• KALAJ O KI S EU TU Mitä kotiin kuuluu? www.kalajokiseutu.fi 2,50 € Nro 17 TORSTAI 26.4.2018 WWW.OJANRAUTA.COM OJAN RAUTA OJAN RAUTA OJAN RAUTA OJAN RAUTA OJAN RAUTA OJAN RAUTA OJAN RAUTA OJAN RAUTA OJAN RAUTA OJAN RAUTA OJAN RAUTA OJAN RAUTA OJAN RAUTA OJA OJAN RAUTA PUUTARHAKAUDEN AVAJAISET TO-LA! 149 00 395 00 8 90 KAASUGRILLI LUCIFER CHARLIE 3 Edullinen kolmipolttimoinen Luciferkaasugrilli, jota on helppo liikutella keveytensä ja pyöriensä ansiosta. Sopii mainiosti kevyeen grillaukseen tai vaikkapa kakkosgrilliksi saunan terassille. Teho 8,1 kW. Emaloidut teräsritilät. Takuu 2 vuotta. 501895975 KÄSINE GARDEN LATEX 2015P KOKO 9. Harmaa. Puutarhakäsineet luonnonkumipinnoitteella kasvien istutukseen ja muihin pihatöihin. 501393174 TERASSIPESU 1L BIOCOMB BioComb Terassipesu on tarkoitettu terassien ja puisten terassikaluesteiden puhdistamiseen. Poistaa likaa kirkastaen ja puhdistaen samalla haalistuneet terassilaudat ja kalusteet. 500970925 PIKAKOMPOSTORI ECO 220L II LAATU VIHREÄ JA HARMAA. Sopii keittiöjätteen ympärivuotiseen kompostointiin. Kompostoimalla säästät sekä luontoa että rahaa, sillä kompostoidun jätteen voi käyttää hyödyksi puutarhassa eikä sitä tarvitse kuljettaa pois. 501549015 319 00 KALAJOKI Merenojantie 4, ark. 8-18, la 9-16 Puh. 044 799 7300 DIVAANISOHVA JA RAHI LUNA HARMAA. Kolmen istuttava polyrottinkinen divaanisohva, jossa sohvaosa, divaaniosa ja paksut pehmusteet. Mukana rahi, jossa karkaistu lasikansi ja pehmuste. Sohvan leveys 201 cm. Materiaali litteää harmaankirjavaa polyrottinkia, pehmusteet mustat. 501462408 249 00 1 99 HYBRIDIGRILLI MUSTANG DUNDEE Tämä on iso, komea ja monipuolinen grilli, jossa on kaksipesäinen rakenne, jonka ansiosta voit toisen kannen alla grillata kaasulla ja toisen alla hiilellä. Lisäksi grillistä löytyy tehokas sivupoltin, joten esimerkiksi perunat keittyvät kätevästi siinä grillauksen ohella. Grillausalaa on mukavasti ja kaasugrillipuolelta löytyy myös parila 501808016 6 00 8 50 PUUTARHAMULTA CELLO 40L Kalkittu ja lannoitettu puutarhamulta sopii kaikkialle puutarhaan: nurmikolle, kukkapenkkeihin, koristekasveille, kasvimaalle, marjapensaille, hedelmäpuille ja kasvihuoneeseen. 501767113 12 kpl nippu HARJANVARSI 23x1400mm Pyöreä harjanvarsi. 500725395 KATUHARJA 25cm punainen pvc. 500725388 5 SÄKKIÄ YHTEI SHINTA AN! 300:lle ensimmäiselle orvokkiruukun ostajalle K-Rauta Ojanrauta ämpäri kaupanpäälle. 1/asiakas ORVOKKIAMPPELI 19CM RUUKKU Kotimainen. Paljon eri värejä. Kukkivat pitkälle syksyyn. Sietää keväthalloja ja jopa 4–5 asteen pakkasia karaistuttuaan, mutta voivat paleltua yöpakkasilla. 500672524 ORVOKKI 6 KPL PAKKAUS 9CM RUUKKU KOTIMAINEN LAJITELMA. Moneen paikkaan sopivat orvokit kestävät kesäkukista parhaiten kylmää. Säännöllinen kastelu ja lannoitus sekä kuivien kukkien nyppiminen varmistavat, että orvokki kukkii koko kesän. 501923727 4 50 4 95 RAJ. ERÄ RAJ. ERÄ
• ????? 2 • 26.4.2018 Jarkko Saarnio Kiinteistönvälittäjä LKV, KiAt, Kaupanvahvistaja 040 8337 962 www.kiinteistokeidas.fi www.etuovi.com www.vuokraovi.com 9978035 9806208 9683542 9593741 9604513 9600648 9542858 www.kiinteistokeidas.fi www.etuovi.com Asuntokaupan ammattilainen. Palveleva Luotettava Aktiivinen Naavatie 9 4h+k+khh+ph+s+wc+vh, 108 m 2 Nyt myynnissä UUSI ja siisti koti juuri teidän perheellenne! Tulevassa kolmen makuuhuoneen kodissasi on mukavasti tilaa ja tyyliä. Tyylikkäässä keittiössä on käytännöllinen saareke. Olohuone ja keittiö ovat yhtenäistä tilaa, josta pääset takapihan katetulle terassille. Sinulla ostajana on mahdollisuus vaikuttaa tulevan kotisi sisustukseen. Vuokratontti 1440 m2. E-luokka: C. Myyntihinta: 154 900€ Myyntihinta levyvalmiina: 119 700€ Vasankari, Vasannevantie 46 4mh+oh+yläaula+k+rt+khh+ph+wc+wc/ph+vh, 181/283m2 Nyt myynnissä näyttävä Kannus-talo isolla ja rauhallisella tontilla Vasankarissa!! Tulevassa kodissasi on valoisuutta ja tyyliä. Tulevan pihasi ulkorakennuksessa on autokatos, autotalli, varastoja työhuone. Maalämpö lämmittää tulevan kotisi ja ulkorakennuksen tilat. Rv. 2013. Oma tontti 8890m2. E-luokka: A. VARAA YKSITYISESITTELY!! Myyntihinta: 278 000€ Kuusitie 8 4mh+oh+k+työh.+ph+s+var+pannuh.+at, 179/195 m 2 Nyt myynnissä tilava koti isolla tontilla keskustan tuntumasta! Tässä tulevassa neljän makuuhuoneen kodissasi on mukavasti tilaa. Talossa on vielä työhuone, varastotilaa ja autotalli. Tulevan kotisi pihapiirissä on iso hevostalli, jossa on lämmintä ja kylmää tilaa. Tallin voit muovata tarpeeseesi sopivaksi. Rv.1965. Ei e-tod. Oma tontti 4485m2. VARAA YKSITYISESITTELY!! Myyntihinta: 99 000€ Hiekkasärkät, Viitadyynintie 2 3mh+oh+k+khh+ph+s+wc+vh, 100m 2 Nyt myynnissä viimeisen päälle siisti kokonaisuus! Tulevassa kodissasi on kolme makuuhuonetta. Tilava keittiö ja toimivat huoneratkaisut antavat asujalleen puitteet helppoon ja käytännölliseen asumiseen. Valoisasta olohuoneesta on kulku laajalle terassille. Kahden auton katos, lämmin varastotila ja palju täydentävät kokonaisuuden. Rv. 2012. Ei e-tod. VARAA YKSITYISESITTELY!! Myyntihinta: 179 000€ Siipolanrinne 7 Nyt ENNAKKOMARKKINOINNISSA As Oy Kalajoen Siipolanrinne!! Taloyhtiö sijoittuu rauhalliselle tontille keskustan ja joen läheisyyteen. Asumisen laadun takaavat hyvä varustelutaso ja huoneistokohtainen ilmanvaihto. Huoneistolle kuuluu autokatospaikka, varasto sekä terassi tai parveke. E-luokka:C. Maalämpö. Huoneistot: 1h+k+alk+s, 40m2 mh 38 581€ vh 105 000€ 2h+k+s, 46m2 mh 39 018€ vh 115 400€ 3h+k+s, 65m2 mh 46 569€ vh 154 500€ 4h+k+s, 80m2 mh 40 162€ vh 173 000€ Marttilantie 23 A 2 2mh+oh+k+ruok.tila+ph+s+wc+2var, 80,5 m 2 Nyt myynnissä siisti ja tilava rivitaloasunto Kalajoen keskustassa! Tuleva kotisi on remontoitu hyvällä maulla. Remontit ovat kohdistuneet mm. keittiöön ja pesutiloihin. Huoneilman pitää raikkaana erikseen asennettu koneellinen poisto ilmantuloventtiileineen. Autokatospaikka ja varastotilat kuuluvat kokonaisuuteen. Rv. 1981. E-luokka: E. VARAA YKSITYISESITTELY!! Myyntihinta: 117 000€ Eemintie 1 B6 3h+k+ph+s+vh, 78 m 2 Nyt myynnissä valoisa rivitalokolmio Kalajoen keskustassa! Tässä kaukolämmöllä lämpenevässä tulevassa kodissasi on mukavasti tilaa. Keittiössä kaikki tarpeellinen on sopivasti käden ulottuvilla ja olohuoneesta pääset laajalle katetulle terassille ja takapihalle auringosta nauttimaan. Makuuhuoneita on kaksi. Autokatospaikka ja varastotila kuuluvat mainioon kokonaisuuteen. Rv. 1990. E-luokka: D. VARAA YKSITYISESITTELY!! Myyntihinta: 95 160,87€ Velaton hinta: 99 500€ ENNAKKOMARKKINOINNISSA VIELÄ KAKSI VARAUSTA, SITTEN ALKAA RAKENTAMINEN Hiekkasärkät, Virpapajuntie 7 as 3 2mh+tupak+ph+s, 60 m 2 Nyt myynnissä uudenveroinen tasokas rivitalohuoneisto Hiekkasärkkien ytimessä, rauhallisella alueella! Tilavassa ja valoisassa tupakeittiössäsi on takka antamassa lempeää lämpöä talvi-iltoihin. Nykyaikainen sisustus, huoneistokohtainen ilmanvaihto, takka, lasitettu terassi, oma varastotila ja autokatospaikka antavat asujalleen hyvät eväät mukavaan asumiseen. Rv. 2014. E-luokka: E. VARAA YKSITYISESITTELY!! Myyntihinta: 142 000€ Velaton hinta: 143 900€ KALAJOKI Tarjoukset voimassa TO-TI 26.4.-1.5. ellei toisin mainita KALAJOKI TAKUUMUREAT GRILLIPIHVIT NAUDAN ULKOFILEESTÄ OMASTA KEITTIÖSTÄ VALMIS KARJALANPAISTI -41% PLUSSA-KORTILLA 99 RS POSSUNFILEEVARTAAT 1 99 KG RUODOTTOMAT PERINTEISETJA AURAJUUSTOMAUSTETUT SAVULOHIFILEET 1 99 PS KG Merenojantie 2, puh. (08) 469 5400 Palvelemme: ma-la 8-21, su 11-19 Vappuna 1.5. 12-18 palvelutiski ti-to 8-18, pe 8-19, la 8-16.30 POSSUTOMAATTIMAKKARA 59 KPL K-RUOKAMESTARILTA PALVELUSTA: KG KG 18 95 1 79 PS IRTOMAKEISET RAJ. 2 KG/TAL. RAJ. 2 KG/TAAL.L. 4 99 KG SUKLAA-, VANILJAJA MANSIKKADONITSI 55-58 G (10,17-10,73/KG) COCA-COLA JA COCA-COLA ZERO SUGAR VIRVOITUSJUOMAT 0,33 L (1,06/L) SIS. PANTIT 1,20 RAJ. 2 X 8-PACK/TAL. ILMAN KORTTIA 5,95 8-PACK (1,80/L) SIS. PANTIT 1,20 -4 SSA SAILMAN KORTTIA 5,5,95 8 95 8-PAC -PACK(1 K (1 80/ ,80/L) S L) SIS. IS PA 3 99 PPPL PLU LU LUS 8-PACK TAFFEL MEGAPUSSIT 140-325 G (6,12-14,21/KG) ILMAN KORTTIA 2,49 PS (7,66-17,79/KG) -20% PLUSSA-KORTILLA PUTAAN PULLAN VALKOSIPULIJA OLIIVICOKTAILSÄMPYLÄT 320G/8KPL VOIMASSA PE-SU 27.-29.4. 2 99 PKT KIVIKYLÄN WANHANAJAN NAKKI 380 G JA KALKKUNANAKKI 300 G (7,87-9,97/KG) RAJ. 3 PKT/TAL. 9 95 RS LERØY TUORE SUSHILAJITELMA 10 KPL/275 G JA OISHII SUSHILAJITELMA 10 KPL/290 G (34,31-36,18/KG) KALAN ALKUPERÄMAA NORJA. VALMISTETTU SUOMESSA! 99 KG ERÄ UUDEN SADON PERUNA ESPANJA ERÄ VOIMASSA TO-LA 26.-28.4. Vappu HERKUT MINILUUMUTOMAATTI 250 G (3,96/KG) ESPANJA/MAROKKO VARHAISKAALI UNKARI FRESH HETKI PERHESALAATIT 850 G-1 KG (9,95-11,71/KG) 850 G 1 KG ( G (9,9 9,95 1 5 11,7 1,71/K 1/KG)G) 9 95 RS 24 90 KG 19 90 KG RAA--24 95 KG ÄÄÄÄÄ 18 95 KG 16 90 KG MEILLÄ VALMISTETTU! ERÄ ATRIA TAKUUMUREA NAUDAN ULKOFILEE JAENTRECOTE PALANA KARJAALA LAANNNN MEILLÄ VALMISTETTU!
• KALAJ O KI S EU TU www.kalajokiseutu.fi Torstai 26.4.2018 ”Kävi ilmi, että poliisi oli itsekin laulumiehiä” SIVUT 22-23 Sirkustaiteilija tuli tuttuun saliin SIVU 17 Liikkeet muuttavat Mertaan vauhdilla SIVUT 6-7 Laura Nivala tuntee edelleen tanssin palon SIVUT 18-19 Kyläluuta Markus Kärkinen KALAJOKI Vespanakin tunnettu Piaggio Ape on näillä lakeuksilla harvinainen näky, saati että niitä näkisi koskaan neljää kerralla. Erkki Törnvallin talon edustalla toimittajaa kuitenkin tervehtii neljän lavamopon värikäs rivi. –?Eipä näitä ole juuri teillä näkynyt, mutta tehtailla on ollut näitä paljon käytössä. Itsekin kun olin Outokummulla, oli siellä ainakin neljä tällaista, yhden Vespoista omistava Pentti Löf kertoo. Törnvall on entisöinyt kaikki neljä koolla olevaa kulkupeliä ja omistaa niistä kaksi. Törnvallin entisöimillä lavamopoillakin on historiansa yritystoiminnassa. Hänen veljelleen kuuluva punainen Vespa on palvellut aikanaan Kuhmossa jäätelönmyynnissä, Löfin omistama keltainen on ollut taas Jyväskylässä Valiolla käytössä, ja Törnvall epäilee myös hänen omistamansa sinisen Vespan olleen tehdaskäytössä. –?Tämä valkoinen taas on kuulemma ollut aikanaan Ilmajoella jollain saarnamiehellä, hän lisää. Löfi n Vespa on museorekisterissä, ja muutkin on kunnostettu kauttaaltaan. Sininen yksilö erottuu munanmuotoisista sisaristaan hieman kantikkaampana. Se edustaakin 70-lukua muiden ollessa 60-luvulta. Nelikon nuorin lavalaitos on myös selvästi haalistunut, ja kattoa koristaa runsas jäkäläkasvusto. Patinoitunut ulkokuori on säilytetty tarkoituksella. –?Halusin pitää tämän vähän alkuperäisemmän näköisenä. Tämä piti pestäkin varovasti, että sammaleet eivät irtoa, Törnvall kertoo. ALUN PERIN Törnvallin kiinnostus Piaggion tavaramopoihin lähti hänen veljensä Vespan entisöinnistä, minkä jälkeen hän innostui hankkimaan samanlaisen itselleenkin. –?Jotain pitää tehdä ajankuluksi. Näitä on mukavampi värkätä kuin autoja: osat on kevyempiä ja nämä eivät vie niin paljoa tilaa, Törnvall perustelee. Myös Löf on ollut mukana parin Vespan kunnostamisessa. Vaikka tavaramopot edustavatkin melko askeettista tekniikkaa, on sellaisen entisöinti Törnvallin kaltaiselle kokeneelle ropaajallekin talven kestävä urakka. Hänen mukaansa myös uusien aihioiden löytäminen on vaikeaa. –?Osia saa kuitenkin aika hyvin Italiasta, eivätkä ne ole kovin kalliitakaan, hän toteaa. Sininen Vespa odottelee uutta kaasutinta epäkuntoisen tilalle, mutta muuten kaikki tavarankuljettimista ovat täydessä toimintakunnossa. Suunnitelmissa olisi saada kaikki Vespat liikkeelle vapun moottoripyöräkokoontumiseen Särkille. –?Yhteen pitäisi vain vielä löytää kuski, Törnvall naurahtaa. Erkki Törnvall, Pentti Löf ja Vespat. Punainen ja keltainen edustavat vuosimallia 1966, valkoinen on -65 ja sininen -70. Tavaramopot edustavat virallisesti ajoneuvoluokkaa L5, ja niitä saa niiden moottoripyörämäisestä olemuksesta huolimatta ajaa B-kortilla. MARKUS KÄRKINEN Erkki Törnvall hurahti italialaisiin kolmipyöräisiin tavaramopoihin Hulvattomat hyötyajoneuvot Ainalissa nautitaan omasta rauhasta Ainali on kaukana kaikesta, mutta silti kaiken keskellä. Kyläläiset tuntevat toisensa, eivät puutu muiden asioihin ja antavat apua aina kun sitä tarvitaan. SIVUT 13-15
• ????? 4 • Puheenaiheet • 26.4.2018 Paikallinen kettu Merisää Torstai +7 /-2 3 Perjantai +8 /-3 2 Lauantai +9 /-3 2 Sunnuntai +8 /-2 2 Torstai 4 Lauantai 3 Perjantai 1 Sunnuntai 6 Näkökulma Löydä lisää digilehdestä Kalajokiseudun digilehdessä on aina jotain, mitä et paperilehdestä löydä. Osoitteesta www.kalajokiseutu.fi löydät gallupit, kuvagalleriat ja viikon mittaan päivittyvää sisältöä. Tällä viikolla digilehdessä: • Oheisjuttu Vespan testiajosta • Lisää kuvia kauppakeskuksesta Haluan digiboksin takaisin! Kävinpä viikon ammaamassa lapsenlapsia, kun heidän vanhempansa olivat reissussa. Näissä mummelin töissä on se hyvä puoli, että lapsukaiset nousevat aikaisin ylös ja menevät aikaisin nukkumaan. Niin mummelille jää illasta hyvin aikaa katsoa nauhalta kaikki lempisarjat, kuten salkkarit ja kaunarit. Siis olisi voinut katsoa, jos huushollissa olisi ollut digiboksi, johon niitä nauhoittaa. Mutta se on kuulemma jo vanhanaikainen. Niinpä mummelin käteen iskettiin kännykkä, jolla voi kuulemma nauhoittaa vaikka kaikki televisiosta tulevat ohjelmat yhtä aikaa. Kännykällä! Kaikkia sitä kuuleekin. Juuri kun opin soittamisen lisäksi laittamaan sillä vempaimella tekstiviestejä ja ottamaan valokuvia. Olen kyllä lukenut, että senioreiden pitäisi oppia menemään someen, joten eipä se auttanut. Tämä on ihan helppoa. Tökkää tätä, niin näet televisio-ohjelmat ja sitten tökkäät ohjelman nimeä ja sitten tökkäät nauhoituksen päälle. – Sitten vain tökkäät tätä ja näet nauhoitetut ohjelmat ja tökkäät kaunareita ja tätä nurkkaa, niin kaunarit tulee tuvan kautta näkyviin televisioon. – ????? Tökkää sitä ja tökkää tätä. Meikä mummeli tökkäsi kännykän pöydälle ja siihen se sai jäädä. Mieluummin kudon vaikka sukkaa, kun katson lempiohjelmiani noin vaikeasti. Siitäkin huolimatta, että kuva olisi ollut terävästi piirretty, nopeus neljä gee ja televisio melkein seinän kokoinen. Täytyy sanoa, että kylläpä oli mukava palata viikon jälkeen kotiin. Olohuoneen pöydällä minua odotti tutut kaksi kaukosäädintä, boksin ja television. Niitä ei tarvitse tökkiä, ainoastaan nätisti painella. Ja kuvan laatu vanhassa televisiossani on tarpeeksi hyvä, vaikka en tiedäkään kuinka nopea se on. Sitä paitsi, kuka edes haluaa nähdä ylimeikatut ja botoksihuuliset kaunarinaamat seinän kokoisena? Yäk! Mummeli toimitus@kalajokiseutu.fi Kolumni Y hteiskunta on jatkuvassa muutostilassa. Kunta on vastannut itsehallintonsa aikana kuntien peruspalvelujen organisoinnista. Toisen maailmansodan jälkeen kuntien tehtäväkenttä on muuttunut valtion määräysja ohjausvallasta. Valtio on siirtänyt vastuuta ja päätösvaltaa kunnille valvoen kuntia valtionosuuksien ja lainsäädännön avulla. Kunnat ovat järjestäneet ja tuottaneet palveluja. Terveydenhuollon palvelujen rinnalle on tullut hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Järjestämistavat ovat muuttuneet vuosikymmenten kuluessa ja toiminnalla on vaikutettu kunnan ja sen asukkaiden elinoloihin. Yksityiset toimijat ja yritykset sekä kolmas sektori (yhdistykset) ovat tulleet kunnan rinnalle palvelujen tuottajaksi. Hoidon järjestämisessä on siirrytty laitoshoitoajattelusta avohoidon suuntaan. Yksityinen sektori on lisännyt palvelutoimintaansa lähinnä sosiaalipalveluihin. Ihmisten arvomaailma on muuttunut ja vaaditaan enemmän yksilöllisyyttä ja laatua. Toisaalta odotetaan palvelujen saatavuutta läheltä, nopeasti ja monipuolisesti. Tähän ja muihinkin haasteisiin ollaan vastaamassa päätöstä odottavalla soteja maakuntauudistuksella. Väestö ikääntyy ja elinaika pitenee, mutta samalla sairaudet lisääntyvät elämän loppuvuosina. Hoitoja hoivahenkilöstö ikääntyy. Työvoiman saatavuusongelmat tulevat näkymään aloittain ja alueittain. Keskittymisen myötä on yhä vaikeampi saada työväkeä etenkin syrjäisimmille alueille. Monet erityisosaajat ovat hakusalla. Teknologia on kehittynyt. Se maksaa, mutta antaa samalla uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Palveluiden saatavuus joutuu koetukselle, sillä Suomi jakaantuu kasvukeskuksiin ja syrjäseutuihin. Muuttotappiokunnissa on negatiivinen kierre, ja palvelut ja työpaikat katoavat ihmisten myötä. Tämä kehitys vaikuttaa kunnan talouteen. Verotulot ja valtionosuudet vähenevät. Tämä kehitys tapahtuu hiljaa, mutta varmasti, jos toimeen ei tartuta. Valtiovaltakin on viimein havahtunut syntyvyyden alhaisuuteen ja sen myötä väestömäärän laskuun, joka vaikuttaa ennen pitkää myös kasvukeskuksiin. Hajauttamista valtion taholta kuntiin on harjoitettu vuosikymmeniä ja se on pitänyt kunnat elävinä ja toimintakykyisinä. Suunta on kuitenkin muuttunut ja keskittämistoimia on suunnattu suuremmille alueille ja tulevassa soteja maakuntauudistuksessa osittain myös takaisin valtion valvontaan. Kunnan itsehallinnollista roolia, tehtäviä, varoja ja vastuita siirretään maakunnille ja valtion ohjaukseen. Jos asiaa tarkastelee markkinataloudellisesti, voi muutoksessa nähdä myös hajauttamista julkiselta yksityisille, kun lisätään yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä. Kun tarkastelee käsitteitä hajauttaminen ja keskittäminen, voi havaita, että hajauttamalla toimintaa, päätösvalta tulee lähelle ihmistä. Se on vapautta ja demokratiaa. Toisaalta keskittämisellä voidaan havaita palvelujen jäykkyyttä, hitautta ja paikallisuuden tuhoamista, mutta toisaalta johdonmukaisuutta ja resurssien järkevyyttä ja sitä kautta tehostumista. Analyysi hajauttamisen ja keskittämisen välillä voidaan tehdä historiaa tutkimalla, sillä vain menneisyyden tunteminen muovaa käsitystä nykyhetkestä ja tulevaisuuden ymmärtämisestä. Soteja maakuntauudistuksen ikääntyvään väestöön kohdentuva vanhusten tuetun asumisen ja hoivan järjestäminen tulee mielestäni järjestää mahdollisimman lähellä kotia ja omaisia. Tämä tehtävä olisi voitu jättää peruskuntien vastuulle, kuten muukin sosiaalisen asumisen järjestely. Peruskunnan päätöksellä olisi varmempaa kuin laajan maakunnan päättäessä, että kenenkään ei olisi pakko muuttaa pois tuttujen läheisten luota, johon tosin nytkin on jouduttu. Sairastuminen on eri asia ja hoito voidaan antaa vähän kauempanakin. Vanhusasumista ei saa ”laitostaa”. Liian usein kuulee ”maalatun uhkakuvan”, että maakunta järjestää palvelut vain talous edellä ja ihmisyyden arvo unohtuu. Päättäjät ovat samoja, ikääntyviä ihmisiä ja on hyvä muistaa, että päätöksiä tehdään ehkä myös itseä varten. Riitta A. Tilus Keskittäminen ja hajauttaminen yhteiskunnan kehityksessä Kalajoella on 22 kylää. Osa niistä on pieniä, osa suuria. Toiset sijaitsevat metsien ja peltojen keskellä pitkän ajomatkan päässä keskustasta katsoen, kun taas toiset ovat taajamassa tai ainakin aivan sen lähettyvillä. Julkaisemme lehdessämme tietyin väliajoin Kyläluuta-jutun, jossa tutustumme vuorollaan aina yhteen kylään ja sen ihmisiin. Toimittajan näkökulmasta nämä juttukeikat ovat ihania. Kyläilemään lähtee aina vähän ihmetellen ja täysin tietämättömänä kylän asioista. Mutta kun pari tuntia on vierähtänyt, tuntuu, että koko kylä on tullut täysin tutuksi. Tekee melkein mieli nostaa kättä kaikille vastaantulijoille. Olemme tehneet Kyläluuta-jutun nyt 12 kylältä. Kyliä tuntuvat yhdistävän samat asiat. Monella kylällä ollaan huolissaan väestökadosta, sillä väki vanhenee ja nuoret muuttavat muualle. Toinen ongelma on tie: menitpä mille tahansa kylälle, on tie täynnä kuoppia. Silti kyläläiset löytävät enemmän positiivisia puolia. Kylillä eletään omassa rauhassa keskellä luontoa. Kiire ei ole minnekään. Ihmiset tuntevat toisensa ja auttavat auliisti naapuria. Toivottavasti yhteishenki ei katoa kyliltä koskaan! Saako tulla kylään? Annika Tiitto Pääkirjoitus
• ????? 5 • Uutiset • 26.4.2018 uutiset Sähköposti: toimitus@kalajokiseutu.fi Osoite: Pohjankyläntie 1, 85100 Kalajoki Puh. 040 350 1820 Kalajokiseutu perustettu 2012 www.kalajokiseutu.fi Vt. päätoimittaja Annika Tiitto Toimittajat Sari Passoja, Pia Räihälä uutisvinkit Soita 040 350 1820 tai kirjoita toimitus@kalajokiseutu.fi etsintäkuulutus Etsimme seuraavaan lehteen haastateltavaksi nimmari-palstalle kalajokista, jonka nimi on Outi. Yhteystiedot alla. Pia Räihälä KALAJOKI Kalajokinen Kontioforest Oy on päässyt yritysten sparrausohjelmaan, Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolulle, johon valittiin maakunnasta 15 kasvupotentiaaliltaan parasta yritystä. Tuomaristo painotti valinnoissaan muun muassa yrityksen resursseja, osaamista, ansaintamallia ja kasvuhalua. Kontioforestin työnjohtaja ja osakas Joonas Kontio iloitsee ohjelmaan pääsystä. –?Se on kaikin puolin hyvä juttu. Siellä on monen alan ammattilaisia, joiden kanssa voi keskustella kaikesta yrittämiseen liittyvästä ja myös tästä alasta. Sieltä irtoaa varmasti uusia ajatuksia toiminnan järkeistämiseen ja kasvuun liittyen. Yrityksiä sparrataan Oulussa kahteen otteeseen toukokuussa. Alueen elinkeinoelämän toimijoista koottu tuomaristo valitsee joukosta kaksi parasta yritystä, jotka etenevät lokakuussa järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaliin. KONTIOFOREST OY on perustettu vuonna 2002, ja se tarjoaa bioenergia-alalle haketusta, murskausta sekä terminaalija logistiikkapalveluita. –?Pääurakat tulevat metsäyhtiöiden ja voimalaitosten kautta. Niillä on itsellään raaka-aine, jonka me jauhamme, Joonas Kontio kertoo. Viime viikolla hän oli haketustöissä Etelä-Pohjanmaalla ja hänen isänsä, toimitusjohtaja Tapio Kontio murskaamassa kantoja Kärsämäellä. –?Toiminta-alueemme on Haukiputaalta rannikkoa myöten Honkajoelle ja sisämaahan Jyväskylän suuntaan, Joonas Kontio hahmottelee. Hän laskee, että yrityksen koneiden kautta tulee energiaa vuodessa 350?000 MWh:n verran. Sillä määrällä lämmittäisi noin 15?000 omakotitaloa. Kontioforest pyrkii kasvattamaan nykyistä noin kahden miljoonan euron liikevaihtoaan, ja siihen yksi keino on oman hakemyynnin lisääminen. –?Omaan hankintaan ja puutavaran vastaanottoon panostetaan koko ajan. Suurin osa omahankinnasta tulee kuntien ja kaupunkien kautta, mutta ostamme myös yksityisiltä, jos sattuu olemaan sopivia eriä kaupan. Energiapuun vastaanotto on Joonas Kontion mukaan tällä hetkellä pienimuotoista. Yrityksellä on Mehtäkyläntien risteyksen tuntumassa vastaanottopiste, jonne voi tuoda muun muassa puhdistettuja kantoja, oksia ja piharisuja. –?Tällä hetkellä kenttä on tupaten täynnä, mutta keväällä se jauhetaan tyhjäksi. PERHEYRITYKSEN omistavat toimitusjohtaja Tapio Kontio, hänen puolisonsa Päivi Kontio sekä pojat Joonas ja Perttu Kontio. Päivi huolehtii taloushallinnosta, Joonas toimii työnjohtajana ja Perttu liikenteestä vastaavana. Perheenjäsenistä töissä on myös Joonaksen vaimo Emilia Kontio toimistosihteerinä, ja lisäksi nuorempi veli Jyri Kontio ajaa omalla rekallaan Kontioforestin ajoja. –?Niin sanottuja ulkopuolisia työntekijöitä on kolme, ja talvikaudella palkataan pari kiireapulaista. Nyt meillä on tarkoitus palkata muutama työntekijä lisää, kun toiminta on kasvanut sen verran, Joonas Kontio kertoo. Yritys pyrkii hoitamaan urakat alusta loppuun omalla kalustollaan. –?Kalustoon kuuluu murskaa, hakkuria, kaivinkoneita, lastauskalustoa ja monenlaisia autoja, Kontio luettelee. Kesällä haketuspuolella ei riitä töitä koko kalustolle, ja silloin yritys tarjoaakin erilaisia kuljetuspalveluita. –?Perttu kävi juuri hakemassa Turusta uuden auton, joka lähtee asvaltin ajoon toukokuun alusta. Joonas Kontio aloitti työt perheyrityksessä heti armeijan jälkeen vuonna 2006, ja osakkaana hän on ollut viitisen vuotta. –?Monenlaista olen ehtinyt nähdä ja saanut kiertää Suomea. Välillä oli notkahdus, ja näki senkin, kuinka ahtaalle sitä voi mennä. Kontio toteaa, että bioenergia-alaan vaikuttavat poliittiset päätökset. –?Nyt voimalaitospuolelta kuuluu, että hakkeen käytön pitäisi lisääntyä, kun fossiilisia polttoaineita pyritään vähentämään. Hakkeen menekki on kasvussa ainakin meidän alueellamme ja asiakkaillamme, ja ennusteet ovat hyvät jatkoa ajatellen. Kontioforestin liikenteestä vastaava Perttu Kontio fi ksaili alkuviikosta Kalajoella uutta autoa, joka on pian lähdössä tietyömaille. PIA RÄIHÄLÄ Kalajokinen bioenergiayritys pääsee asiantuntijoiden sparrattavaksi Kontioforest kasvupolulla Joonas Kontio oli alkuviikosta Seinäjoella hakettamassa. KONTIOFOREST Kalajokiseutu KALAJOKI Kalajoen työttömyysaste 7,2 oli maaliskuussa Pohjois-Pohjanmaan alhaisimpia. Viime vuoden vastaavana ajankohtana työttömyysaste oli vielä 9,7 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopussa kaikkiaan 399, joista miehiä 209 ja naisia 109. Yli 50-vuotiaita vailla työtä oli 170 ja alle 25-vuotiaita 41. Pitkäaikaistyöttömiä oli 89. Avoimia työpaikkoja oli 129. Työttömyysaste maakunnan alhaisimpia
• ????? 6 • Uutiset • 26.4.2018 Markus Kärkinen KALAJOKI Kauppaja kulttuurikeskus Merran lähestyvä avajaisajankohta tietää pitkiä päiviä ja paljon töitä keskukseen muuttavien yritysten työntekijöille. Yksi näistä yrityksistä on Merran päävuokralaisena toimiva Halpa-Halli. Uuden kaupan tiloissa näyttää vielä kaoottiselta, mutta myymäläpäällikkö Esko Heiska sanoo kaiken olevan hyvin aikataulussa. –?Meidän puoli on aika hyvästi valmis, ei ole enää kuin jotain kaapelin vetoa ja kameroiden paikkoja katsella, hän kommentoi rakennustöiden tilannetta. Suurin urakka onkin tällä hetkellä tavaroiden hyllyttämisessä. Siihen osallistuu seitsemisenkymmentä ihmistä, ja Halpa-Hallin oman henkilökunnan lisäksi käytössä on lainatyöntekijöitä ketjun muista myymälöistä Poria ja Parkanoa myöten. –?Kaikkia ei voida ottaa yhdestä myymälästä, joten se laajentaa aluetta, Heiska selventää. EDELTÄVÄNÄ VIIKONLOPPUNA oli vuorossa vanhan myymälän tyhjentäminen. Avuksi saatiin suuri joukko Junkkareiden talkoolaisia urheiluseuran kassaa kartuttamaan. Vaikka vanha myymälä onkin vain kivenheiton päässä, oli sen valikoimien siirtämisessä uusiin tiloihin oma urakkansa. –?Lauantaina tyhjennettiin vanha puoli ja muutettiin tänne: tehtiin 12-tuntinen päivä seitsemänkymmenen henkilön voimin, myymäläpäällikkö toteaa. Kalajoelle viikon alussa saapuneet lainatyöntekijät majoittuvat Särkillä, ja heidän osaltaan Kalajoen komennusta riittää vielä avajaisiin saakka. Uuden myymälän yhteydestä löytyy myös aiemmin Kalajoen Halpa-Hallista puuttunut ravintolaosio, ja varsinaisen toimenkuvansa lisäksi lainatyöntekijät saavat toimia uuden ravintolan koekaniineina. –?Testaamme ruokalan toimivuutta hyllyttämässä olevan henkilökunnan kanssa. Maanantaina tehtiin ensimmäiset ruoat, Heiska kertoo. Uuden ruokalan lisäksi kalajokiset asiakkaat pääsevät todistamaan myös HalpaHallin uutta graafi sta ilmettä ensimmäisinä Suomessa. Kaikkinensa uuden myymälän pystyttämisessä ja pyörittämisessä riittää paljon opeteltavaa myös myymäläpäällikölle itselleen. –?Vanhasta kun siirtyy uuteen, tulee paljon kaikkea tekniikka-asiaakin mietittäväksi, ja miten erilaiset käytännön jutut saadaan toimimaan, Heiska kuvailee. HALPA-HALLIN LISÄKSI kauppakeskuksessa nähdään myös kokonaan uutena toimijana Kalajoelle tuleva Tokmanni. Uuden myymälän pystyttämisessä ovat mukana paitsi muista ketjun myymälöistä lainatut työntekijät, myös uuteen myymälään palkatut uudet tokmannilaiset. Heihin lukeutuvat Johanna Piilola ja Jenni-Sofi a Pisilä, joista ensin mainittu oli tiistaina laittamassa hintalappuja Pisilän tarkastaessa tuotteiden päiväyksiä. Pisilä kertoo kaksikon olleen aiemmin Raahen Tokmannissa opettelemassa kaupan käytäntöjä, mutta tästä eteenpäin työpaikka löytyy Kalajoen myymälästä. Hän pitää uuden myymälän pystyttämistä kiinnostavana, eikä säästele ylisanoja avajaisia odotellessaan. –?Onhan tämä ainutlaatuista, ihan parasta olla mukana! Viikko viikolta ollaan nähty, miten koko kauppa edistyy ihan sikana, hän hehkuttaa. Aluepäällikkö Markus Lähteenmäki odottaa myös innolla uuden myymälän avajaisia. Vaikka Tokmannin tilakin näyttää muun kauppakeskuksen tavoin vielä viikkoa ennen avajaisia varsin kaoottiselta, ei Lähteenmäellä ole epäilystäkään siitä, etteikö myymälä olisi valmis h-hetkeen mennessä. –?Meillä on mennyt hommat ihan hyvin aikataulussa, ollaan jopa vähän etuajassa ja pääsemme aloittamaan heti täydellä volyymilla, hän toteaa. Uuden myymälän valmistelu on pitkällinen prosessi, ja esimerkiksi tuotejärjestyksen miettiminen on tärkeä vaihe. Pohjaratkaisu on päätetty noin puoli vuotta sitten. –?Hyllykalusteiden pystytys ja tuotteiden tuominen alkoivat puolestaan pari kuukautta ennen avajaisia, Lähteenmäki sanoo. Uuteen tilaan hän sanoo olevansa erittäin tyytyväinen. Aluepäällikkö kehuu erityisesti sitä, miten Tokmannin toiveet on saatu otettua tilan rakentamisessa huomioon. Käytännössä tämä näkyy muun muassa siinä, että kohtaamisjärjestys, eli se järjestys, missä Ulla Tulppo on varsinainen kauppamuuttokonkari: hän on ollut mukana yli kymmenessä Halpa-Hallin myymälän Kauppaja kulttuurikeskus Merran avajaisia vietetään ensi viikolla Muuttajilla on kiireinen lo Johanna Piilola ja Jenni-Sofi a Pisilä työn touhussa Tokmannin juomaosastolla. Piilola kiinnitti hintalappuja hyllyihin. Työtä riittää, uudessa kaupassa kun on noin 25 tuhatta eri nimikettä. Etenkin kauppakeskuksen yleisissä tiloissa on myös rakennustöitä jäljellä. Kuvassa näkymä Tokmannin ovelta Halpa-Hallin suuntaan. Aluepäällikkö Markus Lähteenmäki ja myymäläpäällikkö Juha Koivisto Tokmannin uusissa tiloissa. Pia Räihälä KALAJOKI Kaupunginhallitus jätti maanantai-illan kokouksessaan pöydälle uuden yhtenäiskoulun KVR-urakoitsijan sekä kiinteistöleasing-rahoittajan valintaesityksen. Saatujen tarjousten perusteella yhtenäiskoulun kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin alun perin odotettiin. Valtuusto päätti vuosi sitten koko hankkeen kustannusarvioksi 25 miljoonaa euroa, mutta edullisimman tarjouksen mukaan hanke tulee maksamaan reilut 30 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mauno Rahkola (kesk.) kertoo, että kouluhanketta käsitellään vielä valtuuston iltakoulussa ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. –?Hallitus haluaa ensin keskustella tästä asiasta laajemmin valtuuston kanssa. Tämähän menee valtuuston käsiteltäväksi määrärahan puitteissa. Rahkolan mukaan kouluhankkeen hinnasta oli aiemmin käytettävissä pelkkiä arvioita. –?Nyt vasta tiedämme lopullisen hinnan. Suomessa on menossa rakennusbuumi, joka vaikuttaa hintoihin. Rahkola toteaa, että tavoitteena on kuitenkin edelleen pysyä aikataulussa. Sen mukaan uuden yhtenäiskoulun on määrä olla valmis syksyllä 2020. Kouluhankkeesta saatiin kolme tarjousta, joista kokonaistaloudellisesti edullisimman teki YIT Talo Oy. Muut tarjoajat ovat WasaGroup Oy ja Rakennusliike Lapti Oy. Hankkeen poliittinen ohjausryhmä on esittänyt YIT Talo Oy:tä rakennusurakan toteuttajaksi. Tarjousten vertailussa on huomioitu hinnan lisäksi käytettävyys ja toimivuus, tontin käyttö, arkkitehtuuri ja tekniset ratkaisut sekä Joutsenmerkki. Tarjoushinnasta 22,8 miljoonaa euroa muodostuu koulurakennuksesta pihoineen ja vanhan koulurakennuksen purusta. Lisäksi kalustamiseen ja varustamiseen kuluu 2 miljoonaa euroa ja rakenYhtenäiskoulun kustannusarvio paisuu
• ????? 7 • Uutiset • 26.4.2018 muutossa. Hän kuvailee muuttourakoita työntäyteisiksi ja opettavaisiksi kokemuksiksi. MARKUS KÄRKINEN ppusuora kaupan läpi kulkeva asiakas eri tuoteryhmät näkee, on saatu täysin Tokmannin tahdon mukaiseksi. –?Kyllähän nämä tilat ovat ihan viimeisen päälle, uusi on aina uusi ja meidän myymälä istuu tähän oikein hyvin, Lähteenmäki kehuu. KAIKILLA MUUTTOTOHINA ei ole kuitenkaan samassa tahdissa Halpa-Hallin ja Tokmannin kanssa. Kauppakeskukseen muuttava Team Sportia Kalajoki toimii nykyisellä paikallaan Vuorenkallion liepeillä vielä tämän viikon. –?Meidän tiloissa ei ole vielä valmista, tänään (haastatteluhetkellä tiistaina) tulee viimeiset kalusteet, eikä rakentaja ole vielä tehnyt loppusiivousta. Lauantaina, kun meidän kauppa menee kiinni, alkaa muuttaminen, kauppias Kalle Suni Kalajoen Sportiasta kommentoi. Suni aikoo muuttaa liikkeensä omalla porukallaan. Hän uskoo käytössä olevan viiden päivän riittävän muuttoon, mutta arvelee, että luvassa on kiireisiä päiviä. –?Kyllähän se tulee tiivis urakka olemaan. Ei niinkään se tavaran tuominen, vaan sen hyllyttäminen. Sillä voidaan vähän helpottaa, että talvitavaraa voidaan jättää vielä vanhaan myymälään ennen kuin vuokrasopimus loppuu. Tokmannin ja Halpa-Hallin edustajien tavoin myös Suni pitää uutta liiketilaa edustavana ja tehtäväänsä pätevänä. –?Kyllähän se hienolta näyttää, se on nykyaikaa kun päästään uudistumaan ja saadaan kaikki tavara näyttävästi esille. Mikä itselle on tärkeää, myös välinehuoltotilat ovat hyvät, Suni iloitsee. Antti Savela, Sari Passoja KALAJOKI Tulvat Kalajoessa ovat tältä keväältä pääsääntöisesti ohi. Jäät ovat pääosin lähteneet Hamarin pohjoispuolelta lähtien Kalajoesta. Se tarkoittaa, että äkillistä vedennousua ainakaan alajuoksulla ei pitäisi enää tulla. Päivystävä päällikkö Petteri Jokelainen Jokilaaksojen Pelastuslaitoksesta kertoo, että tulvapadot Kalajoen alajuoksulla ovat murtuneet ja esimerkiksi Letolle voi taas kulkea tietä pitkin. Letto oli pitkään eristyksissä tulvavesien noustua Letontielle. Jere Siironen meni sunnuntai-iltana kahdeksan aikoihin tyttökaverinsa kanssa Letolle mökille Äijän sataman tietä ja tuolloin sinne pääsi vielä hyvin autolla. Mutta puoli kymmenen aikaan vesi oli jo noussut niin paljon, että tie oli poikki. Itse mökki oli niin meren rannassa, ettei vesi päässyt sinne asti. – Kyllähän tuo vähän hirvitti silloin, että miten sieltä pääsee pois, kun aamulla pitäisi lähteä töihin. Kun aamulla tilanne oli edelleen sama, Jere soitti kaverilleen, joka tuli hakemaan heidät pois Vihasniementieltä. Sinne pääsi mökiltä kävelemällä. Petteri Jokelainen toteaa, että Letolla vesi tahtoo eristää alueen vähän joka kevättulvan aikaan. Ihmiset ovat siihen jo tottuneet ja osaavat varautua itsekin, miten toimia tien mennessä poikki. JOKILAAKSOJEN Pelastuslaitos teemoitti tänä vuonna tulvansuojelua ennaltaehkäisyyn. Noin viisitoista rakennusta Kalaja Pyhäjoessa suojattiin muovilla ja soralla hyvissä ajoin, eivätkä rakennukset päässeet kastumaan. –?Olen kuullut, että muutaman kesämökin lattialle olisi päässyt hieman vettä. Muutoin olemme pysyneet pitämään rakenteet kuivina, eli voimme olla tyytyväisiä lopputulokseen ja omaan onnistumiseemme. Varautuminen hyvissä ajoin tulvaan osoittautui oikeaan osuneeksi toiminnaksi, Jokelainen toteaa. Letto oli eristyksissä tulvavesien noustua tielle. HANNU TILUS Letolle pääsee taas tietä pitkin Tulvat ovat pääsääntöisesti ohi Sakari Hihnala mittasi kotirannassaan Tyngällä jäälohkareen paksuudeksi 92 senttiä. LAINA SARAJÄRVI ” Ihmiset ovat siihen jo tottuneet ja osaavat varautua itsekin. nuttamiseen ja hankevarauksiin 500?000 euroa. Liikuntatilan osuus tarjouksessa on reilut 4,8 miljoonaa euroa, kun kaupunki oli varautunut 3 miljoonaan euroon. Liikuntatilaan on haettu valtionavustusta 750?000 euroa. Yhtenäiskoulun rakentaminen on tarkoitus rahoittaa kiinteistöleasingilla, kun taas liikuntahallin investointi tulee kaupungin taseeseen. Kalajokiseutu KALAJOKI Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut nuoren naisen yhden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeuteen Kannuksen ja Kalajoen ryöstöistä. Toinen ryöstöissä mukana ollut nainen määrättiin mielentilatutkimukseen. Naamioitunut kaksikko ryösti viime helmikuussa aseilla uhaten ensin R-kioskin Kannuksessa ja myöhemmin illalla ST1-huoltamon Kalajoella. Mukana oli revolverimallinen ilmapistooli ja tupessa ollut puukko. Syyttäjä vaati tekijöille vähintään kolmen vuoden ja kuuden kuukauden mittaista ehdotonta vankeusrangaistusta törkeistä ryöstöistä. Oikeus päätyi kuitenkin lievempään rangaistukseen pelkistä ryöstöistä, koska oikeuden mukaan teot eivät olleet törkeitä. Rangaistus on ehdollinen, koska nainen on nuori ja häntä ei ole aiemmin tuomittu rikoksista. Ryöstäjät saivat saaliikseen käteistä rahaa lähes tuhat euroa, olutta ja tupakkaa. Poliisi otti naiset kiinni tekoa seuraavana päivänä. Ehdollista vankeutta huoltamon ryöstäjälle toinen mielentilatutkimukseen
• ????? 8 • Mielipide • 26.4.2018 mielipide Lähetä mielipide tai lukijan kuva: toimitus@kalajokiseutu.fi Kalajokiseutu, Pohjankyläntie 1, 85100 Kalajoki Jos kirjoitat nimimerkillä, liitä mukaan yhteystietosi. Ne jäävät vain toimituksen tietoon. Toimitus pidättää oikeuden muokata tekstiä tai jättää se julkaisematta. viesti ? Lähetä mielipiteesi tekstiviestillä numeroon 040 730 2509 Soita juttuvinkki 040 350 1820 vastakkain Tippaleipä 5% Tällä viikolla Facebookissa vastakkain: Käytkö kauppakeskuksessa avajaispäivänä? Munkki vai tippaleipä? Munkki 95% NAPSU: Kalajoella on paljon mukavia ja mielenkiintoisia tapahtumia. Liity Kalajokiseudun Facebook-tykkääjäksi tai lähetä tekstiviesti ja osallistu keskusteluun! Sylillinen ruusuja TK:n vuodeosaston ihanille naisille Erkin hyvästä hoidosta! Anja ja Erkki Tilvis Mikä lienee tarkoituksena tuolla lentokentän ympäristön kaavoituksella asuinkäyttöön? Tällä tavallako lentokenttä savustetaan muualla vai ovatko nuo kaavoitetut alueet tarkoitettu eliitin ökyhuviloille, kun pääsee lentokoneella rapun päähän? Pitäneekö kuulemani paikkaansa, että joku instanssi suunnittelee tänne oikein urheiluopistoa? Kunhan ei olisi yhtä utopistinen idea kuin eräs elokuvateatteri oli. kansalainen Risto Nikula Hiekkasärkillä toiminta niin kuin Suomen valtiolla: rahan kiilto silmissä päättäjillä, viis veisataan luonnosta tai paikallisten mielipiteistä! Teknisen puolen johtajat saavat mennä jonottamaan ämpäreitä Tokmannin avajaisiin. Katto vuotaa kuin seula Pohjankylän parakissa! Sateenvarjo pulpettiin Jaa ne on Kalajoella harjakoneet rikki, kun katselee pyöräteitä... Olipa törkeän töykeä käytös kahdella palomiehellä Letontiellä. Veteraanivanhusten avustaja Minna, kun tulet kotiini sinulla on aina hymyilevä, iloinen ilme kasvoillasi. Lähdettyäsi kotini on siisti ja tuoksuupa vielä hyvä ruokakin. Toivon voimia sinulle! Yksi kiitollinen vanhus vain Käykääpäs kaupunkilaiset vaikuttamassa Merenojan lisäväistötilojen puolesta osoitteessa www.adressit.com. Jakaako kaupunki äitienpäivänä kukat, sateenvarjot, ämpärit vai osanoton vanhemmille, joiden lapset opiskelee kaupungin tiloissa? Nurkkaan häpeämään Hauskaa vappua! Toivottavat Mäntyrinteen päivätoiminnasta Aino, Jukka, Aira ja Elsa. Lukijan kuva Kalajoella on paljon yrittäjiä, jotka liikkuvat jatkuvasti ympäri Suomea. Samalla tavataan monipuolisesti yrittäjiä, päättäjiä ja eri tehtävissä toimivia henkilöitä. Toistuvasti saa kuulla positiivista ihmettelyä siitä, miten paljon Kalajoella rakennetaan ja miten kunta kehittyy koko ajan. Kalajoki ja Kalajoen hiekat tunnetaan paikasta riippumatta ja koko Kalajoen kehittyminen huomioidaan. Mielenkiinnolla ja ylpeinä saa seurata usean rakennusprojektin edistymistä. Rakenteilla on kaksi liikekeskusta, paloasema, Hilmantori sekä monia muita kohteita. Uusia palveluita ja tarjontaa on tulossa. Teitä on kunnostettu ja parannettu, mikä palvelee hyvin asukkaita ja kävijöitä. Kalajokisina yrittäjinä olemme kokeneet, että Kalajoella on avoin keskusteluyhteys kaupungin ja yrittäjien kesken. Kaikista asioista ei olla aina samaa mieltä, mutta näkökulmia voi tuoda esille monin tavoin ja kriittistä keskustelua käydään. Kaupunki tiedottaa yrityksiä säännöllisesti Yrittäjätiedotteen kautta. Siitä on helppo kootusti lukea kaupungin elinkeinopuolen tiedotettavat asiat. Pienellä paikkakunnalla on etuna helppo lähestyttävyys, jolloin apuja sekä neuvoja saa aina. Säännöllisesti saa kuulla myös sitä, miten hyvin Kalajoen päättäjät ja virkamiehet edustavat Kalajokea ympäri Suomea. Tällä hetkellä tapahtuvien suurten yhteiskunnallisten muutosten keskellä kalajokiset päättäjät ajavat tosissaan Kalajoen etuja monissa eri yhteyksissä. Pidetään yhdessä Kalajoen hyvää mainetta yllä! Tällä on suuri vaikutus niin uusien yritysten tänne sijoittumiseen ja uusien ihmisten palkkaamiseen kuin asukkaiden viihtyvyyteenkin. Käytetään paikallisten yrittäjien tarjoamia palveluita ja sitä kautta varmistetaan monipuolinen ja laadukas palvelutarjonta. Nautitaan luonnon monipuolisuudesta ja vuodenaikojen vaihtelusta. Osallistutaan monenlaisiin tapahtumiin, joita meille on tarjolla ympäri vuoden. Kehitetään eteenpäin vievässä hengessä Kalajokea asukkaiden, yrittäjien ja eri toimijoiden toiveita ja tarpeita kuunnellen. Kalajoen yrittäjät ry, hallitus Kalajoki on hyvä paikka asua ja yrittää Olemme huolestuneita seuraavista asioista: Kristillisten arvojen opetus on ohentunut varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kalajoen kaupungin tekemä päätös palveluyksiköiden yksityistämisestä ja tonttien myynnistä yhtiöille, joiden omistus on suurimmalta osalta ulkomaista, on arveluttavaa. Olisimme toivoneet avointa kansalaiskeskustelua ja yksiköiden työntekijöiden kuulemista. On pelättävissä, että palveluja hoitokustannukset nousevat niin korkeiksi, että niiden käyttö on mahdollista vain varakkaille. Yhtenäiskouluhanke puhututtaa edelleen. Saamiemme tietojen mukaan oppilasmäärän ennusteen voimakas lasku ja hankkeen tarjoushintojen raju ylitys ovat asettaneet päättäjät uuteen tilanteeseen. Mikäli Pohjankylän koulun luokkien ilmastointikorjaus onnistuu, se olisi koulumiljöönä suurta yhtenäiskoulurakennusta turvallisempi ja perusrakennuskustannuksia säästävä vaihtoehto 0-2 tai 1-2 perusopetusluokille, aamuja iltapäivähoidolle ja erityiskoululle. Lasten ja nuorten henkinen ja fyysinen turvallisuus on ykkösasia. Kalajoen Kristillisdemokraatit ry johtokunta Kannanotto ajankohtaisiin asioihin
• ????? 9 • 26.4.2018 Me LähiTapiolassa haluamme pitää huolta turvallisuudestasi, siksi tarjoamme asiakkaillemme ilmaisen käsisammutintarkastuksen. LÄHITAPIOLA TARJOAA: KÄSISAMMUTINTEN TARKASTUKSEN Kahvitarjoilu! Kysy elämänturvan asiantuntijoiltamme myös perheesi vakuutusturvaan liittyvistä asioista. LÄHITAPIOLAN TOIMISTO Muhos 17.4. Ylivieska 19.4. Kaustinen 20.4. Nivala 20.4. Raahe 20.4. Haapajärvi 23.4. Kalajoki 27.4. S-MARKET JA SALE Liminka, S-market 4.4. Rantsila, Sale 6.4. Kannus, S-market 13.4. Haapavesi, S-market 16.4. Tyrnävä, S-market 16.4. Perho, S-market 23.4. Siikajoki, Sale 23.4. Kärsämäki, S-market 24.4. Ruukki, Sale 24.4. Oulainen, S-market 26.4. KAIKKI TAPAHTUMAT KLO 9.30-16 Tutustu lisää kohteisiimme: op-koti.? Laaksojen OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Kalajoentie 36, 85100 Kalajoki, puh. 010 257 1750, kalajoenopkk@op.? Kevät on asuntokaupan aikaa. Soita meille! Eija Isopahkala Kiinteistönvälittäjä, LKV p. 0440 463 300 Lankilantie 33. 3h+k+ph+s+vh+wc. ei e-tod*. Tilava saunallinen rivitaloasunto. Pintaremontilla teet oman näköisen kodin. Tilava makuuhuone, josta kulku työhuoneeseen. Viihtyisä puutarhamainen takapiha etelään. Sähkölämmitys, rv. 1983, autokatospaikka, oma tontti. Mh. 54.000 €. 593333 Alajoentie 40. 3h+k+s. D*. Maaseutumaisemissa viihtyisä puutarhamaisen pihan ympäröimä koti myytävänä. Puu-/sähkölämmitys. Talo on peruskuntoinen. Pihassa ulkorakennus, jossa puuliiteri ja varastotilaa. Oma tontti 2500m 2 . Rv 1962. Mh. 46.000 €. 608229 Hollitie 7. 4+k+ph+s+wc. C*. Kivalla sijainnilla viihtyisä pienen perheen koti. Rak. 1967. Kaukolämpö 2008 ja ikkunat vaihdettu uusiin pääosin 2013. Taloon tehty kuntoa ylläpitäviä remontteja vuosien kuluessa. Suojainen piha-alue 1570m²:n omalla tontilla. Mh. 69.000 €. 609323 Es. 29.4 klo 14-14.30/ Isopahkala 0440 463 300 Senjanpolku 12. 3mh+oh+k+khh+wc/ph+s+vh+wc. C*. Uudenveroinen 2014 rak. omakotitalo loistavalla sijainnilla Kalajoen keskustaan nähden. Poistoilmalämpöpumppu tuottaa taloon lämmön jakaen sen vesikiertoisen lattialämmitysverkoston avulla, varaava takka. Oma tontti 1683 m 2 . Mh. 189.500 €. 611263 Es. 29.4. klo 13.10-13.45/ Isopahkala 0440 463 300 Senjanpolku 8. 6h+k+ph+s+2wc+varasto+auto talli. ei e-tod*. Rauhallisella alueella ison perheen kodiksi siistikuntoinen tiiliverhoiltu omakotitalo. Pensasaidattu 2405 m 2 tontti. Taloa on huollettu vuosiensaatossa esim. uusi vesikatto 2015. Rv. 1969, öljylämmitys ja varaava takka. Mh. 108.000 €. 598450 Es. 29.4 klo 12.30-13/ Isopahkala 0440 463 300 Tammentie 8. 3mh+oh+k+takkah+ph+s. ei etod*. Hyvin huollettu ja hoidettu omakotitalo Vesitornin asuinalueella lähellä leikkikenttää. Kattava sisätilan remontti on tehty 2000-luvun alussa, siirrytty kaukolämpöön 2009. Viihtyisä puutarha omalla tontilla 1050m 2 . Rv. 1976. Mh. 105.000 €. 567526 Es. 29.4 klo 14.45-15.15/ Isopahkala 0440 463 300 Pöntiöntie 1044. 6mh, oh, k, ph, khh, s,wc. ei e-tod*. Koti isolle perheelle tai väljää asumista arvostavalle rauhallisella paikalla Pahkalassa. Tontti 1991m 2 , varava takka, leivinuuni, puuliesi, sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu. rv.1988. Mh. 129.800 €. 616984 Neulaskuja 1. 5h+k+khh+ph+s. ei e-tod*. Viehättävä koti omalla puutarhatontilla 1863 m 2 . Vaaleat, valoisat sisutusmateriaalit. Maalämpö, sekä varaava takka. Suojainen takapiha, jossa osittain katettu terassi. Pihassa puutarhavarasto. Rak. 2009/2017. Mh. 205.000 €. 584620 Sotkatie 1. 4h+k+ph+s+wc. ei e-tod*. Kalajoen keskustan palvelujen läheisyydessä, isolla omalla puutarhatontilla, myydään 3 mh:n omakotitalo, jossa on öljylämmitys, jonka vaihtoehtona on sähkövastus. Rv 1977. Mh. 99.000 €. 566482 Viitalaakso 5 A ja B. 2x mh+tupak+wc+ph+s+ parvi+autotalli 24m 2 . ei e-tod*. Hanki Uutta vastaava paritalo kokonaisuus Hiekkasärkkien alueelta. 2013 valmistuneet huoneistot valoisia ja täysin varusteltuja lomailuun tai omaksi kodiksi tai sijoittajalle. Oma tontti. Hyvä vuokratuotto. Mh. 248.000 €. 616935 Eemintie 1. mh+oh+k+s. D*. Viihtyisä ja tilava rivitalon päätykaksio. Takapihalla pieni pensasaidan rajaama oleskelupiha. Huoneistolla autokatospaikka ja häkkivarasto. Taloyhtiö kaukolämmössä, omatontti, rv. 1990. Mh. 85.000 € Vh. 88.900 €. 611775 Hakalankankaantie 2. 1h+kk+ph+s. G*. Todella siisti, saunallinen rivitaloyksiö Rautiossa aivan palvelujen läheisyydessä. Valoisa olohuone, josta kulku 2015 uusitulle terassille. Keittiössä kodinkoneet uusittu 2014. Oma 19 m 2 autotalli nosto-ovella. Rv1983, sähkölämmitys. Mh. 34.000 €. 594001 Mehtäkyläntie 24. 3mh+oh+k+työh+ph+s. F*. Viehättävän pihan ympäröimänä, peruskuntoinen koti keskustan läheisyydessä. Huolella hoidettu, pintaremontilla oman näköinen koti. Lämmitys öljyllä ja puulla. Rv. 1973, oma tontti 1225m². Mh. 138.500€. 616362 Mätästie 3. Tupak., 3mh, khh, ph, s. C*. Erinomaisella sijainnilla oleva uusi koti juuri sinun perheellesi. Kodin suunnittelussa panostettu laatuun ja tilojen toimivuuteen. Sähkölämmitys. Tontti 1145m² Mh. 228 000€. 616740 Es. 29.4. klo 15.30-16.00/ Isopahkala 0440 463 300 Esittely Esittely Esittely Esittely Esittely UUSI UUSI Vuorenkallio okt 140/185 m 2 Hiekkasärkät vapaa-ajan asunto 140/147 m 2 Pohjankylä okt 97/160 m 2 Ymmyrkäinen okt 202/225 m 2 Vuorenkallio rt 61,5 m 2 Rautio rt 35,5 m 2 Kalajoen keskusta rt 72 m 2 Rahja okt 79/103 m 2 Kalajoen keskusta okt 119/180 m 2 Kalajoen keskusta okt 94/115m² Vuorenkallio okt 99,7/114 m 2 Kalajoen keskusta okt 89/130 m 2 Pohjankylä okt 150/165 m 2 Pahkala okt 139 m 2
• ????? 10 • Ihmiset • 26.4.2018 Sari Passoja HIEKKASÄRKÄT Elina Vetoniemi on aloittanut V-Kasi Burgerin yrittäjänä tämän kuukauden alussa äitinsä Tuulikin jalanjäljissä. – Äiti keskittyy jatkossa Raahen V-Kasin toimintaan, Elina kertoo. Hän aikoo jatkaa toimintaa samaan tuttuun malliin. – Viime vuonna pääsiäinen oli niin myöhään, että vietimme silloin avajaisia. Nyt grillikioski avautuu vapun tienoilla. Aluksi se on auki viikonloppuisin ja iltaisin, mutta koululaisryhmille Elina aikoo tarvittaessa pitää kioskin auki myös päivällä. Uusia tuulia omistajavaihdoksen myötä tulee sen verran, että listalle tulee yksi uusi burger lisää. Ja uusia makuja tulee tietysti myös kesän jäätelöihin. V-Kasi Burger on toiminut Kalajoella jo 27 vuotta ja Raahessa 6-7 vuotta. Kioskin ohella Elina jatkaa pari vuotta sitten perustamansa pitopalveluyrityksen, Pitopalvelu V-Kasin pyörittämistä. – Monenlaiset tilaisuudet ja juhlat aina kokouksista perhejuhliin ovat työllistäneet minua, hän kertoo kevään juhlia odotellen. Kahvilla: Elina vaihtui V-Kasin yrittäjäksi Sari Passoja OULU Rautiosta syntyisin oleva Teresa Keskisipilä haaveili jo ala-asteella viulun rakentamisesta. Nyt hänellä on työn alla jo toinen oma viulu. – Soitin viulua kymmenen vuotta ja haaveilin, että voisin jonain päivänä soittaa itse rakentamaani sellaista. Tuo päivä alkaa vähitellen olla lähellä, sillä viuluni on lakkausvaiheessa, hän kertoo. Teresa aloitti viulun rakentamisen muuttaessaan Ouluun opiskelemaan. Hän tekee sitä Oulu-opiston viulunrakennuskurssilla Jouni Pajalan ohjauksessa. – Se on jokaviikkoinen pako arjesta, josta en suostu tinkimään. Viulu on Stradivarin mittojen mukaisesti tehty kokoviulu, joka on tällä hetkellä oranssihkon värinen. Siihen tulee vielä pari kerrosta ruskeaa lakkaa, joten väri tulee tummumaan hiukan. Teresasta on jännittävää, että kauan keskeneräisenä ollut projekti alkaa vihdoin olla valmis. – Olen joutunut miettimään, että mitä teen sitten kun se valmistuu. Loppuuko harrastus siihen? Vastausta ei tarvinnut miettiä kauaa: ei lopu, ilmankaan en osaa enää olla. Siispä minulla on toinen viulu alkutekijöissään. MUSIIKKI on ollut Teresalle aina tärkeää. Hän muutti kotoa Kaustiselle musiikkilukioon ja jatkoi sieltä Kauniaisiin vuodeksi. Nykyisin Teresa opiskelee kirkkomusiikkia Oulun ammattikorkeakoulussa neljättä vuotta. Koulu on loppusuoralla ja tavoitteena on valmistua jouluun mennessä. Syksyllä Teresa aloitti myös urkupedagogin opinnot. – Elän suhteellisen kiireistä arkea, koulupäivät vierähtävät yleensä kellon ympäri ja viikonloppuisin teen kanttorin sijaisuuksia niin paljon kuin keikkoja tarjotaan. Teresan suunnitelmat eivät ulotu kovin pitkälle. – Toukokuussa menen opintomatkalle Pariisiin, alkukesän olen töissä ja elokuussa ajattelin pitää lomaa ensimmäistä kertaa vuosiin. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu mahdollisesti jatkaa opintoja vielä SibeliusAkatemiaan tai Ruotsiin, jossa hän oli vaihdossa toissa syksynä. – Mutta nämä ovat kaikki vielä auki, enkä halua murehtia tulevaa liiaksi. NEULOMINEN JA KASVIT ovat musiikin ohella Teresan tämän hetken mielenkiinnon kohteena. – Minulla on tapana innostua monista asioista. Vihreä peukalo on vasta kasvamassa, mutta erilaiset huonekasvit ovat jo vallanneet pikkuisen asuntoni, hän naurahtaa. Nainen kertoo pitävänsä myös ulkoilusta ja pitkistä kävelylenkeistä. – Talvisin laskettelu on minulle myös yksi tapa päästä hetkeksi irti arjesta ja stressistä. Unelmoinkin siitä, että pääsisin jonain päivänä Alpeille laskemaan. TERESA on saanut sisarustensa tavoin kolmitavuisen ja kansainvälisen nimen, joka toimii myös suomenkielisessä ulkoasussa. – Toisilla nimilläni Heli ja Hannele ei ole mitään sen suurempaa tarinaa eivätkä ne ole suvun perintönäkään tulleet. Äiti halusi, että keskimmäinen nimeni olisi lyhyt ja että nimet sointuisivat keskenään yhteen. Lempinimiä minulla on lähinnä kotonani käytetty Teesa. Nimipäivää Teresa ei ole ikinä erityisemmin juhlistanut. Tänä vuonnakin sen ohjelma on kuin minkä tahansa muun päivän; soittotunteja ja treenaamista. – Illasta tosin aiomme paistaa munkkeja ystäväni kanssa, joten ehkä se munkkien syöminen on sitten minun tapani juhlistaa nimipäivääni! Ensi viikolla nimmarissa Outi. Vinkkaa haastateltava sähköpostilla: toimitus@kalajokiseutu.fi Teresan rakentamasta viulusta kuuluu ensi syksynä ehkä jo säveliäkin, kun hän saa laitettua siihen kaikki pikkuosat paikoilleen. LILIANN KESKISIPILÄ Teresa elää kiireistä arkea musiikin parissa Unelma viulusta toteutui Nimmari: Teresa, Tessa, Terttu Ruoka ?Ateriapalvelun ruokalista Ma: Pikkunakit, kastike, muusi Ti: Merimiespihvi Ke: Karjalanpaisti, perunat To: Makkarakeitto Pe: Possukastike, perunat La: Broileri-perunavuoka Su: Lohimurekepihvi, muusi, kastike ?Ruokalista peruskouluille ja lukioon Ma: Makkarakeitto, juusto Ti: Vappu Ke: Broileri-perunavuoka, salaatti To: Lohimurekepihvit, perunamuusi, salaatti Pe: Lihamakaronilaatikko, salaatti Akseli Gallen-Kallela (noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén, 26. huhtikuuta 1865 Pori – 7. maaliskuuta 1931 Tukholma) oli Suomen merkittävimpiä taidemaalareita. Hän aloitti uransa realistisilla kansankuvauksilla, ja siirtyi romanttisiin Kalevalaja Karjalaaiheisiin. 1890-luvulla hän loi merkittäviä teoksia sekä symbolismin että realismin tyyliin. 1900-luvun puolella, etenkin Afrikanmatkan yhteydessä, Gallen-Kallelan teokset alkoivat ilmentää ekspressionismia. Gallen-Kallelan tunnettuja maalauksia ovat muun muassa Sammon taonta, Ad Astra, Sammon puolustus, Kullervon kirous, Symposion ja Lemminkäisen äiti. Päivä ?Akseli Gallen-Kallela syntyi 153 vuotta sitten
• ????? 11 • 26.4.2018 Kalajoki Akatemia Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki kalajoki.akatemia@kalajoki.? 044 4691 874 KALAJOKI AKATEMIAN TOUKOKUU KIRJASTOISSA TAPAHTUU To 3.5. klo 12-14. Yhteisöstä voimaa -hanke, Kalajoen kirjasto. To 3.5 klo 14.40-15.40. Läksykerho 7-13 -vuotiaille koululaisille, Kalajoen kirjasto Ti 8.5. klo 10 Satutuokio, Himangan kirjasto. Pe 11.5. klo 9.30 Satutuokio, Kalajoen kirjasto. To 17. ja 24.5. klo 14.40-15.40. Läksykerho 7-13 -vuotiaille koululaisille, Kalajoen kirjasto. La 26.5. klo 11-14. Siivouspäivän poistomyyntiä, Kalajoen kirjasto To 31.5. klo 12-14. Yhteisöstä voimaa -hanke, Himangan kirjasto Näyttelyt kirjastolla 20.4-31.5. Ann-Kristin Passin korutaidenäyttely. Himangan kirjaston vitriini. Seuraa tapahtumiamme myös Facebookista. Perinteisille Pitkäjärven lastenleireille ilmoittautumiset alkaa 2.5. osoitteessa: www.kuntapalvelut.?/kalajoiki/index.asp Nuorisotalo Alex ma,ke,pe avoimet ovet klo 18-21. Nuorisotalo Rehis ma,ke,pe avoimet ovet klo 17-21. TAPAHTUMAT La 28.4 klo 18 Pohjankylän koululla ’Lauantain toivotut’-konsertti Soilat-kuoro 40-vuotta. Liput 15 € 5.5. klo 14 Tanssin loppunäytös, Pohjankylän koulu, vapaa pääsy. Toukokuun taiturit To 24.5. klo 19. Pohjankylän koulu. Musiikkiopiston oppilaskonsertti. Fermaatti-kuoron kevätkonsertti Sing’n Joy Su 20.5 klo 19.00. Pohjankylän koululla. Marttilantie 6 Liput 10 €. Sisältää kahvitarjoilun väliajalla. Vapputapahtuma Jussin Pipotus 1.5 klo 12.00. Jussi Kurikkalan patsaalla. Kylien välinen kuntokampanja käynnistyy 1.5.2018. Merkitse suorituksesi postilaatikoihin joita löytyy 15 kpl Kalajoen kyliltä. Voit kulkea pyöräillen, kävellen, juosten, tai rullaluistellen. Kampanja päättyy 31.8. Eniten suorituksia kerännyt kylä palkitaan. Unelmien liikuntapäivää vietetään Helatorstaina 10.5.2018 Ilmoita oma tapahtumasi ositteeseen kalajoki.akatemia@kalajoki.? koostamme tapahtumista yhteisen ilmoituksen 3.5 lehteen. KANSALAISOPISTON KURSSIT KEVÄT JA KESÄ 12.5. Villiyrtit Himanka Kuunari. 19.5. Villiyrtit Kalajoki Alex. 9.6. Maiseman piirustus ja luonnostelu kurssi kesä, Alex. 11.-13.6. Kasvivärjäyskurssi, Kärkinen. 4.-27.6. Kesä kahvakuulajumppa 2x vko, Pohjankylän koulun kenttä. 5.-26.6. Puistojooga, Jokiranta tai Pohjankylän koulun Sali. 4.-8.6. Kuvisleiri I. 11.-15.6. Kuvisleiri II. 5.-7.6. Tanssin työpajat, Pohjankylän koulu. 12.-14.6. Tanssin työpajat, Pohjankylän koulu. Tarkemmat tiedot https://www.opistopalvelut.?/kalajoki/index.asp tai 044 4691 444 Maritta. Kalajoen Kauppakeskus MERTA avautuu to 3.5. Kalajoen ydinkeskustassa, Valtatien 8 varressa! OHJELMA 9.45 avajaispuheet pääsisäänkäynnillä: • kaupungin puheenvuoro Jukka Puoskari • kiinteistöyhtiön puheenvuoro Tuukka Korolainen • kauppiaspuheenvuorot: Esko Ylinen, Halpa-Halli, Mathias Kivikoski, Tokmanni • nauhan leikkaus • 10.00 ovet auki! Kaupoissa omat tarjoukset ja tarjoilut TERVETULOA! Katiska-kauppatapahtuma 3.-5.5. Tarjouksia ja esittelyitä Kalajoen keskustan liikkeissä. Erikoisliikkeet palvelevat pidennetyin aukioloajoin. Torikauppiaita ja vanha paloauto kiertää. katiska katiska KALAJOEN KAUPPATAPAHTUMA Jotta kaikilla olisi mahdollisuus elää hyvää arkea.
• ????? 12 • 26.4.2018 Kalajoen Tokmanni avataan TORSTAINA 3.5. klo 10.00 Nyt niitä taas saa! Aito ja alkuperäinen Tokmannin yllätysämpäri 1000 ensimmäiselle vieraalle. Aidon yllätysämpärin tunnistaa punaisesta väristä ja siitä, että sen sisältä löytyy yllätys. Tervetuloa ?ksuille ostoksille osoitteeseen Kalajoentie 1, Kalajoelle. Holmantie 2, Kalajoki • Puh. 08 460 600 Avoinna ark. 9-18, la 9-14 Kaikki loput poistotuotteet LISÄALE -50 % MUUTTOMYYNNIN VIIMEISET PÄIVÄT TO-PE! LIIKKEEMME SULJETTU MUUTON VUOKSI LA 28.4. KE 2.5.
• ????? 13 • Kyläluuta • 26.4.2018 Kyläluuta Ainalissa asuu lehmiä, lampaita ja lapsia
• ????? 14 • Kyläluuta • 26.4.2018 Annika Tiitto AINALI Vaikka ainalilaiset sanovatkin, että kaikki tiet vievät Ainaliin, on navigaattori toista mieltä. Se valittaa Himangalla väärästä reittivalinnasta ja tahtoo minun ajavan Kannukseen. Vielä Ainalintielläkin navigaattori haluaa tehdä U-käännöksen ja pienen 65 kilometrin lenkin Kannuksen kautta, vaikka määränpää siintää jo sadan metrin päässä. Oppaakseni lupautunut Heikki Oja arvelee, että navigaattorit menevät sekaisin siitä, että ainalilaisilla on Kannuksen postinumero, vaikka kylä sijaitsee kokonaan Kalajoen puolella. Tai sitten navigaattori ajattelee vain minun parastani, sillä näihin aikoihin Ainalintie on aiempina vuosina ollut tulvan vuoksi täysin käyttökelvoton. Täytyy myöntää, että on se tänäkin vuonna melko mutainen. Lypsykarjatilaa pyörittävä Heikki on asunut Ainalissa aina. Hänen vaimonsa Sailan piti puolestaan tulla Kannuksesta vain käymään, mutta reissu vähän venähti. – Meillä on kahdeksan lasta: esikoisemme Aada on lukion ensimmäisellä ja pian vuoden vanha Aamos on tämän kylän nuorin, Saila kertoo Aamoksen jatkaessa kaikessa rauhassa pururenkaansa pureskelua. AINALI SIJAITSEE Pöntiön ja Kannuksen välissä. Talot ovat levittäytyneet kolmen kilometrin matkalle Ainalintien varteen. Peltoalaa on peräti 250 hehtaaria. –?Täällä on kolme lypsykarjatilaa, yhdessä talossa lampaita ja kahdessa hevosia, Heikki luettelee. Kylä on vuosien varrella hiljentynyt, sillä väki vanhenee vähitellen. Aivan toivoton tilanne ei kuitenkaan ole, sillä kylällä asuu myös neljä lapsiperhettä. –?Jos täällä olisi valmiita taloja, niihin tulisi varmasti asukkaita. Mutta jos oikein erikseen pitää alkaa rakentaa, tontti katsotaan kyllä paremman tien varresta, Heikki arvelee. Tiellä rapa lentää ja kolina käy, joten sen vuoksi ainalilaiset asioivat yleensä ennemmin Kannuksessa kuin Himangalla: Kannukseen johtaa nimittäin 80-luvulla asfaltoitu tie. –?Ennen tulvasuojelutöitä hiekkatie oli keväällä niin tukossa, että soutamalla olisi päässyt paremmin perille. Nytkin se on reikiä täynnä ja todella pehmeä, Heikki harmittelee. VAIKKA KYLÄ ONKIN kaukana kaikesta, on se Heikin ja Sailan mielestä hyvä asia. Kylässä on oma rauha, mutta autolla pääsee vartissa sekä Himangalle että Kannukseen. –?Onhan siinä omat haasteensa, kun on paljon lapsia: pitää suunnitella minne lähtee ja milloin. Lähteminen ei kuitenkaan ole ongelma, sillä lähteä pitää joka paikassa. Keskustassakin suurin osa käy varmasti autolla kaupassa, Saila sanoo. –?Ja onhan siinä sekin puoli, että murkkuikäiset eivät ole turhan takia kylillä pyörimässä, kun sinne on matkaa, Heikki lisää naurahtaen. Tämän perheen lapset eivät kuitenkaan edes taida joutaa pyörimään kylille: he ovat isän mukana peltohommissa ja harrastavat niin yleisurheilua, hiihtoa kuin sählyäkin. –?Harrastuksiin pitää tietysti lähteä kauemmas, mutta sekään ei ole mikään ongelma, kun tietää, että lapset hyötyvät, Heikki ja Saila toteavat. JÄTÄMME SAILAN PUUHAILEMAAN Aamoksen ja 2-vuotiaan Adessan kanssa ja hyppäämme Heikin kanssa Sailan autoon. Ohitamme 90-luvun alkupuolella lopettaneen kaupan ja 60-luvulla suljetun koulun. Nykyään lähin koulu on Himangalla, mutta sinne lapset pääsevät kätevästi taksilla. Kylän vanhin, 94-vuotias Helvi Ainali, asuu Mutkalammintien varrella. Heikki on vuokrannut naiselta pellot ja tietää, että vaikka Helvin liikut ovatkin loppuneet, on hänellä erittäin terävä pää. –?Helvi oli hetken aikaa vuodeosastolla ja kävin hänPian vuoden vanha Aamos Oja on Ainalin nuorin asukas. ANNIKA TIITTO Kylän tunnistaa mutaisesta tiestä, kyläläiset sitkeästä luonteesta ”Täällä saa Karitsat ovat niin tottuneita Anni ja Joona Rahkolan rapsutuksiin, että ne eivät pelkää vieraitakaan lainkaan. ” Kylä on vuosien varrella hiljentynyt, sillä väki vanhenee vähitellen. ” Murkkuikäiset eivät ole turhan tarkia kylillä pyörimässä, kun sinne on matkaa.
• ????? 15 • Kyläluuta • 26.4.2018 a olla sellainen kuin haluaa” Kyläläiset ostivat yhdessä kodan, jossa he järjestävät tapahtumia silloin tällöin. Jokaisella kyläläisellä on kotaan avain, joten makkaraa pääsee paistamaan aina halutessaan. Ulla Ojamäki kertoo, että Pipsa-hevonen muutti Ojamäen tallille lauantaina. Nyt tallin jokaisessa karsinassa on asukas. tä siellä katsomassa. Hän ei oikein sopinut joukkoon: kun muut vanhukset makasivat sängyllä, Helvi istui sängyn reunalla ja luki Lestijoki-lehteä, Heikki hymähtää. Kun Mutkalammintietä ajaa vielä hetken aikaa eteenpäin, tullaan Jaakko ja Katja Rahkolan lammastilalle. Pihalla meitä ovat vastassa Anni ja Joona. –?Katso, minulla on saippuakuplia. Ja nuo koirat ovat Lenni ja Aku, 4-vuotias Anni esittelee heti ja komentaa samalla koiria olemaan hiljaa. Heikki huomaa 3-vuotiaan Joonan pipossa tekstin ”Tiukkapipo” ja kysäisee, pitääkö se paikkansa. Joona tokaisee ”ei” ja rymistelee takaisin sisälle. –?Pikkuherra on kyllä tosi tiukkapipo ja aina vähän kiukkuinen, Anni toteaa tottuneesti ja puhaltaa pari uutta saippuakuplaa. RAHKOLAT ASUVAT KATJAN ISÄN kotipaikalla. Kun Katja oli 5-vuotias, perhe muutti Helsinkiin. Taakse jäi naapurinpoika Jaakko, sillä vielä silloin ei tietenkään tiedetty, että hynttyyt laitettaisiin myöhemmin yhteen. –?Kaupunki ei ole ihmisten paikka enkä koskaan sopeutunut sinne. Rakkaus tähän paikkaan säilyi ja monen mutkan jälkeen pääsin takaisin, Katja kuvailee. Kaupunkiin verrattuna Ainalista löytyy monia hyviä puolia: oma rauha, sopiva ajomatka joka paikkaan ja luonnon läheisyys. Ainalissa ei tarvitse miettiä, häiriintyvätkö naapurit siitä, jos pesee keskiyöllä pyykkiä lasten ollessa oksennustaudissa tai hermoilla siitä miltä näyttää, kun kulkee koiran ja kelkan kanssa pitkin maita ja mantuja. –?Espoossa kauppa oli toki kymmenen metrin päässä ja ulkoilureitit olivat paremmat, mutta täällä voi vapaasti muodostaa omat polkunsa, Katja sanoo. KESKEN JUTUSTELUN talon yli lentää kurki. Siitäkin Katja on onnellinen. –?Oli ihanaa nähdä, kun viime vuoden kurkipari tuli takaisin poikanen mukanaan. Tuskin äitini näkee Vantaalla kurkia juodessaan aamukahvia tai sataa joutsenta pellolla käydessään kaupassa. Ainalin hyväksi puoleksi Katja nostaa myös turvallisuuden: lapset saavat touhuta päineen pihalla eikä heitä tarvitse kytätä sydän syrjällään ikkunasta. –?Vaatteetkin ovat kyllä välillä sen näköisiä, että pihalla on touhuttu, Katja naurahtaa ja viittaa omia maansiirtotöitään tekevään Joonaan, joka on kaikessa hiljaisuudessa palannut pihalle. Joona tuhahtaa ja jatkaa työtään tiukkailmeisenä ja pipo vähän kallellaan. KATJA JA JAAKKO OVAT korjanneet Katjan vaarin rakentaman navetan ja nyt siellä asustaa joukko lampaita. Katjasta on hienoa, että lapset pääsevät kokemaan eläinten läsnäolon joka päivä. –?Vanhin lapsi on seiskalla ja hän välillä kärttyilee, kun täällä metsässä on niin tylsää. Hän ei ole niin elukoitten perään kuin nämä pienemmät: Anni ja Joona ovat välillä navetalla mukana haitaksi asti. Lapset ovatkin lampaiden kanssa kuin kotonaan ja esittelevät innoissaan kiltin Petunia-karitsan. Heitä hämmästyttää, ettei lampaiden silittely ole toimittajalle jokapäiväistä puuhaa. MUTTA VAIKKA MAALAISIDYLLI onkin kaunis, on Katjankin mielestä kylällä yksi huono puoli. Tie. –?Tien hoito on aivan luokatonta. Kun meillä on täältä pitkät matkat kaikkialle, olisi kiva, että edes kauppaan pääsisi helposti. Emme me vaadi mitään viimeisen päälle olevaa asfalttia, mutta tietä voisi joskus edes aurata. Katja kertoo, että viime talvena kauppareissua piti siirtää parilla päivällä, sillä tie oli niin tukossa, ettei ajamaan ollut mitään asiaa. Hätätapauksia varten Rahkoloilla onkin maastoauto, jolla pääsee tarpeen tullen ihmisten ilmoille vaikka peltoja pitkin. –?Ja olisihan sekin tietysti mukavaa, että kylällä olisi enemmän nuoria. Välillä voisi olla häitä eikä aina vain hautajaisia, Katja huokaa. HÄITÄ SAATTAA kuitenkin ennen pitkää olla tiedossa, sillä seuraavankin talon pihalla meitä on vastassa pieni poika. Ulla Ojamäki pyörittää hevostallia yhdessä veljensä Jannen kanssa. –?Tallissa on neljä omaa hevosta ja kaksi hevosta täyshoidossa. Pidämme täällä pienryhmäja yksityistunteja, Ulla kertoo. Ulla asuu itse Kannuksessa, mutta viettää päivänsä Ainalissa. Hänen mielestään maailmalla oli mukava pyörähtää, mutta juurilleen on ollut hyvä palata. –?Ainalissa jokainen saa olla sellainen kuin on. Naapurit eivät puutu turhaan toistensa asioihin, mutta apua saa aina, kun sitä tarvitsee. TALLIN ASIAKKAISTA 90 prosenttia tulee Kannuksesta ja Kokkolasta. Huono tie voi olla yksi syy siihen, miksi kalajokisia ei juurikaan näy. –?Minä kyllä sanoin kavereille, että lähdetään tänne ratsastamaan, mutta he eivät halunneet, joten se sitten jäi minultakin, Heikki kertoo ja Ulla vakuuttaa, että tallille voi tulla yksinkin. Tilalla asuvat Jannen lisäksi myös sisarusten vanhemmat. Talo on ollut suvulla vuodesta 1876 lähtien. –?Aitta on tehty vuonna 1811 ja riihi 1815, joten talon täytyy olla niitä vanhempi. Tästä pihapiirin läpi menee entinen maantie: tuo uusi tie tehtiin vasta sodan jälkeen, Janne kertoo. Mies tuntee alueen historian lisäksi myös tarinoita. Esimerkiksi isovihan aikana kasakat saivat erään naisen kiinni ja tappoivat tämän. Paikkaa kutsutaan edelleen murhakiveksi. –?Tämä on todella vanhaa asuinaluetta, sillä tuolla metsän takana on kallio, josta löytyy kivikautisia hautakumpuja, Janne sanoo ja viittaa metsään päin. SYNKIKSI KÄÄNTYNEIDEN keskustelujen myötä aurinkokin menee pilveen ja kylmä viima jäädyttää sormet. Sekä Heikki että Janne ovat huolissaan kylän väestökehityksestä. –?Niinhän sitä sanotaan, että viimeinen sammuttaa lähtiessään valot, Heikki sanoo. Ulla on kuitenkin toiveikkaammalla mielellä. Hän ei keksi millään Ainalista yhtään huonoa puolta ja kertoo kaiken olevan kiinni vain omasta asenteesta. –?Rauha pitää löytää sisältä päin. Ainalilaiset tunnistaa tietynlaisesta sisusta ja periksiantamattomuudesta. Vaikka tämä kylä on kaukana kaikesta ja täällä on kökkö tie, muut saavat vielä pitkään ihmetellä, että eivätkö ne sitkeät ainaliaiset kuole koskaan, Ulla toteaa ja lähtee takaisin hommiin. ” Ainalissa ei tarvitse miettiä sitä, häiriintyvätkö naapurit siitä, jos pesee keskiyöllä pyykkiä. ” Tästä pihapiirin läpi menee entinen maantie: tuo uusi tie tehtiin vasta sodan jälkeen.
• ????? 16 • 26.4.2018 Kokkolan Urheilutalolla 21-22.4.2018 klo 10-16 MESSUT SENIOR POHJANMAA Kokkola, Kam pushalli 28.–29.4. 2018 klo 10–16 Tervetuloa Seniormessuille Kokkolaan! Messujen aiheena hyvinvointi, terveys, ruoka, matkustelu, harrastukset, liikunta ja erilaiset aktiviteetit. Tapahtuman messuisäntänä toimii Markku Veijalainen ja alustajana TV:stä tuttu maalaislääkäri Tohtori Kiminkinen. LIPUT: 12 eur/hlö tai 15 eur/2 päivän ranneke. Lapset alle 12 v. ilmaiseksi vanhempien seurassa. www.messu.com
• ????? 17 • Uutiset • 26.4.2018 Pia Räihälä POHJANKYLÄ Pohjankylän koulun nuorimmaisia ei tarvitse kahdesti pyytää tanssimaan polvet notkuen tai hyppimään kuin ninja. Koulun sali on tulvillaan naurua ja liikettä, kun koululaiset juoksevat ympäri salia, heittelevät kuperkeikkoja ja opettelevat tuplakarhukävelyä. Meneillään on sirkustyöpaja, jota vetää Kalajoelta lähtöisin oleva jyväskyläläinen sirkustaiteilija Lotta Roukala. Hänelle tämä sali on tuttu, sillä hän on Pohjankylän koulun entinen oppilas. –?Joskus eka–tokaluokalla kävin täällä tanhukerhossa. Parasta oli se, kun viiden minuutin tauon aikana sai käyttää köysiä ja renkaita. Renkaita oli kolmet ja niihin oli vuorot, joten oma vuoro tuli muutaman kerran vuodessa. Mutta siitä ilosta jaksoin käydä tanhukerhossa, Roukala nauraa. Kaikki muuttui, kun hän pääsi näkemään telinevoimistelua naisvoimistelijoiden näytöksessä. –?Lapsihan ei osaa haluta sellaista, mitä ei tiedä olevan olemassa. Mutta kun näin telinevoimistelua, niin tajusin, että tämä on minun juttuni, ja vaihdoin siihen. SIRKUSTAITEILIJA Lotta Roukalasta tuli kuin varkain. –?Aloin tehdä sirkustaidetta ensin intohimosta ja harrastuksesta. On vaikea määrittää rajapyykkiä, milloin siitä tuli ammatti. Vuonna 2006 Roukala oli joka tapauksessa perustamassa Circus Uusi Maailmaa, joka nykyään tunnetaan nimellä Company Uusi Maailma, ja siinä hän oli aktiivisesti mukana kymmenen vuotta. Vuonna 2012 hän oli perustamassa Jyväskylän Sirkuskoulua, jolle hän tekee edelleen töitä freelancerina. –?Olen myös tehnyt eri kunnille koulukeikkoja, ja lisäksi työskentelen Jyväskylässä nuorten taidetyöpajalla, missä nuoret aikuiset etsivät elämänsä suuntaa. Roukala muistaa käyneensä lapsena sirkuksessa, mutta mitään valtavia elämyksiä hän ei siellä kokenut. –?En ollut kiinnostunut klovneista tai jonglööreistä. Aikuisena ymmärsin, että sirkus voi olla muutakin kuin viihdettä, glitteriä ja show´ta. Että voi olla taidetta, jonka tekemisessä sirkus on yksi keino. KOULULAISET seuraavat jännityksestä kihisten sirkusohjaajaansa, joka näpelöi salaperäisenä punaista matkalaukkua. –?Avaa se! huutaa joku jo kärsimättömänä. Lopulta kannen alta ilmestyy ”taikurin sukka”, joka pursuaa värikkäitä sifonkihuiveja. Niiden kanssa juoksennellaan ympäriinsä, ja sitten niillä tehdään temppuja. Lapset seuraavat ihastuneina, kun Roukala näyttää, miten kolmella huivilla voi jongleerata. Hän toivoo, että koululaiset saavat työpajasta matkaansa sirkusmaista ajattelua. –?Minulle sirkus on kokeilemista. Vaikka että miten lautaa voi soittaa. Sellaista suhtautumista kun saisi sekä lapsiin että aikuisiin! Roukalalle sirkus ei ole arvostelueikä kilpailulaji. –?Tämä on luovuuslaji, jossa kaikki tekevät omalla tyylillään. Työpajassa liikutaankin iloisesti ja vailla turhia vaatimuksia. Lapset hoksaavat sanomattakin, että kun lattialla on patja, siinä voi heittää kuperkeikan. Roukala toteaa, että ihmisten liikkuminen käy sitä jäykemmäksi, mitä enemmän istumme. Sekään ei ole hyvä, jos lähes ainoa liikkumismuoto on kävely – ja nimenomaan eteenpäin. –?On hullun virkistävää, jos lenkillä lähteekin yhtäkkiä kävelemään taaksepäin. Kaikki näyttää ja tuntuu erilaiselta! LOTTA ROUKALA on myös esiintyvä taiteilija. Hän on perustajajäsen vuodesta 2005 asti toimineessa improvisaatioteatteriryhmässä nimeltään Ässiä Hatusta, jonka esityskausi on juuri alkamassa. Häneltä on myös tulossa sooloteos Jyväskylän Kuokkalan kirkkoon. –?Siinä ajattelin ammentaa kaikesta, mitä olen tehnyt. Teoksessa on kaikenlaista liikkumista lattialla ja ilmassa sekä äänen ja sanojen käyttöä. Se on tilasta ammentamista parkouraajan ja puukiipeilijän mentaliteetilla. Pohjankylän koulun sirkuspajat olivat osa Liikkuva koulu -toimintaa. Torstain aamuryhmä ehti tutustua jongleeraukseen, akrobatiaan ja jopa pariakrobatiaan, kun koululaiset kokeilivat karhukävelyä pareittain. –?Sitten kun osaa hyvin tehdä tuplakarhun, niin voi tehdä triplakarhun tai vaikka viisinkertaisen karhun, Roukala vinkkaa oppilailleen. Mitä löytyykään taikurin sukasta? PIA RÄIHÄLÄ Lotta Roukalan sirkuspajassa jokainen taaplaa tyylillään Elämään tarvitaan sirkusta Näin harjoiteltiin ninjahyppyjä.
• ????? 18 • Urheilu • 26.4.2018 urheilu Lähetä tulokset, otteluja kisaraportit toimitukseen tiistaina klo 16 mennessä osoitteeseen toimitus@kalajokiseutu.fi Lähetä myös juttuvinkkejä paikallisista urheilijoista, tulevista urheilutapahtumista ja muista urheiluaiheista toimituksen sähköpostiin tai soita 040 350 1820 Lauri Järvinen ULLAVA Kalajoen Junkkarien Elli Översti eteni N50-sarjan voittajaksi 41. kerran juostulla Ullavan Norpan lenkillä. Saman seuran Tapani Kärjä kiri miesten sarjan kakkoseksi edellään vain Nivalan Miika Tenhunen. GIF:n Mikael Bergdahl oli kisan kolmas. Emilia Reinikaisen vauhti riitti kolmanneksi 13-vuotiaiden 1,5 kilometrillä. – Tenhusen vauhtiin minulla ei ollut asiaa, hän rynnisti 11,6 kilometrin lenkin puolitoista minuuttia minua nopeammin. Omakin harjoituskauteni on sujunut hyvin. Vappuna on edessä K-P:n maantieviesti Kokkolassa, jossa Junkkarit puolustaa viime kevään voittoaan miesten sarjassa. Sen jälkeen seuraavat viikon välein Perniön SM-maastot ja Lohtajan pm-maastot ennen ratakauden käynnistymistä, kertoi Tapani Kärjä. Översti ykkönen, Kärjä toinen Annika Tiitto KALAJOKI 4-vuotiaana Laura Nivala näki isosiskonsa tanssivan yllään hieno pilkullinen puku. Sisko esitti Peppi Pitkätossun hevosta. Muuta Laura ei siskon kevätnäytöksestä muista, mutta silloin hän sanoi äidilleen, että haluaa itsekin tanssia. –?Aloitin tanssin ryhmässä, jossa ei kyllä paljon tanssittu. Meillä oli paljon pelejä ja leikkejä ja vain muutamia rytmisiä juttuja, Laura muistelee. Sitten Kalajoelle muutti Inka Tiitto, joka sytytti lopullisesti tanssin palon Lauran sydämeen. –?Olin eskarissa, kun Inka aloitti täällä kolme eri tanssiryhmää. Olin aluksi oman ikäisten ryhmässä, mutta aika pian Inka siirsi minut vanhempien ryhmään. Inka oli minulle niin suuri ihailun kohde, että halusin joskus tulevaisuudessa olla kuin hän. NYT LAURA ON 15-vuotias eikä tanssin palo ole kadonnut minnekään. Hän kulkee päivittäin harjoituksissa Oulussa ja saatu kilpailumenestys vain kasvattaa motivaatiota. –?Olen tajunnut, että voin tehdä tanssista ammatin. Olen jo niin pitkällä, että uskallan haaveilla isosti, Laura sanoo. Vaikka Inka antoi alkusysäyksen Lauran matkalle, ei innostus laantunut edes silloin, kun Inka muutti pois paikkakunnalta. Laura oli ihaillut kilpailuissa oululaisia tanssijoita ja halusi edes kerran heidän kanssaan samoille tunneille. –?Kun Inka lähti, hain oululaisen Citydancen juniorimuodostelmajoukkueeseen ja pääsin sinne. Jokapäiväinen kulkeminen Ouluun aiheutti hetken tuumaustauon, mutta Laura ei antanut etäisyyden muodostua esteeksi. Harjoitukset alkavat arkipäivisin kuudelta ja vanhemmat vievät tyttären Ouluun. Viikonloput Laura viettää Oulussa joko kavereiden tai sisarustensa luona. –?Minulle ei tule ikinä sellainen olo, etten jaksaisi lähteä. Välillä pitäisi lukea kokeisiin, mutta koulu jää kyllä aina kakkoseksi. Lauran todistuksen keskiarvo on 9,1, mutta se on vaatinut työtä: läksyt tehdään myöhään illalla tai sitten herätään aamulla aiemmin. Kouluun käytetyn ajan lisäksi myös muut harrastukset ovat vähissä. –?Tanssi vaatii varsinaisten treenien lisäksi oman kehon huoltoa ja venyttelyä, joten en ehdi harrastaa mitään muuta. Joskus käyn omaksi ilokseni lenkillä. ALUKSI LAURA OLI mukana vain yhdessä kilparyhmässä, mutta nyt hän tekee pienryhmiä, duoja ja sooloja. Päälajeina ovat show-, jazzja nykytanssi. Viimeisin aluevaltaus on latinoshow, jonka muodostelmasta Laura voitti SM-kultaa. –?SM-kulta on suurin saavutukseni. Lapsissa olin neljäs soololla ja junioreissa viides. Juniorimuodostelmasta olen saanut SMpronssia, Laura luettelee. Nuori tanssija kertoo, että on kilparyhmissä kaikista vähiten kilpailuhenkisin. Hän ei halua miettiä menestystä, vaan tanssia hetkessä. Mitä enemmän lavalla on ihmisiä, sitä vähemmän Lauraa kilpailuissa jännittää. –?Ensimmäisenä vuonna Laura Nivalan aika kuluu tanssiin, mutta se ei haittaa häntä lainkaan. ANNIKA TIITTO Laura Nivala kerää menestystä tanssikilpailuissa ja tavoittelee harrastuksesta ammattia ”Uskallan jo haaveilla iso „ Halusin joskus tulevaisuudessa olla kuin hän.
• ????? 19 • Urheilu • 26.4.2018 Kalajokiseutu HIMANKA Himangan Urheilijoiden hiihtokauden päätöstilaisuus järjestettiin Urheiluhallin tiloissa sunnuntaina 22.4. Hiihtokausi oli menestyksellinen ja pitkä, koska lunta saatiin tälle kaudelle hyvissä ajoin taivaalta eikä tykkilunta juuri tarvittu. Hiihtokelejä riitti vielä kuluvan kuun puoleen väliin saakka. Jaosto on tehnyt kovasti työtä, ja pohjusti latupohjia syksyllä kaupungilta saadulla hakkeella. Ladut ovatkin olleet loistokunnossa koko talven. Kilpailuja on järjestetty myös useita. Joulukuun kansalliset päästiin hiihtämään alkuperäisen suunnitelman mukaan. HS-hiihdot järjestettiin tänä vuonna torstaisin ja hiihtokoulua maanantaisin. Koululaisten maakuntaviesti oli vuorossa maaliskuussa. Se oli iso ponnistus jaostolle, mutta ne onnistuivat hyvin. HU:lla on kokenut ja osaava kisaorganisaatio. Tilaisuudessa palkittiin vähintään kolme kertaa HShiihtoihin osallistuneet hiihtäjäpatsailla. Palkitut ovat Matilda Aarnio, Iida Lindell, Aana Oja, Peetu Heikkilä, Elisabeth Rosbäck, Taneli Harmaala, Leevi Lindell, Atso Oja, Ronja Aarnio, Anna Hekkala, Emma Mäkitalo, Hilma Mäkitalo, Essi Pernu, Eemeli Aarnio, Topias Harmaala, Eino Kyösti, Aapo Mattila, Pentti Torvi, Lauri Vuotila, AnnMarie Rosbäck Susanna Ruusunen, Jaakko Vuotila, Jutta Mattila, Sofi a Ruusunen, Joonas Pernu, Niilo Torvi, Assi Hakala, Tatu Venetjoki. SMPMja KP-cup saavutuksista palkittiin Juuso Mattila, Jaakko Mattila, Anni Mäkinen, Santeri Mäkelä, Alissa Oja, Aada Peltola, Kristian Hakala, Tuukka Marjala, Assi Hakala, Henna Rautiainen ja Elina Mäkitalo. Vähintään kolme kertaa HShiihtoihin osallistuneet palkittiin hiihtäjäpatsailla. SIRKKA JOENSUU Hiihtokausi oli menestyksellinen ja pitkä HU palkitsi hiihtäjiä kauden päätteeksi osti” MM-kisoissa olin ihan shokissa siitä meiningistä. Kilpailuni alkoi soololla, ja kun minut kuulutettiin lavalle englanniksi, ajattelin vain, etten halua mennä. Siitä selvittiin ja tänä vuonna tiesin jo mitä odottaa. KILPATANSSISSA ESITYKSISTÄ tehdään juonellisia teoksia. Parhaiten Lauran mieleen on jäänyt ensimmäinen, Inkan tekemä soolo Anna Puun Mestaripiirros-kappaleeseen. –?Soolo on minulle henkilökohtaisin, mutta minulla on aina ollut hyvä liikemuisti, joten muistan jokaisesta teoksesta joitakin osia, Laura kertoo. Tanssitaipaleensa alusta Laura muistaa myös kisojen osanottajamäärät, jotka ovat vuosien saatossa vain kasvaneet yhtä matkaa nousevan tason kanssa. Serbia, Etelä-Afrikka ja Kanada menestyvät maailmanmestaruuskilpailuissa. –?Voin siis kehittyä vielä paljon omissa lajeissani. Minulla ei ole mitään pakottavaa tarvetta kokeilla uusia lajeja, mutta latinoshown myötä olen saanut kokea uudestaan sen ihanan uuden oppimisen tunteen. Tänä vuonna Laura harjoittelee Citydancella vapaaoppilaana, ja toivoo, että saa tulevaisuudessa tanssista ammatin. –?Toivon, että pääsen syksyllä Kastellin lukioon. Muutan yksin Ouluun ja tanssin mahdollisimman paljon ilman pitkiä välimatkoja, Laura hymyilee. „ Minulla ei ole mitään pakottavaa tarvetta kokeilla uusia lajeja, mutta latinoshown myötä olen saanut kokea uudestaan sen ihanan uuden oppimisen tunteen. Joni Harjuoja OULU, UUMAJA, BERGSÅKER Esa Kolppasen valmentama Erehys sijoittui toiseksi maanantaina Oulussa. Tuomas Pakkasen ohjastama ori ravasi mukavan tuloksen 28,9/2120 m. Erehyksen omistavat sekä ovat kasvattaneet Esa ja Kalevi Kolppanen. Mika Haapakankaan valmentama Special Promise sijoittui neljänneksi lauantaina Uumajan V75kierroksen Kultadivisioonassa. Mauri Jaaran ohjastama ori noteerasi huipputuloksen 12,3a/2140 m. Special Promisen omistaa sekä on kasvattanut Stable Haapakangas Oy. Haapakankaan tallin Miss Golden Quick sijoittui kolmanneksi Uumajassa. Mauri Jaaran ohjastama tamma ravasi uuden volttiennätyksensä 15,0/2160 m. Haapakankaan tallin Vic de Luxe sijoittui neljänneksi Uumajan V75päätöskohteessa. Krister Söderholmin ohjastama ruuna noteerasi ajan 14,1a/2640 m. Uumajassa rahoille ylsivät myös Mr Golden Quick (5:s) sekä Master Shark (6:s). Uumajassa ravattiin myös perjantaina, jolloin Special Major ylsi viidenneksi. Haapakankaan valmentama Bishop sijoittui toiseksi tiistaina Bergsåkerissa. Veikko Haapakankaan ohjastama ruuna ravasi uuden volttiennätyksensä 17,0/2140 m. Bergsåkerissa rahoille ylsi myös Dynamite de Luxe, joka sijoittui kuudenneksi. Erehys toinen Oulun raveissa Kalajokiseutu VUOKATTI Kalajoen Junkkareiden Iida ja Sanni Vuollet päättivät hiihtokauden komeasti Tour de Vuokatin kakkossijoihin. Kaksipäiväinen tour päättyi takaa-ajokisaan sprintin lähtöjärjestyksen mukaan. Iida Vuollet (N16) lähti takaa-ajoon kolmosruudusta ja nousi tourin päättäneen Vuokatin laskettelurinteen nousussa komeasti toiseksi. Eroa kakkosruudusta lähteneeseen tämän talven hopeasompavoittajaan Valkeakosken Hakan Sonja Leinamoon jäi 11 sekuntia. Pikkusisko Sanni Vuollet (N14) nousi päätösmatkalla nelosruudusta toiseksi. Taakse jäivät kärkiruuduista lähteneet Ylöjärven Ryhdin Krista Manninen ja Pyhäjärven Pohdin Jenna Rautiala. Tourin kestävin oli Valtimon Vasaman Maija Boren. Himangan Urheilijoiden Jaakko Mattila (M16) hiihti kiertueen kuudenneksi. Mattila lähti takaa-ajoon sprintin kahdeksannelta sijalta nousten päätösmatkalla kaksi pykälää. Ounasvaaran Hiihtoseuran Waltteri Karhumaa sivakoi kärkeen runsaan minuutin Mattilaa edellä. Junkkareiden Ella Himanka palasi radalle sairastelun jälkeen ja otti seitsemännen sija N18-sarjassa. Myös Himanka petrasi päätösmatkalla sprintin kymmenettä sijaa. Viimeisellä osuudella voittoon nousi Iisalmen Visan Vilma Ryytty. Iida Vuollet. KALAJOEN JUNKKARIT Iida ja Sanni Vuollet kakkosina
• ????? 20 • Urheilu • 26.4.2018 Kalajokiseutu KARIJOKI Liikuntaneuvos ja tietokirjailija Lauri Järvisen 80:s kirja ”Mitalinkiiltoa Karijoen urheilussa” julkistettiin toissa maanantaina Karijoella. 112-sivuinen teos on suurta A4–kokoa. Tilastot on laatinut Karijoen kunnan liikuntasihteeri Antti Rajamäki, laajan tekstiosan ja kuvittamisen Lauri Järvinen. Kirjan molemmat tekijät ovat teuvalaissyntyisiä, mutta asuneet huomattavan osan elämästään Karijoella. Järvinen on muuttanut vanhempiensa mukana Myrkkyyn alle yksivuotiaana ja Karijoen Tappara oli hänen ensimmäinen seuransa 1970-luvulle saakka. Rajamäki valittiin Karijoen liikuntasihteeriksi 1974 ja hän siirtyy eläkkeelle tulevana syksynä. Ei ole sattuma, että 80:s kirjani osui Karijoen urheiluhistoriaan. Ajoitus on suunniteltu tarkoituksellisesti. Edellinen kirjani ilmestyi vuoden alkupuolella. Tänä vuonna tulee vielä neljä tai viisi kirjaa lisää. Seuraavat ovat huippupainija Tauno Jaskarin elämäkerta ja pesäpalloseura Haminan Palloilijoiden juhlateos, joka on jo lähes valmis. Ehkä pääsen sataan täyttäessäni 75 vuotta, sanoo Lauri Järvinen MITALIKIRJA ilmestyy nyt toisen kerran. Ensimmäinen tuli julkisuuteen samojen tekijöiden toimesta joulun alla 2004, tuolloin 60-sivuisena. Mitalisteja oli silloin 199, nyt niitä on 309. Pienen, vain 1300 asukaan kunnan urheilumenestys on laajentunut ja monipuolistunut aivan olennaisesti. Suuri nousija on erityisesti tanssiurheilu, jossa on saavutettu yksi yleisen sarjan maailmanmestaruuskin. Karijoen urheilun ainoa olympiamitalisti on voimistelija John Lindroth, joka palkittiin pronssilla Lontoon olympiakisojen joukkuevoimistelussa 110 vuotta sitten 1908. Karijoen nimekkäin urheilulegenda on jääkiekkoilija Pentti Lund, Suomen ensimmäinen merkittävä NHL-pelaaja, joka palkittiin 1950-luvun taiteessa vuoden tulokkaana – vain Teemu Selänne on jatkossa pystynyt samaan – ja seuraavana vuonna Stanley Cupin play off –vaiheen parhaana maalintekijänä. John Lindrothin ohella Karijoen olympiaurheilijoita ovat Antti Rajamäki ja hänen tyttärensä Susanna Rajamäki, edellinen Münchenissä 1972, jälkimmäinen Sydneyssa 1990. Antin 1975 juoksema 200 metrin Suomen ennätys 20,69 kesti 2000-luvun puolelle saakka ja hänen 100 metrin SEaikansa 10,43 melkein yhtä kauan. KARIJOEN kaksi mitalikirjaa pitkän aikajakson tarkkoine tilastoineen ja urheilijaesittelyineen ovat ainoat laatuaan koko Suomessa. Pienen kunnan urheilumenestys on muodostunut niin laajaksi, että tilastojen pitäminen ajan tasalla on luonut mittavan haasteen, josta Antti Rajamäki on selvinnyt kaikella kunnialla. Idearikas Rajamäki on muutenkin ollut luova ja korvaamattomalta tuntuva Karijoen liikuntatoimen uudistaja. Yksi esimerkeistä on hänen 1988 käynnistämänsä kuntoliikunta-, erityisesti pyöräilykampanja, joka Karijoen väkilukuun nähden on saavuttanut valtavan suosion ja jatkuu yhä. Antti Rajamäki on kiistattomasti Karijoen tämän hetken tunnetuin henkilö. Hän tuli 1970-luvulla myös kalajokisten tutuksi kilpailtuaan Juhani Latukan kutsumana useita kertoja vanhan urheilukentän murskaradalla, jolla hän viiletti käsiajanotolla 10,3 aikoja ja totesi yhdessä toisen pikakiitäjän Markku Juholan kanssa lehdistölle: Kalajoella juoksee aina mielellään, kun täällä on Suomen nopein murskarata ja Suomen hitaimmat ajanottajat. Antti osallistui myös hylkeenpyyntiin ja on tunnettu koirien kasvattaja. Lauri Järvinen ja Antti Rajamäki tyytyväisinä teoksensa julkistamistilaisuudessa. Lauri Järviseltä ilmestyi 80:s kirja Kalajokiseutu KALAJOKI JHT E2-07 joukkue järjesti viikonloppuna Op-turnauksen Pirkonsuon Pyhätössä. Turnauksen voiton vei RoKi Rovaniemeltä. JHT selviytyi turnauksessa neljänneksi. E2 joukkueessa pelasivat maalivahdit Tatu Siironen ja Miro Mård. Kenttäpelaajat olivat Roni-Antero Niemi, Antti Turunen, Eevert Laitala, Hannes Heikkilä, Joona Rönn, Aaro Uusitalo, Aleksi Alho, Viljami Tuikka, Onni Pulkkinen, Jonatan Bäckman, Niklas Reinikainen, Verner Toivonen, Juuso Raudasoja, Eemeli Rantanen, Valtteri Joki-Erkkilä ja Miska Annala. JHT E2 joukkuekuvassa. HEIDI RÖNN JHT E2 turnauksen neljäs Mitalinkiiltoa Karijoen urheilussa Kalajokiseutu KALAJOKI Kylien välinen leikkimielinen kuntoilukampanja haastaa tänäkin kesänä liikkumaan. Viime kesänä liikuntasuorituksia kirjattiin kaikkiaan noin 7500 kappaletta. Kuntoilukampanjassa kannustetaan monipuoliseen liikkumiseen pyöräillen, kävellen, juosten, sauvakävellen ja rullaluistellen/hiihtäen. Kuntoilusuoritukset merkitään vihkoihin, joita löytyy ympäri Kalajokea kaupungin tarralogolla merkityistä postilaatikoista. Suoritusvihkoihin kirjataan ylös päivämäärä, oma nimi ja oma kotikylä. Kilometrejä ei tarvitse erikseen merkitä. Saman liikuntasuorituksen aikana voi merkitä suorituksen kaikkiin vihkoihin, jotka osuvat omalle reitille. Suorituksia voi merkitä vapusta elokuun loppuun saakka. Kampanjan päättyessä lasketaan kaikki suoritukset ja katsotaan kylän asukaslukuun suhteutettuna, mikä kylä on ollut aktiivisin kuntoilemaan kesän aikana. Aktiivisin kylä palkitaan kiertopalkinnolla. Viime kesältä palkintoa puolustaa Kärkisen kylä. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan myös tuotepalkintoja, voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti syksyllä. Postilaatikot ovat Ämmän venesatamassa, Hyvinvointikeskus Asemalla keskustassa, Vihasniemen kodalla, Tapion Tuvalla, Konikarvon venesatamassa, Tyngän Myllyllä, Raution Nuorisoseuran talolla, Vasankarin Nuoriseuran talolla, Mehtäkylän risteyksessä, vanhan kaupan vastapäisessä rakennuksessa, Pahkalan entisellä kaupalla, Hillilän koululla, Vanhan satamatien päässä Himangalla, Tomujoentien risteyksessä, Himankakyläntien risteyksessä ja Kärkisen koululla. Kylien välinen kuntoilukampanja käynnistyy vapun jälkeen Kalajokiseutu KALAJOKI Kalajoen lukion urheilulinja aloittaa syksyllä jo toiminnassa olevan kuvataidelinjan rinnalla. Toiminnan tavoitteena on aamuvalmennustoiminnan tehostaminen sekä luoda tuloksekas ja mielekäs vaihtoehto nuorille urheilijoille kehittyä harrastajasta huippu-urheilijaksi. Kalajoen lukion ja Kalajoen Urheiluakatemian urheilulinjan muita yhteisiä toimia ovat aamuvalmennuksen lisäksi kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä valinnaisainekurssit ja valmennusleirit. Lukion urheilulinja starttaa syksyllä