Ei vain hämärähommia 3/2025 PIENET TAIMENPUROT Toimiva kalastusmuoto Koeajossa MATEEN POHJAONGINTA SUURKUHAN PÄIVÄKALASTUS ALBA 570 DC ILMAINEN GRATIS FREE Ota mukaan! Kalaan kaupunkiympäristöön STREET FISHING KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004 Rikas elinympäristö
4 Kalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi ...ja paljon muuta Kalastus Vene Moottoripyörä Varaosat Auto Pihanhoito
Kalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi 5 ...ja paljon muuta Kalastus Vene Moottoripyörä Varaosat Auto Pihanhoito
6 Kalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi MEILLÄ SYÖ AINA Jokaiselle matkalle herkullisia valintoja Tuo eet ja palvelut voivat muu ua lennon keston, lentokoneen ja matkustusluokan mukaan.
Kalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi 7 MEILLÄ SYÖ AINA Jokaiselle matkalle herkullisia valintoja Tuo eet ja palvelut voivat muu ua lennon keston, lentokoneen ja matkustusluokan mukaan.
10 Kalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi 8 Pääkirjoitus 12 Suurkuhan päiväkalastus – Steffen Schulz 18 Mateen syksyinen pohjaonginta – Jari Kettukangas 22 Kalastuksenohjaajan opinnot – Petteri Lepistö 24 Street Fishing – Juha Ojaharju 30 Pienimuotoiset taimenpurot – Aki Janatuinen 34 Malediivien kalastus – Matias Mikkola & Mika Vornanen 40 Rapalan toiminnot Virossa – Antti Zetterberg 46 Nykyaikainen kalastusvene, osa 2 | kaikuluotaimet & liveanturit – Jani Mäkeläinen 52 Maan Mainiot Kalamiehet | Salvatore Vitale – Antti Zetterberg 56 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä 58 Patologit – Jani Helminen 60 Verkkokalastuksen vaikutukset kalapopulaatioihin – Kari Nyberg 64 Vene-esittely Alba 570 DC – Antti Zetterberg 70 Tekniikka 72 Uutta & kokeiltua 102 Juha Happosen kalastusniksit JULKAISIJA Krook Media Oy Itälahdenkatu 22 B 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUS Janne Koivisto Mikey Sarelin AVUSTAJAT Ari Paataja Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Sakke Yrjölä Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Mikko Rehtilä Sami Pitkänen Santtu Poutanen Lennart Pethman Johan Ekman Mikko Lampinen Erik Axner Steffen Schulz Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Tomi Valkamaa Markus Männistö Mikko Kuikka Matti Jännäri Jan Friström Juha Happonen Jani Himanko Jani Mäkeläinen KANNEN KUVA Steffen Schulz ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Printall SEURAAVA NUMERO Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2026 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Atex Software Oy Puh. 03-4246 5340 tilaajapalvelu@atex.com SISÄLLYS 3/2025 s. 68 "Kalastaminen urbaanissa ympäristössä tarjoaa erilaisen kalastuskokemuksen ja mahdollisuuden löytää uusia puolia tutustakin kaupungista" Street fishing, sivu 24
Teksti ja kuvat STEFFEN SCHULZ Käännös ANTTI ZETTERBERG Suurta kuhaa voi tavoitella tehokkaasti myo?s pa?iva?lla?, mutta silloin kalapaikkakin voi olla eri kuin ha?ma?ra?n aikaan. 12 Kalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi
Kuha tunnetaan hämäräja yöaktiivisena petona. Monet kalastajat yrittävät aamunkoitteessa tai päivän viimeisinä valohetkinä napata ison yksilön. Mutta keskellä päivää se voi usein olla todella hankalaa. V äitän, että jos haluaa pyytää suurkuhaa (yli 80 cm) tavoitteellisesti päivällä, ei tarvita onnenkantamoisia vaan järjestelmällinen suunnitelma. Oikeilla tekniikoilla, vesistöissä ja määrätietoisuudella voi kalastus olla kirkkaassa päivänvalossakin erittäin tuloksekasta. Miksi päiväkalastus on vaikeampaa? Kuha on erittäin valoherkkä kala. Sen silmien herkkä verkkokalvo tekee siitä täydellisen saalistajan hämärässä, mutta päivänvalossa se on varovainen. Aurinkoisella säällä kuha vetäytyy syviin varjoihin, uomiin ja vedenalaisiin rakenteisiin. Ei ole sattumaa, että tyypilliset kuhavedet ovat usein sameita, niin rannikolla kuin makeissakin vesissä. Silti monissa kirkkaissa ja syvissä järvissä lymyää todellisia jättikuhia. Niissä on runsaasti syöttikalaa, vähän petoja ja syvässä vedessä kalastuspaine vähenee. Lisäksi voimakkaasti kalastetuissa vesissä kuhat oppivat. Kaikuluotaimen äänet, moottorin melu ja toistuvat jigiliikkeet toimivat niille varoitussignaaleina. Kalastuspaine toimii kuin kollektiivinen oppimissysteemi. Vaikka liveluotaimella pystyy löytämään isotkin kuhat, ne eivät välttämättä päivällä ole aktiivisia ja hylkäävät tarjotun vieheen tai perhon. Suurkuhaa tai pienempääkään ei myöskään kannata väkisin kalastaa liian syvältä, yli kahdeksasta metristä, sillä kuha ei pysty tasaamaan painetta ja saattaa menehtyä nopean ylösnoston yhteydessä. Kuha näkee kuin tarkka-ampuja Kuhan verkkokalvo koostuu lähes pelkästään sauvasoluista – ne reagoivat herkästi valoon, mutta eivät näe värejä. Kuha siis näkee harmaasävyissä ja kontrasteina, mutta ei väreinä. Kirjoittajan suosikki pa?iva?lla? tapahtuvaan kuhan kalastukseen on kelluntarenkaan ja perhon yhdistelma?. Kalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi 13 SUURKUHAA VOI KALASTAA TULOKSEKKAASTI MYÖS KESKELLÄ PÄIVÄÄ
Lisäksi sillä on tapetum lucidum – heijastava solukerros verkkokalvon takana, joka palauttaa valon uudestaan verkkokalvon läpi. Se toimii kuin luonnollinen pimeänäkölaite, mikä selittää kuhan tehokkuuden yöllä ja hämärässä. Sama fysikaalinen ominaisuus on esimerkiksi kissalla. Yllättävää kyllä, myös kirkkaissa ja syvissä järvissä isot kuhat voivat päivällä oleskella avovedessä. Syvällä valo on suodatettua ja hajavaloa, mikä tarjoaa täydelliset olosuhteet kuhan silmälle – hyvä näkyvyys ilman suoraa häikäisyä. Noin 4–6 metrin syvyydeltä alkaa alue, jossa kuha näkee erinomaisesti, voi saalistaa ja pysyä piilossa. Siellä voi olla myös tiheitä ravintokalaparvia eli tarjolla on täysi ruokapöytä ilman kilpailijoita. Jos haluaa saada suurkuhan päivällä, täytyy asiat tehdä eri tavalla Perinteinen pohjalinjajigaus toimii suurkuhalle enää harvoin. Itse käytän ?paikallaan ajelehtimista? ja kalastan pääosin perhovälineillä kelluntarenkaasta. Streamerit leijuvat houkuttelevasti ja pystyn kohdistamaan heitot millimetrin tarkkuudella lähes äänettömästi. Uistinkalastuksessa suosittelen vähäeleisiä shadeja sekä erilaisia twitchbaiteja ja keijuvia swimbaiteja. Välillä myös erikoisilla pyrstöillä varustetut shadit ovat olleet todella tehokkaita. Painotus kannattaa tehdä hyvin kevyeksi, 3–5 g ja aina shadeja ei edes tarvitse painottaa lainkaan. Uittaminen tapahtuu pitkillä, noin 5–15 sekunnin tauoilla ilman nykimistä. Kuhat eivät ole impulsiivisia saalistajia vaan väijyviä opportunisteja. Älä pelkää käyttää isojakaan vieheitä – isojen kuhien ruokavalio vaihtuu salakoista ja muista pienistä kaloista suurempiin energiapitoisiin saaliisiin, kuten isompiin särkiin ja pasureihin. Kuha on tunnettu siitä, että se ei arkaile käydä kiinni pienempiin lajitovereihinsa tai pienempiin haukiin ja joissain vesistöissä se onkin syrjäyttänyt hauen huippupedon paikalta. Yhdistelmä vieheistä, joiden liike on äärimmäisen hidasta ja niissä on visuaalisesti hämmentäviä lisukkeita, voi olla ratkaisevaa. Kuhat tarkastelevat usein viehettä pitkään, joten vedessä näkymätön fluorocarbon-peruke on tärkeä varsinkin silloin, jos veden väri on kirkkaamman puoleinen. Liikutaan hiljaa Mitä pienempi vesistö, sitä hiljempaa pitää päivällä liikkua saadakseen suurkuhan aktivoitumaan. Päivällä jokainen desibeli merkitsee. Nykyaikaisilla hiiliharjattomilla sähkömoottoreilla pystyy liikkumaan todella hiljaa ja veneessä ei kannata kolistella. Kuha väistää nopeasti, mikäli se epäilee joutuvansa vaaraan. Aina ei tarvita edes venettä. Mikäli käytössä on kajakki tai kelHoikka Savage Gear Slender Scoop Shad 15 cm kevyella? jigipa?a?lla? on tehokas viehe suurkuhalle. Isot haukishadit toimivat suurelle kuhalle loistavasti. Kuvassa Savage Gearin Herring Shad. Suosi pa?iva?kalastuksessa esimerkiksi shadeja, joiden pyrsto? on tavallisesta poikkeava. Kirjoittaja 92-senttisen kuhan kanssa, joka lymyili kivikossa ja otti todella hitaasti tarjottuun isoon haukistreameriin. 14 Kalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi
"Samojen elinpaikkojen vuoksi ahvenen ja hauen kalastuksen voi hyvin kohdistaa samaan päivään" Kalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi 15 Patriot DryGuard KALASTUS 3 2025 210x280mm.indd 1 Patriot DryGuard KALASTUS 3 2025 210x280mm.indd 1 8.9.2025 14.19.55 8.9.2025 14.19.55
Joskus keli vaihtuu harmaaksi ja sateiseksi, jolloin isokin kuha voi aktivoitua ylla?tta?en. Kalakaverini Enrico osui ta?llaiseen lyhyeen ikkunaan ja tulos on 90-senttinen kuha. 16 Kalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi
Kevyt soutuvene sa?hko?moottorilla tai ilman on erinomainen ja helposti siirrelta?va? vaihtoehto suuren kuhan pa?iva?kalastukseen. Kuva Antti Zetterberg. Paksu, la?pina?kyva? fluorocarbon-peruke on suurkuhan pa?iva?kalastuksessa ta?rkea?. luntarengas ja live-kaikuluotain, pystytään niiden avulla kattamaan usein riittävän suuri kalastettava alue – etenkin pienissä vesistöissä. Myös soutuveneellä ajelehtiminen on toimiva tapa liikkua mahdollisimman hiljaa. Hae pohjasta rakenteita Mikäli et onnistu löytämään suurkuhaa välivedestä keskellä päivää, suositan tarkastelemaan vesistön pohjan rakenteita. Isot kivet, puut, veneen hylyt ja penkkojen rajapinnat tarjoavat isolle kuhalle suojaa, jossa on riittävän hämärää päivälläkin. Pohjan rakenteiden suojassa kuha pystyy vaanimaan saalista helpommin kun avovedessä, jossa jo sen oma varjo saattaa paljastaa sen saaliskaloille. Esimerkiksi keijuvalla twitchbaitilla penkasta kalastaminen on hauskaa ja aktiivista, jolloin saat tarjoiltua vieheen nopeasti kalan ulottuville ja hitaasti nousevaa viehettä kuhan on vaikea vastustaa. Hitaasti nousevaa viehettä on myös hauska seurata live-luotaimen näytöltä, kun yleensä viehe laskeutuu tai sitä uitetaan vaakatasossa. Milloin? Tämän lehden ilmestyessä syyskuussa suurkuhan päiväkalastus on ehkä parhaimmillaan, sillä vaikka valoa vielä riittää, se taittuu jo eri kulmassa veteen ja kuhat ovat aloittaneet tankkaamisen talvea varten. Suurkuhan pyytäminen on mahdollista lähes vuoden ympäri kevään kutuaikaa lukuunottamatta. Pimeään vuodenaikaan päivässä on niin vähän valoa, että välivedessä oleva kala ei ole niin arka kuin kesäkuukausina. Toisaalta myöhään syksyllä marraskuussa kuha alkaa siirtymään syvemmälle talvehtimispaikoilleen ja sen tavoittaminen lyhyen päivän aikana voi olla hankalaa. Vastuullisuus Suuri kuha on komea ja vaativa saalis sekä tärkeä geenipankki ja vesistön kunnossapitäjä. Muista siis käsitellä kalaa mahdollisimman hellävaroen ja nopeasti ennen vapautusta. Ruokakalat kannattaa ottaa noin 50-senttisistä kaloista. Kalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi 17
Teksti ja kuvat JARI KETTUKANGAS Mateen syksyinen pohjaonginta rannalta on talvista pilkkimista? huomattavasti mukavampi kalastusmuoto. 18 Kalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi
Mateen syksyinen pohjaonginta joella Madetta on perinteisesti totuttu pilkkimään sormet kohmeessa jään alta, juuri kutuajan kynnyksellä vuoden alussa. Harvempi kalastaja tuntuu tietävän, että mateen syyspyynti joella saattaa olla erittäin tuloksekasta ja sopii hyvin myös päivätyössä käyville, koska sitä kannattaa harjoittaa vasta iltahämärässä ja ihan pimeässä. K un syksyn illat pimenevät ja vesi jäähtyy, alkaa made hiljalleen liikehtiä. Useilla Pohjanmaan joilla syyspyynnin aika alkaa jo syys-lokakuun vaihteessa. Parasta tässä lajissa on, että pyynti onnistuu mukavasti suoraan rannalta pohjaonkimalla. Mateen syyspyyntiä voi kokeilla myös järvillä penkalta onkien, mutta virtavesien ottimontuista kalat ovat oman kokemukseni mukaan huomattavasti helpommin tavoitettavissa. Ja kun paikka ja hetki ovat kohdillaan, voi syksyinen madeilta tarjota jännittäviä elämyksiä ilman kairaamisen vaivaa pakkasessa. Pohjaonki kalasyötillä Vaikka mateita voi tavoitella myös veneestä pilkkien on mielestäni tehokkain ja mukavin pyyntimuoto ehdottomasti pohjaonkiminen penkalta kalasyöttiä käyttäen. Tärkeintä on käyttää tuoretta, napakkaa kalasyöttiä – ei pehmeitä muikkuja, jotka irtoavat heitossa tai virrassa. Madetta voi täkyonkia yhdellä tai useammallakin vavalla, kunhan monivapaluvat ovat saatavilla ja kunnossa. Yksikin vapa riittää mainiosti ja toisaalta kolme vapaa on liikaa, jos made on hyvällä purulla. Tärppien havainnointi on mateen pyynnissä oma taiteenlajinsa. Usein se ei ole voimakasta nykäisyä, vaan pientä siiman ”jatustamista”. Siima tulee pitää tiukalla, ja vapa noin 45 asteen kulmassa tukeen, jolloin kärjen pienetkin värähdykset näkyvät. Omissa madevavoissani on kiinteästi asennettu tärppikello lähellä vavan kärkeä. Lisäksi olen takavuosina suosinut fosforitikkuja, jotka hohtavat pimeässä, mutta näiden kertakäyttötuotteiden käyttöä en ole nyttemmin pitänyt erityisen mielekkäänä. Elektronisista tärppihälyttimistä ei ole mateenpyynnissä erityisen paljon hyötyä. Pelkkä näkyvä vavankärki ja tärppikello riittävät mainiosti. Syötit ja välineet Mateelle sopivat syöttikalat ovat tiukkalihaisia ja kestäviä. Tuore särki puolitettuna, norssi, ahven, salakka, siika, nahkiaisen pala tai pikkumade esimerkiksi fileenä. Moni vannoo norssin nimeen, mutta käytännössä särki toimii erinomaisesKalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi 19
Vaikka made ei yleensä lähdekään viemään siimaa muiden petokalojen lailla, saattaa iso made kuitenkin tehdä sen hyvin rajullakin tavalla. Tämän vuoksi kannattaa tässäkin täkyilyn muodossa istuttaa vapaan syöttijarrulla varustettu reilun kokoinen kela 4000–5000 kokoluokassa. Siiman on erityisen tärkeää olla venymätön kuitusiima, joka viestittää varovaisetkin tärpit vavan kärkeen. Koska madetta ongitaan ihan pohjasta kivikkoisilla paikoilla siima kannattaa olla reilun paksuinen. Itse käytän 0,28 mm siimaa. Täyn rigaaminen Syötti kannattaa kiinnittää reilusti koukkuun siten että se pysyy heitossa kiinni. Itse suosin yhtä 2#4# koon hyvin tartuttavaa kolmihaarakoukkua lähes kaikessa täkyilyssä myös mateelle, vaikka se onkin usein kurkussa saakka, etenkin jos syötit ovat pieniä. Kylmän veden aikaan merestä juuri jokeen noussut vaaleamahainen made on mitä parhain ruokakala. Lihan laatu heikkenee, kun kutu lähestyy. Joten ei ole iso vahinko, vaikka kala ei olisikaan vapautettavissa. Koukkuna voi käyttää myös yksihaaraista riittävä isokitaista yhtä koukkua. Jos haluat, että kalat ovat maksimaalisen hyvällä prosentilla vapautettavissa, voi yksihaarakoukun takaosaan lisätä “hair rigin”, mikä tarkoittaa koukkuun erikseen esimerkiksi rautalangasta sidottavaa lankaa, johon syötti kiinnitetään koukun taakse. Tällä tyylillä koukku on varmemmin suualueella kiinni, eikä mene syötin mukana nieluun yhtä herkästi, kuin suoraan koukkuun kiinnitetty syötti. Toisaalta kala ei tartu vastaiskussa yhtä varmasti kyseisellä rigauksella. Tapsi Koukun jatkeena käytän yleensä verrattain lyhyttä 25–30 cm 0,40 mm fluorocarbonista sidottua tapsia. Peruke ei kannata olla pidempi, sillä jos koukun ja painon välillä on paljon etäisyyttä, saattaa tärppi olla hankala havaita. Mikäli haukivaara on vielä hämärässä ja pimeässäkin suuri, voi käyttää myös teräsperuketta. Mateiden suosima kivinen pohja tosin ottaa usein omansa ja rigejä kuluu, joten fluorocarbon-tapsi on siinä mielessä edullinen ja helppo vaihtoehto. Fluorotapsin yläpuolella käytän leikaria ja sen päällä liukupainoa, koukun sidon suoraan fluoroon kiinni. Sopiva paino on yleensä jotain 30 ja 80 gramman väliltä riippuen täysin virtauksesta. Liukupaino, josta siima kulkee läpi, jää huonommin jumiin pohjakivien väliin kuin sivutapsissa roikkuva paino. Kalastustekniikka ja heittopaikat Virtaavassa jokivedessä täky kannattaa heittää suoraan poikkivirtaan tai siitä hieman alavirran puolelle. Kovempi virtaus pysäyttää oikein valitun painon ja syötin juuri sopivaan penkan ja kovemman virran reunaan, missä made viihtyy. Mateenpolut ovat legendaa ja kuumat paikat kivipohjalla tuntuvat hieman vaihtelevan vesitilanteen mukaan. Kun täky on asetettu, siima kiristetään ja vapa asetetaan penkkakeppiin. Syöttijarru tulee säätää sopivalle – niin ettei virta vie, mutta made saa otettua siimaa tarvittaessa. Tärppi voi olla hienovarainen, ja vavan kärjen tarkkailuun tarvitaan tarkkaa silmää – tai hyvää kelloa. Jos mitään ei tapahdu, syötti kannattaa nostaa ylös, vaihtaa tuoreeseen ja kokeilla hieman eri kohtaa. Tärpin tullessa ei kannata viivytellä: löysät kelataan pois ja tehti – ja sitä saa helposti tuoreena. Tärkeää on, että syötti on peräisin samasta vesistöstä, jossa kalastetaan. Kaikessa täkyonginnassa on parasta käyttää siihen suunniteltuja vapoja, joilla saa syötin lentämään etäälle, ilman että se irtoaa heitossa. Hyvä täkyvapa mateelle on esimerkiksi 11jalkainen 2,75 lb testikäyrän dead bait –vapa. Mateenpyyntiin optimoidun vavan kärki kannattaa maalata valkoiseksi, jolloin sitä on huomattavasti helpompaa tarkkailla pimeässä kuin mustaa aihiota. Liukupaino on käytännössä parempi kuin sivutapsipaino – se jumittuu harvemmin pohjakiviin ja siima liikkuu vapaasti sen läpi. Koukun kiinnitystapa vaikuttaa kalastettavuuteen ja siihen, kuinka helposti kala on vapautettavissa. Perusrigaus mateelle, jossa syo?ttina? puolikas tuore sa?rki. Syo?tti saa maata vapaasti kovalla pohjalla. Ta?kyvavat nojaavat vapatukeen 45 asteen kulmassa siimat kirea?lla?, jolloin mateen varovaiset ta?rpit va?littyva?t vavan ka?rkeen. Madeonkien valkoisiksi maalatut ka?rjet varustettuina kiinteilla? ta?rppikelloilla ja fosforitikuilla. 20 Kalastus-lehti 3/25 | Kalastuslehti.fi