• Koukussa kalastukseen Nro 2/13 » Pintaperhokalastuksen perusteet » Kalastajan vesikulkuneuvot » Lötköjen paluu haukivesille » Kesän graavausvinkit » Kalastajakin tarvitsee merimiestaitoja KALAVENE specia l ki on s o k n i g n u p Vanhankau Kuha ottaa isoon jigiin
• Nyt nappaa ? PARHAAT HINTAEDUT! Kotimainen VERKKOMERKKI Sopii myös merelle! Virallinen merkki! Kaikki osat ovat ruostumattomia. 1795 Ecomaster KALAVERKKO Silmäkoot 0,35?0,60 mm, korkeus 1,8 m, pituus 30 m. 12 95 Patriot Power Troll VETOSETTI Todella suosittu vetosetti! Norm. 34,95 Edulliseen hintaan! Ahti KATISKA 29 50 Laadukas kokoontaittuva katiska. Näitä mahtuu veneeseen vaikka useampi. 28 00 Aqua Marine MOOTTORIKUMIVENE Kolmelle aikuiselle ja yhdelle lapselle suunniteltu laadukas moottorikumivene, jossa varusteina muun muassa puulattia, airot, hankaimet ja vetoköysi. Kantavuus max. 320 kg, perämoottorin koko max. 9,9 hv. Veneen koko 277 x 155 cm Fladen KALASTUSSARJA Umpi- tai avokelasetti teleskooppivavalla Norm. 11,95 10 00 Suomen halvinko? 399 00 Tarjoukset voimassa 3.6.?16.6.2013 tai niin kauan kuin tavaraa riittää tarjousaikana. TOKMANNI Alajärvi, Hämeenkyrö, Ilomantsi, Imatra, Joensuu, Joutsa, Juuka, Jyväskylä Seppälänkangas, Kangasala Lentola, Kankaanpää, Kauhava, Kitee, Kokemäki, Kokkola, Kuusamo, Kylmäkoski, Lempäälä Ideapark, Lieksa, Mikkeli, Mänttä, Mäntyharju, Nokia Vihola, Nurmes, Oulu Jukola, Outokumpu, Pori, Raahe, Seinäjoki, Suonenjoki, Sysmä, Tampere Lielahti, Tornio, Varkaus, Äänekoski TARJOUSTALO Espoo Olari, Forssa, Hyrylä, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kaarina Piispanristi, Karjaa, Kerava, Klaukkala, Länsikeskus Masku, Parainen, Riihimäki, Turenki, Tuulos, Uusikaupunki, Vantaa (Petikko, Porttipuisto, Tammisto)
• Jesse VAAPUT Ei syvännemallit. Norm. 9,99 8 50 Hauki-kuha VAAPUT Norm. 7,99 6 95 Easy Wobbler VAAPUT Counter Line Norm. 39,95 Paljon erilaisia vaappuja! Norm. 2,99/kpl 3500 1000 5 kpl Blind SIVUPLAANARI Norm. 9,99 8 50 Boat Tech VAPATELINE Norm. 7,99 6 00 TELESKOOPPIONKI 4 m Norm. 3,99 350 Fladen VIEHEPAKKI Kahdella tasolla. Sisältää pientarvikkeita ja vieheitä. Norm. 11,95 10 00 JIGIT 4 kpl/ps Norm. 2,50/ps 10 00 7 ps HK Varma UISTIN Taimen 10 cm tai kalkkaro sintti 6 cm Norm. 12,95 1150 Elävät, sitkeät ONKIMADOT Erilaisia Stormin jigejä kesäksi poskettomaan hintaan! JIGIPÄÄT 3 kpl/ps Päiden painot 7 g, 10 g ja 14 g Norm. 2,99/ps 1000 4 ps VIEHELAUKKU Sisältää neljä vieherasiaa Norm. 34,95 5 2900 Fisherman Kelluva PUUKKO Blue MONOFIILISIIMA 4 4 99 Norm. 4,99 00 0,25?0,45 mm Norm. 4,99 00 Tarjoukset voimassa 3.6.?16.6.2013 tai niin kauan kuin tavaraa riittää tarjousaikana. ROBINHOOD Gammelby, Hamina, Heinola, Hollola, Karhula, Karisto Kotka, Kouvola (Inkeroinen, Kuusankoski) Lahti Laune, Lappeenranta, Mäntsälä, Nastola, Orimattila, Porvoo MAXI-MAKASIINI Iisalmi, Kajaani, Kiuruvesi, Kuhmo, Kuopio, Sotkamo, Suomussalmi MAXI-KODINTUKKU Kajaani, Kuopio Tarkemmat yhteystiedot www.tokmanni.fi. lisäksi sämme stustarvikkeita is lö ä m y My kala ille! ti muita runsaas lle ja ammattilais ji harrasta umaan! a tutust Tervetulo
• Kalastus 2/13 sisällys Kuhanpyytäjän ei kannata vieroksua isojakaan jigejä. Kuva Jörgen Larsson. JULKAISIJA Krook Media Oy Nahkahousuntie 5 00210 HELSINKI puh. (09) 7268 0180 fax: (09) 7268 0181 www.krookmedia.fi Päätoimittaja Antti Zetterberg Toimitus Ari Paataja Jerker Krook Jacob Roos AVUSTAJAT Janne Koivisto Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Marko Sarrola Jouni Heimonen Jani Nieminen Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Hasse Härkönen Ossi Öhman Teemu Koski Hannes Kallioinen Mikey Sarelin Kari Lossi Niko Satto Pasi Taponen Anssi Lehtinen Jens Bursell Juha Ojaharju Timo Raimovaara Sakke Yrjölä Jukka Rapo Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Antti & Mikko Salo Aki Janatuinen 6 8 18 26 30 36 40 46 52 56 60 64 68 72 78 82 86 90 94 96 106 108 110 8 Pääkirjoitus Vanhankaupunginkoski ? Sakke Yrjölä Lötköjen paluu haukivesille ? Niko Satto Kuinka suureen jigiin kuha ottaa? ? Peter Lahti Pintaperhokalastuksen perusteet ? Jani Helminen Siimanvalintaopas | jigisiiman valinta ? Peter Lahti & Niko Satto Merikartan luku ja navigointi kalastajan silmin ? Pasi Taponen Hyvät eväät kruunaavat kalareissun ? Niko Satto Onkikaloina suutari ja karppi ? Janne Sullström Ahvenenkalastajan vuosi | kesä ? Mikey Sarelin Maan Mainiot Kalamiehet | Kari Lossi ? Ari Laine Pörjen Parila Pörjen Parilan kesäextra | graavaus Kalastajan vesikulkuneuvot ? Janne Koivisto, Mikey Sarelin, Niko Satto, Antti Zetterberg Kalastusveneenä Killer Whale ? Teemu Koski & Jaakko Varjokorpi Kalastusveneenä Kaisla 550 Fishing ? Antti Zetterberg & Peter Lahti Kalastusveneenä Suvi 5700 CC ? Antti Zetterberg & Kari Nyberg Jokapaikanhöylästä heittolavetiksi | osa III ? Mikey Sarelin Abon Aarrearkku Uutuudet & uutiset Revolverihaastattelussa Mikael Brandt & Mikael Jaakkola ? Antti Zetterberg Mikeyn Perhokellari Mika Vornasen kolumni Kalastuslehti 2/13 | kalamies.com KANNEN?KUVA Sakke Yrjölä ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi Jacob Roos puh. 040-553 2898 jacob.roos@krookmedia.fi Painopaikka Reusner SEURAAVA NUMERO Ilmestyy syyskuussa Painos 30.000 kpl Tilaajapalvelu IO Kustantajapalvelut OY Puh. 03-42465340 tilaus@kustantajapalvelut.fi
• ERÄ-LEHDEN HYVÄ OSTOS kalamies.com | Kalastuslehti 2/13 9
• Pääkirjoitus Tässä jälleen yksi hetki, joka kannattaa elää pariinkin kertaan. Kuva Jörgen Larsson. CARPE DIEM - Tartu hetkeen K alakaverini Santtu päätti erään mehevän kalarapsan näihin singin edustalla. Tuolloin carpe diem toteutui todella ja saaliit oli- sanoihin. Siinä hän oli enemmän kuin oikeassa. Jos emme elä vat mittavia. Elämässä tosin ei juuri muuta ollutkaan kuin kalas- hetkessä, niin miten elämme? Ainakin minä haluan nauttia kai- tusta. kista hienoista hetkistä, joita elämä eteen heittää. Kalastus on täynnä juuri näitä hetkiä. Kalan tärppejä, uskomat- Noista ajoista on jo lähes 20 vuotta ja vuonna 2013 elämässä on aika paljon muutakin tärkeää. Perhekin on. Tartun silti kalastus- tomia väsytystaisteluita, tilapäistä murhetta karkuutuksen hetkellä, hetkeen aina kun se vaan on mahdollista. Niin kannattaa kaikkien upeita auringonlaskuja, hyviä keskusteluita ja mahtavaa kaverien kes- muidenkin kalastuksen harrastajien tehdä. Tiedätte kyllä miksi. keistä laatuaikaa. Bonum aestate (Hyvää kesää). Juuri näiden asioiden takia kalastus tarjoaa minulle niin uskomatonta mielihyvää, että siitä on muodostunut kuin huume, jota haluan koko ajan vaan lisää. Uskon, että monella meistä on sama vaiva. Tälläkin hetkellä tätä kirjoittaessa ajattelen seuraavaa kalareissua ja pohdin vimmaisena oikeaa taktiikkaa. On toukokuun 24. päivä Antti Zetterberg ja isot tankkeriluokan meritaimenet ovat saapuneet Helsingin edustan antti.zetterberg@krookmedia.fi paikoille sankoin joukoin mässäilemään silakalla. Käytännössä pitäisi olla ruoskimassa koko ajan. Tosielämässähän se ei ole mahdollista. Aikoinaan vietin parhaimmat meritaimenajat aina teltassa pelimestoilla ja kävin sieltä koulussa ja töissä. Asuin suuren osan toukokuusta ja marraskuusta lastauslavojen päälle kyhäämässäni majoitteessa Hel- 10 Kalastuslehti 2/13 | kalamies.com P.S. Emme ole astumassa venelehtien reviirille, vaikka tässä numerossa onkin tavallista enemmän veneitä ja vesikulkuneuvoja. Kalastus tapahtuu kuitenkin parhaiten veneestä tai muusta kelluvasta esineestä, joten päätimme ottaa kaikki kesän kunniaksi syyniin.
• AIRD: SIMPLY MORE Kuvan tuotteet: Aird kelat, kampanjahinta 99,00? (119,50?). Aird vavat, kampanjahinnat alkaen 69,00? (79,50?) I daiwa.fi kalamies.com | Kalastuslehti 2/13 11
• ?Kakspuokki? kirre hymyilyttää. Jokeen eksyy välillä tankeista ihan syötävän kokoisia ja temperamentikkaita eväkkäitä. 12 Kalastuslehti 2/13 | kalamies.com
• Teksti Sakke Yrjölä Kuvat Sakke Yrjölä, Antti Zetterberg, Mika Vornanen Vanhankaupunginkoski ne n se ura- ja ol oh uo se ai il ad st an av st Kala Alle kilometri kasiratikan päättäriltä sijaitsee urbaanin kalastajan mekka. Idyllinen Helsingin historiallinen Vanhakaupunki kätkee sydämeensä kaksihaaraisen Vanhankaupunginkosken ja sen suvannon, missä Vantaanjoki laskee savisen vetensä mereen. L änsihaaraa hallitsee tulvien aikaan pauhaava Vantaanputous ?Putsku?. Pahamaineinen nousueste on samalla ainutlaatuisen upea arkkitehtooninen kokonaisuus. Kuninkaankartanonsaaren itäpuolella on yksi Etelä-Suomen parhaista koskikalastuskohteista, Vanhankaupunginkosken itähaara. Kalastajan näkökulmasta alue tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kuin mikään muu kohde Suomessa Monet fongarit käyvät alueella onkimassa erikoisia lajeja kuten vimpoja, pasureita ja hopearuutanaa. Alueelta on saatu isoja karppeja, harjuksia, miekkasärkiä ja jopa turska. Näennäisestä helppoudestaan huolimatta vahvoja elämyksiä saavat myös kokeneemmat vapakalastajat. Väestötieteellisesti on vaikeaa keksiä monipuolisempaa kalastuskohdetta Alue houkutteleekin paikalle kansaa päiväkotiryhmistä kalastusoppaisiin. Edullisuutensa ja helpon saavutettavuutensa ansiosta kalastuksesta pääsevät nauttimaan kaikki kasteihin ja tuloluokkiin katsomatta. Samoista syistä paikka tarjoaa sosiaalisesti merkittävän kanavan juttuseuraa hakevalle eläkeläiselle ja rakentavan kosketuspinnan eri kultuurien välille. Kaupungin hienoiksi kunnostamat pengerrykset ja kulkureitit mahdollistavat kalastuksen myös liikuntarajoitteisille kaupunkilaisille. Kaksi ajanjaksoa yli muiden: kevät ja syksy Luonnollisten kutu- ja syönnösvaellusten rytmittämänä kalastusmahdollisuudet muuttuvat vuodenajan mukaan. Vaikka alue palkitseekin ympärivuotisesti yrittävää, ovat kevät ja syksy parhaita. Keväällä jäiden lähdön jälkeen alkaa hauen, kuhan ja särkikalojen nousu. Elo-lokakuussa taas lohikalat taimen, lohi ja vaellussiika hakeutuvat virran houkuttamina jokea kohti. Alkukesästä loppuliuku voi yllättää kiukkuisen ahvenen muodossa. Tämäkin 43-senttinen palasi elementtiinsä tyytyväisenä koostaan ja tinayhdistekertymistään. kalamies.com | Kalastuslehti 2/13 13
• Vanhankaupunginkoski Punaposki-kirre kelpuutti oranssipäisen mustan pikkuperhon. Yksi Vanhankaupunginkoski ? kaksi eri lupa-aluetta Lupateknisesti Vanhankaupunginkosken alue jakautuu kahteen alueeseen: koskeen ja suvantoon. Alueen yläpuolinen Vantaanjoki ja Vanhankaupunginlahti alapuolella kuuluvat läänikohtaisen luvan piiriin. Koskikalastusalueen luvat muuttuvat sesongin mukaan ja ovat kevään rospuuttolupaa lukuunottamatta päivä- tai tuntikohtaisia vuodenajasta riippuen. Luvat voi ostaa Meriinfosta käteisellä. Valtion kalastuksenhoitomaksu pitää olla hoidettu ennen lupakaupoille menemistä. Kalastus Vanhankaupunginkoskessa Vanhankaupungin koskialue on käytännössä kosken itähaara. Länsihaarassa sijaitseva putous on rauhoitusaluetta. Myös itähaaran kalaporras on rauhoitettu. Alueella kalastetaan vuoropäivinä perho- tai uistinvälinein. Onkiminen ei ole sallittua, lisäksi koukkukokoa on rajoitettu. Koskeen myydään enintään 10 lupaa vuoroa kohden. Kalastusvuorokausi vaihtuu klo 06.00. Kartan infolaatikosta löytyvät tarkemmat säännöt. Rospuuttokalastusta Uudesta vuodesta Vappuun 1.1. ? 30.4. Kuten lupa jo ?lupaa? kalastus voi olla saaliin perässä liikkuvalle vapakalastajalle haastavaa. Riippuen paljon sääoloista kalastus voi olla kaikkea laadukkaan ja mahdottoman väliltä. Suvikelien iskiessä keskellä talvea kiihkein vapakalastaja saa helpotusta poltteilleen. Yleisimmin talvinen saaliskala on joko joesta alas matkalla oleva ?talvikkotaimen? tai edellisvuoden istutustaimen. Mahdollisuudet paranevat kevään edetessä huhtikuulle. Kevätkutijoiden orgiat 1.5. ? 31.6. Vapun ja toukokuun puolivälin paikkeille sijoittuva hauen kutu houkuttelee kosken alaosaan raavaita ?talousnieriöitä?. Terassin kohdalta saadaan vuosittain perholla ja jigeillä ?metrikaloja?. Myös taimenet ovat liikkeessä sekä ylös että alas. Pääsääntöisesti tietysti vielä alaspäin, mutta kirkkaita rasvamahoja saadaan vuosittain etenkin alakoskesta ja sen loppuliu?usta. Toukokuussa suvannossa on kutupuuhissa myös yksi jaloimmista särkikaloistamme: toutain. Aliarvostettu testosteronipaketti on mahtava urheilu- 14 Kalastuslehti 2/13 | kalamies.com Tuomas Heinosen koukuttama taimen pysähtyy hetkeksi kuvattavaksi ennen kutuvaelluksensa jatkoa.
• Vanhankaupunginkoski Nyt ei olla Isla de Juventudilla ja kala ei ole tarpooni, vaikka sen liikkeistä niin voisi päätelläkin. ja ruokakala. Kannan pienuuden ja yleisen uhanalaisuuden takia vapauttamista kannattaa kuitenkin harkita. Toutaimet alkavat pamautella täkyihin parhaiten vasta veden lämmettyä 10 asteen paremmalle puolelle. Vaikka jigilläkin niitä saa, parhaiten ?tarpoonillemme? kelpaavat nopeasti pintakalvossa uitetut lusikat tai streamerit. Touko-kesäkuussa alakoskessa on myös kookasta ahventa, joka ottaa syödessään monenlaiseen vieheeseen. Kilokerhokala ei ole silloin poikkeuksellinen saalis. Suuret yksilöt kannattaa laskea takaisin suurten tinayhdistepitoisuuksien ja suotuisten perintötekijöidensä takia. Edellä mainittujen lajien lisäksi koskessa on myös kirjolohia, joita alueelle istutetaan useammassa erässä. Taimenen nousu tuo vipinää punttiin heinäkuusta syyskuuhun Taimenen ja lohen kutuvaellus kiihtyy syyskuuta kohden. Kesäsateiden nostamat tulvat houkuttelevat taimenia suvannosta jokeen ja sykäyksittäin kalat nousevat yläkoskeen lepäämään ennen matkan jatkamistaan joen yläjuoksun kutualueille. Joessa perhoon ja uistimeen iskee hanakasti myös toinen petomainen särkikalamme turpa, joka parhaimmillaan kasvaa parin kilon paremmalle puolelle. Varsinainen taimensesonki alkaa yleensä elokuun puolella Ensimmäinen syystulvapulssi voi houkutella jokeen paljonkin kaloja. Tapahtumia riittää silloin useita yhdelle vuorolle. Myös harvinaisempi lohi nousee elokuun lopulla jokeen ja raivopäiset isomukset laittavat kokeneemmankin kalastajan taidot koetukselle yläkosken pienissä pooleissa. Syysrauhoitusta 11.9. lähestyttäessä kalaa on koskessa joka puolella. Kosken yläosan syvemmällä keskiosan suoralla ja nis- kalamies.com | Kalastuslehti 2/13 15
• Vanhankaupunginkoski Kalaportaan yläpuolen eka pooli pysäyttää monen nousukalan ja kalastajan myös. Hauki nousee suvantoon heti kevättulvien alettua Keväthauen voi suvannosta yhyttää melkein mistä vain, suvannon itäosa ja itähaaran loppuliu?un rauhallisempi keskiosa on paras apaja. Koskesta nousee useita metrikaloja vuosittain ja suurimmaksi osaksi ne menevät takaisin kasvattamaan populaa nopean kuvauksen jälkeen. Suvantoon pakkautuvat lähes kaikki kalalajit ja kylkikaloilta on vaikeaa välttyä. Onkin tärkeää uittaa jigiä varovasti ja turhia nykäisyjä välttäen. Hauen saalistusvietti voimistuu kudun jälkeen Toukokuun puolivälin aikoihin alkava kuhan kutu vetää piikkiselät suvantoon. Myös isot kuhamammat on syytä pistää takaisin multiploitumaan. Kevätkutuisista pedoista ahvenkin on läsnä runsaana ja kookkaat kilokerhokalat ovat kerrankin näppien ulottuvissa. Särkikalat houkuttelevat paikalle myös mato-onkijoita, jotka saavat raikkaan makuisia kaloja riittäviä määriä. Herkullisimpia särkikaloja on vimpa, joita paikalla on tuhansittain. Kun katsoo onkijoita, tuntuu että särkikalojen päälle ei uusavuton kantaväestömme enää ymmärrä. Syynä on alihinnoiteltu kassilohi. kalla pintoo kookkaita asemakaloja. Sellaisten neista kaloista, joiden ruoka-arvo on heikko. Kudun jälkeen myös osa toutaimista jää syö- ärsyttäminen iskuun on yhtä haastavaa kuin Ne onkin järkevämpää päästää takaisin jat- mään salakkaa. Toutaimet ovat levittäytyneet ylös saaminenkin. kamaan kasvuaan. Joukkoon mahtuu kyllä koko suvannon alueelle. kudulta myöhästyneitä nousukalojakin. Jou- Suurin osa suvannossa keväisin parveile- Kuturauhoitus 11.9.?15.11. ?täpläsiian? lukuun puolelle tultaessa kalat katoavat kos- vista taimenista on talvikoita, jotka veden läm- kalastus jatkuu kesta ja enemmistö haavituista on alamittai- mettyä lämpenevät niille tarjotuille perhoille ja Yläkoski on lohen ja taimenen kutuaikana rau- sia. Tapahtumia on alkutalvesta huolimatta uistimille. Kala löytyy parhaiten länsihaaran vir- hoitettu. Alakoskessa alkaa vaellussiian kalas- kuitenkin yrittävälle tarjolla. rasta tai sen reunoilta. Virtauksen ollessa kova punttiperhoviritykset ovat tuottoisimpia. Kun tus. Syksyllä 2012 siian nousu koskeen oli todella heikkoa, vaikka lippoajat niitä kohta- Kalastus Vanhankaupunginkosken virtaus heikkenee, tarjoutuu perhokalastajalle laisesti suvannosta saivatkin. Rauhoitettuja suvannossa paremmat mahdollisuudet. Pohjassa piilevät taimenia sen sijaan nousee kymmenittäin. Kalastuskauden alku suvannolla riippuu tal- kivikot ja rydöt karsivat viehearsenaalia, jollei On mielenkiintoista väsytellä 0,20 monofii- vesta. Kalastus veneestä ja pilkkiminen on ole tarkkana niiden uiton kanssa. liin sidotulla nro 14 yksihaaraisella mätipal- kielletty. Kaikki vapakalastusmuodot ja lip- loperholla useampikiloisia kutukaloja. Isoim- poaminen ovat sallittuja. Petokaloilla on päi- pien kylkikalojen kohdalla onkin kohteliasta väkohtaiset kiintiöt. Kolme kalaa päivässä, repiä siima poikki mieluummin kuin väsyttää joista yksi saa olla toutain, rasvaeväleikattu kala hapoille. taimen tai rasvaevätön lohi. Kirjolohia, sii- Vanhankaupunginkosken uhkakuvat ja mahdollisuudet koja, kuhia ja haukia saa ottaa samaan kol- Rokastajat tahraavat kalastuskulttuurin Kudun jälkeinen ?nahkatanesesonki? men kalan kiintiöön maksimissaan kolme. Vanhankaupunginkosken alueelle saapuu 15.11 ? 31.12. Päivälupa kustantaa helsinkiläiselle viisi koko värisuora erilaisia persoonia. Kalastus- Marraskuun puolivälissä yläkoski aukeaa taas euroa ja vuosilupa köyhdyttää parikymppisen kulttuuri on viime vuosina mennyt parem- kalastettavaksi ja mitallisen rasvaeväleika- verran. Ulkopaikkakuntalaiselle hinnat ovat paan suuntaan rokastuskalastus-ajoista. Vielä tun taimenen saa ottaa eräksi. Saalis muo- kaksinkertaiset. Alle 18-vuotiaat ja sotavete- 90-luvulla kalan tartuttaminen suun ulkopuo- dostuu suurimmaksi osaksi tummista kute- raanit saavat kalastaa ilmaiseksi. lelta oli käytäntö. 16 Kalastuslehti 2/13 | kalamies.com
• Kokonaan tätä ikävää ?perinnekalastusmuotoa? ei ole saatu kitkettyä. Syynä siihen on valvonnan rajalliset resurssit. Hiiret tunnetusti hyppivät kattauksella kun kissan vieteri on vetämättä. Ongelmaan on onneksi keksitty uusia lääkkeitä, joita on turha tässä paljastaa. Vantaan vaeltavien kalojen nousuesteet on poistettava Edellistäkin isompi ongelma koko Vantaanjokea ajatellen on vaelluskalojen nousuesteet. Ensimmäiset esteet löytyvät mereltä Myös turvat tarttuvat koskella täkyihin. Heinäkuussa Vantaanjoen vesi ei ole kovinkaan sameaa. Helsingin edustalta. Vapaa-ajankalastajat ja puoliammattilaiset verkottajat saavat luvallisesti pitää jatojaan Helsingin edustalla jopa lohikalojen reiteille osuvissa salmissa. Keskeisin nousuväylä on onneksi rauhoitettu. Kalojen nousu Toimivimmat vieheet Vanhankaupunginkoskella Vieheitä valitsevalle kalastajalle isoin haaste on suurimman osan vuodesta pitäisikin varmistaa laajemmalla kieltoalueella. Kaupungin verk- sameana pysyvä vesi. Näkyvyys vedessä on pahimmillaan tulvien aikaan alle kosäännöt mahdollistavat neljällä verkolla operoivalle kalasta- viisi senttiä. Sameudesta ja pimeydestä johtuen käytetyt vieheet ovatkin jalle yli oman tarpeen menevät saaliit. Jokeen noussut kala on monesti kontrastisia ja/tai voimakkaan värisiä. Koskessa on kolmen kouk- monin verroin arvokkaampi kuin merestä verkotettu. Niin saa- kuhaaran sääntö: yksi kolmihaara tai kolme yksihaaraista koukkua. Kou- jalle itselleen kuin vesialueen omistajallekin. Verkko tappaa kai- kun sisämitta koukun kärjestä runkoon saa olla 8 mm ja siiankalastusai- ken siihen uivan, myös uhanalaiset ja alamittaiset kalat. kaan 6 mm. Nousuesteistä pahin on museovoimala Hauki, kuha, ahven Voimalaa operoi Helsingin Energia Museoviraston siunauksella. Valkoiset ja neonkeltaiset toukka- ja kalajigit ovat toimivimpia. Pinkki ja Voimala silppuaa länsihaarasta alaspäin matkalla olevat kalat ja oranssi ovat myös hyvin suosittuja kalastajien keskuudessa. Tunnetusti sen muuri (putous) estää kalojen nousun. Veden virtaus on voi- kyseiset kalat iskevät myös muihin uistintyyppeihin kuten erikokoisiin per- malan puolella suurempi ja putouksen sekoittama hapekas vesi hoihin. Virtauksesta, kalastussyvyydestä ja vedenlämmöstä riippuen käyte- houkuttaa taimenia ja lohia itähaaraa paremmin. Joka syksy tään 5?25 gramman jigipäätä. 10 grammainen 2/0-koukulla varustettu on toistuu paikalla surullinen näky, missä kymmenet taimenet ja hyvä yleispää. lohet ovat pakkautuneet putouksen alle hyppimään päin kiviseinää. Suuri osa niistä jää länsihaaraa iltaisin hallinnoivan ?perin- Taimen nekalastusporukan? armoille. Suosittuja värejä perhoissa ovat valkoinen ja pinkki. Tummia ja voimakkaita Veden määrää länsihaarassa voitaisiin vähentää yksinker- värejä ei myöskään hyljeksitä. Punainen, musta ja niiden yhdistelmät ovat taisilla pinnan alle sijoitettavilla patorakenteilla, joita voitai- pyytäviä. Oranssi on antanut etenkin auringonpaisteessa saalista. Luomuvä- siin käyttää tarvittaessa. Syksyisin lohikalojen vaelluksen aikaan reillä ja kimalteilla on myös omat ystävänsä. suurin osa vesimassasta pitäisi johtaa itähaaraan jolloin kalat ohjautuisivat luonnostaan sinne. Koskessa uistinkalastajat suosivat kontrastisia pikkuvaappuja kuten Salmon Horneteja jotka on tuunattu musta-neonoransseiksi tai musta-pinkeiksi. Kaloja nousee erilaisilla vieheillä jigeistä lippoihin. Suvannosta tai- Vantaanjoen käyttäminen viemärinä ei ole kestävää men ottaa myös pieniin lusikoihin ja lippoihin. Vantaanjoki alkaa Arabiasta ja päättyy Arabiaan. Ensin mainittu on posliini-istuin Riihimäellä ja viimeinen kosken viereinen kau- Lohi punginosa. Joen alkulähteethän ovat tunnetusti joen varren kun- Lohelle on koskessa tarjottu suurin piirtein samoja pyyntöjä kuin taime- tien viemäriverkostojen tuhansissa mukavuuslaitoksissa. Tulvien nellekin. Ehkä hieman kookkaampaana. Koukkurajoituksesta (8 mm) joh- aikaan se näkyy ja haisee pahimmillaan suvannolla asti. Asiaan tuen klassisten isokoukkuisten lohiperhojen käyttö on mahdotonta. Suvan- olisikin saatava nopeasti muutos parantamalla kyseisten aluei- nolta lohia on noussut putkiperhoilla, lohilusikoilla ja jopa jigeillä. Lohet den jätevesien käsittelykykyä. ovat viime vuosina harvinaistuneet istutusten vähäisyydestä lohen nousun ja kudun vaikeuksista johtuen. Lohet onkin jatkossa päästettävä jatkamaan Viemäristä lohikalaparatiisiksi sukuaan. Vantaanjoki ja sen kosket Vanhankaupunginkoski mukaan lukien omaavat huiman potentiaalin keskeisellä sijainnillaan ja vähäi- Toutain sillä esteillään tiellä yhdeksi maamme parhaista lohijoista. Van- Suvannolta ja loppuliu?usta toutain iskee hanakimmin nopeasti uitettuun taanjoella lapsuudestani asti kalastaneena näen sen mahta- kapeaan lusikkaan. Erilaiset taimenlusikat ovat antaneet hyviä saaliita. Tou- van (ehkä jonkun mielestä utopistisenkin) potentiaalin. Takapi- tain ottaa myös muihin pyytöihin, kuten jigiin tai matoon. Perhollakin niitä hallamme on upea joki, jonka kosket ja sivuojat voisivat tuot- saa, jos vain jaksaa vain kiskoa perhoa sisään tarpeeksi nopeasti. taa suuren määrän vaeltavien kalojen poikasia ja tarjota mahtavia elämyksiä tuhansille kalastaville ihmisille. Oikeilla ja roh- Lisätietoja: keilla päätöksillä voisimme saada nopeitakin tuloksia aikaan. www.vanhankaupunginkoski.ota.fi Lisäisimme kalastusmatkailuteollisuuden ja sen sivuelinkeino- www.virtavesi.com jen mahdollisuuksia samaan aikaan, kun elvyttäisimme mahta- www.facebook.com/PelastakaaVantaanjoki van lohijoen. kalamies.com | Kalastuslehti 2/13 17
• Kirjoittaja viistokaikuluotaamassa suvantoa. SUVANNON POHJAN VIISTOKAIKULUOTAUS Viistokaikuluotaaminen tarjoaa paljon mielenkiintoista informaatiota vedenalaisesta maailmasta, mutta Suomen merialueella viistokaikuluotauksen tuloksia ei saa julkaista ilman Pääesikunnan lupaa. Toki pohjaa voi tarkastella omalla laitteella vapaasti, mutta kuvien julkaiseminen esimerkiksi netissä on kiellettyä. Onnistuimme hankkimaan luvan luotausta varten Pääesikunnasta kapteeniluutnantti Juha Hirviniemen avustuksella. Halusimme selvittää suvannon syvyyksien lisäksi sen mitä pohjassa on, sillä alueen teollinen tausta antaa olettaa siellä olevan jos jonkinlaista tavaraa. Emme kuitenkaan löytäneet parin veneenraadon ja pohjassa jököttävien tolppien lisäksi mitään muuta ihmeellistä. Todennäköisesti joen mukanaan tuoma liete ja jatkuva virtaus hukuttavat pohjaan päätyneet esineet varsin tehokkaasti. 2 Ollaan matkalla kohti putousta. Pohjassa on vanhoja puupaaluja pystyssä. Vasemmalla näkyy kartalla oleva kivi/matalikko, joka tippuu suoraan alas. Kaloja on tasaisesti pitkin välivettä. Puupaalut saattavat olla vanhoja padon paalutuksia. Viistokaikukuvista paljastui seuraavaa: 1 Ollaan suvannon keskivaiheilla. Pohjassa näkyy ilmeisesti veneen tai laiturin raato. Pohjassa on selkeä patti, joka nousee neljästä metristä kahteen houkutellen paljon kalaa ympärilleen. 3 On ajettu sillan alta Kuninkaankartanon saaren edustalle. Pohjassa paljon puiden runkoja, risuja sekä veneenraato. Ei ihme, jos tällä alueella jää uistimia paljon pohjaan. 18 Kalastuslehti 2/13 | kalamies.com
• ki an ti njo el ta a Sk e itähaara Va n ko Va nh ankaupu nginko Sk i Viik int ie kal aS tuS i n fo länSihaara Koskeen myydään enintään 10 lupaa / kalastusvuoro. Kalastusvuorokausi vaihtuu klo 06. 18 ? 64 vuotiailla on oltava lupaa ostaessa ja kalastaessa tosite suoritetusta valtion kalastuksenhoitomaksusta. Lupia myyvät koskella Meri-info (käteisellä) ja RuotoSHOP Viikissä. lu h äM ee n ti e Me putouS riin fo Va > t aa n < k eS k u St ? 1.1. ? 30.4. rospuuttolupa 10 ? ? 1.5. ? 31.6. 10 ?/12 tuntia: vuoro vaihtuu klo 06 ja 18. ? 1.7. ? 10.9. 10 ?/6 tuntia: vuoro vaihtuu klo 06, 12, 18 ja 24. ? 11.9. ? 31.12. Yläkoski rauhoitettu. Kalastus alakoskessa 10? / 6 tuntia: vuoro vaihtuu klo 07 ja 13. Klo 19?07 koski on kalastuskiellossa. YläkoSki kalaporraS VoiMalaitoSMuSeo tekniikanMuSeo kalaStu SSäännöt koSkeSSa ja S u VannoSS a ? ulkopuolelta tarttuneet kalat ja alamittaiset kalat on vapautettava kalan kuntoon katsomatta! ? eräksi otettavat kalat tapettava välittömästi! ? silloilta ja veneestä kalastaminen kielletty ? lupa oikeuttaa yhden vavan käyttöön kerralla ? siimat ja roskat on laitettava roskiin länSihaara tekniikanMuSeo koSken liSäS äännöt kuninkaankartanon Saari ? uistinkalastus parillisina päivinä ? perhokalastus parittomina päivinä ? yhtä kalastuspaikkaa saa pitää hallussaan 15 min., liikkumissuunta alavirtaan ? onginta koskessa on kielletty ? saa käyttää yhtä kolmihaarakoukkua tai kolmea yksihaarakoukkua alakoSki ? suurin koukun kidan koko 8 mm mitattuna rungosta koukun kärkeen(siiankalastusaikaan 11.9.?31.12. kidan kokorajoitus tiukkenee 6 mm) loppuliuku SuVanto kalojen alaMitat ja kiintiöt Lohi 60 cm, rasvaevälliset yksilöt vapautettava Taimen 50 cm, rasvaevälliset yksilöt vapautettava. Kuha 40 cm he it t a ol it ur i Su oSitu kSet Syysrauhoituksen aikana kalastus ei saa kohdistua taimeniin ja lohiin. Tänä aikana ne on pyrittävä irtauttamaan koukusta mahdollisimman pienin vahingoin. Suuret hauet (>4 kg), kuhat (>3 kg) ja ahvenet (>1 kg) on järkevintä vapauttaa kunnon niin mahdollistaessa. Kahlatessa otettava huomioon muiden kalastus ja ylimääräistä kahlaamista vältettävä. Yli polvisyvyyden kahlausta vältettävä. Koskessa kalastajien liikkumissuunta alavirtaan. Yhtä paikkaa saa pitää hallussaan enintään vartin. koSkikalaStuSalue heittolaituri Vene l u iS k a SuVantokalaStuSalue läänilupa-alue Ma tin kalaStuSkieltoalue ka ar en Sil laiturit ja pengerretYkSet ta rantakalaStuSalueet Va n h anka upun g in l kiVi / Matalikko ahti onkilaituri kartan ulkoaSu: Sakke Yrjölä ? SYVYYStiedt: opM / lowrance / toMi nurMi Yksi lohi, taimen, kirjolohi tai hauki lupaa kohti. Kolme kuhaa tai siikaa lupaa tai päivää kohti
• Teksti ja kuva Aki Janatuinen Vantaanjoen vesistö on paljon muutakin kuin peltoaukeita halkovia hidasvirtaisia jokisuvantoja. Nopea kasvu lyhentää tuotantokiertoa ja nostaa myös osaltaan poikasalueiden tuottoa. Vantaanjoen vuosittainen hehtaarikohtainen poikastuotantopotentiaali on moninkertainen verrattuna pohjoisempiin kirkasvetisiin lohi- ja taimenjokiin. Kuin taimenelle tehty? Olkoonkin että Vantaa on myös lohijoki, on se ennen kaikkea taimenen joki. Mikäli tietosanakirjassa olisi määritelmä täydelliselle meritaimenjoelle kalan itsensä kuvailemana, sisältäisi se hämmästyttävän monia nimenomaan Vantaanjoen vesistöön täsmääviä attribuutteja. Joen valuma-alue on muodostaan viuhkamainen. Sen latvat saavat alkunsa laajalta vyöhykkeeltä Salpausselkien etelärinteiltä, mutta valuma-alue kaventuu mitä lähemmäs rannikkoa saavutaan. Valumaalueen muoto on synnyttänyt Vantaanjoelle lukuisia pienempiä sivujokia. Laaja monimutkainen uomaverkosto kätkee sisäänsä kilometritol- Tutkijan näkökulma Vantaanjoki on tuntematon runsaudensarvi Moni edelleen yhdistää Vantaanjoen negatiivisena koettuihin asioihin, kuten veden sameuteen, viidakon lailla rehottavaan kasvillisuuteen tai särkikalojen runsauteen, vaikka nämä itse kulla pieniä koskialueita, puhumattakaan kymmenistä sivujokiin laskevista pikkupuroista. Sivujoista ja etenkin puroista merkittävä osa on taimenen kannalta tuottavaa poikastuotantoalaa, ja mitä potentiaalisinta kutualuetta. Vaikka vähäjärvinen tiivisti rakennettu ja vahvasti muokattu vesistö kärsii virtaamavaihteluista, on monen puron alkulähteenä ja alivirtaama-aikaisena pelastuksena kuitenkin Salpausselkien ja pienempien vedenjakajien lähteistä purkautuva raikas viileä pohjavesi, joka ylläpitää elämää näissä. Moni seudun puro onkin samaan aikaan rehevä ja kesäisin viileävetinen - taimenen kasvun kannalta täydellinen yhdistelmä. asiassa ovat mitä selkeimpiä tunnusmerkkejä vesistön suuresta tuotantokyvystä. Keskeinen osa Vantaanjoen erinomaisuudessa on vesistösysteemin avoimuus Esteettömyys on vaelluskalakantojen ehdoton edellytys. Vesistön vanhat kalojen vaelluksia estäneet ja vaikeuttaneet padot on pääosin Etelän hedelmä purettu tai ohitettu kalateillä. Joen avaaminen vaelluskaloille on mer- Vantaanjoen kasvukausi on eteläisen sijainnin vuoksi Suomen pisim- kittävä saavutus ja esimerkki pitkäjänteisestä määrätietoisesta eri toi- piä. Veden lämpötila on noin viisi kuukautta vuodessa yli kymmenas- mijoiden yhteisestä elvytystyöstä. teista. Pitkä kasvukausi yhdessä rehevyyden ja näistä seuraavien run- Jotain kuvaa uinuvasta potentiaalista antaa se, että pelkästään saiden ravintovarojen kanssa mahdollistaa niin lohi-, kuin muillekin pääuomien koskialueiden tuotantokapasiteetin ulosmittaaminen edel- kaloille Suomen oloissa poikkeuksellisen hyvän kasvunopeuden. lyttäisi vuosittain noin 10 miljoonaa taimenen mätimunaa. Määrän Kalastaja voi kokea vesistölle tyypillisen sameuden negatiivisena, tuottamiseen ei riitä koko Suomen kalanviljelynkään tuotanto. Meritai- mutta yhtälailla sen ansiosta lohikalat hyväksyvät pienemmän reviirin, mennaaraitakin tarvittaisiin kudulle noin 1500 yksilöä. Viimeisin arvio kuin vastaavassa kirkasvetisessä joessa. Käytännössä tämä tarkoit- tuotantopotentiaalista on jopa 40 000 ? 50 000 vaelluspoikasta vuo- taa sitä, että sama pinta-ala Vantaanjoessa voi tarjota suotuisat kas- dessa. Arviosta uupuvat purovedet, jotka saattaisivat teoriassa miltei vuolosuhteet monin verroin suuremmalle kalamäärälle kuin vastaa- tuplata arvion? vassa kirkasvetisemmässä ja karummassa vesistössä. Eteläisissä olo- Herääkin perusteltu kysymys: pitäisikö taimen rauhoittaa koko- suhteissa lohikalojen kasvu on muutenkin nopeampaa, joka aiheuttaa naan joessa tulevaisuuden saaliiden maksimoimiseksi? Jokainen voi sen, että taimenen ja lohen vaelluspoikaset voivat vaeltaa mereen jo vaikuttaa omilla valinnoillaan. Säännötkin usein seuraavat kalastus- vuoden ikäisenä. kulttuurin kehitystä. 20 Kalastuslehti 2/13 | kalamies.com