• Oletko myymässä asuntoasi? LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen jari.nieminen@isannointiverkko.fi Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! JARI AHTIAINEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 060 6025 SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128 HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 10-11 - 2017 48. vuosikerta - Nro 5 PAASTONAJAN TYÖVÄEN KIRKKOILTA Vielä tilaa kevään lyhytkursseilla, ilmoittaudu mukaan! www.kalliolankansalaisopisto.fi tai puh. 010 279 5080 ma-to 10?16 Reformaation juhlavuonna torstaina 16.3. klo 18.00 Paavalin kirkossa (Sammatintie 5). Illan teemasta Ihmisen arvo ja armo puhuvat teol.tri Juhani Forsberg ja ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja. Alkurukous rovasti Paavo Salakka, päätössiunaus kirkkoherra Kari Kanala. Musiikkia. Kahvitarjoilu. Kahviraha Yhteisvastuukeräykselle. RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Tilaisuuden järjestävät: Helsingin kristillinen sd-yhdistys, Helsingin kristillinen työväenyhdistys ja Paavalin seurakunta Hki Asunto & Rakennus t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 ARABIANRANTA, KT 4 h, kt, s 109 m2 Arabianrannan aitiopaikalla uusi koti. Vanhankaupungin luonnonsuojelualue kävelymatkan päässä. Upeassa keittiössä integroidut kodinkoneet ja kivitasot. Kaksi parveketta, joista toinen saunaosastolta. A 2007. Mh. 414.852,91 e. Vh. 678.000 e. Kaanaankatu 9. 7032970 KALLIO, KT 3-4 h, avok, erill wc, s 94,5 m2 Valoisan moderni koti, jossa keskiössä avok-rt. Makuuhuoneet sijaitsevat rauhallisen pihan puolella. Vaaleat lautalattiat luovat harmonista tunnelmaa. Paljon säilytystilaa. Erilliset wc ja kph sekä sauna . Autohalli vuokrapaikoin. 4. krs, hissi. Edullinen vastike. G. Mh. 490.288,31 e. Vh. 498.000 e. Hämeentie 34. 7115228 ARABIANRANTA, KT, 3 h, avok, s, erill. wc, lasitettu p 80,5 m2 Upea skandinaavinen design- koti arvostetussa Arabianrannassa. v. 2014 sisustussuunnittelutoimisto idaDesign Oy:n ideoima huoneistoremontti jossa koko koti uusittiin saunaosastoa lukuunottamatta. Valoisa lapitalon pohja. 5./6. krs, hissi. Vapautuu nopeasti. E 2007. Mh. 515.000 e. Kaj Franckin katu 1. 7100905 KALLIO, KT, 3 h, k, s, p 76,5 m2 Vapaa ja valoisa + toimiva läpitalon asunto; ikkunat kolmeen suuntaan; Josafatin puistoon, sisäpihalle sekä Tauno Palon puiston puolelle katua. Uutta vastaava, v. 2008 saneerauksesta valmistunut As Oy Artesaani on monimuotoinen asuintalokokonaisuus. Yhtiöllä oma sisäpiha jossa leikkipaikka. D. Mh. 460.000 e. Helsinginkatu 34. 7153475 KAUPPA KÄY VILKKAANA! LÄNSI-PASILA, KT, 3 h, k, kp, khh, lasitettu terassi, asuntopiha 72,5 m2 Omalla tontilla Keskuspuiston vieressä. Edullinen vastike Hyväpohjainen heti vapaa koti. Asunolla on katettu/lasitettu terassi ja asuntopiha. Hissillä autohalliin, tilava Ah-paikka myydään ensisijaiseti asunnon ostajalle 18.500 ?. A. Mh. 420.000 e. Kuuluttajankatu 4. 7173906 VALLILA, KT, 3 h, k, p 68 m2 ALPPIHARJU, KT Halutussa yhtiössä läpitalon 3 h + k jossa län- 2 h, kk, las. p siparveke avarin näkymin. 5./8. krs, hissi. Oma tontti, isot remontit yhtiössä tehty ja yhtiövastike vain 157,50e/kk. Vuokrattu, 1250 ?/kk. Tilaisuus. E. Mh. 339.000 e. Hämeentie 72. 7178912 Valitse ammattitaitoinen tiimi palvelukseesi. Soita jo tänään! RIITTA FALENIUS-HALLAMA Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3422 gsm 0500 408 654 MARJA CANTH Myyntipäällikkö, LKV, KiAT puh. 020 780 3363 gsm 0400 250 772 NIKLAS ALÉN Myyntineuvottelija, LLB puh. 020 780 8231 gsm 040 631 8231 42 m2 Valoisa ja toimiva koti huippusijainnilla! Hyvin hoidettu ja kunnostettu taloyhtiö, mm. putkija jukisivuremontti tehty. Pintaremontilla teet tästä itsellesi tai sijoitukseen hienon pikkukodin! Myydään vuokrattuna! G. Mh. 239.000 e. Porvoonkatu 5-7. 7101282 SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 ANTTI MÄKINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 KALLIO, KT, 2 h, kk 39 m2 Loistopaikalla kiva koti omaan käyttöön tai sijoitukseksi, edullinen hoitovastike 3,00?/m2. Taloyhtiössä kylpyhuoneet ja käyttövesiputket uusittu 2012, viemäriputket pinnoitettu 2010. Tästä valoisasta kulmahuoneistosta saa kivan kodin. Tervetuloa tutustumaan. E 2007. Mh. 227.835 e. Vh. 245.000 e. Alppikatu 23. 7178691 Jos olet kodinvaihtoaikeissa, pyydä meidät arviokäynnille. KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380 PEKKA SIMOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3925 gsm 0500 523 103 JUKKA SOININEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 2692 gsm 040 661 4628 PIRJO VARJORANTA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3370 gsm 0500 508 559 KULLA KIVI Liideri, KiAT puh. 020 780 3218 gsm 040 506 9231 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Energialuokka A-G, mikäli ei saatavilla kirjain X. / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• KALLIO LEHTI 2 Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Viikot 10-11 Viherkasveja alk. 10? Kauniita kevätkukkia ? naistenpäivä 8.3! Viipurin Kukka Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14 HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. n o a t l i k o k a poisseet! pain www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! www.avominne.fi TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 chef wotkin?s palvelutiskit tehtaanmyymälä prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows 7 tai Windows 10 Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön Paketin hinta: 140? Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi älle tse Talkkarit palasivat Lumo-taloihin -KAUPPIAAKSI aa) 4098. Jos saat virtaa asiakaspalvelusta ja olet yrittäjähenkinen, tule Ärrälle kauppiaaksi. R-kioskilla on helppo aloittaa kauppiaana, etkä tarvitse suurta alkupääomaa. HAEMME NYT KAUPPIAITA KANTAKAUPUNKIIN: ALPPILA, Porvoonkatu 21 HARJU, Hämeentie 29 KALLIO, Helsinginkatu 2 VALLILA, Mäkelänkatu 32 Kiinnostuitko? Tule R-kioskin konttorille (Koivuvaarankuja 2, Vantaa) infotilaisuuteen ke 8.3.2017 klo 17.30-19 kuulemaan lisää ja keskustelemaan. Tilaisuuteen voi myös osallistua webinaarina.   Ilmoittautuminen ja lisätietoja: rekrytointi@r-kioski.fi tai 020 5544098. www.r-kioski.fi/ura-arralla/kauppiaaksi ??VVO-konserni ja L&T ovat aloittaneet yhdessä toimintamallin, jossa täysin uudenlainen talkkaritiimi ottaa vastuun pääkaupunkiseudun Lumo-talojen kiinteistöhuollosta. Lumotalkkarien myötä palataan takaisin aikaan, jolloin jokaisessa talossa toimi nimetty talonmies. Kiinteistöjen asukkaille toimintamallin muutos näkyy entistä asiantuntevampana ja sujuvampana kiinteistönhoitona. Suurin muutos entiseen verrattuna on se, että tiimi kalustoineen vastaa vain VVO-konsernin kohteista, ja jokainen Lumo-talkkari vastaa nimettyjen kohteidensa kaikista kiinteistönhoitotehtävistä. Lumo-talkkaritiimi pitää kiinteistön piha-alueet ja yhteistilat kunnossa sekä hoitaa asukkaiden ilmoittamat viat kuntoon mahdollisimman nopeasti. Tiimissä on 28 talkkaria ja kaksi työnjohtajaa. Tiimi vastaa noin 250 kohteen kiinteistöhuollosta pääkaupunkiseudulla. VVO-yhtymän yksikön johtaja Pasi Kujansuun mukaan toimintamallia on testattu ja hiottu käytännössä viime syksystä asti. ? Meidän tavoitteenamme on tuottaa paras mahdollinen asiakaskokemus ja kehittää hyvää asumista. Hyvällä kiinteistöhoi- dolla luodaan edellytyksiä sujuvalle arjelle ja positiivisia asiakaskokemuksia. Lumo-talkkarit ottavat kokonaisvaltaisesti haltuun kiinteistöön liittyvät toimenpiteet ja tulevat tutuiksi myös asukkaiden kanssa, Kujansuu kertoo. Vuorovaikutuksella parempiin tuloksiin On tärkeää että kiinteistöjen huolto on laadukasta, joustavaa ja asukkaat ovat tyytyväisiä. Uusi toimintamalli tuokin kiinteistönhoitajan lähemmäs asukkaita. Yhteneväinen tapa toimia helpottaa yhteistyötä ja luo mahdollisuudet toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. ? Haluamme kehittää palveluitamme vastaamaan paremmin asiakkaidemme tar- Lumo-talkkarit aloittaa pääkaupunkiseudulla. peita. Yhdessä ke-hittämällä ja uusia toimintamalleja käyttöönottamalla lopputulos on yhdessä asetettujen tavoitteiden mukainen, L&T:n kiinteistöhuollon liiketoimintajohtaja Antti Niitynpää sanoo. ? Meille on tärkeää, että asukkaiden asumiskokemus on hyvä ja että me voimme vaikuttaa siihen omalla työllämme, Niitynpää jatkaa. Niitynpään mukaan uusi toimintamalli on muodostettu niin, että jokaisen tiimiläisen työkuorma on kohtuullinen ja hyvästä laadusta palkitaan. Talkkareiden hyvinvointi ja työssäjaksaminen on perusta asiakaslähtöiseen sekä laadukkaaseen kiinteistön hoitamiseen.
• Viikot 10-11 48. vuosikerta ? nro 5 Tänään Suomenlinnan tunnelin korjaaminen alkaa Kauppatorin rantaa. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen Helsinki on yrityksille kelpo kotipaikka ??Yritykset pitävät Helsinkiä hyvänä sijaintipaikkana. Kaupungissa ovat osaavat työntekijät, laajat markkinat ja asiakaskunta. Myös toimiva joukkoliikenne sekä hyvät yhteydet saavat kiitosta. Risuja yritykset antavat pysäköintiongelmista, liikenneruuhkista, korkeasta hintatasosta ja byrokratiasta. Kaupunki selvitti syksyllä 2016 laajalla puhelinhaastatte- lututkimuksella helsinkiläisten yritysten näkemyksiä kaupungin elinkeinopolitiikan onnistumisesta ja toiveita tulevalle elinkeinopolitiikalle. Tutkimuksessa kerättiin lisäksi tietoa yritysten Helsingissä ennätysmäärä matkailijoiden yöpymisiä Helsingissä laskettiin 3 576 800 rekisteröityä yöpymistä vuonna 2016. Vilkkaimmat matkailukuukaudet olivat heinäkuu ja elokuu suunnitelmista, kiinnostuksesta käyttää kaupungin palveluja sekä tyytyväisyydestä Helsinkiin yrityksen sijaintipaikkana. Sivu 5 Helsingin kaupunki juhlii Suomen itsenäisyyden juhlavuotta yhteensä yli 50 ohjelmahankkeella ja sadoilla yksittäisillä tapahtumilla. Lisäksi Helsinki toimii useiden suurtapahtumien näyttämönä vuonna 2017. Kuva: Lauri Rotko ??Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset Helsingissä lisääntyivät viime vuonna 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Lähes 3,6 miljoonaa yöpymistä on uusi ennätys. Kasvu ulkomailta oli 4,2 prosenttia ja kotimaasta 2,3 prosenttia. Joulukuussa yöpymisten kasvu oli 2,2 prosenttia. Viime vuoden yöpymisistä 54 prosenttia tuli ulkomailta. Suurimmat lähtömaat olivat järjestyksessä Saksa, Ruotsi, USA, Venäjä, Iso-Britannia, Japani ja Kiina. Sivu 9 Katri Valan lämpöpumppulaitos sähkön turvaamisjärjestelmään Helen osallistuu koko Suomen sähkön riittävyyden turvaamiseen Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen avulla ??Katri Valan lämpöpumppulaitos on valittu osaksi kansallista tehoreservijärjestelmää. Suomen suurimman lämpöpumppulaitoksen tarkoitus järjestelmässä on tarjota mahdollisuus nopeaan sähkönkulutuksen vähentämiseen poikkeustilanteissa. Sörnäisissä sijaitseva Katri Vala lämpö- ja jäähdytyslaitos päätettiin liittää kansalliseen tehoreserviin tulevalle kolmivuotiskaudelle. Laitos osallis- tuu Suomen sähkön riittävyyden turvaamiseen vähentämällä lämpöpumppulaitoksen sähkönkulutusta poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa niin sanottua tehoreserviä tarvitaan. Lämpöpumpuilla saadaan talteen merkittävä määrä hukkalämpöjä. Suuret lämpöpumput ovat kuitenkin myös merkittäviä sähkönkuluttajia, vaikka sähköä tarvitaankin vain noin kolmasosa tuotettuun lämpöön nähden. Siksi isot lämpöpumput pystyvät osallistumaan nopeaan ja hallittuun sähkönkulutuksen vähentämiseen viranomaisten edellyttämässä ajassa. Katri Valan kymmenvuotiaalla lämpö- ja jäähdytyslaitoksella päästiin viime vuonna uuteen tuotantoennätykseen, kun sillä tuotettiin 7 prosenttia Helsingin kaukolämmöstä. ??Maailmanperintökohde Suomenlinnaan meren alitse kunnallistekniikan tuovan tunnelin korjaaminen alkaa maaliskuussa. Hankkeesta vastaa YIT:n, Pöyryn ja Suomenlinnan hoitokunnan muodostama allianssi, joka allekirjoitti tänään 1. maaliskuuta toteutusvaiheen sopimuksen. Korjaamalla tunneli varmistetaan, että kunnallistekniikka toimii merilinnoitus Suomenlinnassa jatkossakin ongelmitta. Korjaushankkeella myös taataan huoltohenkilökunnan turvallisuus, alennetaan tunnelin ylläpitokustannuksia sekä pidennetään tunnelin elinkaarta. ? Voimme siirtyä toteutusvaiheeseen hyvillä mielin, sillä allianssissa vaikuttanut hyvä henki ja tiivis yhteistyö ovat siivittäneet onnistumisiin jo kehitysvaiheen aikana. Olemme pystyneet ratkaisemaan eteen tulleita haasteita ketterästi osaavan ja motivoituneen tiimityön turvin. kertoo YIT:n kalliorakentamisesta vastaavan yksikön johtaja Petri Saarinen. Starasta rakentamispalveluliikelaitos ??Kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen perustaa Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos kesäkuun alusta lähtien. Liikelaitos huolehtii kaupungin rakennusalan, ympäristönhoidon ja logistiikan asiantuntija-, tuotanto- ja ylläpitopalvelujen tuottamisesta. Uusi liikelaitos jatkaa nykyisen virastona toimivan Staran työtä ja se myös tulee käyttämään Staran nimeä. Staran palvelutuotanto tulee jatkumaan olennaisilta osiltaan entisellään. Hallinnollisesti se kuuluu kaupungin keskushallintoon. Henkilöstön asema ei muutu, vaan henkilöstö jatkaa nykyisissä tehtävissään kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaisin palvelussuhteen ehdoin. Lähes puolet nuorista on kokenut poliisikontrollia ??Moni nuori on kokenut poliisien, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien puuttumista heidän tekemisiinsä. Nuoriin kohdistuvan kontrollin on havaittu lisääntyneen, vaikka heidän rikos- tai häiriökäyttäytyminen ei ole kasvanut. Noin 40 prosenttia 15?16-vuotiaista nuorista oli kokenut poliisin toimesta muun muassa paikalta poistamisen, laukkujen tai vaatteiden tutkimisen tai kiinniottamisen. Sama osuus oli kokenut vartijoiden ja järjestyksenvalvojien nuoriin kohdistamia vastaavia toimenpiteitä, todetaan Helsin- gin yliopistolla tarkastettavassa sosiologian väitöstutkimuksessa, joka tarkastelee nuorten luottamusta poliisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan. Puuttumistilanteet liittyvät usein nuorten vapaa-ajan viettoon, alkoholinjuomiseen tai rikosepäilyihin. Väitöksen mukaan poliisin ja vartijoiden kontrolli ei kohdistunut kaikkiin tasaisesti: ammattikouluun suuntaavilla nuorilla oli enemmän puuttumiskokemuksia, vaikka taustatekijät oli huomioitu. Sivu 15
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 5 Liike- ja toimistotiloja runsaasti tyhjillään P ääkaupunkiseudulla toimistotiloista oli tyhjillään 13,9 prosenttia viime syksynä. Liiketiloista tyhjillään oli 5,3 prosenttia ja teollisuus- ja varastotiloista 6,1 prosenttia. Liiketilojen ja toimistotilojen vajaakäyttöasteet kasvoivat ja teollisuus- ja varastotilojen laskivat alkuvuoteen verrattuna. Liiketilojen vajaakäyttöaste kasvoi myös Helsingin keskustassa 2,2 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla oli vapaata liiketilaa 186 000 neliömetriä, toimistotilaa 1 198 000 neliömetriä ja teollisuus- ja varastotilaa 471 000 neliömetriä. Toimistotilojen ja liiketilojen vajaakäyttö on ollut pääkaupunkiseudulla kasvussa muutaman vuoden ajan. Viimeisen vuoden aikana teollisuus- ja varastotilojen vajaakäyttö on kääntynyt laskuun. Vaikka tiloista on voimakasta ylitarjontaa, uusia tiloja rakennetaan jatkuvasti yhä enemmän. Liiketiloja on jo aivan Helsingin keskustassa, muun muassa Kallion alueella, merkittävästi tyhjänä, näyteikkunoiden tyhjyys loistaa ajoittain voimakkaasti. Pääsyynä lienee kaupunkikeskustojen ulkopuolelle rakennetut suuret kauppakeskukset. Kuluttajat hakeutuvat niihin, toisiin julkisilla kulkuvälineillä ja toisiin henkilöautoilla. Kauppakeskuksissa viihdytään koko perheen voimin useita tunteja ellei lähes koko päivää, tehdään ostoksia, käydään kahvilla tai ruokailemassa, mahdollisesti mennään vielä elokuviinkin. Ruokaostokset useammaksi päiväksi koko perheelle hankitaan samalla. Kuin huomaamatta ydinkeskustoissa sijaitsevat pienemmät kaupat ja liikkeet jäävät sivummalle tai vähemmälle huomiolle, niiden kaupankäynti vähenee, kannattavuus heikkenee ja osa on jo lopettanut. On ymmärrettävää, että suurta tilaa vaativat kaupat sijoittuvat kehäteiden varsille, mutta kaupungin päätösvaltaa käyttävien organisaatioiden tulisi satsata enemmän ydinkeskustojen ylläpitämiseen, niin että niistä tehdään riittävän houkuttelevia erikoisliikkeiden kaupalle. Kävelykadut, terassit, tunnelmavalaistukset sekä muut houkuttelevat elementit tulisi ottaa yhä enemmän käyttöön. -ja. Yleisönosasto Tuoreesta puuenergiasta ??Kysyin tänään (18.02. 2017) noin 20 vuotta hakekattilaa käyttäneeltä henkilöltä onko tuore puuenergia kannattavaa käyttää hakekattilassa, niin hän vastasi, että tuore puuenergia tarvitsee ison kattilan palaakseen, mutta hänellä on niin pieni kattila, ettei siellä märkä puu pala ! Tulin siihen tulokseen, että Radio-Uutisissa ei kannattaisi laukoa asioita tosiasioina ennen, kuin asiat tarkoin tutkitaan ja epäilin märän puun palamista jo siksi, että isäni oli karjalainen ja hän oli hätäinen laittamaan märkiä puita hellan ja uunin pesään jotka olivat ahtaat samoin Lapissa Kol- tat polttaa märkiä puita pesässään ja siellä käydessäni erään koltan luona kylässä, niin oli hyvin kostea ilma ! Tiedän kyllä, että laajassa pesässä tulee märästä puusta höyryä joka tuo myös lämpöenergiaa ja siten sen voi hyödyntää. Lassi Tiittanen Sturenkatu 5 ??Olisi ehdotus Helsingin kaupungin suunnitteluvirastolle, että laitettaisiin viemärit sinne mihin ne kuuluu, sillä olen asunut Alppiharjussa vuodesta 1994 ja jo sitä ennen kävin silloisessa Kippari-baarissa, mutta vieläkään ei ole ymmärretty laittaa viemäriä Sturenkadun ja Kirstinkadun Val- lilan suuntaiselle puolelle, joten tuntuu ?hullun työltä? ehostaa joitain lasikehikoita, mutta samalla ihmiset astuvat vesilammikkoon ! Todennäköisesti Helsingin kaupungissa on useita muitakin vastaavia kohtia joissa pitää ajatella enempi ihmisiä, kuin ulkoista kauneutta ! Kyseisen ka- dun keskikohta on koholla, kuten kadut ja tiet yleensä tehdään, niin olettaisi, ettei tällainen Kelan aliarvostama ihminen joutuisi neuvomaan Helsingin kaupungin suunnitteluvirastoa ! Kaupungin suunnitteluvirastolle Lassi Tiittanen Sturenkatu 5 Viikot 10-11 Ota kantaa ? kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Toimeentulotuen saanti turvattava ??Toimeentulotuen perusosan siirtyminen Kelan hoidettavaksi ei ole toistaiseksi sujunut niin hyvin kuin on odotettu. Kelassa ei ole selvästikään ollut riittäviä resursseja ja valmiuksia toimeentulotuen hakemusten nopeaan käsittelyyn. Lisäksi Kelan joustamattomat käytännöt ovat johtaneet monet tukea tarvitsevat vähävaraiset vaikeaan tilanteeseen. Esimerkiksi kun toimeentulotuen laskelmassa on ollut ns. ylijäämää vaikkapa vain kymmenen euroa, hakija on saanut kielteisen päätöksen eikä ole sen takia saanut maksusitoumusta välttämättömiin lääkkeisiin. Kuntien sosiaalityöntekijöitä on ohjeistettu, että hakijan on valitettava tällaisista Kelan päätöksistä, koska lääkkeet kuuluvat perustoimeentulotukeen. Valitusten käsittely vie kuitenkin usein paljon aikaa, jonka aikana tukea ei tule. Toimeentulotuen varassa eläville on tuottanut ongelmia myös se, että Kela vaatii tietyissä tapauksissa lääkekorvausten maksamiseen ensiksi kuittia lääkkeiden ostamisesta. Toimeentulotuen perusosan siirryttyä Kelan hoidettavaksi, jäivät kuntiin ehkäisevä ja täydentävä harkinnanvarainen toimeentulotuki.  Ohjeiden mukaan ennen kuin sitä voidaan myöntää, pitää hakijalla olla Kelan päätös perusosasta.  Käytännössä tämä on johtanut siihen, että harkinnanvaraista tukea tarvitsevaa ei voi auttaa heti, vaikka usein on kyse kiireellisen tuen tarpeesta kriisitilanteessa. Samaan aikaan muun muassa pitkäaikaistyöttömyys, köyhyys ja pakolaisuus lisäävät tuen tarvetta. Olenkin esittänyt, että Helsingin kaupunki pyr- kii osaltaan vaikuttamaan Kelaan niin, että toimeentulotuen perusosan myöntäminen sujuu nopeasti ja ilman tukea hakevien byrokraattista kierrättämistä luukulta toiselle. Helsingin omassa sosiaalityössä on syytä ottaa huomioon tarve lisätä resursseja ehkäisevään toimeentulotukeen ja auttaa myös niitä hakijoita, joille Kelan byrokraattiset käytännöt ovat aiheuttaneet ongelmia. Lisäksi esitin, että kaupungin talousarviossa varataan lisää määrärahoja ja sosiaalityöntekijöitä ehkäisevään, etsivään ja alueelliseen sosiaalityöhön. Tämä tarve koskee niin suomenkielistä, ruotsinkielistä kuin mahdollisuuksien mukaan muilla kielillä annettavia palveluja. Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu SKP ja Helsinki-listat Karamellikääre turmioksiko ? ??Jokin aika sitten korjasin jäisellä kelillä Helsingin Alppiharjun Sturenkadun kävelykaistalta Kismetkaramellikääreen, kun olin menossa asunnolleni ja siellä laitan karamellikääreet muun elintarvikemuovin kera erikseen, mutta mitä ajatteleekaan sellainen ih- minen joka heittää karamellikääreen jalankulkuväylälle tai pyörätielle talviaikaan ? Heikkonäköiselle tai kiireellä kulkevalle siitä saattaa tulla turma. Ajatteleekohan sellainen ihminen, että hän voi jonain päivänä itse liukastua samanlai- seen karamellikääreeseen, jonka joku toinen yhtä ajattelematon on pudottanut hänen kulkuväylälleen ja ymmärtääkö, että ei moiti toista jos ei itsekään muista ihmisistä välitä ! Lassi Tiittanen Sturenkatu Miksi eduskunta päättä kirkollisista asioista? ??Tuntuu oudolta, että Suomen Evankelis-Luterilaisen seurakunnan asioista päätetään Suomen eduskunnassa, kuten sukupuoli-neutraalisessa avioliittoon vihkimisestä ! Raamattu kertoo miehen ja naisen yhtymisestä yhdeksi hyvin selkeästi, joten tuntuu oudolta, että ne jotka haluavat mennä yhteen, niin miksi he haluavat kirkollisia häitä, vaikka se on kirkon perus-aatetta vastaan ? ! Tunnen kyllä useita lesboja joista usein alistetus- sa asemassa oleva lesbo on jopa ihastunut minuun enkä ihmettele sitä, vaikka en pidä itseäni komeana, mutta useinkin naiset arvostavat enempi sitä mitä osaa, kuin ulkoista komeutta ! Miksi sitten juuri naisen ja miehen tulee yhtyä, niin epäilen, että se johtuu siitä, että usein nainen ja mies tekevät monia asioita päinvastaisesti, mutta harmonisessa pari-suhteessa he sopivat kumpi tekee minkäkin työn ! Tällainen suhde minulla on ollut, mutta myönnän olleeni liian mustasukkainen silloin, joten menetin hänet silloin ja väliin sain hetkeksi hänet taas uudelleen, kunnes hän yllättäen lähti tuonpuoleiseen enkä vieläkään ole varma mistä syystä ? Olen kuitenkin oppinut, että sopiva mustasukkaisuus saa naisen tuntemaan itsensä tärkeäksi, mutta liika on liikaa joka asiassa ! siä luovasti uusia tapoja. Miten kertoa toiselle suuri salaisuus? Mannerheim järjesti Vapaan Suomen asevoimat, päiväkäskyt ja kunniamerkit. Hän rauhoitti mielet ja strategiat maltillisella viisaudella. Marsalkka tai majuri, tehtävästään pitää olla innostunut. Mannerheim ratsastaa yhä. Mistä löytyisi niitä jotka rohkenevat nyt puhaltaa elämään uutta kipinää? Professori Matti Klingen puhe, ?Suomi 100 vai 1000?, Porthaniassa täytti salit, ja rauhoitti mielet. Vaikka ihmiset tungeksivat he kuulivat vakuutuksen, että suomet- tumista ei pitäisi käyttää pilkkasanana vaan se tulisi nähdä myönteisenä. Elämään kuuluvat erilaiset näkökulmat ja yliopiston tehtävänä on opettaa problematisoimaan elämän ilmiöitä. Sana Suomi lausuttiin Klingen mukaan ensimmäisen kerran jo vuonna 811. Myyttianalyytikoilla tulee olemaan entistä enemmän töitä kun pitäisi löytää uutta arkaaista voimaa pelastamaan maailmaa. Nyt jos koskaan tarvitaan uutta mytologiaa, joka auttaa löytämään edellytyksiä ja merkityksen elämälle. Lassi Tiittanen Sturenkatu 5 Puheenvuoro Myytit kertovat totuuden Suomesta Veli-Matti Hynninen ??Suomi on tuhansien myyttien maa. Suomalaisiin liitettävät myytit paljastavat minkälainen kansa täällä asuu. Myytit tietävät mistä olemme tulleet ja minne olemme matkalla, ne selittävät ole- massaoloa, alkua ja loppua. Myytit ovat sukupolvelta toiselle siirtyviä tarinoita, jotka paljastavat historiaa, myös henkilöitä. Muistelemalla toistetaan taaksepäin. Mikä merkillistä, myös eteenpäin pitää muistella. Mihin tapahtumiin ja henkilöihin tulevaisuuden myytit liittyvät? Halu toistaa tulevaa kysyy rohkeutta. Toisto on todellisuuden luomista, olemassaolon vakavuutta. Vanhat olemassaoloon ja hedelmällisyyteen liittyvät myytit tulevat Kreikasta. Eikä Suomikaan nyt täytä 100 vuotta vaan enemmän kuin tuhansia. Nyt paljastetaan miten pitkä on Suo- men historia? Kuka oikeastaan on suomalainen? Ja miltä Suomen tulevaisuus näyttää? Valitsin Suomen myyttistä maailmaa edustamaan Mannerheimin. Miksikäs ei voisi mukaan ottaa vaikka Nummisuutarin Eskon, joka huusi: Juostaan päät mäntyyn? Ja sitten hän otti itseään tukasta kiinni. Mannerheim-myyttiin liittyvät Suomen itsenäisyyden kohtalovuodet. Myyttianalyysilla kyetään kohteen eri ulottuvuuksia toistamalla kertomaan koko yhteiskunnan sen hetkisestä tilasta. Miten ihmiset elävät, mikä heitä kiinnostaa ja miten he selviävät elämässä. Tarkkailemalla ihmisten tapaa puhua, pukeutua, syödä, tehdä työtä, matkustaa tai juhlia paljastuu koko elämäntila. Mannerheim oli Venäjän hovissa ja armeijassa oppinut aristokraattisen käyttäytymiskoodin. Kansantarinoina kiertävät Marskin ryypyt, kenraaliseurueen vähäpuheisuus, tahdikas käytös muistuttaa miten elämä on aina osa näytelmää, jossa on erilaisia rooleja. Myyttiset henkilöt osaavat ottaa päättäväisesti vastaan vaikeita haasteita ja kek- Veli-Matti Hynninen
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 5 Kolumni Suomenlinnan tunnelin Maailman jakautumisesta korjaaminen alkaa Jatkoa sivulta 3 ??Hanketta on suunniteltu loppukesästä 2016 saakka, ja nyt satojen yksityiskohtien muodostama kokonaisuus on valmis toteutusta varten. Hankkeen on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Tunnelissa kulkevat Suomenlinnan kaupunginosaan niin kaukolämpö, sähkö, vesi, viemäröinti sekä tietoliikenne- ja tv-yhteydet. Lisäksi tunnelia käytetään hälytysajoihin. Tunneli suljetaan hankkeen ajaksi läpiajoliikenteeltä, mutta kunnallistekniikkaan ei ole suunniteltu katkoja. Tunneli otettiin käyttöön vuonna 1981, jonka jälkeen se on päässyt huonoon kuntoon: tunnelin vuotovedet aiheuttavat korroosiota teknisille järjestelmille, ja vuotovesien mukanaan tuoman radonin vuoksi huoltohenkilökunnan työaikaa tunnelissa joudutaan rajoittamaan merkittävästi. Ilmastointi ja valaistus kaipaavat korjaamista, ja on vaarana että tunnelin katosta putoaa kiviä. Korjaushankkeessa kallio- Kuva: Arttu Kokkonen ta tiivistetään ja lujitetaan vuotovesien vähentämiseksi sekä turvallisuuden parantamiseksi. Räjäytyksiä ei tehdä, mutta pieniä louhintoja tehdään mekaanisesti. Tunnelin omaa toimintaa ylläpitävä talotekniikka uusitaan kokonaan. Tunnelin salaojitukset uusitaan, jotta voidaan hallitusti ohjata jäljelle jäävät vuotovedet pois tunnelista. Lisäksi Yleisönosasto Miksei senioreille ole eläkeläisvaihtoja? ??Sellaista olen tässä viime aikoina miettinyt että jos opiskelijoille kerran on opiskelijavaihtoja, niin miksei meille eläkeläisille voisi olla eläkeläisvaihtoja? Voisin hyvin kuvitella asuvani vaikka vuoden omien lasteni ikäisessä perheessä jossain ulkomailla, esimerkiksi Ranskassa. Päivät viettäisin sikäläisten seniorien kanssa. Se avartaisi mieltä kummasti, ja varmaan kielitaitokin siinä kehittyisi samalla kuin varkain. Mutta eihän se ole mahdollista, koska nämä vaihdot tuppaavat poikkeuksetta olemaan nuorille suunnattuja. Ikään kuin meitä vanhuksia ei enää kiinnostaisi vieraat kulttuurit ja tavat. Omasta puolestani voin ainakin kertoa etten vielä ole ollenkaan liian vanha kartuttamaan uusia kokemuksia, näkemään uusia paikkoja tai harrastamaan ?pettinkiä? ikäisteni ulkomaalaisten leidien kanssa. Kuka siis tarttuisi haasteeseen ja rupeaisi näitä matkoja meille ikäihmisille järjestämään? Bo Hager Eläkeläinen Helsinki hankkeen yhteydessä keskitetään tunnelissa kulkevia kunnallistekniikan järjestelmiä, minkä myötä hälytysliikenteen turvallisuus tunnelissa paranee. Tunnelista vastaa Suomenlinnaa hallinnoiva Suomenlinnan hoitokunta, joka kilpailutti hanketta toteuttavan allianssin kevään ja kesän 2016 aikana. Korjaushankkeen budjetti on 7 miljoonaa euroa. Suomenlinna on paitsi Unescon maailmanperintökohde ja kävijöiden suosima merilinnoitus myös yksi Helsingin kaupunginosista. Siellä asuu noin 800 ihmistä, työskentelee 400?500 ihmistä vuodenajasta riippuen sekä vierailee vuosittain noin miljoona ihmistä. Oikaisu ??Viimeisimmässä (22.2.) Kallio-lehdessä samoin kuin Munkin Seutu lehdessä oli juttu Hilland Mondayscountryklubista kulttuurisivulla. Artikkelissa mainittiin basisti Satu Metsberg, mikä on virhe. Soittajan nimi on Saara Metsberg. Runopalsta Mistä oppia ottaisin? Mistä oppia ottaisin, saisin vihjeen oikean? Otanko opin joutsenesta, oravasta pitkähäntäisestä? Niille ovet akkunat avautuu suuren suureen maailmaan. Hetki pieni jokainen olkoon ilo ihmisten! Moni tie on turhuuden, löydät ilmeen iloisen. Aita maahan kaadetaan, heille silta rakennetaan. Uusia polkuja astellaan, heille ovet avataan ... Hetki pieni jokainen olkoon ilo ihmisten! Yksi on elo ihmisen, elontie kauaskantoinen. Tiemme ovat mutkaiset, saamme päivän kerrallaan. Kauniit ovat kaarisillat Luojan luomiin maisemiin. Kokemukset suuret pienet tuokoon oivallusta mukanaan! Mistä oppia ottaisin, löydän langan punaisen?! Aivot on ajatuksen kehto, logiikka viisaan sydämen. Otan opin naislogiikasta, viisauden kauaskantoisen. Toivo Levanko lyyrikko Kevättä Kalliossa Mieli pullistuu Fysiikka mullistuu, irti jalat maasta, pää ilmassa ajatuksettomassa: niin jo ennen aamunkoittoa ympäri juokset Töölönlahtea ? sen pitsihuviloille kunniaa teen ? valaistuille. Koko Linnunlaulun omakseni otan kiinteistöt kaikki, minulle ne kuuluu ? minä ne nään, kun iskee runners high, mäkeä ylös niin kovaa vedän kuin jaloista lähtee. Sydän sykkii Kalliolle, sen kesyttömille kaikenmaailman kulkijoille. Ilmaista on iloni ? onni aina kortilla pitkän lainan ottajilla ? Hetkessä elän: minkä vahvasti aistin, oivallan sen omakseni otan, sen tallennan. Leo Sell ??Köyhiä ja rikkaita on aina ollut, ?läpi maailman sivu?, kuten vanha kansa toteaa. Se on totta. Ja voi olla, että köyhyyden ja rikkauden kuilu silloin oli yhtä suuri, ellei suurempikin kuin nyt meidän maailmassamme. Sitä voi ajatella, kun näkee suuria kartanoita, palatseja, kultaa ja kimallusta. Todennäköisesti monet köyhät silloin puristivat nyrkkiä taskussaan tämän eriarvoisuuden kurimuksessa. Mutta nyt ihmiset eivät enää suostu olemaan nöyriä alamaisia ja ottamaan vastaan sitä, mitä rikkaat ovat ajatelleet, että köyhille kuuluu. Nyt tiedostetaan, ainakin länsimaissa, taloudellisen eriarvoisuuden ja tuloerojen välinen kuilu ja sen seurausvaikutukset. Kuilun umpeen kuromista on yritetty ja yritetään edelleen erilaisten konfliktien, vallankumousten, ay-liikkeen ja joukkovoiman, jopa sotien kautta. Meilläkin nämä kehitysvaiheet ovat historiasta tuttuja. Oma sukupolveni on etsinyt taloudellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa koulutuksen ja työelämän kautta. Toisen maailman sodan jälkeinen Suomi eli köyhyyden tasa-arvossa. Kylissä ja kaupungeissa oli muutamia rikkaita sukuja, mutta valtaosa väestöstä eli niukkuudessa. Mutta sillä vanhempieni sukupolvella oli suuria tulevaisuuden unelmia. Yksi suurimmista oli ? lapsille pitää antaa koulutus- mahdollisuudet ja sitä kautta mahdollisuus saada elämässä aiempaa paremmat eväät. Itsekin olen tämän unelman toteutus ja siitä ikikiitollinen. Mutta entä nyt? Maailman jakolinjat ovat aivan toiset, monilta osin huomattavasti jyrkemmät ja ehkä myös vaikeammin umpeen kurottavissa. Talouden ja hyvinvoinnin erot ovat edelleen säilyneet, ehkä tulleet syvemmiksikin. Uudet jakolinjat liittyvät osaamisen, kulttuurien, uskontojen, kielten ja sosiaalisten taitojen hallintaan. Osaamisessa on kyse suuresta työelämän ja arjen muutoksesta. Vanhat työt kuolevat ja katoavat. Se työ, mikä meni Kiinaan tai kehitysmaihin ei koskaan palaa sieltä sellaisenaan takaisin. Tämän joutuvat amerikkalaisetkin toteamaan, kun presidentti Trump niin suureen ääneen on uhonnut palauttavansa takaisin muualle menneet auto- ja terästehtaiden työt. Jos osa niistä töistä palaa takaisin, ne ovat muuttuneet. Robotit, digitalisaatio ja kaikenlaiset älysovellukset ovat muuttaneet töitä niin, etteivät entiset työntekijät enää niitä hallitse. Sama koskee arkielämää. Elämä on virtuaalimaailmasta selviytymistä, kaikkien salasanojen ja koodien muistamista. Ihmisten väliset erot ovat osaamisen ja teknologian hallinnassa, ei enää niinkään taloudellisten tai hyvinvointierojen välisiä. Entä sitten erilaiset kulttuurit, kielet, uskonnot, sosiaaliset taidot, ne kaikki synnyttävät erilaisia kuiluja ihmisten väliin. Niiden umpeen kurominen on erittäin vaativaa ja pitkäkestoista. Kuilut synnyttävät helposti erilaisia pelkoja, vihamielisyyttä, vastakkainasettelua jne. ihmisten välille. Näitä tunteita on helppo käyttää hyödyksi ja niin myös tehdään. Syntyy populistisia liikkeitä, jotka monella tavalla uhkaavat demokratiaa ja sananvapautta. Se näkyy nyt Euroopassa, isojen maiden politiikassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, mutta ei niin voimakkaana pohjoismaissa. Mikä tässä kehityksessä sitten on niin varottavaa? Ne vetoavat niin helposti meissä kaikissa asustavan itsekkyyden ja oman edun tavoittelun haluun. Se tekee meistä toistemme suuria kilpailijoita, ei toisiamme auttavia ja tukevia. Sillä tiellä ei pärjätä. Kukaan meistä ei tule toimeen ilman toista. Siksi pitää puolustaa demokratiaa ja toistemme auttamista ja kunnioittamista. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sd www.maijaanttila.net
• KALLIO LEHTI 6 Päivyri Sunnuntaiksi Nimipäivät: Viikko 10 Ma 6.3. Tarmo Ti 7.3. Tarja, Taru, Taika Ke 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä. Vilppu To 9.3. Auvo Pe 10.3. Aurora, Aura, Auri La 11.3. Kalervo Su 12.3. Reijo, Reko Viikko 11 Ma 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti Ti 14.3. Matilda, Mette, Tilda Ke 15.3. Risto To 16.3. Ilkka Pe 17.3. Kerttu, Kerttuli La 18.3. Eetu, Edvard Su 19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä. ??Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9?14, ke klo 12?17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9?10, ke klo 12? 13, p. 09 2340 3618. KALLION KIRKKO Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma?pe klo 7?21, la?su klo 9?19. Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma? pe klo 16?19 Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La 9 aamurukous. Kivimessu to 9.3. klo 18 Huovinen, Niskala Raamatunlukua ja klo 18 Iltamessu klo 16 pe 10.3. rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Messu su 12.3. klo 10. Laajasalo, Metiäinen, Pyylampi, Niskala, Seidi Jääranta. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu. Alle 4v. vanhemman seurassa. lltamessu ma 13.3. klo 18. Iltamessu ti 14.3.klo 18. Viljamaa. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 15.3. klo 18. Partti, Anima mea-lauluryhmä, joht. Vuori. Lauluryhmän avoin harjoitus klo 17 alkaen. Rukous päivän päättyessä klo19.30. Leevi Nora. Kivimessu to16.3. Mattsson, Niskala. Raamatunlukua ja klo 18 Iltamessu pe 17.3. klo 16. Veli-Matti Hynnisen johdolla. Messu. Herättäjän kirkkopyhä su 19.3. klo 10. Männistö, Veli-Matti Hynninen, Helin, Niskala, Kilven kuoro, Paavo Huotari. Klo 10 Pyhäkoulu. Alle 4v. vanhemman seurassa. Herännäisseurat su 19.3 klo 12 Kappelisalissa. Veli-Matti Hynninen. Sanan ja rukouksen ilta su 19.3. klo 17. Seppo Juntunen. Iltamessu ma 20.3. klo 18. Partti. Iltamessu. ti 21.3. klo 18. Viljamaa. Keskiaikainen rukouslaulumessu. ke 22.3. klo 18. Hurmerinta, Anima mealauluryhmä, joht.Korhonen. Lauluryhmän avoin harjoitus klo 17 alkaen. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali ja Vihreä sali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio , Siltasaarenkatu 28. Luento isosta Toivosta ma 13.3. klo 17-18 ?Toivo ja rakkaus?. Vihreä sali (2. kerros, itäpuoli). Luennot päättyvät klo 18 alkavaan pieneen messuun. Petri Tikka. Torstaina iltapäivällä torstaisin klo 13?14. Kulttuuri, uskonto, ihmiset ja päivänpolttavat aiheet kohtaavat Kallion kirkossa. To 9.3. Aiheena: ?Kirjatytöstä kustantajaksi?, Päivi Istala haastattelee Leena Majander- Reenpäätä. Päivärukous klo 12. Kahvila auki. To 16.3. Laulaja, pianisti Niilo Rantala esittää lauluja Viidan ja Mustapään teksteihin Tuttu ja tuntematon César Franck pe 10.3. klo 19 Kallion kirkko. Tommi Niskala soittaa ranskalaisen romantiikan ajan säveltäjän urkuteoksia ja musiikkia oopperoista. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Bruckner: Messu e-molli la 11.3. klo 19, Kallion kirkko. Puhallinorkesteri Aava Winds, kamarikuorot Addictio ja Somnium ensemble ja pasuunayhtye Sibabones Tatu Erkkilän johdolla. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Kristina su 12.3. klo 17.30, Kallion kirkko. Koreografi Marjo Kuuselan tanssia, laulua ja teatteria yhdistävä teos on keskiaikaisen naisen tarina neljän tanssijan ja Vox Silentiin voimin. Liput 25 e, 15 e, 10 e ovelta. Hyvien uutisten illat ? Markuksen evankeliumi ti 14.3. klo 18 pastori Mika Ebeling. Ti 21.3. klo 18. diakoni Seppo Palonen. Illoissa kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Virsilaulutilaisuus ? Kirkkovuoden virret la 18.3. klo 14. seurakuntakoti. Juontaa Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Kahvitarjoilu. Varikkoryhmä työnhakijoille torstaisin klo 9?12 Teatteri Kalliossa. Tarjolla vertaistukea ja uutta suuntaa elämään. Avoin muskari maanantai- Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Jeesus, kiusausten voittaja ??Oliko se kiusaaja, joka istui 36 metrin syvyydessä olkapäälleni karvaisella takamuksellaan, ja kuiskutteli tunteella: ?Mitä sinä meren pohjalla, lähde ylös, siellä on raikasta ilmaa!? Järkeni vakuutti, että keuhkorakkulat repeävät ja altistan itseni sukeltajantaudille, että parempi yrittää olla rauhallinen, vaikka ilma olikin käymässä vähiin. Oliko se kiusaaja, joka esteli järjen äänellä: ?Älä mene väliin tuohon pahoinpitelyyn, joudut vain itse vaikeuksiin. Mitä se sinua hyödyntää?? Oikeudenmukaisuuden tuntoni muistutti minua siitä, että joku päivä voin itse tarvita apua. Oliko se kiusaaja, joka vetosi mukavuudenhaluuni: ?Älä hullu kävele, tai ainakaan juokse. Ota auto!? Kehoni kertoi minulle, että nyt olisi todella korkea aika liikkua, ja ekosyyllisyys säesti yksityisautoilun Viikot 10-11 turhuudesta. Sehän nyt oli tietysti kiusaaja, joka kuiskutteli ravintolassa: ?Eikö olekin ihana nainen, ja tarvitsisi juuri kaltaistasi seuraa!? Omatuntoni ja rakkauteni muistutti minua vaimosta ja lapsista, avioliitostakin. Entä ne kiusaajat, jotka houkuttelevat uhriutumaan, väistämään vastuuta tai etsimään liian helppoa nautintoa? Voi hyvä Jeesus, sinua vasta kiusattiinkin. Minusta ei olisi samaan. Mutta ole minun kanssani, opeta milloin taistella kiusauksia vastaan järjellä, omallatunnolla, oikeudenmukaisuudella ? tai uskolla. Aamen. Kimmo Saares Kirjoittaja on kirkon ja median moniottelija, toimittaja, pappi ja Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö Aino Acktén kamarifestivaali Kallion kirkossa ??Oopperalaulajatar Aino Acktén nimeä kantava kamarifestivaali siirtyi keväällä 2016 Kallion jyhkeän kivikirkon suojiin. Konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia järjestetään kastekappeliin remontoidulla tunnelmallisella 100-paikkaisella Ackté-klubilla ja kauniissa kirkkosalissa. Viihtyisän klubitilan yhteyteen perustettiin marraskuussa 2016 viihtyisä galleria-kahvila, Café Sonck 1912, joka palvelee yleisöä arkisin klo 10-17, sekä aina konserttien yhteydessä. Café Sonck 1912 tarjoaa hyvää kahvia ja herkullisia leivonnaisia, päivittäin vaihtuvan keittolounaan sekä cateringpalvelut yrityksille ja kaikkiin kodin juhliin. Kahvilan nimi viittaa Kallion kirkon suunnitelleeseen arkkiteh- ti Lars Sonckiin ja Kallion kirkon valmistumisvuoteen. Café Sonckissa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä, vielä maaliskuun ajan esillä on tekstiilitaiteilija Outi Martikaisen teoksia. Aino Acktén kamarifestivaali ry:n konserttitoiminta painottuu 4 kk:n mittaiseen kesäfestivaaliin, jolloin konsertteja järjestetään keskimäärin 3 iltana viikossa. Festivaali tarjoaa laajan ja monipuolisen tapahtumasarjan, joka sisältää musiikkia, runoutta, tanssia, teatteria ja kuvataidetta. Huipputaiteilijat saavat mahdollisuuden toteuttaa omia taiteellisia visioitaan ja yleisö kokea ainutlaatuisia esityksiä lähietäisyydeltä, intiimissä klubitilassa. Kesäfestivaalin lisäksi yhdistys järjestä myös Acktén talvisar- sin Seurakuntakodilla. Klo 9 1?2-vuotiaiden ryhmä, klo 10.15 sisarusryhmät. Perhekerho torstaisin klo 10 ja Esikoisvauvakerho klo 12 Kallion srk. Seurakuntakoti, Siltasaarenk. 28. Friberg p. 09 2340 3621 Laulua lapset jaloissa tiistaisin klo 12 Seurakuntakoti. Avoin lauluryhmä lauluhaluisille. Lapset kuunteluoppilaina. Gospelia ja kevyttä musiikkia popjazzlaulupedagogi N. Sallisen johdolla. Maksuton. Lähetys- ja Rukouspiiri tiistaisin klo 16 Kukkoeteisen kutojat klo 16.15. Kallion kirkolla. Eläkeläisten piirit: Kappelisalissa keskiviikkoisin klo 13. Merihakapiiri keskiviikkoisin klo 13. Haapaniemenkatu 7-9. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Solar Winds 3 to 9.3. klo 19. Improvisoitu konsertti. Mika Kallio, lyömäsoittimet, Verneri Pohjola, trumpetti. Liput 15 e. Le Caffé, ti 14.3.2017, klo 19.. Minna Nyberg, sopraano ja barokkigestiikka ja barokkiyhtye L?Albergata: Liput 15 e. Richard Strauss: Arabella ti 21.3.2017 klo 19. Oopperaillassa kuullaan konserttiesityksenä Richard Straussin iki-ihana ooppera kahdeksan laulajan ja pianosäestyksen kera. Nimiosassa Reetta Haavisto, Tero Valtonen, piano. Liput 20 e, väliaika. Katalonialaista impressionismia to 23.3. klo 19. Soolopianomusiikkia Musica Callada- sarjasta. Aki Rissanen, piano. Liput 15 e. ALPPILAN KIRKKO Messu su 12.3. klo 16. Laajasalo, Pyylampi, Leena Niinivaara. Kirkkokahvit. Messu su 19.3. klo 16. Lindfors, Oksanen, avustaja Inkeri Heikkilä.. Kansainvälinen työ: Vironkielinen messu Taize-hengessä su 19.3. klo 1. Paenurm, Ôunap. Kirkkokahvit Kiinankielinen raamattupiiri perjantaisin klo 18. Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Voimasanoja Raamatus- Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu ? jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 ? + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 ? + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Menovinkkejä ??M e s t a r i s u o m e n t a j a t Kallion kirjastossa! Vuoden 2016 parhaista kauno- ja tietokirjallisuuden suomennoksista jaettavien Mikael Agricola- ja J. A. Hollo -palkintojen ehdokkaat julkistetaan Kallion kirjastossa keskiviikkona 22.3. klo 16.00 alkaen. Tilaisuuden juontavat kirjailija ja kääntäjä Virpi Hämeen-Anttila sekä toimittaja Juha Roiha. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa! ke 22.3. 16.00?18.00, Kallion kirjasto, Viides linja 11, 00530 Helsinki jan, talvisarja jatkuu vielä maaliskuun loppuun saakka. Naistenpäivänä keskiviikkona 8.3 Ackté-klubilla koetaan haikeanhauskoja ja viiltävänväkeviä kohtaamisia keskellä elämää ja sen syrjässä. KokoNainen -konsertin esiintyjinä ovat sopraano Terttu IsoOja, pianisti Marjut Vuorento ja kirjailija Katri Tapola. Torstaina 9.3 Ackté-klubin SOLAR WINDS -jazzsarjassa trumpetisti Verneri Pohjola pistää tuulemaan yhdessä lyömäsoittaja Mika Kallion kanssa. Tiistaina 14.3 Le Caffé -kahvikonsertissa sopraano Minna Nyberg johdattelee kuulijat yhdessä barokkiyhtye L´Albergatan kanssa 1700-luvun Parii- siin jossa kansaa villitsee uutuusjuoma kahvi. Tiistaina 21.3 klubilla kuullaan konserttiversio Richard Straussin rakastetusta Arabella-oopperasta ja torstaina 23.3 pianovirtuoosi Aki Rissanen esittää katalonialaisen säveltäjä Federico Mompoun(1893-1987)soolopianomusiikkia. Konsertit alkavat klo 19. Käynti Ackté-klubille ja Café Sonckiin Kallion kirkon eteläpäädyn ovesta, tornin juurelta. Aino Acktén kamarifestivaalin 16.5.-22.9.2017 ohjelmisto julkaistaan maaliskuun aikana sekä laajalevikkisenä ohjelmavihkona , että yhdistyksen kotisivuosoitteessa: www.acktefestival.fi ta -ryhmä tiistaisin klo 17. Klemmt p. 09 2340 3634. Musiikkiopiston konsertti. to 16.3. klo 18. Vapaa pääsy. GLOW- ilta nuorille aikuisille pe 17.3. klo 17. Rukousta, musiikkia ja yhteinen iltapala. Raivio. AVOIN VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Senioreiden sähly maanantaisin klo 9. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät. ma parittomilla viikoilla klo 16.30. Klemmt. Päiväkansa 60+ maanantaisin klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Leena Niinivaara. Tiistaiolohuone ja ruokailu tiistaisin klo 9 Tiistaiolohuone; Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2 e klo 11.30-12.30. Avoin muskari Klo 10 ja 10.30 ja Perhekerho klo 13 asti. Kangaspuukerho tiistaisin klo 18. Lisätiedot P. Lindfors p. 09 2340 3603. Avoin neulontapiiri to 16.3. klo 11. Ota omat langat ja puikot mukaan. Päätteeksi pieni hartaushetki. Lasten perjantai perjantaisin klo 9?12. Pe 10.3. Riikka Sipilä. Brunssi lauantaisin. Kattaukset klo 11 ja klo 13. Hinta 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com tai p. 050 363 9575. KURSSITOIMINTA Ilmoittautuminen ensisijaisesti www.helsinginseurakunnat.fi/kallio tai kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Työttömien ja 63 v. eläkeläisten on mahdollista saada opintotukea. Asia mainittava ilmoittautuessa. Rukouslaulun ?peruskurssi ti 21.3.,28.3.,4.4.ja 11.4. klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2. MuT, H-L Vuori. Lepoa ja Läsnäoloa ?kurssi to 6.4.,13.4.,20.4.,27.4. klo 14-16. Tässä ja nyt on ainoa hetki, jolloin voit elää elämääsi. Voit pitää huolta itsestäsi ja elää täydesti vain nyt. Levossa oleminen edellyttää yhteyttä mielen ja kehoon. Kokeilemme erilaisia rentoutusmenetelmiä ja tutustumme erämaa -isien viisauteen. Ohj. diakoni Sinikka Metiäinen. Maksuton.
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 7 Helsingin Kokoomuksella 127 ehdokasta kuntavaaleissa ??Helsingin Kokoomus on asettanut täyden ehdokaslistan kuntavaaleissa. Piirihallitus nimesi viimeiset ehdokkaat kokouksessaan maanantaina 27.2. ? Mukana on monipuolista osaamista, tunnettuja nimiä ja hienoja uusia tulijoita. Ikäjakauma, ammatillinen kirjo ja alueellinen kattavuus on laaja. Odotan innolla vaalityön tekemistä tämän joukkueen kanssa, iloitsee Helsingin Kokoomuksen toiminnanjohtaja Sini Jokinen. ? Vaikuttaminen ja Kokoomus selvästi kiinnosta- vat, ja valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet listalle, Jokinen jatkaa. Maanantaina ehdolle nimitettiin toimitusjohtaja Matti Parpala, 30. ? Minua on aina ohjannut niin politiikassa kuin henkilökohtaisessa elämässä vimma kysyä, miten voisimme tehdä asioita yhdessä vielä paremmin. Lähdin ehdolle tehdäkseni töitä sen eteen, että Helsingin asema yhtenä maailman parhaista kaupungeista vahvistuisi entisestään ? mutta myös siksi, että olen huolissani Suomen poliitti- sesta ilmapiiristä, ja halusin tehdä osani sen parantamiseksi, Parpala summaa. Matti Parpala on opiskellut niin Harvardin yliopistossa kuin Helsingin kauppakorkeakoulussa ja toimii nykyisin toimitusjohtajana Palvelutili Oy:ssa. Parpala sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 2712 ääntä. Nimettyjen joukossa ovat myös yrittäjä Joel Harkimo (27), oopperalaulaja Eija-Riitta Aakio (56) sekä opiskelijakunta METKAn puheenjohtaja Maria Jokinen (24). Helsingin Kokoomuksen ehdokkaat: Eija-Riitta Aakio, oopperalaulaja, henkilökohtainen avustaja, Viikinmäki Iida Aarnio, hoivapalvelukoordinaattori, estenomi (AMK), Aurinkolahti Mukhtar Abib, tiiminvetäjä, Kamppi Ujuni Ahmed, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, Fenix Helsinki ry:n puheenjohtaja, Etelä-Haaga Tarik Ahsanullah, SYL:n varapuheenjohtaja, oikeutieteen ylioppilas, Kallio Sanna Aivio, hoitotyön opettaja, Malmi Kristiina Anunti, yrittäjä, konsultti, Arabianranta Ted Apter, lakimies, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiamies, Töölö Milka Asikainen, muotoilija, taiteen maisteri Kallio Sirpa Asko-Seljavaara, pr ofessori,kaupunginvaltuute ttu, Lauttasaari Timo Auranen, johtokeskusupseeri evp., projektipäällikkö, Vuosaari Harry Bogomoloff, valtuuston varapuheenjohtaja, VTM, Kulosaari Heidi Ekholm-Talas, yrittäjä, Oulunkylä Merja Eklund, sairaanhoitaja, veteraaniasiamies (evp), Pikku-Huopalahti Ogechukwu Eneh, KM, kulttuurituottaja, Länsi-Pakila Matti Enroth, VN, kaupunginvaltuutettu, Pakila Sebastian Franckenhaeuser, tuotepäällikkö, Herttoniemi Joona Haavisto, koodari, insinööri (AMK), Hermanni Juha Hakola, ylikomisario, kaupunginvaltuutettu, Vartiokylä Dennis Hamro-Drotz, start up -yrittäjä, ympäristöasiantuntija, Töölö Katrina Harjuhahto-Madetoja, KTM, toimitusjohtaja, Töölö Joel Harkimo, yrittäjä, Töölö Arttu Hautamäki, lehtori, ekonomi, Veräjämäki Tiina Hieta, peruskoulun rehtori, KM, Puotinharju Perttu Hillman, toimitusjohtaja,bloggari, Lauttasaari Pekka Holopainen, ,toiminnanjohtaja, eversti evp., Tapanila Leena Hoppania, TaM, aluesihteeri, Etu-Töölö Pia Hytönen, toiminnanjohtaja, VTM, Lauttasaari Maritta Hyvärinen, ylilääkäri, geriatrian erikoislääkäri, Konala Panu Hämäri, yrittäjä, toimitusjohtaja, Pakila Maunu Idänpään-Heikkilä, yrittäjä, isännöitsijä, Metsälä Samu Ihalainen, myyntiedustaja, Laajasalo Ilari Iivonen, musiikkiopiston rehtori, Lehtisaari Kristiina Ilvonen, johtava konsultti, Pakila Minna Isoaho, KTM, toimitusjohtaja, Konala Katja Ivanitskiy, lääkäri, innovaattori, Ruskeasuo Elisa Jokelin, lääkäri, Laajasalo Maria Jokinen, opiskelija, METKAn hallituksen pj., Sörnainen Vafa Järnefelt, projektipäällikkö, ympäristöpolitiikan opiskelija, Töölö Ari Järvinen, isännöitsijä, DI, Pakila Atte Kaleva, sotatieteiden maisteri, kapteeni evp, Kamppi Leila Kaleva, strategiajohtaja, DI, Kamppi Markus Kalliola, DI, terveysteknologian asiantuntija, Munkkiniemi Pirjo-Liisa Kangasniemi, seniori, koulutustarkastaja, Puotila Helena Kantola, varatuo- Näyttämöllä vaikuttajat, taitelijat ja kansa ??Kalliossa alkaa maalikuussa uusi elämyksellinen talk show-sarja ?Arvorulettia?. Sarjaan kuuluu neljä yleisölle avointa tapahtumaa, joissa käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Mistään perinteisestä keskustelutilaisuuksista ei kuitenkaan ole kyse. Tapahtumissa ilmiöt ovat asiantuntijoiden, mielipidevaikuttajien, taiteilijoiden ja kansalaisten tarkastelussa. kohtaavat eri alojen asiantuntijat, mielipidevaikuttajat, taiteilijat ja kansa. Ohjelmassa elämyksellistä kulttuuria ei ole erotettu keskustelusta. ?Itse ajattelen niin, että ilta muodostaa tavallaan teatteri-esityksen, joka kuitenkin on totta?, tapahtumia ideoimassa ollut Pihla Ruuskanen kertoo. Arvoruletin seremoniamestarina esiintyy Waltari-yhtyeen Kari ?Kärtsy? Hatakka. ?Kärtsyn rooliin kuuluu olla se kapinahenki ja kansan ääni, joka uskaltaa sanoa ettei ymmärrä nyt yhtään mitään?, Ruuskanen naurahtaa. ?Haluamme tästä tapahtuman, jonne jokainen kokisi olevansa tervetullut ja uskaltautuisi kysy- mään ja kyseenalaistamaan keskustelijoiden puheita.? Ilmiönä aktivismi vs politiikka Ensimmäinen Arvorulettia-tapahtuma koetaan 21.3. Aiheena on vaikuttamistapojen muutos. Yksittäiset kansalaisaktiivit ja ryhmittymät saavat aikaan kokonaisia kansanliikkeitä. Illan aikana kysymme, mistä tämä ilmiö kertoo ja mikä vaikutus toiminnalla on. Millaisia erilaisia vaikuttamistapoja yksittäisellä kansalaisella on ja mikä on kansalaisaktiivisuuden raja? Illan keskustelijoina on mm. Li Andersson, Aleksi Pahkala ja Paleface. ?Kaikkia nimiä emme voi vielä paljastaa. Esimerkiksi anarkistin kanssa neuvottelut ovat vielä kesken?, tapahtumatuottaja Anu Rantonen kertoo. Arvoruletissa yleisölle järjestetään erilaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa keskusteluun. ? Kaikki eivät halua tai uskalla kysyä, kun pitäisi nousta ja esittää kysymys ison ihmisjoukon kuullen. Haluamme murtaa tämän rajan ja madaltaa kynnystä osallistua. Siksi siihen on suunniteltu erilaisia tapoja, joista voi sitten valita mieleisen, Ruuskanen sanoo. Vuoden 2017 näytökset: 21.3. Aktivismi vs politiikka: Mukana mm. Tarja Halonen, Li Andersson, Susanna Kuparinen, Paleface ja Improsiskot. 15.5. Nuoret ja tulevaisuus: Näytös toteutetaan nuorten kanssa. 14.9. Julkisuus ja media: mukana mm. Jussi69, Ville Blåfield ja André Wikström. 29.11. Ihmisoikeudet: mukana mm. Pekka Haavisto, Teatteri Metamorfoosi ja Signmark. Tapahtumat järjestää Kalliolan setlementti ja niitä vietetään Kalliolan Setlementtitalossa, Sturenkatu 11. Tapahtumiin on vapaa ja esteetön pääsy. Yleisöpaikkoja on noin 150. Tapahtumat ovat osa Suomi100-juhlavuoden ohjelmaa. Lisätietoja www.kalliola.fi mari, Katajanokka Arja Karhuvaara, fysioterapiayrittäjä, kaupunginvaltuutettu, Suomenlinna Riina Kasurinen, tradenomiopiskelija, Munkkiniemi Jarmo Kelo, toiminnanjohtaja, Jollas Juha Keskinen, pääkirjoitustoimittaja, Ullanlinna Päivi Kiili-Laakko, kätilö, terveysalanpienyrittäjä, Kaarela Sirpa Kivilaakso, lentopurseri, tietokirjailija Tapanila Kaidi Kivistö, palveluesimies, Itäkeskus Tapio Klemetti, KTM, yrittäjä, Pakila Emilia Knaapi, sairaanhoitaja, valtiotieteiden yo, Munkkiniemi Hannu Knuuttila, myyntipäällikkö, Jätkäsaari Peppi Korvenranta, sopimuskäsittelijä, Maunula Kauko Koskinen, DI, kaupunginvaltuutettu, Tapaninvainio Terhi Koulumies, VTM, kaupunginvaltuutettu, Munkkivuori Satu Kouvalainen, varatuomari, lakimies, Vuosaari Johanna Krabbe, ympäristöasiantuntija, ammatillinen opettaja, Oulunkylä Marianna Kupias, Kokoomusopiskelijoiden pj., VTK, Lauttasaari Ari Kähärä, joukkoliikenneohjaaja, Kontula Heimo Laaksonen, yrittäjä, kotiseutuneuvos, Puistola Marika Lahti, kansainvälisten asioiden assistentti, Puotila Tiina Larsson, toimialajohtaja opetus ja koulutus, eMBA Mellunkylä Helena Lauriala, terveydenhuollon maisteri, Pitäjänmäki Sari Leino, kiinteistövälittäjä, Kallio Juha Levo, KTM, asiakkuusjohtaja, Viikki Maggie Lindholm, ravintoloitsija, yrittäjä, Herttoniemi Tuomo Luoma, yrittäjä, Punavuori Raine Luomanen, partner, Munkkiniemi Hannele Luukkainen, valtiotieteen lisensiaatti, eko- nomisti, Mellunkylä Aarno Lyytinen, yrittäjä, Vuosaari Hanna Lähteenmäki, kasvatustieteen maisteri, MBA, Laajasalo Pekka Löfman, yrittäjä, Vuosaari Jukka I. Mattila, KTT, tutkija, Etelä-Haaga Otto Meri, OTM, lakimies, Ullanlinna Annukka Mickelsson, KTM, Kruununhaka Anna Munsterhjelm, puheenjohtaja, rohkelikko, Töölö Seija Muurinen, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja-diakonissa, Jollas Panu Mäenpää, FM, viestintäkonsultti, Ullanlinna Jouni Nevalainen, jätehuoltoasiamies, Pitäjänmäki Susanna Ngene, kaupan ja teollisuuden ostaja, sairaanh.opiskelija, Viikki Matti Niiranen, VTM, kaupunginvaltuutettu, Töölö Dani Niskanen, opiskelija, Merihaka Konsta Nupponen, pohjoismaisten kielten opiskelija, Koskela Mia Nygård, ETM, kategoriajohtaja, Lauttasaari Sami Ojala, liiketoimintajohtaja, Herttoniemi Sakari Oka, tekniikan tohtori, lehtori, Lauttasaari Matias Pajula, opiskelija, Tammisalo Jenni Pajunen, toimitusjohtaja, KTM, Kamppi Jukka Pakarinen, kirkkoherra, Marjaniemi Pia Pakarinen, johtaja, kaupunginvaltuutettu, Kamppi Matti Parpala, toimitusjohtaja, Master in Public Policy Sanna-Maria Pakkanen, FM, maantiedon, biologian ja terveystiedon opettaja, Haaga Dennis Pasterstein, ylikomisario, HTM, Kaartinkaupunki Jaana Pelkonen, kansanedustaja, VTM, Ullanlinna Lasse Pipinen, operatiivinen johtaja, Punavuori Timo Raittinen, kehittämispäällikkö, ekonomi, Vuosaari Tatu Rauhamäki, toimitusjohtaja, Töölö Risto Rautava, komentaja, yrittäjä, Kruununhaka Mariam Rguibi, puoluevaltuuston varapuheenjohtaja, Kallio Laura Rissanen, valtuustoryhmän pj. VTM, Töölö Petri Roininen, toimitusjohtaja, DI, Pakila Heidi Ruhala, päiväkotiyrittäjä, KTM, Kulosaari Wille Rydman, VTM, kansanedustaja, Kamppi Lea Saukkonen, meteorologi, Alppila Mikko Savelius, yrittäjä, Viikki Mirita Saxberg, Hallintotieteiden maisteri (julkisjohtaminen), liiketalouden opettaja, Laajasalo Daniel Sazonov, Kokoomusnuorten puheenjohtaja, opiskelija, Kamppi Kirsi Sharma, hr-asiantuntija, perheyrittäjä, Kannelmäki Nina Sillantaka, viestinnän asiantuntija, Katajanokka Lauri Skön, Klikinsäästäjän perustaja, toimitusjohtaja Etu-Töölö Elisa Tarkiainen, ministerin erityisavustaja, Hermanni Jonna Temonen, liikunnan ja terveystiedon opettaja, liikuntatieteiden maisteri, Töölö Timo Tossavainen, yhteysjohtaja, YTM, Siltamäki Maarit Toveri, toimitusjohtaja, Tapanila Ulla Marja Urho, Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Lauttasaari Laura Vanamo, rahoitusasiantuntija, Kruununhaka Jan Vapaavuori, oikeustieteen kandidaatti, varapääjohtaja, Töölö Laura Varjokari, oikeusnotaari, Vallila Juhana Vartiainen, kansanedustaja, VTT, Kruununhaka Maarit Vierunen, sijoituspäällikkö, ekonomi, Vuosaari Caesar von Walzel, kv. esteratsastustuomari, lentäjä, Ullanlinna Timo Vuori, teologian tohtori, Pohjois-Haaga Yakup Yilmaz, yrittäjä, kirjailija, Kamppi SKP:n ja Helsinki-listojen ehdokkaista puolet naisia ??Suomen Kommunistinen Puolue ja Helsinki-listat asetti 53 kuntavaaliehdokasta Helsingissä. Ehdokkaista 46% eli noin puolet on naisia Listalla on mm. kaupunginvaltuutettu ja sairaanhoitaja Nina Huru. Sitoutumattomana perussuomalaisten listoilta valtuustoon valittu Huru pettyi puolueen ?halla-aholaiseen? linjaan. Ehdokkaiksi on asetettu myös kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen, yrittäjä ja tulkki Ayman Al Amir, opettaja Heidi Kangas, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin, filosofian ylioppilas Tiina Peitsamo, muusikko ja teatteriohjaaja Maria Malmström, tanssitaiteilija Antti Seppänen, toimistosihteeri Anneli Korhonen, rakennusmies Janne Rahikainen, erityisopettaja Anna-Mili Tölkkö, eläkeläinen Timo Piippo,2 diplomi-insinööri Pertti Poikolainen, asennuskoordinaattori Mikko Vir- tanen ja käsitetaiteilija sekä SKP:n puheenjohtaja JuhaPekka Väisänen. Listalla on joukko Suomen Työväenpuolueen STP:n ehdokkaita. Sitoutumattomista löytyy niin kulttuuriväkeä kuin Joukkovoima-liikkeen aktivistejakin. Kaikkiaan listoilla on 29 sitoutumatonta ehdokasta ja 24 Suomen kommunistisen puolueen ehdokasta. Tärkeimmät päivämäärät vuoden 2017 kuntavaaleissa: Vaalipäivä sunnuntai 9.4. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4.
• KALLIO LEHTI 8 Viikot 10-11 Ilmoituksia eläinten pahoinpitelyistä tehtiin paljon Helsingin ympäristökeskuksen eläinsuojelupuhelimeen tuli runsaasti ilmoituksia eläinten pahoinpitelyistä viime vuonna. Ilmoitusten oikeellisuuden todentaminen on kuitenkin usein vaikeaa. ??Ilmoitusten määrän kasvaminen voi liittyä ihmisten lisääntyneeseen valveutuneisuuteen eläinten kohtelusta. ? Ilmoitukset koskevat tyypillisesti koiran lyömistä, potkimista tai voimakasta retuuttamista remmissä, valottaa Helsingin ympäristökeskuksen valvontaeläinlääkäri Elli Valtonen. Vastaavia ilmoituksia tehdään myös kissoista. Pahoinpitelyä perustellaan usein sillä, että eläintä yritettiin kouluttaa. Silminnäkijän on syytä ilmoittaa pahoinpitelystä myös poliisille ja valmistautua todistamaan näkemänsä. Valvontaeläinlääkärin on eläinsuojelutarkastuksella monesti vaikea löytää näyttöä pahoinpitelystä. Väkivaltaan ja alistamiseen perustuvat koulutusmenetelmät kiellettyjä Eläinsuojelulain mukaan eläimen kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen ja kouluttaminen sekä liian kovakourainen käsittely ovat kiellettyjä. Tutkimuksissa on todettu, että positiivisella vahvistamisella saavutetaan parhaita oppimistuloksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi makupalojen tai leikin käyttämistä palkitsemiseen. Koulutus vaatii eläimen omistajalta aina paljon toistoja ja johdonmukaisuutta. Tavalliselle kotikoiralle riittää sen opettaminen yhteis- kuntakelpoiseksi. Kouluttaminen vahvistaa eläimen ja omistajan suhdetta ja tarjoaa molemmille mukavaa yhdessä tekemistä. Joka toisella eläinsuojelutarkastuksella toimenpiteitä Vuonna 2016 ympäristökeskuksen valvontaeläinlääkärit suorittivat 283 tarkastusta, joista suurin osa tehtiin helsinkiläisiin yksityisasuntoihin. Myös eläinkauppoja, hevostalleja ja muita valvontakohteita käytiin läpi. Suurin osa tarkastuksista (80 prosenttia) kohdistui koiriin ja kissoihin. Joka toisella kerralla annettiin määräyksiä tai ryhdyttiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Määräykset koskivat yleisimmin puutteellista perushoitoa kuten ruokintaa, ulkoilutusta, pitopaikan puhtautta tai sairauden hoitoa. Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin, jos eläin oli Mechelininkadun remontti etenee ? lisää puun poistoja ??Mechelininkadun kaksivuotinen peruskorjaus on alkanut. Kadun remontissa menee lähes kaikki uusiksi. Molempiin suuntiin kaksikaistaisen kadun ajoradat kavennetaan, raitiotiet pysäkkijärjestelyineen ja kadun koko maanalainen kunnallistekniikka uu- sitaan. Urakan valmistuttua loppuvuodesta 2018 niin jalankulkijoiden, pyöräilijöiden kuin autoilijoidenkin on sujuvaa kulkea Mechelininkadulla. Vanhojen puiden kaato etenee kadunrakentamisen aikataulussa. Puiden poistaminen aloitettiin 18. tam- mikuuta Hietaniemenkadun kohdalta. Nyt katuremontin edetessä koko kadun pituudelle, joudutaan 36 lehmusta poistamaan Mechelininkadun pohjoispäästä, Nordenskiöldin aukiosta etelään päin, Rajasaarentien liittymään asti. Kirja-arvostelu Eläinsuojelulain mukaan koiran kovakourainen käsittely ovat kiellettyä. Kuvan koira ei liity uutiseen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kari Hautala. hylätty tai omistaja oli vakavasti laiminlyönyt sen hoidon. Vakavista eläinsuojelurikkomuksista tehdään esitutkintapyyntö poliisille. Helsinkiläisille eläinten omistajille langetettiin 13 eläintenpitokieltoa vuonna 2016. Löytöeläinten määrä vähentynyt hieman Pääkaupunkiseudun löytöeläimet toimitetaan Helsingin Viikin löytöeläintaloon. Siellä annetaan tilapäistä hoitoa myös eläinsuojelullisista syistä haltuun Jan Vapaavuori Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi ??Helsingin Kokoomuksen piirikokous on valinnut Jan Vapaavuoren Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi. Piirikokous oli päätöksessään yksimielinen. Jan Vapaavuori, 51, on toiminut viimeiset kaksi vuotta Euroopan investointipankin varapääjohtajana. Vapaavuori päätti lähteä tavoittelemaan Helsingin ensimmäisen pormestarin paikkaa ennen kaikkea siksi, että Helsinki on hänelle rakas kaupunki, joka on tulevina vuosina suurten muutosten edessä. Kevään kuntavaalien jälkeen Helsingin johtamisjärjestelmä uudistuu ja lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa Helsingin roolia merkittävästi. Helsingin ensimmäisen pormestarin tehtävänä on johtaa tätä muutosta ja määrittää suunta Helsingin tulevaisuudelle. Nämä muutokset vaativat vastuullista politiikkaa ja vahvaa johtajuutta. ? Helsinki on hieno kaupunki, jota pitää määrätietoisesti kehittää edelleen. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, ei mikään tykkäämiskysymys, ja siihen pitää kohdistaa voimavaroja, jotta siitä saadaan kaikki hyöty irti ja kehitystä hallittua. Helsinki kilpailee muiden Itämeren alueen metropolien kanssa ja tässä kilpailussa Helsinki tarvitsee etujensa puolustajaa, toteaa Vapaavuori Minä vain rakastan Uniani ??Jyväskyläläinen Tarmo Uusivirta (1957-1999 ) ,Tare, oli erinomainen amatöörinyrkkeilijä aikanaan 1970- ja 1980-luvuilla. Euroopan mestari 1979 ja kaksi kertaa Maailmanmestaruuskisojen hopeamitalilla 1978 ja 1982. Suomalaisen nyrkkeilyn kaikkien aikojen mestareita, jonka ura ammattilaisena ei koskaan onnistunut. Elämä kävi muutenkin raskaaksi, vaikeuksia kasaantui, alkoholi nousi nuoren miehen elämässä yhä tärkeämmäksi, kunnes Taren elämä päättyi oman käden kautta 42-vuotiaana. Elämäntarina, jossa on kaikki hyvän kirjan, vaikka elokuvankin ainekset. Simo Rantalaisen kirja ?Tare? (Johnny Kniga 2017) ei valitettavasti ole tällainen hyvä kirja. Ilmestyy lähes 30 vuotta liian myöhään, nykynuoriso ei Tare Uusivirrasta ole koskaan kuullutkaan . ??Minä en vihaa Uniani. Minä rakastan niitä. Rakastan vapaita rajoja, vapaata liikkuvuutta, vapaata kilpailua, vapaata vanhusten ryöstelyä. Rakastan jokaista työpaikkaa, jonka menetän Unilleni, rakastan jokaista vuokrafirmaa, joka voittaa tarjouskilpailun ja vie leivän suomalaisen yrittäjän suusta. Rakastan jokaista ihmistä, joka menee ohitseni vuokra-asuntojonossa. Rakastan jokaista ihmistä, joka pannaan hoitojonossa eteeni. Rakastan jokaista raiskaajaa, joka tuhoaa lähimmäisensä psyykeen tämän loppuelämäksi ja rakastan jokaista poliitikkoa, joka avaa kotinsa ja rajansa ihmisille, joiden omasta kulttuurista ponnistava moraalinen käyttäytymistapa päihittää omani. Rakastan jokaista lähiötä, jonne ambulanssi tai palokunta ei ilman poliisia uskalla mennä. Rakastan jokaista joukkokähmintää, jossa lähimmäinen lämmittää käsiään toisen lähimmäisen iholla. Rakastan jokaista, joka sotkee tahallaan tai tahattomuuttaan vihaisen puheen vihapuheeseen. Rakastan jokaista, joka menee ja ryöstää Tarmo Uusivirta oli jo nuorena lahjakas nyrkkeilijä, Yrjö Sikiön valmennuksessa Jyväskylän Työväen Nyrkkeilijöiden sa- ? Helsinkiä kehitettäessä tulee pitää mielessä, että kaupunki on kaikkia sen asukkaita varten. Sitä pitää kehittää sen mukaisesti, hän jatkaa. Vapaavuori on ollut mukana Helsingin päätöksenteossa vajaat 19 vuotta kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksessa 6,5 vuotta, joista kaksi puheenjohtajana. Lisäksi Vapaavuori on toiminut Helsingistä valittuna kansanedustajana kaksitoista vuotta ja ministerinä lähes seitsemän vuotta. Vapaavuori jää virkavapaalle Euroopan investointipankin varapääjohtajan tehtävästään vaalikampanjan ajaksi. Puheenvuoro Kirja Taresta liian myöhään ! Lahjakas huippuiskijä otetuille yksilöille. Vuonna 2016 talossa hoidettiin 683 helsinkiläistä eläintä, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 747. Koirista valtaosa (90 prosenttia) palautui takaisin omistajilleen ja kissoista noin 60 prosenttia. lilla Tare nousi nopeasti ensin Suomen ja sitten maailman huipulle. Tare oli aina äärimmäisen kova harjoittelija,aivan tinkimätön, valmentajan unelma erityisesti amatööriaikanaan. Tare-kirjan suurin heikkous onkin Uusivirran tähtiuran, amatööriuran 171 ottelua, kuvaamisen ohuus. Amatööriurallaan Uusivirta loi maineensa, suosionsa. Silloin myös alkoivat yksityiselämän ensimmäiset vaikeudet,riita valmentaja Yrjö Sikiön kanssa, nopea avioliitto ja nopea avioero, alkoholin tulo kuvaan mukaan. Vastapainoksi tuli erinomaisia suorituksia kehässä kaikesta huolimatta ! Ammattilaisuus katastrofi Uusivirta meni ammattilaiseksi vuonna 1982. Tare otteli ammattilaisena 31 ottelua, mutta tie tähtiin ei auennut. Ammattinyrkkeilyssä managerin merkitys on ratkaisevan tärkeä, Taren manageri ruotsalainen Johansson oli innokas, mutta rahaton ja kyvytön viemään Jyväskylän poikaa eteenpäin. Tare joutui ottelemaan epätoivoisia otteluja siellä täällä, voitti kyllä, mutta ei voitoista paljon hyötyä koitunut, ei rahallista eikä uran nousua. Tämä Taren ammattilaisotteluiden kuvaus täyttää kirjan sivuista valtaosan, vaikka itse ottelut olivat lähes aina surkean merkityksettömiä. Tare otteli rahasta, mutta hänen omat velkansa koko ajan kasvoivat ! Ilman palomiehen töitä olisi leipä loppunut kokonaan. Tare-kirjassa on paljon erilaista, hajanaista nyrkkeilytietoa, paljon asiavirheitäkin, mutta tekijä Simo Rantalainen, aikansa tv-julkkis, on sentään uurastanut jo vuosia tämän Tare-kirjan parissa. Sympatiapisteet tästä Rantalaiselle. Itse Tarmo Uusivirta olisi ihmisenä, urheilijana ansainnut paremman kirjan ? jo vuosia sitten . Pekka Hurme rakkaudesta itseensä, huijaa heikompaansa hyvyydestä omaan heimoonsa, tappaa tavallaan tuntemattomaksi jääneen taatakseen tuonpuoleisensa autuuden. Kun isovanhempien kodit on yhä ryöstettyinä, kun vanhempien vammat on yhä hoitamatta, kun kolmannen sukupolven sotainvalidit ovat jo joko vainajina tai vaiennettuina. Siinä väliin jäävälle ei jää muuta kuin rakkaus. Haluan kaikkien suomalaisten rakastavan niin kuin minä - ihan kaikkien. Myös niiden, joiden ei tarvitse rakastaa. Vain puhua - sillä rakkaus on teonsana vaikka onkin substantiivi. Yksin olisin ollut yksin mutta kiitos Unieni - minua on jo kymmeniä miljoonia. Kun menneestä vaikenee ja luulee sen jääneen jälkeensä vaikka vierellä on yhä vaikertajia. Kun oman onnensa lähteitä ei kykenekään näkemään lähimmäisensä varpailta. Kun nykyinen on mennyt ja vaikerrus alkanut. Mika Waltarin Sinuhen vanavedessä: ?Ken on kerran Laatokan laineilla laulellut tai Valamon virsiä veisannut, ei voi niitä unohtaa?. Voimme aina unohtaa ne jotka eivät voi unohtaa - ja lopulta haudata. Unohdettujen ja vaiennettujen kunnian tähden minä niin Uniani rakastan. Kun emme enää tarvitse Karjalaa, kun vanhukset ovat vain vaivaksi ja soppajonojen syrjäytyneet saavat vain säälinsä, kun emme rakasta oikeudenmukaisuutta, kun sallimme vääryyden ja voimakkaamman oikeuden - niin antakaamme rakkautemme edes jonnekin - Unilleni kunnes unohdamme itsemmekin ja rakkautemme on oleva täydellinen. ?Minä rakastan Isoaveljeä? (George Orwell: 1984 - loppusanat) Ari Maarnela emaarnela@gmail.com
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 9 Jyrki Karttusen uusi teos on kimaltava vastaisku tämän ajan öykkäreille ??Helsinki Dance Company ja Zodiak ? Uuden tanssin keskus ylpeänä esittävät: Jemina ? The Great American Show! Jyrki Karttusen ideoima räävitön tanssiteatteriesitys iskee ilkikurisesti ja leikkisästi tämän ajan öykkäreitä vastaan suurieleisellä ja kimaltavalla showlla. Jemina ? The Great American Show on esitys tämän ajan hirviöistä ja öykkärimäisyyksistä. Samalla se on nimensä mukaisesti Suuri Show: Pannuhallin lavalle nousee ennen näkemätön kymmenen tanssijan nykytanssishow, jossa puvut vaihtuvat vinhaan tahtiin eikä irtoripsissä säästellä. Helsingin Kaupunginteatterin ja Uuden tanssin keskus Zodiakin yhteistuotantona syntyvä teos saa ensi- iltansa Kaapelitehtaan Pannuhallissa 22. maaliskuuta. Uusi teos on jatko-osa Karttusen sooloteokselle Jeminan monta elämää (2012). Alun perin Zodiakin ja Karttusen silloisen ryhmän Karttunen Kollektiivin yhteistuotantona esitetty teos on jatkanut elämäänsä Kaupunginteatterin ohjelmistossa ja kerännyt vankan fanijoukon. Samal- la itse Jeminasta on muodostunut rakastettu kulttihahmo. Jemina ? The Great American Show kuitenkin pyöräyttää Jemina-hahmon uuteen valoon ja rooliin. ? Jos ensimmäisen Jeminan päähenkilö muuttui esityksen aikana rakastettavaksi symboliksi keskeneräisyyden tärkeydestä, kakkososan lukuisat Jemina-hahmot ovat symboli Helsingin Kaupunginteatteri, Helsinki Dance Company, Jemina - The Great American Show. Kuva Marko Mäkinen. jollekin aivan muulle. Teos on rehellisen humanistinen, mikä tänä päivänä tarkoittaa usein samaa asiaa kuin feministinen, Karttunen selventää. Hyvän ja huonon maun välisellä rajalla flirttailevan esityksen ikäraja on K-18, mikä johtuu sisällön lisäksi myös esitystilassa olevasta baarista. Lavalla nähdään Karttusen itsensä lisäksi viisi tanssijaa Helsinki Dance Companystä ja neljä Zodiakin kautta palkattua vierailevaa tanssijaa. Esityksessä tanssivat Auri Ahola, Anne Hiekkaranta, Jyrki Karttunen, Jyrki Kasper, Aksinja Lommi, Heidi Naakka, Mikko Paloniemi, Justus Pienmunne, Kalle Pulkkinen (TeaK) ja Kaisa Torkkel. Teoksen taiteelliseen suunnitteluryhmään kuuluvat Karttusen lisäksi ohjaaja Heidi Räsänen, säveltäjä ja äänisuunnittelija Tuomas Fränti, valosuunnittelija ja lavastaja Jukka Huitila sekä pukusuunnittelija Karoliina Koiso-Kanttila. Kirja-arvostelu Palikkaleikki Lauri Viidasta ??Lauri Viita Tampereen Pispalasta on yksi Suomen tunnetuimpia, arvostetuimpia kirjailijoita, runoilijoita. Viime vuonna 2016 tuli kuluneeksi 100 vuotta tämän vahvan, miehisen kirjoittajan, joka oli toisaalta herkän loistava suomen kielen taitaja, aivan ainutlaatuinen kyky sanataiteilijana. Suomen kieli oli hänen taikuri-instrumenttinsa, vailla vertaa suomalaisessa kirjallisuudessa. Lauri Viita (1916-1965 ) oli alunperin kirvesmies, jonka kirjallinen tuotanto oli aika suppea : eläessään Viidalta ilmestyi kaikkiaan kuusi teosta. Laatu korvasi määrän. Romaani Moreeni, 1950, ?räjäytti? pankin, runokokoelma Betonimylläri,1947, oli jo saanut ylitsevuotavan loistavat arvostelut. Lauri Viidan teokset olivat kaikki merkittäviä, mutta myös merkillisiä. Aikalaiset yrittivät niitä parhaansa mukaan tulkita, kirjailija itse ei paljon teoksiaan analysoinut. Erityisesti toisena teoksena ilmestynyt Kukunor- satu ihmislapsille ,1949, tuotti lukijoille silloin ja edelleen ihmetystä, ymmärtämisen suloista tuskaa. Lauri Viita kärsi eläessään skitsofreniasta, hulluusja nerous, samassa persoonassa. Traaginen auto-onnettomuus, rattijuoppo ajoi ylitse, päätti luomisvoiman takaisin saaneen kirjailijan elämän. Viidan arvoitus Lauri Viidan kirjallisuu- teen, kieleen, elämään, tyyliin, sanataiteiluun johdattaa erinomaisesti teos ?Luojan Palikkaleikki? (Teos 2016, toim. Olli Löytty ), jossa 11 eri kirjoittajaa yrittää esseissään valottaa Lauri Viidan persoonaa, elämäntaustaa, joka synnytti tämän kirjailijamestarin. Kirjan nimi Luojan Palikkaleikki on lainaus Moreenista ja kuvaa Tampereen Pispalaa. Kirjan otsikkona se viittaa myös moniin Viitaa ja hänen tuotantoaan luonnehtiviin vastakoh- taisuuksiin: suuruus,pienuus,uho, alistuminen, kaikkivaltius ja lapsenomaisuus. Viita oli kirjailijanakin rakentaja,sanojen ja lauseiden kirvesmies. Lauri Viidan kirjallisuudessa Pispala on koko maailma, silloin Moreeni on maailmankirjallisuutta. Eikä kukaan muu suomalainen ole kirjoittanut äidistään paremmin, kauniimmin kuin Lauri Viita runossaan ?Alfhild? ! Helsingissä ennätysmäärä matkailijoiden yöpymisiä Jatkoa sivulta 3 ??Eniten määrällistä kasvua saatiin USA:sta, noin 17 000 yöpymisvuorokautta enemmän kuin vuonna 2015. Seuraavaksi eniten kasvua tuli Japanista, Kiinasta, Espanjasta ja Ruotsista. Yöpymiset Venäjältä vähenivät edelleen 8 prosenttia, vaikka käänne kasvuun alkoi syyskuussa. Venäjä putosi lähtömaiden listalla toiselta sijalta neljänneksi. Japani on edelleen vahva ja kasvava markkinaalue Helsingille. 62 prosenttia kaikista japanilaisten yöpymisistä Suomessa on Helsingissä. Kasvua tuli 5 prosenttia, kun useimmissa muissa Euroopan matkailukaupungeissa suunta on ollut laskeva jo usean vuoden ajan. Kiinalaisten yöpymisistä vain 39 prosenttia jää Helsinkiin, mutta koko pääkaupunkiseudun osuus on jo 68 prosenttia, sillä Vantaan lentokenttähotelleissa yöpyy paljon kiinalaisia StopOver-matkailijoita. Työhön liittyvä matkailu kasvoi viime vuonna enemmän kuin vapaa-ajan matkailu, jonka osuus kaikista yöpymisistä oli 51 prosenttia. Hotellihuoneiden määrä Helsingissä lisääntyi vuoden mittaan 750 huoneella ja keskimääräinen käyttöaste oli 72 prosenttia. ? Hotellikapasiteetin kasvun myötä odotamme yöpymisten lisääntyvän tänä vuonna noin viisi prosenttia. Venäläisten yöpymisten ennustetaan jäävän viime vuoden tasolle, mutta laskua ei pitäisi enää tulla, Visit Helsingin toimitusjohtaja Tuulikki Becker arvioi. ? Vuonna 2015 Helsinkiin saapuneet matkailijat jättivät kaupunkiin 1,35 miljardia euroa. Vuoden 2016 osalta saamme luvut vasta loppuvuodesta, mutta uskon että tulos on vähintään samaa luokkaa, Becker sanoo. Tapahtumien vuosi 2017 Helsingin vilkas tapahtumatarjonta lupaa hyvää matkailuvuotta 2017. Helsingin kaupunki juhlii Suomen itsenäisyyden juhlavuotta yhteensä yli 50 ohjelmahankkeella ja sadoilla yksittäisillä tapahtumilla. Lisäksi Helsinki toimii useiden suurtapahtumien näyttämönä vuonna 2017. Yleisömagneetteja ovat muun muassa Taitoluistelun MM-kisat maalis-huhtikuun vaihteessa, ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja 2017 toukokuussa, kaksipäiväinen Helsinki-päivä (11.6. ja 12.6.) ja Flow Festival elokuussa. Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on myöntänyt vuonna 2017 Suomelle yhden koripallon Euroopan mestaruuskilpailujen alkulohkoista. Se pelataan yli 13 000 katsojaa vetävällä Hartwall Areenalla syyskuussa 2017. Kisaisännyy- den Suomi jakaa Israelin, Romanian ja Turkin kanssa. Kongressipuolella tapahtuu Helsingissä pidetään lukuisia isoja kongresseja vuonna 2017. Kesäkuussa järjestettävään European Academy of Allergy and Clinical Immunology Congress EAACI -kongressiin odotetaan jopa 8000 vierasta ja 7th World Glaucoma Congress ? WGC 2017 -kongressiin 3000 vierasta. Elokuussa kongressipuolella isoimmat tapahtumat ovat Worldcon ? World Science Fiction Society, World Science Fiction Convention 2017, jonne on tulossa noin 3000 vierasta, sekä AMEE ? Annual Conference of the Association for Medical Education in Europe, jonne odotetaan lähes 4000 vierasta. Pekka Hurme Kaupungille uudet puhelinpalvelut ??Helsingin kaupunki kilpailutti puheluoperaattorinsa keväällä 2016. Kilpailutuksen voitti Sonera, jonka kanssa kaupunki solmi kahdeksan vuoden sopimuksen. Numerot tai toimittaja eivät vaihdu, mutta järjestelmä muuttuu. Uuden sopimuksen mukaiset palvelut tulevat kaupungille käyttöön vaiheittain, ja ne alkavat matkapuhelinten siirroilla uudelle alustalle sekä uuden vaihdejärjestelmän käyttöönotolla. Uuden operaattorisopimuksen käyttöönotossa kaikki kaupungin puhelinliittymät siirretään uudelle puhealustalle. Siirrot alkoivat 27. helmikuuta matkapuhelinliittymien siirroilla ja ne tehdään virastoittain. Liittymäsiirtojen aikana puheliittymien toimivuudessa voi esiintyä lyhytaikaisia katkoja. Myös kesken oleva puhelu voi yllättäen katketa, jos se ajoittuu liittymäsiirron ajankohtaan. Tällöin kannattaa odottaa hetki ja soittaa uudelleen tavoittelemalleen taholle. Helsingin kaupungin vaihdepalveluissa otettiin käyttöön uusi puhelunvälitysjärjestelmä keskiviikkona 1. maaliskuuta. Uuden järjestelmän käyttöönottoon on valmistauduttu muun muassa kouluttamalla puhelunvälittäjät sekä suorittamalla kattavat testit uudelle järjestelmälle. On kuitenkin mahdollista, että ensimmäisinä käyttöpäivinä puhelunvälityksessä on jonoa. He, joilla on mahdollisuus käyttää sähköisiä kanavia, voivat hakea tarvitsemaansa numerotietoa kaupungin sähköisestä numeropalvelusta osoitteesta numerot.hel.fi. Helsingin kaupunki ja Sonera ovat valmistautuneet huolellisesti uusien operaattoripalvelujen ja ? järjestelmien käyttöönottoon. Kaupungin puheliittymien toimivuus pyritään varmistamaan kaikkina päivinä ja vuorokaudenaikoina koko siirtoajan. Jos käyttöönotossa esiintyy ongelmia, siitä tiedotetaan viipymättä.
• KALLIO LEHTI 10 Viikot 10-11 Kulttuuri Risto Kolanen Johanna Nuutinen tanssii upean visuaalisen esityksen Stoassa Kuva: Joonas Tikkanen Keskitalven kulttuurikierros ??Nuori katurunous voi hyvin Helsingissä. Kallion baarit ovat täynnä Open mic ?tapahtumia spontaanille runoudelle, myös puherapille. Kuuntelin Tenho Poetry Slamin kolmen finalistin runolausunnan ja tuomariston lahjomattoman päätöksen. Helmikuun lopun kisan Tenho Restobarissa voitti Juho Kuusi, jolla oli myös syntymäpäivä, ja hän sai meiltä tutun onnittelulaulun. Paikka on sodanjälkeisille sukupolville tuttu ravintola Tenho, joka taisi olla myös Pirkko Saision Elämänmenon keskeinen vapaa-ajanviettopäivä pääosanesittäjälle. Siinä nimi oli tosin ?Marionetti?. Uusi laulaja Kallion ytimessä Samassa paikassa, Tenho Restobarissa oli kovasti puheensorinaa ruotsiksi edellisellä viikolla. Tuntui siltä kuin nk. parempien perheiden tyttäret ovat poikakavereineen joukolla liikkeellä vanhan työläiskaupunginosan perinteisessä kansanravintola-baarissa. Syy selvisi pian toimittajakuvaaja -kaksikolle. Sandra Långbacka heläytti kirkkaan kuulaalla äänellään tunnin keikan, joka oli todella hieno. Hänen ruotsinkielinen biisilistansa oli monipuolinen alun bluesahtavasta lopun balladeihin. Pidin hyvin paljon kappaleista ?Allting eller inget? sekä varsinkin ?Vi tillasammans?. Omat tekstit tuntuivat henkilökohtaisilta, ihmissuhteita käsitteleviltä. Kitaristi Atte Aho ja moni-instrumentalisti Oskari Järvinen tukivat uudessa triossa. Omaa musiikkiaan Sandra kuvailee ruotsinkieli- seksi popiksi, johon hän ottaa vaikutteita niin jazzista kuin modernista poptuotannosta. EP on piakkoin keväällä tulossa mm. Spotifyihin. ? Tavoitteeni on saada musiikilleni lisää kuulijoita ja tavoittaa uutta yleisöä. Toivon, että niin moni kuin mahdollista saisi omalla tavallaan saada jonkun henkilökohtaisen kokemuksen musiikistani. Ilona Pukkila, Kai Vane ja Sanna Ristaniemi elävät 13. tuntia. Kuva: Kristiina Männikkö Naislaulajien kavalkadi jatkuu ? En syö aamulla kaurapuuroa / aja töihin autolla / mikä mulla on, en tajua /puhuttelen mykin huulin ohikulkijaa ? En tarvi sanoja / toimin ilman ajatuksia / sinä ja mun Samsung Galaxy / olette mun parhaat kaverit, Anu Aurora maalaa uudessa laulussaan ?Galaxy?, jonka hän on omistanut rakkaalleen ja älypuhelimelleen. Kaunisääninen lauluntekijä, kuoronjohtaja, ja kuvataideopiskelija toimii myös vanhoja kirkkokuorolauluja esittävässä ryhmässä. Helmikuun Sävy-klubi Kallion ravintola Oivassa tarjoa kerran kuussa helmiään! Uusi laulaja-lauluntekijä Laura Toivanen esitti haikeansuloisia laulelmia kaipauksesta ja kaihosta, erosta ja etäisyydestä. Hän aloitti laulunteon viime lokakuussa! Toisena kuultiin houseband ?Tones of Revolution?, joka tällä kertaa oli ?Tones goes poetry?: runoilija, laulaja-lauluntekijä Heini Lehväslaihon säkeet ja Merikukka Kiviharjun ja Katja Luhtalan säestys maalasivat vangitsevia kuvia elämän, eläinten ja universumin ihmeellisestä olemuksesta. Naislaulajien illat ovat hienoja, mutta suu- Marianna Kautto, Minerva Kautto ja Maija Rissanen. Kun Minerva Kautto esitti herkästi ?Kuollut isä? -runon. ? Isä mä olen sun kruunus? Hienoja ovat myös kappaleet ?Sotkuiset Ajatukset? ja ?Burn Baby Burn?. Ryhmä on esiintynyt Suomen lisäksi mm. Ranskassa, Espanjassa ja Chilessä. Laulaja Sandra Långbacka esiintyi herkästi Tenhorestobarissa. Kuva: Raimo Granberg ri yleisö ei ole vielä löytänyt perille. Konkarin kaksoisilta Aleksanterin teatterin residenssitaiteilijana on nyt Alpo Aaltokoski. Hänen kaksoisiltansa tuli uusintakierroksella. ?Navigatio? on tavattoman ilmava ja kaunis musiikki sävelletty, mutta myös improvisoitu nykytanssiteos valkeiden lakanapurjeiden alla. Aaltokoski tanssii paljon käsillään, joilla tekee sekä laajakaarisia että herkkiä liikkeitä. Jussi Jaakonaho ja Joonas Widenius säestävät tanssinrytmiin ja sitä luoden. Tällaisessa teoksessa tanssin liike ja musiikin rytmi syntyvät vuorovaikutuksessa. Toinen teos oli ?De Una Semila? (=Siemenestä), joka syntyi jo 1994-95 Aaltokosken ensimmäisellä matkalla kehitysmaahan, Nicaraguaan sisällissotien ja maanjäristysten jälkeen. Yeinner Chicas on jo kolmas nica- ragualainen tanssija teokselle, jonka tulkitsen kuvaavan myös kolonialismia, Amerikan ?löytämistä? valloittajakansan ja alkuperäisväestön välillä. Ihminen aukeaa eristyksissä HATCHED tarkoittaa englanniksi aukeamista, hautomista tai varjostamista. Sanan kaikki vaihtoehdot ovat mukana tanssitaiteilija Johanna Nuutisen tavattoman hienossa, visuaalisesti kauniissa teoksessa, joka käsittelee vallan käyttöä, ihmisen identiteetin tunnistamattomuutta. Se avasi kaksoisillan Stoassa. Sähköistä shamaanipoppia Anu Aurora laulaa monipuolisesti Oivan Sävy-klubilla. Kuva: Eeva-Helena Inomaa ? Hän oli viillellyt itseään joka puolelle / että olisi hetken aikaa ehjä?, runossa ?Tyttö? sanotaan. Quo Vadis Poetry Band (PB) liikkuu runouden ja musiikin, puhelaulun ja lauletun sanan, voihkeen ja liturgian rajapinnassa kieltämättä jäljittelemättömällä tavalla. Teatterin ?ironiavapaa vyöhyke? täyttää Teatteri Avoimien Ovien iltoja usealla erilaisella esityksellä. PB:n keikoilla yhdistyvät musiikki, draama ja runous. Musiikki on toisinaan tanssittavaa, toisinaan kuunneltavaa; paperilla sana kuolee, lavalle se elämöi! Helmikuun viimeisenä sunnuntaina Poetry Band esitti peräti 18 laulun tai runon setin, jonka sanoista vastasivat Marko Järvikallas ja Otso Kautto. Keskeinen naistrion muodostavat Alpo Aaltokoski ja muusikot jammailevat Aleksanterin teatterissa. Kuva: Stefan Bremer
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 11 Miranda lähtee maailmankiertueelle Ludvig XIV -ryhmässä esiintyvät (vas.) Carl-Johan Häggman, Ilkka Ferm, Mertsi Lindgren, Peppina Sillasto, Nina Castén ja Aino Sederholmin, solisteina keskellä Elina Öster ja Veijo Baltzar. Kuva: Esa Toppila Kolumbuksen laivaan, ajaa karille, selviää myrskystä, orjuudesta, kannibaalien kynsistä, tulee sankariksi ja intiaanipäälliköksi, opettaa uskontoa ilman raamattua... Kaikki tämä kahden tunnin hurjassa menossa, josta vastasivat Silva Belghiti, Juha Ekola, Jarno Hyökyvaara, Paavo Kinnunen ja Manoel Pinto. Esitys tulkattiin viittomakielellä. Paavo Kinnunen seisoi tarkoituksella muutaman kerran tavalla, joka toi mieleen isoisän: ? Onks Viljoo näkynyt? ??? Valitukset saavat loppua ja pitää loppua. Minua kiinnostaa se, että mitä tekivät ne eurooppalaiset, jotka eivät nähneet eivätkä kuulleet, mutta kuitenkin mustalaiset ja juutalaiset joutuivat keskitysleireille ja sitä kautta kaasukammioihin, kirjailija Veijo Baltzar sanoi ?Miranda ? mustalaisten holokausti? ? näyttelyn avajaisissa. Veijo Baltzar tapasi Mirandan vuonna 2001 Slovakiassa ja sai tilaisuuden käyttää tämän naisen autenttista selviytymiskertomusta. Seuraavan puolentoista vuoden aikana 2017? 18 Mirandan autenttinen tarina lähtee EU:n hallin- noiman Kansalaisten Eurooppa? -ohjelman tuella 20 Euroopan maahan ja tilausta olisi jo muun muassa Argentiinassa. Näyttelyn avajaisohjelma, joka oli samalla Drom-järjestön 40-vuotisjuhla oli hyvin kansainvälinen. Slovakian, Israelin ja romanien kasvatusjärjestön edustaja puhuivat. Presidentti Tarja Halonen sanoi, että tosiasioiden opettaminen on hyvä keino silmien avaamiseksi uusille asioille, mutta kulttuuri on usein kokonaisvaltaisempi ja lyhyempi tie sydämen avaamiselle. ? Onnitteluni Mirandanäyttelyn tähänastisesta menestyksestä ja onnea mat- kaan maailmanvalloitukselle. Toivon, että se avaa valtaväestön silmiä näkemään romaneja edelleenkin koskevan vainon ja muuttamaan siten omaa käytöstään. Vähemmistöjen asema on aina myös enemmistön vastuulla, sillä vaikka enemmistö päättää demokratiassa, kuuluvat ihmisoikeudet kaikille. Näyttely on romanien itsensä tekemä, mikä varmasti vahvistaa romanien omaa itsetuntoa. Halonen kiitti valtavaa elämisen tahtoa ja luomisvoimaa romaneissaan ja heidän kulttuurissaan vuosisatojen syrjinnän jälkeen. Tuomo Railo avasi maaliskuun Teatteri Jurkassa vaikuttavalla monologillaan ?Anders B?, jota tehdessään hän tutki superegon syntymää, vaikean perhetaustan ja vauraan demokraattisen öljy-yhteiskunnan keskellä. Norjalainen joukkosurmaaja, jonka nimeä ei lausuta, muuttui sosiaalisesti eristyneenä maltillisesta keskiluokkaisesta pojasta syrjäytyväksi aikuiseksi, jonka äiti-suhde on vaikea, isä hylkää eikä valkovenäläinen ostomorsiankaan auta. Tanssija-koreografi Railo kiinnostui aiheesta jo Utoyan joukkosurman aikana 2011, kun valmisteli kolmiosaista tanssisarjaa äärimmäisyyksistä. Glims & Gloms -ryhmän esitys ?Omnipotenssi? valmistui Espoon teatteriin keväällä 2016. Silloin mukana oli monta tanssijaa ison salin keskellä. Railo on irrottanut tekstinsä nyt lyhyemmäksi huoneteatteriksi, jossa häntä tukee akustista kannelta soittava Eija Kankaanranta. ? Yksin jäänyt ottaa kaiken, on Anders B:n teema kaikkivoivan, harhaisen ihmisen synnystä, ajattelusta ja teoista. Vaikka joukkomurhan teoista on kohta kuusi vuotta, teksti on yhä ajankohtainen. Mistä alkaa ihmisen pahuus? ? Tavoitteeni ei ole shokeerata, muttei kaiken purkaminen, vaarattomaksi tekeminenkään ole mahdollista, Railo sanoo. han yli 500 neliön varastorakennuksen valloitti koko helmikuun ajaksi helsinkiläisten freelance-taiteilijoiden muodostaman Teatteri Vapaa Vyöhykkeen kantaesitys ?13. tunti?. Tällä kertaa fraasi pitää paikkansa, esitystä ei vain katsota, vaan koetaan: Haista, maista, kosketa... ? 13. TUNTI on se ylimääräinen hetki, joka saa epäilemään kaikkia edellisiä tunteja. Se peilaa arkipäivän déjà vu -kokemusta joka järisyttää järki-ihmisen koko olemassaolon perustaa. Olenko kokenut tämän jo? Onko tämä muisto vai enne? Onko tämä unta vai totta?, tekijät lupaavat. Kokemus Kuortaneenkadulta oli todella vahva. Kaksi tuntia kului kiertämällä valtavan tilan eri huoneita, joissa tapahtui samoja ja uusia kohtauksia. Katsoja ei voinut nähdä kaikkea samalla kertaa, mutta liukumalla huoneesta toiseen pääsi toiston kautta jyvälle. Jos kohtaus oli jännittävä, huomasin seuraavani pääesiintyjiä draamasta toiseen. Inspiraationa ovat toimineet Grimmin veljesten rakastetuimmat sadut, joiden ajaton tematiikka puhuttelee meitä sukupolvesta toiseen, koska niiden alateksti on hyvin radikaalia. Miksi Lumikki maistaa myrkkyomenaa kerta toisensa jälkeen? Millainen on Punahilkka, joka houkutteleekin suden luokseen? Entä jos Hannu ja Kerttu päättävätkin jäädä piparkakkutaloon asumaan? Tuomo Railo riisuu pahuuden synnyn monologissaan Jurkan huoneteatterissa. Kuva: Aleksi Valmunen Karnevaalin kera nuorille Manoel Pinto (edessä) ja Paavo Kinnunen vastaavat Teak:n Amerikan etsinnän koomisesta parista. Kuva: Aapo Juusti ?Yksilöä ja sitä kautta suurempaa ihmisjoukkoa on helpompi hallita, kun hänelle tarjotaan vähän vaihtoehtoja, jaettavan tiedon sisältöä ja määrää säännöstellään, suljetaan ulkopuoliset informaatiokanavat, poistetaan oma tahto ja lopulta eristetään hänet täysin ympäristöstään, Nuutinen kysyy kolme vuotta sitten Hong Kongissa kantaesitetyssä tanssissa, jota on esitetty myös Kiinassa ja Venäjällä. Häntä kiinnostaa, mitä toimintamalli aiheuttaa yksilössä ja mitä hänen fyysisyydelleen tapahtuu ympäristössä, jossa verbaalinen kommunikaatio ei ole mahdollista? Kaksoisillan toinen esitys oli ?Social eMotions? (=sosiaaliset tunteet), jossa Jarkko Lehmus ja Nuutinen yhdistivät duetossa nykytanssia ja liiketutkimusta valottaakseen tunteiden luonnetta. Tanssi oli kaunis, yleisö sai ?äänestää? mobiilisovelluksen avulla koreografian ja sellomusiikin tunteellisen sisällön. Roberto Pugliese vastasi tanssiliikkeiden visualisoinnista seinälle duettoparin liikkeiden mukaan. Lauantai-iltana jaksettiin käydä jälkikeskustelu tieteen ja taiteen tutkimuksen mahdollisuuksista Aalto-yliopistossa. pun ?AMERICA-KO-KÖ? ? näytelmässä, joka oli taiteellinen lopputyö muutamalle opiskelijalle. Esitys pohjautuu Dario Fon tekstiin ?Kun Johan Padovalainen Amerikan löysi?, jonka suomennoksesta vastaavat Daniel Katz ja Liisa Ryömä. Italialaisen yhteiskuntasatiirin mestarin suomalainen tulkitsija Erkki Saarela vastasi vierailuohjauksesta Haapaniemenkadun teatteriahjossa. Mies pakenee keskiajan lopun inkvisitiota, joutuu Erittäin tärkeää kulttuurija nuorityötä tehdään Unga Teaternin ?Hamlet sanoi sen kauniimmin? näytelmässä, joka oli suomeksi ja ruotsiksi esillä Cirkossa, uuden sirkuksen keskuksessa. Alun perin teksti ja kantaesitys on tehty 2014 Wasa Teaternille.  Katsoin sen luokkaretkellä olleiden koululaisten kanssa. Moninkertaisesti palkittu näytelmä on hyperfyysinen esitys, joka hyödyntää sirkustemppuja ja akrobatiaa esittäessään kolmen nuoren hurjaa kohtaloa. Ohjaaja Paul Olinin ja Harriet Abrahamssonin teksti syntyi yhteistyössä huostaan otettujen nuorten kanssa. Yönmusta tarina kertoo kolmesta nuoresta, joita elämä kohtelee kaltoin. Arjessa ei ole paljon iloa. Yhtä ahdistelee isäpuoli, venäläinen nuori on kadottanut rakkaan veljensä, kolmas sortuu päihteisiin alkoholistiperheen lapsena. Sirkuksen saapuminen kaupunkiin muuttaa kaiken. Sirkuksen johtaja työntää nuoret maneesiin. Nuorten elämänsä tekee kuper- keikan, joka tarjoaa heille uusia mahdollisia ratkaisuja eteenpäin. Carl Alm sirkusmaestrona sekä Malin Olkkola ahdisteltuna tyttönä, Per Ehrström päihdeongelmallisena ja Jakob Johansson venäläisenä poikana tekevät innoittuneen vahvat roolisuoritukset. Musiikki, ronski huumori ja nopeassa rytmissä vaihtuvat rohkeat karnevaalitemput kulkevat punaisena lankana koko vauhdikkaan esityksen läpi. ?Hamlet sade det vackrare? menee suoraan sieluun ja jättää vahvan tunnejäljen. Tolkun ihmisten hiljaisuus Esitys monille aisteille Amerikkaa etsimässä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Studio 3:ssa nauru raikui helmikuun lo- Carl Alm on vahva sirkusmaestro, Malin Olkkola herkkä tyttö Unga teaternin esityksessä Cirkossa. Kuva: Frank A. Unger Nykyään on muodikasta sanoa, että jokin esitys on ?immersiivinen?, monille aisteille. Vallilan van- Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI 12 Kuvataide Viikot 10-11 Taidemaalari Katariina Reuter ja öljyvärillä kankaalle vuonna 2016 tehty todella suuri teos ?Vartio? Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg Risto Kolanen Keskitalven kuvataide ??Punavuoren, Etelärannan ja Hietalahden alueen galleriat avasivat maaliskuulle värikästä kuvataidetta ihasteltavaksemme. Nyt esitellään myös 80-vuotias harrastetaitelija esikoisnäyttelyssään. Lintutornin tarkkailija Suomalaisessa nykymaisemassa löytyy pellon ja metsän rajalle asetettuja puisia tornirakennelmia. Niissä tarkkaillaan ja niistä ammutaan maisemaan ilmestyviä eläimiä. Suuren osan vuotta nämä puiset rakennukset ovat joutilaina. Katarina Reuter on oivaltanut niiden olevan silloin myös erinomaisia maalauspaikkoja. Uusissa teoksissaan Galleria Sculptorissa, Eteläranta 10, taiteilija ottaa mittaa näistä torneista kahdella tavalla. Hän viettää niissä aikaa, maalaa ja piirtää niistä näkyvää maisemaa. Toisaalta hän on katsoo ja maalaa torneja ja niiden ympäristöä. Näyttelyä hallitsevat sarjalliset teokset, joissa päähuomion vievät maiseman lisäksi linnut. Maalausten linnut ovat tuttuja: varis, naakka ja korppi, pääskynen, kurki ja västäräkki. Reuter on taiteessaan johdonmukaisesti käsitellyt maisema- ja luontoaiheita, joissa myös hyödyntää maalaustaiteen suomia mahdollisuuksia- Vuodesta 1997 taiteilija on asunut maaseudulla, nyt Raaseporissa, aiheidensa ympäröimänä. Marmorin jälkiä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17 , nähtiin kuvatai- Seppo Nyman poseeraa kahden öljyväriteoksensa edessä kädessään yhdestä oksasta tekemänsä veistoksensa kanssa Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg ta yksityiskohdissaan. Syntymästadilainen saa paljon vanhan Kauppahallin sisätilojen ja Hietalahden hallin ulkomaisemista. Yksisuuntainen puhe Galleria G12, Annankatu 16, esittelee maaliskuulle asti Marja Malin ?Monologi? ?näyttelyn. Taitelija sanoo, että nimi syntyi siitä lähtökohdasta, että öljy- ja akryyliteokset ovat yksisuuntaista puhetta niille henkilöille, jotka ovat kuuluneet hänen elämäänsä. ? He ovat minua kasvat- Taiteilijat Anna-Maija Aarras (oik.) ja Melek Mazici pitivät yhteisnäyttelyn Galleria Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg telijoiden Anna Maija Aarraksen ja Melek Mazicin yhteisnäyttely ?Trace?, joka koostuu taiteilijoiden yhteisistä teoksista. Turkulai- nen ja turkkilainen taiteilija löysivät toisensa jo 1980-luvulla, mutta päättivät vasta nyt luoda näyttelyn siten, että toinen luo yhden, toinen toisen teoksen vierekkäin. Suuri osa töistä on paritöitä. Katsoja saa arvata, kumpi on kumman. Pääsalin lattian täytti suuri marmorinen teos. Se on kooltaan 7 x 3 metriä ja se on asetettu lattialle maton tapaan. Kokonaisuudessa on myös useita pienempiä töitä. Kaikissa teoksissa materiaalina on käytetty marmoria. Näyttely on syntynyt kahden vuoden suunnittelun tuloksena. Aarras Ja Mazici ovat tehneet uransa alkuvaiheessa yhteistyötä. Trace aloittaa nyt taiteilijoiden uuden MAAM-yhteistyöprojektin. He aikovat tuottaa uusia näyttelyjä ja yhteisteoksia MAAM-projektin kautta. GalleriaKeskiviikkona 1.3. kävijöille tarjottiin teetä, tietenkin turkkilaista. Tarkkakätinen Helsingin maalaaja Carmen Marin akryyliteoksensa Flowers edessäyhteisnäyttelyssä Dixissä. Kuva: Hannele Salminen Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esittää maaliskuun näyttelyssään ?Maisemakuvia: Helsinki/ Toscana? vuonna 1936 syntyneen Seppo Nymanin pitkän maalausharrastuksen valikoituja otoksia. Nyman on keskittynyt ennen kaikkea Helsingin maisemiin: katunäkymiin, rakennuksiin, mereen. Hänen tussipiirroksensa ovat syvätarkkoja, keskustan ja Siltasaaren näkymät kauniin utuisia. Seppo Nyman oli sotalapsena Ruotsissa pitkään, ja kieli eristi häntä nuorena Alppilassa, gallerianpitäjä Anita Aula kertoo. Nyman on opiskellut suomenkielisen työväenopiston kuvataidekursseilla. Viime vuosina opettajana on toiminut Mika Vesalahti, joka työskenteli heinäkuussa 2016 Suomen Taiteilijaseuran Grassinan taiteilijatalossa Italiassa. Näyttelyyn hän asettaa siellä syntyneen pienten teosten maalaussarjan ?Toscanum?. Seppo Nyman on elävä esimerkki siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa taidetta. Työt ovat todella värikkäitä ja runsai- taneet, vaikuttaneet valintoihini ja ehkä asenteisiini. Heitä ei joko enää ole, he ovat muuttaneet muualle tai muuten eivät ole enää elämässäni mukana. Silti nämä ihmiset kulkevat taitelijan muistikuvissa. ? Puhun heille kuvieni kautta. Tämä puhe on muilta salattua, hyvin henkilökohtaista. Kuvat kertovat suhteestamme, joista kaikki eivät ole hyviä ja kauniita. Marja Malinin mukaan ne ovat tärkeitä siksi, että nämä kohtaamiset ovat muokanneet hänen minuuttaan. Espoossa asuvan taiteilijan töitä on ollut paljon esillä pääkaupunkiseudun gallerioissa. Menneen jäljet meissä ? Se oli ehkä tämä talo. Ehkä. Tuossa portaat ja vihreä kaide. Tuolla kaksi ikkunaa pitsiverhoineen. Ennen ullakollakin asui joku. Joku, jonka nimeä en muista, enkä kasvoja. Mutta muistan miltä rapussa tuoksui. Miten auringonsäteet kultasivat seinien sormipaneelit. Miten pimeää oli pimeä, nelikymppinen sekatekniikalla töitään tekevä Pirita Lautala fiilistelee näyttelyesitteessään. Galleria Kajaste, Albertinkatu 30, tuo Helsinkiin taas kiinnostavan taiteilijan maakunnista, nyt Mikkelistä. Vanhoilla taloilla on oma henkensä, tunnelmansa. Ajan myötä asukkaiden tarinoista tulee osa talojen tarinoita. Mikä tarinoissa on totta?, hän kysyy. ?Surun talo ja muista osin tosia? ? näyttely sisältää Tarinoita taloista ?sarjan lisäksi teoksia neljästä eri teossarjasta. ? Teokseni käsittelevät usein muistia ja aikaa sekä ajan vaikutusta muistamisen tapaan ja muistista nouseviin kuviin. Minua kiinnostavat menneen jäljet yksilössä. Tarinalliset, viitteelliset ja pelkistetyt teokset ovat tarkoituksellisen monitulkintaisia. Vaikka aiheet ovat enimmäkseen omakohtaisia, pyrin työstämään Kuvataiteilija Marja Malin ja akryyliteoksensa Paths (2017) Galleria G12. Kuva: Raimo Granberg Juha-Matti Hynynen yhdessä viime vuonna tekemänsä Sunnuntaisalaisuus ?teoksensa kanssa Galleria Kajasteen studiossa. Kuva. Raimo Granberg. teokset yleismaailmallisiksi tulkinnoiksi ihmisenä olemisesta. Lautalan työskentelyssä näkyy vahvasti hänen käsityöläistaustansa. Taiteilijan monipuolisuus tulee esille materiaalivalinnoissa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat sekatekniikkatyöt, veistokset ja maalaukset sekä yhteistyö Yöryhmä / Nightshift -ryhmässä. Esinekoosteita sekatekniikalla Juha-Matti Hynynen on siuntiolainen taiteilija, joka on vaihteeksi keskittynyt sekatekniikalla tehtyihin teoksiin. Ne ovat esillä Galleria Kajasteen alakerran studiossa. Kalevalan päivän avajaisissa tuntui, että koko Siuntio oli tullut paikalle. Ja kyllä se kannattikin. ? Työni ovat esinekoosteita vanhoista kuvista ja tavaroista, kuriositeeteista. Esineet ovat sanoja, joista rakennan kolmiulotteisia runoja ja tarinoita. Pyrin löytämään esineistä niiden hengen ja luomaan niiden ympärille maailman, jossa minun on taiteilijana hyvä olla. Hynynen on tehnyt pal- jon töitä laivojen kanssa. Useassa työssä on esineitä, joilla on vahva symboliarvo. ? Asetan nämä symboliset merkitykset kollaaseissani uusiin asiayhteyksiin, joskus ristiriitaisiinkin. Ne ovat osin leikkisiä kokeita, joissa voin rakentaa kuvitteellisia tapahtumia tai kohtauksia elämästä. Vuoden aikana syntyneet teokset ovat mielikuvituksen löytöretkeilyä merkitysten ja merkillisyyksien maailmassa, hän kertoo. Kukka- ja puuaiheita Inkeri Kotilainen ja romanialainen taiteilija Carmen Marin ovat löytäneet yhteisen sävelen kuvataiteesta. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee maaliskuulle asti ?Maalauksia? , jotka ovat hyvin värikkäitä. Carmen Marin tekee kukka- ja puuaiheisia akryylitöitä. Inkeri Kotilaisen laji on öljypastelli. Dixin iloiseen avajaistyyliin kuultiin taas musiikkiesityksiä. Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 13 TURVALLINEN KOTI ? TURVALLINEN TYÖ ? TURVALLINEN VAPAA-AIKA Meidän jokaisen tulee kiinnittää enemmän huomiota turvallisuuteemme! loukkaantuu olosuhteissa, joiden turvallisuuteen ? Erilaisissa tapaturmissa kuolee Suomessa miltei ei ole osattu kiinnittää kylliksi huomiota. 3 000 ihmistä joka vuosi. Emme kiinnitä tarpeeksi huomiotamme turvallisuuteen. Arjen ympäristö on usein vajaasti varusteltu, ikään kuin kodin ? Tarvitaan lisää informaatiota turvallisuuden parantamisesta. Suomalaisille tulee välittää enemmän turvalliset olosuhteet olisi unohdettu. Kotona tietoa riskeistä vapaa-ajalla, kotona, työssä, kaiktapahtuvat onnettomuudet ovat olleet viime vuokialla. sina kasvussa. ? Miksi näin ? miksi meillä Suomessa tapahtuu run- ? Tieto erilaisista onnettomuuksista tuo informaatiota lukijalle ? se opastaa ja ohjaa kiinnittämään saasti onnettomuuksia? Yllättävän moni menetlisää huomiota turvallisuuteen elämässä. tää henkensä ja moninkertainen joukko ihmisiä Markkinoille tulossa uusi lehti Turvallinen koti Sisältö keskittyy kodin ja vapaa-ajanvieton turvallisuuden parantamiseen. Oleellista lehden sisällössä on muun lisäksi onnettomuuksien informointi, tukeutuen mietelauseeseen: Vahingosta viisastuu. Turvallinen ERIKOISHINTA 1/2017 ? 7,50? 390 koti Kodissa tapahtuu liikaa onnettomuuksia Turvapuhelin ? se on tätä päivää! Lehden irtonumerohinta Ensimmäisen vuosikerran saa tutustumishintaan Sammutusvälineen käyttöä on syytä harjoitella etukäteen Nelli pelasti emäntänsä Lapsi on usein kodissa vaar alle alttiina - miten tulisi toimia ? Asiasta puhuttu liian vähän ? uusi lehti on ajankohtainen Yli viisi vuosikymmentä lehtikustantajana toiminut Karprint uskoo, että Turvallinen koti on lehti, jolla tulee olemaan vankka asema aikakauslehtien laajassa informaatiokentässä ? lehdellä on merkittävä rooli kiinnittäessään lukijoiden huomion turvalliseen oloon ja elämään kodissa ? vapaa-ajassa ja kaikissa niissä olosuhteissa, joissa me jokainen arjessa elämme. Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari TILAUKSET: tilaukset@karprint.fi tai 09 413 97300
• KALLIO LEHTI 14 Viikot 10-11 Olli Sarpo Totuuden siementä Marjo Kuuselan Kristina -teos Kallion kirkossa ??Koreografi Marjo Kuuselan tanssia, laulua ja teatteria yhdistävä Kristina-teos esitetään Kallion kirkossa sunnuntaina 12.3.2017. Neljän tanssijan sekä keskiaikaisiin liturgisiin lauluihin erikoistuneen lauluyhtye Vox Silentiin tähdittämä esitys sai kantaesityksensä vuoden 2016 Naantalin musiikkijuhlilla. Keskiajalle sijoittuva teos nähdään Helsingissä ainoastaan yhden kerran, Kallion kivikirkon jylhissä puitteissa. Rauno Tirrin fiktiiviseen romaaniin perustuva tarina kertoo Armonlaakson luostariin tulevasta tytöstä 1400-luvun Naantalissa, jonka ylhäinen suku lähetti luostariin hänen rakastuttuaan vääräsäätyiseen mieheen ja tultuaan raskaaksi. Kuuselan teos tutkii ihmisen elämää rajatussa ympäristössä, ja pohtii kuka rajat elämälle lopulta asettaa, ihminen itse vai joku muu. Esitysympäristöönsä mukautuva kaksiosainen teos alkaa talvisista olosuhteissa kirkon pihalta, jossa tanssijat, Kristinan roolia esittävä Unna Kitti sekä Tuomas Mikkola, esittelevät tarinan ensiaskeleet. Tarina jatkuu sisällä kirkossa, jossa tanssijoiksi liittyvät Reija Vaahtera ja Aino Voutilainen. Lauluyhtye Vox Silentiin laulajat Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori vastaavat kirkossa teoksen musiikista. Musiikkina ovat Naantalin birgittalaissisarten keskiaikaiset Cantus Sororum ?laulut. Ainutlaatuisen laulutyylin keskiössä on ihmiskehon ja esiintymistilan muodostama yhteissointi. Kuusela sai idean teokseen kuullessaan Vox Silentiitä muutama vuosi sitten radiosta. ?Ihastuin musiikkiin ja näin sen heti silmissäni tanssina. Siitä alkoi Kristinan tarina?, Kuusela sanoo, ?Tarinan kautta pohdimme, miten ihminen pystyy hyväksymään oman elämänsä rajat ja näkemään sen mahdollisuudet? Onko ihmisen jatkuvasti ylitettävä rajoja pystyäkseen olemaan tyytyväinen elämäänsä? Luostarin aikoina pyrkimys oli Jumala-yhteyteen ja jatkuvaan kilvoitteluun. Tästä ihminen tänään rakentaa elämänsä perustan ja löytää oman hyväksymisensä elämälleen. Keskiaikana luostari oli oikeastaan naisen ainoa mahdollisuus oppia luku- ja kirjoitustaito, saada tietoa ja kehittyä ja luoda oma ura.? Korhonen ja Vuori ovat puolestaan vaikuttuneita Kuuselan ja hänen tanssijoidensa ilmaisuvoimasta nunnaksi kasvavan tytön mielenliikkeiden kuvaajana. ?On huikeaa nähdä silmissään, miten ääni muuttuu tanssijoiden kehoissa liikkeeksi. Olemme tästä teoksesta innoissamme?, Korhonen ja Vuori sanovat. Tanssija, taiteen akateemikko Marjo Kuusela on Suomen tunnetuimpia koreografeja. Vox Silentii on jo vuonna 1992 perustettu lauluyhtye, joka on erikoistunut varhaiskeskiajan ja keskiajan kristilliseen musiikkiin, rukouslauluun. Kansainvälisen uran luonut duo on perehtynyt Naantalin birgittalaissisarten lauluihin vuodesta 1999, ja laulaja Hilkka-Liisa Vuori on väitellyt niistä SibeliusAkatemiassa musiikin tohtoriksi 2012. Kristinan roolissa tanssii Unna Kitti, ja toista luostarin noviiseista esittää Aino Voutilainen. Molemmat ovat taiteen maiseriksi valmistuneita saman vuosikurssin kasvatteja Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselta. Kitti on esiintynyt mm. Alpo Aaltokoski Companyn töissä Pyörteitä ja Okon Fuoko sekä Tommi Kitin teoksissa. Aino Voutilainen, alun perin Kansallisbaletin Balettikoulusta valmistunut, esiintyy usein Elina Pirisen teoksissa. Tuomas Mikkola opiskelee parhaillaan Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksella. Abbedissan roolissa tanssii Reija Vaahtera, joka toimii samalla myös esityksen harjoittajana ja apulaisohjaajana. Vaahtera on esiintynyt lähes 40 vuotta suomalaisilla tanssinäyttämöillä ja toiminut tanssin harjoittajana mm. Helsingin Kaupunginteatterissa ja Nomadi-tuotannossa. Yhteistyö Kuuselan kanssa alkoi jo vuonna 1977 Tanssiteatteri Raatikossa, jossa Vaahtera tanssi kaksikymmentä vuotta. Esityksen visuaalinen ilme on Sari Salmelan käsialaa, ja sen perustana on Salmelan suunnittelema puvusto. Valosuunnittelija Marko Kallelan (Aurinkobaletti) valosuunnittelu tuo itse kirkon maailman esiin ja vie teemojen virittämiin maailmoihin. Esityksen aloittavan ulkotapahtuman äänimaisemasta vastaa äänisuunnittelija Jaakko Kujala. ??Niin totta kuin Pariisissa, Belgian pääkaupungissa Amerikan nuori kuningaspari ajeli pitkin Nevski Prospektia? Niin, lastenlapset sen heti käsittävät. Ei paappa valehtele tai narraa, se höpäjää tapansa mukaan. Lastenlasten riemuksi paappa höpäjää satujuttuja, joiden todenperäisyyttä ei ole tarvis selitellä tai kyseenalaistaa. Puhuja ei havittele valtaa ja kaikilla on hauskaa. Muutoinkin totuus on enemmän mielipidekysymys, sumua ja usvaa. Sanojan tai kuulijan maailmankuvasta riippuvaista. Se, mikä toiselle on totuus, on jollekulle toiselle paksua valetta. Paitsi ehkä kolmen ker- totaulu. Sitten on niitä vakavissaan ja julkisesti suutaan piekseviä, jotka tuon tuostakin joutuvat vakuuttelemaan rehellisyyttään tai selittelemään tarkoitusperiään. Mahtavatko syvällä sisimmässään itse uskoa paksuja puheitaan? Uskovat varmaan. Näyttäisi sellaisten totuudentorvien ominaisuuksiin usein liittyvän myös herkkänahkaisuus ja huumorintajuttomuus. Kovin häilyvä on raja totuuden ja valheen, rehellisen ja epärehellisen välillä. Lopputulos on puhujan tarkoitusperien ja kuulijan maailmankatsomuksen summa. Aristoteleen mukaan ?Epätotta on sanoa, että se ei ole, mikä on, tai että se on, mikä ei ole, ja vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on ja sen olevan olematta, mikä ei ole?. Niitä entisaikojen ukkeleita, se Aristoteles. Entisaikojen ukkeleista tietämättömiä on helppo houkutella uskomaan mitä tahansa hullutuksia. Ja siitä houkuttelijasta tulee ainoan oikean totuuden puhuja sitten, kun tarpeeksi suuri lammaslauma on koolla ja oikeilla tosiasioilla ruokittuna. Valkoisen talon tai meilahtelaisen puuhuvilan ikkunoista loistaa laumalle valo. Itse kunkin oma asia se on, mitä pitää totuutena, mitä valheena. Mutta valinta on jouhevampaa, jos sat- tuu tietämään jotakin historiasta, kirjallisuudesta, politiikasta tai vaikka kertotaulusta. Alati uteliasta on hankalampi johdattaa harhaan. Niin totta kuin Pariisissa, Belgian pääkaupungissa Amerikan nuori kuningaspari ajeli pitkin Nevski Prospektia, matkalla tapaamaan paavia ja puolisoaan? Yrjönkadun uimahalli on Helsingin kruununjalokivi, jo 1920-luvulta lähtien. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Legendaariset hemmottelupäivät jälleen Yrjönkadun uimahallissa ??Yrjönkadun uimahallissa järjestetään maaliskuussa hurjan suositut hemmottelupäivät. Suuren suosion saattelemana naisten hemmottelupäivä järjestetään maaliskuussa jälleen kahdesti. Sunnuntaina 12.3. on ensimmäinen naisten hemmottelupäivä, ja toi- nen on keskiviikkona 15.3. Miesten hemmottelupäivän vuoro on puolestaan torstaina 23.3. Naisten hemmottelupäivinä nautitaan muun muassa uinnista tunnelmavalaistuksessa ja lempeästä taustamusiikista. Uinnin ja saunomisen lomassa tarjolla on myös kevyitä hemmotteluhoitoja, kuten intialaista päähierontaa, kulmien siistimistä ja värjäystä, niskahartiahierontaa sekä virkistävää kasvohoitoa. Kasvohoito sisältää puhdistuksen, kuorinnan, naamion ja tehotipat. Naisia hemmotellaan sunnuntaina 12.3. kel- Sukkulointi pääkaupunkiseudulle taas kasvussa ??Yli 125 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa kävi töissä pääkaupunkiseudulla viime vuonna. Määrä nousi 5 prosenttia vuodesta 2015. Tieto selviää tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa pääkaupunkiseudulla työskentelevien, mutta seudun ulkopuolella asuvien määrää. Edellisen, vuodelta vuodelta 2014 olevan ja nyt tehtyä tarkemman työssäkäyntitilaston luvuis- sa sukkuloinnin trendi on yhä laskussa. ? Molemmissa tilastoissa näkyy, että taantumat vähensivät sukkulointia. Taloustilanne heijastuu sukkulointiin, HSY:n seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen sanoo. Vuoden 2016 aikana myös väestön ja työpaikkojen määrä on pääkaupunkiseudulla kasvanut noin 1,5 prosenttia. Sukkuloijien määrän muutokset seuraavat melko tunnollisesti työpaikkamäärän kehitys- tä, mutta muutokset ovat yleensä nopeampia molempiin suuntiin. ? Työssäkäyntitilasto kertoo, että on vielä paljon kuntia joiden työllisistä yli puolet käy töissä pääkaupunkiseudulla: Kirkkonummi, Sipoo, Nurmijärvi, Kerava ja Tuusula. Tilastoissa näkyy myös, että Vantaan työpaikat vetävät. Yhä useampi sukkuloi Vantaalle sekä pääkaupunkiseudun sisältä että ulkopuolelta, Tähtinen summaa. lo 11.00 alkaen, ja toinen kerros aukeaa kello 13.00. Keskiviikkona 15.3. naisten hemmottelut alkavat kello 13.00 Myös miesten hemmottelupäivänä 23.3. uidaan tunnelmavalaistuksessa ja kuullaan rentouttavaa taustamusiikkia. Tietysti tarjolla on myös hemmotteluhoitoja; intialaista päähierontaa, niska-hartiahierontaa ja virkistävää kasvohoitoa (puhdistus, kuorinta, naamio ja tehotipat). Hemmottelut miehille alkavat torstaina kello 13.00, jolloin myös toinen kerros aukeaa. Kevyet hoidot maksavat 5e/kpl, ja ne ovat tarkoitettu ainoastaan hemmottelupäivinä uimaan/saunomaan tuleville asiakkaille. Hemmotteluhoidoissa on käteismaksu, ja ajanvaraus on hemmottelupäivinä paikan päällä. Luonnollisesti myös hemmottelupäivien aikana voi lisäksi nauttia Cafe Yrjön monipuolisista antimista. Hemmottelupäivinä voimassa ovat normaalit sisäänpääsymaksut, ja kassa menee hemmottelupäivinä kiinni 20.00.
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 15 Uusi Tanssi Vieköön -festivaali tanssin ystäville Lähes puolet nuorista on kokenut poliisikontrollia ??Messukeskus lanseeraa elokuussa tapahtuman intohimoisille tanssin ystäville. Perjantaista lauantaihin 18.?19.8. järjestettävä festivaali tuo suuren yleisön nähtäväksi ja kokeiltavaksi kymmeniä eri tanssilajeja oppaina huipputason tanssinopettajat. Messukeskukseen rakennetaan Suomen suurin tanssilattia, jolla nähdään tanssimusiikin tulkit Katri Helenasta Jari Sillanpäähän ja Agentsiin. Tanssi Vieköön -festivaalin perjantain aloittavat suurella lavalla Tuure Kilpeläinen Kaihon karavaaninsa kanssa sekä tanssiorkesteri Hurma, ja illan huipentaa Jari Sillanpää. Lauantaina aloitellaan Katri Helenan tahdissa jo puoliltapäivin ja tanssi jatkuu Agentsien ja Vesa Haajan, Kyösti Mäkimattilan ja Finlandersin tahdittamana. Lauantain kohokohtiin kuuluu myös Kuningatarcoctail esiintyjinään Eija Kantola, Marita Taavitsainen ja Saija Tuupanen. Lauantai-illan päättää ainutlaatuinen kokoonpano Finnhittien Kuninkaat, mukana ikisuosikit Danny, Frederik ja Tapani Kansa. Tanssi Vieköön -festivaalin suojelija on taiteilijaprofessori, tanssija, koreografi ja laulaja Jorma Uotinen, joka myös itse esiintyy tapahtumassa. ? Tanssi Vieköön -festivaali kokoaa tanssin ystävät ja ammattilaiset yhteen. Tapahtuman suojelijana voin luvata, että Jatkoa sivulta 3 tanssi tuo ?törinää pyttyyn?. Tarvitsemme tanssia ravistelemaan ihmisten ruumista ja henkeä. Tule, koe ja tanssi, hehkuttaa Uotinen. Tapahtumassa pääsee tutustumaan kymmeniin eri tanssilajeihin ja opettelemaan oikeita otteita ja askelia osaavien tanssinopettajien johdolla. Perinteisten vakio- ja latinalaistanssien ohella voi kokeilla blues- ja jazztanssia, rock ?n? rollia, west coast swingiä, karnevaalisambaa, vintage-tansseja, kansantansseja, ohjattua senioritanssia, pyörätuolitanssia, tankotanssia ja twerkkausta sekä nauttia Suomen Kansallisbaletin esityksistä. ProAm-osiossa kokeillaan, miltä tanssi tuntuu, kun parina onkin tanssin ammattilainen. Tanssi Vieköön -ohjelmaan kuuluvat myös lavatanssit, joissa opetellaan tanssin perusaskeleita, vientiä ja seuraamista. Ennakkotaitoja ei tarvita, opetus lähtee alkeista. Lavatanssin pyörteisiin voi tulla mukaan parin kanssa tai vaikka yksin, sillä opetus toteutetaan jatkuvan parinvaihdon idealla. Tanssi Vieköön tuo estradille tanssimaailman kirkkaimmat tähdet, mukana Suomen kaikkien aikojen menestynein kilpatanssipari Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö sekä Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttuja tanssinopettajia. Kansainvälistä tähtiloistoa edustaa USA:n avointen tanssikilpailujen moninkertainen voittajapari Jordan Frisbee ja Tatiana Mollmann. Swingin ehdottomaan maailmaneliittiin kuuluva pari esiintyy Suomessa ensimmäistä kertaa. Tanssikoulu Stepup tuo Messukeskukseen huikean Tanssin vuosikymmenet -show?nsa. Nostalginen kavalkadi kertoo tanssin tarinan 1920-luvulta tähän päivään juontajanaan itseoikeutetusti Marco Bjurström. ??Tulosten mukaan myös puuttumistilanteissa voidaan edistää hyviä suhteita nuorten ja kontrollitoimijoiden välillä, mikäli vuorovaikutus on hyvää ja arvostavaa. ? Nuoret toivoivat poliisin ja vartijoiden olevan ystävällisiä, oikeudenmukaisia ja jopa empaattisia. Lisäksi nuoret arvostivat rauhallisuutta ja sitä että heitä kuunneltiin. Liian kovat otteet ja aggressiivisuus heikensivät luottamusta, kertoo VTM Elsa Saarikkomäki, joka väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 3. maaliskuuta. Tutkimus painottaakin, että nuorten kunnioittavaan kohteluun on kiinnitettävä enemmän huomiota. Yleinen luottamus poliisiin on Suomessa korkeaa; silti nuorten ja poliisien kohtaamisia leimaa usein jännitteisyys. Aineistona Saarikkomäki käytti yhdeksäsluokkalaisille tehtyä koko Suomen kattavaa nuorisorikollisuuskyselyä sekä Helsingissä kerättyä ryhmähaastatteluaineistoa. Haastatteluihin osallistui 14?17-vuotiaita nuoria pääkaupunkiseudulta. Vä­hem­män kuin po­lii­siin Nuorten luottamus vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin oli heikompaa kuin heidän luottamuksensa poliisiin. Nuoret arvostivat poliisin pidempää koulutusta ja vartijoita ammattimaisempaa käytöstä kohtaamistilanteissa. Vartijoiden koettiin toimivan usein epäystävällisesti ja vain häätä- Uimastadionin maauimalaa valmistellaan kesää kohti. Kuva: liikuntavirasto Liikuntapaikkoja parannetaan eteläisessä Helsingissä ??Helsingin kaupungin liikuntavirasto rakentaa, rakennuttaa ja perusparantaa kiinteistöjä vuosittain. Liikuntatoimen hallinnassa on noin 146 500 neliömetriä rakennuksia, maaalueita 4 800 hehtaaria ja vesialueita 3 900 hehtaaria Helsingissä ja lähikunnissa. Vuoden 2016 aikana ja kuluvana talvena onkin tehty monia liikuntapaikkojen perusparannuksia esimerkiksi eteläisessä Helsingissä. Kesällä 2017 Uimastadionin olosuhteet ovat entistä paremmat, sillä siellä tehdään merkittäviä muutoksia. Helsinkiläisille rakkaan Uimastadikan hyppytornia ja -allasta, suihku- ja WC-tiloja perusparannetaan. Eläintarhan kentän suositun Mikropolis-skeittipaikan peruskorjaus alkoi syksyn 2016 aikana. Skeittipaikkaa on uudelleen betonoitu ja pooli muotoillaan uudelleen, jonka osalta työt vielä jatkuvat keväällä 2017. Elokuun 2016 aikana Kauppatorille puolestaan valmistui täysin uusi yhteyslaituri, josta vesibussit puksuttavat kesäkausina kohti Korkeasaarta. Jätkäsaaren luoteisosassa sijaitsevaan Saukonpaateen aallonmurtajaan puolestaan valmistui veteen laskeutuvat massiiviset betoniset istuinportaat, joista voi vaikka ihailla merenkäyntiä. Etu-Töölössä sijaitsevan Väinämöisen kentän kaukalon pinta puolestaan peruskorjattiin syksyllä 2016, ja Lauttasaaren liikuntapuistossa uusittiin koripallokentän pinnoite. Historiallisen velodromin keskellä oleva kenttä sai myös uuden tekonurmen, joka otettiin käyttöön keväällä 2016. Myös Tehtaanpuiston kentälle on tulossa uusi tekonurmikenttä. vän nuoria kauppakeskuksista, mikä vaikeutti nuorten mahdollisuuksia käyttää kaupunkitilaa. ? Yksityisen turvallisuusalan kasvu on keskeinen muutos, johon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Olisikin tärkeää panostaa vartijoiden koulutukseen, jotta heillä olisi paremmat edellytykset toimia nuorten kanssa, Saarikkomäki sanoo. Ne­ga­tii­vi­set koh­taa­mi­set Nuorten kohtaaminen kunnioittavasti ja arvostavasti on tärkeää puuttumistilanteissa, jotta nuorille muodostuu luottamuksellinen suhde aikuisiin ja konflikteilta vältytään. Nuorilla oli väitöstyön mukaan myös hyviä kohtaamisia sekä poliisien että yksityisen turvallisuusalan toimijoiden kanssa. Nuoret kokivat, että poliiseilta ja vartijoilta saa tarvittaessa apua. Työn haastavuutta ja puuttumistoimia esimerkiksi alaikäisten alkoholinkäyttöön ymmärrettiin - tämän tuli kuitenkin olla perusteltua. Tutkimus muistuttaa myös, että kohtaamistilanteet voivat olla nuorille pelottavia. ? On tärkeää, että nuorilla on ympärillään luotettavia aikuisia, vaikkapa viime kädessä poliisit ja vartijat, joihin turvautua. Siksi on tärkeää kuunnella nuorten näkemyksiä, miten hyviä kohtaamisia rakennetaan. Heikko luottamus ja kokemukset epäreiluista tilanteista voivat lisätä riskiä yhteiskunnasta syrjäytymiseen, Saarikkomäki toteaa. Yli 12 000 nuorta vietti talvilomaansa Reaktorissa ??Kolmipäiväinen talvilomatapahtuma Reaktori tarjosi pääkaupunkiseudulla hiihtolomaansa viettäville nuorille uusia harrastuksia ja elämyksiä. Tapahtuma järjestettiin 22.?24. helmikuuta Helsingin Messukeskuksessa. ? Reaktorin kaltaiselle ilmaistapahtumalle on selvästi kysyntää. Kävijäpalautteen perusteella onnistuimme tänäkin vuonna tuottamaan nuorille mielekästä loma-ajan toimintaa?, kertoo Reaktorin vastaava tuottaja Sanna Lesonen nuorisoasiainkeskuksesta. Tapahtumassa 48 näytteilleasettajaa tarjosi kävijöille muun muassa liikuntaa, kädentaitoja ja yhteiskunnallista tekemistä. Reaktorin osallistujia innosti etenkin tapahtuman vetonaulaksi muodostunut rodeohärkä, jonka selässä pysyttiin keskimäärin 10 sekuntia. Nuorten ääni -toimituksen pisteellä nuorten haastateltavina kävi vaikuttajia kuten rap-artisti Paleface sekä kansanedustajat Ville Niinistö, Li Andersson ja Ben Zyskowicz. Lisäksi tapahtumassa pääsi testaamaan ensimmäistä kertaa uutta Teqball-pöytäjalkapallolajia. ? Toivottavasti Reaktori tarjosi entistä useammalle nuorelle uusia ideoita harrastamiseen ja tekemiseen myös talviloman jälkeen, sanoo Sanna Lesonen. Reaktorin päätösbileitä juhlitaan lauantaina 25. helmikuuta Kulttuuriareena Gloriassa klo 18?22. Päätösbileiden ikäraja on 13?17-vuotta. Rodeohärkä oli talvilomatapahtuma Reaktorin vetonaula. Kuva: Jonna Pennanen
• KALLIO LEHTI 16 Viikot 10-11 Heinäsen kolumni Naistenpäivän kunniaksi ??Naistenpäivää vietetään perinteisesti maaliskuun 8. päivänä. Sen alkuperästä on monia tulkintoja. Milloin se syntyi 1857 New Yorkin tehdastyöläisnaisten lakosta, milloin Kööpenhaminassa 1910 sosialistisen naiskongressin tuotteena. Eri maissa sitä on vietetty, lähinnä Neuvostoliitossa ja itäblokin maissa. Yhdistyneet kansakunnat vahvisti 1975 sen naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päiväksi. Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa sitä vietettiin suurimmalla innolla, jopa vapaapäivänä. Vierailin aurinkoisena ystävänpäivänä Tuusulassa ystäväni Erkki Mänttärin ja hänen vaimonsa Ritvan luona. Heidän kotinsa yhteyteen on rakentunut laaja ?kotimuseo?. Neljännesvuosisadan ajan Erkki on kerännyt määrätietoisesti Neuvostoliiton aikaista esineistöä, lähinnä matkamuistoksi valmistettuja pienoistaideesineitä, käyttötavaraa leluista lippuihin, purkeista kirjoihin ja postimerkkeihin, mitaleihin ja muihin mielenkiintoisiin propagandatuotteisiin. Tuo kokoelma käsittää aimo annoksen aikansa kulttuurihistoriaa, taidetta ja kansan käsityön tuloksia. Esineiden lukumäärä kohoaa satoihin tuhansiin. Lainasin sieltä vuonna 1951 ilmestyneen pilalehti Krokodilin kansikuvan pakinani kuvitukseksi, koska se opettavaisesti kertoo siitä, miten miesten kunniatehtävä oli kukkaistervehdys naisille, niin äidille kuin tyttärille ja jopa anopeille ja työtovereille. ?Neukkukuvitukseen? kuului juuri tällainen ihan- teellinen tulkinta. Meillä Naistenpäivä ei ole ainakaan vielä saanut samanlaisia toteutuksia kuin helmikuinen amerikkalaisperäinen ystävänpäivä. Kyllä meillä ? varsinkin näin vaalien alla ? kiinnitetään vanhusten ja naisten tilanteeseen huomiota parannusta luvaten. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton aloitteesta lokakuun puolivälissä vietetään Isovanhempienpäivää ja valitaan vuoden isovanhempi. Ja äitienpäivähän on perinteinen perhejuhlapäivä, tapoihimme juurtunut. Kuvan isoäidillä on ajan tavan mukaan rinnassaan jokin ansiomerkki. Seuraan ahkerasti televisiota ja olen närkästynyt kaikkiin tosi-tv? tuotoksiin, joista ilmeisesti useimmat ovat ulkomaisten mallien mukaisia paljastustarinointia. Katsojat saadaan tirkistelemään ventovieraiden kontolle kehiteltyjä ihmetarinoita. Melkein aina vaikeuksien aiheuttajaksi paljastetaan alkoholisoituneet vanhemmat tai kiusaaminen ja muu väkivalta. Julkkiksia luodaan kaikenlaisin selviytymiskilpailuin. Ja julkkiksiksi haluavia meissä totisesti on. Huomaatte kansikuvan isoäidin rinnassa olevan ansiomitalin, kenties palkintona urheasta toiminnasta isänmaan hyväksi. Tosi tv:stä tuli mieleeni kumma ajatus eli milloinkahan siellä meidät ikäihmiset pannaan julkkiskilpailuun? Olisiko sopiva teema ?Kuka onkaan maamme kiltein anoppi?? tai ?Etsitään Iloisin leski? tai ?Paras lihapullantekijä- mummu?? Sitten äänestämään ja voittajaa kruunaamaan! Ystäväni liikuntaneuvos Eevi Kaasinen tallentaa herkkiä havaintojaan runokirjoihin. Viimeksi ilmestyneessä ?Elämän varrelta?? kokoelmassa hän purkaa kypsän naisen tuntoja mm, herkällä säkeellä; ?Osaisipa loppuun asti iloita ja rakastaa/etsimistä hullaantumista harrastaa./Kyllä maailmassa ihmettelemistä, iloa riittää./Osaisipa näistä ontuvistakin vuosista kiittää.? Runojaan hän esittää Käpyrinteessä naistenpäivän matineassa 8.3. klo 14.30, jossa jyväskyläläinen taiteilija Anja Santala puolestaan esittelee värikkäitä ja sydämellisiä maalauksiaan naisen ja perheen arjesta. Kummatkin ovat yli 80 ?vuotiaita taitajia. Tilaisuudessa soi myös naisenergiaa ylistävä Paula Koivuniemen levyttämä ?Aikuinen nainen?. Eli parasta Naistenpäivää! Omista viimeaikaisista nautinnoistani haluan mainita ja muillekin suositella kahta Kaupunginteatterin näytelmää. Entisessä Kino Tuulensuussa, nykyisellä Arena-näyttämöllä nautin täysipainoisesta komediasta ?Tenorit liemessä?. Kirjoittaja on englantilainen Ken Ludvig ja ikimuistoisen osasuorituksen tarjoaa Eero Saarinen. Sen toisen nautinnon antoi Peacock-teatterissa Linnanmäellä musiikkinäytelmä ?Kirka, surun pyyhit silmistäin?. Matti Laineen käsikirjoitus, Kari Rentolan ohjaus ja runsaan näyttelijäkunnan osaaminen ansaitsevat täyden kympin; on vauhtia, iloa ja populaarikulttuurin tarpeellista tallennusta. Musiikista vastaa Risto Kupiainen. Helsingin Kaupunginteatteri valitsee ohjelmistonsa asiakasystävällisesti eli tasapuolisesti erilaisia katsojia ajatellen. Piakkoin valmistuu teatteritalon remontti ja elokuussa päästään nauttimaan itsestään suurmusikaali ?Myrskyluodon Maijasta?. Olihan hänkin ansioitunut naispuurtaja, ahvenanmaalaisen Anni Blomqvistin kirjallinen luomus ja Lasse Mårtensonin sävelin ikuistama. Vihjaan vain, että lippujen myynti on jo alkanut? Tasa-arvoisuuden nimissä YK vahvisti vuonna 1999 kansainväliseksi Miestenpäiväksi marraskuun 19. päivän. Koetetaan sitten muistaa sekin. Aira Heinänen Mira Potkonen nousee GeeBeekehään ??Nyrkkeilyn kansainvälisessä Geebee- turnauksessa on vuosien myötä nähty maailmanmestareita, olympiavoittajia ja monia muita lajinsa huippuja. Tänä vuonna 17.-19.3. viikonloppuna Urheilutalossa stadilaisille avautuu mahdollisuus nähdä kehässä kolminkertainen arvokisamitalisti Mira Potkonen. Suomen urheilutoimittajien suorittamassa Vuoden urheilija- äänestyksessä Mira ?naisnyrkkeilijänä? sijoittui kolmannelle tilalle (3890 pistettä). Se oli yhtä uraauurtava valinta kuin LeoPekka Tähden selvä ykköstila (5017 pistettä). Tennis-ässä Henri Kontinen kohosi komeettana kakkospaikalle (4537 pistettä) ja myös pääkaupunkiseudun parhaaksi loistavien nelinpelisaavutustensa ansiosta arvostetussa lajissa. Suomen Urheilugaalassa Mira Potkonen lehdis- Tunnelma Ruskiksella HTN:n treeneissä oli hikinen, kun nyrkkeilyveteraanit kävivät tutustumassa menoon. GeeBee- turnaus kuuluu heidän toimintasuunnitelmaansa. Tyylikkäänä leidinä Mira Potkonen ei Suomen Urheilugaalassa näyttänyt lainkaan nyrkkeilijältä, kun median edustajat piirittivät häntä. tön haastattelussa ilmoitti osallistuvansa GeeBee- turnaukseen ja osallistumisilmoituksen on kilpailujen pääsihteeri Timo Rannikko vahvistanut. Mira voitti viime vuonna olympiaja MM-pronssia sekä EMhopeaa. Tittelien kirkastaminen seuraavissa olympialaisissa, kuten Mira aikoo, edellyttää lujia kansainvälisiä turnauksia ja GeeBee on aina ollut sellainen. Voitot eivät irtoa mestareiltakaan näytöstyyliin. Tarvitaan kuntoa, taitoa, taktiikkaa sekä ilman muuta yleisön tukea. Tänäkin vuonna Helsingin Urheilutalolla on toistakymmentä (n. 14) maata mukana. Joukossa on niin kokeneita kehäkettuja kuin varmasti tulevia mestareitakin. He saapuvat mielellään tänne Suomeen kuten muuttolinnut keväisin. Nyrkkeilyn ystäville tarjoutuu mahdollisuus kokoontua kehän äärelle nauttimaan otteluiden kansainvälisestä tasosta ja kannustamaan omia. Suomestakin GeeBee- kehään nousee aina uusia kykyjä, vaikka nyrkkeily nykyaikana on pienehkö ja kova laji. Seuroissa ympäri maan toki tehdään työtä lajin parissa, että tähtiä aina syttyy. Kilpaurheilun ohessa kuntonyrkkeilyn harrastus on ollut saleilla vilkasta, Helsingissä esimerkiksi Ruskeasuon hallissa tai Tarmon salilla Vallilassa. GeeBee- turnaus käydään jo 36. kerran. Perjantaina ja lauantaina ottelut alkavat päivällä klo 13 ja illalla klo 18. Sunnuntaina otellaan fi- naalit alkaen klo 13. Näin on ollut ja yleensä sääkin on ollut keväinen. Lippuja myydään Urheilutalossa kaikkina kilpailupäivinä ennen matsien alkua eivätkä hinnat tyrmää ketään. Gunnar Richard Bernhard Bärlund (1911-1982) alias GeeBee oli raskaan sarjan nyrkkeilijä, Euroopan mestari ja idoli, jonka arvostus Suomessa säilyy. Hän kuuluu suomalaisen urheilun kunniagalleriaan (Hall of Fame) ja hänelle on pystytetty uljas patsas kotitalonsa lähelle Vallilaan. Jo nimensä perusteella Helsingin Jyryn kasvatti Guni oli kansainvälinen. Hän kohosi ammattilaisena USA:ssa maailman huipulle. Hänestä tehtin Yhdysvaltain kansalainen tasan 70 sitten eli vuonna 1947. Jarmo Niemenkari
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 17 Yritystä oli Helsinki punaiseksi! ??Yhteiskunnallisessa toiminnassa, politiikassa, on aina ollut erilaisia puolueita ja niiden sisässä erilaisia ryhmittymiä, klikkejä, oppositioita. Tällainen ryhmittymä, merkittäväkin oli 1960-luvulta 1980-luvulle Sosialidemokraattisen Puolueen sisällä Helsingissä vaikuttanut ?edistyksellisen sosialidemokratian ryhmä?. Tämä säännöllisesti kokoontunut ryhmittymä keräsi sisäänsä nuoria, radikaaleja,vasemmisto laisia,sosialistejakin yrittäen muuttaa SDP:n harjoittamaa oikeistolaista, tannerilais-pitsinkiläistä politiikkaa nimenomaan Helsingin kunnallispolitiikassa, mutta myös puolueen linjaa koko valtakunnan politiikassa.SDP:n johdon ja puolueen Helsingin pii- rin johdon suhtautumisen Kekkoseen, kommunisteihin ja Neuvostoliittoon oli muututtava. Tästä ryhmittymästä,jota E-ryhmäksi kutsuttiin, kasvoi Helsingin kunnallispolitiikassa merkittävä vaikuttaja, vaikka ryhmä ei monista yrityksistään huolimatta koskaan saavuttanut enemmistöasemaa SDP:n Helsingin piirissä. E-ryhmän kamppailusta puolueen politiikan muuttamiseksi on perinpohjaisen ansiokkaasti kirjoittanut liikkeessä aktiivisesti mukana ollut Matti Simola. Helsinki Punaiseksi I on saanut jatko-osan Helsinki Punaiseksi II, joka käsittää E-ryhmän aktiivitoimintaa eri asioiden ja henkilöiden kautta vuoden 1975 jälkeen. E-ryhmän toiminta hiipui pikku hiljaa vuoden Noin 5 500 opiskelupaikkaa yhteishaussa ??Kevään yhteishaussa Helsingin kaupungin lukioissa on tarjolla noin 2 600 ja Stadin ammattiopistossa noin 2 900 opiskelupaikkaa. Stadin ammattiopistossa voi suorittaa 26 eri ammatillista perustutkintoa. Osa opiskelupaikoista on lukiopohjaisia. Ammattiopistossa voi kaksoistutkinnolla yhdistää lukio- ja ammatilliset opinnot. Yhteishaku on 21.2.?14.3.2017 Koulutuksiin haetaan sähköisesti osoitteessa www. opintopolku.fi tai ruotsiksi www.studieinfo.fi. Näistä osoitteista löytyvät myös tiedot haettavista koulutuksista ja oppilaitoksista sekä linkit oppilaitosten verkkosivuille. Samaan aikaan yhteishaun kanssa on myös ammatillisen koulutuksen erillishaku hakijoille, joilla on jo jokin ammatillinen perustutkinto. Stadin ammattiopistossa uusi media-alan perustutkinto Stadin ammattiopistossa alkaa syksyllä uusi mediaalan perustutkinto, jossa voi opiskella kolmella eri osaamisalalla audiovisuaalista viestintää, julkaisutuotantoa ja painotuotantoa. Tutkinnosta valmistutaan mediapalvelujen toteuttajaksi. Kaupungin lukioissa tarjolla laaja kielivalikoima Kaupungin lukioissa voi opiskella pitkinä kielinä englantia, espanjaa, kiinaa, ranskaa, ruotsia, saksaa ja venäjää. Lisäksi lyhyinä kielinä on tarjolla italiaa, espanjaa, ranskaa, saksaa, Matti Simola (vas.) kertoi Työväenliikkeen Kirjastossa uudesta kirjastaan Helsinki Punaiseksi II. Keskustelutilaisuuden puhetta johdatteli Risto Kolanen. 1986 tienoilla. Kirja välittää ansiokkaasti eteemme valtavan määrän ?edistyksellisiä sosialidemokraatteja? tai heidän tukijoitaan Armi Ratiasta Tarja Haloseen. Kunnallisvaaleissa huhtikuussa 2017 näemme ja koemme miten Helsingin käy ? Sinertääkö, vihertääkö vai punertaako Helsinkimme? Se ratke- aa äänestämällä. Pekka Hurme Kevään yhteishaussa Helsingin kaupungin lukioissa on tarjolla noin 2 600 ja Stadin ammattiopistossa noin 2 900 opiskelupaikkaa. venäjää, ruotsia, japania ja latinaa. Opiskelijat voivat valita kursseja lukiokampusten ja kaupungin lukioiden yhteiseltä opintotarjottimelta. Apua ja neuvoa hakijoille opintoohjaajilta ja Ohjaamosta Peruskoulujen opinto-ohjaajat tukevat päättöluokkalaisia koulutusvalintojen tekemisessä. Kesällä ilman koulutuspaikkaa jääneet nuoret saavat tukea ja ohjausta Ohjaamosta, puh. 040 704 6818. Stadin ammattiopistoon hakevia palvelee hakutoimisto osoitteessa Sturenkatu 18?22, A-talo, 3. krs, puh. 09 310 89318, s-posti hakutoimisto@edu.hel.fi. Hakutoimiston opinto-ohjaajilta saa tietoa ammatillisista perustutkinnoista ja Yhteishaun tärkeät päivämäärät 2017 ? 21.2. yhteishaku alkaa ? 14.3. klo 15.00 yhteishaku päättyy ? 20.4. alkaen oppilaitokset kutsuvat hakijat mahdollisiin pääsykokeisiin ? 15.6. alkaen yhteishaun tulokset valituille ja ei-valituille hakijoille ? 29.6. viimeinen päivä varmistaa saamansa opiskelupaikka opiskelusta Stadin ammattiopistossa. Toukokuussa alkaa haku valmistavaan koulutukseen Peruskoulun jälkeiseen valmistavaan koulutukseen haetaan 23.5.?25.7.2017 opintopolku.fi:ssä. Haussa ovat mukana perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokat), ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) ja maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukioon valmistava koulutus (Luva). Vireä yritystoiminta luo Helsingin elinvoiman Hurraa!-festivaali kokoaa 100 vauvaa yhteisiin tansseihin Narinkkatorille ??Helsingin kaupungin rakenteet ja tehtävät muuttuvat merkittävästi seuraavan valtuustokauden aikana. Kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatiorakenne uudistuu, kun Helsinki siirtyy pormestarimalliin kesäkuun 2017 alussa. Lisäksi koko maassa toteutettava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus siirtää muutaman vuoden kuluttua yli puolet kaupungin tehtävistä ja taloudesta Uudenmaan maakunnan järjestettäviksi. Muutokset tarjoavat kaupungille hyvän mahdollisuuden vahvistaa elinkeinopoliittista rooliaan edistää yritystoimintaa ja hyvinvointia pääkaupungissa. Kaupungilla ja yrityksillä on kiinteä yhteys: mitä paremmin yritykset kau- ??Hurraa!?festivaali lapsille ja nuorille haastaa pääkaupunkiseudun vauvaperheet yhteisiin tansseihin Helsingin Narinkkatorille 16.3. Vauvojen ja vanhempien yhteinen tanssi on kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle. Tapahtuma käynnistää festivaalin, joka järjestetään 18.-26.3. pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa. Yhteisen koreografian vauvat ja vanhemmat voivat opetella ennakkoon työpajassa tai verkosta löytyvän tanssihaaste-videon avulla. Luvassa on reippaita rytmejä, silittelyä ja harsoliinan heilutusta. 100 vauvaa tanssii-koreografian ovat suunnitelleet tanssitaiteilijat Satu Tuomisto, Riikka Siirala ja Jenna Rignell. Koreografit esiinty- pungissa menestyvät, sitä enemmän ne tuottavat työtä, palveluja ja verotuloja. Kaupunki voi edistää yritystoimintaa yrittäjäystävällisellä elinkeinopolitiikalla. Toimintaympäristön yritystoiminnalle tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavat olennaisesti yritysten menestymiseen. Tuloksellinen elinkeinopolitiikka edellyttää kaupungin päättäjien ja yrittäjien aktiivista vuorovaikutusta. Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa tulee ottaa huomioon erikokoisten yritysten menestymisen edellytykset. Lisäksi on tarpeen laatia valtuustokauden mittainen elinkeinopoliittinen ohjelma, joka valmistellaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. ? Kaupungin tulee sitouttaa yrittäjät ja yritykset Helsinkiin, pitää heistä huolta ja kannustaa kasvuun, korostaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Kaupungin elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että kaupungin päätöksentekijöillä on tietämystä niistä yritystoiminnan menestystekijöistä, joihin kaupungin päätöksillä voidaan vaikuttaa. ? Helsinkiin tarvitaankin muuttuvassa ympäristössä entistä enemmän päättäjiä, jotka ovat yrittäjiä tai ainakin ymmärtävät hyvin yrittäjyyttä ja yritystoimintaa, sanoo puheenjohtaja Sarianne Reinikkala. vät myös Hurraa!-festivaalin vauvaesityksissä. Loiske Ensemblen ja OSIRIS teatterin BabyTango sekä Satu Tuomisto + comp:in VauvaVau saavat molemmat kantaesityksensä festivaalilla. ? Tanssiminen on mukava tapa liikkua yhdessä vauvan kanssa. Vauvat nauttivat, kun saavat olla liikkeessä ja samalla lähellä vanhempaa. Sylissä tai kantoliinassa ollessaan vauvan tasapaino ja liikeaisti kehittyvät. Tanssiminen yhdessä kehittää myös aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta, kertoo koreografi Riikka Siirala, joka on tehnyt useita tanssiteoksia vauvoille ja vetänyt monia tanssiryhmiä vauvoille vanhempineen. Tapahtuma on osa Suo- men itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Yhteistyökumppanina toimii Koko Suomi tanssiikampanja. Vauvatanssi-työpajat pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa: Pe 24.2. Stoa klo 10.00, ma 27.2. Vuotalo klo 10.00, ti 28.2. Malmitalo klo 10.00, ke 1.3. Taidetalo Toteemi klo 9.30, to 2.3. Taidetalo Pessi klo 9.30, ma 6.3. Pikku-Aurora klo 9.30, ke 8.3. Annantalo klo 10:00, to 9.3. Kanneltalo/Nuorisotalo klo 10.00, pe 10.3. Stoa 10.00 Tarkat tiedot työpajoista ja mahdollisesta ilmoittautumisesta löytyvät kulttuuritalojen omilta nettisivuilta.
• KALLIO LEHTI 18 Autolasipalvelut önen k k y n e i s a l Auto vice Ser AutoGlaspsarasta palvelua gin Pääkaupun Tuulilasiongelmia? Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Leipomoita Palveluja Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut JEWELRY - WATCH STORE Kaikki alan työt ammattitaidolla AUTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki Viikot 10-11 Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit (09) 374 5741 040 506 4641 Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com www.autolasipojat.fi Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Pikapalvelu KALLION PESULA Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI jo yli 35 vuoden kokemus alalta! KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) Agricolankatu 13.............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11........... S-market Alppikatu 25....................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11............. Alepa Sturenkatu 11..................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12................ Cafe Piritta Fleminginkatu 20................ Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6............ Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14.......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier........... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14................. Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15................. Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18................. Alepa Helsinginkatu 25................. Urheiluhallit Hämeentie 23..................... LKV Moilanen Hämeentie 29..................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37..................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37..................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54..................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A............... Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49.................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29.................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20..................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5..................... Alepa Porthaninkatu 9.................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5.................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10........... S-market Siltasaarenkatu 11.............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18........... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27..................... Alepa Sturenkatu 40..................... Alepa Säästöpankinranta 6........ Ravintola Juttutupa Toinen linja 4...................... Kallion Virastotalo Toinen linja......................... Kuntatalo Toinen linja 31.................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2................... Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13............... Tilastokeskus Vaasankatu 17.................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29.................... R-Kioski Vanha Talvitie 8.................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11..................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1..................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi........ S-Market ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com Kotisiivoukset ja muuttosiivoukset Ammatinharjoittaja Esko Kurki puh. 0452711577 Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175. esko.kurki@mailsuomi.com Vuokralle tarjotaan Kirpputori JOTA SECOND HAND Vaasankatu 18, Kallio Puh. 719 719 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille Vintage vaatteet (clothes), levyt (vinyl), Kengät (shoes), lelut (toys) 1-6m2 alk 25 ? Vuokrapöydät 20-39?/vk KALLIO / ITÄ-PASILA Ma(mon), La(sat), Su(sun) 11-16:00, Ti(tue)-Pe(fri) 11-18:00 Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 +358 417485357? jota.fi posti@varavarasto.com P.09-750088 Kauneus ja hyvinvointi LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Seuraava Kallio-lehti ilmestyy 22.2. Ole mukana! JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 ? + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• Viikot 10-11 KALLIO LEHTI 19 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• KALLIO LEHTI 20 Viikot 10-11 TerveTuloa InTIalaIseen Ensi-ilta 25.2.2017 Esitykset 25.2. - 1.4.2017 Liput 15/12 ? Käenkuja 6-8, 00500 HELSINKI Katri Valan puiston väestönsuoja <tIINA lYMI Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta Ohjaus: Timo Hannelin www.ravintolasaba.fi www.teatterikultsa.fi KATAJANOKAN ISÄNNÖINTI JO VUODESTA 1978 ? Asiakaspalvelusta asiakaslähtöisyyteen? uusITTu ruokalIsTa! Aukioloajat: Kuljetusajat: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-01 SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 .fi Ka Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 ?. Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 ? tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 ? kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. ts m ot yö ar s jo Ya uk m se iis m sa me Osoite ja puhelin : Tarjoamme isännöintipalveluja myös Kallion alueella. Kallion U LUBAARI I E H R ! Pyydä tarjous: 09 6962 480 jaakko.eskelinen@katajanokanhuolto.fi www.katajanokanhuolto.fi Tervetuloa! Kallion sydämeen A-oikeudet Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! tuoreistkaia! n a a m a t is a m Tule eista tehtyjä ruo 1 -23, su 12-2 raaka-ain 3, pe 14-23, la 12 Ravintola rauhallisella meiningillä. Tule ja koe! Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Tervetuloa viihtymään! ma-to 15-2 Keittiö avoinna Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-20 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02 Ravintola MÄKIKUPLA Avoinna: ark. 11-02, la-su 13-02 Torkkelinkatu 2, 00500 H:ki P. 8253 1520, 8253 1521