4 Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi ...ja paljon muuta Kalastus Vene Moottoripyörä Varaosat Auto Pihanhoito
Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi 5 ...ja paljon muuta Kalastus Vene Moottoripyörä Varaosat Auto Pihanhoito
6 Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi
Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi 7
O len tänä keväänä kuunnellut usean henkilön marmatusta siitä, kuinka Suomi on liian kylmä maa ja täällä ei ole ikinä lämmintä ja mukavaa. Ihmisen muisti on lyhyt, sillä viime kesä oli todella lämmin ja kesälämpöä jatkui vielä syyskuun puolelle. Ahvenkalojen kalastuskin oli ikimuistoisen hyvää. Mennyt kevät on ollut kyllä uskomattoman kylmä sitä ei käy kiistäminen. Surkean ja lämpimän talven – en päässyt edes kunnolla pilkille merellä – jälkeen kevään valo tuntui todella hyvältä. Valoa kyllä tuli sama määrä kuin aiemminkin, mutta lämpö jäi jonnekin Pohjoisnavalle. Jatkuvat yöpakkaset ja pohjoisvirtaus pitivät kelit todella kylminä ja kevätkutuisten kalojenkin kudun aloitus tuntui viivästyvän. Sateet olivat varsin vähäisiä ja kun aikaisin sulaneen vähäisen lumen myötä joissa ei ollut kovaa virtausta, niin ainakin etelärannikolla päästiin nauttimaan pitkästä aikaa kirkkaasta keväisestä merivedestä. Sanotaan, että vuodet eivät ole veljiä ja kun vertailen viime ja tätä kevättä, on sama kuin vertailisin yötä ja päivää. Tuntuu kuitenkin siltä, että luonto tasaa lämpötilaeroja, jolloin huonoa talvea seuraa usein kylmä ja epävakaa kevät kuten nyt tapahtui. Kaiken kukkuraksi ilmastonmuutos vahvistaa sään ääri-ilmiöitä kuten tuulia ja laidasta laitaan heitteleviä lämpötiloja, joten kalastajalla on täysi työ pysyä kärryillä eikä vanhaan tietoon voi enää samalla tavalla luottaa vaan pitää elää hetkessä. Mikäli täytyisi valita otanko viileän vai lämpimän kevään, ottaisin viileän, sillä liian nopeasti tuleva lämpö sulkee kalojen suut ja tekee kaikesta kalastuksesta hankalampaa. Kevätkalastuskausi myös loppuu nopeasti, kun siirrytään suoraan talvesta kesään kuten 2024. Kesä saapuu tänäkin vuonna, se on ihan varma ja siitä on turha olla huolissaan. Nyt kannattaa nauttia hieman viileämmistä olosuhteista sillä viileämmät lämpötilat ovat nykytahdilla katoava luonnonvara. Vaatteita voi aina lisätä, mutta niitä on paha alusvaatteiden jälkeen vähentää. Nautitaan kesästä, vaikka se olisi vähän viileämpikin! Kyllä se kesä sieltä tulee Pääkirjoitus Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi Kesa?illan magiaa – ta?ta? on odotettu. Kuva Antti Zetterberg. 8 Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi
10 Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi 8 Pääkirjoitus 12 Suurahvenen perhokalastus – Viljami Huhtala 18 Ahvenen kasvustojigaus – Tomi Valkamaa 24 Paranna hauenkalastusta erikoisväreillä – Erik Axner 30 Kyttyrälohen kalastus – Mikko Rehtilä 34 Etelä-Norjan rantakalastus – Sakke Yrjölä 40 Nykyaikaisen heittokalastusveneen varustelu – Jani Mäkeläinen 46 MotorGuiden huolto & korjauspalvelut – Antti Zetterberg 48 Maan Mainiot Kalamiehet | Markku Autio – Peter Lahti 50 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä 52 Imatra paikallisen silmin – Antti Zetterberg & Antti Kymäläinen 58 Kalastusvaellus Finnmarkissa – Albert Weckman 64 Vaappu mahdollistaa monipuolisen kalastuksen – Mikko Lampinen 74 Patologit – Jani Helminen 76 Kalastus-lehti esittelee: Garmin Force Pro -keulasähkömoottori – Antti Zetterberg 80 Vene-esittely Päijän 471 L – Antti Zetterberg & Jyri Kuusisalo 84 Vene-esittely: Silver Hawk BRX 2025 – Antti Zetterberg & Sami Pitkänen 88 Vene-esittely: Buster Mcc 2025 – Antti Zetterberg & Viljami Huhtala 94 Tekniikka 96 Uutta & kokeiltua 126 Juha Happosen kalastusniksit JULKAISIJA Krook Media Oy Itälahdenkatu 22 B 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUS Janne Koivisto Mikey Sarelin AVUSTAJAT Ari Paataja Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Sakke Yrjölä Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Mikko Rehtilä Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Johan Ekman Mikko Lampinen Erik Axner Steffen Schultz Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Tomi Valkamaa Markus Männistö Mikko Kuikka Matti Jännäri Jan Friström Juha Happonen Jani Himanko Jani Mäkeläinen KANNEN KUVA Viljami Huhtala ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Printall SEURAAVA NUMERO Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2025 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Atex Software Oy Puh. 03-4246 5340 tilaajapalvelu@atex.com SISÄLLYS 2/2025 s. 68 "Rantavesissä elelee paljon todella mielenkiintoisia kalalajeja. Matkalla tulee nälkä ja meri on täynnä herkullisia kaloja." Rantakalastus Etelä-Norjassa, sivu 34
Teksti ja kuvat VILJAMI HUHTALA Ihan pienimma?t fladat eiva?t va?ltta?ma?tta? pida? kovin suurta ahvenma?a?ra?a? sisa?lla?a?n, mutta niissa? suurahvenet seilaavat usein sisa?a?n ja ulos ravinnon pera?ssa?. Ta?sta? syysta? ne ovat myös ka?ymisen arvoisia paikkoja, kun olosuhteet osuvat kohdilleen. Oikeana pa?iva?na? voi perhon pa?a?ha?n saada komeita kyrmyniskoja. 12 Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi
Ahven on kansalliskalamme, eikä suotta. Onhan se Suomessa yleisin kalastuskohde ja haluttu ruokakala. Se on myös monelle lapselle ensimmäinen onkisaalis. Ahvenen kalastus on lisäksi yksi helpoimmista perhokalastusmuodoista aloittaa, sillä ahven ottaa melkein mihin perhoon tahansa, ja niitä löytyy lähes jokaisesta vesistöstä. Myös isompia yksilöitä on lähes joka lammikossa, mutta ne ovat luonnollisesti haastavampia tavoittaa. Suurahvenet ovat aivan oma lukunsa ja niin kuin muillakin lajeilla, suurkalojen löytämiseen ja kalastukseen tarvitaan paneutumista ja vaivaa. P arhaiten suurahvenia on löytynyt hyvin suljetuista lahdista, joissa on kuitenkin yhteys isompaan vesistöön. Merellä näitä lahtia kutsutaan fladoiksi. Lahti itsessään voi olla hyvinkin matala, mutta olisi hyvä, jos sieltä löytyy jokin syvempi monttu sekä monipuolista pohjanmuotoa. Rehevä pohjakasvusto, kaislikko sekä kivikot luovat hyviä piilopaikkoja niin pikkukaloille kuin niitä saalistaville ahvenille. Jos edellä mainitut ominaisuudet löytyvät, ei suurahvenella ole tarvetta poistua fladalta koskaan, vaan ne saattavat elää siellä ympäri vuoden. Pienemmille fladoille isot ahvenet taas tulevat yleensä vain lisääntymään ja ruokailemaan. Olosuhteet suurahvenelle Vaikka suurahvenet lymyilevät isoilla fladoilla usein ympäri vuoden, niiden saamiseen tarvitaan silti oikeat olosuhteet. Ne eivät ole aina aktiivisia ja saattavat olla hyvinkin oikukkaita ottiaikojen suhteen. Itse aloitan isojen ahventen kalastuksen yleensä vasta toukokuun lopussa. Tällöin ne ovat kuteneet ja aktivoituIsot, yli 40-senttiset yksilöt on hyva? pista?a? jatkamaan hyvia? geeneja?a?n ja ottaa ruokakalat 30–35-senttisista?. Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi 13 SUURAHVENTA voi kalastaa myös perholla
vat syömään rehevien lahtien pikkukalaa, jota usein löytyy matalasta massoittain. Parhaat olosuhteet alkavat, kun vedet ovat lämmenneet selkeästi yli kymmenen asteen. Aurinkoiset, lämpimät ja tyynet päivät ovat loistavia ahvenpäiviä niin kesällä kuin myöhään syksylläkin. Paras kalastus osuu usein pidempään korkeapaineen jaksoon. Äkilliset muutokset säässä passivoivat usein suuret ahvenet. Myös matalapaineella voi saada hyvin kalaa, jos se on jatkunut pidempään. Ottiajoissa korostuvat selkeästi aamupäivät ja illat. Ison ahvenen ei tarvitse pelätä kokonsa puolesta petoja, joten ne eivät hae enää turvaa parvesta. Ne myös viihtyvät samoilla paikoilla kuin isot hauet, missä ne liikkuvat yleensä yksittäin tai korkeintaan muutaman kalan ryhmissä. Usein siimaan päähän osuu vain se yksi iso. Samojen elinpaikkojen vuoksi ahvenen ja hauen kalastuksen voi hyvin kohdistaa samaan päivään. Ahvenen kalastuksen sivusaaliina tulee usein myös suuria haukia. Yleensä kohdelaji valitaan silti sääolojen mukaan. Varsinkin syksyllä tyyni ja aurinkoinen päivä saattaa olla isolle hauelle myrkkyä, jolloin on luonnollisempaa keskittyä suurahveneen. Syksyllä isotkin ahvenet parveutuvat toisinaan saalistaessaan matalaan tulevaa pikkukalaa. Jos jostain saa ison ahvenen tai edes kontaktin suurempaan kalaan, kannattaa kalastusta jatkaa samassa paikassa. Ahvenparvella on usein taipumus uida tiettyä uintilinjaa, jolloin se todennäköisesti palaa ottipaikalle hetken päästä. Syksyllä isoja ahvenia saadaan myös venesatamista, salmien virtapaikoista ja fladojen ulkopuolelta sekä ränneistä. Joessa ne löytyvät usein akanvirrasta sekä kosken loppuliu’uista. Nämä ovat paikkoja, jotka keräävät syksyllä salakkaa ja muuta pikkukalaa. Ahvenperhoissa voi olla kokoakin etenkin kun tavoitellaan suurempia kaloja. Perhova?lineet on hyva? olla mukana jos jigiin on hankala saada tarttumaan. Tyynet kesa?illat ovat usein antaneet onnistumisia. Haukiperhova?lineet soveltuvat aivan hyvin myös ahvenen kalastukseen. Tyyni keli ei va?ltta?ma?tta? ole haukikeli, mutta samoissa paikoissa viihtyva? suurempi ahven on mieleista? kalastettavaa. 14 Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi
"Samojen elinpaikkojen vuoksi ahvenen ja hauen kalastuksen voi hyvin kohdistaa samaan päivään" Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi 15
Välineet Yleisesti ahvenen perhokalastukseen soveltuu käytännössä mikä tahansa yhdenkäden perhosetti, joka kaapin pohjalta löytyy. Suurahvenen kalastukseen kuitenkin kannattaa varata hieman järeämmät välineet, sillä niillä on taipumus olla samoilla paikoilla isojen haukien kanssa. Tästä syystä suosin pääosin samoja välineitä kuin hauenkalastuksessa, eli 8–9-luokkaisia vapoja. Erityisesti lämpimän veden aikaan yli metrin haukea ei ole kiva väsytellä liian keveillä välineillä, varsinkaan jos kala on tarkoitus vapauttaa. Lisäksi iso ahven ottaa melko kookkaisiin perhoihin, ja toisinaan perhoja on myös syytä painottaa. Pelkästään jo tästäkin syystä välineet tulisi olla hieman raskaammat. Haukivaaran vuoksi peruke kannattaa olla myös kunnossa. Isot ahvenet eivät juuri pelkää vaijeriperuketta. Varsinkin, jos tulee heitettyä isoja ahvenperhoja, itselläni on käytössä peruketta myöden täysin sama kalusto kuin haukikalassa. Pienemmille perhoille, ja jos on tarkoitus kalastaa syvemmältä, suosin 0,60–0,80 mm paksuista fluorocarbon-peruketta, joka kestää auttavasti myös hauen hampaissa. Ahvenperhoja kannattaa olla rasiassa niin painotettuja kuin painottamattomia. Isot ahvenet kaipaavat perholta usein liikettä. Syvemmässä vedessä ja kovapohjaisissa paikoissa jigityylisesti painotetut perhot ovat todella tehokkaita. Perhon ei tosin tarvitse upota pohjaan saakka, vaan sitä voi hyvin uittaa vesikasvuston yläpuolella. Aktiivinen ahven kyllä hakee perhon myös välivedestä. Itse suosin paljon wiggletail-pyrstöllä varustettuja perhoja, jotka tuovat sopivaa väreilyä ja ärsykettä veteen. Joskus aivan perinteiset slinkyt ja tinselit toimivat loistavasti, ja ne saavat olla toisinaan myös todella kookkaita. Jopa haukiperhoilla on saatu paljon suuria ahvenia, mutta iso koukku voi hankaloittaa kalan kiinni jäämistä. Perhosiimoina käytän yleensä kelluvaa tai hitaasti uppoavaa siimaa. Varsinkin loppukesästä ja syksyllä vesikasvit ovat jo ihan pinnassa kiinni, jolloin perhoa ei kannata upotella kovin syvälle. Tällöin painotetut perhot voivat tehdä kalastamisesta haastavaa. Usein melko hidas perhon uitto ja pitkät pysäytykset ovat Ahvenhommissa on hyva? olla haavi mukana isomusten varalle. toimineet tehokkaasti. Oma kokemukseni onkin, että suurahvenet lyövät herkemmin rauhalliseen uittoon ja pienet nopeaan. Ahven ei ole laajemmin perhokalastajien suosiossa Suurahvenen perhokalastus ei ole kovin vaikeaa, kun asiaan perehtyy ja löytää potentiaalisia alueita. Kalastuskohteena ahven on mitä mainioin, ja se on elinvoimainen koko Suomessa. Suuret ahvenet tulisi kuitenkin vapauttaa samoista syistä, kun muutkin suuret petokalat, koska ne pitävät särkikalakantoja tehokkaasti kurissa ja estävät sitä kautta vesistöjen liiallista rehevöitymistä. Ahvenen perhokalastus nosti päätään jo vuosikymmen takaperin, ja kotimainen Vision jopa lanseerasi Abbo-nimisen perhosetin. Kalastusmuotona se kuitenkin jäi melko marginaalisen, mutta omistautuneen porukan harrastukseksi. Uskon ja toivon, että ahvenen perhokalastus tulee jatkossa lisääntymään. Ahvenia voi hyvällä omalla tunnolla kalastaa myös kesähelteillä vesien lämmettyä, jolloin erityisesti lohikalat kannattaa jättää rauhaan. Mielestäni myös virvelikalastajan kannattaisi pitää yhtä ahvenperhosettiä mukana veneessä, sillä isot ja varovaiset kalat usein kelpuuttavat elävästi ja hitaasti uivan perhon herkemmin saaliikseen kuin jigin tai uistimen. Ison fladan sisa?a?ntulora?nnista? tullut yli kilon ahven. Kirjoittaja tyytyva?isena? löydettya?a?n fladan ison kyrmyniskan. 16 Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi
Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi 17 JAKKI AITOKALA JIGI 15 CM 2 KPL/PKT 2 PKT (norm. 5,99 €/pkt) 10 € JAKKI SUPERTAIL JIGI 8 TAI 10 CM 3 KPL/PKT 3 PKT (norm. 3,99 €/pkt) 10 € Jakki huippuluokan jigit vaativaankin käyttöön todella eloisalla pyrstöllä ja tyylitellyin yksityiskohdin. Kun vaadit parasta! Huippuluokan Jakki-jigit vaativaankin käyttöön, eloisin liikkein ja tyylitellyin yksityiskohdin. Paljon värivaihtoehtoja. MÖKKILÄISEN VALINTA.
18 Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi Teksti TOMI VALKAMAA Kuvat TOMI VALKAMAA & KALASTUS-LEHDEN ARKISTO Kasvuston keskelta? kaivetut hyva?n kokoiset ahvenet palkitsevat.
Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi 19 Moni jigikalastaja on varmasti törmännyt ongelmaan, jolloin vesikasvillisuus on tehnyt kalastamisesta todella hankalaa, jollei jopa mahdotonta. On turhauttavaa repiä kasveja irti koukusta tai jiginupista jokaisen heiton jälkeen. Samalla pohtien, että kalastavuus kärsii huomattavasti siitä, kun jigissä on koko ajan kiinni ylimääräistä. P uskaan heittämisellä en tässä tapauksessa tarkoita heittämistä suoraan kaislikkoon tai alueelle, jossa vesikasvit makaavat pinnalla. Kasvuston tullessa pinnalle asti voi kalastus olla jopa mahdotonta, koska jigiä ei saa edes pintakalvosta läpi ilman kasvien tarttumista. Pintaan asti kasvien valtaamia alueita voidaan satunnaisesti päästä kalastamaan silloin, kun vesi nousee nopeasti riittävän paljon, jolloin kasvien ja pinnan väliin jää vapaata vettä kalastettavaksi. Samoin kaislikkoalueiden kalastus onnistuu silloin kun jäät ovat pätkineet kaislikot veden pinnan alapuolelle. Nuo monesti kalaisat vesikasvillisuuden valtaamat alueet jäävätkin siten helposti jigikalastajalta väliin ja kalastetaan mieluummin sellaisella alueella missä pohja on vesikasveista vapaa. Toivottavasti seuraavat vinkit helpottavat kasvustokalastusta. Vuodenajat Kalastuksen suunnittelua vesikasvillisuuden valtaamille alueille voi ajatella vaikkapa vuodenaikojen mukaan. Keväisin tilanne on paras, kun suurin osa vesikasvillisuudesta on talven jäljiltä kuollut tai jäät ovat vieneet ne mukanaan. jigaus vesikasvillisuuden valtaamilla alueilla Heitä puskaan! Eritta?in hitaasti uppoava jigi rigattuna pelkka?a?n EWG-koukkuun on eritta?in tehokas va?line kasvustojen koluamiseen.
20 Kalastus-lehti 2/25 | Kalastuslehti.fi matalista kasveista tai pohjalle tippuneesta kuolleesta kasviperäisestä aineksesta. Drop shot-, Texasja Carolina-rigien kanssa jigin kalastavuus pysyy parhaimpana, sillä niissä oleva paino on se mikä yleensä kerää kaiken kasvillisuuden. Tällaisessa paikassa kannattaa kokeilla myös Tokyo-rigiä, joka pitää koukun juuri ja juuri kasvillisuuden yläpuolella. Tiheiden väliveteen yltävien vesikasvustojen jigaaminen tapahtuu kasvuston ja pinnan väliin jäävässä vapaassa vedessä. Tämä kalastusalue voi matalan veden aikaan jäädä olemattomiin, vaikka käyttäisi todella kevyttä jigiä. Nämä alueet kannattaakin kalastaa vain silloin kun siellä on riittävästi vapaata vettä kalastettavaksi, sillä myös petokalat haluavat vapaata uintitilaa itselleen. Tällöinkin on riskinä, että tippuessaan jigi osuu vesikasveihin, joten onkin syytä jigailla kevyillä hitaasti horisontaalisessa asennossa uppoavilla jigeillä kuten tiheästä materiaalista lisätyllä suolalla valmistetuilla stick bait:llä tai no sinker -rigatuilla jigeillä. Silloin kun kasvustot ovat ohuita ja pitkiä voi niiden joukossa pystyä jigaamaan, kunhan muistaa kalastaa aina virran suuntaisesti. Kasvit kääntyvät aina virran mukana ja ovat alussa pohjasta vain vähän viistossa mutta kääntyvät ylempänä jopa kokonaan vaakatasoon ja tällöin ainoa mahdollinen jigaussuunta on kohtisuoraan myötätai vastavirtaan. Lukkoja ka?ytetta?essa? kannattaa valita sellaisia, joissa ei ole lenkkien ulkopuolella törrötta?via? osia. Vaakatasossa uppoavia jigeja?. Ylha?a?lla? vasemmalla ruohosuojattu jigipa?a? ja sen alla NED-pa?a?. Oikealla ylha?a?lla? football-nuppi jonka etuna on pohjalle tippuessaan koukun ja?a?mien pohjasta ylöspa?in. Vasemmalla alinna on ”normipa?a?” EWG-koukulla. Alkukesästä vedet ovat jo lämmenneet ja samalla vesikasvit ehtineet jo kasvaa matalammilla alueilla haittaavissa määrin. Keskikesällä osa kasveista on kasvanut jo pintaan asti syvemmilläkin alueilla, ja kalastuksen haasteet ovat suurimmillaan aina syksyyn saakka. Loppusyksyllä tilanne taas helpottuu vesikasvien alkaessa hitaasti kuolemaan ja rappeutumaan. JIgausmenetelmät kasvien valtaamilla alueilla Moneen eri tilanteeseen löytyy jigaamista helpottavia ratkaisuja ja oikeastaan ainoat vesikasvit, joihin ei löydy helpotusta ovat viherahdinparrat, pilvija lettiruskolevät. Näihin kasveihin riittää jo pelkkä jigin hipaisu, jonka jälkeen koukku, nuppi ja lukko ovat täynnä kasvia. Silloin kun vesikasvusto on matalaa vain muutaman 2–3 cm korkuista niin alueella voidaan vielä melko menestyksekkäästi kalastaa kevyellä jigipäällä ilman lukkoa. Varsinkin kelluvien jigien kanssa homma pelittää vielä varsin mielekkäästi jigin nosteen pitäessä koukun irti pohjalla kasvavista Liian pitka?ksi ja?tetty fluorosiiman pa?a? kera?a? helposti kasvillisuutta. Muista leikata aina siiman pa?a? mahdollisimman lyhyeksi ja kera?a? siimanpa?tka?t talteen. Alavasemmalla 2 ruohosuojattua koukkua ja niiden yla?puolella EWG (extra wide gap) koukkuja. Oikella puolella olevissa koukuissa on jigin kiinnityksen varmistamiseksi "jigiruuvi”. Oikean rivin toiseksi ylin koukku ei ole EWG ja sopiikin ka?ytetta?va?ksi esim. matojigien kanssa. Langan paksuus vaihtelee koukuissa ja ta?ma? kannattaa ottaa huomioon painossa ja paksujen jigien kanssa. Osa kuvan EWG-koukuista on EWG/ Offset-koukkuja. Offset-koukun ka?rki ei ole linjassa lenkin kanssa, joten se tarttuu paremmin kalaan ja kasveihin.