• Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 24 Jouluna 2017 jari.nieminen@isannointiverkko. HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki LUOTTOKUMPPANISI ASUNTOASIOISSA Pyydä maksuton hinta-arvio kodistasi! SARI LEINO, LKV, LVV 050 550 9101 sari.e.leino@op.fi RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija 040 515 1128 raija.seilonen@op.fi OP-Kiinteistökeskus Asiakkaamme ostaa Kallion alueelta asuntoja ja maksaa välityspalkkion. – tarjoa omaasi – Helsinginkatu 6 | 09 4282 7930 | kallio @pomell.fi HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Niina Raij • Mikko Laukkanen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi RIPEÄÄ ISÄNNÖINTIÄ – VASTEAIKA 2 VRK TULE ASIAKKAAKSI! matti.raty@iskurit.fi • 0400 408 850 RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Helsingin Asunto & Rakennus Oy Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä Tukkutori, Sörnäinen Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi Gaala Kodit Oy LKV MERILÄINEN TUOMAS t e l . 4 9 8 8 7 t u o m a s . m e r i l a i n e n @ k i i n t e i s t o m a a i l m a . ? www.facebook.com/gaalakodit Yli 15 vuoden ja 500 asuntokaupan kokemuksella on ilo palvella. Pyydä minulta veloitukseton arvio kodistasi. PASSIKUVAT • tallennus poliisille tai kuva-arkki (6 kpl) käteen • opiskelija-alennus 10% 18,HETI Kaarlenkatu 13 • 040 585 6195 kuvahommat.fi/varaa • TULOSTUS • KOPIOINTI • SKANNAUS • ALBUMIT • VALOKUVAKEHYKSET • MUISTIKORTIT • KYLTIT VANHA KALLIO • kortit • kalenterit • julisteet • Johan-tonttuovi 9,95 • Suomi-kehykset –50% • Exklusiv-monikkokehys + 3 kuvaa 10x15 19,90 Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv ja kulut – Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Hyvää Joulua ja Menestyksellistä vuotta 2018! Uudet aukioloaikamme 2.1.2018 alkaen ma-pe 8.00 18.00 la 9.00 15.00 Lämpimästi tervetuloa! Toivoo apteekin väki KALLION APTEEKKI Siltasaarenkatu 11, 00530 Helsinki p. 09 7268 5450
• 2 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! T erveTuloa I nTIalaIseen Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 € . Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 € tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 € kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. Kuljetusajat: SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 Osoite ja puhelin: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI Aukioloajat: MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-01 Ka tso tar jou ks em me my ös Ya mi iss a .fi u usITTu ruokalIsTa ! Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta www.ravintolasaba.fi SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 Teemme myös kotikäyntejä! Keskustan Erikoishammasteknikot on nyt osa ONNI hammasta. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 euroa (norm. 6130 €) . Tarjous voimassa vuoden loppuun. ONNI on paikallaan pysyvä nepparikiinnitteinen alaproteesi! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka Kauniita jouluistutuksia alk. 8€ Jouluruusut tarjouksessa! MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 20€ 6 eri vaihtoehto a! AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! KARAOKE PE & LA HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! Kallio lehti toivottaa lukijoilleen ja ilmoittajilleen Rauhallista ja Riemullista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2018 Vuoden 2018 ensimmäinen lehti ilmestyy viikolla 2, keskiviikkona 10. tammikuuta. K ALLIO L EHTI
• Ponnarien uusi kukoistus Perinteikäs kalliolainen jalkapalloseura Helsingin Ponnistus elää parhaillaan vahvaa uutta nousua, mistä tunnustuksena se valittiin Palloliiton Helsingin piirin vuoden Nuorisotoimintaseuraksi ? Kun nyt 10-vuotias poikani muutama vuosi sitten aloitti jalkapalloharrastuksen, en ollut kuullutkaan sellaisesta seurasta kuin Helsingin Ponnistus. Muualta kotoisin olevana tiesin Helsingin jalkapalloseuroista lähinnä HJK:n. Väinö-poikani meni ekan luokan jälkeisenä kesänä Ponnistuksen Reiluun fudiskouluun Haapaniemen uusitulle kentälle. Väinö innostui ja tykkäsi Ponnistuksen toiminnasta. Me vanhemmat olimme hyvin iloisia siitä tavasta, jolla seurassa otettiin vastaan uusi, muita vähän myöhemmin aloittanut peluri. Pidemmän linjan Ponnistusaktiiveilta sain kuulla, että seuran junioritoiminta oli ollut välillä kuihtumaan päin, mutta nyt taas aktivoitumassa uudelleen. Oman poikani harrastuksen aloitus osui juuri tähän uuden kukoistuksen aikaan. Minulle Ponnistus on näyttäynyt koko ajan kasvana, kehittyvänä ja vahvaa yhteisöllistä henkeä luovana paikallisena toimijana. Pelaajamäärät ovat kasvaneet, uusia valmentajia tullut mukaan ja toiminta kehittynyt kaikin puolin. Kaikkea toimintaa ohjaa vahva yhdessä tekemisen meininki ja positiivinen ilmapiiri. Ponnarien Reilusta fudiskoulusta alkoi meidän perheen taival osana suurempaa Ponnistus-perhettä. Itselleni kirjailijana ja historian harrastajana on ollut hyvin mielenkiintoista tutustua seuran 130-vuotiseen historiaan, joka kulkee käsi kädessä 100-vuotiaan Suomen vaiheiden kanssa. Kauden päättäjäisissä Ponnistus-veteraanit eri vuosikymmeniltä ovat kertoneet sykähdyttäviä muistoja omalta Ponnaritaipaleeltaan. Mieleeni on jäänyt erään sota-aikana Ponnitukseen tulleen miehen tarina. Kun vuoden 1944 voimakkaiden pommitusten jälkeen Aleksis Kiven koulu oli jouduttu sulkemaan ja koulunkäynti lakkauttamaan, Ponnistuksesta poika oli löytänyt itselleen uuden kaveriporukan ja yhteisön. Näin on käynyt myös omalla pojalleni, mistä olen tietenkin tavattoman iloinen ja ylpeä. Ponnistuksen toiminta on alusta saakka sopinut perheemme toiveisiin. Toiminta on hyvin organisoitua ja urheilullista, mutta ei kilpailullisesti liian tiukkaa. Lapsia ei liian varhain jaeta tasoryhmiin, mikä mahdollistaa kaikkien lasten omavauhtisen kasvun ja kehityksen. Haapaniemen kenttä Kallion sydämessä, Väinö Tannerin patsaan kupeessa on upea ympäristö harrastaa jalkapalloa keskellä kaupunkia. Haapikseen on helppo mennä kävellen, pyörällä tai ratikalla, mikä lisää lasten omatoimisuutta ja arkiliikkumista. Helsingin Ponnistuksen valinta Palloliiton Helsingin piirin vuoden Nuorisotoimintaseuraksi on ansaittu tunnustus pitkäjänteisestä työstä lasten liikunnan kehittämiseksi. Ponnistus on lyhyessä ajassa noussut Kallion, Vallilan ja Hermannin alueiden kantavaksi junnufudisvoimaksi. Tällä tiellä Ponnistus aikoo jatkaa myös tulevaisuudessa. Ponnistuksen uusi kukoistus kutsuu mukaan uusia pelaajia ja pelaajiasukupolvia alueelta, jolla seura on toiminut jo huikeat 130 vuotta. Olli Sinivaara Kirjailija ja Ponnari-vanhempi Helsingin uuttavuotta juhlitaan Kansalaistorilla Uusivuosi 2017 Kansalaistorilla. Kuva: Suomi100 ? Helsingin Kansalaistorilla vietetään uudenvuodenaattona 31.12.2017 jälleen koko kaupungin yhteistä juhlaa. Uusi vuosi otetaan vastaan Kansalaistorilla näyttävin menoin elämyksellisten esitysten ja tietysti massiivisen ilotulituksen saattelemana. Perheen pienimmät on Helsingin kaupungin järjestämässä tapahtumassa huomioitu omalla alkuillan ohjelmalla. – Helsingin uusivuosi on täynnä tulta, kimalletta, elämyksiä ja yhteisöllistä juhlatunnelmaa! Kansalaistorille mahtuvat juhlimaan kaikki, ja säästä riippuen paikalle odotetaankin 40 000–50 000 ihmistä. Lisäksi pätkä Mannerheimintietä suljetaan liikenteeltä klo 23 alkaen, jolloin juhlakansa pääsee valtaamaan myös yhden Helsingin vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista, vastaava tuottaja Susa Nokelainen kertoo. Juhlista pääsee nauttimaan myös ympäri Suomen kotoa käsin Ylen televisioinnin kautta. Suora lähetys Helsingin uudestavuodesta nähdään Yle TV2:lla 31.12.2017 klo 23.00–01.00. Mukana Suomen eturivin artisteja, suosikkijuontajat, tanssia ja sirkustaidetta Sivu 15 Ponnistus on valittu Helsingin piirin vuoden 2017 nuorisotoimintaseuraksi. Pystit kävivät pokkaamassa seuran puolesta (vasemmalta oikealle) nuorisopäällikkö Antti Tarvainen, valmennusvastaava Sami Koskinen ja varapuheenjohtaja Nik Davies. 48. vuosikerta – nro 24 Jouluna 2017
• 4 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Joulu on auttamisen ja antamisen aikaa J oulu on antamisen aikaa, jolloin noudatetaan perinteitä, hiljennytään ja rauhoitutaan viettämään aikaa perheen tai muiden läheisten parissa. Joulumieltä on mahdollisuus saada vaikkapa hankkimalla hyväntekeväisyysjärjestöjen joulukortteja tai osallistumalla erilaisiin keräyksiin. Joululaulujen ja joulunäytelmien juuret ovat katoliset. Niiden tarkoituksena oli tehdä kristillinen joulunvietto kansalle läheiseksi ja kiehtovaksi ja saada ihmiset irtaantumaan pakanallisista uskonnoista. Tämän ajan jäänteitä ovat mm. Tiernapojat. Suomessa Tiernapoikien juuret juontavat 1600-luvulle, jolloin Turun yliopiston oppilaat alkoivat kierrellä vauraammissa taloissa esittämässä näytelmää ja samalla keräämässä itselleen rahaa opiskelua varten. Joulukirkko on sen sijaan puhdas kristityn joulun ilmentymä. Katolinen kirkko pitää joulumessun puolen yön aikaan, koska Kristuksen oletettiin syntyneen juuri tuolloin. Kun katolisen kirkon vaikutus väheni ja keskiyön messusta yhä yleisemmin luovuttiin, alettiin uskoa, että puolenyön hetkellä vainajien henget kokoontuvat kirkkoon omaa joulumessuaan pitämään. Protestanttinen kirkko juhlii vieläkin joulua aamuvarhaisella pidettävällä jumalanpalveluksella. Tänä vuonna joulun aika on ehkä vähän pidempi, kun pyhiä osuu arkipäiville. Joulunpyhät sijoittuvat alkuviikkoon ja uuden vuoden päivä osuu maanantaille. Jos välipäivät ovat vapaata, muodostuu 10 päivän yhtäjaksoinen joululoma. Kallion seurakunta tarjoaa runsaasti ohjelmaa joulun aikana, niin joulukirkosta, joululaulutilaisuuksista uuden vuoden kirkoon. Joulun aika jatkuu loppiaiseen ja siitä edelleen tammikuun 13. päivään saakka eli Nuutin päivään, jolloin joulunaika virallisesti loppuu. Hyvää joulua sekä onnellista uutta vuotta! -j.a. Joulun lapsi Joulu tulee aina joulun maasta. Siis joulu tule ilman Jeesus-lasta. Siis Betlehemiin kaikki rientäkäämme, seimen ääreen, missä nähdä saamme, lapsen, joka ihmeellinen on! Lapsen, joka kaiken luonut on mitä maan päällä ja taivaassa on, joka hallitsija kaiken on, ja voimallansa kaiken ylläpitää. Hän hyväksi näki, tulla ihmiseksi, ja elää lailla lapsen, lailla nuoret. Rakentajan poikana eli, työtä tehden. Perheen vanhimpana, vastuu painoi. Väsyneenä lepo hyvää teki. Hän tiesi, tunsi, miltä tuntuu olla ihminen. Miltä tuntuu kipu, sairaus, yksisilmäisyys, kodittomuus, petetyksi tuleminen, hyljättynä oleminen, nälkä ja jano, vapauden tunne. Hän tunsi rakkauden. Hän oli rakkaus. Kuolemaa voimakkaampi oli rakkaus. Rakkaus piti hänet ristillä. Rakkaudesta hän kuoli puolestamme. Hän sovitti pahat tekomme. Viipykäämme, hiljaa, kiittäkäämme seimen lasta. Hän on ainoa toivomme. Aino Alina Sirviö Suurmoskeija Helsinkiin ja Suomeen väkivaltaisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta, ajetaan ylös ja nostetaan jalustalle valtiovallan, poliisin ja lehdistön avustuksella! Suurmoskeijat ei-islamistisissa maissa edustavat islaminuskoisille maille voitonmerkkiä ”tämä maa on haltuunotettu”. Seuraava askel on lakien pikkuhiljaa muuttaminen. Ja niin edelleen edetään. Mitä tässä maassa oikein tapahtuu? Eilen (10.12.) Ilta-Sanomissa oli toimittaja Niko Rannan juttu ” Epäillyt lompakkovarkaat käyttivät pirullisen klassista keinoa”. Sanalla ”klassinen” luodaan yleensä positiivinen mielikuva, ”pirullisella” halutaan taas ilmentää varkaiden älykkyyttä. Entä sitten kuvateksti – miesten sanottiin olevan ”Etelä-Eurooppalaisia” vaikka jokainen asioita tietävä näkee heti, että kyseessä on arabimiehiä eikä carloksia. Kysyin asiaa tältä toimittaja-Nikolta, ja hän vastasi että tieto eteläeurooppalaisuudesta on poliisilta. Niinpä tietysti. Tämän päivän lehdessä taas on otsikko ja juttu ” Saksalaisella joulutorilla iso poliisioperaatio – moskeijan alta löydettiin ammuksia”. Jos lukee pelkän otsikon, jää luuloon, että MOSKEIJAN ALTA ON LÖYDETTY AMMUKSIA eli että joku on ollut räjäyttämässä moskeijan. Asia ei kuitenkaan ole näin vaan tavallaan päinvastoin – moskeijan alla (?) – alapuolella, sijaitsevasta pysäköintihallista on löytynyt muovipussi, jossa oli räjähteitä ja asiaa epäillään terroristiteon suunnitteluksi. Otsikko on siis täysin harhaanjohtava. Uutinenkin on eilinen eli vanha, vaikka mielestäni isommankin uutisoinnin arvoinen, koska joulutoreilla, jotka Saksassa ovat hyvin suosittuja ja keräävät paljon väkeä kristikunnan suuren juhlan takia on poliisivartiointeja terroristiuhkan takia. Minkä takia tällaista valkopesua tapahtuu kaiken aikaa Suomessa, sen medioissa ja vieläpä poliisinkin taholta? Onko oikein, että Suomen suurimmaksi iltapäivälehdeksi itseään markkinoiva Ilta-Sanomat sallii toimittajiensa omien agendojen esilletuonnin ja totuuden muokkaamisen mieleisekseen uutisten varjolla? Suomalaisten tulisi saada luottaa siihen, että heille kirjoitetaan uutisissa niin kuin asia on eikä niin kuin toimittaja haluaisi sen olevan. Keskuspuistoaktiivit vetoavat kaupunkiympäristölautakuntaan ? Keskuspuistoaktiivit vetoavat kaupunkiympäristölautakuntaan Helsingin yleiskaavan toteuttamisohjelmasta päättämisen siirtämiseksi ja esitetyn ohjelman muuttamiseksi. Yleiskaavasta on tehty 50 valitusta hallinto-oikeuteen, jolta odotetaan ratkaisuja tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa. Keskuspuistoryhmän mielestä ei ole mitään syytä kiirehtiä päättämään yleiskaavan toteuttamisohjelmaa ennen hallinto-oikeuden päätöksiä. Lautakunnan tulisi palauttaa asian uuteen valmisteluun, jossa otetaan huomioon hallinto-oikeuden ja eräät muut avoinna olevat ratkaisut. Toteuttamisohjelman käsittelyn lykkäämistä puoltaa myös se, että valtiovalta vastustaa monia yleiskaavan kannalta keskeisiä liikenneverkkoa koskevia ratkaisuja, joita ei voida toteuttaa ilman valtion osallistumista. Tämä koskee muun muassa Hämeenlinnanväylää ja useita muita esityksiä kaupunkibulevardeiksi. Liikennejärjestelmien kehittämisestä on esitetty myös sellaisia vaihtoehtoja, jotka säästäisivät viherja virkistysalueita tehostamalla maankäyttöä esimerkiksi raideliikenteelle yleiskaavassa varatuilla alueilla. Lisäksi kaupunginvaltuusto käynnisti yleiskaavan hyväksymisen jälkeen selvityksen mahdollisesta kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Yleiskaavan toteuttamisohjelma olisi syytä valmistella niin, että se sovitetaan yhteen kansallista kaupunkipuistoa koskevan selvityksen kanssa. Erityisesti on syytä välttää kaavoituksen ulottamista sellaisille viheralueille ja kulttuuriympäristöihin, jotka voivat tulla osaksi kaupunkipuistoa. Keskuspuisto on tällainen alue. Kun kaupunginvaltuusto päätti yleiskaavasta, se asetti jatkovalmistelulle useita reunaehtoja. Monet niistä koskevat Keskuspuiston luontoja virkistysarvojen suojelemista. Nyt lautakunnalle esitetyssä toteuttamisohjemassa ei mainita kuitenkaan mitään näistä Keskuspuistoon rakentamista rajoittavista linjauksista. Siinä tapauksessa, että toteuttamisohjelman käsittelyä ei lykätä, pitäisi ohjelmaan kirjata selvästi Keskuspuistoon rakentamista rajoittavat ohjeet asemakaavojen valmistelulle. Keskuspuistoaktivistit ? Taidan nähdä pahaa unta. Ovatko päättäjät tässä maassa menettäneet viimeisenkin järjen hivenen hyväksyessään moisen järjettömyyden?! Toisaalta vaaditaan uskonnon opetuksen vähentämistä kouluissa, päiväkodeissa. Ihmiset eroavat kirkosta, koska eivät katso sen olevan nykyaikaista, tieteeseen perustuvaa ajattelua. Ja sitten samaan aikaan – islamia, uskonnoista vanhakantaisinta, tunkkaisinta ja ahdistavinta, puhumattakaan sen Me-säätiöltä suurlahjoitus Sotiemme Veteraaneille ? Me-säätiö on lahjoittanut Sotiemme Veteraanit -keräykselle 400 000 euroa. Kyseessä on suurin yksittäinen lahjoitus keräyksen 11 vuoden historian aikana. Lahjoituksen taustalla on veteraanijärjestöjen varallisuustilanne. Me-säätiö kävi ennen lahjoitusta perusteellisesti läpi veteraanijärjestöjen[i] varallisuuden. Selvitys osoitti, että varallisuustilanne on huono. Esimerkiksi Suomen Sotaveteraaniliiton varallisuus jäsentä kohden oli vuoden 2017 alussa vain noin 46 euroa[ii]. Suurlahjoitus on suunnattu veteraanien arjen tukemiseen. – Me-säätiö kunnioittaa suuresti veteraaneja, jotka ovat olleet rakentamassa meille vapaata Suomea. Meille on tärkeää varmistaa, että sotiemme veteraanien arki sujuu turvallisesti ja he saavat tarvitsemiaan palveluita ja apuvälineitä, sekä pystyvät ostamaan tarvitsemansa lääkkeet, sanoo Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord. Suomessa elää edelleen noin 15 000 sotaveteraania sekä 30 000 puolisoa tai leskeä. Puolet heistä saa erittäin pientä eläkettä. Kunniakansalaistemme keski-ikä on jo noin 93 vuotta. – Olemme Sotiemme Veteraanit -keräyksessä erittäin kiitollisia Me-säätiön merkittävästä lahjoituksesta. Arvostamme myös sitä, että Me-säätiö halusi selvittää veteraanijärjestöjen todellisen varallisuustilanteen, sanoo Pia Mikkonen Sotiemme Veteraanit -keräyksestä. – Suomi 100 -juhlavuonna meitä ilahduttavat myös yritysten tekemät lahjoitukset. Otamme jokaisen euron ilolla vastaan, vaikka kyseessä ei olisikaan suurlahjoitus. Yksityisten kansalaisten aktiivisuus on vielä kysymysmerkki, sillä jokaiselle suomalaiselle suunnatun keräyksen miljoonan euron tavoitteesta on nyt koossa noin kolmannes, kertoo Sotiemme Veteraanit -keräyksen puheenjohtaja Matti Niemi. Jouluruno Yleisönosasto Yleisönosasto P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 24
• 5 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Heinänen Leif Söderlund Joulun aikaan Kun talvi-illat hämärtää, Joulu on jo tuloillaan. Taipuu koivu huokaa kuusi sitä tullaan noutamaan. Vihreän kaunis joulupuu aattona sisään kannetaan. Kynttilät oksia koristaa lämpimästi liekit lepattaa. Tuo Jouluillan valoisuus tuokoon rauhan tullessaan. Pitkät yöt aurinko valoton säästelee taas säteitään. Niin monet huolta kantaa mitä lahjaksi voin antaa? Mikä paketti on sellainen, jolla saa silmät loistamaan? Tähti meille loistaa, saimme lahjan suurimman. Joulumme on jokaisen, sydän antakoon enemmän. Joulunkellot hiljaa soi, pienet tontut karkeloi. Toivon mielen jouluisen avaavan pienen sydämen. Suurin aina suuntaa näyttää, juhlamieli arjen täyttää. Vanhuksille ja ystäville Hyvää Joulua toivotan! Toivo Levanko lyyrikko Sadan vuoden tuuletus ? I t s e n ä i s y y t e m m e 100-vuotisuus on nyt juhlittu. Moni huokaisee helpotuksesta. Joku ehti jo sanoa: liika on liikaa. Mutta loppuhuipentumat olivat maukkaat ja tyylikkäät, mahdollisimman monet tulivat huomioonotetuiksi. Nykyajan tekniikka valaisi kunniaksemme niin Budapestin Elisabetin sillan kuin Rio De Janeiron Kristusmonumentin. Kyllä meidän kelpasi olla isänmaallisia! Tunnettu espoolainen postikorttitaiteilija Virpi Pekkala teki päätöskuvan tonttutytön Suomen lippuineen nimellä ”Näitä on jo sata”, vaikkeivät kaikki kortissa näy. Uskotaan. Hyvä tuuletus. Tekee mieli kaukoputkella katsoa, mitä pian alkava vuosi meille mahdollisesti tuo. Demokratian kansalainen saa nauttia vallankäyttöoikeudestaan. Presidentiksi pyrkii kahdeksan kandidaattia, mikä osoittaa tehtävän kiinnostavuutta ja merkitystä. Tammikuun 27. päivänä, joka muuten on kalenterissa maailmanlaajuinen vainojen uhrien merkkipäivä, meillä on tiedossamme joko presidentti tai ehdokkaat toiselle kierrokselle. Ja mahdollisen toisen kierroksen ratkaisupäivä on 11. helmikuuta. Valittu päämies astuu virkaan maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Lukijoiden almanakat lienevät vielä neitseellisen puhtaita menomerkinnöistä, mutta ei huolta, kyllä niitä tapahtumia jo markkinoidaan. Jännittäviä aikoja elämme keväisten Euroviisujen vuoksi. Tapahtumapaikka on Portugalin Lissabon, semifinaalipäivät 8. ja l0.5. sekä finaali 12.5. On kummasteltu poikkeuksellista tapaa valita tietty tähti, jonka kolmesta laulusta yksi kelpuutetaan. Saara Aalto nauttii kyllä suuren yleisön suosiota, niin heleän hehkuvaa hänen esiintymisensä on. Melkein kaikilla perheenjäsenilläkin on omat merkkipäivänsä. Tosin meille anopeille ei omaa nimikkopäivää ole myönnetty, ei liioin siskoille eikä veljille. Mutta tulee varmaankin. Saahan liike-elämäkin jatkuvasti omia hyötypäiviä aito amerikkalaiseen malliin meitä ostoksiin innoittaen – on ystävänpäivää ja halloweenia ja nyt uudet mustat perjantait kassoja täyttämään. Työskennellessäni 60-luvulla päihdehuollossa yritimme totuttautua käsitteeseen sininen maanantai eli bluemonday, joka tuli niin ikään Amerikasta kuvaten rokulipäivää, jolloin kansa kärsi krapulasta ja työelämä huonoista tuloksista, mm. poissaoloista. Joka tuli maanantaina töihin, olisi oikeutettu lisätienestiin! Suven korvalla avataan taiteen kesänäyttelyitä Mäntästä Iittalaan, Mäntyharjun Salmelasta Oriveden Purnuun. Heinä-elokuussa erilaiset sävelet kiirivät festivaaleissa ympäri maata kooten väkeä musiikin pariin likipitäen yhtä paljon kuin herätysliikkeet telttakokouksiinsa. Ja syyskesällä vietetään yhä useammilla paikkakunnilla kiihottavia taiteiden öitä. Talvikuukausina hiihtoja jääkenttäkisat kutsuvat matkailuelinkeinon voimainponnistuksin turismin nostoon. Kansakuntaa yhdistävä perhetapaus tulee olemaan Saulin ja Jennin vauvan syntymä – kerrankin tunteisiin hellyydellä vetoava tapahtuma! Tällaisia selvästi kaipaamme! Vähemmän herkullista tunnelmaa luo hallituksen SOTE-valmistelu. Kummallista, kun alan todelliset asiantuntijat tyrmäävät hallituksen suunnitelmat niin täysin. Elämme jännityksessä, kuten savolaiset Pönttövuoren tunnelin valmisteluvaiheessa. Mihin meitä viedään? Jyväskylän ja Pieksämäen rataosan välille rakennettu tunneli kaivettiin käsipelillä ja puhkaistiin tasan 100 vuotta sitten. Kas kummaa, kaivajat kohtasivatkin toisensa ja Suomen silloin pisin rautatietunneli (1223 m.) avattiin; monien vitsien mukaan savolaiset pääsivät sitä kautta Suomeen! Ennustan kansan innostuvan enenevästi tietokilpailuihin, sillä jo aiemmin ylistämäni Haluatko miljonääriksi?ohjelma ”lutusen” Jaajon juontamana yllyttää. Rohkaistutaan omissa porukoissa keksimään otteluohjelmia. Uskoani vahvistaa kokemukseni Käpyrinteen palvelutalon ikäihmisten avoimesta Käpyvisasta, joka toteutetaan joukkueitten välisenä kerran kuukaudessa. Lokakuussa on Käpyrinteen vuoro järjestää valtakunnallinen Seniorivisa. Sen vahvin kultamitaliehdokas tulee Tampereelta. Mutta jo nyt me kaikkien muiden kaupunkien harmaapäät hiomme älynystyröitämme pärjätäksemme näin olympiavuonna. Talviolympialaiset Etelä-Koreassa kestävät 8.-25.2., avajaiset ovat 9.2.2018. Päätteeksi ylistettäköön kaupunginosamme perinnetapahtumaa, jonka uskon Kallion Kulttuuriverkoston taas iloksemme toteuttavan: Kallio Kukkii 11.-20.5. ja Kipinöi syysmyöhällä. Kotiseuturakkautta parhaimmillaan. Viihdytään! Aira Heinänen Kuta pienempi olet.. ? Minua harmittaa vieläkin liki kuuden vuosikymmenen takainen kömmähdykseni. Olin kirjoittanut kirjeen Joulupukille ja vasta kun kirje oli jo pudotettu postilaatikkoon hoksasin virheeni. Olin toivonut joululahjaksi muiden muassa suklaalövyä. Eihän se mikään lövy ole, suklaalevy se on. Nolotti vietävästi, semminkin kun olin kirjeen alkupuolella retostellut Joulupukille olevani lukuja kirjoitustaitoinen vaikken ollut edes kansakoululainen vielä. Joulu on sellaista aikaa, nostattaa mieliin muistoja lapsuudesta ja menneiltä ajoilta. No, hymyssäsuin minä omaa kompasteluani muistelen. Hyviä ja lämpöisiä ne muistot kuitenkin ovat. Joulu on myös tapojen ja perinteiden sulatusuuni. Varsinainen kaikkien sekametelisoppien äiti. Sulassa sovussa seimet, Jeesus-lapset, suklaalövyt ja markettien tarjoukset. Mutta nimenomaan sulassa sovussa. Joku viettää joulunsa yksikseen, joku perhepiirissä. Yksi hiljentyy jouluevankeliumin hengessä, toinen glögilasin ääressä. Perinteitä ja tapoja piisaa, kaikki yhtä aitoja. Lämpöisiä tunteita nostattavia. Sadunhohtoista aikaa keskellä pimeintä talvea kynttilöineen ja joululauluineen. Joululaulujen alituista soittamista kaikissa mahdollisissa paikoissa voisi sivumennen sanoen hieman rajoittaa. Uuvuttavat jo sitkeintäkin joulunviettäjää. Luulen ja ainakin toivon, että vähissä ovat ne vanhemmat jotka yhä pelottelevat lapsiaan Joulupukilla, joka tuo tuhmille lapsille lahjojen sijaan risuja. Ei sellainen kuulu jouluun. Mutta lahjat ja antaminen kuuluvat. Kaupallisen kuorrutuksen alta olisi hyvä meiltä kaikilta löytyä pyyteetön halu antaa lähimmäisilleen jotakin hyvää, jotakin mieltä lämmittävää. Halu epäitsekkäästi ilahduttaa ja muistaa rakkaitaan. Tove Jansson on asian ilmaissut napakasti: ”Kuta pienempi olet itse, sitä joulumpi tulee.” Viisaasti ja hauskasti sanottu. Lahjan antajaa tähdellisempi on lahjan saajan hyvä mieli. Ja molemminpuolinen kiitollisuus. Joulun henki on sellaista. Sopuisaa joulua teille kaikille! Muistakaa olla niitä pienempiä! Sarpo Joulumakkaraa ? Satavuotistohinassa tuli etsityksi tietoja joulun vietosta itsenäistymisen aamunkoiton ajoilta. Ei löytynyt, ei muuta kuin mainintoja pula-ajasta ja suursodasta. Mutta sattuipa kirjahyllystä käsiimme harvinainen kirjavanhus, aarre suorastaan, suomenkielinen kokkikirja vuodelta 1849! Tekijä on I.U. Wallenius ja kirja ”Kokki-kirja elikkä neuvoja tarpeellisempien joka-aikaisien ja pitoruokien laitoksiin”. Ihastuneena asiaan puhuimme yleiskoneellemme eli huoneen hallitukselle asiasta ja hän kaivoi esiin harvemmin käytetyn monitoimikoneemme ja selaili siinä sivussa opusta. – Makkaraa, joulumakkaraa! Tehdäänpäs joulumakkaraa. Nöyränä miehenä ryhdyimme sanoista tekoihin. Sillä lailla sopu säilyy, vaikka tuleekin joskus kalliiksi, kukkarolle ja pankkitilille nimittäin, mutta sopii näin nousukauteen. Eli elämisen laatutason voi säilyttää. Ja käskyn mukaan hankimme ensiksi kauppahallista suolta. Luonnon suolta. Sitä ei ollut noin vain hyllyllä, mutta lihakauppias tilasi pyyntömme mukaisesti 20 metriä suolta, puhdasta ja pestyä suolta, lampaan suolta. Sitten kävi ilmi että, masiinastamme puuttui sellainen penis, täyttöpenis, jonka päälle suoli aluksi työnnetään. Mutta sekin löytyi keskustan tavaratalosta. Hallikauppias myi mieluusti reseptin mukaisia tarpeita. Valitsimme huolella, possunpalat, kielet, hirvenpinnat ja vähän priimajauhelihaa, raavasta siis. Ryynit ja mausteet oli sitten helpompi poimia suoraan hyllyltä. Ja ja sitten pienten käynnistysvaikeuksien jälkeen meillä oli makkarataikinaa! Tiesimme tarkkaan mitä se sisälsi. Ei ollut muovinkappaleita ei koirankarvoja ei turhia tupsuja ei kiveksiä eikä kamanoita. Ja suoli täyttyi, kone toimi. Tuli 15 kiloa makkaraa yhteensä 19,7 metriä. Oli siinä monenmoista! Suosittelemme teillekin. Tehkää itse, yllättykää ja yllyttäkää, sukulaiset ja ystävät ovat innoissaan. – Emme malta olla kertomatta reseptiä. Jouluksi ehtii vielä tai ainakin uudeksi vuodeksi. Tehkääpä siis lihamakkaroita. Ottakaa kahdeksan naulaa suonista puhdistettua ja pieniksi hakattua häränlihaa, neljä naulaa sydäntalia ja kaksi naulaa sian silavaa, jotka kaikki jauhetaan ja sotketaan hyvin. Tämän perästä lisätään puljonkia pannen joukkoon pippuroita, inkivääriä, suoloja ja hyppysellinen salpietaria, niin myös jauhoksi pienennettyjä neilikoita. Nyt sotketaan toistamiseen kaikki oikein hyvin ja kelpolailla. Ja sitten vain täytetään suoli. Ja säilötään joko raakana tai paistettuna. Toki niitä on muitakin reseptejä, vähän modernempeja tarkoitamme. Ohraryynit on joka tapauksessa syytä muistaa, ne sopivat makkaraan kuin makkaraan. – Muuten makkaramme onnistui loistavasti. Laskimme hinnan myös. Kilohinnaksi tuli reilut 14 euroa. Emme ottaneet huomioon energian kulutusta, emme omaamme emmekä sähkölaitoksen. Emme myöskään laskeneet hintaa työllemme. Kysymyshän oli elämisen laadusta, ei elintasosta. Parhainta menestystä vaan kaikille kokeilijoille ja oikein hyviä sesonkikiireitä…eli siis hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2018. Leif Söderlund Siltasaari
• 6 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI ? Kirkkoherranviraston palvelupiste os. Itäinen Papinkatu 2. Kallion kirkon Kappelissa. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. Diakonian vastaanotto on siirtynyt Alppilan kirkolle, os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16–19 Joulun välipäivinä ja 1.1.2018 Kallion kirkko on avoinna klo 9-19. Iltamessu ma, ti, to klo 18. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 20.12.klo 18. Riitta Männistö, Anima mea. Kauneimpien joululaulujen messu su 24.12. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Klo 16. Jouluaaton hartaus, Mari Mattsson. Olli Pyylampi, Hannu Niemelä, baritoni. Klo 23. Joulukirkko ma 25.12. klo 8. Jaana Partti. Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 10. Riitta Männistö. Hiljainen rukouslaulumessu ke 27.12., 3.1. 10.1. klo 18. Viattomien lastenpäivän messu to 28.12.klo 18. Mari Mattsson. Raamatunluku pe 29.12. klo 16. Iltamessu klo 18., Veli-Matti Hynninen. Messu su 31.12.klo 10. Laura Huovinen. Uudenvuodenpäivän messu ma 1.1. klo 10. Petri Patronen. Loppiaisen messu la 6.1. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Messu su 7.1. klo 10. Jaana Partti. Loppiaisen Skidikirkko su 7.1. klo 16. Mari Mattsson, Tytti Friberg. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. https:// www. kallionseurakunta.fi. Muistojen joulu -konsertti to 21.12. klo 18. ja 20.30. YL:n laulajat, solisteina Hanna Kronqvist ja Teppo Lampela, Tommi Niskala, urut, joht. Matti Apajalahti. Liput 25/15 e, www.tiketti.fi ja ovelta. Joulun klassikot pe 22.12. klo 19. Jarkko Ahola. Liput 32 e. Lippupisteestä. Jouluyön musiikki su 24.12 klo 23. Olli Pyylampi, urut. Vapaa pääsy. Suomen Beniamin Gigli —seuran kahvikonsertti la 30.12. klo 15.Kappelissa. Pianisti Dimitri Candoni, Sanna Iljin. Vapaa pääsy, ohj. 5e. Omakustanteinen kahvi Cafe Sonck´ìsta ennen tilaisuuden alkua. Safarikuoron konsertti la 6.1. klo 18.Tommi Niskala. Vapaa pääsy. Kolehti Suomen Lähetysseuralle. Torstaina iltapäivällä 11.1. klo 13. Jazzia Jumalan armosta. Juhani ”Junnu” Aaltosta haastattelee Hannu Luntiala. Sururyhmä to 25.1. klo 18. Männistö, Mäki-Kokkila. Ennakkoilmoittautuminen. p. 09 2340 3600. Sovinto 100 – Kallion kirkkopäivät 100 vuotta 19.–21.1.2018. Kallion kirkossa etsitään ratkaisuja yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja rakennetaan sovintoa eri lailla ajattelevien ihmisten välillä. Viikonlopun ilmaistapahtuma aloittaa Suomen ev.lut. kirkon sisällissodan muistovuoden vieton seurakunnissa. Pe 19.1. klo 20, Rinneradio; Ohjelmassa mm. Breaking The Silence -ambient -hartaus La 20.1. klo 12 1918 -muistovuoden avaus, arkkipiispa Kari Mäkinen; Klo 14 Kansalaisfoorumi. Teemana vihapuhe ja köyhyys & eriarvoisuus. Sovinto 100 -ratkaisupajojen ehdotuksista kansalaisten kanssa keskustelemassa presidentti Tarja Halonen, piispa Teemu Laajasalo, kirjailija, elokuvaohjaaja Elina Hirvonen sekä CMI:n Irak -ohjelman johtaja Hussein Al-Taee. Keskustelua moderoi Helsingin kaupungin toimialajohtaja Tommi Laitio. Klo 16 Vihan kierteestä sovinnonrakentajiksi. Vieraana rasistisen skinheadjärjestön entinen johtohahmo Arno Michaelis (USA). Juontajana koordinaattori Habiba Ali (KUA); YLE:n taltioimassa Klo 20. Siunattu sovinto – musiikkimessussa musiikkikulttuurit kohtaavat. Yona, Daikini, Malang Cissokho, Samuli Edelman ja Suora Lähetys-trio. Su 21.1. klo 10 Kallion kirkkopäivät 100 vuotta –juhlamessu. Klo 20 MTV3:n Presidenttiehdokkaiden suuri arvokeskustelu. Suorassa lähetyksessä ehdokkaita tenttaavat vastaava päätoimittaja Merja YläAnttila ja politiikanja taloustoimituksen päällikkö Jussi Kärki. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Tervetuloa mukaan. Varikkoryhmä työnhakijoille to 4.1. klo 9.-12. Teatteri Kallio. Musiikkileikkikoulu Seurakuntakodilla maanantaisin 15.1. Ryhmiä eri ikäisille lapsille. Kaisa Kauppinen. Hinta 90e/kausi. Ilmoittautuminen: kallionseurakunta.fi/lasten-ja-perheiden-kirkko/ Muskarikahvila ma 15.1. klo 9–14.30. Kahviseuraa ja leikkikavereita. Tuntiretriittiryhmä Kristuksen rukous kerran kuussa ma 22.1. klo 18. Torkkelinkatu 11 a 3. Käsityökerho junnuille ti 16.1. klo 14-16. Seurakuntakoti. Kukkoeteisen kutojat ti 16.1.klo 16. Kirkolla. Raamattu -rukousryhmä ti 16.1. klo 16. Kirkolla. Nuorten illat ja Nuiskukurssi nuorille ti 16.1. klo 18.30. ke klo 18. ja to klo 19. PaKolla. Eläkeläisten piirit ke 17.1. klo 13. Kirkolla ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Isoskoulutus ke 17.1. klo 17. PaKolla. Askartelu –ja kuviskerho pe 26.1. klo 13.30-15. Sukkapiiri Punainen lanka ke 31.1.klo 17. Teatteri Kallio. Kallion Kantaattikuoro ke klo 1821. Seurakuntakodilla. Tenoreita ja bassoja kaivataan. tommi.niskala@ evl.fi, p. 0503705532. Raamattupiiri ke 10.1. alk. klo 18. HKTY, Torkkelinkatu 11.Kari Kurka. Perhekerho to 18.1. klo 9.30–11.30. Esikoisvauvakerho klo 12.-14. Lauantaisähly junnuille la 13.1. klo 10. ja klo 11. Merihaan palloiluhallissa. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Ackté-klubin konsertteja ympäri vuoden. Kts. koko ohjelmisto: acktefestival.fi. Joulutauko 7.1.2018 asti. ALPPILAN KIRKKO Kiinankielinen jumalanpalvelus klo 13. Aaton-aaton kauneimmat joululaulut la 23.12. klo 16. Petri Patronen, Vivika Oksanen. Kolehti Suomen Lähetyseuralle. Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 14. Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen. Tekstit Eeva-Liisa Haimelin. Jouluaamun messu ma 25.12. klo 10. Pauliina Lindfors. Uudenvuoden aatonmessu 31.12. klo 16.Petri Patronen. Uudenvuoden päivän messu 1.1. klo 16. Petri Patronen. Loppiaisenmessu 6.1. klo 16. EevaLiisa Hurmerinta. Messu 7.1. klo 16. Pauliina Lindfors. TAPAHTUMAT ALPPILASSA Kallion Musiikkikoulun joulukonsertti ke 20.12. klo 18.30. Vapaa pääsy. Helia –kuoron perinteinen joulukonsertti to 21.12. klo 19. Sami Junnonen, huilu, Markku Mäkinen, urut. Johtaa Pertti Rasilainen. Vapaa pääsy, ohj. 10e. Kauneimmat joululaulut 23.12. klo 16. Petri Patronen. VIIKKOTOIMINTA ALPPILASSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Tervetuloa mukaan. Tutustu toimintaamme os. www.kallionseurakunta.fi. Päiväkansa 60+ ma 8.1. klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Leena Niinivaara. Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. 8.1. Päiväkerho on lasten kohtaamispaikka, jossa on tilaa tunteille, askartelulle, eväiden syönnille ja yhdessäoloon. H. 75 e/kausi. Kerhot alk. 9.1. tuulikki.karu@evl.fi, p. 050 4620 989. Lasten perjantai 12.1. klo 10. Alppilan kirkon Brunssi lauantaisin aloittaa 20.1. kattaukset klo 11. ja klo 13. Kolmen ruokalajin brunssi sisältää alkukeiton, salaatin sekä aamulla leivottua leipää. Pääruokana liha-, kalatai kasvisvaihtoehto, jälkiruoka. Kahvi/tee. Hinta 15 e. Lapsille oma lastenruoka 5 e. Varaukset os. alppilankirkonbrunssi@gmail.com tai p. 050 3639575. Brunssille tarvitaan vapaaehtoisia tarjoilijoita ja lastenhoitoon. Ota yhteyttä Anu Rask p. 040 509 3515. T i i s t a i o l o h u o n e . Jumppaa, puutöitä tai punttisalia klo 10. Tiistairuokailu klo 12.-13 Hinta 2e. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät joka toinen ma 29.1. klo 16.30. Nina Klemmt. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18– 20. Vivika Oksanen p. 0504620995. Solmuja parisuhteessa -neuvonta. Neuvontaa yksittäisille pariskunnille. Pauliina Lindfors p. 050 4620 987, pauliina.lindfors@evl.fi. Kahvila Autre Chose Cafe. Joulutauko 16.1. asti. KURSSIT Ilm. www.kallionseurakunta.fi/Luovan toiminnan kirkko tai kallio.srk@ evl.fi tai p. 09 2340 3611. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulu, peruskurssi ti 16.1.klo 17.30-20. Diakonissalaitoksen kirkko. Alppikatu 2. Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52e. Ikonimaalauskurssi – Pyhä perhepako Egyptiin ke 10.1. klo 10-14. Vasta-alkajille muutama paikka vapaana. Aiheena Jumalanäidin kasvot tai ylienkeli Gabriel/Mikael. Osallistujat hankikivat itse tarvikkeet. Ohjeet kurssin alussa. H. 130e. Ikonimaalari Helena Hirvonen. Rukouspolkuja näköalapaikalle tiistaisin klo 18. Kallion kirkossa. I. Vanhan Testamentin opetuksia.16.1. Kenen rukouksiin vastataan? Kain ja Abel.23.1. Kun vastausta ei kuulu, Hanna.13.2. Elämänsä sählänneen toivo, Daavid.20.2. Väsynyt ja pettynyt rukoilija, Elia. II. Uuden Testamentin opetuksia 13.3. Yhdessä Jumalan kanssa. Jeesuksen ruokkimisihme. 20.3. Vastustuksesta huolimatta. Apostolit vankilassa. Ohj. vt kirkkoherra Eeva-Liisa Hurmerinta ja Päivi Peittola, KRS. Hinta 20e. sis tarjoilun. Kuorolaulukoulu Raakkujat ti 30.1. -15.5. klo 17.3019.45 Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28. Raakkujat kokoaa jälleen riveihinsä niin viitosen ja viivan laulajat kuin satakieletkin. Kaikki ovat tervetulleita. Eeva-Liisa Malmgren. Hinta 35e. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Joululomalla Teatterikissan lomaseikkailuun ? H u i m a p ä ä t u n t u r i l l a asustava shamaani on kateellinen Teatterikissalle, koska kissalla on paljon ystäviä, lämmin pahvilaatikko ja lupa tehdä teatteria Teatterimuseossa aina halutessaan. Shamaani on lentänyt karulta ja yksinäiseltä tunturiltaan Kaapelitehtaalle varastamaan teatterin taian, jotta kenelläkään ei olisi enää kivaa. Koska shamaanilla ei ole kivaa, muillakaan ei saa olla! Jos taika varastetaan, museon valot sammuvat, äänet vaimenevat ja ihmiset eivät tunne enää iloa. Shamaani ei suostu neuvottelemaan, joten Joulupukki on lähettänyt avuksi vastaloitsun. Vastaloitsu on piilotettu palasina eri puolille museota. Nyt on lasten vuoro: loitsu on kerättävä paloista yhteen, jotta se saadaan toimimaan. Lapset, tulkaa apuun! Teatterikissan lomaseikkailut: Tähtisadetta 2.– 5.1.18 klo 12–16 Mukaan voi tulla oman aikataulun mukaan, kuitenkin viimeistään klo 15.30. Museon pääsylipun hinnalla, ennakkovarausta ei tarvita. Liput vuoden 2018 alusta 10/5€, Museokortti käy. Teatterimuseo Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki Helsingin Konservatorion joulukonsertteja ? Kaikki konsertit järjestetään Helsingin Konservatorion konserttisalissa, Ruoholahdentori 6, 00180 Helsinki. Konsertteihin on vapaa pääsy ke 13.12. klo 19 Laulajien joulukonsertti Konserttisali pe 15.12. klo 19 Laulajien konsertti Ritva Laamasen oppilaat Kamarimusiikkisali la 16.12. klo 13 & 14 Konsan kitaristien joulujamboree Patrick Venan ja Mikko Zibulskin oppilaat Kamarimusiikkisali la 16.12. klo 15 Suuri joulukonsertti Konservatorion kuorot, Visollo Combo Konserttisali to 21.12. klo 17 Jouluinen kahvikonsertti Opiskelijat ja oppilaat soittavat kahvilavieraiden iloksi Konservatorion aulakahvila
• 7 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki edullisempi.fi Aurinkoenergiaa hyödynnetään tehokkaasti Kalasatamassa ? Kalasatamaan rakentuvan monimuotoisen ja energiatehokkaan asumisen korttelin suunnittelu etenee. Kortteliin rakennetaan asuntoja, joissa hyödynnetään auringon energiaa mahdollisimman tehokkaasti. Rakentaminen alkaa ensi vuonna. Rakennukset toimivat uusiutuvan energian lähteinä. Korttelin ratkaisut ovat arkkitehtuuriltaan moderneja ja valoisia. Ikkunapinnat ovat suuret. Sisäolosuhteet ovat miellyttävät kaikkina vuodenaikoina. Kesällä auringon energia ja muut hukkaenergiat kerätään talteen ja ylilämpö hyödynnetään kaukojäähdytysjärjestelmän avulla Helsingin kaukolämpöverkossa. Talviaikaan matalalta tuleva auringon säteily lämmittää tiloja ja tuo runsaasti luonnonvaloa asuntoihin myös vuoden harmaimpina päivinä. – Korttelin sijainti on poikkeuksellisen hieno, ollaan lähellä keskustaa ja meren äärellä. Sompasaaresta muodostuu tiivis ja urbaani alue, joka on hieno kontrasti meren avoimuudelle. Varsinkin torniosasta avautuu kiinnostavia kaupunkinäkymiä kantakaupungin ja Kalasataman suuntaan ja toisaalta idässä näkyvät metsäiset Mustikkamaa ja Korkeasaari, kertoo arkkitehti Jaakob Solla Arkkitehtitoimisto Konkret Oy:stä. Rakentaminen alkaa loppuvuodesta 2018 Rakennuttajat Asuntosäätiö, Fira ja Kojamo-konserni rakentavat jokainen oman kiinteistönsä samaan korttelikokonaisuuteen. Korttelin rakentaminen alkaa ensi vuonna. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Asuntosäätiön Hitas-kohde ja Kojamon Lumo-vuokrakoteja. Toisessa vaiheessa kortteli täydentyy Firan ja Asuntosäätiön kohteilla. Kalasatamassa testataan tulevaisuuden älykkäitä energiaratkaisuja. Uusinta energia-, informaatioja viestintäteknologiaa yhdistämällä syntyy kestävän kehityksen mukainen, vähäpäästöinen energiajärjestelmä palveluineen. Vuoteen 2040 mennessä alueella on 25 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Korttelin konsepti perustuu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Helenin kehittämään innovatiiviseen SunZeb-malliin. Se toimii pilottina EU:n MySMARTLife-projektissa, jossa testataan tulevaisuuden älykkäitä kaupunkiratkaisuja Helsingissä. Kaupunginmuseo mukana European of the Year kisan finaalissa ? Kaupunginmuseo on yksi European Museum of the Year -kisan finalisteista, jotka julkistettiin 5. joulukuuta. Vuoden eurooppalaisen museon tittelistä kilpailee kova kaarti museoita eri puolilta Eurooppaa, ja palkinnot jaetaan toukokuussa 2018 Varsovassa. Tähän mennessä yksikään suomalainen museo ei ole voittanut kisan pääpalkintoa. Suomesta mukana finaalissa ovat myös museokeskus Vapriikki sekä Tampereen Lenin-museo. Kaupunginmuseolle on satanut tänä vuonna palkintoja. Viimeisin kunniamaininta on Quality Innovation Award -kisan julkisen sektorin palveluinnovaatioiden sarjan voitto, joka julkistettiin torstaina 30. marraskuuta. Museo on kuluvana vuonna saanut myös Suomen Vuoden museon arvonimen, Museums + Heritage Awards -kisan kansainvälisen sarjan pääpalkinnon sekä liudan muita tunnustuksia. Jouluna leikitään yhdessä ? Joulunpyhinä on hyvää aikaa leikkiä isommalla joukolla. Aikuisten ja lasten yhteinen leikkiminen tekee hyvää kaikille, sillä yhdessäolo ja jaettu ilo vahvistavat molempia. Kun leikki-ideat meinaavat loppua, niin lisää löytyy näppärästi Leikkipankista Leikkipankista on iloa ja hyötyä jo ennen lomaa. Joulun odotus on jännää aikaa ja lapset voivat käydä vähän kierroksilla. Aikuisilla puolestaan olisi monenlaista touhuttavaa ja ehkä vähän salaisuuksiakin valmisteltavana, jolloin lapsia pitäisi saada harhautettua puuhailemaan hetkeksi omiaan. – Leikkipankki on hyvä vaihtoehto digilaitteille näin joulukuussa, kun lapset sanovat, ettei heillä ole mitään tekemistä. Leffan tai pelin ääreen heidät saisi varmasti liimattua, mutta pyydän monesti isosiskoa etsimään Leikkipankista heille yhteisen leikin ja saan itse jouluvalmisteluja tehtyä, kahden lapsen äiti Anne Kuusisto sanoo. Leikki vahvistaa ja rentouttaa Uusimpien tutkimusten mukaan aikuisen ja lapsen yhteinen leikki tukee monipuolisesti lapsen kehitystä ja vahvistaa lasta. Lapsi on syntymästään utelias ja oppimishaluinen, ja hän tutkii ja oppii nimenomaan leikin kautta. Yhdessä aikuisen kanssa leikkiessä lapsella on mahdollisuus esitellä uusia taitojaan. Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että hänen seurastaan nautitaan ja iloitaan. Leikkihetket yhdessä aikuisten kanssa ovat hyvä mahdollisuus tähän, ja yhteisesti koetut ja jaetut ilon hetket vahvistavat lapsen lisäksi aikuista. Ne rentouttavat ja luovat hyvää oloa kaikenikäisille. – Kiireisen syksyn jälkeen odotan jo pitkiä pyhiä, jolloin on aikaa olla yhdessä, leikkiä ja touhuta kaikenlaista. Loma-aikoina meillä ei ole tarvitse aina siivota leikkejä pois, vaan isot autoja temppuradat saavat olla paikallaan ja leikkejä jatketaan seuraavana päivänä, Kuusisto kertoo. Lapsilla on varmasti hauskempaa, kun touhutaan yhdessä eikä tarvitse vain joulupöydässä istua hiljaa loputtomalta tuntuvaa aikaa. – Juhlapyhinä kun kokoonnutaan sukupolvien kanssa yhteen, niin voi yhdessä syömisen lisäksi pelata tai leikkiä jonkun hauskan yhteisen leikin, Kuusisto toteaa. Jos omassa taloudessa ei asu leikkimään innostuvia lapsia, niin mikään ei estä sopimasta leikkitreffejä sukulaisten kanssa tai peliiltaa ihan vain aikuisten kesken. Leikkipankin valikoima laajenee yhteistyössä, sillä kuka tahansa voi lisätä sinne uusia leikkejä. Kannattaa siis jakaa joulun parhaat leikkivinkit myös muillekin leikkijöille. Viimeisimpiä Leikkipankkiin lisättyjä ideoita julkaistaan Leikkipäivän Facebook-sivulla. Leikkipankki löytyy osoitteesta www.leikkipankki.fi Annalan huvilan mesenaattikampanjan ensimmäinen rajapyykki saavutettu Kuva: roosa.lindholm@annalanhuvila.fi ? Annalan huvilan ostoon perustetun joukkorahoituskampanjan minimitavoite 30 000 euroa on nyt kasassa. Minimitavoitteen täyttyminen mahdollistaa Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsevan Annalan huvilan oston kaupungilta. Jos kokonaistavoite 100 000 euroa ei tule täyteen, jo kerätyt varat mahdollistavat pankkilainan Annalan huvilan ostoon. Rahaa kuitenkin tarvitaan kipeästi ja kampanjointi ei taukoa. Työ jatkuu raivokkaana, sillä ostohinta tulee kerätä kokoon mahdollisimman nopeasti. Joukkorahoituskampanja on avoinna 21.12. saakka. Kampanjointi jatkuu uusien vastikkeiden merkeissä. Mitä lähemmäksi pääsemme 100 000 euron tavoitesummaa, sitä nopeammin saamme huvilan avoimeksi yleisölle, painottaa hyvän rakentaja Jaana Merenmies. Kahvila, näyttelyitä, musiikkia, luentoja ja työpajoja kiireettömässä huvilamiljöössä. Annala on kaikille avoin, idyllinen puistoalue Helsingin syntysijoilla, Vanhassakaupungissa. Alueen sydän on vuonna 1826 rakennettu Helsingin vanhin huvilarakennus Annalan huvila eli Villa Anneberg. Huvilasta rakennetaan kaupunkilaisille tapahtumapaikka, jossa ideat, ilo ja kohtaamiset versovat runsaina. Pitkään tyhjillään ollut tila valjastetaan puutarhakulttuurin keskukseksi. Annalan alueella toiminta laajenee ja vierailijat pääsevät osallistumaan ja tekemään yhdessä. Kaupunkilaisilla on myös mahdollisuus tulla itse kehittämään Annalan huvilasta meidän kaikkien omaa hyvinvoinnin ja puutarhakulttuurin olohuonetta, visioi Annalan huvilan ystävät ry:n puheenjohtaja Riitta Korhonen. Helsingin kaupunki on päättänyt myydä Annalan huvilan 100 000 eurolla Hyötykasviyhdistyksen omistamalle Kiinteistö Oy Pro Annebergille, jolle kannatusyhdistys Annalan huvilan ystävät ry kerää varoja joukkorahoituksella. Kiinteistö Oy Pro Anneberg huolehtii jatkossa kiinteistön korjauksesta ja ylläpidosta. Ilkka Taipale julkaisi ei tavanomaisen muistelmakirjan Ilkka Taipaleen Mielisairaalassa Lääkärin muistelmat. ? Mielisairaalassa Lääkärin muistelmat, on uusi kirja, jonka on kirjoittanut Ilkka Taipale. Kirjan esittelytekstissä kerrotaan, että Taipale on viettänyt 14 vuotta elämästään mielisairaalaassa ja 11 vuotta eduskunnassa. – Siinä ei ole paljon eroa, hän on tokaissut potilailleen. Maailman terveysjärjestön Mare Danzon on luonnehtinut Ilkkaa sanoen, että hänessä yhdistyvät aina ilo ja vakavuus. Niinpä tässä kirjassa on hulvattomia sattumuksia ja vauhdikasta menoa pitkäjänteisen ja sinikkään poliittisen toiminnan rinnalla. Kirjan on kustantanut Into Kustannus Oy. Ilkka Taipale on psykiatri ja sosiaalilääketieteen dosentti. Hän on työskennellyt Hesperian ja Nikkilän mielisairaaloissa ja ollut Sosiaalisairaalan ja Kellokosken sairaalan ylilääri. Taipale on ollut myös mielisairaiden oman järjestön Mielenterveyden keskusliiton ja Pohjoismaisen potilasjärjestön puheenjohtaja. – Erehdytte, jos pidätte tätä teosta tavanomaisena muistelmakirjana. Tämä on sosiaalipoliittinen ja -lääketieteellinen ohjelmajulistus ja toimintaohje, Taipale kirjoittaa.
• 8 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Kaada ylimääräinen nestemäinen rasva kannelliseen purkkkiin. ? Joulukinkun paistamisesta jää yli rasvaa. Jos rasvan kaataa viemäriin, voi siitä seurata ikävä viemäritukos. Kun viemäri tukkeutuu, jätevesi nousee nopeasti lattiakaivosta, pesualtaasta ja pytystä lattialle. Putkiston seinämiin kertyvä rasva on yleisin syy kotien viemäritukoksiin. Kinkunpaistolientä ja -rasvaa voi hyödyntää joulukinkun kastikkeessa. Estä viemärin rasvatukos ja lopeta viemärirottien ruokkiminen laittamalla ylimääräinen nestemäinen rasva tiiviisti suljetussa astiassa sekajäteastiaan tai viemällä sen Kinkkutemppu-tempauksen keräyspisteeseen, lisätietoa: kinkkutemppu. fi. Hyytyneen rasvan voit laittaa biojätteeseen. Myös ruokajätteen oikea osoite on biojäteastia, ei viemäri. Kinkun paistorasva voi tukkia viemärin Museokortteja jo 140 000 Aineeton lahjaidea houkuttaa Museokortti ratkaisee joulun lahjaongelmat helposti ja tukee ekologisesti kestävämpää joulua. ? Museokortti on aineeton lahja, joka tuo sisältöä elämään koko vuodeksi. Joulun avajaisviikonlopun aikana pelkästään Ateneum myi yli 1 000 Museokorttia. Korttikohteita on 250 – Ahvenanmaalta Inariin. Sopivan joululahjan keksiminen tuottaa päänvaivaa maailmassa, jossa kaikilla on jo kaikkea. Hyvä lahja ilahduttaa pitkään, mutta ei kerrytä ylenpalttisen tavaran määrää. Mitä lahjaksi ystävälle tai perheenjäsenelle, jolta ei puutu mitään? – Tavaralahjojen sijaan tänä jouluna kannattaa antaa aineettomia lahjoja. Ehdotuksemme lahjalistalle ovat vuoden mittaiset kulttuurimatkat vaikkapa koko perheelle, Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen vinkkaa. Museokortti tarjoaa nähtävää kenelle tahansa ja toimii kaikkialla Suomessa. Museokortti-museoita on yli 250, Ahvenanmaalta Inariin. Kyseessä on kulttuurimyönteinen lahja, joka sopii kaikille. Kortilla voi vierailla museoissa virkistäytymässä ja saamassa uusia kokemuksia vaikka vuoden jokaisena päivänä. – Ihmiset ovat todella innostuneet Museokortista lahjaideana. Joulun avajaisviikonlopun aikana pelkästään Ateneumissa myytiin yli 1 000 Museokorttia, Honkanen kertoo. Museokortit voi tänä jouluna myös yhdistää, joten kyseessä on hyvä lahjaidea riippumatta siitä, onko lahjansaajalla aiemmin hankittu Museokortti. Kun käyttämättömän kortin voimassaolon yhdistää aiempaan Museokorttiin, sen viimeinen voimassaolopäivä siirtyy vuodella eteenpäin. Käyttökulttuuri muuttui 2,5 vuotias Museokortti on muuttanut museoiden käyttökulttuuria. Museoihin poiketaan nyt pienemmällä kynnyksellä ja entistä useammin. Kortin asiakastyytyväisyys on huippuluokkaa, koska suomalaisten museoiden sisällöt ovat ensiluokkaisen upeita myös maailman mittakaavassa. Museot tekivät viime vuonna kaikkien aikojen kävijäennätyksen. Kävijämäärä kasvoi vuonna 2016 viidenneksellä, eli noin miljoonalla 6,6 miljoonaan kävijään. – On äärettömän hienoa huomata, että Museokortti on otettu näin innokkaasti vastaan. Museokäynneistä on tullut aivan uusi harrastus kaveriporukoillekin, Honkanen iloitsee. Kansallisgallerian teettämästä tutkimuksesta (2017) käy ilmi, että peräti 71 prosenttia kaikista suomalaisista ja pääkaupunkiseudun asukkaista jopa 85 prosenttia on kuullut Museokortista. Pääkaupunkiseudun asukkaista 39 prosenttia ja kaikista suomalaisista 28 prosenttia kertoo harkitsevansa Museokortin hankkimista (KG 2017). HANKI TÄNÄ JOULUNA HYÖDYLLISEMPI KORTTI, NIMITTÄIN AJOKORTTI. Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! 09-730 700 Huomaa edullinen B-kurssi 950€ + kulut! Voimassa vuoden loppuun! Kysy lisää! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI A u to k o u lu H a k a n ie m i – a it o st a d il a in e n p ie n yr it ys jo yl i 2 5 vu o tt a ! ? ? ? ?
• 9 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Joulunaikaan asuntojen ostajan markkinat ? Perinteisesti asuntokaupan kappalemäärät laskevat eniten joulunaikaan. Tähän vaikuttavat arkipäivien pienempi määrä ja päivänvalon puutteen tuomat haasteet asuntojen esittelyissä. Kysynnän hiljainen hetki myös laskee jonkin verran toteutuneita hintoja. ”Ostajan kannattaa olla liikkeellä vuodenvaihteessa, sillä tarjontaa on ja vuosi on hyvä aloittaa mukavilla asioilla”, toteaa Suomen Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg. 100-vuotias Suomi herää nousevaan kysyntään asuntomarkkinoilla Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL on tehnyt uusimman markkinaennusteensä perustuen yli 1300 välittäjänsä ennusteeseen alkuvuoden 2018 kehityksestä. Vuoden alusta kerrostaloasuntojen kysynnän ennustetaan lisääntyvän koko Suomessa, mikä tuo hintatasoon pientä nousupainetta. Perinteisten kasvukeskusten lisäksi kysynnän ja hintatason odotetaan nousevan Oulun seudulla ja Pohjois-Suomessa. 2017 piristynyt omakotija rivitalojen kysyntä jatkaa kasvuaan Suomen uudella vuosisadalla. Hinnoissa ei odoteta merkittävää muutosta puoleen eikä toiseen. Erityisesti rivitaloasunnoissa hintakehitystä rajoittaa vanhempien talojen peruskorjausten lähestyminen. Alaa puhuttaa paljon erilaisten hinta-arvionettisivustojen ilmestyminen. Monet näistä sivustoista perustuvat epätarkkoihin tietoihin toteutuneista hinnoista markkinoilla. Useimmiten myöskään taloyhtiöiden kunto ei tule huomioiduksi hinnoittelussa. Kokeneen kiinteistönvälittäjän ammattitaito onkin elintärkeää asunnon markkinoille tuomisessa oikealla hinnalla, jotta myyjän ja ostajan välinen kauppa tapahtuu realistisella hinnalla. Ilmiö ”hinnoittelunettisivuista” onkin internetja startup-ajan tuoma ilmiö, jossa kuluttajien edunvalvonta on vaarallisen heikkoa. ”Sinänsä on hienoa, että uusia innovaatioita tehdään, mutta tämänkaltainen toiminta ei ole mielestäni oikea suunta, vaan tässä koetetaan tehdä helppoa rahaa asunnonmyyjien omaisuuden kustannuksella”, toteaa Mannerberg. Korjausvelan vaikutus Lähiöt sijaitsevat usein erittäin viihtyisillä alueilla, joissa asuminen on väljää ja ihmiset muuttavat näihin mielellään. Taloyhtiöiden lähestyvät remontit sodanjälkeisen ajan suurissa kerrostalolähiöissä aiheuttavat kuitenkin asuntojen hintoihin merkittäviäkin laskupaineita, jos remontteja ei ole vielä tehty. Esimerkiksi putkiremontin vaikutus asunnon hintaan alkaa viimeistään 5 vuotta ennen remonttia. Tulevien korjausvelkojen määrä saattaa ylittää asunnon arvon alenemisen ennen remonttia, erityisesti suuremmissa asunnoissa. Kiinteistönvälittäjät toivovatkin taloyhtiöiden hallituksilta ja isännöitsijöiltä selkeitä suunnitelmia taloyhtiöiden peruskorjausten kustannuksista ja aikatauluista. Punaisen Ristin joulukahvila Hermannissa Tunnelmaa SPR Kallio-Käpylän joulukahvilassa 2016. Kuva: Laura Jokisalo. ? Punainen Risti avaa jälleen maksuttomia kahviloita joulunpyhinä Helsingin ja Uudenmaan alueella. Paikallisosastojen vapaaehtoisten järjestämät kahvilat tarjoavat kohtaamispaikan kaikille niille, jotka kaipaavat pyhäpäivinä iloista ja rentoa yhdessäoloa. SPR Kallio-Käpylän joulukahvilan yhteyshenkilö Oona Simolin kertoo, että kahvila veti viime vuonna hyvin porukkaa. – Kahvilassa pelailtiin lautapelejä ja nautittiin joulumusiikista. Jotkut lukivat kahvilassa lehtiä kaikessa rauhassa. Kaikki voivat viettää kahvilassa aikaa itselleen sopivimmalla tavalla. Joulukahviloihin ovat tervetulleita kaikenikäiset, mutta enimmäkseen kävijät ovat olleet vanhempia ihmisiä. SPR Pohjois-Helsinki järjestää joulupäivän lisäksi kahvilan myös uudenvuodenpäivänä. – Haluamme pitää ovemme auki silloin kun muut ovet pysyvät kiinni, kertoo Pohjois-Helsingin kahvilan yhteyshenkilö Juhani Parkkari. Joulukahviloissa on tarjolla kahvin lisäksi pientä purtavaa. Tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo. Tervetuloa kahvilaan! Punaisen Ristin joulukahvilat Helsingissä Punainen Risti Kallio-Käpylän osaston joulupäivän kahvila ma 25.12. klo 13–17 Hämeentie 85–89, 00550, Helsinki Punainen Risti PohjoisHelsingin osaston joulupäivän kahvila ma 25.12. klo 13–17 Risupadontie 4, 00640, Helsinki Punainen Risti PohjoisHelsingin osaston uudenvuodenpäivän kahvila ma 1.1. klo 13–17 Risupadontie 4, 00640, Helsinki Joulujumppia järjestetään ympäri Helsinkiä. Kuva: Mirjam Beekmann Jumppaa jouluiloa Helsingissä! ? Maksuttomia joulujumppia järjestetään ympäri Helsinkiä jouluviikolla, ja joulunpyhien jälkeen aina vuoden alkuun asti. Nauti liikunnan ja joulun ilosta peräti 22 jumpan voimalla! Osa tunneista on venyttelyä, ja yhdet senioritanssitkin tanssitaan. Joulujumppa on monipuolista perusjumppaa, eikä niihin ei ole ennakkoilmoittautumisia. Käpylinna maanantai 18.12. joulujumppa klo 9 9.50 venyttely klo 10 10.50 keskiviikko 20.12. joulujumppa klo 13 13.50 Kampin liikuntakeskus maanantai 18.12. joulujumppa klo 12 12.50 tiistai 19.12. joulujumppa klo 11 11.50 keskiviikko 3.1. uudenvuodenjumppa klo 12 12.50 Töölön kisahalli tiistai 19.12. joulujumppa klo 11.10 12 torstai 4.1. uudenvuodenjumppa klo 10 10.50 Yrjönkadun uimahalli tiistai 19.12. venyttely klo 13 13.50 torstai 21.12. senioritanssit klo 11 13 Maunulan liikuntahalli keskiviikko 20.12. joulujumppa klo 10 10.50 Oulunkylän liikuntapuisto torstai 21.12. jouluvenyttely klo 10 10.50 Pirkkolan uimahalli tiistai 19.12. joulujumppa klo 13 13.50 torstai 21.12. joulujumppa klo klo 11.30 12.20 tiistai 2.1. kinkunsulatusjumppa klo 13 13.50 venyttely klo 14 14.50 Latokartanon liikuntahalli torstai 21.12. joulujumppa klo 18 18.50 Kontulan kuntokellari tiistai 19.12. joulujumppa klo 10 10.50 Liikuntamylly keskiviikko 20.12. joulujumppa klo 10 10.50 torstai 28.12. välipäiväjumppa klo 16.30 17.20 keskiviikko 3.1. uudenvuodenjumppa klo 10 10 torstai 4.1. uudenvuodenjumppa klo 16.30 17.20 Aineettomien lahjojen suosio kasvaa Helsingin seudulla ? Peräti kolmasosa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaista suosii aineettomia lahjoja tavaran sijaan. Tämä selvisi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tänä syksynä tekemästä kyselystä, jossa asukkailta tiedusteltiin heidän jätteiden lajittelutottumuksiaan ja kiinnostusta ympäristöä kohtaan. Vuoden 2016 vastaavaan kyselyyn verrattuna aineettomien lahjojen suosio on kasvanut jopa kymmenen prosenttia. Yli 90 prosenttia tavaroiden valmistamisen vuoksi käyttöön otetuista luonnonvaroista muuttuu jätteeksi jo ennen kuin tuote on päätynyt kuluttajan käsiin. HSY kannustaakin viettämään ekologisesti kestävämpää joulunaikaa, ilman ylenpalttista tavaran määrää. – Antamalla lahjaksi palveluja, elämyksiä, aikaa tai hyvää mieltä voi helposti vähentää jätettä. Elämyslahja sopii monen ikäiselle, eikä kerää pölyä komeron perukoilla, sanoo HSY:n ympäristöasiantuntija Mia Tarvainen. Aineettomia lahjaideoita jouluun löytyy HSY:n vinkkisivustolta www.annajotainmuuta.fi. Suosittuja lahjavinkkejä ovat esimerkiksi lenkkiseura, talkooapu, leffailta ja brunssi. Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa kiertotalouteen liittyviä kysymyksiä, kuten jakamispalveluiden käyttöä tai vaatteiden korjauttamista. Kyselyyn vastanneista noin puolet korjasi tai korjautti vaatteitaan tai kenkiään muutaman kerran vuodessa. Tuttavien kesken käyttötavaroiden lainaaminen on kyselyn mukaan melko yleistä; noin 35 prosenttia lainasi tai sai lainaan tuttavien käyttötavaroita vähintään muutaman kerran vuodessa. Hieman harvinaisempaa oli auton lainaaminen, mutta sitäkin kyselyn vastaajista yli 40 prosenttia teki vähintään kerran vuodessa. Jakamispalvelut, kuten yhteiskäyttöautot tai harrastusvälineiden vertaislainaus, ovat pääkaupunkiseutulaisille vielä uutta. Vähintään kerran vuodessa jakamispalveluja käyttää kyselyn vastaajista neljäsosa. Lähes 60 prosenttia kertoi, ettei kotitaloudessa käytetty jakamispalveluja tai tiedetty niistä. Kirpputorit tuttuja Tutkimuksen mukaan yli 30 prosenttia pääkaupunkilaisista käyttää kirpputoripalveluja vähintään kuukausittain ja noin 70 prosenttia tarttuu kirpputorin ”ovenkahvaan” ainakin kerran vuodessa. – Kirpputoreilta voi tehdä löytöjä myös jouluna, ja käytetyn tavaran ympäristöjalanjälki on aina pienempi kuin uuden, HSY:n kiertotalousasiantuntija Nea Metsänranta muistuttaa. HSY:n teettämään kyselyyn vastasi reilu tuhat alueen asukasta, ja sen toteutti Innolink Research. Kysely on toteutettu vuosittain.
• 10 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Toivotam me asiakkai llemme Rauhalli sta ja Iloista Joulua! REITIN KAL A H AK ANI EM EN K A UPP AHA LLI S SA Tuoretta kotimaista kalaa ammattikalastajilta vuodesta 1941 P. 9 -7 1 4 1 4 P. 9 -7 1 4 1 4 Aina Aidot kivet ja kivikorut Onnenauringosta Hakaniemen kauppahalli 2 krs Ritvan Polttopuusta J ? ulun taikaa! 2. kerros PUH. 040 765 0176 Italialaiset pientuottajien herkut suoraan maahantuojalta. Seuraa meitä Roiniset Oy Hakaniemen Kauppahalli, Helsinki All Star toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kallion seurakunnalle ja erityisesti Riitta Männistölle. Kiitos myös Kallion kantaattikuorolle, koska laulavat niin hyvin. Toivottaa Torbjörn Åhman
• 11 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Mantan markkinat 18.11.2017 – 9.1.2018 • ruokaa ja juomaa • leipää, leivonnaisia ja muita herkkuja • käsitöitä • Joulupukki vierailee Avoinna päivittäin 10-20 välillä, tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebooksivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Helsingin Asunto & Rakennus Oy AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 www.autokouluhakaniemi.fi Hämeentie 14, 00530 HKI Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 www.ympyratalonapteekki.fi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Joulukorttirahat ohjaamme maallikkosydäniskuriin, joka sijoitetaan alkuvuodesta apteekkiin. Koska terveytesi on meille tärkeä! Mäkelänkatu 2 puh. 755 4229 www.stadintahti.fi GLOBAL GRAPH OY Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Koko perhe liikkuu Kalasataman peruskoululla! Liikkis (5-7 v.) ja Sporttis (1.-2. luokkalaiset) -ryhmät sekä aikuisten Kondis -lihaskuntotreeni torstaisin. Sporttis klo 17 – 17.45 Liikkis ja Kondis klo 18 – 18.45/19 Ilmoittaudu: hejyvoimistelu.sporttisaitti.com Helsingin Jyryn kevään tunnit alk. 8.1.2018 Vallilan alakoululla! Satuvoimistelu (4-6 v.) maanantaisin klo 17.30 – 18.15 Rytmisen/Joukkuevoimistelun alkeet (7-8 v.) ti 17.15-18.30 ja to 17.30 – 18.45 (harjoitukset 2 kertaa viikossa) Hikijumppa (aikuiset) maanantaisin klo 18.30 – 19.30 Dance (aikuiset) torstaisin klo 19-20 Ilmoittaudu mukaan: hejyvoimistelu.sporttisaitti.com Edulliset hinnat! Myös liikuntaseteleillä! Kuva: Voimisteluliitto Hyödynnä alennukset! Lue lisää nettisivulta!
• 12 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Kulttuuri Risto Kolanen: Joulukuun kulttuurikierros ? Maria Jotuni, Pentti Haanpää ja Rosa Liksom. Voiko enempää odottaa kulttuuriselta itsenäisyysvastaanotolta, jonka Nälkäteatteri teki taas perinteeksi Ylioppilasteatterin studiolla, kaupungin ytimessä? Jotunin ”Jouluyö korvessa” on kipeä esitys, jossa suomalainen maaseutu näyttää pahimmat puolensa. Haanpään ”Kaiken vanhan kohtalo” on tragedia kristinuskon vaikutuksesta ihmiseen. ? Pidin eniten sarjasta Liksomin ”tylyimpiä novelleja pienoisnäytelminä”. Aivan verraton on Myy Lohi karvalakkipäisenä pohjoisen murretta käyttävä sanailu ”etelän metsäherroista”, jotka eivät luonnosta mitään ymmärrä. Tämän Suomen vielä tunnistan 100v-juhlapäivänä. Finlandia-palkinto Diktoniuksen jäljillä Ministeri Elisabeth Rehn valitsi Raadin Finlandiapalkinto 2017 –ehdokkaista kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurmeen, em. Nälkäteatterin pitkäaikaisen vetäjän. Hurme varoitti kiitospuheessaan ”seitsemän ja puolen miljardin suurpedon” maapallolle aiheuttamasta tuhosta Hän sanoi, että taide ja tiede ovat ainoat työkalut, jottei kehitys apinasta ihmiseksi jäisi pahasti kesken. – Mitään muuta keinoa ei ole. Sivistys ja valistus ovat kovinta todellisuutta! Kaikki muu on niiden rinnalla roskaa. Hurme kehui ruotsinkielisten kirjailijoiden opettaneen hänelle sen, mitä täytyy tietää Finlandia-palkinnon voittaakseen. Erityisen suuren vaikutuksen oli tehnyt kirjailija ja säveltäjä Elmer Diktonius. Puheen loppuosuutta ymmärtämättömille voittajalla oli tärkeää sanottavaa: – För er, som inte förstod vad jag nyss sa, har jag ett enkelt råd: opetelkaa ruotsia, juntit. Maailmankuvanne avautuu kummasti. Rehn osui valinnassaan siis kultasuoneen! Kun asiat menevät hatelikkoon ”Idän ote” valloitti Vapaan taiteen tilan Sörkassa viikonlopun ajaksi. Visuaalisesti ja tanssillisesti komein oli Mari Kortelaisen ”Hatelikko”. Soolotanssiesitys lähtee ajatuksesta, että asiat voivat mennä pieleen, hatelikkoon. Sana tarkoittaa kainuunmurteella pientä kitukasvuista metsää. Liikemateriaali ja koreografia pohjautuvat havaintoihin siitä, kuinka nykyihmisen kokemusmaailma voi vääristyä, kun hän on altis häiriöille ja keskeytyksille. Tanssikoulutuksen opettaja Katariina Vähäkallio esitti humoristisen ”Impromptun”, jossa päästetyt äänet suusta olivat kiinnostavampia kuin itse liikkeet. Yleisö tykkäsi idän huumorista. Pääesityksenä oli ”Kehoratorio”, Mirva Keski-Vähälän ja Riku-Pekka Kellokosken tanssia, puhetta, musiikkia ja kehollisia harjoitteita sisältävä esitys, jossa käytiin läpi mm. naisen fyysisiä kokemuksia kemiallisten voiteiden allergioista ja vartalotärinöistä, jotka loppuivat leikaten, kun hän sai juuri syntyneen lapsensa syliinsä. Konkari uudistuu ajassa Alpo Aaltokoski on pitkän linjan tanssija-koreografi, joka tuntuu ihan ajattomalta. Stoan teatterisalissa oli esillä peräti 10 päivän ajan Aaltokoski Dance Marathonia. ”Deepin” ensiesitys oli helmikuulla 2000 Suomen suurlähetystössä Washingtonissa. Mutta sen pohjana on jo Milla Moilasen videoteos vuodelta 1995. Näimme uusintana hyvin timmin kroppansa säilyttäneen tanssijan yläruumis paljaana ja lihakset viritettynä soolotanssissaan, ja verholle tai seinälle heijastettua Moilasen videoteoksen kuvaa samoista liikkeistä ja tanssijasta 22 vuotta sitten. Deep käsittelee näkemisen aihepiiriä. Elävien olentojen luut näyttävät yllättävän samankaltaisilta ilman nahan peittoa. Ihminen, eläimet ja orgaaniset materiaalit ovat elämän raakaainetta. Läpileikkaukset väläyttävät meille niiden muotoja, liikettä ja henkeä. Videoteoksessa Aaltokosken luut yhtyvät eläimen luihin ja liikkeisiin. Yhä vaikuttava sooloteos, kaikessa ytimekkyydessään. Finlandiatalolla kansainvälinen itsenäisyysjuhla Monikulttuurisen itsenäisyyspäivän (MIP) järjestävät Helsingin kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa, Moniheli ry ja Cultura-säätiö. Juhlat alkoivat Caisan pienessä juhlasalissa, jatkoivat kaupungintalon juhlasalissa. Nyt se oli ensimmäistä kertaa Finlandia-talolla. Minulle sanottiin ovella, ettei sisään mahdu. Pääsin toiselle riville , jossa oli jonkin verran tilaa. MIP ei ole niin paatoksellinen ja vakava kuin kotimaiset juhlamme usein ovat. Cristal Snow ja Suvi West loivat vapaalla juonnollaan rennon ilmapiirin. Silti alussa oli Maammelaulu, lopussa tuotiin ensi vuonna 100 vuotta täyttävän naapurin Viron lippu omalla kansallislaululla, jonka sävel on sama, Paciuksen. Hauskassa kansantanssiesityksessä ulkomaiset ja kotimaiset sekaparit esittivät perinteistä tanssia. Yliopistokansleri Thomas Wilhelmsson korosti juhlapuheessaan koulutuksen merkitystä. Toimittaja Yagmur Özberkan puhui persoonallisesti oman kokemuksensa yleistäen ihmisestä, jonka ulkonäkö erottaa kantaväestöstä ja kieli maahantulijoista. Kulttuuriesitykset olivat vahvoja, vuosikymmenten muodilla ryyditettynä. Paleface, Harjun nuorisotalo ja moni muu esitti vauhdikkaan ”Sounds & Beats”, Jostain paljon kauempaa, oli sanoma. Lopuksi meille tarjottiin kuohuva lasi, kahvia ja – niin suomalaista – Fazerin suklaapaloja. Maahantulijamme arvostavat maan itsenäisyyttä; paljon kuvattiin juhlavuoden kuvan edessä. Stadin Juhlaorkesteri on nyt hyvin kansainvälinen, peräti kolme laulajaa. Joukosta erottuu Duke Ellingtonin ”Caravanin” aina yhtä upeasti laulava Merikukka Kiviharju ja Timo Turpeinen. Soljuu kaipuu Ravintola Kapsäkissä hurmasi Annika Mustonen kvartetti vieraanaan saksofonisti Adele Sauros. Laura Annika Quartetin ensimmäinen LP ’Metsä’ julkaistiin marraskuulla Eclipse Musicin kautta. Yhtye keikkailee levynjulkaisun takia ympäri Suomea koko loppuvuoden. Se kutoo yhteen modernin jazzrytmin eri ulottuvuuksia, sanatonta ja sanoitettua laulua, sekä kollektiivisella otteella töitä tekevien muusikoiden persoonalliset soittotyylit. LAQ’ia luotsaa laulaja Annika Mustonen, joka säveltää yhtyeen musiikkia pianisti Aleksis Liukon kanssa. Komppiparina yhtyeessä taituroivat kontrabasisti Joonas Tuuri ja rumpali Jesse Ojajärvi. Meidät valloitti ”In Infinity”, ”Metsä” ja ”Soljuu kaipuu”. Kaiun tytöt hienohelmat Komeaa ja tunnelmallista laulua ”Kaiun tytöt hienohelmat” kuulimme Stoan teatterisalissa. Otsikko tulee keuruulaisen maalaispoika Einari Vuorelan kielikuvistaan runsaasta ”Metsänkävijä” runosta. Laulajina oli kaksi Kaj Chydeniuksen valitsemaa laulajaa. Säveltäjä juontaa pikkutarkan ytimekkäästi runojen ja runoilijoiden taustat. Minja Koski ja Maruska Verona tulkitsivat yksin tai duettona peräti 21 Chydeniuksen laulua suomalaisiin runoihin 1800-luvulta nykypäivään. Säveltäjä saJonna Lehto ja Teemu Päivinen teknoshamanismin pauloisssa Höyhentämön seinäruudun edessä. Kuva: Jenni Kokkomäki Jussi Lankoski lausuu ristiasennossa. Maija Daavittila ja Tuomo Holopainen taustalla Temppeliaukion kirkossa. Kuva: Raimo Granberg. Ulla Leskelä lausuu Työväenopiston Oppiskahvion runohetkessä. Kuva: Hanna Matikainen. Maruska Verona (vas.), Kaj Chydenius ja Minja Koski tarjosivat kauniin runolauluiltapäivän Stoassa. Annika Mustonen kvartetti vieraana Adele Sauros saksofonissa ravintola Kapsäkissä. Kuva: Jari Flinck. Edson Modeston ja Riikka Mustosen kaunis tangoesitys kruunasi MIP-juhlan Finlandia-talolla. Kuva: Raimo Granberg. Alpo Aaltokoski esitti Tanssimaratonillaan Stoassa uudestaan vanhan mestariteoksensa Deep. Kuva: Alpo Aaaltokoski Company.
• 13 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Kulttuuri Mauno Koivisto arvion kohteena ? Presidentti Mauno Koiviston 94. syntymäpäivänä 25.11.2017 oli hieno, tiedontäyteinen ja arvokas seminaari Paasitornin Karl Lindahl-salissa. Tupa oli ihan täynnä, mikä aiheutti harmitusta, mutta osa ihmisitä jaksoi kuunnella seisten salin perällä. YPSY osaa järjestää aktiivien hyvillä henkilösuhteilla ja asiantuntemuksella. Teema oli Koiviston ja hänen perintönsä arvio. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen alustus Koiviston talouspolitiikasta ja sisäpoliittisista muutoksista on arvokas myös historiantutkimuksen kannalta. Hän osasi korjata sen, mitä Koivisto sanoi taakankantajasta sotilaan kokemuksellaan vappupuheessaan Mikkelin torilla 1976, koska oli nuorena kansanedustajana ja avauspuhujana kirjaamassa sitä ylös. Ruotsin entiseltä pääministeriltä Ingvar Carlssonilta odotettiin Koivistoseminaarissa ehkä jonkinlaista anteeksipyyntöä tai ainakin selitystä sille, että Ruotsi teki hänen johdollaan syksyllä 1990 oharin Suomelle. Oli sovittu maiden kesken, että edetään Euroopan talousalue ETAlinjalla, kun Itävalta haki jäsenyyttä. Ruotsin hallituksen päätöksestä aloittaa jäsenyysneuvottelujen aloittamisen valmistelu johti myös tiedottamisen ontumiseen. Neljän presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela täydensi asiantuntevasti tämän naapurimaiden eritahtiset askeleet ja kuvasi EU-prosessin tarkasti. Liikanen muisteli silloisena suurlähettiläänä, Koiviston perustelun pääministerille kuuluneen: – ellei hakemusta jätetä, jää katsomatta sellaiset kortit, jotka pitäisi katsoa. Viimeisinä vuosinaan Koivisto vertasi taistelua Euroopan integraatiosta jatkeeksi sodanaikaiselle taistelulle rintamalla. Professori Pauli Kettunen lopetti Koiviston yhteiskunnallista ja filosofista ajattelua selvittäneen puheenvuoronsa lainaamalla presidentti Koiviston viimeistä puhetta 1.3.1994 viimeistä kertaa eduskunnan edessä: – Meillä on kansakuntana yhteisesti tavoiteltavia asioita, mutta meillä on myös poikkeavia käsityksiä ja vaikeasti yhteen soviteltavia, ristiinkäyviä etuja. Näin on myös vastaisuudessakin. Arvovaltainen joukko istui eturivissä, kun juontaja Eila Nevalainen puhuu. Pirkko Työläjärvi (vas.), Tellervo Koivisto, Erkki Liikanen, Ingvar Carlsson ja puoliso, Ulf Sundqvist, Jaakko Kalela muun muassa. Kuva: Tiina Rytky. Erkki Liikanen pitää pääalustusta Mauno Koiviston talousajattelusta Paasitornissa. Kuva: Tiina Rytky. noo, että runo ei aina keskustele, mutta duettolaulu kyllä. Duetoista komeimpina soivat Hilja Haahdin ja Aulikki Oksasen ”Vilukukkaset”, Vuorelan maalaisrunot tai tauon jälkeen Kaarlo Sarkia, Saima Harmaja ja etenkin L. Onervan ”Mitä ihminen on”. Minja Kosken yksintai duettolauluissa välittyi lahtelaisen Teatteri Jukon näyttelijän kokemus. Hänen artikulaationsa muistuttaa nuorta Sinikka Sokkaa. Ihastuin Kosken ääneen etenkin Onervan ”Outo”runon duettotulkinnassa, Matti Rossin ”Olen minä onnellinen” ja Oksasen varhaisrunossa ”Missä armaani viipuu”. Maruska Verona on minulle uudempi laulaja, joka oli vahvimmillaan Arto Mellerin ”Rakkauden ovessa”. Taputimme innolla yleisölle encoret, joita tiedämme sävelvarastosta löytyvän. Tällä kertaa saimme vielä nauttia Ilpo Tiihosen jouluajalle hauskasta ”Sikojen rakkaus” ja Rossi-klassikosta ”Jos rakastat”. Metsä koskettaa ja lausuu Helsingin työväenopiston pääopistotalo muuntui joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna monimuotoiseksi mielikuvien, tarinoiden ja muistojen metsäksi. ”Metsä meissä” on työväenopiston Suomi 100 –juhlavuoden teema. Metsäfestivaalin kävijä saattoi osallistua koko perheen työpajoihin, nauttia esityksistä ja näyttelyistä tai ”vetäytyä Impivaaraan kuuntelemaan kuusten kuiskintaa”. Metsäisiin maisemiin johdattavat reitit kuten Seikkailupolku, Hemmottelupolku ja Kansallismaisema. Koko tapahtuma huipentui juhlasalissa työväenopiston metsäkurssien yhteiseen esitykseen, joiden tekoon oli osallistunut yli sata opiskelijaa kymmeneltä kurssilta. ”Metsän koskettamat” oli monitaiteinen kuvaelma ihmisistä, jotka etsivät yhteyttä metsään, omia juuriaan, muistojen ja tarinoiden metsämaisemaa. Martti Mäkelän ohjaama Runoteatteri esitti ”Susimetsä” otteen opistotalon Viipurinsalissa. Se lupasi paljon metsäistä eksotiikkaa, sen ”pimeää olemusta” ja vanhan kansan oppeja karhun pelottelemiseksi. Kanneltalon lausujien ”Elävä luontokirja” –esityksen ohjasi Iiro Kajas. Lausunta metsäisissä maisemissa Oppiskahvion perätilassa on viehättävä osoitus perinteisen maassamme suositun kulttuurilajin suosiosta. Kahvion takaseinässä näkyi video koirista metsässä tulkintojen taustalla. Nuori mies Ville Havia aloitti komeasti vahvalla äänellä Aleksis Kiven ”Metsämiehen laululla”. Ritva Lappi sisäistää sanomansa Liisa Laukkarisen ”Meillä on talo maalla” tulkinnassa. Seijasirkku PääriläPajarilla on intoa Aulikki Oksasen ”Syvällä metsässä” esityksessä. Irja Ylä-Outinen on hyvin ilmaiseva, veikeäilmeinen ja tulkinta liikkeellä korostava Kirsi Kunnaksen ”Kerrottiin metsässä…”, Lauri Viidan ”Tilkanpolkan” ja Sirkka Seljan ”Oli ollut jo luntakin” lausumisessa. Myös Suoma Sihto liikkuu ja tulkitsee ilmeilläänkin Helvi Juvosen ”Metsä palaa!” runossa. Ulla Leskelä on herkkä Aila Meriluodon ”Se alkoi soida” tulkinnassa. Itkeekö Jumala? – Voisiko löytää Jumalan Hiroshimasta, Stalingradista, Dresdenistä? Puhuuko hän kaupunkien tulipatsaissa, kaasukammioiden äideistä. Jokainen kyynel olisi temppeli, mutta ei löydy. Älkää puhuko sankaruudesta, vaan Kristuksen käärinliinoista ja kärsimyksistä. Jokseenkin näin, joskaan ei sanatarkasti, kulki 1900-luvun todistajan, Helvi Hämäläisen kirjallinen ajatus viikko sitten niiden lausuntaesityksessä. Itsenäisyyspäivän hieno perinne on jo tovin ollut Suomen Lausujain Liiton runomatinea Temppeliaukion kirkossa, joka tilana sopii hyvin lausunnalle ja musiikille. Kati Outinen ohjasi Helvi Hämäläisen teksteistä kootun esityksen ”Kaiken omistaisimme, jos muistaisimme unemme”. Hän kirjoittaa ohjaajan sanoissaan: – Sodan kokemukset nuorena äitinä jätti syvän jäljen Helviin ja se heijastuu tuotantoon läpi elämän ja pitkän uran. Näyttämöllä olivat herkkäilmeinen Maija Daavittila, liikkeellisesti voimakas Tuomo Holopainen ja vuoden lausujapalkinnon saanut vahvaääninen nuori Jussi Lankoski. Kolmikko ei patsastellut juhlakutimissa. Kaikilla oli arkivaatteet, rennot t-paidat ja puseroit. Kuulimme yhteisesiintymistä, mutta ennen kaikkea vuorotellen lausumista. He liikkuivat kirkon alttarilla ja käytävillä näyttämöllisesti taitavasti. Aiheina ovat Tyyne Tuulion sivistyneistöperheen riitainen elämä uskotun silmin, sodan suurpommitukset, suhde Olavi Paavolaiseen, kirjailijantyö ja julkaisun esteet, matka Pekingiin, hevosia sodassa ja muualla. – Myrskyjen sinetit ovat… Kauhu sulkee ihmisen silmät… sinä et näe enää… Teknoshamanismia jouluiseen aikaan Suomi 100v– esityksistä erikoisimpia on Demokratian Autopsian esitys ”001 imous”, joka määrittelee itsensä Teknoshamanistiseksi pikkujouluistunnoksi. Jonna Lehto ja Teemu Päivinen esittivät sen Höyhentämössä, Korkeavuorenkadun vaihtoehtoisessa esitystilassa, jossa on paljon vierailuesityksiä. Esiintyjät sanovat lankeavansa yhdessä yleisön kanssa loveen tarkastelemaan pyöreitä täyttävän maamme alitajuisia ulottuvuuksia. Noitarummut ja taikasienet on korvattu äänija kuvamanipulaatiolla, jotka toimivat arkipäiväisen järjen ovimiehinä. Tämä oli kovasti osallistava esitys sekä visuaalisesti ja äänellisesti monipuolinen. Aluksi hoilaamme yhdessä Maamme-laulun ja kuuntelemme ääntämme pariinkin otteeseen. Komeasti soi. Esiintyjät hiihtävät valkokankaan taakse, ja näemme heidän ihmisja eläinvarjojaan. Varjokuvat kankaan takana ovat kai sitä teknoa, eläinhahmo metsäshamanismia. Koristelemme joulukuusen ja kirjoitamme ajatuksia 100 vuoden päähän rakkaalle Suomellemme. Esiintyjät lukevat niitä ja tarjoavat glögiä. Teksti: Risto Kolanen Kaunista tanssia Metsän koskettamat päätuotannossa. Kuva: Antti Kauppi. Edson Modeston ja Riikka Mustosen kaunis tangoesitys kruunasi MIP-juhlan Finlandia-talolla. Kuva: Raimo Granberg. Mari Kortelainen tanssii Hatelikossa, joka on kainuunmurteella jonkun menemistä pieleen. Kuva: Reija Stenius. Finlandia-palkittu Juha Hurme iloisena yhdessä valitsija Elisabeth Rehnin kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Karvahatussa Rosa Liksomin juttua etelän metsäherroista laukoo mainio Myy Lohi. Kuva: Ilona Anttila.
• 14 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Katso kauppiaskohtaiset aukiolot nettisivuilta tai kauppiaan omilta sivuilta. MA-PE 8-18 LA 8-16 SU SULJETTU TERVETULOA! Hakaniemen halli palvelee kahdessa kerroksessa www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa Hakaniemen halliin Italialaiset pientuottajien herkut suoraan maahantuojalta. Seuraa meitä Roiniset Oy Hakaniemen Kauppahalli, Helsinki REITIN KAL A H AK ANI EM EN K A UPP AHA LLI S SA Tuoretta kotimaista kalaa ammattikalastajilta vuodesta 1941 P. 9 -7 1 4 1 4 P. 9 -7 1 4 1 4 Ritvan Polttopuusta J ? ulun taikaa! 2. kerros PUH. 040 765 0176 Aina Aidot kivet ja kivikorut Onnenauringosta Hakaniemen kauppahalli 2 krs Digiopastuspaikat nyt Suomen kartalla Ikääntyneiden digiopastuspaikat ovat nyt Suomen kartalla. Digiopastukselle on suuri tarve. ? Tänään on avattu Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan laatima karttasovellus, josta löytyvät kaikki senioreille suunnatut digiopastusta tarjoavat opastuspaikat Utsjoelta Hankoon. Sähköisten palvelujen lisääntyessä kasvaa digiopastuksen merkitys. Opastusta on järjestetty usealla paikkakunnalla jo pitkään, mutta koko Suomen kattavaa tietoa opastuspaikoista ei ole ollut olemassa. Siksi Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta päätti tehdä selvityksen, jonka tavoitteena oli saada senioreille suunnatut avoimet opastuspaikat kartalle. Opastuspaikkakartoitus auttaa myös suuntaamaan uusien opastuspisteiden perustamista niille paikkakunnille, joilla opastusta ei vielä ole. – Opastustoiminnasta tiedottaminen on haasteellista, kun opastusta tarvitsevat henkilöt eivät vielä osaa käyttää netistä löytyviä palveluja. Halusimme kuitenkin tehdä karttasovelluksen, josta omaiset ja lähimmäiset löytävät opastuspaikkoja omille läheisilleen. Tällä hetkellä kartalta löytyy lähes 300 opastuspistettä 140 kunnassa. Opastuspaikkatiedoista hyötyvät myös viranomaiset ja muut ikääntyneiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olevat henkilöt, jotka työssään voivat ohjata ikääntyneen asiakkaansa opastuksen pariin, jos tuntuu, että digiopastuksesta olisi hänelle hyötyä, kertoo Liisa Tiainen Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnasta. SeniorSurf-toiminnan valtakunnallisessa kyselyssä haettiin vastauksia kysymyksiin, mistä ikääntynyt ihminen saa opastusta, kuka sitä järjestää ja millaista opastusta on tarjolla? Opastuspaikat löytyvät nyt kaikille avoimesta karttasovelluksesta osoitteesta seniorsurf.fi Arvioinnin tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa opastustoiminnasta ja siten antaa eväitä opastustoiminnan ja SeniorSurf-toiminnan kehittämiseen. Sähköisenä kyselynä toteutetun selvityksen tulokset ja arviointi on koottu julkaisuun SeniorSurf Kartoitus ja arviointi ikääntyneille ihmisille järjestettävästä tietokoneopastustoiminnasta. SeniorSurf rohkaisee ikääntyneitä ihmisiä tarttumaan digilaitteisiin Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta parantaa ikääntyneiden ihmisten itsenäisen suoriutumisen edellytyksiä digitalisoituvassa yhteiskunnassa. SeniorSurf-toiminta tukee nettiopastustoimintaa valtakunnallisesti, rohkaisee ikääntyneitä ihmisiä tietotekniikan pariin ja auttaa organisaatioita ja yhteisöjä nettiopastustoiminnassa. Lisäksi se tuottaa aineistoa opastuksen tueksi. Materiaalia tuotetaan sekä opastajien että opastettavien käyttöön. Ikääntyneiden ihmisten asemaa digitalisoituvassa yhteiskunnassa parannetaan vaikuttamalla päättäjiin ja sähköisten palvelujen tuottajiin siinä, että ikääntyneiden tarpeet käyttäjinä otetaan huomioon jo palveluja kehitettäessä. Valtakunnallinen toiminta pohjautuu yhteistyöhön ja vahvaan verkostoon. Karttasovellus ja kyselyn tulokset julkaistiin ma 11.12.2017 Vanhustyön keskusliitossa järjestetyssä yhteistyökumppaneiden tiedotustilaisuudessa.
• 15 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI paitsi tilauksesta Meillä ei taputella 50 MINUUTIN OPPILASHIERONTA 30€ Varaa aika hefysio.fi/ajanvaraus tai 050 354 1952 HE FYSIO | Porthaninkatu 2 Pitkänsillan pohjoispuolella MIKA MIKKOLA Kirja verkkokaupoissa! www. suomalainen.com • www.booky.fi www.prisma.fi • www.adlibris.com Elämänmakuinen ja jännittävä kertomus työläisten elämästä sata vuotta sitten. International House Helsinki -palvelulla vilkas avajaisviikko Projektipäällikkö Elina Nurmi kaupunginkanslian elinkeino-osastolta toteaa, että jatkokehittämisessä panostetaan yhteistyön tiivistämiseen. ? Pääkaupunkiseudulle hiljattain muuttaneita kansainvälisiä osaajia ja Uudenmaan alueella toimivia työnantajia palveleva International House Helsinki (IHH) keräsi ensimmäisen toimintaviikkonsa aikana päivittäin noin parisensataa kävijää. Valtaosa asiakkaista on maistraattiin saapuvia väestötietojärjestelmään rekisteröityjiä, jotka voivat nyt samalla käynnillä hyödyntää kaupungin maahanmuuttoneuvonnan, Verohallinnon, Kelan, TEtoimiston ja Eläketurvakeskuksen palveluita. Maahanmuuttajien työmarkkinoille sijoittumisen kannalta keskeiset neuvontaja viranomaispalvelut ovat olleet saatavilla IHH:n palvelupisteestä 4. joulukuuta alkaen. Henkilöasiakkaiden lisäksi IHH palvelee yrityksiä ja työnantajia ulkomaiseen työvoimaan ja sen rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä. IHH:n toimipiste sijaitsee Uudenmaan maistraatin tiloissa Helsingin Albertinkadulla. Tällä hetkellä kävijöitä seurataan kunkin IHH:n tarjoaman palvelun osalta erikseen, mutta vuodenvaihteen jälkeen otetaan käyttöön seuranta, jonka avulla saadaan tietoa myös asiakkaan käyttämästä palvelukokonaisuudesta. – Yksi palvelupilotin keskeisiä tavoitteita on selvittää International House Helsingin asiakkaiden tosiasialliset palveluntarpeet ja kokonaisvolyymi. Jatkokehittämisessä tulemme panostamaan myös viranomaistoimijoiden poikkihallinnollisen yhteistyön tiivistämiseen asiakkaan palveluprosessin sujuvoittamiseksi ja asiakaskokemuksen kehittämiseksi, projektipäällikkö Elina Nurmi kaupunginkanslian elinkeinoosastolta toteaa. Myös verkkopalvelu käynnistymässä Asiakaspalvelupisteen toiminnan tueksi avataan verkkopalvelu, joka auttaa asiakasta neuvontaja palvelutarpeenkartoituksessa sekä oikeiden viranomaistahojen löytämisessä. – Verkkopalvelu saadaan todennäköisesti käyttöön jo tällä viikolla. Sen avulla pystytään ehkäisemään myös hukkakäyntejä, sillä palvelu opastaa asiakasta ottamaan oikeat asiakirjat mukaan käynnille, Nurmi kertoo. IHH:n henkilöasiakaspalvelun pääkohderyhmään kuuluvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka saapuvat seudulle työtai yrittäjyysperusteisesti sekä henkilöt, joilla on valmiudet työllistyä avoimille työmarkkinoille ilman laajaalaisia tukitoimenpiteitä. Joulukuussa maistraatin tiloissa alkaneen pilottivaiheen kesto on puoli vuotta, mutta toimintaa voidaan jatkaa samoissa tiloissa ainakin vuoden 2018 loppuun asti. Helsingin uuttavuotta juhlitaan Kansalaistorilla ? Illan aikana yleisöä viihdyttävät pitkän linjan rockmuusikko, hittitehtailija Anssi Kela, Antaudun-menestysalbumillaan soittolistoja dominoinut Reino Nordin sekä Tähdet, tähdet -ohjelmassakin ihastuttanut bluesmuusikko Erja Lyytinen. Show’ta värittävät myös FRII dancers -ryhmän tanssiesitykset ja eri taiteenmuotoja yhdistelevä nykysirkusryhmä Agit Cirk. DJ Orion tanssittaa juhlakansaa sekä ennen että jälkeen show’n. Helsingin uudenvuoden show’n juontavat YleX:ltä tutut Jenspa ja Alma eli Jenni Poikelus ja Alma Hätönen. Tapahtumassa kuullaan lisäksi pormestari Jan Vapaavuoren puhe. Juhlat huipentuvat massiiviseen ilotulitukseen, joka kunnioittaa 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden päätöstä ja toivottaa näyttävästi tervetulleeksi uuden vuoden. Perheohjelman kruunaa lasten oma ilotulitus Ennen varsinaista show’ta Kansalaistorilla vietetään alkuillan uudenvuodenjuhlaa perheen kesken. Kansainvälisesti palkitun taiteilijaryhmä Maria Baric Companyn musiikkia, tulta, teatteria, tanssia ja sirkusta yhdistelevä Toiveiden taivas kohtaamisia unelmien äärellä kuljettaa yleisön unelmien äärelle. Suomen 100-vuotisjuhlavuodelle suunniteltu esitys kietoutuu vahvasti elävän tulen ympärille. Taiteilijat ovat vuoden aikana kiertäneet ympäri Suomea keräämässä tarinoita ihmisten haaveista, ja jokainen esityksessä sytytettävä tuli symboloi uutta, liekkiin leimahtavaa unelmaa. Ennen esitystä yleisö saa käydä viemässä omia toiveitaan Uudenvuoden toiveiden telttaan. Koko perheen ohjelma päättyy lasten omaan ilotulitukseen klo 17.30. Helsingin uusivuosi Su 31.12.2017 Kansalaistori Koko perheen ohjelma: 16.00–16.45 Uudenvuoden toiveiden teltta 17.00–17.30 Maria Baric Company: Toiveiden taivas – kohtaamisia unelmien äärellä 17.30 Lasten ilotulitus Iltaohjelma: 22.00–23.00 DJ Orion, lämmittelyohjelmaa 23.00–00.00 Uudenvuoden show 00.00–00.05 Ilotulitus 00.05–01.00 DJ Orion Suora lähetys Helsingin uudestavuodesta nähdään TV2:lla klo 23.00–01.00. Show’n loputtua ilotulituksen jälkeen lähetyksessä näytetään kuvaa ja tunnelmia Kansalaistorilta. Helsingin uudenvuoden järjestää Helsingin kaupunki. Perinteeksi muodostunutta juhlaa on järjestetty 1930-luvulta lähtien. Tapahtumaa koordinoivat Helsinki Marketingin Susa Nokelainen ja Marianne Saukkonen. Lajittele jätteet myös jouluna ? Jätteiden lajittelu on tärkeää myös jouluna. Lahjapaperit kuuluvat sekajäteastiaan ja alumiinivuoat ja tuikkukynttilöiden kuoret metallin keräykseen. Ylijääneen ruoan voi tuunata uusiksi aterioiksi. Jouluna syntyvän ruokajätteen määrää voi helposti vähentää ostamalla jouluruokia kohtuudella. – Jos joulun ruokia jää yli, ne voi tuunata uusiksi aterioiksi. Kinkunrasvan voi käyttää kastikkeen valmistamiseen. Kinkkua ja kalaa voi käyttää wrapeissa tai paistoksissa ja laatikoita sosekeittojen raaka-aineina. Ruokajäte ja kinkunrasva eivät kuulu wc-pyttyyn, vaan biojäteastiaan. Nestemäinen rasva voidaan laittaa tiiviissä pakkauksessa sekajätteeseen ja hyytynyt rasva biojätteeseen, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti. Laatikkoruokien alumiinivuoat, tuikkukynttilöiden kuoret ja muut alumiiniroskat kuuluvat metallinkeräykseen. Rikkoutuneet ledkynttilät ja valosarjat tulee viedä sähkölaitekeräykseen, ei sekajätteeseen. Lahjapaperit ja -narut sekajäteastiaan Lahjapaperit ovat sekajätettä, josta tuotetaan jätevoimalassa kaukolämpöä ja energiaa. – Lahjapaperit eivät kelpaa paperintai kartonginkeräykseen, koska ne ovat päällystettyjä ja sisältävät paljon painovärejä, tarroja ja teippejä. Uudelleenkäytettävät kankaiset lahjapussit ovat hyvä keino vähentää lahjapaperijätteen määrää, ohjeistaa Partti. Risat joulukoristeet, kuten joulupallot, kimallenauhat ja kynttiläkipot, kuuluvat myös sekajätteeseen. Uudenvuodentinat ovat vaarallista jätettä, sillä ne sisältävät runsaasti lyijyä. Tinat kannattaa säästää ja valaa uudelleen seuraavana vuonna. Ne voi myös viedä maksutta HSY:n vaarallisten jätteiden konttiin tai Sortti-asemalle. Jouluna syntyy paljon pakkausjätettä, joten kierrätyspisteiden ja kiinteistöjen jäteastioita on hyvä täyttää maltilla. Lahjapaperit ja -pakkaukset voivat odottaa hetken vaikka varastossa, jos jäteastiat ovat täynnä. Pakkauslaatikot kannattaa tilan säästämiseksi litistää ennen keräysastiaan laittamista. Ohjeita jätteiden lajittelusta löytyy osoitteesta www.hsy.fi/jateopas. Vinkkejä joulun jätteiden lajitteluun löytyy HSY:n tulostettavasta joulumuistiosta.
• 16 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Pääkaupungin parhaat urheilijat valittu Kärkimedia epäilee Postin käyttävän väärin markkinaasemaansa ? Kärkimedia on tiistaina 12.12. pyytänyt kilpailuja kuluttajavirastoa tutkimaan, rikkooko Posti voimassa olevia kilpailusääntöjä osoitteettoman suorajakelun hinnoittelussa. Erityisesti epäilys kohdistuu siihen, että Posti ei allokoi osoitteettomaan suorajakeluun liittyviä kuluja oikeudenmukaisesti ja kustannusperusteisesti. Tämän myötä Posti kykenee hinnoittelemaan osoitteettoman suorajakelun huomattavan alhaiselle tasolle ja subventoimaan sitä perusjakelustaan saamillaan tuotoilla. Menettelyssä on Kärkimedian näkemyksen mukaan kyse kielletystä saalistushinnoittelusta. Posti on korottanut merkittävästi perusjakelutuotteittensa ja varhaisjakelutuotteittensa hintoja. Samaan aikaan Posti on kuitenkin laskenut huomattavasti osoitteettoman suorajakelun hintojaan. On mahdollista, että Posti pyrkii eliminoimaan kilpailun alalta hinnoitellen osoitteettoman suorajakelunsa niin alhaiseksi, että kilpailijat eivät pysty vastaamaan siihen. Menettely on siten omiaan johtamaan kilpailun eliminoitumiseen sekä osoitteettomassa suorajakelussa että sanomalehtien liitemainonnassa, joka on useille mainostajille vaihtoehtoinen tapa tavoittaa kohdeyleisönsä. Kilpailun poistuminen johtaa tyypillisesti hintojen voimakkaaseen nousuun. Kärkimedian näkemyksen mukaan Postilla on määräävä markkina-asema kirjeiden jakelussa, lehtien päiväjakelussa sekä osoitteellisessa suorajakelussa valtakunnallisesti. Lisäksi Postilla on Kärkimedian käsityksen mukaan määräävä markkina-asema myös sanomalehtien varhaisjakelussa alueellisesti sekä osoitteettoman suoramainonnan jakelussa valtakunnallisesti. – On mainontaa ostavan asiakkaan etu selvittää, onko eri jakelutuotteiden toimijoiden hinnoittelu reilua ja ennen kaikkea voimassa olevien säädösten mukaista. Syystä tai toisesta aiheutuva kilpailun väheneminen koituu lopulta aina asiakkaan vahingoksi, Kärkimedian toimitusjohtaja Tom Jungell sanoo. Henry Kontinen ja Amanda Kotaja olivat iloisia saamistaan palkintopokaaleista. ? Tennispelaaja Henri Kontinen valittiin toisen kerran Pääkaupunkiseudun parhaaksi urheilijaksi. Valinnan teki Helsingin Urheilutoimittajat. Juhlallinen palkitsemistilaisuus pidettiin 11.12. HUT:n yhteistyökumppanin Grano OY:n pääkonttorin tiloissa Helsingin Vallilassa. Pääkaupunkiseudun vuoden urheilutekopalkinto meni Amanda Kotajalle, joka parayleisurheilun MMkisoissa Lontoossa luokassa T54 kelasi upeasti ykköseksi 100 metrillä. Helsingissä 19.6.1990 syntynyt HVS:n tyylikäs tennis-ässä on voittanut tänä vuonna nelinpeliparinsa John Peersin kanssa Australian avoimet. Kontinen on ensimmäinen suomalainen Grand Slamvoittaja. Hienot voitot tulivat myös Washingtonin ja Pekingin ATP-turnauksista sekä Shanghain Mastersturnauksesta. Kauden päätteeksi Kontinen ja Peers uusivat ATP-voittonsa. Mainittakoon vielä, että he olivat Wimbledonissa ja Yhdysvaltain avoimissa nelinpelin välierissä ja puoli vuotta ranking-lista kärvosti toistamiseen saamaansa tunnustusta. Lukemista Henri Kontinen harrastaisi mielellään enemmän ja sen korvikkeeksi hän kertoi löytäneensä äänikirjat, jotka ovat mukavia pitkillä lennoilla ja hotelleissa aikaa kuluttaessa. Pääkaupungin paras on valittu 38 kertaa ja sen ovat useamman kerran voittaneet myös Marjo Matikainen (198689), Antti Kasvio (1993-94), Mika Häkkinen (1998-99) ja Laura Lepistö (2009-10). HUT on jakanut vuoden urheilutekopalkinnon vuodesta 1989 lähtien. Valloittava Amanda Kotaja haluaa olla esimerkkinä nuorille, ei pelkästään kilpaurheilijoille. Hän uskoo, että parhaat saavutukset ovat vielä edessä. Voitonnälkää on ja intoa harjoitteluun. Amandasta tuli helsinkiläinen vuonna 2011. Hänen seuransa on kyllä Vampulan Urheilijat. Ennestään saavutuksina on 10 pyörätuolikelauksen arvokisamitalia, viisi MMja viisi EMkisoista. Pari vuotta sitten Amanda Kotaja on saavuttanut jo 200 metrillä MMkultaa, mutta 100 metriä on hänen päämatkansa. Palkintojen julkistustapahtumassa oli koolla runsas joukko urheilutoimittajia HUT:n hallituksen ja puheenjohtajan Matti Hannulan kutsumana. Jarmo Niemenkari Lautakunta ei puolla moskeijaa Hanasaareen ? Kaupunkiympäristölautakunta päätti kokouksessaan esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ei varaa hakijoille aluetta moskeijaja monitoimikeskus-hankkeen jatkoselvittämistä varten. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtaja Anni Sinnemäen (vihr.) tekemän ja varapuheenjohtaja Risto Rautavan (kok.) kannattaman vastaehdotuksen mukaisesti. Lautakunta toteaa päätöksensä perustelussa, että se pitää tärkeänä, että Helsingin muslimiyhteisöjen toiminnan edellytyksistä huolehditaan osana suomalaista yhteiskuntaa sekä osana pääkaupungin roolia mm. asianmukaisten tilojen osalta. Nyt käsittelyssä olevan hankkeen laajuus ja yhä avoimena olevat kysymykset ja epävarmuustekijät, ennen kaikkea rahoituksen alkuperä sekä mahdolliset rahoituslähteiden vaikutukset eivät kuitenkaan ole lautakunnan mukaan kestävä pohja tälle toteuttamisratkaisulle. Siksi lautakunta katsoo, että tämän hankkeen osalta ei ole etenemismahdollisuuksia. Suunnitteluvarausasiasta päättää lopullisesti Helsingin kaupunginhallitus. Asian on tarkoitus tulla kaupunginhallituksen päätettäväksi maanantaina 18.12. kiparina. Wimbledonissa Kontinen pelasi parinsa Heather Watsonin kanssa sekanelinpelissä finaalissa. Laura Ruoholan haastattelussa kohtelias ja huumorintajuinen Henri Kontinen kertoi olevan parhaillaan parin viikon totaalisella tauolla tenniksestä. Sitten harjoittelu käynnistyy. Aamuisin ja iltaisin hän vapautuu normaalisti tenniksestä, sillä päivän aikana keskitytään siihen ihan riittävästi. ”Oletko käynyt jo katsomassa elokuvaa Björn Borgista ja John McEnroysta. Se on mielestäni hyvä”, kyseli haastattelussa Laura Ruohola. ”Minun päiväni ovat olleet niin tenniksen täyteisiä, etten ole ajatellut ensiksi mennä elokuviin katsomaan tennistä. Varmasti nyt menen, kun noin paljon kehut elokuvaa. Björn Borgin ainutlaatuisia saavutuksia en ollut niin ajatellutkaan, vaikka minulla on ollut useatkin hänen nimellään varustetut alusasut”, vastaili hymyilevä Henri Kontinen, joka selvästi arVuoden Taidekasvatusteko tasa-arvon hengessä ? Pääkaupunkiseudulla toimiva Floora-hanke on valittu vuoden 2017 Taidekasvatusteoksi. Hanke rahoittaa sadan lapsen soittotunnit pääkaupunkiseudun musiikkioppilaitoksissa. Musiikkikasvatusta tarjotaan kolmeksi vuodeksi lapsille, joilla ei olisi siihen muuten mahdollisuutta. Oppilaitoksessa lapset ja nuoret on integroitu tavalliseen opetukseen. Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry kutsui viime vuoden lopulla kaikki taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset jakamaan omia hankkeitaan, joiden tarkoituksena on tuoda taiteen opetus lähelle kaikkia. Tarkoituksena alun perin oli jakaa inspiraatiota ja ideoita siitä, miten taiteen oppiminen voisi olla kaikille saatavissa ja saavutettavissa tasa-arvoisesti. Eri oppilaitokset lähettivät esimerkkejä omasta toiminnastaan Taidekasvatustalkoot-sivuille, ja ehdokaslistalta vuoden Taidekasvatusteon valitsi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Heinosen mukaan Floorahanke on hieno esimerkki siitä, miten musiikin keinoin voidaan tähdätä lasten ja nuorten tasa-arvoon. ”Viime vuosien maahanmuutto on suurimpia suomalaisen yhteiskunnan muutostekijöitä, ja Floora-hankkeessa on löydetty yhteistä kieltä ja eheyttä vahvistava, skaalattava toimintamalli. Hallinnon raja-aidat on ylitetty, kun lasten ja nuorten tarpeet on pantu keskiöön.” Floora-hankkeen takana ovat Päivi Rechardt, Kristina Heikel, Hanna Backer Johnsen sekä Hanna Kamensky Amabile ry:stä. Työryhmä kertoo, että hanke on lähtenyt halusta jakaa kaikille yhteiskuntamme aikaansaamaa hyvää – myös niille lapsille ja nuorille, joiden on muutoin vaikea päästä pitkäjänteisen ja laadukkaan taideharrastuksen piiriin. ”Musiikin ja muiden taidelajien hyväätekevä vaikutus on tunnettu ja tunnustettu, lastemme ja nuortemme osaamisen ilo ja ylpeys ja yhteisöön kuulumisen tunne ovat perustavia tulevaisuuden rakennuspalikoita.” Ohiammutun jälkeläinen Maarnela ? Itsenäisyyspäivänä seisoin ja lämmittelin jalkojani tervakynttilän lämmössä. Siinä allani, aivan jalkojeni juuressa parin metrin päässä lepäsivät ne, jotka tekivät sen mahdolliseksi. Heille ei koskaan perhettä sallittu. Minun isälleni sallittiin. Hän kuului ohiammuttuihin. 2000 vuotta sitten Luoja salli Herodksen tapattaa 300 pikkulasta pelastaakseen oman Poikansa pelastamaan maailmaa. 70 vuotta sitten Luoja salli Stalinin tapattaa 100 000 suomalaista pelastaakseeen oman maansa pojat pelastamaan maailmaa. Osa heistä omista tapetuista lepäsi siinä Hietaniemen sankarihautausmaalla. Mitäpä he pelastivat? Minut pelastamaan maailmaa? Pikkupoika meni parvekkeelle ja hyppäsi alas (perustuu tositapaukseen). Ei ei siinä mitään pahaa tapahtunut. Ensimmäinen kerroshan se vain oli. Mutta isä siitä kuitenkin heräsi kysymään, että miksi tämä hyppäsi. Pikkupoika vastasi, että hän harjoittelee. Sitten kun hän on kahdeksankymppinen, niin hän uskaltaa hypätä kahdeksannesta kerroksesta. Ei jää tänne ihmisten vaivaksi. Oli poika huomannut ulkona mainoksen, jossa vanhuksia kärrätään roska-autoon. Onneksi häntä voidaan vielä terapoida. Kahvilan ohi käveli ihminen, joka ojensi minulle traktaatin. Sen mukaan en olisi hyvä ihminen. Mutta en halunnutkaan kilpailla Luojan kanssa hyvän tekemisessä. Olen suunnittelemassa edelleen väitöskirjaani. Nimi on jo valmiina: ”Sovittamattomien vääryyksien vaikutus ihmisten haluun suojella yhteistä hyvää tuleville sukupolville”. Nimi on hieno. Me suomalaiset olemme maailman kärkeä mitä tulee koulutukseen ja tietoomme siitä, miten omat tekomme vaikuttavat ympäristöön ja lähimmäisiimme. Me emme voi vedota tietämättömyyteen. Silti meidän hiilijalanjälki on maailman korkeimpia muusta välinpitämättömyydestä puhumattakaan. Olisiko meille suomalaisille kansana tehty sitten jotain niin suurta vääryyttä, että väitöskirjani nimi selkosuomelle käännettynä kuuluu, että ”Karjala on mennyt menkööt loputkin”. Sen sovittaminen ei taas kuulu Luojan Pojalle vaan tämän planeetan äänestäjille. Yritin siinä hautojen päällä astellessani kysellä niiltä pojilta sillä poikiahan he olivat minuun verrattuna että kannattiko? Kannatiko antaa niin suuri uhri? Jäi tyttöystävät ja vaimo, jäi perhe ja penikat. Ja jos olisitte elossa, niin kuulisitte meidän sen sijaan vain kertovan, että ei me nyt niitä alueita oikeastaan niin tarvittukaan. Ettekä te nyt niin kovassa kurssissa olleet. Mutta kyllähän se koira sitten aina kuoltuaan kohenee. Mutta te säästyitte siltä ohiammuttujen kohtalo oli kuulla kaikki tuo. Ei jäänyt yhtään sankaria yli. Jos he olisivat sen tienneet sen, niin olisivatkohan lähteneet? Nykynuoret kuulemma ovat valmiita Isänmaataan puolustamaan vaikkei sitä panosta sitten ehkä niin tarvittaisikaan. Traktaatissa ei kerrottu kenen se oli. Siinä luki vain, että mene ja etsi lähin seurakunta. Jäin Itsenäisyyspäivänä miettimään, että mitäköhän jalkojeni juuressa lepäävät olisivat minulta odottaneet. Radikalisoitumaanko johonkin seurakuntaan. Ari Maarnela Kallionseudun Perusssuomalaiset ry emaarnela@gmail.com
• 17 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Hakaniementorille maanalainen 700 auton pysäköintilaitos? Hakaniemen tori ilmakuvassa kaakosta kuvattuna kesällä 2017. Kuva: Lauri Rotko / Helsingin kaupunki Alajan kutsumus: Kiltti mies kertoo urheilusta ? Erkki Alaja on koko elämänsä toiminut mukana urheilussa. Papin poika Helsingistä sai yhdessä identtisen kaksosveljensä Pertin kanssa urheilun ”ihanan” autuuden pappisisältään Martilta. Kummastakaan kaksospojasta ei tullut pappia, mutta melkoisia urheilun apostoleita kuitenkin. Suomalaisen urheiluelämän vaikuttajia monella tavalla ja tasolla. Erkki ”Vasili” Alaja oli urheilijana, jalkapalloilijana , menestykseltään heikompi kuin kansainvälisen tason maalivahtiveljensä Pertti, mutta urheiluelämämme vaikuttajana, usein taustalla, Erkin panos on ollut ainakin monipuolisempi kuin vastikään edesmenneen Pertti-veljen. Monessa, lähes kaikessa, mukana olleena Erkki Alaja on kirjoittanut elämäkertateoksen ”Kutsumus” ( Teos 2017 ). Kun on pienestä pitäen ollut mukana joka paikassa, ystävällisenä, auttavaisena, mukavana miehenä on kertynyt tarinaa, kavereita, tapahtumia yltäkylläisesti, ainakin nyt luettavaksi tarkoitetun yli 600 sivun verran. Erilaisia tuttuja,ystäviä, kavereita on kirjaan kertynyt lähes 1000 nimeä. Kiltti mies on kirjassaankin kiltti. Lähes kaikki tuhat ihmistä ovat olleet mukavia,kivoja,hauskoja, taitavia, osaavia, ystävällisiä yhteistyöihmisiä. Pahoja ihmisiä kirjassa on vain kiinalainen herra Ye, joka käväisi Suomessa huijaamassa Erkki Alajaa ja hänen kavereitaan Allianssi-jalkapallosotkussa. Kirja kertoo kyllä tästäkin merkillisestä episodista. Allianssi, puheenjohtajaan Erkki Alaja, hävisi Hakalle Veikkausliigassa 8-0 Alajan ihmetellessä penkillä ottelun kulkua. Kukaan , paitsi herra Ye, ei tiedä kuinka paljon kaukoidän pimeillä vedonlyöntimarkkinoilla rahaa liikkui ottelutuloksen myötä. Tapaus jäi suomalaiseen jalkapallohistoriaan, myös Erkki Alajan henkilöhistoriaan. Lopullista selvyyttä asian kiemuroihin tuskin koskaan saadaan. Alajan pyynnöistä huolimatta Suomen poliisi ei asiaa ryhtynyt tutkimaan,asia lienee ollut liian vaikea Suomen poliisille. Tätä omakohtaista tapausta lukuunottamatta Alaja ei kilttinä miehenä kirjoita urheiluelämämme negatiivisista asioista mitään. Ei jalkapallon lahjonta-asioista, sopupeleistä,doping asioista,pelaajien ”orjakaupoista”, ei urheilujohtajien ”töppäyksistä”, järjestöelämän kähminnöistä, ei edes Ahteen toiminnasta naisia kohtaan Veikkausyhtiössä, vaikka seurasi tilannetta aikanaan hyvin läheltä. Kirja ei sisällä suuria eikä pieniäkään paljastuksia, ei myöskään kerro kovin paljoa Erkki Alajan henkilökohtaisesta elämästä. Vaimot ja lapset mainitaan, ”Nipa” saa enemmän mainintoja ! Markkinamies Erkki Alajan työalueena on aina ollut urheilun ja vähän muunkin markkinointi. Kirjan parasta ja painavinta antia ovatkin Alajan kuvaukset, kertomukset urheilumarkkinoinnin saralta. Lukuisien esimerkkien kautta Alaja kertoo miten yksittäisiä urheilijoita tulee ”myydä” sponsoreille, yrityksille, jotta saataisiin rahaa urheilijalle ja siinä sivussa Erkki Alajakin saisi vähän voita leivän päälle. Urheilumarkkinointihan on ilmeisesti nykynuorison suosikkialueita, siksikin kirja kannattaa oppimismielessä lukea vaikka Ekin omista ”potkupallo”tai käsipallopeleistä ei olisikaan kovin kiinnostunut. Erkki Alajan teos ”Kutsumus” on painava kirja, kevyt lukea . Pekka Hurme ? Kiinteistösijoitusyhtiö Antilooppi Ky on tehnyt Helsingin kaupungille hakemuksen Hakaniementorin maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisedellytysten selvitystä varten. Asiaa käsittelee kaupunkiympäristölautakunta 12. päivä joulukuuta. Tavoitteena on selvittää pysäköintilaitoksen toteuttamismahdollisuuksia ja oikeaa laajuutta. Samassa yhteydessä selvitetään alueella olevia nykyisiä ja tulevia liikkumistarpeita. Maanalainen pysäköintilaitos lisäisi alueen vetovoimaa työpaikkaja vapaa-ajanalueena. Hakaniementorin nykyinen asemakaava sallii maanalaisen pysäköintilaitoksen. Kaavan mukaan pysäköintilaitokseen on mahdollista rakentaa 700 autopaikkaa kahteen kerrokseen. Pysäköintilaitoksesta voisi johtaa jalankulkuyhteys metron lippuhalliin ja torille sekä jalankulkuyhteydet Siltasaarenkadun ali ja mahdollisesti Metallitaloon. Asemakaava mahdollistaa ajoyhteyden Sörnäisten rantatiellä olevan ajoluiskan kautta, ja suunnittelutyön yhteydessä selvitetään muita ajoyhteysmahdollisuuksia. Ajoyhteys palvelisi sekä kauppahallin että torin huoltoa ja alueen asiakaspysäköintiä. Varausaikana neuvotellaan ja sovitaan tilojen toteutustavasta. Hanke yksityisellä rahoituksella Antilooppi Ky suunnittelee toteuttavansa hankkeen pelkästään yksityisellä rahoituksella. Kaupungille kuluja koituisi torialueen muutostöistä sekä kauppahallin huoltopihan muutoksista. Toisaalta kaupunki saisi pysäköintilaitokselle vuokraamastaan tontista vuokratuloja. Hakaniemen torin maanalainen pysäköintilaitos mahdollistaisi alueen kehittymisen työssäkäyntija asiointialueena. Pysäköintilaitos parantaisi myös Hakaniemen saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla ja vapauttaisi katujen varsilta tilaa esimerkiksi kevyelle liikenteelle. Hakaniementorin alle on suunniteltu jo aiemmin pysäköintilaitosta, mutta hankkeet ovat keskeytyneet rahoitusja omistuskysymysten jäätyä ratkaisematta. Alueen varaamisesta suunnittelua varten päättää lopullisesti kaupunginhallituksen elinkeinojaosto. Toteutus mahdollista 2020-luvulla Rakennustyöt voisivat alkaa aikaisintaan sen jälkeen, kun Hakaniemen kauppahallin peruskorjaus valmistuu ja sen lasinen väistötila käy tarpeettomaksi. Tämän hetkisen arvion mukaan rakennustyöt ajoittuisivat 2020-luvun alkuun. Jos hanke toteutuu, kaupunki edellyttää, että Hakaniemen kauppahallin ja torikauppiaiden toiminta turvataan myös rakennustöiden ajan ja kauppaa häiritään mahdollisimman vähän. Kotimainen kuusi on suosituin joulupuu ? Suomalaisen joulukuusen ostaminen on ympäristöystävällinen valinta. Kotimaisen kuusen hiilijalanjälki on pieni verrattuna ulkomailta tuotuun joulupuuhun. Suomalaiset luottavat kotimaiseen joulukuuseen. Koteihin hankitaan tänä vuonna arviolta 1,5 miljoonaa joulupuuta, joista valtaosa on perinteisiä kuusia. Kotien joulukuusista noin miljoona on tuotettu suomalaisilla viljelmillä, mutta reilut 300 000 kuusta haetaan omasta tai tuttavien metsästä. Noin 150 000 kuusta tulee ulkomaisilta viljelmiltä. – Suomalaisen joulukuusen suosiminen kannattaa, sillä kotimaiset viljelijät välttävät yleensä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Lähellä tuotetulla kuusella on myös pieni hiilijalanjälki ulkomailta tuotuun kuuseen verrattuna, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Joulupuukaupassa liikkuu kymmeniä miljoonia euroja tänä vuonna. Puiden hintaan vaikuttaa myyntipaikka, puun koko ja sen laatu. Viime vuosina koteihin on hankittu entistä pienempiä, noin kahden metrin pituisia tai sitä lyhyempiä kuusia. Joulukuusen hinta Etelä-Suomessa on noin 30– 60 euroa. Sienitaudit riesana Kotimaisissa metsäkuusissa oli sateisena kesänä ja syksynä tavallista enemmän sienitauteja. Kuusia vaivasivat taudeista erityisesti suopursuruoste, kuusenkariste sekä kuusenjuovakariste. Sienitaudin voi huomata joulukuusen neulasista. Osa sairastuneen puun neulasista voi olla keltaisia tai ruskeita, ja neulaset myös irtoavat helposti. – Metsästä otettua kuusta kannattaa kopauttaa napakasti maahan, jotta neulaset putoavat jo ennen kuin ne päätyvät kotiin. Vialliset neulaset eivät ole ihmisille haitallisia, mutta ne tuovat lisätyötä kodin siivoukseen, Remes sanoo. Joulukuusi säilyy sisätiloissa yleensä varisematta kaksi viikkoa, kun puu ei pääse missään vaiheessa kuivumaan. Jos puuta kuljetetaan pitkiä matkoja auton katolla tai peräkärryssä, tulee puu suojata ajoviimalta esimerkiksi pressulla. Jäätynyttä kuusta on hyvä sulattaa viileässä paikassa pari päivää ennen kun se tuodaan lämpimään sisätilaan ja asetetaan kuusenjalkaan. Joulukuusen tyvestä kannattaa sahata pieni kiekko pois, jotta puun solukot kykenevät imemään vettä. Kuusta voi myös suihkuttaa, jotta se säilyisi pitkään tuoreena. Jo 11 suomalaista lintulajia maailmanlaajuisesti uhanalaisia ? Suomessakin pesinyt kultasirkku nostettiin korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan BirdLifen tänään julkaisemassa maailman lintujen uhanalaisuusarviossa. Pohjoisimmassa Lapissa joinain vuosina pesivä tunturipöllö arvioitiin ensi kertaa maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi. Maailman reilusta 10 000 lintulajista 1 469 on nyt luokiteltu uhanalaiseksi. Äärimmäisen uhanalaiseksi todetun kultasirkun maailmankanta on vähentynyt peräti 80 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana. Aiemmin Suomesta Tyynellemerelle ulottunut lajin levinneisyysalue on pienentynyt huomattavasti. Vielä 1990-luvun puolivälissä Suomessa arvioitiin pesivän sata kultasirkkuparia. Ne ovat kaikki hävinneet, eikä lajista ole tehty yhtään havaintoa yli vuosikymmeneen. Kultasirkun kohtaloksi on koitunut talviaikainen pyynti erityisesti Kiinassa. Vaikka kultasirkun metsästäminen on laitonta, se on edelleen yleistä ja mustan pörssin kauppa runsasta. BirdLife toimii KaakkoisAasiassa laittoman metsästyksen lopettamiseksi. Koko arktisella alueella esiintyvä tunturipöllö kärsii ilmeisesti ilmaston lämpenemisestä. Tunturipöllön maailmankannan pieneneminen näkyy Suomessa erityisesti talviaikaisten havaintojen vähenemisenä. Talvella havaittavien yksilöiden määrä on BirdLifen mukaan romahtanut 2000-luvulla alle puoleen 1990-lukuun verrattuna. Uhanalaisuusluokkia on kolme, joista äärimmäisen uhanalainen on korkein, erittäin uhanalainen toiseksi korkein ja vaarantunut alhaisin. Kultasirkku on ainoa Suomen pesimälinnustoon luettu maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalainen laji. Maailmanlaajuisesti vaarantuneista lajeista Suomessa pesii tai havaitaan säännöllisesti kymmenen lajia: kiljuhanhi, alli, allihaahka, punasotka, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku, kiljukotka, turturikyyhky , tunturipöllö ja pohjansirkku. Lintulajit ruotsiksi: gyllensparv (kultasirkku), fjälluggla (tunturipöllö), fjällgås (kiljuhanhi), alfågel (alli), alförrädare (allihaahka), brunand (punasotka), svärta (pilkkasiipi), svarthakedopping (mustakurkkuuikku), större skrikörn (kiljukotka), turturduva (turturikyyhky), videsparv (pohjansirkku) Kirja-arvostelu
• 18 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Professori Seppo Lindy ja kirjailijat sisustusarkkitehti Ahti Taskinen, kirjan toimittanut kirkkoherra Olli Laine, professori Katja Karasma sekä Tiina Elkama. Tilaisuuden emännät Seija Kettunen ja Marja-Leena Jauhiainen. Dekkarin julkistamistilaisuus Studio Montessa ? Lauantaina 9.12.2017 Studio Montessa Viidennellä linjalla julkistettiin dekkariantologia, Karhun kanssa mustikassa. Studio Monte Kalliossa on aktiivinen kulttuuritoimija, jonka tiloissa järjestetään musiikki-, runo-, kirjallisuusym. kulttuuritilaisuuksia. Studio toimii myös harjoitusja työtilana taiteilijaryhmälleen. Tanssistudiona vuonna 1987 aloittanut Studio Monte on Kallion ainoa kulttuuritila Kallion kirjaston mentyä remonttiin. Alusta asti mukana ollut Professori Seppo Lindy tuottaa mm. musiikkiesityksiä erilaisilla kokoonpanoilla sooloesityksistä kamarikonsertteihin ja runomatineoista näytelmällisiin tanssiesityksiin. Kirjan toimittanut kirkkoherra Olli Laine on kerännyt sekalaisen seurakunnan lahjakkaita kirjoittajia, joista osa on kirjoittanut salapoliisigenreä tuotteliaasti, osa oli ensi kertaa pappia kyydissä. Tilaisuus alkoi alkusoitolla. Malja nostettiin uudelle kirjalle. Luettiin otteita kirjan novelleista. Toiminnanjohtaja Juha Lindy haastatteli kirjailijoita. Kirja-arvio julkaistaan Studio Monten Facebooksivulla Kallion kulttuuristudio Monte. Keskustelua novelleista syntyi myös yleisön keskuudessa. Paikalla ollut päätoimittaja Kari Varvikko esitti kommentin stadin slangiksi. Yläkoululaisista arjen mestareita RuutiGaalassa juhlittiin nuorten vaikuttamista Jaettiin 200 000 euroa nuorten valitsemiin kohteisiin ? Yläkouluihin kehitetään uutta digitaalista ja painettua materiaalia sekä menetelmiä mielenterveystaitojen vahvistamiseen. Säätiön lahjoitus mahdollistaa mielenterveystaitojen opetuspaketin. Suomen Mielenterveysseuran Mestariksi arjessa -hankkeen toteuttamisen mahdollistaa Kuluttajaosuustoimikunnan säätiön 40 000 euron lahjoitus. – Uusi digitaaliseen materiaaliin painottuva aineisto ja koulutusmalli tulee tarjoamaan yläkoululaisille inspiroivia tapoja oppia syksyllä 2017 käyttöön otetun opetussuunnitelman mukaisia mielenterveystaitoja ja laaja-alaisen oppimisen kokonaisuutta ”itsestä huolehtiminen ja arjen taidot”, Suomen Mielenterveysseuran lasten ja nuorten mielenterveystyön asiantuntija Anniina Pesonen kertoo. Koulut ovat mielenterveyden edistämisen kannalta keskeisiä ympäristöjä, koska ne tarjoavat tasavertaisia oppimisen mahdollisuuksia kaikille nuorille. Mielenterveyden perusta luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. EU:n komission selvityksen mukaan lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia voidaan ehkäistä 40 prosenttia, kun lisätään kasvuympäristöjen aikuisten osaamista mielenterveyden edistämisestä ja varhaisesta tuesta (Making the long-team economic case for investing in mental health to contribute to substainability. David McDaid. European Union.2011). – Olemme todella iloisia, että saimme säätiön lahjoituksen, Pesonen kiittelee. – Mielenterveyden edistämistyöhön ja kriisiauttamiseen tarvitaan lisää resursseja ja varainhankintaa kehitetään parhaillaan. Suomen Mielenterveysseura tarjoaa yrityksille, säätiöille ja yksityisille monia mahdollisuuksia yhteistyöhön sekä lahjoittamiseen, kertoo varainhankintapäällikkö Mervi Saikkonen. Lahjoitukset ja tukeminen mielenterveysseura.fi/ lahjoita Mervi Saikkonen, varainhankintapäällikkö, 050 361 2828, mervi.saikkonen@ mielenterveysseura.fi Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Gaalassa julkistettiin 200 000 euron RuutiBudjetista nuorten ideoimille ja valitsemille kohteille jaetut rahasummat. Kuva: Maarit Hohteri Nasima Razmyar sanoi näkevänsä helsinkiläisissä nuorissa paljon voimaa ja potentiaalia. Kuva: Maarit Hohteri ? Helsinki juhli nuorten vaikuttamista RuutiGaalassa Valkoisessa Salissa 7.12. Illan aikana palkittiin nuorten vaikuttamismahdollisuuksia edistäneitä tahoja sekä julkistettiin 200 000 euron RuutiBudjetista nuorten valitsemiin kohteisiin jaetut rahasummat. Gaalassa esiintyivät Töölön Ketterä ja Lyömättömät ja tilaisuus huipentui Ruudin ydinryhmävaalien tuloksen julkistamiseen. Valkoisessa Salissa juhlittiin 7.12. nuorten osallisuutta, kun eri alueiden nuoret kokoontuivat RuutiGaalaan kannustamaan toisiaan ja juhlimaan nuorten vaikuttamista. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat suurelta osin The Movement -järjestön tapahtumatuotantokurssin nuoret. Illan aikana palkittiin kunniakirjoilla nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta edistäneitä henkilöitä ja tahoja. Kunniakirjan saivat nuorisotyöntekijät Päivi ”Pipsa” Turkkelin ja Lauri Hiltunen, Jakomäen peruskoulu, Hiidenkiven peruskoulu, Puistolan peruskoulu sekä kuraattorit Anne Katas ja Suvi Sjögren Pohjois-Haagan yhteiskoulusta, Kulttuuriareena Gloria, Ung Pride sekä nuoret Eetu Vienonen, Ville Nordströn ja Jim Koskinen. Gaalassa puhuivat apulaispormestarit Nasima Razmyar (kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala) ja Pia Pakarinen (kasvatuksen ja koulutuksen toimiala). Razmyar sanoi näkevänsä helsinkiläisissä nuorissa paljon voimaa ja potentiaalia. Hän nosti puheessaan esiin Ruuti-nuorten aktiivisen toiminnan mm. rasismia vastaan ja tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. ”Ruutitoiminta on tarkoitettu kaikille helsinkiläisille nuorille ja Helsinki haluaa olla sellainen kaupunki, jossa jokainen nuori on mukana ja yhtäkään nuorta ei jätetä taakse,” Razmyar summasi. Helsingin nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka kiitti paikkansa jättävää Ruudin ydinryhmää puheessaan. Vatka viittasi puheessaan nuorisobarometriin, jonka mukaan yksinäisyyden kokemus on yksi syrjäytymiseen johtavia syitä ja totesi, että ”nuorisotyössä tarvitaan aina nuoria, sillä aikuiset eivät voi ryhtyä nuorille kavereiksi.” RuutiGaala huipentui Ruudin ydinryhmävaalien tuloksen julkistamiseen. Vuoden 2018 ydinryhmään tulivat valituiksi Dan Cederlöf, Mikael Poutilainen, Khalid Omar, Saaid Farah, Elias Mustamand, Sigrid Autio, Evi Koivunen, Ousman Saho, Tilda Lassila, Mahdi Mateen, Jani Alanen, Sa
• 19 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Gaala huipentui Ruudin ydinryhmävaalien tuloksen julkistamiseen. Kuva: Maarit Hohteri Jim Koskinen ja Eetu Vienonen palkittiin kunniakirjoilla nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä. Kuva: Maarit Hohteri diq Suleiman, Kaapo Haapanen, Kasper Rautalinko, Vivian Ljungqvist, Jim Koskinen, Huda Mumin, Hamsa Hussein, Jesse Lomma ja Oona Sainio. Ruudin ydinryhmä on vuosittain valittava kahdenkymmenen 13–17-vuotiaan nuoren joukko, joka vaikuttaa nuorten asioihin Helsingissä. Ydinryhmän vaaleihin asettui tänä vuonna ehdolle ennätysmäärä nuoria eli 62 eri taustaista nuorta eri puolilta Helsinkiä. RuutiBudjetista rahaa Gaalassa julkistettiin 200 000 euron RuutiBudjetista nuorten ideoimille ja valitsemille kohteille jaetut rahasummat. Rahaa myönnettiin mm. kiusaamista ehkäisevien videoiden tuottamiseen, nuorisokahvilatoimintaan, nuorten työllisyyttä edistäviin hankkeisiin, nuorten järjestämiin festivaaleihin eri puolelle kaupunkia, ilmaisiin liikuntakokeiluihin, maksuttoman kerhotoiminnan järjestämiseen yläkouluikäisille, seksuaalisuutta ja ehkäisyä käsittelevän videon tuottamiseen, hygieniapasseihin 9.-luokkalaisille sekä leirija yönuta-toimintaan. RuutiBudjetti on osallistuvan budjetoinnin malli, jossa 13–17-vuotiaiden nuorten vapaa-ajan toiminnasta, palveluista ja budjetin kohdentamisesta päätetään yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat kehittäneet vuoden aikana paikallisissa työpajoissa 42 erilaista toimenpide-ehdotusta, joihin jaettiin 200 000 euroa Helsingin kaupungin nuorisopalvelujen vuoden 2018 budjetista. Summa jaettiin nyt toista kertaa. Tänä vuonna summan jakamisessa kokeiltiin uudenlaista osallistuvan budjetoinnin alustaa (nuortenbudjetti.fi). Sivustolla nuoret pääsivät katsomaan ja kommentoimaan kaikkia Helsingin eri alueilla syntyneitä ideoita ja ehdottamaan, kuinka rahasumma pitäisi ideoiden kesken jakaa. Lopullinen päätös summan jakautumisesta tehtiin 7.12. neuvotteluissa Helsingin eri alueiden nuorten, Ruudin ydinryhmän ja nuorisopalveluiden aluepäälliköiden kesken. Päätöksissä korostettiin yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä pyrittiin tukemaan laajoja kokonaisuuksia ja aloitteita, joilla on vaikutusta mahdollisimman monen nuoren elämään. and the Leaving oli vahvasti Gösta Sundqvistin kipparoima yhtye, se oli kuitenkin yhtye eikä johtajansa sooloprojekti. Leavings-kolmikko kertoo kirjassa varsin avoimesti, miten Leevi and the Leavings teki hittikappaleitana studiossa iltaisin ja öisin. Kolmikko kertoo myös omia näkemyksiään, millainen ihminen oli Gösta Sundqvist. Perhe vaiti Kirjalla on myös puutteensa, nimittäin Sundqvistin perhe, vaimo ja kaksi tytärtä, pysyy vaiti. Kirjassa Timo Kalevi Forss käy läpi Sundqvistin elämän ja teokset, Leavingsin 16 studioalbumia ja Aarne Tenkaselle kirjoitetut kolme albumia, radio-ohjelmaja lehtikolumnituotannon. Nippelitietoa kirja tarjoaa paljon. Mutta lisää syvyyttä kirja olisi saanut, jos perhe olisi suostunut puhumaan. Forss lainaa kirjassa myös paljon Sundqvistin antamia lehtihaastatteluita. Göstan viimeiset vuodet jäävät tältä osin arvioimatta, sillä taiteilija ei antanut lainkaan lehtihaastatteluita 1990-luvun puolivälin jälkeen. Sundqvist erakoitui elämänsä viimeisinä vuosina. Hän viihtyi kotonaan perheensä ja tuhansien videokaseteille tallennettujen elokuvien parissa. Hän vaikeni medialle ja varjeli yksityisyyttään. Samalla hän teki kuitenkin musiikkia ja yli radio-ohjelmia. Göstasta liikkuu paljon tarinoita. Osa niistä on totta, osa myyttisiä kertomuksia salaperäisestä taiteilijapersoonasta. Keikkailemattomuus lisäsi myyttiä Myyttisyyttä lisää Leevi and the Leavingsin keikkailemattomuus. Edes Suomen mittakaavassa uskomattoman rahakkaat tarjoukset esiintymisistä eivät saaneet Sundqvistia suostumaan keikoille. Leevi and the Leavings eli Göstan päässä ja studiossa, jossa syntyi iso nippu nykyajan kansanlauluiksi nousseita ikivihreitä. Selitykset keikkailemattomuudesta vaihtelivat. – Mä en tunne tarvetta keikkailla. Jos mä olisin 15-vuotias, niin kyllä musta olisi kivaa lähteä tuonne sauhuilemaan tyttöjen kanssa ja dokailemaan, mutta kun sitä on sen verran vanha äijä, niin ei sitä tuossa mielessä enää viitsi, tuolloin vasta 23-vuotias Gösta kertoi Soundi-lehdelle – Kiertely edellyttäisi 500 000 markan investointeja, millä saisi hyvät soundit toistavat laitteet, koska emme keikoilla halua kuulostaa bulgarialaiselta tanssiorkesterilta. Eikä tästä aiheutuva velkakierre kiinnosta, hän sanoi puolestaan Futari-lehdelle 1990. Ura radiossa Erityisen kiitoksen Timo Kalevi Forssa ansaitsee Gösta Sundqvistin radioohjelmien taustojen kertomisesta. Nimittäin radiohupailuiden teko oli iso osa Gösta Sundqvistin elämää. Usean yleläisen voimin raotellaan esirippua, kuinka Tietokoneenkorjauskurssit, Belgialaiset kirjauutuudet, Koe-eläinpuistot ja Teinitalot syntyivät. Ohjelmien nimet vaihtuivat, mutta sisältö pysyi samanlaisina. Tyypillisessä jaksossa Gösta kiertää yksin tai vakiojäsentensä kanssa haastattelemassa ihmisiä elämän kaikilta aloilta, usein hyvin maanläheisissä tunnelmissa. Tyypillistä on se, että kaikki jaksoissa esiintyvät tilanteet viedään äärimmäisyyksiin, jollaisia ovat myös ohjelman ”vieraat”. Koe-eläinpuistossa ajankohtaiset teemat limittyvät musiikkiin, kappaleiden liittyessä usein enemmän tai vähemmän roolihahmojen tokaisuihin. Radio-ohjelmissa eli oma maailmansa, kaikki radioohjelmia kuunnelleet muistavat laulavan raitiovaunukuljettaja Aarne Tenkasen, matkaemäntä Tarja Loposen ja isännöitsijä Olavi Granströmin. Vaikka päällepäin ohjelmat kuulostivat härskeiltä känniördäilyiltä, niissä oli paljon sisältöä. Timo Kalevi Forss on tehnyt suurtyön kirjaansa, mutta kenties Gösta Sundqvistin hahmo oli niin moniulotteinen ja hankala, että kokonaiskuvaa hänestä on yhä hankala tehdä. Sundqvist oli henkilö, joka tykkäsi hämmentää ihmisiä kertomalla tarinoita, jotka liikkuivat faktan ja fiktion rajoilla. Koskaan ei varmuudella voinut tietää, mikä Göstan tarinoista oli totta, mikä taas vilkkaan mielikuvituksen tuotetta. Eero Wihuri Kirjoittajan mielestä Leevi and the Leavingsin vuonna 1988 ilmestynyt ”Häntä koipien välissä” on paras koskaan tehty suomenkielinen rocklevy. Kirjoittajan ei myöskään unohda koskaan sitä, kuinka kuuli auton takapenkillä ensimmäisen kerran Tietokoneenkorjauskurssi-ohjelmassa diplomiekonomi Erkki Kaislan ja seiskaneljätaunuksen seikkailuista vuonna 1990. Nippelitietoa ja myytin purkamista osiksi Gösta Sundqvistin elämäkerta raottaa faktaa ja fiktiota hämmentäneen taiteilijan elämää ? – Mitä kuuluu, MarjaLeena? Vieläkö sun ihanteena on Beatles ja George Harrison, kysyi Leevi and the Leavings -yhtye ensimmäisellä singlellään vuonna 1978. Marja-Leenasta tuli hitti ja myyttisiin mittasuhteisiin kasvaneen yhtyeen ja sen sielun Gösta Sundqvistin (1957-2003) huikean uran julkinen alkupiste. Suomenruotsalaisen maalausliikkeen omistaneen yrittäjäisän ja Heinjoelta kotoisin olevan evakkoäidin poika ehti 46 vuotta kestäneen elämänsä aikana tehdä lähtemättömän jäljen suomalaiseen musiikkiin ja radioviihteeseen. Sundqvist asui pitkään Espoossa ja Helsingin Punavuoressa, jossa hän Ratakadulla toimi myös talonmiehenä. Julkinen työ tunnetaan Suomessa tunnetaan laajasti Gösta Sundqvistin julkinen työ, Leevi and the Leavingsin lukemattomat hitit yhteensä 16 levyllä sekä noin 700 Yleisradiolle tekemää radiohupailuohjelmaa. Mutta itse maestro jäi eläessään suurelle yleisölle myytiksi. Ja myytiksi parrakas jalkapallon, musiikin ja elokuvien ystävä osittain jääkin, vaikka aiemmin syksyllä ilmestynyt Timo Kalevi Forssin elämäkerta Gösta Sundqvist Leevi and the Leavingsin dynamo lähes 400 sivun verran kertoo tarinoita sekä anekdootteja riipaisevasti lauluissaan suomalaisuutta ja suomalaisia kuvanneen miehen elämästä. Kirjan suurinta antia ovat Sundqvistin bändikaverien, Risto ”Rife” Paanasen, Juha ”Juppe” Karastien ja Niklas ”Nikke” Nylundin tarinat Göstasta ja bändin toiminnasta. Vaikka Leevi Timo Kalevi Forssin kirja raottaa myyttisyyttä, millainen mies oli Gösta Sundqvist. Operaatio Lumihiutale käynnistyy jälleen ? Autoliiton yleisen tiepalvelun Operaatio Lumihiutale järjestetään 16.12.2017–1.1.2018 jo 49. kerran. Operaation aikana tiepalvelumiehet ovat tehostetussa valmiudessa lähdössä auttamaan tien päällä pulaan joutuneita. Autoliiton Operaatio Lumihiutale päivystää jälleen loppuvuoden liikenteessä, jotta jokainen pääsisi sujuvasti ja turvallisesti perille. Tiepalvelu tuo avun paikalle, jos matka jostakin syystä katkeaa, Jokainen autoilija voi kuitenkin omalla toiminnallaan ennaltaehkäistä ongelmia vaihdattamalla huonon akun ajoissa uuteen ja tarkastamalla nesteiden pakkaskestävyyden sekä rengaspaineet ennen matkalle lähtöä. Ajotietokoneen näyttämään polttoaineen riittävyyteen ei myöskään kannata sokeasti luottaa. Joulumatkalle lähdettäessä autoon pakataan yleensä runsaasti tavaraa. Tavarat voivat väärin pakattuna aiheuttaa vaaraa äkillisissä jarrutustai väistötilanteissa sekä onnettomuuksissa. – Matkatavaroiden paikka on auton tavaratilassa eikä matkustamossa pitäisi olla käytännössä mitään irrallista. Jopa kännykät ja tablettitietokoneet olisi hyvä pitää istuintaskuissa tai niille tarkoitetuissa telineissä”, muistuttaa Autoliiton yleisestä tiepalvelusta vastaava koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen. Tavaratilaa kuormatessa ensimmäiset tavarat tuetaan tiukasti takaistuimen selkänojaan niin, että raskaimmat tavarat ovat alimmaisena ja mahdollisimman edessä. Loput tavarat tuetaan ensimmäisiin ja seuraavat kerrokset tehdään samalla periaatteella mahdollisimman tiiviiksi paketiksi, joka ei pääse liikkumaan. – Kuormasta ei saa tehdä takaistuimen selkänojaa korkeampaa, jotta tavarat eivät lentäisi mahdollisessa äkkijarrutuksessa tai törmäyksessä matkustamoon. Jos tavaratilaa laajennetaan kaatamalla takaistuimen selkänoja osittain tai kokonaan, on tavarat kiinnitettävä paikalleen esimerkiksi kuormaliinoin”, Vesalainen painottaa. Suksiboksi on syytä asentaa huolellisesti ja siellä saa kuljettaa vain kevyttä tavaraa. Näistä tavaroista raskaimmat on sijoitettava suksiboksin keskivaiheille niin, että niiden paino jakautuu tasaisesti molemmille taakkatelineille. – Myös boksiin laitettavat tavarat – ovat ne sitten suksia tai jotain muuta – on muistettava sitoa”, Vesalainen sanoo. Turvallinen kuormaus saadaan viimeisteltyä säätämällä auton rengaspaineet kuormitusta vastaaviksi. Auton käyttöohjekirjassa on neuvottu oikeat paineet pienelle ja isommalle kuormalle. Jos kuitenkin ongelmia tien päällä tulee, Autoliiton Operaatio Lumihiutaleen palvelukeskukseen saa yhteyden numerosta 0200 8080 (1,95 €/min + mpm tai pvm, jonotus on maksuton). Autoliiton jäsenille on oma palvelumaksuton avustusnumero, joka löytyy jäsenkortista. Molemmista numeroista tilatut palvelut ovat maksullisia. Avustuskustannuksista kannattaa sopia ennen palvelun tilaamista. Autoliiton Plus-jäsenille on oma veloitukseton palvelunumero, josta tilatut palvelut ovat maksuttomia. Kirja-arvostelu
• 20 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI ? Punavuoren, Kruununhaan, Kampin ja Jätkäsaaren gallerioista osa sulkee ovensa joulunpyhiksi, mutta moni jatkaa jo välipäivinä ja uusia näyttelykutsu jo tulee. Tulipalo muutti kaiken Anna-Kaisa Ant-Wuorinen on tehnyt kaksiosaisen näyttelyn kahdessa galleriassa. Näyttelyn nimi on ”Luopua – vaan ei luovuttaa” ja sen ensimmäinen osa oli jo ARTag Galleryssa Hietalahdessa ja toinen osa on Galleria Huudossa, Tyynenmerenkatu 6, Jätkäsaaressa aina 29.12. asti. Näyttelykokonaisuus syntyi varsin dramaattisen tapahtumaketjun jälkeen. Taiteilijan kotina vuosikymmenien ajan toiminut puinen omakotitalo paloi. Tulipalo palautti AntWuorisen työinnon. Hän on materiaalilähtöinen kuvanveistäjä, joka työstää muun muassa muovia ja terästä. Palanut koti toimi työskentelyn lähtökohtana. Dokumentoinnin keinot ovat olleet moninaisia, kun traaginen sattuma toi hiilen, tervan ja noen aikaisempien materiaalien tilalle. – Palon aiheuttaman ensijärkytyksen jälkeen pakotin itseni katsomaan tuhon jälkiä uusin silmin ja käymään läpi noin puolet elämästäni. Löysin uudestaan myös suuret onnen hetket. Olen ollut kadulla kauan Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, näyttää Timo Jakolan pastellimaalauksia ”60 vuotta kadulla”. Juhlanäyttely taiteilijalle on myös 20-vuotisen Dix-yhteistyön jatkumoa. – Täällä aloin maalata jo 1983 ja kaksi vuotta myöhemmin kaupunkiin muutettuani sain kokea Helsingin lumon, joka ei koskaan lähde pois. Nimet kuvaavat kattavasti kantakaupunkia: Töölöntori, Bulevardi, Iso-Roba, Pitkäsilta, Mäkelänkatu, Hesari. Jakola on tehnyt rocklyriikkaja elokuva-aiheisia näyttelyjä, Hectorin, Juicen ja Kaurismäen veljesten hengessä. Lahdessa syntynyt taiteilija näkee Helsingin nykyään kuin turisti, joka putkahtaa kaupunkiin milloin tahansa, ”mieluummin useammin kuin harvemmin”. – Vaikka olen aina rakastanut Stadin sateista yötä, haluan kokea ne neljä vuodenaikaa täällä ja vastavalo on alkanut kiinnostaa minua myös entistä enemmän. Taiteilijaseuran joulunäyttely Helsingin Taiteilijaseuran yhdeksäs teemallinen joulunäyttely Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, päättää juhlavuoden Suomi 100 – HTS 50. Mukana on teoksia kuudelta taiteilijalta, jotka käsittelevät teemaa hyvin vapaasti assosioiden. Osa tuo maalauksia, joku pienoisveistoksia, valokuvia tai niiden ja seinään piirretyn tekstin yhdistelmiä. Annu Kapulainen rakensi installaation, jonka nimi on ”Miracle Tree” : Keskeisenä elementtinä on vanha putkitelevisiota, jonka ruudulle hän on suoraan maalannut kasvot, tarkemmin sanottuna ”Twin Peaks” – sarjan Laura Palmerin kasvot. Rapistuneen ”olohuoneen” muita elementtejä ovat kuivunut huonekasvi jouluvaloineen ja muutamine joulupalloineen, kulunut nahkanojatuoli, matto ja tuhkis tumppeineen. Maalaus on niin taitava, että jo useampi kävijä on kysynyt, miksi video ei ole päällä. Innoitusta Berliinin yöklubeilta Galerie Forsblom, Lönnrothinkatu 5, esittelee 7.1. asti Ville Kylätaskun uusia maalauksia, joissa voimakas energisyys ja haavoittuva herkkyys kohtaavat. Näyttely sai innoitusta Berliinin klubeilta ja rave-kulttuurista: muovisena kiiltävää, painavaa mustaa ja keveää, mattaa valkoista tehostavat neonvärit hehkuvat kuin tanssilattioiden valot tai teosten läpi pilkahtavat sisäiset aurat. Taiteilija kokee ihmisten keskittyvän pääsääntöisesti ulkoiseen todellisuuteen, minkä takia taiteilija pyrkii kääntämään huomion sisäiseen maailmaan. Teokset käsittelevät elämän ikuisia kysymyksiä, itsensä kohtaamista ja hyväksymistä. Sisimmän ilmaisua pakottomasti Kaliforniassa asuva ja työskentelevä Asta Sutton esittelee ”Maalauksia” Galleria G12:ssa, Annnankatu 16. Hän maalaa isokokoisia abstrakteja töitä, mutta myös pienten esittävien kuvien sadunomainen elämä kiehtoo: – Pyrin zeniläisen filosofian hetkellisyyden tavoitteluun. Meditaation avulla egoni hiljenee, siten mieleni tyhjenee ja tässä vapaudessa voin saavuttaa vaatimatta mitään. Maalatessaan Sutton luottaa tiedostamattomaan, vaistoihin ja valintoihin irtaantua tutuista tavoista sekä luoda rohkeasti uutta. – Sattumanvaraisuus ja välittömyys takaavat, että ilmaisen sisintäni pakottomasti. En luonnostele, maalaamistani voisi verratta spontaaniin performanssiin tai jazz-muusikon improvisointiin. Kaiken opitun tekniikan jälkeen on kuin ei olisi mitään tekniikkaa. Ranskalaisten klassikoiden jäljillä Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, näyttää taiteilija Petteri Husun töitä, jotka ovat syntyneet työhuoneella Suomen saaristossa, joka paikkana inspiroi häntä. Kallioiden ja kivien juonteet ja tuuli tuovat uusiin teoksiin liikkeen tunnun. Hänen ilmaisu on abstraktista ekspressionismia, jossa on myös symboliikkaa. Tekniikka on roiskemaalausta, jossa akryyliväriä valutetaan, kaadetaan ja roiskitaan. St.Paulin maineikas taiteilijakaupunki lähellä Nizzaa oli Husun työskentelyja kotipaikka 2008-2015. Uudet teokset ovat syntyneet työhuoneella Suomen saaristossa, joka paikkana inspiroi: – Siellä työskennellessäni esimerkiksi kallioiden ja kivien juonteet ja tuuli on tuonut uusiin teoksiini liikkeen tunnun. ”Bomärke” –näyttelyn teokset ovat maalattu xps-levyille, jotka on leikattu muotoon ääriviivoja pitkin. Syntyy maalauksen, reliefin ja veistoksen vuoropuhelua. Suomalainen joulujuhla Sirpa Veronika Aalto esittää Tm-galleriassa, Erottajankatu 9, ”Joulujuhlat” – teoksiaan loppiaiseen asti. Terosten lähtökohtana on suomalainen joulu, jonka yksi keskeisiä symboleja on kuusi, joka tuodaan sisälle kotiin ja koristellaan. – Joulukuusi on elämänpuu, kukoistavan elämän kuva, kuin ihminen värikkäässä juhla-asussaan, hän sanoo. Piparkakku on kuusen ohella toinen jouluinen kuva-aihe. Kuusten kolmiomainen geometrinen muoto saa parikseen piparkakkujen ympyrän. – Teoksissani liikutaan perustavien geometristen muotojen ja niiden synnyttämien mielikuvien ja merkitysten maailmassa. Valokuvateos ”Matka valoon” on spiraalimainen matka kohti keskustaa ja kirja ”Autuaitten maa” kuvaa erilaisia tapahtumia: – ollaan alisissa, sitten ylisissä, tehdään lentoharjoituksia ja taivasmatkoja ja lopulta päädytään palmurannalle. Vitivalkoista joulua Papu Galleria, Mariankatu 24, pitää vuoden loppuun yhteisnäyttelyä ”VITI”, joka koostuu 13 kuvaja valokuvataiteilijan töistä. Esim. Martti Matilainen jatkaa komeaa kaupunginosasarjaansa, nyt Krunikan töillä. Paljon näkyy ”vitivalkoista”, kukissa, vaatteissa, morsiamen hääpuvussa. Seppo K. Niiranen on arkkitehti, valokuvaaja, graafinen suunnittelija ja taiteilija, joka on erikoistunut digitaaliseen mediaan. Hän on tutkinut uutta viestintäteknologiaa, keskittyy ajoittain myös taideprojekteihin ja on yksi Papu Gallerian vetäjistä. Papu Pirtola in memoriam. Hän oli edellinen näyttelytaitelija, joka esiteltiin marraskuun jälkimmäisessä lehdessä. Sanat lehdessä jäivät hänen testamentikseen maailmalle. Taiteilija kuoli näyttelyn päätösviikonloppuna. Avajaisissa kunnioitimme hänen muistoaan hiljaisuudella. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Kuvataiteilija Ville Kylätasku ja teoksensa Inhale, Exhale (Mixed Media on PVC, 2017) Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Annu Kapulainen istuu omassa Miracle Tree –installaatioonsa liittyvässä tuolissa Katariinan Wunderbaum –näyttelyssä. TV-ruudussa on öljyvärimaalaus. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Timo Jakola vieressään vuositeemaan sopivasti teoksensa 60 vuotta kadulla Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Anna-Kaisa Ant-Wuorisen esittelee kotinsa palon runtelemia kirjahyllyjä ja seinäpahvia Huuto Jätkäsaaressa. Kuva: Raimo Granberg. Risto Kolanen Joulunajan kuvataide Seppo Niiranen esittelee Enigma-valokuvakollaasejaan Papu Gallerian avajaisissa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Sirpa Aalto kuvassa mukaelma joulukuusesta, työn nimi on “Kun ystäväni näki työni, hän toivoi, että hänen sielunsa näyttäisi samalta” (akryyli, 2017) TM-Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg.
• 21 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Tehokasta peruskuntotreeniä Kalasatamassa Catja Valkama. ? Catja Valkama vetää Helsingin Jyryn aikuisille suunnattua jumppaa Kalasataman peruskoululla torstaisin kello 18. Samaan aikaan liikuntasalin toisessa osassa liikkuvat 5-7-vuotiaat, joista osa aikuisjumppaajien lapsia. Jyry huomioi perheet antamalla pienen alennuksen, kun koko perhe liikkuu. Kalasataman aikuisryhmä on kaikille sopivaa liikuntaa. Tunnin ideana on kasvattaa lihaskuntoa, hapenottokykyä ja liikkuvuutta perusliikkeillä. Esimerkiksi menneellä syyskaudella on treenattu kehonpainolla tehtäviä lihaskuntoliikkeitä, tehty reisi-vatsa-pakarapainotteisia treenejä, niska-hartiaseutua vetreyttävää keppijumppaa sekä treenattu kuntopiirinä koko kehon lihaskuntoliikkeitä. Tunnilla voi treenata kuntotasosta riippumatta, jokainen saa sopivia liikevaihtoehtoja, esim. jos olkapäävaivojen takia ei pysty tekemään jotakin liikettä. Liikkeitä tehdään reippaan musiikin tahtiin, mutta kehoa kuunnellen omaan tempoon. Kunto kasvaa parhaiten, kun ei lopeta heti, kun alkaa väsyä. Catja kannustaa kokeilemaan omia rajoja ja hänellä on tapana leikkisästi sanoa, että mitä pahempi olo treenatessa, sitä parempi olo treenin jälkeen. On antoisaa nähdä ihmisten kehittyvän ja onnistuvan. Hän haluaa auttaa ja motivoida ryhmää huomioiden osallistujan tason. Päivät eivät ole samanlaisia: treenaajan on oltava armollinen itselleen. Liikunnan on oltava hauskaa ja siinä pitää olla sopivasti haastetta eli antaa palaa! Kondis-tunti sopii hyvin myös miehille, koska tunneilla ei juurikaan tehdä askellusta tai askelkuvioita. Vaikka välillä musiikin tahtiin jumpataan, liikkeet ovat helppoja ja kaikille sopivia. Miehet ovat alkaneet uskaltautua entistä enemmän mukaan ryhmäliikuntatunneille, sillä lihaskuntotreeni on sopivan hikistä hyvällä tekemisen meiningillä. Catja Valkama on ohjannut ryhmäliikuntaa vuodesta 1996. Hän on F.A.F Fitness Academy of Finlandin kautta valmistunut ryhmäliikuntaohjaajaksi ja lähitulevaisuuden tavoitteena on opiskella personal traineriksi. Hän kertoo olleensa aikoinaan epäaktiivinen liikunnan ”vihaaja”, mutta hurahti ryhmäliikuntatunneilla käyntiin. Erityisesti koreografiset aerobicit ovat mieleen. Hän haaveili ohjaajan urasta käyden 6-7 kertaa viikossa jumpissa. Mukavampaa ammattia hän ei tiedä. Catjan lajeihin on vuosien varrella kuulunut monipuolisesti lihaskuntotunteja, tanssillisia tunteja, keppijumppaa, kuntonyrkkeilyä, sisäpyöräilyä, vesijuoksua, vauvajumppaa jne. Lisäksi hän harrastaa kuntosaliharjoittelua. Helsingin Jyryllä on tarjolla Kalasataman torstain Kondiksen lisäksi vauhdikasta hikijumppaa maanantaisin kello 18.30 Vallilan koululla. Kevään tunnit alkavat 8.1.2018. Ilmoittautumaan pääsee nettisivulta hejyvoimistelu.sporttisaitti.com. Käsipallonaiset juhlistivat HIFK:n 120-vuotista taivalta ? Vuonna 1897 perustettu Helsingin IFK juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan urheiluseurana. Juhlavuoden kunniaksi eri lajit ovat pelanneet juhlaotteluita erilaisin seremonioin. Helsingin Urheilutalossa käsipallonaiset pelasivat 120-vuotisjuhlaottelunsa paikalliskilpailija Dickeniä vastaan. Otteluun lähdettiin kutkuttavista asetelmista, sillä Dicken on hallinnut SM-sarjaa jo muutaman vuoden, mutta HIFK vei Cup-pokaalin lauttasaarelaisnaisten nenän edestä edellisenä sunnuntaina samassa kotihallissaan. Ei mennyt ihan kuin Strömsössä Ottelu alkoikin tasaisena, ja tilanne oli 5-5 kun 10 minuuttia oli pelattu. Ottelun kulku enteili Cupfinaalin käsikirjoitusta, jossa joukkueet etenivät kohti huipentumaa tasatahtiin. Tämän jälkeen juhlaottelun pelisuunnitelma kotijoukkueen osalta sakkasi: HIFK sortui omiin virheisiin ja Dicken rokotti niistä. Puoliajalla eroa oli kahdeksan maalia, kun tilanteeksi kirjattiin 15-7. Toisen puoliajan jälkeen IFK sai hyvän startin. Kolme maalia heti alkuun, ja ero kaventui viiteen maaliin. Tämän lähemmäksi punapaidat eivät päässeet ja Dicken venytti lisää eroa kohti loppua. Lopputulokseksi kirjattiin 18-31. Cup-finaalin jälkeen kotijoukkueen avainpelaajilla oli ehkä vaikeuksia syttyä uuteen taistoon. HIFK on myös kärsinyt jonkun verran loukkaantumisista, mutta tilanne alkaa näyttää paremmalta kohti kevätkautta. Maaliennätyksestä stipendirahasto Juhlallisuuksissa HIFK päätti palkita naisten SMsarjan nykypelaajien maaliennätyksen 1709 maalia edellisviikolla rikkoneen Linda Cainbergin. Tämän hienon rajapyykin kunniaksi seura päätti perustaa Linda Cainbergin stipendirahaston. Rahaston alkupääoma on 1000 euroa. Seura lahjoittaa sinne 10€ jokaisesta tulevasta Linda Cainbergin maalista. Jokainen halukas voi lahjoittaa rahastoon haluamansa summan /Lindan maali. HIFK:n keskushallitus on myös päättänyt palkita Cainbergin kultaisella mitalilla. Palkinnon luovuttaa Henry Johansson. HIFK:n käsipallonaiset ja -miehet pelaavat kaikki kotiottelunsa Helsingin Urheilutalossa. Tervetuloa katsomoon vauhdikkaan ja fyysisen lajin pariin! Lue lisää: hifk-handball. com/damhandboll sekä Facebookista HIFK Käsipallonaiset. Pitkänsillan pohjoispuolella ? Mika Mikkolan esikoisromaani on mielenkiintoinen avaus Suomi sata teemaan. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1910 – 1925 väliselle ajalle, sisällissota varsinkin vahvasti edustettuna. Erikoisesti miellytti kaupunkikuvaus, niitä ei ole tullut liikaa vastaan viimevuosina. Siltasaari, Hakaniemi, Kallio ja Vallila kuvataan elävästi ja mielenkiintoisesti. Pitkäsilta on myös tapahtumien keskiössä luontevalla tavalla. Yhdessä vaiheessa ”eksytään” myös maakuntiin, jolloin kerronta saavuttaa hetkittäin ”Väinö Linna” maisen kerronnan, mutta se sopii siihen tilanteeseen oikein hyvin. Romaani vierittää historialliset tapahtumat työläisten näkökulmasta varsin todentuntoisesti. Tästä johtuen kirja voisi antaa mahdollisuuden politikointiin, mutta onneksi Mikkola ei siihen sorru, ainakaan häiritsevästi. Kirja ottaa vahvasti kantaa yhteiskunnan epäkohtiin, mutta myös kritisoi varsinkin punaisten johtoa ja tuo esille käsitteen ”turha sota”. Tästähän on perinteisesti luokkakirjallisuudesta vaiettu. Lähinnä on keskitytty pysymään omissa poteroissa ja historiantulkinnassa. Kirja kantaa kokonaisuutena, mutta parasta antia ovat ehdottomasti sisällisota kuvaukset, varsinkin vankileirien surkeat olot ja Helsingin kahtiajakautuminen. Yhden päähenkilön teloitus on suorastaan liikuttava ja muistuttaa lukijaa hyvin dramaattisella tavalla kuinka pienet sattumat ja valinnat voivat johtaa tuhoisiin seurauksiin. Klassisessa hyvän ja pahan teemassa on löydetty muutama jännittävä yksityiskohta. Kirjan jälkimmäinen osa kertoo myös uskottavasti kaksikymmentäluvun maanalaisen kommunistijärjestön heräämisestä, unohtamatta draamaa ja rakkautta. Myös tässä teemassa seurataan kohtalaisen mukavasti historiaa. Kirjan loppu on myös onnistunut, se jättää mukavasti asioita ilmaan ja antaa mahdollisuuden jatko-osalle. Kirjaan voisi ehdottaa joitain pieniä viilauksia ja parannuksia, mutta ottaen huomioon, että se on ensiromaani, sitä voi suositella lämpimästi historiallisen kaunokirjallisuuden ystäville. Se kantaa loppuun asti ja siitä voi löytää kaikki hyvän kirjan elementit. Odotan Mikkolan seuraavaa teosta, varsinkin jos sama teema jatkuu. Jäädään siis innolla odottamaan. John Lagerbom tietokirjailija Kirja-arvostelu
• 22 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ? Lämpöja vesijohtoliike vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 6 ................. Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari K ALLIO L EHTI ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Autolasipalvelut LVI Vuokralle tarjotaan Palvelut Kauneus ja hyvinvointi Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Monipuoliset parturi-kampaamopalvelut SUPERTARJOUS Miesten hiustenleikkaus 10€ p. 040 4444 195 – Ilman ajanvarausta– Erbil parturi-kampaamo Avoinna: ma-pe 9-20, la 9-20, su 10-18 Vaasankatu 18, 00500 Helsinki Manikyyri 10€ Geelilakkaus 18€ Kulmien värjäys 10€ Jalkahoito (pedikyyri) 30€ sis. lakkaus ja kuumakivihieronta 45min Vaasankatu 18, p. 045 345 8144 KYNSISTUDIO KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Vuoden 2018 ensimmäinen Kallio-lehti ilmestyy 10.1. Aineistot viimeistään torstaina 4.1.
• 23 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 24 Jouluna 2017 K ALLIO L EHTI