkityyleihin ja se on myös suosittu katusoitin. Cajóniin voi tutustua Kallion kirjastossa perjantaina 29.1. klo 18.15, kirjaston ovien sulkeuduttua muulta yleisöltä. Lyömäsoittaja Pauliina Kauppila esittelee soitinta erityisesti espanjalaisen flamencomusiikin näkökulmasta kitaristi Petri Lahtisen kanssa. Antaudu räväköiden rytmien vietäväksi ja tule kuuntelemaan ja kokeilemaan, mitä cajónista irtoaa. Ensimmäiset halukkaat saavat lainata cajónin kotiinsa jo samana iltana. Lainattavia soittimia on kaksi ja niiden laina-aika on kaksi viikkoa. Pauliina Kauppila on mo- nipuolinen lyömäsoittaja, joka hallitsee useat eri rytmit ja tyylilajit ja ammentaa ideoita erityisesti flamencon ja afrokuubalaisen sekä suomalaisen kansanmusiikin maailmoista. Petri Lahtinen on kitaristi, joka on sähkökitaran ja klassisen kitaran kautta päätynyt perehtymään flamencokitaran saloihin. Flamencon lisäksi Petri on aktiivinen säveltäjä, joka on kiinnostunut erityisesti Välimeren perinnemusiikkikulttuureista. Rakentamisen ruusu 2015 ? Palkinto meripaviljongille Jatkoa sivulta 3 ??? Asetimme tavoitteeksi Meripaviljongille kaupunkiympäristön elävöittämisen, uuden palvelutarjonnan tuottamisen ja merellisen elämyksen synnyttämisen keskelle Helsinkiä, rakennuttajan ja rakennuksen omistajan, Helsingin Työväenyhdistyksen, toimitusjohtaja Jorma Bergholm toteaa. ? Olemme iloisia ja ylpeitä saamastamme tunnustuksesta. Meripaviljongin ensimmäiseen toimintavuoteen ollaan muutoinkin tyytyväisiä. Vuosi 2015 on osoittanut kaupunkilaisten, matkailijoiden ja Paasitornin kokousvieraiden löytäneen merellisen panoraamaravintolan elämykselliset mahdollisuudet. ? Meripaviljongissa on yhdeksän kuukauden aikana vieraillut 65 000 asiakasta, Graniittiravintolat Oy:n toimitusjohtaja Joonas Keskinen iloitsee. ? Kumppanuus ja yhteistyö Helsingin matkailu- ja kongressimarkkinoinnista vastaavan Visit Helsingin kanssa on tiivistä. Meripaviljongissa tarjotaan erilaisia kala- ja äyriäisherkkuja ympäri vuoden. Äyriäiset tulevat entistä vahvemmin osaksi tarjontaa vuoden 2016 alussa. Ravintolaan on hankittu hummeriallas, josta asiakas voi valita mieleisensä yksilön lautaselleen. ??Vuonna 1939 Neuvostoliitto teki virheen. He hyökkäsivät Suomeen ja kuvittelivat valloittavansa maamme. Mikä siinä oli sitten virhe. He tulivat ase kädessä. Jos he olisivat vain tulleet rajalle ja pyytäneet turvapaikkaa, niin olisimme ottaneet heidät ilomielin vastaan ? ja elättäneet heidät. Ruokkineet, hoitaneet terveyden, antaneet ilmaisen koulutuksen. Lisäksi olisimme antaneet ilmaisen asunnon - ja jopa maatakin, jos joku olisi vain syrjäseudulla suostunut asumaan. Ja olisimmepa antaneet vielä taskurahaakin. Nyt olemme jo oppineet. Maassa on rauha. 90-vuotias äitini pysyy tosin kiltisti kotona katupartioiden pelossa. Myös vaimon iltajuoksut ovat vähentyneet, mistä perhe tietysti tykkää. Kallion paikallisosaston hallituskato on sen sijaan ollut järisyttävä. Ihan kuin jäsenet seuraisivat äänestäjiään - mistä sitten löytynevätkään. Kävin vielä päivittämässä tilannetta ja vein hätäpäissäni viimeisimpään kokoukseen mukaan poikani, koska kuulin luotettavista uutislähteistä, että Perussuomalaiset uhraavat kokouksissaan ulkomaalaistaustaisia pikkulapsia Natsilipun päällä jumalien rauhoittamiseksi ja äänestäjien luottamuksen palauttamiseksi. Näin ei kuitenkaan ollut. Perussuomalaiset eivät uhraa lapsia kokouksissaan. Lieneekö sitten syynä, ettei Natsilippua löytynyt. Ei edes Etelävaltioiden lippua. Tilanne oli kuitenkin lähes raamatullinen. Aabraham sai pitää Iisakkinsa ja tarina jatkuu. Tarina, mikä sekin on lähestulkoon raamatullinen. Jos kerran tarina on tuhatvuotinen, niin ylöskirjaajatkin vaihtuvat vuosisatojen myötä. Niin kuin kurkiaura mikä lentää kohden Etelän lämpimiä - tai taasen takaisin kohden Pohjoisen rauhaisia pesimämaita - eli päinvastoin kuin heidän maanpääliset veljensä - vaihtaa kurkiaura aina välillä vetäjää, niin on Kalliokin päätynyt uudistamaan keihäänkärkeään. Politiikan tehtävä on edelleen tutkia, kuinka paljon kanslaiset sietävät. Jatkamme ajoa ilman va- loja energian ja ympäristön säästämiseksi ilmastonmuutoksen uhan alla. Totuus ei aina voita mutta totuus on aina oikeassa. Niinpä suuntaamme kohden tulevia Kunnallisvaaleja uusin lupauksin - työryhmä on avoin. Yhdistys tarkentaa lupauksiaan, niin että kansalaisille ei jää mitään epäselvää. Eli jos vaalilupaus on korvin kuultava havainto, niin havainto ei ole johtopäätös, eikä johtopäätös ole näyttö.Voiko sen enää selvemmin sanoa. Ari Maarnela Kallion seudun Perussuomalaiset ry Avoimessa yliopistossa ennätysmäärä suorituksia ??Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston opiskelijat ovat tehneet ennätysmäärän suorituksia vuonna 2015. ? 100.000 opintopisteen raja meni rikki ensimmäistä kertaa Avoimen yliopiston historiassa, kertoo Avoimen yliopiston hallintopäällikkö Jukka Finska. Suorituksia on kirjattu 18.1.2016 mennessä 101 431 opintopistettä. Määrä saattaa vielä nousta, sillä lopulliset tilastot valmistuvat vasta helmikuussa. Opiskelijoita oli yhteensä yli 20.000. Vuonna 2014 opiskelijoita oli 18 951 ja he suorittivat 97 368 opintopistettä. Opintoja suorittivat enemmän sekä yliopiston tutkinto-opiskelijat että muut Avoimen yliopiston opiskelijat. Kaikki Avoimen yliopiston opintosuoritukset kirjataan opintorekisteriin ja ne voi liittää tutkintoon, jos on myöhemmin yliopistossa tutkintoopiskelijana. Avoimen yliopiston opintosuoritusten määrä on yksi kriteeri, jonka perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa yliopistoja. ? Avoimessa avataan niitä opintoja, joille on tarvetta, ja toteutetaan opetus niin hyvin kuin mahdollista. Meillä opiskelija on ollut keskiössä jo pitkään, Avoimen yliopiston johtaja Jaakko Kurhila toteaa. Avoimen yliopiston kevään opinnot ovat parhaillaan alkamassa ja mukaan ehtii vielä. Ennakkotiedot kesäopinnoista julkaistaan helmikuussa ja vahvistetut tiedot maaliskuun puolivälissä. Viihdekeskus Flamingon kävijämäärissä kasvua vuonna 2015 Kasvun uskotaan jatkuvan vuonna 2016 ??Viihdekeskus Flamingo on pääkaupunkiseutulaisten ja kotimaan matkailijoiden kestosuosikki. Vantaalla sijaitsevaan Suomen suurimpaan viihdekeskukseen asiakkaita houkuttelevat vauhdikas vesipuisto, moderni hotelli, lukuisat viihdekohteet ja ravintolat sekä Flamingon yhteydessä sijaitseva Kauppakeskus Jumbo. ? Flamingon seuraava huippusesonki tulee olemaan helmikuun talviloma-aika. Tuolloin viihdekeskuksessa on tarjolla monipuolista ohjelmaa, kuten pellehyppykilpailuja vesipuistossa ja kivoja talvilomapaketteja perheille Break Sokos Hotel Flamingossa, kertoo Viihdekeskus Flamingon toiminnanjohtaja Eppu Lesch. ? Talviloma, kuten kaik- ki perheiden loma-ajat, on meille tärkeä sesonki. Viime vuoden helmi-maaliskuussa päästiin kävijämäärien osalta 5 % kasvuun ja tänä vuonna kasvun odotetaan jatkuvan, Lesch sanoo iloisena. Menneen vuoden uutuus Viihdekeskus Flamingossa oli maaliskuussa avattu Prison Island- vankilaseikkailu, joka keräsi ensimmäisenä toimintavuonnaan noin.10.000 kävijää. Myös ravintolamaailma sai uuden tulokkaan, aasialaisia herkkuja tarjoilevasta Hua Dusta. Uusia kohteita on tulossa myös vuonna 2016. Viihdekeskus Flamingo on mukana matkamessuilla yhdessä Vantaan kaupungin matkailun kanssa. Hae osastolta parhaat minilomavinkit ja tutustu Viihdekeskus Flamingon kattavaan palvelutarjontaan. Osastolla pyöräytellään myös päivittäin viihdeonnenpyörällä loistavia palkintoja hotelliöistä kylpylälahjakortteihin. Viihdekeskus Flamingon osasto sijaitsee matkailunfopisteellä, Vantaan kaupungin matkailun osaston yhteydessä. Viihdekeskus Flamingo Viihdekeskus Flamingo on vuonna 2008 avattu suomen suurin viihdekeskus, joka sijaitsee Kauppakeskus Jumbon yhteydessä Vantaalla. Viihdekeskuksessa on 309 huonetta sisältävä Break Sokos Hotel Flamingo, Suomen suurin sisävesipuisto ja kylpylä sekä useita viihdekohteita, ravintoloita ja liikkeitä.
  • KALLIO LEHTI 8 Kinaporin palvelukeskuksessa on 30-vuotisjuhlavuosi ??Pääjuhla on karkauspäivänä maanantaina 29.2.16 klo 13 alkaen. Luvassa on asukkaiden, asiakkaiden ja henkilökunnan esityksiä sekä virallisia puheita. Juhlapuhujaksi on kutsuttu presidentti Tarja Halonen. Vuoden aikana järjestetään useita juhlia aiheen tiimoilta. Viikolla 20 - 16.5. ? 20.5. (Kallio kukkii-viikko) vietämme tanssiviikkoa. Maanantaina on pyörätuolitanssit, johon kutsumme myös etelän alueen muista palvelutaloista asukkaita viihtymään. Tiistaina Kinaporissa toimivat kolme eri tanssiryhmää esiintyvät ja ottavat yleisön mukaansa. Kes- kiviikkona tanssitaan Kaikuwaara ? yhtyeen tahdittamana. Torstaina vuorossa ovat lattaritanssit. (Perjantain ohjelma ei ole vielä täysin lukkoon lyöty.) Ti 6.9.2016 vietetään eläinten päivää. Mukaan kutsutaan myös Runon päiväkodin lapset. Ja kentien herrasmies Morrison ? Hyvän mielen alpakka ? viihdyttää jälleen. Muita tapahtumia keväällä : to 25.2. Old Folks ? konsertti. ti 12.4. Stadin ikäohjelma keskustelutilaisuus to 14.4. Yrittäjämessut. Ikäihmisille tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset esittäytyvät. Latuja tehdään ympäri Helsinkiä ??Kiitos alkuviikon runsaiden lumisateiden, latukoneet ovat päässeet kunnostamaan hiihtolatuja hiihtäjien riemuksi. Nyt latupohjia ja latuja on jo keskuspuistossa (Maunula, Paloheinä ja Pirkkola), Herttoniemessä, Kivikossa, Laajasalossa, Lassilassa, Malmilla, Merirastilassa, Mustavuoressa, Pirttimäessä, Salmessa, Talissa ja Viikissä. Yhteensä hiihtokunnossa olevia latuja on jo peräti 40 kilometrin verran ja määrä on koko ajan kasvussa. Ajankohtaista Helsingin hiihtotilannetta voi seurata latukarttapalvelusta http:// www.mski.fi/helsinki/ Vaikka lunta onkin viime päivinä satanut kiitettävästi, kaikkialle sitä ei kuitenkaan vielä ole niin paljon, että latukoneella latua olisi mahdollista tehdä. Voimakas tuuli on nimittäin puhaltanut pakkaslunta pois esimerkiksi aukeilta peltoalueilta. Latukoneen alla pitää olla luonnonlunta noin 20-30 senttimetriä, jotta latu pystytään tekemään. Paloheinässä on tykkilumen ja luonnonlumen ansiosta hiihtokunnossa jo useampi reitti ja hiihtämään on päässyt jo miltei kahden viikon ajan. Paloheinässä on ulkoilualueen sekä golfin parkkipaikat käytettävissä ja tulevana viikonloppuna auton saa parkkiin myös pellolle tehtävälle alueelle. Paloheinäänhän voi saapua hiihtämään myös julkisilla liikennevälineillä. Keskuspuistossa on aurattu ja hiekoitettu ulkoilureitti kävelijöille, joka alkaa Laaksosta ja päättyy Pitkäkoskelle. Kunnostetun perinteisen tai vapaan tyylin hiihtoladun viereen ei ole turvallisuussyistä johtuen mahdollista hiekoittaa kävelyreittiä. Koirien kanssa ulkoilevat ovat luonnollisesti tervetulleita talvikunnossapidettäville kävelyreiteille, mutta ladut on tarkoitettu hiihtäjille. Kirjaesittely Tiedätkö mitään urheilusta ? ?Suomalainen liikuntakulttuuri? erinomainen kirja ??Urheilu on Suomessa ehtymätön ihmisten keskustelunaihe. Töissä, vapaaaikana , porukassa, kenen kanssa vaan suomalainen keskustelee, väittelee , kinaa urheilusta. Puolustaa henkeen ja vereen omaa urheilulajiaan, omaa urheiluseuraansa , haukkuu toisia. Kiihtyy, kuumenee, nyrkitkin voivat heilua ! Eikä ihme, sillä jokainen suomalainenhan on omasta mielestään urheilussa ehdoton asiantuntija. Suomalainenhan tietää, miten jalkapalloa pitäisi pelata, miksi menestymme jääkiekossa,miten Kimin pitäisi ajaa autoansa . Mielipiteet ovat vahvoja, mutta tietoa on todellisuudessa hyvin vähän, jos ollenkaan ! Ihmisten tiedonpuutetta suomalaisesta urheilu- ja liikuntaelämästä korvaamaan on filosofian tohtori Jouko Kokkonen, mies Helsingin Kontulasta, työskennellyt lähes neljä vuotta synnyttääkseen kirjan ?Suomalainen liikuntakulttuuri ? juuret, nykyisyys ja muutossuunnat?. Yli 400-sivuinen teos on harvinainen kokonaisesitys suomalaisesta liikunnasta 1860-luvulta tähän päivään ja tulevaisuuteenkin. Tämäntyyppistä urheilukirjallisuutta, erittäin tarpeellista, Suomessa on kirjoitettu erittäin vähän, Kokkosen teos edustaa alan ehdotonta huippua kautta aikojen, liikuntatieteilijöiden puolelta ei vastaavan luokan saavutuksiin ole kyetty. Hieno, monipuolinen kuvitus korostaa kirjan korkeata laatua. Kaski, ruis ja raatajat Kokkosen kirja kytkee erinomaisella tavalla yhteen kaikenlaisen liikunnan sidoksen oman aikansa yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Ihmisten ruumiillinen työ toi heille liikuntaa joka päivä, pakosta. Leik- uimahallia ? Urheilun suuret keskusjärjestöt SVUL ja TUL sopivat toisen maailmansodan jälkeen Suomen urheilun kehittämisestä, pienemmät CIF ja Suomen Palloliitto peesasivat mukana. Tämä sinänsä erittäin tuloksekas kehittämistyö loppui 1990-luvun järjestömuutokseen, jota Kokkonen myös kuvaa asiantuntevasti. Järjestöt yhtyivät SLU-nimiseksi keskusliitoksi, josta ei suomalaiselle liikuntaelämälle ollut juurikaan hyötyä . SLU:n seuraaja Valoorganisaatio on jäänyt yhtä etäiseksi urheiluväelle kautta Suomen ellei ?valonpilkahduksena? pidetä Valon toimesta väärän Jukka Viitasaaren palkitsemista vuoden 2016 Urheilugaalassa. Olikohan munaus Valon mainostemppu? Rahat ja doping kejä ja kisailuja harrastettiin vapaa-aikoina, niinä vähäisinä. Näitähän Aleksis Kivikin kuvaa Seitsemässä veljeksessä. Aivan erilaista liikuntaa harrastivat säätyläiset, rikkaat. Heitä oli vuonna 1870 noin 1,5 prosenttia väestöstä. Heidän liikuntaansa olivat metsästys, kalastus, purjehdus, ratsastus ja tanssi. Säätyläisten liikunta oli miesten puuhaa, säätyläisnaisten ei sopinut ponnistella ruumiillisesti. Näin siis yli sata vuotta sitten, mutta siitä pikku hiljaa kehittyi urheilu ja Suomessa hyvin nopeasti kilpa- ja huippuurheilu. Edelleen kuitenkin vahvasti miesten organisoimana ja harrastamana. Naisten oma voimistelu oli sallittua, mutta nais- HelMet-kirjallisuuspalkinnon kirjailijakiertue alkaa ??Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-kirjallisuuspalkinnon 2015 finalistikirjailijat lähtevät kiertueelle kirjastoihin. Kiertue alkaa Rikhardinkadun kirjastosta palkinnon voittajan Mia Kankimäen vierailulla. Vuoden 2016 palkinto jaetaan syksyllä. Kirjailijat tulevat kirjailijavierailuille pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoihin kevään 2016 aikana. Kiertueen aloittaa kirjallisuuspalkinnon voittaja Mia Kankimäki Rikhardinkadun kirjastossa 28.1. klo 18. Seuraavat kirjailijavierailut ovat Viljami Puustisen Vierailu Kauniaisten kirjastossa 15.2. sekä Kari Enqvistin vierailu Sellon kirjaston Kulttuuritilassa Espoossa 14.4. Vierailulle tulevat kevään mittaan myös Henriikka Tavi ja Veera Salmi. Päivämäärät ja kirjastot varmis- Nro 2 ? Viikot 4-5 tuvat myöhemmin: niistä ilmoitetaan HelMet.fi:ssä. HelMetin hyvä kirja valitaan taas syksyllä Elokuussa 2016 on luvassa jännittävä hetki, kun avaamme kirjasyksyn julkistamalla HelMet-kirjallisuuspalkintoa tavoittelevat 10 teosta. Voittajasta päätämme syyskuun puolivälissä. Pysy kuulolla osoitteessa www.helmet.fi/kirjallisuuspalkinto sekä HelMet-Facebookissa! HelMet-kirjallisuuspalkinnon 2015 voittaja Mia Kankimäki. Kuva: Maisa Hopeakunnas/ Helsingin kaupunginkirjasto. ten kilpaurheilua jarrutettiin ja vastustettiin pitkälle 1900-luvun loppuvaiheisiin saakka, kunnes naiset eri arvokisoissa alkoivat tuoda mitaleja Suomelle siinä kuin miehetkin.Naisten merkityksen mitalijahdissa ymmärsi urheiluvaltio DDR parhaiten, Suomikin sitten DDR:n malliin aika nopeasti. Tätäkin kehitystä Jouko Kokkosen kirja valaisee erinomaisesti. Järjestöjen valtaa Suomalaista liikuntaelämää ei voi kuvata ilman liikuntajärjestöjen kuvaamista. Urheiluseuroja syntyi jo 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erittäin runsaasti. HIFK jo 1800-luvun puolella, Ponnistus 1887, HJK 1907, Äänekosken Huima 1905. Yhä toimivien urheiluseurojen kaari on hämmästyttävän pitkä ja ansiokas. Seurojen perustamisajoista urheilu- ja liikunta ovat muuttuneet valtavasti, mutta vielä enemmän on muuttunut ympäröivä suomalainen yhteiskunta, johon Kokkonen kirjassaan sitoo urheiluelämän muutokset. Urheiluseurojen ohella suomalaista liikuntaelämää hallitsivat 1900-luvulla valtakunnalliset liikuntajärjestöt ja urheilun lajiliitot. Yli 100 liikuntajärjestön viidakosta kirjassa aivan oikein poimitaan urheilun keskusjärjestöjen suuri merkitys yhdessä valtion suuren roolin kanssa suomalaisen urheilun kehittämisessä 1900 -luvulla. Urheilulaitosten valtava rakentaminen Suomeen ei olisi ollut mahdollista ilman valtion, kuntien ja urheilujärjestöjen tiivistä yhteistyötä. Urheilupaikkarakentamisessa monessa kunnassa löytyi tarvittaessa poliittiset puoluerajat ylittävä ?jääkiekkopuolue?, jos jäähalli paikkakunnalle piti saada. Näin vaikkapa yli 20 000 asukkaan Mäntsälässä, jossa on jäähalli mutta ei Tämän päivän urheilua Suomessa tai maailmalla ei voi käsitellä ilman kirjoittamista huippu-urheilun valtavista rahavirroista, niihin liittyvistä väärinkäytöksistä ja urheilutulosten keinotekoisesta parantamisesta eli dopingilmiöstä. Suomen urheilullehan nämä molemmat asiat ovat valitettavan tuttuja eikä Jouko Kokkonen kaihda näidenkään asioiden esiintuontia. Suomalaisen dopingin surullinen historia ansaitsisi kyllä oman tutkitun, rehellisen historiansa. Tulevaisuus Kokkonen tuo kirjassaan esiin näkymiä tulevaisuuteen. Käykö niin, että urheilun harrastaminen tulee yhä kalliimmaksi,lajit ja harrastajat eriytyvät yhä enemmän. Palaammeko suomalaisen urheilun alkuajoille, jolloin rikkailla säätyläisillä oli omia hienoja lajejaan köyhimpien saadessa liikuntaansa jos työelämän vaatimuksilta ehtivät ja jaksavat ? Ajankohtaisesta maahanmuutosta Kokkonen myös kirjoittaa ennustaen että Roman Eremenko, Edis Tatli ovat vasta alkua maahanmuuttajien tuomalle positiiviselle lisälle Suomen urheilussa. Maahanmuuttokeskustelussa suomalaisten urheiluihmisten on syytä muistaa, että itsenäisen Suomen ensimmäinen kultamitalivoittaja 1920 oli maahanmuuttaja . Kokonaisuutena Jouko Kokkosen ?Suomalainen liikuntakulttuuri? -teos on hieno, tarpeellinen kunnianosoitus suomalaista liikuntaelämää kohtaan, kunnianosoitus myös niitä miljoonia suomalaisia ihmisiä kohtaan, jotka ovat suomalaisen liikuntaelämän luoneet. Osa tekemällä, osa puhumalla, osa vaikkapa kirjoittamalla. Kirjan kustantaja Suomen Urheilumuseo ansaitsee kiitoksen kulttuuriteosta. Vaikka kirja on tieteellinen julkaisu, kirjan kirjoitustyyli on hyvin luettava, helppo. Tämäkin kirja vahvistaa käsitystä : lue enemmän, luulet vähemmän! Pekka Hurme
  • Viikot 4-5 ? Nro 2 KALLIO LEHTI 9 Rockstarojen rouheat treenikämppämuistot   ??Rock alkoi raikua Helsingin kellareista ja pannuhuoneista 1960?70-luvuilla, kun teinipojat perustivat innokkaasti bändejä. Tunkkaisuus, mukavuuksien puute ja naapurien valitukset eivät soittoa haitanneet, ja viihdyttiinpä treenikämpillä joskus muutenkin, juhlittiin ja vokoteltiin tyttöjä. Lauantaina 16.1. klo 13 pitkän linjan rockmuusikot Jussi Raittinen, Kari Suni ja Ari Juutilainen kertoivat värikkäitä tarinoita treenikämpistä Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Yleisökin sai mieluusti jakaa treenikämppämuistojaan. Tilaisuuteen oli vapaa pääsy. Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyssä on esillä runsaasti kuvia, videoita ja muisteluksia hel- Helsinkiläisten treenikämppien tunnelmaan voi eläytyä Hakasalmen huvilan kellarinportaissa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi. Hawks-yhtye soittaa treenikämpällään vuonna 1973. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Timo Karvinen. sinkiläisistä treenikämpistä aina 8.1.2017 asti. Näyttelyä valmistellessa Helsingin kaupunginmuseo keräsi yhteistyössä Teoston ja Jazz & Pop Arkiston kanssa laajan aineiston sekä entisajan että nykypäivän treenikämpistä Helsingissä. Näyttelyosaston lisäksi Helsingin treenikämppien historiasta syntyi artikkeli Musiikkia!-kirjaan, jota on saatavilla Hakasalmen huvilasta. Hawks-yhtye treenaa kellarissa Ratakadulla 1970-luvun alussa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Timo Karvinen. Huvilakatu 25:n kellari toimi 1960-luvun alkupuolella lähitalojen nuorten oleskelutilana ja treenikämppänä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Musiikkinäyttely laulaa ja tanssii vielä vuoden   ??Toisin kuin kaupungilla huhutaan, Hakasalmen huvilan suosittu Musiikkia!näyttely ei suinkaan ole päättynyt vaan on auki aina 8.1.2017 asti. Myös näyttelyn tapahtumaohjelma jatkuu runsaana. Soivia elämyksiä on luvassa kaikenikäisille ja moneen makuun, tuutulauluista senioritansseihin, 1700-luvun salongeista euroviisujen välkkeeseen. Joka sunnuntai klo 14 pidettävät ilmaismatineat sekä lukuisat iltakonsertit täyttävät huvilan salin musiikin kirjolla. Musiikkia!-näyttelyyn on aina vapaa pääsy. Mies soittaa kitaraa.  Poimintoja musiikkia!-Näyttelyn tapahtumista kevättalvella 2016 La 20.2. klo 13?16 Tutustu senioritanssiin Va- Elanto-lehti 14-15/99-93/52. Lapsia musiikintunnilla. paa pääsy. Kansainvälinen senioritanssi on hauska, seurallinen ja turvallinen liikuntamuoto, joka lisää liikkumisen keveyttä, parantaa tasapainoa, edistää sydänterveyttä, virkistää muistia ja antaa oppimisen iloa. Kaikki pääsevät nopeasti mukaan ikään ja tanssitaustaan katsomatta. Tapahtumassa voi pistäytyä arkivaatteissa, ilman paria, ja kokeilla erityylisiä helppoja senioritansseja. To 10.3. klo 18 Unihiekkaa-kehtolaulukonsertti Vapaa pääsy. Lapsi olisi herttaista tuuditella uneen laulaen, mutta parin kehtolaulun toistelu puuduttaa? Ei hätää, äidit, isät ja isovanhemmatkin voivat laajentaa ohjelmistoaan konsertissa, jossa kuullaan piristävä valikoi- ma tuutulauluja perinteisistä suomalaista liekkulauluista hienostuneisiin berceuseihin ja aika eksoottisiinkin unilauluihin. Osa nukkulauluista lauletaan yhdessä. Pienokaisen voi ottaa mukaan harjoitusmateriaaliksi. La 19.3. klo 18?21 Assemblée 1700-luvun Helsingin tyyliin Muodikas mannermainen assemblée, tanssiaiset ruokatarjoilun ja seurapelien kera, omaksuttiin 1770-luvulla osaksi Helsingin ja Viaporin upseeriperheiden ja kaupunkilaisten eliitin seurustelutapoja. Hakasalmen huvilan assemblée-aikamatka tarjoaa musiikkia, joka on soinut kustavilaisen Helsingin salongeissa, aikakauden herkkuja sekä tanssiaiset, joissa kaikki saavat kokeilla kepeitä kontra- tansseja. La 23.4. klo 12?15 Soiva kaupunki -perhetapahtuma Hakasalmen huvila muuttuu koko perheen musiikkiseikkailuksi. Miten kaupunki soi? Korvat heräävät kuulemaan kiehtovia äänimaisemia ja yhdessä tehdään kutkuttavia musiikillisia kokeiluja. Pe 29.4. klo 19?22 Euroviisudisko Vapaa pääsy. Kristallikruunun alla nautitaan täysin siemauksin nostalgisten viisujen välkkeestä, kun Hakasalmen huvilan sali muuttuu kuumaksi diskoluolaksi.   Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 8.1.2017 asti ti?su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY
  • KALLIO LEHTI 10 Nro 2 ? Viikot 4-5 Hintansa arvoinen kuntosali Hakaniemessä! Nyt PT- Starttipaketti todella edullisesti! ? (kiinteytymiseen/lihasmassan Ruokavalio lisäämiseen) ? Kuntosaliohjelma ? Kuntosaliohjaus ? 2 kehonkoostumusmittausta ? 3 kuukauden kuntosalikortti Tarjous voimassa 30.1.2016 NYT VAIN (norm. 379?) 259? SOLANAN ALKUVUODEN MAHTAVAT SALITARJOUKSET 44 ? 195 ? Jäsenkortti ilman jäsenmaksua 4 vko:a 30 kerran salikortti 4 kuukauden salikortti 10 kerran Infrapunasauna (norm. 69?) (norm. 230?) (norm. 200?) (norm. 100?) 169 ? 79 ? Meiltä löytyy laaja laitevalikoima vativaankin käyttöön. Uudistetut upeat sauna- ja suihkutilat! Katso lisätietoja: www.solanafitness.com Solana Fitness Center Solana Fitness Center Kuntosali Hakaniementorilla Viherniemenkatu 9. Puh. 09 701 5944 Päivystys MA-PE 10-20.30, LA-SU 12-18 Magneettikortilla joka päivä 4:00-23:00 www. solanafitness.com
  • KALLIO LEHTI Viikot 4-5 ? Nro 2 11 Carita Drew: Hornaan eksyneet Kertomus itsetuhoisen kirjailijan myrskyisästä suhteesta ja matkasta ihmismieleen. Liput 12/10? Tervetuloa teatteriin! KATRI VALAN PUISTON VÄESTÖNSUOJA KÄENKUJA 6-8, SÖRNÄINEN. WWW.TEATTERIKULTSA.FI Liikuntavirasto tarjoaa runsaasti lasten ja nuorten liikuntaa. Kuva: liikuntavirasto/Aki Rask Lasten ja nuorten liikuntatunnit pyörähtävät käyntiin ??Lasten ja nuorten liikuntatunnit starttaavat taas täydellä höyryllä joulutauon jälkeen. EasySportin vuoden 2016 kevätkausi 6?13-vuotiaille alakoululaisille käynnistyy maanantaina 11. tammikuuta. EasySportin liikuntaharrastukset löytyvät aina läheltä kotia tai koulua. Maksuttomia liikuntaryhmiä on yli sata, ja maksullisten ryhmien kausihintakin on ainoastaan alkaen 25 euroa. Maksullisiin ryhmiin voi ilmoittautua osoitteessa asiointi.hel.fi, mutta maksuttomiin ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Kurkkaa EasySportin kattava liikuntatarjonta osoitteesta www.easysport.fi. FunActionin liikuntatun- nit 13?17-vuotiaille yläkoululaisille alkavat myös maanantaina 11. tammikuuta. FunActionin lukuisille liikuntatunneille ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Toimintaan ostetaan 20 euroa maksava FunAction-liikuntakortti (+ 4 euroa ladattava kortti) kevätkaudelle 2016, ja kortilla voi osallistua vaikka kaikille FunActionin liikuntatunneille. Tutustu FunActionin laajaan lajitarjontaan osoitteessa www.funactionnuorille.fi. NYT-liikunnan kevätkausi 2016 17?29-vuotiaille helsinkiläisille nuorille alkaa niin ikään maanantaina 11. tammikuuta. NYT-liikunta tarjoaa noin 50 liikuntalajia ympäri Helsinkiä, ja mikä parasta, kaikki NYT- Matkaluisteluradat Helsingissä ??Suuressa suosiossa olleet matkaluisteluradat ovat houkutelleet aiempina talvina kymmeniä tuhansia luistelijoita ja ulkoilijoita Helsingin edustalle. Meren jäällä liikkuessa on aina riskinsä ja ensiarvoisen tärkeää on taata sekä luisteluratojen kunnostuksesta vastaavien että kuntalaisten turvallisuus. Tälläkin hetkellä jäänpaksuus Helsingin edustalla on yhä melko vähäinen ja paksuus vaihtelee alueittain, joten raskaiden työkoneiden ei ole vielä turvallista mennä jäälle. Välittömästi, jäätilanteen salliessa, luisteluratojen kunnostaminen aloitetaan Puotilassa ja laajalahdessa. Ajankohtaista tilannetta voi seurata http:// www.mski.fi/helsinki.matkaluistelu/ Matkaluisteluratojen turvallisuusselvitys käynnissä Helsingin, Espoon, Järvenpään ja Tuusulan kuntien liikuntatoimet ovat päättäneet yhteistyössä selvittää työ- ja asiakasturvallisuutta luonnon jääolosuhteissa. Yhteistyössä tehtä- vän tutkimuksen tavoitteena on kehittää asiakas- ja työturvallisuuteen liittyviä riskienarviointi- ja päätöksentekoprosesseja, kehittää jään paksuuden mittausmenetelmiä sekä suunnitella hiihtolatujen ja luisteluratojen kunnossapitokoneisiin asennettavat turvalaitteet kuljettajan työturvallisuuden varmistamiseksi. Tutkimuksen rahoittamiseen on haettu opetus- ja kulttuuriministeriöstä valtionavustusta ja yhteistyökumppanina on Teknologian tutkimuskeskus VTT. Tavoitteena on, että turvallisuusselvityksen valmistuttua, tulevina vuosina matkaluisteluratoja on mahdollista toteuttaa entistäkin turvallisemmin sekä kuntalaisten että työntekijöiden kannalta. Luistelumahdollisuudet kuivalla maalla Luistelemaan pääsee jo nyt 37 luistelukentillä ja 7 tekojääradalla. Lähikentän ajankohtaisen jäädytystilanteen voi tarkastaa http://www.mski.fi/helsinki.mskate/ liikuntatunnit ovat osallistujilleen maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. NYT-liikunnan lajitarjonnan voi tarkistaa osoitteesta www.nytliikunta.fi. Samaisesta nettiosoitteessa löytyy myös täysin uusi ja kattava liikuntakoulutushaku, josta löytyy listattuna Suomen liikunta-alan koulutukset. Mikäli siis tulevaisuus liikunta-alalla kiinnostaa, liikuntakoulutushaku auttaa löytämään Suomessa suoritettavat alan tutkinnot ja kurssit. Liikuntakoulutushaussa voi rajata haun tutkinnon, paikkakunnan tai oppilaitoksen mukaan.  Ravintola MÄKIKUPLA : a rk a n n i Avo . 1 1- 0 2 la -s u 1 3 - 0 2 A - o i k eu d e t Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Kallio Kukkii 2016 toukokuussa ??Yksi Suomen suurimmista ja vanhimmista kaupunginosafestivaaleista Kallio Kukkii järjestetään 13.5. ?22.5. Festivaali on itsenäisesituotettujen tapahtumien kokonaisuus. Ohjel- Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 matietojen viimeinen jättöpäivä on 13.4. Tapahtumatietoja voi lähettää osoitteeseen kukkiiohjelmat@gmail.com. Tapahtumia Kallion kulttuuriviikoille voivat järjestää Lakeuden Emännät siivoa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi Soita Emännille p. 010 281 2600 Kallion seudulla toimivat erilaiset järjestöt, yhteisöt ja yksityisenhenkilöt jne. Ohjelmasisällön muotoa ei ole rajattu. Kallion Kulttuuriverkosto toimii tapahtuman pääjärjestäjänä. Kallio Kukkii ?festivaalin voi osallistua myös tukijana ja yhteistyökumppanina. Liittymällä KKV:n jäseneksi. Tarkemmin osoitteesta kallionkulttuuriverkosto.fi.
  • KALLIO LEHTI 12 Nro 2 ? Viikot 4-5 Aito stadilainen pienyritys PROT AUTOKOULU HAKANIEMI Royal Ravintolat Hernesaaren saunan ravintoloitsijaksi KATSO KURSSIAIKATAULU ??Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia ovat valinneet Royal Ravintolat kumppanikseen operoimaan Helsingin Hernesaareen rakenteilla olevaa sauna- ja ravintolakokonaisuuttaan. Toukokuussa valmistuva ja muotoilultaan huo- miota herättävä rakennus tulee palvelemaan asiakkaitaan viikon jokaisena päivänä vuoden ympäri. Hernesaaren ?Löylystä? tulee Royal Ravintoloiden eteläisen Helsingin lippulaivakohde. Sen odotetaan houkuttelevan vuodessa jopa 200 000 asiakasta meren äärelle saunomaan ja nauttimaan ravintolapalveluista sekä Suomen suurimmasta terassista. Hernesaaren yleisen sauna- ja ravintolakeitaan rakennustyöt alkoivat vuoden 2015 huhtikuussa. Se tulee NETTISIVUILTAMME! SEURAAVA KURSSI ALKAA 1.2. KLO 17 Hernesaaren sauna- ja ravintolakeskuksen rakennuttajat, Kidvekkeli Oy:n Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia Löylyn havainnekuvan kanssa työmaalla. Kuva: Pekka Mustonen. Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI www.autokouluhakaniemi.fi TULE, KOE JA IHASTU! Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 A-oikeudet täyttämään Helsingin kaupungin asettamat tavoitteet avata kaupunkia merelle ja tuoda rantaviivaan palveluita, sekä konkretisoida Helsinkiä ja Suomea myös saunan kotimaana. ? Olemme rakentamassa Suomen arvokkaimpiin kuuluvalle paikalle paitsi merellistä olohuonetta kaupunkilaisille myös postikorttikohdetta koko Suomelle. Hankkeen ainutlaatuinen asema edellyttää, että rakennus edustaa niin suunnittelultaan, rakenteeltaan ja puitteiltaan kuin palvelultaan ja tarjonnaltaankin parasta mahdollista laatua. Ensimmäisistä vastaamme me ja viimeisten toteuttamiseksi Royal Ravintolat on paras valinta kumppaniksi, kertoo vielä työnimellä ?Löyly? kulkevan kohteen rakennuttaja, kansanedustaja Antero Vartia ja jatkaa: ? En voisi kuvitella antavani Löylyn operointia parempiin käsiin kuin osaajalle, jolla on jo valmiiksi Savoyn, Eliten, Sipulin ja Strindbergin kaltaisia suomalaisia ravintolainstituutteja. Royal Ravintolat tulee avaamaan Löylyyn ravintolan, joka täyttää useiden eri kohderyhmien tarpeet. Muuntautumiskykyä tarvitaan, sillä keittiö tulee päivittäin palvelemaan asiakkaitaan aamiaisesta pitkään illalliseen. ? Vaikka pelkkä mu- Konsertteihin suhtaudutaan suopeasti  Helsingissä ??Helsinkiläisten mielestä myöhään jatkuvia konsertteja voisi olla nykyistä enemmän, kertoo tutkimus. Kaupunkilaiset näkevät konserttien elävöittävän Helsinkiä ja parantavan kaupungin mainetta. Myös konserttimelua siedetään melko hyvin. Helsinkiläisten mielestä myöhään jatkuvia konsertteja voisi olla jonkin verran nykyistä enemmän. Tiedot selviävät Helsingin kaupungin tekemästä asukaskyselystä. Helsingin kaupungin ympäristökeskus selvitti yhteistyössä kaupunginkanslian elinkeino-osaston kanssa syksyllä 2015 tapahtuma-alueiden lähellä asuvien asenteita ulkoilmakonsertteihin ja niiden päättymisaikoihin. Vastaajista 85 prosenttia oli täysin tai osittain sa- maa mieltä siitä, että ulkoilmakonsertit elävöittävät heidän kaupunginosaansa. Vastaajista 87 prosenttia katsoi konserttien järjestämisen olevan hyvä asia kaupungin, kaupan ja palvelujen talouden kannalta. ? Helsingin strategian sisältöjen mukaisesti Helsinki on vetovoimainen, hauska ja toimiva kaupunki, missä kulttuuri, tapahtumat, muotoilu ja matkailu nähdään merkittävinä kilpailukyvyn lähteinä. Tavoitteen mukaisesti kaupunki kehittää tapahtumajärjestämisen toimintaympäristöä. Helsinki haluaa etsiä parhaita mahdollisia menettelytapoja melua aiheuttavien ulkoilmatapahtumien järjestämiseen yhdessä kaupunkilaisten, konserttien ja muiden tapahtumajärjestäjien kanssa, elinkei- nojohtaja Marja-Leena Rinkineva sanoo. Melu kiusallista alle viidesosalle Häiritsevimmäksi tapahtumapaikkojen lähiympäristössä koettiin virtsaaminen, roskaantuminen ja melu. Vastaajista 17 prosenttia koki musiikkimelun huomattavan häiritseväksi. Eniten musiikki häiritsi Kyläsaaren ja Kaisaniemen ympäristössä asuvia. Häiriötä kokivat eniten yli 75-vuotiaat, eläkeläiset, perhevapailla olevat, meluherkät ja henkilöt, joiden asuntoon musiikki kuului sisälle ikkunoiden ja ovien ollessa suljettuina. Enemmistö vastaajista katsoi, että tapahtumia voisi olla nykyistä useammin, ja että ne voisivat jatkua Tutkimuksen vastaajista 17 prosentti jonkin verran useammin pidempään. Viikonloppuisin 85 prosenttia hyväksyisi kello 23 asti ja 66 prosenttia kello 24 asti kestävät konsertit. Muina iltoina (sunnuntai-torstai) vastaavasti 89 prosenttia vastaajista hyväksyisi kello 22
  • KALLIO LEHTI HELSINKI ? RIIHIMÄKI ? TAMPERE ? KOKKOLA ? OULU Soita ja varaa maksuton tarkastusaika ? Teemme myös kotikäyntejä puh. 010 2715 100 KALLION KLIPOTEEKKI Hiuksiin tukea ja tuuheutta permanentti/rakenne/tukikäsittelyllä! Minnesota-mallista avohoitoa päihde,- läheis- ja ruoka-aineriippuvuuksiin. Ota yhteyttä. Esim. lyhyet hiukset ilman leikkausta vain Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet saatavilla myös äänikirjana: ! Keskustan Erikoishammaslääkäriteknikot PARTURI-KAMPAAMO Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki 75? www.klipoteekki.com ? Puh. 753 7171 Kaarlenkatu 13, 00530 Hki Avoinna ma-pe 10-17, myös la 10-14 ilman ajanvarausta. NETTIAJANVARAUS 24h/vrk ! TEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI IRTI RIIPPUVUUDESTA 13 ! Viikot 4-5 ? Nro 2 Hernesaaren Löyly ? Rakennuksen ovat suunnitelleet Avanto Arkkitehdit Oy:n Ville Hara ja Anu Puustinen ? Rakennuttajana toimii Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian yhteisyritys Kidvekkeli Oy ? Yksityisellä rahoituksella toteutettavan ja keväällä 2016 valmistuvan sauna- ja ravintolakeskuksen kustannusarvio on noin 5,5 miljoonaa euroa. ? Sauna- ja ravintolakeitaan operaattori on Royal Ravintolat Oy ? Ympärivuotisen ravintola-kahvilan pinta-ala on 246m2 ja saunaosaston koko 332m2. ? Rakennuksen bruttoala on 1070m2. ? Rakennuksen kattavan ?hulmun? alaista sekä taivasalla olevaa avonaista terassipintaa tulee rakennuksen ympärille ja päälle yhteensä yli 1800m2. Tämä tekee siitä Suomen suurimman terassin. ? Asiakaspaikkoja on yhteensä noin 600: Ravintolasalissa 100, terassilla 500 ja saunoissa 60. ? Hernesaaren sauna ja ravintola tulee operoidessaan työllistämään noin 40 henkilöä. ? Saunojen kolme erillistä löylyhuonetta istuttavat kymmeniä saunojia. Hernesaaren sauna- ja ravintolakeskuksen rakennuttajat, Kidvekkeli Oy:n Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia sekä Löylyn palveluista vastaava ravintolatoimenjohtaja Tiina Ropponen ja markkinointijohtaja Joonas Mäkilä Royal Ravintolat Oy:stä. Kuva: Pekka Mustonen. kaan pääsy Löylyn kaltaiseen kulttuuritekoon on jo suuri kunnia, ovat kohteen liiketoiminnalliset tavoitteet myös korkealla. Merenrannan avautuminen kaupunkilaisille siirtää vapaa-ajanvieton painopistettä keskustasta etelään. Hernesaari on osoittautunut jo pelkkien kesäravintoloidenkin kanssa vetovoimaiseksi kohteeksi ja avatessamme nyt erittäin näyttävän ja laadukkaan ympärivuotisen ravintolan ja saunan, uskomme imun kohti rantaa kasvavan entisestään, kertoo markkinointijohtaja Joonas Mäkilä Royal Ravintoloiden uudelle ravintolalle asettamista odotuksista. Uuden ravintolan konsepti hiotaan kevään aikana kuntoon. Sen tulee kuitenkin palvella sekä sauna- että ravintolavieraita ja etenkin kesäisin myös Suomen suurimmalla terassilla viihtyviä asiakkaita. ? Tulemme päivittäin tar- joilemaan aamiaisen, lounaan ja laadukkaan päivällisen lisäksi helppoa saunaja terassiruokaa. Tarjonnan ytimenä on suomalaisuus, sillä keittiön tulee ylpeänä edustaa rakennuksen ainutlaatuista ilmettä ja kotimaisuutta huokuvaa tarinaa, jatkaa Mäkilä. Aidot puusaunat meren rannalla, keskellä kaupunkia Perinteisestä ravintolatoi- minnasta Löyly eroaa myös siinä, että se tarvitsee osaavan keittiöhenkilökunnan ja -mestarin lisäksi myös aidon saunamajurin.  Savusauna ja perinteinen kertalämmitteinen kiuas ovat päivittäisessä käytössä ja kolmas, jatkuvalämmitteinen puusauna lämpenee ryhmille tilauksesta. ? Saunan osuutta suomalaisuudessa ei voi liioitella ja tiedämme asettuvamme koko saunovan maailman arvostelulle alttiiksi. ? Kolme saunaa ovat: savusauna, kertalämmitteinen ja jatkuvalämmitteinen. Se, että teemme itse parhaamme ja katsomme sen riittävyyden ei tässä tapauksessa ole tarpeeksi. Olemmekin hyödyntäneet suunnittelussa Suomen, eli maailman parhaiden saunaasiantuntijoiden osaamista ja toteutamme Löylyn ilman kompromisseja. Nähtäväksi vielä jää, miten mahdolliset saunavuorot jaetaan miesten ja naisten kesken, vai kokeillaanko täällä myös Keski-Euroopasta tuttuja sekasaunoja, kertoo Jasper Pääkkönen ja jatkaa: ? Olemme myös pystyneet huomioimaan luonnon ja ympäristön rakennustöissä. Rakennuksen peittävä hulmu rakennetaan kotimaisesta FSC-sertifioitua puusta, jota olemme itse olleet kaatamassa. Ravintola tulee luonnollisesti tarjoamaan vain vastuullisesti pyydettyä kalaa ja meri ja suomalainen luonto tulevat muutenkin olemaan ruokalistan kantavana teemana. sia tulevalle kesäkaudelle. Siinä hyödynnetään kyselyn tuloksia, ympäristökeskuksen johtava ympäristöasiantuntija Eeva Pitkänen kertoo. Kysely suunnattiin melualueille ia koki musiikkimelun huomattavan häiritseväksi. asti ja 64 prosenttia kello 23 saakka jatkuvat konsertit. Tähän asti yli kello 22 kestäviä konsertteja on järjestetty pääsääntöisesti yksi tapahtumapaikkaa kohden vuodessa. Vastaajista 62 prosenttia olisi valmis lisäämään konsertteja kesäsesongin aikana touko-syyskuussa. Asukkaista 81 prosenttia on sitä mieltä, että hieman pidempiä konsertteja voitaisiin järjestää kerran kuukaudessa. ? Parhaillaan valmistellaan päättymisaikalinjauk- Kysely tehtiin Helsingin ympäristökeskuksen ja kaupunginkanslian elinkeinoosaston toimeksiannosta. Kyselyn tekivät Finnish Consulting Group Oy ja insinööritoimisto Kari Pesonen Oy. Kysely kohdistettiin viidelle alueelle, joilla ulkoilmakonsertteja oli järjestetty kesällä 2015: Olympiastadion, Kaisaniemi, Suvilahti, Tukkutori?Teurastamo ja Kyläsaari. Kyselyalueet kattoivat kunkin tapahtuma-alueen lähiympäristön asunnot kaikissa niissä ilmansuunnissa, joissa asuntoja on, ja joihin melu pääsee leviämään esteettä. Vastaajat edustivat siis helsinkiläisiä, joille ulkoilmakonserteista arvioitiin olevan enemmän haittaa kuin kaupunkilaisille keskimäärin. Puu-Käpylässä asuva Koiviston on kuvannut Pohjolankadun näkymiä ja tapahtumia kolmisenkymmentä vuotta. Hänen ottamiaan kuvia on julkaistu mm Kallio, Käpylä- ja Oulunkyläinen- lehdessä. Toivo Koiviston valokuvanäyttely ??Pohjolankatu ? Käpylän bulevardi Esillä Käpylän kirjastossa 1.-29.2.2016, Väinölänkatu. Kirjasto auki ma-to klo 9-20 pe 9-16 ja la 10-16, paikalle pääsee hyvin Raitiovaunu 1, 1A ja kaikki Mäkelänkatua kulkevat bussit Näyttelyn avajaiset ovat 3.2. klo 18. Näyttelyn avaa kulttuurija kirjastolautakunnan jäsen Juha-Pekka Väisänen.
  • KALLIO LEHTI 14 Nro 2 ? Viikot 4-5 Risto Kolanen Poimintoja syksyn ja talven teatterista Syksy ja alkutalvi toi esille Kallion lähiseuduilla ja kantakaupungissa monipuolisen valikoiman teatteria. Keskityn pieniin teattereihin ja erityisesti niihin esityksiin, joista on tallella kuvamuistoja verkkosivulla. Jurkka, Kultsa, Koko ja Valtimo tarjosivat paljon. ??Ylioppilasteatterin syksyssä on aina uuden polven pääsykokeet. Teatterin off-tuotantona eli vanhempien Yt-läisten esityksenä oli Kiia Laineen ohjaama Katoamistemppu. Se on itseironinen kuvaus näytelmän harjoituksista ja kaikesta muusta sen ympärillä. Erityisen hauska on toimittajan vierailu ja tekijöiden julkisuuden ?hallinta?. 60 vuotta täyttänyt it-asiantuntija, harrastajanäyttelijä Heikki Herva on taas muhkea teatterin johtajana. Veera Lapinkoski nuorena tarpeistohoitajanaisena on todella herkkä tulkinnassaan, oikeasti silmät kyynelissä. Into Virtanen jatkaa 2010-luvun hienoja Ytroolejaan. Lopussa ruoskalla hallitseva ohjaajanainen Vilma Kinnunen esittää vahvan laulun. Kaupunkinuorten Niskavuori Niskavuoren nuori emäntä oli Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Hapen tiloissa Narrin näyttämöllä Kalasatamassa. Teatteriryhmä Halli on minulle uusi, mielenkiintoinen ryhmä. Miten palaset sopivat, kun kaupunkinuoret tekevät maalaisdraamaa? Hienosti. Nykyaika näkyy vain Hetan minihameissa, korvalappustereoissa ja radionkuuntelussa. Eletään säätyvaltiopäivien loppuaikoja. Niskavuoren Juhani on valittu talonpoikaissäätyyn. Hän on naimisissa Loviisan kanssa tämän perheen myötäjäisrahojen ja Niskavuoren tulevaisuuden takia. Mutta hän rakastaa meijerska Malviinaa, joka joutuu lähtemään. Juhani riehuu hulluna humalassa, mutta nöyrtyy vaimonsa, talon- sa ja säätynsä paineissa. Heini Inkeri on aivan loistava Loviisa, herkkävaistoinen sekä pehmeänä että kovana. Meri-Tuuli Lönn on huikea emännyytensä menettävänä Niskavuoren Hetana, jonka pitäisi tehdä kapioita, vaikka kosijoita ei ole. Minne Mäki on hurmaavan hauska Kustaava, jolle Juhani tuo vaatekangasta Helsingistä. Pyry Kuronen tekee miehekkään Juhanin, sekä sydämensä perässä juoksijana raivokohtauksissa että valtiopäivämiehenä. Monologeja Vironkadulla Teatteri Jurkan syksy alkoi kahdella monologilla, ei vähempää kuin Dostojevski ja Camus. Rikos ja rangaistus oli pelkistettynä Jurkan huo- Loviisa, Heini Inkeri ja ja Juhani, Pyry Kuronen. Kuva: Aino Mättö neessa, johon mahtuu viitisenkymmentä ihmistä. Me tykkäsimme kovasti. Markus Järvenpää on 2010-luvun nuori loistava näyttelijä. Hän esitti keväällä Kafkan ?Oikeusjuttua? samassa paikassa ja ?Kuka pelkää Virginia Woolfia?? Espoon teatterissa. Järvenpää tekee syyllisyydentuntoisen, häilyvän Raskolnikovin ja muutkin miesroolit takkia tai kravattia vaihtamalla. Naisia esittävät omena, seinäpiirrokset ja kuvat. Tuomo Rämön ohjauk- Pekka Laiho on itseironinen narsistin muistoissaan. Helka-Maria Kinnunen vakuuttaa vanhenevien naisten monologeissa. Kuva: Hannele Kurkela sessa Dostojevski on teollistuminen ja kaupungistumisen runoilija. Hän kirjoitti teoksen 1866, kun Pietarin väkiluku kasvoi puolella 50 vuoden aikana. Puutalojen tilalle tuli kivitaloja, joihin maalta muuttaneet ihmiset muuttivat. Raskolnikov edustaa suurkaupunkilaista ihmistä, jolle suku, kirkko tai kyläyhteisö ei enää tarjoa moraalista ohjetta elämälle. Pekka Laiho esitti narsistisen monologin Albert Camus`n Putoamisesta. Tuomari kertoo oikeusjutuistaan, naissuhteistaan ja elämästään. Laiho on huolella paneutunut tekstiin, ilman mitään muuta lavastusta kuin naisen torso täyteläisine rintoineen ikkuna-aukossa edessämme on mies, pöytä ja avattu punaviinipullo. Suomalaisen uuden elokuvan korea poika, Holmbergin, Långbackan ja Turkan luottonäyttelijä 70- ja 80-luvuilta on ilmeikäs, kiinnostava tulkinnassaan. Lopussa kyyneleet nousevat näyttelijän silmiin. Pekka Laiho on jo virallisesti eläkkeellä, mutta tekee tällaisia sooloja nuorten ohjaajien kanssa. Jurkan Putoamista on sparrannut ohjaaja-käsikirjoittaja Pasi Lampela. Ajan työläisrealismia Juhlat ovat saaressa, mutta promokuva kadulta. Kuva: Peter Salovaara Teatteri Kultsalla on ollut hyvä, arkea ymmärtävän karhea syksy. Kryptos tulkitsi naisten alkoholistiparantolaa alkusyksystä. Markus Järvenpää räjähtää Raskolnikovina lamppu kädessään. Kuva: Kaisa Martikainen Arto Salmisen, uuden ajan työläiskirjailijan, Varasto on suorasukainen, hirtehinen kuvaus varastokansan maailmasta helsinkiläisessä maalikaupassa ja lähiöbaareissa. Se ilmestyi 1998, edellisen laman kuvauksena, ja sai kantaesityksen Kansallisteatterissa kymmenen vuotta sitten. Kirjailija ei ehtinyt nähdä ensi-iltaa. Salminen on työläiskirjailija ilman ?työväenluokan ideologiaa?. Hänelle natsit kiduttivat Saksassa ihmisiä saadakseen heidät puhumaan totta, kommunistit kiduttivat Neuvostoliitossa saadakseen ihmiset valehtelemaan. Varasto on pomoja vastaan, mutta ilman illuusioita ihmisen moraalisesta paremmuudesta. Maalien ja aineiden salaoston skoijari kulkee virttyneessä Lenin-paidassa läpi esityksen ja juttelee näitä kidutustarinoitaan.  Juha Meriläinen ja Jari Mattila on oiva Rousku ja Raninen -kaksikko. Kaisla Flood tekee upean myymäläpuolen pimun, jonka jokainen takapuolen heilautus on harkittu. Kati Hynninen luo hienon roolin hänen juomariäitinään; Vesa Salmi äksyilee tarkan konsernipomon osan. Juhlasyksy Aleksi Kiven kadulla Valtimonteatteri juhli 15 vuoden taivaltaan. Sen Naisten juhla -esitys oli hienoa Valtimoa, kuvaus nais- ten polttarijuhlasta, joka kääntyy illan aikana suhteiden ja tunteiden paljastukseksi morsiussaunassa ja leikeissä kuplivan juoman vauhdilla. Lavanäyttelyä ja elävää videota käytetään kekseliäästi lomittain, kun ilmapiiri kiristyy pienessä tilassa. Viiden taitavan naisen voimin syntyvät sekä naisroolit, että ex- ja nykymiesten ja veljen roolit. Ohjaajat Ulla Heikkilä ja Jenni Toivoniemi kuvaavat naisten suhteiden roolittumista lempeällä ironialla. Helka-Maria Kinnusen käsikirjoittama ja esittämä Kuolleita naisia oli herkkä, välillä humoristinen, välillä haavoittuva runo- ja proosarunokokemus Patti Smithin ?This is the girl? hengessä. Pia Skibdahl vastaa ääni-improvisaatiosta, Pilvi Porkola kanssaohjauksesta. Kaksi naista kelaa auki vanhoja VHS-videonauhoja. Toinen laulaa tai pikemmin muodostaa erilaisia ääniä. Toinen lausuu runoja, joissa puhuvat sekä elävät että kuolleet - jotkut heistä ovat muinaisia, jotkut puolikuolleita, jotkut hyvin nykyisiä ja eloisia. Esitys leikittelee vanhenevan naisen stereotypioilla, jotka peilautuvat arkeen. Helsingin International Theatre esitti kahtena iltana Valtimossa vierailuesityksen Kiusallinen piina ? piinallinen kiusa, pienoisnäytelmän kahden naisen hetkellisen. suhteen paineista. Suomeen asettunut Pietarin kasvatti Regina Cheva-
  • KALLIO LEHTI Viikot 4-5 ? Nro 2 15 kaisin, mutta yhtälailla vankilaan ahdettuna. Vinosti maailmasta Fredantorilla Teatteri Takomo jatkoi syysesityksessään, Tuomas Timosen kirjoittamassa ja ohjaamassa Melusta valittanut puukotettiin viiston maailmankuvan ja huumorin esittelyä. Kaksi teatterin omaa näyttelijää, aina vahva Joanna Haartti ja Jonas Heikkinen saivat rinnalleen kaksi Tampereen näyttelijäopiskelijaa Antti Aution ja Laura Halosen, jotka vakuuttivat jo Meriteatterissa. Alku on kerrostaloelämän naapuritarkkailua. Mies on Kati Hynnisen Äiti ja Kaisla Floodin tytär puivat miessuhteita. Jari Mattila, Kaisla Flood ja Juha Meriläinen luovat varastorealismia. yksin ja ei pidä melua. SiKuva: Jorma Hellström Kuva: Jorma Hellström sään astuu naapuruston lähetystö varoittamassa melunpidosta. Irtisanominen kova esitti näyttelijää, jonuhkaa. ka monologi ei pääse ollenkaan alkuun, koska Kiia Loppupuolella ollaan pikKuivalaisen esittämä tavalkukaupungin valokuvaamokauppiaan elämässä. Huulinen nainen on jämähtänyt mori kasvaa, kun Haartti tenäyttämölle. kee roisisti karkeapiirteisen Tarina on kuin sipuli, joka avautuu tunnin aikana. koomisen miesvalokuvaajan Naiset ovat olleet samassa näyttämöpotretin. Liisa Mustonen on käsipäiväkodissa ja koulussa, tellyt paljon äiti-suhdetta tai mutta esiintyjäksi päässyt muuten vaikeita perhesuhnainen ei tunnista tavista. Asetelma kääntyy päälaelteita. Intensiivisessä huoneteatterissa Äidin pikku perleen: tavis esittää ja tähkele Elina Hietala on tytär ti juuttuu lattialle roolien ja Tarja Heinula äiti. Näyvaihdossa. telmä vaihtaa vuorotellen Venäjän hillitön kahta tasoa. Välillä ollaan jumissa jossain vessassa; vuosisata välillä ollaan normaalitilanteissa, joissa kelataan äidin Suuri ja mahtava kertoo ja tyttären suhdetta. Yksi tiNeuvostoliiton ja Vena?ja?n historian lokakuun vallanlanne on saunassa, jossa tytär ei halua äidin harmiksi kumouksesta ta?ha?n pa?iva?a?n riisua pikkareitaan. kabareen ja musiikkiteatteKohtaukset ovat lyhyitä, rin keinoin. Kapsäkin ensihyvin rytmitettyjä. Aivan ilta oli lokakuulla, ja esityk- Antti Korhosen Putin kääntää selkänsä, kun Paavo Kerosuon Gorbatshov, Lotta Kuusiston Jeltsin siä on suosion takia luvas- ja Kaija Kärkisen Brezhnev puristavat nyrkkiä. Kuva Tuomas Uusheimo huikea on Hietalan itkuraivarikohtaus teininä, joka ei sa maaliskuulle asti. saa mennä ulos liian lyhyKa?sikirjoituksen teki ko- mäksi kalastuslaivan keittäessä hameessa. Heinulan kenut politiikan toimit- jäksi, Lauran hahmo jää silpitäisi vanhempana olla viitaja ja kirjailija Markus litehtaalle. Molempien mieLeikola. Musiikki koos- het kuolevat ennen yksin saampi, mutta välillä suhteet vaihtuvat. Äiti kiukuttuu ikivihreista? vena?la?is-ja jääviä naisia. telee tai kontrollifriikkaa neuvostosa?velmista?, jotka Laulu on meren laulu pikkuasioista. ovat kaikille suomalaisil- - lähdön ja paluun balladi le tuttuja ja tunnistettavia. kertoo Röölan satamasta, Pyhää Helsinkiä Kappaleet Leikola on sa- Naantalin Rymättylässä sonoittanut taitavasti uudel- danjälkeisenä aikana. Eläetsimässä leen. Leikola tunteen his- mä on kalastajalaivojen ja Liisankadun vanhassa vatorian, mutta etenkin al- sillitehtaan ympärillä. Silrastossa, jota Kellariteattekua vaivaa kaiken kertomi- litehdas lopetti ja myytiin sen taakka. Politiikan kom- Islantiin kesällä 2014, kun ri on hallinnut nyt jo puolivuosisataa, oli talvinäytelmentoija saisi dramatisoida tämä toinen osa Meriteatmänä tammikuulle asti St. ja valita tiukemmin. terin Lähtö-trilogiaa sai enHelsinki. Saimme kokea Tempo on loppua koh- si-iltansa. pyhien ja pahojen messun den yhä vauhdikkaampi ja Nämä kaksi naista ja neltyylilaji ihan hillito?n. Tun- jä miestä, Antti Autio, Esa- Anna Andersson on loistava ihmiskaupatun roolissaan. Kuva: teatterin keinoin. Klitsun uudet näyttelijät olivat innelmat vaihtelevat melan- Matti Smolander, Jussi- Anna Aalto noissaan kietosessaan katkolisesta hauskaan, sa?vyt Pekka Parviainen ja Hansojan savun ja rummunsoikevyesta? vakavaan. Leiko- nes Mikkelsson vangitsela on kokenut suomettu- vat katsojan täyden huo- Ihmiskauppa, paperittomat hyvin sivuroolissa. Näytel- ton magiikkaan. misen ajan. Nyt hän ottaa mion Anni Mikkelssonin ihmiset ja ihmisten salakul- män suomensi ja ohjasi teSaimme kuulla erilaisia takaisin ja laittaa Putinin erinomaisessa ohjaukses- jetus ovat maailmamme to- atterinjohtaja Anna Veija- pyhimystarinoita, kokea ampumaan lopussa muita sa ilon ja surun, Köpiksen siasioita. lainen. Hämeentien teat- ympäristöuhkia ja pyhän Dijanan roolissa näimme teritilaa käytetään kekseli- helsngin löytymistä asfallavalla! Loppulauluna Pu- houkutusten ja kotikaupuntin ja Stalin esittävät kan- gin välillä. Pietarin valtiollisesta taide- äästi kolmessa osassa niin, tin alta. Selvästi scifitarinat sallishymnin, joka on esiMeriteatteri tekee paras- akatemiasta valmistuneen että yleisö vaihtaa paikkaa innostavat uusia tekijöitä. tyksen nimessä. ta, koskettavinta musiik- Anna Anderssonin, jon- hikisestä seksityöhuonees- Noviisien seikkaulua ohPieni näyttelijäjoukko kiteatteria pitkään aikaan. ka suoritus oli koskettava. ta kiinniotettujen naisten jasivat Antto Hinkkanen soittaa, laulaa ja na?yttelee Tutut traditionaaliset laulut Blessing Osemwegie tuki kanssa putkaan ja sieltä ta- ja Minea Lång. esityksen kymmenet eri ja uudet, näytelmään tehroolit nopealla tempovauh- dyt laulut kuljettavat taridilla. Mukana ovat Kaija naa rytmikkäästi. Aika meKa?rkinen, Paavo Kero- nee kuin siivillä. suo, Antti Korhonen, LotKoskettavaa ta Kuusisto ja Tommi Lindell, vahvaa musiikillista ja ihmiskauppaa teatteriosaamista. Kokoteatterissa Satamaballadi Töölön kulttuuritalolla Korjaamon Kulmasalin eturivi itki ja nauroi lopputaputusten aikaan nuorten ammattilaisten Meriteatterille. Sen herkkinä naistähtinä olivat vahvaa Turun murretta vääntänyt Laura Halonen ja hienosti laulava Vera Veiskola. He palmikoivat alussa ja avasivat lopussa toistensa tukat. Veran hahmo lähtee koko elä- Kokoteatterin vahvassa syksyssä esitettiin mm. brittiläisen Lucy Kirkwoodin raadollinen Ensin tuntui tyhjyys kun sydän otettiin pois mutta nyt on kaikki hyvin, joka on raadollinen, mutta myös toiveikas kertomus prostituutioon ajautuneesta nuoresta Dijanasta, hänen unelmistaan ja todellisuudestaan. Kirkwood haastatteli näytelmää varten seksityöläisiä; Myös Koko teki yhteistyötä Pro-tukipisteen kanssa. Maria Ahlroth ja Pelle Heikkilä eivät ole ihan onnekkaita. Kuva: Cata Portin Urbaania onnen jahtia Viiruksen johtaja Maria Lundströmin ohjaama Lucky on kertomus ?urbaanista jahdista?, jossa nuoret aikuiset kaupunkilaiset ihmiset etsivät onnea ja merkityksiä elämän tärkeille asioille. Asetelmaa korostaa erikoinen lavastusasetelma, jossa meidät katsojat oli sijoitettu ylhäälle alla olevan näyttämön kokonaan kiertävälle parvekkeelle. Ikään kuin tirkistelimme toisten elämää vielä enemmän kuin teatterissa yleensä. Viiruksen loistavat naiset, uutta pesää rakentava Maria Ahlroth ja etenkin Jessica Raita häilyvässä roolissa tekevät hienot, modernit naisroolit. Viktor Idmanilla ja Oskar Pöystillä on erilaiset roolit siihen, mitä he aiemmin ovat saaneet näyttää itsestään. Mutta näytelmän varastaa Pelle Heikkilä päihderiippuvaisen uusperheenisän roolissaan. Hän viuhtoo näyttämötilassa ja hallitsee kohtauksia. Kuulemme hyvin kauniin laulun Raidalta. Nukketeatteria lapsille Katsoin Poijun ensi-illan Lumiukon sydän lastenkulttuurin Annantalolla pienten lasten, heidän äitiensä ja muutaman isän kanssa. Elisa Salo on ihanan ilmeikäs nukketeatterinäyttelijä. Tarina on sydämeenkäypä. Iida jää yksin muista lapsista pihalla ja rakentaa itselleen kaveriksi lukiukon. Pikkumyyrä hänellä jo on. Mutta Iida unohtaa sydämen. Kun se saadaan paikalle, lukiukko sulaa, mutta pelastuu kesäksi pakastimeen. Kyllä meillä oli jännää, kun Elisa lausui tai lauloi Iidan, kömpelön lukiukon ja kekseliään myyrän repliikit. Välillä muutama lapsi juoksi ääniä ja musiikkia karkuun ensirivin tyynyiltä äidin luo. Lapset oppivat, että pieniä on suojeltava isojen lasten kiusaamiselta. Lumiukon sydän kiertää muissa seudun kulttuuritaloissa. Latvian tragediaa Klockrikessa Klockrike-teatterin 25-vuotinen kausi päättyi Erottajanmäen Diananäyttämöllä, ja se muuttuu nomaditeatteriksi, joka kiertää Suomea ja Eurooppaa. Viimeinen syyskausi oli komean kansainvälinen. Teatterissa vieraili latvialainen Gertrudes Ielas -ryhmä esityksellään Legionnaires, joka kertoo kansallisen tragedian 70 vuoden takaa. Latvialaisia miehiä pakkorekrytoitiin Saksan asevoimiin. Heitä pakeni Ruotsiin sodan aikana. Vuonna 1945 puolueettoman Ruotsin hallitus päätti palauttaa latvialaisen legionaan Neuvostoliittoon, jossa odotti kova kohtalo. Esitys kuvaa eduskunnan ja hallituksen ulkoasiainvaliokunnan kokouksia, pöytäkirjojen mukaan sekä venäläisen ja ruotsalaisen neuvottelijan keskusteluja käytännön järjestelyistä. Kahden näyttelijän, suomalaisen Carl Almin ja latvialaisen Kärlis Kruminsin suoritukset ovat hyvin fyysisiä ja tekstin hyvin sisäistäneitä. Teksti: Risto Kolanen
  • KALLIO LEHTI 16 Nro 2 ? Viikot 4-5 Nukketeatteri Sampo Helsingin ydinkeskustaan Noin 2 500 opiskelijalle lisää opintorahaa ??Kohta 40-vuotias Nukketeatteri Sampo palaa juurilleen Helsingin keskustaan, kun se muuttaa helmikuussa 2016 helposti lähestyttävään uuteen teatteritilaan Erottajalle. Aulaan rakennettava Alexander Reichsteinin luoma teos kutsuu lapsia toimintaan ja innostaa tutkimaan ja rakentelemaan omia ideoita. Myös suosittujen nukketeatteripajojen tarjontaa pystytään lisäämään Erottajan uuden tilan myötä. ? Uusi teatteritila mahdollistaa mielenkiintoisia vierailuja, isompia produktioita ja monimuotoisempaa toimintaa. Sijainti Erottajalla, Dianapuiston kyljessä on iso plussa!? summaa Nukketeatteri Sampon johtaja Iivo Baric. Erottajan teatterin aula kahviloineen tarjoutuu koko perheen oleilutilaksi muulloinkin kuin esitysten yhteydessä. Matalan kynnyksen aulakahvilassa voi nauttia kahvihetken lasten päästessä leikkimään erilaisten luovien puuhien parissa. ? Halusimme hyödyntää hienon tilan ja tuomme Helsingin keskustaan jo aamulla aukeavan kahvilan, jossa lapsetkin viihtyvät ja aikuisilla on mahdollisuus istahtaa hetkeksi alas vaikka kauppareissun tai päivähoidosta ja koulusta hakemisen yhteydessä. Näiden ei tarvitse sulkea pois toisiaan, Nukketeatteri Sampon johtaja Iivo Baric kertoo. ??Opintorahoihin vaikuttavia opiskelijan vanhempien tulorajoja korotetaan 13 %:lla tammikuusta alkaen. Korotus koskee ainoastaan muualla kuin vanhempansa luona asuvia 18?19 -vuotiaita toisen asteen oppilaitosten opiskelijoita. Vanhempien vuositulot pienentävät opintorahan määrää, jos ne ovat vähintään 61 010 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat vähintään 80 200 euroa. Vanhempansa luona asuvilla ja alle 18-vuotiailla tulorajat ovat lähes 20  000 euroa alhaisemmat. Vanhempien tulot eivät pienennä korkeakouluopiskelijoiden opintotukea eivätkä estä sen saamista. Jo opintorahaa saavien opintotuet tarkistetaan hakemuksetta. Jos opiskelija ei vielä saa opintorahaa, hänen on haettava sitä. Jos toisen asteen oppilaitoksen opiskelija asuu muualla kuin vanhempansa luona ja hänen vanhempiensa vuositulot ovat alle 80 200 euroa, hänen kan- Klassikko uutena versiona Nukketeatteri Sampon ytimessä on koko perheen ja erityisesti lasten tarjonta. Klassikko Prinsessa Ruusunen on Nukketeatteri Sampon kevään uutuus koko perheelle. Tarina, josta ovat ammentaneet mm. Grimm, Perrault sekä Disney, on saanut uuden käsikirjoituksen ja nukketeatterisovituksen. Iivo Baricin ohjaus on Nukketeatteri Sampon kiertueohjelmistoa myös muilla paikkakunnilla. Kerran kuussa on Lasten vierailusunnuntai, jolloin koko perhe voi suunnata Nukketeatteri Sampoon ihmettelemään vaikkapa taikuria, vatsastapuhujaa tai kuuntelemaan laadukasta konserttia. Uusi klubi aikuisillekin Teatteritoiminta saa uutta virtaa aikuisten perjantai-iltojen klubin myötä, joka on virkistävä tulokas aikuisten rentoon klubitarjontaan. Klubi Sampo soikoon! on avoin monipuoliselle ohjelmistolle unohtamatta vahvaa musiikkia. Klubi käynnistyy MarkoJuhani Rautavaaran kanssa pe 11.3.2016. Nukketeatteri kohtaa filosofian, kun Where is Lailoniaz vierailee Nukketeatteri Sampossa toukokuussa. Ohjaaja Konrad Dworakowski on pukenut merkittävän puolalaisfilosofi, Leszek Kozakowskin (19272009) kiehtovia filosofisia tarinoita visuaalisen fantasiamaailman muotoon. Esityksen yhteydessä järjestetään myös filosofisia työpajoja. Kirjallisuuden, filosofian ja teatterin ainutlaatui- nen vuorovaikutus antaa mahdollisuuden keskustella elämän perustavanlaatuisista teemoista. Helmikussa vierailee aikuisyleisölle sovitettu Shakespearen Romeo & Julia, joka herää henkiin ohjaaja Merja Pöyhösen ja yli kahdenkymmenen nukketeatteritaiteilijan kunnianhimoisena tulkintana. Katsojat johdatellaan taitavasti maailmaan, jossa visuaalisuus, äänimaailma ja vahva tarina herättävät katsomaan yhteiskuntaa taiteen keinoin. Toinen Merja Pöyhösen ohjaus on John ? Eleanor, joka kertoo keskiajalla eläneestä ristiinpukeutujasta. Esitys sai ensi-iltansa Turun Kulttuuripääkaupunkivuonna 2011, ja on sen jälkeen kiertänyt näyttämöitä kotimaassa ja ulkomailla. Esityksessä yhdistyvät suorasukaisella tavalla käsinukkeperinne, historiantutkijan pohdinnat ja keskiajan elämäntyyli. Ohjaaja Merja Pöyhönen palkittiin mm. tästä ohjauksestaan Suomen Arvostelijoiden Liiton Kritiikin kannuksilla vuona 2011. Nukketeatteri Sampoon on entistä vaivattomampi tulla sekä julkisilla että omalla kulkupelillä. Kympin ratikan Kolmikulman pysäkki on aivan teatterin ovella. Auton saa parkkiin yhteistyökumppani Q-Park Erottajalle tavallista edullisemmin teatterissa vierailun yhteydessä Nukketeatteri Samposta saatavalla alennuslipulla. Palmia Oy tekee hyvän tuloksen ja tähtää kasvuun Yhtiöittäminen avaa oven vaikka valtakunnallisuuteen ??Palmiassa ollaan valmiita kokeilemaan, mihin kunnallisen toimijan yhtiöittäminen antaa mahdollisuudet. Tavoitteena on, että rahkeet riittävät pitkälle. Jopa 5 miljoonan euron tulos Vuoden 2015 alussa yhtiöitetty Helsingin kaupungin palveluliikelaitos aloittaa toisen toimintavuotensa Palmia Oy:nä takataskussaan erinomainen tulos. Ensimmäisenä toimintavuonna liikevaihto oli 77,9 miljoonaa euroa. Tulos tulee olemaan ennusteiden mukaan yli 5 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu on jatkunut tasaisena koko vuoden. Yhtiö on hankkinut vapailla markkinoilla uusia asiakkaita ja hionut toimintaa yhtiökuntoon. ? Tuottavuus on kasvanut noin 5 prosenttia mitattaessa yhtiölle tärkeällä mittarilla eli liikevaihdolla henkilötyövuotta kohden, toimitusjohtaja Nina Rokkila kertoo. Ensi vuoden ennuste näyttää, että kehitys jatkuu tasaisena. Yhtiö tähtää taloudellisesti menestyksekkään ensimmäisen vuoden jälkeen Nina Rokkila. vahvaan kasvuun niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Uuden Palmian strategia valmistui viime syksynä ja näkyy toiminnassa voimistuvasti alkaneesta vuodesta lähtien. ? Yhtiön hallituksen ja yhtiön johdon kanssa tulevaisuuden ohjureiksi valittiin rohkeasti kasvun ja valtakunnallisuuden strategia, hallituksen puheenjohtaja Leena Saarinen sanoo. Molemmille tavoitteille keskeinen asia on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisratkaisu valtakunnassa. Palvelutoiminnan laajentamiselle ei voi piirtää tarkkaa maantieteellistä karttaa, sillä toimintaympäristön muutosten merkitys on suuri. ? Sosiaali- ja terveyssektorille tuotettavien tukipalvelujen järjestäminen tulee vaikuttamaan toimialallamme merkittävästi. Olemme tukipalvelutuotannon muutosten operatiivinen osaaja ja näen, että valtakunnassa on tilaa uudelle palvelukokonaisuuden tuottajalle, Rokkila sanoo. Kasvu aiotaan toteuttaa tinkimättä työn ilosta ja henkilöstön tyytyväisyydestä. Palmian yhtenä tavoitteena on alan tyytyväisin henkilöstö. ? Teemme kulttuurimuutosta organisaatiolähtöisestä toimijasta asiakkuuden ammattilaisiksi. Tässä muutoksessa jokainen palmialainen on tärkeä ja pääsee vaikuttamaan. Panostamme työyhteisöistä ja asiakkaista lähtevään palvelujen kehittämiseen sekä kirkastamme nattaa selvittää mahdollisuutensa saada opintorahaa. Sen voi tehdä Kelan verkkosivujen opintotuen määrän laskurilla tai Opiskelijan tuet -puhelinpalvelussa. Laskuria varten opiskelijan on selvitettävä vanhempiensa puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä vuoden 2014 verotuksessa. Tulorajojen korotuksen ansiosta 2 345 opiskelijaa saa tammikuusta alkaen aiempaa suurempaa opintorahaa. Uusia opintorahan saajia tulee tuhatkunta. Uusien verotietojen käyttö pienentää monen opiskelijan opintotukea Kela on viime viikonlopun aikana tarkistanut kaikkien niiden opintotukea saavien opiskelijoiden opintotuet, joilla vanhempien tulot vaikuttavat tai voivat vaikuttaa tukeen. Tarkistuksissa on huomioitu vanhempien uudet korotetut tulorajat, minkä lisäksi on otettu käyttöön vanhempien vuoden 2014 vahvistetun verotuksen tulotiedot. Jos opiskelijan saaman opintotuen määrä muuttuu, hän saa Kelalta opintotukipäätöksen tämän tai kahden seuraavan viikon aikana. Päätöksen saajia on noin 27 700. Useimmilla päätöksen saajilla opintotuki pienenee tammikuusta alkaen, koska vanhempien vuoden 2014 tulot ovat aiempaa suuremmat. Noin 2 000 opiskelijalla opintorahan tai opintorahan ja asumislisän maksaminen päättyy tarkistuksen seurauksena. Opintotuessa käytetään yleensä vanhempien viimeksi vahvistetun verotuksen tulotietoja. Jos opiskelijan vanhempien tulot ovat verovuoden jälkeen alentuneet, hän voi selvittää Kelalle vanhempiensa nykyiset tulot. Opintotuki myönnetään tai tarkistetaan niiden mukaisesti, jos vuositulot ovat alentuneet vähintään 20 %. Opintotuen hakeminen ja muutoksista ilmoittaminen on helpointa Kelan asiointipalvelussa, www.kela.fi/ asiointi kila kertoo. kaupunkilaisille, että olemme vahvasti vaikuttamassa heidän arkeensa ja ympäristöönsä, vaikka meitä ei aina näekään. Teemme työtämme monen ihmisen arjen sujuvuuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden takaamiseksi, mutta olemme jääneet usein kulisseihin. Nyt tulemme esiin, Rokkila iloitsee. Leena Saarinen. palveluilmettä. Siinä työssä hyvinvoiva henkilöstö on voimavara, ja henkilöstöllä on myös kaikki mahdollisuudet toteuttaa itseään ja kehittyä, Rokkila korostaa. Palmia tähtää strategisissa tavoitteissa muun muassa huippuluokan asiakastyytyväisyyteen. ? Asiakas on toimintamme keskiössä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa Rok- Ihmisen kokoinen ja näköinen brändi Uuden Palmian tietä tukemaan uudistettu brändi on julkaistu 16.1.2016. Tammikuussa uusi Palmia esittäytyy brändin lanseerauskampanjan myötä Helsingin katukuvassa. ? Palmia haluaa viestiä Palmian yhtiöttäminen ??Vuodesta 2003 lähtien toiminut Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitos jaettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä kahteen organisaatioon vuoden 2014 lopussa: Palmia-liikelaitokseen ja Helsingin kaupungin Palvelut Oy:hyn. Vuoden 2015 ajan yhtiö toimi nimellä Helsingin kaupungin Palvelut Oy. Vuoden 2016 alusta yhtiö jatkaa Palmia Oy:nä, tutulla mutta uudistetulla brändillä. Palvelut: kiinteistö-, siivous-, turva- ja ravintolapalvelut. Vuoden 2016 alusta lähtien liikelaitos toimii nimellä Helsingin kaupungin palvelukeskus-liikelaitos. Palvelut: koulu-, päiväkoti- ja hoiva-alan ruokapalvelut, puhelin- ja hyvinvointipalvelut. Palmia Oy 2016 Noin 1500 ammattilaista kaikkiaan yli 1000 palvelukohteessa pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 2015 77,9 milj. euroa. Jakauma liiketoiminnoittain: Siivouspalvelut n. 28 milj. e Kiinteistöpalvelut n. 22 milj. e Ravintolapalvelut n. 15 milj. e Turvapalvelut n. 12 milj. e Omistaudumme asiakkaidemme hyvinvoinnille, turvallisuudelle ja viihtyvyydelle. Palmian lähitulevaisuuden tavoitteita ? Henkilöstömme tyytyväisyys on alan paras. ? Olemme valmiita kasvamaan valtakunnalliseksi. ? Rakennamme asiakaslähtöisesti joustavan palvelupaketin. ? Digitalisaatio tuottavuuden ja palvelujen kehittämisen työkaluna. ? Asiakaspalvelutasomme on erinomainen, ja vähintään 50 % asiakkaistamme suosittelee meitä ehdottomasti. ? Kaksinkertaistamme liikevaihtomme ja kolminkertaistamme liikevoittomme.
  • KALLIO LEHTI TALVITARJOUKSET Sofiankatu 4 kunnostetaan entiseen loistoonsa Emmaus Helsinki 50 vuotta   ??Emmaus Helsinki täyttää 50 vuotta vuonna 2016. Emmaus ylläpitää kahta kirpputoria Vallilassa, Mäkelänkatu 54, ja Lauttasaaressa, Gyldénintie 2. Ne pyörivät pääosin vapaaehtoisvoimin. Niistä saaduilla tuloilla tuetaan avuntarvitsijoita sekä kotimaassa, lähialueilla että kehitysmaissa. Juhlavuoden ajan Vallilan kirpputorin näyteikkunaan sijoittuvassa pienoisgalleriassa tulee olemaan kuukausittain vaihtuva taidenäyttely. Taidegalleria avataan 5 tammikuuta. Tammikuun taiteilija on Juhani Vierimaa. Vallilan siirtolapuutarhan ympäristön ojia raivataan ??Staran metsurit tekevät puiden kaato- ja pensaiden raivaustöitä Vallilan siirtolapuutarhan ympäristössä 11. tammikuuta alkaen. Puita kaadetaan siirtolapuutarhaa ympäröivistä aidoista ja ojista sekä ojien penkoista. Raivaustöiden jälkeen ojat avataan koneellisesti talven tai kevään aikana säiden salliessa. Työt tehdään ojien virtaamien parantamiseksi. ? Torikortteleissa alkaa viimeinen peruskorjaus ??Sofiankatu 4:ssä keväällä alkava remontti päättää peruskorjausten sarjan, joka on tähdännyt Kauppatorin ja Senaatintorin ympäristön avaamiseen kaupunkilaisille. Kunnostettavassa rakennuksessa toimivat nykyisin Helsingin kaupunginmuseo, ravintola Nuevo ja Kino Engel. Rakennustyöt päästään aloittamaan huhtikuussa 2016, kun museo on muuttanut uusiin tiloihinsa Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmaan. Korjatut tilat otetaan käyttöön syksyllä 2017. ? Helsingin kaupunki on kunnostanut Torikortteleita vuodesta 2007 alkaen. Kokonaisuudessaan kunnostus- ja elävöittämishankkee- seen käytetään noin 67 miljoonaa euroa, mikä vastaa alkuperäistä kustannusarviota?, kertoo tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen. Torikortteleissa toimii nykyisin noin viisikymmentä yrittäjää. Torikortteleiden kehittämisestä huolehtii Helsingin Leijona Oy. Toivo ihonhoitotuotteet Pelkoja monia ihminen kohtaa. Lapsi syliä kaipaa. Nuori paikkaansa etsii. Mies parhaassa iässä kysyy: missä työ, johon tarttua voisi? Vanhus hauraana, odottavin mielin, ovelle katsoo. Ihmismassat, kuin vuolaana virtana, vyöryvät veet, liikkeellä ovat. Kuin yksissä tuumin, samaan suuntaan Sota, vaino, nälkä ja epätoivo lähtijän lähtemään saa, vaikka meren tyrskyihin veneet uppoaa. On outoja maat, on outoja kielet, missä uupunut matkaaja levätä saisi. On kuin kuuluisi viesti: ?Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Minä olen ikuinen, muuttumaton. Minun luonani on turvapaikka hädän keskellä. Epätoivoon ei tarvitse jäädä. Ei sellaista pimeyttä voi sieluun tulla, ettenkö toivon ikkunat avata voisi.? Toivorikasta vuotta 2016 Aino Elina Sirviö 9 00? Runsas seitsemän ruokalajin buffet sisältää päivittäin vaihtuvan yhden suomalaisen/ intialaisen/eurooppalaisen ruoan. Runsas salaattipöytä kuuluu hintaan. Erillisellä lounaslistalla lisäksi broilerin fileet sekä perinteiset leikkeet ja pihvit. Suosittelemme La Cure-sarjaa kaikille herkkäihoisille sekä psoriasiksesta, että erilaisista ihottumista kärsiville henkilöille. Tuotteet sopivat päivittäiseen käyttöön koko perheelle! www.lacure.fi | p. 041 446 5593 Hae uusin Luontaistuntija -lehti myymälästä! Täynnä tarjouksia! Vitamiini- ja hivenainemittaus ke 17.2.2016 30min/50? ja tiedät saako kehosi tarvittavat ravinteet ja toimiiko ruoan imeytyminen! Varaa aika tutkimukseen myymälästä! Tällä kupongilla talvikuivalle iholle hoitavat La Cure tuotteet -10% Luontaistuntija Forum Mannerheimintie 20 (0 kerros, hissiaula) Avoinna: ma-pe 10-20, la 10-16, su 12-16, p. 044 980 5830 www.luontaistuntijaforum.fi forum@luontaistuntijat.fi Musta Härkä on nyt opiskelijan paras ystävä! Voimassa olevalla opiskelijakortilla hanat tarjoushintaan joka päivä illasta aamuun. Tule ja tuo ystäväsikin nauttimaan kukkaroystävällisistä virvokkeista ja huikeasta meiningistä! Tarjous voimassa 7.10.2015 - 7.2.2016 Tervetuloa kuuntelemaan musiikkia ilmaisesta jukeboksistamme! (ei käytössä DJ- tai karaokeiltoina) Tule Keskiviikosta lauantaihin paikalla DJ klo 22 alkaen. katsomaan urheilua 8 eri Pubin puolella pääset laulamaan karaokea. tv:stä! Keskiviikkoisin pikkulauantai JUHLAT. Eteispalvelu 3? Keskiviikkoisin musiikkitietovisa ja torstaisin naula päähän klo 22-04 Karaoke joka ilta alkaen klo 20.00. Kappaleita yli 14 000. su 11-04 ma-ti 09-02 ke-la 09-04 045 646 4647 info@beauty-finland.fi Läntinen Papinkatu 2-4, Helsinki (Kallion kirkon takana) La Cure Kuolleenmeren kulku johtaa. Ei kukaan kulkua ohjaa! Tänäpäivänä ?toivo? kadoksissa monella on. Koti hajonnut! Rakkaus väheni, haihtui usvaan, mitä se oli? Pelkkää saippuakuplaa? Olemme avoinna ke-su klo 04.00 asti. ?Ripsien permanentti+ripsien kestovärjäys 45? ?Jalkahoito 45 min alk. 4 5 ? ?Klassinen vartalohieronta, kesto 1 t 15min 50? ?Geelilakkaus + käsihoito 35? ® Ilman toivoa, ei ihminen elää voi sotavuosien vaikeina aikoina, äidit Toivon nimeksi pojalle antoi. Omat särkyneet unelmat, lapsessaan toteutuvan tahtoi. Paremman huomisen toivossa, työtä tehdä jaksoi. Lounas arkisin klo 10.30-15.00 17 Lauantaisin tietovisa klo 20.00 Sunnuntaisin sunnarit Mäkelänkatu 52 00510 Hki Puh. 09-710 430 (ravintola) www.mustaharka.fi Puh. 09-710 433 (tiedustelut ym) Lataa sovellus ja saat VIP-asiakkaan edut Toivomme teidät myös tervetulleiksi: KARKKIPÄIVILLE keskiviikkoisin TÖRKYTORSTAIHIN torstaisin Meillä on -kisastudio ? Leikkaa irti Viikot 4-5 ? Nro 2
  • KALLIO LEHTI 18 Nro 2 ? Viikot 4-5 Jouluradio kasvattaa edelleen suosiotaan Hammaslääkärin tekemän suun tutkimuksen korvaus sekä rintamaveteraanien protetiikan toimenpidetaksan kaikki vuoden 2015 korvaustaksat jätetään ennalleen. Sairaanhoitokorvaukset pienenevät ??Eduskunta on hyväksynyt hallituksen säästöpäätöksen, joka leikkaa sairaanhoitokorvausmenoja 78 milj. euroa 1.1.2016 alkaen. Kela on vahvistanut uudet sairaanhoitokorvausten korvaustaksat, jotka vähentävät sairaanhoitokorvausmenoja päätöksen mukaisesti. Kela toteuttaa eduskunnan hyväksymät säästöt leikkaamalla lääkärin ja hammaslääkärin palkkioita sekä tutkimuksesta ja hoidosta maksettavia korvauksia. Uudet korvaustaksat tulevat voimaan 1.1.2016. Lääkärinpalkkiot Lääkärinpalkkioihin kohdistuvat säästöt toteutetaan pienentämällä toimenpidekohtaisia korvaustaksoja. Vahvistettujen korvaustaksojen perusteella vuoden 2016 lääkärinpalkkioiden korvausosuudeksi arvioidaan 16,7 %. Vuonna 2014 korvausosuus oli 21,0 %. Korvausmenot vähenevät 15,2 milj. euroa. Hammaslääkärin ja suu- hygienistin palkkiot Hammashoitoon kohdistuvat 40 milj. euron säästöt toteutetaan pienentämällä hammaslääkärin ja suuhygienistin palkkiotaksojen toimenpidekohtaisia korvaustaksoja. Hammaslääkärin tekemän suun tutkimuksen korvaus sekä rintamaveteraanien protetiikan toimenpidetaksan kaikki vuoden 2015 korvaustaksat jätetään ennalleen. Vahvistettujen korvaustaksojen perusteella vuoden 2016 hammashoidon korvausosuudeksi arvioidaan 15,1 %. Kuluvan vuoden alusta hammashoidon korvauksiin tehdyn lähes 33 milj. euron leikkauksen vuoksi vuoden 2015 korvausprosentin arvioidaan laskevan noin 24:ään. Vuonna 2014 korvausosuus oli 31,0 %. Tutkimuksen ja hoidon korvaukset Säästöt on toteutettu pienentämällä korvaustaksoja. Lisäksi fysioterapian korvattavien toimenpiteiden taksaluettelosta poistetaan seuraavat toimenpiteet: ? Ryhmässä annettava liikuntahoito ? Altaassa annettava liike- tai liikuntahoito, lisäkorvaus ? Ergometri- tai muu laiteharjoittelu ? Erilliset fysikaalisen hoidon toimenpiteet Poistamalla edellä mainitut toimenpiteet taksaluettelosta selkeytetään fysioterapian sairausvakuutuskorvauksia. Jatkossa sairausvakuutuksesta tarpeellisena fysioterapiana korvataan yksilöllinen terapeuttinen harjoittelu ja siihen liittyvä hieronta ja fysikaalinen hoito. Vahvistettujen taksojen perusteella tutkimusten ja hoitojen korvausosuus on vuonna 2016 arviolta 14,7 %. Vuonna 2014 korvausosuus oli 21,3 %. Korvausmenot vähenevät 22,8 milj. euroa. Vallila lukee ensi keväänä monipuolisesti ? Kaunokirjallisuutta, tiedettä yleistajuisesti ja filosofiaa ??Lukemisen edistäminen on yksi kirjaston tavoitteista vuonna 2016. Vallilan kirjasto ottaa tämän teeman vakavasti ja kirjastossa alkaa vuoden alusta useita mielenkiintoisia lukupiirejä. Ajankohtaisten romaanien lisäksi luemme yhdessä yleistajuisia esityksiä eri tieteen aloilta ja tutustumme filosofian klassikoihin. Järjestämme myös kansainvälisen (englanninkielisen) ja venäjänkielisen lukupiirin, jos vain tarpeeksi kiinnostusta löytyy. Silkkaa faktaa ? tiedekirjalukupiirissä sukelletaan keskustellen mielenkiintoisiin tiedeaiheisiin: uusimpaan aivotutkimukseen, tietoisuuteen, havaitsemiseen, luovuuteen ja hieman kvanttifysiikkaankin. Vetäjänä kirjastonjohtaja, fil.tri Harri Sahavirta. Lukupiiri kokoontuu torstai- sin klo 18 ja kevään aikana luemme: Eagleman: Incognito ?aivojen salattu elämä (18.2.), Johnson: Mistä hyvä ideat tulevat ? innovaation luonnonhistoria (17.3.) ja Enqvist: Olemisen porteilla (28.4.). Filosofian klassikot: Descartes ?lukupiirissä luemme Descartesin Mietiskelyjä teoksen. Ensimmäisellä kerralla alustus Descartes ja Uuden ajan alun filosofia. Vetäjinä fil.tri, kirjastonjohtaja Harri Sahavirta ja fil. yo. Juri Hiltunen. Filosofian lukupiiri kokoontuu torstaisin 21.1., 4.2., 3.3., 14.4 klo 18.00. Lisätietoja harri.sahavirta@hel.fi Vallilan kirjaston perinteistä perinteisempi lukupiiri jatkaa keväällä 2016. Lukupiirissä luetaan laadukasta ja mielenkiintoista kaunokirjallisuutta. Kirjat valitaan etukäteen, mut- ta kaikki toiveet osallistujilta otetaan huomioon. Lukupiiri kokoontuu keväällä neljä kertaa tiistaisin 2.2., 8.3., 12.4. ja 24.5. klo 17.00. Lukupiirikirjoja tulee olemaan Vallilan kirjastossa aina paikalla, mutta niistä ilmoitetaan myöhemmin. Jos haluat tietoa lukupiiristä suoraan sähköpostiisi, laita viestiä osoitteeseen paula.m.laaksonen@hel.fi. Kansainvälinen lukupiiri on Vallilan Kirjaston Ystävien ideoima lukupiiri. Luettavaksi valitaan kirja, joka löytyy käännettynä monelle kielelle kirjastoistamme. Ideana on, että kukin osallistuja lukee kirjan valitsemallaan kielellä ja lukupiirissä keskustelemme ? englanniksi. Ota haaste vastaan ja tule mukaan kokeilemaan, minkäänlaista kielitasoa ei vaadita. ??Jouluradion kasvatti taas hienosti suosiotaan sekä perinteisillä radiotaajuuksilla että verkossa. Finnpanelin tekemän Kansallisen radiotutkimuksen mukaan Jouluradion kuuluvuusalueella (noin 3,6 miljoonaa) radio tavoitti 664  000 kuuntelijaa viikossa. Tässä oli runsaasti kasvua verrattuna edellisvuoden 533 000:een kuuntelijaan. Kuuntelu kasvoi erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yleisradion ulkopuolisista kanavista Jouluradio oli peräti valtakunnan neljänneksi kuunnelluin kanava. Kun Ylen radiokanavat lasketaan mukaan Jouluradio oli kaikista radiokanavista kuudenneksi kuunnelluin kuuluvuusalueellaan. ? Jouluradion alati kasvava suosio mykistää. Eipä 13 vuotta sitten, kun Jouluradio aloitti, voitu edes märissä unissamme haaveilla tällaisista luvuista, hehkuttaa Jouluradion perustaja, toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne. ? Suurkiitos kuuntelijoille sekä hyvän ja kovan työn tehneelle nuorelle tiimillemme. Verkkoradioiden kuuntelu kasvoi huimasti Myös Jouluradion verkkosivuilla päästiin uusiin kävijäennätyksiin. Jouluradion verkkoradioita alettiin kuunnella yli kuusi miljoonaa kertaa. Ensimmäisestä adventista loppiaiseen soineen radiokanavan verkkosivuilla vieraili lähetyskauden aikana kaikkiaan yli 660 000 yksittäistä kävijää. Yksittäisten kävijöiden määrä nousi verkossa huimasti verrattuna edellisvuoden noin 370 000 yksittäiseen kävijään. Kaikkiaan käyntejä verkkosivulle kertyi tänä jouluna yli 1,4 miljoonaa. ? Kasvu kuulijaluvuissa näkyy rohkeassa musiikkilinjauksen viilaamisessa, jossa pyrittiin painottamaan entistä vahvemmin kuulijoiden rakkaimpia joululauluja sekä parhaita joululauluuutuuksia. On mahtavaa huomata, että tämä muutos oli toivottu, ja ensi vuonna voimme hioa kanavan soundia entistäkin paremmaksi, iloitsee musiikkipäällikkö Jani Kareinen. Jouluradiolla oli kahdeksan verkkoradiota, joita käynnistettiin siis yhteen- sä yli 6,2 miljoonaa kertaa. Vähintään 30 sekuntia kestäneitä kuuntelusessioita kaikille kanaville kertyi yhteensä reilut kolme miljoonaa. Verkkoradioista suurinta suosiota pääkanavan lisäksi nauttivat Kauneimmat joululaulut, Klassinen joulu ja Xmas -kanavat, joita kuunneltiin keskimäärin noin 20 minuuttia kerrallaan. Kaiken kaikkiaan kanavat kerryttivät lähetyskauden aikana huimat 109 miljoonaa kuunteluminuuttia. Jouluradion pääkanava oli kuluneella lähetyskaudella ensimmäistä kertaa kuunneltavissa myös suomalaisessa Radiot.fi-palvelussa, jossa se taisteli paikastaan Suomen suurimpien radiokanavien kanssa ja kerrytti yhteensä 9 prosentin kuunteluosuuden kaikista palvelun kautta kuunnelluista minuuteista. Kuuntelumäärällään Jouluradio nousi joulukuussa palvelun TOP10:een. Jouluradio soittaa joulumusiikkia tauotta ja ilman mainoksia. Jouluradion tuottaa pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimitus Toivontuottajat  yhteistyössä kuuluvuusalueiden seurakuntien kanssa. Jouluradiota tehtiin tällä porukalla. Kuvassa vasemmalta tuottaja Jan Ahonen, toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne, Jouluradion reivien tuottaja Kaisu Nevasalmi, graafikko Tuukka Joru, toimittaja Janne Simojoki ja musiikkipäällikkö Jani Kareinen. Kuva: Niko Jekkonen Heikkokuntoisia puita poistetaan Helsingin keskustasta, Töölöstä ja Pasilasta ??Huonokuntoisia puistoja katupuita poistetaan Helsingin keskustasta lukuisista paikoista, mm. Töölöstä ja Pasilasta kuluvan talven aikana. Puiden huono kunto ja vauriot on havaittu kuntoarvioinneissa ja normaalin hoitotyön yhteydessä tehtävässä puiden kunnon seurannassa. Kaatoja ja hoitotöitä tehdään pitkin kantakaupunkia, mm. Eläintarhan, Hietaniemen, Kaisaniemen, Kaivopuiston, Pasilan, Punavuoren, Topeliuksenkadun, Tähtitorninvuoren ja Töölönlahden alueilla. Kaisaniemen koristeal- taan tuntumassa olevat seitsemän erittäin lahoa pajua ovat saaneet kaatotuomion. Samoin Hietaniemenkadun kuivuneet ja lahot koivut sekä Topeliuksenkadun osittain kuolleet kolme lehmusta. Hoitotöiden ja poistojen kohteena on yhteensä noin 50 puuta. Lajeina pääosin jalavat, koivut, lehmukset, männyt, pajut, sekä vaahterat. Työt tehdään osittain kiipeilytekniikalla ja nostokorin avulla. Jäätyneen maan aikana tehdyt poistot helpottavat jälkitöitä, kun kaadot eivät riko nurmipintoja. Lisäksi raskailla koneilla voidaan liikkua muutoin pehmeilläkin alustoilla maan ollessa jäässä. Kaatotyöt päättyvät hyvissä ajoin ennen lintujen pesintäaikaa. Lisäksi kevään aikana tehdään paljon muitakin toimenpiteitä, kuten leikkauksia ja kuntoarvioita yhteensä sadoille puille. Leikkauksia tehdään niin nuorille kuin vanhoille puille, nuorille rakenneleikkauksia ja vanhoista poistetaan pääosin kuolleita oksia. Lisäksi jalavista poistetaan tai pienennetään jalavanpakurin lahottamia latvahaaroja.
  • KALLIO LEHTI Viikot 4-5 ? Nro 2 Lääkekorvauslaskuri kertoo, paljonko maksat lääkkeistäsi ??Apteekki.fi-palvelun Lääkekorvauslaskurilla voi heti vuoden alusta lukien tarkistaa reseptiostojen korvattavuuden 50 euron alkuomavastuun täyttymisen jälkeen. Apteekki.fi-palvelun etusivulta löytyvä Lääkekorvauslaskuri on helppokäyttöinen. Laskuriin syötetään lääkkeen nimi ja valitaan tarjolle tulevasta listasta oikea valmiste eli oikea vahvuus, lääkemuoto (esimerkiksi tabletti tai kapseli) ja oikea pakkauskoko. Laskurin korvaustiedoista valitaan oikea korvaukseen oikeuttava tieto. Lääkekorvauslaskuri kertoo lääkkeen hinnan lisäksi yhden pakkauksen hinnasta asiakkaalle maksettavaksi jäävän osuuden. On hyvä huomata, että Lääkekorvauslaskurissa yksittäisen lääkkeen hinnassa on aina mukana apteekin toimitusmaksu veroineen (2,39 eur). Jos asiakas ostaa samalla reseptillä useamman pakkauksen, peritään reseptikohtainen toimitusmaksu vain kerran. Lääkekorvauslaskuri ja lisätietoa korvauksista löytyy osoitteesta www. apteekki.fi.     Uudet lääkekorvaukset pähkinänkuoressa: Täysi-ikäisille vuosittainen 50 euron alkuomavastuu, jota aletaan periä sen vuoden alusta, kun henkilö täyttää 19 vuotta. Peruskorvaus 40 % Erityiskorvaus 65 % tai 100 % Ylemmän erityiskorvauksen (100 %) lääkkeistä asiakas maksaa 4,50 euron omavastuun asiointikertaa kohden. Lääkekulujen vuosiomavastuu korvattavissa lääkkeissä on 610,37 euroa vuonna 2016. Vuosiomavastuun täytyttyä asiakas maksaa korvattavasta lääkkeestä 2,50 euron ostokertakohtaisen omavastuun. Alku- ja vuosiomavastuun täyttymistä voi seurata Kelan asiointipalvelussa, johon kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Palvelu on osoitteessa kela.fi/asiointi. Apteekit auttavat mielellään kaikissa lääkekorvauksiin liittyvissä kysymyksissä. Lux Helsinki houkutteli yli puoli miljoonaa kävijää ??Kahdeksatta kertaa 6.? 10. tammikuuta 2016 järjestetty valofestivaali Lux Helsinki täytti Helsingin keskustan festivaalista haltioituneilla ihmisillä. Yleisön palautteessa korostui tapahtuman ainutlaatuinen tunnelma, jossa yhdistyvät yhteisöllisyys, pakkassään kirpeys ja upeat valo- teokset. Festivaalia vietettiin osin lähes 25 miinusasteen säässä. Tapahtuma keräsi Helsingin keskustaan yli puoli miljoonaa kävijää viiden päivän aikana. Lux Helsingin järjestää Helsingin kaupunki ja tapahtumaan on vapaa pääsy. Festivaalilla nähtiin eurooppalaisten valofestivaa- lien hittiteoksia sekä kotimaisten taiteilijoiden tilausteoksia. Taiteilijat Suomesta, Belgiasta, Kanadasta ja Ranskasta toteuttivat tapahtumaan yhteensä 16 valoteosta. Valoteoksia nähtiin reitillä Ateneumin taidemuseo, Senaatintori, Esplanadin puisto, Vanha kirkkopuisto ja Annankatu. Uudet pysäköintilippuautomaatit ilmestyvät kaduille   ??Pysäköinnin voi pian maksaa kortilla kaikkialla Helsingissä. Ensimmäiset uudet korttiautomaatit tulevat kaduille tammikuun aikana. Uusissa automaateissa maksuvälineiksi käyvät sirulliset pankki- ja luottokortit. Automaatti pyytää autoilijaa syöttämään ajoneuvon rekisterinumeron. Maksun jälkeen lippu tulee yhä viedä tuulilasiin näkyville. Tavoite on kuitenkin, että tulevaisuudessa autoilija säästetään tältä vaivalta. Kaupungille jätetään toistaiseksi myös kolikkoautomaatteja. Lähimmän kolikkoautomaatin sijainti selviää korttiautomaateista. Tekstiviestipalvelu kokeilussa, Comet-maksulaite poistuu Helsingissä pysäköinnin voi maksaa nykyään myös tekstiviestillä. Parhaillaan pysäköintimaksuissa on koekäytössä uusi tekstiviestipalvelu, joka ei vaadi rekisteröitymistä. Lipun hinta veloitetaan puhelinlaskussa. Comet-pysäköintimaksulaitteiden myynti päättyy 31.12.2015, mutta laitteet ovat käyttökelpoisia vuoden 2017 loppuun saakka. Rakennusviraston mainostelinekokeilu laajenee ??Jalankulkua haittaavat mainostelineet poistetaan jatkossa kaikkialta Helsingistä. Rakennusviraston loppusyksystä järjestämä kokeilu oli onnistunut ja saa jatkoa. Ydinkeskustan alueella tehdyssä kokeilussa jaettiin huomautuslappuja mainostelineille, jotka oli sijoitettu esteettömyyden kannalta haitallisesti. Jos telinettä ei siirretty huomautuk- sen jälkeen, se poistettiin ja vietiin säilytykseen. Kokeilun aikana jaettiin noin 100 huomautusta, joiden jälkeen lähes aina omistaja siirsi telineen ? kaikkiaan kaduilta poistettiin vain kahdeksan mainostelinettä. Kaupunki laajentaa toimintaa seuraavaksi koko Helsinkiin. Erityistarkkailussa ovat vilkkaat kadut, joissa liikkuu paljon jalankulkijoita. Väärin sijoitettu mainosteline voi olla vaaraksi esimerkiksi näkövammaisille. Jalkakäytävälle täytyy jäädä myös riittävästi tilaa muun muassa lastenvaunuille tai pyörätuolille. Helsinki on antanut ohjeeksi, että mainosteline saa ulottua korkeintaan 0,8 metrin etäisyydelle liikkeen seinästä. Lisäksi jalkakäytävälle on jätettävä vapaata tilaa vähintään 1,5 metriä. Tykkää meistä Facebookissa Facebook/kaupunkilehdet 19 Lääkäriliiton hallituksen johtoon Marjo Parkkila-Harju   ??Suomen Lääkäriliiton valtuuskunta valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Marjo Parkkila-Harjun ja valtuuskunnan puheenjohtajaksi Mikko Pietilän.   Suomen Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin espoolainen LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Marjo ParkkilaHarju. Varapuheenjohtajik- si valittiin vantaalainen LL Arto Virtanen ja hämeenlinnalainen LL Antti Tamminen. Puheenjohtajisto valitaan vuodeksi kerrallaan. Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa turkulainen LT, kardiologi Mikko Pietilä. Hän toimi valtuuskunnan puheenjohtajana myös kahdella edellisellä kolmivuotiskaudella. LL Taito Pekkarinen valittiin varapuheenjohtajaksi. Lääkäriliiton lokakuussa valittu valtuuskunta kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 11.?12. joulukuuta Lääkäritalolle Helsinkiin. Suomen Lääkäriliitto on ammattijärjestö, johon kuuluu 93 prosenttia Suomessa toimivista lääkäreistä. Luonnonhoidon työt alkavat ?? Kulosaaren sekä Jakomäen, Tattariharjun ja Tattarisuon luonnonhoitosuunnitelmiin liittyvät työt aloitetaan alkuvuodesta 2016. Metsiköistä poistetaan huonokuntoisia puita, harvennetaan tiheimpiä metsän osia sekä kehitetään taimiryhmistä edelleen uusia puusukupolvia. Osa suunnittelualueista jää kokonaan luonnontilaan. Lisäksi osa asutuksesta ja kulkureiteistä kauempana sijaitsevista metsänosista säilyy luonnontilassa. Lisäksi luonnon arvokohteet säilyvät koskemattomina ja osaa hoide- taan arvokkaiden ominaispiirteiden vaatimalla tavalla. Metsiin jätetään kaiken ikäisiä puita ja myös eriasteista lahopuuta. Tiheiköitä ja pensaita säästetään eläinten piilopaikoiksi sekä maisemaa monipuolistamaan.   Luonnonhoidon tavoitteena on pitää metsiköt mahdollisimman monimuotoisina ja puustoltaan elinvoimaisina ulkoilualueina. Reittien varsilla ja pihojen läheisyydessä kiinnitetään erityistä huomiota asukkaiden ja ulkoilijoiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Harventaminen parantaa metsään jäävien puiden elinvoimaisuutta ja parantaa niiden kerroksellisuutta. Lisäksi poistetaan vaaraa aiheuttavia puita sekä maisemaa peittävää vesakkoa erityisesti pihojen ja kulkureittien lähistöltä. Helsingin kaupunki on sitoutunut noudattamaan toimenpiteissään luonnonhoidon linjauksen ja luonnon monimuotoisuus-ohjelman pääperiaatteita. Lintujen pesintäkaudella 1.4?31.7. ei tehdä harvennus- eikä uudistushakkuita. Hoitotoimista tiedotetaan asukkaille lähitaloihin jaettavin tiedottein sekä maastotauluin. Puheenvuoro Lähestymme ihmisen aikaa ??Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan että lapset pääsevät luistelemaan.  Jään reunalla-festivaali (21.-23.1.) Suomen Kansallisteatterissa kääntää katseet lumisesta Helsingistä jäiseen Siperiaan. Kirjalijaohjaaja Ari-Pekka Lahden Viimeinen aamutähti avaa ääniä Siperian taigalta. Tarjolla on myyttistä hantien soitinmusiikkia, virolaista Isuri-eepposta ja nuorten setu-taiteilijoiden ripsakkaa satiiria. Festivaali on ainutkertainen katsaus pohjoisten kansojen esittävään taiteeseen.  Presidentti Tarja Halosen suojelema tapahtuma muistuttaa sukukasojemme elinvoimasta ja luontokokemuksista, joista voisivat yhtä hyvin ottaa oppia suomalaiset sunnuntaihiihtäjät kuin pelejään lumikinoksista kaivavat helsinkiläisautoilijat. Kaikkea on pohjoisessa helteiden lisäksi totuttu maistelemaan: lunta, jäätä,tyrskyä ja tuulta. Tätähän elämä on: hapanta, makeaa, karvasta ja sakeaa.  Kirjailija Torsti Lehtinen pani uusimman kirjansa nimeksi Multaisen iän kerho. Nimi pani suupielet nykimään. Hauskasti yllätti minut myös juuri edesmennyt professori Heikki Räisänen kun radio-ohjelmassa kysyin häneltä aikoinaan mitä hän harrastaa. Uuden Testamentin tutkija Räisänen kertoi pelaavansa jalkapalloa NTP:ssä, Nasaretin Työväen Palloilijoissa. Vuosien mittaan on palloa pyöritettävä ja liikettä lisättävä.  Vanhenemiseen liittyy kremppojen sairauden lisäksi kuitenkin enimmäkseen hauskoja asioita. Kun muisti tekee kepposia, parhaiten niistä selviää naura- malla. Unohduksetkin säästävät monilta turhilta retkiltä. Jos ei muista mennä paikalle, niin sen voi nähdä merkkinä viihtymisestä omissa oloissaan. Huono mies on semmoinen joka tulee ennen kuin joutaa.  Nimi Multaisen iän kerho lienee saanut kimmokkeen Kultaisen iän kerhosta, joka Loviisassakin vuosikymmenet kokosi ikääntyviä yhteisiin riemuihin. Kunpa vain nuoret tietäisivät miten hauskaa vanhempi polvi pitää kekkereissään.  < kuulin=?? mitä=?? suomalaisella=?? klubilla=?? pappajumpan=?? jälkeen=?? miehet=?? saunassa=?? tuumailivat.=?? ?pakko=?? kai=?? se=?? on=?? tunnustaa=?? että=?? tässä=?? alkaa=?? jo=?? vähitellen=?? vanhentua=?? kun=?? nuorimmaisenikin=?? juuri=?? viisikymmentä=?? täytti.?=?? Vanheneminen ei ala viisissäkymmenissä, vaan se alkaa heti kun synnyimme. Jos osaan laskea oikein, minulla se alkoi miltei päivälleen seitsemänkymmentäkaksi vuotta sitten. Aika kuluu, elämä kulkee kulkuaan. Vuodet vierivät, sanoi savolaispoika kun viisi vuotta täytti.  Aika on luonnon oma keino estää kaikkea tapahtumasta kerralla. Jos kaikki lumi sataisi kerralla, hautautuisimme lumeen. Jos jatkuvasti rpoisi, hukkuisimme veteen. Jos aina olisi murhetta, vaipuisimme synkkyyteen. Mutta onneksi kaikkea tulee tipottain, ajoittain ja annoksit- tain, niin iloa kuin suruakin. Multaisen iän kerho on ehkä sittenkin enemmän Kultaisen iän kerho.  Jos ajattelemme yksilötasoa laajemmin maailmamme muutosta, joudumme entistä enemmän hämmästymään ajan aikaansaannoksia. Hitaasti mutta varmasti lähestymme niin sanottua ihmisen aikakautta eli antroposeenia, jossa ihmisen maapallolle aiheuttamat muutokset mullistavat todellisuuden toisenlaiseksi.  Olemmeko liikaa järkyttäneet luonnon ja koko elämän tasapainoa? Jään reunalla-festivaali yllyttää katsomaan nöyrästi alkuperäiskansojen tapaan selvitä elämässä. Miten vastata ilmaston lämpenemiseen, kasvi- ja eläinlajien selviytymiseen, joukkosukupuuttoon. Miten selvitä elonkehän eli biosfäärin romahdukselta?  Oho, sano savolainen kun säikähti.  Veli-Matti Hynninen  veli-matti@hynninen
  • KALLIO LEHTI 20 Nro 2 ? Viikot 4-5 Heinäsen kolumni Liike on lääke O lemme tottuneet siihen, että lääkäripäiviä vietetään aina tammikuun alussa. Silloin media uutisoi näiden koulutuspäivien annista. Tohtorit kertovat hoidollisista uutuuksista ja paljastavat tutkimuksiaan lääketehtaiden sponsoroimina. Olemme saaneet myös kenkkuja tietoja lääkkeiden hintojen noususta, julkisten palvelupisteiden siirroista sekä reseptilääkkeiden omavastuuosuuden nostosta, joka saattaa johtaa vähävaraisempien potilaiden vaarallisiin pihistämisiin ostoissaan! Kela-taksin omavastuu on myös nostettu 16 eurosta peräti 25 markkaan. Mitä vielä tuleman pitää? vesijuoksuun, joogaan, seinille kiipeilemään ja punnertamaan. Kuntosi on omalla vastuullasi, nouse sohvalta! Liiku! Myös lasten liikuntavaje puhuttaa. Syyllisiksi on keksitty tietokone ja kännykkä oheistoimintoineen, jotka pitävät lapset pehmoisilla istuimilla digilaitteillaan herkkuja napostellen? Kuulin nuorten vanhempien vertailevan lastensa mahdollisuuksia liikuntaharrastuksiin niiden kalleutta päivitellen. Harjoitustilat maksavat, ohjaus maksaa, välineet ovat kalliita ja muodin sanelemia, nuorten harjoitteluajat on usein sijoitettu liian myöhäisiin tai varhaisiin aikoihin. Oma lääkekäyttöni on juuri iän ja painon ja varmaan geeniperimän vuoksi aikamoista, lisääntyvää uusien kremppojen myötä. Uuden taudin eli kihdin sain Ranskassa äyriäisnautinnoissa vietetyn lomaviikon tuloksena. Vasemman jalan isovarpaan tienoo kiehui tulipunaisena kovasta kivusta. Lääkityksen ohella seurasi taas monen ruokalajin kielto. Tulivat mieleen lapsuuden ja nuoruuden liikkumiset, jolloin urheiluseurat tarjosivat palveluja varsin pienin jäsenmaksuin. Ohjaajina oli innokkaita vapaaehtoisia, aatteen innoittamia. Urheilu oli arvossaan. Helsingissäkin oli urheiluseuroja, vähän joka kaupunginosalla omansa. Oli Visoja, Vetoja, Ponnistuksia, Teräksiä, Naisvoimistelijoita, Tarmoja ja Mailapoikia. Seurojen nimet olivat kamppailuhenkisiä, oma seurani oli Elannon Isku. Kun sitten seuraavaksi todettuun vammaani tarjottiin vain rasvausta, tiedustelin lääkäriltä eikö muuta lääkitystä ole. Hyväntahtoisesti hymyillen hän neuvoi: Liike on lääke! Ymmärsin kyllä. Liikkua pitäisi ja siitähän juuri nyt toitotetaan laveasti kaikissa tiedotusvälineissä ja kaupallisten voimailukeskusten mainoksissa. Mars, mars Oli meillä legendaariset julkiset urheilumestat: pesistä skulattiin Haapiksella, Hesperiassa ja Kaisussa, Brahiksella skrinnattiin ja fudattiin, Mustiksessa ja Hietsussa simmattiin. Mäkeä hypättiin jopa Helsinginkadulla nykyisen Tauno Palon puistossa hyddassa. Slangin taitoni on rajallinen, anteeksi osaajat! Totean vain että joraaminen eli tanssiminen oli hyvää liikuntaa Byggalla, Vennulla ja Bottalla. Kesäkautena Alppilava, Velo ja Annalanlava tarjosivat todellista hyötyliikuntaa raittiissa ulkoilmassa. Taannoinen Haapaniemen urheilukentän uustuleminen oli iloinen asia nimenomaan siksi, että Ponnistuksen ystävät kunnostivat sen omin voimavaroin. Mietin usein saanko vielä eläessäni pulikoida Töölönlahdessa. Nythän siellä lehtitiedon mukaan polskii vitivalkoinen eli leukistinen sinisorsa, jolla ei liioin ole punaisia silmiä. Kotiin lähetettynä sain myös Helsingin liikuntaviranomaisten lehtisen, jossa selkeästi esitellään kaikenikäisille tarjolla olevat kunnalliset liikuntaharjoitukset. Kunnon tiedotusta! Pakinani kuvitukseksi valitsin soinilaisen taiteilijan Reijo Kivijärven hyväntahtoisen maalauksen ?Kadonneen vyötärön metsästäjät?. Kuva kertoo enemmän kuin ne sata sanaa, joilla haluaisin rohkaista lähimmäisiäni ot- sikon mukaiseen ?lääkintään?. Päätteeksi kaikkein Kallein päivän onnittelujen myötä kerron joitakin vuosia sitten niin suositun Pikku-Kalle ?vitsin. Pikku-Kalle ajoi polkupyörällään mummon kumoon. Mummo kysyi vihaisena: eikö sinulla ole kelloa pyörässäsi? ?On toki, mutten halunnut säikyttää sinua!? vastasi aina niin nokkela poika. Aira Heinänen Linnanmäki rekrytoi yli 600 hupimestaria Lasten Päivän Säätiö rekrytoi huvipuiston eri tehtäviin kaudelle 2016 yli 600 työntekijää. Tavoitteena on rakentaa monimuotoinen työyhteisö, johon valitaan vain parhaan asiakaspalveluasenteen omaavat henkilöt. ??Viime vuonna Linnanmäellä lanseerattu asiakaspalvelukonsepti on tehnyt kaikista huvipuiston työtekijöistä hupimestareita. Tarkoituksena on panostaa positiivisiin kohtaamisiin ja varmistaa Linnanmäen asiakkaille ainutlaatuinen palvelukokemus. ? Hupimestarin hymysilmät, pelinenä, vinkkisuu ja turvakädet pyrkivät takaamaan jokaiselle asiakkaallemme iloisen ja huolettoman huvipuistopäivän. Linnanmäen hupimestareilla on vastuullinen ja samalla hauska tehtävä tuottaa iloa asiakkaidemme päivään, toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo. Lasten Päivän Säätiö rekrytoi vuosittain huvipuiston eri tehtäviin yli 600 kausityöntekijää, joista noin puolet on työskennellyt Linnanmäellä myös aikaisempina kesinä. Monelle työntekijälle Linnanmäki on elämän ensimmäisiä kosketuksia palkkatyöhön, mut- Linnanmäki rekrytoi yli 600 hupimestaria. ta myös kokeneempia työntekijöitä toivotaan kesän hupimestareiden joukkoon. Huvipuisto tekee myös yhteistyötä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön kanssa ja työllistää tänäkin vuonna noin 15 osatyökykyistä nuorta. ? Linnanmäki on sitoutunut Vastuullinen kesäduuni -kampanjan hyvän kesätyön periaatteisiin. Rekrytoinnin sujuvuuteen, kattavaan perehdytykseen ja koko kauden jatkuviin koulutuksiin panostetaan meillä tänä vuonna entistäkin enemmän, henkilöstöpäällikkö Heikki Pitkänen painottaa. Linnanmäen Huvipuisto on työympäristönä iloinen ja ainutlaatuinen. Henkilöstön vahvan yhteishengen aistivat myös asiakkaat. Joka kesä Linnanmäellä solmitaan läpi elämän kestäviä ystävyyssuhteita ja kerätään talteen hienoja yhteisiä muistoja. Hupimestarin tehtäviä ovat mm. pelimyyjä, kioski-, kahvila- ja ravintolatyöntekijä, siistijä, järjestyksenvalvoja, lipunmyyjä sekä laitetyöntekijä. Hakuaika Linnanmäen hupimestariksi 11.-31.1.2016
  • KALLIO LEHTI Viikot 4-5 ? Nro 2 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2016 ??Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät ensi vuonna 0,4 %.  Myös sairaanhoidon Kela-korvaukset pienenevät, ja lääkekorvauksissa otetaan käyttöön uusi alkuomavastuu. Korotuksia on luvassa takuueläkkeisiin ja kuntoutuspsykoterapian korvauksiin. Kelan maksamiin etuuksiin ei tehdä indeksikorotusta ensi vuoden alussa. Sen sijaan monien etuuksien määrät pienenevät 0,4 %, sillä negatiivinen inflaatio painoi kansaneläkeindeksin miinukselle. Opintoraha ja lapsilisät irrotetaan kansaneläkeindeksistä, joten niiden määrät pysyvät ennallaan. Ensi vuonna voimaan tulevat muutokset koskevat suurta osaa Suomessa asuvista. Esimerkiksi lääkekorvauksia sai viime vuonna 3,8 miljoonaa henkilöä. Seuraavassa käydään läpi tiiviisti kaikki Kelan hoitaman sosiaaliturvan keskeiset muutokset vuonna 2016. Eduskunta on hyväksynyt suurimman osan muutoksista, mutta kaikkia lakeja ei ole vielä vahvistettu. Päivitämme lopulliset tiedot muutoksista Kelan verkkosivuille. Yleisessä asumistuessa perusomavastuun tulosidonnaisuus kiristyy hieman Yleisen asumistuen perusomavastuun tulosidonnaisuus nousee ensi vuoden alussa 40 %:sta 42 %:iin. Asumistuen enimmäisasumismenot pidetään vuonna 2016 samoina kuin tänä vuonna.  Erikseen maksettavana vesimaksuna hyväksytään 18 euroa kuukaudessa henkilöä kohden, aiemman 19 euron sijaan. Erikseen maksettavina lämmityskustannuksina hyväksytään sama määrä kuin tänä vuonna. Yleisen asumistuen perusomavastuun tulosidonnaisuuden kiristäminen kohdistuu vuonna 2016 noin 105 000 tuensaajaan. Asumistuen taso alenee heillä arvioiden mukaan keskimäärin 9 euroa. Pienituloisimpien tuensaajien tukeen tulosidonnaisuuden kiristäminen ei vaikuta. Yksin asuva, täyttä työmarkkinatukea saava henkilö saa jatkossakin tulojen puolesta täyttä asumistukea. Muutokset liittyvät hallitusohjelman edellyttämiin säästötoimiin. Muutoksilla tavoitellaan yhteensä 22 milj. euron säästöjä yleisen asumistuen menoissa vuonna 2016. Yksityisen sairaanhoidon korvaukset pienenevät Hallitus edellyttää 78 milj. euron säästöjä sairausvakuutuksesta maksettaviin sairaanhoidon kustannuksiin vuonna 2016 (HE 106/2015). Säästöt toteutetaan leikkaamalla lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpidekohtaisia korvaustaksoja sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon korvaustaksoja. Hammaslääkärin tekemän suun tutkimuksen korvaus sekä rintamaveteraanien protetiikan toimenpidetaksa jätetään vuoden 2015 tasolle. Uudet korvaustaksat ovat nähtävissä verkossa www. kela.fi/taksat 1.1.2016 alkaen. Sairausvakuutusmaksut nousevat hieman Vuonna 2016 yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusMatkakorvausten maksu on 2,12 % (2,08 % vuonna 2015). omavastuu nousee Vuonna 2016 vakuuteHallitus esittää, että Ke- tun palkansaajan sairauslan korvaamien matkojen vakuutusmaksu on 2,12 % omavastuu nousisi nykyi- palkasta, josta päivärahasestä 16 eurosta 25 euroon maksun osuus on 0,82 % ja yhteen suuntaan tehdyl- sairaanhoitomaksun osuus tä matkalta (HE 106/25).  1,30 % (vuonna 2015 yhMatkakorvausten vuotuinen teensä 2,10 %). omavastuuosuus (ns. matYrittäjän sairausvakuutuskakatto) nousisi 272 euros- maksu on 2,25 % työtulosta 300 euroon. ta vuonna 2016. Tästä päiKela korvaa taksilla teh- värahamaksun osuus on tyjä matkoja, jos asiakas ei 0,82 %, sairaanhoitomakvoi käyttää muuta kulku- sun osuus 1,30 %. Yrittäjineuvoa terveydentilansa tai en maksama lisärahoituspuutteellisten liikenneyhte- osuus pysyy vuoden 2015 yksien vuoksi. Kelan kor- tasolla ja on 0,13 %. Tämä vaama taksimatka tilataan maksu koskee YEL-vakuualueellisesti keskitetyistä tettuja yrittäjiä. tilausnumeroista. Muualta Etuudensaajat maksavat kuin keskitetystä tilausnu- vuonna 2016 eläkkeestään merosta tilatun taksimat- tai etuustulostaan sairauskan omavastuu nousisi 32 vakuutusmaksuna 1,47 %, eurosta 50 euroon. mikä on hieman vähemmän Kela voi myöntää asi- kuin vuonna 2015 (1,49 %). akkaalle hänen terveyVammaistuet dentilansa tai avun tarpeen perusteella oikeuden pienenevät hieman ns. vakiotaksin käyttöön. 1.1.2016 alkaen myös vaAlle 16-vuotiaan ja 16 kiotaksiasiakkaiden mat- vuotta täyttäneen vammaiskoja voidaan yhdistellään tuet sekä eläkettä saavan muiden asiakkaiden mat- hoitotuki pienenevät vuokoihin.  Matkoja ei yhdis- denvaihteessa 0,4 %. tellä silloin, kun terveydenVammaistuen uudet määhuolto on antanut vakiotak- rät ovat seuraavat: perussiasiakkaalle oikeuden mat- vammaistuki 92,94 e/kk, kustaa yksin lomakkeella korotettu vammaistuki SV 67 Todistus matkakor- 216,87 e/kk ja ylin vamvausta varten. maistuki 420,51 e/kk. Eläkettä saavan hoitotuen Sairauspäivärahaan uudet määrät ovat seuraavat: perushoitotuki 62,25 ja kuntoutusrahaan e/kk, korotettu hoitotuki pieniä muutoksia 154,96 e/kk ja ylin hoitotuSairauspäivärahan ja kun- ki 327,67 e/kk.  Veteraanitoutusrahan vähimmäismää- lisä on 105,13 e/kk. rät pienenevät 24,02 euKuntoutusrosta 23,93 euroon päivää kohden.  psykoterapian Hallitus esittää, että saikorvaustaso nousee raus- ja kuntoutusrahan 70 %:n korvaustasoon oikeutAikuisten mahdollisuutava vuosittainen työtulora- det hakeutua kuntoutusja on jatkossa 30 000 euroa psykoterapiaan paranevat, (HE 105/2015).  Nykyinen sillä yli 26-vuotiaiden teraraja on 36 419 euroa vuo- piakäynneistään maksama den 2015 tasossa. Tulora- omavastuuosuus pienenee. Ensi vuoden alusta kuntoutuspsykoterapiakorvauksen määrä on sama sekä nuorille että aikuisille.  Lisäksi korvaustasoja on vain yksi eikä terapeutin koulutustaso vaikuta maksetta610,37 euroa. van korvauksen määrään. Lääkkeiden peruskorvaus Ensi vuonna Kela maknousee nykyisestä 35:stä saa yksilöterapiasta kor40 %:iin.  Alempi (65 %) vausta 57,60 euroa.  Aiemja ylempi (100 %) erityis- min Kela korvasi 26 vuotta korvaus säilyvät ennallaan. täyttäneiden terapiakäynYlemmän erityiskorvaus- neistä joko 37 tai 45 euroa. luokan lääkekohtainen Alle 26-vuotiaille maksettaomavastuuta esitetään ko- va korvaus oli joko 52 tai rotettavaksi nykyisestä 3 60 euroa. Korvausmäärät eurosta 4,50 euroon ja vuo- riippuivat terapeutin kousiomavastuun (ns. lääke- lutuksesta. katon) ylityksen jälkeistä Enimmäismäärät kuntouomavastuuta 1,50 eurosta tuspsykoterapiassa 1.1.2016 2,50 euroon. Lääkekorvauksiin 50 euron alkuomavastuu  ??Hallitus esittää, että Kelan korvaamista  lääkkeistä saisi sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vasta, kun vuotuiset lääkekustannukset ylittävät alkuomavastuun (HE 128/2015).  Alkuomavastuu olisi 50 euroa kalenterivuodessa. Se ei koskisi alle 18-vuotiaita. Alkuomavastuu kerryttäisi kuitenkin lääkkeiden vuosiomavastuuta eli ns. lääkekattoa. Se on ensi vuonna jan ylittävältä osalta sairauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa karttuu nykyisen 40 %:n sijasta 35 % vuoden 2015 tasossa 56 032 euroon saakka ja tämän ylittävältä osalta 25 %. Vuonna 2016 alkavien, työtuloihin perustuvien sairaus- ja osasairauspäivärahojen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousee 0,7 %. Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään 4,60 % vakuutusmaksuvähennyksenä. 21 Olli Sarpo Ole valmis ??Elämisen ilmiöihin voi ja käsittääkseni saakin suhtautua kukin omalla erityisellä tavallaan. Niitä on niin monenmoisia. Niitä ilmiöitä. Suhtaudun sitten minäkin. Silmieni eteen nousee lyyrinen kuva. Katselen iltamyöhällä pirttini ikkunasta autiolle torille. Sakean lumipyryn seasta erotan nakkikioskia kierteleviä tummia hahmoja. Miten somaa. Joukko koulupoikia on tullut läksyjenluvun lomassa haukkaamaan raitista ulkoilmaa. Se on terveellistä. Liika lukeminen ilman reippailua rapauttaa ahkerimmankin. Jatkan suhtautumistani. Edelleen lyyrisesti. Torin kiertäjät näemmä pysäyttelevät satunnaisia kulkijoita. En voi kuulla, mistä puhutaan, voin vain arvailla. Sitten oivallan. Reipas nuorisojoukko onkin niitä partiolaisia. Kertovat vie- lä yömyöhälläkin ohikulkijoille ihanteistaan. Valottavat kaupunkilaisille kuinka partiolainen kehittää itseään ihmisenä, kunnioittaa toista ihmistä, tuntee vastuunsa ja rakentaa ystävyyttä yli rajojen. Purevasta pakkasesta piittaamatta. Ja vielä väitetään, että nuoriso on rappiolla. Ei pidä paikkaansa. Olisinpa itse nuorempi ja vetreämpi! Kirmaisin muiden mukana pakkasyöhön opastamaan ohikulkijoita oikeiden ihanteiden pariin. Rakentamaan ystävyyttä yli rajojen. Mutta en enää kykene. Joudun tyytymään osaani. Olen kuin se runon rampa poika pallokentän laidalla. No ei sentään. Tietenkin kykenisin. Ja kirmaankin ulkoilemaan heti keväällä. Heti kun taas omena kukkii. Vähemmän lyyrinen taitaa silti olla todellisuus. Ei siellä autiolla torilla mitään partiopoikia näy. Muutamia koiranulkoiluttajia siellä kylmissään hytisee. Mutta paremmalla kelillä voisi näkyäkin. Elämisen ilmiöitä. Näkisin pirttini ikkunasta partiopoikia ja ?tyttöjä nakkeja syömässä. Niitä, joiden into kumpuaa aiemmin mainitsemistani ihanteista. Tai sitten niitä partiolaisia, joiden tarmo syttyy pelosta, tietämättömyydestä ja ennakkoluuloista. Niitä, jotka katsovat velvollisuudekseen mukiloida nakkikioskin aasialaistaustainen yrittäjä pahanpäiväisesti. Ole valmis! Vaikeavammaisten kuntoutus uudistuu ??Vuoden 2016 alusta kuntoutuksen myöntäminen ei enää ole sidoksissa siihen, että kuntoutuja saa vähintään korotettua vammaistukea tai korotettua eläkettä saavan hoitotukea. Lakimuutoksen vaikutuksesta myös kuntoutuksen sisältö uudistuu ja sen nimi muuttuu vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi. Tavoitteena on, että myös työelämässä olevilla vaikeavammaisilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä kuntoutukseen ja heidän työkykyään voitaisiin näin tukea. Uudistuksella tähdätään oikea-aikaiseen ja yhä tehokkaampaan kuntoutukseen. Lakisääteinen ammatillinen Tyk-kuntoutus jatkuu KIILA-kuntoutuksena Kela järjestää työkyvyttömyyden estämiseksi sekä työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi lakisääteistä ammatillista Tyk-kuntoutusta. Uusi KIILA-kuntoutus korvaa 1.5.2016 lähtien lakisääteiset ammatilliset Tykkuntoutukset. Siihen asti jatketaan Tyk-kuntoutuksia. KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa kuntoutujan työkykyä ja tukea hänen pysymistään työelämässä. Työterveyshuollon laskennallisiin enimmäismääriin pieni korotus ??Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia enintään vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2015 maksettavissa korvauksissa noin 1,2 % vuoteen 2014 verrattuna. Yrittäjäkohtainen enimmäismäärä nousee vuonna 2016 maksettavissa korvauksissa samoin noin 1,2 % vuoteen 2015 verrattuna. tuu 1.8.2016 alkaen. Suomen, EU- tai Eta-maan kansalainen voi saada opintotuen, vaikka hän ei olisi asunut Suomessa vähintään 2 vuotta opintojen aloittamista edeltävien 5 vuoden aikana, jos hänellä on muita kiinteitä siteitä Suomeen. Muutoksia perheetuuksiin Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärät pienenevät ensi vuonna Opintotuessa 0,4 %. Vähimmäismääräinen korotus vanhempien päiväraha laskee 24,02 eurosta 23,93 euroon päivästulorajoihin sä. Kela muuttaa maksussa Opintorahoihin vaikut- olevia vähimmäismääräisiä tavia opiskelijan vanhem- päivärahoja automaattisesti. pien tulorajoja korotetaan Hallitus esittää (HE 1.1.2016 alkaen 13 %:lla. 105/2015), että vanhemKorotus koskee ainoastaan p a i n p ä i v ä r a h a k a u d e l t a muualla kuin vanhempan- maksettava 30 päivän kosa luona asuvia 18?19-vuo- rotettu päiväraha poistettiaita perheettömiä opiske- taisiin ja päiväraha määlijoita, jotka opiskelevat toi- räytyisi 70 %:n korvausassen asteen oppilaitoksissa.  teen mukaan nykyisen 75 Vanhempien vuositulot pie- %:n sijaan. Muutos koskee nentävät opintorahan mää- vuonna 2016 alkavia vanrää, jos ne ovat vähintään hempainpäivärahakausia. 61 010 euroa, ja estävät Kotihoidon ja yksityisen opintorahan saamisen, jos hoidon tuki sekä osittainen ne ovat vähintään 80 200 ja joustava hoitoraha pieneeuroa. Jo opintorahaa saa- nevät vuoden 2016 alussa van opintotuki tarkistetaan 0,4 %. Kela muuttaa makhakemuksetta. Jos opiskeli- sussa olevia lastenhoidon ja ei vielä saa opintorahaa, tukia automaattisesti. hänen on haettava sitä. Hallitus on esittänyt muuOpintorahojen vuosittai- toksia varhaiskasvatuslakiin sista indeksitarkistuksista ja yksityisen hoidon tuluovutaan, joten 1.8.2015 keen (HE 80/2015). Esivoimaan tulleet opintoraho- tyksen mukaan Kela makjen perusmäärät ovat voi- saa 1.8.2016 alkaen alemmassa toistaiseksi. paa yksityisen hoidon tuen Opintotuen myöntäminen hoitorahaa (63,93 e/kk), kokonaan ulkomailla suo- jos lapsella on oikeus 20 ritettaviin opintoihin muut- tunnin varhaiskasvatukseen (päivähoitoon) viikossa. Jos lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuus on enemmän kuin 20 tuntia, maksettaisiin suurempaa yksityisen hoidon tuen hoitorahaa (173,74 e/kk). Hallituksen esityksen (HE 70/2015) mukaan lapsilisää ei ensi vuodesta lähtien enää tarkisteta kansaneläkeindeksillä. Näin lapsilisän euromäärät säilyvät ensi vuonna samoina kuin vuonna 2015. Lapsilisän määrät vuonna 2015 ovat yhdestä lapsesta 95,75 euroa, toisesta lapsesta 105,80 euroa, kolmannesta lapsesta 135,01 euroa, neljännestä lapsesta 154,64 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 174,27 euroa. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa jokaisesta lapsilisään oikeuttavasta lapsesta. Elatustuen ja elatusavun määrät pienenevät 0,26 % ensi vuoden alussa. Muutos perustuu elinkustannusindeksin laskuun. Elatustuki on ensi vuoden alusta 154,77 euroa lapsesta kuukaudessa. Kela muuttaa maksussa olevan elatustuen automaattisesti.
  • KALLIO LEHTI 22 Palvelevat Lähi- ja Nro 2 ? Viikot 4-5 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Työsuorituksia Terveys - Kauneus - Hyvinvointi Eläkeläisinsinööri laatii: ? rakennuspiirustuksia, ? LVI piirustuksia, ? perustamisselvityksiä. 0400-847 262. Hierontaa Kansanlääkintäseuran Kalevalainen Jäsenkorjaaja Urheilutalolla. Varaa aika hoitoon 050 500 3134 tai www.kariruusunen.fi Klassinen Hieronta! Osoite: 00500. Helsinki. Fleminginkatu 12 B, kauneussalonkki ? Aljona Fashion style? Ajanvaraus puh: 040 8496757. Tervetuloa! Vuokralle tarjotaan Autohallipaikka tarjotaan vuokralle, 4 linja 6 Helsinki. P. 0400-428937 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso www.etnofitness.com /045 - 63 63 452 Yli 50 viikkotuntia ja huikea lajivalikoima! Työsuorituksia Kognitiivista psykoterapiaa KNOWLEDGE BUILDING Bulevardi 7. Puh. 0400 759 011 www.knowledgeb.fi Halutaan vuokrata Halutaan vuokrata työhuone/ varastotilaa noin 20-60 m2. Terveisin Kimmo, puh 050 541 3489, Leipomot Puh . 719 71 9 Tanssi- ja liikuntakeskus EtnoFitness Sörnäisissä. Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Tykkää meistä Facebookissa Facebook/kaupunkilehdet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13......................................... Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11..................................... S-market Alppikatu 25.................................................. Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11........................................ Alepa Elimäenkatu 26............................................. Kalliolan ..................................................................... kansalaisopisto Eläintarhantie 12........................................... Cafe Piritta Fleminginkatu 11........................................... Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20........................................... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4....................................... Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6....................................... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14..................................... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier....................................... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11............................................ Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14............................................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15............................................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18............................................ Alepa Helsinginkatu 25............................................ Urheiluhallit Hämeentie 23................................................ LKV Moilanen Hämeentie 29................................................ Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37................................................ Kinaporin Suutari Hämeentie 37................................................ Kiinteistömaailma Hämeentie 54................................................ Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A.......................................... Aralis-keskus ..................................................................... (Arabia) Mäkelänkatu 49............................................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29............................................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20................................................ Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5................................................ Alepa Porthaninkatu 9............................................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5............................................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10...................................... S-market Siltasaarenkatu 11......................................... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18...................................... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27................................................ Alepa Sturenkatu 29................................................ Vallilan Kodit Sturenkatu 40................................................ Alepa Säästöpankinranta 6................................... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4................................................. Kallion Virastotalo Toinen linja.................................................... Kuntatalo Toinen linja 31............................................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2.............................................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13.......................................... Tilastokeskus Vaasankatu 8................................................. Kioski Kasi Vaasankatu 17............................................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29............................................... R-Kioski Vanha Talvitie 8.............................................. Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10............................................ Hermanni Pub Viides linja 11................................................ Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1................................................ Viipurin kukka Viipurinkatu 19.............................................. R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi...................................... S-Market Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Ostetaan kuolinpesät käteisellä. Reilua, arvostettua sekä luotettavaa pesien tyhjennyspalvelua. Loppusiivous sopimuksen mukaan. Soita 041-7001987 Vanhoja valaisimia ja tuoleja. jussipp@gmail.com / 0400 879239 Ostetaan 1-2h, kunnolla ei merkitystä. Laillistettu Kiinteistövälittäjä LKV, Tarja Hedman, 040-560202, www.ukv.fi Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Kirjanpito TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! FLEA lasten kirpputorilla hyvät lasten vaatteet Italiasta, paljon käytettyä Pet Shopejä ja Lego Duploja. Suonionkatu 4, Helsinki Pikapalvelu KALLION n jo 33 vuode s u m e k ko alalta! Tervetuloa! PESULA KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua VUOKRATAAN Käpylänkuja 1 ? 00610 HKI ? puh. 050 4394 835 ? www.accumi.fi alk 25 ? Lähi- ja erikoisliikkeet Kotisiivoukset ja huoneistokorjaukset. Ammatinharjoittaja Esko Kurki puh. 0452711577/ esko.kurki@taloverkot.fi Juoko läheisesi liikaa? Kirpputoreja Sekalaisia Vuokrataan Ostamme postimerkkejä, -kortteja, rahoja, etikett., kunniamerkk. ym. Arviointipalvelu. Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1. P. 09-792 851. Ostetaan 40-60 luvun kalusteita. Erilaiset kaapit, senkit, lipastot yms. 044 9776701 Ostokset kotiovelle, www.kauppakassi.com, p. 040 717 7343 Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 Kirjanpito ? Palkanlaskenta ? Tilinpäätökset ? Kausiveroilmoitukset ? Veroilmoitukset ja muut veroasiat ? Tilintarkastuksen valmistelu ? Yrityksen perustaminen ? Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. Ostetaan kaiken näköistä romua myös romuautot huomioidaan, nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. 045 1759 883 Sekalaisia ti-su 14-20, saunomisaika klo 22 asti. HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com Remontit ja maalaukset vuosien kokemuksella www. umum.fi 0408462515 sekä 0456012453 Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm. Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikkaa; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu Olemme avoinna myös sunnuntaisin klo 14-20. Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 a oiss a aj aunat! a l i T aris tt pol Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Töölön Putkiliike Oy Ostetaan KOTIHARJUN SAUNA Läheisille vertaistukea tarjoaa Haka Al-anon ryhmä tiistaisin klo 19 Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2 (ovikello). Toimimme nimettömyysperiaatteella ja luottamuksella. Muut ryhmät ja lisätietoja al-anon.fi Onko alkoholi ongelmasi? Pullon pauloista on lähes mahdotonta päästä omin voimin vapaaksi. Apua on kuitenkin tarjolla. AA-kokouksia Kalliossa osoitteessa Alppikatu 25 E, ovisummeri Sunnuntaisin klo 11 Tiistaisin klo 17.30 Keskiviikkoisin klo 18 Perjantaisin klo 18.30 VARASTOTILAA koti/yrityksille KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Vuokrataan osa liiketilasta, Fleminginkatu 12 B, 00530. Tällähetkellä toimii vaatekauppana ja korjauspalveluna, mutta sopii kosmetologille, hierojalle, artistille taikka muuten toimistoa tarvitsevalle yritykselle taikka yksityishenkilölle. Vuokra perustuu tilan tarpeesta. P. 0453193109 LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit www.maalausva.fi 0400-996 647 KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Jarkko Soini, jarkko.soini@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY KESKUS: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille 131230-84827, 8,00 ? (+alv) ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
  • Viikot 4-5 ? Nro 2 KALLIO LEHTI 23 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
  • KALLIO LEHTI 24 Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Nro 2 ? Viikot 4-5 TerveTuloa InTIalaIseen Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Kanta-asiakastarjous! Uusi ruoan tilauspalvelu avattu! Voit nyt tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta. www.ravInTolasaba.fI Priorin Extra 60 kaps. Tarjous on voimassa helmikuun loppuun. Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! KARAOKE PE & LA HUIPPU DJ:T KESKIVIIKOSTA LAUANTAIHIN! MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI AVOINNA VIIKONLOPPUISIN EI SISÄÄNPÄÄSYMAKSUA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti SISÄÄN NARIKKARAHALLA a! toehto 6 eri vaih TAMMI- JA HELMIKUUN AIKANA LOUNAS 1020? arkisin klo 11-14.30 Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! ? Syö niin paljon kuin jaksat! Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! -Kotimaisen TULE raviurheilun PELAAMAAN MEILLE TOTOA! lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. Osoite ja puhelin : Aukioloajat: Kuljetusajat: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-02 SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 ?. Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 ? tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 ? kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. ts m ot yö ar s jo Ya uk m se iis m sa me (39,87) Priorin Extra on vitamiini-, kasviuuteja aminohappovalmiste, joka ravitsee hiusjuuria sisältäpäin. .fi Ka 34,90 RHAIMMILLA A P I A V L N! A T UUTUUTENA Kaikki pääalueet AVOINNA, myös LATU! OSTA 10 kerran kortti tai KAUSIKORTTI! Muistathan KAUSARIN lisäedut! ? Laskettelet ja lautailet myös PEURAMAA SKISSÄ ? 50% ALENNUS Himoksen, Häkärinteen, Talman ja Sappeen päivä- ja iltalipuista ? KAVERIPERJANTAI-ILLAT! Tuo ystäväsi iltamäkeen puoleen hintaan! Suomi-slalom jokamies kilpailut. Kaikki palkitaan! Sami Uotilan VARAA hiihtokoulu yksityistunteja tai alkeiskursseja ääriviiva musta 0 / 0 / 0 / 100 nallen keski harmaa 25/ 15/ 15/ 0 nallen vaalean harmaa 10/ 6 / 6/ 0 nallen tassujen tumma harmaa 50/ 40/ 40/ 0 lauta, myssy, kaulaliina 90 / 50 / 0 / 0 paita ja lasit 60/ 0/ 0/ 0