• KT Alppila KT Harju KT Patola KT Puotila Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) 83 m2 58 m2 61 m2 53 m2 Kantakaupungin asiantuntija vh. 374.000? vh. 279.000? vh. 154.000? vh. 148.000? Ammattitaitoinen välittäjä lyhentää myyntiaikaa, takaa oikean hintatason sekä turvallisen asuntokaupan. LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Ota yhteyttä, niin saat maksuttoman arvion kodistasi sitoumuksetta. Katso aidot asiakaspalautteeni: www.huom.fi ArjA OreScHniKOff | 050 511 4410 Palvelemme myös lakiasioissa Kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT | arja.oreschnikoff@huom.fi Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Huom! ® | Suomen Asuntopalvelut Oy Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Hki Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 2-3 - 2014 45. vuosikerta - Nro 1 Uusi vuosi, unelmissa uusi koti? Kun haaveilet uudesta kodista, luota alan ammattilaiseen. Kutsumalla meidät maksuttomalle Kotikäynnille, olet jo askeleen lähempänä unelmaasi. kiinteistomaailma.fi/kotikaynti Maire Alenius kiinteistönv., LKV 050 366 9136 Robert Avellán myyntineuvottelija 050 527 2535 Maiju Cederberg yrittäjä, Tj, LKV 040 512 7039 Juha-Pekka Haapamäki myyntineuvottelija 050 505 4691 Christian Helin yrittäjä, LKV 050 323 6378 Pinja Hotti myyntineuvottelija 050 337 5288 Marit Immonen myyntineuvottelija 050 430 3536 Annika Järveläinen myyntiassistentti 050 917 6052 Sami Järvinen myyntineuvottelija 050 430 3430 Tiina Kantola myyntineuvottelija 050 366 9129 Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Kati Knuutila 050 366 9128 myyntineuvottelija Andrei Koivumäki myyntineuvottelija 050 573 3311 Juha Lehmuskoski kiinteistönv., LKV, KED 050 322 1060 Jari Liukkonen myyntineuvottelija 050 428 5422 Irma Majaniemi myyntineuvottelija 050 527 2996 Ville Mattila vuokrauspalvelut 045 635 3778 Tuomas Meriläinen myyntineuv., KiAT 050 386 6645 Mira Milan yrittäjä, LKV 0400 292 007 Ilkka-Pekka Mäkelä myyntineuvottelija 050 340 1787 Tarja Niemi kiinteistönv. LKV 0400 615 102 Ossi-Matti Nieminen myyntineuv., KiAT 050 323 6368 Mari Nivalainen myyntineuvottelija 045 677 5621 Riikka-Liisa Pettersson myyntisihteeri, KiAT 050 323 0028 Niina Petäjävaara-Tatsios myyntineuvottelija 050 436 8336 Jani Pomell yrittäjä, Tj, LKV 040 515 1226 Teemu Railimo kiinteistönvälittäjä, LKV 050 366 9125 Ville Rantanen yrittäjä,LKV, OTK 045 118 6225 Sami Ruokokoski kehitysjohtaja 050 573 3306 Pekka Rönkkö vuokrauspalvelut 0400 469 923 Tarja Saarela myyntineuvottelija 050 369 9601 Kimmo Saari myyntijohtaja, LKV 0400 585 711 Sari Sarla-Hipari myyntineuv., KiAT 050 550 1833 Hannele Saxelin myyntineuvottelija 050 304 7870 Hannu Stentsröm myyntineuvottelija 050 430 3563 Eija Vaarakallio myyntip. LKV, YKV 040 701 9182 Laura Vilhonen myyntipäällikkö, LKV 040 147 4747 Vivianna Willman myyntineuvottelija 0400 603 002 Ari Yli-Tokola myyntineuvottelija 050 372 6083 Kiinteistömaailma Hakaniemi Kallion Kodit Oy LKV Säästöpankinranta 2, Hki p. (09) 774 5050 kallio@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Sörnäinen Kallion Kodit Oy Hämeentie 37, Hki p. (09) 5860 2300 sornainen@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Vallila Excellence M2 Oy LKV Sturenkatu 29, Hki p. 010 622 3920 vallila@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Pasila Green Tower Oy Pasilan asema Ratapihantie 6, Hki p. 010 321 7900 pasila@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Arabia Arabian Asunnot Oy Kauppakeskus Arabia Hämeentie 111, Hki p. 040 355 0208 arabia@kiinteistomaa.fi
• KALLIO LEHTI 2 Karhupuiston Hammaspalvelu Oy ? Uudet proteesit ? Pohjaukset ? Korjaukset ? Kruunu-, silta- ja keinojuuriprotetiikka Lemon Grass Thai Cuisine KARI HIRVONEN, Ma-Pe La Su Kolmas Linja 12 ? 09-8763 279 11-20 12-20 12-20 erikoishammasteknikko hammasteknikkomestari ? 710 883, 710 588 Agricolankatu 9, 00530 Helsinki Hämeentie 7, 00530 Helsinki Facebook ? www.albin.fi Ompelimo Tex - konehuolto Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 TilkkuPuoti - konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 MÄKIKUPLA ? ? ? 45 min 40 ? ? 90 min 65 ? ? intialainen päänhieronta 35 ? Varaa aikasi jo tänään! Huom! Tiedustele yrityskäynti mahdollisuutta TULE, KOE JA IHASTU! III-olut 3,20? IV-olut 3,80? Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 A-oikeudet HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet Av Tervetuloa! Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 varastoksi / työtilaksi Alppilasta. Vuokra 300? /kk 2kk takuuvuokra. Tiedustelut Lauri Seppo 050 5662956 tai lauri.seppo@welho.com KALLION NAISVOIMISTELIJAT RY:N TOIMINTA ALKAA 7.1.2014 TANSSIT: Itämainen vatsatanssi (op. Jaana Virtanen), Afrikkalainen tanssi (op. Outi Kallinen ja N?Fanly Camara), Bollywood (op. Rumpa Saha) ja Salsa (op. Airi Juvonen), Rivitanssi (op. Eija Partanen), Zumba/Latinmix (op. Frank Bueno) 70/100?/kevät AIKUISTEN JUMPAT 65/70?/kevät: PILATES ? perusteet ja jatko, Kuntojumppa, Stretching-venyttely, Callaneticskiinteytys, Kiinteytysjumppa, ASAHI ?TERVEYSLIIKUNTA! LASTEN JUMPAT 38?/60?/kevät: Satujumppa (4-5v.), Jumppakerho (6-8v.) ja Kid-Mix (9-13v.) ANYTIME-KORTTI 190?/kevät. Jäsenmaksu aikuisille 5?/ kausi Tied. ja ilm: 2.1.-20.1.-14 Jaana Virtanen ark. ma ja to10:30-12 ja ti ja ke 13-14:30 p. 09-632 584 Seuran puhelin 050 ? 376 7001 ark. ti ja to klo 18-20 Netti-ilmoittautuminen, aikataulut, ja lisätiedot www.kallionnaisvoimistelijat.com. Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-17 la 10-14, su 12-14 PYYDÄ TARJOUS! www.maalausva.fi puh. 0400-996 647 HAMMASASEMA Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia, protetiikka ja esteettinen hoito Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa. Ilmainen proteesien tarkastus! Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617) Life Sörnäinen Havupuuuutejuoma 10 pulloa 5995 norm. 79,95e Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.30-17.30, la 10-14 Suljetut ovet -50% Viipurin Kukka SISÄ- JA ULKOMAALAUKSET HUONEISTOREMONTIT TAPETOINNIT ? Jean-Paul Sartre Viherkasvit Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Vuokrataan 27m2 tila ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot t isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! de 02 la-su 13-02 A rk. 11-oik a: a eu nn Stadin parhaat, i o Hoitosarjat 3x30min 50 ?, 3x45 min 100? ? 30 min 20 ? ? 60 min 50 ? Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! Ravintola Helsinginkatu 20 (Kallio, Sörnäinen), 00530 Helsinki hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta Hinnasto: (09) 7745 770 Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Tommi Raitio 040 56 44 433 Tarjous voimassa 31.1.2014 asti Hammaslääkäriasema NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT Koulutettu terveydenhuoltoalan hyväksymä hieroja Tällä kupongilla 10? alennus hoitosarjasta tai -10% hinnastosta KAUNIS, KESTÄVÄ KERAMIA Laminaatit, paikat, kruunut- jopa saman päivän aikana Helmikuun ajanHinnasto: ilmainen www.albin.fi konsultaatio ja hinta-arvio Hinnasto: www.albin.fi hammaslääkäri Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 Avoinna: KAUNIS, KESTÄVÄ KERAMIA KARI IKONEN, OK-Varastomyynti - konehuolto Arkisin lounas 11-15 Myös Take Away Viikot 2-3 (suom. Marja Rankkala) Ohjaus: Jukka Hurjanen  Ensi-ilta la 11.1.2014 klo 19 Liput 13/15? Muut esitykset 14.1.?8.2.2014 www.teatterikultsa.fi Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston väestönsuoja, Sörnäinen Ruokaan hyvät Raaka-aineet, kokilta on poissa paineet. Chef Wotkin?s palvelutiskit PRISMA ITÄKESKUS Vanhanlinnantie 1, 00900 HKI Puh. 010 766 8912 S-MARKET SOKOS HELSINKI Postikatu 2, 00100 HKI Puh. 010 766 1047 Lihatukku Veijo Votkin Oy TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. (09) 774 33 477 avoinna ma-pe 7-18, la 7-15 tehtaanmyymala@votkin.fi www.votkin.fi
• Viikot 2-3 45. vuosikerta ? nro 1 Syksyn teatterissa jokaiselle jotain Syksy tarjosi taas Kalliossa ja sen lähiseuduilla mieleen jääneitä teatterielämyksiä. Alueen teatteritarjonta on monipuolista vakavasta draamasta hauskaan komediaan. Kauhua Käenkujalla ??? Meidät luotiin toisillemme, me tulimme toisiksemme, meidät viritettiin samaan jumalaiseen sävelmään, aistikas Noora Nyyssönen ja herkkä Kaisla Flood laulavat ja tanssivat sensuellin hienosti yhteen ?Käärmeen valtakunnassa?, vampyyrin tarinassa Katri Valan väestösuojassa alkusyksystä. Kun purkauduimme ulos esityksestä, tuntui mukavalta, että Käenkuja oli hyvin valaistu. ? Uskaltaudu New Orleansin pimeille kujille, mutta muista: ei kukaan pääse pakoon itseään?, laulu jatkoi. Tuomari Nurmion laulut ?Paratiisin puutarha? ?kokoelmasta ja Stingin soinnukas ?Rakkauteen kirottu? (Moon over Bourbon Street) ovat taitavassa käytössä, kun Teatteri Kultsa ja Vantaan Näyttämö yhdistivät voimansa Juha Meriläisen ohjauksessa. ? Näyttelijät ovat Vantaalta, muusikot Kultsasta, kirjoittajalle tutut vantaalaiset katsojat sanoivat. No ei ihan niin, varmaa työtä tekevät Suvi Lahdenmäki ja Jukka Hurjanen ovat Kultsan peruskauraa. Harvalla teatterilla on musiikista vastaava yhtä tasokas livebändi. Niina Räty tanssii Stingin laulun lumoavasti. Noora Nyyssösen ääni tenhoaa. Käärmeen valtakunta on kertomus petoksesta, rakkaudesta ja  hyvää tahtovista, mutta pahaan taipuvaisista ihmisistä. Se on harvinainen yritys tuoda kauhua näyttämölle. Tosin yöesitykset klo 22 alkaen eivät vetäneet. Esitys on kunnianosoitus Bram Stokerin, Edgar Allan Poen ja Mary Shelleyn kauhuklassikoille. Missä nyljimme kerran Teatteri Viirus tekee yleisötyötä saavuttaakseen Teatterikulman talolle Krunikan mäelle uusia katsojaryhmiä. Sen katsomo on usein hyvin nuorta. Syksyn 2013 suursatsaus oli Viiruksen ja Teater 90° yhteistuotanto, markkinataloutta rajusti raikkaalla otteella suomiva Där vi en gång flått (Missä nyljimme kerran). Yleisö kutsutaan ?särkyneiden sydänten hotelliin?; siellä on koolla menestyjiä poliitikoista Paaviin, jota lahjakas Oskar Pöysti esittää suurenmoisesti. Elämme lähitulevaisuutta, Nokian myymisestä alkaneen talousjärjestelmän romahtamisen jälkeen. Helsingin alta löytyy länsimetron louhinnan yhteydessä jättimäinen kupariesiintymä ja maa myydään Green Copper Minesille, joka lupaa työllistää puolet Suomen työttömistä ja pelastaa kansakunnan perikadolta. Ohjaaja, kirjoittaja Lauri Maijala yhdistelee eläinfaabelia, musikaalia, sketsisarjaa ja sekoittaa kaiken nykyteatterin myllyssä. Minna Kivelä ja Johanna Peltonen (selin) esittävät yksinäisiä. Meidät nyljetään: karhulta turkki, ketulta häntä ja kotkalta siivet. Otsikko viittaa tietysti Kjell Westön romaaniin Missä kuljimme kerran. Sen tavoin kuvataan luokkia ja Suomen henkistä ilmastoa yhteiskunnan muututtua. Mutta Westön sivistyneen sanailun sijasta Viirus tekee suorapuheista satiiria. Henkilöiden puheista ei välillä ymmärrä mitään, mutta mimiikka, elekieli kiehtoo pauloihinsa. Sivu 8 Salla Hakanpään Pinta on vuoden huikeinta nykysirkusta. Ajankohtaista Vuosi vaihtui Senaatintorilla lavatanssien tahdissa ??Helsingin Senaatintorin uudenvuodenjuhlaa vietettiin letkeässä tunnelmassa lauhasta säästä nauttien. Paikalle saapui poliisin arvion mukaan noin 20 000 juhlijaa. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen isännöimään iltaan kuului annos lavatanssien tunnelmaa, kun yleisöä innostettiin laittamaan jalalla koreasti Tuure Kilpeläisen ja Kaihon karavaanin johdolla. Vierailevana tähtenä yhtyeeseen liittyi illan aikana Anna Puu. Torilla nähtiin myös kaunis valopisteiden meri, jonka yleisö loihti heille jaettujen valotikkujen avulla. Musiikin ja tanssin lisäksi ohjelmassa oli mentalisti Noora Karman taikuutta ja maailmaa kiertävän Race Horse Companyn uutta sirkusta. Kaupunginjohtaja Pajunen nosti puheessaan esille yhteisöllisyydestä kumpuavien tapahtumien merkityksen. ?Erityisesti korostuvat kaupunkilaisten itsensä synnyttämät kokoontumisen ja tekemisen uudet muodot. Kaupungin tehtävänä on mahdollistaa. Tekemisen energian on tultava meiltä kaikilta, kaupunginjohtaja Pajunen totesi. ?Halu vaikuttaa yhteisiin asioihin on voimistunut. Ravintolapäivä ja kaupunkiviljely ovat innostaneet lukuisat ihmiset miettimään ruoan ja sen alkuperän merkitystä. Olemme tiedostavia kuluttajia, emme pelkästään ostoskorien täyttäjiä. Sama koskee asukkaiden asemaa oman kotikuntansa laatutietoisina palvelujen käyttäjinä.? Sivu 8 Tunnelmaa ja höyryävää riisipuuroa Kallion vanhusten joulujuhlassa ??Kallion seurakunnan ja LC Helsinki Viaporin yhteisesti järjestetty joulujuhla kokosi Kallion alueelta noin 70 vanhusta viettämään tunnelmallista joulujuhlaa seurakunnan tiloihin 14.12.2013. Ohjelmassa oli molempien järjestäjien tervehdysten lisäksi Lucianeitojen esiintyminen ja yhteislaulua. Perinteisen jouluevankeliumin luki LC Helsinki Viaporin leijona, pastori Ritva Särkkä. Höyryävän riisipuuron ja torttukahvien jälkeen tilaisuuden lopussa jaettiin pienet joululahjat kotiin viemisiksi. Yhteistä joulujuhlaa on järjestetty nyt 20 vuotta. LC Helsinki Viapori Marjanne VihantoTykkyläinen, tiedotussihteeri Yhteiset joululaulut lisäsivät juhlan tunnelmaa.
• KALLIO LEHTI 4 KALLIO LEHTI Viikot 2-3 ? Nro 1 Vanhat hissit kaipaavat huoltoa ja korjausta H issi on suositu joukkoliikenneväline! Vanhojen hissien turvallisuustaso ei kuitenkaan vasta enää välttämättä nykypäivän turvallisuussuosituksia. Hissin nykytila turvallisuusriskeineen on kuitenkin helppo selvittää ja sen perusteella voidaan valita järkevin peruskorjausratkaisu. Suomessa on 50 000 hissiä, joiden keski-ikä on yli 30 vuotta. Valtaosa näistä sjaitsee asuinkerrostaloissa. Suomessa tehdään päivittäin yli 10 000 000 ja vuosittain yli 4 miljardia hissimatkaa. Hissi voidaan rinnastaa joukkoliikennevälineisiin, mutta astuisitko itse yli 30 vuotta vanhaan linja-autoon? Hyvästä huollosta huolimatta iäkkäämpien laitteiden turvallisuustaso ei vastaa nykyhissin turvallisuusmääräyksiä. Suomessa vahvistettiin vuonna 2004 EU:n julkaisema hissiturvallisuusstandardi Safety Norms for Existing Lifts. Standardi sisältää yhteensä 74 vanhoissa hisseissä tunnistettua riskitekijää, joista hissinkäyttäjän kannalta tärkeimmät ovat huono pysähtymistarkkuus, puuttuva tai riittämätön hälytysyhteys sekä ovettomat hissikorit. Suurimman ongelman aiheuttaa hissin epätarkka pysähtyminen, jolloin hissikori pysähtyy kerrostasanteen ala- tai yläpuolelle. Tällöin pyörätuolin, rollaattorin tai vaikka lastenvaunujen kanssa kulkevan on vaikea yksin päästä hissistä ulos tai hissiin sisälle. Kompastumisen riski on näissä tilanteissa suuri. Korinovettomissa hisseissä tapahtuu useita ?läheltä piti? -vaaratilanteita päivittäin. Esimerkiksi repun nyöri tai koiran talutushihna voi takertua liikkuvan korin etuseinän väliin. Kiilautumisonnettomuudet ovat valitettavan yleisiä näissä korinovettomissa vanhoissa hisseissä. Puuttuvat korin ovet sekä tason oven lukko-ongelmat ovat yleisimmät syyt kuolemaan johtaviin onnettomuuksiin. Riskitekijät kumuloituvat vanhoissa hisseissä, kun vaaratilanteen sattuessa niistä ei ole 24h puheyhteyttä päivystävään asiakaspalvelukeskukseen. Suomessa hissin turvallisuudesta huolehtiminen on hissinhaltijoiden vastuulla, asuintaloissa käytännössä taloyhtiöllä. Modernisoinnin avulla voidaan nostaa hissin turvallisuutta sekä samalla suorituskykyä, rakennuksen arvoa ja vastata nykyajan käyttäjien vaatimuksiin. Kuntotutkimus on päättäjän työkalu, joka auttaa todentamaan hissin nykytilan ja priorisoimaan korjaustarpeet. Arviointi sisältää yli 150 SNELstandardiin perustuvaa tarkastusta hissin turvallisuuden, esteettömyyden, suorituskyvyn, ulkoasun ja ekotehokkuuden selvittämiseksi. Tulosraportissa esitetään lisäksi peruskorjaussuunnitelma riskien poistamiseksi. Kone -kuntotutkimus hisseistä soveltuu osaksi asunto-osakeyhtiöiltä vaadittavaa viiden vuoden korjaussuunnitelmaa. Kun vanha hissi vaihdetaan täysin uuteen, parannetaan samalla kiinteistön energiatehokkuutta. Koneen MaxiSpace(TM) -hissiratkaisun koneisto säästää energiaa ja pienentää hiilijalanjälkeä yli kolmanneksen verrattuna perinteiseen ja yli 50% verrattuna hydraulikoneistoon. Hissien led-valaisimilla pienennetään energiankulutusta vielä yli 80% halogeenivaloihin nähden. Lisäksi led -valaisimet kestävät yli 10 kertaa pidempään. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) avustaa hissin peruskorjausta liikuntaesteiden poistamiseksi 50 % korjauskustannuksista. Avustettavaksi perusparannukseksi katsotaan toimenpide, joka laajuudeltaan vastaa olennaisesti uuden hissin rakentamista hissittömään taloon eli vanhan hissin korvaamista kokonaan uudella hissillä. Kun vanha hissi laitetaan kerralla kuntoon tehdään silloin taloudellisesti järkevä elinkaariratkaisu edistäen samalla hissiturvallisuutta. Viikot 2-3 Yleisönosasto Ekonomit hiiteen valtionhallinnosta ??Jouluilon pilaajiksi on nyt keksitty ekonomit jotka väittävät, ettei säästöt riitä, vaan lisää tarvitaan ! Saataisiin ROIMAT SÄÄSTÖT Jos laitettaisiin kallispalkkaiset ekonomit kilometritehtaalle ja tilalle palkattaisiin pitkäaikaistyöttömiä ja eläkeläisiä joilla on useita eri sairauksia jotka todella tietävät miten pienellä palkalla voi elää ja lisäksi kustantaa lääkkeensä ! Silloin voisi todellinen oikeudenmukaisuus toimia tässä maassa ja rahat annet- taisiin niitä todella tarvitseville moni työtön esimerkiksi rakentaisi itselleen mieluummin oman mökin, kun katselisi toimettomana kerrostalon ikkunasta ja silloinhan tämä yhteiskunta saisi tavaraa myytyä ! Valtionhallinnossa on muutenkin turhan paljon ?ilmaa?, sillä itse olin hammaslääkärissä 03.12(.2013), mutta hammaslääkäri ryhtyikin paikkaamaan muita hampaita, kuin sitä joka todella särki ! Näyttää siltä, että kunnalliset terveyskeskukset ovat epäpätevi- en hammaslääkärien suojatyöpaikkoja, sillä kyseisestä hampaasta olen kärsinyt jo KOLME VUOTTA ! Kun otin yhteyttä kunnalliseen tahoon jossa ilmoitin, ettei oikeaa hammasta hoidettu, niin minulle väitettiin, että pitää maksaa TEHDYSTÄ TYÖSTÄ ! Mistä ihmeen tehdystä työstä ?` Jos minä saisin töitä ja tekisin mitä sattuu, niin olisin pihalla ALTA AIKAYKSIKÖN! Lassi Tiittanen Terveyskeskusten ongelmien juuret ? mitä asialle voidaan tehdä? ??Olin Kallion Terveysasemalla, pyytämässä vain Nitro-reseptin uusimista ja toivoin, että saisin sen suhteellisen nopeasti, koska en voi liikkua kuin 20 metriä ilman niitä ja ne edellisen lääkärin virheen vuoksi loppuivat ennen kuin muut. Kyseessä oli siis vain ilmoittautumisluukulle päästy, ei lääkärille eikä hoitajalle. Odottamassa oli alle 20 henkilöä, odotusaikanani tuli kyllä lisää, mutta terveimmät poistuivat, koska palvelua ei saatu. 4:stä palveluluukusta oli palvelua hoitamassa vain yksi, joka otti, jos ehti muilta kiireiltään. Tiedustelin miksi näin oli (klo noin 13.08) ? On ruokatunti ilmeisesti, vastaus. ? Ei ilmaantunut lisää, seuraava vastaus oli ? Toiset soittelee niitä vastaussoittoja, jotka pitää hoitaa saman päivän aikana. Juttelin asiakkaiden kanssa ja kuulin, että aamulla soittanut asiakas saa vastasoiton n. klo 16. ? Henkilö oli joutnut kotona päivystämään koko päivän! Siis vanha ihminen, ei voinut käydä ulkona ollenkaan? Vanhoilla on vain kiinteä puhelin, eikä heillä kännykkään vastaaminen ja tietojen kirjaaminen edes ulkona onnistuisikaan. Vanha ihminen kuulee sitäpaitsi huonosti, ymmärtää puhelimessa aivan väärin ja hoidossa tulee mitä kummallisimpia virheitä. Nämä, jotka odottivat Terveyskeskuksen aulassa olivat myös vanhuksia, takit päällä 2-3 tuntia ilman vettä, ilman ruokaa, mahdollisesti lääkkeiden ottoaika ohitettuna jne. Kuitenkin parempi vaihtoehto on palvella vanhus tiskiltä kuin puhelimella kotiin. Tiskillä kasvotusten voi kysyä, jos ei ymmärrä, kuulee paremmin (esim. suunliikkeistä). Kyllä kauhistutti tämä tilanne, jota vanhukset sanoivat ?köyhien kyykytykseksi?. Itse pääsin vajaan kahden tunnin odotuksen jälkeen luukulle, todella vihaisena ? juuri tämän systeemin vuoksi. Olen yli 2 vuotta ollut vanhojen ihmisten parissa ja tunnen heidän ulkoiset ongelmat ja sairauksiin liittyvät väärin ymmärrykset ? näin ei näitä asioita saada kunnialla hyvään hoitoon, ei missään tapauksessa. Ihmistä, etenkin vanhaa ihmistä on palveltava kasvotusten ? sen he ovat ansainneet! Tässähän ai ole mitään järkeä ? eikö ihmistä haluta nähdä sairaana? On ongelmia pohjoisessakin! ? Esimerkiksi Hyrynsalmen potilas viedään ensin 100km sairasautolla pohjoiseen, Suomussalmelle, jossa ei ole mitään hoitovälineitä, joten se viedään Hyrynsalmen kautta Kajaaniin 200km (S-Hy 100 2x + Hy-ka 100km = 300 km reissu), jossa on sitten välineet Miksi ei suoraan viedä HyrynsalmiKajaani, olisi vain 100km, sairasautokyytiä yhdeltä reissulta. Säästöjä kyllä näin saataisiin. ? Täytyy olla vahvoja potilaita! Saara Tolonen Helsinginkatu Vanhukset keräsivät lahjoituksen lapsipotilaille Meri-Rastilan metsä rakennetaan, Puheenvuoro ??Porvoolaisen hoivakodin vanhusasukkaat ja hoitajat keräsivät eilen torstaina varoja uuden Lastensairaalan hyväksi. Lämminhenkiset myyjäiset tuottivat reilun kahden tuhannen euron keräyspotin lisäksi iloista mieltä kaikille kävijöille. ? Vilpitön halu auttaa ja myykäisten valtava menestys yllättivät meidät positiivisesti. Attendo Laamannin asukkaat sekä henkilökunta haluavat kiittää kaikkia myyjäisiin tulleita ihmisiä, iloitsee hoivakodin johtaja Pia Paananen. Tapahtuman tuotto 2064,30 ? tilitetään lyhentämättömänä Lastensairaalan keräykseen. Attendo Laamannin väen varainkeruu toimi osana hoivakodin päivittäistä virkistystoimintaa; edeltävä kuukausi hoivakodissa on ahkeroitu askartelujen, koristeiden, villasukkien ja leivonnaisten parissa. Myös itse myyjäiset virkistivät arkea: hoivakodissa oli käsin kosketeltavissa välittävä ja lämminhenkinen tunnelma. Asiakkaat, vanhukset ja henkilökunta nauttivat yhdessäolosta ja tonttumaisen iloisesta ilmapiiristä. Ponit, lampaat sekä Kivinokka säilytettävä virkistyskäytössä puput riemastuttivat niin lapsia kuin vanhuksiakin. Idea haastekampanjaan ja -keräykseen syntyi henkilökunnan ja asukkaiden keskuudessa. Hoivakodin asukkaat ovat aikoinaan olleet rakentamassa Suomea yhteistyöllä. Vanhukset haluavat vielä kantaa kortensa kekoon tulevaisuuden lasten hyväksi yhdessä hoitajien kanssa. Hoivakodin väki onkin haastanut kaikki Itä-Uudenmaan vanhusten palvelukodit ja vanhainkodit mukaan talkoisiin lap- sipotilaiden hyväksi. ? Yhteydenottoja on tullut kiitettävästi ja haastekampanja sai nyt hyvän sysäyksen. Hoivakodin asukkaat innostuivat henkilökunnan kanssa tästä niin paljon, että ennen pääsiäistä järjestetään uudet myyjäiset. Haastamme ensi vuonna koko Suomen vanhusten hoitoyksiköt mukaan kampanjaan, sillä jokaisen pienikin panos on tärkeä, sanoo johtaja Pia Paananen. ??Meri-Rastilan metsään rakennetaan reilulle 2 000 asukkaalle asuntoja. Valtuusto päätti tästä niukalla äänten enemmistöllä. Taistelu Meri-Rastilan metsistä nousi kokoaan suuremmaksi asiaksi. Meri-Rastila kirvoitti keskustelun kaupunkimetsistä. Kaupunki tarvitsee viheralueensa. Moni metsäinen virkistysalue on tällä hetkellä liipasimella. Kovaa taistelua käydään Kivinokan säilyttämisestä. Näille yhteistä on, että ne toimivat asukkaiden lähialueena, mutta myös laajemmin kaupunkilaisten virkistysalueena. Sellaisina jäljelle jääneitä alueita tulee kehittääkin, kaikille avoimina alueina. Asuntorakentamista ja viheralueita ei ole syytä asettaa vastakkain. Molemmille pitää olla elintilaa Helsingissä. ??? Meri-Rastilan metsän ja Kivinokan virkistysalueiden puolustamisessa on ollut upeaa asukkaiden aktiivisuus. Meri-Rastilassa asukkaat tekivät vaihtoehtokaavaehdotuksen, jossa otettiin lähtökohdaksi täydennysrakentaminen. He eivät siis vastustaneet asuntojen rakentamista, vaan viisaampaa rakentamista. On hienoa, että kaavoituksessa ? jossa monopoli on kaupungilla? asukkaat tulivat mukaan. Tätä tarvitaan lisää. Ja tarvitaan myös valtuutetuille kuulevat korvat. ??? Kivinokan tulevaisuus on avoinna. Kivinokan puolesta on syntynyt laaja kansalaisliike, joka puolustaa Kivinokkaa kaikkien kaupunkilaisten virkistysalueena. Aktiivit ovat esittäneet nipun asioita, joilla alue saadaan nykyistäkin paremmin kaikkien asukkaiden ulottuville. Jo nyt Kivinokka- Sirpa Puhakka liike on järjestänyt useita satoja ja taas satoja ihmisiä keränneitä tilaisuuksia. Kiitos tästä kuuluu alueen aktiiveille. Kivinokan alueen arvo virkistysalueena on tullut tutuksi laajasti heidän ansiostaan. Toivon mukaan myös valtuustossa tämä ääni kuuluu, ja Kivinokka säilyy asukkaiden virkistyskäytössä. Sirpa Puhakka Kirjoittaja on Helsingin kaupunginhallituksen jäsen (vas)
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 Fazer juhlistaa Tove Janssonin elämäntyötä ??Tove Janssonin syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta elokuussa 2014. Janssonin pitkä yhteistyö Fazerin kanssa sisälsi niin mainosten piirtämistä kuin pakkausten kuvittamista. Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Fazer tuo markkinoille uusia Muumi-tuotteita ja uusii Muumi-tuotteiden pakkausilmettä. Fazer on juhlavuonna Ateneumin taidemuseon Tove Janssonjuhlanäyttelyn pääyhteistyökumppani. ?Fazerin yhteistyö Tove Janssonin kanssa alkoi jo vuonna 1937 ja hän oli itse suunnittelemassa ensimmäisten Muumi-tuotteiden pakkauksia 1950-luvulla. Samalla vuosikymmenellä Jansson piirsi myös harvoin nähtyjä Fazerin mainoksia Garm-lehteen. Fazerin Muumi-tuotteet ovat kuluttajille myös nykyään ajankohtaisia ja niitä valmistetaan kaikissa kolmessa makeistehtaassamme sekä keksitehtaassamme Suomessa. Suosituin Muumi-tuotteemme on Muumi-keksi?, kertoo Fazerin viestintä- ja markkinointijohtaja *Ulrika Ro- mantschuk.* Fazer on juhlavuonna Ateneumin taidemuseossa 14.3. - 7.9.2014 nähtävän Tove Jansson ?näyttelyn pääyhteistyökumppani. Ateneumin laaja juhlanäyttely on yksi juhlavuoden merkittävimmistä tapahtumista. Näyttely esittelee Janssonin mittavaa uraa taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana sekä muumihahmojen ja -kertomusten luojana. Yhdeksän vuosikymmentä yhteistyötä Ensimmäinen maininta Tove Janssonin ja Fazerin yhteistyöstä löytyy vuodelta 1937, jolloin Jansson on muistiinpanojensa mukaan tehnyt ?koristeen Munkkiniemen Fazerille?. Tarkempaa tietoa tästä työstä ei enää ole, todennäköisesti kyseessä on ollut Munkkiniemessä sijainnut Fazerin leipäkauppa tai Kalastajatorpan ravintola, joka tuolloin oli Fazerin omistuksessa. Tove Jansson työskente- li ruotsinkielisessä pilalehti Garmissa 1940-luvulta aina lehden lopettamiseen asti vuoteen 1953. Tuona aikana hän piirsi paitsi kuuluisiksi tulleita ja kantaa ottavia kansikuvia ja pilapiirroksia, myös mainoksia lehteen. Yksi Janssonin piirtäjäkollegoista oli Hjalmar Hagelstam, Karl Fazerin vävy. Tove Jansson piirsi 1950-luvulla Fazerille ainakin neljä Garmissa julkaistua mainosta: kaksi joulumainosta, yhden kesämainoksen ja yhden pääsiäiseen ajoittuneen Mignonmunamainoksen. Kaikissa näissä kuvissa seikkailee tuolloin jo tutuksi tullut muumihahmo. Fazer liittyi myös Tove Janssonin yksityiselämään. Janssonin kesäpaikassa Klovharussa Pellingin edustalla sijaitsevassa saaressa vierailleet ovat kertoneet, että mökissä oli tarjolla Fazerin makeisia, yleensä Mariannea tai Liköörikonvehteja. Muumi-herkkuja 1950-luvulta lähtien Fazerin ensimmäiset Muumi-tuotteet tulivat myyntiin 1950-luvulla. Tove Jansson suunnitteli ainakin pienen pastillipötkön kääreen ja paperisen karamellipussin. Sittemmin tuoteperhe on kasvanut ja nykyään siihen kuuluu ksylitolituotteita, pastilleja, tikkareita, lakuja, marmeladimakeisia, hedelmämakeisia ja Muumi-keksejä. Ksylitolituotteet valmistetaan Fazerin makeistehtaassa Karkkilassa, lakut ja hedelmämakeiset Fazerin makeistehtaassa Lappeenrannassa. Vantaalla taas valmistetaan Muumikeksit Fazerin keksitehtaassa ja suklaatuotteet makeistehtaan puolella. Fazerin eniten myyty Muumi-tuote on Muumikeksit. Vuosittain tuotteita myydään yhteensä noin 500 000 kiloa ja tärkein vientimaa on Japani. Vähittäiskaupoista saatavien tuotteiden lisäksi Fazer valmistaa juhlavuonna erikoistuotteita, joita myydään Fazer-kahviloissa ja leipomomyymälöissä. Muumit ja Tove Janssonin elämäntyö näkyvät myös Fazerin Vantaan makeistehtaan vierailuohjelmassa. 5 Menovinkkejä ??Torstaina 9.1.2014 klo 18: Tietokirjat tutuiksi -kirjastoissa vinkataan tietokirjallisuudesta, Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto vinkkaa tietokirjallisuudesta Kallion kirjastossa.??Kohteena olevat teokset ovat ovat vuoden 2013-Tieto-Finlandia-ehdokkaita. ?Tieto-Finlandiafinaaliin ylsi tänä vuonna kuusi tietokirjaa, joiden valintaraadissa oli mukana myös Haavisto.??Tietokirjat tutuiksi -tapahtumissa Haavisto esittelee valikoituja tietokirjoja, jonka jälkeen on aikaa vapaalle keskustelulle. Tapahtumat sopivat hyvin sekä henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin rohjenneet tietokirjojen maailmaan, että tietokirjakonkareille. Tervetuloa inspiroitumaan ja keskustelemaan tietokirjallisuudesta! Kirjastotoimen johtaja: ?Tietokirjaurakka muutti maailmankuvaani? ??Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto oli yksi kolmesta jäsenestä raadissa, joka valitsi kaikkien ehdolla olevien kirjojen joukosta tietokirjafinalistit.?Yli 200 kirjan kahlaaminen ja tarkempi tutustuminen noin viiteenkymmeneen kirjaan muutti kirjastojohtajankin näkemyksiä. ? Lukeminen oli hienoa, antoisaa, innoittavaa ja monipuolistavaa. Tämän kokemuksen jälkeen luen leh- tiäkin eri tavalla, tietokirjojen lukeminen antoi uusia eväitä arvioida asioita, Tuula Haavisto sanoo. Lukeminen muutti sanan lihaksi lukemispropagoijan omassa elämässä. ? Pitkien tekstien lukeminen lisää ymmärrystä. Niin olen pitkään väittänyt, ja nyt koin sen hyvin omakohtaisesti. Verkosta saa yleistä ja monenlaista nippelitietoa, mutta pitkistä teksteistä ja tietokirjoista saa kokonaisvaltaisemman kuvan. Lisäksi kokemukseni viittaavat siihen, että emuodossa lukeminen on nopeampaa mutta asia jää huonommin päähän, johtaja kertoo. Tuula Haavisto sai lukukokemuksesta omaan elämäänsäkin uudenlaisia ajatuksia. ? Lihansyöntiä pitäisi vähentää ja myös henkilökohtaista energiajalanjälkeä. Sain jopa vinkkejä oman vaatekaapin parempaan hallinnointiin.??TietoFinlandiaa tavoitteli tänä vuonna kuusi tietokirjaa. Finalistit valitsi kolmen hengen raati, johon kuuluivat opetusneuvos Pirjo Sinko, suomentaja Markku Päkkilä sekä Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. Finalistien joukosta voittajan valitsi Ateneumin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila. FINNARP-retkikunta lähti kohti Etelämannerta Vuosi vaihtui Senaatintorilla lavatanssien tahdissa ??Viisihenkisen retkikunnan tehtäviin kuuluu Aboatutkimusaseman huollon lisäksi tutkimusta tukevia tehtäviä ja ympäristön tilan seurantaa. Kauden aikana sää- ja havaintoaseman energiajärjestelmää parannetaan, aseman voimakone huolletaan, jätteenpolttouuni asennetaan ja Aboan sääasema päivitetään. Tutkimuspuolen töihin kuuluu ympärivuotisen datan keruu Geodeettisen ???Tarvitsemme edelleen lisää hauskoja ja mielenkiintoisia tapahtumia, jotka kokoavat meitä yhteen ja antavat virikkeitä arkeen. Yhteinen Senaatintorimme on tarjonnut lukuisia unohtumattomia huipentumia ja ilon hetkiä. Uusi ihmisten kohtaamispaikka on tulevaisuudessa rakentumassa Keskustakirjaston ympärille Töölönlahdelle?, Pajunen sanoi. Pajunen mainitsi puheessaan tapahtumaesimerkkeinä myös neljäsluokkalaisten itsenäisyysjuhlat Finlandia-talossa, Cheekin tulevat Olympiastadionin konsertit ja tietotekniikka- ja pelialan kasvuyritystapahtuma Slushin. ?Kaikki poiminnat heijastelevat yhdessä tekemisen ja kokemisen ydintä. Suomen Etelämanner-tutkimusretkikunta FINNARP 2013 huolto- ja tutkimusmatkalle laitoksen satelliittipaikantimesta, Helsingin yliopiston Seismologian Instituutin seismometristä sekä Helsingin yliopiston vertikaalin lämpötilaprofiilin mittausjärjestelmästä. Retkikunta myös lähettää matkaan Norjan ilmatieteen laitoksen ja Smith yliopiston kontrolloituja säähavaintopalloja, asentaa retken ajaksi kaksi seismometriä ja tekee GPS-tarkkuusmittauksia. Toiveajattelua uusi aika saapuu, aikaan lumen jään. Taas aatos rientää, saan potkua tulevaan. Vaikka en tietäiskään, vielä kestän, kasvan, aidat uskolla murran ja uskon elämään. Elämäni itkulla alkoi, polkuni oli mutkainen. Monet kantoja kantoi elontiellä usvaiseen. Suuri Luojani antoi lahjan kirjoittajan. Katson iltaan ikkunaan, yksi tähti oi muiden siellä kaukana loistaa. Pohjatuuleen hyytävään, saan sykkeen lämpöisen, saan rauhan sydämeen. Monet ihmiset tietää sen, tään ihmeen kaukaisen. Sydämet hiljaa lyö, ilta jää, saapuu yö. Monet ihmiset tietää sen, tään sykkeen yhteisen. Toivo Levanko Retkikunta viettää Etelämantereella Kuningatar Maudin maalla sijaitsevalla Suomen tutkimusasemalla noin kaksi kuukautta ja palaa takaisin maaliskuun alussa 2014. Aboan tutkimusasema on miehitettynä joka vuosi noin kahden kuukauden ajan. Suomi aloitti aktiivisen tutkimustoiminnan Etelämantereella vuonna 1988 perustamalla tutkimusasema Aboan. Suomen konsul- tatiivinen jäsenyys kansainvälisessä Etelämanner-sopimuksessa edellyttää merkittävää tieteellistä tutkimustyötä Etelämantereella. Suomen tavoitteena on harjoittaa Etelämanner-tutkimusta ensisijaisesti sellaisilla aloilla, joilla meillä on korkeatasoista osaamista ja jotka ovat tieteellisesti merkittäviä. BMW Suomi teki uuden myyntiennätyksen ??BMW Suomella on takana huippuvuosi. Ajoneuvojen kokonaismarkkinan laskusta huolimatta se rikkoi vuonna 2013 edellisen myyntiennätyksensä vuodelta 2008. Viisi vuotta sitten Suomessa myytiin 4 355 uutta BMW:n ajoneuvoa. Myyntiennätys säilyi tähän asti, vaikka BMW:n kasvu onkin ollut tasaista vuodesta 2010 lähtien. Tuolloin BMW:n markkinaosuus oli Suomessa 2,9 prosenttia 3 157 myydyllä ajoneuvolla. Vuonna 2011 osuus nousi 3,3 prosenttiin ja vuonna 2012 edelleen 3,9 prosenttiin, kun autoja myytiin 4 198 kappaletta. Nyt vuoden 2008 ennätys on kuitenkin rikkoutunut: BMW:n autoja myytiin vuoden 2013 aikana Suomessa 4 825 kappaletta, mikä vastaa 4,7 prosentin markkinaosuutta. BMW:n myynti kasvoi 15 prosenttia, kun samaan aikaan ajoneuvojen kokonaismarkkina laski 7 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. ?Myyntimme tärkeimmät kasvutekijät ovat olleet uusi mallisto, BMW xDrive -neliveto, BMW:n suosio yritysautona ja asiakastyytyväisyyden kasvu. Lisäksi täysin uusi jälleenmyyntiverkostomme on päässyt hienoon alkuun ja tulee jatkamaan entistäkin motivoituneempana vuonna 2014?, BMW Suomen toimitusjohtaja Mia Miettinen kertoo. Jatkoa sivulta 3 Yhdessäolossa on kyse ennen kaikkea vastuun kantamisesta ja lähimmäisistä välittämisestä. Halusta tehdä parempaa tulevaisuutta.? Illan aikana kuultiin myös piispa Irja Askolan puhe ja laulettiin yhteisesti Maamme-laulu. Loppuhuipennuksena nähdyn ilotulituksen toteutuksesta vastasi JoHo Pyro. Juhla välitettiin suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä ja internetissä Yle Areenassa osoitteessa yle.fi/areena, jossa se on katsottavissa kahden viikon ajan. Osana uudenvuoden juhlintaa lapsille järjestettiin Helsingin kaupungintalon juhlasalissa iltapäivällä kolme näytelmällistä esitystä, jotka tutustuttivat hauskalla tavalla Helsingin menneisyyteen. Esitykset keräsivät yhteensä noin 1 000 hengen yleisön. Kallio kirjaston vesikatto korjaukseen ??Kallio kirjaston katto korjataan. Kirjaston vesikaton korjaus alkaa toukokuussa ja kestää suunnitelman mukaan ainakin puoli vuotta. Remontti ei kuitenkan vaikuta kirjaston toimintaan mitään, eli rajoituksia kirjaston käyttöön ei remontin takia tule. Kattoremontin kustannusarvio on 727 000 euroa. Kiinteistöviraston tilakeskuksen mukaan vuonna 1912 valmistuneen kirjaston katto on elinkaarensa päässä ja se on korjattava. Katto on päässyt vuotamaan monta kertaa.
• KALLIO LEHTI 6 Viikot 2-3 Päivyri Nimipäivät: Viikko 2 Ma 6.1. Loppiainen. Harri Ti 7.1. Aku, Aukusti, August Ke 8.1. Titta, Hilppa To 9.1. Veikko, Veijo, Veikka Pe 10.1. Nyyrikki La 11.1. Kari, Karri Su 12.1. Toini Viikko 3 Ma 13.1. Nuutti Ti 14.1. Sakari, Saku Ke 15.1. Solja To 16.1. Ilmari, Ilmo Pe 17.1. Toni, Anton, Anttoni, Antto La 18.1. Laura Su 19.1. Heikki, Henri, Henna, Hernrik, Henni Ei voi olla eksyksissä, jos ei kiinnosta mihin ollaan menossa. Suomalainen sananlasku Kirjavinkki Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 12-17, p. 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 13-14, p. 2340 3618. Diakoniavastaanotto ajanvarauksella ma, ti, to klo 10-12, ke klo 14-16. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. Kirkko avoinna arkisin klo 7-21, la-su klo 9-19. Joka arkipäivä klo 7.30 Aamurukous, klo 12 Päivärukous, klo 16 Päivän raamatunluku, klo 18 Arki-illan ehtoollinen. Pappi tavattavissa arkisin klo 16-19. To 9.1. klo 18 Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu. Varjoranta, Sariola. Vanhoja pyhiä lauluja, rukousta, hiljaisuutta. Rukouslaulumietiskely kirkkosalissa ennen messua klo 17.30 Messussa avustaa esilauluryhmä ANIMA MEA. Su 12.1. klo 10 Messu. Laajasalo, Männistö, Riihelä, Oksanen, Niskanen. Kirkkokahvit messun jälkeen. klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen. Ke 15.1. klo 13 Eläkeläisten piiri. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna ma-pe klo 9-15. Su 12.1. klo 16 Messu. Laajasalo, Lindfors, Oksanen. Salonkikuoro. Kirkkokahvit messun jälkeen. Teatteri Kallio Siltasaarenk. 28 Ke 15.1. klo 19 Kulttuuri-ilta. Nefes - turkkilaisen musiikin orkesteri Toimintaa muualla Ke 15.1. klo 13 Eläkeläisten piiri. Merihaassa, Lounasravintola Tornitupa, Haapanimenkatu 7-9. Kurssit ja ryhmät Ilm. ja tied. kallio.srk@ evl.fi tai 2340 3611. Hae tietoa ja lataa uusi kevätkurssiesite kotisivuilta www.helsinginseurakunnat. fi/kallio/. Lähetämme esitteen pyydettäessä kotiin. Sururyhmä läheisensä menettäneille Vertaisryhmä, jossa jäsenet tukevat toinen toistaan kertomalla ja kuuntelemalla. Kallion kirkolla joka toinen ti klo 18-19.30 aikavälillä 28.1.-8.4.2014. Ilm. Kallion virastoon, p. 2340 3600 Ryhmään voidaan ottaa rajallinen määrä jäseniä. Ohj. past. Riitta Männistö, p. 09 2340 3633 ja diakoni Anne Mäki-Kokkila p. 09 2340 3631. Yksinhuoltajien perhekahvila. Avoin perhekahvila yksinhuoltajaperheille. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa. Kahvitarjoilu. Klo 18-19.30 ti 14.1., 18.2., 11.3., 8.4. ja 20.5. seurakuntakodilla, Siltasaarenk. 28. Tied. Maarit van Santen, p. 09 2340 3665. Elämän polku Alppilan kirkolla joka toinen to alk. 16.1.-27.3. klo 1720.30. Työstämme omaa elämänkaartamme, tärkeitä kokemuksiamme ja elämän käännekohtia kuvatyöskentelyn, kerronnan ja jonkin verran kirjoittamisen kautta. Kuusi iltaa muodostaa yhden kokonaisuuden. Ennakkotietoja tai taitoja ei tarvita. Hinta 120 ? sis. kurssimateriaalin, opetuksen ja pienen tarjoilun. Ohj. psykoterapeutti, kirjailija, elämänkaarikirjoituksen kehittäjä Pepi Reinikainen ja diakoni Nina Klemmt. Keskiaikainen Hiljainen Rukouslaulumessu klo 18 Kallion kirkossa joka toinen to 9.1.- 22.5. Rukousta, hiljaisuutta ja ehtoollisen vietto. Messussa avustaa esilaulajien ryhmä Anima mea, jonka harjoitukset johon kaikki ovat tervetulleita ovat messupäivänä klo 16 Kallion kirkossa.. Lisäksi ma klo 18-19.30. joht. Hilkka-Liisa Vuori. Rukouslaulumietiskely alkaa klo 17.30. Minä ja Minun elämäni viikonloppukurssi Kallion kirkossa pe 24.1. klo 17.3020.30, la 25.1. klo 12-18 ja su klo 12-15. Opiskelijoille ja nuorille aikuisille suunnattu viikonloppu. Oman elämän ja jaksamisen rajoja, tulevaisuuden suuntia mm. maalaten ja kirjoitta- en. Ohj. teol. kand., kuvataidekasvatuksen opiskelija Johanna Mantere. Omakuva ?minäkuva ? valokuva Kallion kirkossa pe 7.2. klo 17.30 ? 20.30, la ja su 8. ja 9.2.klo 1217 Omakuva ? minäkuva ?työskentelyssä tutkitaan omaa minää ja käsitystä itsestä valokuvan keinoin. Kuka oikeasti olen? Kenen silmin katson itseäni? Miten kohtaan toisen ihmisen tässä ja nyt? Uskallanko astua epämukavuusalueelle? Kurssit sopivat jokaiselle, joka haluaa tutkia itseään luovan ja kokemuksellisen oppimisen keinoin. Erityisiä taitoja ei tarvita. Oma digikamera tarvitaan. Ohj. valokuvaaja, kouluttaja, työnohjaaja Leena Louhivaara. Lisätietoja ks. www. louhivaara.fi. Hinta 110 e. lisäksi tarvikemaksu 10 e. Pyhän tanssin ryhmä ti 11.2.-27.5. klo 17-18 Alppilan kirkon kappelisali, sisäänkäynti sisäpihalta. Pyhä tanssi on rukousta ja mietiskelyä liikkuen. Ryhmä on avoin kaikille. Sinun ei tarvitse osata tanssia. Laita päällesi mukavat vaatteet ja ota mukaan sisäkengät tai lämpimät sukat ja halutessasi vesipullo. Ei ennakkoilmoittautumista. Osallistuminen on maksutonta. Ohj. tanssinohjaaja, teol.yo Tiina Sara-aho ja pastori Marja Kotakorpi. Lisätietoja marja.kotakorpi@ evl.fi tai p. 050 443 3237. In memoriam Erkki Johannes Kauhanen on poissa Elina Tanskanen (s. 1977) on tietokirjailija, vapaa kirjoittaja ja logoterapeutti. ??Joulun alla saimme suru-uutisen. Stadin slangin kääntäjä, sanoittaja ja toimittaja Erkki Johannes Kauhanen (1952 ? 2013 ) on poissa. ?Eki? kirjoitteli eri lehtiin, hän oli taitava ja rohkea slangintaitaja. Varsinkin hänen slangittamistaan joululauluista pidettiin paljon. Eki toimi aktiivisesti Stadin slangissa, kansa täytti kirkot, kun haluttiin tulla kuulemaan muun muassa Ekin taitavasti slangitettuja perinteisiä joululauluja. ?Totuuden henki? esitettiin Erkki Kauhasen slangintamana ensimmäisen kerran Kallion kirkossa 10.10.2006 Kallion seurakunnan 500 jäsenen yhteislauluna, ?Sana Kartsalta? ? tapahtumassa: ?Totuuden Henki, leedaa sä ny meitä, ku tsögataan me, valke- uden teitä. Duunei Sä styyraa, meitä älä heitä. Boltsimme siunaa. (?) Armos sä Jesse, stikkaa voimaksemme. Nyyaks tee meidät?. Ekin mukana poistui suuri osaaminen ja luova taito, kun piti eläytyä kotikaupunkinsa kieleen ja elämään. Kallio-lehti ottaa osaa omaisten ja läheisten Erkki Johannes Kauhanen. suruun. Hannu Hirvikoski Elina Tanskanen Hyvän mielen reseptejä ??Hyvän mielen reseptejä esittelee 38 erilaista henkisen ravinnon lajia keittokirjoista tutussa muodossa. Ihmisessä on ainutlaatuinen henkinen ulottuvuus, joka tarvitsee monipuolista ravintoa voidakseen hyvin. Sen takia kannattaa kokkailla jotain pientä hyvää mielelleen joka päivä, ja juhlahetkinä tehdä kunnon ateria pidemmän kaavan mukaan. Hyvän mielen reseptit tepsivät niin puuduttavaan arkeen kuin pieniin kriiseihinkin. Raaka-aineiden kirjo ulottuu arjen pienten ilojen hyödyntämisestä pyyteettömään vapaaehtoistyöhön ja liikunnasta luovuuteen. Kirjassa käydään läpi myös henkisen ravitsemuksen perusteet. Elina Tanskanen on tehnyt selkeän oppaan niille, jotka saavat ensimmäisen lapsensa ja tulevat siis ensimmäistä kertaa vanhemmiksi. Silloin tarvitaan uu- den opiskelua, mihin kirja antaa hyvin tietoa; kuinka juuri heidän perhe saa luottamusta oikeisiin tekoihin ja tapoihin. Vallattomasti sanottuna; kuinka löytää sen Oikean ja samalla pitää hauskaa, on ymmärrettävästikin vaikea asia. Teksti: Hannu Hirvikoski Kuvat: Stefan Bremer/ YLE TV2 Joustava hoitoraha perheiden käyttöön tammikuusta 2014 ??Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat voivat 1.1.2014 alkaen yhdistää lapsen hoidon ja osa-aikaisen työn aiempaa joustavammin. Alle 30 tunnin työviikon ansioita kompensoidaan joustavalla hoitorahalla. ? Joustavalla hoitorahalla halutaan lisätä työnteon mahdollisuutta pienten lasten vanhemmille. Joustavan hoitorahan avulla vanhempi voi esimerkiksi palata perhevapaalta töihin niin, että hän tekee puolikasta työpäivää. Työjärjestely vaatii kuitenkin aina, että vanhempi sopii asian työnantajansa kanssa, kertoo etuuspäällikkö Suvi Onninen. Joustava hoitoraha korvaa nykyisen alle 3-vuotiaista maksetun osittaisen hoitorahan. Muutos lisää tuen määrää 62?142 euroa. Osittainen hoitoraha säilyy kuitenkin nykyisellään vanhemmilla, joiden lapset ovat 1. ja 2. luokal- la. Osittainen hoitoraha on 97,67 euroa vuonna 2014. ? On arvioitu, että joustava hoitoraha houkuttelee pari tuhatta kotihoidon tuella olevaa vanhempaa siirtymään työelämään osa-aikaisesti. Samaan aikaan muutama sata vanhempaa vaihtanee kokopäivätyön osa-aikaiseen. Joustavalle hoitorahalle siirtyy myös noin 4 600 sellaista alle 3-vuotiaan vanhempaa, jotka aikaisemmin saivat osittaista hoitorahaa, sanoo Onninen. Hoitorahan määrä työajan mukaan Hoitorahan määrään vaikuttaa keskimääräinen viikkotyöaika. Kun viikoittainen työaika on enintään 22,5 tuntia tai työaika on enintään 60 % tavanomaisesta, hoitoraha on 240 euroa kuukaudessa. Kun työaika on yli 22,5 tuntia viikossa tai enintään 80 % alan kokopäivä- työn työajasta, hoitoraha on 160 euroa kuukaudessa. Yli 30-tuntista työviikkoa tekevä vanhempi ei voi saada joustavaa hoitorahaa. Jos alle 3-vuotiaan vanhempi saa nyt osittaista hoitorahaa, Kela muuttaa hänen tukensa automaattisesti 160 euron joustavaksi hoitorahaksi. Jos vanhempien työaika on enintään 22,5 tuntia viikossa, he voivat antaa Kelalle selvityksen työajastaan ja saada korkeamman hoitorahan. Joustavaa hoitorahaa voivat saada työntekijät, yrittäjät ja maatalousyrittäjät sekä apurahansaajat, joilla on MYEL-vakuutus. Se voidaan maksaa isälle tai äidille tai molemmille, jos vanhemmat työskentelevät eri aikoina. Joustavaan hoitorahaan on oikeus myös adoptiovanhemmilla sekä vanhemmilla, jotka eivät asu lapsen kanssa samassa osoitteessa. Ensi- ja turvakotien liiton Ritva Karinsalo sosiaalineuvokseksi ??Tasavallan presidentti on myöntänyt Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Ritva Karinsalolle sosiaalineuvoksen arvonimen. Karinsalo on toiminut haavoittuvaisia oloissa elävien perheiden puolestapuhujana, jolle yhteiskunnalliset epäkohdat ovat tulleet työuran aikana tutuiksi. Hän on kehittänyt ja johtanut lapsi- ja perhekeskeisiä palveluja niin koulukodissa, vankilassa kuin järjestöissä lähes 40 vuotta. Työtä on ohjannut tarve muuttaa yhteiskuntaa oikeudenmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi lapsen etu huomioiden. Ensija turvakotien liiton toimitusjohtajana Karinsalo on ollut vuodesta 2006 alkaen.
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 7 Ihminen tavattavissa Liikenneturvan arvio tieliikenteen turvallisuudesta 2013 ? Hannele Snickars ja Jaana Toikkanen ??Hannele Snickars ja Jaana Toikkanen ovat läpikäyneet nelivuotisen ?Ihminen tavattavissa? -ohjelman koulutuksen, joka valmistaa heidät Ihminen tavattavissa mentoreiksi. Ohjelma on Tommy Hellstenin kehittämä ja käsittää mentorkoulutuksen lisäksi myös muuta koulutusta, seminaareja ja luentoja niin yksityisille kansalaisille kuin yrityksille ja yhteisöille. Tommy Hellsten on koulutukseltaan teologian maisteri, mutta hän on myös kirjailija, terapeutti ja luennoitsija. Hellstenin vuonna 1991 ilmestynyt kirja Virtahepo olohuoneessa nousi bestselleriksi. Kirja käsittelee läheisriippuvuutta ja sitä, kuinka se voi hoitamattomana siirtyä sukupolvelta toiselle. Hän tuo kirjassa esiin, kuinka toipuminen ehyempään elämään on mahdollista omaa itseä kuuntelemalla. Mutta mikä on Ihminen tavattavissa -mentor, millainen koulutus on ja mikä on koulutuksen tarkoitus. Mentorin tavoitteena on edesauttaa ihmistä omien sisäisten voimavarojen löytämiseen ja vapauttamiseen niin, että hän oppii tukemaan itseään ja löytämään keinot kohdata elämän haasteet. Hannele Snickars on kauppatieteiden maisteri ja on työskennellyt liikeelämässä ja opettajana. Jaana Toikkanen on koulutukseltaan molekyylibiologi ja työskentelee erikoistutkijana. Tämän neljä vuotta kestäneen mentor koulutusohjelman läpikäynti työn ohella on vaatinut sisukkuutta. Teoriaopintojen lisäksi opiskelijat porautuvat omaan minuuteensa eikä se useinkaan ole kivutonta.Mutta voidakseen myöhemmin kulkea asiakkaan rinnalla, on ensin tunnettava itsensä perustuksia myöten. Hyvä itsetuntemus on yhtä tärkeää kuin talon rakentaminen vahvalle perustukselle. Tutkimusmatka oman sielun syövereihin, löytöretki kannattaa, sillä tuomisina saattaa olla syvällinen itsensä ymmärtäminen. Mentor sana tarkoittaa muun muassa ohjaajaa, rinnalla kulkijaa, kuuntelijaa, ystävää. Mentor on ihminen ihmistä varten, hän kuuntelee aidosti läsnäolevana ja peilaa tunteita ja ajatuksia takaisin asiakkaalle. Mentoreiden asiakkaiksi hakeutuvat mm. työuupumuksesta kärsivät, parisuhdeongelmien kanssa kamppailevat ja jotkut kaipaavat vain kuuntelijaa. Psykiatrinen hoito ei kuulu Ihminen tavattavissa -mentorin työhön. Mentoria voi tavata vaikka vain pari kertaa tai kulkea hänen kanssaan kuukausien tai vuosien ajan, tavoitteena lisätä itsetuntemusta ja elämäniloa sekä edistää vastuun ottamista omasta elämästään. Samalla kasvaa kyky nähdä ja hyväksyä toinen ihminen sellaisenaan kuin hän on. Mentorilla on ehdoton vaitiolovelvollisuus ja toiminta on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Tahdotko rinnalla kulkijan tutustuessasi paremmin itseesi ? Hannele Snickarsiin ja Jaana Toikkaseen on mahdollisuus tutustua ja saada tarkenpaa tietoa mentaroinnista torstaina 16.1.2014 klo 17-20. Silloin Lauttasaaren Mentorumissa on avoimet ovet osoitteessa Gyldenintie 10 D 45. Yhteystiedot: Hannele Snickars 041-5488350 hsnickars50@gmail.com Jaana Toikkanen 040-7220920 jaana.toikkanen@welho.com ?Jos ihminen voi sisäisesti hyvin; hän vanhenee fyysisestikin arvokkaasti. Persoona ja elämä näkyvät olemuksessa? Tommy Hellsten www.ihminentavattavissa.fi Toivotan kaikille lehden lukijoille Onnellista, Tasapainoista ja Iloista Vuotta 2014 ??Liikenneturvan ennakkoarvion mukaan vuonna 2013 tieliikenteessä menehtyi 254 ihmistä. Nuorten liikennekuolemat vähenivät, kun taas iäkkäiden liikennekuolemia oli enemmän. Vuonna 2013 tieliikennekuolemien määrä oli edellisvuoden tasolla. Vuosi 2012 oli sodanjälkeisen ajan turvallisin vuosi tieliikenteessä, jos turvallisuutta arvioidaan liikennekuolemien määrän perusteella. Loukkaantumiset vähenivät vuoden 2013 tammimarraskuun tietojen perusteella kuusi prosenttia. Vakavasti loukkaantuneita oli yhtä paljon kuin edellisvuonna. Pelastuslaitosten tietoon tuli yli 900 vakavasti loukkaantunutta. Myönteisiä piirteitä tieliikenteessä Etenkin alkuvuoden 2013 aikana turvallisuustilanne oli hyvä. Helmikuussa 2013 tieliikenteessä menehtyi tilastoidun historian alhaisin määrä ihmisiä (6). Vuonna 2011 säädetyn mopokorttiuudistuksen jälkeen mopoilijoiden henkilövahinkojen määrä väheni seuraavana vuonna kolmanneksella. Vuonna 2013 mopoilijoiden onnettomuudet ovat jääneet tälle alhaisemmalle tasolle. Neljä mopoilijaa menehtyi liikenteessä, kun vuonna 2012 uhreja oli seitsemän. Ikäryhmistä nuorten (15?24-vuotiaiden) liikennekuolemat vähenivät viidenneksellä. Myös kohtaamisonnettomuuksissa kuolleiden määrä väheni viidenneksellä. Etenkin raskaiden ajoneuvojen kanssa ajetuissa kohtaamisonnettomuuksissa kuolemat vähenivät jopa kolmanneksella. Kokonaisuudessaan on- nettomuuksissa, joissa oli osallisena raskas ajoneuvo, kuolleiden määrä väheni kolmanneksella ja loukkaantuneiden määrä yli viidellä prosentilla. Kielteisiä piirteitä tieliikenteessä Iäkkäiden (yli 65-vuotiaiden) liikennekuolemat lisääntyivät viidenneksellä. Suistumisonnettomuuksissa kuolleiden määrä taas kasvoi neljänneksellä. Henkilöautojen suistumisonnettomuuksissa kuoli 20 ihmistä edellisvuotista enemmän. Marraskuu oli tieliikenteessä poikkeuksellisen turvaton. Tieliikenteessä menehtyi 30 henkilöä, kun vuonna 2012 kuolemantapauksia oli 12. Arvio tieliikennekuolemien määrästä perustuu tilastokeskuksen tammi-marraskuun ennakkotietoihin ja Liikenneturvan keräämiin joulukuun sanomalehtitietoihin. Tilastokeskuksen tarkemmat ennakkotiedot tieliikenneonnettomuuksista vuonna 2013 julkaistaan 23.1.2014 kello 9.00. Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja voi tiedustella Liikenneturvasta. Suomen yhteinen tieliikenteen turvallisuustavoite on vähentää tieliikennekuolemat alle 218 henkeen vuoteen 2014 mennessä. Liikenneturva edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla ihmisten liikennekäyttäytymiseen ja liikennekulttuuriin. Liikenneturva on valtakunnallinen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jolla on 56 jäsenyhteisöä. Toiminta ulottuu koko maahan 12 toimipisteen kautta. Yleisönosasto Kalliossa on talvisodan muistomerkki ??Valtiovalta on päättänyt hankkia Kasarmintorille talvisodan muistomerkin. Hyvä juttu. Kuitenkin: Kalliossa on jo talvisodan muistomerkki. Se on Ässäpatsas, joka sijaitsee Ässärinteellä Alli Tryggin puistossa Hämeentien ja Pengerkadun välissä. Ässä-rykmentin obeliski paljastettiin 13.10 1940, rykmentin perustamisen vuosipäivänä, myös Mannerheim oli paikalla. Ässä-rykmentti, JR 11, taisteli etulinjassa koko talvisodan ajan. Rykmentissaä oli 2920 miestä, heistä kaatui 627 ja haavoittui 1230. Rykmentissä taistelivat mm. Niilo Ryti, Risto rytin poika siis ja kersantti Aarne Saarinen, pari nimeä mainitakseni. Kuinka monta Ässä-veteraania on vielä elossa? Leif Söderlund Siltasaari Helena Leinonen Teatteri Kallion keskiviikko -ohjelmat tammikuussa ??15.1. klo 19:00 Nefes turkkilaisen musiikin orkesteri. Vuonna 1990 alkunsa saanut Nefes soittaa lähes kaikenlaista turkkilaista musiikkia, mm. klassista turkkilaismusiikkia, kansanmusiikkia, suufi-lahkon uskonnollista musiikkia, Turkin romanien musiikkia ja vatsatanssimusiikkia. Yhtyeessä soittaa niin syntyperäisiä turkkilaisia, suomalaisia kuin yksi uusiseelantilainenkin soittaja. Yhtyeestä on muodostunut eräänlainen turkkilaisen musiikin peruskoulu. Liput 10 ja 5 euroa. 22.1. klo 18:00 Kallion kävelyfestivaali; Timo Tuomi: Kävelemisen taito. Kä- velyfestivaalin talvikausi pitää sisällään joukon kävelyteemaan sopivia keskustelu- ja luentoiltoja. Sarjan aloittaa Timo Tuomi. Käveleminen on korvien välinen olotila. Tärkeintä onkin matkalla oleminen, ei perille pääsy. Onko käveleminen siis olemista vai tekemistä? Timo Tuomi on muun muassa kävellyt halki Ranskan ja on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan. Tilaisuudessa Timo Tuomi kertoo kävelyretkistään Euroopassa ja näyttää myös kuvia kävelyretkiltään. Vapaa pääsy (Huomaa alkamisaika). 29.1. klo 19.00 Hilja Grönfors yhtyeineen. Hil- ja Grönfors on suomalainen romanilaulaja. Grönfors on koulutukseltaan romanin kielen opettaja. Hän on opettanut romanien musiikkiperinnettä Kaustisella ja Sibelius-Akatemiassa. Grönfors on nimetty Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla mestarikansanlaulajaksi. Hänen levynsä on palkittu myös Etno-Emmalla. Teatteri Kallioon hän saapuu uuden viisi jäsenisen yhtyeensä sekä ohjelmiston kanssa. Liput: 10 ja 5 euroa. Kahvio avautuu tuntia ennen ohjelman alkua. Illat järjestää Kallion Kulttuuriverkosto. Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Romanilaulujen mestaritulkitsija Hilja Grönfors esiintyy uuden yhtyeensä sekä ohjelmiston kanssa Teatteri Kalliossa.
• KALLIO LEHTI 8 Viikot 2-3 Syksyn teatterissa jokaiselle jotain Jäniksen vuosi globaaliajassa ??Syksyn hauskan hengästyttävintä teatteria oli Ryh- mäteatterin aika takuuvarmalla videotekniikalla Hel- singinkadun näyttämöllä. Jäniksen vuosi on Arto Paasilinnan alkuperäisteoksesta kolmen lahjakkaan dramaturgin voimin tuotu nykypäivään, talouden kansainvälistymiseen, työssä väsymiseen, työstä leppoistamiseen ja ympäristötuhoihin. Tekijäjoukko Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähällä käsikirjoitusryhmän Kristian Smedsillä täydennettynä jatkaa samoja yhteiskunnallisia teemoja, joita Päällystakki, Euroopan taivaan alla ja jatkuvaa kasvua muutaman vuoden takaa trilogiassa avasivat. Vahvasti on mielessä Risto Jarvan viimeinen elokuva, jonka pääosan esittäjä Antti Litja lyö symbolisesti kättä porkkanalla itsensä oloisen eli vähäeleisen Robin Svarströmin kanssa videoidussa lopussa.  Anna-Riikka Rajanen laulaa jäniksenä kuin enkeli. Yhteislaulu sujuu. Tämänkin näytelmän roolityöt melkein varastaa takavuosien viihdeohjelman ?Iltalypsyn? juontajakaksikko Taisto Oksanen ja Minna Suuro- Erja Jokinen ja Janne Mirala löytävät hetkeksi köyhien onnen. Maria Ahlroth ja Viktor Idman tapaavat särkyneiden sydänten hotellissa. nen useissa nopeasti vaihtuvissa osissa. Oksasella on pari ylivertaista bravuuria; Suurosen mielisairaalan ylihoitaja on huippua. Hakanpään huikea Pinta Suvilahden Cirko-keskuksessa Sörnäisissä oli nähtävillä yhteisesitys, jonka alku oli suomalaisen nykysirkuksen huikea läpimurto Salla Hakanpää sitoi meidät täydellisesti vertikaaliköydellä ja maneesin pintaan kuin huomaamatta nousevan veden välissä Pinnan lumomaailmaan puoleksi tunniksi. Hän on samalla kertaa voimakas ja esteettinen, kun taitelija liiraa maneesin päällä vettä melkein päällemme. Veden alla kuvattu syvyystanssivideo ja elävä Salla kohtaavat kauniisti pinnan alla ja päällä. Ville Walon ohjaama esitys sai ylistävän katsojaja lehtipalautteen ?nykysirkuksen timanttina?. Taidollisesti suomalainen nykysirkus on nousemassa nyt huipulle, kuten nykytanssille tapahtui parin vuosikymmenen aikana. Salla Hakanpään Pinta saa odotetut lisäesitykset tammikuulla 2014. Illat aloittaa uusi versio Ville Walon sooloteoksesta Mortimer. Esitykset ovat 22.1.? 25.1. klo 19 & 26.1. klo 15. Tämä huikea elämys kannattaa kokea! Kauppa-Lopo kerjäläisten Helsingissä Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Alajärven emännälle M.Bucht p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Teatteri Toivo on perustettu vuonna 2007 ja se esitti vierailijana raikasta, nuorekasta teatteria Narrin, Teatteri Ilmiön ja Valtimonteatterin tiloissa, kunnes majoittui hetkeksi Fleminginkadulle. Sänky oli kevään 2013 menestys, ?seksiä ja rocknrollia Flemarilla?. Baarista päädytään jatkoille ja ennestään tuntematon kolmikko ajautuu yhdessä sänkyyn. Illan mittaan tutustutaan toisiin syvemmin keskustelun kautta. Kauppa-Lopo Extended Edition 2013 pudottaa Minna Canthin 1800-luvun lopun klassikkonovellin henkilöiden ?dickensmäiseen luokkayhteiskuntaan?, nyky-Helsinkiin, jossa inhimillinen hätä on suurimmalle osalle vain kaupunkikuvallinen haitta. Ohjaaja Ville Muhonen sai idean, kun Rautatieaseman kerjäyspaikan keskellä oli mukiin printattu teksti: ? Ko- timainen vaihtoehto. Helsinki kuvataan syrjäytyneen kirpputorimyyjän, Kauppa-Lopon, silmin. Erja Jokinen esittää Lopoa koskettavasti. Hän ei ole nyt Kuopiosta, vaan itärajan takaa ja heijastaa oman kurjuutensa paremmin toimeentulevaa naiseen, koska tämä on kotoisin samalta suunnalta. Kauppa-Lopo työllistää miespomon riistämän romanikerjäläisnaisen vaihtamalla yhdessä kauppaliikkeen logoja omiin kangastuotteisiin, kunnes jää kiinni. Toivo siirtyi juuri Flemarilta Hietalahden vanhalle telakkaalueelle. Takaikkuna Valtimonteatterissa Valtimonteatteri on ryhmämuotoinen ammattiteatteri, joka keskittyy taiteellisesti kunnianhimoisiin pienproduktioihin tarjoten elintilaa vastavirran äänille. Se toimii myös vierailunäyttämönä tilattomille teatterija tanssiryhmille. Vuodesta 2005 se löytyy Aleksis Kiven kadulta. Nykyhetki-festivaalilla istuimme lokakuulla kolmessa rivissä katsoen ikkunasta ulos pihalle, kansanravintola Populuksen takapihalle. Kolme näyttelijää, Eero Enqvist, Pinja Hahtola ja Niina Hosiasluoma esittivät vastakkaisen talon tuuletusparvekkeella, pihalla ja roskalaatikolla yksityiskohtien tarkkuudella ladattuja otoksia, joita he itse ja kertojaääni, Voiceover selosti reaaliajassa. Muutama satunnainen ohikulkija ihmetteli, mitä täällä tapahtuu. Takaikkunasta ulos katselu oli kokeilunarvoinen tirkistelykokemus. Mitään kovin erityistä ei tapahtunut. No, yksi irtisanottu freetoimittaja tukehtui autonsa ilmatyynyihin, kun hän teki tutkivan toimittajan työtä. Tuire Tuomiston ohjaus kysyy: ? Entä jos yhtäkkiä olisin tilanteessa, jossa naapurini antaisi minusta lausuntoja? Mitä jos hän sanoisi, että olen hieman omituinen. Poikarakkautta sodassa Loppuvuonna Valtimonteatterissa oli nähtävillä Sami Hilvon kirjoittaman romaani Viinakortti -romaanin näyttämöesitys Helsingin Gay-teatterin toimesta. Se oli kahdesta näkökulmasta, isoisän ja pojanpojan, tehty kuvaus kahden miehen sodan aikana synty- neestä rakkaudesta. Suku vaikenee vaikeaksi koetusta asiasta. Urhon pojanpojalle Mikaelille isoisän ja tämän rakastetun Toivon menneisyys valkenee vasta isoäidin hautajaisissa. Hän huomaa jakavansa isoisän kanssa muutakin kuin isoisän virkapaidan taskusta löytyneen viinakortin. Eero Enqvistin ohjaama esitys toimi paremmin Simo Karhulan Urhon ja Juha Ukkkolan Toivon herkissä kohtauksissa. Joukkueen sotatoimet teatterin pienellä lavalla olivat kovin vauhdikkaita. tarinan nykytilaa yli 20 vuoden takaa ei tavoitettu yhtä hyvin. ? Ei kai Ruotsintauti ole tarttunut!, huudetaan puskafarssimaisessa miesten pisuaarikohtauksessa sodan jälkeen ihmisten asenteita. HGT on erilainen teatteri, jolla on ollut hyvin kunniahimoisia esityksiä Kokoteatterissa Hämeenkadulla ja nuorisoareena Gloriassa. Vieressä kuvaa yksinäisyyttä Valtimonteatterista siirtyi uudenvuodenvaihteeseen Lasipalatsin Akkuna/Tovi ?näyttelytiloihin vuodesta 2008 toimineen ReunaRyhmän ?Vieressä? ?näytelmä. Lasipalatsin tiloihin pelkistetty happening oli inhimillisen tärähtänyt esitys, joka pysähtyy yksinäisyyden äärelle ja tutkii ihmisten asenteita siihen. Minna Kivelä kysyy kadulla esitti yhden, hiljaisemman, syrjäytyneen: helsinkiläisen vanhuksen, joka suorittaa olemattomien kukkien kastelua, kahvinkeittoa ja kirjoittaa lapulle meluaville naapureille: ? Te pidätte aika isoa melua siellä naapurissa, terveisin naapuri. Hauskin on kohtaus, jossa Kivelä pitää kaukosäädintä kädessään ja katsoo ihmisiä ikkunan läpi, jotka katsovat sisään performanssia. ? Taidan vaihtaa kanavaa, tämän olen jo nähnyt. Johanna Peltonen on nuori, fyysinen ja pakkoliikkeinen ?syrjäytynyt?. Hänen rutiininsa ovat sähköhammasharja, korvakuulokkeet, epämelodinen musiikki ja itsepuolustuslajit. ? Vanhukset ovat tosi erilaisia, ei samaa rotua, hän selittää vapaaehtoista vanhustyötään Kivelälle. Amanda Kauranne viheltää ja rummuttaa molemmissa huoneissa. Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 9 Vanhan Ylioppilastalon ravintoloiden P-CityForumista liiketoiminta siirtyy Royal Ravintolat Oy:lle keskustan suurin pysäköintikohde ??Royal Ravintolat Oy aloittaa Vanhan Ylioppilastalon ravintoloitsijana. Vanhan ravintolatilojen käyttötarkoitus tulee liikkeenluovutuksen jälkeen säilymään entisellään. Aiemmin tiloja vuokrannut HYY Ravintolat keskittyy jatkossa ydinalueisiinsa eli opiskelija- ja henkilöstölounasliiketoimintaan. Lounasravintoloissa tapahtuvat edustus- ja juhlapalvelut jatkuvat entisellään nykyisessä laajassa mittakaavassa. HYY Ravintolat on pääkaupunkiseudun johtava opiskelijalounaspalvelujen tarjoaja. Kaikkiaan yli 30 ravintolan ketjun budjetoitu liikevaihto vuodelle 2014 on 18,5 miljoonaa euroa. Vanhan Ylioppilastalon ravintolatilojen käyttötar- koitus tulee yrittäjävaihdoksenkin jälkeen säilymään entisellään. Ylioppilastalo on suojeltu kohde ja Royal Ravintolat kehittää Vanhan palvelutuotetta nimenomaan hyödyntäen ainutlaatuista tilaa ja historiaa säilyttäen sen tunnelman. Juhlapalveluliiketoiminnan ja fine dining -ravintoloitten markkinajohtajana Helsingissä Royal Ravintolat tuo Vanhan ylioppilastalon yhä laajemman asiakaskunnan tietoisuuteen. Vuoden 2014 myynti Vanhalla on käynnistynyt hyvin. Vanhan Ylioppilastalon nykyinen henkilökunta on siirtynyt Royal Ravintolat Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Royal Ravintolat työllistävät Helsingissä yli 500 henkilöä. ? Uuden vuokralaisen myötä tilankäyttö Vanhalla monipuolistuu ja kehittyy. Kiinteistönomistajan tulot kasvavat merkittävästi mahdollistaen talon ylläpidon ja entisöinnin sekä voitonjaon laajalle ylioppilaskunnalle. HYY Yhtymän voitonjako on 2/3 ylioppilaskunnan budjetista, jolla rahoitetaan osaltaan 250 järjestön toiminta ja 27 000 opiskelijan edunvalvonta, toteaa HYY Yhtymän toimitusjohtaja Mauri Laurila. ? Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus kehittää toimintaamme sekä vahvista asemaamme Helsingin ydinkeskustan ravintolatarjonnassa. Toteutettava kauppa sopii hyvin lähivuosien laajentumis- ja kasvusuunnitelmiimme, kertoo Royal Ravintoloiden toimitusjohtaja Kasperi Saari. HYY Yhtymä on Helsin- gin yliopiston ylioppilaskunnan liiketoimintaa. Toiminta koostuu kiinteistö-, sijoitus-, majoitus- ja ravintola- sekä kustannusliiketoiminnasta. Yhtymän liikevaihto vuonna 2012 oli 32,9 miljoonaa euroa ja voitonjako ylioppilaskunnalle 2,3 miljoonaa euroa. Royal Ravintolat on alansa suurin yksityinen yrityskokonaisuus, johon kuuluvat emoyhtiö Royal Ravintolat Oy sekä sen kokonaan omistama tytäryhtiö Oy Union Hotels Ab. Toimipisteitä ovat Hotel Haven, Hotel Fabian ja yhteensä 29 ravintolaa 22 eri toimipisteessä. Nämä yhdessä työllistävät Helsingissä yli 500 henkilöä. Liikevaihtotavoite vuodelle 2013 on noin 76,3 miljoonaa euroa. Kuninkaan lahjoitusmaista Suomen arvokkaimmaksi maaomaisuudeksi Helsingin maanhankinnan historia yksiin kansiin ??17.12. ilmestynyt historiateos M aata näkyvissä ? Helsingin maanhankinnan viisi vuosisataa avaa kiinnostavan näkökulman Helsingin historiaan, rakentumiseen ja kasvuun viiden vuosisadan aikana. Teoksessa filosofian tohtori Jouni Yrjänä valaisee seikkaperäisesti Helsingin maanhankinnan taustoja, tavoitteita ja keinoja. ?Helsingin laajan maanomistuksen takaa paljastuu erilaisia tarinoita, lähtien kaupungille soveliaan paikan löytävästä kuninkaasta ja Suur-Helsingin tulevia rajoja määrittelevästä selvitysmiehestä?, kertoo teoksen kirjoittaja Jouni Yrjänä. Maata näkyvissä -teoksessa tarkastellaan Helsingin maanhankinnan vaiheita kantakaupungin kehittämisestä yhteiskunnallisten murrosten siivittämiin pääkaupungin laajentumisstrategioihin ja maakauppoihin naapurikunnissa. Vuoden 1946 suuren alueliitoksen jälkeen kaupunki ryhtyi hankkimaan maata erityisesti rajojensa sisäpuolelta. Viime vuosina maanhankinta on jatkunut vireänä etenkin Östersundomin liitosalueella. ?Maanhankinnan periaatteet ovat muuttuneet vuosien saatossa yllättävän vähän. Helsinki edistää maanhankinnallaan kaupungin kehitystä ja kasvumahdollisuuksia. Sillä helpotetaan kaavoitusta ja rahoitetaan asemakaavojen toteuttamista?, kertoo Helsingin kaupungin kiinteistöviraston päällikkö Jaakko Stauffer. Kaupunki on kartuttanut merkittävästi lahjoitusmaina aikanaan saamaansa maaomaisuutta muun muassa maakaupoilla ja vaihdoilla. Myös merialueiden täytöt ovat eräänlaista maanhankintaa. Helsinkiläiset omistavat yhdessä noin 65 prosenttia kaupungin maa-alueesta. Maata näkyvissä -teoksen syntyyn ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma ja useat Helsingin maanhankinnassa mukana olleet henkilöt, joita on haastateltu teosta varten. Teoksen tilaaja on Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ja kustantaja Edita Publishing Oy. Maata näkyvissä -historiateosta myydään muun muassa Helsingin kaupunginmuseon Museokaupassa (os. Sofiankatu 4) ja Editan verkkokirjakaupassa. Arvostelukappaleita voi tiedustella kiinteistöviraston viestinnästä (kv.tiedotus@hel.fi). Helsingin Ääni julki Senaatintorilla ??Vuoden mittainen Helsingin Ääni -hanke huipentuu vuodenvaihteessa 31. joulukuuta, jolloin äänimaisema julkistetaan Senaatintorilla noin kello 22.15 osana Helsingin kaupungin järjestämää juhlaa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin puhetta seuraa Helsingin Äänen audiovisuaalinen näytös. Tilaisuuden esiintyjä on Suomen suurin lauluyhtye Grex Musicus. Helsinkiläinen kohtaa uudet vastausäänet asiakaspalveluissa jo tammikuussa Helsingin kaupungin asiakaspalveluissa vastataan satoihin tuhansiin puheluihin kuukaudessa. Helsingin Ääni -hankkeen tavoitteena on luoda tunnistettavalla äänimaisemalla positiivinen mielikuva kaupungin palveluista. Helsingin Ääni on ääni- maisema, jonka avulla ihmiset tunnistavat olevansa Helsingin kaupungin palveluiden piirissä. Äänimaisema koostuu äänitunnisteesta (äänilogo) ja äänimaisemasta (sävellys). Puheäänet yhdistyvät osaksi äänimaisemaa puhelin- ja tiedotepalveluissa. Helsingin oma äänimaisema kuuluu jatkossa Helsingin kaupungin äänikontaktipisteissä. Tällaisia pisteitä ovat esimerkiksi virastojen ja liikelaitosten asiakaspalvelut ja vastaanottotilat, puhelinvaihdepalvelut, ta- pahtumat ja äänimainokset. Helsingin äänen syntytarina Helsingin Ääni -hanke on Helsingin kaupungin, kaupungin työntekijöiden ja kaupunkilaisten yhteinen. Se käynnistyi Palmian aloitteesta. Keväällä satoja Helsingin kaupungin työntekijöitä jätti kilpailuun omia ääninäytteitään. Kaupungin työntekijöiden ja tuomariston äänillä valittiin kesäkuussa neljä vastausääntä puhe- lin- ja asiakaspalveluihin: kaksi naisääntä ja kaksi miesääntä. Elokuussa kaupunkilaisille tarjottiin mahdollisuus ehdottaa omia Helsingin tunnelmaa kuvaavia ääniä. Kaupunkilaisten äänestyksessä sadoista äänistä kipusivat kärkikolmikkoon raitiovaunu, lokit ja meri. Syyskuussa käynnistyi avoin sävellyskilpailu Helsingin äänimaisemasta. Sävellyskilpailun annista yksi oli ylitse muiden - Ladis Lao Roblesin Tässä on Helsingin Ääni. ??EuroPark Finland Oy alkaa operoida Forumin ja Simonkentän pysäköintihalleja tammikuun alusta lähtien. Toiminta halleissa jatkuu keskeytyksettä. Tammikuun aikana P-Forum ja EuroParkin jo entuudestaan operoima P-City yhdistyvät P-CityForumiksi, josta tulee Helsingin ydinkeskustan suurin pysäköintikohde. Nykyiset Forum P ja P Simonkenttä siirtyvät EuroParkin operointiin vuoden alusta alkaen. Toimijanvaihdoksen myötä Forumin pysäköintihalli yhdistetään tammikuun aikana P-Cityyn, jota EuroPark on operoinut vuodesta 2009. Samalla nimi P-CityForum otetaan käyttöön. Hallien väliset ovet ja ajoyhteydet avataan ja pysäköintitekniikka yhtenäistetään. Yhdistymisen myötä uudessa P-CityForumissa tulee olemaan 1 370 autopaikkaa. Näistä erillisenä jatkaa 100-paikkainen P-Simonkenttä. EuroParkin tavoitteena on tarjota P-CityForumissa mahdollisimman joustavaa ja helppoa hallipysäköin- tiä. Kahden hallin yhdistämisestä seuraa, että ajo- ja kävely-yhteydet paranevat nykyisestä. Sisään- ja ulosajo on mahdollista pohjoisesta, lännestä ja idästä, ja jalankulkuyhteydet vievät muun muassa keskustan suuriin kauppakeskuksiin, Fredrikinkadulle ja Kansakoulukujalle. ?Uskomme erinomaisen sijainnin ja saavutettavuuden sekä suuren paikkamäärän lisäävän pysäköinnin mukavuutta. Ajatuksena on, että autoilija voi välttää keskustan ruuhkat valitsemalla tulosuuntaa lähimmän sisäänajon. Myös se, että paikan löytää heti, säästää aikaa. Maanalainen pysäköinti on ratkaisu moniin keskustapysäköinnin ongelmiin, etenkin talvella kelin ollessa hankala?, EuroParkin toimitusjohtaja Christer Hede sanoo. P-Forumin puolella alkavat 20.1. kiinteistön laajat peruskorjaukset, joilla asiakaskokemusta pyritään parantamaan entisestään. Työ etenee vaiheittain ja kaikki ajo- ja jalankulkuyhteydet säilyvät korjaustöistä huolimatta asiakkaiden käytössä. Keinoja katupölyn torjuntaan ??Katupölystä aiheutuvien terveyshaittojen takia on tärkeää saada pölypitoisuudet laskemaan kaupungeissa. Pölyn sitominen kastelemalla on osoittautunut erittäin kustannustehokkaaksi keinoksi katupölyepisodin aikana varsinkin likaisilla ja vilkkaasti liikennöidyillä katuosuuksilla. Katupölyongelmasta eroon pääseminen edellyttää kuitenkin monipuolisen keinovalikoiman käyttöönottoa jo talvella. Liikenne nostaa kaduille kertyneen pölyn ilmaan kuivalta tienpinnalta ja tuottaa pölyä monella tavalla. Pölyä syntyy, kun tienpinta kuluu liikenteen vaikutuksesta ja ajoneuvoista irtoaa hiukkasia esimerkiksi renkaista ja jarruista. Erityisesti nastarenkaat irrottavat kadunpinnasta hiukkasia, silloin kun tienpinta on paljaana. Myös liukkauden torjumiseksi levitetty sepeli jauhautuu renkaiden alla pölyksi. Pölyn syntymistä vähentäisi liikennemäärien ja nopeuksien laskeminen sekä liikenteen sujuvuuden parantaminen. Nastarenkaallisten ajoneuvojen osuuden pieneneminen sekä nastojen ominaisuuksien kehittäminen edelleen vähentäisi tienpinnan kulumista. Kulumista vähentäisi myös kestävämpi ja helpommin puhdistuva asfaltti, joka tosin tuottaa enemmän melua. Pesuseulotun sepelin käyttö liukkauden torjunnassa on vähentänyt pölyn muodostumista samoin kuin sepelin levittäminen oikeaan aikaan ja kohdennetusti vain tarvittaviin paikkoihin, kuten bussipysäkeille, risteyksiin ja mäkiin. Sepelin korvaaminen muulla liukkaudentorjunta-aineella tai suolalla vähentää pölyä mutta on haitallista pohjavesille. Pölyn leviämisen estäminen rakennustyömailta vähentäisi työmaiden vaikutusalueiden pölypitoisuuksia merkittävästi. Keväällä pölyä on vähemmän, jos lunta sekä siihen sekoittunutta pölyä kuljetetaan pois katujen varsilta pitkin talvea. Katupölyn aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi kadut ja jalkakäytävät yritetään puhdistaa mahdollisimman aikaisin keväällä. Vaihtelevat säät saattavat estää puhdistamisen, jolloin pölynsidonnalla voidaan kuitenkin laskea ilman pölypitoisuuksia. Puhdistustyöt pitää aloittaa vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilta, joiden lähistöllä asuu tai liikkuu paljon ihmisiä. Tehokkaimmin pöly saadaan poistettua, kun pesemiseen käytetään hienoainesta tehokkaasti poistavia menetelmiä, kuten imulakaisun ja painepesun yhdistelmää. Tarvittaessa kadut pitäisi pestä uudelleen myöhemmin keväällä. Puhdistus onnistuu parhaiten, jos se ajoitetaan yhteistyössä eri alueista vastuussa olevien toimijoiden kanssa. REDUST-hanke, jossa arvioidaan katupölyn päästöjä sekä vähennyskeinojen tehokkuutta ja kustannuksia on julkaissut esitteen ?Katupölyn torjunta pölynsidontakasteluilla?. REDUST-hankkeen toteuttajina ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä Nordic Envicon Oy. Hankkeeseen on saatu EU Life+ -rahoitustukea. Lisää hankkeesta ja sen tuloksista voi lukea osoitteesta www.redust.fi.
• KALLIO LEHTI 10 Viikot 2-3 Pakina Vallan kanssa kasvokkain ??Meillä ?taviksilla? on nyt mahdollisuus aina helmikuun 12. päivään saakka katsoa tapittaa Helsingin kaupungin johtoa silmästä silmään. Tosin Pekka Korpisen katse on hämärretty Elina Merenmiehen modernissa maalauksessa, nähtävästi mallin itsensä taidemaun mukaisesti. Kyseessä on melkoinen näyttely ?Vallan kasvot. Muotoku- via Helsingin kaupungin kokoelmasta? Virka-galleriassa Kaupungintalon alaaulassa P. Esplanadi 11-13. Näyttelyn on kuratoinut ja antoisan katalogin toimittanut Oscar Ortiz-Nieminen. Kaikkiaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajien ja kaupunginjohtajien muotokuvia vuosilta 1901 - 2013 on talon sokkeloissa suljettujen ovien takana yhteensä 64. Nyt niitä on tässä näyttelyssä 41. Vanhin on Edelfeltin muotokuva senaattori Leo Mechelinistä nojaamassa symbolisesti lakikirjaan ja viimeisin Jorma Heleniuksen luonnehdinta apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosesta. Pakinani kuvituksena on juuri varatuomari Paula Kokkosen muotokuva. Hänen johtajavuotensa olivat 2004-2011. Kansanedustajana tämä ?Kallion friidu? , joka muuten asuu Kallion kirkon vierellä arvotalo Ihantolassa, toimi 19952003 ollen tuolloin myös ensimmäinen naispuolinen perustusvaliokunnan puheenjohtaja. Toinen kuva on Oso Heickellin jykevän selkeä potretti apulaiskaupunginjohtaja Väinö V. Salovaarasta (1888-1964), joka johti vuodet 1942-1951 kaupunkimme kiinteistötointa. Sitä ennen 19381944 hän toimi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä. Kallio ja Hakaniemi olivat hänen kotikenttäänsä ammattiyhdistystehtävien ja Elannon ylikonemestaruuden vuoksi. Muotokuvat valokuvasi Maija Toivanen Helsingin Taidemuseosta. Valtaenemmistö on luonnollisesti miesten kuvia; naiset ovat vasta viime aikoina meitä johtajina hal- linneet. Heitä on ikuistettu: Eva-Riitta Siitonen (taiteilija Pasi Tammi), Anna-Liisa Hyvönen (Beryl Furman), Arja Alho (Ulla Rantanen), Suvi Rihtniemi (Sami Rinne), Rakel Hiltunen (Marjatta Tapiola), Minerva Krohn (Julia Vuori) ja Paula Kokkonen (Jorma Helenius). Muotokuvien tekijöiksi on valikoitunut eturivin taiteilijoita erilaisine tekotapoineen. Seppo Sauri halusi muotokuvansa valokuvana, Minerva Krohnin kuva on lyijykynäpiirros, muut ovat värikkäitä öljymaalauksia. Taiteellisesti parhaimpana pidän Kimmo Kaivannon luonnehdintaa Harri Holkerista vuodelta 1994. Mieleni tekisi esitellä enemmänkin näitä, Hellaakosken runotekstiä lainatakseni, ?kansakunnan kaapin päälle päässeitä?, mutta riittänee lukijalle vihjeeksi, että Virka-galleriaan on vapaa pääsy mape klo 9-19 ja la-su 10-16. Kahvilakin palvelee klo 14 saakka. Muotokuvat on hyvin tekstitetty ja tarjolla on myös filmivälähdyksiä taiteilijoiden työskentelystä. Pääsinpä aloittamaan uuden vuoden pakinointini kuvataiteen nautintaan innostaen! Jatkoa seuraa: toivon, ettei arvoisalta lukijalta jää liioin nauttimatta ?Järven lumo? Ate- neumissa. Näyttely Tuusulan taiteilijayhteisöstä jatkuu helmikuun 9. päivään. Avoinna ti ja pe 10-18, ke ja to 10-20 sekä la ja su 11-17. Näyttely on varustettu laadukkain opastuksin. Näyttelyn kuraattori Riitta Konttinen on kirjoittanut monipuolisesti valistavan kirjan ?Onnellista asua maalla? (kustantaja Siltala). Se valottaa Tuusulanjärven yhteisöä, jonka viime vuosisadan vaihteen molemmin puolin muodostivat viisi kuuluisaa perhettä : Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt, Si- beliukset, Järnefeltit, Haloset ja poikamies runoilija J.H.Erkko. Lukijaa ja kuvien katselijaa totisesti hemmotellaan. Sibeliuksen tyttären Ruth Snellmanin mukaan ?kaikki siinä lähipiirissä olivat toisistaan kiinnostuneita ja toistensa ystäviä?. Me pääsemme sen oivaltamaan tirkistäessämme suurmiesten perheiden arkiseenkin ?lumoon?. Elämysrikasta Uutta Vuotta 2014 toivottaen Aira Heinänen Rakentamaton Kallio osa 5 Osuusliikkeiden korttelisuunnitelmat toteutuvat vain osittain ??Osuusliike Elanto perustettiin 1905 ja pian sen jälkeen se osti korttelin Itäisen Viertotien varrelta (nykyinen Hämeentie). Elanto aloitti toimintansa tontilla olleissa puutaloissa, jotka olivat osittain asuin käytössä. Ensimmäisenä Elannon rakennuttamina tontille valmistuivat Heikki Kaartisen suunnitelmat leipomo vuonna 1907 ja meijerirakennus vuonna 1912. Elannon ensimmäisiä suunnitelmia ottaa kortteli tehokkaasti tuotanto käyttöön hankaloitti ensimmäinen maailmansota. Tositoimiin päästiin vuonna 1919 jolloin toteutettiin arkkitehtikilpailu. Kilpailu ohjeistukseen kuului muun muassa ?rakentaa mahdollisimman täyteen yli 22 000 neliömetriä aina rakentamisjärjestyksessä määrättyyn korkeuteen saakka?. Arkkitehtikisan voiton otti Jarl Eklundin ja Einar Sjöströmin suunnitelma. Valituksi lopulta tuli kuitenkin kakkossijalla palkittu Väinö Vähäkallion ehdo- tus. Vähäkallion työtä luonnehdittiin ?erittäin selvä halparakenteinen sovitus, jonka tyydyttää käytännöllissäkin vaatimuksia?. Vähäkallio oli laatinut jo vuonna 1916 suunnitelman korttelista, jonka ajatuksia myös kilpailutyö noudatteli. Vähäkallio laatima suunnitelma oli rakentaa yhtenäisillä rakennusmassoilla suurena umpikorttelina pääkonttori-, tehdas-, leipomo- ja varastokokonaisuus. Ensimmäisenä valmistui keskusvarasto vuon- Galleria Artikassa yhteisnäyttely ??Galleria ARTIKA aloitti toimintansa heinäkuussa 2013. Artika on otettu lämpimästi mukaan galleriamaailmaan uutena toimijana. Voimme todeta toimintamme alkaneen vauhdilla ja kirjata tyytyväisenä syyskauden tulokset. Kiitämme taiteilijoita jotka ovat asettaneet teoksiaan näytteille galleriaamme ja myös runsaslukuista näyttely-yleisöä. Kiitos myös yhteistyökumppaneillemme jotka ovat olleet mukana toimintamme käynnistämisessä. Toivotamme kaikille oikein Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta. ARTIKA avaa uuden näyt- telyvuoden COLOURSyhteisnäyttelyllä 10.1. ? 26.1.2014 COLOURS on neljäntoista taiteilijan värimanifestaatio, jolla he osallistuvat värien vuoropuheluun nykytaiteessa. Värien merkitykset ja tulkinnat ovat olleet erilaisia taiteen historian eri aikakausina, mutta värillä on aina ollut keskeinen sanoma kuvataiteen ilmaisussa. Tämän päivän väri-ilmaisulla on oma kertomuksensa joka kannattaa lukea? COLOURS antaa värille tilaa COLOURS sytyttää COLOURS hehkuu COLOURS kertoo COLOURS tunnel- moi COLOURS haastaa COLOURS on yllätys? Näyttelyn taiteilijat: Ulla Aatinen, Leena Golnik, Mirja Hassinen, Jaana Heikkinen, Aino Härmä, Marileea Järnefelt, Merja Kupari, Mary Kuusisto, Lauri Lahtinen, Riikka Mattinen, Marja Ollikainen, Merja Puuperä, Hilja Roivainen ja Irma Weckman. Galleria ARTIKA, Uudenmaankatu 19?21, 00120 Helsinki Avoinna ti-pe 12?18, lasu 12?16 www.galleria-artika.com Elannon korttelin eri-ikäinen rakennuskanta kertoo 1920-luvun korttelisuunnitelman toteutuneen vain osittain. na 1920. Kun Vähäkallion suunnitelman viimeinen vaihe, hallintorakennus vuonna 1928 valmistui, oli suunnitelmat muuttuneet jo useasti ja vain osia alkuperäisestä suunnitelmasta oli toteutunut. Vaikka Vähäkallion suunnitelma ei toteutunutkaan kaikessa mahtipontisuudessaan on Elannon kortteli yksi Vähäkallion päätöistä. Korttelista tuli toimiva tuotanto- ja hallintorakennus kokonaisuus, jossa nähdään assosiaatioita jopa Firenzen raatihuoneeseen ja Tukholman kaupungintaloon, ?jossa kaupungintalon linnapiha muuntautuu Elannossa tehdaskorttelin kuormauspihoiksi?. Koristelun kepeys jalostaa kokonaisuuden ?Rakennuttajat olivat laatutietoisia?. Talouslama 1990-luvun alussa pakotti Elannon luopumaan korttelista. Lopullisesti yksi aikakausi päättyi kesällä 2000, kun aikoinaan jopa Pohjois-Euroopan suurin leipomo lopetti toimintansa teollisuuskortteleissa. Rakennukset muuntautuivat tämän jälkeen taideopiskelijoiden, Opetusviraston ja ravintola käyttöön. Elanto kuului jäsenliikkeenä Osuustukkukauppaan (OTK), joka hankki vuonna 1922 itselleen Elannon vierestä Vilhovuoren ja Lintulahden huvilapalstat. Tarkoituksena rakentaa tonteille pääkonttori, tuotantolaitoksia, ja varastoja. Vähäkallio laati myös OTK:n korttelisuunnitelman. Suunnitelmassa yhtenäiset rakennukset kehystäisivät korttelin, jonka sisäosassa olisivat matalammat, lähinnä tuotantolaitos rakennukset. Suunnitelmasta valmistui ensimmäisenä vuonna 1927 kymmenkerroksinen keskusvarasto. Se oli aikanaan peräti Suomen suurin rakennus ja edusti rakenteiltaan avantgardea. Korttelia rakennettiin vaiheitaan ja vuonna 1933 valmistui OTK:n pääkonttori, jonka näyttävin osa on Käenkujan kulman pyöreä torniosa. Koko kortteli sai lopullisen muotonsa vasta 1950-luvulla, mutta vain osittain vuoden 1926 suunnitelman mukaisesti. Teollinen toiminta loppui korttelissa 1980-luvulla ja samalla alkoi OTK:n korttelin uudelleenkaavoitus. Uusi kaava mahdollisti korttelin osittaisen asuinrakentamisen ja sen tieltä purettiin osa korttelin tuotantorakennuksista. Näiden muutosten myötä tuhoutui samalla Sörnäisten rantatietä reunustanut komea teollisuusrakennusten kokonaisuus. (Lähde: Aino Niskanen: Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa) Juhani Styrman
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 11 Kirjavinkki Tuula Salo Kotiseutuliiton uudeksi varaTammikuun 2014 puheenjohtajaksi kirjasatoa: ??Helsinkiläinen, toiselta kotiseudultaan porvoolainen, FM Tuula Salo on valittu Suomen Kotiseutuliiton valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Työurallaan mm. pankkimuseosta ja -arkistosta vastannut Salo on monen saran kotiseutuaktiivi. Kotiseutuliiton valtuuston jäsen hän on ollut vuodesta 2008. Lisäksi hän on liiton kaupunkityön jaoston jäsen. Helsingissä Salo on toiminut pitkään mm. Helsingin Kaupunginosayhdistykset ry:n hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä Etelä-Haagan kaupunginosayhdistys Pro Haaga Pro Haga ry:n puheenjohtajana. Hän on myös Haagalainen-lehden päätoimittaja. Salo pitää kotiseututyössä tärkeänä jatkuvaa oman kotiseudun havainnointia ja sen kehitykseen vaikuttamista. ?Esimerkiksi määräajoin yhdessä muiden paikallistoimijoiden kanssa tehty alueen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien kartoitus, niin kutsuttu SWOT-analyysi, on tässä mielessä eriomaisen hyödyllinen väline?, Salo sanoo. Toisella kotiseudullaan Porvoossa hän toimii Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry:n hallituksen jäsenenä, Piirlahden Kyläyhdistys - Pirlax Byaföreningen ry:n sihteerinä sekä 2011 julkaistun Pirlaxboken ? Piirlahtikirjan toimituksen jäsenenä. ?Yhä useampi suomalainen elää kahdella kotiseudulla. Monenlaista kotiseututyön osaamista siirtyy heidän mukanaan kotiseudulta toiselle, kunhan he löytävät paikkansa molempien kotiseutujensa toimijoiden joukossa?, Salo toteaa. Luottamushenkilöt valittiin liiton valtuuston kokouksessa Helsingissä lauantaina 14. joulukuuta. Kainuun maakunnan aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen Vuokatista valittiin jatkamaan Kotiseutuliiton toisena varapuheenjohtajana. Liiton hallituksen puheenjohtajana jatkaa leppävirtalainen Jyväskylän yliopiston hallintojohtajana työskentelevä Kirsi Moisander. Uutena jäsenenä hallituksessa aloittaa Kokkolan kulttuurijohtaja Sampo Purontaus. Tietokirjailija Harri Turunen Oulaisista valittiin jatkamaan hallituksen jäsenenä. Hallituksessa jatkavat kautensa loppuun lisäksi ympäristökoulun rehtori Annukka Alppi Hämeenkyröstä, dosentti Rauno Lahtinen Turusta, historiantutkija Pia Puntanen Mikkelistä ja VTK Raimo Sailas Espoosta. Liiton ja liiton valtuuston puheenjohtajana aloitti elokuussa professori Janne Vilkuna. Suomen Kotiseutuliitto on kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö. Liiton jäseninä on 660 kotiseutu- ja kaupunginosayhdistystä, lukuisia alueellisia kotiseutujärjestöjä, kaikki maakuntien liitot, 104 Suomen kuntaa sekä valtakunnallisia järjestöjä. Kotiseutuliitto vaikuttaa lainsäädäntöön ja hallintoon kotiseututoiminnan edellytysten tukemiseksi sekä elinympäristön laadun ja ihmisten viihtyvyyden parantamiseksi. Liitto palvelee jäseniään mm. antamalla neuvontaa ja koulutusta, julkaisemalla aihepiirin kirjallisuutta ja ajankohtaislehti Kotiseutupostia sekä edistämällä kotiseudun tutkimusta ja tuntemusta. ??Tammikuussa ilmestyy myös Tiina Raevaaran Laukaisu, joka tarkastelee perhesurmaa kaunokirjallisin keinoin. Se vie lukijan lähelle, mutta samalla etäännyttää, sillä kysehän on vain tarinasta eikä pakahduttavasti uutisesta. Tuija Välipakan  runoteos Take Away on lempeä, ironinen, makaaberi runoteos kuolemasta. TIina Raevaara Laukaisu Perhesurma on rikoksista ehkäpä vaikeimmin ymmärrettävä teko. Miksi kukaan haluaisi tuhota läheisiään, saati omia lapsiaan? Silti joku tekee niin, Suomessakin, vaikka onneksi melko harvoin. Tiina Raevaara tutkii romaanissaan ilmiötä kaunokirjallisuuden keinoin. Romaanikerronta vie samaan aikaan lähelle kohdettaan, mutta auttaa myös etäännyttämisessä ? onhan tarinassa kuitenkin kyse vain tarinasta, ei oikeasta, pakahduttavasta uutisesta. ?Aihe on vaivannut minua kauan?, Raevaara kertoo. ?Mietin, kuinka pienistä asioista ihmisen sortumisessa oikeastaan onkaan kyse. Olin pitkään sitä mieltä, etten voi enkä halua kirjoittaa noin raskaasta aiheesta. Lopulta tarina kuitenkin suorastaan vyöryi päälleni, ja kirjoitin kirjan ensimmäisen version kahdessa viikossa.? Yhteen päivään voi mahtua koko elämä. Laukaus kuvaa juuri sellaista päivää, päivää, jolloin Pauliinan ja Kerkon perhe-elämä suistui kohti tuntematonta. Tiina Raevaara (s. 1979) on Runeberg-palkittu kirjailija. Vuonna 2011 palkittu En tunne sinua vierellä on novellikokoelma. Teksti: Hannu Hirvikoski KOM-teatterin suosittu ORKESTERI ?The Everlast jatkuu 3.1. ? 15.2.2014 ??Okko Leon komedia ORKESTERI ?The Everlast on kertoo jo parhaat päivänsä nähneestä bändistä, joka elättää itsensä hääkeikkoja soittamalla. Tapahtumapaikkana on erään työväentalon takahuone, jossa bändi odottaa taas kerran soittovuoroaan. Ohjaus Janne Reinikainen. Rooleissa Laura Malmivaara, Juho Milonoff, Samuli Niittymäki, Janne Reinikainen ja Pekka Valkeejärvi. Henkilöt ovat tunnistettavia, pitkään yhdessä puurtaneita työnsankareita. joiden yhteishenki joutuu uutta menestystä odottaessa koville. Entisen Idols-täh- den Simone Päiväperhosen saapuminen sähköistää tunnelman, mutta palautuuko hänen avullaan sopu soittajajoukkoon? Ja miksi työväentalon pihalla vilkkuvat siniset hälytysvalot? Okko Leon hulvaton ja samalla lempeä komedia kertoo myös työporukan solidaarisuudesta ja on kannanotto työelämän rakennemuutokseen. Kantaesitys oli KOM-teatterissa 16.10.2013. Esitykset KOM-teatterissa klo 19 paitsi la 18.1. ja la 15.2. klo 15. Ohjaus Janne Reinikainen, lavastus Markku Pätilä. Rooleissa Laura Malmi- Kuvassa vasemmalta Janne Reinikainen, Samuli Niittymäki, Pekka Valkeejärvi ja Laura Malmivaara. vaara, Juho Milonoff, Samuli Niittymäki, Janne Reinikainen ja Pekka Valkee- järvi. Esityksen kesto 1h40min. Helsingin seudulla tarvitaan teollisuutta tukevaa asennetta Asianajajat ja tuomarit: ??Teollisuusyritysten vaikeudet jatkuvat; teollisuustuotanto pieneni Suomessa lokakuussa 3,4 prosenttia vuoden takaisesta. Myös teollisuuden työpaikkojen määrä on laskenut jatkuvasti. Tuotannollinen toiminta väheni useilla päätoimialoilla, eniten sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa16,1 prosenttia ja metalliteollisuudessa 6,5 prosenttia. ?Kauppakamari on huolissaan Uudenmaan tilanteesta. Meillä vallitsee jopa teollisuusvastainen mieliala. Emme saa päätöksillämme vahvistaa kilpailukykymme rapautumista?, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä. Kauppakamari vahvistaa teollisuuden ja kuntapäättäjien vuoropuhelua ??Sekä tuomarien että asianajajien mukaan oikeusprosesseja hidastaa turha todistelu. Tämä käy ilmi asianajajien ja tuomarien yhdessä toteuttamista kyselytutkimuksista, jotka toteutettiin Helsingin hovioikeuspiirin alueella. Toisessa kyselyssä tiedusteltiin tuomarien näkemyksiä asianajajien ammattitaidosta ja toisessa taas keskityttiin asianajajien tuomareille antamaan palautteeseen. Kyselyjen tavoitteena oli selvittää sellaisia oikeudenkäyntien arkisiakin yksityiskohtia, joita asianajajat ja tuomarit ovat tähän asti miettineet kukin tahoillaan. Vastausten pohjalta todisteluun liittyvät ongelmat nousivat ilmeiseksi kehittämiskohteeksi. Tuomarien näkemyksiä asianajajien prosessitaidoista selvitettiin tänä vuon- Helsingin seudun kauppakamari on aloittanut Teollisuus tutuksi -tilaisuudet, joissa saatetaan yhteen kuntapäättäjät ja kunnassa toimivat teollisuusyritykset. ?On tärkeää kuunnella yritysten toiveita ja ottaa ne huomioon paikallisessa päätöksenteossa. Kauppakamari on ryhtynyt edistämään aktiivisesti päättäjien ja yritysten vuorovaikutusta järjestämällä yritysvierailuja sekä keskustelutilaisuuksia avainhenkilöille?, toteaa Nyrhilä. Teollisuudessa työskentelevien ansiotulot olivat Uudellamaalla vuonna 2010 noin 3,5 miljardia euroa. Kerrannaisvaikutukset ovat moninkertaiset; teollisia työpaikkoja varten tarvitaan palveluita niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Asuinpaikkakunnalle kunnallisveroa kertyi laskennallisesti noin kahden kunnallisveroprosentin verran. Lisäksi teollisuusyritysten työntekijöiden osuus kunnallisveron tuotosta on keskimäärin kymmenen prosenttia. Toimintaedellytyksiä vahvistettava paikallisilla päätöksillä Teollisuuden toimintaympäristö on paikoin muuttunut vaikeaksi: liikenneyhteysongelmat, rajalliset laajentamismahdollisuudet, lupabyrokratia sekä osaavan työvoiman heikko saatavuus estävät teollisuusyritysten kehittymistä. ?Teollisuuden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä voidaan vahvistaa myös paikallisesti kunnissa esimerkiksi hyvällä maankäytöllä ja sujuvilla liikenneyhteyksillä sekä riittävällä asuntotuotannolla. Uudellamaalla on tutkimusja kehitystyön osaamista sekä edellytykset korkeasti erikoistuneen teollisuuden menestymiseen?, korostaa Nyrhilä. Teollisuuden tarvitsemaa osaavaa henkilöstöä ei kouluteta riittävästi nykykapasiteetin ylläpitoa varten. Helsingin seudulla on huolena, että teollisten alojen opiskelu ei kiinnosta nuoria. ?Vastauksemme haasteeseen on oppilaitosten ja opiskelijoiden sekä yritysten kesken toimiva Ennakointikamari. Se pyrkii antamaan nuorille nykyaikaisen kuvan teollisuudesta sekä työpaikkana että tärkeänä osana yhteiskuntaamme?, painottaa Nyrhilä. Tuomioistuimissa turhaa todistelua na. Asianajajien mielipiteitä tuomarien ammattitaidosta selvitettiin vuosi sitten. Molempien kyselyjen mukaan tuomioistuimissa käytetään liikaa aikaa sellaisen todistelun läpikäymiseen, jolla ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta. Tämä vie aikaa ja venyttää oikeusprosesseja. Mielenkiintoista on, että sekä tuomarit että asianajajat ovat asiasta samaa mieltä. Todistelun lisäksi kehittämistarvetta nähdään kirjallisessa ilmaisussa puolin ja toisin. Molemmat osapuolet toivovat toisiltaan vähemmän asioiden runsassanaista toistamista ja enemmän napakasti perusteltuja johtopäätöksiä. Tuloksista on kerrottu Advokaatti-lehdessä: http:// www.digipaper.fi/advokaatti/117418/
• KALLIO LEHTI 12 Viikot 2-3 Perinteinen joulu- ja slangirauhan julistus ??Kallion kundi Torsti Lehtinen julisti slangiksi Joulu ja slangirauhan 100 vuotiaan Kallion kirkon portailta. Siinä kylmät väreet virisivät pitkin selkärankaa, kun kirjailija, filosofi Torsti Lehtinen kuuluvalla äänellä lausui kirjoittamansa julistuksen. Ja kundit vetäisivät päälle, Niin Gimis on Stadi. Joulu- ja slangirauhan julistus:  Rakkaat stadilaiset, tänne klabbet paljaina dyykanneet ja stogen tai botskin tai flygarin tuomat  Nyt on yhdestoista hetki ruveta ottaan iisisti ja venaan jouluu. Kohta kynttilät lyysaa ja päästään skruudaan riisispurarii ja muuta maffii saf- kaa.   Joulu on rauhan juhla. Älköön kukaan vetäkö hudaan muijaansa tai äijäänsä tai skragatko gimmatai kundikaverinsa kanssa. Joulun dirika on kybällä kieltäny kaikenlaisen flaidaamisen.  Jos joku bamlaa snadisti toisenlaist slangii ku sä, ni älä symfaa sitä tai skriinaa sille päin pläsii. Rakkaudesta Stadiin ja slangiin Torstin julistuksen jälkeen Veli-Matti Kunnari sjungas Kari Puljakan kitaran säestyksellä, ?Niin gimis on Stadi.? Tanssiteatteri Glims & Gloms aloittaa 15. juhlavuotensa ??Vuosi 2014 on Tanssiteatteri Glims & Glomsin toiminnan 15. vuosi. Juhlavuoden aloittaa helmikuun 6. päivä Musiikkiteatteri Kapsäkissä ensi-iltansa saava, koreografi-tanssija Simo Heiskasen ja muusikko Mari Kätkän Nom de Plume -kabaree. Kabaree-ilta kulkee Jacques Brelin, Friedrich Hollaenderin ja Kurt Weillin klassikkosävellysten viitoittamana ihmisyyden ja sukupuoli-identiteetin alkulähteille. Simo Heiskanen silinterihattuisena miehenä etsii omaa sisäistä kuvaansa, esittelee löytöjään anteliaasti ja heittäytyy rohkeasti äärimmäisiin tunnetiloihin ja tulee samalla paljastaneeksi pikkurikollisen taustansa. Mari Kätkä, vinksahtaneena goottihanuristina, seurailee parhaansa mukaan tätä mielenliikkeiden vuoristorataa ja viheltää ajoittain pelin poikki. Nom de Plumen silinterihattuinen karikatyyrihahmo syntyi vuonna 2011 ensiesitettyyn, Heiskasen Amatöörit ?tanssiteokseen ja jäi elämään omaan elämäänsä ja kehittymään eteenpäin. Olen opiskellut laulamista viimeiset kuusi vuotta ja löytänyt aivan uuden lähestymistavan hengittämiseen, rentouteen, kehonkuvaan; kehon ja mielen yhteyteen. Kabaree on ollut aina lähellä sydäntäni; Kuuntelin aikoinaan Helsingin kaupunginteatterin Brel-illan taltioinnin puhki. Illan ohjelmassa on klassikkosävelmien lisäksi harvemmin esitettyjä kappaleita, sekä yllätyksiä, joiden uskon uppoavan yleisöön? ? Simo Heiskanen Simo Heiskaselle ajatus esityksestä, jossa laululla on nyt suurempi osa kuin tanssilla, ei siis ole vieras. Heiskanen on aiemmissa tanssiteoksissaan jo yhdistänyt luontevasti laulua ja tanssia ? viimeisimpänä edelleen ohjelmistossa olevassa koko perheelle suunnatussa /?Viktor, hänen kukkonsa Max ja soittorasian arvoitus?/ ?teoksessa. Simo Heiskanen Koreografi, tanssija Simo Heiskanen toimii toisena taiteellisena johtajana yhdessä Tuomo Railon kanssa perustamassaan Glims & Gloms tanssiteatterissa. Hän on myös vastannut useiden teostensa musiikista ja äänisuunnittelusta. Heiskanen on työskennellyt laajalti tanssin alueella ? tanssijana ja koreografi- na lukuisilla teatterinäyttämöillä ja tanssin vapaan kentän tuotannoissa. Simo Heiskanen opiskeli Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselta 1991-95. Mari Kätkä Muusikko, musiikkipedagogi Mari Kätkä on valmistunut Sibelius-Akatemian Musiikkikasvatuksen osastolta. Hän on toiminut harmonikan soittajana ja laulajana lukuisissa eri kokoonpanoissa useiden eri artistien kanssa sekä toiminut teatterikapellimestarina ja -korrepetiittorina mm. Suomen Kansallisteatterissa ja Helsingin Kaupunginteatterissa Tanssiteatteri Glims & Gloms on muun muassa arkkitehtuurioopperaa ja Ulla-Maija Alasen valokuvia ihmiskehon arkkitehtuurista. ?Punaisena lankana näyttelyohjelmassa voisi sanoa tänä vuonna olevan uuden ja vanhan sekä menneisyyden ja tulevaisuuden kohtaaminen. Esimerkiksi Viipurin kirjaston sinnikkäästi läpiviedyssä ja loistavasti onnistuneessa korjausprojektissa voi nähdä vanhan syntymisen uudelleen, ku- Kallion kundi Torsti Lehtinen julisti joulu- ja slangirauhan lähellä syntymäkotiaan, joka oli aikoja sitten lanattu kerrostalojen alle. Ei osannut himakulmillaan kaikenlaisia kolttosia ja muita pikkuskidin mainetekoja tehden Torsti edes uneksia mahdollisuudesta, että hän joskus tunnettuna ja arvostettuna kirjailijana sekä filosofina lukisi joulu- ja slangijulistuksen stadilaisille ja koko Suomen kansalle Suomen kansallismuseo uudistaa toimintaansa ??Suomen kansallismuseossa on tänä vuonna tarkasteltu koko henkilökunnan voimin museon strategisia tavoitteita, päivitetty organisaation rakenteita ja tehtäviä sekä etsitty uusia, entistä tehokkaampia toimintatapoja. Uusi päivitetty organisaatio, jonka rakenne perustuu palvelukokonaisuuksiin ja palveluihin tulee voimaan 1.1.2014. Kehittämistyössä on vahvistettu yhteisiä prosesseja, tarkasteltu toimintaa asiakkuuksien näkökulmasta, keskitetty toimintoja sekä suunnattu arjen työtä yhteisiin strategisiin tavoitteisiin. Suomen kansallismuseon uudessa organisaatiossa on kaksi osastoa Kokoelmat ja Museopalvelut. Kokoelmat huolehtii nimensä mukaisesti Suomen kansallismuseon kokoelmien hallintaan, kartuntaan, säilyttämiseen, konservointiin, tutkimukseen ja tiedontuottamiseen liittyvistä tehtävistä. Osaston yksiköt ovat Konservointi- ja kokoelmakeskus, Kulttuurihistorialliset kokoelmat ja asiantuntijapalvelut sekä Kulttuurien museon kokoelmat ja asiantuntijapalvelut. Museopalvelut huolehtii näyttely-, ohjelma- ja opetustuotantoon sekä kävijä- palveluihin liittyvistä tehtävistä. Osaston yksiköt ovat Näyttelypalvelut, Museopedagogiikka- ja ohjelmapalvelut, Palvelumyynti ja -viestintä sekä Kohdepalvelut. Kohdepalvelut on jaettu neljään osaan: Kansallismuseo, Kartano- ja kotimuseot, Linnat ja Seurasaari. Suomen merimuseo toimii omana yksikkönään Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Tennispalatsista pois muuttaneen Kulttuurien museon näyttelytoiminta siirtyy Kansallismuseo-rakennukseen, mutta museon henkilökunta työskentelee elokuuhun 2014 asti väistötiloissa Antinkadulla. Viipurin kirjasto 15.11.2013. Maija Kairamo / Viipurin kirjaston restaurointiyhdistys. Tanssiteatteri Glims & Gloms on yksi Suomen arvostetuimmista tanssiryhmistä. Tuomo Railo ja Simo Heiskasen Espooseen perustama tanssiteatteri juhlii 15. toimintavuottaan vuonna 2014. Juhlavuonna teatteri tuottaa kaksi ensi-iltaa: Nom de Plume-kabareen helmikuussa ja koko perheelle suunnatun tanssiteoksen syksyllä Espoon kulttuurikeskukseen. Alvar Aalto -museon näyttelyohjelma 2014 ??Alvar Aalto -museon näyttelyvuosi 2014 yhdistelee kiinnostavasti mennyttä ja tulevaa. Aallon rakennus- ja muotoiluperintö on otettu kokonaisvaltaisemmin mukaan vaihtuviin näyttelyihin. Vuosi huipentuu Viipurin kirjastoa esittelevään näyttelyyn, jossa uppoudutaan modernin merkkiteoksen syntyyn, rappioon ja uuteen restauroituun loistoon. Aalto-teemojen lisäksi luvassa Nosta mieluummin kotsaas ja yritä bonjaa miten magee mesta Stadi on, ku tääl on friiduu ja jäbää jos jonkinlaista. Gliffaa jouluu, hela jengi!   Kuvat: Hannu Hirvikoski vailee Alvar Aalto -museon intendentti Katariina Pakoma. Kevätkausi avataan kuvataiteilija ja arkkitehti UllaMaija Alasen Ihmisen Tila -näyttelyllä, jossa vedenalainen maailma, keho ja arkkitehtoninen tila avautuvat katsojalle valokuvin. Kiehtovat väri- ja mustavalkokuvat ovat esillä yleisölle Alvar Aalto -museon Galleriassa Jyväskylässä 7.2.? 30.3.2014. Rakennetaan koulu!/ -näyttely tuo huhtikuussa oopperan Alvar Aalto -museoon. Kuukauden ajan museo toimii näyttämönä Onerva Mäen koulun oppilaiden toteuttamalle arkkitehtuurioopperalle, jossa visuaalisen kokemuksen rinnalle nostetaan myös muut aistihavainnot. Näyttelyn lisäksi luvassa on oopperaesityksiä ja niihin liittyviä arkkitehtuurityöpajoja. Restauroitu Viipurin kirjasto on näyttävästi esillä Alvar Aalto -museon kesänäyttelyssä 23.5.?14.9.2014. Viipurin kirjastoa korjausrakentamisen ja rakennussuojelun näkökulmasta luotaavassa näyttelyssä paneu- dutaan esimerkilliseen, valtioiden rajat ylittävään restaurointihankkeeseen, jonka tavoitteena on ollut herättää henkiin sotien jälkeen huonoon kuntoon päässeen kirjaston alkuperäinen arkkitehtoninen arvo. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Viipurin restaurointiyhdistyksen kanssa. Syksy käynnistyy puolestaan Luovan valokuvauksen keskuksen tuottamalla Valokuvia Kankaan tehdasmiljööstä -näyttelyllä, johon on dokumentoitu uudeksi asuinalueeksi muotoutuvaa vanhaa tehdasmiljöötä Jyväskylässä. Alvar Aallon ateljeessa Helsingissä on esillä Palazzo Strozzi ja muita reklaameja ? Aalto-julisteita eri vuosikymmeniltä -näyttely maaliskuun loppuun asti. Huhtikuussa vuoron saa Aallon toimistosta maailmalle ? arkkitehdit Kaarlo Leppänen, Jaakko Kontio & Eric Adlercreutz -näyttely, jossa esitellään kolme Aallon arkkitehtitoimistossa työskennellyttä arkkitehtiä ja heidän suunnittelutöidensä analyysiä. Näyttely pohjautuu Miguel Borges de Araújon väitöskirjaan, joka julkaistaan syksyllä 2014 Tampereen teknillisessä yliopistossa.
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 Puheenvuoro Puheenvuoro Paavin ja ulkomisterin saarnatyylillä Olet maailman ? ... rakastaa, rakastaa, niin ei voi suo kukaan ... et voi unohtaa kuka kaiken antoi ... kuin luontokin ymmärtää vois, olet maailmain ... ?. ??Sanat ovat suurten tunteiden tangosta mutta sopivat myös meidän poliitikoiden suuhun. Rakkaudessaan potilaitaan kohtaan on Helsingin kaupunki palkannut listoilleen joukon meedioita. He vastaavat puhelimeen, kun potilas soittaa terveydenhuollon ajanvaraukseen saadakseen ajan lääkärille. Meedion tehtävänä on tutkia potilas selvänäköisyytensä avulla, tehdä etädiagnoosi ja antaa sitten aika varsinaiselle lääkärille. Kaukoparantajista on vielä huutava pula, vaikka heitä on maailmalla pilvin pimein. Tämä johtuu siitä, että maassamme on vielä tahoja, jotka vastustavat jopa työperäistä maahanmuuttoa. Niinpä lääkäri on vielä aivan tavallinen kuolevainen ja väsyväinen ihminen. Hoito on kuitenkin hyvinkin yksilöllistä, koska massaparantaminen ei ole saanut vielä jalansijaa koululääketieteen piirissä. Poliittisen lääketieteen piirissä taas massa-kauko-etä- parantaminen on jo suurta huutoa. Kaukoparantamista on toki harjoitettu täällä Kallion seudulla jo pidemmän tovin. Vielä elossa olevat iäkkäämmät potilaat muis- tavat hyvin, kuinka aikoinaan Alppilan terveysasema oli Sturenkadun ja Porvoonkadun kulmauksessa. Nyt kun meitä poliitikkoja syytellään alvariinsa niistä meidän ulkomaanmatkoista, niin on hyvä muistuttaa äänestäjillekin, että siellä oppii paljon sellaista, mistä kotimaan kamaralla ei ole sinivalkoista aavistustakaan. Niinpä terveyslautakunta päätti aikoinaan siirtää Alppilan terveysaseman Kallion virastotaloon. Vain vähän kauemmas potilaista - mutta ne olivatkin vasta kaukoparannuksen ensiaskeleita. Potilaille tosin lupasimme, että jonot lyhenevät ja hoitovarmuus kasvaa, kun hoitoyksiköt kasvavat. No silkkaa satuahan se oli mutta jotainhan sitä on joulujenkin välillä ihmisille luvattava. Jonot ovat sen kuin pidentyneet ja hoitovarmuus heikkenee sitä mukaa kuin yhden lääkärin niskoille syydetään yhä suurempi potilasjoukko. Tämä satu nyt sattui putoamaan omille varpaille, kun oma polveni kipeytyi niin etten melkein voinut kävellä. Langan päässä ollut meedio teki sikäli oikean diagnoosin, että osasi päätellä etten siihen puhelimen ääreen vielä kuolemaa tehnyt. Sain ajan puolentoista kuukauden päähän. Se on kylläkin melko pitkä aika nilkuttaa, kun ei tiedä minkälainen tulehdus Ari Maarnela siellä polvessa jyllää. Vai onko se vain nyrjähtänyt ja saako vai pitääkö sitä liikuttaa. Olen kyllä jo selvillä kaikkein uusimmasta julkisen terveydenhuollon hittituotteesta. Ehkä pääsin kokeiluun. Se perustuu jonoissa tapahtuvaan ihmeparannukseen. Tämä kaukomaille tehtyjen seminaarimatkojen kylkiäisenä tullut etä-kauko-ihme-massa- parannusmalli on osoittautunut niin kustannustehokkaaksi, että olemme päättäneet - ei emme suinkaan pisteytä potilaita - mutta siirrämmepähän Kallion terveysaseman taas vähän kauemmas - Kalasatamaan. Lupaamme että Kalasatamassa hoitojonot lyhenevät, koska voimme hoitaa potilaita keskitetysti. Kalasataman ja kalan ruuaksi joutumisen välillä ei pidä nähdä minkäänlaista todenperäistä yhteyttä. Ari Maarnela Kallion seudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com Kettu ja rotta Helsingin urbaaneimmat nisäkkäät ??Helsingin kaupungin ympäristökeskus järjesti lokamarraskuussa kyselyn, joka koski kaupunkilaisten havaintoja viidestä helposti tunnistettavasta nisäkäslajista. Lajit olivat kettu, supikoira, mäyrä, rotta ja siili. Havaintoja pyydettiin erikseen vuodelta 2013 ja 2000?2012. Havaintopisteitä saatiin yhteensä 1 750. Vastaajien tarkka määrä ei ole tiedossa, koska kyselyyn sai vastata myös yhteystietojaan jättämättä. Kyselyn lajikartat ja lajikohtaiset havaintomäärät löytyvät täältä: Helsingin urbaanein paikka on kenties rautatieasema, josta etäisyydet maakuntiin mitataan. Rottia ja ainakin yksi kettu on nähty steissin portailla. Lähimmät supikoirat on havaittu Töölönlahden eteläisillä rannoilla ja lähimmät siilit Tähtitorninmäen, Punavuoren ja Töölön puistoissa. Odotusten mukaisesti mäyrä on viisikosta vähiten kaupunkilaistunut ja myös harvimmin havaittu. Keski-Euroopan monista kaupungeista poiketen Helsingin mäyrät varovat vielä tapaamisia ihmisten kanssa. Lähimmät varmat mäyräpisteet asemalta katsoen ovat 1,5 kilometrin päässä Kalliossa ja Ruoholahdessa, seuraavat jo 4?5 kilometrin päässä Lautta- 13 saaressa, Ilmalassa ja Käpylässä. Havaintoja ilmoitettiin kaikista kaupunginosista. Östersundomin havaintomäärä on alueen laajuuteen ja eläinmääriin nähden pieni. Maaseutumaisissa oloissa eläimiä on vaikeampi havaita kuin kaupungissa, ja voi myös olla, että asukkaat eivät miellä niitä kaupunkieläimiksi. Myös Haltialasta sekä Uutelasta ja muista Vuosaaren metsistä ilmoitettiin havaintoja suhteellisen vähän. Havaintomääristä ei voi päätellä paljonkaan eläinten todellisista yksilömääristä. Kettuja ja luultavasti mäyriä on havaittu selvästi useammin kuin mikä on niiden yksilömäärä, rottia vain murto-osa kannan koosta. Supikoira ja siili sijoittuvat tälle välille. Ketusta ilmoitettiin 769 havaintoa (44 % kokonaishavaintomäärästä). Kettuhavaintoja oli aika tarkoin saman verran kuluneelta vuodelta kuin 12 edelliseltä. Kaikilla muilla lajeilla tuoreiden havaintojen määrä oli suurempi. Ketun kohtaaminen siis muistetaan. Lisätietona ketusta haluttiin myös kertoa havainnon yksityiskohtia 103:aa eri verbiä ja 47:ää eri adjektiivia käyttäen. Tavallisimmin kettu /juoksi/ tai / jolkotteli/. Yleisin adjektiivi oli kesy, mutta myös erilaiset hyvää terveyttä (syyhyttömyyttä) kuvaavat luonnehdinnat olivat tavallisia: /komea, tuuheahäntäinen, terveen oloinen/. Supikoiran kohdalla on mahdollista, että kanta on vuonna 2013 ollut jonkin verran vahvempi kuin edellisvuosina. Kartassa kiinnittää huomiota kehä I:n linjalle osuvat monet havainnot yliajetuista yksilöistä. Rottia oli melko tasaisesti eri puolilla Helsinkiä. Rottakartassa huomiota herättää Laajasalon rotattomuus. Eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen, onko Laajasalo oikeasti ?rottavapaa?? ? Rohkenen epäillä, ettei ole. Yleisesti ottaen Helsingissä ei ole suurta rottaongelmaa, mutta aika ajoin kylläkin paikallisia ongelmia, jotka vaativat torjuntaa. Nyt kun tilanne on aika hyvä, kannattaisi suunnitella tarkemmin kannan seurantaa ja ajanmukaistaa torjuntatapoja. Rotanmyrkky väärin käytettynä voi aiheuttaa vaaraa ympäristölle, ja oikein käytettynäkin se on eläinsuojelunäkökulmasta arveluttava. Pitkällä aikavälillä kannattaisi siirtyä sähkötoimisiin loukkuihin, jotka samalla toimisivat kantojen seurannan apuvälineenä. ??Tulkoon parasta mitä Uusi Vuosi voi tarjoa! Vuodella on tarjouksensa, mutta ehkä parasta sittenkin on se mitä me voimme tarjota toiselle. Sinulle parasta - se on parasta uudelle vuodelle. Paras tulee usein keittiön oven kautta. Kohta neljännesvuosisata sitten 1980-luvun lopulla Loviisan pappilamme keittiön ovella seisoi Unkarin suurlähettiläs Àrpád Hargita molemmissa käsissään tuliaiskassit. Hän halusi tuoda rauhanfoorumin vieraille parhaita unkarilaisia viinejä ja herkkuja. Meitä harmitti ettei suurlähettiläs ensivisiitillään löytänyt pappilan paraatiovea. Tuo hetki jäikin mieleen muistuttamaan, että pihan puolelta, keittiön kautta taitavat parhaat palat usein putkahdella esiin. Parasta ei aina olekaan juhlallisin, komein ja korkein vaan arkisempi keittiön puoli. Punnitsin kahden tunnetun mediapersoonan kansa radion suorassa lähetyksessä tunnin ajan vuonna 2013 tapahtunutta. Vanhan kunnon Kotimaan (perustettu 1905) päätoimittaja Mari Teinilä ja Suomen vanhimman aamuajankohtaistelevision Huomenta Suomen (1985) käynnistäjä Arto Tuominen yllättivät valinnoillaan. Ei Paavi Franciscuksen uusi tyyli kerro vain pyrki- myksestä riisua kirkko jyrkistä homo-ja abortti-asenteistaan tai syväpatriarkaalisista hierarkioistaan. Kankeista valtarakenteista, sorrosta, vapaudenriistoista ja eriarvoisuudesta eroon pyristely eivät ole mitään uutta radikaalisuutta. Nehän nousevat Jeesuksen omasta sanomasta. Kristillinen usko ei ole itsetyytyväisen keskiluokkaisen heteroydinperheen vaalimista vaan aina enemmän radikaalia uuden avaamista. Kristillisen uskon sanoma viime ja tänä vuonna ylittää vuoden kaikki muut sanomat. Mikään muu mahti maailmassa ei julista, että Jumala on syntynyt ihmiseksi. Että Jumala on naulattu ristille. Että Jumala on ylösnoussut. Että kuolema on voitettu. Mikä ylittäisi tämän radikaalisuudessaan? Vuonna 1968 salamurhattu, paavi Franciscuksen ja Nelson Mandelan hengenheimolainen, pastori Martin Luther King piti viimeisen puheensa päivää ennen kuolemaansa: ?Tahtoisin elää pitkän elämän, kuten kuka tahansa meistä. Pitkäikäisyydessä on puolensa. Se ei nyt kuitenkaan ole päällimmäisenä mielessäni. Tahdon vain tehdä Jumalan tahdon.? Paavi Franciscus on Nelson Mandelan ohella vuoden 2013 keskeisin henkilö siksi, että hänellä on sama rohkeus ja kyky riisuuntua turhista hierarkioista, tur- Veli-Matti Hynninen hista ennakkoluuloista ja turhista postpatriarkaalisen maailman pakkomielteistä. Hän yksinkertaisesti haluaa kertoa mistä tulee pelastus: Kirkolla on viesti Jumalalta: tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi. Kotimaisista saarnamiehistä vaikuttavin, Erkki Tuomioja, ei ole ainakaan vielä saarnannut Kallion kirkossa, mutta hänen ulkopoliittinen sanomansa on rohkea. Vahan voimapolitiikan mallit on korvattava paavi Franciscuksen ?riisuntatyyylillä?. Omat ja ulkopolitiikan voimavarat, into ja intohimot, on satsattava yhteistyövaraisen turvallisuuden kasvattamiseen. Uutta ei rakenneta toistamalla vanhoja hokemia vaan katsomalla asioiden taakse keittiön oven puolelta. Ratkaisut eivät ole helppoja, eikä pidä tarttua vain ensimmäisenä mieleen tuleviin haasteisiin. On katsottava niiden taakse: syvälle. Maailmaa ei paranneta astumalla paraatiovista vaan keittiön oven kautta. Veli-Matti Hynninen Helsingin XVII Flamencofestivaalin 8.?16.2.2014 pääosassa perinne ja lapset ??Helsingin Flamencofestivaali valaisee jo seitsemättätoista kertaa helmikuista Helsinkiä. Tulevan vuoden ohjelmassa on jälleen esillä sekä korkeatasoisia espanjalaisia vieraita että suomalaisia tekijöitä. Ohjelmasuunnittelusta vastaa nyt kolmatta kertaa taiteellinen johtoryhmä Emilia Aho, Erika Alajärvi ja Tove Djupsjöbacka. Festivaaliohjelmassa on tänä vuonna näkyvissä kaksi punaista lankaa: perinne sekä lapset. Festivaalin yhteydessä järjestettävästä Lasten ja nuorten flamencobiennaalista on tullut merkittävä tapahtuma. Yhä useammassa kaupungissa on mahdollisuus opiskella flamencotanssia jo pienestä pitäen, ja tässä yhteydessä pienet flamencot eri puolilta Suomea saavat mahdollisuuden esiintyä ja tavata toisiaan. Ensimmäistä kertaa Helsingin Flamencofestivaali esittelee myös nimenomaan lapsille tehdyn flamencoteoksen, osallistavan tanssisadun maalarista ja kadonneista väreistä. Maalarin harmaa päivä -teoksen takaa löytyvät tamperelaiset flamencon ammattilaiset: koreografian on tehnyt Anu Silvennoinen ja musiikista vastaa Toni Jokiniitty. Toisena punaisena lankana on perinteinen flamenco, mikä ei välttämät- tä ole itsestäänselvyys flamencofestivaalilla. Perinteen esilletuominen on tärkeätä etenkin Suomessa, joka on kaukana flamencon juurista ja jossa erityisesti nykyflamenco ja eri taiteiden kohtaamiset flamencon kanssa ovat viime vuosina olleet paljon esillä. Vieraita Espanjan huipulta Tanssivierailijana nähdään Guadalupe Torres (s. 1983 Madrid), jonka tanssi edustaa rehevää, maanläheistä naisellisuutta. Hän on hankkinut kannuksensa eturivin flamencotanssiryhmissä ja voittanut kaksi ykköspalkintoa Madridin koreografiakilpailussa (2007 ja 2010). Ácuerdate cuando entonces... (Muistatko, kun silloin ennen...) on Guadalupe Torresin toinen teos omalle ryhmälle. Se on tekijöidensä näkemys nykyhetken flamencosta, kunnioittaen sen historian suuria tyylejä ja tekijöitä. Teos on kunnianosoitus laululle sekä suurten laulajien jättämälle perinnölle. Menneen ajan suuruudet ovat näkyvillä myös teoksen visualisoinnissa. Guadalupe Torres tuo mukanaan muusikkoryhmän, jonka jäsenet ovat Andalusian parhaimmistoa. Pääesityksen lisäksi huippumuusikot tarjoavat Suo- men olosuhteissa harvinaista herkkua eli perinteisen lauluresitaalin. Luvassa on intiimi konsertti, jossa keskitytään ytimeen ? lauluun, kitaraan, rytmiin; eri tyylilajien tunnelmiin. Dani de Morón on tällä hetkellä yksi hehkutetuimmista nuoren polven flamencokitaristeista. Hänen huikea tekniikkansa, mehukas sointinsa ja persoonallinen mutta perinteikäs näkemyksensä flamencomusiikista ovat voittaneet useita sydämiä puolelleen. Lukuisiin meriitteihin kuuluu muun muassa esiintyminen legendaarisen Paco de Lucían rinnalla tämän kiertueen kakkoskitaristina. Laulajat Miguel Lavi ja Juañares ovat flamencon sydänseuduilta Jerezin kaupungista. Heidän äänissään kuuluu flamencon legendojen kaiku. Lavia on kehuttu yhdeksi nuoremman polven vakuuttavimmista perinteisistä, raaoista äänistä. Ryhmän täydentää monen flamencoryhmän luottokumppani, perkussionisti Kike Terrón. Helsingin XVII Flamencofestivaalin ohjelman täydentävät avajaisklubi Lavaklubilla sekä espanjalaisten vieraiden pitämät tanssi- ja laulukurssit.
• KALLIO LEHTI 14 Palvelevat Lähi- ja Viikot 2-3 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autolasipalvelut Terveys - Kauneus - Hyvinvointi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Parturi-, kampaamo-, kauneudenpalvelut edullisesti ammattitaidolla Pääskylänkatu 5 (Sörnäinen) 040 - 753 15 95 Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso www.studiobeautyimage.blogspot.com Uudenmaan HIERONTAA 90 min. 48? www.etnofitness.com /045 - 63 63 452 Yli 50 viikkotuntia ja huikea lajivalikoima! Puh. 040 755 7484 Terveydenhoito Työsuorituksia Onko alkoholi ongelma? Muuttotalo Tmi / MuuttoHelsinki 044 0106655, 046 5474327 Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Kallio AA-ryhmä Ti klo 17.00, Su klo 11.00 Kalliolanrinne, 5 P. 040 848 4000 Salon Robertiina puh. 09 - 753 28 58 Neljäs linja 20, Helsinki Avoinna ti-pe 10-17, la 9-14 tai sopimuksen mukaan. Hierontaa Kansanlääkintäseuran Kalevalainen Jäsenkorjaaja Urheilutalolla. Varaa aika hoitoon 050 500 3134 tai www.kariruusunen.fi Vuokrataan Vuokrataan autohallipaikka osoitteessa Castreninkatu 13. puh. 040 509 6225 Meillä ei tarvitse pelätä. Ajanvaraus: 010 2394070 www.nakinhammas.fi ITSEPALVELUKIRPPIS HIETSUMARKET Hietalahdenranta 11 Pöytävaraus p. 09-676 021 Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15 Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Kehyspalvelu P u h . 7 1 9 7 19 Saunatilat Pasilassa Polttarit, merkkipäivät tai saunaillat www.pasilansaunatilat.fi Oy Sa la KALLION n jo 33 vuode s u m e k ko alalta! Tervetuloa! PESULA KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Lisää tietoa saunatiloistamme löydät kotisivuiltamme. Pa Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Esterinportti 2, 7 krs. Puh. 0400-582106 31.1.2013 20.28 Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com Näkijä ? auttaja Tuire Lähde 0700-866 55 Edullista TV- ja digiboxihuoltoa Näkijä Henkinen Auttaja Wir-Ti Oy Anu puh. 0400-439 789 0700-95550 pl 183, 33101 Tre / 2,21 ? min+pvm www.tv-huolto.info myös puhelinaikoja p. 044-3311 643 AVATTU UUSI OLIVER´S ANTIQUE Palvelut Avoinna ke, to, pe 8-18, la 10-15 Terästie 16, KERAVA 09 - 294 8343 oliversantique.com Tutustu joustavaan, iloiseen ja edulliseen palveluumme osoitteessa www.pakujakuski.com Täyden palvelun tietokone korjausja huoltoyhtiö *huollot *korjaukset *päivitykset *virustorjunnat Håt Data Huolto Oy Vaasankatu 15, 00500 Helsinki P. 010-387 8860 hotdata@saunalahti.fi www.hotdata.pp.fi VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille alk 25 ? KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: OA ! 2 VIIKK Siivouspalvelut Pikapalvelu 40x50mm.indd 1 Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi 50 ? Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Vapaa-aika to LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Leipomot ART-BARON OY Tilausravin Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA a& Perunkirjoitukset perinnönjaot, testamentit yms 30 vuoden kokemuksella iltaisin ja viikonloppuisin 0400 368 671 Tarjoamme muuttopalvelut ja muut kuljetukset. ti-su 14-20, saunomisaika klo 22 asti. Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 Kirpputorit Ostokset kotiovelle, www.kauppakassi.com, p. 040 717 7343 un Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi. Entisöinti, tyyli ja uusia tapetteja Olemme avoinna myös sunnuntaisin klo 14-20. www.hietsumarket.fi Sekalaista n Saunatilat Vietä pikkujoulut saunoen! Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Valokuvapalvelut ja valokuvalahjat. sila Pintaremontit Puh 045 8586122 Knuutinen Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 a oiss a aj aunat! a l i T aris tt pol Ostetaan ajoneuvo-, henkilö- tai pakettiauto omaan käyttöön. 045-1461411. Tammifoto Hämeentie 46 Avoinna ark. 10-19, la 11-15 www.tammifoto.fi PK-ilmastointi Oy. Ilmanvaihto- ja sisäilmaongelmia? PK-ilmastointi voi auttaa. P. 050-353 4465, www. pk-ilmastointi.fi Ostetaan Valokuvaamot ? passikuvat ? lahjatavarat omalla kuvalla: muki, t-paita, lasikristallit ? kuvien tulostus ? kopio/tuloste ? diasta paperikuvat KOTIHARJUN SAUNA Tanssi- ja liikuntakeskus EtnoFitness Sörnäisissä. Joni Nyman A UTOLASIPOJAT Sekalaisia Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Agricolankatu 13 Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 S-market Alppikatu 25 Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 Alepa Fleminginkatu 11 Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20 Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4 Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6 Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11 Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14 Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 Alepa Helsinginkatu 25 Urheiluhallit Hämeentie 23 LKV Moilanen Hämeentie 29 Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 Kinaporin Suutari Hämeentie 54 Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 Alepa Päijänteentie 5 Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 Sokos Siltasaarenkatu 11 Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 11 Kalliolan Vap.op. Sturenkatu 27 Alepa Sturenkatu 29 Vallilan Kodit Sturenkatu 40 Alepa Säästöpankinranta 2 Kiinteistömaailma Säästöpankinranta 6 Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 Kallion Virastotalo Toinen linja Kuntatalo Toinen linja 31 ELOKOLO Torkkelinkatu 2 Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 Tilastokeskus Vaasankatu 8 Kioski Kasi Vaasankatu 17 Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 R-Kioski Vanha Talvitie 8 Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10 Hermanni Pub Viides linja 11 Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 Viipurin kukka Viipurinkatu 19 R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi S-Market KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSMARKKINOINTI: Jarkko Soini, jarkko.soini@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY KESKUS: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille 131230-84827, 8,00 ? (+alv) ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• KALLIO LEHTI Viikot 2-3 15 NOPEAT TILAUKSET JA LUOTTOPÄÄTÖKSET 040 553 2428 tai myynti@rally.fi OTAMME MYÖS VAIHDOSSA - TARJOA HETI! YLIVOIMAISET OMINAISUUDET. KÄY ALV. VEROVÄHENNYKSIIN YM. OT 6890 ? 10 hyvää syytä ostaa + TOIMITUSKULUT Käsiraha 700? loput 150?/kk - Lumitöihin ja puunajoon paras pito ja vetokyky yli 900 kg sekä työntöominaisuudet - Ylivoimaisesti paras hinta/laatu suhde. Takuu 2 vuotta. Made in Taiwan - Kunnolla painoa työhommiin = teho-pito-paino - Aito 100 % 4-veto oikealla erillisellä etupään lukkokatkaisijalla, ei automaattinen 4-veto - Suurin maavara 305 mm, erillisjousitettu - Pienin polttoaineen kulutus - Edullinen hankintahinta - Laadukas Come Up sähkövinssi kaupanpäälle arvo 490,- Vakiona markkinoiden parhaimmat, laadukkaimmat ja isoimmat 26? MAXXIS Big Horn testivoittajarenkaat - Saatavilla (vain TGB:hen) markkinoiden paras kotimainen FINMAN V-Aura jolla voi kasata jopa 2,5 m korkeita kinoksia +tk Käsiraha 900,- loput 180,-/kk. KIPPAAVA Finman KAUHA 990,Voi lastata myös peräkärryyn, nousee, kippaa ja laskee vinssillä. FINMAN lumilevy 490,kulutuskumi alareunassa Suomen suosituin mönkijä lumitöihin, polttopuu- ja ranka-ajoon jo 9 vuotta! TA TA Myyty jo yli 4500 kpl! Bellier Racing 12.990 ? + tk 2490? Käsiraha 250,- loput 75,-/kk. (arvo 490,-) E 500 TAKUU 2 vuotta! Rahti 80,- Tieliikenne 3290,-+tk 2890? +tk Käsiraha 300,- loput 100,-/kk. RALLY USA GOLF ja CITY SKOOTTERIT Pit. 116, lev. 63, kork. 122 cm. Isot renkaat. Ei tarvita ajokorttia eikä rekisteröintiä. Hieno ajopeli kauppareissuille ja muuhun Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk. liikkumiseen. OTAMME VAIHDOSSA HENKILÖAUTOJA! OT 0 + tk Mm. Led-valot, Sparco kuppipenkit 4-pistevöillä, Kenwoodin äänentoisto jne. 2 VU USA 25 Euroopan 1 merkki tieliikennemönkijöissä! LASIKUITUKORINEN BELLIER MOPOAUTO PYRKIJÄ 4-PYÖRÄ EUROOPAN KUU SÄHKÖSKOOTTERI TURVALLISIN vanhin 2 Ranskan Moottori 24 V 800 W. Akku 2 kpl. mopoautomerkki. V MOPOAUTO U O T 12 V 45 Ah. Latausaika 9 h. JAPANILAINEN, markkinoiden paras/luotettavin/hiljaisin Ajomatka 50 km. Nopeus 15 km/h. GT Edition YANMAR Diesel-moottori. Kantavuus 130 kg. 13.990 ? VINSSI KAUPANPÄÄLLE! KUU TA 41 Hv OHJAUSTEHOSTIN, LEDIT... 4490 ? Rally USA sähköskootterit ei tarvitse ajokorttia ei vakuutuksia. Saa ajaa pyöräteillä ja jalkakäytävillä tien reunassa. Nop. 15 km/h. Max. ajomatka 60 km. +tk Käsiraha 500,loput 99,-/kk. - Vaihteet Eteen-Vapaa-Peruutus - Akku12V 2x80 Ah, Latausaika 6 h - Moottori 1300 W - Erillisjousitettu etu/takapää - Maavara 150 mm - Kantavuus 160 kg - Pit. 1580 mm, Lev. 730 mm, Kork.1300 mm KUU Renk.: takana 410 x 100 mm V 2 edessä U O T 360 x 90 mm RALLY USA 1300 GOLF 4790,-+tk RALLY USA CITY 1300 TA 8990? PARAS LUMITYÖKONE 1380? 2 VU 41 Hv TA 550 IRS Blade 4x4 tieliikenne KUU V-aura 800,-. TA MÖNKIJÄN TELIKÄRRY 890? TA Käsiraha 900? loput 175?/kk TRAKTORI TA 8890? +tk 550 4x4 TGB 4x4 SÄHKÖVINSSI JA FINMAN V-AURA TAI TELIKÄRRY KAUPANPÄÄLLE! arvo MODULARBOX OY www.rally.fi P. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MEILLÄ TAKUU, HUOLTO JA VARAOSAT PELAA VARMASTI! Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk. Yli 150 huoltopistettä koko maassa! Weeruskan bliniviikot Perinteiset tattariblinit & tuhdit saatavilla 12.2. saakka ! täy tteet NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN. t n o i v la a R om a n o R Läntinen Brahenkatu 4A Avoinna: ma-to 10-22, pe 10-24, la 11-24, su 11-22 T: TATTARIBLINI E TARJOUKS Päivän jättipizza + jättiolut 1L & kirjolohenmätiä LOUNASTARJOUS ma-pe 10-15 Porvoonkatu 19, 00510 Hki 020 7424 27 W W W.WEERUSK A.COM 3T, 3B, 9 Kaikki annokset listalta 750? sis. salaattipöytä, limu 0,33l, kahvi/tee, vesi Todella hyvänmakuiset pizzat! Kysy lisää: 09 825 1451 12?
• KALLIO LEHTI 16 Viikot 2-3 FLEMINGIN APTEEKKI TIETOA, TAITOA, ELÄMYKSIÄ JA ESTETIIKKAA! Helsinginkatu 17 00500 Helsinki Puh. 09 - 774 5620 Kursseja ? Intensiivialkeet espanja, heprea, ranska, swahili ? Tutustumiskurssi korea ? Kevätalkeet englanti ? Luo tilaa ja järjestystä ympärillesi ? Hopeaketjut ? Dynaaminen hathajooga ? Aamujumppa ? Korukurssit ? Värioppi ? Keramiikka ? Vauvajumppa ? Mindfulness Palvelemme ma - pe 8.30 - 20.00 la 9.00 - 15.00 Tammikuun tarjoukset Multitabs monivitamiini 19,90? / 200 tabl. (23,92) Lisää kursseja www.kalliolankansalaisopisto.fi Magnex Sitraatti magnesiumvalmiste Luentoja ja matkoja ? Maailmankatsomuksia, perinteitä ja liikkeitä 13.3.-10.4: juutalaisuus, buddhalaisuus, Falun Gong, Vapaa-ajattelijat ? Kielimatka Nizzaan 29.6.-6.7. 11,50? /20 pussia (13,94) Tietotekniikkaa ? Ohjattua harjoittelua tietokoneella Senioritalo Sandelsissa 9.1.-22.5. KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Sturenkatu 11, 00510 Helsinki Tiedustelut ja ilmoittautuminen www.kalliolankansalaisopisto.fi KALLIOLAN KANSALAISOPISTO 11, 00510 Helsinki tai puhelimitse 010 279Sturenkatu 5080 ma?to klo 10?16 Relatabs maitohappobakteerivalmiste 12,90? Tiedustelut ja ilmoittautuminen www.kalliolankansalaisopisto.fi tai puhelimitse 010 279 5080 ma?to klo 10?16 /30 tabl. (15,92) Möller Tupla omega 3 rasvahappoja D-vitamiinivalmiste 11,90? /112 kaps. (14,50) Lounas arkisin klo 10.30-14.30 8 Seitsemän ruokalajin buffet sisältää viisi intialaista ruokalajia sekä päivittäin vaihtuvan kahden suomalaisen/eurooppalaisen ruoan 40? Lounaslistalla lisäksi broilerin fileet sekä perinteiset leikkeet ja pihvit. TÄLLÄ KUPONGILLA 2 ateriaa Juhlapyhien aattoina olemme avoinna klo 04.00 asti. Perjantaisin ja lauantaisin paikalla on DJ. Pubin puolella pääset laulamaan karaokea. Keskiviikkoisin pikkulauantai JUHLAT. Karaoke joka ilta alkaen klo 20.00 Meillä on Avoinna su 11-02 ma-ti 09-02 ke-la 09-04 yhden hinnalla ? Leikkaa irti! Uusitussa Härässä on kabinetti, jossa on tilaa 1-12 henkilölle. Voit vuokrata kabinetin esimerkiksi kokouksiin tai ryhmälle vaikkapa karaokeen :) Olemme avoinna ke-la klo 04.00 asti. Voimassa 31.1.2014 asti. -kisastudio Mäkelänkatu 52 Puh. 710 430 00510 Hki www.mustaharka.fi