JYLKKÄRI 18 Eristäytynyt Eritrea polkee paikallaan 10 Vaalit meinasivat mennä uusiksi 12 Herman Toivolan sielu ei saa rauhaa 26 Mies joka korjasi Kortepohjan 08 Uudet edaattorit ovat tässä #08 J y väsk yl än ylioppil a slehti 25. marraskuuta – 26. tammikuuta 2020 59. vuosikerta ?????
• Syntyi vuonna 1959, väitteli matematiikan tohtoriksi 1985. • Nykyään toimii informaatioteknologian tiedekunnan lehtorina • Harrastaa riippuliitämistä. 1990-luvulla lensi parhaimmillaan 130 päivänä vuodessa. • Toimi 2000-luvun alkuun asti sivutoimisena yrittäjänä myyden kattopeltien käsittelyyn tarkoitettuja ohjausjärjestelmiä. • Seurannut nuoruudestaan asti aktiivisesti tähtitiedettä. ”Meillä oli käytössä yksi mikrotietokone, jolla opettajat kävivät naputtelemassa suoritustietoja. Sitten se printtaili pihalle arvosanoja.” Vesa Lappalaisen aloittaessa vuonna 1982 tuntiopettajana Jyväskylän yliopiston matematiikan laitoksella IT-teknologian kehitys oli vasta lapsenkengissä. Laitoksen ainoalla tietokoneella tehtiin kuitenkin ensimmäinen versio kurssikirjanpitojärjestelmä Kurjesta. Lappalainen oli kehittämässä sitä ja Kurjen perillistä, Korppia. Alun perin Lappalaisesta piti tulla fyysikko. Vuonna 1979 Jyväskylässä alkaneet opinnot eivät kuitenkaan maistuneet, ja pääaineeksi vaihtui nopeasti matematiikka. Tietoteknologia kiinnosti Lappalaista jo tuolloin. Hän esimerkiksi suunnitteli Rihlaperän tähtitornin kaukoputkeen logiikkapiireillä toimivan ohjausjärjestelmän ollessaan Ruotsissa kesän varastohommissa vuonna 1980. Jyväskylän yliopistossa tietokoneiden kanssa pääsi tuolloin tekemisiin vain yhteiskuntatieteiden laitoksella ja sovelletun matematiikan yksikössä. ”Matematiikan laitoksella ei ollut paljoa niistä laitteista kiinnostuneita, joten siihen liittyvät asiat vähän kuin valuivat minulle.” Kurjen varhaisversio menetettiin 1980-luvun lopulla, kun sen ainoana kotina toiminut tietokone hajosi. Seuraava Kurki-järjestelmä saatiin käyttöön vasta vuonna 1998. Kolme vuotta myöhemmin oli Korpin vuoro. Korppi oli pitkäkestoinen projekti, jota päivitettiin vuosien saatossa aina uusilla ominaisuuksilla. Lappalaisen mielestä tietojärjestelmien kehittämisessä oleellisinta on juuri aika. ”Parin vuoden aikaskaalalla ei ehdi saada mitään valmiiksi. Pitäisi puhua useista kymmenistä vuosista.” Korpin korvannut Sisu-järjestelmä on saanut Lappalaiselta runsaasti risuja. Hutiloiden tehty järjestelmä ei hänestä huomioi opettajien tai opiskelijoiden tarpeita. ”Otin ennen Sisun tuloa sellaisen asenteen, että pessimisti ei pety. Mutta sekään ei riittänyt.” Lappalaisen viimeisin suurprojekti tietojärjestelmien parissa on palkittu TIM (The Interactive Material) -verkko-oppimisympäristö. TIMiin kertyivät kaikki oivallukset Lappalaisen pitkältä opettajanuralta. Pyrkimyksenä on muun muassa mahdollistaa laadukas etäopetus ja huomioida opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Työnsä tärkeimpänä osana Lappalainen pitää nimenomaan opettamista. Siksi häntä surettaa, miten opettajuuden arvostus on laskenut yliopistoissa. Hänen mukaansa tutkimusja projektityöt haukkaavat leijonanosan huomiosta. ”Välillä ei tiedä, onko siivoojasta seuraava vai siivoojaa alempi.”? ? Informaatioteknologian lehtori ja Korpin isä Vesa Lappalainen on opettanut Jyväskylän yliopistossa neljänä vuosikymmenenä. TeksTi & kuva? Niklas Pelkonen Faktat 02?J ylkkäri?08 · 2019 Kasvo
»Otin ennen sisun tuloa sellaisen asenteen, että pessimisti ei pety. Mutta sekään ei riittänyt.» J ylkkäri?08 · 2019? 03
Töitä opiskelijoille! Lähetä hakemus megaduuni.fi ja liity joukkoomme 045 7731 3752 Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä GUMMERUKSENKATU 7 SU, MA, TI 15-00, KE-TO 15-02, PE-LA15-03 fb luckybar.mk -15% OPISKELIJA-ALE KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA OLUISTA, SIIDEREISTÄ & VIINEISTÄ SANDELS-III 5€/0.5 L OPISKELIJA OLUT 4,25€/0.5 L www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA TULE TsEKKAAMAAN!!! 04?J ylkkäri?00 · 2019
Ajatus harhailee. Heräät väsyneenä. Opiskelemaan/töihin meno tuntuu aamulla pahalta. Kaikki ärsyttää. Kyynisyys valtaa ajatuksia entistä enemmän, ja kaikki omat projektit ja työt tuntuvat surkeilta. Asiat, jotka tuntuivat aiemmin hauskoilta (kuten pääkirjoituksen kirjoittaminen) maistuvat, eivät vain puulta, vaan suorastaan paskalta. Kyse on työuupumuksesta, burnoutista, loppuun palamisesta. Noin neljänneksellä työssäkäyvistä suomalaisista on lieviä työuupumuksen oireita, kuten minulla. Muutamalla prosentilla oireet ovat kehittyneet vakaviksi. YTHS:n tuoreimmassa tutkimuksessa paljastui, että vuonna 2016 noin kolmanneksella opiskelijoista oli ongelma tai todella ongelma pitää ote opintoihin. Määrä oli saman suuntainen samassa tutkimuksessa psyykkisistä oireista kärsivien opiskelijoiden ja jatkuvaa stressiä kokevien opiskelijoiden määrän kanssa. ? Uupumuksen oireisiin ja sen ehkäisyyn ei ole oikeastaan kuin yksi lääke: säännöllinen vapaa-ajan pitäminen ja lomailu. Se ei ole nykyopiskelijalle helppoa. Kesäisen keskustelun perusteella se ei ole opiskelijalle myöskään yhteiskunnallisesti hyväksyttyä. Kun SYL teki avauksensa lomailun mahdollistamisesta opiskelijalle (jossa myös vaadittiin perustuloa), Twitter ja moni mediakanava täyttyi paheksuvista ihmisistä, jotka eivät halunneet edes harkita asiaa. Se, ettei halua osallistua verojen muodossa muiden lomailun maksamiseen, on toki ymmärrettävää, mutta pitää ottaa huomioon, että lopulta yhteiskunnalle tulee halvemmaksi mahdollistaa lomailu kaikille kuin yrittää hoitaa kuntoon kaikkia burnout-potilaita. ? Opintotukikuukausia on leikattu koko vuosikymmen ja yhteiskunta painostaa opiskelijoita valmistumaan nopeammin. Myös yliopiston rahoitus on sidottu suoritettujen tutkintojen määrään. Näille paineille on kuitenkin syytä viitata kinttaalla, jos uuvuttaa. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että opinnot tulevat loppuun nopeammin, jos välillä lepäilee ihan kunnolla. Jos yrittää pakottaa itsensä tekemään asioita yli oman jaksamisen, palaa väistämättä loppuun ja siitä palautumisessa kestää pitkä aika. YTHS:ltä saa sairaslomaa, jos sitä tarvitsee, eikä Kela peri takaisin opintotukea, jos opintojen viivästymisen syyksi voi vilauttaa sairastodistusta. Rakkaat ystävät, älkää stressatko vaan lomailkaa. Älkää tehkö rästitehtäviä joululomalla, vaan nukkukaa ja syökää konvehteja. Minä lähden nyt lomalle Uuteen-Seelantiin ja paiskaan työkännykän seinään, rauhallista loppuvuotta itse kullekin. P.S Pääkirjoituksesta tuli vähän liian lyhyt, mutta joskus on ihan ok jättää hommat puolitiehen ja lähteä lomalle. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi Pitäkää sitä lomaa Uupumuksen oireisiin ei ole oikeastaan kuin yksi lääke: säännöllinen vapaa-ajan pitäminen ja lomailu ? »Ihminen on syntynyt vapaaksi, ja kaikkialla hän on kahleissa.» Jean-Jacques Rousseau teoksessaan Yhteiskunnasta vuonna 1762. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Elias Peltonen toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Felix Fiilin siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 27.01.2020 AVUSTAJAPALAVERI Ti 7.1. 2020 klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?08 · 2019? 05 pääkirjoitus
Lomalentoja ostaessa mieli on innokas ja odotuksia täynnä. Lentokentän Oak Barrel Pubista jaetaan matkaanlähtökuvat someen – onhan reissuun lähteminen iloinen asia! Tai siis oli. Tutkimusten mukaan ilmastoahdistus on vallannut erityisesti nuorten mielen. Varakkaimmat kompensoivat päästöjään, ja osa vaihtaa ristiriitaisin tuntein unelmien lomalentonsa lähimatkailuun tai jättää ainakin somefiilistelyn vähemmälle. Sitra toteutti kesäkuussa laajan kansalaiskyselyn ilmastonmuutoksen herättämistä tunteista ja niiden vaikutuksista kestäviin elämäntapoihin. Erityisen suuria eroja ikäryhmien välillä havaittiin siinä, millaisia tunteita ilmastonmuutos herätti itsessä. Pelko oli nuorimmassa 15–30-vuotiaiden ryhmässä suurinta ja vanhimman yli 65-vuotiaiden keskuudessa pienintä. Samoin oli ahdistuksen laita. Myös häpeän tunnetta ja hyvittämisen halua koettiin eniten nuorempien keskuudessa ja vähiten Ilmastoahdistus on uusi musta TeksTi? Marko Kainulainen?kuva?Felix Fiilin Ilmastonmuutos ahdistaa, pelottaa ja hävettää nuoria selvästi vanhoja enemmän, mutta ikäryhmien ääripäillä on myös yhdistäviä tekijöitä yli 65-vuotiaissa, vaikka nuoremmat ovat voineet vaikuttaa ilmastonmuutokseen omilla teoillaan vanhempia vähemmän. Ilmastoja ympäristöahdistukseen perehtynyt tutkija ja kirjailija Panu Pihkala näkee monia syitä tulosten taustalla. "Yksi syy voi olla, että keskimäärin nuoremmat ovat saaneet vanhempia ikäpolvia enemmän tunnekasvatusta. Toinen seikka on, missä määrin omia ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita ja tunteita on reflektoitu, eli kuinka yllättäen tämä kysymys tulee. Ilmastosyyllisyyden hyväksyminen tai tunnistaminen vaatii tietyn prosessin", Pihkala sanoo. • Panu Pihkala julkaisi vuonna 2017 ensimmäisen suomenkielisen ympäristöahdistusta käsittelevän kirjan Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Koulutuksel06?J ylkkäri?08 · 2019 Tiede
taan Pihkala on teologian tohtori. Hän uskoo taustansa seurakuntapastorina vaikuttaneen siihen, että kykeni julkaisemaan ensimmäisenä Suomessa aihetta käsittelevän teoksen. "Aiemman työni kautta kuoleman, surun ja syvien eksistentiaalisten kysymysten kohtaaminen on tuttua." Uskonnoissa ja ympäristötoiminnassa on havaittavissa mielenkiintoisia yhteneväisyyksiä. "Ympäristötoiminnassa ja uskonnoissa on funktionaalisia samankaltaisuuksia. Esimerkiksi lentojen kompensaatiomaksut voidaan nähdä tietynlaisena anekauppana", Pihkala kommentoi. Ilmastokompensaation tapaan koko ilmastokeskuskustelu saatetaan sivuuttaa ajattelemalla vaikka, että minä kierrätän hyvin ja olen siten tehnyt oman osani. "Single-action bias on käsite, jossa annetaan liikaa painoarvoa omille teoille, jotka aistein havaitaan ja joissa voidaan olla kokonaisvaltaisesti mukana. Olemme kehollisia toimijoita, ja nämä helposti korostuu", Pihkala sanoo. • Suomen mielenterveysseura julkaisi kesäkuussa Pihkalan kirjoittaman ensimmäisen laajemman suomenkielisen raportin ilmastoahdistuksesta, joka perustuu monitieteiseen tutkimukseen sekä havaintoihin käytännön toiminnasta. Raportista nousee esiin kaksi psykologista tehtävää: sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin sekä yhdistelmä oman eettisen vastuun hyväksymistä ja kykyä elää keskenään ristiriitaisten tunteiden kanssa. "Voimme tehdä paljon, mutta emme kaikkea. On tärkeää miettiä, miten voi yhtäältä kannustaa toimintaan ja toisaalta kasvattaa keskeneräisyyden sietokykyä. Erityisesti nuorilla esiintyy kelpaamattomuuden ja riittämättömyyden tunteita", Pihkala sanoo. Ilmastokeskustelun käydessä kuumimmillaan on havaittavissa myös kyllästymisen ja turhautumisen tunteita. Kun jokin aihe nousee trendiksi, on tyypillistä, että mediassa siirrytään suurimman kiinnostuspiikin jälkeen seuraaviin aiheisiin. Ilmastokriisi on luonteeltaan kuitenkin niin vakava, pitkäkestoinen ja kaiken tieteellisen tiedon mukaan eskaloituva, että Pihkalan mukaan se ei ole poistumassa asialistalta. "Ympäristöahdistuksen kohdalla usein ylikorostetaan ahdistuksen poistamista toiminnalla. Toiminta helpottaa, mutta jos vallitseva skeema on valjastaa ahdistus toiminnaksi, niin kaikki ahdistus ei sillä poistu ja jos sitä hoidetaan vain toiminnalla, uhkaa uupuminen." Sitran tunnekyselyn vastauksissa nuoret ja vanhat erottuivat vastakkaisina ryhminä, mutta näitä kahta yhdistää myös moni tekijä. Ennen ja jälkeen elämän ruuhkavuosien on hyvin aikaa paneutua ilmastokysymyksen kaltaiseen aiheeseen. "Nuorilla ja vanhoilla ei myöskään ole niin paljon taloudellisia siteitä. He ovat vapaampia puhumaan mielipiteitään julki", Pihkala muistuttaa.? ? Ilmastokeskustelun Käydessä kuumimmillaan on havaittavissa myös kyllästymisen ja turhautumisen tunteita. J ylkkäri?08 · 2019? 07 Tiede
JYYn edustajistovaaleissa suurin voittaja viime vaaleihin verrattuna oli kaksi lisäpaikkaa saanut Luonnontieteilijät viidellä edaattorilla. Edarivaalien vaalirenkaista Kampuksen punaiset ja vihreät säilyttivät 14 paikkaansa, Järjestöjen ääni sai 21 paikkaa menettäen yhden paikan. Vaalien suurimmaksi häviäjäksi jäi kuusi paikkaa saanut Alvarin unioni, joka menetti kaksi paikkaa. JYYn vihreät opiskelijat ja Opiskelevat kokoomuslaiset onnistuivat nostamaan paikkamääräänsä yhdellä. Vihreät saivat kahdeksan ja kokoomuslaiset neljä paikkaa. Jyväskylän vihreä vasemmisto sai viisi paikkaa menettäen yhden paikan viime vaaleista. Samaan edaattorimäärään näissä vaaleissa pääsivät JYYn demariopiskelijat yhdellä paikalla ja Jyväskylän keskustaopiskelijat kahdella paikalla. Äänestysprosentti oli näissä vaaleissa 27,93, ja ääniä annettiin yhteensä 3 373. Vuonna 2017 äänestysprosentti oli 28,96. • Vaalien ääniharavaksi nousi vihreiden opiskelijoiden Elma Hyöky, joka sai yhteensä 98 henkilökohtaista ääntä. Hyökyn äänisaalis on edustajistovaalien isoin sitten vuoden 2003. "Jos olisin saanut 40 ääntä, olisin ollut erittäin tyytyväinen. Olen toki ollut näkyvästi mukana, mutta en uskonut, että ihan näin näkyvästi", Hyöky hämmästelee. JYYn vihreät opiskelijat saavuttivat yhden lisäpaikan ja toiseksi suurimman ryhmän viime vaaleissa menestyneiden ääniharavien puutteesta huolimatta, joten tulosta voidaan pitää ennakkoasetelmaa tarkatellessa melko yllätyksellisenä. Hyökykin iloitsee ryhmänsä ja vihreyden suosiosta. "Nähdään sellainen suurempi hyvä siinä, että vihreitä arvoja edelleen kannatetaan. Onneksi muillakin ryhmillä on tosi vihreitä ajatuksia." Vihreiden ääniharavista JYYn edustajistovaaleissa on Keski-Suomessa onnistuttu leipomaan jo kaksi kansanedustajaa. Hyökyn suhtautuminen eduskuntavaaliehdokkuuteen on vielä maltillinen. "Katsotaan ensin tämä ja ollaan mukana tekemässä mahdollisimman hyvää duunia." "Olen mennyt tähänkin asti sillä, miltä minusta tuntuu ja sydämen äänellä. Sillä on nähtävästi ollut merkitystä. Mikäli joskus mieli muuttuu, että sinne haluaa, niin sinnekin lähdetään täysillä." • Eniten paikkamääräänsä nostaneiden Luonnontieteilijöiden Jenni Heikkilä oli erittäin tyytyväinen vaalituloksesta. "Olen hirveän ylpeä meidän ryhmästä. Meillä oli tosi paljon rohkeita fukseja, jotka lähtivät mukaan ja olivat keräämässä ääniä. Olihan meitä kokeneempia tekijöitä myös", Heikkilä kommentoi vaalitulosta. Heikkilän mukaan Luonnontieteilijät ovat edellisellä vaalikaudella olleet pieVihreä Hyöky ja Luoti jyräsivät edarivaaleissa Pörssi & Dumppi säilytti kuitenkin asemansa isoimpana ryhmänä, vaikka menettikin yhden paikan. nenä ryhmänä aktiivisesti mukana valmistelevissa työryhmissä ja ediustajistossa äänessä. "Sitä halutaan jatkaa jatkossakin. Nyt se on helpompaa, kun on enemmän paikkojakin. Meillä on enemmän äänestystilanteessakin ääntä käytettävissä", Heikkilä ilakoi. Vaalien suurimpana häviäjänä voidaan pitää Alvarin unionia, joka menetti kaksi paikkaa. "Kyllähän se vähän kirpaisee", kommentoi Alvarin unionin Teemu Vasama. Ryhmä nähtiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 vaaleissa. "Toki nämä olivat meille kolmannet vaalit, mutta ei nousujohteisuus säilynyt viime vaaleista. Meillä on tosi paljon uusia nuoria tyyppejä mukana. Uskon, että saadaan myös tämä edarikausi edistettyä meidän vaaliohjelmaa. Kahden vuoden päästä taas uusiksi." ? TeksTi ja kuvaT? Elias Peltonen 08?j ylkkäri?08 · 2019 Edustajistovaalit 2019
Luonnontieteilijät Miikael Saksman (vas), Juho Siitari, Markus Kulmala, Nella Heikinmäki ja taustalla Luotin ääniharava Jenni Heikkiilä juhlivat hyvää vaalitulosta. Edarivaalien tulokset P&D 10 paikkaa (-1) Patrikainen Milla, 73 Jormakka Joel, 56 Leskinen Juho, 48 Buckbee Aku, 45 Laine Emma, 38 Suoranta Arttu, 38 Peuhkuri Alvar, 36 Peuranen Nelli-Sofia, 33 Sainio Jesse, 30 Kronholm Kristiina, 29 JYYn vihreät opiskelijat 8 paikkaa (+1) Hyöky Elma, 98 Hollmén Karoliina, 58 Kärkkäinen Elina, 46 Koistinen Juuso, 45 Kajoluoto Peppi, 38 Pelkonen Emmi, 35 Manninen Nea, 32 Varjoranta Laura, 29 Alvarin unioni 6 paikkaa (-2) Löppönen Antti, 72 Peltonen Topias, 43 Bursiewicz Nikolas, 31 Al-Mehsen Amani, 30 Murtojärvi Aleksi, 28 Häkkinen Henri, 28 Luonnontieteilijät 5 paikkaa (+2) Heikkilä Jenni, 38 Heikinmäki Nella, 36 Mäkinen Lotta, 34 Jormakka Riikka, 33 Saksman Miikael, 30 Jyväskylän vihreä vasemmisto 5 paikkaa (-1) Käppi Matleena, 71 Marjamaa Anju, 46 Vainikainen Ira, 35 Kärkkäinen Meri, 28 Hämynen Leeni, 27 Opiskelevat kokoomuslaiset 4 paikkaa (+1) Neuvonen Juho, 78 Laaksonen Petri, 37 Laitinen Juuso, 26 Mengüs Mikael, 25 Jyväskylän keskustaopiskelijat 2 paikkaa (-) Saukonoja Joel, 52 Huttu Aino-Maria, 38, JYYn demariopiskelijat 1 paikka (-) Vironen Katja, 29 Vaalien ehdoton ääniharava Elma Hyöky katseli epäuskoisena omaa äänimääräänsä. J ylkkäri?08 · 2019? 09 Edustajistovaalit 2019
Vielä vaalipäivän aamuna JYYn keskusvaalilautakunta otaksui, että noin 80 opiskelijaa ei voinut äänestää tiedonsiirto-ongelmien takia. Vaalipäivän kuluessa ja stressitasojen noustessa selvisi, että ongelma koski yhteensä 36 opiskelijaa. Ongelmat ratkesivat lopulta vain muutama tunti ennen äänestysajan loppumista. Kaikki opiskelijat pääsivät näin lopulta äänestämään ja heitä tiedotettiin erikseen mahdollisuudesta siihen. Ongelmia oli havaittu jo perjantain ennakkoäänestyspäivänä, kun osa opiskelijoista jotka eivät kyenneet äänestämään ottivat yhteyttä keskuvaalilautakuntaan. Keskusvaalilautakunta oli pyytänyt Jyväskylän yliopiston digipalveluita korjaamaan asian, mutta perjantain korjaus oli ratkaissut vain osan ongelmista. Edustajistovaalit ovat JYYn järjestämät, mutta yliopiston rooli vaaleissa on välittää tietoa äänestysjärjestelmän tarjonneelle Trevealle, jotta opiskelijoiden äänioikeus vaaleissa voidaan varmistaa. "Järjestelmää on testattu ennakkoon, mutta selkeästi nykyisenlainen testaus ei ole ollut tarpeeksi kattavaa", kommentoi yliopiston viestinnästä Anna-Kaisa Säkkinen vakavasta ongelmasta. Jylkkäri pyrki saamaan ongelman selville parin viikon ajan, kunnes viestintäpalvelut lopulta kertoivat syyksi sen, että vikoja oli itseasiassa kaksi: osalla opiskelijoista opiskelijanumerotieto oli järjestelmässä väärässä muodossa, osalla numerotieto puuttui kokonaan. "Toivommekin, että seuraavien vaalien osalta käydään tarkasti läpi järjestelmien väliset riippuvuudet", Säkkinen kommentoi. Jos ongelmia ei olisi saatu korjattua, vaalit olisi jouduttu sääntökonsultoinnin jälkeen mitä todennäköisimmän uusimaan kokonaan. Sääntöjen mukaan kaikilla, joilla on äänioikeus, pitää olla myös mahdollisuus äänestää. Yliopiston digipalveluiden huomaamatta jääneiden virheiden takia koko äänestystuloksen mitätöiminen oli siis vain tunneista kiinni. "Äänestyspäivän viimeisimmät tunnit olivat elämäni kovin koettelemus", keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Sanni Kupiainen huokaisi lopen uupuneena äänestyspäivän jälkeisenä aamuna. ? ?tuukka tervonen Vaalien uusiminen oli vain tunneista kiinni Yliopiston digipalvelut eivät huomanneet ongelmia, joiden takia pieni määrä opiskelijoita ei voinut äänestää vielä vaalipäivänä. Ongelma saatiin korjattua vasta aivan viime tingassa. Edarivaalit on taas käyty, eikä äänestysprosentti tippunut ehdokaskadon jälkeen kuin prosenttiyksikön verran 27,93 prosenttiin. Valtakunnallisesta edarivaalien äänestysprosentista jäätiin taas, sillä kaikkien ylioppilaskuntien edustajistovaalien äänestysprosenttien keskiarvo oli 32,4. Vilkkaimmin ääntä käytettiin Turussa. Viime vaaleissa vain viisi ehdokasta sai yli 40 henkilökohtaista ääntä, mutta tällä kertaa ääniä kerääntyi useammalle henkilölle. 14 ehdokasta sai näissä vaaleissa yli 40 ääntä. Viime vaalien suurin henkilökohtainen äänimäärä oli 71. Näissä vaaleissa jopa viisi ehdokasta sai yli 70 ääntä. Vallattoman vaaliveikkauksessa häränpyllyä heittivät ryhmistä Alvarin unioni, Jyväskylän vihreä vasemmisto ja JYYn vihreät opiskelijat. Alvarin unionin kahden paikan menetys tekee heistä vaalien suurimman häviäjän. Eniten vikaan meni vihreiden vaalitulos. Vallaton povaili vihreiden perikatoa uuden kärkiehdokkaan puutteen vuoksi. Sellainen vihreillä nähtävästi löytyy jatkuvasti takataskusta. Vaalien ehdoton ääniharava oli siis vihreiden Elma Hyöky, joka sai 98 ääntä. Tämä kolmannen vuoden varhaiskasvatuksen opiskelija ja ainejärjestö Varkaat ry:n puheenjohtaja varasti vaalipäivän huomion. Hyökyn tulos on aiempiin JYYn edustajistovaaleihin verrattuna todella kova, vaikkakin kaikkien aikojen äänisaaliiseen olisi ollut matkaa vielä 30 äänen verran. Myös valtakunnallisestikin ylioppilaskuntien edustajistovaalituloksia tarkastellessa Hyökyn äänimäärä on huomattava. Tämän syksyn kaikista edustajistovaaleista hän sai valtakunnallisesti kolmanneksi eniten henkilökohtaisia ääniä. Edustajistossa nähdään uusien edaattorien esiinmarssi. Vuoden 2017 valituista edaattoreista vain yhdeksän pääsi jatkokaudelle, joten 32 uutta edaattoria aloittaa tehtävässään. Vanhoja JYYn hallituslaisia oli ehdolla toista kymmentä, joista vain neljä pääsi läpi. Naisten määrä edustajistossa kasvoi. Viime vaalien jälkeen edustajiston koostumus oli miesten hyväksi 21/20, mutta nyt naisilla on enemmistö suhteessa 23/18. Miesvaltaisimpiin ryhmiin kuuluu Opiskelevat kokoomuslaiset (4 miestä / naista) ja Alvarin unioni (5 miestä / 1 nainen). Naisvaltaisimpia ryhmiä taas ovat Jyväskylän vihreä vasemmisto (5 naista / miestä), JYYn vihreät opiskelijat (7 naista / 1 mies), Luonnontieteilijät (4 naista / 1 mies) ja JYYn demariopiskelijat (1 nainen / miestä). Tasaisimmat sukupuolijakaumat löytyvät P&D:n (6 miestä / 4 naista) ja Jyväskylän keskustaopiskelijoiden (1 mies / 1 nainen) ryhmistä. Vaalirenkaiden äänimäärät pysyivät lähestulkoon samana. Kampuksen punaiset ja vihreät säilyttivät 14 paikkaansa, mutta Järjestöjen ääni menetti yhden paikan saaden yhteensä 21 paikkaa. Valtakunnallisesti puoluepoliittiset ryhmittymät nostivat osuuttaan paikoista 27 prosenttiin. JYYssä puoluepoliittisilla ryhmillä on pitkään ollut muuta maata korkeampi osuus edustajistopaikoista. Nyt paikkamäärä nousi yhdellä ja osuus paikoista on melkein puolet. ? Vihreät yllättivät, uudet edaattorit valtaavat alaa 10?J ylkkäri?08 · 2019 Edustajistovaalit 2019
Ismo Puhakka JYYn jäsenpalveluja järjestösihteerin sijaiseksi JYYn jäsenpalveluja järjestösihteerin opintovapaan sijaiseksi on valittu Ismo Puhakka. Sijaistus kestää vuoden ja kolme kuukautta ja alkaa tammikuussa 2020. Puhakka on valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan taidehistoria. Puhakka on väitellyt filosofian tohtoriksi yleisestä historiasta Firenzessä European University Institutessa (EUI). Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa rakennusteollisuudessa ja tapahtumien järjestämisen parissa. Puhakka on tunnettu myös lastenkirjailijana ja Muuan mies -yhtyeen laulusolistina. ”On mahtavaa päästä mukaan ylioppilaskunnan vauhdikkaaseen toimintaan ja odotan innolla uuden duunin haasteita. Haluan omalla työlläni tukea opiskelijoita arjen haasteissa ja toimia järjestötyön sillanrakentajana.” Puhakan laaja-alainen osaaminen ja kokemus kehitystyöstä keräsivät erityisesti kiitosta rekrytoinnista vastaavalta ryhmältä. ”Ismossa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla luovuus, rohkeus ja rauhallisuus. Uskon vahvasti, että jäsenistömme tulee jatkossakin lähtemään toimistolta hyvillä mielin, sillä Ismolla on kyky kohdata kaikki ihmiset lempeydellä ja ymmärrystä huokuen”, hehkuttaa JYYn toiminnanjohtaja Minna Oinas. Jäsenpalveluja järjestösihteeri hoitaa päivittäistä jäsenpalvelua ja on monelle opiskelijalle ensimmäinen kontakti ylioppilaskuntaan. Hän neuvoo ja tukee JYYn piirissä toimivia järjestöjä, järjestää koulutuksia ja koordinoi järjestöavustuksia. Tehtävään kuuluu myös kehittää JYYn järjestösektoria sekä ylioppilaskunnan piirissä toimivien järjestöjen toimintaa. ?? Elias pEltonEn Alakulttuurikioski nimeltä Yläkulttuuri aukesi yläkaupungille Osoitteeseen Kauppakatu 12 on tullut uutta elämää. Yläkulttuuri-kioski luo tiivistunnelmaisen, kymmenisen neliön näyteikkunan alakulttuurimaailman menoon. Kioski toimii Luova Productions -osuuskunnan kautta, joka oli etsimässä uusia toimitiloja. ”Olimme maan alla pienessä varastokopissa töissä. Siellä ei ollut vessaakaan. Hankittiin uudet toimitilat, ja tämä tuli vähän niin kuin kaupan päälle”, avaa Sanna Klemetti, yksi kioskia pyörittävistä. Kioskin alakerrasta löytyy siis myös Luova Recordsin nykyinen majapaikka. Klemetti kuvaileekin katutason kioskia Luova Recordsin ”kivijalkakaupaksi” tai ”tehtaanmyymäläksi”, mutta pyrkimys on haalia jatkuvasti laajempaa valikoimaa Suomen marginaalimusiikkia. Käsitöille, zineille, sarjakuville ja muullekin taiteelle on myös tilaa. Ainakin aluksi kioski pyörii vapaaehtoisvoimin kuuden hengen tiimillä, joka saattaa kasvaa, jos vapaaehtoisia saadaan lisää. Kioskia on tarkoitus pitää auki tämän vuoden loppuun asti arkisin klo 12-18 ja lauantaisin klo 12-16. ?? Elias pEltonEn JYYn toimitusjohtajaksi 20 hakijaa JYYn toimitusjohtajaksi on hakenut määräaikaan mennessä 20 hakijaa. Hakuaika päättyi 14.11. Rekrytointiryhmän ensimmäinen haastattelukierros on päättymäisillään. Ryhmän on tarkoitus valmistella ehdotus uudesta toimitusjohtajasta 10.12. kokoontuvalle JYYn edustajistolle. Rekrytointiryhmässä mukana oleva JYYn toiminnanjohtaja Minna Oinas on luottavaisin mielin uuden toimitusjohtajan valinnasta. "Meillä on korkealaatuinen porukka, mistä pääsemme valitsemaan. Iloitsen erityisesti siitä, että tämä rekrytointi ja JYY on noteerattu ympäri Suomen ja kärkihakijoitammekin on siten Jyväskylän ulkopuolelta", Oinas kertoo. Toimitusjohtaja johtaa JYY-konsernin liiketoimintaa ja kiinteistövarallisuuden kehittämistä. ?? Elias pEltonEn Avajaisviikolla kioskiin ahtauduttiin kuuntelemaan kolmea pientä keikkaa. Lukuja J ylkkäri?08 · 2019? 11 lyhyesti 104,50 JYYn jäsenmaksu laskee ensi lukuvuonna 29 euroa. Lasku johtuu siitä, että YTHS-maksu siirtyy vuonna 2021 perittäväksi Kelan kautta. Jyväskylän yliopiston Eteläpohjalainen osakunta ajaa toimintansa alas. Osakunta oli viimeinen Jyväskylässä. Osakuntia alettiin perustaa Jyväskylään vuonna 1960.Eteläpohjalainen osakunta perustettiin vuonna 1993. Osakuntia oli vielä viisi vuonna 2012. Suomen ylioppilaskuntien liiton uuteen hallitukseen ei valittu yhtäkään JYYn jäsentä. JYY ehdotti hallituksen jäseneksi Nikolas Bursiewiczia.
Kummitusjuttu TeksTi? Onni Niemi ?kuvaT? Elias Peltonen & Felix Fiilin 12?J ylkkäri?08 · 2018
Mauri Karvonen kiinnostui jo nuorena rajatiedosta ja kartanoista. Nyt ne ovat hänen työtään. Siksi hän tietää, kuka on Jyväskylässä Toivolan vanhalla pihalla vaeltava iäkäs herrasmies, joka ei saa sielulleen rauhaa. _ _ J ylkkäri?08 · 2018? 13
T aulutelevisio mainostaa ”ylivoimabrunssia”. Se lienee Toivolan vanhan pihan lounasravintolan viikonloppujen vetonaula. Sateisena syysaamuna ravintolassa on kuitenkin hiljaista, vain kourallinen ihmisiä rupattelee hiljaa. Ravintolasta huokuu vuosisatainen historia, onhan Toivolan vanhan pihan tontti yhtä vanha kuin Jyväskylän kaupunki. Katto on matalalla, rapistuneista tiiliseinistä hohkaa kylmyys, eivätkä katutasolle antavat pienet ikkunat juuri päästä valoa hämärään tilaan tähän aikaan vuodesta. Mutta on ravintola nykypäiväisen trendikäs. Kaiuttimista soivat tuoreet tanssihitit. “Herkkulounasta” markkinoidaan fine diningina. Ravintolan ulkopuolella seisova kyltti houkuttele asiakkaita artesaanijäätelöllä. Äkkiseltään ei arvaisi, että täällä kummittelee. Hyväksi lykyksi vastapäätä istuu jyväskyläläinen historioitsija Mauri Karvonen, jonka leipätyö on tutkia Suomen aavetaloja ja kirjoittaa niistä. Hän on lupautunut kertomaan Toivolan vanhan pihan aaveista. ”Moni hämmästyy. Uskoakseni Toivolan vanhan pihan kummittelu ei ole yleisessä tiedossa”, Karvonen toteaa ja hörppää aamukahviaan. Ulkoisesti historioitsija muistuttaa motoristia: hiukset on ajettu pois, leukaa verhoaa parta ja nahkainen prätkärotsi pysyy yllä sisälläkin. ? Kummitushistorioitsijan syksy on kiireinen. Karvonen kirjoittaa aiheestaan kirjasarjaa Aavetaloja ja ihmiskohtaloita (Nemo), jonka kaksi ensimmäistä osaa ovat ilmestyneet vuosina 2016 ja 2018. Paraikaa Karvonen työstää sarjan kolmatta nidettä, joka on tarkoitus julkaista ensi syksynä. Kaiken muun ohella kalenteri on täyttynyt erilaisista luentotilaisuuksista, sillä aavetarinoille on nyt kysyntää. ”Asenteet ovat entistä sallivampia. Vielä vuosikymmen sitten olit aivan umpihullu, jos olit nähnyt kummituksen”, Karvonen hörähtää. Kirjoissaan Karvonen tutkii sellaisia rakennuksia, joissa väitetysti kummittelee, ja pyrkii liittämään tarinat historialliseen ja inhimilliseen viitekehykseen. Paino on sanalla historiallinen: Karvosen oman arvion mukaan 60 prosenttia kirjojen sisällöstä käsittelee henkilöja rakennushistoriaa, kuten kuuluisia asukkaita ja rakennuksen tapahtumia aikain saatossa. Jäljelle jäävä 40 prosenttia on varattu aavetarinoille ja -havainnoille, jotka Karvonen kaivaa joko painetuista lähteistä tai haastattelemalla kummia kokeneita ihmisiä. ”Minua kiinnostaa, kuka se kummitteleva ihminen on, mitä hänelle on tapahtunut ja miksi hän kummittelee. Mutta ei minun tehtäväni ole todistaa yliluonnollista todeksi”, Karvonen sanoo. Leijonanosa kirjoissa esiintyvistä kummitustaloista on kartanoita, vaikka mukaan mahtuu niin teattereita, linnoja, hotelleja kuin ravintoloitakin. Karvonen on tutkinut esimerkiksi Turussa sijaitsevaa Brinkhallin kartanoa, Anjalan kartanoa Kouvolassa sekä Herttoniemen kartanoa Helsingissä. Kaikkia mainittuja kartanoita yhdistää yläluokkaisen asujaimiston lisäksi se, että edes kuolema ei ole saanut kaikkia entisiä omistajia poistumaan tiluksilta. Yksi syy kartanoiden väkevään edustukseen löytyy kirjoittajan omasta historiasta. Köyliössä varttunut Karvonen kertoo kiinnostuneensa jo varhain kartanoista, joita Satakunnasta löytyy useita. Lisäksi hän on pienestä pitäen intoillut rajatiedosta, joten mielenkiinnonkohteiden yhdistäminen tuntui aikuisiällä luontevalta. Toinen syy on kouriintuntuvampi. ”Moni ihmettelee, miksi kirjoitan kartanoista. Syy on yksinkertaisesti se, että kartanot ovat yhä olemassa. Varmasti savupirteissä on kummitellut yhtä lailla, mutta tarinat ovat kadonneet niiden mukana. Yleensä jostakin kohteesta kerrotaan tarinoita siksi, että se on vielä pystyssä.” Toivolan vanha piha ei ole kartano. Siitä huolimatta tontilla on »Uskoakseni toivolan vanhan pihan kummittelu ei ole yleisessä tiedossa.» o lg a h ö gl u n d -o k sa n en / ke sk isu o m en m u se o 14?J ylkkäri?08 · 2019
Herman Toivola perheineen (vas). Hermanin ensimmäinen vaimo Maria kuoli heidän poikansa Muiston (keskellä) synnytyksessä. Herman avioitui uudelleen vuonna 1893 toisen vaimonsa Matilda Eskolisen (vasemalla) kanssa. koettu vuosien saatossa erikoisia tapahtumia, jotka ovat herättäneet kummitustutkijan mielenkiinnon. ? Toivolan vanhan pihan historia juureutuu 1830-luvulle. Kyseessä on merkittävä kohde jo siksi, että se on Jyväskylän ainut kokonaisena säilynyt puutalokortteli kaupungin ruutukaava-alueella. Tätä nykyä pihapiirin iäkkäissä rakennuksissa pyöritetään ravintolan ohella myymäläja museotoimintaa. Yksi tontin merkkihenkilöistä on Herman Toivola (1849–1923), joka on lainannut nimensä pihapiirille. Hän muutti tontille vuokralaiseksi vuonna 1880 ja nai tontin silloisen omistajan tyttären, joka synnytti Toivolalle pojan. Tuore vaimo kuitenkin menehtyi vain muutama päivä esikoisen syntymän jälkeen. Sepäksi kouluttautunut yksinhuoltaja jäi tontille asumaan, ja afäärit luistivat niin hyvin, että Toivola lunasti koko tontin itselleen vuonna 1891. Toivola myös rakennutti tontille useita rakennuksia, joiden rustiikkinen olemus piristää Jyväskylän betonista katukuvaa vielä tänäkin päivänä. Herman Toivolan vaimon kuoleman ja muiden traagisten tapahtumien vuoksi tontilla on todistettu selittämättömiä asioita, joiden taustalla arvellaan olevan entisten asukkaiden rauhattomat sielut. Liki jokaisessa pihapiirin ikkunassa on nähty tuijottava hahmo, joka on joskus ollut vanha, työläispukuun pukeutunut mies, toisinaan taas nuori ja synkkämielinen nainen. Rakennuksista on myös kuulunut selittämätöntä kolinaa ja askeleiden ääniä sulkemisajan jälkeen, jolloin tilat ovat olleet tyhjillään. Joskus aaveet ovat näyttäytyneet keskellä päivääkin: Ennen lounasravintolaa päärakennuksen kivijalassa toimi kahvila, johon eräänä kesäpäivänä saapui iäkäs herra vanha puku päällään. Tarjoilija oli noteerannut miehen ja nähnyt, kuinka hän oli kävellyt kahvion perälle. Tarjoilijan näköyhteys mieheen katkesi. Kun tarjoilija oli mennyt ottamaan miehen tilausta, ei nurkkapöydässä istunut ristin sielua. Herman Toivola (oik) muutti Toivolan pihapiiriin vuonna 1880. Hän perusti sinne menestyneen sepänliikkeen ja lunasti lopulta pihapiirin omistukseensa. o lg a h ö gl u n d -o k sa n en / ke sk isu o m en m u se o J ylkkäri?08 · 2019? 15
95 prosentille kummituskokemuksia löytyy luonnollinen selitys, Mauri Karvonen tietää. Tällaiset syyt voi jäljittää vaikkapa talovanhusten vetoisuuteen ja ääniin, optisiin harhoihin tai ihmisen mielikuvitukseen. Viidessä prosentissa tapauksia on Karvosen mukaan kuitenkin todella kyse yliluonnollisesta. Karvonen tunnustaa itsekin uskovansa yliluonnolliseen. ”Minulla on kokemuksia, joille en ole löytänyt luonnollista selitystä. Niistä tekee jännittävän se, että harvoin olen ollut niissä tilanteissa yksin, vaan muutkin ovat kokeneet saman”, Karvonen kertoo. Ensimmäisen kerran hän törmäsi yliluonnolliseen jo koulupoikana Köyliössä. Pienessä kunnassa sijaitsi autioksi tiedetty vanha talo, jonka ikkunasta Karvonen kiipesi sisään ystävänsä kanssa. Oltiin kielletyllä alueella. Pojat liikkuivat talossa hyvin varovaisesti, koska kiinnijäämisen pelko oli läsnä. Mutta läsnä tuntui olevan jokin muukin. ”Yhtäkkiä eräs ovi aukesi hyvin hitaasti silmiemme edessä, ja sitten se lyötiin oikein kunnolla neniemme edestä kiinni. Talosta tuli lähtö tuli hyvin nopeasti”, Karvonen muistelee naurahtaen. Sittemmin hän on työnsä puolesta törmännyt selittämättömään lukemattomia kertoja, viimeksi Suomenlinnassa elokuun lopulla, jolloin kameran linssiin tarttui ihmishahmo pilkkopimeällä käytävällä. Kuvasarjassa hahmo liikkuu käytävän poikki, kunnes viimeisessä ruudussa katoaa. Karvonen ja oppaat valaisivat suljetun käytävän taskulampuilla ja etsivät elonmerkkejä, mutta mitään ei löytynyt. Omakohtaisten kokemustensa vuoksi Karvonen suhtautuu ymmärtäväisesti ihmisiin, joilla on yliluonnollisia kokemuksia. ”Uskon, että jokainen kokemus on kokijalleen tosi. Kukaan ei myöskään voi sanoa, ettei yliluonnollista ole olemassa, ellei sitä ole itse kokenut", Karvonen sanoo. "Mutta se ei silti tarkoita, että kaikkea pitäisi uskoa.” 16?J ylkkäri?08 · 2019
Vanhan latteuden mukaan työ ei tekemällä lopu. Vaikka aavetarinoita ammatikseen tutkivia on Suomessa vain kourallinen, väite pätee myös tällä alalla. Karvonen kertoo, että materiaalia riittää ammennettavaksi yltäkylläisesti, sillä Suomessa on satoja kummitustaloja. Siksi neljäs Aavetaloja ja ihmiskohtaloita -kirja on jo suunnitteilla. ”Minulla on yli 200 aavetaloa listassa, ja nyt kun kolmas kirja tulee ensi vuonna ulos, kohteita on vasta 38 kirjoitettuna. En kerkiä elinaikanani kirjoittamaan kaikista Suomen aavetaloista.” Karvosen työmetodi on kolmivaiheinen. Ensin hän ottaa yhteyttä rakennuksen omistajaan ja neuvottelee itselleen luvan kirjoittaa kohteesta. Sitten hän perehtyy rakennuksen painettuihin lähteisiin ja haastattelee niin asiantuntijoita rakennushistoriasta kuin kokijoita kummitustarinoista. Viimeiseksi Karvonen kuvaa kirjansa valokuvat, ensin päivällä, sitten yöllä. ”En siksi, että näkisin mörköjä, vaan yksinkertaisesti siitä syystä, että öisin kohteissa on vähemmän ihmisiä. Ja saahan silloin tunnelmallisempia kuvia”, Karvonen selittää. Tämän jälkeen hän arkistoi materiaalin, ja itse kirjoitusprosessi voi alkaa jopa vuosien kuluttua. Kun tämän metodin on toistanut moneen otteeseen ympäri Suomen, aaveiden arkkityypit alkavat hahmottua. Ensinnäkin kummittelu on naisvaltainen ala. Karvonen lyö pöytään uuden prosenttiarvion: 70 prosenttia Suomessa havaituista aaveista on naisia. Monessa tapauksessa taustalla on traaginen kohtalo: murha, itsemurha tai kuolema synnytyksen yhteydessä. Kaikki syitä, joiden vuoksi sielu ei saa rauhaa ja jää maan päälle vaeltamaan. Useimmin aaveet saavat joko harmaan rouvan, vaalean neidon tai vanhan herrasmiehen hahmon. Myös lapsiaaveet ovat yksi ryhmä. "Valitettavasti", Karvonen lisää. Hänen mukaansa kummituksilla on usein vastineensa tosielämässä. Vaikka täyttä varmuutta aaveen henkilöllisyydestä harvoin saadaan, ainakin voi päätellä, kenestä tarinaa kerrotaan. ? Palataan takaisin Toivolan vanhaan pihaan. Mitä Herman Toivola ajattelisi tiluksistaan tänä päivänä, lounasravintolasta ja käsityöputiikeista? Ylivoimabrunssi ainakin ylittäisi käsityskyvyn rajat, mutta onko se syy kummitella? ”Luulen, että Herman vain kiertelee katsomassa uteliaisuuttaan, onko kaikki hyvin. Tarkkana miehenä hän lienee tyytyväinen, sillä piha on eloisa ja kaikin puolin hyvin hoidettu”, Karvonen tuumaa lounasravintolan pöydässä. Tällä kertaa vanha herra Toivola malttoi kuitenkin pysytellä visusti omissa oloissaan eikä ilmestynyt aamukahville. ? Mauri Karvonen työskentelee tietokirjailijana sekä historianja rajatiedontutkijana. »Luulen, että herman vain kiertelee katsomassa uteliaisuuttaan, onko kaikki hyvin.» J ylkkäri?08 · 2019? 17 Fakta Mauri Karvonen, 37 Julkaissut kaksi kirjaa: Aavetaloja ja ihmiskohtaloita 1 & 2 (Nemo), jotka käsittelevät Suomen kummitustaloja ja -tarinoita. Kirjoittaa kolmatta osaa, joka ilmestyy 2020. • Käsikirjoittanut kirjoistaan podcast-sarjan Suplaan. Toinen kausi alkoi marraskuussa. • Koulutukseltaan FM, Suomen historian asiantuntija (ItäSuomen yliopisto). • Syntynyt Köyliössä, asuu Jyväskylässä. • Kahden lapsen isä. Harrastaa lukemista, liikuntaa, rajatietoa ja historiaa. • Kuului Aavedata-ryhmään, joka tutkii rajatiedon ilmiöitä.
Ei Tartte Auttaa TeksTi? Simo Löytömäki 18?J ylkkäri?08 · 2019
Afrikan koillisosassa sijaitseva Eritrea ei luota muihin valtioihin, vaan haluaa pärjätä omillaan. Sulkeutuneessa maassa esimerkiksi vapaa media ja demokratia ovat vain etäisiä haaveita. Viime vuonna solmittu rauha naapurivaltio Etiopian kanssa antoi hetkeksi toivoa paremmasta, mutta nyt asiat ovat entistä huonommin. _ _ Propagandakuvat ovat yleisiä Asmaran kaduilla. Kuvan etualalla olevan presidentti Afewerkin kansanmiesrooli on tarkkaan harkittua vallankäyttöä. Tämän jutun kuvien ottaja ei halua nimeään julki oman turvallisuutensa vuoksi. J ylkkäri?08 · 2019? 19
reassa koulumenestys todella määrittää koko loppuelämän. Hyvät kouluarvosanat ovat avain jatko-opintoihin, heikko koulumenestys taas tarkoittaa usein värväystä armeijaan. Berhanen mukaan Eritrean hallitus tekee kuitenkin jatkuvasti töitä koulujärjestelmän kehittämiseksi. Vanhentuneet käsitykset opettamisesta ja oppimisesta halutaan muuttaa tutkimuspohjaisiksi. "Koulutettua kasvatustieteen henkilökuntaa on kuitenkin Eritreassa vain vähän", Berhane harmittelee. Eritreassa ei ole tohtorikoulutusta, joten osa akateemisesti potentiaalisista henkilöistä lähtee sen perässä esimerkiksi Suomeen tai Kiinaan. Ulkomaille pääsy tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia, eivätkä kaikki enää palaa Eritreaan. EU luonnehti vuonna 2016 Eritreaa yhdeksi ”maailman nopeimmin tyhjentyvistä valtioista”. Niin EU, YK kuin Amnestykin ovat todenneet, että Eritrea syyllistyy jatkuvasti laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Ei siis liene ihme, että mahdollisuuksiin tartutaan. ? Eritrean heikko luotto ulkopuoliseen apuun ei heijastu vain muihin valtioihin. Esimerkiksi vuosina 2011–2012 monille kansalaisjärjestöille annettiin hienovaraisesti ymmärtää, ettei heille ole maassa tarvetta. Yksi kansalaisjärjestö, jolla on vielä jalansijaa Eritreassa, on Kirkon Ulkomaanapu (KUA). Eritrean ja Suomen suhde on erityislaatuinen, KUA:n erityisedustaja Jussi Ojala kertoo. Vuonna 2014 silloinen kehitysministeri ja Ojalan entinen esimies Pekka Haavisto sai puhelun Eritreasta. Suomelta pyydettiin tukea ja yhteistyötä, joka oli Ojalan mukaan hyvin epätavallinen teko Eritrealta. Pontimena avunpyynnölle oli käynnissä oleva pakolaiskriisi ja Välimereen hukkuvat eritrealaiset. Eritrealaisille nuorille haluttiin antaa syy pysyä maassa, ja koulutuksen ihmemaa Suomi nähtiin avaimena onneen. Ojalan mukaan on vaikeaa alleviivata tarpeeksi, kuinka iso Haaviston rooli on ollut suhteiden ja luottamuksen luomisessa Eritreaan. "Haavisto on se 'grand old man' Eritrea-suhteissa, eikä se ole tapahtunut vain selkää taputtamalla", Ojala kuvailee. Ojalan mukaan luottamuksen muodostaminen vaatii navigointia ja tasapainottelua sekä etenkin aikaa ja kärsivällisyyttä. Hän kuvaileekin Eritrean aikaperspektiiviä ”järjettömän pitkäksi”. Asiat mitataan ennemmin vuosikymmenissä kuin -kvartaaleissa. ? Eritrean yhteiskunnallisesta kehityksestä on käytännössä mahdotonta puhua ilman naapurivaltio Etiopian mainitsemista. Eritrea itsenäistyi Etiopian vallan alta vuonna 1991, ja kansainvälinen yhteisö tunnusti maan pari vuotta myöhemmin. Ennen Eritrean itsenäistymistä maat kävivät 30-vuotisen sodan. Vuonna 1998 maiden välille syttyi uusi konflikti, joka jäätyi vuonna 2000: varsinainen sodankäynti loppui, mutta rauhaakaan ei solmittu. K un jyväskyläläinen korkeakouluopiskelija googlaa Eritrean, ei hakutulos tarjoile järin mairittelevaa kuvaa maasta. Mutta mitä hyvää ja kehumisen arvoista Eritreassa on? Hagos Berhane opiskelee Jyväskylässä erityisopettajaksi ja oli vuodenvaihteessa yhdeksän viikkoa Eritreassa opetusharjoittelussa sekä keräämässä graduaineistoaan. "Ihmiset ovat ihan eri tavalla läsnä. Internet-yhteyttä ei ole, joten puhelimelta ei ole mahdollista löytää mitään mielenkiintoista. Kun kaikki ovat hetkessä mukana, ajantaju hukkuu", Berhane luonnehtii. Berhane kertoo anekdootin: vuonna 2017 internet-yhteys oli 122 eritrealaisessa kotitaloudessa. Se pyöristyy 0,0 prosenttiin väestöstä. Eritrean tarkka väkiluku on tosin kysymysmerkki. Arviot vaihtelevat 2,5–6 miljoonan välillä. Eritreassa uskonto on erityisasemassa. Uskontokunnalla ei niinkään ole väliä, mutta eritrealaisille on absurdia, että joku olisi täysin jumalaton. Uskonnon ohella tärkeä tukipilari on perhe. "Se on alku ja loppu. Eikä perhe käsitä Eritreassa pelkkää ydinperhettä, vaan siihen lukeutuu koko naapurusto. Ovet ovat aina auki, mikäli hätä iskee." Avioero on mahdollista sekä miehelle että naiselle, mutta sen hyväksyminen on joillekin vaikeaa. Onnetonta liittoaan surevalle saatetaan antaa ”pure hammasta ja kyllä se siitä” -tason vinkkejä. "Avioero saattaa myös laskea elämänlaatua sosiaalisissa suhteissa. Tieto leviää yhteisöissä nopeasti, ja yhtäkkiä cappuccino-seuraa on vähän vaikeampi löytää", Berhane selittää. ? Berhanen isä on eritrealainen ja äiti suomalainen. Tuusulassa syntyneellä ja kasvaneella Berhanella on edelleen paljon sukua Eritreassa, ja Eritrean kansallisuuskortin turvin hän pääsee maahan kohtuullisen helposti. Tavallisia turistiviisumejakin myönnetään, mutta esimerkiksi toimittajan matka Eritreaan tyssäisi todennäköisesti ennen aikojaan. Eritrean informaatioministeri totesikin pari vuotta sitten, että maan kokemukset ulkomaalaisista journalisteista eivät ole olleet hyviä. Berhanen mukaan Eritrea on syystäkin epäileväinen kansainvälistä yhteisöä kohtaan. Maa nojaa vahvasti ”omilla pärjätään” -mentaliteettiin ja koettaa välttää post-kolonialistista maailmaa. Post-kolonialistisia teorioita googlaamalla saa kuulemma lisätietoa. Berhane tutkii gradussaan eritrealaisten merkityksenantoja heikolle koulumenestykselle. Eritreassa pöhistään opetussuunnitelmaa myöten oppilaslähtöisestä pedagogiikasta, mutta järjestelmät ovat perin hitaita muuttumaan. Koulunkäynti onkin hyvin perinteistä, luokkakoot suuria ja opetus opettajajohtoista. Viimeisen lukuvuoden jälkeen eritrealaisilla on edessään Suomen järjestelmää muistuttava ylioppilaskoe. Siinä parhaiten menestyneet pääsevät asepalveluksen jälkeen korkeakoulutukseen. "Jos menestyt hyvin koulussa, se antaa vaihtoehtoja", Berhane toteaa. Näin on varmasti jokaisessa koulujärjestelmässä, mutta Eritvuonna 2017 internet-yhteys oli 122 eritrealaisessa kotitaloudessa. Se pyöristyy 0,0 prosenttiin väestöstä. 20?J ylkkäri?08 · 2019