Rajattomasti mahdollisuuksia 2/26 ONGINTA KAUPUNGISSA Haastava kalastusmuoto Elämys JÄRVITAIMENEN LIVE-KALASTUS SUURAHVENTA PIENVESISTÄ TARGA 32 ILMAINEN GRATIS FREE Ota mukaan! Kalaan naapuriin KALASTUS VIROSSA KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004 Erilaista kaupunkitekemistä
4 Kalastus-lehti 2/26 | Kalastuslehti.fi Kalaa ei koukuteta kalatarinoilla, vaan kunnon välineillä. Eväät onnistuneeseen kalareissuun löydät Motonetista. Olivatpa sanojen sijaan hukassa sitten airot tai pelastusliivit, meiltä löydät kaiken tarvittavan aina paukkuliiveistä perämoottoriin. Kaloja ei pelkillä puheilla narrata Helpommin tehty kuin sanottu
Kalastus-lehti 2/26 | Kalastuslehti.fi 5 Kalaa ei koukuteta kalatarinoilla, vaan kunnon välineillä. Eväät onnistuneeseen kalareissuun löydät Motonetista. Olivatpa sanojen sijaan hukassa sitten airot tai pelastusliivit, meiltä löydät kaiken tarvittavan aina paukkuliiveistä perämoottoriin. Kaloja ei pelkillä puheilla narrata Helpommin tehty kuin sanottu
6 Kalastus-lehti 2/26 | Kalastuslehti.fi MEILLÄ SYÖ AINA Jokaiselle matkalle herkullisia valintoja Tuo eet ja palvelut voivat muu ua lennon keston, lentokoneen ja matkustusluokan mukaan.
Kalastus-lehti 2/26 | Kalastuslehti.fi 7 MEILLÄ SYÖ AINA Jokaiselle matkalle herkullisia valintoja Tuo eet ja palvelut voivat muu ua lennon keston, lentokoneen ja matkustusluokan mukaan.
10 Kalastus-lehti 2/26 | Kalastuslehti.fi 8 Pääkirjoitus 12 Suurahventa pienvesistä – Matias Aho 18 Keskikesän ahvenen kalastus merellä – Tomi Valkamaa 24 Lohikalojen live-kalastus – Mikko Rehtilä 30 Oikean koukun valinta – Erik Axner 36 Kalastajien rikkomukset – Leevi Lahti 40 Onginta kaupungissa – Juha Ojaharju 48 Maan Mainiot Kalamiehet | Freddie Kippilä – Antti Zetterberg 52 Heittokalastajan siimat – Jani Mäkeläinen 60 Rapala 90 vuotta 2026 – Antti Zetterberg 66 Kalastuskolmio 40 vuotta 2026 – Antti Zetterberg 72 Kalastus Virossa – Mikko Saarinen 78 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä 80 Patologit – Jani Helminen 82 Kalastus-lehti esittelee: Garmin Spy Pole – Antti Zetterberg 84 Vene-esittely: Targa 32 – Antti Zetterberg 88 Tekniikka 90 Uutta & kokeiltua 126 Juha Happosen kalastusniksit 128 Muistoja lohijoelta – Teemu Husu JULKAISIJA Krook Media Oy Itälahdenkatu 22 A 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUS Janne Koivisto Mikey Sarelin AVUSTAJAT Ari Paataja Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Sakke Yrjölä Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Mikko Rehtilä Sami Pitkänen Santtu Poutanen Lennart Pethman Johan Ekman Mikko Lampinen Erik Axner Steffen Schulz Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Tomi Valkamaa Markus Männistö Mikko Kuikka Matti Jännäri Jan Friström Juha Happonen Jani Himanko Jani Mäkeläinen KANNEN KUVA Janne Koivisto ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Printall SEURAAVA NUMERO Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2026 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Atex Software Oy Puh. 03-4246 5340 tilaajapalvelu@atex.com SISÄLLYS 2/2026 s. 68 "Kesällä kalastavan kannattaakin tarkkailla veden lämpötilaa ja etsiä sopivan lämpöinen vesi, jossa ahvenet ja niiden saaliskalat viihtyvät." – Ahvenen kalastus kesällä merellä, sivu 18 Kuva: Tomi Valkamaa
Suurten ahventen kalastuspaine on matala pienvesissä, mutta pienvedet voivat olla fyysisiltä ominaisuuksiltaan haastavia. Kirjoittajan onnistuminen nostaa hymyn huulille. 12 Kalastus-lehti 2/26 | Kalastuslehti.fi
Iso ahven on monen kalastajan unelmakala. Nykyisin luotaintekniikoiden kehittyessä mielletään monesti, että isoimmat ahvenet löytyvät liveluotaimella isoista muikkupitoisista vesistä. Siellä niitä piirtyy näytöille, joskin ovat monesti todella haastavia saada siiman päähän. O n kuitenkin olemassa toinenkin vesistötyyppi. Helposti pienelläkin veneellä saavutettava. Mistä löytyy ihan yhtä isoja ahvenia, niitä ei vain sieltä luotaimilla kaiveta esiin. Monesti tämän kaltaisiin paikkoihin ei edes pääse isoilla veneillä. Nämä paikat ovat toisinaan aika vaikeita lähestyä, mutta todella hauskoja kalastaa. Meidän kalaporukassamme ne ovat tarjonneet upeita hetkiä vesillä ja ikimuistoista ahvenen kalastusta. Nyt puhutaan matalista ja rehevistä järvistä Kyseessä ovat siis vesistöt, joiden keskisyvyys on alle 150 cm. Paikoista, joista ei löydy minkäänlaisia syvyyskäyriä. Järvistä, joista vanhat ukot puhuvat nostaneensa niin isoja ahvenia, ettei sopinut edes avatun sanomalehden päälle. Tällaisia järviä löytyy ympäri Suomea. Kalastuspaine on matala, koska vetouistelu ja pyydyskalastus on rehevässä vesistössä vaikeaa. Heittokalastuskaan ei ole helppoa, mutta kun tekniikan oppii, niin se on todella hienoa kalastusta. Paljon tulee tapahtumia ahventen, säyneiden ja lukuisten haukien vuoksi, mutta ennen kaikkea mahdollisuus päästä käsiksi näiden järvien todellisiin jättiahveniin. Ahven on luonteeltaan parvikala vesistöstä riippumatta. Pienissä ja matalissa vesissä parvet ovat pienempiä. Muutamista kaloista muutamiin kymmeniin kaloihin. Mitä isompia kalat ovat, sitä vähemmän parvessa niitä on. 40–43 cm ahvenet ovat yleensä 2–4 kalan porukoissa. Siitä isommat on yleensä jo yksittäisiä kaloja. Etenkin kaikkein suurimmat yksilöt. Suurahventa pienvesistä Teksti MATIAS AHO Kuvat MATIAS AHO, MIKA VIITANEN & OSKARI REINMAN Pöpperökeli mielletään usein haukikeliksi, mutta karkeammalla ahvenella taitaa olla sama ruokakello kuin hauella. Rapujigejä, jigejä offset-koukulla, isompia chatterbaiteja ja pieniä haukishadejä ei kannata suurahvenen suhteen unohtaa. Kalastus-lehti 2/26 | Kalastuslehti.fi 13
Kuinka tällaisia paikkoja tulee sitten lähestyä? Tietenkin ensin karttasulkeiset käyntiin ja kuvaukseen sopivaa järveä etsimään. Satelliittikuvat ovat nykyisin korvaamaton apu. Omia suosikkeja matalista ja rehevistä vesistä ovat läpivirtaavat järvet. Jo pienikin virtaus muuttaa kalapaikkaa ja helpottaa kalojen löytämistä huomattavasti. Niissä kala on lähtökohtaisesti aina lähellä liikkuvaa vettä. Mikäli selkeää läpivirtausta ei ole, niin laskevat purontai ojansuut, ja muutenkin selkeät poikkeamat järvessä kannattaa painaa mieleen. Yksittäinen kivikko, pieni selkeästi syvempi alue tai pinnan läpi kuultava poikkeava pohjanmuoto. JosMatalissa pienvesissä on harvoin mitään syvyysvaihtelua ja käytännössä kalat voivat sijaita missä päin tahansa. Tämä on "sokkokalastusta" parhaimmillaan. Parempi ahven voi hyvin iskeä haukijerkkiinkin. Jokaisella kerralla ei suurahvenia löydy, mutta hyvät ruokakalat ilahduttavat. Hyrräkelasetti sopii hyvin myös ahvenkalaan ja mikäli tulee "haukimainen" paikka, niin samalla setillä voi kätevästi kalastaa haukeakin. 14 Kalastus-lehti 2/26 | Kalastuslehti.fi
kus yksittäiset kaislapuskatkin keräävät isojakin kaloja. Mikäli mitään selkeää ottipaikkaa ei löydy kartasta, niin sitten lähdetään vesille tutkimaan järveä. Heitellen tai uistellen. Mikäli ruovikon määrä antaa myöden, niin uistelu pienillä vaapuilla tai ihan jigiä perässä vetäen, on tehokas tapa etsiä kalaa. Kasvustosta huolimatta jigi tulee yllättävän hyvin tasaista vauhtia vetämällä kasvuston läpi, ja saa kalat paljastamaan olinpaikkansa. Jokaisessa järvessä on aina tietyt alueet, jotka keräävät kalaa, joskus sitä ei välttämättä pysty edes täysin selittämään miksi. Ajan myötä kuitenkin järven luonne alkaa aukeamaan, ja onnistumisten myötä sitä rupeaa tunnistamaan minkälaiset paikat keräävät kalaa juuri sillä järvellä. Sitten voidaankin jo alkaa kalastamaan näitä alueita tarkemmin läpi. Iso vaatii aina töitä Sitten kun aletaan etsimään oikeasti isoa kehukalaa ja järven suurinta ahventa, niin ainoa oikea tapa on heittää paljon. Kiertää kiinnostavia paikkoja ja heittää lisää. Oikotietä onneen ei ole. Monesti paras on kalastaa kuin kalastaisi pientä haukea. Astetta isommat vieheet verrattuna peruskoon fileeahvenelle, ja hyvin samantyyppiset paikat. Iso ahven ja pieni hauki eivät ole vihollisia keskenään. Ne syövät samaa ravintoa. Monesti ne myös löytyvät ihan samankaltaisista paikoista. Mikäli siis tuntuu, että ei tästä kulmasta tule kuin pientä haukea, niin jatka vielä hetki. Siellä pienten haukien seassa saattaa lymyillä elämäsi ahven. Tämä sama pätee myös matalissaja rehevissä merenlahdissa. Millaisilla välineillä? Kun kalastetaan isoa ahventa, niin vieheiden koko kannattaa myös mitoittaa sen mukaan. Rehevissä järvissä Mataliin vesiin sopivaa kalustoa ylhäältä. Popperi, chatterbait ja pikkuvaappu. Hyviä ahvenpitoisia pienvesiä leimaa läpivirtaus, mataluus sekä olematon kalastuspaine. Kuva Mika Viitanen. Kalastus-lehti 2/26 | Kalastuslehti.fi 15
särkikalat ovat ahventen pääasiallinen ravintoa. 45–50 cm ahven syö helposti 10–15 cm pikkukalaa. Matalassa uivat chatterbaitit on todella tehokkaita. Ne aiheuttavat paljon värinää veteen, ja luovat ison hahmon. Spinnerbait-tyyliset uistimet ovat myös todella hyvä valinta kasvuston sekaan. Jigit kannattaa koukuttaa offset-koukuilla, jolloin niillä voi kaivaa kasvuston sisältäkin kaloja. Keskikesällä pintavieheet ja ihan perinteiset lipat ovat äärimmäisen tehokkaita. Kun vesistössä on paljon kasvustoa, ja käytetään isohkoja vieheitä, kannattaa vapakin mitoittaa sen mukaan. Kun tarkoitus on operoida kasvustojen keskellä ison ahvenen kanssa, niin on hyvä olla vapa, jolla se saadaan uimaan kohti haavia. Siksi esimerkiksi 8”/244 cm vapa ei ole yhtään liioiteltua. Viehesuosituskin saa olla luokkaa 7–32 g, tai 10–40 g. Siimat, ja etenkin perukesiimat voivat olla hiukan normaalia paksumpia, koska uistinta ei tarvitse saada uppoamaan nopeasti. 0,15 mm kuitusiima ja 0, 50 mm fluorocarbon-peruke on hyvä valinta, jolloin ei tule myöskään niin paljon viehetappioita haukien kanssa. Perustekemisen kautta onnistumisiin Suurahvenen kalastus paikasta, jossa et saa juuri mitään apua luotaimista, on loppujen lopuksi tosi simppeliä kalastusta. Paljon heittoja, paljon myös roskien irrottelua koukusta. Mutta loppujen lopuksi peruskalastusta pienillä nikseillä höystettynä. Ainoa mitä tarvitset mukaan, on usko siihen, että se iso ahven on siellä. Se ei välttämättä iske ensimmäisellä reissulla. Se ei välttämättä iske vielä viidennelläkään, mutta sitten kun ison ahvenen hahmo solahtaa haaviin niin jokainen tyhjä heitto unohtuu. Aina ei säyneiltäkään voi välttyä. Matalat ruovikot ovat usein täynnä pieniä haukia, mutta pienet hauet ja isot ahvenet syövät samaa ravintoa, joten pyydöt vain rohkeasti veteen. 16 Kalastus-lehti 2/26 | Kalastuslehti.fi
18 Kalastus-lehti 2/26 | Kalastuslehti.fi Ahvenet ovat kesällä aktiivisia ja tankkaavat salakkaa ja kolmipiikkiä ahkerasti. Uitto niin jigillä kuin kovavieheilläkin saa olla reipasta. Kuva Tomi Valkamaa.
Kalastus-lehti 2/26 | Kalastuslehti.fi 19 Mikä onkaan mukavampaa puuhaa kuin kesäinen ahvenen kalastus. Vesille lähtemisen kynnys on matalimmillaan veden kimaltaessa auringossa ja asusteeksi riittää t-paita, shortsit ja kelluntaväline. K esällä ahvenen kalastus on myös monipuolisimmillaan, kun niille voi tarjota kaikkia mahdollisia vieheitä jigeistä poppereihin ja kalastaa pohjasta pintaan saakka. Oma kokemukseni rajoittuu vahvasti merellä kalastamiseen, joten vinkit koskevat vain merialueita. Veden lämpö ohjaa kaloja Keväällä vesien hieman lämmettyä koittaa ahvenen kutuaika, joka ajallisesti venyy parille kuukaudelle riippuen siitä missä paikassa ja syvyydessä kalat kutevat. Syvemmät vedet lämpeävät viimeisenä ja luonnollisesti kutu tapahtuu näillä alueilla viimeisenä. Käytännössä touko-kesäkuun vaihteessa matalilta alueilta ahvenet ovat poistuneet. Syvemmillä alueilla on paljon kalaa, koska sieltä löytyy vielä jopa kutemattomia kaloja pintavesien ollessa jo 10–20 astetta. Ahvenen kasvulle optimilämpötila on hieman yli 20 astetta ja silloin se myös tarvitsee paljon ravintoa aineenvaihdunnan ollessa vilkkaimmillaan. Kesällä kalastavan kannattaakin tarkkailla veden lämpötilaa ja etsiä sopivan lämpöinen vesi, jossa ahvenet ja niiden saaliskalat viihtyvät. Paikat voivat vaihdella paljonkin vuorokauden aikana juuri lämpötilasta johtuen. Suurilla selillä lämpötila harvoin nousee liian korkeaksi ja siellä ajoahvenparven voikin löytää saalistamassa mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Matalilla alueilla voi veden lämpötila nousta liiankin korkeaksi varsinkin kuumina aurinkoisina päivinä, mutta illalla varjojen pidennyttyä veden ylle alkaa vesi viilenemään ja aamulla auringon noustessa se on viileimmillään. Näillä paikoilla voikin usein havaita selkeän syöntipiikin todella aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Tällaiset paikat voivat usein toimia päivästä toiseen samaan kellonaikaan. Keskikesän ahvenen kalastus merellä Teksti TOMI VALKAMAA Kuvat TOMI VALKAMAA, JANNE KOIVISTO & ANTTI ZETTERBERG Booyah Melee -chatterbaitin pää on iso murikka ja lippa hakkaa siihen muodostaen kovan klik-klak-äänen. Kuva Janne Koivisto.
20 Kalastus-lehti 2/26 | Kalastuslehti.fi Poppereita, stickbaiteja ja pieni pullea crankbait. Savustettu keskikesän ahven uusilla perunoilla on huippugourmetia. Kuva Antti Zetterberg. Mikäs se on tällaisissa puitteissa kalastella. "Omaa kalastusta leimaa vahvasti jigaaminen ja käytän jigejä jopa pinnan lähellä tapahtuvaan jigaukseen" Paikat Hyviä ahvenpaikkoja ovat sellaisia, missä niille riittää tarpeeksi ravintoa, onhan niiden kerättävä keväällä kuluttamansa rasvavarastot täyteen. Helppoja alkukesän paikkoja ovat salakan kutupaikkojen läheiset alueet, sillä näissä paikoissa on yleensä aina ahvenia. Varmaa on, että kalat voivat liikkua paljonkin päivän aikana ja niiden löytäminen, sekä seuraaminen voi olla hyvinkin haastavaa. Joskus voi havaita selällä tiirojen tai lokkien syöksyvän veteen ja silloin kannattaakin kiirehtiä paikalle tarjoamaan pintavieheitä ahvenille. Tällainen tapahtuma on yleensä hetkessä ohi ja se alkaa hetken päästä uudelleen jossakin kaukaisuudessa. Pidempiin syöntisessioihin voi helpommin törmätä iltaisin, kun ahvenet nousevat jossakin pintaan maiskauttelemaan pikkukaloja. Tällaiset tilanteet ovat kuin luotuja pintavaapuille ja poppereille. Vieheet Kesällä ahvenille voi tarjota kaikkia mahdollisia ahvenvieheitä ja jigejä. Nopein tapa koluta läpi ahvenpaikkoja on käyttää kovavieheitä, jotka lentävät pitkälle ja ne ovat nopeita kelata takaisin. Tällaisilla vieheillä saadaan nopeasti käytyä läpi suuri alue. Kelausnopeudella pystyy vaikuttamaan siihen millä syvyydellä viehe pyytää. Mielestäni pyytävimpiä noista kovavieheistä ovat perälipalla varustetut mallit, jotka yleensä antavat tärpin, mikäli paikalla on ahvenia. Näiden vieheiden heikkoutena on usein niihin asennettu pieni koukku, josta isompi ahven voi itsensä pyristellä irti. Ahvenien löydyttyä voidaan aloittaa ”vieheralli” eli etsitään tilanteeseen sopiva viehe. Jos ahvenet ovat syvällä tai pohjalla niin niitä voi yrittää kaivaa sieltä raskailla kovavieheillä, jigeillä ja syväuintisilla uppoavilla vaapuilla. Välivesiahvenille