• OKT Hauho 303m2+195m2 KT Myllypuro 70m2 KT Vallila 51m² KT Vuosaari 34m2 Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) vh. 140.000 ? vh. 185.000 ? vh. 198.000 ? vh. 100.000 ? LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Oho. Mikä palvelu! Suositeltu ja hyväksi todettu asuntomyyjä. Soita 050 511 4410. Arja Oreschnikoff LKV, KiAT | Oho.-yrittäjä, perustajaosakas arja.oreschnikoff@ohokoti.fi | www.ohokoti.fi Annankatu 29, 4. krs. 00100 Helsinki Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikko 50 - 2014 45. vuosikerta - Nro 23 Kalliolan K a n s a l a i s. opist0 Kursseja moneen makuun ? kevätkauden ilmoittautuminen alkanut! 950-luvulla! Hyvät löylyt jo 1 Kielistä kulttuuriin, DNA-sukututkimuksesta fauvismiin, jumpasta joogaan, kitaransoitosta valokuvaukseen ? tutustu tarkemmin netissä tai nouda painettu ohjelma. Hämeentie 63 ? Helsinki ? 09-7012424 Kurssitiedot ja ilmoittautuminen: auki ma-la ja yksityistilaisuudet mahdollisia pe-su www.kalliolankansalaisopisto.fi www.facebook.com/saunahermanni Sturenkatu 11, 00510 Helsinki, puh. 010 279 5080 ma ? to klo 10 ? 16 www.saunahermanni.fi ?Kiitos ammattitaitoisesta välityspalvelusta! Välittäjä oli asiallinen, rehellinen ja luotettava ? sekä myyjän että ostajan puolella. Asunnon hinta-arvio oli realistinen, enkä joutunut stressaamaan missään vaiheessa. Suosittelen lämpimästi!? ? Tyytyväinen Excellence m²:n asiakas Kalliosta, 11/2014 Onnistunut asuntokauppa alkaa Kotikäynnistä. Kutsu meidät kylään ja pyydä välityspalkkiotarjous! Soita 010 622 3920. Jani Pomell, tj, LKV Kimmo Saari, MA, LKV, LVV Tiina Kantola Ilkka-Pekka Mäkelä Marianne Haarakangas Timo Partanen, LKV Ossian Johansson 040 515 1226 0400 585 711 050 366 9129 050 340 1787 050 366 9127 044 265 6226 046 851 4915 Jukka Jyrkänvaara, KiAT Suvi Vauramo Aleksi Honkonen, KiAT Heidi Rask Annika Järveläinen, vuokraus Pekka Rönkkö, LVV, vuokraus Ville Mattila, vuokraus 0400 431 221 050 380 9930 050 366 9124 046 921 5830 050 917 6052 0400 469 923 045 635 3778 Kiinteistömaailma Vallila | Excellence m² Oy LKV ? Sturenkatu 29 ? Puh. 010 622 3920 vallila@kiinteistomaailma.fi ? www.excellencem2.fi ? www.kiinteistomaailma.fi
• KALLIO LEHTI 2 Nro 23 ? Viikko 50 Kauniita pieniä jouluistutuksia alk. 8? Viipurin Kukka Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-17 la 10-14, su 12-14 ? Kinkkuvaraukset ja aukioloajat www.votkin.fi chef wotkin?s paLVeLutiskit Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 tehtaanmyymäLä Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.votkin.fi ? Maksuton kodinmyyntisuunnitelma ? Kiinteistöjen ja  huoneistojen myynti ? Arviokirjat   ? Kauppakirjat                 Ravintola MÄKIKUPLA a o inn Av 0 2 la -s u 1 3- 0 2 A - o ikeu Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Pekka Merta 0500 445849 myyntijohtaja LKV,LVV pekka.merta@remax.fi Re/max Asuntopalvelut Oy LKV Museokatu 3, 00100 Helsinki : a rk. 11- Tervetuloa! Lounas arkisin klo 10.30-15.00 Seitsemän ruokalajin buffet sisältää viisi intialaista ruokalajia sekä päivittäin vaihtuvan yhden suomalaisen/eurooppalaisen ruoan Lounaslistalla lisäksi broilerin fileet sekä perinteiset leikkeet ja pihvit. Olemme avoinna ke-la klo 04.00 asti. Keskiviikosta lauantaihin paikalla DJ klo 22 alkaen. Pubin puolella pääset laulamaan karaokea. Keskiviikkoisin pikkulauantai JUHLAT. Lauantaisin tietovisa klo 20.00. su 11-02 ma-ti 09-02 ke-la 09-04 8 70? Keskiviikkoiltaisin BINGO klo 18 alkaen Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 www.lehtiluukku.fi Karaoke joka ilta alkaen klo 20.00 Kappaleita 5914. Toivomme teidät myös tervetulleiksi: KARKKIPÄIVILLE keskiviikkoisin TÖRKYTORSTAIHIN torstaisin KESKIVIIKKOISIN MUSIIKKITIETOVISA JA TORSTAISIN NAULA PÄÄHÄN KLO 22-04 Mäkelänkatu 52 Lataa sovellus ja saat 10% 00510 Hki Puh. 09-710 430 (ravintola) alennuksen www.mustaharka.fi Puh. 09-710 433 (tiedustelut ym) Olemme avoinna myös jouluna. d et ? ILMAINEN HINTA-ARVIO Lue netissä Tule katsomaan urheilua jättiscreeniltä! Meillä on -kisastudio
• Viikko 50 45. vuosikerta ? nro 23 ÂAjankohtaista 78 ihmistä on kuollut tulipaloissa tänä vuonna Presidentti Niinistö korosti elinikäistä oppimista. Oppia, luovuutta ja harrastamista Kalliossa Työväenopisto sata vuotta Elannon kirkastaminen!, on sivistyslaitoksen tehtävä, Helsingin Työväenopiston tehtävä, ensimmäinen rehtori Zachris Castren sanoi 100 vuotta sitten opiston tarkoitukseksi. Hän ei tarkoittanut osuusliike Elantoa, vaan vapaan kansansivistystyön syvempää merkitystä, historiakirjan tehnyt Samu Nyström lainasi Kansalaisjuhlassa. ??Sata vuotta sitten 16.9.1914 aloitti kaksikielinen työväenopisto toimintansa Helsingissä, kun ensimmäinen maailmanpalo oli syttynyt. Lähes kaksi tuhatta kuulijaa oli tullut kuuntelemaan työväenopistotoimintaa käsitellyttä luentoa Työväentalolla ja siirtolaiskysymysesitelmää Koiton salissa. Puhujat olivat työväenopiston suomenkielisen osaston johtaja Zachris Castrén ja toimittaja Yrjö Siro- la. Omaa toimitaloa ei tuolloin opistolla vielä ollut. Perustajapolvi muodostui suuriruhtinaskunnan pääkaupungin liberaalista porvaristosta. Ensimmäisten vuosien opiskelijoista osa oli saanut perusopetusta kansakoulussa, osa oli täysin kouluja käymättömiä. Opiston johtaja Zachris Castrén oli ainoa vakinainen opettaja ja opetus koostui muutamista luentosarjoista ja opintopiireistä. Kansalaiset tarvitsevat oppia Teollinen vallankumous ja kansallisvaltioiden synty muutti yhteiskuntia 1800-luvun Euroopassa. Vapaalla sivistystyöllä lähdettiin synnyttämään uutta sivistynyttä kansalaisuutta ? ja työväenopistoissa myös uutta kaupunkilaisuutta. Suomalaisen yhteiskunnan demokratisoituminen ja traumaattinen sisällissota korostivat entisestään sivis- tystyön merkitystä kansalaisuuden kehittämisessä, juhlavuonna haluttiin korostaa. Opiston ensi vuosina venäjän kielen opintopiirit olivat täynnä, mutta muutaman vuoden päästä ? sisällissodan jälkeen ? venäjää ei löydy opinto-ohjelmasta lainkaan, nykyinen rehtori Taina Saarinen kuvaa ajanhengen nopeaa muutosta. ??Marraskuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 78 ihmistä. Koko viime vuonna tulipaloissa menehtyi 58 ihmistä, joten siihen verrattuna vuoden 2014 luku on suuri. Palokuolleiden lukumäärä on ollut laskussa tämän vuosikymmenen, mutta vuonna 2014 suunta muuttui jälleen. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön seurantaan. Palokuolemien määrä oli vähentymään päin tällä vuosikymmenellä. Lupa myydä vain itsestään sammuvia savukkeita, palovaroittimien määrän lisääntyminen kodeissa ja tehostunut paloturvallisuusviestintä vaikuttivat tilanteen parantumiseen. Muutosten taustalla oli myös valtioneuvoston Sisäisen turvallisuuden ohjelma, joka on määritellyt erilaisia toimia tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Vastoin muutaman viime vuoden trendiä tänä vuonna ollaan kuitenkin menossa huonompaan suuntaan. Siksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa suomalaisia huolehtimaan paloturvallisuudesta. Niin omassa kodissa kuin lähipiirin ikäihmisten kodeissa on syytä yrittää ehkäistä paloriskit, testata palovaroittimet ja huolehtia siitä, että kaikki tuntevat ainakin kaksi tietä turvaan. Sivut 12-13 Helsingissä Euroopan edullisin sähkö ??VaasaETT:n koordinoimassa tutkimuksessa seurataan kuukausittain Euroopan kaupunkien sähkön hintaa. Marraskuun alkuun päivätyssä seurannassa Helsingin sähkön hinta sijoittuu alimmalle tasolle. Tutkimuksen mukaan asiakkaan kilowattitunnista maksama hinta vaihtelee jopa 152 % asuinpaikasta riippuen. Helsingin jälkeen edullisimpia ovat Tukholma ja Belgrad. Kalleimmat kaupungit ovat Berliini ja Lissabon. Euroopan maiden keskiarvohinta on tutkimuksen mukaan 19,94 ?/kWh, Helsingin sähkön hinta on selkeästi keskiarvoa alempi, 11,15 ?/kWh. Indeksi seuraa 23 Euroopan maan sähkön hintoja. Yleisesti ottaen tulokset osoittavat, että sähkön markkinahinta muodostaa noin puolet asiakkaan maksamasta hinnasta, toisen puolen muodostavat siirtohinnat, energiaverot ja alv. Sähkönhintavertailussa on eliminoitu maiden välisten hintatasoerojen vaikutus. ? On hienoa, että sijoitumme parhaalle sijalle tässä Euroopan pääkaupunkien välisessä sähkön hintavertailussa, vaikka tavoitteemme ei keskity pelkästään hintaan vaan kokonaisedullisuuteen, toteaa sähkömarkkinat-liiketoiminnon johtaja Jukka Niemi. ? Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme lisäpalveluja, joiden tuottama hyöty on heille suurempi kuin palvelun tarjoamisesta syntyvä kustannus. Esimerkiksi sähkön tuntitasoinen mittaus on jo mahdollistanut energiankäytön raportointijärjestelmän, jolla asiakas voi tunnistaa energiankäytön suuruuden tuntitasolla, asettaa tavoitteita oman energiakäyttönsä tehostamiselle ja myös helposti seurata tavoitteidensa toteutumista. Kahvila Taikalamppu; Tonos silkkitiellä (kuva: Matias Tähtinen). Kallio Kipinöi ?viikolla 20 000 kävijää! Kulttuuriviikolla 130 tapahtumaa, festivaali järjestettiin jo 18. kerran Sivu 8
• KALLIO LEHTI 4 KALLIO LEHTI Viikko 50 ? Nro 23 Kattavaa ja laadukasta yrittäjyyskasvatusta Helsinkiin H elsinkiläiset opettajat, elinkeinoelämän edustajat ja yrittäjyyskasvatuksen toimijat ovat kuluneen vuoden aikana rakentaneet Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelmaa. Ohjelma toteuttaa oppilaitoksissa Helsingin kaupungin tavoitetta olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki 2016. Ohjelma keskittyy erityisesti toisen asteen oppilaitoksiin ja korkea-asteelle, ja sen tekemiseen on osallistunut noin 70 asiantuntijaa. Ohjelmassa määritellään visio, sitä konkretisoivat tavoitteet ja toimenpiteet yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi Helsingissä. Ohjelma on suunnattu opettajille, oppilaitosjohdolle sekä päättäjille, ja sen tavoitteena on kattavan ja laadukkaan yrittäjyyskasvatuksen varmistaminen helsinkiläisissä oppilaitoksissa. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on hyvän ja merkityksellisen elämän edistäminen yhteiskunnassa. Sen myötä ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnan elinvoimaisuus kasvavat ja pystymme luomaan myös uutta liiketoimintaa. Tulevaisuuden muuttuva työelämä tarvitsee osaajia, joilla on vahvaa yrittäjyys- ja työelämäosaamista. Helsingin ohjelma on kahdeksas maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Suomessa. Ohjelma on koottu yksiin kansiin ja se tuli julki keskiviikkona. Yrittäjyyttä kun Suomessa tarvitaan merkittävästi aiempaa enemmän tulevaisuudessa, muuten kansantaloutemme saa pian jättää hyvästit itsenäiselle toimimiselle. Toimeentulo kuin manulle aamiainen alkaa olla mennyttä elämää yhä useamman kohdalla, yleissitovine työehtosopimuksineen ja saavutettuine etuineen. Tälle emme Suomessa mitään mahda ja varsinkin jos haluamme kansankuntana menestyä ja käyttää omaa harkintavaltaa omissa asioissamme myös 50 vuoden kuluttua. -j.a. Kulttuuriverkosto alensi jäsenmaksua ??Kallion Kulttuuriverkoston syyskokous valitsi KKV:n uudeksi puheenjohtajaksi yksimielisesti Saara Vanhalan. Yhdistyksen hallitus kaudella 2015 on Arja Aho, Tapio Kosonen, Hanna Lehtinen ja Maiju Rohkea. Varajäseneksi valittiin Juhani Vierimaa ja Mikko Kettunen. Kulttuuriverkoston syyskokous päätti laskea yhdistyksen vuoden 2015 jäsenmaksun 10 euroon. Vuoden 2014 jäsenmaksun suuruus oli 15 euroa. Jäsenmaksun alentamista perusteltiin yhteiskunnalli- EMO Ensemblen joulukonsertti ??EMO Ensemblen konserttivuosi 2014 huipentuu joulukonserttiin Kallion kirkossa 10.12 klo 21. Perinteinen joulukonsertti virittää ainutlaatuisella tavalla joulun tunnelmaan. Suomalaisen joulumusiikin klassikot, uudemmat ja raikkaat sovitukset tutuista joululauluista sekä hartaammat joulusävelmät kuljettavat kuulijan joulun sanoman äärelle. Tove Janssonin 100-vuotisjuhlan kunniaksi konsertissa kuullaan musiikin lomassa myös juhlakirjailijan joulusatu Kuusi. Konsertin johtavat EMO Ensemblen äänenjohtajat Tatu Erkkilä, Sabrina Ljungberg,Taavi Oramo ja Jonna Vehmanen. TÄHTI Joulu EMO Ensemblen kanssa 10.12. klo 21 Kallion kirkko johtaa Jonna Vehmanen & co. sella tilanteella, jossa muun muassa ihmisten palkat eivät ole nousseet juurikaan. KKV haluaa näin jäsenmaksua alentamalla tukea yhdistyksen jäseniä. Samalla jäsenmaksun pudotus on myös liittymistarjous uusille jäsenille. Kallion Kulttuuriverkoston järjestää Helsingin merkittävimpiin kaupunkifestivaaleihin kuuluvia Kallio Kukkii- ja Kallio Kipinöi ? festivaaleja. KKV:n toimin- taa on myös vuonna 2015 kymmenen vuotta täyttävä suosittu Kallion kävelyfestivaali. 10 euron jäsenmaksulla voi siis osoittaa tukensa kalliolaiselle kaupunkikulttuurille. KKV:n jäsenet saavat jäsenalennuksia muun muassa kalliolaisiin teattereihin. Jäsenmaksun voi maksaa Kallion Kulttuuriverkoston tilille FI55 4405 2020 0737 62. Viesti kohtaan maininta KKV/jäsenmaksu 2015. Emme hyväksy opetusministerin vastauksia ??Opetusministeri Kiuru on vastannut opiskelijajärjestöjen ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kritiikkiin koskien toisen asteen 260 miljoonan leikkauspäätöksiä. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry ja Suomen Lukiolaisten Liitto - SLL ry vaativat Kiurulta tarkempia vastauksia siitä miten koulutusbudjetin leikkaaminen toiselta asteelta kahdellakymmenellä prosentilla ei tulisi aiheuttamaan yksiköiden sulkeutumista, tai niiden siirtämistä osaksi kasvukeskusten suuria koulutusyksiköitä. Toisen asteen opiskelijajärjestöt ovat saaneet jo useita yhteydenottoja koskien koulutuksen järjestäjien alustavia toimenpiteitä yksiköiden yhdistämiseksi tai sulkemiseksi kokonaan. Lisäksi opiskelijajärjestöt jakavat OAJ:n huolen oppilaitosten henkilökunnan merkittävästä vähentämisestä. Vaikka koulutuspaikat eivät näillä uudistuksilla nimellisesti vähene, niin tulevat leikkaukset väistämättä näkymään koulutusverkoston supistumisena. Lähiaikoina eduskunnalle esitettävät toisen asteen rakenteelliset uudistukset sekä uudistuksen yhtey- dessä tehtävät leikkaukset tulevat pakottamaan yhä useamman 15-16 -vuotiaan muuttamaan vieraalle paikkakunnalle koulutuksen perässä. "Vaadimme, että opetusministeri Kiuru ja hallituskumppanit vastaavat siihen kuinka pakkomuutoista seuraavat opiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset haasteet tullaan tulevaisuudessa hoitamaan," SAKKI ry:n puheenjohtaja Aleksej Fedotov haastaa opetusministeriä. "Nykyiselläänkään kasvukeskuksilla ei ole mahdollista tarjota kaikille nuorille kohtuuhintaisia asuntoja. Myöskään opintotuen nykyinen taso, vanhempien tulojen tukea vähentävä vaikutus tai ikärajat eivät riitä turvaamaan alaikäisenä muuttamaan joutuvien nuorten toimeentuloa," SLL:n puheenjohtaja Otto Ahoniemi kommentoi. Aleksej Fedotov Puheenjohtaja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry Otto Ahoniemi Puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto Nro 23 ? Viikko 50 ÂYleisönosasto Ideakilpailu itsehoitoon? ??Helsingissä Itäkeskuksessa on ollut pari vuotta toiminnassa ns. terveyspysäkki, jossa on voinut mm. mittauttaa verenpainetta, sokeriaan ja saanut neuvoja terveyteensä. Sinne on voinut helposti ohimennen poiketa. Nyt se on päätetty lopettaa, vaikka vuodessa käyntejä on ollut 7000. Sen sijaan satsataan sähköiseen terveystarkastukseen. Kuinkahan moni pysäkin käyttäjistä pystyy sähköiseen? Se ei ole vaihtoehto. Sensijaan kaupunki voisi julistaa kilpailun, jossa kehitetään itsepalvelulaite, joka mittaa verenpaineen (toimii siis ilman toisen henkilön apua, käsi vain sisään), joka mittaa sokerin ja tulostaa kuitin, kiittää tai kehottaa lääkäriin. Nämä laitteet kaupunki voisi sijoittaa esim. jokaiseen kirjastoon ( ja postiin, pankkiin jne). Voittaneelle annettaisiin vaikka 100.000 euron palkinto. Täyttyisi yksi ennalta ehkäisevä terveystoimi ja samalla saisimme uuden (ja patentoidun) vientituotteen. Eija Saha Tasa-arvoa ja sananvapautta arvostetaan kirjastossa ??Ari Maarnela esitti puheenvuorossaan (Viikot 4647), että ?kaupunki on antanut määräyksen poistaa kirjastoista tutkimuksia, joissa on selvitetty miksi me suomalaiset olemme niin lammasmaisia kuin olemme?. Helsingin kaupunginkirjasto ei ole saanut Maarnelan mainitsemaa määräystä. Kirjastoaineistoja, kirjoja, lehtiä, musiikkiaineistoa jne. valittaessa arvioidaan, että ne ovat lain vaatimuk- set täyttäviä. Vastaan kaupunginkirjaston kokoelmista ja kuluneen 10 vuoden aikana muistan vain kaksi tapausta, joissa on tehty ns. takaisinveto. Kumpikin tapaus liittyi teosten laittomaan toimintaan yllyttävään sisältöön (tappaminen ja lasten hyväksikäyttö). Kokoelmia toki hoidetaan ja kirjojakin poistetaan säännöllisesti, mutta kirjastot arvioivat kokoelmia mm. kunnon ja käyttölukujen valossa. Kaupunginkirjasto hankkii vuosittain noin 33 000 nimekettä erilaisia aineistoja ja pyrkii valinnassa mahdollisimman suureen arvojen, mielipiteiden ja näkemysten kirjoon. Tasa-arvo ja sanavapaus ovat meille ydinasioita. Anna-Maria Soininvaara Kirjastotoimen apulaisjohtaja Helsingin kaupunginkirjasto Helsinki rikkomassa vanhuspalvelulakia ??Kaksi vuotta sitten säädetty vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat tekemään suunnitelman toimenpiteitä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi. Suunnitelmassa tulee osoittaa tähän myös tarvittavat voimavarat. Lain mukaan suunnitelma tulee päättää kunnanvaltuustossa ja valmistella asukkaita kuullen, yhdessä vanhusneuvoston kanssa. Helsingillä ei ole vieläkään tällaista suunnitelmaa. Kun kysyin asiasta sosiaali- ja terveystoimen vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutiselta, hän vastasi, että suunnitelmaa ei ole tulossakaan valtuuston päätettäväksi. Hänen mukaansa ?lainsäädännön edellyttämät erillisohjelmat ovat osa valtuuston hyväksymän strategiaohjelman kokonaisuutta?. Valtuuston strategiaohjelmaa ei kuitenkaan ole valmisteltu vanhuspalvelulain tarkoittamana suunnitelmana yhdessä vanhusneuvoston kanssa. Strategiassa ei ole myöskään osoitettu lain edellyttämiä konkreettisia toimenpiteitä ja voimavaroja palvelujen järjestämiseen ja kehittämi- seen. Jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa tehdyssä strategiaohjelmassa vaaditaan päinvastoin karsimaan resursseja, vaikka ikäihmisten määrä ja palvelutarpeet kasvavat. Olen tehnyt useita aloitteita vanhuspalveluohjelman tekemiseksi sen jälkeen kun Helsingin vanhuspalveluohjelma päättyi vuonna 2009. Myös vanhusneuvosto ja eläkeläisjärjestöt ovat sitä vaatineet. Sote-virastokin heräsi lopulta viime keväänä ja kokosi ryhmän valmistelemaan Stadin ikäohjelmaa. Apulaiskaupunginjohtaja ei kuitenkaan halua tuoda sitä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Miksi, pelkääkö apulaiskaupunginjohtaja, että valtuusto ei hyväksykään näin vaalien alla palvelujen heikentämistä vaan ryhtyy kehittämään palveluja, jota lakikin edellyttää? Halutaanko Stadin ikäohjelma sopia pienessä piirissä, kuten sote-lautakunnan enemmistön hyväksymä lähiterveysasemien lopettamissuunnitelma? Kyse on poliittisista valinnoista. Helsingillä ei ole mitään pakkoa leikata palveluista, kun kaupungin Liikaa puoluetukia ??Hiljakkoin jaettiin puoluetukia oikein kahmalokaupalla eli kokonaista 34 miljoonaa euroa. Tästä summasta on varsinaista puoluetukea 18 miljoonaa ja loput on tarkoitettu viestintään ja tiedottamiseen. Tukea annetaan puolueiden eduskuntapaikkojen mukaan eli nyt kokoomus saa eniten. Suru sydämessä täytyy todeta että puoluetuki on vanha asia, siis 1960-luvun lopulta. Ja se perustuu ovelasti puolue lakiin. Mutta nyt yleisten säästötalkoiden aikaan myös puolueiden tulisi tinkiä rahanhimostaan. - Muuten EU-maissa mak- setaan muuallakin puoluetukea, eniten Luxemburgissa ja sitten Suomessa ! Tuo mainittu 34 miljoonaa ei ole ainoa tuki. Puolueiden monet kylkijärjestöt, kuten esimerkiksi nuorisojärjestöt saavat omat tukensa, perussuomalaisten nuorijärjestö sai 29.000 euroa, keskustanuoret 662.000 euroa ja kokoomuksen nuoret jonkin verran enemmän. Mitään tasapuolisuutta rahanjaossa ei ole. K.T. Samuli Söderlund Kallio Porthani pankkitileillä makaa yli 880 miljoonaa euroa mihinkään sitomattomia rahoja ja liikelaitokset tekevät tänä vuonna ennusteen mukaan yli 150 miljoonan voitot. Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu, SKP ja Helsinki-listat www.yrjohakanen.fi Joulupukin erehdys? Tuli Jouluaatto parahin kuin on tullut ennenkin. Joulupukki töihin tahtoisi, lasten toiveita täyttämään ja hieman poskea soittamaan. Hän ei voinut aavistaa, miten halut palkitaan. Muorilleen hän sanoi näin: ? Kiltti olla tahtoisin, työni vain hoitaisin, enkä sortuisi paheisiin! Toisella silmällä vain niitä tonttuja vilkaisen. Muori heti hoksaa, huomaa, vilppiähän kelmi harrastaa. Erehtyy noin metkuissaan ja käy vihjeitä antamaan. Siihen sortui pukin unelmat, muori korjaa talteen kengät ja housut molemmat. On niin monta tarinaa, joista monet muistot jää. Tälle pukille kävi niin, hän joutui kotiarestiin. Vain muori tietää sen, mitä pukille on parahin. Toivo Levanko lyyrikko
• KALLIO LEHTI Viikko 50? Nro 23 5 KOLUMNI V. 2015 kohti Töölön kisahallin kattorakenteet ovat kunnossa ??Töölön kisahallin kattorakenteet ovat kunnossa. Perusteellinen selvitystyö vahvisti rakenteiden turvallisuuden. Helsingin kaupungin rakennusvalvonta pyysi huhtikuussa 2014 selvittämään tiettyjen kiinteistöjen kattorakenteita Jyväskylän vesi- tornin sortumisen vuoksi. Töölön kisahallista pyydettiin selvitystä vuoden 1966 tulipalon jälkeisen peruskorjauksen turvallisuudesta. Perusteellinen selvitystyö on saatu päätökseen, ja se vahvistaa Kisahallin kattorakenteiden olevan kunnossa. Kisahallin sisätilassa olevat rakenteet täyttävät kokonaisuutena Suomen Maankäyttö- ja Rakennuslain asettamat määräykset ja vaatimukset rakenteiden pitkäaikaiskelpoisuus-, terveellisyys- ja henkilöturvallisuusvaatimuksille. Helsinki on valittu Unescon designkaupunkien joukkoon Helsingille on myönnetty Unescon Creative Cities -verkoston City of Design -tunnustus. ??? Pääsy Unescon designkaupunkiverkostoon vahvistaa Helsingin asemaa maailman muotoilukaupunkien joukossa, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo. ? Otamme iloisina ja ylpeinä vastaan tämän tunnustuksen. Unescon nimitys on hieno jatkumo Helsingin ja Suomen muotoiluperinnölle ja designpääkaupunkivuodelle. Helsinki toteutti designpääkaupunkivuoden 2012 yhteistyössä kumppanikaupunkien Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa. Helsinki on sitoutunut strategiassaan monin eri tavoin muotoilun edistämiseen ja käyttöön. Muotoiluosaaminen nähdään uu- distavana muutosvoimana, joka auttaa kehittämään kaupungin palveluista yhä käyttäjälähtöisempiä. Muotoilu on myös yhä merkittävämpi osa yritysten kilpailukykyä. ? Helsinki haluaa olla kiihdyttämässä eri osaamisalojen yhteistyötä, kuten muotoilun ja teknologian yhdistämisestä, jotta syntyisi lisää kansainvälisiä menestystarinoita, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva toteaa. Kaupungin viime maaliskuussa Unescolle jättämä hakemus keskittyi Helsingin sitoutumiseen hyödyntää muotoilua paremman kaupungin kehittämisessä. Helsingille design-näkökulma on osa avoimen kaupungin rakentamista. Taustatietoa ??YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco perustettiin vuonna 1945. Unescon tehtävänä on myötävaikuttaa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä edistämällä kansojen välistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla. Järjestöön kuuluu syksyllä 2013 pidetyn, 37. yleiskokouksen jälkeen 195 jäsenmaata ja 9 liitännäisjäsentä. Unescon Creative Cities -verkostoon kuuluu yhteensä 69 kaupunkia, joista 15 on valittu verkostoon City of Design -kaupunkeina, joiden johtoteemana on muotoilu ja sen hyödyntäminen kaupunkikehi- tyksessä. Verkoston aiemmin nimeämiin City of Design -kaupunkeihin kuuluvat Berliini, Buenos Aires, Graz, Kobe, Montréal, Nagoya, Saint-Étienne, Shanghai, Shenzhen, Soul ja Peking. Tänä vuonna verkoston designkaupungeiksi nousi Helsingin lisäksi Bilbao, Torino ja Dundee. Unescon Creative Cities -verkoston City of Design -kaupungit: www.unesco.org/new/ en/culture/themes/creativity/creative-citiesnetwork/design Toimiva kaupunki: www.toimivakaupunki.fi Kaupunki vahvistaa muotoilun käyttöä omassa toiminnassaan Unescon luovien kaupunkien verkosto tukee maailmanlaajuista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kaupunkien kesken. Verkoston jäsenet ovat tunnistaneet luovien alojen osaamisella olevan lisäarvoa kestävän kaupunkikehityksen kannalta. Helsingin liittyminen verkostoon designkaupunkina antaa mahdollisuuden vahvistaa entisestään osaamista luovien menetelmien ja muotoilun hyödyntäjänä. Designpääkaupunkivuoden perintöä jatkava Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -projekti kehittää muotoiluun liittyvää osaamista julkisten palveluiden suunnittelussa. Projektiin palkatut kolme kaupunkimuotoilijaa tarjoavat kaupungeille asiantuntijuutta muotoilun hyödyntämisessä ja auttavat muotoilualaa ymmärtämään julkisen sektorin tarpeita. ? Kaupunkeja käytetään, ei katsella. Siksi niitä pitää myös suunnitella käyttäjiä ymmärtäen, jotta ne toimisivat arjen tarpeittemme tukena, eivät esteenä. Palvelumuotoilun keinoin on löydetty uudenlaisia käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, joista esimerkiksi HSL:n Kutsuplus-palvelu on herättänyt maailmanlaajuista huomiota, viestintäjohtaja Laura Aalto Toimivasta kaupungista sanoo. Helsinki lisää muotoiluosaamisen kysyntää muun muassa lukuisilla kaupungin ja yritysten yhteisillä kehittämishankkeilla. Perjantaina 5. joulukuuta alkavan Design Helsinki/Helsinki Design -keskustelusarjan kautta kaupunki haluaa tiivistää vuoropuhelua muotoilijoiden kanssa entisestään. ??Vuosi kääntyy loppua kohti. Valtuustolla on vielä yksi kokous. Ensi vuoden budjetti päätettiin jo edellisessä kokouksessa, joten nyt tiedetään kuinka paljon euroja voidaan käyttää helsinkiläisten palveluihin ja muuhun toimintaan. Kaupungin budjetti noudattelee pitkälti tätä vuotta. Suuria budjettilisäyksiä ei tullut, mutta ei myöskään rajuja palvelujen leikkauksia eikä henkilökunnan irtisanomisia, mitä joissakin kunnissa on tehty. Helsingin talousjohto ja päättäjät ovat aika varovaisia. Velkataakkaa ei haluta kasvattaa, vaikka se joskus voisi olla aiheellistakin joidenkin isojen investointien takia. Mutta ns. syömävelkaa on aina kaihdettu. Sote-lautakunta käsittelee parhaillaan omaa ensi vuoden toteuttamissuunnitelmaansa. Budjettiraami noudattaa tämän vuoden tasoa, mikä tarkoittaa jonkinlaista vyön kiristystä. Väkimäärä ja palvelujen kysyntä kasvaa, mutta eurot pysyvät melkein samoina, jopa joudumme sopeuttamaan 18 miljoonan euron verran. Valtaosa tästä budjetin kiristyksestä tapahtuu väkeä vähentämällä, mikä ei tarkoita irtisanomisia vaan ns. luonnollista tietä, ei täytetä kaikkia virkoja eikä oteta aina sijaisia. Mutta jonkin verran voidaan asiaa hoitaa myös töiden päällekkäisyyksiä purkamalla. Mutta virasto lupaa myös tehostaa toimintaa. Esim. terveysasemille pitäisi saada ajan kiireettömään hoitoon vähintään neljässä viikossa, kun se nyt on useissa paikoissa venynyt kuuteen viikkoon. Vaikka on myös muutamia asemia, jotka kykenevät antamaan aikoja päivän parin viiveellä. Tähän pitää mielestäni pyrkiä kaikkien asemien kohdalla mahdollisimman pian. Malmin sairaalan uusi päivystys on otettu käyttöön ja sen toiminnan sujuvuutta pitää seurata. Päivystystoiminta uudistuu myös osittain uuden asetuksen myötä, mm. psykiatristen potilaiden päivystystä, sairaalahoitoa ja avohoitoa aiotaan uudistaa ja kehittää voimakkaasti. Siihen liittyy myös Husin ja Hgin kaupungin keskinäinen yhteistyö ja työnjako. Mutta ehkä eniten virasto ja lautakuntakin joutuvat pohtimaan uuden sote-järjestämislain mukanaan tuomia muutoksia alueellamme. Sote-uudistuksen on sanottu olevan historiamme suurin. Ja siltä se kyllä vaikuttaakin. Sote-palvelujen kokoaminen yhteen kattaviksi integroiduiksi palve- Maija Anttila. luiksi tarkoittaa myös palveluorganisaation kasvua. Miten sitä johdetaan niin, että ihmiset saavat hyvät palvelut ja henkilökunta kokee olevansa lähellä potilaita ja asiakkaita, se on tämän uudistuksen suurin kysymys. Näitä kysymyksiä pohdimme tulevana vuotena moneen kertaan. Nyt vain toivomme, että Suomessa poliittinen järjestelmä säilyisi suht vakaana, jotta voisimme hoitaa isoja asioita mahdollisimman hyvin. Ei olisi suotavaa, että Ruotsin poliittinen kriisi rantautuisi meille. Naapurimaan tapahtumat, vastavalitun hallituksen kaatuminen ja uudet vaalit populistipuolue Ruotsi Demokraattien takia, osoittavat, että nykyään melkein mikä tahansa voi olla mahdollista, jos ihmiset niin haluavat. Äänestäjillä on todella suuri vaikutusvalta. Sitäkin sietää miettiä ensi vuoden eduskuntavaaleissa meillä. Maija Anttila, sd kaupunginvaltuutettu www.maijaanttila.net Itämerennorppa selvisi edellisestä lämpökaudesta ??Norppa on elänyt Itämeressä yhtäjaksoisesti yli 10 000 vuotta, selviää juuri julkaistusta tutkimuksesta. Samalla se on selvinnyt yhdestä lämpökaudesta. Lämpötila ei kuitenkaan kohonnut tuhansien vuosien takaisen jakson aikana yhtä paljon kuin se ilmastomallien mukaan tulee mahdollisesti nousemaan tämän vuosisadan loppuun mennessä. Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Helsingin yliopiston dosentti Pirkko Ukkosen johdolla norpan leviämistä Itämereen ja norpan levinneisyyttä Itämeren koko 10 000 vuotisen historian ajalta. Tutkimus pohjautuu lähes 50 radiohiiliajoitettuun norpan luunäytteeseen Itämeren eri osista. Radiohiiliajoituksella voidaan määrittää eloperäisen näytteen ikä aina 50 000 vuoteen asti. Toistaiseksi vanhin ajoitettu norppalöytö alueelta on 10 400 vuoden takaa Pohjanlahden muinaisrannikolta Nurmosta. Näin ollen norppa on elänyt Tanskan salmien sisäpuolisella Itämerellä yhtäjaksoisesti yli 10 000 vuotta. ? Tämä merkitsee sitä, että laji on pystynyt sopeutumaan Itämeren huomattaviin muutoksiin, kuten suolapitoisuuden ja ilmaston vaihteluun, Ukkonen sanoo. Nyt itämerennorppa on luokiteltu kansainvälisesti vaarantuneeksi norpan alalajiksi. Ajoitukset kertovat norpan eläneen 15 000?11 000 vuotta sitten Kattegatissa heti Tanskan salmien ja Itämerennorppaa voi käydä katsomassa myös Luonnontieteellisessä museossa (Kuva: Laura Hiisivuori/Luomus) muinaisen Närken salmen ulkopuolella. Ensimmäiset löydöt Itämeren sisäosista ovat suolattoman Ancylusjärven ajalta 10 400 ja 10 200 vuoden takaa. Toistaiseksi ei tiedetä, levisikö norppa Itämereen vasta tuolloin vai Ancylusjärveä edeltäneen Yoldiameren aikana. Itämeri ja valtameri kohtasivat jälleen järvivaiheen jälkeen. Norpan levinneisyys näyttää tuolloin olleen nykyistä laajempi ja ulottui Itämeren eteläosiin asti. Norppaa esiintyi Itämeren keskiosissa myös 8000?6000 vuotta sitten niin sanotulla holoseenin lämpökaudella, jolloin alueen lämpötila oli 1?2 astetta nykyistä korkeampi. ? Norppa näyttää siis selvinneen lämpökaudesta, sanoo ilmastonmuutoksen vaikutuksia hylkeisiin tut- kiva Antti Halkka, yksi artikkelin kirjoittajista. ? Koska norppa ei pysty kunnolla lisääntymään ilman jäätalvea, on syytä olettaa, että Itämeren pääaltaan alueella esiintyilämpökaudella jääpeitettä ainakin ajoittain. Norpan selviytyminen edellisestä lämpöjaksosta ei tutkijoiden mukaan suinkaan tarkoita, että tällä vuosisadalla kiihtyvästi etenevä ilmastonmuutos olisi norpalle arvioitua helpompi. Talvilämpötilat voivat nousta paljon holoseenin lämpökautta enemmän, jopa 5?8 astetta, jos kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat huomattavasti. Tutkimus julkaistiin The Holocene -lehden verkkosivuilla ja siinä oli mukana tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Virosta, Liettuasta, Tanskasta ja Britanniasta.
• KALLIO LEHTI 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 50 Ma 8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä. Kyllikki, Kylli Ti 9.12. Anna, Anne, Anni, Anu, Anneli, Annikki, Annika, Annukka Ke 10.12. Jutta To 11.12. Tatu, Daniel, Taneli Pe 12.12. Tuovi La 13.12. Seija Su 14.12. 3. adventtisunnuntai. Jouko Mietelause: Yksinäisyydessäsi voit olla yhtä suuri narri kuin narrien seurassakin. Maria Jotuni (1880-1943) ÂMenovinkit ??Tuomiokirkon kryptassa keskustellaan tieteestä ja uskosta. Miten tiede ja usko voivat ymmärtää toisiaan? Toimittaja Jani Kaaro, professori Mikael Fortelius ja opiskelija Aura Ra- ulo keskustelevat tieteestä ja uskosta Helsingin tuomiokirkon kryptassa keskiviikkona 10.12. klo 17.30. Lisätietoja: uskotoivorakkaus.fi/maansuola. ÂVinkit Halpa puhelin lapselle? ??Kallio Lehti laati neljä vinkkiä vanhemmille, jotka ovat ostamassa 70-200 pelipuhelinta alakouluikäiselle. Halpa puhelin ei ole kitsastelua vaan järkevä va- linta, sillä lapsen käytössä on vaarana että puhelin menee rikki (pahimmassa tapauksessa jo muutamassa viikossa). ??1. Sama puhelin kuin kaverilla Usein helpointa on ostaa samanlainen puhelin kuin lapsen kaverilla, tällöinhän puhelin on jo vaativassa käytössä testattu niin käyttöjärjestelmänsä kuin kestävyytensäkin puolesta. Pelien pelaamisen kannalta prosessorin suorituskyky ja keskusmuistin määrä vaikuttavat, myyjät opastavat mielellään puhelimen teknisissä ominaisuuksissa. ??2. Käyttöjärjestelmä ratkaisee sen kuinka paljon erilaisia pelejä on puhelimelle saatavilla. Osta puhelin jossa on Android tai iOS-järjestelmä. Jos ostat puhelimen kaupasta on siinä lähes varmasti sellainen käyttö- järjestelmä jota voi päivittää. Myös tallennustilan määrään kannattaa kiinnittää huomiota, vähäinen tallennustila voidaan helposti korvata erikseen ostettavalla Micro SDHC-kortilla. ??3. Hyviä pelipuhelimia ovat kaupoissa myytävät mm. Huawein eri mallit, Samsung Galaxy Trend, Samsung Ace 4. Nokian malleista ainakin Nokia Lumia 635. ??4. Usein kaupoissa näkee super-edullisia tarjouksia ja mieleen juolahtaa voisiko juuri tuon puhelimen ostaa lapselle. Tässä vaiheessa kannattaa ennen heräteostoksen tekemistä varmistaa myyjältä puhelimen soveltuvuus pelikäyttöön. Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 12-17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 1213, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 Ehtoollinen, iltakahvi Kappelisalissa. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16-19. Ke 10.12. klo 21 TÄHTI - Joulu EMO Ensemblen kanssa. Johtaa Jonna Vehmanen & co. Liput tuntia ennen ovelta 20/12e. To 11.12. klo 18 Laulumiesten 100 joulua! Konsertti, joht. Matti Hyökki. Liput Lippupalvelu ja kuorolaisilta 25e. Pe 12.12. klo 19 Akateeminen joulukonsertti. Liput 15/7e. La 13.12. klo 11 Kaikenikäisten Kauneimmat joululaulut. Kallion ala-asteen Lucia-tytöt ja kuorolaulukoulu Raakkujat. Klo 18 J.S. Bach: Jouluoratorio. Kallion Kantaattikuoro, Storia-orkesteri, solisteina Anna Immonen, Teppo Lampela, Tommi Niskala ja Aarne Pelkonen. Joht. Tommi Niskala. Vapaa pääsy, ohj. 10e. Su 14.12. klo 10 Kauneimpien joululaulujen messu. Laajasalo, Kotakorpi, Klemmt, Niskala Pyylampi. Kirkkokahvit. Klo 13 Unkarinkielinen messu. Klo 18 Kauneimmat joululaulut. Niskala, Pyylampi, Männistö. keusliitossa, Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunnassa ja ulkoasiain neuvostossa sekä lukuisissa liikunta-alan luottamustoimissa, kuten Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ssä ja Suomen Koripalloliitossa. Sydänliiton pääsihteerin tehtävää haki 43 henkilöä. Heidän joukossaan oli useita yhteiskunnallisesti erittäin ansioituneita henkilöitä. Sydänliiton hallitus valitsi Braxin pitkän keskustelun jälkeen hänen laajaalaisen yhteiskunnallisen toimintansa ja järjestötoiminnan hyvän tuntemuksen perusteella. ? Braxilla on erinomaiset edellytykset kehittää Sydänliiton toimintaa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, Sydänliiton puheenjohtaja Matti Uusitupa sanoo. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10-16, ke klo 12-16 Ke 10.12. klo 19 Suomen Kuoro-Opiston yksinlaulajien joulukonsertti. Vapaa pääsy. To 11.12. Klo 18 Kivimessu vol.2. Mattsson, Niskala. Kaikille avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen ? tule mukaan laulamaan ja soittamaan! Messun jälkeen iltatee. La 13.12. Brunssi, kattaukset klo 11 ja klo 13. Hinta 15 ?, lapset 5 ?. Varaa paikkasi 0504620997 ks. facebook: Alppilan kirkon brunssi. La 13.12. klo 17 Sanan Jouluinen kasvipolku Kaisaniemen puutarhassa ??Tiedätkö, missä pippuri kasvaa? Tai mistä kaneli on kotoisin? Vastaukset löydät Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneista, joissa jouluinen kasvipolku kuljettaa sinut tuttujen tuok- Tuija Brax Sydänliiton pääsihteeriksi ??Vihreitä edustava kansanedustaja, oikeustieteen kandidaatti Tuija Brax on valittu Suomen Sydänliiton pääsihteeriksi. Hän on ollut kansanedustaja vuodesta 1995 ja vihreiden puheenjohtaja vuosina 199597. Vuosina 2007-2011 Brax oli oikeusministerinä Vanhasen kakkoshallituksessa ja Kiviniemen hallituksessa. Tuija Brax on toiminut vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Hän on ollut suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsen sekä lakivaliokunnan puheenjohtaja. Helsingin kaupunginvaltuutettuna Brax on ollut yhtä kautta lukuunottamatta vuodesta 1992. Tuija Brax on toiminut monissa kansalaisyhteiskunnan luottamustoimissa, mm. Suomen Ihmisoi- Ma 15.12. klo 19 Joulumuistoni-konsertti. Kyösti Mäkimattila & Yona. Liput 30e. Ti 16.12. klo 18 Opiskelijamessu kappelissa. Teejatkot. Klo 20 Nuorten aikuisten Kauneimmat joululaulut. Ke 17.12. klo 18 Rukouslaulumessu. Hurmerinta, Hakkari-Ohmero, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Rukouslaulumietiskely klo 16-17 ja 17.3018. Klo 19 Joulunäytelmä Enkelten kanssa. Epäluulon kuiskuttelua, enkelin siipien suojaa, odotusta, kaipuuta ja kaiken keskellä joulun lapsi - tätä kaikkea on Kallion seurakunnan joulunäytelmä. Esitykset Kallion kirkossa tipe 17.?19.12. klo 19 ja la 20.12. klo 15 & 17.Käsikirj. Ari-Pekka Miettinen, musiikki Elsa Sihvola, ohj. Mari Mattsson. Näyttelijöinä nuorten aikuisten teatteriryhmä. Vapaa pääsy ja ohj. Lisätietoja Mari Mattsson 050 380 3285 tai mari. mattsson@evl.fi. sujen ja makujen maailmaan. Kardemummasta kaneliin ? jouluinen kasvipolku Kaisaniemen puutarhassa kasvihuoneissa 9.12.2014?6.1.2015. Mausteisen kasvipolun varrelta löydät niin kardemumman, kanelin kuin inkiväärin ja pippurin. Mahtuupa mukaan muutama herkkureseptikin! Lisäksi saat tietää, miltä riisi näyttää ennen joulupuuroon joutumistaan ja voit kokeilla tuoksuuko kahvipensas kahvilta. Jouluinen kasvipolku kutsuu kiehtovalle kasvimatkalle aistimaan joulun tunnelmaa. Jouluinen kasvipolku Kaisaniemessä 9.12.?6.1. Tuija Brax, kuva Heikki Tuuli. Tuija Brax aloittaa Sydänliiton pääsihteerinä alkuvuodesta 2015. Sydänliiton pääsihteerinä vuodesta 1998 toiminut sosiaalineuvos Tor Jungman jää eläkkeelle. Kaisaniemen kasvihuoneet ovat avoinna: ti?su 10? 16, kasvihuoneet ovat kiinni itsenäisyyspäivänä 6.12., jouluna 24.?26.12. ja uutena vuotena 31.12.2014? 1.1.2015. Loppiaisaattona ja loppiaisena 5.?6.1. kasvihuoneet ovat avoinna 10?16. HUOM: 7.1.?27.3.2015 kasvihuoneet ovat poikkeuksellisesti kiinni arkisin huolto- ja kunnostustöiden vuoksi. Viikonloppuisin kasvihuoneisiin pääsee tutustumaan klo 10?16. Nro 23 ? Viikko 50 ja rukouksen illan joulukonsertti. Su 14.12. klo 16 Messu. Laajasalo, Kotakorpi, Pyylampi, lukija Reima Manninen. Kirkkokahvit. Ma 15.12. klo 12 Päiväkansa 60+. Porukka ikäihmisille. Ti 16.12. klo 10.30 Joulumuskari, jonka jälk. klo 12 asti Perhekerho. Muskari jää joulutauolle ja jatkuu jälleen 20.1 2015. Tiistaiolohuone: diakoniaruokailu klo 11.30-12.30, hinta 2 ?, venyttelyjumppa klo 1011 omat alustat mukaan, kuntosali klo 10-16, scrab and chat -leikekirjan tekoa klo 13-15. Ke 17.12. klo19 Sillerkuoron joulukonsertti. Eri maiden joululauluja, joht. Silver Lumi. vapaa pääsy, ohj. 7/5e. Alppilan kirkon kahvila ti-pe klo 10-15. Ravintola Alppitorin lounaita (ei lounasta ti), leivonnaisia, erikoiskahveja ym. Leikkitila. Osa tuotosta KUA:lle. www.facebook.fi/alppilankirkonkahvila Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 12.12. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. Su 14.12. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 11.12. klo 10-11.30 Perhekerho. Klo 12-13.30 Esikoisvauvakerho. Ma 15.12. klo 18 Joulukonsertti: Lauluyhtye Soundelicious. Vapaa pääsy. Ke 17.12. klo 13 Eläkeläisten joulujuhla. Klo 17 Sukkapiiri Punainen lanka. Kudotaan lämmikettä tarvitseville. Kurssit ja ryhmät ja retriitit Ilm. ja tied. kallio.srk@ evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömät ja yli 63-v. eläkeläiset voivat kysyä opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssimaksusta. La 20.12. klo 11-16 Anima mean laulupäivä Seurakuntakodissa Kaikille avoin Keskiaikaisen rukouslaulumessun esilaulajien ryhmä. Opettelemme rukouslaulumessun lauluja. Ei tarvitse osata laulaa eikä lukea nuotteja. Ohj. äänipedagogi HilkkaLiisa Vuori. Maksuton, ilm. ennakkoon. Äänen syvä kokeminen kuvan kautta näkyväksi viikonloppukurssi 10.?11.1., Kallion seurakuntakoti, la klo 10?16, su klo 12?17. Omaan kehoon tutustumista rentouttavien äänien ja helppojen rukouslaulujen avulla. Maalaamisen kautta saamme kosketuksen tunteisiimme. Piirustus- tai laulutaitoa ei tarvita. Ohj. taideterapeutti, pastori Terhi Varjoranta ja MuT, äänipedagogi Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 60 e sis. ohjauksen ja taidetarvikkeet. Anima mean kaikille avoimet harjoitukset Kallion kirkossa keskiviikkoisin klo 16 ja joka toinen maanantai 12.1.?18.5. klo 18.30-20. MuT Hilkka-Liisa Vuori. Keskiaikaisen hellän hiljaisen rukouslaulun viikoittain kokoontuvat kurssit Diakonissalaitoksen kirkko, ti klo 17.30?20.00. Peruskurssi 13.1., 20.1., 27.1. ja 3.2.2015 Hinta 45e. Ohj. äänipedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. www.voxsilentii.fi Lahja lähimmäiselle! Diakoniatyöntekijät jakavat lahjoja tarvitseville ennen joulua. Jos haluat lahjoittaa joululahjan aikuiselle, voit tuoda esimerkiksi uusia sukkia, pipoja, käsineitä tai kahvia ja suklaata 1.-12.12.2014 välisenä aikana Kallion seurakunnan kirkkoherranvirastoon, Neljäs linja 18. Jos haluat antaa joululahjan lapselle tai nuorelle ota yhteyttä Anne Mäki-Kokkilaan 09 23403631. Työväentutkimus vuosikirja 2014 ??Työväentutkimus vuosikirjan teemana on tänä vuonna työväenliike ja sata vuotta sitten syttynyt ensimmäinen maailmansota. Seppo Hentilä kirjoittaa artikkelissaan kansainvälisen työväenliikkeen suuresta rauhanprojektista. Miksi sota kuitenkin voitti rauhan ja työväenliikkeessäkin internationalismi musertui nationalismin jalkoihin? Samu Nyström kuvaa artikkelissaan, kuinka sota vaikutti Pasilan konepajan työmiehen Juho Alfred Mäkelän elämään. Eero Haapanen tutkii Helsingin Vanhankaupunginlahden kalastajia maailmansodan vuosina. Artikkeleissa perehdytään myös valokuvan merkitykseen paikallisen työväenperinteen tallentajana sekä suomalaisen yhteistoimintalain syntyvaiheisiin. Kolumneissa pohditaan tutkimustiedon ja politiikan suhdetta. Entiseen tapaan vuosikirjassa on myös laaja kirja-arvio-osio vuoden uutuusteoksista. Arvioitavana on työväenliikkeen ja työn historiaa käsitteleviä teoksia, tämän päivän yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvia tutkimuksia ja puheenvuoroja, muistelmia jne. ? yhteensä yli 30 teosta. Vuosikirjassa kerrotaan myös työväen perinnelaitosten tapahtumista kuluneen vuoden aikana. Lukuvuoden 2013?2014 aikana on yliopistoista valmistunut ilahduttavan paljon työväentutkimuksen alaan kuuluvia opinnäytetöitä. Niistä parhaat ovat korkeatasoisia akateemisia tutkimuksia. Kirjoittajat esittelevät vuosikirjassa tuloksiaan. Työväentutkimus vuosikirja on Työväenperinne ? Arbetartradition ry:n kustantama ja työväen perinnelaitosten, Työväen Arkiston, Kansan Arkiston, Työväenliikkeen kirjaston, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran, Työväenmuseo Werstaan ja Työväenperinne ry:n, yhdessä julkaisema tieteellinen aikakauskirja. Tänä syksynä se ilmestyy 128-sivuisena. Työväentutkimus vuosikirja 2014 julkistettiin 2.12. Työväenliikkeen kirjastossa. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttivät vuosikirjan artikkeleiden kirjoittajista Eero Haapanen ja Samu Nyström.
• KALLIO LEHTI Viikko 50? Nro 23 ÂKallio tänään Joulukuusi ??Joulukuusi kohosi torille. Vakiopaikkaansa. Joulumusan myötä kuusen tehtävä on luoda tunnelmaa ja vauhdittaa joulumyyntiä. Runsaan kuukauden kuunneltiin kerrat toisensa jälkeen valkeata joulua. Eivät päässeet lahjaostokset unohtumaan. Aikoinaan vaarini kertoi menneen ajan joulutoimista. Aatoksi oli hirsistä vihdottu vuoden pölyttymät, kuurattu lattiat ja tupa tuoksui jouluruoalle. Sauna oli lämpiämässä. Silloin vaari kaitsi lapset kuusenhakuun lähimetsään. Valinnan jälkeen napaus nakalla rankaan ja lumet oksilta valahtivat hangelle. Terä teki tehtävänsä. Lopuksi Vaari veti puuta perässään ja neljä lasta posket hehkuen kahlasivat kotipihaan. Tuvassa kuusi sai muutaman kynttilän oksilleen ja neljä karamelliä kiiltävässä paperissa houkuttamaan katrasta. Joulusaunan jälkeen joulupöytään. Rukous ja sitten herkkujen kimppuun. Kuusi kruunasi illan ja se sai jäädä muistuttamaan juhlasta. Joulua riitti aatonaatos- ta loppiaiseen. Loppiaisena kuivunut ranka kannettiin huussin taakse. Neulaset karisivat paljastaen surullisen kuusenraadon. Joulua riitti aatonaatosta lopiaiseen. ----Se vaarin joulumuisteloista.--Tänään joulua valmistellaan marraskuusta loppiaiseen. Tammikuun kuudennen tienoolla Staran miehet pyllistelevät torikulkijoille, moottorisaha soi,kuusi nurin ja päreiksi. Lähin lehtivihreä torin läheltä löytyy Kaupunginteatterin pihasta ja seuraava vehreys Piritan viereltä. Antakaa kuusen jäädä muistuttamaan elävästä luonnosta siihen saakka, kun routa sulaa. Ulkona talvessa ja tyvi kosteassa maassa neulaset säilyvät hyvin. Maalis- huhtikuulle saataisiin nauttia havun tuoksusta ja rehevästä vihreästä oksistosta. Joulukauppojen virikkeenä kuusi toimi marraskuusta lähtien. Loppiaisena sammutetaan valot ja annetaan kuusen jäädä ilahduttaa kansalaisia. JÄTTÄKÄÄ JOULUKUUSI RAUHAAN!!! Jos logiikka ei toimi, haetaan mallia siitä, mitä vih- reistä huhutaan. Liito-oravan papanoita puun juurelle; eiköhän saha hiljene. On se muuten ihme: liito-oravalla on subjetiivinen oikeus koloonsa samaan aikaan kun kolmekymmentätuhatta ihmislasta Helsingissä jonottaa kaupungin vuokra-asuntoihin. Linnunlaulun rannoilla näkee myös ihmeitä. Viime kevään joutsenpoikaset ovat kuin risteytys tuonelanjoen mustista- ja töölönlahden valkeista joutsenista. Höyhenpeite on perusväriltään tummanharmaa täynnä vitivalkoisia laikkuja. Taitaa olla tarua uskomus joutsenten ikuisesta parisuhteesta. Ovatko hesan joutsenemoset poikenneet tuonenjoella lemmenpuuhissa? Alkukesän haudonnan tuloksena saatiin nähdä yksitoista joutsen untuvikkoa. Neljä untuvapallerosta lahden pohjois- ja seitsemän eteläpäässä. Kaikki yksitoista ovat tallessa. Saattaa olla, kun lehti ilmestyy lahdet ovat jäässä ja joutsenemme jo kaukana. Olavi Lindholm Hagis Helsingin työväenopiston kevään 2015 ohjelma ilmestynyt Kokeile ja kehity ? innostu ja inspiroidu! ? Aloita jotain uutta? ??Helsingin työväenopiston kevään 2015 opinto-ohjelma on ilmestynyt sähköisenä digikirjana osoitteessa sto.digipap.eu/opinto-ohjelma/ . Painettu ohjelma on noudettavissa Helsingin kirjastoista, Virka Infosta sekä työväenopiston toimipisteistä 1.12.2014 alkaen. Kurssitarjontaan voi tutustua myös osoitteessa www.ilmonet.fi. Kevään opinto-ohjelmassa on yli 2000 kurssia eri ainealoilta, satoja maksuttomia luentoja sekä konsertteja, näyttelyitä ja erilaisia tapahtumia. Helsingin työväenopistossa opiskelee lukuvuoden aikana yli 75 000 kurssilaista. Opistolla on toimintaa yli 70 opetuspaikassa eri puolilla Helsinkiä. Tulevan kevään tapahtumatarjontaa värittää paitsi koko kevään jatkuva työväenopiston 100-vuotis-juhlavuosi myös Sibelius 150 vuotta -juhlavuosi sekä opiston oman sinfoniaorkesterin Helsinginkadun filharmonikojen 70-vuotisjuhlavuosi. Yhteiskunnallisten yleisluentojen luentosarjoissa pohditaan päivän polttavia, vaikeitakin kysymyksiä kuten Venäjä ? diktatuuri vai demokratia? Hyvinvointivaltion nousu ja tuho? Eriarvoistuva kotimaamme ja Kaivosbuumin vaikutukset. Helsinkiaiheisten luentosarjojen tarjontaa jatkavat Helsingin urheiluelämä 1945? 2010 ? Viihteestä viihdeteollisuudeksi sekä Tutustu Helsinkiin museovinkkien viitoittamana -sarja, jossa tutustutaan Kallioon, Töölöön ja Kruunuhakaan. Äidinkieli ja kirjallisuus paneutuu tänä keväänä mm. Skotlantiin kirjallisuusmaa- na, Aino Kallaksen maailmaan ja Sibeliukseen kaunokirjallisuuden hahmona. Kiinnostavia henkilöitä ovat myös esimerkiksi Peter von Bagh, kulttuurin monitoimimies sekä Patrick Modiano, vuoden 2014 nobelisti. Kirjoittamisen kursseista Kirjoita lapselle, Kirjoitusretket: kirjoitetaan puistossa, museossa, saaressa ja kirkossa sekä Tarina pelissä ? luova pelikäsikirjoittaminen ovat myös erityisen mielenkiintoisia aiheita. Teatteriopetus jatkaa työväenopiston juhlavuotta tarjoamalla tiiviin esityskimaran esittävien ryhmien tuotannosta Teatteriviikolla toukokuussa. Tulossa on mm. Studionäyttämön tulkinta Jussi Kylätaskun näytelmästä Maaria Blomma, Kallion Korttelidraaman vaellusnäytelmä Kallion kaduilla, Tunne teatterin suloinen Prinsessa Ruusunen sekä devising-menetelmällä toteutettuja esityksiä mm. teatteri Mellarilta ja Maunulan teatterilta. Teatteriviikon ulkopuolelta mainittakoon Teatteri projektin näytelmä Vares ? Huhtikuun tytöt sekä Saunabaarissa -komedia maaliskuussa. Taide-energiaa! ympäristötaidetapahtumassa toukokuussa, työväenopiston kuvataideopiskelijat maalaavat teoksia sähkökaappeihin eri kaupunginosissa. Projektiin voi ilmoittautua kaikki edistyneemmät maalauskurssien opiskelijat jo nyt. Kuvataide houkuttaa nuoria osallistumaan kursseille myös mm. lisätyillä sarjakuvakursseilla sekä valokuvauksen, mediataiteen, videon ja elokuvan kurssitarjonnalla. Tietotekniikassa on mm. lisätty 2D-pelikehitys ver- kossa -kursseja. Hyödyllisiä ovat myös Muistiinpanot nykyaikaan-, Linuxilla vauhtia kannettavaan-, verkkokauppa- ja blogityöpajat. Tietotekniikan yleisluentoina jatkavat mm. kaikille tärkeät kotikäyttäjän Tietoturvaluennot. Myös maksuttomat tietoiskut sekä it- ja mobiililaitteiden käytönopastukset jatkuvat Ainossa. Käsityökursseista jokainen löytää omansa. Uutuuksina esimerkiksi Kaapelitehtaalla valmistetaan luonnonmateriaaleista oikea Steiner-nukke tai aito vanhanaikainen nallekarhu. Vuotalossa huovutetaan lämmin ja kestävä villamatto. Pienehkön maton voi vanuttaa kurssilla ja isot matot voidaan lähettää vanutettavaksi huopatehtaalle. Opistotalolla voi loppukeväästä virkata langasta vaikkapa kevyet kesäiset sandaalit. Oulunkylätalon uutuutena on kevään ajan kerran viikossa kokoontuva romanipukukurssi, jossa ommellaan hameita, puseroita ja röijyjä. Kaapelitehtaalla taas vanhat hopea- tai uushopealusikat ja haarukat muotoillaan sormuksiksi, riipuksiksi tai rannekoruiksi. Perinnerakentamisen kurssilla opitaan miten tehdään rakennuksen kunnon kartoitus, paljonko rakenteista voidaan säilyttää ja entistää ja mistä saa vanhoja materiaaleja. Kotitalouden kevään uutuuksia ovat mm. 12?18-vuotiaille nuorille tarkoitetut Operaatio Pulssin kotitalouskurssit sekä perhekurssit lapsen kanssa kuten esimerkiksi Lapsen kanssa makumestareiksi sekä Päivä Prinsessana ? vaaleanpunaisia herkkuja pikkuprinsessojen juhliin. Kansainvälisen keittiön uusia teemoja ovat mm. Kambozan ja Laosin maut ja Mezebrunssi. Jos et pääse kursseille, kannattaa 7 Perinteinen joulujuhla Töölön kisahallissa jouluaattona 24.12.2014 klo 12.00 Ilmainen jouluruoka kahveineen. Jouluohjelmassa Suomi soulin kummisetä Sami Saari, yhdessä Higher ground gospelkuoron kanssa. Avustajat jouluemännät ja -isännät: kokoonnumme aattona klo 8.00, Kisahallin Mäntymäenkentän puolelta sisään. Ilmoittautumiset hursti.heikki@luukku.com Tapaninpäivänä ?rääppiäiset? klo 12.00 Kisahallin varaston edessä. Auta meitä auttamaan jouluajan keräys rahalahjoitukset tilille: FI8080001170079090 Otamme vastaan ruokaa ja juomaa, joka arkipäivä joulukuussa klo 12-18.00 ja sopimuksen mukaan, Helsinginkatu 19 Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry/Heikki Hursti (050 5828272) Siunattua Joulua ja onnellista vuotta 2015 kaikille! ÂPakina Kiusalliset kiusatut ??Työpaikkakiusaaminen on vakava asia ja ongelmallinen. Siinä ei ole mitään humoristista. Siihen on puututtava, siitä on puhuttava, siitä on kirjoitettava. Onneksi niin tehdään. Työpaikkakiusaaminen on brutaalia terroria, joka ei lopu vaikenemalla tai vähättelemällä. Mutta, mutta. Asialla on, kaikilla asioilla on, pimeä puolensa, johon ei puututa, josta ei puhuta eikä kirjoiteta. Se mikä on toiselle uhka on toiselle mahdollisuus. Itsensä kiusatuksi kokeminen on hyvin henkilökohtainen tunne. Niin ovat päänsärky ja väsymyskin. Kanssaeläjän tunteet ja tuntemukset eivät poistu niitä vähättelemällä tai ne kieltämällä. Ja tässä piilee se mahdollisuus. Mahdollisuus saada huomiota, hallita ja käyttää valtaa. Mahdollisuus niille vapaaherroille ja leskikeisarinnoille, joita miltei jokaisessa työyhteisössä on. Päänsäryn tai väsymyksen avulla saa hetkellistä huomiota, muttei paljon muuta. Suureen ääneen työpaikkakiusatuksi ilmoittautuminen antaa vapaaherroille ja leskikeisarinnoille täydellisen koskemattomuuden, keinon hallita ja oikeuden mielin määrin ohjailla työyhteisöä. Työelämässä vahvat jyräävät armotta heikommat tieltään. Työnantajat, johtajat, työntekijät, kaikki tunnistavat asioiden oikean laidan. Todellisen kiusaamisen kohteeksi joutuneet eivät julista, he vaikenevat ja kärsivät hiljaisesti. Mutta kun toisen tunteita ei voi kieltää tai väheksyä, on näiden narsististen vapaaherrojen ja leskikeisarinnojen mellastusta siedettävä. Käsiteltävä silkkihansikkain, ikään kuin he oikeasti olisivat uhreja. Seuraamusten pelossa vaietaan, otetaan Olli Sarpo mukaan työterveyshuolto, käytetään aikaa ja rahaa. Ja vapaaherrat ja leskikeisarinnat nauttivat täysin rinnoin uhrin asemastaan. Suomatta ajatustakaan sille, että toiminnallaan vievät pohjaa todellisen työpaikkakiusaamisen ehkäisyltä. Mistä löytyisi se rohkea, joka uskaltaisi sanoa ei vapaaherralle ja leskikeisarinnalle? Uskaltaisi asettua hiljaisten ja vaieten kärsivien työpaikkakiusattujen puolelle? Nuoret nousevat catwalkille yhdenvertaisuuden puolesta ??Arabian Music & Action Housessa järjestetään lauantaina 13.12.2014 klo 13? 16 säkenöivä I am what I am -tapahtuma, jossa nuoret nousevat catwalkille rokaten, kävellen, hyppien, tanssien ? tyylillä, mikä itselle parhaiten sopii. Tapahtuman teemana on yhdenvertaisuus. Tuomari ja tapahtuman nimen luoja Miska Tuononen kannustaa nuoria tuomaan tyylinsä ja persoonansa rohkeasti esiin. ? Vaikka muut eivät tietäisi millainen olet, sinä itse päätät ja tiedät, usko siis itseesi! Tapahtumassa esiintyy Niko Helenius, ja juontajana toimii Teuvo Loman. Lisäksi lavalle nousevat Malmin nuorisotalon ABC Dance, Darun Ali sekä Rosa ja Tiia. Tuomaristo valitsee nuorista omaperäisimmät cat- walk-kävelijät, ja heidät palkitaan upeilla palkinnoilla. Tuomaristossa istuvat Miska Tuonosen lisäksi tapahtuman suojelija Tea Khalifa, Niko Helenius, Anna Eriksson mallitoimisto Pin-up.fi:stä ja Rozza Dragoz. poiketa kotitalouden Raakaruokaa -havaintoesityksiin, joissa annetaan vinkkejä trendikkään raakaruoan valmistamiseen. Liikunta, hyvinvointi ja terveys -kurssien yhtenä teemana on erityisesti miehille tarkoitetut kurssit. Miten olisi Miehestä on moneksi tai Äijäjooga? Uusia aluevaltauksia on myös show jazz Silkkikutomolla ja parisalsa Stadin Ammattiopistolla ? mukaan mahtuu eikä omaa paria tarvita. Paritanssin viikonloppukursseina tarjolla on mm. suositut parisalsan alkeet, lavatanssikurssit ja häävalssikurssit kesän hääpareille. Kielien tarjontaan toivotuista keskustelu- ja viikonloppukursseista uusia teemoja ovat vaikkapa Ranskan kielioppia intensiivisesti tai La Bretagne ? terre de légendes ja Le Paris des monuments -keskustelukurssit. Englannin kursseista kannattaa tutustua mm. Englannin helppo keskustelu ja kertaus -kurssiin ja In vai on? prepositiokurssiin. Muista myös Activate Your Listening and Speaking Skills -intensiivikurssi sekä IELTS - International English Language Testing -kurssi. Myös Portugalin alkeet on edelleen tarjonnassa (12.1.?13.4) vaikka opinto-ohjelmassa sitä ei ole mainittukaan. Arabian Music & Action House Arabianpolku 1A 2 00560 Helsinki Ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa aineittain porrastetusti 8.?10.12.2014 klo 11. Kursseille voi ilmoittautua puhelimitse 09 310 88610, opiston toimistoissa tai ilmonet.fi -sivuston kautta. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisesta ovat opiston opinto-ohjelmassa sekä osoitteessa www.hel. fi/tyovaenopisto
• KALLIO LEHTI AUTOPAIKKOJA 8 Joulusiivoukset! Nro 23 ? Viikko 50 2 KPL VAPAANA LÄMPIMÄSSÄ AUTOHALLISSA Wallininkuja 5:ssä, Pesumahdollisuus, vuokra 175?/kk Autohallitilaa 100m2, vuokra 790?/kk Lakeuden Emännät siivoaa kodissasi paikan, johon pukin on mukava tulla. Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 Tiedustelut/näytöt p.0400 - 424 192 Kuvia www.tila1.fi Kallion pikkuteatterit olivat tämän syksyn teemoja Kipinöi ?viikolla (kuva: Viivi Hämäläinen). Kallio Kipinöi ?viikolla 20 000 kävijää! ! PARTURI-KAMPAAMO KALLION KLIPOTEEKKI ??Sunnuntaina 23.11. päättynyt Kallio Kipinöi ?monitaidefestivaali keräsi noin 20 000 kävijää. Eräs tämän syksyn teemoista viikolla oli ?kulttuuria paikoissa joissa sitä ei osaisi odottaa? Ohjelmassa oli muun muassa konsertteja ja kirjailijatapaamisia kivijalkaliikkeissä ja disco saunassa. Myös teatteria tuotiin kadulle, kun Helsingin työväenopisto toteutti korttelidraamakävely, joka perustui 1930-luvun Tattarisuonmysteerioon. Kallio Kipinöi ?festivaa- li on vuosittain järjestettävä kymmenpäiväinen festivaali, joka tarjoaa ohjelmaa laajalle yleisöpohjalle musiikin, teatterin, tanssin, luentojen, katutapahtumien ja kuvataiteen aloilta. Tekijöinä ovat Kallion alueella toimivat erilaiset yhteisöt, yhdistykset sekä yksityiset henkilöt. Tänä syksynä kulttuuriviikolla oli noin 130 tapahtumaa. Viikon pääjärjestelyistä vastaa Kallion Kulttuuriverkosto. Kallio Kipinöi ?festivaali järjestettiin nyt 18. kerran. Kohtuuhintaista hiusten muotoilua ammattitaidolla Kiharakäsittelyn yhteydessä kiiltosävy veloituksetta. ! NETTIAJANVARAUS 24h/vrk Ujo keiju ilmestyi taidegalleria Kamiter Arsiin (kuva: Tuomas Eerola). ! www.klipoteekki.com Kaarlenkatu 13, 00530 Hki Puh. 753 7171 Kinaporin päivätansseissa on tunnelmaa (kuva: Milja Rämö). Seuraa meitä! NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Ompelimo Tex - konehuolto Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 OK-Varastomyynti - konehuolto Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 TilkkuPuoti - konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! Teatteri Kallio tarjosi laadukkaan konserttisarjan. Lavalla Sun trio (kuva: Juhani Styrman). Heikki Prepulan animaatiot kiinnostivat yleisöä Lastentarhamuseossa (kuva: Panu Pahkamaa).
• KALLIO LEHTI Viikko 50? Nro 23 9 MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Vie vanhus ulos -kampanjaa vauhdittava jääkiekkoilija Jarkko Ruutu kertoo kampanjasivujen videolla ulkoilukaverin merkityksestä. Kuva: More On Oy Ikäihminen tarvitsee ulkoiluseuraa etenkin talvella ??Monen iäkkään mahdollisuudet ulkoiluun vaikeutuvat talvella, ellei liikkumisen tueksi ole turvallista ulkoiluseuraa. Vie vanhus ulos -haastekampanjalla kerätään ulkoilukertoja iäkkäiden kanssa joulukuun alusta helmikuun loppuun. Tavoitteena on 15 000 ulkoilukertaa. Vie vanhus ulos -haastekampanja kiinnittää huomiota toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoiluun nyt neljännen kerran. Kampanjaan osallistutaan verkkosivulla vievanhusulos.fi, jonne ulkoilukerrat kirjataan. Talvella moni iäkäs joutuu luopumaan ulkoilusta, koska pelkää kaatumista. Ikäinstituutti muistuttaa, että iäkkäät haluavat ulkoil- la myös talvella, mutta liikkumiseen tarvitaan tukea. Jokainen voi osoittaa välittämistään ja tarjota iäkkäälle turvallista ulkoiluseuraa. Jos tiedossa ei ole tuttua vanhusta, ulkoiluystävän tarvetta voi kysyä oman paikkakunnan seurakunnasta, järjestöistä tai palvelutaloista. "Viime vuonna kampanja toteutettiin syksyllä ja sillä kerättiin 20 450 ulkoilukertaa. Osallistujia oli 82 paikkakunnalta. Talvinen ajankohta tuo omat haasteensa iäkkäiden ulkoiluun ja juuri siksi lähdemme liikkeelle nyt 1. joulukuuta. Tavoite on 15 000 ulkoilukertaa 100 paikkakunnalla. Jos entistä laajempi joukko lähtee mukaan, niin tavoite on aivan mahdollinen", kertoo suunnittelija Heli Starck Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta. Turvallinen liikkuminen iäkkään kanssa varmistetaan heijastimilla, liukuesteillä ja sopivilla apuvälineillä sekä huolehtimalla, että kaikilla on ulkoiluun sopivat jalkineet ja lämpimät vaatteet. Jo lyhytkin liikkuminen raittiissa ilmassa virkistää mieltä. Työyhteisöjen ja yritysten toivotaan osallistuvan kampanjaan viemällä ulos oman alueensa iäkkäitä. Kampanja palkitsee kuukausittain ahkeria ulkoilijoita liikuntatuotteilla ja lahjakorteilla. Vievanhusulos.fi -sivuilla on ideoita ulkoilun järjestämiseen ja sieltä voi myös ladata kampanjaan liittyvän esitteen ja julisteen. Niitä Sotiemme veteraanit 2014 ??Vuosina 1939-1945 noin 700 000 henkilöä palveli rintamalla. 94 000 kaatui, saman verran vammautui pysyvästi. 95 000 naista palveli rintaman välittömässä läheisyydessä. Nyt sotiemme veteraaneja on jäljellä enää 16 000 miestä ja 11 000 naista. Sotainvalideja on 3500. Aloitettuani vuonna 2011 uutena kansanedustajana, jäi ensimmäisenä vuonna mieleen sykähdyttävimpänä hetkenä syksy 2011 kun eduskuntaan saapui yli 100 veteraania. Heillä oli kunniamerkit rinnassa ja tummat puvut päällä. Osa tuli pyörätuolissa, osa hitaasti ja ryhdikkäästi kävellen. Heillä oli viesti joka kuului seuraavalla tavalla: ?Olemme vielä elossa, älkää leikatko kuntoutuksestamme?. Eduskunnan puhemies, useita ministereitä ja kansanedustajia oli vastaanottamassa viestiä. Veteraanijärjestöjen taholta on kantautunut vastaava viesti joka vuosi. Kuntoutus- ja kotipalvelut on turvattava. Miksi veteraanit joutuvat muistuttamaan päätöksentekijöitä olemassaolostaan ja heille tarjottavien palvelujen puutteista joka ikinen vuosi? Miksi on järjestettä- vä televisiossakin mainostettuja veteraanikeräyksiä joka vuosi? Koska sotiemme veteraanien kuntoutusta ja hoivaa ei ole koskaan järjestetty kunnolla. Vasta tänä vuonna Kela on alkanut antaa henkilötietoja kunnille, jotta kuntoutukseen oikeutetut henkilöt saavutettaisiin. Valitettavasti valtaosa avun ansainneista on jo kuollut. Veteraanipalvelujen saavuttamattomuus on ollut erityisesti suurten kaupunkien ongelma. Tähän liittyvät käytännön hankaluudet ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta asioiden korjaamiseksi ei ole aiemmin laitettu tikkua ristiin. Vuodelta 1948 peräisin olevassa sotavammalaissa oleva haitta-asteluokitus määrittää ketkä ovat oikeutettuja laissa määriteltyihin palveluihin. Olen jättänyt lakialoitteen sotavammalain muuttamiseksi alkusyksystä, koska laki kaipaa kipeästi päivittämistä. Ehdotin lakialoitteessani, että haitta-asteluokittelu poistettaisiin kokonaan Suomen sodissa vuosina 1939-1945 palvelleiden henkilöiden kohdalla. Perustelin aloitettani veteraanien yli 90 vuoden keski-iällä ja tästä johtuvilla hoitotarpei- den muutoksilla. Aloite keräsi 51 allekirjoitusta eikä se edennyt äänestykseen asti. Ei voi kuin ihmetellä, että kuinka irvokas koko haitta-asteluokittelu on ottaen huomioon itsenäisyyttämme puolustaneiden uhraukset maamme eteen. Miksi emme hoida maamme itsenäisyyden pelastaneiden asioita kuntoon vielä kun se on mahdollista? Heitä on jäljellä enää 27 000 henkilöä. Olen ottanut selvää, että lähes poikkeuksetta veteraanijärjestöjen varat on osoitettu erityisesti kotiin vietäviin palveluihin lähivuosien ajan ja jonkin verran säästetään perinnerahastoon, jonka tehtävä on veteraanihistorian säilyttäminen jälkipolville. Itsenäisyyspäivänä pidetään hienoja puheita vapaudesta ja itsenäisyydestä sekä kauniista kotimaastamme. Suomen kansa kunnioittaa sotiemme veteraaneja, mutta onko valtiovalta kunnioittanut heitä tarpeeksi päätöksissään vuosien saatossa? Ei tarpeeksi. Seuraavalla hallituksella on vielä mahdollisuus korjata asioita elossa olevien sotiemme veteraanien osalta. Kike Elomaa voi myös tilata osoitteesta voimaavanhuuteen@ikainstituutti.fi. Ikäinstituutin henkilökunta osallistuu Vie vanhus ulos -kampanjaan 4.12. ulkoilemalla Helsingissä Käpyrinteen palvelutalon asukkaiden kanssa. Tempauksessa kävellään vanhusten kanssa läheiseen Kimmon puistoon, jossa ohjelmassa on mm. senioritanssia ja yhteislaulua. Ulkoilun lomassa nautitaan glögiä ja pipareita. Ikäinstituutin väestä osa jalkautuu Tampereelle ulkoillakseen Violakodin asukkaiden kanssa. Vie vanhus ulos -kampanja 1.12.2014 ? 28.2.2015. Huoneistot ja kiinteistöt 1,24 % (sis. alv 24%) velattomasta kauppahinnasta Tarjous voimassa tammikuun 2015 loppuun Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Marjaniemenranta 8 A, 00930 Helsinki edullisempi.fi Himaturva Uusi tehokas myyntitapa, kun haluat itse myydä asuntoasi. Nyt voit siis itse toimia asuntosi välittäjänä ilman kalliita välityspalkkiokuluja Lue lisää www.himaturva.fi Työväenyhdistys ja Skanska sopuun Paasitornin kiinteistöriidassa ??Helsingin Työväenyhdistys ja Skanska ovat sopineet Paasitornin kiinteistön kehittämishankkeeseen liittyneet erimielisyytensä. Osapuolet vetävät pois asiaa koskevat kanteensa Helsingin käräjäoikeudesta. Skanska toteutti Helsingin Työväenyhdistykselle Siltasaaressa sijaitsevaan Paasitornin kiinteistöön vuosina 2010?2012 kiinteistön kehittämishankkeen rakennusteknisten töiden urakan. Hankkeessa toteu- tettiin 170 huoneen Scandic Paasi -hotelli, kolme uutta kokoustilaa sekä uusi ravintola. -Sovintoratkaisun saaminen yli kaksi vuotta hankkeen valmistumisen jälkeen osoittaa neuvottelujen vaikeutta. Lopputulos on kuitenkin hyvin tyydyttävä?, sanoo toimitusjohtaja Jorma Bergholm Helsingin Työväenyhdistyksestä. -Olemme tyytyväisiä siihen, että pitkään kestäneet neuvottelut Paasitor- nista on nyt saatu päätökseen. Olemme koko ajan pyrkineet siihen, että löydämme asiassa sovintoratkaisun?, toteaa toimialajohtaja Jarkko Muurimäki Skanskasta. Osapuolet ovat sopineet, etteivät ne julkista sovintoon liittyviä rahasummia tai muita yksityiskohtia. Paasitornin kiinteistön ensimmäinen osa valmistui vuonna 1908. Myöhemmin siihen on toteutettu useita lisäosia. Teurastamon joulumarkkinat sunnuntaina 14. joulukuuta ??Teurastamon pienillä joulumarkkinoilla sunnuntaina 14. joulukuuta kello 11-17 keskitytään olennaiseen, eli herkutteluun! Flavour Studion valtaavat pienet artesaanisuklaan tuottajat ja Tuoretorin myymälässä hyllyt täytetään kotimaisten pientuottajien jouluherkuilla. Tarjolla on mm. joululaa- tikoita, makeisia, luomuglögiä, savustettuja kalkkunoita ja ankkoja sekä savustettuja joulukukkoja ja tietenkin maistiaisia. Teurastamon pihalta löytyvät joulukuusien lisäksi jälleen tutut Maalaistentorin myyjät, joilla tällä kertaa valikoimissa mm. bbq-kastikkeet, luomumunat, mehut, jauhot ja kosmetiikat. Joulun kunniaksi myös Teurastamon yrittäjät pistävät parastaan. Helsingin kahvipaahtimo paahtaa Teurastamon joulukahvia ja pieni italialainen jäätelötehdas ja kahvila Jädelino tekee erikoiserän joulujätskiä glögin, torttujen ja aitojen veronalaisten joulukakkujen seuraksi. Tsekkaa tarkemmat tiedot Facebook-tapahtumasta!
• KALLIO LEHTI 10 www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! Jumittaako selkä tai niska-hartiaseutu, vaivaako vanha urheiluvamma, kärsitkö päänsärystä tai migreenistä? Oletko kokeillut osteopatiaa? Varaa aika, niin voimme olla avuksesi. Meiltä saat myös lahjakortit! Osteopaatti Paula Saarelma Ostepatiahoidot naisille, lapsille ja vauvoille Osteopaatti Aleksi Tuhkanen Osteopatiahoidot aikuisille ja yli 6-vuotiaille Hinnat Osteopatia 55? / lapset 45?? Osteopatia & hieronta 75?? Hinnat Osteopatia 60?? Ei työssäkäyvä 55?? Tiedustelut ja varaukset p. 050 583 5653 paula@naistenosteopatia.fi www.naistenosteopatia.fi Tiedustelut ja varaukset p. 050 570 9908 aleksi.tuhkanen@iki.fi www.aleksituhkanen.fi Paasipuiston Hoitohuone Hakaniemessä Paasivuorenkatu 8 / Helsinki www.facebook.com/ paasipuistonhoitohuone Osteopatia on tehokas ja turvallinen koko kehon hoitomuoto. Osteopaatti tutkii nivelten liikkuvuutta sekä lihasten ja lihaskalvojen kireyksiä. Hoidolla tasapainotetaan kehon toimintaa ja aineenvaihduntaa. Osteopaatti hoitaa kehoa kokonaisuutena ja pyrkii löytämään syyt oireiluun. Vaivasta riippuen yleensä jo 1-3 hoitokertaa riittää helpottamaan oloa ja kroonisiin vaivoihin voidaan antaa pidempiaikaista ylläpitohoitoa. Paula ja Aleksi ovat molemmat kokeneita osteopaatteja ja valmistuneet Metropolia Ammattikorkeakoulusta. TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Tuplaydinprosessori ? Kirjoittava DVD-asema ? Laadukas 17? näyttö ? Windows Vista Business Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön Paketin hinta: 130? Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi JOULU- Nro 23 ? Viikko 50 Korvatunturin tontut olivat vahingossa kadottaneet erittäin tärkeän jutun KLNLK:oon eli Kilttien Lasten Nimi Lista Kansion ??Koko kylän perinteiset perhepikkujoulut järjestettiin Keuruuntien leikkipuistossa ensimmäisenä adventtisunnuntaina 30.11 jouluisesti pikku pakkasessa. Lunta ei tosin ollut satanut. Tonttutiimi, osallistui pikkujoulujen valmisteluihin ja eri ?työtehtäviin?, siten kuten Korvatunturillakin on aina tapana. Tarjolla oli jouluisia antimia eli mehua, glögiä, pipareita, mandariineja ja muuta makeaa maistuvaa. Leikkipuistossa koristeltiin aluksi yhdessä Taikapuu. Kun puu saa oksilleen koristeita, se alkaa levittää ympärilleen lämmintä hyvää joulun mieltä. Näin kertoi neljä vuotta sitten PuuVallilassa vieraillut tonttu. Siitä lähtien ovat puu-vallialaiset koristelleet Taikapuun. Jälleen siinä roikkui itse tehtyjä koristeita, nauhoja, kimalletta, palloja ja paljon muuta. Joulukuusen alle kertyi pieniä pikkujouluisia paketteja. Joululaulujen aikana joku näki tutun punaisen hahmon ja Joulupukkihan se itse saapui paikalle. Kauhistus sentään! Joulupukki kertoi että nyt oli sattunut ja tapahtunut: Korvatunturin tontut olivat vahingossa kadottaneen erittäin tärkeän jutun, KLNLK:oon eli Kilttien Lasten Nimi Lista Kansion. Kansio on hirmu tärkeä juttu, koska siinä on kaikkien kyläläisten nimet ja siitä voi tarkistaa, ettei kukaan ole jäänyt pois joululahjalistalta. Lukuisa määrä pikkutonttuja lyhtyineen lähti yhdessä Joulupukin kanssa etsimään kadonnutta kansiota. MARKKINAT Maalaismarkkinat JOKA KUUKAUDEN 1. SUNNUNTAINA seuraavaksi 4.1.2015 klo 10-16 Vaihtolahjapöytä täytyy. Valmisteluja. Etsintään osallistuneet olivat tietenkin asianmukaisesti pukeutuneet tonttumaisesti ja mukanaan lyhdyt. Pikkutontut kiertelivät Puu-Vallilan pihapiireissä ja etsivät kadonnutta KLNLK:ta. No löytyihän se! Punainen tärkeä kansio löytyi vihreän talon portailta. Kas kummaa, Joulupukin tarkasteltuaan listalla olevat nimet kyselemällä lapsilta, aivan kaikki ovat listalla ja näin saamassa lahjoja. Sen verran kilttiä vä- keä oli paikalla. Joulupukki lähti kohti Korvatunturia ja muu väki jäi vielä paikalle. Kiireistä aikaa. Nimien tarkistuksen jälkeen saivat pikkutontut valita lahjanvaihtoon tuotuja paketteja kuusen alta. Illan kohokohtia. Vapaasti sai valita ja varmaan myöhemmin illalla monessa perheessä podettiin sokerihumalaa. Glögi maistui, vähän väliä tarvittiin täydennystä, kun pikkujouluista väkeä oli
• Viikko 50? Nro 23 KALLIO LEHTI 11 Kaikukadun Hammaslääkärit Särkypäivystys arkisin Kaikukatu 2 (Hämeentie 11) P. 753 3484 ? HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Life Sörnäinen Havupuuuutejuoma 10 pulloa 5995 Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo norm. 79,95e Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.00-20.30, la 10-16 ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 Tonttukulkuetta. mukavasti enemmän kuin oli odotettu. Kivaa oli jutella tuttujen ja uusien naapureiden kesken. Lapset leikkivät vielä värivaloilla puistossa pitkin iltaa, mutta pikkuhiljaa puisto tyhjeni. Vain Taikapuu jäi koristeltuna paikalleen, odottamaan seuraavia pikkujouluja ja mukavia ihmisiä ympärilleen. Hyvää joulun odotusta sinulle lukija! Kannattaa olla kiltisti, tonttuja saattaa tulla ikkuna taa. Puu-Vallilalaiset ry./Roba (kuvat Tarja M. ja Mona H) Karhupuiston Hammaspalvelu Oy Agricolankatu 9, 00530 Helsinki ? Uudet proteesit ? Pohjaukset KARI HIRVONEN hammaslääkäri KARI IKONEN erikoishammasteknikko hammasteknikkomestari ? Korjaukset ? 710 883, 710 588 ? Kruunu-, silta- ja keinojuuri- protetiikka J-P MARJORANTA vuoden erikoishammasteknikko hammastekniikan opettaja ? 044 5566010 Tonttukulkue KLNLK:ta etsimässä. Tommi Raitio ? Koulutettu terveydenhuoltoalan hyväksymä hieroja Varaa yritys/kotikäynti jo tänään 040 56 44 433 Hoitosarjat 3x30min 50 ?, 3x45 min 100? ? Tällä kupongilla 10? alennus Tarjous voimassa 31.12.2014 asti Hinnasto: ? 30 min 30 ? ? 60 min 50 ? ? 45 min 40 ? ? 90 min 65 ? ? intialainen päänhieronta 35 ? Helsinginkatu 20, 00530 Helsinki hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta KLNLK:n tarkistaminen.
• KALLIO LEHTI 12 Nro 23 ? Viikko 50 Oppia, luovuutta ja harrastamista Kalliossa Työväenopisto sata vuotta Lemon Grass Thai Cuisine Avoinna: Arkisin lounas 11-15 Myös Take Away Kolmas Linja 12 Ma-Pe La Su ? 09-8763 279 11-20 12-20 12-20 ??? Helsinki ei ole enää teollisuuskaupunki, eikä Helsingissä enää ole samanlaista yhtenäistä työväestöä kuin sata vuotta sitten. Maailman muuttuminen on näkynyt myös vapaan sivistystyön lähtökohdissa. Uusia näkökulmia on etsitty niin tietoyhteiskunnasta kuin kansainvälisyydestä ja kestävästä kehityksestä, Saarinen kirjoittaa Oodissaan sadalle vuodelle. Helsingissä työväenopisto on toiminut koko sadan vuoden ajan suomalaisittain poikkeuksellisessa ympäristössä. Pääkaupungissa on koko toiminnan ajan ollut saatavilla asiantuntijoita ja ammattiopettajia lähes mistä tahansa aineesta tai aiheesta. Samalla suurkaupungin monipuolinen väestöpohja ja alueellinen laajuus ovat vaatineet jatkuvia ponnisteluja erilaisten intressien tyydyttämiseksi. Kansalaistaidot voi päivittää VIIPURINRINKELIT JA KARJALANPIIRAKAT Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö piti kaupungintalon kutsujuhlassa 11.9. elinikäistä oppimista voimakkaasti puolustavan juhlapuheen. Suomi tunnetaan maailmalla osaavasta työvoimasta, joka on yksi tärkeimmistä kilpailuvalteistamme: ? Osaamisemme pohjau- myydään Hakaniemen Markkinoilla su 4.1.2015 Kotileipomo V. Kiianen Lappeenranta Einojuhani Rautavaara sävelsi uuden juhlafanfaarin 100 vuoden kunniaksi. Vieressä Sini-vaimo, pitkäaikainen musiikinopettaja. tuu hyvään peruskoulujärjestelmäämme. Mutta tärkeää osaamisvoimamme ylläpidossa on se, että oppiminen on meillä mahdollista kaikkina ikävuosina, myös perusopetuksen jälkeen.  Elinikäisen oppimisen ? malli on sisäistetty työväenopistoissa jo sen alkuhetkistä lähtien. ? Elinikäiselle oppimiselle on tänä päivänä vähintäänkin yhtä suuri  tarve. Puhumme pidempien työurien tarpeesta. Ne ovat kuitenkin mahdollisia vain, jos samalla huolehdimme erityisesti vanhempien ikäluokkien taitojen ja tietojen säilyttämisestä ja kehittämisestä. Työväenopistojen rooli yhteiskunnan rakentajina on edelleen kiistaton, Niinistö sanoi.  Kursseilla voi oppia viittomakieltä tai kunnostaa vanhan nojatuolinsa. Moni seniorikansalainen on päässyt sinuiksi myös sen vähän Kaksoisleuan poistoon ja kasvojen kohotukseen. t inee a t a ! uttav uotteita k i a V nont luon ENNEN JÄLKEEN Näkyvä tulos jo yhden naamion jälkeen. Nettex International Oy 5 kpl pakkaus Hämeentie 4 C 10, 00530 Helsinki www.nettex.fi medicos@nettex.fi Puhelin: 09-6227 1210 tai 040-547 6133 Taina Saarinen ja Arbiksen Gunborg Gayer pitivät hauskan rehtoreiden juhlapuheen. -vartalowräppi Poistaa kuona-aineita, lisää energian kulutusta, hoikentaa jopa useita cm per hoito! Aktiiviset ainesosat ovat luonnon tuotteita. Sopii A TILA N 4 + 1 vyötärölle, alleille, reisille... E LLIN KETTI. U D E TEPA O U T Helppo, tehokas, edullinen. Nettex International Oy Hämeentie 4 C 10, 00530 Helsinki www.nettex.fi medicos@nettex.fi Puhelin: 09-6227 1210 tai 040-547 6133 BellaCanta esitti ?Sata salamaa? Vesa Lintulan säestyksellä kaupungintalon juhlassa.
• KALLIO LEHTI Viikko 50? Nro 23 13 Juhlavuosi tarjosi paljon ??Työväenopiston juhlalukuvuosi 2014?2015 tarjoaa tuhansia kursseja ja satoja luentoja normaalivuoden tapaan. FT Samu Nyströmin kirjoittama ?Oodi sivistykselle ? sata vuotta työväenopistotoimintaa Helsingissä? ilmestyi 11.9. kaupungintalon kaksikieliseen kutsuvierasjuhlaan. Myös Arbiksen taivalta muisteltiin ruotsiksi kirjan muodossa. Samana päivänä avattiin ?Ilo oppia ? Kul på kurs? -näyttely Helsingin kaupungintalon Virka Galleriassa. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin noin 70 työpajaa tai tapahtumaa. Opistotalossa vietettiin sunnuntaina 5.10. kansalaisjuhla. Sitä edelsi näyttävä Jättinukkekulkue Tokoinrannasta Brahen kentälle. Kaupungintalon juhlassa kantaesitettiin säveltäjä Einojuhani Rautavaaran ?Ilo oppia??juhlafanfaari Helsinginkadun filharmonikkojen toimesta.  Helsingin työväenopiston musiikin johtava opettaja ja säveltäjän puoliso  Sini Rautavaara  kertoo, että fanfaarin aloitteen tekijänä on kapellimestari VeliAntti Koivuranta. ? Ensin Einojuhani teki lyhyen fanfaarin neljälle trumpetille, sitten Veli-Antti kysyi eikö orkestraatiota voisi lihottaa, Sini Rautavaara paljastaa juhlafanfaarin luomisen vaiheita. Koivuranta, joka on paljon johtanut Einojuhani Rautavaaran musiikkia, sai toiveensa toteutumaan: teoksen esittää neljä trumpettia, Presidentti Halonen kiitti opistoa kulttuurin sampona. Opistolaisia yli 50 vuotta sitten. neljä käyrätorvea, neljä pasuunaa ja tuuba sekä kaksi lyömäsoittajaa. Partituurin kansilehdellä lukee ?Onnea satavuotiaalle vapaalle sivistystyölle!? Juhlafanfaari on muunnelma Einojuhani Rautavaaran ?Itsenäisyysfanfaarista?. ? Siinä ei ole nostalgiaa, vaan juhlan tuntua. Se on marssimainen ja kehittyy ja laajenee loppua kohden. Sen viesti on: ?Nyt juhla voi alkaa?, luonnehtii Koivuranta. Erityisen antoisaa oli rehtori Taina Saarisen mielestä koota Sivistysvaikuttajien muotokuvanäyttely, johon valittiin 20 vapaan sivistys- työn ja Helsingin työväenopiston kehittymiseen vaikuttanutta henkilöä. ? Nämä ihmiset kokivat oppimismahdollisuuksien järjestämisen elämäntehtäväkseen, jotkut heistä jopa henkensä uhalla. Suomalaisen yhteiskunnan ja yksilön sivistys on ollut monen rohkean miehen ja naisen elämäntehtävä, Saarinen toteaa. Sivistysvaikuttajien muotokuvanäyttely on esillä myös ensi keväänä. Risto Kolanen Kuvat: Mari Thorin/ Rhinoceros Runokuoro esitti vanhoja runoaforismeja ja Ilpo Tiihosen ?Oodi Suomelle? Opistotalon juhlassa. teknisemmänkin tablettinsa kanssa. Kansalaistaidot voi päivittää vaivatta työväenopistojen avulla. Tämä päivitystyö on myös erittäin tarpeellista aktiivisen kansalaisuuden ylläpitämiseksi. Harrastaminen tuo voimaa ja jaksamista arkeen. Työväenopistoilla on tärkeä merkitys monen ihmisen sosiaaliselle elämälle. ? Eri sukupolvet, erilaisista taustoista tulevat ihmiset kohtaavat ja jakavat saman kiinnostuksen kohteen. Opistoilla on suuri merkitys myös kaksikielisyyden vaalimisessa sekä maahanmuuttajien kieliopintojen tarjoajina, Niinistö summasi. Työväenopisto kulttuurien sampo Presidentti Tarja Halonen oli juhlapuhuja avoimessa kansalaisjuhlassa 5.10. Helsinginkadun pääopistotalolla. Moni kuulija tietää, että omilla kotikulmillaan puhunut presidentti on opiskellut opistossa maalaamista ja vatsatanssia. ? Elämästä ei pääse eläkkeelle. Ihmisten keski-ikä nousee, arvokas vanhuus on tärkeää. Emme ole asiakkaita yhteiskunnassa, osallistuminen siihen on keskeistä. ? Muutos sisältää mahdollisuuden, mutta siitä huolimatta nykyinen, jatkuvassa muutoksessa oleva maailma on monille ihmisille enemmän uhka ja ahdistus kuin toivo ja mahdollisuus. Koko kansan koulutusjärjestelmä on historiallisesti melko uusi. Halonen muisteli omaa nuoruuttaan, jossa ?koulutuksellisesti selvästi luokkarajainen yhteiskunta? oli vallitsevana. Kun koulutieto vanhenee työelämässä, oppia pitää koko ajan uutta. Hän korosti oppimisen iloa, ihmisen omaa intoa ja osaamista opettajan tarjoaman annin rinnalla. ? Ihmisen itsensä on muokattava oma kulttuurinsa aikaisempaa useammista osatekijöistä ja yhteiskunnat muuttuvat entistä värikkäämmiksi. Teatteri vankkana tukijana presidentti Halonen on iloinen taiteen omaehtoisesta luomisesta opistossa, joka on todellinen kulttuurien sampo. Se on avain sekä itsensä tuntemiseen että vahvistaa toisten taidoista nauttimista. ? On konsertteja, teatteri- ja lausuntaesityksiä, näyttelyitä ja tapahtumia. Työväenopisto tarjonnasta ? siitä 100  000 opetus- Kansalaisjuhlan airuet portailla (vas) Jonna Martikainen, Veli-Matti Kunnari, Mikko Lappalainen, Lauramaija Hurme ja Anna-Liisa Sahlberg. tunnista ja 4 300 erilaisesta kurssista koko joukko on juuri erilaisia kulttuuriin liittyviä asioita. Ja ne ovat usein myös nopeasti tänäkin syksynä täyttyneet. ?Kulttuurista iloa ja vetovoimaa? ?opiston tavoite on mennyt hyvin perille, Tarja Halonen kiitti. Monien mahdollisuuksien opisto Työväenopiston toiminta ei ole helsinkiläisille ollut yhdentekevää. Muistoja on kerätty, opistolaistoi- minta jatkuu. Olin kahdeksan vuotta itse työväenopiston johtokunnan puheenjohtaja 2001?2008, kaksitoista vuotta johtokunnassa. Saimme paljon yksittäisiä kursseja, opetuspaikkoja tai oppiaineita koskevia ihmisten ja järjestöjen yhteydenottoja sekä erilaisia adresseja ja nimilistoja. Se kertoo, että työväenopiston toiminta koetaan tärkeäksi. Tänä päivänä työväenopisto on erityisesti ?naisten vapauden valtakunta?, noin 80 % opiskelijoista ja iso osa opettajista on naisia. Työssä käynnille tai perheen hoi- dolle vastapainoa ja rentoutusta hakevia naisia. Halu kehittää tai toteuttaa itseään on saanut helsinkiläiset hakeutumaan opistolle ? joku on tullut oppimaan kieliä, toinen laulamaan Helsinkikuorossa ja kolmas oppimaan uusimpien trendien mukaista ruuanlaittoa. Työväenopisto on alusta alkaen ollut mahdollisuuksien opisto, Taina Saarinen tiivistää..   Lähde: SAMU NYSTRÖM: Oodi sivistykselle - Helsingin työväenopisto 100 vuotta.
• KALLIO LEHTI 14 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Pu h . 719 71 9 Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Joulutunnelmaa Tervasaaressa Joululounaat ja pikkujoulut uniikissa miljöössä Tervasaari, 00170 Helsinki p. (09) 7425 5574 ti?la 18?23 8.?19.12. ma?pe 12?23 www.asravintolat.? TULE, KOE JA IHASTU! A-oikeudet Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 Uusi kahvila avattu! Päivittäin aasialainen keitto 6? / take-away (6,50? paikan päällä) Tomyam keitto kanalla 6? / take-away www.buds.fi uki Terassi vaarauksella sää Tietovisa joka torstai klo 19.30 Hyvät palkinnot voittajille Hyvä sijainti! Hyviä tarjouksia paikan päällä Putkimies tekee putkityöt - Helsinki, Espoo, Vantaa, Uusimaa Päivystys 24 h (6,50? paikan päällä) CAFE NAMCHA Arkisin 9-17 ? Haapaniemenkatu 3 (Teatterikorkeakoulun vieressä) kahvilanamcha.wordpress.com puh: 0500 458 478 pertti.hakala@suomi24.fi www.vpth-putkioy.fi Helsingin seudulta potkua laulajan taipaleelle Hannu Musakka avaa 70v-juhlavuotensa 14.01. Karjalatalolla ??Yksinlaulaja, baritoni Hannu Musakka sai erinomaisen lähdön laulajanuralleen asuessaan Espoon Soukassa ja Helsingin Munkkivuoressa 1970-luvun alkuvuosina. Silloin hän toteutti yhtä unelmaansa kestävyysjuoksijana opiskellessaan Solvallassa liikunnanohjaajaksi. Hyvä hapenottokyky on kestänyt näihin päiviin saakka. Lapsuusja nuoruusvuodet kuluivat Lappeenrannassa. Karjalaisilta vanhemmiltaan hän sai evääkseen herkän ja vahvan äänen. Koko pienen ikänsä laulaneena, hän keskittyi vakavammin laulun opiskeluun 1980-luvun alussa, kun silloinen työ kuljetti hänet Savo-Karjalaan, Kaaville ja Juukaan. Ammattitaitoisten opettajien, Seija Mikkosen (Kuopio) ja Rauno Keltasen (Joensuu), opissa laulaminen tuli helpommaksi ja samalla elämäntavaksi. Samalla hän suoritti yksinlauluun liittyviä tutkintoja Joensuun konservatoriossa. 30 vuotta yksinlaulajana yli 130 kirkossa Suomessa, Pohjois-Norjassa ja Ruotsissa, on koulinut äänen joustavaksi, kantavaksi ja soivaksi. Kirkkolaulujen lisäksi ohjelmistoon kuuluvat myös kupletit, joita hän on esittänyt Kaustisen festivaaleilla ym. paikoissa parinkymmenen vuoden ajan ja edelleen. Tällä hetkellä hän toimii Kuopion kansalaisopistossa yhteislaulupiirien vetäjänä palvelu- ja toimintakeskuksissa Juankoskella, Kaavilla ja Riistavedellä n. 100 tilaisuutta/ vuosi omien laulutilaisuuksien lisäksi. Juhlavuoden avajaiskonsertti sisältää tällä kertaa suomenkielisiä, vanhoja ja rakkaita hengellisiä lauluja, isänmaallisia sekä muutamia ikivihreitä sävelmiä ja kansanlauluja. Tilaisuuden juontajaksi halusi tulla SibeliusAkatemian emeritusprofessori Reijo Pajamo (synt. Sortavalassa) ja säestäjäksi pianisti Terho Marlo (s. Jaatinen), kotoisin Juuan Nunnanlahdesta. Terho Marlo on valmistunut pianistiksi Oulunkylän Pop-jazzopistosta. Konsertti on Karjalantalolla, Käpylänlänkuja 1, keskiviikkona 14.01.2015 klo 18. Lippuja myydään ovelta a? 10 ?. Yliopisto juhlii 375 vuottaan kaupunkilaisten kanssa Helsingin yliopisto viettää ensi vuonna 375-juhlavuottaan monin tapahtumin ??Yliopisto on yksi Suomen vanhimpia instituutioita, sillä se perustettiin Turkuun jo vuonna 1640. Yliopiston tehtäviin kuuluvat opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Vuorovaikutus näkyy hyvin ensi vuonna, sillä monet juhlavuoden tapahtumat on suunnattu kaupunkilaisille. Tapahtumia kaupunkilaisille RAVINTOLA Tule tutustumaan! Avajaistarjouksena Bonsai-juoma 2? Nro 23 ? Viikko 50 Juhlavuosi alkaa tammikuussa LUX-valokarnevaalilla, jossa yliopisto on yksi kohteista. Luxin teoksia on esillä Topelian sisäpihalla sekä Porthaniassa. Tieteen yötä vietetään 8.1. Tiedekulmassa Porthaniassa. Aiheena on sattuma: miten se on vaikuttanut lääketieteen kehitykseen, miten käsityksemme maailmasta on muuttunut sattumien vaikutuksesta ja millaista roolia sattuma näyttelee Helsingin historiassa. Kaisaniemen metroaseman nimi muuttuu Helsingin yliopistoksi 20.1. 28. 1. ja 29.1. tiedepohjaisen ideakilpailun, Helsinki Challengen, loppu- kilpailujoukkueet esittäytyvät suurelle yleisölle yliopiston juhlasalissa. Vuosijuhlaviikolla avoimet ovet Yliopistomuseon toiminta on loppunut Arppeanumissa. Museo avautuu uudessa paikassa, yliopiston päärakennuksessa, yliopiston vuosipäivänä 26.3. Vuosijuhlaviikolla kaupunkilaisille järjestetään erilaista ohjelmaa. Esimerkiksi opiskelijajärjestöt avaavat ovensa suurelle yleisölle, ja yliopiston kampuksilla keskustassa, Kumpulassa, Meilahdessa ja Viikissä järjestetään avoimia kävelykierroksia. Huhti-toukokuun Yliopisto kansakunnan rakentajana -ohjelmakokonaisuudessa tuodaan esiin Helsingin yliopiston merkitystä tieteen, kulttuurin ja suomalaisen yhteiskunnan keskeisenä vaikuttajana. Ohjelmassa on keskustelutilaisuuksia sekä tapahtumia, joissa akateemiset traditiot näkyvät myös kaupunkilaisille, kuten osakuntien järjestämät suursitsit Senaatin- torilla 28.5. Heinäkuussa yliopisto on toista kertaa mukana Porin SuomiAreenalla 15.?16.7. Tällä kertaa koko SuomiAreenan teemana on koulutus ja oppiminen. Syksyn avaus: ajattelun ja tieteen kaupunkifestivaaliin Thinkfest Ajattelun ja tieteen kaupunkifestivaali Thinkfest tarjoaa tieteen sykettä uudessa muodossa ympäri kaupunkia 31.8.?5.9.2015. Se kutsuu kaupunkilaiset mukaan tekemään ja kokemaan tieteen paloa. Tule tiedesaunaan, kysy tutkijoilta, opi uutta Tee-se-itseyliopistossa ja törmää tieteeseen uusissa yllättävissä tapahtumapaikoissa. Thinkfestissä tiede on elämys. Juhlavuoden huipentaa Helsinki Challenge -kilpailun palkintogaala marraskuussa 2015. Helsinki Challenge on kansainvälinen, tiedepohjainen ideakilpailu. Kilpailun palkintosumma on 375 000 euroa. Kilpailun tavoitteena on luo- da ratkaisuja hyvinvoinnin rakentamiseen. Katse globaalien ongelmien ratkaisuun Helsingin yliopisto on noussut 374 vuodessa yhdeksi maailman johtavista monitieteisistä yliopistoista. Kansleri Thomas Wilhelmsson sanoo, ettei juhlavuonna kuitenkaan katsota taaksepäin. ? Rakennamme huomista ottamalla entistä suuremman vastuun globaalien ongelmien ratkaisemisesta. Suurten kysymysten äärellä tarvitaan monitieteistä näkemystä, pidäkkeetöntä ajattelua ja rohkeita rajojen ylityksiä. Vaikka 2015 on Helsingin yliopiston juhlavuosi, se on samalla koko Suomen yliopistolaitoksen merkkivuosi. ?Ilman yliopistoa Suomi ei olisi saavuttanut asemaansa maailman kehittyneimpien maiden joukossa. Helsingin yliopistolla oli myös iso rooli suomalaisen identiteetin synnyttämisessä, kansleri Wilhelmsson muistuttaa.
• KALLIO LEHTI Viikko 50? Nro 23 15 Aarne Piltolta julkistettiin romaani, Hamppi Pusikossa Kirjailija Aarne Pilton romaani julkistettiin juhlallisesti ja vaikuttavan ohjelman kera ??Kirkkonummen VPK:lla. Avauspuheessaan kustan- taja Breakwater Oy:n kirjallinen johtaja kertoi, että Juhlayleisön yllätti Kaija Riihimäki ja kirjailija Aki Pilto duetollaan, On suuri sun rantais autius. Koreografi Kaarina Tuunanen ja Riihimäen teatterin emeritusjohtaja Svante Korkiakoski lukivat otteita Aarne ?Aki? Pilton uusimmasta teoksesta. Aarne Pilto on osoittanut, kuinka sisukkaalla, itsensä avoimesti elämään heittäymällä, voi kohottaa itsensä kaikkein arvostetuimpaan kulttuurilajiin, kirjailijaksi. Se on kuin kruunu sitkeälle yrittäjän työlle, jota Aarne Pilto on koko elämänsä tehnyt ja menestynyt juuri sisukkuutensa, suuren avaran sydämensä ja myös ehtymättömän huumorinsa vuoksi. Kustannusjohtaja jatkoi, että Aarne Pilton kirjallinen työ alkoi vuonna 2010 teoksella Kasvupaikka. Vuonna 2011 ilmestyi Puoli kolmen juna, vuonna 2012 vuorostaan Seppiä joka junaan, ja Ossi Hirvikoski esittelemässä ja myymässä vierellään olevan Aarne Pilton uusinta sekä myös kaikkia Pilton teoksia hyvällä menestyksellä. vuonna 2013, Irina ja Tatjana. Viidenneksi julkistetaan juhlallisesti nyt ilmestyvä teos, Hamppi Pusikossa, joka on osoitus Aarne Pilton huumorista, vaikka tosin romaani sisältää komeaa Lapin kuvausta ja aitoa elämää siellä minne hän lukijansa kuljettaa. Kirjastaan Aarne Pilto kertoi juhlavieraille: ?Kirjan käsikirjoitusta olen tehnyt vuosien mittaan aina lisäten aiheita uusien kokemusten ja sattumusten seurauksena. Aihe on itselleni hyvin rakas. Kirja kertoo ihmisestä, johon on iskenyt Lapin hulluus ja sen mukanaan tuomista tuntemuksista ja Lapissa koetuista elämyksistä, Aarne Pilton viiden romaani, Hamppi Pusikossa, oli menestys heti julkistamistilaisuudessa. Kirjailija sai signeerata teoksiaan ahkerasti. kommelluksista ja seikkailusta sekä yhteiselosta Lapin ihmisten kanssa. Kirjan päähenkilö Aaretti Peltoniemi ja Oula Vuomajärvi ystävystyivät ensi tapaamisensa yhteydessä, jolloin Oula antoi molemmille lempinimet: ?Mie oon Äijä ja Sie oot Hamppi. Yhessä met aina ryypäthän, kun sie tuut Laphin.? Hamppi tässä seisoo nyt edessänne ja Äijä menehtyi vuonna 1992 hukkuessaan ojaan, jonka pohjalla oli vettä kymmenen senttiä. Äijä oli oikealta nimeltään Pauli Jauhojärvi, päänäyttelijä elokuvassa, Maa on syntinen laulu. Näistä henkilöistä kirja kertoo ja monesta muusta, mutta kirjan luettuaan lukijallakin on vaara sairastua Hampin potemaan Lapin tautiin, jota ei ole vaikea sairastaa Lapissa?. Teksti: Hannu Hirvikoski Kuvat: Ossi Hirvikoski Juhlissa esiintyi myös Kirkkonummen Eläkeliiton kuoro, Mammat ja Papat.
• KALLIO LEHTI 16 Nro 23 ? Viikko 50 ÂKirjaesittely Karhumäki, Tynni, Lindegren: Unohdetut olympiasankarimme! ??Urheilu ja varsinkin olympiaurheilu on aina ollut suomalaisille erittäin tärkeätä. Muistelemme olympiakisojen sankareitamme Kolehmaisesta Nurmeen, Iso-Hollosta Vireniin. Keihäsmiehistämme puhumattakaan. Mutta on eräs suomalaisten olympiasankareiden ryhmä, josta emme puhu mitään, tuskin tiedämmekään mitään. Taideolympiakisojen suomalaissankarit. Suomi menestyi niissäkin kisoissa, joita järjestettiin 1912-48 , erittäin hyvin ! Paroonin ajatus Nykyaikaisten olympiakisojen syntymisessä, ensimmäiset Ateenassa 1896, oli ranskalaisella parooni Pierre de Coubertinilla ratkaiseva osuus. Hänellä oli ratkaiseva osuus myös siinä, että olympiakisoissa alettiin kilpailla urheilun ohella myös viidessä eri taidemuodossa. Nämä taidemuodot olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, kuvanveisto, maalaustaide ja musiikki. Taideolympiakisat järjestettiin olympiakisojen varsinaisessa kisakaupungissa ja näissä eri lajeissa jaettiin mitalit ihan niinkuin urheilulajeissakin: kulta, hopea, pronssi ja lisäksi välillä myös kunniamainintoja. Välillä taidelajien tuomaristo oli tyytymätön lajinsa tasoon ja jätti mitalisijoja jakamatta! Kaikissa taidelajeissa piti jollain lailla olla mukana urheilu. Unohdetut olympiakisat Taideolympiakisat jäivät aikoinaan Suomessa vähälle huomiolle eikä niitä tänä päivänäkään ole olympiahistorioissa noteerattu. Siksi tietokirjailija Lasse Erolan teos ?Unohdetut olympiavoittajat? on todella ainutlaatuisen hieno, laadukas kokonaisesitys tästä unohdetusta osasta olympialiikkeen historiaa. Korkea aika tuoda nämä kisat esiin ja tehdä kunniaa näille olympiasankareille. Kirjan kustantaja Suomen Urheilumuseosäätiö ansaitsee kirjoittajan ohella tunnustuksen tästä kulttuuriteosta . Taideolympiakisoista ei ole koko maailmassa kirjoitettu paljon mitään, näiden kisojen tulosluettelot ovat hyvin vajavaisia eikä varsinaisista kilpailutilanteista, tuomareiden näkemyksistä ole säilynyt juuri mitään asiakirjoja. Lasse Erola on joutunut suurtyössään toimimaan salapoliisin tavoin jäljittäessään henkilöitä saavutusten takaa. Ympäri maailmaa, sillä osanotto taidekisoihin kasvoi alkuvaikeuksien jälkeen, erilaisia taidetöitä saattoi olla arvioitavana yli 1000 . Suomessa ei innostuttu Suomen urheilussa elettiin 1912 alkaen menestyshuumaa radalla, kentällä, painimatolla niin että taideolympiakisat eivät silloista urheilujohtoamme SVUL:n puolella kiinnostaneet. TUL:n puolella kiinnostus kulttuuria koh- Urho Karhumäki voitti kultamitalin taan urheilupii- kirjallaan ?Avoveteen? vuoden 1936 reissä oli huo- olympiakisoissa Berliinissä. Kirjastahan mattavasti suo- tehtiin myös elokuva. peampaa, TUL korosti olevansa kulttuurijärjestö, mut- tien mieleen ! ta TUL:n edustajat eivät Hienoja tuomareita päässeet olympiakisoihin 1920- ja 1930-luvuilla. Olisiko TUL:n riveistä löytynyt Pariisin olympiakisoiskyvykkäitä kulttuurilajien sa 1924 oli taidelajeissa edustajia, jää ikuiseksi ar- ennätysosanotto,töitä jätetvoitukseksi. tiin kaikkiaan 283. Mukana Pentti Haanpään urhei- oli Suomestakin yksi osanlua sivuavat taidokkaat no- ottaja, filosofian tohtori, vellit tuskin olisivat olleet Klaus U. Suomela, joka oli isänmaallisten sankarikir- erittäin monipuolisesti mujojen joukossa palkintoraa- kana Suomen urheiluelämässä. Suomela osallistui Pariisin kirjoituskilpaan nelinäytöksisellä murhenäytelmällä Mido, Olympian sankari. Teoksesta lähetettiin Pariisiin alkuperäiskäsikirjoituksen ohella ranskanja englanninkieliset käännökset. Kilpailijoita oli kaikkiaan 32, kilpailuRunoilija Aale Tynni on ainoana naisena töitä vietaideolympiakisojen historiassa yltänyt lä enemkultamitaliin runollaan ?Hellaan laakeri? män. SuoLontoossa 1948. Aale Tynni on yksi mela ei harvoista suomalaisista naisista kesäkisojen sijoittunut viiolympiavoittajana. Ketkä ne muut ovat? den par- haan joukkoon. Kirjallisuuden tuomaristossa oli kaksi Nobelvoittajaakin, Ruotsin Selma Lagerlöf ja belgialainen Maurice Maeterlinck sekä mm. kirjailijat Gabriele D`Annunzio, Marcel Prevost, Paul Valery. Musiikkituomaristossa olivat mm. Igor Stravinsky, Bela Bartok, Maurice Ravel. Suomelan näytelmä ei ollut ihan kehno, vaan se pääsi jo olympiavuoden syksyllä Suomen Kansallisteatterin näyttämölle. Suomela jatkoi kirjallista uraansa sekä urheiluoppaiden että proosakirjallisuuden parissa, erittäin tuotteliaana. Suomelan teko osallistua taideolympiakisoihin oli rohkea temppu saaden Suomessa urheilupiireissä paljon arvostelua ja vähättelyä . Kirjassa kuvataan erinomaisesti taideolympiakisojen laajentuminen olympiadi olympiadilta, vaikka Suomessa näitä olympiakisoja suorastaan pilkattiin. Lauri ?Tahko? Pihkala ja Martti Jukola, aikansa ylivoimaiset vaikuttajat puhuivat ja kirjoittivat kisoista väheksyvästi, jos ollenkaan. Karhumäelle kultaa ? Hitlerin lahja ? Berliinin kisat 1936 olivat natsi-Saksan ja Adolf Hitlerin suurta juhlaa. Myös taideolympiakisat. Saksalaiset veivät lähes kaikki palkinnot. Jos palkinto oli tuomariston näkemyksestä menossa ?väärälle voittajalle?, puuttui Hitler peliin, voittaja vaihdettiin. Berliinin kisoja ennen oli ilmassa olympiaboikotti, Saksan politiiikasta juutalaisia kohtaan tiedettiin ja esimerkiksi USA:ssa oli kova vastustus maan kisaosanottoa kohtaan,Ruotsissa samoin. Sitä vastoin Suomi ja Italia, Hitlerin kaverit jo silloin, ilmoittautuivat kisoihin ensimmäisenä. Se oli tärkeää Hitlerille ja hän ei jättänyt sitä palkitsematta. Kuvanveistossa tuomaristo asetti ykköseksi saksalaisen Brekerin veistoksen, mutta kun Italia ei ollut taidekisoissa saanut yhtään voittoa, Hitler nosti raadin kakkosen italialaisen Vignolin ohi Brekerin. Suomalainen kirjailija Urho Karhumäki lähetti Saksaan romaaninsa ?Avoveteen ?. Urheiluaiheinen ihanteellisen isanmaallinen teos. Raitista maaseudun puhtautta korostava teos, natsi-Saksan hengen mukainen. Kirjallisuussarjassa oli arvioitavana 40 teosta. Raadin puheenjohtaja oli näy- "Unohdetut olympiavoittajat " on erinomainen katsaus olympiakisojen taidekilpailuihin. Teos on kansainvälisestikin erittäin harvinainen kulttuuriteko. telmäkirjailija, valtioneuvos Hanns Johst, tiukka natsi, joka jo 1933 oli vannonut uskollisuutta natsipuolueelle. Raati valitsi Karhumäen kirjan voittajaksi, kultamitali Suomeen ! Näin Suomikin sai yhden voiton kuten Italiakin, ensimmäisinä kisoihin ilmoittautuneet. Suomessa Karhumäen kirja sai suopean vastaanoton, joskaan ei mitään suurta hehkutusta. Kirjastahan tehtiin filmi , jossa salskea nuorukainen juoksee uudella Helsingin Stadionilla. Ainoa naisvoittaja Taideolympiakisojen 36-vuotisessa historiassa ainoa nainen olympiavoittajana tulee Suomesta: Aale Tynni. Tämä runoilija voitti Lontoossa 1948 kirjallisuuden lyriikan sarjan runolla ?Hellaan laakeri?. Tynni oli tunnettu ja arvostettu runoilija jo ennen olympiavoittoa ja sen jälkeenkin. Aluksi olympiavoitto lämmitti mieltä, mutta lopulta kultamitali oli kotona piirongin laatikossa. Arkkitehti voitti Tamperelainen arkkitehti Yrjö Lindegren sai Varkaudessa A. Ahlströn Oy:n johdolta suunnitella yhtiön maille Varkauden keskustaan urheilukeskuksen.Keskus oli laaja kokonaisuus,paljon muutakin kuin urheilukenttä. Lindegren oli jo nimekäs arkkitehti,hän oli toinen paljon kehutun Helsingin Stadionin suunnittelijoista. Varkauden suunnitelmassa oli peräti 45 eri suorituspaikkaa, paikan nimi Kä- märi vaihdettiin paremmin englannin kieleen sopivaksi Kanavasaareksi. Kultamitali tuli arkkitehtuurisarjan asemakaavasarjassa, toinen kilpailumuoto oli rakennussuunnnitelmien sarja. Helsingin Olympiastadionin työ yhdessä Toivo Jäntin kanssa on Lindegrenin tunnetuin työ. Helsingin Käpylässä sijaitseva Käärmetalo on myös Lindegrenin suunnittelema ja varsin tunnettu rakennus. Lindegrenin voittaessa tuli samassa sarjassa myös pronssia Suomeen, arkkitehti Ilmari Niemeläinen tuli kolmanneksi. Niemeläinen on sikäli erikoinen Lontoon 1948 osallistuja,että hän otti osaa taidekisojen lisäksi ?oikeisiin? kisoihin kilpaillen uimahypyissä. Hän oli tulloin paitsi arkkitehti, Suomen paras uimahyppääjä ! Tietokilpailukysymys onkin, kuka suomalaisurheilija on ennen suorituksiaan tiennyt voittavansa pronssimitalin. Niemeläinen tiesi taidekisapronssistaan ennen uimahyppykisojen alkua ! Hienoa tietoa Lasse Erolan kirja antaa valtavasti tietoa unohdetuista olympiakisoista, taideolympiakisoista. Ketkä ottivat osaa, ketkä menestyivät. Suomikin aika hyvin. Helsingissä 1952 ei taideolympiakisoja enää pidetty. Se ei ollut kuitenkaan Suomen ja Erik von Frenckellin syy, vaikka näin on usein esitetty. Tämänkin asian Erola selvittää kirjassaan ?Unohdetut olympiavoittajat ?. Pekka Hurme Arabian kauppakeskuksen tontti ??Citycon Finland Oy tarjoaa Kiinteistö Oy Hämeentie 109-111:n omistajana Arabian kauppakeskuksen tonttia ostettavaksi 10?600?000 euron hinnalla. Tarjous on kiinteistöviraston tonttiosaston ja ostajan käymien neuvotteluiden mukainen ja sellaisena hyväksyttävä. Lopullinen kauppakirja on tarkoitus allekirjoittaa ennen kuluvan vuoden loppua. Citycon Finland Oy omistaa tontin nykyisenä vuokralaisena olevan Kiinteistö Oy Hämeentie 109-111:n. Citycon Finland Oy on Citycon Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Citycon Oyj on julkisesti noteerattu kaupallisiin kiinteistöihin keskittynyt omistaja, kehittäjä ja johtaja, joka omistaa ja operoi omia kauppakes- kuksiaan ja liikepaikkojaan. Tontti kuuluu voimassa olevan asemakaavan mukaan liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhaittoja aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle. Rakennuksen kellariin ja kahteen alimpaan kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja. Korttelialueelle saa sijoittaa kaksi enintään 2 000 k-m²:n suuruista päivittäistavaramyymälää. Tontin pinta-ala on 14 262 m² ja rakennusoikeus 19 000 k-m². Tontille?on tonttiosastolle toimitetun selvityksen mukaan rakennettu 18?433 k-m² liike-, myymälä- ja toimistotiloja. Tontti on vuokrattu Kiinteistö Oy Helsingin Hämeentie 109-111:lle kauppakeskusta varten ajaksi 1.11.2000 - 31.12.2050. Tontin vuosivuokra vuonna 2014 on noin 445 000 euroa. Vuokrasopimuksen ehdon mukaan vuokralaisella on oikeus ostaa tontti kaupungilta edellyttäen, että suunniteltu kauppakeskus on toteutettu ja toiminnassa. Tontin hinta määräytyy käyvän hinnan perusteella ja sen tulee olla vähintään luovutushetkellä perittävän ja 5 %:n mukaan pääomitetun vuosivuokran suuruinen siten oikaistuna, että pääomitettu arvo kerrotaan asemakaavan salliman ja käytetyn rakennusoikeuden suhteella. Tarjoushinta ylittää vuokrasopimuksen osto-oikeusehdossa edellytetyn tason ja on alueen liiketonttien käyvän hintatason mukainen.
• Viikko 50? Nro 23 ? ? ? ? KALLIO LEHTI Jo 75 vuotta menestystä Kultamitalein kansainvälisesti palkittu! Suomessa kehitetty Täysin sokeriton ja laktoositon i d h e l o Hu stäsi! itse Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa Valmarin sitraattiliuos on kokonaan kotimainen tuote. Ruokalusikallinen Valmarinia (15 ml) lasilliseen vettä 2-4 kertaa päivässä. Vuorokausiannos, 2-4 ruokalusikallista Valmarinia, sisältää 5-10 g natriumsitraattia ja 0,75-1,5 mg mangaania joka on 38-75 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta. AINESOSA T Vesi 72,707 % Natriumsitraatti 20,33 % Sitruunahappo 5,57 % Etanoli 1,00 % Kaliumkloridi 0,28 % Kalsiumkloridi 0,05 % Magnesiumkloridi 0,05 % Ferroglukonaatti 0,014 % Mangaanikloridi 0,009 % Jo vuodesta 1938. Apteekit ja terveyskaupat www.valmarin.fi 17
• KALLIO LEHTI 18 Ritva Hartzellin omaelämänkerta "Kova jätkä" julkaistu ??"Luonto on minun temppelini, juoksu minun rukoukseni, suihku minun rippini, sohvan pehmeä syli minun vapautukseni. Maapallo minun kaikkivaltiaani. Maailmankaikkeus minun jumalani. Omatunto minun kymmenen käskyäni. Rauha ja tasapaino minun vuorisaarnani. Tasaarvo, vapaus ja solidaarisuus itseisarvoni ja ylpeyteni. Totuus, tie ja taistelu minun elämäni. Maa minun syntymäni, kuolemani. Roskat minun ristini. Eikä minulta mitään puutu." Kova jätkä on Ritva Hartzellin omaelämänkerta ja hänen toinen kirjansa. Ritva Hartzell on helsinkiläinen kansalaisaktivisti ja äidinkielenopettaja, jonka työllä ja periksiantamattomalla asenteella on sysätty vauhtiin monia aloitteita. Hänet tunnetaan erityisesti ympäristö- ja kaupunkiaktivistina mm. toiminnastaan äitinsä Elma Lindroosin alulle panemassa Josafatin puistoliikkeessä. Hartzellin esikoiste- os Roskankerääjän päiväkirja (Kustannunliike Robustos) ilmestyi vuonna 2011. Se on puhtaan luonnon puolesta kirjoitettu kannanotto, jonka tarkoituksena on ravistella kansalaisia huomaamaan, miten pienillä teoilla me kaikki voimme vaikuttaa. Muutos syntyy pienin askelin, mutta aina tarvitaan ensin joku joka asettuu tulilinjalle ja vastaanottaa ensimmäiset iskut. Joku joka tekee ensimmäisen eleen. Kirjaa myy mm. Booky. fi verkkokauppa, Radiumkirjojen verkkokauppa radiumkirjat.pikakirjakauppa. fi ja Kurvin Kirja Rosebud in Kallio. ÂPuheenvuoro Thaimaalaista Vesipäivää juhlitaan kerran vuodessa ??Suomella ja Thaimaalla on kulttuurin saralla paljon yhteistä. Suurin mutta samalla myös tuntemattomin on Vesipäivä. Ehkäpä juuri sen takia thaimaalaiset ovat ihastuneet meidän pohjoiseen maahamme. Ja ehkäpä juuri siksi me suomalaiset tykkäämme kuin tiedostamattamme matkustaa juuri Thaimaseen. Erojakin toki löytyy. Thaimaalaista Vesipäivää juhlitaan vain kerran vuodessa. Huhtikuun alkupäivinä, vuoden kuumimpaan aikaan koko kansakunta juhlii sitä kuin me Vappua ikään. Silloin löytyy karnevaalia ja viinaa ja katusoittajaa ja katukeittiötä ja iloisia ja huolettomia ihmisiä. Kulttuurillinen ero ilmenee Vedenheittopäivän viettotiheydessä samoin kuin itse rituaalissa. Thaimaassa Vesipäivänä ihmisillä on lupa heittää vettä toistensa päälle - sitä se kuumuus teettää. Tuottaahan se toki ainakin hetken helpotuksen helteellä. Aluksi thaimaalaisten vedenheitto tuntui vähän hassulta länsimaalaisen silmään - että aikuiset ihmiset moista viitsivät tehdä. Thaimaalaiset kaverini eivät voineet uskoa, kun kerroin heille, että myös meillä Suomessa on Vedeheittopäivä. Itse asiassa ympäri vuoden. Mutta kun he mustikkametsältä joutivat, niin vein heidät kerran lauantaiyön kierrokselle Koti-Kallion kaduille. Alun hämmennyksen jälkeen he olivat haltioissaan. Ensinnäkin he pääsivät tapaamaan maamiehiään - tai pikemminkin naisiaan - ja ymmärsivät, että euron saattaa saada irtoamaan helpommallakin kuin mustikkametsissä hyttysten pureskeltavina tallustellessa. Joka toisessa kivijalkaliikeessä he tapasivat maannaisiaan. Ilotalot ja kapakat vuorottelivat kuin Koti-Pattayalla ikään. Ja sitten he viimein todella näkivät sen. He näkivät kuinka suomalainen mies avasi sepaluksensa, veti vetoketjun alas, kaivoi vesiletkunsa esille - ja antoi veden lentää. Sanoin kavereilleni, että siinä on supi suomalainen vedenheitto. Ja jos he haluavat, niin he voivat vapaasti kokeilla. Ja pari heistä uskaltautui kuin uskaltautuikin alku-ujoste- Ari Maarnela lun jälkeen kokeilemaan. He kysyivät ihmeissään, että kuinka ihmisillä on tähän varaa. Kerroin heille nimittäin, että tämä show jatkuu ympäri vuoden. Valistin heitä ja kerroin, että täällä Pohjoismaissa elää sellainen ystävällismielinen mutta tosin pian katoava alkuperäinen heimo. Osa sen jäsenistä tykkää käydä töissä ja lahjoittaa osan tuloistaan valtiolle ja kaupungille, jotka sitten puolestaan jakavat sen niille ihmisille, jotka haluavat pitää tätä traditiota yllä. Vähän niin kuin vaikkapa jokin munkkiluostarijärjestelmä jossain toisessa kulttuurissa. Ja silloin he ymmärsivät - sanoisinko suorastaan valaistuivat. Toivon matkailun kasvavan. Ari Maarnela Kallion seudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com Josafatin kalliot ??Josafatin kalliot on kallioinen viheralue Helsingin Alppiharjussa, Helsinginkadun pohjoispuolella. Alueen ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1901 nykyinen puistoalue merkittiin rakennuskortteliksi, mutta kaavasta huolimatta tähän kortteliin ei vuosikymmeniin rakennettu mitään. Alue tuli kuuluisaksi 1970-luvulla, kun Urheiluhallit Oy aikoi laajentaa vieressä korttelissa olevaa urheilu­ taloa kallioalueelle. Hanketta vastustamaan syntyi Josafatin puistoliike. M. A. Numminen sävelsi kallioista kertovan Josafatin jenkan, josta tuli puistoliikkeen tunnussävel. Kalliossa on puistoliikkeen historiasta kertova kuparilaatta. Puistoliikkeen alkuunpanijoita ja aktiiveja olivat Elma Lindroos ja tämän tytär Ritva Hartzell. Vuonna 1985 alueelle vahvistettiin uusi asemakaava, jossa tämä rakentamaton kortteli muutettiin puistoksi. Kaupungin puisto-osaston kunnostustyöt valmistuivat vuonna 1992. Puisto otettiin virallisesti käyttöön 1991.[4] Puisto muodostaa yhtenäisen viheralueen kadun toisella puolen sijaitsevan Tauno Palon puiston kanssa. Puistoliike on jatkanut taistelua Linnanmäen pysäköintihallia vastaan. Halli on ollut suunnitteilla 1990-luvun alusta, mutta rahoitus puuttuu. Toteutuessaan se uhkaa Alppipuistoa. Lähde: Wikipedia Nro 23 ? Viikko 50 Hämeentien ja Kaanaankadun liikennesuunnitelma ? ? Hämeentien liikennemäärä Kaanaankadun liittymän kohdalla on noin 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaanaankadun liikennemäärä on noin 1?300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaanaankadulta liittyessä Hämeentiehen näkemät ovat huonot ja ympäröivä rakennuskanta on tiivistä. Hämeentien nopeusrajoitus on 40 km/h. Hämeentien ja Kaanaankadun liittymään rakennettiin vuonna 2009 kokeiluluonteisesti pieni kiertoliittymä, jonka keskellä on korotettu ja yliajettava hidaste. Kiertoliittymästä on saatu paljon negatiivista palautetta. Käytännössä liittymässä ajo ei toimi kiertoliittymäperiaatteiden mukaisesti. Pääsuunnassa kulkijat eivät noudata väistämisvelvoitetta, vaikka Hämeentien keskikorokkeille on keväällä 2010 lisätty kärkikolmiot korostamaan väistämisvelvollisuutta Hämeentien suunnasta liittymään tuleville. Lisäksi ajonopeudet ovat suuret. Autoilijat eivät miellä aluetta kiertoliittymäksi ja sivusuunnan liikenteelle sattuu paljon vaaratilanteita. Asemakaavaan muutosta laadittaessa on kiinnitetty huomiota Hämeentien ja Kaanaankadun liittymän näkemiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja liittymätyypin vaihtamisen mahdollistamiseksi. Asemakaavan muutosehdotusta käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa erikseen asemakaavaosaston asiana. Liikennesuunnitelma Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu Hämeentien ja Kaanaankadun liittymän alustava liikennesuunnitelma, piirustus 6380-4. Suunnitelma on valmisteltu samanaikaisesti Hämeentie 153 asemakaavamuutosehdotuksen kanssa. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä näkemäalueet saadaan liittymään riittäviksi, jotta kiertoliittymä voidaan muuttaa T-liittymäksi. Kaanaankatu merkitään väistämisvelvolliseksi Hämeentiehen nähden. Yliajettava keskisaareke poistetaan ja Hämeentien puoleinen reunakivilinja suoristetaan. Hämeentiellä olevat keskisaarekkeet jäävät paikoilleen. Jalankulun kuin pyöräilyn osalta järjestelyt pysyvät ennallaan. Niin ikään kadunvarsipysäköinti Hämeentiellä ja Kaanaankadulla pysyy ennallaan. Suomen vanhin henkivakuuttaja täytti 140 vuotta ??Henkivakuutuksella on ollut merkitystä naimamarkkinoilla Suomessa: yli sata vuotta sitten hyvän aviomiehen ominaisuuksiin kuului henkivakuutus. Suomen vanhin henkivakuuttaja Kaleva tuntee suomalaisten henkivakuutusasiat jo 140 vuoden ajalta. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa henkivakuutuksen ottaminen oli suosittua varakkaiden ihmisten keskuudessa*. Työläisillä ja köyhälistöllä ei ollut varaa henkivakuutuksiin. Hyvän aviomiehen ominaisuuksiin kuului, että hänellä oli henkivakuutus kuoleman varalta. Sillä perheen taloudellinen hyvinvointi pystyttiin takamaan, vaikka perheenisästä aika jättäisi. ? Kulkutaudit, keuhkotaudit ja influenssaepidemiat olivat yleisimpiä kuolinsyitä 1800-luvun lopussa, kun Kaleva aloitti toimintansa. Yleisimmät kuolinsyyt ovat muuttuneet 140 vuoden aikana. Monet taudit, kuten tuberkuloosi, on saatu kukistettua Suomesta kokonaan, tai niihin on kehitetty lääkkeitä. Nykyään verisuonitaudit ja syövät aiheuttavat eniten kuolemia ihmisten keskuudessa, kertoo Kalevan toimitusjohtaja Paula Salonen. ? Nyt henkivakuuttaminen ei ole pelkästään varakkaiden herkkua. Vakuutusalan kehitys ja kilpailu ovat muodostaneet henkivakuutusten hinnat sellaisiksi, että lähes kaikilla pitäisi olla varaa vakuuttaa henkensä, Salonen jatkaa. Vain kolmasosalla työikäisistä suomalaisista on henkivakuutus. Kuolemaan liittyy myös pelkoa, joka on yleistä erityisesti lapsiperheissä**. ? Vaikka sosiaaliturva on Suomessa todella hyvällä tasolla, sen antama turva ei ulotu kuolemantilanteisiin. Erityisesti lapsiperheissä on hyvä olla jokin turva siltä varalta, että taloutta pyörittää yhtäkkiä kahden vanhemman sijasta vain yksi, Salonen jatkaa. Kalevan elokuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes kolmasosa (31 %) vastaajista, joilla on puoliso, pelkää puolisonsa kuolemaa. Myös vastaajat, joiden perheessä on nuoria lapsia, pelkäävät puolisonsa kuolemaa enemmän kuin ne, joilla ei ole vielä lapsia tai lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Kuolemanpelko vähenee, jos kuoleman varalle on tehty valmisteluja, joten henkivakuutuksen ottaminen voisi keventää mieltä. Yli puolet suomalaisista ei ole tehnyt mitään valmisteluja kuolemansa varalle, joista yhdeksi voi laskea henkivakuutuksen ottamisen. Leipäjono pelastaa, kun perusturva ei riitä ??Ruoka-avussa käyvistä vain vajaa 40 % on toimeentulotuen piirissä. Reilusti yli puolet leipäjonoissa käyvistä ei siis ollut hakenut tai saanut lakisääteistä viimesijaista turvaa, kertoo tänään julkaistu KAKS ? Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus ?Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa?. Tutkimuksen toimittivat VTM Maria Ohisalo ja professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistos- ta. Tutkimuksessa haastateltiin lähes 3500 leipäjonossa ollutta eri kaupungeissa. Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija, VTT Anne Määttä ja Itä-Suomen yliopiston tutkija Maria Ohisalo ovat selvittäneet ruoka-avun kävijöiden saamaa julkista apua. Suurin osa ruoka-avussa käyvistä saa jotain sosiaaliturvaetuutta. Tuet eivät kuitenkaan riitä kattamaan esimerkiksi korkeita asumisen menoja: joka neljännelle ruokaa hakevalle jää kuussa korkeintaan 100 euroa käytettäväksi pakollisten menojen jälkeen ja joka viidennelle ei jää mitään. Vain joka kymmenes leipäjonossa käyvä ei saa lainkaan sosiaaliturvaetuuksia. Nämä ruoka-avun saajat ovat usein pienituloisia työssäkäyviä, joiden talous on vedetty tiukalle. Ruoka-avussa näkyy myös sosiaaliturvan alikäyttö: tukia ei haeta tai saada, vaik- ka niihin olisi oikeutettu. Tutkimus osoittaa, että monet tuet ja avun muodot jäävät hakematta hakemisen vaikeuden vuoksi tai siksi, että hakijan toimintakyky on heikentynyt. Hyväntekeväisyyteen perustuvaa ruoka-apua voikin pitää niin sanottuna sosiaalietuuksien viimeisenä luukkuna. ? Ruoka-apu toimii viimesijaisen julkisen tuen jälkeisenä turvaverkkona. Pitäisikin tukea ruoka-avun kävi- jöitä myös muun avun hakemisessa entistä paremmin, tutkija Anne Määttä toteaa. Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulaisen artikkelissa todetaan, että ruokaapua saavien ihmisten yleinen hyvinvointi on selvästi alhaisemmalla tasolla kuin muun väestön hyvinvointi. Ero näkyy kaikilla tutkituilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Vaikka erot koetussa hyvinvoinnissa ruoka-avussa käyvien ja muun väestön välillä ovat selviä, ei leipäjonoon joutuminen ole kaiken loppu. Se on usein taloudellisen katastrofin seuraus tai jostain muusta syystä johtuva, mutta koettuun hyvinvointiin vaikuttavat myös erilaiset turvaverkot ja elä­män muut ulottuvuudet. Ihmissuhteet, yhteistyö muiden kanssa ja osallis­ tuminen yhteisön toimintaan kannattelevat vaikeuksien yli.
• KALLIO LEHTI Viikko 50? Nro 23 19 Juhlaa ja arkea Kauppatorin laidalla Virka Galleriassa 5.12.2014?1.2.2015 ???Juhlaa ja arkea Kauppatorin laidalla? ?näyttely avaa Virka Gallerian joulukuun. Tunnelmallinen näyttely esittelee Suomen Nukketaiteilijat ry:n kolme tilateosta ja viisi tunnetun taideteoksen mukaista nukkeasetelmaa. Silakkamarkkinat on nukkekuvaelma kaupungin vanhimmasta, vieläkin toimivasta tapahtumasta. Teoksessa eletään 1900-luvun alkupuolen värimaailmassa ja ilmapiirissä. Markkinoilla liinapäiset piiat tekevät ostoksiaan ja kalastajat myyvät saaliitaan suo- raan veneistä. Herrasväkeä liikkuu katselemassa tyylikkäissä puvuissaan. Teos on tehty juhlistamaan Suomenlahtivuotta 2014 ja on esillä ensimmäistä kertaa. Linnan juhlat -tilateoksessa iltapukuiset rouvat ja frakkipukuiset herrat seurustelevat kristallikruunujen loisteessa. Paikalla ovat presidentit puolisoineen ja muutaman julkkiksenkin voi löytää juhlakansan joukosta. Joulukirkko-asetelmassa kirkko on tupaten täynnä ihmisiä. Enkeleiksi pukeutuneet päiväkotilapset tuo- vat kirkkoon hartaan tunnelman. Löytääkö tämän päivän nuori itsensä kirkkoväen joukosta? Eräällä nuorukaisella näyttää olevan iPad sylissään. Suomen Nukketaitelijat ry on vuonna 2000 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka kotipaikka on Jyväskylä. Nuket ovat alusta loppuun asti itsetehtyjä: nuken pään ja jäsenten muotoilusta aina nahkakenkien ompeluun tekijöiden omien ideoiden mukaisesti. Kuvat: Jussi Jäppinen Helsinki voi vähentää ilmastopäästöjä nopeasti ??Helsinki voi vähentää tavoitteensa mukaan ilmastopäästöjään 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tuoreen selvityksen mukaan suurin pudotus saadaan Helsingin Energian kehitysohjelmaa toteuttamalla, liikenteen päästöjä vähentämällä ja rakennusten energiatehokkuutta lisäämällä. Kaikki keinot toteuttamalla päästöt voivat alentua jopa 44 prosenttia. Helsingin tavoite on pudottaa kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kaupungin tuoreen selvityksen mukaan tämä on täysin mahdollista ja tavoite voidaan jopa reilusti ylittää. Tärkeimmät keinot päästöjen vähentämisessä liittyvät energiantuotantoon ja liikenteeseen. Helsingin ilmastopäästöistä noin 80 prosenttia tulee energiantuotannosta, jonka vuoksi Helsingin Energian kehitysohjelman toteuttaminen on suurin päästöjä vähentävä keino. Kehitysohjelmassa tavoitellaan uusiutuvan energian lisäämistä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Helsingin Energia voi laskea päästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, esimerkiksi pellettejä ja muuta biomassaa. Liikenteellä nopein vaikutus Toiseksi suurimmat päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä saadaan vähen- tämällä liikenteen päästöjä taloudellisin keinoin. Näistä tehokkaimpia ja nopeimpia ovat muun muassa tienkäyttömaksut ja pysäköintimaksujen korottaminen. Myös joukkoliikenteen ja pyöräilyn lisääminen ovat tärkeitä. Liikenteen päästöt ovat jo tällä hetkellä lievässä laskusuunnassa. ?Liikenteeseen vaikuttaminen on nopein keino pudottaa päästöjä vuoteen 2020 mennessä, sillä esimerkiksi rakennusten energiasaneeraukset vievät vuosikausia?, sanoo selvityksen ohjausryhmän sihteeri, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Jari Viinanen. Rakennusten energiankulutuksen pienentäminen on kolmas tärkeä keino päästövähennyksiin. Erityisesti vanhojen kiinteistöjen energiasaneeraukset ovat avainasemassa. Tämän keinon merkitys korostuu ajan myötä rakennusten tullessa peruskorjausikään. Miljoonien säästöt yhteiskunnalle Selvityksessä esitetään yhteensä 18 päästöjä vähentävää toimenpidettä Helsingin Energian kehitysohjelman lisäksi. Yhteenlaskettuna esitetyt 18 toimenpidettä tuovat Helsinkiin 63,5 miljoonan euron yhteiskuntataloudelliset säästöt vuodessa. Jos päästövähennysten terveysvaikutukset huomioidaan, syntyy säästöä vieläkin enemmän. Tähän mennessä Helsinki on vähentänyt päästöjään 21 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. Pudotus on eurooppalaisittainkin merkittävä. Sen suurin syy on Helsingin Energian vähentynyt hiilen käyttö, jota on korvattu maakaasulla. Myös sähkönkulutus on laskenut Helsingissä jo viisi vuotta putkeen, erityisesti energiatehokkuuden kasvun ansiosta. Nykyisellä vähennystahdilla päästäisiin 24 prosentin päästöpudotukseen vuonna 2020. Kuitenkin selvityksessä esitellyillä 18 toimenpiteellä ja Helsingin Energian kehitysohjelmalla voidaan vuoteen 2020 mennessä saavuttaa ei ainoastaan kolmenkymmenen, vaan jopa 44 prosentin päästövähennys. Tällöin asukaskohtainen päästöpudotus olisi jopa 58 prosenttia. Helsingin kaupunginvaltuuston asettama tavoite on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalius saavutetaan yli 90 prosenttisesti, mikäli selvityksen toimenpiteet toteutetaan ja Helsingin Energian energiantuotanto on kehitysohjelman mukaisesti täysin hiilidioksidivapaata vuonna 2050. ?Polku hiilineutraaliin Helsinkiin on nyt selvitetty tässä laajudessa ensimmäistä kertaa. Tulevaisuus on toki arvaamaton, mutta aiemmatkin ilmastotavoitteet on Helsingissä saavutettu jopa etuajassa?, Jari Viinanen sanoo. HYYn hallitus 2015 valittu, puheenjohtajaksi Mari Kyllönen ??HYYn edustajisto valitsi kokouksessaan 1.12. ylioppilaskunnalle hallituksen vuodeksi 2015. Hallituksen muodostavat Sitoutumaton vasemmisto, HYYn Vihreät, Ainejärjestöläisten edustajistoryhmä (HYAL) ja Osakuntien edustajistoryhmä . Oppositioon jäivät HELP (hammaslääke-, eläinlääke, lääke- ja oikeustieteen opiskelijat), Edistykselliset, SNÄf (Svenska Nationer och Ämnesföreningar), Sosialidemokraattiset opiskelijat ja Tsemppi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin historian opiskelija Mari Kyllönen. Kyllönen on toiminut vuonna 2014 HYYn hallituksessa vastuul- laan järjestöt ja perheellisten opiskelijoiden asiat. Muut hallituksen jäsenet ovat maailman politiikan tutkimuksen opiskelija Alviina Alametsä (HYYn Vihreät), poliittisen historian opiskelija Miran Hamidulla (HYAL), latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden opiskelija Otso Heiskanen (osakunnat), kasvatuspsykologian opiskelija Susanna Jokimies (HYAL), maailmanpolitiikan tutkimuksen opiskelija Ella Keski-Panula (osakunnat), teologian opiskelija Minna Mäkitalo (HYAL), sosiologian opiskelija Pilvi Nummelin (HYYn Vihreät), viestinnän opiskelija Mimmi Piikkilä (Sitoutumaton va- semmisto), mikrobiologian opiskelija Hanna Piitulainen (HYAL), historian opiskelija Pasi Pykälistö (osakunnat) ja poliittisen historian opiskelija Vihtori Suominen (Sitoutumaton vasemmisto). ? Ylioppilaskunnan tulee olla jäsenistölleen relevantti yhteisö, jonka toimintaan on helppoa ja hauskaa osallistua. HYYn tulee olla myös tehokas ja tavoitteellinen edunvalvoja, joka puolustaa jäsentensä tärkeiksi kokemia asioita niin eduskuntavaaleissa kuin yliopistollakin, Mari Kyllönen sanoo. Uuden hallituksen toimikausi alkaa 1.1.2015 ja kestää kalenterivuoden. Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjaus lähestyy ??Kaupunginteatterin peruskorjaus alkaa Eläintarhantien teatterirakennuksessa kesällä 2015 ja teatterin toiminta siirtyy asteittain vuonna 2015 väistötiloihin Taiteiden taloon Kaikukadulle, Pengerkadun näyttämölle ja Peacock-teatteriin. Toiminta jatkuu entiseen tapaan studio Pasilassa, Lilla Teaternissa ja Arena-näyttämöllä. Ensimmäiset ensi-illat ovat Peacock-teatterissa musikaali Billy Elliot 27.8.2015 ja Pengerkadun näyttämöllä uusi ranskalainen näytelmä Ihanat naisemme 5.3.2015. Taiteiden taloon siirtyvät teatterin tuotannolliset ja hallinnol- liset toiminnot. Väistötiloihin siirtyminen aiheuttaa muutoksia teatterin toimintaan. Henkilöstön edustajien kanssa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut. Pyrkimyksenä on yhdessä henkilöstön kanssa löytää parhaat ratkaisut väistötiloissa toimimisen ajaksi. Helsingin kaupunki on päättänyt tarjota teatterin vakinaiselle henkilöstölle mahdollisuutta työskentelyyn kaupungin tehtävissä remontin ajan, mikäli teatteri ei pysty osoittamaan työtä kaikille työntekijöilleen. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena ei irtisanota vakinaista henkilökuntaa. Yhteistoimintaneuvotteluissa arvioidaan peruskorjauksen aikaisen henkilökunnan tarve eri toimintayksiköissä, muuttuneiden olosuhteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja Helsingin kaupungin muissa tehtävissä mahdollisesti työllistyvien määrä. Koska teatterin taloudellinen tilanne on heikentynyt vähentyneiden lipputulojen ja julkisen tuen pienenemisen johdosta, toimintatapoja ja henkilöstötarvetta joudutaan arvioimaan. Myös mahdollisuudet työaikajoustoihin ja tehtäväkuvien laajentamiseen muuttuneissa olosuhteissa ovat neuvottelujen kohteena.
• KALLIO LEHTI 20 Nro 23 ? Viikko 50 Merkkipäiviä muistamisineen Talvisodan syttymisestä tuli kuluneeksi 75 vuotta. Tuo marraskuun 30. päivä on maailmanhistoriassa monimerkityksinen. Vuonna 1718 silloinen hallitsijamme sotaisa kuningas Kaarle XII sai Norjan sotaretkellä luodin ohimoonsa. Tätä kuolemaa tutkittiin vielä meidän päivinämme ruumiinavauksella. Haluttiin selvittää ohimoon osuneen luodin alkuperää, omat vaiko vastustajat? Kaarlen patsaalla Tukholmassa on mielenosoitusten varalta tiukka vartiointi juhlapäivänä, jolloin siellä kokoontuvat nationalistiset ääriainekset, aiemmin myös raittiusväki tunsi paikan omakseen. Joulumyyjäiset Flemari seiskassa ??Olo-Huone Second hand & lifestyle Fleminginkadulla järjesti marraskuun viimeisenä viikonloppuna lämminhenkiset joulumyyjäiset. Myymässä omia tuotteitaan oli muutama kädentaitaja, jotka tarjosivat pukinkonttiin persoonallista lahjaa laidasta laitaan. Mukana olivat Verhoomo Tehdas ja Tuoligalleria, jotka Mäkelänkadun verstaallaan loihtivat tyylikkäitä verhoiluja vanhoihin tuoleihin sekä suloisia tyynyjä, pehmopupuja ja muita kodin koristeita. Verhoilijoiden naapuripöydässä myi tuotteitaan tuore pieni yritys Chotto Matte, joka valmistaa muun muassa teesekoituksia suomalaisista villiyrteistä ja pakurista. Joulumyyjäisiä kaunistutti myös Mine Gungörin näyttävät puiset korut, jotka syntyvät tuoreen äidin kellarissa selvästi suurella intohimolla. Kahden korun ostaja pääsi auttamaan myös kodittomia kissoja lahjoittamalla osan ostoksen summasta Hesylle. Myyjäiset eivät ole vain tuotteiden myymistä tai edustamista, vaan pienyrittäjien kohtaamista. Kahden päivän aikana syntyi upeita yhteistyökuviota, annettiin apua ja vertaistukea yrittäjän veroasioihin, ja jaettiin ideoita. Pienyrittäjyys on usein yksin puurtamista, ja myyjäisten kaltaiset tapahtumat auttavat verkostoitumaan. Kukin pienyrittäjä haluaa tukea toista, ja mainostaa jakamalla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa myös muiden ilmoituksia. Neljäs pöytä tarjosi joensuulaisen Pelisa Designin mainioita pöllöaiheisia kortteja, T-paitoja ja huppareita, ja luontoteema jatkui vielä seuraavassakin myyntipöydässä, joka notkui helsinkiläisen Sagalagan upeista muistikirjoista, tarjottimista, korteista ja keittiö- Marraskuussa muitakin tunneperäisiä tapahtumia nousee esiin. Yhdeksäs päivä muistetaan Berliinin kristalliyöstä 1938, jolloin natsit kävivät synagogien ja juutalaisten liikkeiden hävitykseen. Tuo sama päivä osui Berliinin muurin uskomattomaan murtumiseen vuonna 1989! I maailmansodan vainajien muistopäivää vietetään Britanniassa, Ranskassa, Austraaliassa ja USAssa marraskuun 11. päivänä. Sota päättyi tarkalleen 11.11.18 klo 11.00, jolloin muistamistilaisuuksissa pidetään kahden minuutin hiljaisuus. Tänä syksynä sodan alkamisesta oli kulunut 100 vuotta. Lontoolaiset rakensivat Towerin linnan vallihautaan viideksi kuukaudeksi, heinäkuusta marraskuun loppuun, brittiläisten ja kansanyhteisön maiden uhrien muistamiseksi verenpunaisen unikkokentän taiteilija Paul Cumminsin luomista keraamisista kukista. Unikoita oli vallihauta-alueella 888 246 eli sodassa kaatuneiden määrä. Teoksen nimi oli ?Veri huuhtoi maat ja meret punaisiksi?. Unikko eli Poppy on ollut Britannian veteraanien ja aselevon merkkipäivän tunnus muistona Verdunin ja Sommen ym. taistelupaikkojen kasvustosta. Tällä nokkelalla muistomerkillä arvioitiin käyneen yli neljä miljoonaa katsojaa, mm. kuningatar ja pääministeri. Marraskuisista suomalaistapahtumista muistettiin tänä vuonna myös 10. päivää 75 vuotta sitten, jolloin Frans Emil Sillanpää sai vastaanottaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon Tukholmassa. Se oli ylen merkittävä saavutus kohottaen kansallista itsetuntoamme suuresti. Muistamme kaiholla Taatan parikymmentä rikaskielistä, lämminhenkistä joulusaarnaa radiosta. Niitä kuulisi mielellään uusintoina. Vastaavaa rintojen röyhistelyä saatoimme suomalaisina harjoittaa 1952, kun yksi meistä, Armi Kuusela Muhokselta, valittiin maailman kauneimmaksi. Tänä vuonna olemme paistatelleet Muumeistaan maailmankuulun Tove Janssonin 100-vuotisuuden valossa. Olemmehan ylpeitä esimerkiksi voimakkaasta Muumi-huumasta Japanissa. Sopii uskoa, että ensi vuosi Sibeliuksen 150-vuotisjuhlintoineen vie meitä taas maailman tietoisuuteen. Ateneum aloitti juhlinnan jo ?Sibelius ja taiteen maailma? ? näyttelyllä, joka jatkuu aina maaliskuulle saakka. Pakinani kuvitukseksi valitsi ?Jannen? syntymäkaupunki Hämeenlinnaa komistavan Kain Tapperin ?Nuori Sibelius? ?veistoksen. Kuva on sikäläisen postikorttitaiteilijana erittäin tunnetun Jaana Aallon eleginen toteutus. Ja onhan meillä oma meganähtävyytemme Eila Hiltusen Sibeliusmonumentti puistossamme. Kyllä ensi vuonna on muitakin juhlittavia: Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja K.J. Ståhlbergin syntymästä on myös 150 vuotta. Hyvä vuosikerta tuo 1865, jota kylläkin heti seurasivat katovuodet pettuleipineen. Olavi Virran 100- vuotismuistamiset virkistävät omassa sarjassaan. pyyhkeistä. Luonto selvästi inspiroi edelleen suomalaisia taiteilijoita. Myös Fiaskon T-paidat ja kangaskassit edustivat suomalaista metsäläisyyttä tuoreella tavalla karhuineen ja puun vuosirenkaineen. Asiakkaat saivat nauttia kahvista, teestä, glögistä ja joulutortuista. Olo-huoneessa näyttävät viihtyvän niin lapset, koirat kuin aikuisetkin. Tässä paikassa onkin tarkoitus nautiskella, rentoutua ja jutustella. Olo-Huone Second hand & lifestyle on erikoistunut uniikkeihinsisutustuotteisiin, vanhoihin huoneka- luihin ja vaatteisiin, sekä tarjoaa juuri tämänkaltaisten pienten yritysten tuotteita ihmisten näkyville. Puotia pyörittävät suurella sydämellä visuaalisesti taidokkaat Hannele ja Johanna, jotka tuovat Kallion keskelle ripauksen savolaista henkeä. Fleminginkatu 7, 00530 Helsinki puh. 044 032 2207 AVOINNA: ma-pe 11-18, la 12-17, su kiinni info(at)olo-huone.fi, www.olo-huone.fi Kirjoittaja: Anna Olaskari kuvat: Ville Lehvonen Olen muuten vankasti sitä mieltä, että meille itse kullekin tekee hyvää viettää merkkipäiviä erityisesti jonkun teon tai henkilön kunniaksi, antautua vaikkapa hetkeksi muistelemaan, suremaankin. Jos saa vielä kokea riemut lähimmäisten kanssa, kuten nyt 10 viikkoa kului ?Tanssii tähtien kanssa?jännityksessä, niin siitä sitä valoa ja voimaa arkipäiväänsä saa! Mutta on niitä surullisiakin uutisia, kuten tuo tieto siitä, että syksystä 2016 peruskoulussa opetettaisiin lapsille vain tekstauskirjaimet! Sidosteinen käsialakirjoittaminen antaisi tilaa konekirjoituksen opettamiselle, siihen kun tarvitaan lisää aikaa. Ja niin kuin me koulussa taistelimme niiden koukeroiden vääntämisessä hikisin sormin ja kamalan kehnolla mustekynällä! Järjestetäänköhän meikäläisille nyt tekstauskursseja? Eli tukkimiehen kirjasinoppia? Kas, siinä taas business-idea! Airan Heinäne