Ahne ja ärhäkkä 3/24 Koeajossa VIRTAVESIEN KUHA RUTHLESS BOATS 480 SC Uutta ilmettä Erilainen etelänloma KARPPIA KANARIALTA VENEEN TEIPPAUS SUURAHVENTA PIENVESISTÄ 2004-2 024 I L M AINEN ! GRAT I S ! FR EE ! I LM AI NE N! GRA TIS ! F R E E! I L MA I NE N ! G RA TI S ! FR EE ! Lammissa on potentiaalia
M onella satunnaiskalastajalla kesä on aikaa, jolloin kalastusta harrastetaan aktiivisesti. Siimaa liotetaan kesällä maamme lukuisissa vesistöissä huomattavasti muita vuodenaikoja enemmän. Kesä ei kuitenkaan aina ole kalastuksellisesti parasta aikaa. Esimerkiksi vesikasvuston määrä on huipussaan niin merellä kuin järvilläkin, veden lämpötila on usein varsinkin lohikaloille turhan korkea eikä tyyni hellepäivä aktivoi kaloja ottamaan ainakaan perinteisin välinein kalastettaessa. Toki kesällä esimerkiksi kuhan uistelu tai ajoahventen kalastus voi olla välillä erinomaistakin, mutta väitän silti, että syksy tarjoaa kaikille kalastajille enemmän mahdollisuuksia etenkin ison kalan suhteen. Syksyllä myös esimerkiksi ruokakaloiksi otetut ahvenet, kuhat tai hauet ovat huippukunnossa ja niiden liha on maukkaimmillaan. Mitä pidemmälle syksy etenee, sitä harvemmat liikkuvat vesillä. Moni nostaa veneensä viimeistään lokakuussa ja kaukana on kesäinen vesijettien, veneiden, kanoottien ja SUP-lautojen muodostama hässäkkä. Ainoastaan aktiivikalastajat ja sitkeimmät purjehtijat tuntuvat viihtyvän vesillä viimeiseen asti. Itselleni syksy on etenkin vesillä rauhoittumisen aikaa. Keväällä on aina into pinkeänä synkän talven jälkeen ja tilanteista ei ehdi ihan samalla tavalla nauttia. Myös lehden uutuustestien tekeminen vie keväällä huomattavasti aikaa. Syksyn kalastuksessa on hyvä ottaa huomioon venekaluston ja omien varusteiden kunto, sillä kylmä vesi kangistaa nopeasti ja sääolosuhteet voivat vaihtua yllättäen etenkin merellä liikuttaessa. Kuivapuku ei ole lainkaan ylimitoitettu asuste kunnollisista pelastusliiveistä puhumattakaan. Upea syyskalastuskautta kaikille! Antti Zetterberg Syksy on tosikalastajien aikaa Pääkirjoitus Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi Syksylla? saa kalastaa rauhassa ilman pa?risevia? vesijettikolonnia. Kuva Janne Koivisto. 6 Kalastus-lehti 3/2024 | Kalamies.com
8 Kalastus-lehti 3/2024 | Kalamies.com 6 Pääkirjoitus 10 Kuhaa virtavedestä – Jani Himanko 18 Metsäjärvien suurahven – Erik Axner 24 Monikäyttöinen kelluntarengas – Viljami Huhtala 30 Ahvenen tasapainopilkintä – Peter Lahti 36 Kalastusveneiden latausjärjestelmät – Jani Mäkeläinen 42 Veneiden teippaus – Janne Koivisto 44 Karpinongintaa Kanarialla – Ville-Matti Blomqvist 48 Kalastushuijaukset – Kari Nyberg 54 Maan Mainiot Kalamiehet | Mille Pettersson – Antti Zetterberg 56 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä 58 Patologit – Aki Janatuinen 60 Kalastus-lehti esittelee: Lowrance Eagle Eye – Antti Zetterberg 62 Kalastus-lehti esittelee: Ruthless Boats 480 SC – Antti Zetterberg & Janne Koivisto 68 Tekniikka 70 Uutta & kokeiltua 100 Juha Happosen kalastusniksit JULKAISIJA Krook Media Oy Itälahdenkatu 22 B 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin TOIMITUS Janne Koivisto Niko Satto AVUSTAJAT Ari Paataja Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Anna-Maija Ahokas Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Tomi Valkamaa Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Timo Palokas Markus Männistö Mikko Kuikka Matti Jännäri Jan Friström Juha Happonen Jani Himanko Jani Mäkeläinen KANNEN KUVA Jani Himanko ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Printall SEURAAVA NUMERO Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2025 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Jaicom Oy Puh. 03-42465340 asiakaspalvelu@jaicom.com Sisällys 3/2024 s. 68 Monikäyttöinen kelluntarengas | Sivu 24
Kalastus-lehti 3/2024 | Kalamies.com 9 Päijän tarjoaa markkinoiden laajimman lisävarustevalikoiman soutuveneeseen. Lue lisää ja löydä lähin jälleenmyyjä osoitteesta: Täydellisen kalaretken herkut eivät aina ole syötäviä. Näe soutuvene uudella tavalla. PÄIJÄN 471L | alk. 2 450 € Vakaa, Uppoamaton, turvallinen.
Teksti ja kuvat JANI HIMANKO Virtavesien kuha on aktiivinen ja a?rha?kka? saalistaja. 10 Kalastus-lehti 3/2024 | Kalamies.com
Suuri yleisö pyytää tätä maamme eturivin kohdekalaa tavallisesti seisovasta vedestä, mutta virtavesillä kuhan kalastukseen tulee asteen lisää haastetta ja hauskuutta. Pitkään on ollut tiedossa, että kuhat viihtyvät hyvin virtaavassa vedessä. Monella saattaa olla uudempaa tietoa se, että nämä puolisokeat messinkikyljet nousevat saalistamaan kesällä koskien kovimpiinkin kuohuihin. Monelle koskikalastajalle kuha toimii ruokakalana, taimenten saadessa yleensä sääntöjenkin puitteissa vapautensa takaisin. K uhan virtavesikalastusta on aina rajoittanut jonkin verran vesiemme lupakäytäntö, joka erottelee virtavedet omiksi lupa-alueisiin ja luvat ovat usein melko kalliita. Moni kalastaja kokee, että koskikalastuslupaa ei ole kannattavaa maksaa pelkän kuhan vuoksi. Kalastuksen hauskuuteen lupakäytännöt eivät kuitenkaan vaikuta. Koskella on joskus mielekästäkin vaihtaa lennosta taimenen kalastus kuhan pyytämiseen. Joskus taimenen tai kirjolohen pyytämisen ollessa hankalaa, voi kuhan kalastus pelastaa reissun. Toisinaan taas veden lämmöt työntävät kalastajan vaihtamaan lohikalojen jallituksesta kuhan härnäämiseen. Toisin kuin järvillä, ei koskivesillä ole lainkaan verkkokalastusta ja vapakalastuspainekin on kuhan kohdalla melko vähäinen, kalastajien keskittyessä lähinnä jalosukuisten kalojen haaviin asti harhauttamiseen. Ruokailevia kaloja Kuhan kalastus virta-alueilla on mahdollista käytännössä läpi vuoden. Olkoonkin että kalat viettävät kylmän ajan hitaasti virtaavissa suvannoissa ja syvänteissä. Kevään lämmetessä kaloja alkaa tavoittamaan jo matalammasta vedestä ja lähempänä kovempia kuohuja. Kuhan kutu tapahtuu yleensä vedenlämmön noustua kymmenen asteen paremmalle puolelle. Samoihin aikoihin pienet saaliskalat alkavat valtaamaan omaa tilaansa koskilta. Usein virralla kalastavat ihmettelevät kuhan kalastuksen tukkoisuutta näihin aikoihin, vaikka linnut ja taimenet antavat jatkuvaa ristipainetta salakoille ja särjille molemmista suunnista. Tässä vaiheessa kuhat keskittyvät muihin asioihin kuin ruokailuun. Todellinen huippusesonki kuhan koskikalastuksessa koetaankin vasta jonkin aikaa parhaan pikkukalainvaasion jälkeen. VIRTAVESIKUHA on ahne ja ärhäkkä Kalastus-lehti 3/2024 | Kalamies.com 11
Lipan ja jigin yhdistelma? on osoittautunut virtavesissa? todella tehokkaaksi kuhalle. Va?lilla? virrasta voi iskea? ruokakalakokoa suurempikin naskalihammas, joten kuhaa ei ihan heppoisilla va?lineilla? kannata la?htea? kalastamaan. Juhannuksen tienoilla koskipitoisissa vesistöissä kuha alkaa vaihtaa mielenkiintoaan lisääntymisestä mässäilyyn. Kun osa uroskuhista jää vartioimaan kudun hedelmiä lähtevät muut armottomalle tankkausretkelle. Kotiin jäävät sankariurokset tulee yleisestikin jättää suosiolla rauhaan ja keskittää kalastus pois mahdollisilta lisääntymisalueilta. Tyypillisesti kuhan parhaan koskisesongin alkamisen huomaa koskikalastaja, jonka raivokas taimenen tärppi muuttuu puolimetriseksi kuhaksi viimeistään haavissa. Tankkaamassa olevat messinkikyljet nousevat parhaimmillaan aivan samoille paikoille koskiin, joista tyypillisesti tavoitellaan taimenia. Tämä vaatii sen, että koskivedet eivät ole liian korkealla ja että ravintoa eli pientä saaliskalaa on noussut samoille kulmille. Oikea viehe tai perho on tässä vaiheessa helppo päätellä kalan mahalaukun sisällöstä tai haaviin oksennetuista pikkukaloista. Kuhan koskisesonki jatkuu hyvänä pitkälle loppukesään, jopa syyskuulle. Olkoonkin, että kovimmassa virrassa kuhat viihtyvät lähinnä kesä-heinäkuussa. Va?lineet Välinepuolella kuhan virtakalastaja pääsee melko helpolla. Viehepuolella vavaksi valitaan noin kaksimetrinen noin 10–30 g heittopainolle soveltuva nopeahko vapa. Kelaksi 1000–2000-kokoluokan haspelikela puolattuna 0,15– 0,18 mm laadukkaalla kuitusiimalla. Tärkeää on vaivautua askartelemaan kuidun jatkoksi noin metrin mittainen peruke fluorocarbonista. Peruketta tarvitaan terävien kivien ja sattumahaukien varalle. Hätätilanteessa monofiilisiimakin kelpaa perukkeeksi tai jopa pääsiimaksi, mikäli haluaa kalastaa samoilla välineillä taimenta koskelta. Taimenen kalastukseen kuitusiima ei koskella oikein tahdo soveltua. Monen mielestä paras vaihtoehto on nykyaikainen fluorocarbon-pinnoitettu monofiili, joka soveltuu niin koskikalastukseen kuin matalan veden jigaukseenkin erinomaisesti. Perhokalastaja pyytää koskella kuhaa samoilla välineillä, mitä käyttää muuhunkin streamer-kalastukseen. Yhdeksänjalkainen ja seiskatai kasiluokkainen vapa on tarkoituksenmukainen. Päiväkalastus vaatii uppoavampaa siimakalustoa, mutta illalla pärjää kelluvalla siimalla. Jonkinlainen puruperuke on hyvä haukien varalle. Vieheet ja perhot tulee virittää väkäsettömiksi, sillä useimmilla koskilla tämä on ehto kalastuksen sallimiseen. 12 Kalastus-lehti 3/2024 | Kalamies.com
Kalastus-lehti 3/2024 | Kalamies.com 13 FISH FEARLESSLY TRANSMIT X JACKET & BIB 100% Nylon 15K / 10K Vedenpitävä ja hengittävä suorituskyky Fleece-vuoratut lämmittelytaskut vetoketjuilla Neopreenit hihansuissa estää veden pääsemisen hihoihin kaloja käsitellessä Vetoketjut on suojattu tuulelta ja sateelta erillisellä läpällä Täyspitkä korroosion kestävä YKK-vetoketju ja koorroosionkestävät osat housuissa Kulmittainen tasku housuissa mahdollistaa nopean ja helpon pääsyn tarvikkeisiin. BONGE.FI FISH FEARLESSLY TRANSMIT X JACKET & BIB 100% Nylon 15K / 10K Vedenpitävä ja hengittävä suorituskyky Fleece-vuoratut lämmittelytaskut vetoketjuilla Neopreenit hihansuissa estää veden pääsemisen hihoihin kaloja käsitellessä Vetoketjut on suojattu tuulelta ja sateelta erillisellä läpällä Täyspitkä korroosion kestävä YKK-vetoketju ja koorroosionkestävät osat housuissa Kulmittainen tasku housuissa mahdollistaa nopean ja helpon pääsyn tarvikkeisiin. BONGE.FI
Koukuista voi poistaa väkäsen pihdeillä puristamalla, joten suurta operaatiota toimenpide ei vaadi. Väkäsettömällä koukulla on tärkeä pitää siima tasaisen kireänä koko väsytyksen ajan, mikäli mielii saada kuhan haaviin saakka. Pa?iva?lla? kuha lojuu syvemma?lla? Yleisin paikka tavoittaa virtavesikuha kesällä on järvien ja suvantojen suut, mihin kosket purkavat vetensä sekä järvivesillä reippaasti virtaavat kapeat salmet. Koskella heittäminen aivan kovimpaan koskeen on usein melko turhaa, vaan heitot olisi suunnattava jonkin verran sivuun kovasta virran osasta. Suvannon tai järven puolella kalastettaessa on veneestä apua etenkin päiväsaikaan, kalojen ollessa laajemmalla alueella ja syvemmällä. Illalla taas rannalta kalastettaessa pääsee huomattavasti helpommalla, kuhien kerääntyessä pienemmälle alueelle ja lähelle pintaa. Keskellä kirkasta päivää kuhat viettävät aikansa hieman passiivisempina pohjan tuntumassa tai välivedessä. Tällöin jigit ja muut helposti upotettavat vieheet ovat tehokkaimpia. On hyvä muistaa, että virtaavaan veteen vieheet eivät yhtä nopeasti uppoa kuin seisovaan veteen. Kuhan kalastus sopii mainiosti kaikenika?isille ja kuha ei ole veden la?mmo?n suhteen niin ronkeli kuin taimen. Kuhan virtavesikalastajan tyo?kaluja ovat erilaiset crankbait-vaaput, perinteiset jigit seka? lippajigit. Ta?ma? hieman rauhallisempi virran osa sisa?lta?a? monia paikkoja, joissa kuha viihtyy. "Suvannon tai järven puolella kalastettaessa on veneestä apua etenkin päiväsaikaan, kalojen ollessa laajemmalla alueella" 14 Kalastus-lehti 3/2024 | Kalamies.com
Tyypillisellä kuhan koskiapajalla on syvyyttä kahdesta viiteen metriä. Hieman virran voimasta riippuen jigipään paino vaihtelee 10–18 gramman välillä. Blade-vieheet ja Rippin Rap -tyyppiset on myös syytä valita sieltä painavammasta päästä. Yksi puolisalainen ase on ollut jigin ja lipan yhdistelmät, jotka jostain syystä toimivat virrassa erityisen tehokkaasti. Oma lukunsa on tekniikka, jolla vieheet saadaan virtaavassa vedessä uppoamaan ja vielä niin, että vieheeseen saadaan pidettyä kalastustuntuma uiton tai kelauksen ajan. Nyrkkisääntönä voi jigien ja muiden uppoavien vieheiden kohdalla pitää sitä, että vasten virtaa heitetty viehe uppoaa nopeammin, kun taas myötävirtaan heitettynä vastaavan vieheen pohjaan saaminen on vaivalloisempaa. Koskivesillä vieheja jigihävikki saattaa olla usein olla melko runsasta. Etenkin kalastajalle ennestään tuntemattomilla vesillä. Tilannetta osaltaan vaikeuttaa kaikuluotaimen ja jopa veneen käyttökielto monessa paikassa. Mikäli ei ole kiinnostusta tutkia kalapaikan pohjaa omakustanteisesti viehe vieheeltä, on erinomainen ratkaisu odottaa iltaa ja kuhien siirtymistä kohti pintavesiä ja koskien kuohuja. Kesa?iltana hereilla? Lämpiminä keskikesän iltoina kuhan koskikalastus näyttää parhaat puolensa. Kuhat nousevat aivan pinnan tuntumaan ruokailemaan pienillä saaliskaloilla. Ahven, salakka ja särki kuuluvat listan toiveherkkuihin. Hieman paikasta riippuen noin kello 22–24 alkava juhla tarkoittaa sitä, että jigin voi vaihtaa matalauintiseen vaappuun ja perhokalastaja pääsee kelluvalla siimalla tavoittelemaan näitä ahneita suursyömäreitä. Kuha ei viihdy virran kovimmissa pyo?rteissa?. Kuhan voi tavoittaa etualan rauhallisemmasta osasta. Vene on virtavesikalastajalle hyo?dyllinen etenkin isompien suvantojen kalastuksessa. Virrasta saattaa va?lilla? napata myo?s ahven. Lajikirjo on pienella? alueella va?lilla? ha?mma?stytta?va?. Kalastus-lehti 3/2024 | Kalamies.com 15
Perhoista parhaiten toimii aivan yksinkertainen Supertinseli, joka kymmensenttisenä tuntuu olevan kuin luotu kuhan koskikalastukseen. Tinselin kultainen ja musta versio on myös osoittanut kykynsä kuhan kaadossa. Varmasti moni muukin pikkukalaa jäljittelevä perho toimii mainiosti, mutta kuhan ollessa ajoittain väkivaltainen perhoja kohtaan, on tinseleiden uhraaminen lajille tuntunut parhaalta ratkaisulta. Vaapuista tehokkaita illan kähmyssä ovat olleet 7–12 cm hyvin virtaa kestävät luonnollisen väriset vaaput. Rapalan Team Esko ja Countdown ovat itselläni olleet eniten käytössä lähinnä hyvän virtauintinsa ansiosta. Kuhien ja suurten haukien lisäksi myös kookkaat ahvenet ovat vakituisia vieraita näillä apajilla, unohtamatta kunniavierastamme taimenta. Kuhien noustessa lähemmäksi pintaa kalastustekniikka on helppo. Vaappu tai perho tulee heittää virran suuntaan hieman alaviistoon kohti oletettua ottipaikkaa. Tämän jälkeen voi antaa virran uittaa viehettä niin, että siima osoittaa kohtisuoraan alaspäin, jonka jälkeen siimaa hieman sisään ja uusi heitto. Pinnan tuntumasta vieheeseen iskevä koskikuha yllättää ensikertalaisen raivollaan ja saa paatuneenkin vapamiehen, tai -naisen, kiinnostumaan koskikalastuksesta aivan uudella tavalla. Aivan kovimpiin kuohuihin ei kuhanpyyta?ja?n tule tule uistintaan heitta?a? vaan keskitta?a? kalastus rauhallisempaan virran osaan. Iltaa kohden rannalta kalastettaessa kuhat kera?a?ntyva?t pienemma?lle alueelle ja la?helle pintaa. 16 Kalastus-lehti 3/2024 | Kalamies.com
Vaikka ta?kyonginta veneesta? ei olekaan niin kaikuluotaimesta riippuvaista, on siita? hyo?tya? ravintokalan liikkeiden seuraamisessa. Fredrik keskittyy intensiivisesti ta?rppiin ja Nala tieta?a? milloin isa?nta?a? ei sovi ha?irita?. 18 Kalastus-lehti 3/2024 | Kalamies.com
L ähdin ystäväni Fredrik Eliassonin kanssa etsimään uusia potentiaalisia suurahvenlampia -ja järviä Ruotsista ja uskon, että samanlaiset paikat ja tekniikat ovat yhtälailla Suomessakin hyödynnettäviä. Alkusyksyinen yö on pimeä kun ajelemme vanhaa metsäautotietä kohti ennalta suunniteltua kohdetta, jossa Fredrik on kerran käynyt täkykaloja pyytämässä. Meidän pitää seurata tarkasti GPS-navigaattorin ohjeita, sillä puusto on niin tiheää ettei pientä järveä pysty kunnolla näkemään ennen kuin on aivan lähellä. Meillä on trailerilla vielä pieni puskavene, joka on onneksi sen verran kevyt, että pystymme vetämään sitä loppumatkan maata pitkin kaksistaan. Pienessä veneessämme on sähkömoottori, pieni kaikuluotain sekä kummallekin sähkölaitteelle oma akkunsa. Otimme vielä mukaan varmuudeksi kevyet jigisetit. Metsäjärvien suurahven ottaa täkyyn Teksti ja kuvat ERIK AXNER Käännös ANTTI ZETTERBERG Ahven on niin Ruotsin kuin Suomenkin yleisin kala ja sitä löytyy lähes kaikista vesistöistä. Koska ahven on niin yleinen, ei peruskoon kalan saaminen ole hankalaa, mutta kun tavoitteeksi asetetaan suurahven ja pyyntipaikaksi tuntematon metsäjärvi, on hommassa jo enemmän haastetta. Kirjoittajan veneesta? ta?kyonkima suurahven ylitti juuri 50 cm rajan. Kalastus-lehti 3/2024 | Kalamies.com 19
Koukkuina käytämme yksihaaraisia koukkuja kokoluokissa 4–6. Koukun valinnassa on tärkeää, että se on mahdollisimman ohutlankainen, mutta vahva ja siinä on iso kita, jotta syöttikalan koukutus ja ahvenen tartuttaminen sujuvat mallikkaasti. Aivan koukun yläpuolelle kiinnitämme fluoresoivan helmen iskupisteeksi, joka hehkuu keskellä pikkukalaparvea kiinnittäen saalistavan ahvenen huomion. Helmi on osoittautunut todella tehokkaaksi. Kalastustekniikka on yksinkertainen: kelaongella voidaan kalastaa hyvin läheltä venettä tai tehdä lyhyitä, noin 10–20 metrin heittoja, jotta syöttikala ei irtoa koukusta. Kalastussyvyys pidetään aamuyön aikaan noin metrissä, sillä ahvenet saalistavat tähän aikaan hyvinkin lähellä pintaa. Ongimme pääosin ajelehtivasta veneestä. Siima pidetään reilusti löysällä, jotta ahvenella on aikaa mutustaa saalista ja tarttua paremmin koukkuun. Etusormea on hyvä pitää kiinni siimassa, jotta pienimmätkin tärpit saa havaittua. Kelan jarru voidaan pitää suhteellisen löysällä ja kiristää sitä tarvittaessa kalan menohalujen mukaan. Auringonnousun aikaan kannattaa panostaa Toki kaloja voi saada myös muuhun aikaan, mutta olemme havainneet, että tunti ennen ja jälkeen auringonnousun ovat olleet selkeästi parhaita onkiaikoja etenkin avoimessa vedessä. Silloin kannattaa olla paikalla. Isot kalat saavat vapautensa, ruokakalat otetaan keskikokoisista. Aktiivista aamukalaa Syy miksi olemme lähteneet liikkeelle keskellä yötä on se, että uskomme ahventen olevan aktiivisia heti kun aurinko nousee. Aiomme kalastaa kelaongilla käyttäen etukäteen pyydettyjä kuolleita täkykaloja. Muista pyytää täkykalat samasta vesistöstä mistä kalastat, jotta rapurutto ei leviä. Pienen järven pinta on täysin tyyni aamuauringon ensimmäisten säteiden suodattuessa aamu-usvan läpi. Luonto on vasta heräämässä uuteen päivään ja kaikkialla on aivan hiljaista. Kaikuluotain näyttää isoja parvia ahventen ravintokaloja eli salakoita ja pieniä särkiä. Erilaiset pikkukalat tuikkivat pinnassa pyydystäen hyönteisiä ja kuulemme kaislikon läheisyydestä saalistavien ahventen aiheuttaman plup-äänen kun ne haukkaavat saaliskalan lisäksi ilmaa veden pinnasta. Jahti on alkanut ja meidän pitää saada täkymme oikealle paikalle pyytämään. Varusteet ja kalastustekniikka Käytämme kohoina erilaisia kelaonkikohoja 20–30 gramman painoisina ja 60-senttinen tapsi on 0,30 mm fluorocarbonia. On tärkeää, että tapsi on riittävän pitkä, jotta koho ei valu liian lähelle syöttiä. Haukivaaran johdosta voi käyttää myös ohutta vaijeritapsia. Painona kannattaa käyttää liukupainoa. Kun pida?t sormea siimalla, tunnet pienimma?tkin ta?rpit. Fluoresoiva helmi on osoittautunut eritta?in hyva?ksi huomionhera?tta?ja?ksi. Koukun voi mainiosti asettaa myo?s selka?eva?n etupuolelle, mutta koska ongimme pa?a?osin ajelehtivasta veneesta?, voi koukun kiinnitta?a? hyvin suuhunkin. 20 Kalastus-lehti 3/2024 | Kalamies.com