• Oletko myymässä asuntoasi? LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen jari.nieminen@isannointiverkko.fi Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! JARI AHTIAINEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 060 6025 SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128 HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 6-7 - 2017 48. vuosikerta - Nro 3 Näyttäviä, kauniita ystävänpäiväkimppuja Vallila | Etu-Töölö | Viikki | Konala alk. 10? Viipurin Kukka Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14 Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 TOUKOLA, OKT Uniikissa Toukolan puutalomiljöössä yksittäinen talo. 1.krs: k, oh, et, 2.krs: 2 mh, var, kellari: s, pesutilat (kesken),var tekn. tila, var.h. ikk. Kok.pa 180 m2. Ainutlaatuista tunnelmaa. Kellariin saa tehtyä uudet s-tilat, josta mallisuunnitelma on olemassa. Kaukolämpö. Pinta-aloja ei ole tarkistusmitattu, joten pinta-alatiedot ovat suuntaa antava. Vuokratontti 655 m². Mh. 365.000 e. Kustaa Vaasan tie 31. 7195865 VALLILA, KT 3 h, k, kirj., s, 2 las. ter., piha 107,5 m2 Upea ja erilainen koti idyllisen Vallilan sydämessä! Loistavalla sijainnilla tyylikäs ja tilava uutta vastaava v. 2013 rak. koti. Huoneistossa suuri terassipiha sekä kaksi lasitettua ja tilavaa terassia. F. Mh. 201.195,95 e. Vh. 518.000 e. Teollisuuskatu 3. 7126103 LÄNSI-PASILA, KT, 3 h, k, s, p 88 m2 Keskuspuiston vieressä saunallinen kolmio, jossa lasitettu parveke. Huoneiston kylpyhuoneremontti on juuri valmistunut, muuten asunto on alkuperäiskunnossa. Suunnittele ja toteuta tästä mieleisesi koti. Sijainniltaan taloyhtiö on Länsi-Pasilan parhaimmistoa. F. Mh. 317.082,71 e. Vh. 339.000 e. Maistraatinkatu 2. 7122854 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) KALLIO, KT, 3 h, k, s, p 76,5 m2 Vapaa ja valoisa + toimiva läpitalon asunto; ikkunat kolmeen suuntaan. Uutta vastaava, v. 2008 saneerauksesta valmistunut As oy Artesaani on monimuotoinen asuintalokokonaisuus. Autohallipaikat ovat osakkeina - usein myynnissä/vuokrattavana. D. Mh. 472.000 e. Helsinginkatu 34. 7153475 LÄNSI-PASILA, KT, 3 h, k, kp, khh, las. terassi, asuntopiha 72,5 m2 Omalla tontilla Keskuspuiston vieressä. Edullinen vastike Hyväpohjainen vapaa koti. Asunolla on katettu/lasitettu terassi ja asuntopiha. Hissillä autohalliin, tilava Ah-paikka myydään ensisijaiseti asunnon ostajalle 18.500 ?. A. Mh. 420.000 e. Kuuluttajankatu 4. 7173906 KAUPPA KÄY VILKKAANA! ITÄ-PASILA, KT, 3 h, k, las. p 68,5 m2 Ylhäältä 8. kerroksen toimiva koti Itä-Pasilan tulevan TRIPLA-keskuksen läheltä. Keittiöstä voi halutessaan muokata saarekkeellisen. Lasitettu parveke. Yhtiön saunat ylhäällä 13. kerroksessa. Vapaa! D. Mh. 242.000 e. Jarrumiehenkatu 2. 7199504 KALLIO, KT, 2 h, k, p 61 m2 Huippupaikalla kodikas läpitalon huoneisto jossa moderni keittiö Siemens-kodinkonein ja tilava kylpyhuone. Parveke aurinkoisin korttelipihanäkymin lounaaseen. Metrolle matkaa 50 m ja talon edestä kulkee raitiovaunut. 5./6. krs, hissi. G 2007. Mh. 294.550,13 e. Vh. 295.000 e. Porthaninkatu 7. 7128362 ALPPILA, liiketila, 1 h Valitse ammattitaitoinen tiimi palvelukseesi. Soita jo tänään! RIITTA FALENIUS-HALLAMA Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3422 gsm 0500 408 654 MARJA CANTH Myyntipäällikkö, LKV, KiAT puh. 020 780 3363 gsm 0400 250 772 SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 90 m2 Liiketila kehittyvän Pasilan kupeessa. Tilan suuret ikkunat ovat katutasossa ja mahdollistavan monipuolisen liiketoiminnan harjoittamisen, yhtiö ei kuitenkaan myönnä lupaa rasvakaivolle. Tila on alunperin ollut kaksi erillistä liikehuoneistoa jotka yhdistämällä on saatu nykyinen kokonaisuus. D. Mh. 54.472,70 e. Vh. 149.000 e. Sipoonkatu 2. 7180171 ANTTI MÄKINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 Jos olet kodinvaihtoaikeissa, pyydä meidät arviokäynnille. KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380 PEKKA SIMOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3925 gsm 0500 523 103 JUKKA SOININEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 2692 gsm 040 661 4628 PIRJO VARJORANTA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3370 gsm 0500 508 559 KULLA KIVI Liideri, KiAT puh. 020 780 3218 gsm 040 506 9231 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Energialuokka A-G, mikäli ei saatavilla kirjain X. / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• KALLIO LEHTI 2 Viikot 6-7 HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: www.avominne.fi TULE, KOE JA IHASTU! n o a t l i k o k a poisseet! pain chef wotkin?s palvelutiskit Avoinna joka päivä klo 9-02 e -oik Hämeentie 58-60. P. 045-8076115 A TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows 7 tai Windows 10 Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön Paketin hinta: 140? Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi udet prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Koiravero viime vuodelta on 50 euroa ??Koiravero vuodelta 2016 on 50 euroa. Lasku lähetetään koiranomistajalle toukokuun 2017 loppuun mennessä. Koiranomistajan on tehtävä koirasta ilmoitus kaupungin taloushallintopalveluun viimeistään helmikuussa 2017, jos edellisvuoden aikana koiran pysyvä pitopaikka on muuttunut, koira on luovutettu uudelle omistajalle tai koira on kuollut tai koiranomistaja ei aikaisemmin ole ilmoittanut koiraansa kaupungin taloushallintopalveluun. tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi Ystäväkahvila Hämeentiellä ??Punaisen Ristin KallioKäpylän osaston ystäväkahvila tiistaina 14.2. klo 13-16 osaston toimitilassa, Hämeentie 85-89. Tarjolla on kahvia, pientä purtavaa ja juttuseuraa. Kahvila on kaikille avoin ja ilmainen. Tervetuloa viettämään ystävänpäivää mukavassa seurassa! UUSIA TUULIA AUTOKOULUSSA! Kokeilemme uutta B-kurssia, johon kuuluu 10 teoriatuntia ja vähintään 10 ajotuntia. Hinta alkaen 950? + viranomaiskulut Paikkoja rajoitetusti, katso aikataulut ja ilmoittaudu www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU Autokoul u Hakaniem i ? aito sta dilainen pienyrity s jo 25 vuotta ! HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
• Viikot 6-7 48. vuosikerta ? nro 3 Tänään Hiihtolomalla paljon ohjelmaa Helsingissä Kruunuvuorenrantaan valmistui vuonna 2016 yli 700 asuntoa. Helsingin asuntotuotanto kasvaa jo kolmatta vuotta ??Vuonna 2016 Helsingissä valmistui 4 395 asuntoa, aloitettiin 5 129 asunnon rakentaminen ja myönnettiin rakennuslupa 5 597 asunnolle. Asuntorakentaminen Helsingissä on 2010-luvulla ollut aikaisempiin 2000-luvun vuosiin verrattuna huomattavasti run- saampaa. Vuodesta 2012 lähtien asuntoja on valmistunut keskimäärin vuosittain lähes 4 500 kappaletta. Vuonna 2016 asuinrakennusten aloituksia oli enemmän kuin asuntoja valmistui, joten rakenteilla olevien asuntojen määrä pysyi 7 000 asunnon tuntumas- sa. Myönnettyjen rakennuslupien määrä oli viime vuonna jo kolmatta peräkkäistä vuotta ennätyskorkealla, joten asuntotuotannon oletetaan pysyvän hyvällä tasolla myös vuonna 2017. Kaupunginvaltuuston asettama asuntotuotantotavoite on tällä hetkellä 6 000 asuntoa vuo- Kirjastojen käyttö on Helsingissä vilkasta, lainaus nousi yli viisi prosenttia viime vuonna ja käynnit kirjastoissa yli kaksi prosenttia. Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto Kirjastojen lainaus ja käynnit nousivat reilusti ??Vuosi 2016 oli vilkas Helsingin kaupunginkirjastossa. Lainaus nousi yli 5 prosenttia ja käynnit yli 2 prosenttia edellisvuodesta. Asiakkaiden tekemien varausten määrä nousi jopa 16 prosenttia. Myös e-kir- jastossa ylitettiin miljoonan latauksen raja. ? Töölön kirjasto avattiin elokuussa yli kahden vuoden remontin jälkeen, ja se näkyy luvuissa, sanoo Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. Varausten osuus ensilainoista oli Helsingissä 24 prosenttia, mikä oli pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen korkein. Suurissa kirjastoissa osuus oli suurempi kuin muissa kirjastoissa. Sivu 10 dessa. Vuoden 2015 asuntotuotannon hallintamuotojakauma painottui vapaarahoitteiseen omistus- ja vuokra-asuntotuotantoon. Vuoden 2016 sekä aloitettujen että myönnettyjen lupien hallintamuotojakauma oli selkeästi lähempänä kaupunginvaltuuston hyväksymän asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman mukaista jakaumaa. Vuoden 2016 asuntotuotannossa ovat kasvaneet merkittävästi vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto ja asumisoikeusasunnot. Määrällisesti merkittävin asuntorakentamisen aloitusten alue vuonna 2016 oli edelleen Länsisataman alue, jossa aloitettiin jälleen yli tuhannen asunnon rakentaminen. Eniten asuntoja, 769 kappaletta, puolestaan valmistui Kruunuvuorenrannassa. Vuoden vaihteessa rakenteilla olevista asunnoista 58 prosenttia sijaitsee uusilla alueilla ja 42 prosenttia on niiden ulkopuolista täydennysrakentamista. ??Helsingin kouluissa vietetään talvilomaa 20. - 24. helmikuuta. Talviloman suurin nuorten tapahtuma Reaktori tulee jälleen helmikuussa! Reaktori järjestetään 22.?24. helmikuuta Messukeskuksessa. Reaktori on auki keskiviikosta perjantaihin klo 13?20. Päätösbileet jorataan Gloriassa lauantaina 25.2. klo 18 alkaen. Reaktoriin on vapaa pääsy! Ke 22. - pe 24.2. klo 13?20 Messukeskus. Tervetuloa liikkumaan hiihtolomalla Talvilomaviikolla on tarjolla tuhdisti tekemistä koululaisille. Töölön kisahallin EasySport-viikossa 20.-24.2. (ke 22.2. mukana Benjamin!), Stadin talvirieha ke 22.2. sekä Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahallien vesiliikuntapäivät (Itis ma 20.-ti 21.2. & Pirkkola to 23.-pe 24.2.). Lasten liikennekaupungissa vietetään hiihtolomalla ikärajattomia perhepäiviä. Perhepäivien aikana käytössä ovat polkuautot. Liikennekaupunki on avoinna ma 20.pe 24.2. klo 9-15. Fallkullassa on hiihtolomalla työnjako 9-17-vuotiaille nuorille ma-la klo 10.3015. Hiihtoloman toimintaan ilmoittautuminen harrastushaussa alkaa 8.2. klo 17. Koillispulssi ja Fallkullan kotieläintila järjestävät hiihtolomaviikolla 11-14-vuotiaille nuorille yöleirin (22.-23.2.). Ilmoittautuminen käynnissä harrastushaussa. Teatterikissa seikkailee Teatterimuseossa jälleen talvilomalla: 20.?24.2. Salapoliisitoimisto Kissa&Kissa, pääsylipun hinnalla. Opi tubettamaan talvilomalla! Sinebrychoffin taidemuseossa. Maksuttomat tubetyöpajat 13?16-vuotiaille keskiviikkona 22.2. klo 11? 13 ja 14?16. Sea Lifen uudistunut Elämysallas on avattu. Allasalue pitää sisällään viisi allasta ja yli 200 eri yksilöä. Tule sinäkin näkemään lähietäisyydeltä kaikki altaiden asukit ja kuule niistä lisää oppailtamme. Hakaniemen hallin väistötila omaksi Lasipaviljongin hinta 3 miljoonaa ??Kiinteistölautakunta päätti kokouksessaan 26. tammikuuta, että kaupunki hankkii Hakaniemen kauppahallin väistötilarakennuksen omistukseensa vuokrauksen sijaan. Lautakunta päätti hyväksyä rakennusliike Koivukoski Oy:n antaman tarjouksen väistötilarakennuksen myymisestä Helsingin kaupungille noin kolmella miljoonalla eurolla. Hintaan sisältyy lasipaviljonkirakennuksen toimitus sekä sen purkaminen ja siirtäminen 10 kilometrin säteellä. Lautakunnalle esitettiin alun perin vaihtoehtoa, jossa kaupunki vuokraisi väistötilarakennuksen peruskorjauksen ajaksi, koska tilan jatkokäytöstä ei ole tehty päätöksiä. Tarjoajilla oli mahdollisuus tarjota väistötilarakennuksen toteuttamista siten, että kaupunki joko ostaa tai vuokraa rakennuksen. Kiinteistölautakunnan päätöksen mukaan kaupungin tulee tehdä tai teettää selvitys väistötilan omasta jatkokäytöstä tai myymisestä kolmannelle osapuolelle.
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 3 Helsinkiin lähes 4500 asuntoa viime vuonna V iime vuonna Helsingissä valmistui, lähes ennätykselliset, 4 395 asuntoa, aloitettiin 5 129 asunnon rakentaminen ja myönnettiin rakennuslupa 5 597 asunnolle. Asuntorakentaminen Helsingissä on 2010-luvulla ollut aikaisempiin 2000-luvun vuosiin verrattuna huomattavasti runsaampaa. Vuodesta 2012 lähtien asuntoja on valmistunut keskimäärin vuosittain lähes 4 500 kappaletta. Vuonna 2016 asuinrakennusten aloituksia oli enemmän kuin asuntoja valmistui, joten rakenteilla olevien asuntojen määrä pysyi 7 000 asunnon tuntumassa. Myönnettyjen rakennuslupien määrä oli viime vuonna jo kolmatta peräkkäistä vuotta ennätyskorkealla, joten asuntotuotannon oletetaan pysyvän hyvällä tasolla myös vuonna 2017. Kaupunginvaltuuston asettama asuntotuotantotavoite on tällä hetkellä 6 000 asuntoa vuodessa. Vuoden 2015 asuntotuotanto painottui vapaarahoitteiseen omistus- ja vuokra-asuntotuotantoon. Vuoden 2016 sekä aloitettujen että myönnettyjen lupien jakauma oli selkeästi lähempänä kaupunginvaltuuston hyväksymää asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaa. Vuoden 2016 asuntotuotannossa ovat kasvaneet merkittävästi vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto ja asumisoikeusasunnot. Määrällisesti merkittävin asuntorakentamisen alue vuonna 2016 oli edelleen Länsisataman alue, jossa aloitettiin jälleen yli tuhannen asunnon rakentaminen. Eniten asuntoja, 769 kappaletta, puolestaan valmistui Kruunuvuorenrantaan. On erittäin hyvä asia, että pääkaupunkimme saa uutta asuntokantaa ja että uusia asuntoja rakennetaan. Asuntorakentamisen niukkuudesta Helsingissä on keskusteltu ja puhuttu jo vuosikymmeniä. Uusien rakentaminen helpottaa asuntopulaa sekä hillitsee ainakin jonkin verran asuntojen yleistä hintatason nousua, kun tarjontaa on enemmän. Toisaalta uudet asunnot maksavat merkittävästi enemmän kuin vanhat. -j.a. Eläkeläisten tulot kasvoivat puolella ??Tuollaista otsikkoa ei kannattaisi lehteen laittaa, koska se ei pidä paikkaansa. Kaupunginosalehti alkaa vaikuttaa jo iltapäivälehdeltä. Kovat sanat otsikossa ja selvitykset ja niiden paikkansapitävyys hyvin hataralla pohjalla. Eläketurvakeskus on luultavasti tehnyt tämän tutkimuksen hallitusta ja eduskuntaa ajatellen, taka-ajatuksena eläkeläiset eivät tarvitse enää mitään! Toisaalta tämän kirjoituksen otsake alkaa kohta vaikuttaa vihapuheelta eläkeläisiä kohtaan, nuorethan eivät lue kuin otsikoita jos niitäkään. Viikko sitten raitiovaunussa kaksi nuorta rouvaa katsoivat minuun ja ilmoittivat , että kyllä on kummallista kun eläkkeet vaan nousevat meidän palkkamme eivät. väärin menee koko homma ! Kyllä tässä eläkeläisenä on tekemistä, että kuukauden kaksi viimeistä viikkoa pysyy edes ruoassa. Suomessa on ollut ja on vieläkin erittäin paljon matalapalkka-alalla toimivia henkilöitä ja myös täysin ilman ammattia olevia. Heillä ei voi olla eikä tule olemaan eläkettä kuukaudessa 1500-1600 kuukaudessa, tähän keskiansioon vaikuttavat myös huimia tuloja saavat ja siten myös erittäin suuria eläkkeitä saavat. ?...toimeentulovaikeuksia kokee huomattavan pieni osa suomalaisista eläkeläisistä.? Hatusta vedetty koko juttu! ELÄKETURVAKESKUS on epäluotettava hallitusta kumartava laitos! INDEKSI ei ole syypää kaikkeen. Leena Kakko Kallion seudun WC:t eivät ole törkytupia! ??Olen useasti käynyt normaaleilla tarpeillani Kallion seudun WC:issa ja huomannut kuinka turhaan tuntuu menneen se työ jota teimme yhteistyössä, että Kallion seudulle saataisiin kunnolliset WC:t, ettei ulosteita ja virtsaa ole pitkin katuja ! Kuitenkin jotkut katsoo asiakseen tuhota tämän hyvän työn joka on osittain heidänkin hyväkseen tehty ! Olen syntyisin Rauman eteläpuolelta Pyhärannan kunnan alueelta, mutta isäni kävi Raumalla töissä ja välillä viikonloppuisin pyysi minuakin sinne ja Syväraumankadun varrella oli ainut WC jossa ei ollut kunnon kattoa ja haju oli kaamea ! Sellaistako nämä WC:n rikkojat haluavat ? Lassi Tiittanen Kesäkissa turha on jonkun ministerin ryhtyä asiaa muuksi muuttamaan ! Taitaa olla niin, että Sipilän hallitus ei ole oikein mistään asioista ottanut sel- vää, kun ovat kovin innokkaasti sotkemassa asioita PERUSTEELLISESTI ! Lassi Tiittanen Naapuriapu kunniaan että naapuri-apua oli vielä saatavissa ihan eri lailla kuin tänä päivänä. Meidän tapauksessamme naapurin Tapsasta tulikin hyvin läheinen, ja meidän pojille niinkuin toinen isä joka oli läsnä silloin kun minä työni puolesta olin pitempiä aikoja poissa. Varsinkin vaimoni tuntui arvostavan tätä järjestelyä. Mielenkiintoista oli myös huomata että vanhemmasta pojasta tuli varttuessaan jopa ihan Tap- san näköinen, varmaankin sen seurauksena kun olivat viettäneet niin paljon aikaa yhdessä. Ajat muuttuvat, se on selvää, mutta miten saataisiin taas naapurit tutustumaan toisiinsa? Siitä olisi yhteiskunnan kannalta paljon hyötyä. Bo Hager Eläkeläinen Helsinki Pahimmat ruuhkat kantakaupungin iltapäivissä ??Pääkaupunkiseudun pääväylien liikenne oli hitaimmillaan iltapäiväruuhkassa, etenkin Helsingin kantakaupungissa. Aamuruuhkan liikenne hidastui monin paikoin Helsinkiin päin ajettaessa ja iltapäivisin vastakkaiseen suuntaan. Asia selviää Helsingin seudun ajoneuvoliikenteen sujuvuutta käsittelevästä tutkimuksesta, jonka aineistona käytettiin autonavigaattoreista saatuja tietoja. Poikittaisen liiken- Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Runopalsta Tien käytön verotuksesta ??Tänä vuonna on jo ehditty puhua harvinaisen paljon naisten ja miesten tasa-arvosta, sekä siihen liittyvästä lastenhoidosta. Vanhemman sukupolven edustajana voin kertoa että itse koen, että tasa-arvo toimi aikoinaan hyvin meidän perheessä siten että vaimoni hoiti lapsia sillä aikaa kun minä olin merillä. Tietenkin yhteiskunta oli silloin myös erilainen kuin nykyään, esimerkiksi niin Ota kantaa ? kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Yleisönosasto Yleisönosasto ??Suomen valtion johto lienee unohtanut, että tiet on aikoinaan lunastettu Suomen valtiolle kuuluvaksi ja valtio on sitoutunut pitämään ne kunnossa, joten Viikot 6-7 teen ruuhkasuunnat eivät olleet yhtä selkeitä. Kehä I:n työmatkaliikenne suuntautui kuitenkin aamulla enemmän idästä länteen ja iltapäivällä toisin päin. Kehä III:lla vastaavaa eroa ei esiintynyt. Aamun työmatkaliikenteen eteneminen seudun reunaosista kohti Helsingin kantakaupunkia näkyi tutkimuksessa selvästi. Kehyskuntien liikenteen sujuvuus oli heikoimmillaan kello 7.30? 8.00, kun taas kantakaupungissa ja Kehä I:n län- sipäässä liikenne hidasteli eniten kello 8.30?9.00 välillä. Iltapäivisin töistä lähtö hajautui pidemmälle aikavälille, ja kodin sijaan suuntana saattoi olla esimerkiksi kauppa tai harrastukset. Niinpä ruuhka ei edennyt yhtä loogisesti seudun ytimestä kohti reuna-alueita, vaan jatkui melko samanlaisena koko aikavälin kello 15.30?17.00. Pieni pörröinen ruskean valkoinen kesäkissa naukui ovellain. Kuulen sen äänen pienen hentoisen. Syksyn myöhäisen, viima pohjoinen kohmettaa voi kissan lämpöisen. Arvaan sen, hädän pienen pörröisen. Liekki lämpöinen, kirkkaan valkoinen syysyönä hehkuu takassain. Tunnen sen, toiveen pienen pörröisen. Sulaa sydämein, kissan toiveeseen, päästä syliin lämpöiseen. Huomaan sen, halun pienen pörröisen. Pieni pörröinen ruskean valkoinen kesäkissa kehrää povellain. Kuulen sen, äänen pienen hentoisen. Toivo Levanko lyyrikko Olli Sarpo Harhaanjohtajat ??Kioski tai kansakunta, johtajaa tarvitsee kumpikin. On niitä johtajia ajan saatossa ollutkin kaikenkarvaisia. Jos on ollut alaisia ja alamaisiakin. Meitä ihmisiä. Paljon on jäänyt historiaan omasta oivallisuudestaan sokaistuneiden johtajien jäljiltä savuavia raunioita ja ruumiskasoja. Rahalla niitä saa, puolueen jäsenkirjalla ja sopivalla kaveripiirillä. Johtajan titteleitä. Niillä avuilla kaapin päälle nostettu tapaa pitää eniten ääntä itsestään. Puhuu mielellään oikeudenmukaisuudesta, luottamuksesta, kunnioituksesta ja muista ulkoa opetelluista hyveistään. Ehdotonta rehellisyyttään unohtamatta. Seisoo kaapin päällä, muita ylempänä. Mutta ei osaa erottaa toisistaan kioskin ja kansakunnan johtamisen erityispiirteitä. Tähdellisintähän on sen sopivan seurakunnan tuki ja luottamus. Ne oman yhteisönsä hyvinvoinnista huolehtivat ja väkensä osaamista arvostavat johtajat pitävät pienempää suuta, jättävät itsensä ylentämisen harhaanjohtajien hommaksi. On sitä hyödyllisempää tekemistä enemmän. Hyvän yritysjohtajan kioskilla asiakkaita riittää jonoksi asti. Hyvä pääministeri ansaitsee tuen ja kunnioituksensa fuskaamatta tai väkensä hyvinvoinnilla keinottelematta. Ja viisautta tarvitaan ymmärtämään, että kaikkeen ei yksi ihminen kykene. Että yhtä ainoata totuutta ei ole olemassakaan. Että se joka antaa myös saa. Huonosti käy jääräpäiselle, poikkeuksetta kapeakatseiselle ja suvaitsemattomalle. Ennen pitkää se kompastuu omiin jalkoihinsa ja kaataa samaan kuoppaan koko väkensä. Siinä sitä sitten ollaan rähmällään kaikki ja syypää on se väki. Miksei ymmärtänyt johtajansa parasta? Miksi kehtasi olla eri mieltä ja pyytää parempaa? Kuulostaako tutulta? Tarkoitan sitä, että ei kaikista ole johtajiksi. Ei kioskin, ei kansakunnan. Ei tarvitse ollakaan. Jokainen meistä on jollakin elämän alueella hyvä, jokaiselle on oma paikkansa. Arvokas elämä on kaikkien ulottuvilla. No, ehkei sentään harhaanjohtajien tai näiden hännystelijöiden.
• KALLIO LEHTI Viikot 6-7 Kirjaverstas tuo Teurastamolle uutta kulttuuritoimintaa ??Teurastamolle Kalasataman kupeeseen on avattu Kirjaverstas, joka tuo alueelle iloista ja uutta kulttuuritoimintaa. Kirjaverstas on kulttuurille ja kirjallisuudelle perustettu yhteistila, jossa järjestetään kirjallisuuteen, kuvitukseen ja sarjakuvaan liittyviä tapahtumia ja koulutusta sekä kirjakauppatoimintaa. Kirjaverstaan toimijoina ovat Sarjakuvakeskus, Toukka Lastenkirjakioski, Nide-kirjakauppa sekä Kuvittajat ry. Kirjakaupassa on myynnissä muun muassa sarjakuvia, romaaneja, lifestyle-oppaita, tietokirjoja, lastenkirjoja, kortteja ja kuvitustöitä. Teurastamolla Kirjaverstaan väki ilahduttaa kävijöitään vaihtuvalla ohjelmalla työpajoista kirjailijatapaamisiin ja keskustelutilaisuuksiin. Joka kuun viimeisenä lauantaina järjestetään kaikille avoin ja ilmainen Lasten lauantaityöpaja, joka on suunnattu kaikenikäisille lapsille. Kirjaverstas sijaitsee vinosti Kellohallia vastapää- Kuva: Henry Söderlund tä rakennuksessa numero 4. Talvisaikaan verstaalle pääsee sisään pienestä sivu- ovesta, mutta kevään koittaessa avataan myös isot ovet suoraan Teurastamon pihalle. Tervetuloa viihtymään kirjojen seurassa! Helsingin tanssivat kaupunginjohtajat ??Helsingin kaupunginkanslia osallistuu Suomen itsenäisyyden juhlavuoden Koko Suomi Tanssii -kampanjaan. Tanssivideolla esiintyvien kaupunginjohtajien johdolla kaupunki haastaa myös muut kunnat ja kaupungit mukaan tanssihaasteeseen. Helsingin kaupungintalon Empiresalissa kuvatulla videolla tanssivat kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sekä apulaiskaupunginjohtajat Pekka Sauri, Ritva Viljanen ja Anni Sinnemäki. Kaupunginjohtajien rinnalla kanslian oma tanssiryhmä Helsinki City Hall Dancers pyörähtelee kaupungintalon käytävillä ja johdattelee kanslian työntekijöitä mukaan Koko Suomi Tanssii -balettikoreografian askeliin. ? Tanssi on loistavaa työyhteisöliikuntaa. Kaupungintalon oma tanssiryhmä järjestää juhlavuoden aikana muitakin tanssillisia tempauksia, kertoo kaupunginsihteeri ja Koko Suomi Helsingin kaupunginkanslia osallistui Koko Suomi Tanssii -kampanjaan. Kuva: Helsingin kaupunginkanslia Tanssii - kampanjan valtuutettu tanssinopettaja Hannu Hyttinen. Hyttinen on kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen kaupunginsihteeri, mutta on tanssinut aiemmin muun muassa Tanssiteatteri Raatikossa (1985 ? 2000). Video julkaistaan kaupungin kanavilla ja muun muassa Koko Suomi Tanssii ? hankkeen kotisivuilla. Samalla Helsinki haas- taa kaikki Suomen kaupungintalot osallistumaan Suomi100 -tanssihaasteeseen. 5 Kolumni Hankaluudet voitoksi ??Kävin 31.1. aamuvarhaisella Vallilan terveysasemalla. Aseman lääkärijohto halusi selostaa minulle, miten he olivat edistyneet pari kuukautta kestäneessä sote-palvelujen kehittämispilotissa. Kirjoitin tästä asiasta viime Kallio lehdessä. Asemalla käynti oli valaiseva. Vallilassa monet asiat on saatu toimimaan jo aika hyvin. Jatkosuunnitelmatkin tuntuivat hyvin ajatelluilta. Kun asuin Vallilassa runsaat pari kymmentä vuotta sitten, tämä oli asemani. Tuntui ihan nostalgiselta mennä tuttuun paikkaan ja huomata, miten ajan hammas oli kohdellut asemaa. Silloin asema hohti uutuuttaan, mutta nyt ahtaus ja kuluneisuus näkyi vähän siellä sun täällä. Vallilan väestöpohja on noin kolmekymmentätuhatta asukasta, seitsemän tuhatta vähemmän kuin Vuosaaressa. Vajaa puolet alueen asukkaista käyttää terveysaseman palveluita. Ikä- ja muulta rakenteeltaan Vallila muistuttaa Kallion aluetta. Siellä asuu paljon nuoria, opiskelijoita, perheitä ja sitten myös ikäihmisiä. Väestörakenne heijastuu myös palvelujen käytössä. Tässä aamutapaamisessa keskityimme tarkastelemaan pilotin toimivuutta, etenkin, miten ihmiset pääsevät aseman palveluihin. Siihen on kolme erilaista tapaa ? puhelin tai sähköinen asiointi tai sitten saapumalla asemalle. Uuden sote palvelun tavoitteena on parantaa palvelua siten, että jokainen saa halutessaan oman yhteyshenkilön ja hänen puhelin numeronsa, mihin sitten voi tarpeen vaatiessa soittaa suoraan. Ei tarvitse jonottaa tai odottaa takaisin soittoa, vaan yhdellä kertaa voi ruveta selvittämään omaa palvelun tarvettaan ja millainen moni ammatillinen tiimi siihen tarvitaan ? terveydenhoitaja, lääkäri, sairaanhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, fysioterapeutti tai jatkossa myös sosiaalialan ammattilainen. Yhdessä asiakkaan kanssa sitten pohditaan, millaisia asiantuntijoita tiimistä tarvitaan, jotta ongelma tulisi hoidetuksi mahdollisim- man hyvin sillä samalla kerralla tai mahdollisimman nopeasti. Tällainen työtapa motivoi sekä asiakkaita että ammattilaisia. Ihmiset saavat monipuolisesti pohditun avun ja jokainen ammattilainen saa käyttää osaamistaan mahdollisimman hyvin. Palvelumalli tuo mukanaan hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden. Sama henkilö ottaa koppia palvelutarpeen selvittämisestä ja hoitaa paikalle tarvittavat asiantuntijat. Tärkein ja kriittisin vaihe on asiakkaaksi tulo, mikä voi tapahtua juuri edellä mainitulla kolmella eri tavalla. Vallilan asemalle viime tiistaihin mennessä yhteyttä ottaneista, noin kolmas osa oli jo saanut oman yhdyshenkilönsä ja palvelut sitä kautta. Lääkärit kertoivat, että palaute tästä oli ollut positiivista. Asiakkaaksi tulossa osa asiakkaista oli käyttänyt sähköistä asiointia, mikä on erittäin kätevä yhteydenotto väline. Toivoin, että Vallilan aseman työntekijät voisivat viestittää, että kirjasto tai Kinapori järjestäisivät sähköisen asioinnin opetusta. Se tulee olemaan yksi osa tulevaisuuden palveluja. Uskon, että monet ikäihmiset osaavat ja haluavat käyttää nettiä ja uusia palvelumalleja. Sitten niille, jotka eivät syystä tai toisesta halua tai ei ole mahdollista, on aina puhelin mahdollisuus tai suoraan asemalle tulo. Tärkeintä on, että mahdollisimman moni saa oman yhteyshenkilön ja suoran numeron, etenkin ne, jotka käyttävät paljon palveluita. Suora numero vapauttaa sitten puhelin aikaa niille, jotka käyttävät palveluita harvemmin tai tarvitsevat nopeata apua. Sähköisen asioinnin etuna on siihen kirjoitettujen tietojen siirtyminen kansalliseen tietojärjestelmään, oma kantaan. Sieltä voi sitten jatkossa tarkastella omia terveystietojaan, lääkkeitään ym. Toivon, että tämä palvelumalli saadaan pelaamaan hyvin nopeasti. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu sote-lautakunnan puheenjohtaja www.maijaanttila.net Puheenvuoro Karjalaisuus poliitikoissa ??Meissä kaikissa poliitikoissa elää pieni karjalainen. Hakaniementorin kahviteltassa eräs mies totesi kerran, että kaikki karjalaiset ovat kieroja - että heidän täytyi olla, koska muuten he eivät olisi pärjänneet niin lähellä suurta ja mahtavaa. Ja mitä lähempää rajan pintaa joku oli, niin sitä kierompi. Ja silloin ymmärsin kaiken. Ymmärsin miksi olin mukana politiikassa - ja miksi puolueeni oli pärjännyt niinkin hyvin ainakin kaksi ensimmäistä kuukautta hallituksessa. Lupailimme äänestäjille kuin entinenkin kosija tulevalle morsmaikulleen vaikka mitä. Tai- simme puhua mm. piikkien sulkemisesta. Kerroin tälle meihelle - ja kaikille, jotka vain malttoivat kuunnella, että isoisäni oli asunut Suojärvellä niin lähellä rajan pintaa, että kun hän oli lähtenyt hakemaan vaimonsa appivanhempia hevoskyydillä evakkoretkelle, niin hän ei ollutkaan itse ehtinyt alta pois vaan oli Talvisodan ajan sitten siviilisotavankina - jonka kestityksen hän tosin kyllä runsaskätisesti korvasi pakkoluovuttamalla maatilansa. Kansainvälisten lakien mukaan maatilan omistaisi kuitenkin yhä isoisäni perikunta; sen kun perilli- set vain käyvät oikeuksiaan peräämään. Niinpä ylpeänä ilmoitin, että minun pitäisi olla siis tämän kaupunginosan kekseliäimmästä ja kieroimmasta päästä. Nämä ominaisuudet olen nyt taannehtivasti siirtänyt äitimuoriini. Kävipä niin, että äitimuorini oli laboratoriokokeissa ja vastaukset olivat tietokoneella - mutta lääkäri oli lomalla ja terveydenhoitajan piikki oli sikäli kiinni, että hänellä ei ollut lupa kertoa. Ja tuloksista riippui, että lähdetäänkö Haartmaniin vai ei. Niinpä äitini älysi soittaa hätänumeroon 112 ja sanoi, että ambulanssil- la pitäisi Haartmaniin päästä kun ei oikein tiedä, että onko ne suonet tukkeissa vai ei - Haartmanissa nimittäin lääkäri olisi voinut katsoa ne tulokset tietokoneelta. Ja kertoa. Ja mitä tapahtui - piikit avautuivat - hätäkeskus tarttui toimeen - ei lähettänyt ambulanssia, vaan porukka soitti jonnekin. Ja totta tosiaan. Hätäkeskus sai tiedot - soitti äidilleni, että kaikki on kunnossa - mikään ei ole tukossa, eikä lähipäivinä menekään. Äitini rauhoittui ja turhalta ambulanssikyydiltä vältyttiin. Hätäkeskusken tehokkuus oli huippuluokkaa. Tälläiseen kierouteen kykenevät siis karjalaiset. Karjalaisten huolet eivät sinällään ole meitä poliitikoita koskaan huolettaneet mutta nyt meille heräsi huoli, että entäpä jos nämä tälläiset hätäkeskuksissa työskentelevät talonpoikaisjärkeä käyttävät persoonat pyrkisivätkin politiikkaan. Pankeista puhumattakaan. Voisimme silloin saada kyllä todella tehokkaita toimijoita mutta silloin meiltä oikeilta poliitikoilta menisi leipä suusta. Tosin hätäkeskus menettäisi silloin myös hyvää henkilökuntaa. Niinpä varoituksen sana kaikille äänestäjille: suutari py- syköön lestissään ja muistakaamme jättää hätäkeskuslaiset rauhassa hoitamaan ihmisten hätää - me poliitikot hoidamme kyllä sen, että sitä riittää. Ari Maarnela Suomen Reformiyhdistys ry emaarnela@gmail.com
• KALLIO LEHTI 6 Päivyri Sunnuntaiksi Viikot 6-7 Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Viikon mietelause: Taide on luonnon lapsi. H.W. Longfellow (1807-82) Nimipäivät: Viikko 6 Ma 6.2. Saamelaisten kansallispäivä. Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki Ti 7.2. Riku, Rikhard Ke 8.2. Laina To 9.2. Raija, Raisa Pe 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elna La 11.2. Iisa, Isabella, Talvikki Su 12.2. Elma, Elmi Viikko 7 Ma 13.2. Sulo, Sulho Ti 14.2. Ystävänpäivä. Tino, Voitto, Valentin Ke 15.2. Sipi, Sippo To 16.2. Kai Pe 17.2. Väinö, Rita, Karita, Väinämö La 18.2. Kaino Su 19.2. Eija ??Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9?14, ke klo 12?17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9?10, ke klo 12? 13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma?pe klo 7?21, la?su klo 9?19. Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma? pe klo 16?19 To 9.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Pitkä elämä ? kirous vai siunaus. Vieraana geriatrian prof. Harriet Finne-Soveri. klo 12 päivärukous ja kahvila. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Pe 10.2. klo 16?18 Raamatunlukua klo 18 Iltamessu, rovasti Veli-Matti Hynnisen. Teejatkot. Su 12.2.klo 10 Messu. Huovinen, Viljamaa, Oksanen, Klemmt, Zayat, avustaja Leevi Nora. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ma 13.2. klo 18 Iltamessu, Mattsson Ti 14.2. klo 16 Lähetysja Rukouspiiri, Hurmerinta. Kahvitarjoilu. Klo 16 Kukkoeteisen kutojat. Klo 16 Yhteisvastuun Ystävänpäivätapahtuma perheille kirkkopuistossa, makkaranpaistoa, nuotio, paloauto, koiravaljakko ajelua yms. Kappelisalissa kahvio ja arpajaiset. Järj. Kallion srk ja Lions Club. Klo 18 Iltamessu, Viljamaa Kolehti Yhteisvastuulle. Klo 18 Hyvien uutisten illat ? Markuksen evankeliumi, Vihreä sali, Hurmerinta. Avoin tilaisuus. Kahvitarjoilu. Ke 15.2 klo 13 Eläkeläisten piiri, kappelisalis- sa. Klo18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Partti, Anima mea joht. Johanna To 16.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Syntymälahjana Suomi ? vuoden 1917 itsenäisyysvuoden lapsia: Arto Teronen ja Jouko Vuolle. Männistö. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu, Niskala. Pe 17.2. klo 16?18 Raamatunlukua klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynninen. La 18.2. klo 17 Tuomasmessun ehtookellot, pastori Pirjo Kantala, musiikki Juha ja Inna Vintturi. Klo 19 Urkukonsertti, Anna Orlova. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Su 19.2. klo 10 Messu, Viljamaa, Partti, Pyylampi, Zayat, avustaja Risto Rantakari. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Alle 4v. vanhempien seurassa. Klo 17 Sanan ja Rukouksen ilta, Seppo Juntunen. Ma 20.2. klo 18 Iltamessu, Partti. Ti 21.2. klo 16 Lähetys- ja Rukouspiiri, Kahvitarjoilu. klo 16 Kukkoeteisen kutojat. Klo 18 Hyvien uutisten illat -Markuksen evankeliumi, Vihreä sali, EevaLiisa Hurmerinta ja diakoni Seppo Palonen. Avoin tilaisuus. Kahvitarjoilu. Klo 18 Iltamessu, Viljamaa. 22.2. klo 13 Eläkeläisten piiri, Kappelissa. Klo 18 Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu, Viljamaa, Anima mea, Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to & pe klo 10?15 ja ke klo 12? 15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso www.kallionseurakunta.fi. Alppilan kirkon kahvila avoinna ti?pe klo 10?15, lounas klo 11. Kahvilassa herkkuja: lounaat, burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tu- Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi 3. sunnuntai ennen paastonaikaa Intohimoa ja rakkautta ??? Koeta nyt puhua sille järkeä! huokaa moni huolestunut vanhempi vielä nykyajan Suomessa. Mutta järjen sanoilla ei ole mitään virkaa silloin, kun rakkaus iskee. Se vie nuoren ja vie vanhemmankin mennessään kuin vahva virta, jota vastaan et voi uida. Jotain sen kaltaista sattuu ihmiselle, kun hän kohtaa Jumalan. Se voi olla voimakas kokemus tai hiljainen mielen käännähdys tai jotain syvää, joka on vain aina ollut. Jostain syytä ihmisen sisäiset silmät vain kohtaavat Jumalan katseen ja se on menoa. Niin kävi tämän sunnuntain tekstien mukaan psalmin laulajalle, niin kävi Paavalille ja Jeesuksen apostoleille. Ei sitä voinut järjellä selittää, mutta jotenkin Jumalasta tuli yhtäkkiä niin merkityksellinen, että jäivät talot, tavarat, suku ja ura. ?Olen heittänyt kaiken roskana pois, jotta voittaisin omakseni Kristuksen ja jotta kävisi ilmi, että kuulun hänelle?, Paavali huokaa niin kuin rakastunut mies ainakin. Mutta Vanhan testamentin teksti muistuttaa, että sattuu sitä Jumalallekin. Hän näki vähäisen ja hankalan Israelin kansan, jossa ei mitään erityistä ollut, ja rakastui palavasti. Yhtä intohimoisesti hän rakastaa koko ihmiskuntaa, seuraa sen touhuja ja toivoo että joskus saisi osakseen vastarakkautta. Aika lailla äärimmäisyyksiin rakkaus on hänetkin vienyt, kun piti tulla kokemaan ihmisenä olo, kuolema ja ylösnousemus päästäkseen ihmistä lähelle. Tästä kristinuskossa kuitenkin pohjimmiltaan on kyse. Ei tavoista eikä säännöistä, vaan intohimosta ja rakkaudesta. kee KUA:a. Pe 10.2. klo 10?12 Kahvilan Lastenperjantai: Savipaja. R Sipilä. La 11. ja 18.2. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com tai p. 050 363 9575. Brunssi tukee KUA:a. Su 12.2. Klo 16 Messu., Laajasalo, Klemmt, Oksanen, avustaja Reima Manninen. Kirkkokahvit. Ma 13.2. klo 9 Senioreiden sählyvuoro. Klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Klo 16.30 Kehitysvammaisten kerho yrittäjät, Klemmt. Ti 14.2. klo 9 Tiistaiolohuone ja Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Klo 10 ja 10.30 Muskari ja Perhekerho klo 13 asti. Ei ennakkoilm. Klo 18 Kangaspuukerho. Tule kutomaan räsymatto, shaali tai liina. 16.2. klo 11 Avoin neulontapiiri kirkon ala-aulassa. Ota omat langat ja puikot mukaan. Lindfors. Klo 12 Pieni hartaushetki. Tervetuloa hiljentymään yhdessä. Lindfors. Pe17.2. klo 10?12 Kahvilan Lastenperjantai: Elokuvateatteri. Klo 17 Glow-ilta. kappelisalissa afterwork-ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Yhteyttä, kohtaamisia, rukousta, musiikkia ja opetusta, iltapala. Tuovi Raitio. La 18.2. Klo 14 -16 Kohtuus Kaikessa-- Usko tai Älä ? tapahtuma. Reformaatio 500 ? juhlavuoden teemaan liittyen aiheena Usko tai Älä. Uskomisen, epäilemisen ja luopumisen kamppailussa painii jokai- nen.. Puhujina Alppilan kirkon toiminnanjohtaja, pastori Petri Patronen aiheena Hengellinen väkivalta ja vääristymät sekä teologi, uskontodialogian asiantuntija Pekka Yrjänä Hiltunen aiheena Hengellinen vastuu ja vapaus. Musiikista vastaa duo Josef Jason ja Olli Kari, juontajina Sari Aroheikki ja Nina Klemmt. Kahvitarjoilu. Su 19.2. klo 11 Vironkielinen messu, pastori Peter Paenum, kanttori Dagmar Ôunap. Kirkkokahvit. Klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus, Huang. Klo 16 Messu, Patronen, Pyylampi, avustaja Ulla Savonen. Kirkkokahvit. Ma 20.2. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 21.2. klo 9 Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Klo 10 ja 10.30 Muskari, joiden jälkeen Perhekerho klo 13 asti. Ei ennakkoilmoittautumista. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 10. ja 17. 2. klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri. Su 12. ja 19.2. klo 11.30 Kiinankielisten lounas Su 12. ja 19. 2. klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus & pyhäkoulu, Huang Su 19.2. klo 11Vironkielinen messu. Kirkkokahvit. Freija Özcan Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja pappi Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 9.2. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho; lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin merkeissä. La 11.2. klo 14 Virsilaulutilaisuus ? Toive-virret, Jari s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu ? jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 ? + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 ? + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kirjailijoiden lainauskorvaus nousee ja laajenee ??Eduskunta on hyväksynyt pitkään vireillä olleet lainauskorvauksen muutokset. Tekijöille kirjastolainaamisesta maksettava lainauskorvaus nousee pitkän odotuksen jälkeen pohjoismaiselle tasolle. Lisäksi lainauskorvaus laajenee myös korkeakoulujen kirjastoista tehtäviin lainoihin. Suomessa lainauskorvaus on ollut pitkään huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Ensi vuonna korvaus ollaan kuitenkin vihdoin nostamassa pohjoismaiselle tasolle. ? On hieno teko satavuotiaalle Suomelle ja sen kirjallisuudelle, että korvaukset saadaan vihdoin asianmukaiselle tasolle, sanoo Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa. ? Suomen kaltaisella pienellä kielialueella tekijänoikeuskorvaukset ovat kirjailijoille elintärkeitä, Salomaa toteaa. Arjoranta, Jari Koivistoinen Kahvitarjoilu. Ma 13.2. Muskarit: klo 9.30?10.15 1-vuotiaat, klo 10.15?11 2-vuotiaat, klo 11.15?12 7?12 kk ja klo 12-12.45 0?6 kk. Hinta 90?/kausi. Tied. Friberg p. 050 380 3252. Ti 14.2. klo 10?11.30 Laulua lapset jaloissa. Tule laulamaan lauluhaluisten aikuisten ryhmään, jossa lapset saavat olla mukana. Laulunopettaja, popjazzpedagogi Niina Sallinen. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. To 16.2. klo 10 Perhekerho klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin merkeissä. lintumies ja tietokirjailija Eero Haapanen esitelmöi sanoin ja kuvin. Kahvio ja kirjakauppa avoinna klo 18 alkaen. Maksu käteinen. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 To 9. ja 16.2. klo 9 Varikko-ryhmä irtisanotuille. Tarjolla vertaistukea ja voimaantumista yhdessä. Ke 15.2. klo 18 Kulttuurikeskiviikko: PÄRE on ensimmäinen suomalainen säkkipilliyhtye 200-vuoteen ? tai koskaan. Ohjelmistossa on talonpoikaisajan pelimannitanssimusiikkia, polskaa, valssia, menuettia ja sottiisia. Petri Prauda, suomalainen säkkipilli, Piia Kleemola, viulu, oktaaviviulu, kantele, Tapani Varis, liru, mänkeri, munniharppu, Jarmo Romppanen, mandola, Oskari Lehtonen, lyömäsoittimet. Kahvila aukeaa klo 18.30. Vapaa pääsy. To 16.2. Klo 18 Kallion kävelyfestivaalin keskustelu- ja luentosarja: Helsingin merilinnut ennen ja nyt, Muut tapahtumat Ke 22.2. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 22.2.klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Kurssit, ryhmät ja retriitit Ilm. ja tied. kallio.srk@ evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten on mahdollista saada ns. opintoseteli. Ei retriitteihin. Asiasta mainittava ilmoittautuessa Messun esilauluryhmä Anima mean avoimet harjoitukset Kallion kirkossa ke klo 17 ja joka toinen ma klo 18.30?20. Ohj. H-L Vuori. Rukouslaulun jatkokurssi ? Paastonajan laulut, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2, ti 14.2.? 14.3. Ohj. MuT H-L Vuori. H. 52?. Sateenkaariretriitti Hollolan Parinpellon leirikeskuksessa pe-su 10.-12.3. Bussi lähtee Lahden linjaautoasemalta Hollolaan klo 16.30 ja paluu Hollolasta sunnuntaina klo 15. Lahden linja-autoasemalle. H. 100e. Mukana Terhi Varjoranta ja Jaana Partti jolta lisätietoja p. 050 380 3289.
• KALLIO LEHTI Viikot 6-7 7 Kynttilänpäivänä soiva Bach aloittaa reformaatiovuoden kantaattisarjan ??Sunnuntaina 5. helmikuuta kynttilänpäivän messussa Tuomiokirkossa kuullaan yksi Bachin suosituimmista kantaateista Ich habe genug (BWV 82). Kantaatti aloittaa samalla sarjan, jossa kuullaan reformaation merkkivuoden aikana jumalanpalveluksissa eri aiheisiin liittyviä musiikkiteoksia. Kynttilänpäivän kantaatin teksti on tuntemattoman runoilijan kirjoittama. Siinä kaivataan vanhan Simeonin tavoin pois maallisista vaivoista Jeesuksen luo: Ah, jos olisi lähtöni hetki jo käsillä, iloiten sanoisin, maailma, sinulle: minulla on kaikki! Toisessa, kehtolaulumaisessa aariassa Schlummert ein verrataan kuolemaa uneen. Kolmannessa aariassa kuljetaan riemuiten kuolemaa kohti. Bach sävelsi kantaatin ensin baritonille ja oboelle, mutta teki siitä myöhemmin version myös sopraanolle ja huilulle. Tuomiokirkon messussa 5.2. klo 10 kantaatti kuullaan Musici Cathedralis -yhtyeen esittämänä solisteinaan Inka Kinnunen, sopraano ja Vera Plosila, huilu. Kantaatit syventävät jumalanpalveluksen tekstejä Bach sekä monet hänen edeltäjänsä ja aikalaissäveltäjät sävelsivät satoja kantaatteja kirkkovuoden pyhien aiheisiin esitettäväksi luterilaisissa jumalanpalveluksissa. Hän sävelsi joinakin vuosina uuden kantaatin jokaiseen pyhään. Siihen aikaan jumalanpalvelus saattoi kestää useita tunteja, ja kantaatti oli sijoitettu saarnan jälkeen tai sen molemmin puolin ikään kuin musiikillisena versiona saarnalle. Kantaatit on tehty kuvailemaan ja syventämään jumalanpalveluksessa luettavia kirkkovuoden tekstejä. Kantaateissa on usein vahvat emootiot ja ne kuvastavat ihmisen elämää, uskoa ja suhdetta Jumalaan. Sävellykset tekevät teksteistä eläviä ja ajattomia. Ne sisältävät useita orkesterisäestyksellisiä osia, resitatiiveja, aarioita sekä tuttuihin virsisävelmiin sävellettyjä koraaleja solisteille ja kuorolle. Tekstit ovat Raamatun tekstejä, koraali- eli virsitekstejä tai sävellyksiä varten kirjoitettuja runoja. Kontrolloitua rakkautta satavuotiaassa Suomessa ??Ravintoloissa on iloittu, surtu, rakastettu, rakasteltu, petytty ja jätetty. Rakkaus ravintolassa on voinut kohdistua toiseen ihmiseen, ruokaan tai vaikkapa juomaan. Ravintolassa rakkaus on myös monenlaisen kontrollin alla. Hotelli- ja ravintolamuseo nostaa rakkauden ja nautinnon estradille uudessa näyttelyssään Rakkauden tiloja ? Nautinnon nälkä. Teemaa on lähdetty tarkastelemaan monesta näkökulmasta. Iloisten perhejuhlien ja kuumien deittien rinnalle on nostettu niin seksi, päihteet kuin erilaiset kontrollin tasot, joita rakkauteen ravintolassa liittyy. Naiset ravintolaan vain miesseurassa Näyttelyn suuri kieltokylttien määrä kertoo karua kieltä, miten ravintolassa tulee pukeutua ja käyttäytyä. Ravintolaan ei ennen voinut marssia hetken mielijohteesta, mikäli asu ei ollut asianmukainen. Ravintolat oli jaettu kolmeen luokkaan, jotka ohjasivat asioimaan oman sosiaaliluokan mukaan. Jos vahtimestari arvioi asun ravintolan tasoon sopimattomaksi, sisäänpääsy jäi haaveeksi. Naisilla täytyi olla hame ja miehillä pikkutakki ja kravatti. Farkuissa pääsi sisään vasta 1980-luvulla lopussa. Lisäksi Alkoholiliikkeen tarkastajat vahtivat ravintoloissa asiakkaiden vaatetusta ja käytöstä. Liiasta metelistäkin ravintola saattoi saada huomautuksen. Ilman miesseuraa oli naisten turha pyrkiä ravintolaan. Vasta vuonna 1969 Alkon julkilausuman mukaan yksinäinen nainen ei heikentänyt ravintolan tasoa. Homoilta kiellettyä huvittelua Yksi kiinnostava esine löytyy puolivahingossa näyttelyn pöydältä, jonka sekainen ulkoasu paljastaa illan juhlien jo päättyneen. Lautasliinaan liittyy tarina ajalta ennen kuin homoravintolaa sanan nykyisessä merkityksessä Suomessa ei vielä ollut. Tuolloin homomiehet kokoontuivat erityi- Seuranhakua 1980-luvulla Ravintola Robertissa (Helsinki). Hotelli- ja ravintolamuseo. sesti kulttuuriravintoloissa, jotka tunnettiin sallivasta ilmapiiristä. Vakituisesti kaupungin homoalakulttuurissa liikkuvat miehet tunsivat toisensa vähintäänkin ulkonäöltä, ja antoivat toisilleen lempinimiä. Nämä olivat useimmiten naisten nimiä ja väännöksiä oikeasta nimestä. Nimi saattoi viitata ammattiin tai alakulttuuriseen käyttäytymistapaan. Kenkäkauppias oli VirsuIida, Riivinrauta-Riitta oli paha kielestään ja Peruukki-Iida piti aina peruukkia. Lempinimet heijastavat alakulttuureille tyypillistä ironiaa. Ne olivat myös suojautumiskeino rikoslain vuoksi, sillä homoseksuaalisuus oli rikos vuoteen 1971 asti. Eräänä iltana 1960-luvulla Ravintola Hansassa Helsingissä istuneet miehet päättivät, että lempinimien katoava kansanperinne oli syytä tallentaa, ja kun kellään ei ollut paperia mukana, nimet kirjoitettiin paperiseen lautasliinaan. Nimiä kertyi 43 kappaletta. Rafael Kontula, yksi Hansan seurueesta, lahjoitti lautasliinan 1980-luvulla Setalle. Näyttelyyn lautasliina on lainattu Tampereelta Työväenmuseo Werstaan kokoelmasta. Striptease-esitys lounaaksi ja seksiä kabinetissa Näyttelyssä sukelletaan myös intohimon syvimpiin syövereihin. Ravintolaviihteen historiassa striptease oli jatkoa ?eksoottisille tanssijattarille? ja ?käärmenaisille?, joiden eroottisvivahteisia, seksillä leikit- televiä esityksiä oli nähty jo 1920?30-luvuilla. Todellisen suosiohuipun ravintolastriptease saavutti 1970-luvulla. Ohjelmanumeroista oli mahdollista nauttia sekä iltaisin että päiväsaikaan. Toinen buumi koettiin 1990-luvun alussa, jolloin Suomeen perustettiin runsaasti ns. erotiikka- ja seksibaareja. Aiemmista vuosikymmenistä poiketen kyseisten ravintoloiden koko liikeidea kiertyi erotiikkaan ja seksiin liittyvän ohjelman ympärille. Taustalla oli vaikea lama, jonka vuoksi ravintolaelinkeino joutui etsimään uusia tulonlähteitä. Uudentyyppisten ravintoloiden yleistymisen myötä julkisuudessa keskusteltiin runsaasti erilaisista bisnekseen liittyvistä pelisäännöistä ja lieveilmiöistäkin, kuten työntekijöiden asemasta ja prostituution mahdollisesta yleistymisestä. Nautinnon nälkä -näyttely herättelee keskustelemaan, mikä on sopivaa ravintolassa ja onko ravintola paikka, jossa saa harrastaa jopa seksiä. Lainaukset ravintoloitsijoilta ja asiakkailta kertovat, mitä kaikkea on tapahtunut kabineteissa ja vessoissa. Homoravintoloihin rakennettiin darkroomeja eli pimeitä huoneita nimenomaan seksin harrastamiseen. Viranomaisten pelossa darkroomeja ei Suomen ravintoloista tällä hetkellä löydy. Kenellä on oikeus päättää, mikä on sopivaa ravintolassa ? asiakkaalla, ravintolalla vai viranomaisella? Teksti: Merja Nummi Helsingin merilinnusto on aiheena kävelyfestivaalin luentosarjassa helmikuussa. Kallion kävelyfestivaalin keskustelu- ja luentosarja ??Kallion kävelyfestivaalin keskustelu- ja luentosarja jatkuu helmikuussa 16.2. - 3.4. Tällöin aiheena on Helsingin merilinnut. Helsingin merialueilta singahdetaan Himalajalle ja huhtikuussa esitellään uusi kiitelty tutkimushanke Terveysmetsä. Tilaisuudet ovat Teatteri Kalliossa; helmikuu on vielä tutulla paikalla torstaissa, mutta maaliskuu ja huhtikuu ovat siirtyneet maanantaille ja alkavat myös tuntia aikaisemmin. To 16.2.2017 klo 19:00 Helsingin merilinnut ennen ja nyt. Lintumies, tietokirjailija Eero Haapanen esitelmöi sanoin ja kuvin. Kahvio- ja kirjakauppa avoinna alkaen klo 18. Maksutapa: käteinen. Ma 27.3. klo 18.00 (huom aika) Polkupyörällä Himalajalle Matti Rämö kertoo kuvin sanoin polkupyörämatkasta Himalajan vuoristossa. Kansallismuseon historiateos ??Viime vuonna satavuotisjuhliaan viettäneen Kansallismuseon tarina on koottu yksien kansien väliin. FT Tuukka Talvion kirjoittama teos Suomen kansallismuseo ? Ikkuna menneeseen ja tulevaan kuvaa museon kokoelmien ja museorakennuksen syntyä sekä museon monipuolista toimintaa valtakunnallisena Suomen historian museona. Vaikka Kansallismuseorakennuksen avajaisia vietettiin sata vuotta sitten, sen historia ulottuu itse asiassa paljon kauemmas. Kokoelmia on koottu jo 1700-luvulta, ensimmäiset ohjelmaluonnokset museolle laadittiin 1880-luvulla ja kansallisromanttinen museorakennuskin valmistui jo vuonna 1910. Kansallisen museoprojektin perustana olivat laajat yliopistoilta, Muinaismuistoyhdistykseltä ja Muinaistieteelliseltä toimikunnalta peräisin olevat kokoelmat. Yhdessä ne muodostivat Valtion historiallisen museon, joka maamme itsenäistyessä sai nimekseen Suomen kansallismuseo. Huomattava osuus kertomuksessa on luonnollisesti Kansallismuseo-rakennuksella, jonka arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelivat vasta rakentumassa olevaan Töölön kaupunginosaan. Ainutlaatuisen museorakennuksen ulkoasu heijasti kansallista historiaa ja kulttuuria uusimpien kansainvälisten arkkitehtuurioppien mukaisesti. Se on paitsi oman ai- kansa wau-arkkitehtuuria myös elementti, joka on monin tavoin määritellyt Kansallismuseon toimintaa ja tulevaisuutta. Historiateos peilaa museon vaiheiden lisäksi tapoja, joilla maamme historiaa on eri aikoina haluttu tallentaa, esittää ja suhteuttaa ympäröivään maailmaan. Vuosikymmenten kuluessa Kansallismuseo on laajentunut museoperheeksi, johon kuuluu Suomen historian eri vaiheita esitteleviä museoita keskiaikaisista linnoista itsenäisyyden ajan lähihistoriaan. Historiallisesti arvokkaat kohteet ja maamme laajimmat kulttuurihistorialliset kokoelmat tarjoavat mahdollisuuden löytää aina uusia ja ajankohtaisia näkökulmia Suomen historiaan ja kulttuuriin. Kansallismuseon toimintatavat muuttuvat ajassa, mutta sen ydintehtävä ? luoda ikkunoita menneeseen ja tulevaan ? on säilynyt. Kansallismuseon historia on osa Suomen muinaismuistohallinnon historiasta kertovaa kirjasarjaa. Sarjassa on aiemmin ilmestynyt Visa Immosen teos Tutkimuksen ja hallinnon ristiaallokossa. Muinaistieteellinen toimikunta 1917?1972. Neliosaisen sarjan täydentävät vielä kaksi vuosien 2017?2018 aikana ilmestyvää julkaisua, jotka käsittelevät Suomen itsenäistymistä edeltävää aikaa sekä Museoviraston aikakautta 1972?2015. Matti Rämö on toimittaja ja matkakirjailija. Hän on tehnyt polkupyörällä matkoja Euroopassa Afrikassa ja Aasiassa ja on julkaissut matkoistaan kahdeksan kirjaa. Kahvio- ja kirjakauppa avoinna alkaen klo 17.30. Maksutapa: käteinen. Ma 3.4. klo 18 Terveysmetsä ?retkiä Bio­logi Adela ­Pa­jusen ja maantie­ teilijä Marko Lep­ päsen vetämässä Terveys­ met­sä-pro­jek­tissa kehitettiin toimintamalleja erilaisille kohderyhmille luonnon tutkittujen hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen. Tekijät esittelevät hanketta sanoin ja kuvin. Kahvio- ja kirjakauppa avoinna alkaen klo 17.30. Maksutapa: käteinen. Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 . Muutokset mahdollisia ja niistä tiedotettaan hyvissä ajoin. Länsiterminaali 2 käyttöön etuajassa ??Länsiterminaali 2 rakennustyöt ovat edistyneet hyvää vauhtia. Rakennus otetaan käyttöön vaiheittain ja se on kokonaan käytössä helmikuun lopussa. Länsiterminaali 2 aikataulunmukainen valmistumisajankohta oli huhtikuussa 2017, mutta terminaali otetaan käyttöön etuajassa. Uudessa terminaalissa kävelymatkat laivaan lyhenevät merkittävästi. Länsiterminaali 2 vihitään virallisesti käyttöön 28. helmikuuta, jolloin on myös yleisölle avoimet ovet klo 14.30 -16.00. Tallinkin uusi laiva Megastar aloittaa liikennöinnin Helsinki-Tallinna-reitillä. Neitsytmatkalleen laiva lähti Länsisatamasta sunnuntaina 29. tammikuuta. Aluksi laivaannousu ja maihinnousu tapahtuu nykyisen Länsiterminaali 1 (T1) kautta. Länsiterminaali 2 (T2) valmistuttua liikenne siirtyy sinne. Länsiterminaali 2:sta käyttävät Tallinkin laivat Star ja Megastar. Eckerö Linen Finlandia siirtyy sinne kesäkuussa.
• KALLIO LEHTI 8 Viikot 6-7 MAINOS Vuokraturva-yhtiöt yllätti kauniilla tanssimusiikilla Uusi levy ?Lintuja tuulessa? on nyt kuunneltavissa myös YouTubesta. Se, että Vuokraturva-yhtiöt julkaisi levyn, oli jo itsessään yllätys. Ehkä suurin hämmästys kuitenkin on se, että levyllä on monta uutta mutta tyyliltään perinteisen kaunista ja sanoiltaan koskettavaa valssia. Ja tango! Musiikin säveltänyt Vuokraturvan Timo Metsola elätti itsensä nuoruusvuosinaan esiintymällä haitarinsoittajana. Kappaleista kuuluu läpi se, että monet häät on soitettu. Kappaleet ovat helposti tanssittavia ja kestoltaan sopivia. Jos tanssimusiikki kiinnostaa, mistä kuuntelu kannattaa aloittaa? Levyn nimikkokappale ?Lintuja tuulessa? on varma valinta. ?Eksyimme toisiimme? ja ?Saari? ovat myös kauniita. Valsseja on levyllä muitakin, mutta nämä kolme edellä mainittua tanssimusiikin ystävä tunnistaa helposti omikseen. Myös tango ?Meri? on ollut tanssikansan mieleen. Metsola esiintyy levyllä myös itse. Mistä moinen veto vakiintuneelle asuntovaikuttajalle? ?Aaro Hellaakosken runoon viitaten, tämä on minun Hauen lauluni?, vastaa Metsola. Levyn kappaleita voi kuunnella maksutta osoitteessa bot.fi/1rbd Ostaa sen voi osoitteessa CDON.COM in tu n ne sana n u o ä t rv Oy ek ulua s us n ko im o k t tu jä. va n ur ma ttä alous T rat aim väli k h o a Vu par uokr ä v t t t e u an sa Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI MAINOS
• KALLIO LEHTI Viikot 6-7 9 Kirja-arvostelu ?Manun Tellervo - sosiaalinen tahtonainen! ??Mauno Koivisto, satamajätkä Turusta, oli Suomen Presidenttinä 1982-1994 , kaksi kautta. Suuri kansansuosikki, duunari, josta tuli tohtori, lentopalloilija isoine kourineen. Hän tapasi jo nuorena Turussa kadulla pitkän, hoikan tyylikkään tytön, josta tuli nopeasti hänen tyttöystävänsä, kihlattunsa, puolisonsa. Punkalaitumelaisesta pienviljelijän tyttärestä Tellervo Kankaanrannasta tuli Mauno Koiviston vaimo, sittemmin Tasavallan Presidentin puoliso, nyttemmin 93-vuotiaan miehensä omaishoitaja 88-vuotiaana Helsingissä. Pitkä yhteinen tie kuljettuna. Tästä tiestä kertoo erinomaisesti, lämmöllä, kipeästikin Anne Mattsonin tuore eläkertateos ?Tellervo Koivisto- elämäkerta ? (Siltala 2017 ). tavaikuttajana, hän itse ei halunnut näkyväksi johtajaksi, mutta esitti rohkeasti kirjoituksin ja puhein omia näkökohtiaan. Kirjoituksissa ja puheissa hän viljeli usein satakuntalaista lakoonisuutta ja myös ironia, itseironiakin ovat hänen tyylilajejaan. Piiskaa koulussa Naisen paikka Suomalaisessa yhteiskunnassa oli naisen paikka pitkään kotona. Ei aina nyrkin ja hellan välissä, mutta valitettavasti sitäkin. Punkalaitumen maalaisyhteisössä neljästä Kankaanrannan perheen lapsesta yksi tyttäristä Tellervo lähetettiin oppikouluun, kauas Lauttakylään. Oppikoulun käyminen, ylioppilaaksi opiskelu oli nuoren Tellervo Kankaanrannan kannalta ratkaiseva elämänkäänne. Opiskelu Turussa korkeakoulussa ekonomiksi vielä täydensi tätä elämän muutosta maaseudun pientilalta kaupungin ?opiskelijaeliittiin?. Elämäkerta-kirja kuvaa Tellervo ja Mauno Koivisto nuorina rakastavaisina. Tulevaisuus edessä. erinomaisella tavalla Tellervo Koiviston elämänkaaren kautta koko suomalaisen yhteiskunnan valtavaa muutosta 1960-luvun agraariyhteiskunnasta voimakkaan teollistumisen kautta kohti tasa-arvoisempaa, yhteiskunnan kaikista ihmisistä huolehtivaa Suomea. Tässä työssä Tellervo Koivistolla on ollut eri tehtä- vissä, rooleissa huomattava merkitys. Koivisto oli jo nuorena Helsingissä aktiivi naisten tasa-arvoliikkeessä, yhdistys 9:ssä, ja pyrkimys naisten ja lasten aseman parantamiseen on ollut ja on Tellervo Koivistolle läpi elämän kestävä kutsumus. Kirja kuvaa Tellervo Koiviston roolia monien yhteiskunnan asioiden taus- Presidentin puolisona Tellervo Koivisto pääsi loistamaan tyylikkyydellään, älykkyydellään hoitaen edustustehtävät ensiluokkaisen mallikkaasti. Kirjassa tuodaan esille aivan oikein se,että osa Mauno Koiviston suuresta kansansuosiosta johtui hänen puolisostaan, myös rouva Koivisto oli tavattoman suosittu, omana itsenään. Kirjan traagisiin lukuihin kuuluu kertomus Tellervo Koiviston sairastumisesta vakavaan masennukseen 70-vuotiaana, aiheuttajana kouluajan kokemukset Lauttakylässä. ?Pastori Lauri Jooseppi Jokinen opetti uskontoa. Hän ahdisteli useita oppilaitaan ja heistä yksi oli Tellervo...Jokinen sai mielihyvää tyttöjen piiskaamisesta ja vaati saada kurittaa Tellervoa ja muita uhrejaan pappilan kansliassa....Hän otti tytön polvilleen poikittain ja löi... Se ei ollut kevyttä läiskimistä : takapuoleen jäivät selvät jäljet... Sadistinen kiiihko näkyi papin silmissä... Lyöminen loppui silloin kun tyttö alkoi itkeä... Tellervo inhotti, hän salasi asian kotona,saunassa Tellervo piilotteli takapuolensa piiskaniskujen juovat äidil- Presidentin puolisona Tellervo Koivisto ?irrotteli? rohkean välittömästi, tässä leikkikentän keinussa Tampereella. tään ...? Kappalainen Lauri Jokinen , Lapuan liikkeen ja IKL:n kannattaja oli paikkakunnalla arvostettu merkkihenkilö, joka ei koskaan joutunut minkäänlaiseen vastuuseen sadistisista piiskaamisistaan, jotka kohdistuivat erityisesti ulkopaikkakuntalaisiin tyttöoppilaisiin. Nämä kouluajan kauhukokemukset aiheuttivat Tellervo Koivistolle 70-vuotiaana vakavia masennusoireita, joista hän vasta silloin on kirjoituksissa pystynyt myöhemmin kertomaan muille ?kohtalotovereille? avuksi tarkoitettuna. Lähihistoriaa Tellervo Koiviston elämäkerta -teos on kokonaisuudessaan erinomaista suomalaista ja kansainvälistäkin lähihistoriaa. Kirja vilisee tuttuja henkilönimiä, vaikuttajia, Koivistojen ystäviä, suuria ja pieniä tapahtumia. Kuten ihmisten elämä . Kirjassa on hauska, monipuolinen kuvitus. Sujuvasti kirjoitettu, erinomainen lahjakirja. Pekka Hurme Sekoita oma tuoksu Max Perttulan johdolla ??Helsingin kaupunginmuseo järjestää helmikuussa ystävänpäivän alla parfymööri Max Perttulan luotsaamia hajuvesityöpajoja, joissa voi sekoittaa itselleen tai ystävälleen ikioman tuoksun. Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16, tarjoaa ainutkertaisen tilaisuuden sukeltaa tuoksujen maailmaan yhdessä parfymööri Max Perttulan kanssa. Museo järjestää 10.2.2017 kolme hajuvesi- Hätämajoitus jatkuu Hermannissa ja Munkkisaaressa ??Helsingin Diakonissalaitos ja Helsingin seurakuntayhtymä jatkavat asunnottomille tarkoitettua hätämajoitusta Helsingin Hermannissa ja Munkkisaaressa. Toiminnalle on selkeä tarve, sillä majoitukseen hakeutuu joka yö jopa yli sata ihmistä. Diakonissalaitoksen Munkkisaaren kiinteistössä tilapäinen majoitustoiminta on jatkunut keskeytyksettä viime marraskuun alkupuolelta lähtien, mutta Hermannin diakoniatalossa majoitus on ollut jonkin aikaa katkolla. Nyt tilapäistä majoitusta voidaan jatkaa kaupungin järjestöavustuksella jälleen molemmissa toimipisteissä huhtikuun puoleenväliin saakka. Hermannin diakonitalon hätämajoitus aukeaa 31.1. Majoitus on auki iltayhdeksästä aamuseitsemään. Diakonissalaitos toimii hätämajoituksen järjestäjänä ja toteuttaa sitä yhteistyössä Helsingin seurakuntien kanssa ja vapaaehtoistyöntekijöiden tuella. ? Tämä ratkaisu toteuttaa hyvää kumppanuutta ja tarjoaa välttämättömän lisäkapasiteetin ainakin talvikauden yli, diakoniajohtaja Jarmo Kökkö Diakonissalaitokselta toteaa. Kahden majoituspaikan työnjakoa on linjattu siten, että Munkkisaareen ohjataan ensisijaisesti eurooppalaista liikkuvaa väestöä ja Hermanniin suomalaisia ja paperittomia. Toistaiseksi hätämajoitukseen on hakeutunut vain muutamia paperittomia. Hätämajoituksessa yöpyville tarjotaan tukea ja neuvontaa. Helsingissä hätämajoituksen tarvitsija voi hakeutua virka-aikana kaupungin sosiaalityön ja -ohjauksen palvelupisteisiin ja virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystykseen. työpajaa, joissa voi Perttulan luotsaamana sekoittaa oman tuoksun vaikka ystävänpäivälahjaksi. Luomisprosessiin kuuluu tietenkin myös tuoksun nimeäminen osuvalla tavalla. Parfyymien luomisen lomassa kuullaan mielenkiintoisia faktoja hajuvesien historiasta. Hajuvesityöpajoissa on materiaalimaksu, 10 ?, ja ne alkavat perjantaina 10.2. klo 16, 17 ja 18. Työpajoihin on sitova ennakkoil- Elannolla oli komea uusi rohdos- ja kemikaliomyymälä Porvoonkadulla vuonna 1933. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Haju-aistikokemus tarjoaa tilaa omille muistoille ja Helsingin hajun herättämille mielikuville. Kuva: Maija Astikainen moittautuminen. Ilmoittautua voi museon verkkosivujen, www.helsinginkaupunginmuseo.fi kautta 30.1. asti. Pajat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Materiaalimaksu, 10 ?, maksetaan kortilla tai käteisellä paikan päällä museossa. Helsingin kaupunginmuseon neljännessä kerroksessa voi 9.4.2017 asti vierailla aistikokemus Hajussa, jossa on nuuhkittavana aina yksi Helsinkiin liittyvä haju kerrallaan. Hajut on suunniteltu helsinkiläisiltä kerättyjen hajumuistojen pohjalta, ja ne on muotoillut parfymööri Max Perttula. Helsingin kaupunginmuseoon on aina vapaa pääsy.
• KALLIO LEHTI 10 Kirjastojen lainaus ja käynnit nousivat reilusti ??? Varausmaksut poistettiin Helsingissä vuoden 2015 alussa ja tämän jälkeen varausten määrä on kasvanut voimakkaasti. Huomaamme, että myös kirjastoja aletaan käyttää verkkokauppojen tapaan. Tämä on iso muutos toimintakulttuurissa, johtaja kertoo. Suurimmat kirjastot, lainaus 2016 Lainaus Pasilan kirjasto 859 019 Itäkeskuksen kirjasto 740 407 Kallion kirjasto 639 686 Helmet e-kirjaston käyttölukuja vuodelta 2016 2015 2016 Kaikki e-aineistojen latauskerrat * 634 005 1 045 389 E-kirjojen lainaus 129 506 171 262 8 858 18 289 E-kirjat ja e-äänikirjat yhteensä 138 364 189 551 E-lehdet 252 681 629 449 Verkkomusiikki 231 589 219 185 11 371 7204 E-äänikirjojen lainaus Elokuvat ja videot * Sisältää e-kirjat, e-äänikirjat, e-lehdet, verkkomusiikki, verkkoelokuvat Viikot 6-7 Helsingin kaupunginkirjaston lainaus, käynnit ja varaukset 2016 2015 2016 Muutos Lainaus yhteensä 8 827 319 9 284 831 +5.2% Käynnit yhteensä 6 133 185 6 279 521 +2.4% Varauksia yhteensä 1 028 898 1 195 856 +16.2% Kaukolainoja toimitettiin Pasilan pääkirjastosta ympäri Suomea yhteensä 4 631 ja toisaalta Helsinkiin toimitettiin muista kirjastoista kaukolainoja 1 070. Tämän lisäksi Pasilan pääkirjastossa toimiva monikielinen kirjasto toimitti 14 690 lainaa eri puolille maata. ? Tässä näkyy uusien maahantulijoiden määrän kasvu. Kirjastot ovat hoitaneet omaa osuuttaan kotoutumisessa onnistuneesti myös muilla keinoilla kuin aineistotarjonnalla. Muun muassa kirjastojen maksuttomat verkkoyhteydet ja kansainväliset e-lehdet ovat tulijoille tärkeitä, Haavisto toteaa. E-kirjastossa miljoonaraja Helmet e-kirjaston lainauksessa ylitettiin ensi kertaa miljoonaraja: kaikkien e-aineistojen latauskerrat nousivat yli miljoonan, kun e-kirjojen, e-äänikirjo- Suurimmat kirjastot, käynnit 2016 Käynnit Kirjasto 10 589 813 Kallion kirjasto 501 143 Itäkeskuksen kirjasto 426 604 jen, e-lehtien, verkkomusiikin ja verkkoelokuvien latauskerrat olivat yhteensä 1 045 389. Eniten e-kirjastossa ladattiin e-lehtiä ja musiikkia. Elehtien käyttö yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. E-kirjaston tilastoja lukiessa täytyy huomata, että e-kirjojen ja e-äänikirjojen kohdalla kyse on lainauskerroista, e-lehtien kohdalla luku- tai latauskerroista, verkkomusiikin kohdalla kuunneltujen raitojen määrästä ja verkkoelokuvien kohdalla katseltujen elokuvien määrästä (InstantFlix, OverDriven elokuvat ja Na- xos Video Libraryn filmit). Pasila ja Kirjasto 10 Eniten kaupunkilaiset lainasivat kirjastoaineistoa pääkirjastosta Pasilasta. Toiseksi suurimmat kirjastot lainausmääriltään olivat Itäkeskuksen ja Kallion kirjastot. Kävijöitä oli eniten Kirjasto 10:ssä, jossa vuoden aikana oli lähes 590 000 käyntiä. Muut kävijämäärän suurimmat kirjastot olivat Kallion kirjasto sekä Itäkeskuksen kirjasto. Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten määrä vähentyi Vuoden Luontokuvat 2016 -valokuvanäyttely ??Liikennekuolemien ja loukkaantumisten määrä rattijuopumustapauksissa on laskenut yli 40 prosentilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkoholi on kuitenkin yhä osasyynä noin joka viidennessä kuolonkolarissa. Liikenneturvan tietojen mukaan vuonna 2014 poliisin tietoon tulleita rattijuopumuksia oli noin 17 000, kun vuonna 2007 määrä oli reilusti yli 25 000. Sama laskeva trendi on havaittavissa törkeiden rattijuopumusten kohdalla. ? Suomessa suhtaudutaan äärimmäisen kielteisesti rattijuopumukseen, ja noin kolmannes rattijuopumustapauksista tulee poliisin tietoon ulkopuolisen henkilön ilmoittamana. Tiukka asenneilmapiiri vaikuttaa myös siihen, että rattijuopumusten määrä laskee. Alkoholilla on kuitenkin suuri rooli liikennetapaturmissa ja kuolonkolareissa, ja alkoholi on yhä osasyynä noin joka viidennessä kuolonkolarissa, Lii- ??Vuoden Luontokuvat -näyttely kertoo suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Vuoden 2016 luontokuvissa pääset kohtaamaan intensiivisiä katseita ja utuisen kauniita tunnelmia. Näyttelyssä on esillä yhteensä 40 Vuoden Luon- kenneturvan järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen kertoo. Niin sanotut ?kolme suurta? liikennetapaturmien ja kuolonkolarien pääsyytä ovat niin Suomessa kuin maailmallakin alkoholi, ylinopeus ja turvavyön käyttämättä jättäminen. ? Pienikin määrä alkoholia voi vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn. Yli 1,6 promillen humala puolestaan nostaa liikenneonnettomuusriskin jo yli 40-kertaiseksi, Anteroinen sanoo. Tilastojen valossa suurin piikki tieliikenteen alkoholionnettomuuksissa on kesäisin ja vähiten niitä sattuu tammikuussa. Suoraa yhteyttä Tipattoman tammikuun ja tieliikenteen alkoholionnettomuuksien välillä on kuitenkin vaikea todentaa. ? Kampanjajaksojen vaikutusten mittaaminen reaalionnettomuustilastoissa on useimmiten liian suurta yksinkertaistusta. Tipattomalla tammikuulla voi olla välillinen vaikutus liikenneturvallisuuteen, Anteroinen toteaa. Villa Elfvikin luontotalossa 1.2.-12.3.2017 tokuva -kilpailussa palkittua valokuvaa. Kuvia on esillä kaikista kahdeksasta sarjasta: Kasvit ja sienet, Linnut, Maisemat, Nisäkkäät, Muut eläimet, Taidetta luonnosta, Luonto ja ihminen sekä Nuorten sarja. Kustakin sarjasta on näyttelyssä esillä voittajakuvat, toiselle sijalle yltäneet ja kunniamaininnan saaneet kuvat. Vuoden Luontokuvaksi G. Luonto ja ihminen. Veneilijä. Ilkka Niskanen D. Nisäkkäät. Suden kylpy. Seppo Pöllänen valittiin Linnut -sarjan voittaja, Jukka-Pekka Paanasen Kilpisjärven Saana-tunturilla ottama taidokas ja raikassävyinen ?Kiiruna maailman laidalla?. Yleisön suosikki oli Ilkka Niskasen ?Veneilijä?, hauska valokuva karhusta ja soutuveneestä.  Suomen Luonnonvalokuvaajat ry on järjestänyt Pohjoismaiden suurinta luontokuvakilpailua vuodesta 1981. Vuoden Luontoku- Suomen suurimman työelämäverkoston Upea ura -festarit Korjaamolla 10. helmikuuta ??Upea ura -festarit järjestetään ensimmäistä kertaa perjantaina 10. helmikuuta Kulttuuritehdas Korjaamolla Helsingissä, Töölönkatu 51 a-b. Työelämäverkosto Ompeluseuran kokonaan vapaaehtoisvoimin toteuttama työelämätapahtuma on loppuunmyyty. Festareiden pääyhteistyökumppani on KONE. Muita yhteistyökumppaneita ovat muun muassa: Rovio, Tieto, Teknologiateollisuus, Suomen Ekonomit, Rud Pedersen ja STTK. Ompeluseuran perustajat Milla Halme ja Maria Teikari sekä presidentti Tarja Halonen avaavat tapahtuman. Keynote-puheenvuoron pitää KONEen Head of Talent Management Kaija Bridger, otsikolla ?Your future. Your choice?. Puheenvuoro käsittelee työuraa muuttuvassa maailmassa ja sitä, mitä se tekijöiltä edellyttää ja miten siihen voi vaikuttaa. Työelämätapahtuma koostuu viidestä työhön ja urakehitykseen pureutuvasta ohjelmaraiteesta, joilla nähdään yhteensä 60 puhujaa. Mukana ovat mm. val- takunnansovittelija Minna Helle, poliitikko ja kirjailija Rosa Meriläinen sekä start up -yrittäjä ja enkelisijoittaja Pia Erkinheimo. Raiteiden teemat vaihtelevat menestyvästä johtamisesta inspiroiviin uratarinoihin ja strategisen ajattelun kehittämiseen. ? Päätimme rakentaa Upea ura -festarit Ompeluseuran Facebook-ryhmään tehdyn jäsenkyselyn pohjalta. Vastauksissa toivottiin energisoivia, onnellisuutta luovia, vapauttavia, rohkaisevia ja eripitui- sia esimerkkejä työelämästä. Puheiden lisäksi toivottiin erilaisia työpajoja, joissa päästäisiin yhdistämään kokemusta, uusia taitoja ja puheista kuultuja vinkkejä, sanoo toinen Ompeluseuran perustaja Maria Teikari. Hän on toiminut myös tapahtuman ohjausryhmän puheenjohtajana. Festareille odotetaan yhteensä yli viittäsataa kävijää, joten tämänkaltaiselle tapahtumalle on selkeästi kysyntää. ?Tarjoamme ajatuksia osaamisen kehittämiseen ja tukea työmahdolli- suuksien löytämiseen. Työelämän murros on käynnissä ja me olemme siinä mukana?, Teikari jatkaa. Tapahtuma myytiin loppuun viikossa. Etäosallistuminen on vielä mahdollista, sillä osa ohjelmasta striimataan. Tapahtumien puhujia haastatellaan paikan päällä mediacornerissa ja tunnelmia voi seurata sosiaalisen median kautta aihetunnisteella #upeaura. Myös median edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan. va 2016 -kilpailuun osallistui 13 009 kuvaa. Kilpailun voittajakuvan ottanut saarijärveläinen Juha-Pekka Paananen osallistui kilpailuun ensimmäistä kertaa. Villa Elfvikin luontotalo on avoinna ma-pe klo 9-15 ja su klo 10?16. Café Elfvik on avoinna sunnuntaisin talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon ja Vuoden luontokuvat 2016 -näyttelyyn on maksuton. Menovinkki ??Ken Ludwigin Tenorit liemessä -komedian teosesittely maanantaina 6.2.2017 klo 17.30 Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämön lämpiössä, Hämeentie 2. Paikalla ohjaaja Jaakko Saariluoma. Vapaa pääsy. Kahvila. Tervetuloa! Villit tytöt ja iloiset lehmät ??Vilja-Tuulia Huotarinen on Käpylän kirjaston kirjailijavieraana tiistaina 21.2. klo 18 ? 19:30. Vapaa pääsy. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjasto ja Käpylän kirjastoyhdistys. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5.
• KALLIO LEHTI Viikot 6-7 11 Helsingin ja Tallinnan liikennettä parannetaan älykokeiluilla ??Helsingin Länsisataman ja Tallinnan Vanhan sataman kasvavien matkustajavirtojen tuomiin haasteisiin etsitään ratkaisuja viidellä tammikuussa käynnistyvällä älyliikennekokeilulla. Kokeilut ovat osa FinEst Smart Mobility -hanketta. Yksi kokeiluista on rekkojen satamaan ajoa ohjaava järjestelmä. Kuljettajat saavat tarkan satamaan saapumisreitin ja -ajan etukäteen. Näin myös laivayhtiöt saavat tiedon tarkasta saapumisajasta. Järjestelmä vähentää ylimääräistä ajanviettoa sataman alueella. Kokeilun toteuttaa käytännössä GoSwift. FinEst Sherpa -kokeilussa FLOU suunnittelee matkustajille palvelukonsepteja hyödyntämällä erilaisia palvelupaketteja, kuten lippuihin liitettyjä lisäpalveluja. Samalla selvitetään palvelupakettien laajempaa käyttöä osana liikkumisvirtojen hallintaa. Townhall24 tuo Länsisataman lähialueelle älykontit, joihin esimerkiksi painavien matkalaukkujen kanssa kulkevat voivat jättää tavaransa ja saada kuljetusapua autoilevilta matkustajilta. Samalla kehitetään jakamistalouden mallia, johon myös asukkaat voivat osallistua. Ratikkalipun ostamista helpotetaan teknologiayritys Jiffin hands free -mobiilisovelluksella, joka tunnistaa, kun matkustaja nousee raitiovaunun kyytiin ja ostaa lipun, kun ratikka lähtee liikkeelle. Kokeilussa selvitetään, onko sovellus teknisesti ja taloudellisesti toimiva. Viidennessä pilotissa paikkatietoon erikoistunut Positium analysoi matkailijoiden liikkumista kaupunkialueella anonyymin mobiilisijaintidatan avulla. Saadun tiedon avulla Helsingin ja Tallinnan välillä matkustavien liikkumistottumuksia voidaan visualisoida, kehittää alueiden käytön suunnittelua sekä parantaa asukkaiden ja matkailijoiden viihtyvyyttä. Tavoitteena liikkumisen mielekkyys Kokeilut ovat osa vuonna 2016 alkanutta FinEst Smart Mobility -hanketta. Sen tavoitteena on tehdä ihmisten ja tavaroiden liikkumisvirtoja sujuvammiksi Helsingin Länsisataman ja Tallinnan Vanhan sataman alueilla. Lisäksi tavoitteena on vähentää yksityisautojen ja raskaiden ajoneuvojen turhaa ajanviettoa ja siitä aiheutuvia haittoja paitsi satama-alueilla, myös kaupungissa. Helsingin ja Tallinnan välinen lauttayhteys on yksi maailman kiireisimpiä yli Helsingin ja Tallinnan välinen lauttayhteys on yksi maailman kiireisimpiä. Alkavat älyliikennekokeilut tähtäävät matkustajien käyttäjäkokemuksen parantamiseen. Kuva: Antti Pulkkinen 8 miljoonalla vuosittaisella matkailijallaan. Erilaisille liikkujille suunnatuilta palveluilta edellytetään dynaamisuutta, helppoutta ja muovautuvuutta. Kokeilut tähtäävätkin matkustajien käyttäjäkokemuksen parantamiseen. ?Kokeilujen avulla pyritään siihen, että jokainen alueella kulkeva voi kokea oman liikkumisketjunsa mielekkääk- si ja sujuvaksi?, hankkeen projektipäällikkö Kalle Toivonen sanoo. ? Helppo ja joustava liikkuminen parantaa paitsi matkustajien, myös Länsisataman alueen asukkaiden elämää, sillä se vähentää sataman ruuhkia, lisää Länsisataman aluerakentamisprojektin johtaja Outi Säntti. Kokeilut tukevat Helsin- gin laajempaa smart city -kehitystä. Niissä hyödynnetään living lab -toimintamallia, jossa käyttäjät ja kehittäjät voivat osallistua uusien palveluiden suunnitteluun. Hankkeen palvelukokeilut luovat pohjaa elinvoimaiselle ja kestävälle kaupungille. Innovatiiviset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden uusille yrityksille ja investoinneille. Helsinki tukee pääkaupunkiseudun erillisratkaisua Musiikki hoivaa aivoja ??Laulaminen, soittaminen ja musiikin kuuntelu ovat uusien tutkimusten mukaan monin yllättävin tavoin hyväksi aivoille. Musiikin harrastaminen kehittää aivoalueita, jotka liittyvät muistiin, keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Musiikki vaikuttaa myös vahvasti tunteisiin ja mielialoihin. Viime vuosina musiikin on havaittu auttavan kivunlievityksessä sekä muun muassa masennuksesta ja aivoverenkiertohäiriöistä toipumisessa. Musaa päälle -tapahtuma tarjoaa tietoa ja elämyksiä musiikin vaikutuksesta aivojen hyvinvointiin lauantaina 11.2.2017 klo 12? 15 Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tapahtuman aluksi klo 12 aivotutkija, psykologian tohtori Teppo Särkämö Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä kertoo otsikolla Musiikki ja aivojen hyvinvointi, kuinka musii- kin avulla keskittymiskyky paranee, mieliala nousee, muisti virkistyy ja kuulokin kohenee. Esitelmän jälkeen klo 13? 15 yleisö pääsee maistelemaan musiikin terveysvaikutuksia ja terapeuttista käyttöä kolmessa työpajassa, joissa kaikissa ehtii halutessaan pistäytyä. Tanssi ja tunne -pajassa on tarjolla klo 13 ja 14 voimauttavaa tanssiterapiaa, liikkumista ja tanssin askelia musiikin tahdissa. Keho vireytyy, mieli kirkastuu ja hymy nousee huulille. Pajan vetäjänä toimii kehopsykoterapeutti Tarja Ryynänen. Laulua, liikettä, musiikin iloa -pajassa kokeillaan klo 13.30 ja 14.30 rentoa yhteislaulua ja liikettä kodin kaapeista kerättyjen välineiden siivittämänä. Heikot aistit ja liikuntarajoit- teet unohtuvat, ja muisti virkistyy. Laulattajina ovat Mari ja Ville Myllymäki, ääneen ja viittoen. Biisipiirustus-pajassa kuvitetaan klo 13?15 musiikkia vapaasti eläytyen. Piirustustaitoa ei tarvita. Kaikki, mitä syntyy, on oikein ja hyvää. Pajan vetäjänä on projektisuunnittelija Ville Niemi. Tapahtuman toteuttavat Aivoliitto, Eläkeliitto, Kuuloliitto ja Helsingin Alzheimer-yhdistys, jotka tarjoavat tapahtumassa myös tietoa toiminnastaan ja palveluistaan. Kuuloliiton osastolla voi tutustua huonokuuloisten elämään ja apuvälineisiin ennen ja nyt. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 26.2.2017 asti ti?su klo 11?17, to klo 11? 19. VAPAA PÄÄSY. Ui kesäksi kuntoon -kampanja ??Kuukausi aikaa uintikampanjan alkuun ? jo 93 uimahallia ilmoittautunut. Jokakeväinen Ui kesäksi kuntoon -kampanja on yksi Suomen suurimpia vuosittaisia liikuntakampanjoita. Vuonna 2016 siihen osallistui noin 18 tuhatta henkilöä, joiden ansiosta kuukaudessa kertyi lähes 70 tuhatta uintikilometriä ja yli 60 tuhatta vesiliikuntatuntia. Suomen Uimaliitto järjestää Ui kesäksi kuntoon -kampanjan jo 26. kertaa ja ajankohtana on jälleen maaliskuu, eli 1.?31.3. Starttiin on siis aikaa tasan kuukausi. 93 uimahallia on jo ilmoittautunut mukaan kampanjaan. Kun viimeisetkin ilmoittautumiset ovat perillä, saavat uimahallit tuotepaketin, jolla Ui kesäksi kuntoon -kampanja näkyy uimahalleissa. Uimahallien aktiivisuutta vertaillaan kolmessa kokoluokassa. Kaikki viime vuonna kolmen aktiivisimman joukkoon yltäneet uimahallit ovat mukana kampanjassa myös maaliskuussa 2017 (vuoden 2016 top 3 -tulokset lopussa). Helsingistä ovat mukana Pirkkolan uimahalli, Vuosaaren Urheilutalo ja Töölön Urheilutalo. ??Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen, jonka mukaan pääkaupunkiseudun työllisyys-, elinkeinoja maahanmuuttajapalvelut eli ns. kasvupalvelut tulisi antaa yhden toimijan vastuulle. Järjestelyn hallintomallina toimisi parhaiten kuntayhtymä. Esitys erillisratkaisuksi on vastaus valtioneuvostolle, joka ilmoitti lokakuussa halukkuutensa neuvotella pääkaupunkiseudun kuntien kanssa kasvupalveluiden järjestämistä koskevasta erillisratkaisusta. Espoo, Vantaa ja Kauniainen käsittelevät saman ehdotuksen kaupunginhallituksissaan. Esityksen mukaan kasvupalvelujen järjestämisvastuu tulisi kasvupalvelukuntayhtymälle, jonka jäseninä olisivat pääkaupunkiseudun kaupungit. Muilla Uudenmaan kunnilla olisi mahdollisuus liittyä kuntayhtymän jäseniksi. Kunnilla, jotka eivät ole kuntayhtymän jäseniä, olisi oikeus osallistua niitä koskevien asioiden päätöksentekoon. Esitystä perustellaan pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erityislaatuisuudella. Erityisesti maahanmuuttoon liittyvät seikat puoltavat erillisratkaisua. Maahanmuuttajien osuus väestös- tä on pääkaupunkiseudulla moninkertainen muuhun maahan verrattuna. Yhden järjestämisvastuussa olevan toimijan malli olisi hallinnollisesti selkeä ja mahdollistaisi palveluiden yhteensovittamisen asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Kaupunginjohtajat ehdottavat jatkovalmistelun pikaista aloittamista erillisratkaisun ja kuntayhtymämallin pohjalta. Kaupunginhallitus hyväksyi selvityksen LED-valaisinten käyttöönotosta ja kehotti jatkamaan siirtymistä LED-valaisimiin kaupungin julkisessa ulkovalaistuksessa. Oodi teräskaarille ? asennustyöt alkavat ??Puolentoista vuoden rakentamisen jälkeen keskustakirjasto Oodi alkaa kohota ylös maantasolta. YIT ryhtyy kokoamaan työmaalla kahta, kirjaston pituussuuntaan tulevaa noin 100 metriä pitkää teräskaarta. Kaarien asennustyöt pyritään saamaan valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä. Teräskaarien osat saapuvat työmaalle helmi-maaliskuun aikana. Kerran viikossa kulkevat kuljetukset ovat niin mittavia ? yhden kaaren yksi osa painaa runsaat 85 000 kiloa ? että ne ajoitetaan hiljaiseen yöaikaan. Kuljetukset saapuvat kaarien valmistajan Normek Oy:n tehtaalta Oulusta. Normek on toteuttanut myös Helsingin Kalasataman ja Mustikkamaan välille avatun kevyen liikenteen sillan. Mustikkamaan sillan rakentaneet, kokeneet asentajat osallistuvat myös Oodin kaarien pys- tytykseen. ? Yhden kaarisauman hitsaaminen kestää vähintään viikon, kun töissä on kaksi, 12 tunnin työpäivää tekevää hitsaajaa. Kaaria hitsataan sekä ulko- että sisäpuolelta. Lämpötila kaaren sisäpuolella nousee jopa 120 asteeseen, kertoo Normek Oy:n vastaava teräsrakennetyönjohtaja Markku Roininen. Keskustakirjaston työmaalle on kaarien asennusta varten tuotu Havator Oy:n 350-tonninen, tela-alusteinen ristikkopuominosturi, joka on melko harvinainen näky talonrakennustyömailla. Keskustakirjasto koostuu harvinaislaatuisen teräsrunkoisen sillan ja rakennuksen yhdistelmästä. Nyt pystytettäviin teräskaariin tuetaan myöhemmin ylempien kerrosten runkoa kannattelevat teräsristikot. ?Rungon kaariratkaisun vuoksi rakenteissa on otettava huomioon tietty liikkumavara. Kun kaaria kuormitetaan rakenteilla, ne painuvat alaspäin. Tästä syystä emme tee sitovia rakenteita ennen kuin kaarten päälle on saatu koko niille tuleva rakenteellinen kuormitus?, vastaava työnjohtaja Tero Seppänen kertoo kaarista ja itse rakennustyöstä. Myös valmiiseen rakennukseen jää muutamien kymmenien millien liikkumavara. Jousto on käytännössä niin vähäinen, ettei sisällä olija sitä huomaa. Helsingin kaupungin keskustakirjasto on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden merkkihanke ja sen laajuus on noin 17 000 bruttoneliömetriä. Pääarkkitehtina toimii Arkkitehtitoimisto ALA Oy. Kirjasto avaa ovensa joulukuussa 2018 ja sen rakentamiskustannukset ovat noin 98 miljoonaa euroa.
• KALLIO LEHTI 12 Viikot 6-7 Kulttuuri Risto Kolanen Sydäntalven kulttuurikierros ??Sävyklubin vuoden avaus tammikuun viimeisenä tiistaina Kallion Oivassa oli taas hieno kattaus uusia ja kokeneempia naislaulajia ja lauluntekijöitä. Nightbird eli Anna-Stina Jungerstam on vahva tulkitsija ja myös Sävyklubin vetäjiä. Toinen, upea laululintunen Vilja Colliander on minulle uusi, mutta teki vaikutuksen. Runokirjan ?Varpusen luita? julkaissut Heini Lehväslaiho lauloi hienon Leonard Cohen -tribuutin ?Hallelujah? Nightbirdin säestyksellä. Anu Aamu Aurora omaa klassisen laulun opettajana upean äänen ja hän lauloi uuden biisinsä Open Stage -osuudessa. Häntä kuulee Mad Housen baarissa maaliskuun alussa. Caisan kevät auki Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa avasi keväänsä iloisissa ja monipuolisissa tunnelmissa. Kaisaniemessä sijaitseva yli 20 vuotta toiminut kulttuurikeskus tarjosi tanssia, musiikkia ja kuvataidetta kanta- ja suusuomalaisille ihmisille. Ihastuttava laulaja-näyttelijä Anastasia Trizna esitti kaksi perinteistä elokuvalaulua. Ensin ?No Need to Call for Love? (= Rakkautta ei tarvitse kutsua) elokuvasta Moja ljubov (My Love) 1940 sekä itse Charlie Chaplinin sävellys ?Smile? eloluvasta Nykyaika 1936. Pianolla säesti Valeri Nikitin. Hän on koko ajan ajankohtainen myös Aleksanterin teatterissa ?Kreivitär Amalien draamakierroksen? esiintyjänä kerran kuukaudessa. Anastasia kertoi lehdelle, että kuulemamme laulut ovat esipaloja helmikuun konserttiin Caisan juhlasalissa. ?Elokuvamusiikkia ja tunnelmia valkokankaalta? soi musiikki, joka sai alkunsa valkokankaalla. Konsertissa kuullaan mielenkiintoinen ja monipuolinen valikoima teoksia, joista suuri osa on vakiintunut jazzstandardeiksi, sekä myös jazzin ?kielelle? sovitettuja muita elokuvasävelmiä. Esityksessä kuullaan englanninkielisen tuotannon lisäksi myös venäläistä ja suomalaista musiikkia. Nightbird eli Anna-Stina Jungerstam on herkkä tutlkitsija naislaulajien Sävy-klubilla. Kuva: Katarina Pada van näytelmän ?Salka Valka? Opistotalon juhlasalissa. Sitä tehtiin hartaudella talossa. Avoimien ovien päivänä osuin puoli vuotta aiemmin sattumalta esitysharjoitukseen. Näytelmän ohjasi Harri Liuksiala. Salka Valka on kuvaus ihmisistä ?pelastususkon ja vallankumousaatteen välimaastossa?, vahingoittavasta rakkaudesta sekä luopumisen kauneudesta. Haavoitetun mutta viisaan Salkan roolissa Elina Jääskeläinen on mainio, liiaksi raskautettua äiti-Sigurlinaa esittää Laura Haapa, joka on näyttämöllä loistava. Halldór Laxness (1902? 1998) oli islantilainen Nobelin kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1955 palkittu kirjailija. Salka Valka julkaistiin kahdessa osassa vuosina 1931?1932 ja suomennettuna ensimmäisen kerran vuonna 1948. Romaanista on tehty lukuisia elokuva-, näytelmä- ja kuunnelmaversioita. Raatikko teki tanssiesityksen televisioon. Tanssia pyramidin musiikissa Ona Kamu tuli näkyviin nuorena näyttelijänä musiikki- ja taiteilijaperheestä parikymmentä vuotta sitten. Kun katsoin hänen Pyramidi - tanssi-, ääni- ja valoteosta Kaapelin Pannuhallissa, tajusin kuinka pitkän taiteellisen matkan hän on kulkenut. Kamu on säveltänyt musiikin Bosnian pyramidien infra- ja ultraäänistä. Pannuhallin korkea, rujo rakennus muodostaa mystiset puitteet hienosti valoja ja ääniä käyttävälle esitykselle. Janne Marja-aho tanssii pystyssä paljon, Ona Kamu on pääasiassa lattiatasolla. Molemmat laulavat. Tiina Kaukasen tarkoituksellisen resuiset puvut viittaavat pyramidien aikaan. Katson esityksen ensin sivusta, sitten menen sen sisälle. Digitaaliset valoaallot kulkevat lattian läpi, myös meidän esityksen sisällä sitä katsovia. Zodiak hakee yhä rohkeasti uuden tanssin rajoja. Anna Karenina Tosi-TV.ssä Varsin viehättävä nykytanssiteos on Jaakko Niemisen koreografioima Salka Valka elää Työviksellä Työväenopiston Opistoteatteri esitti Halldór Laxnessin romaaniin perustu- Vera Tgelman on taitava tunteissaan ailahteleva Anna Karenina. Kuva: Mika Haaranen Anastasia Trizna laulaa kauniisti Caisan kevätavajaisissa. Kuva: Raimo Granberg Elina Jääskeläinen ja Laura Haapa eläytyvät tunteella islannin Saagaan Opistotalolla. Kuva: Raimo Bergroth ?Anna Karenina ja TosiTV?, joka oli viikon lopulla esillä itäisen Helsingin kulttuurikeskus Stoan musiikkisalissa. Puhtaan valkoinen sali, keskellä jollain kopiotekniikalla tehdyt vedettävät neliosaiset verholavasteet, joissa on kaunis kuva 1800-luvun venäläisestä aateliskodista, Tolstoin romaanin aihepiiristä. Kävin ihaillen tutkimassa sitä esityksen jälkeen. Taitava Vera Tegelman on hurmaava Anna Karenina, joka horjuu kahden miehen, tylsän aviomiehensä, jota Jouni Majaniemi esittää mainion tyypitellysti, ja nuoren rakastajansa, Nieminen itse välillä. Miesten tepastelu kohteen ympärillä on hauskaa. Sali on muuten tyhjä, verhojen takana on flyygeli, jonka äärellä Nieminen soittaa välillä. Aivan mystisesti esitys pitää pintansa - ja varmaan lähteen kiertueelle. Tanssiteoksen on tuottanut NOM Kollektiivi. Quincy Kendell Charles ja Hanna Mannila taitavat intiantanssin. Kuva Intialaisen tanssin väriä Ona Kamu (vas istuu) & Janne Marja-aho Pyramidissa, yleisö on keskellä esitystä. Kuva: Tanja Ahola/Zodiak Indian Classical & Contemporary Dance Society Finland, Bolly Beat Dance Shool & Bolly Beat Dancers ry ovat järjestäneet vuosittaisen intialaisen tanssin juhlansa Kulttuurikeskus Caisassa. Sen juhlasali on tainnut jäädä pieneksi, kun juhlaesitys oli nyt Savoy-teatterin isolla lavalla, tapahtumajärjestäjä Sari Breilin kertoo. Lähes 20 esitystä oli ohjelmassa. Tänä vuonna teemana oli esitellä parhaita paloja Intian tanssien historiasta. Ensimmäinen puoliaika Reetta-Kaisa Ilves, Elsa Saisio ja Charlotte Hagfors ovat avoimia omas Koikkalainen
• KALLIO LEHTI Viikot 6-7 13 vanha ja uusi aika. ?Searching for colors? oli koreografian nimi. Nimi kuvasti hyvin värikästä iltaa. Toimistossa jytää lähti liikkeelle klassisista tansseista; bharatanatyam, kathak, mohiniattam.Illan päävieras Quincy Kendell Charles Trininadista, sai yleisön haltioihinsa vahvalla tanssitekniikalla ja aistikkailla liikkeillään, joissa jokainen yksityiskohta oli tarkkaan mietitty. Kansantansseista esillä olivat Pohjois-Intian bhangra, EteläIntian kollywood kuthu ja Rajasthanin alueen mustalaistanssi näyttävine pukuineen. Toisella puoliajalla tanssikuvioissa oli musiikkeja myöten havaittavissa länsimaistuminen, Intian elokuvatuotannoissa mm. charleston, 60-luku, disco-tanssit, 90-luvun hitit romanttisine liikkeineen ja katutanssit. Ilta päättyi klassiseen kathak-tanssiin, Hanna Mannilan tekemään moderniin koreografiaan. Siinä yhdistettiin kauniilla tavalla a: Ilkka Roitto sta äidinperinnöstään. Kuva: Hanna Olin BLAMin! ensi-illassa, jonka kaksi kertaa keskeytti yhden esiintyjän loukkaantuminen sinänsä harmittomalta näyttäneessä parkour-tempussa. Mies löi päänsä sermiin ja otsasta tuli näkyvästi verta. Paikkaamisen takia tuli keskeytys, mutta haava aukesi toiminnassa uudestaan. Kiitos nopeasta toiminnasta järjestäjille; lääkäri kutsuttiin yleisön joukosta. Cirko toi Aleksanterin teatteriin maailmalla huippusuositun tanskalaisen nykysirkusesityksen, jossa ?Die Hard Meets The Office?. Kyllä näin todella tapahtuu. Pidin itse enemmän The Office puolesta kuin Die Hardista. Neljä miestä on fyysisesti, liikkeiltään ja eleiltään todella taitavia. Tempputaso on sellaista, että päätä tulee lyödyksi sermeihin, luulen, muuallakin. Pomoa esittävä mies tuo mieleen John Gleesen Monty Python ryhmästä; minulle tuli mieleen myös varhaislapsuuteni brittisuosikkisarjan ?Mennään bussilla? viiksekäs, yrmeä tarkastaja. Parasta Blamissa on ehdottomasti normaalien toimistoesineiden inhimillistäminen. Erityisen hauskaa oli vesiautomaattitelineen ja pöytälamppuvarsien yhdistäminen uudeksi scifivälineeksi. Mutta onko neljä brucewillisia toimistonörttien sotaleikeissä esittävää taidetta? Postikeskuksen yksinäinen sankari Wusheng Company on ainoa Kiinan ulkopuolella toimiva ammattimainen peking-oopperaryhmä. Ryhmä esitti ensimmäisen teoksensa ?Vartija - arjen sankarin? kahtena iltana Aleksanterin teatterissa. Postikeskuksen yövartijana toimiva, loistava Antti Silvennoinen saa vastaansa kolme katkeroitunutta upseeria, vääpelin ja kaksi kersanttia. Heidät on irtisanottu. Kolmikko aikoo vallata keskuksen ja lamauttaa koko Suomen postijärjestelmän! Vartija puolustautuu urheasti, kunnes lopussa kaatuu ylivoiman alle. Näimme musiikin iskuista lähteviä taistelukoreografioita, joissa peking-oopperamaisesti iso osa aikaa menee alkuasentojen ottamiseen ja vastustajan ympärikäyvään askellukseen, mutta myös sauvojen ja miekkojen hidastettuun taiteelliseen heiluntaan. Silvennoinen on sirkusmaisen taitava sauvan heiluttaja. Valter Sui esittää pelottavaa vääpeliä, joka johtaa postin valtausta. Pekka Saarikoski vastaa musiikista viiden vuoden yhteistyökokemuksella Silvennoisen kanssa - ja hoitaa lyömäsoittimet. Kysyin yleisökeskustelussa Silvennoiselta, onko Vartijan päivitetty versio kommentti Suomen postilaitoksen tilaa. Taitelijat ja yleisö nauroivat. Silvennoinen ei halunnut puheissa ottaa kantaa. Yleisölle jaetussa esitteessä sanotaan, että teos ?ottaa vahvasti kantaa ajankohtaisiin asioihin hallituksen säästöistä väkivallan käyttöön?. Antti Silvennoisen Vartija saa ylivoimaisen vastustajan. Kuva: Kari Rosenberg meisiin sekunteihin - halauksiin, kyyneliin ja suudelmiin. Teoksessa esiintyi ensikertalaisia ja muita teatteriharrastajia. Tämä näkyin esimerkiksi äänenkäytössä; en toisella rivillä kuullut kaikkien esiintyjien repliikkejä ilman äänentoistoa. Ihan toista tavoitetasoa oli David Kozman ?Greetings from Zoongary, Zooropa? ensi-ilta samassa paikassa viikkoa aiemmin. Nimessä yhdistyy Unkari eläintarhan häkkkeihin. Se on installaationmuotoinen esitys, joka yhdistää klassista musiikkia elektroniseen musiikkiin, videotaiteeseen ja esitystaiteeseen. Kuljemme läpi tilan ikään kuin ihmiset rajalla, ilman passia. ? Unkari on tehnyt itsestään Euroopan Kerberoksen. Rajalla asuu mummo, jonka takapihalla on piikkilanka-aita. Raja on auki minun passillani. Raja on kiinni sinun passillasi. Kuka muistaa paneurooppalaisen piknikin? Miten muurit ja aidat syntyvät? Miten ne kaatuvat? Haloo Brysseli! Haloo Eurooppa!, Kozman raju esitys kysyy meiltä. ? Mitä tapahtui? Olenko minä unkarilainen? Kesällä 2016 ohjaaja-näyttelijä David Kozma teki videokameran ja nauhurin kanssa matkan lapsuuden ja nuoruuden seuduilleen Transilvaniaan ja Unkariin. Hän kuvasi ja haastatteli matkallaan runsaasti ihmisiä, joiden arkeen Unkarin portti vaikuttaa. Teksti: Risto Kolanen Kontulan kävelevä ydinlataus Ágnes Kaszás laulaa kuin enkeli László Sülen säestyksellä matkalla Zoongariaan. Kuva: Saara Autere Äidin perintö elää ? Raivostuin. Yhtäkkiä minussa nousi äitini, äidinäitini ja äidinäidinäitini. Kaunis tunnejälki elegisestä ilmapiiristä jäi päällimmäisenä mieleen Tanssiteatteri Tsuumin ?Meidän perintö? -uusintaesityksestä Teatteri Avoimissa Ovissa. Esitys sai ensi-illan marraskuulla samassa paikassa. Se oli niin suosittu, että lisäesityksiä tuli. Ja uskon kysyntää löytyvän kiertueelle. Hyvin laulava, valloittava näyttelijä Elsa Saisio, Tsuumin taiteellinen johtaja, koreografi-tanssija Reetta-Kaisa Ilves sekä laulaja Charlotte Hagfors pitivät meitä hyvin pauloissaan kahden tunnin ajan. Ensimmäinen jakso on henkilökohtaista puhetta ja muistoja omasta äidinperinnöstä; Saisio menee jonnekin 5-6. polveen asti. Toinen jakso on spontaanin oloista, mutta harjoiteltua laulua, tanssia ja liikettä lavalla. keinoin. Heittäytyvä ilmaisu ja draamallinen jännite on leimallista yhtyeen esityksissä. Esityksiin rakennetaan visuaalisia elementtejä yhteistyössä valo- ja kuvataiteilijoiden kanssa. Hyvin toimi Katri Valan väestönsuojan toisella puolen. Heitä kuulee Helsingissä 14.2. klo 17 Tyttöjen talossa ja 28.2. klo 18 Bulevardin kahvisalongissa. Suvilahden hullu talo Mad House aloitti 4. kautensa Suvilahden Tiivistämössä. Se on tarjonnut hienoja elämyksiä ja joskus hieman puolivillaista ajankulua. ? Elämä on jatkuvia jäähyväisiä. Ihmiset muuttavat maasta toiseen, kaukosuhteet erottavat pariskuntia ja riipiviä jäähyväisiä jätetään kuoleville läheisille. Erich Weidlen ohjaamassa näytelmässä ?Goodbyes? pureudutaan jäähyväisten vii- ??? Timo oli Outamon vakiokamaa / vaalea isopäinen teinipoika / Kontulan kävelevä ydinlataus / suuren huomisen suuri pamaus / pienen eilisen pieni lupaus / Timosta tuskin tuli lääkäriä / sillä se veti kumiliimaa ja tinneriä / niin monta vuotta että epäilemättä / pää pehmeni aika lailla / Stadin itäisillä mailla?, elämänläheisiä lauluja tekevä ja karhean hellästi esittävä Vesa Salmi tunnelmoi lauantai-iltana Kultsa-klubilla Sörkassa. Tipi Tuovinen säesti kitarassa; juonnot sujuivat yhteisesti kuin vanhalla avioparilla. Vesa Salmi on tehnyt musiikkia ja teatteria 35 vuoden ajan, kaiken aikaa muu siviilityön ohessa. Levyjä on ilmestynyt tasatahtiin viime vuosina, Asfalttigolgata 2008, Kontulankaari 2010 sekä Uraputki ja hyvä lääkitys 2013. Tarinat ovat mukaansa vetävän iskeviä, Bob Dylanin, Juice Leskisen ja Hectorin tapaan. Mies parodioi nykyajan laatupäälliköistä ja työsuhdekonsultteja heidän kapulakieles- tä, mutta on itse toiminut Alpan ja Sosten erityisasiantuntijana asunnottomuuden ja mielenterveyden hoidon alalla. Yksi laulu on Kontulankaaren kiinalaispuistosta, pakkotyöstä I maailmansodan aikaa alueella, jonka päälle betonilähiöt ovat rakentuneet. Pyhä mies -laulussa mies harrastaa ?seksiä ihan kaveripohjalta? ensin kahden siskon ja sitten heidän äitinsä kanssa. Sukuyhteyden hän näkee vasta perhealbumista. Lauluja syntyy junassa, Kallion hipstereille. Ankara sukupuoliopetus velvoittaa. Kulttimainetta klubeilla ja seminaarilaulajana saanut Vesa Salmi sai kiitollisen Kultsa-yleisön laulamaan mukana ?Tattarisuo?laulun riimejä: ? Nyt kun lama iskee taas, niin minne / luulisit sen dirikan Espoosta ryömivän? / Mitä kuulisit, ketä luulisit sen jätkän / Jakomäen suoralla rukoilevan? / Tattarisuo, käytetty auto ja karvanoppacorollamies. Nostan lempeni levosta... Sabrina ja Saarten tyttäret on laulukollektiivi, joka luo uutta musiikkia yhdistelemällä ikiaikaisia kansanrunoja tarttuviin melodioihin ja särmikkäisiin rytmeihin. Yhtyeen perustaja Sabrina Ljungberg on säveltänyt laulut Kantelettaren teksteihin. Kuulimme heitä tammilauantaina Vapaan taiteen tilassa Sörkassa. Laulut kertovat nuoren naisen elämästä - ajasta aikaan kasvukivut ja onnenaiheet ovat samanlaisia. Lauluteksteistä punoutuu kokonaisuus, jossa haaveileva tyttö kasvaa unelmiaan toteuttavaksi nuoreksi naiseksi. ? Vielä mä lempeni herätän / nostan kuulun kunnian / nostan lempeni levosta / kunnian kulonkin alta. Saarten tyttäret työstää musiikkiaan improvisoinnin Vesa Salmi & Tipi Tuovinen ovat tehneet yhteistyötä pitkään. Kuva: Jorma Hellström
• KALLIO LEHTI 14 Viikot 6-7 Kuvataide Risto Kolanen Sydäntalven kuvataidetta ??Punavuoren, Kruununhaan, Kaisaniemen ja Hietalahden galleriat loistavat monipuolisesti. Uusina esitellään Laterna Magica Kruununhaassa ja Caisan aula Kaisaniemessä. Valokuva on hyvin esillä. Ikäihmisen omakuva ?OMAKUVA ? sata vuotta suomalaisena 2017? on valokuvaaja Leena Louhivaaran kehittämä valokuvahanke, joka on toteutettu ikäihmisten kanssa Diakonissalaitoksen Kotikalliossa 2016. Osallistujat saivat mahdollisuuden käydä elämäänsä läpi heille tärkeiden valokuvien kautta. Tavoitteena oli löytää yhteys ihmisen luovuuteen ja muistoihin sekä saada hänet innostumaan yhteisestä tekemisestä muiden talon asukkaiden kanssa. ? Kun valot sammuivat, kuvat heijastuivat seinälle ja osallistuja alkoi kertoa omaa tarinaansa kuvien kautta, syntyi hienoja yhteisiä kokemuksia ja löytyi yllättäviä yhteyksiä, Louhivaara kertoo. Jokaisesta osallistujasta otettiin myös muotokuva. Lisäksi otettiin symbolikuva paikasta tai asiasta, joka on ollut hänelle merkityksellinen. Galleria Laterna Magican, Rauhankatu 7, valokuvanäyttelyssä jokaisesta henkilöstä on esillä kolmen kuvan sarja sekä teksti, joka on syntynyt hänen kertomustensa kautta. Leena Louhivaara on helsinkiläinen valokuvaaja, kouluttaja ja ratkaisukeskeinen työnohjaaja. Hän on käsitellyt nähdyksi tulemisen teemaa kaikissa taiteellisissa projekteissaan. SAA KATSOA -näyttely (2008) kertoi rintasyöpää sairastavista naisista. KATSEEN TAKANA ?näyttely (2011) syntyi yhteistyössä näkönsä menettäneen kuvataiteilija Maarit Hedmanin kanssa. Mustalaisten kotiarki valokuvissa ? Mustalaiseks olen / syntynyt / koditonna nyt vaellan. / Luonnon lapsi, mitä / ajattelenkaan, / vaan saan olla kuten haluan, lukee seinätauluna kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan aulagalleriassa, Mikonkatu 17C/Vuorikatu 14. ?Suomen mustalaisnäyttely ? Kotiin ja takaisin? on suunnitellut Desiree Baltzar; yhteistyössä ovat olleet valokuvaaja Henrik Schütt, Birgit Baltzar-Tapaninen ja Caisa. Näyttely Valokuvaaja Leena Louhivaara punaisessa hameessaan kuvattaviensa keskellä Galleria Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg Desirée Baltzar (vas.) ja Birgit Tapaninen-Baltzar edellisen suunnitteleman Kotiin ja takaisin -näyttelyn Henrik Schütin valokuvan äärellä Caisan aulagalleriassa. Kuva: Raimo Granberg lon vaihtamaan ammattia 1990-luvulla. Rakennusarkkitehdiksi valmistunut mies alkoi opiskella Vapaassa taidekoulussa, josta valmistui v. 1999, jo aikuisella iällä. Hän löysi Kaapelitehtaalta työhuoneen, jossa työskentelee edelleen. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin. Galleria Katariinan Studiossa on samaan aikaan esillä Eeva-Liisa Rautalahden ?Agurketider??akvarelleja. Heidän yhteinen taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 12.2. klo 14?16. Hullun lailla rakkautta Kuvataiteilija Vesa Arjatsalo yhdessä Punainen saari ?työnsä (tempera ja lyöntimetalli kankaalle, 2016) kanssa Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg Taiteilija Aura Hakuri suuren akvarellimaalauksensa Kotiinpaluu edessä Taidesalongissa. Kuva: Hannele Salminen kuvaa Suomen mustalaisten elämää ja elinoloja 1940-luvun alusta tähän päivään ja havainnollistaa mustalaiskulttuurin muutoksiin vaikuttaneita tekijöitä. ? Tavoitteena on ollut luoda kuvaa kotielämästä ja viedä katsojat aikaan ja paikkaan, jossa he voi- Kuvataiteilija Kirsi Jokelaisen työt ovat Galleria Huudon takahuoneessa. Kuva: Raimo Granberg vat itse eläytyä mustalaisten elämään, myös teatteria Dromissa ja muualla harrastaneet sisarukset kertovat. Jo heidän äitinsä kiersi Suomea järjestämässä vastaavia näyttelyjä. Henrik Schütin valokuvien kautta katsojalle välittyy tunnelmia Suomen mustalaisista arkisissa oloissaan. Katsoja saattaakin näyttelytilaan astuessaan eläytyä mustalaisen elämään. Heidän kotikulttuuria havainnollistetaan tuomalla esille asumisoloja, pukeutumiskulttuuria ja käsitöitä aina nykypäiviin asti. Valokuvat ovat kuin pieni tarina jo itsessään. Näyttely kuuluu Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmistoon. Maalauksia pienestä saaresta Vesa Arjatsalon ?Pieni saari, maalauksia? ?näyttely on esillä 12.2. asti Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Taiteilija kertoo, että teoksiin on maalattu vähällä värivalikoimalla selkein ja raikkain värein suuria, tasaisia väripintoja. Hän kertoo vaihtaneensa työtukoksen takai öljyvärit temperaan, käänsi maalattavan kankaan pystyasennosta lappeelleen, niin uusi vaihde löytyi. Pintoihin on tehty jälkiä, jotka kuvaavat maan pinnan rehevyyttä ja karuutta, koristeellisuuttakaan kaihtamatta. ? Osa muodoista on tuttuja, osa tehty tarkoituksellisen tulkinnanvaraisiksi, jotta ajatukselle jää tilaa liikkua. Tuloksena on maalauksia pienestä saaresta, joka näyttäisi olevan melko rauhallinen paikka. Lama pakotti Arjatsa- ?Toivon, että sinua rakastetaan hullun lailla? ?näyttely Taidesalongissa, Bulevardi 3B, 4 krs, on varsin komea esillepano. Auri Hakuri näyttää katsojalle vanhassa arvokkaassa huoneistossa maalauksiaan, joissa samaan kuvaan punomat ristivetoiset maalausjäljet kouraisevat syvästi, taidemaalari Aki Turunen kirjoittaa esittelyssä. Kohtaamisesta muodostuu monikerroksinen kuva. ? Vesiväri, maalauksen alkulampi, ensimmäisen taiteen ensimmäinen väli tuntuu Aura Hakurin itselleen valloittamalta omimmalta valtakunnalta, mitä hän suvereenina kuningattarena hallitsee, Turunen maalaa sanoilla. Vapaan Taidekoulun luentotilaisuudessa 1.2. Aura Hakuri itse kertoo Taidesalongin perähuoneen olevan hänelle ?Vuoritunnelma-huone?, jossa hänen työnsä performanssin yhteisyydessä ja maalauksen yksinäisyydessä kohtaavat. Pieniä ja pahvista Galleria Huuto, Uudenmaankatu 35, esittelee 12.2. asti ?Pieniä ja pahvista?. Kirsi Jokelainen (s. 1970) ja Johannes Kangas (s. 1967) ovat Kuvataideakatemiasta 1996 ja 1997 valmistuneita kuvataiteilijoita eli kohta keskipolvea. Kirsi Jokelainen vastaa ?pienistä?. Kaikki työt ovat varsin pienimuotoisia ja eri tekniikoilla tehtyjä. Hän on maalannut vähän yli sata pientä maalausta, jotka yhdessä muodostavat puoliinstallaatiomaisen pienen otoksen elämästään: ? Kuvia ympäröivästä maailmasta ? läheltä ja kaukaa, koettuja tai unelmoituja, muistoja lapsuudesta, ruokakuvia ja kuten minulla aina: pieniä, ?mitättömiäkin? yksityiskohtia, sivussa olijoita, vaikka niin keskei- Kuvataiteilija Pekka Karhunen asettui ?muistonurkkaukseen? Galleria 4-kuudessa. Ympärillä on teokset Muistojen tilkkutäkki (vas.), Muistojen kesä I (oik. ylhäällä) ja Muistojen kesä II. Kuva: Raimo Granberg siä kuin nyt myös yhtenä tärkeänä osana kasveja, paljolti rikkaruohoja sekä tähtitaivasta ja pääkalloja, taitelija kertoo ?keski-ikäisen välikatsauksesta elämästä?. Johannes Kangas vastaa ?pahvista?. Ensin maalaukset siirtyvät pahvitöiksi. ? Mukaan tuli tulitikkulaatikko ja rullia sekä muita pahviteoksia. Lopulta maalauksia pahville. Pyhiä, vuori, teollisuusalueita sekä Punainenfantom pitämässä yhteiskunnan järjestystä yllä. Näistä yhdessä syntyy tilaan rakentuva teoskokonaisuus hän kertoo. Toimintaa ja mietiskelyä Valokuvaaja Pekka Karhunen on tunnettu lehtikuvaaja sanoma- ja aikakauslehtiin, kirjankansiin ja julisteisiin. Hän tekee paljon kuvitusta piirtäen ja sekatekniikalla julkaisuihin. Häm valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta jo v. 1980 valokuvaajaksi, on opiskellut alaa ulkomailla ja osallistunut lukuisiin näyttelyihin. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-5, esitteli vuosien 2005? 2016 töitä. ? Valokuva on sidoksissa todellisuuteen. Kuva rakentuu olemassa olevista elementeistä. Taitava kuvaaja voi niitä lisätä ja karsia tietyissä rajoissa, mutta konkreettinen kohde on aina olemassa. Omaehtoisessa kuvan tekemisessä piirtäen, maalaten tai muulla tavoin todellisuus ei ole lähtökohta, vaan alitajunnassa muhii ajatus ja kuva muhii ja odottaa tekemistään. Karhunen kiittää sitä, ettei hänen ole tarvinnut rajoittua vain yhteen tekniikkaan. Hän lainaa valokuvaajalegenda Henri Cartier Bressonia: ? Valokuvaus on toimintaa, piirtäminen mietiskelyä. Mustan puun kauneus Talven huikein kuvataideperformanssi taisi olla Liina Kuittisen esitysteos ?No Trouble? Project Roomissa, Lönnrothinkatu 35. Sen lähtökohtia ovat Purcellin Dido?s Lament ja poltetut puut. Poltetut puut ovat tuhlattua energiaa ja Didon laulu kertoo epätoivoisesta eleestä ja katumuksesta ja ennakoi savua. Mustat puut ovat kuitenkin kovin kauniita ja polttaminen tuo puulle ominaisuuksia, joita siinä ei muuten ole. Yhdellä palaneella halolla voi esimerkiksi kattaa kokonaisen huoneen, kertoo Kuittinen. No Trouble ?teos on esitys, joka esitetään kerran. ? Ajattelen että taiteen tekemisessä on paljolti kyse hetkellisen järjestyksen luomisesta kaaokseen. Järjestyksen luominen ja sen ylläpito vaativat energiaa. Esitys on siksi aina energian tuhlausta, sillä teoksen toteuduttua kaaos palaa vääjäämättömästi. Teoksen fyysinen järjestys jätetään nyt siis lepäämään tilaan ja jää todettavaksi, kuinka kaaos syrjäyttää järjestyksen, Kuittinen sanoo naama ja kädet poltetusta puusta mustina. Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI Viikot 6-7 15 Apinan vuoden vaihtumista Kukon vuoteen juhlittiin Keskuskadulla Jäänveistomestari Wang Yanqiang viimeistelee työtään. ??Kiinalaisen uuden vuoden juhlintaa seurasi n. 32 000 katsojaa, kun tuliapinan vuosi vaihtui tulikukon vuoteen perjantaina 27.1. Helsingin keskustassa. Tapahtumaan kuuluu perinteisiä kiinalaisia uudenvuoden elementtejä, kuten markkinat, runsas valikoima herkullisia ruokia, värikkäitä lyhtyjä, tanssivia lohikäärmeitä ja leijonia sekä ilotulitteiden pauketta. Perinteisen kiinalaisen uudenvuoden ohjelman lisäksi tapahtumassa nähtiin mm. kiinaksi laulavat muumihahmot, jäänveistotaituruutta sekä kiinalaiseen aineettomaan kulttuuriperintöön kuuluvaa Taipinggutanssia, paperileikkausta ja olkitaidetta. ? Kävijätavoitteemme ylittyi, sää suosi juhlijoita ja ohjelmassa yhdistyi pohjoismaisia ja kiinalaisia elementtejä. Vuoden 2017 tapahtuma oli mielestäni yksi kaikkien aikojen paras kiinalaisen uudenvuoden juhla Helsingissä, sanoo tapahtuman tuottaja Johanna Rissanen Kulttuurikeskus Caisasta. Lohikäärme- ja leijonatanssijat ovat Suomen Wushu Kungfu Seurasta, muumihahmot taas China National Theatre for Childrenistä, jonka muumiproduktio on tuotettu yhdessä suo- malaisen ACE Productionin kanssa. Autenttista kiinalaista ohjelmaa edustivat mm. rauhantanssiryhmä Jingxi TaiPingGu Folk Art Troupe Pekingistä. Alkava tulikukon vuosi tuo tullessaan dynaamisuutta ja optimismia. Tulikukon vuoden innokkuus voi kuitenkin tuottaa monia epäkelpoja suunnitelmia. Kukon vuonna tulisi kiinnittää erityistä huomiota suunnitelmien käytännöllisyyteen ja toteuttamis- Muumihahmo odotti esiintymisvuoroaan kiinalaisen uudenvuoden juhlassa Keskuskadulla 27.1.2017. Kuva Mika Ruusunen kelpoisuuteen. Päättäjien olisi viisasta olla avarakatseisia ja pyrkiä rakentavaan vuoropuheluun vastakkaisia kantoja edustavien tahojen kanssa. Tuli-kukon vuonna autoritäärisyys kasvaa helposti ja sitä vastaan taistellaan parhaiten hyvän hallinnon ja lainmukaisuuden avulla. Kukon vuosi 28.1.2017?15.2.2018. Helsingin Kiinalaisen uudenvuoden tapahtumaa on vietetty Helsingissä vuodesta 2007 lähtien. Nyt toista kertaa Keskuskadulla vietetty juhla on yhdestoista Helsingissä järjestetty kiinalaisen uudenvuoden tapahtuma. Juhla tuotetaan Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhteistyönä ja sen järjestäjät ovat Kulttuurikeskus Caisa ja Suomi-Kiina-seura. Tämän vuoden pääyhteistyökumppani on Finnair. pihakorttelien alueen asemakaavoitus on loppusuoralla. Ja kolmannen kokonaisuuden eli tornialueen suunnittelukilpailu on nyt siis käynnissä. man akseli. ? Pasilan aluetta on suunniteltu vuosikymmeniä. Jo Eliel Saarinen esitti aikanaan päärautatieaseman siirtämistä Pasilaan. Alvar Aallon 60-luvun suunnitelmassa Pasila oli ennen kaikkea työpaikka-alue. ItäPasila rakennettiin pääosin 70-luvulla ja Länsi-Pasila 80-luvulla. Nyt ollaan vihdoinkin pääsemässä vaiheeseen, jossa Pasilasta saadaan yhtenäinen kaupunginosa. Tornialueella on iso merkitys, sillä se luo alueelle identiteettiä, pohtii projektipäällikkö Dan Mollgren Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Pasilan uudistuksessa alkaa uusi vaihe ? Tornialueen kilpailu on nyt käynnissä ??Helsingin kaupunki ja alueen suurin maanomistaja Suomen valtio ovat käynnistäneet Helsinki HighRise -kilpailun, jolla haetaan korkeatasoista suunnitelmaa Pasilan tornialueen toteuttamiseksi. Suunnittelualue sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella Pasilankadun ja Ratapihantien välissä. Kilpailun tarkoituksena on löytää 150 000?200 000 kerrosneliömetrin suuruinen asuin-, toimisto- ja liiketiloja sisältävä laadukas suunnitelma tornialueen asemakaavoituksen pohjaksi ja alueen toteuttamiseksi. Kilpailun tarkoituksena on myös löytää ostaja ja toteuttaja vähintään 40 000?65 000 kerrosneliön suuruiselle aloitusalueelle. Tornialueesta on tavoitteena saada miellyttävää kaupunkiympäristöä myös jalankulkijoille. Kilpailun suunnitteluohjelmassa todetaan, että alueelle pitää korkeiden talojen lisäksi suunnitella matalampia rakennuksia tai tornitalon osia. Tarkoituksena on synnyttää miellyttäviä paikkoja tornien lomaan. Mataliin rakennuksiin tulee sijoittaa liike-, kahvila- tai muita asiakkaille avoimia tiloja. Kaksivaiheinen kilpailu Kilpailu on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vai- heessa kilpailijat laativat suunnitelmaehdotuksensa koko suunnittelualueelle. Kilpailun arviointiryhmä valitsee ensimmäisen vaiheen ehdotusten laatuarvioinnin perusteella jatkoon 2 - 4 laadullisesti parhaimman ehdotuksen laatinutta kilpailijaa. Toisessa vaiheessa kilpailijat laativat tarkennetun suunnitteluratkaisunsa kilpailuohjelman mukaiselle aloitus- ja länsialueelle. Toisen vaiheen kilpailutöiden arvioinnin painopiste on aloitusalueen suunnitelmissa. Toisessa vaiheessa kilpailun ohjausryhmä neuvottelee kunkin kilpailijan kanssa aloitusalueen toteutussopimuksen. Kilpailun ensimmäisen vaiheen suunnitelmaehdotukset jätetään arvioitaviksi toukokuussa 2017. Kilpailun toinen vaihe käynnistyy syksyllä 2017. Kilpailun voittaja julkistetaan arviolta vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Tavoitteena on aloittaa kilpailualueen rakentaminen vuonna 2021. Kilpailun voittaja valitaan kaupunkisuunnittelullisin perustein. Laadullisesti parhaan suunnitteluratkaisun laatineella taholla on oikeus ja velvollisuus ostaa aloitusalueen rakennusoikeus kilpailuohjelmassa ilmoitetuin yksikköhinnoin ja toteuttaa sille suunnitelmansa mukainen kokonaisuus. ? Senaatti-kiinteistöt Visio Keski-Pasilan alueesta. Kuva: 3D Render odottaa, että kilpailu luo erinomaisen pohjan tornialueen rakentamisen käynnistämiselle. Uskomme, että kilpailumuoto, jossa toteuttaja valitaan suunnitelmien laadun ja toteutettavuuden perusteella, antaa parhaat edellytykset luoda alueesta Helsingille korkeatasoinen kokonaisuus ja elinkeinoelämän keskus, toteaa valtiota edustavan Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehitysryhmän päällikkö Antti Kari. Pasila uudistuu Pasila on yksi Helsingin merkittävimmistä uudistuvista kaupunginosista. Pasila on Helsingin merkittävin joukkoliikenteen sol- mukohta ja vuoteen 2040 mennessä Pasila on noin 30 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Pasilassa on myös Suomen vilkkain rautatieasema. Helsingin metropolialueen jokainen juna pysähtyy Pasilassa. Keski-Pasila rakentuu kolmesta kokonaisuudesta: Pasilan keskustakorttelista, tornialueesta sekä ratapihakortteleista. Rakentaminen on käynnistynyt alueen liikenteellisestä solmukohdasta, Pasilan aseman ja Pasilansillan yhteyteen rakennettavasta Pasilan keskustakorttelista. Sinne on nousemassa Tripla. Sen pohjoispuolelle nousevan yli 3000 asukkaan rata- Pasilan alueella Keski-Pasilan uudistuminen on osa laajamittaista koko Pasilan alueen kehitystä. Helsingin keskusta laajenee kohti pohjoista. Pasilan uudistuminen jatkuu edelleen myös Konepajan alueella, Ilmalassa sekä lähivuosina Postipuistossa Pohjois-Pasilassa. Tulevaisuudessa eräs Helsingin tärkeistä kehittämisvyöhykkeistä on myös Pasilan, Vallilan ja Kalasata-
• KALLIO LEHTI 16 Tapahtumien Suomi 100 -vuosi Helsingissä ??Helsinki käynnisti Itsenäisyyden merkkivuoden näyttävästi Töölönlahden Uudenvuoden juhlassa, jota seurasi paikan päällä 162 000 katsojaa ja televisioiden äärellä 1,6 miljoonaa katsojaa. Myös tammikuun alussa Helsingin historiallisen keskustan valaissut Lux Helsinki -valofestivaali keräsi ennätyssuuren yleisön. Suomi 100 -vuonna Helsinki kutsuu kaupunkilaiset rakentamaan oman näköisensä juhlan. Juhlavuosi muodostuu isoista ja pienistä kohtaamisista, elävästä kaupungista, sen sykkeestä ja rauhasta. Juhlavuoden vaikuttava teko, valtion ja kaupungin lahja satavuotiaalle Suomelle, on Helsingin rakenteilla oleva keskustakirjasto Oodi. Helsingin uusi keskustakirjasto on Suomi 100 -juhlavuoden merkkihanke. Joulukuussa vuonna 2018 avattava keskustakirjasto tarjoaa kaikille avoimen uuden oppimisen ja työskentelyn tilan. Kirjaston rakentumista voi seurata koko juhlavuoden ajan rakennustyömaan nettikameran välityksellä. Helsingin valtaa 15.?18.5. Taitaja 2017, ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma ja kesäkuussa juhlitaan pääkaupunkia kaikille avoimessa kaupunkifestivaalissa, kun perinteisesti 12.6. vietettävä Helsinkipäivä laajenee kaksipäiväiseksi 11.?12.6. Kesä-Helsinkiä värittää toukokuussa käynnistyvä ja eri puolille kaupunkia suuntaava Katutaidekesä 2017 -tapahtuma ja elokuun viimeisenä viikonloppuna Syödään yhdessä val- takunnallisessa, maailman suurimmassa kyläjuhlassa. Kulttuuria on tarjolla paljon. Suomalainen modernismi ja sen kansainvälisyys näyttäytyvät HAMin ja neljän muun museon Modernia elämää -suurnäyttelyssä, kaupunginteatteri tuo lavalle Myrskyluodon Maijan musikaaliversiona ja lokakuun alussa järjestetään Lähiöfest2017-tapahtuma, joka toteutuu 10 lähiössä ja haluaa herättää keskustelua lähiöiden merkityksestä. Itsenäisyyden juhlavuosi on myös liikkumisen ja urheilun riemuvuosi. Helsinki osallistuu Olympiakomitean koordinoimaan valtakunnalliseen Suomi 100 -hankkeeseen, joka pyrkii kokeilukulttuurin avulla osallistamaan ja luomaan lisää liikettä helsinkiläisten arkeen. Juhlavuoden aikana Helsinki isännöi myös useita kansainvälisiä suurkisoja, mm. Taitoluistelun MM-kisat 29.3.?2.4. sekä Koripallon EM-kisojen yhden alkulohkon elo-syyskuun vaihteessa. Koulut ja päiväkodit sekä nuorisoasiainkeskus tähyävät juhlavuonna tulevaan. Useita helsinkiläiskouluja osallistuu valtakunnalliseen HundrED-hankkeeseen, joka etsii 100 suomalaista koulua uudistavaa innovaatiota. Helsingin kaupunki juhlii itsenäisyyden juhlavuotta yhteensä yli 50 ohjelmahankkeen ja satojen yksittäisten tapahtumien kautta. Tärkeintä on se, että juhlasta muodostuu juhlijoiden oma, helsinkiläinen itsenäisyyden juhlavuosi, joka tehdään yhdessä. Jemina ? The Great American Show ??Pannuhallissa, Helsingin Kaapelitehtaalla, Tallberginkatu 1, 00180 Helsinki Esiintyjät: Auri Ahola, Anne Hiekkaranta, Jyrki Karttunen, Jyrki Kasper, Aksinja Lommi, Heidi Naakka, Mikko Paloniemi, Justus Pienmunne, Kalle Pulkkinen (Teak), Kaisa Torkkel . Liput 15 / 30 euroa. Lipunmyynti Kaupunginteatterin lippumyymälä, puh.09-3940 22, os. Eerikinkatu 2, 00100 Helsinki. Avoinna ma-pe klo 9-18 la 11-18. Koreografia, konsepti: Jyrki Karttunen Ohjaus: Heidi Räsänen Sävellys, äänisuunnittelu: Tuomas Fränti Valosuunnittelu, lavastus: Jukka Huitila Pukusuunnittelu: Karoliina Koiso-Kanttila Naamioinnin suunnittelu: Henri Karjalainen Yhteistuotanto: Helsingin Kaupunginteatteri / Helsinki Dance Company, Zodiak ? Uuden tanssin keskus Karttusen luoma patinoitunut diiva nousee esityksessä Kaapelitehtaan Pannuhallin lavalle, tähtäimessään Amerikan valloitus. Meryl Streep, watch your back! Jeminan mukana suurelle Amerikan kiertueelle on lähdössä kirjava joukko henkilöitä, jotka kaikki haluavat ahmaista palan suurta, omenanmakuista upeutta, ja päästä samalla Jeminaksi Jeminan paikalle? Glitter on halpaa, tekoripsissä ei säästellä ja diiva on diivalle susi, kun tämä joukko halajaa 15 minuuttiaan universumin ramppivalojen loisteessa. Yleisön kannattaa pysytellä kaukana, sillä esitys on täyttä roskaa ? jotain trashia Las Vegas -shown ja Agatha Christien murhamysteerin väliltä. Se on myös K-18, koska katsomo on samalla ravintolamainen tarjoilualue. Tarjoilusta vastaa Kaapelitehtaan oma Hima & Sali. Esitykset: 21.3.2017 19:00 JEMINA ? THE GREAT AMERICAN SHOW Ensiilta 22.3.2017 19:00 24.3.2017 19:00 25.3.2017 14:00 25.3.2017 19:00 28.3.2017 19:00 29.3.2017 19:00 31.3.2017 19:00 1.4.2017 14:00 1.4.2017 19:00 4.4.2017 19:00 5.4.2017 19:00 7.4.2017 19:00 8.4.2017 14:00 8.4.2017 19:00 Viikot 6-7 Pyöräilyä opitaan nyt virtuaalitodellisuudessa ??Virtuaalifillarointi koettiin mm. todentuntuiseksi ja paljon kivemmaksi kuin oppikirja. Kuva Kaisa Tanskanen/Liikenneturva. Virtuaalifillarointi koettiin mm. todentuntuiseksi ja paljon kivemmaksi kuin oppikirja. Kuva Kaisa Tanskanen/Liikenneturva. Liikenneturva esittelee Educa-messuilla 27.-28.1. uutta alakoululaisille suunnattua pyöräilyn digitaalista oppiaineistoa. Syksyllä julkaistavan materiaalin tavoitteena on kasvattaa lapsia turvalliseen pyöräilyyn hauskalla ja innostavalla tavalla. Todellisissa liikennetilanteissa toimimista harjoitellaan virtuaalitodellisuuden avulla. Valmisteilla oleva pyöräilyaineiston ? Fillarillan - tavoitteena on kehittää alakoululaisten ennakointitaitoja ja kannustaa heitä havaintojen tekemisen, ajotaitojen, liikkumisvalintojen ja sääntöjen harjoitteluun niin koulussa kuin kotona. Fillarilla on kokeiltavana ja kommentoitavana Suomen suurimmassa opetusja kasvatusammattilaisille suunnatussa tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Liikenneturvan pisteellä saa kokeilla virtuaalifillarointia ja antaa palautetta niin VR-kokemuksesta kuin esittää kehitysideoita. ?Paljon kivemmat kuin oppikirja? ? Pyöräilyaineistossa korostuu oppilaiden oma toiminnallisuus, ongelmanratkaisu ja yhteistyö. Vaikka tuote on digitaalinen, se ei ole ollut kehitystyössä itseisarvo. Tavoitteena on ollut haarukoida alakoululaisille paras mahdollinen tapa harjaantua turvalliseksi pyöräilijäksi ja harjoitella ongelmallisina koettuja liikennetilanteita luokkaympäristössä, perustelee Liikenneturvan koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski. Positiivista palautetta pilottiluokalta Virtuaalimaailmassa käy- HSL:n matkakortinlukijaa kehitetään kokemuspohjalta ??HSL:n tutkimusten mukaan enemmistö matkustajista käyttää uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän matkakortinlukijaa ongelmitta. Laite on saanut myös moitteita esimerkiksi siksi, että sen on sanottu hidastaneen lipunostoa. HSL käyttää tutkimuksia ja saamaansa palautetta pohjana, kun se jatkaa lukijan kehittämistä. Kun HSL kysyi viime vuoden marraskuussa lähes 550 matkustajan kokemuksia uudesta matkakortinlukijasta, arvolipun osto sujui useimmilta haastatelluilta vaivatta. Vastaajista 74 prosenttia piti lipun hankkimista joko erittäin tai ainakin melko helppona. Kaikki eivät kuitenkaan pitäneet siitä, että arvolippu ostetaan uudella lukijalla ei järjestyksessä kuin vanhassa. Arvolipun ostoa uudella lukijalla myös moitittiin monivaiheiseksi, minkä arveltiin hidastaneen lipun ostoa ja matkustamista. ? Bussien pysäkkiajat ovat uusien lukijoitten vuoksi pidentyneet tutkimustemme mukaan keskimäärin muutamilla sekunneilla?, hankejohtaja Eero Nikula HSL:stä sanoo. ? Meidän on vielä tutkittava asiaa, ennen kuin voimme varmuudella sanoa, mistä pidennykset johtuvat. Osa viiveistä johtuu lukijalaitteiden teknisistä ongelmista, joita korjaamme. Viiveet hävinnevät, kun kaikki bussit ovat siirtyneet uuteen järjestelmään ja uusi lukija on tullut tutuksi kaikille matkustajille. ? Uudessa järjestelmässä kaikki bussit ja raitiovau- nut saavat ajoaikaa lyhentäviä liikennevaloetuuksia, joita vanhassa järjestelmässä on saanut vain noin kolmasosa busseista. Uuden järjestelmän kuljettajapääte näyttää jatkuvasti kuljettajalle, miten ajettava lähtö etenee suhteessa aikatauluun. 95 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että kausilipun leimaamisen lukualue löytyi erittäin tai ainakin melko helposti. Vastaajat kiittelivät muun muassa uuden lukijan kosketusnäyttöä. Plussaksi mainittiin myös vanhaa laitetta kuuluvampi ääni. Kosketusnäytön miinukseksi mainittiin muun muassa se, että sitä oli hankalaa käyttää rukkaset käsissä. HSL toteutti kyselyn busseissa, junissa ja raitiovaunuissa, jotka olivat uuden LIJ-järjestelmän piirissä eli joihin oli jo asennettu uudet lukijat. HSL myös teetti vuoden vaihteessa sähköpostikyselyn noin 18 000 asiakkaalleen. Vastaajista lähes 80 prosenttia oli käyttänyt uutta kortinlukijaa. Hieman yli puolet uutta lukijaa käyttäneistä osasi mielestään käyttää sitä erittäin hyvin. ? Laitteen käytettävyydessä on ollut ongelmia osalle matkustajista. Käytettävyyttä ovat heikentäneet myös tekniset alkukitkat, joita uuden ja laajan järjestelmän sisäänajossa väistämättä on, Nikula summaa tutkimusten annin. ? HSL ottaa lukijasta saamansa palautteen huomioon. Kehitämme laitetta erityisesti aluillaan olevan vyöhykeuudistuksen yhteydessä. dään läpi viisi eri liikennetilannetta, jotka kaikki on kuvattu pyöräilijän näkökulmasta 360-videolla. Janakkalan Turengin alakoulun kuudennen luokan oppilaat pääsivät ensimmäisinä oppilaina Suomessa kokeilemaan virtuaalipyöräilyä oppitunnilla. Materiaalista vastaava projektisuunnittelija Essi Olkkonen oli ilahtunut ensimmäisen kokeilun annista. ? Oppilaiden ja opettajien ääni ja ajatukset ovat tärkeässä roolissa materiaalin suunnittelussa. Ensikokeilussa VR:n käyttö synnytti jännittyneitä sormia ja matkan aikana leveneviä hymyjä. Onnistumisesta ker- too se, että oppilaat löysivät hienosti olennaisuudet videon liikennetilanteesta?, Olkkonen kuvailee. ? Veeärrän on tarkoitus tuoda liikennekasvatus niin lähelle aitoja liikennetilanteita kuin luokkahuoneessa on mahdollista. Pelillinen toteutus palkitsee oikeaaikaisen havainnoinnin ja opettaa kiinnittämään oikeisiin asioihin huomiota. Opettajan ohjeiden kautta annetaan vinkkejä, kuinka näistä kokemuksista voi edelleen keskustella koko luokan kesken, Tuomikoski täydentää. Laatutoimistotilojen vuokrataso halvempi kuin Tukholmassa ??Toimitilojen vuokratasot ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla. Tosin poikkeuksiakin on: Helsingin keskustan toimistotilojen ja Vantaan liiketilojen vuokratasoissa ei laskua ole. Helsingin ydinkeskustan toimistotilojen vuokratasot ovatkin päinvastoin kasvussa ja kiinteistömarkkinoiden asiantuntijoilla on yleisesti hieman edellisvuotta positiivisemmat näkymät toimitilavuokramarkkinoista. Helsingin laatutoimistojen vuokrataso on nyt kalliimpi kuin esimerkiksi Amsterdamissa, Brysselissä ja Kööpenhaminassa. Niiden vuokrataso on Helsingissä silti vain eurooppalaista mediaanitasoa ja esimerkiksi alle puolet Pariisin vuokrista. Laatutoimistolla tarkoitetaan paikallisesti arvioituja korkealaatuisimpia ja parhailla paikoilla sijaitsevia toimistoja. Helsinkiä kalliimpia kaupunkeja ovat Lontoo, Moskova, Dublin, Tukholma, Milano ja Oslo. Vajaakäyttö kasvaa Toimistotilojen vajaakäyttö on kasvanut erityisesti Espoossa ja on koko pääkaupunkiseudulla euroop- palaista keskiarvoa korkeampi. Liiketilojen kohdalla vastaavaa kasvua ei sen sijaan näy, vaan niiden käyttöasteet ovat korkeita. Väestönkasvu ja uudet infrastruktuurihankkeet siivittävät myös uusien liiketilojen rakentamista. Maantieteellisesti toimistotilojen rakentamista pääkaupunkiseudulla ohjaavat hyvät liikenneyhteydet ja keskeinen sijainti. Kauppa keskittyy pääkaupunkiseudulla yhä enemmän suuriin kauppakeskuksiin, joiden myynti kehittyi vuonna 2016 muuta vähittäiskauppaa paremmin. Keskittymisen taustalla ovat kuluttajien muuttuvat tarpeet ja vahva Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2016 ?julkaisussa kuvataan toimitilamarkkinoita ja niiden kehitystä. Julkaisun pääpaino on Helsingin toimisto- ja liiketilojen vuokratasoissa, mutta lisäksi tarkastelussa on Espoon ja Vantaan keskeisiä osamarkkinoita. Raportissa on myös verrattu Helsingin laatutoimistojen vuokratasoja, vajaakäyttöastetta ja sijoittajien tuottovaatimusta muihin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin. Lue netissä ? www.lehtiluukku.fi
• KALLIO LEHTI Viikot 6-7 17 Mikä on Suomen paras kaupunginosa? ??Mistä löytyy elävää kaupunkikulttuuria ja aktiivisia asukkaita? Missä tuntee urbaanin kaupunginsykkeen? Missä on kotoisaa ja turvallista? Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailussa etsitään viihtyisää ja yhteisöllistä kaupunginosaa, jossa on monipuolista, uudentyyppistäkin toimintaa ja hyvä asua. Viime vuonna saimme huikeat 162 ehdotusta eri puolilta Suomea. Palkitsemisen arvoisia kaupunginosia siis riittää ? kenen vuoro on tänä vuonna? Hyvässä kaupunginosassa on monipuolista toimintaa erilaisille ihmisryhmille, mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen, turvallista elää ja hyvä yrittää. Kaupunginosien aktiivisuus ja kansalaistoiminta ? erityisesti ihmisten, yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyö ? lisäävät kotoisuutta ja hyvinvointia. Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa kaupunginosaa ? omia kulmia, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia, kunhan alue on kaupunkimainen. Tarvitaan vain perusteltu vapaamuotoinen ehdotus, jonka voi lähettää verkkolomakkeella 30.4. mennessä. >>http://www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot/vuoden-kaupunginosa/lomake Vuoden kaupunginosa 2017 julkistetaan elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Jyväskylässä. Aktiivisia kaupunginosia löytyy eri puolilta Suomea Vuodesta 2001 järjestetyssä kilpailussa on palkittu kaupunginosia eri puolilta Suomea: Porista, Vantaalta, Tampereelta, Turusta, Vaasasta, Somerolta, Helsingistä, Lahdesta, Kajaanista, Oulusta, Jyväskylästä ja Varkaudesta. Viime vuonna palkittiin merihenkinen Porin Reposaari, jonka yhteishenki ja rakkaus kotiseutuun nostivat kaupunginosien kärkeen. Vuoden kaupunginosa 2015 Vantaan Hakunila on yhteisöllinen ja kulttuuritoiminnaltaan rikas kaupunginosa, jossa eri ryhmien välisiä ristiriitoja on soviteltu onnistuneesti yh- teisin voimin. Vuonna 2014 palkitussa Tampereen Pispalassa on ahkeria kansa- laisvaikuttajia eri yhdistyksissä ja osuuskunnissa sekä useita paikkoja yhteiseen tekemiseen. Teurastamolle haetaan vuokralaista ??Vuokrattava tila sijaitsee Teurastamolla rakennuksessa 5, Teurastamon entisen hallintorakennuksen tiloissa, osoitteessa Työpajankatu 2a, 00580 Helsinki. Tilat ovat viimeksi olleet Radio Helsingin toimistokäytössä. Helsingin Kalasataman kupeessa sijaitseva Teurastamo rakennettiin vuonna 1933 Helsingin kaupungin teurastuslaitokseksi. Alue avattiin kaupunkilaisille, matkailijoille ja yrittäjävetoiselle toiminnalle vuonna 2012. Tällä hetkellä Teurastamon alueella harjoit- Kuva: Eetu Ahanen taa liiketoimintaa 13 aktiivista toimijaa tislaamosta pastatehtaaseen ja koulusta kahvipaahtimoon. Historiallisia tiloja on remontoitu vähitellen uutta elämää varten ja spontaani kaupunkikulttuuri elää Tukkukaupan kuhinan keskellä. Avoimella haulla on tarkoitus löytää tilaan toimintaa, joka täydentää Teurastamon alueen palveluita ja tarjontaa. Ruokakulttuuri ei ole edellytys alueella toimimiselle, vaan muutkin luovat alat ovat tervetulleita. Myös toiminnan positiivinen vaikutus kaupunkikulttuuriin ja liikeidean ainutlaatuisuus katsotaan hakijan eduksi. Kaikilta hakijoilta edellytetään yhteistyötä Teurastamon muiden toimijoiden kanssa. Teurastamon tiloja vuokraa Helsingin Tukkutori, joka myös kehittää aluetta. Vuoden parhaat yrittäjäyhdistykset palkittiin ??Pukkilan, Suonenjoen, Orimattilan ja Kanta-Helsingin Yrittäjät palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2016 parhaina paikallisyhdistyksinä. Parhaasta jäsenkasvusta palkittiin Vaalan Yrittäjät. Vuoden 2016 toimialajärjestö on Suomen Taksiliitto. Parhaat paikallisyhdistykset palkittiin jäsenmäärän mukaan neljässä sarjassa: alle 100, 100 - 199, 200 500 sekä yli 500 jäsenyritystä sekä uutuutena suhteessa eniten jäsenmääräänsä kasvattanut paikallisyhdistys. Suomen Yrittäjillä on 400 paikallisyhdistystä ja 64 toimialajärjestöä, joiden joukosta voittajat valittiin. Palkinnot jaettiin Puheenjohtajien neuvottelupäivillä m/s Silja Symphonylla sunnuntai-iltana. Pienimpien paikallisyhdistysten sarjan voittaja Pukkilan Yrittäjät kehittää kuntaansa aktiivisesti. Aktiivisuus näkyy esimerkiksi kunnanvaltuuston esityslistalla yritysvaikutusten arviointina ja alakoulun Pikkuyrittäjät-ryhmätoiminnassa. Pukkilan Yrittäjien perusta- ma Pukkilan alueen yritystoiminta -ryhmä Facebookissa on aktiivinen yritysten keskustelufoorumi. Yrittäjät verkostoituvat myös muun muassa suosituilla Vuovaus-päivillä. Alle kahdensadan jäsenyrityksen sarjan voitti Suonenjoen Yrittäjät. Yhdistys pitää tiiviisti yhteyttä kuntavaikuttajiin. Vaikuttaminen lähtee jäsenyrittäjien tarpeista: erityisesti hankinta-asiat ovat olleet esillä viimeisen vuoden aikana. Suonenjoen Yrittäjillä on ollut lisäksi iso rooli alueen kehitysyhtiön SavoGrown perustamisessa. Alle 500 jäsenyhdistyksen sarjan voittaja Orimattilan Yrittäjät on vienyt eteenpäin kaupungin hankintakäytäntöjä. Työn tuloksena Orimattila ottaa käyttöön HankintaSampo-palvelun, jonka avulla pienhankinnat voidaan kilpailuttaa paikalliset pienyrittäjät huomioiden. Yrittäjäkasvatusta yhdistys toteuttaa yhteistyössä kaupungin työllisyyshankeen ja koulujen kanssa muun muassa Avaimet sun duuniin -ta- pahtumalla, jossa yritykset esittelevät itseään ja työpaikkojaan yläkoulun, lukion sekä ammattikoulun nuorille. Suurimpien yhdistysten kovatasoisen sarjan voitti Kanta-Helsingin Yrittäjät ry. Yhdistys on jäsenmäärältään suurin Helsingin yhdeksästä paikallisyhdistyksestä ja se vaikuttaa aktiivisesti yrittäjille tärkeiden asioiden edistämiseksi erityisesti kaavoituksessa, yrityspysäköinnissä ja Helsinki Cruise Networkin kumppanina. Yhdistyksen toimintapiirissä on myös yksitoista kansanedustajien nimikkoyrittäjää viemässä yrittäjyyden viestiä valtakunnalliseen päätöksentekoon. Vaalan Yrittäjien toiminta lähti vuonna 2016 uuteen nousuun. Yhdistys oli jo hiipumassa, mutta aktiivisten yrittäjien voimin toiminta lähti jälleen käyntiin ja jäsenmäärän kehitys ylsi 21 prosentin kasvuun, kahdestakymmenestäkolmesta jäsenestä 29 jäseneen. Kuva: Eetu Ahanen Itsetuhoisuuden takia soittavia yhä enemmän kriisipuhelimessa ??Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa käytiin yli 2100 itsetuhoisuuteen liittyvää keskustelua vuonna 2016. Määrä on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2011. ? Itsetuhoisuuden taustalla on useimmiten sairautta sekä parisuhteisiin ja muihin ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Monilla on vaikeuksia työelämässä tai talouden hallinnassa. Kriisipuhelimen keskusteluavun kautta soittajat yleensä pystyvät rauhoittumaan ja etsimään päivystäjän kanssa ratkaisutapoja tilanteen helpottamiseksi. Se luo toivoa asioiden ratkeamisesta, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Mielenterveysseurasta. Perheessä ja parisuhteessa olevat ongelmat toivat eniten yhteydenottoja Kriisipuhelimeen vuonna 2016. Soittajat puhuivat eroamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvistä ongelmista perheessä ja parisuhteessa. Moni kertoi puhuneensa vaikeuksistaan ensimmäistä kertaa Kriisipuhelimessa. ? Viime vuonna pystyimme tarjoamaan keskusteluapua lähes 50 000 kertaa. Kriisipuhelimelle palautetta antaneista 96 prosenttia koki puhelinkeskustelun auttaneen heitä. On todella arvokasta, että voimme tarjota tällaisen mahdolli- suuden ihmisille. Vaikealla hetkellä kukaan ei halua jäädä yksin. Verkkokriisikeskus Tukinetissä chat-keskusteluja käytiin yhteensä 2047, joka on lähes 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Avoimen foorumin viestien määrä kasvoi 15 prosenttia vuodesta 2015 ja niitä lähetettiin yhteensä 15 517. Ohjattuja chat-ryhmiä järjestettiin 351. Kriisipuhelin ja Tukinet tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua ja neuvovat tarvittaessa jatkoavun hakemisessa. Kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin kello 9-07 ja viikonloppuisin sekä juhlapyhinä kello 15-07. Puhelimeen vastaavat kriisityöntekijät sekä koulutetut vapaaehtoiset. Soittaa voi nimettömänä. Puhelu maksaa operaattorin perimän hinnan verran. Nuorille suunn a t t u Sekasin-chat päivystää verkkokriisikeskus Tukinetissä joka päivä 7-24. Aikuisille tarkoitettu Solmussa-chat on avoinna maanantaina ja keskiviikkona kello 17-19 sekä tiistaina ja torstaina kello 8-10. Lisätietoja ryhmistä ja muista palveluista löytyy sivustolta www.tukinet.net. Vuoden parhaat yrittäjäyhdistyk- set palkittiin
• KALLIO LEHTI 18 Viikot 6-7 Ihminen on luotu liikkumaan ???Ihminen on luotu liikkumaan?, sanotaan. Moni uskoo tämän toteamuksen pitävän paikkansa, mutta määrittelee sen koskevan lähinnä niitä, jotka ovat erityisen liikuntakykyisiä ja hyväkuntoisia. Toiset saattavat olettaa, että iän myötä on luovuttava entisistä liikuntaharrastuksista ja niihin liittyvistä tavoitteista, mutta näin ei kuitenkaan ole. Suomen Seniorihoivan palvelupäällikkö My Sundelin siteeraa osuvasti liikunnan ja hyvinvoinnin tutkimiselle elämänsä omistaneen tohtori Kenneth Cooperin mottoa: ?Emme lopeta liikkumista koska vanhenemme, vanhenemme koska lopetamme liikkumisen.? Liikunta ei estä vanhenemista, mutta se voi hidastaa ikääntymisen tuomia riskitekijöitä huomattavalla tavalla. Tapaturmien ehkäisijänä Valtion liikuntaneuvoston julkaisussa Liikunta ja ikääntyminen ? liikkeellä voimaa vuosiin kerrotaan, että suomalaiset ikäihmiset ovat monipuolisia liikkujia. Eläkkeelle siirtyvät ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin aikaisemmin, mutta terveyserojen on kuitenkin havaittu kasvaneen. Selvitysten mukaan kävely ja muu liikunta ovat vähenemässä, ja vain muutama prosentti eläkeikäisistä liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti. Liikuntaneuvoston mukaan ikäihmisten tulisi pitää yllä kestävyyskuntoa liikkumalla säännöllisesti useana päivänä viikossa, kaiken kaikkiaan ainakin kaksi ja puoli tuntia reippaasti tai tunnin ja vartin verran rasittavammin. Fyysiseen aktiivisuuteen ja liikkumattomuuteen keskittyvän tutkimus- ja asiantuntijakeskuksen UKK-instituutin tilastojen mukaan ikä tuo muutoksia vähitellen ja yksilöllisesti. Instituutin tutkimusten mukaan ikääntymisen vaikutukset, kuten lihasten ja luuston massan pienentyminen, pituuden vähentyminen ja painon nousu voimistuvat radikaalisti 50?70-ikävuoden välillä. Esimerkiksi lihasmassa voi olla 50-vuotiaalla pienentynyt entisestä 10 %, mutta 70-vuotiaalla vastaava prosenttiluku saattaa olla jo 40. Sairaanhoitajana vuosia toimineen Sundelinin mielestä nimenomaan heikentynyt lihasvoima onkin usein ikääntyneiden liikuntaongelmien takana. Jos lihasvoimasta ei pidetä huolta, nousee erityisesti kotona elävän seniorin vahingoittumisriski huomattavasti. Liikkumisen vaikeutumisen ja hidastumisen takana kytee kinkkinen oravanpyörä: koska liikkuminen tuntuu aiempaa haastavammalta, sen vähentäminen on houkutteleva vaihtoehto. Monelle liikkuminen alkaa näyttäytyä kaatumisen pelossa jopa uhkaavana asiana. Liikunnan karsiminen on kuitenkin havaittavissa hätkähdyttävän nopeas- ti erityisesti ikäihmisen fysiikassa, kuten Sundelin on työssään havainnut: ?Inaktiviteetin seurauksena, esimerkiksi sairaalajakson aikana, jopa 5% lihasvoimasta vähenee ensimmäisen viikon aikana ja osteoporoosi lisääntyy prosentin verran päivässä.? Riittävän fyysisen harjoittelun avulla lihasvoimaa voidaan kuitenkin parantaa ja ylläpitää, jolloin myös tasapaino ja reaktionopeus kehittyvät vähentäen kaatumisriskiä. Hyvinvoinnin tuojana On tärkeää huomioida, että liikunnan vaikutukset eivät rajoitu pelkästään fyysisiin suorituksiin, vaan ne vaikuttavat myös neurologisten sairauksien etenemiseen. Aivoliitto ry:n mukaan liikkuminen vahvistaa mielen hyvinvointia sekä muistia ja tarjoaa lisäksi tilaisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sundelinin mukaan liikunta onkin ainut ?lääke?, joka hidastaa hippokampusatrofiaa, joka on vaikuttava tekijä muun muassa Alzheimerin taudissa. Usealle ikääntyvälle oman kehon hidastuminen voi olla suuri henkinen haaste. Saattaa olla vaikeaa hyväksyä, että ennen notkea ja nopea keho ei ylläkään samoihin suorituksiin. Tästä huolimatta liikkuminen on erinomainen keino pitää yllä myös henkistä hyvinvointia. Liikunta ja urheilu tarjoavat sekä rutiinia että vaihtelua arkeen, ja lisäksi ne edistävät unen laatua huomattavasti. Aktiivisesti liikkuvat henkilöt tulevat usein kiinnittäneeksi enemmän huomiota myös ravitsemukseen sekä lisäravinteiden saantiin. Sundelin muistuttaakin, kuinka kaikenikäisten liikkujien tulisi ottaa huomioon tasapainoinen ravitsemus ja riittävä proteiinien saanti. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta edistää siis fyysisen kunnon ohella yksilön arjen hallintaa, elämäntasoa ja mielenterveyttä. Monet mahdollisuudet Liikunta pitää yllä terveyttä ja kykyä suoriutua joka- Nainen 2020 -tapahtuma tsemppaa ja innostaa päiväisistä toimista, mutta vain siinä tapauksessa, että se on säännöllistä ja monipuolista. Erinomaisia lihasvoimaa, hapenkulutusta ja kestävyyttä kehittäviä aktiviteetteja ovat kotijumppa, kävely, sauvakävely, uinti, voimistelu, kuntosaliharjoitukset tai vaikkapa keppijumppa. Liikkuvuutta, notkeutta ja nivelten hyvinvointia edistävät perinteisen venyttelyn ohella muokkausvoimistelu, jooga ja perinteinen kiinalainen laji taiji. On hyvä pitää mielessä, että kaikista liikuntalajeista ja -muodoista ei tarvitse pitää, mutta kaikkea sopii kokeilla. Nykyään vaihtoehtoja on tarjolla lukemattomia tanssista hyötyliikuntaan. Vaikka liikunnan ilo olisikin päässyt katoamaan, sen voi löytää uudelleen. Useimmiten liikuntakärpänen nimittäin puree vasta, kun lajiin on päässyt kunnolla tutustumaan ja tottumaan. Mitä enemmän ikää meille kertyy, sitä enemmän tarvitsemme liikuntaa pitääksemme peruskuntoamme yllä. Luonnollisesti ikä tulee ottaa huomioon urheilusuoritusten vaativuudessa, mutta mitään syytä ei ole lopettaa liikkumista, kunhan sen tekee oman kehon mahdollisuuksien ja lääkärin suositusten rajoissa. Suomen Seniorihoiva kannustaa ikäihmisiä aktiiviseen elämään, sillä ihminen todella on luotu liikkumaan ? iästä viis. Managerina menestystä niittävä Carla Ahonius tietää, että usko omaan itseensä ja kykyihinsä on lähtökohta menestykselle. Naisia halutaan kannustaa uskomaan itseensä ja yhteistyöhön ??? Kuka tahansa nainen pärjää, kunhan uskoo itseensä. Tärkeää on osata kuunnella, olla rehellinen ja olla ystävällinen silloinkin, kun sen joutuu tekemään hammasta purren. Mutta aina myös uskaltaa sanoa mielipiteensä, mm. Cheekin managerina toimiva Carla Ahonius sanoo. Carla totesi itse 10-vuotiaana, että hän on tuleva Madonnan manageri. Nyt 38-vuotiaana hän toimii Suomen ykkösartistien, Cheekin, Chisun ja Jenni Vartiaisen managerina. Carla Ahonius on mukana perjantaina 10. helmikuuta järjestettävässä Nainen 2020 -tapahtumassa Kulttuuriareena Gloriassa. Tekijänaiset-paneelikeskustelussa kuullaan hänen ajatuksiaan naiseuteen ja uraan liittyvistä asioista: Shoppaileeko 2020-luvun nainen eurolla vai 80 sentillä? Määrittääkö naisen hänen kykynsä vai kauneutensa? Millaisista naisista kirjoitetaan klikatuimmat lehtijutut? Keitä ovat tekijänaiset ja mitä he ovat saavuttaneet? Tuottajat, R.A.E. & Kulttuuriareena Gloria järjes- tävät ensimmäistä kertaa Nainen 2020 -tapahtuman, jonka keskeisenä ideana on juhlistaa nykynaisissa kuplivaa valtavaa potentiaalia, tuoda tekijöitä yhteen sekä antaa inspiraatiota suuriin suunnitelmiin. Tuoreita ajatuksiaan tuovat keskusteluun myös urheilulääkäri Pippa Laukka, sinkkubloggaaja Henriikka Rönkkönen, toimittaja-tubettaja Laura Haimila sekä Tuottajien Jessica Häyhä ja Johanna von Hertzen. Lavallakin nähdään mimmienergiaa. Illan juontaa yksi tapahtuman järjestäjistä, R.A.E. -yhtyeen Emilia Rinne, jonka uutta musiikkia kuullaan illan aikana. Musiikillisesta puolesta vastaavat upeat Titta (Bikinit, Maailma loppuu tänään) sekä Younghearted (Hyvä näin, Hetkeksi). Nainen 2020-tapahtuman viralliset jatkot Kokomossa. Lavalle nousee räp-popparitar Sana, joka tunnetaan positiivisen naisräpin viestinviejänä. Kappaleet ovat tanssittavia hittejä, joista löytyy vivahteita niin ysäriltä kuin nykypäivän klubihiteistä. Molemmissa tapahtumassa on tarjoilua ja ikäraja on 18 vuotta. Ennakkolippuja saa Tiketistä 13,50 euron hintaan. Kuttuuriareena Gloria sijaitsee Helsingin Kaartinkaupungissa osoitteessa Pieni Roobertinkatu 12?14. Emilia Rinne: Nainen, olet hyvä tyyppi ? Nainen 2020 -tapahtumassa haluamme panelistien esimerkkien kautta todistaa naisille, että mitä vaan voi saavuttaa, kunhan menee, tekee ja uskaltaa. Ja ennen kaikkea naisten on tärkeää tehdä yhteistyötä keskenään, sanoo tapahtuman ideoinut muusikko Emilia Rinne. ? Ajattelutapaa pitäisi muuttaa yhä enemmän sellaiseen bro-meininkiin, jonka ajatuksena olisi että ?mä oon hyvä tyyppi, ja säkin varmasti olet, vaikka me ei vielä tunnetakaan. Emilia haluaa vaikuttaa näihin asioihin myös omalla musiikillaan. ? R.A.E.n biisit ovat energisiä ja rytmikkäitä, ja käsittelevät hyvin pitkälti samoja teemoja, joiden ympärille Nainen 2020- tapahtumakin lähti syntymään. Voisi sanoa, että tarpeeni julistaa mimmien yhdessä tekemisen ja toistensa tsemppaamisen sanomaa oli niin suuri, että se lähti laajenemaan musan ulkopuolellekin. Aika luonteva ajatusjatkumo mimmiltä, joka etsi itselleen kanssamuusikkoakin somesta. Miten itse uskot, määrittävätkö naista vuonna 2020 kyvyt vai kauneus? ? Se riippuu siitä, miten yksilötasolla kukin nainen määrittää oman arvonsa. Mutta haluan vastata, että ehdottomasti kyvyt! Mikä sinua naisena tänä päivänä ilahduttaa? ? Se, että sekä mediassa että omassa ystäväpiirissä on roolimalleina paljon vahvoja naishahmoja, joiden esimerkki antaa itsellenikin rohkeutta jahdata omia unelmiani. Carla Ahonius, miten uskot naisen aseman ja elämän muuttuvan vuoteen 2020 mennessä? ? Toivon, että naisen asema on muuttunut niin, että meidän ei enää tarvitsisi perustella sitä miksi naisille pitäisi olla samat oikeudet kuin miehillä. Missä asioissa ammatillisesti tulevat eniten esiin miesten ja naisten erot? ? Luulen, että tästä kaikki ovat samaa mieltä: miesvoittoisissa ammateissa on suurimmat erot.  Tukevatko naiset toisiaan tarpeeksi? ? Mielestäni osittain kyllä. Mikä saa sut iloiseksi? ? Todella moni asia! Pienet jutut ja isommat jutut. Ilostun hyvästä aamukahvista aina loppuunmyytyihin keikkoihin tai siihen, kun kuulen lempibiisini pitkästä aikaa radiosta. 
• KALLIO LEHTI Viikot 6-7 19 Ruuhkamaksut tehokkain keino parantaa Helsingin ilmanlaatua ??Liikenteen päästöt heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat terveysriskin erityisesti Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Vaikka ruuhkamaksujen suosio on Helsingin Sanomien gallupin mukaan laskenut, ne olisivat tehokkain keino parantaa ilmanlaatua. EU:n asettama typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa liikenteen päästöjen vuoksi. Huono ilmanlaatu on suurin yksittäinen ympäristön aiheuttama terveysriski. Pitkäaikainen altistuminen lisää hengitys-, sydän- ja verenkiertosairauksia sekä kuolleisuutta. Erityisesti lapset, astmaatikot sekä ikääntyneet sydän- ja hengityselinsairaat ovat herkkiä ilmansaasteille. ? Ruuhkamaksut on todettu tutkimuksissa tehokkaimmaksi tavaksi suunnata liikkumista kestävämpiin kulkutapoihin eli kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Maksut vähentäisivät paitsi ilmanlaatuhaittoja myös melua, kasvihuonekaasupäästöjä ja ruuhkautumista, Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen toteaa. Nikunen viittaa viime päivinä mediassa esiin nousseeseen keskusteluun maksuista. Helsingin Sanomissa eilen julkaistun gallupin mukaan tiemaksujen suosio on laskenut kuntalaisten keskuudessa. Ruuhkamaksut olisivat kuitenkin tutkitusti nopein tapa vähentää liikenteen pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä. Laajasti käytössä Tukholmassa ruuhkamaksut ovat vähentäneet keskustan liikennemääriä keskimäärin 20 prosenttia. Tämä on selvästi laskenut keskustan ilmansaasteiden pitoisuuksia. Tukholmassa on arvioitu, että maksujen ansiosta kaupungissa vältetään 25?30 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Enemmistö tukholmalaisista kannattaakin nykyisin ruuhkamaksuja. Ruuhkamaksuista ja niiden vaikutuksista on kokemuksia myös useista muista Euroopan kaupungeista. Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) selvityksessä todetaan, että ruuhkamaksut ovat monissa Euroopan kaupungeissa laskeneet liikennemääriä 11?30 prosenttia. Lontoossa maksujen arvioidaan vähentäneen keskustan liikennettä noin 27 prosenttia. Helsingin seudun liikenne (HSL) julkaisi keväällä 2016 ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityksen. Selvityksen mukaan niin sanotulla porttivyöhykemallilla toteutettu hinnoittelu vähentäisi liikennemääriä koko seudulla 5?8 prosenttia ja kantakaupungissa 10?18 prosent- Museovirasto luopuu toimitiloistaan Sturenkatu 4:ssä ??Museovirasto luopuu kustannussyistä toimitiloistaan Kulttuuritalon toimisto-osassa Sturenkatu 4:ssä Helsingissä. Kulttuuriympäristöpalvelut-osasto on siirtynyt Sturenkatu 2a:ssa sijaitsevaan Museoviraston toimitaloon, jossa jo entuudestaan toimii Arkisto- ja tietopalvelut -osasto. Museoalan kehittäminen -yksikkö ja Hallintopalvelutyksikkö siirtyvät Sturenkatu 4:stä helmi-maaliskuun vaihteessa Kansallismuseon puistossa sijaitsevaan piharakennukseen, jonne myös viraston pääjohtaja siirtyy. Museovirasto luopuu Sturenkatu 4:n toimitiloista kustannussyistä. Viraston henkilökuntaa on viime vuosina jouduttu vähentämään rajusti budjettileikkausten vuoksi. Tiivistämällä henkilökunnan toimitiloja, virasto säästää vuokrakuluja vuodessa yli 700 000 euroa, mikä tarvitaan kipeästi toimintaan. Sekä Sturenkatu 4:n että Sturenkatu 2a:n S-ryhmästä kesätöitä yli 10 000 nuorelle ??S-ryhmä on eniten nuoria työllistävä yritysryhmä Suomessa. Ensi kesänä Sryhmän myymälöissä ja ravintoloissa työskentelee yhteensä yli 10 000 nuorta kesätöissä. Määrä nousee vielä muutamalla tuhannella, mikäli työmarkkinaliittojen välillä saadaan solmittua Tutustu ja tienaa -sopimus. S-ryhmä toivoo, että liitot pääsevät mahdollisimman pian sopuun Tutustu ja tienaa -harjoitteluohjelman sopimuksesta, jotta mahdollisimman moni nuori saisi kesätyökokemusta. S-ryhmän kesätyöpaikkoja sekä mahdollisia Tutustu ja tienaa -harjoittelupaikkoja löytyy esimerkiksi Prismoista ja S-marketeista, ABCliikennemyymälöistä sekä majoitus- ja ravitsemisalalta. Tarjolla on muun muassa myyjän, liikennemyymälätyöntekijän tai tarjoilijan pestejä ja työtehtävät vaihtelevat avustavista vaativiin. Osuuskaupat ovat merkittäviä alueellisia kesätyöllistäjiä. Esimerkiksi Osuuskauppa Keskimaa palkkaa ensi kesänä noin 350 kesätyöntekijää sekä lisäksi kahden viikon pestiin noin 350 15?17-vuotiasta peruskoululaista ja lukiolaista, mikä- li valtakunnallinen Tutustu ja tienaa -harjoitteluohjelma toteutuu. HOK-Elanto puolestaan palkkaa 1000?2000 kesätyöntekijää ja -harjoittelijaa riippuen Tutustu ja tienaa -harjoitteluohjelman toteutumisesta. Myös jo työsuhteessa oleville osa-aikaisille työntekijöille tarjotaan lisätunteja kesällä. Osuuskauppa Keskimaalla kesätyöntekijöitä jo odotellaan työkavereiksi. ? Kesä on Keskimaan alueella vilkasta aikaa ja ilman kesätyöntekijöitä olisimme pulassa. He tuuraavat vakituisten lomaillessa ja pitävät osaltaan liiketoiminnan pyörimässä keskeytyksettä myös kesällä. Nuoret tuovat työpaikoille myös mukavasti toisenlaista vipinää ja virtaa, Osuuskauppa Keskimaan henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg kertoo. HOK-Elannon henkilöstöjohtajan Antero Leväsen mukaan osuuskaupoissa kesätyöntekijät otetaan osaksi työyhteisöä ja perehdytetään huolella. Monet kesätyöntekijät jatkavat syksyllä töitä esimerkiksi osa-aikaisina opiskeluiden ohella ja useat myös jäävät alalle. kiinteistöt omistaa Senaatti-kiinteistöt. MUSEOVIRASTON TOIMINNOT STURENKATU 2a:SSA: Museoviraston kirjaamo Arkisto- ja tietopalvelut -osasto ? Kirjasto, arkisto ja arkeologiset kokoelmat -yksikkö ? Kuvakokoelmat ? Tiedonhallinta ? Arkeologiset kenttäpalvelut (Arkeologiset kenttäpalvelut muuttaa Sturenkatu 2a:han helmi-maaliskuun vaihteessa) Kulttuuriympäristöpalvelut-osasto ? Ohjaus ja tuki ? Restaurointi ? Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut ? Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut MUSEOVIRASTON TOIMINNOT KANSALLISMUSEON PIHARAKENNUKSESSA: ? Pääjohtaja ? Museoalan kehittäminen -yksikkö ? Hallintopalvelut-yksikkö ? Viestintä- ja markkinointipalvelut -yksikkö (yksikkö muuttaa Kansallismuseo-rakennukseen) Henkilökunnan puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet säilyvät ennallaan. Myös postiosoite on sama kuin ennenkin: Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki. Tukholmassa ruuhkamaksujen ansiosta vältetään 25?30 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Helsingissä ruuhkamaksut voisivat vähentää kantakaupungin liikennemääriä lähes viidenneksen. Kuva: Seppo Laakso/Helsingin kaupungin aineistopankki tia maksujen tasosta riippuen. Tiemaksujen myötä liikenteen ympäristöhaitat vähenisivät ja kestävien kulkumuotojen osuus kasvaisi. Tiemaksujen valmistelua jatketaan seudun kuntien ja valtion yhteistyönä. Valmistelun lähtökohtana on, että maksuilla kerätyt varat käytetään seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Ruuhkamaksut auttavat myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. ? Helsingin kaupungin tekemän päästövähennysselvityksen mukaan suurin päästövähennyspotentiaali on liikenteessä. Päästöjä voitaisiin tehokkaasti vähentää taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten ruuhkamaksuilla, Nikunen painottaa. Haagassa aloittaa nuorten aloitteesta lemmikkikahvila-toiminta ??Haagan nuorisotyöyksikkö on yhdessä nuorten kanssa suunnitellut lemmikkikahvila-konseptin, jonka ensimmäinen tapahtuma, Koirakahvila, järjestetään Nuorisokahvila Clubin tiloissa perjantaina 3.2 klo 18?21. Koirakahvila on tarkoitettu kaikenikäisille, ja mukaan voi tulla koiran kanssa tai ilman. Tapahtumassa voi mm. kuvauttaa oman koiransa, saada vinkke- jä koiran kouluttamiseen, ruokintaan ja kasvatukseen sekä lukea koira-aiheisia kirjoja. Valokuvauksen hoitaa yksi nuorista, Roope Niemi. Lisäksi tapahtumassa ideoidaan yhdessä tulevaa lemmikkikahvilatoimintaa. Nuorten pyörittämästä kahvilasta voi ostaa huokeaan hintaan pientä purtavaa. Lemmikkikahvila-idea lähti itämään nuorten ja nuoriso-ohjaaja Matti Pääk- kösen aloitteesta. ? Olemme Haagan nuorisotyöyksikössä käyttäneet jo kauan eläimiä nuorisotyön välineenä mm. kesätoiminnassamme. Nuoret ovat toivoneet toimintaa pysyvämmäksi, ja nyt olemme lähteneet yhdessä suunnittelemaan lemmikkikahvilaa. Pääkkönen sanoo ja lisää: Vaikka toiminta on nuorten suunnittelemaa ja toivomaa, mukaan ovat tervetulleita kaikki iästä riippumatta! KUNTAVAALIT 2017 Ehdokasasettelu vahvistetaan 9.3.2017 Ennakkoäänestys 29.3. - 4.4.2017 Vaalipäivä 9.4.2017 KUNTAVAALIEHDOKAS Varaa ilmoitustilasi hyvissä ajoin. Ehdokkaille on omat tarjoushinnat. Pyydä tarjous sähköpostitse tai soita. TAVOITA LÄHIMMÄT ÄÄNESTÄJÄSI LEHTEMME SIVUILLA! Ota yhteyttä: p. 09 413 97 332, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
• KALLIO LEHTI 20 Viikot 6-7 Heinäsen kolumni Apukinoksia kolaamaan T ämän vuoden ystävänpäivänä yllytän lukijaa osoittamaan eläinystävällisyyttä. Olkaamme huolestuneita luonnon monimuotoisuuden katoamisesta ja ilmastomuutoksen uhkauksista, kuten luonnonsuojelujärjestöt maailmanlaajuisesti ja Suomessa valistavat. Esimerkkini ovat WWF:n Suomen projekteista. ja paino 50 ? 90 kiloa. Iloisissa muistoissamme on viimekeväinen NORPPALIVE ?operaatio Saimaalla. Seurasimme sitä mm. nettikameroiden välittämänä. Kuukauden ajan norppien liikehdintää kuvattiin yötä päivää niiden kellahtaessa kivelle liikuttavan suloisina. WWF kuvasi ja toimeenpani pääosan esittäjän urosnorpan nimikilpailun, johon saapui yli 6000 nokkelaa ehdotusta. Katsojakertoja norppatapahtuma sai yli kaksi miljoonaa! WWF perusti 1970-luvulla MERIKOTKARYHMÄN pelastamaan suurinta petolintuamme, jonka siipien kärkiväli on jopa 2,5 metriä. Vuonna 1975 ympäristömyrkkyjen vaikutuksesta vain neljä poikasta pystyi kuoriutumaan. Tulosta on nyt saatu pesäpaikkojen suojelutoimin sekä myrkyttömän talviruokinnan ansiosta: poikasia syntyy nykyään vuosittain 400 ? 470! Merikotkakanta on levinnyt syrjäisiltä rannikkoseuduilta myös sisämaahan. Oululainen Kaleva-lehti riemuitsi isoin otsikoin: ?Merikotka palasi sadan vuoden jälkeen pesimään Oulunjärvelle!? Merikotka on muuten Ahvenanmaan maakuntalintu. Kansanäänestyksen tuloksena Pullervo tuli tutuksi, sen naaraskaveri sai nimen Siiri Saimaannorppa. Sanoma saimaannorpan suojelutarpeesta ja uhanalaisuudesta kiiri laajalle ulkomaita myöten. Laji on ainutlaatuinen hylje, jota ei tavata muualta kuin Saimaalta. Pahin uhka on verkkokalastus. Talvinen pulma: talven osoittauduttua taas vähälumiseksi norppa ei voinut koota lumipesiä poikasten eli kuuttien suojaksi. Syntyminen lumettomalle jäälle olisi merkinnyt suurelle osalle poikasia menehtymistä. Tämän tietäen norpan suojelijat ovat talkoillen kolanneet apukinoksia kuuttien pelastamiseksi ja onnistuneet hyvin. Saimaannorppia kerrotaan säilyneen noin 360. Norpan pituus on 140 cm Pakinani kuvat saatiin WWF:n tiedottaja Joonas Fritzeltä. Toisessa kuvassa on Pullervo kesäisessä elementissään ja toisessa vapaaehtoiset norpansuojelijat kasaamassa apukinoksia pienokaisten suojelemiseksi kylmyyttä, petoja ja häirintää vastaan. liin eli napakettuun. Listalta löytyvät tiikeri, Afrikan norsu ja sarvikuono. Hätähuutona kuuluu kehotus ?Pysäytä raaka salametsästys!? na luonnonsuojelutoimiin yhteistä ja jälkikasvumme tulevaisuutta turvaten. Olen onneksi havainnut, että nuoremmat sukupolvet ovat paremmin havainneet, mistä on kysymys, jotta ihmiset ja luonto eläisivät tasapainossa. Rakkautta eläimiin saatoimme myös osoittaa osallistumalla viimekeväiseen Miljoona linnunpönttöä puihimme ?kampanjaan. Olkaamme siis tarkalla kuulolla luonnonsuojelijain perustellulle valistukselle. Tosiasiat on tunnustettava. Nimenomaan valtaapitävien ja teollisuuden tulisi niihin uskoa. Tokihan me tavalliset meikäläiset voimme osallistua vapaaehtoisi- WWF tarjoaa monia keinoja vapaaehtoisauttamiseen, mm. ryhtymistä WWF ? kummiksi. Uhanalaisia eläimiä on maailmassa runsaasti alkaen järjestön tunnuksen pandasta saimaannorppaan, jääkarhuun ja naa- Ilmastonmuutos on tosiasia. Oli aika, jolloin tarvittiin enemmän jäänmurtajia ja niitä osasimme tehdä kansantalouttamme ratkaisevasti kohentaen. Oli aika, jolloin kannatti ostaa Brahiksen luistinradalla kausikortti pitkän talvikauden edulliseen käyttöön. Muistan myös, miten kuvittelimme sodan jälkeen, että DDT ?pulverilla karkotamme lutikat Kallion asunnoista. Se vasta myrkkyä oli sekin. Nykykehitys on tuonut paitsi parannuksia myös ennaltaarvaamattomia uhkia. Iloista Ystävänpäivää! Aira Heinänen Veteraanit juhlivat Suomi 100 juhlavuotta lämpimin jaloin ??Sotiemme veteraanit juhlivat Suomi 100 itsenäisyyden juhlavuotta lämpimin jaloin. Sotiemme Veteraanit juhlivat 100-vuotiasta Suomea lämpimin jaloin. Facebookin Villasukat veteraaneille, Suomi 100 vuotta-ryhmä on päässyt huimaan tavoitteeseensa; kutoa kaikille Suomen 17 000 sotiemme veteraanille Suomi 100 juhlavuoden villasukat. Suomalaisten lahja veteraaneillemme: ?Pidetään jalat lämpiminä!? Facebookin Villasukat veteraaneille, Suomi 100 vuotta ryhmä syntyi Oululaisen Jaana Willmanin ajatuksesta. ? Oma isäni oli sotaveteraani. Olen myös itse innokas neuloja. Näistä taustoista ajatus varmaankin lähti?, kertoo Jaana Willman. Tällä hetkellä Face- book ryhmään kuuluu noin 8 400 jäsentä, joista neulojia on noin 2 500. Neulojia on sekä yksittäisiä neulojia että neulontaryhmiä. Facebook ryhmäläiset ovat jo kutoneet tavoitemäärän eli 18 000 villasukkaparia lämmittämään veteraaniemme jalkoja. ? Täällä Kuusamossa on ollut innokkaita neulojia, joten on mukava aloittaa villasukkien jakaminen ve- teraaneille täältä. Kokkolassa asuu Villasukat Veteraaneille, Suomi 100 vuotta facebook -ryhmän ahkerimmat kaksi neulojaa, jotka ovat neuloneet kahdestaan yhteensä 279 paria villasukkia oman alueensa veteraaneille, summaa Jaana Willman. Nyt alkaa Villasukat Veteraaneille hankkeen haastavin vaihe. Sotiemme veteraanit ja sotalesket jotka Palvelukseen halutaan Lehtitalo hakee ILMOITUSPÄÄLLIKKÖÄ NYT ? hyvä mieli t ? lääketiede ravinto ? terapia 6,90 Neroli, prinsessan käyntikor tti 8/2016 7,30 Lantionpohjaa vahvistava jumppa auttaa virtsankarkailuun Vegaaninen JOULU nostaa vihannekset jalustalle Pitkäjännitteinen, tunnollinen, aurinkoinen, puhelias, kuuntelija, myyntihenkinen ja rohkea tiimipelaaja. Sopivatko nämä tuntomerkit Sinuun? JOOGAhieronnassa venyy ja mieli lepää keho1/2017 6,75 Kaiken teollisenn jättämine ruokavaliosta vat HINTAtovai paransi suolis Laitetaan li kaamoskaa kuntoon! ERIKOIS T ? NEUVOT ? VINKI TO ? UUTUUDET HOITO ? RAVIN Karprint Oy aikakausilehtiryhmä etsii ilmoitusmyyjää kasvamaan Ilmoituspäälliköksi. Haluatko tulla mukaan vauhdikkaaseen työympäristöön ja auttaa meitä hankkimaan uusia asiakkaita ja hoitamaan meille tärkeitä vanhoja asiakkuuksia? Karpress aikakauslehdet Antiikki ja taide ? Ase & Erä ? Ekoelo ? Hevosmaailma ? Kiinteistö ja Energia Kissafani ? Luontaisterveys ? Meidän Koira ? Senioriterveys ? Sielunpeili ? Talomestari Työssä tarvitset: ? Asiakaspalveluhenkistä otetta sekä vuorovaikutustaitoja ? Myyntitaitoja sekä tuloshakuisuutta ? Iloista ja innokasta otetta työhön Työstä saat: ? Työstä maksetaan kuukausipalkka Lähetä hakemuksesi: 16.2.2017 mennessä: Karprint Oy / Juha Ahola, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari tai juha.ahola@karprint.fi nski Anna Hakoll egoitaan käänny ttää viksi! kurkuman ystä Rakkaudesta kissaan: Tauluja ja sarjakuvia 5,90 Suomi saa ensimmäisen kissamuseon Oulun murteella kehräävä Sämpy Facebook-julkkis Pieni, koditon Vilijonka löysi ikioman ihmisen Jättimäinen karakali vaikea lemmikki ROTUESITTELYSSÄ N EUROOPPALAINE 1/2017 6,90 Kalifornialaisnaisella yli tuhat kissaa Suomessa: Kissa itsenäisessä HIIRIKISSASTAAJAKSI SOHVANVALTA Elintavoilla verenpaine tasapainoon Kulttuurista vaikuttuminen yttä parantaa terve SYÖPÄ voitetaan yhä useammin sinut Markku Halme on sa diabeteksensa kans D- vitamiinitutkijat erimielisiä sopivasta määrästä Tuija Piepponen elää rennosti kaikilla aisteilla Lääkärin puheet voi ittää ään Erikoislääkäri nen Sari Hannukai nedustaja Näyttelijä, ex-kansa selvinnyt huolissaan RISTO AUTIO on kyissä POTILAAN elämän myr KOHTELUSTA ovat keski-iältään jo yli 92 vuotiaita, eivät välttämättä pääse villasukkien jakotilaisuuksiin paikalle. ?Olemme kiitollisia Jaana Willmanin perustamasta, voisiko jopa sanoa Suomen suurimmasta Suomi 100 juhlavuoden joukkoistamishankkeesta, sotiemme veteraanien hyväksi. Autamme kaikin tavoin, että villasukat pääsevät lämmittämään veteraaniemme jalkoja,? sanoo Sotiemme Veteraanit - keräyksen varapuheenjohtaja Seppo Savolainen, Sotainvalidien Veljesliitosta. Posti on myös ilolla mukana auttamassa Villasukat Veteraaneille hankkeessa. ?Toimitamme villasukat edelleen niille veteraaneille, jotka eivät ole päässeet villasukkien jakotilaisuuksiin paikalle?, kertoo Tomi Huhtala, Postin aluepäällikkö. ? Tällä hetkellä keräämme rahaa sotiemme veteraanien liikkumiseen, kertoo varainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen. Kauppa- tai apteekkireissu on veteraanille aina myös sosiaalinen tapahtuma, kun he pääsevät välillä ulos liikkumaan ja rupattelemaan kaupan kassan tai taksikuskin kanssa. Usein liikkumisen vaikeudet hankaloittavat myös ruokailun mahdollisuuksia, kun kauppaan tai lounasravintolaan ei enää pääse ja ateriapalvelujen tarve kasvaa jou- kon ikääntyessä. ?Villasukat Veteraaneille, Suomi 100 vuotta facebook -ryhmä haastaa kaikki mukaan muistamaan veteraanejamme pienellä lahjoituksella www.veteraanit.fi. Tehdään yhdessä veteraaneillemme ikimuistoinen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla?, kehottaa Jaana Willman, Facebookin Villasukat veteraaneille, Suomi 100 ryhmän äiti. Tukea tarvitaan, sillä tällä hetkellä veteraaniliittojen varallisuudella jokaiselle veteraanille saataisiin noin yhden edestakaisen taksimatkan omavastuuosuus. Jos veteraaniliitot olisivat lopettaneet toimintansa tämän vuoden alussa ja varat olisi jaettu järjestöjen veteraanijäsenille, olisi kukin saanut noin 47 euroa. Selvityksessä on laskettu mukaan Rintamaveteraaniliitto ry:n ja Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n varat.* Liitoittain tarkasteltuna summat olisivat olleet kutakuinkin Rintamaveteraaniliiton jäsenelle 52 euroa ja Suomen Sotaveteraaniliiton jäsenelle 42 euroa. Sotainvalidien Veljesliitolla on varallisuutta 345 euroa sotainvalidi- ja puolisojäsentä kohden, jotka on tarkoitettu sodassa vammautuneiden ja heidän iäkkäiden aviopuolisoidensa ja leskiensä hyväksi.
• KALLIO LEHTI Viikot 6-7 21 Lähes kaikki kotien jäte päätyy hyötykäyttöön ??Jo 96 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä se materiaalina tai tuottamalla siitä energiaa. Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet alueen kattavat jätteiden lajittelumahdollisuudet sekä jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014. Tietoa jätemääristä ja hyödyntämisestä kootaan HSY:n Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa syntyi jätettä vuonna 2015 noin 366 000 tonnia eli 315 kiloa asukasta kohti. Kotitalousjätteisiin luetaan mukaan kaikki kotona syntyvä jäte, kuten biojäte, pa- peri, pakkausjäte, puutarhajäte, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja sekajäte. Asukasmäärään suhteutettuna kotitalousjätteen määrä on pysynyt melko vakiona vuodesta 2004 lähtien. Jätteiden käsittely on kuitenkin kehittynyt. ? Kotien jätteet hyödynnetään tehokkaasti. Jatkossa tärkeää on kuitenkin saada entistä enemmän kotitalousjätteen arvokkaita materiaaleja talteen kierrätyksellä, toteaa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen. HSY etsii uusia keinoja Arvioiden mukaan noin 48 prosenttia pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä hyödynnettiin materiaalina eli kierrätettiin vuonna 2015. EU:n tavoite kierrätykselle on 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kierrättämisen edistämiseksi HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle kattavat lajittelumahdollisuudet. Niitä kehitetään jatkuvasti ja parannetaan etsimällä uusia tapoja helpottaa jätteiden kierrätystä. Biojäte kiertoon Biojäte ja paperi muodostavat noin puolet syntyvästä kotitalousjätteestä. Siksi ne ovat myös suurimmat yksittäiset kierrätysas- Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella vuosina 2004?2015 syntyneet kotitalousjätteet ja hyödyntämistavat teeseen vaikuttavat jätelajit. Paperin kulutuksen laskiessa sen vaikutus kierrätysasteeseen kuitenkin koko ajan vähenee. ? Biojätteen lajittelun tehostumisella olisi selkeästi suurin vaikutus kierrätysasteen nousuun pääkaupunkiseudulla. Nyt sitä päätyy kotona edelleen liian paljon sekajäteastiaan, korostaa ympäristöasiantunti- ja Minna Partti. HSY on kampanjoinut biojätteen lajittelun puolesta vuonna 2015. Sen myötä biojätekertymät kasvoivat. HSY on myös tehnyt merkittävän investoinnin biojätteen käsittelyyn rakentamalla biokaasulaitoksen. Siten kierrätetystä biojätteestä saadaan talteen ravinteiden lisäksi myös biokaasu. HSY kokoaa pääkaupun- kiseudun laskennallisiin arvioihin perustuvia jätetietoja Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun. Palveluun on koottu tietoja vuodesta 2004 lähtien, ja uusimmat tiedot ovat vuodelta 2015. Niitä esitellään erilaisina kaavioina ja taulukkoina. Palvelu toimii HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www. pksjatevirrat.fi. Lisää yksityisiä vuokranantajia ? lisää joustavuutta markkinoille ??Pellervon Taloustutkimuksen tuoreen asuntomarkkinaennusteen mukaan talouden myönteinen vire näkyy myös asuntomarkkinoilla ja pienten asuntojen markkinoiden uskotaan jatkuvan. Suomen Vuokranantajien mukaan erityisesti kasvukeskuksissa vuokra-asuminen yleistyy. Vuokra-asumisen joustavuus, helppous ja kulujen ennustettavuus houkutta- vat yhä suurempaa joukkoa. Omistusasuminen ei ole enää ainoa tavoiteltava vaihtoehto nuorille, mutta myös ikäihmiset myyvät omistusasuntojaan ja muuttavat vuokralle lähemmäs lapsiaan ja lapsenlapsiaan. ? Suurissa kaupungeissa on viime vuosina rakennettu paljon vuokra-asuntoja ja erityisesti pienten asuntojen suhteellinen osuus on kasvanut. Asuntotuotanto on ollut korkealla tasolla. Kaupungistuminen ja asumistrendien muutokset kuitenkin tarkoittavat, että kysyntä pysyy edelleen korkealla, näkee Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. ? On tärkeää, että Suomessa ja sen kaupungeissa sekä kunnissa päästään asuntotuotantotavoitteisiin. Yksi parhaimmista tavoista edistää sitä, on parantaa Kolumni Hyväntuulisia puhujia ??Olen joskus kiittänyt savolaista syntyperääni elämän kiperissä tilanteissa. Voimasanatkaan eivät Savossa tunnu yhtä uhkaavilta kuin muualla Suomessa, lempeydellä ja huumorilla saattavat solmut aueta kiroilemista paremmin. Mikkelissä parhaillaan vietettävät Työväen näyttämöpäivät kokoavat sinne vuosittain kulttuuriväkeä eri puolilta Suomea. Kymmenkunta vuotta sitten kun maaherratkin olivat vielä viroissaan ja voimissaan, Pirjo Ala-Kapee välitti avajaispuheessaan tasavallan presidentin kukkaisterveiset juhlaväelle. Maaherra pyysi erään talkoolaismiehen estradille ottamaan presidentin kukat vastaan. MIes teki työtä käskettyä ja nousi mukisematta lavalle. Aitoon savolaiseen tapaan hän sitten laukaisi: En ole ennen presidentiltä kukkia saanutkaan.Pyydän maaherraa välittämään lämpimät kiitokset presidentille minulta ja meidän kaikkien puolesta. Hyväntuulisen miehen puheessa pilkahti ylpeys korkeasta huomiosta. Mikkelissä kävi hieman samalla tavalla kuin minulle kerran Loviisassa. Rauhanfoorumin pääpuhujaksi oli kutsuttu ulkoministeri. New Yorkin lennolla ilmastointi oli varastanut ministeriltä äänen ja hän pyysi lukemaan puheensa yleisölle. Siinä ministeri seisoi olkapääni takana varmistamassa pappilan puistoon kokoontuneen sankan kuulijajou- kon edessä että pysyin kirjoitetussa sanassa. En kuitenkaan malttanut olla heti alkuun vähän savolaiseen tapaan veistelemättä: Tämä taitaa muuten olla ensimmäinen kerta kun ulkoministeri on kirjoittanut saarnani. Lukemani ministeripuhe taisi yltää joitakin kirkossa kuulemiani saarnoja korkeammalle. Joskus poliitikon puhekin voi olla painavaa tekstiä. Presidentti Kekkonen tunnettiin hyvänä puhujana. Kerran hän paljasti, että puheesta tulee hyvä, jos osaa pitää sen löysin rantein. Kekkonen opetti, että aina kun pyydetään, on parasta suostua puheenpitäjäksi. Puheen pitäminen on aina kunniatehtävä. Vasta silloin kun puhe herättää luottamusta, sillä alkaa olla vakavaa vaikutusta. Älykäs ironia eli iva tai terävän satiirin pilkallinen viilto mahtuvat kyllä hyvään puheeseen, jos puhuja onnistuu esittämään kritiikkinsä lempeästi ja hyväntahtoisesti. Huumoria ja ahdistusta pidetään tunnetusti ironian isänä ja äitinä. Vaikka ironian vanhemmat eivät tunnustaisikaan lastaan, taitavan puheen vaikutusta ei voi panna vastaan. Oma lajinsa on vielä mediasatiiri, jonka kohteiksi näyttävät nykyään kilvan pyrkivän niin Venäjän kuin Amerikankin presidentit. Herjakirjoitukset ja mediasatiiri korjaavat näköjään parasta satoa sieltä missä mistä eniten löytyy yksityisen asuntosijoittamisen edellytyksiä. Se auttaisi myös alueiden eriytymisen ehkäisemiseen, kun samassa asunto-osakeyhtiössä on sekaisin vuokra- ja omistusasujia, Koro-Kanerva jatkaa. Yksityiset vuokranantajat ovat vuokravälityssivustojen, kuten Vuokraovi.comin mukaan vuokra-asuntomarkkinoiden joustavin toimija. ? Tyhjät kuukaudet ovat myrkkyä yksityisille. Toisin sanoen vuokrapyyntiä mieluummin lasketaan kuin otetaan tyhjiä kuukausia. Suuret toimijat taas toimivat käytännössä päin- vastoin. Hyvät yksityiset vuokranantajat luovat joustavat vuokra-asuntomarkkinat. Tämä tulee selvästi ilmi vuokravälityssivustojen aineistosta, Koro-Kanerva perustelee. ARA-tuotannon lisääminen? Kaupungistuminen jatkuu kaikkien tilastojen ja ennusteiden mukaan Suomessa. PTT:n asuntomarkkinaennuste 2017 alleviivaa tätä näkemystä. Kasvukeskuksissa asuntoja tarvitaan, mutta ARA-tuotanto ei välttämättä ole PTT:n ennus- teen mukaan paras keino. ? Jos on olemassa riski, että ARA-tuotanto syrjäyttää ilman tukeakin syntyvää asuntorakentamista, siihen ei pitäisi ryhtyä. Valtion ja kuntien tukema tuotanto saattaa olla järkevää siinä tilanteessa, ettei asuntoja muuten synny, Koro-Kanerva sanoo. ? ARA-järjestelmä ei näytä vastaavan nykypäivän tarpeita. ARA-vuokrat ovat lähes poikkeuksetta korkeampia kuin vapaarahoitteiset vuokrat alle 100 000 asukkaan kaupungeissa, joten korjattavaa löytyy, Koro-Kanerva linjaa. Helsingin ensimmäinen täyssähköbussi liikenteeseen Veli-Matti Hynninen komeaa ja koomista valhetta. Valehtelua vailla totuuden häivää. Suurten maiden johtajia näyttävät yhdistävän myös nämä intohimot. Politiikasta, kulttuurista, historiasta ja mediasta näyttää löytyvän yllättävä määrä aineistoa, jota vain harvoin pystyy lukemaan nauramatta. Kylmän sodan aikana syntyi loputon määrä kaskuja ja vitsejä, joilla vahvistettiin turnajaiskestävyyttä ja lievitettiin arjen painostavuutta. Tästä taidosta kelpaavat esimerkeiksi minullekin rakkaat kollegat itäblokista. Unkarin Csömörin kuuluisa pappi Péter Solymàr, romanianunkarilainen piispa Làszlo Tökes tai Viron arkkipiispa Kuno Pajula osasivat iloita ja irrotella raskaan kouran alla. Papit keräsivät kylmän sodan pitkinä vuosina varastoihinsa hersyviä kaskuja ja tarinoita, joilla kevennettiin oloa kahvipöydissä aina saarnapönttöihin asti. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info ??Helsinki otti merkittävän ympäristöaskeleen maanantaina 23.1., sillä liikenteeseen lähti pääkaupungin ensimmäinen kokonaan sähköllä kulkeva bussi. Linkker-bussi liikennöi Ruskeasuon ja Rautatientorin välistä linjaa 23. Helsingin liikenteeseen tulee talven aikana kaiken kaikkiaan neljä Linkkerbussia. Linjan 23 bussi saa aluksi virtansa Ruskeasuon päätepysäkillä Invalidisäätiöllä, mutta Rautatientorille on rakenteilla latauspiste, samoin linjan 55 reitille Koskelaan. Latauspisteiden rakentaminen linjan 51 päätepysäkeille Hakaniemeen ja Malminkartanoon alkanee keväällä 2017. Linkkerit ovat Suomen ensimmäiset automaattisesti pikaladattava sähköbussit, ja niitä on tarkoitus olla käytössä pääkaupunkiseudun liikenteessä yhteensä 12 vuoden 2017 loppuun mennessä. Akut voidaan ladata pikalatauslaiteella bussin päätepysäkillä matkustajien noustessa kyytiin. Ajokierrosta varten kertyy riittävästi virtaa 2-4 minuutissa. Linkker-bussi säästää energiaa Täyssähköbussi ei tuota lainkaan haitallisia lähipäästöjä ja se kuluttaa energiaa vain murto-osan die- selbussista, joten sen energiakustannukset ovat huomattavasti dieselbussia pienemmät. Linkker kuluttaa niukasti energiaa muun muassa siksi, että sen runko on kokonaan alumiinia, joten auto on kevyt teräsrunkoiseen bussiin verrattuna. Sähköbussit tukevat HSL:n strategista tavoitetta kasvattaa vähäpäästöisen kaluston osuutta joukkoliikenteessä. ? HSL on tehnyt kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen. Tavoitteemme on vähentää lähipäästöjä ja hiilidioksidipäästöjä yli 90 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2010 tasosta?, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. ? Tavoitteeseen pääseminen edellyttää uutta ajoneuvoteknologiaa. Kolmekymmentä prosenttia HSL:n tilaaman bussiliikenteen kalustosta on tarkoitus olla sähköistä vuonna 2025. ? HSL on avaintoimija, kun Helsinki pyrkii globaaliksi edelläkävijäksi ilmasto- ja älyliikennealoilla, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo. ? Julkisen liikenteen kunnianhimoinen sähköbussitavoite on keskeisessä asemassa, kun toteutamme Helsingin visiota hiilineutraalista tulevaisuudesta. Linkkker-bussit ovat osa ePeli-hanketta, joka sai alkunsa vuonna 2014 Tek- nologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoimasta ja Tekesin tukemasta ECVverkoston eBus-projektista. HSL:n kumppanina hankkeessa ovat muun muassa HKL, joka rakentaa Helsingin pikalatausasemat, Helsingin Bussiliikenne Oy, joka hoitaa linjan 23 liikennettä. HSL on tarjonnut bussiliikennöitsijöille mahdollisuutta kokeilla sähköbusseja ilman että se vaikuttaa liikennöitsijän kalustohankintoihin tai talouteen. HSL hankkii Linkker-bussit Leasing-sopimuksella poikkeuksellisesti itse, sillä uuden teknologian riskien sälyttäminen liikennöitsijöille olisi ollut kohtuutonta. Linkkerbussi ? Pituus n. 13 metriä ? Paino noin 9 500kg ? Istumapaikkoja 40 ? Akkujen kapasiteetti 55kWh
• KALLIO LEHTI 22 TerveTuloa InTIalaIseen Viikot 6-7 KATAJANOKAN ISÄNNÖINTI JO VUODESTA 1978 ? Asiakaspalvelusta asiakaslähtöisyyteen? Tarjoamme isännöintipalveluja myös Kallion alueella. Pyydä tarjous: Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta 09 6962 480 jaakko.eskelinen@katajanokanhuolto.fi www.katajanokanhuolto.fi www.ravintolasaba.fi Ravintola MÄKIKUPLA a in n a: o v A uusITTu ruokalIsTa! Aukioloajat: Kuljetusajat: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-01 SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 .fi Ka Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 ?. Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 ? tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 ? kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. ts m ot yö ar s jo Ya uk m se iis m sa me Osoite ja puhelin : Vertaa romukullan hintoja! Kultapitoisuus rk. 11-02 la-su 13-02 A-oike ud e t Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Kallion U LUBAARI I E H R ! 750/18K 21.40 22.30 ?/g 585/14K 16,10 17.20 ?/g Hinnat20.05.2015 2.2.2017 Hinnat Isom m hyvitatkin ku etää ltae n het rät i! tuoreistkaia! n a a m a t is a m e Tul htyjä r1u4o-21 e t a t is e in -a a su raak a ma-la 14-23, Keittiö avoinn Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tavex Helsingissä: Fabianinkatu 12 ja Rautatieasema Asematunneli Puh: (09) 68 149 149 / www.tavex.fi Suomessa jo yli 19 vuotta! Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-20 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Pe 23.12. 14-01, La  24.12. suljettu, Su  25.12. suljettu, Ma 26.12. 14-02
• KALLIO LEHTI Viikot 6-7 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Autolasipalvelut önen k k y n e i s a l Auto vice Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Ser AutoGlaspsarasta palvelua gin Pääkaupun Leipomoita Palveluja Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut JEWELRY - WATCH STORE Kaikki alan työt ammattitaidolla AUTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki 23 Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit (09) 374 5741 040 506 4641 Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com www.autolasipojat.fi Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Enter ry opastaa Kallion kirjastossa nenlaisia tietoiskuja. Pääkaupunkiseudulla Enter ry opastaa miltei 50 eri toimipaikassa. Kallion alueella Enter ry toimii kirjaston lisäksi Opistotalossa. Kalllion kirjastossa Enter ry tarjoaa kiireetöntä vertaisopastusta. Apua saa verkkopalveluihin sekä tietokoneen tai mobiililaitteen käyttöön liittyviin pulmiin. Opastukset ovat henkilökohtaisia ja niihin varataan aika etukäteen joko p. 310 85 053 tai kirjaston toisesta kerroksesta. Tällä hetkellä opastusaika on torstaiaamu klo 10-12. Opastuspaikka on Kaupunkitoimisto Otso ja opastaja Maarit Fred. PESULA Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175. Vuokralle tarjotaan Henkilökohtaisten opastusten lisäksi Enter järjestää kirjastossa kaikille avoimia tietotekniikkaluentoja. Kevään luentoohjelma: 3.2. Tabletin osto-opas 3.3. Sähköiset pankkipalvelut 7.4. Helpota arkeasi netin avulla 5.5. Helsingin kaupunginarkiston digitoidut aineistot Luennot alkavat klo 13 kirjaston Kupolisalissa ja niiden yhteydessä on kahvitarjoilu. Lisätietoja opastuksista ja luennoista voi kysyä lisätietoja kirjastosta. ? Kulkuyhteys Hakaniemen raitiovaunupysäkkien keskimmäiselle pysäkkilaiturille muuttui 9. tammikuuta. Raitiovaunupysäkkien välissä oleva metroaseman sisäänkäyntirakennus uusittiin, ja rakennustöiden vuoksi pysäkille on kulkuyhteys vain pysäkkialueen eteläpäädyn kautta. Sisäänkäyntirakennuksen purkutyöt käynnistyi- joukkoliikennematkoista. HSL:n lippujen hinnoissa on keskimäärin nyt noin puolet kuntien tukea. Tuki painottuu kausi- ja arvolippuihin eli siitä hyötyvät eniten paljon joukkoliikennettä käyttävät seudun asukkaat. Jos joukkoliikennettä tuettaisiin enemmän verorahoilla, palvelutasoa voitaisiin parantaa, joukkoliikenteen lippujen hintoja voitaisiin laskea tai molempia. ? Joukkoliikenteen kannalta on tärkeää, että rahoitus on vakaata. Puolet HSL:n joukkoliikenteen kuluista katetaan nyt lipputuloilla. HSL:n jäsenkuntien kanta on ollut se, että verotuloilla voidaan kattaa korkeintaan puolet kustannuksista. Nyt tuen ja lipputulojen suhde on melko hyvä. Se on mahdollistanut joukkoliikenteen kehittämisen kasvavalla seudulla?, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Uusmaalaiset haluavat muuta Suomea enemmän verovaroja joukkoliikenteeseen. Koko Suomessa kyselyyn vastaajista 43 prosenttia haluaisi lisätä jouk- vät maanantaina 9. tammikuuta. Sisäänkäynti on ollut suljettuna syksystä saakka, mutta purkutöiden alkaessa työmaa-alue laajenee niin, että sisäänkäyntirakennuksen sivulla oleva kulkuväylä suljetaan. Pysäkkialueelle on kulkuyhteys laiturin eteläpäädyn kautta. Purettavan sisäänkäyntirakennuksen tilalle rakennetaan uusi sisäänkäyn- koliikenteen tukea, 52 prosenttia pitää entisellään ja 4 prosenttia vähentää tukea verovaroista. Joukkoliikenteen nykyistä vahvempi tukeminen saa eniten kannatusta suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Kaikista vastaajista joukkoliikenteen tuen nostoa haluavat naiset hieman miehiä enemmän ja kerrostaloasujat omakotiasujia enemmän. Eniten tuen nostoa toivovat nuoret aikuiset ja toimihenkilöt. Helsingin seutu kasvaa kovaa vauhtia. Seudulla ennustetaan olevan vuonna 2050 yli kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona työpaikkaa. Seudulla tehdään tuolloin noin 5,7 miljoonaa päivittäistä matkaa. HSL:n tavoitteena on ohjata kasvu kestäviin kulkumuotoihin: joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. ?Kun liikkuminen tehdään kestävästi, kasvun haittavaikutukset ovat mahdollisimman pienet ja koko seutu hyötyy?, sanoo Suvi Rihtniemi. ti, joka valmistuu syksyllä 2017. Sisäänkäynnin rakennustyö on osa Hakaniemen metroaseman lippuhallin peruskorjausurakkaa. Peruskorjauksessa aseman eteläpäädyn lippuhalli ja sisäänkäynnit uusitaan. Peruskorjaus valmistuu syksyllä 2018. Ystävällistä & nopeaa palvelua VARASTOTILAA koti/yrityksille Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 1-6m alk 25 ? 2 KALLIO / ITÄ-PASILA - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 Viikot 4-5 Yli 65 vuotta täyttäneitä konkareita on Helsingissä yli 100 000 ? Yli 65-vuotiaiden helsinkiläisten elämää, perhesuhteita, koulutusta, tuloja, eläkkeitä, terveyttä, asumista, osallistumista, palveluiden käyttöä ja koettua onnellisuutta kuvaamaan on avattu uusi verkkosivusto. Helsinkiläiset ikääntyneet, kaupungin konkarit, on moninainen joukko, josta löytyy erottelevia ja yhteisiä piirteitä. Ikä ei ole heitä ainoa yhdistävä tai erotteleva tekijä, mutta se on tärkeä. Uudelta sivustolta löytyy monipuolisesti tilastotietoa 65 vuotta täyttäneiden tilanteesta sekä aikasarjoja tilanteen kehityksestä. Sivua päivittää Helsingin kaupungin tietokeskus. Verkkosivu kertoo kaupungin konkareista muun muassa seuraavaa: 65 vuotta täyttäneitä, asui Helsingissä 104 000 henkilöä vuonna 2015 ja ikäryhmä on kasvanut 19 200 henkilöllä vuodesta 2010. Suurin ikäryhmä on 65?74-vuotiaat. Siihen kuului 61 000 henkilöä ja se on kasvanut 15 000 henkilöllä vuodesta 2010. Vanhimpia eli 85 vuotta täyttäneitä oli 13 000 vuonna 2015. He kokevat terve- ydessään ja toimintakyvyssään rajoituksia, mutta silti noin neljäsosa pitää terveyttään keskitasoista parempana ja noin kolmasosalla ei ole pitkäaikaissairauksia. Muistisairaudet vaivaat noin viidesosaa 85 vuotta täyttäneistä. 75?84 vuotiaita asui Helsingissä 30 200 henkilöä vuonna 2015 ja se oli kasvanut 2 100 henkilöllä vuodesta 2010. Pariskuntana eläminen on lisääntynyt erityisesti 75 vuotta täyttäneillä ja naisilla, mihin miesten eliniän kasvu on osaltaan vaikuttanut. Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä lähes puolet siirtyi eläkkeelle 63-vuotiaana. Yhä suurempi osuus kuitenkin jatkaa työssä pidempään ja 65-vuotiaana tai sitä vanhempana vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on vuodesta 2010 selvästi kasvanut. Keskimääräinen helsinkiläisen 65 vuotta täyttäneen vanhuuseläke vuonna 2015 oli 2 141 euroa kuukaudessa. Naisen eläke oli 68 prosenttia miehen eläkkeestä. Pienituloisia, alle 20 000 euroa vuodessa veronalaista tuloa saaneita yli 65-vuo- tiaita oli yli kolmasosa, hyvätuloisia yli 60 000 euroa vuodessa saavia oli noin joka kymmenes vuonna 2014. 65 vuotta täyttäneen helsinkiläisen keskimääräiset veronalaiset tulot olivat kasvaneet 13 prosenttia vuodesta 2010. Reilu kolmasosa helsinkiläisistä 65 vuotta täyttäneistä teki vapaaehtoistyötä. Kotona asumista tuetaan ja eniten tukea saavat 85 vuotta täyttäneet. Yleisimmin tuki on tukipalvelua (ateria-, kuljetus-, ym. palvelut), jota sai noin kolmasosa 85 vuotta täyttäneistä vuonna 2014. Helsinkiläisten konkareiden elintavat ovat kaikkia suomalaisia paremmat ja lihavia, tupakoivia, vähän liikkuvia ja niukasti kasviksia syöviä oli pienempi osuus kuin maassa keskimäärin. Alkoholia liikaa käyttäviä on yli 65 vuotta täyttäneitä helsinkiläisissä on enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Kuusikymppisistä helsinkiläisistä 65 prosenttia koki elämänlaatunsa hyväksi. Eläkeläisille tulossa 50% alennus kertalipusta Alennuksen saa kertalipusta kello 9- 14 välisenä aikana ? Helsingin vanhusneuvosto järjesti yhdessä Kampin palvelukeskuksen ja HSL:n kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuuden HSL:n palveluista ja tulevasta eläkeläisalennuksesta Kampin palvelukeskuksessa 11.1. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii vanhusneuvoston puheenjohtaja, prof. Sirpa Asko-Seljavaara. HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoi lippu-uudistuksesta ja eläkeläisalennuksesta, jonka myötä vuonna 2018 saavat 70-vuotta täyttäneet 50 % alennusta kertalipun hinnasta klo 9-14 kaikkina päivinä. Keskustelua ja kommentteja tuli paljon. Suurin kritiikin aihe oli aikarajoitus. Sen katsottiin olevan jopa ikärasismia. Toinen asia on, se että alennus tulee vain kertalipusta, joka on muuten kallein lippumuoto. Siitä oli erilaisia mielipiteitä, pitäisikö alennuksessa olla tarveharkinta, jolloin se tulisi vain pienituloisille. Toisaalta haluttiin selkeyttä ja tasapuolisuutta. Alennusasioissa rinnastettiin lastenvaunujen kanssa vs. rollaattorin kanssa matkustavien alennukset, tästä oli erilaisia näkökohtia. Tämän lisäksi muista keskusteluaiheita oli: ? ratikkapysäkkejä ei saa vähentää ? kritiikkiä uusista busseista, niissä on hankala koroke ja etuosassa selkä menosuuntaan ? vastakkainasettelut lapsiperheiden kanssa harmittivat ? yhteydet tulevaan Kalasatamaan esim. Valli- lasta huonot tai Herttoniemestä ? pyöräilyä suositaan vahvasti, mutta ikäihmiset eivät juuri uskalla pyöräillä Helsingissä ja lisäksi monet pelkäävät pyöräilijöitä Suurta toivoa alennuksen laajentamisesta ei annettu. HSL:n hallitus vaihtuu kunnallisvaalien myötä. Uusi hallitus ehkä käsittelee asiaa syksyllä. HSL:n edustajat pitivät ilahduttavana, että osallistujia oli paljon ja kuultiin heidän mielipiteitään. Myös yleisöstä todettiin, että on hyvä tavata päättäjiä kasvokkain, vaikka päätökset eivät aina miellytä. Tilaisuuden järjestämistä kaikki pitivät hyvänä asiana. KALLIO LEHTI Viikot 4-5 Selkäkirurgiset potilaat hoidetaan keskitetysti Töölön sairaalassa ? Helsingin yliopistollisen keskussairaala HYKS-alueen selkäkirurgiset potilaat hoidetaan nyt keskitetysti Töölön sairaalassa. Jorvin sairaalan selkäkirurgisen yksikön toiminta integroitiin hiljattain osaksi Töölön sairaalan selkäkirurgisen yksikön toimintaa. Töölön sairaalassa selkäkirurgisten potilaiden hoidosta vastaavat ortopedian ja traumatologian sekä neurokirurgian erikoislääkärit. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Vantaa. Selän ongelmat lisääntyvät väestön ikääntyessä Erilaisten selän ja koko tukirangan alueen kulumasairaudet, mm. välilevysairaudet ja rangan alueen nivelrikko lisääntyvät väestön ikääntymisen myötä. Hoidon keskittämisellä tavoitellaan paitsi kiireettömän myös päivystyksellisen hoidon piiriin kuuluvien potilaiden leikkaushoitoon pääsyn nopeutumista. Töölön sairaalassa tullaan keskittämisen myötä tekemään yli 2200 selkäkirurgista leikkausta vuodessa. Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11.......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 11 ............... Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4 ........... Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11 ................ Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A.............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 29 .................... Vallilan Kodit Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2.................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 8 ..................... Kioski Kasi Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10 ................ Hermanni Pub Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Viipurinkatu 19 .................. R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market Kauneus ja hyvinvointi LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! posti@varavarasto.com Puolet uusmaalaisista haluaa lisää verorahaa joukkoliikenteelle ? Lähes yhtä moni haluaa pitää joukkoliikenteen tuen nykyisellään. Lähes joka toinen, 47 prosenttia uusmaalaisista, haluaa lisätä verovarojen käyttöä joukkoliikenteen tukemiseen. Melkein yhtä moni, 46 prosenttia, haluaa pitää tuen ennallaan. Vain 7 prosenttia uusmaalaisista vastaajista haluaisi vähentää joukkoliikenteen tukia. Uusmaalaisten kannat selviävät Taloustutkimuksen kyselystä, joka tehtiin marras-joulukuussa. Joukkoliikennematkoja tuetaan verovaroilla nykyisin noin 50 prosentilla. Taloustutkimus kysyi, pitäisikö tukea joukkoliikenteelle lisätä, pitää nykyisellään vai vähentää. Kyselyssä oli 1028 vastaajaa, joista 275 asui Uudellamaalla. ? Tulos kertoo siitä, että Uudellamaalla arvostetaan erittäin paljon hyvin toimivaa joukkoliikennettä?, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. HSL:n järjestämässä liikenteessä tehdään vuosittain noin 360 miljoonaa matkaa, mikä on 65 prosenttia kaikista Suomen www.kkvaltonen.fi VUOKRATAAN ALLIO LEHTI Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Nina Zissler sekä vertaisopastajat Maarit, Paula ja Alpo. Kuvan on ottanut Pyry Varjonen. ? Ikäihmisistä ja tietotekniikasta on viime aikoina kirjoitettu paljon. Yhä useammat virastot ja yritykset edellyttävät, että asiakkaat käyttävät sähköisiä palveluita. Eläkkeellä olevien ikäihmisten on kuitenkin vaikea pysyä mukana tietotekniikan kehityksessä eikä sopivaa käytännöllistä opastusta ole aina tarjolla. Enter ry on tietotekniikasta innostuneiden senioreiden yhdistys, joka on toiminut jo 20 vuotta. Sen vapaaehtoiset vertaisopastajat auttavat tietotekniikan ja verkkopalveluiden käytössä sekä järjestävät mo- jo yli 35 vuoden kokemus alalta! KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Agricolankatu 13.............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11........... S-market Alppikatu 25....................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11............. Alepa Sturenkatu 11..................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12................ Cafe Piritta Fleminginkatu 11................ Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20................ Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4............ Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6............ Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14.......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier........... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11................. Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14................. Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15................. Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18................. Alepa Helsinginkatu 25................. Urheiluhallit Hämeentie 23..................... LKV Moilanen Hämeentie 29..................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37..................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37..................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54..................... Palvelukeskus KinaporiK Hämeentie 135 A............... Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49.................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29.................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20..................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5..................... Alepa Porthaninkatu 9.................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5.................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10........... S-market Siltasaarenkatu 11.............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18........... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27..................... Alepa Kulku Hakaniemen raitiovaunupysäkille muuttui Sturenkatu 29..................... Vallilan Kodit Sturenkatu 40..................... Alepa Säästöpankinranta 6........ Ravintola Juttutupa Toinen linja 4...................... Kallion Virastotalo Toinen linja......................... Kuntatalo Toinen linja 31.................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2................... Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13............... Tilastokeskus Vaasankatu 8...................... Kioski Kasi Vaasankatu 17.................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29.................... R-Kioski Vanha Talvitie 8.................. Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10................. Hermanni Pub Viides linja 11..................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1..................... Viipurin kukka Viipurinkatu 19................... R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi........ S-Market 22 Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI KALLION Pikapalvelu Puh. 719 719 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat 23 Palvelevat lähi- ja erikoisliikkeet IlmoIta edullIsestI ? soIta puh. 413 97 332 taI 413 97 300 Leipomoita Palveluja JEWELRY - WATCH STORE Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Autolasipalvelut Autolasien ykkönen in Pääkaupung Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT Uudenmaan (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Kauneus ja hyvinvointi LVI s Service AutoGlasparast a palvelua Helsinginkatu 42 00530 Helsinki Puh. 719 719 Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Töölön Putkiliike Oy Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Vuokralle tarjotaan KALLIO LEHTI VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille www.kkvaltonen.fi 1-6m2 alk 25 ? Ystävällistä & nopeaa palvelua KALLIO / ITÄ-PASILA Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Autotallipaikka 31.5. saakka Hämeentie 16. P. 040 955 9435. - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 IlmoIta palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Seuraava Kallio-lehti ilmestyy 8.2. Ole mukana! Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti IlmoItusPÄÄllIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINt oY: 09-413 97 300 PÄÄtoImIttAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KustANtAJA: Karprint Oy PAINos: 41 150 kpl JAKElu: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi IssN 1239-6265 PAINoPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari IlmoItusHINNAt: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 ? + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 IlmoItustEN JÄttÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VAstuu VIRHEIstÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Seuraava Kallio-lehti ilmestyy 22.2. Ole mukana! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 ? + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• 24 KALLIO LEHTI Viikot 6-7